väestönkehitys porin seudulla

Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030Miten pitäisi varautua palveluiden järjestämisessä?

Kehittämispäällikkö Timo Aro, 21.5.2012, Ulvila

© Timo Aro 2012

Ei vielä niin kovin kauan sitten…

© Timo Aro 2012

””Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja

verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta

soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka

pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 %

valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu!”

-Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunginjohtaja -

Sisältö

Väestönkehitys Porin seudulla 2010-2030

Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen

© Timo Aro 2012

1.Väestönkehitys Porin seudulla 2010-2030

© Timo Aro 2012

Alue- ja väestönkehityksen kuva keväällä 2012?

-

12 suurinta kaupunkiseutua tuottivat 2/3 osaa (68,5 %) Suomen BKT:sta vuonna 2010 ja neljä suurinta kaupunkiseutua puolet (51 %)

Yli neljä viidesosaa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla

Aluerakenne pirstoutunut: 146 alle 5 000 asukkaan kuntaa (10 % väestöstä) ja 8 yli 100 000 asukkaan kaupunkia (34 % väestöstä). Joka kolmannessa (104) kunnassa syntyi alle 30 lasta vuodessa vuonna 2011.

Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta

Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua saivat 160 000 hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa–linjan sisäpuolella

© Timo Aro 2012

Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010

Muuttovoitot keskittyivät:

-a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin

-b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle

-C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

Kasvukäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys korostuuHelsingin ja Tampereen välisen kasvu-käytävän vaikutusalueella asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan

muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011

Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030

Porin huoltosuhde 54,9 vuonna

2010

Porin huoltosuhde 79,4 vuonna 2030 (paras

Porin kaupunki-seuduulla

© Timo Aro 2012

40

50

60

70

80

90

100

110

120

Luvia Merikarvia Pomarkku Pori Ulvila

2010 2020 2030

© Timo Aro 2012

Väestöllinen huoltosuhde Porin Yt-alueella 2010-2030

Huom! Joka kolmannessa kunnassa (119) ei-työikäisten määrä ylittää työikäisen määrän vuonna 2030

14,9

-47,518,2

-3835,8

6,2

-62,7

-11,8

2,1

-9,7

1,6

-1,7

-3,9

-4,8

-22,8

-5

-100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60

Luvia

Merikarvia

Pori

Pomarkku

Ulvila

Harjavalta

Siikainen

Nakkila

Väestönmuutos % vuosina 1960-2030

Väestömuutos 1960-2010 % Väestömuutos 2010-2030 %

Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vain Luvialla ja Porissa vuosina 2010-2030

Vuosina 1960-2010 väkiluku laski suhteellisesti eniten Siikaisissa, Merikarvialla ja Pomarkussa.

Väkiluvun ennakoidaan suhteellisesti eniten vähenevän Siikaisissa ja Merikarvialla vuosina 2010-2030

Huom! Väestön ennustetaan kasvavan koko maassa 8,8 % vuodesta 2010 vuoteen 2030!

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011 © Timo Aro 2012

-600 -500 -400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200

Pori

Ulvila

Nakkila

Harjavalta

Merikarvia

Pomarkku

Luvia

Siikainen

Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Nettosiirtolaisuus

Väestönkehityksen osatekijät Porin seudulla 2005-2010

Porin kaupunki on saanut

muuttovoittoa 1369 hlöä

vuosina 2005-2011

Porin muutto-voitosta 51 % siirtolaisuudesta

ja 49 % maassa-muutosta

© Timo Aro 2012

Väestönkehitys ikäryhmittäin Porin perpusturvan Yt-alueella 2010-2030

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

13000

14000

15000

16000

0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-84 yli 85 v.

2010 2020 2030Lasten määrä

vähenee – 178 henkilöllä vuosina

2010-2030

Nuorten (15-24) määrä vähenee –1 100 henkilöllä

vuosina 2010-2030

Aktiivi-ikäisten (25-64) määrä

vähenee – 7600 henkilöllä vuosina

2010-2030

Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa

9402 henkilöllä vuosina

2010-2030

Yli 85-vuotiaiden määrä nousee

2500 hlöstä 5400 henkilöön 2010-

2030

© Timo Aro 2012

0-14 vuotiaat 15-64-vuotiaat

Yli 65-vuotiaat

20,9 %vuonna2010


Yli 65-vuotiaat

27,3 %vuonna2020


Yli 65-vuotiaat

© Timo Aro 2012

30,2 %vuonna

2030

Yli 65-vuotiaat Porin Yt-alueella 2010-2030

8,5

15,6

9,5

13,2

7,9

10,6

14,3

9,3 9,7

18,2

22,8

17,418,1

17,3

21,8

23,3

18,1 17,8

0

5

10

15

20

25

Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSIKUNTA

Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä 2010 ja 2030

Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 %

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS:

Yli 75-vuotiaiden osuus 8,1 % väestöstä koko maassa 2010. Vain Ulvila jää koko maan keskiarvon alle.

Yli 75-vuotiaiden osuus nousee 14,4 %:iin väestöstä koko maassa 2030. Kaikki Porin alueen kunnat ylittävät koko maan keskiarvon

Porin alueella yli 75-vuotiaiden määrä nousee 11600:sta henkilöstä 21500:aan henkilöön

Joka kolmannessa kunnassa (112 kuntaa) yli 75-vuotiaita vähintään 20 % vuonna 2030. Vaihteluväli Limingan 5 %:sta Kuhmoisten 28,8 %:iin

© Timo Aro 2012

Porin seudulla noin joka kymmenes asukas on tällä hetkellä yli 75-vuotias (7800 hlöä) ja väestöennusteiden mukaan joka kuudes tai seitsemäs vuonna 2025 (12 200 hlöä)

© Timo Aro 2012

35

24

22

143

65

10

53

0 25 50 75 100 125 150 175 200

Luvia

Merikarvia

Pomarkku

Ulvila

Harjavalta

Siikainen

NakkilaSyntyneiden määrä (ka. 2008-2010)

Huom! Joka kolmannessa kunnassa (136 kuntaa, 40 % kunnista) syntyi vuosittain alle 50 lasta vuosina 2008-2010 ja joka neljännessä kunnassa ( 88 kunnassa, 26 % kunnista) alle 30 lasta vuodessa

Lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen, hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50


© Timo Aro 2012

Porissa syntyi keski-määrin 823 lasta vuodessa vuosina 2008-2010!

Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella

Kartta: Timo WidbomData: Tilastokeskus © Timo Aro 2012

47

56

4650

45

52

56

47

Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila

Mediaani-ikä 2025

Huom! Koko maan mediaani-ikä keskimäärin 49,1 vuotta vuonna 2025. Alhaisin mediaani Limingalla (30 vuotta), Tyrnävällä (31 vuotta) ja Luodossa (32 vuotta)

Ulvilan, Porin, Luvian ja Nakkilan mediaani-ikä alle koko maan keskiarvon. Ulvilan mediaani 11 vuotta alhaisempi kuin Merikarvialla ja Siikaisissa


© Timo Aro 2012

Porin seudun väestönkehitys 2010-2030Kunta Väestö-

muutos 1960-2010%

Väestö-muutos 2010-2030 %

Synty-neidenmäärä (ka. 2008-2010)

Huolto-suhde2010

Huolto-suhde 2030

Yli 75-vuotiaiden osuus % 2010

Yli 75-vuotiaiden osuus %2030

Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2

Merikarvia -47,5 -9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8

Pori 18,2 1,6 823 54,9 80,2 9,5 17,4

Pomarkku -38 -1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1

Ulvila 35,8 -3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3

Harjavalta 6,2 -4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8

Siikainen -62,7 -22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3

Nakkila -11,8 -5,0 53 70,4 89,4 9,3 18,1© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus

2. Väestönkehityksen vaikutukset palveluiden järjestämiseen

© Timo Aro 2012

2012

© Timo Aro 2012

2020-2030’© Timo Aro 2012

VYÖHYKKEISYYS PORIN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA

- Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein.

- Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna 2011

- Porin kaupungin väkiluku on noin 83 000 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88 495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100 000 asukasta.

- 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000 asukasta eli 92,6 % Porin työssäkäyntialueen asukkaista

Kartta: Timo WidbomAnalyysi: Timo Aro

© Timo Aro 2012

Porin seudun keskustaajama-alue vuonna 2010

Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

93 000 asukasta keskustaajama-alueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue

93 000 asukasta keskustaajama-alueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue

© Timo Aro 2012

http://bit.ly/JhKn0H

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100)

MENOERÄ 2010 2020 2030SOSIAALIPALVELUT 100 121 148

-lasten päivähoito 100 106 104

-vanhainkodit 100 141 204

-kotipalvelut 100 133 182

- palveluasuminen 100 136 193

TERVEYSPALVELUT 100 115 133

-erikoissairaanhoito 100 112 125

-perusterveydenhuolto 100 119 145

KOULUTUSPALVELUT 100 99 103

-esiopetus 100 108 108

-perusopetus 100 104 108

-lukiokoulutus 100 89 96

-ammatillinen koulutus 100 95 98

-ammattikorkeakoulut 100 96 94

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö © Timo Aro 2012

TEESI:Kaikki yhteiskun-nalliset ongelmat tulevat paremmin ymmärretyksi, jos ne kuvataan eurojen tai taloudellisten käsitteiden kautta

TEESI:Kaikki yhteiskun-nalliset ongelmat tulevat paremmin ymmärretyksi, jos ne kuvataan eurojen tai taloudellisten käsitteiden kautta

© Timo Aro 2012

Väestötekijöiden vaikutus (miljoonaa euroa) peruspalveluiden kysyntään Porin perusturvan Yt-alueellaMenoerä 2012

talousarvio/meuroa

2020/meuroa

2030/meuroa

Erotus miljoonaa euroa

Erikois-sairaanhoito

82,5 92,5 103,2 20,6Perustervey-denhuolto

75,1 89,4 108,9 33,8Vanhainkodit

30,2 42,6 61,6 31,4Kotipalvelut 22,5 30 41 18,5Palveluasumi-nen (oma + ulkopuolinen)

26,2 35,6 50,5 24,3KAIKKI 236,5 290,1 365,2 128,7

- Laskelma perustuu STM:nlaskelmaan väestötekijöiden vaikutuksesta peruspalveluiden kysyntään - Indeksi (=100) perustuu vuoden 2010 koko maan tilanteeseen- Koko maan indeksin muutos vuosina 2020-2030 on suhteutettu Porin perusturvan Yt-alueen talousarviolukuihin vuonna 2012

© Timo Aro 2012

Laskennalliset sosiaali- ja terveysmenot (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Porin perusturvan Yt-aluella vuosina 2010-2030

- Laskelma perustuu STM:nkeskimääräisiin ikäryhmittäisiin sosiaali- ja terveysmenoihin (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairausvakuutuslain mukaiset lääkkeet ja palvelut) ja Porin perusturvan Yt-alueenväestöennusteisiin ikäryhmittäin vuosina 2010-2030

- Oletusarvoina sote-menoissaasukasta kohden: 65-74-vuotiaat: 3750 €/as., 75-84-vuotiaat 7500 € ja yli 85-vuotiaat 15 000 €

Ikä-ryhmä

Vuosi 2010 miljoonaa euroa

Vuosi 2020 miljoonaa euroa

Vuosi 2030 miljoonaaeuroa

Erotus miljoonaa euroa

65-74 41,5 54,8 46,8 5,375-84 54,3 66,9 92,8 38,585- 37,3 55,7 80 42,7Kaikki 133,1 177,4 219,6 86,5

© Timo Aro 2012

Keskimääräisiäkustannuksia

Vuorokausi-hinta

Vuosihinta

Osastot 7-10 (paikkoja 124)

121 € 44.165 €

Vanhainkodit (paikkoja 409)

116 € 41.296 €

Oma tehostettu palveluasuminen (paikkoja 280)

78 € 28.470 €

Ostopalvelut tehostettu palveluasuminen (paikkoja 549)

83 € 30.295 €

Kotihoito 23 € 8.395 €Lähde: Pirjo Rehula

”Laitospainotteisuuden purku”!

Mihin asioihin täytyy varautua palveluiden järjestämisessä?

HenkilöstöHenkilöstö”Oikea palvelu oikealle asiakkaalle oikeassa paikassa” –periaatteen käytännön toteuttaminenVanhus- ja kotipalvelut: Palkataanko henkilöstöä kaksi kertaa nykyistä enemmän vai tekeekö nykyinen henkilöstö jatkossa kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin?

TuottavuusTeknologian ennakkoluuloton käyttöönotto ja hyödyntäminenAidot rakenteelliset ja toiminnalliset muutoksetPalvelurakenne ja –verkko saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmastaValtion ja kuntien tehtäväjaon muutokset, lakisääteiset ja ei-lakisääteiset tehtävät

© Timo Aro 2012

Haasteena Baumolin tauti ja Wagnerin lakiBaumolin laki tai ilmiö on nimetty yhdysvaltalaisen kansantaloustieteilijä William J. Baumolinmukaan. Liittyy keskeisesti julkisen sektorin työvoimaintensiivisiin hyvinvointipalveluihin, joiden kustannukset nousevat yleensä nopeammin ja tuottavuuskehitys on hitaampaa kuin yksityisellä sektorilla.

Tuottavuuden kasvu on hankalaa ihmistyöhön perustuvissa tehtävissä. Työvoimavaltaisilla aloilla suurin osa kustannuksista on henkilöstökuluja ja tehtävät lakisääteisiä. Käsi- ja jalkapareja ei voi korvata pääomalla eli koneilla ja laitteilla toisin kuin teollisuudessa.

Avoimella sektorilla tuottavuuden kasvu mahdollistaa palkkojen noston ja laskukaudella tuottavuutta voidaan parantaa alentamalla työvoimakustannuksia. Sama mekanismi ei toimi julkisella sektorilla. Kun avoimen sektorin palkkataso nousee, se nostaa myös julkisten alojen palkkakustannuksia huolimatta hitaammasta tuottavuuskehityksestä.

Julkisen sektorin kustannuspainetta lisää edelleen yksilöiden inhimillinen taipumus vaatia julkisilta palveluilta aina enemmän ja parempaa. mukaan hyvinvointi-palveluiden kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat elintason noustessa. Paradoksi piilee siinä, että hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa eniten siellä missä on eniten vaurautta ja vähiten siellä missä on eniten tarvetta (Wagnerin laki)

Baumolin taudin ensimmäinen merkki on se, että kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, mutta joutuu silti supistamaan palveluita ja/tai nostamaan asteittain veroja ja asiakas- ja palvelumaksuja.

Porin perusturvan yhteistoiminta-alue?

© Timo Aro 2012

”Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat ”Näköalattomuus ja nurkkakuntaisuus ovat terveiden uudistusten pahimpia vastustajia tämän päivän Suomessa”

- Sami Sulkko, Punkaharjun kunnanjohtaja HS 25.1.2012 -

© Timo Aro 2012

väestönkehitys porin seudulla

Documents