Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma,

Pielisen Karjala

Päivitys 2010

Julkaisu 141 2011

Julkaisu 141 2011

Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma,Pielisen Karjala

Päivitys 2010

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoJoensuu 2011

Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma,Pielisen Karjala

Päivitys 2010

Julkaisuun liittyvät muut julkaisutJulkaisu 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010Julkaisu 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi, Päivitys 2010

Petri Launonen, Sito-Kuopio Oy

Juha Heltimo, Strafica Oy

Painosmäärä 300

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JOENSUU

Puhelin (013) 267 4700Faksi (013) 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto Laura Jussila

Kuvat Kansi Stock.XCHNG kuvapankki Pertti Heikkinen/ImagePark.biz (alaoikea)

Stock.XCHNG kuvapankki 1, 4, 16, 31, 48 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 28-29

Painopaikka Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011

Julkaisu on saatavana myös internetistä:www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto > Tietopalvelu > Julkaisut

Julkaisu 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päivitys 2010ISBN 978-952-5717-50-1 (nid.)

ISBN 987-952-5717-62-4 (Pielisen Karjala nid.) ISBN 978-952-5717-60-0 (Ilomantsi nid.) ISBN 978-952-5717-63-1 (Pielisen Karjala PDF) ISBN 978-952-5717-61-7 (Ilomantsi PDF) ISSN 1795-5610

Esipuhe

Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitel-man päivitys käynnistettiin keväällä 2009 ja se valmistui kesäkuussa 2010. Suunnitelmassa määriteltiin toimenpiteet, joilla liikennejärjestel-mä parhaiten tukee koko maakunnan elinkei-noelämän kehittymistä ja ihmisten arjen liik-kumista, vastaa ilmas-tonmuutoksen hillinnän asettamiin haasteisiin Pohjois-Karjalan erityis-piirteet huomioivalla tavalla sekä tukee koko maakunnan kehittymistä ja elinvoimaisuutta.

Joensuun ja Keski-Karjalan seutujen seudulli-set liikennejärjestelmäsuunnitelmat valmistui-vat vuonna 2007. Pielisen Karjalan ja Ilomant-sin kuntien osalta päätettiin maakunnallisen suunnitelman päivitystyön yhteydessä tehdä myös vastaavia erikseen raportoitavia seudul-lisen tason tarkasteluja, jotta koko maakunnan alueen tarkastelut saadaan samalle tasolle.

Tässä muistiossa on kuvattu maakunnallista raporttia vastaavalla rakenteella Pielisen Kar-jalan seudun kannalta keskeiset lähtökohdat ja tarpeet. Lisäksi on määritelty maakunnalli-sen kehittämisstrategian pohjalta tarkennetut seutua koskevat kehittämistoimenpiteet. Kehit-tämistoimenpiteistä on tarkoitus laatia erillinen Pielisen Karjalan seutua koskeva aiesopimus, johon kirjataan tärkeimmät seutua koskevat lähivuosien toimenpiteet ja joiden edistämi-seen sopimuksen allekirjoittavat osapuolet sitoutuvat.

Työn tilaajina ovat toimineet Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Pohjois-Savon elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskus. Myös Pieli-sen Karjalan seudun kunnat ovat osallistuneet työn rahoitukseen.

Joensuussa syyskuussa 2010

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet:

Kari Riikonen, pj. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Liisa Joenperä Pohjois-Savon ELY-keskus

Mika Savolainen Pohjois-Savon ELY-keskus

Tero Sikiö Liikennevirasto

Arja Aalto Liikennevirasto

Teuvo Kettunen Finavia

Martti Varis Joensuun seudun lj-työryhmä

Juha-Pekka Vartiainen Joensuun seudun lj-työryhmä

Kauko Hirvonen Keski-Karjalan seudun lj-työryhmä

Unto Pirinen Ilomantsin kunta

Eija Hämäläinen Ilomantsin kunta

Sauli Hyttinen Lieksan kaupunki

Pertti Vainionpää Nurmeksen kaupunki

Pentti Kemppinen Valtimon kunta

Ari Jaaranen Juuan kunta

Konsulttina työssä on toiminut Sito-Kuopio Oy, jossa työstä on vastannut DI Petri Launonen. Ali-konsulttina toimineen Strafica Oy:n työstä on vastannut DI Juha Heltimo.

Sisältö

Yhteenveto...................................................................................................6

1 Suunnittelun lähtökohtia...................................................................7 1.1 Valtakunnallinen liikenne- ja alueidenkäyttöpolitiikka...................................7 1.2 Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja avaintekijät.........................................7 1.3 Pielisen Karjalan seudun erityispiirteet...........................................................8 1.4 Muita toimintaympäristön haasteita.................................................................8 1.5 Yhteenveto suunnittelun lähtökohdista.........................................................15

2 Liikennejärjestelmän palvelutasoanalyysi........................................17 2.1 Liikenneverkot .................................................................................................17 2.2 Joukkoliikenne.................................................................................................19 2.3 Kävely ja pyöräily.............................................................................................21 2.4 Autoliikenne......................................................................................................23 2.5 Liikenneturvallisuus ja esteettömyys............................................................24 2.6 Kuljetukset ja logistiikka.................................................................................25 2.7 Yhteenveto liikennejärjestelmän tilasta ja tulevaisuuden haasteista.........27

3 Liikennejärjestelmän visio ja tavoitteet...........................................30

4 Liikennejärjestelmän kehittäminen..................................................32 4.1 Kehittämisen edellytykset...............................................................................32 4.2 Kehittämislinjaukset ja toimenpideohjelmat.................................................33 4.3 Kärkitehtävät....................................................................................................43 4.4 Vaikuttavuuden arviointi ja riskitarkastelu....................................................45

6

Yhteenveto

Pielisen Karjalan seudun liikennejärjestelmä-suunnitelma on laadittu osana Pohjois-Karjalan maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistä. Tarkastelualueena on Nurmeksen ja Lieksan kaupunkien sekä Valtimon ja Juuan kuntien alue. Suunnitelman laatimista ovat ohjan-neet maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitel-man tavoitteet. Lisäksi tavoitteena on tukea seu-dun elinkeinoelämän kehittymistä ja kilpailukykyä, ihmisten arjen liikkumista sekä tätä kautta koko seudun kehittymistä liikennejärjestelmän kehittä-misen keinoin.

Suunnitelman yhteydessä on selvitetty liikenne-järjestelmän kehittämisen lähtökohdat sekä seu-dun kehittämisen kannalta keskeiset haasteet ja toimintaympäristön muutostekijät. Tehtyjen ana-lyysien pohjalta on määritetty seudun liikenne-järjestelmän kehittämistavoitteet ja -linjaukset sekä määritetty liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät.

Pielisen Karjalan seudun kehityskuva on haas-teellinen. Väestön, palvelujen ja työpaikkojen kes-kittyminen, väestön ikääntyminen ja väheneminen sekä harva asutus ja pitkät välimatkat asettavat merkittävän haasteen seudun liikkumis- ja kulje-tustarpeiden hoitamiseksi. Seudulla on kuitenkin omat vahvuutensa ja kasvupotentiaalinsa. Esi-merkiksi puolet koko maan kivituoteteollisuuden viennistä on lähtöisin Pielisen Karjalasta. Seudun luonto kansallismaisemineen muodostaa myös erinomaiset lähtökohdat kasvavalle matkailulle. Esille on noussut kuitenkin myös useita heikkouk-sia ja uhkia, joista keskeisimpänä voidaan pitää liikennejärjestelmän hoitoon ja ylläpitoon sekä ke-hittämiseen käytettävän rahoituksen vähäisyyttä. Toimintatapoja ja yhteistyötä kehittämällä on kui-tenkin mahdollista tehostaa usean eri osa-alueen toimintaa ja siten parantaa nykyisenkin rahoituk-sen vaikuttavuutta.

Vaikka seudun liikennejärjestelmän perusta onkin kunnossa, tulee liikennejärjestelmää kehittää mo-nipuolisesti. Seudun kehittymisen kannalta on tär-keää, että moninaiset kehittämistarpeet pystytään priorisoimaan ja osoittamaan rajalliset resurssit seudun kannalta keskeisten kilpailukykytekijöiden parantamiseen. Oman haasteensa tähän tuo lii-kennesektorin hajanainen organisointi.

Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden poh-jana toimivat Pohjois-Karjalan maakunnallisen suunnitelman tavoitteet, joita painotettiin Pielisen

Karjalan lähtökohdista. Tavoitteiden, vaikutusar-viointien sekä työn aikana tehdyn vuorovaikutuk-sen pohjalta määritettiin seudun kannalta kes-keiset liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset. Linjauksissa korostuvat mm. liikenneturvallisuus, esteettömyys, vähäliikenteisen tieverkon merkitys ihmisten liikkumisen ja erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten kannalta sekä liikenteeseen liittyvän yhteistyön kehittäminen. Liikennejärjestelmän ke-hittämislinjaukset esitetään sisällytettäväksi seu-dun ja kuntien strategisiin suunnitelmiin.

Kehittämislinjausten pohjalta määritettiin seudun liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät: 1. Seudulla tehtävän liikennejärjestelmä- ja lii-

kenneturvallisuustyön kehittäminen ja päätök-sentekijöiden sitouttaminen

2. Arjen liikkumisen olosuhteiden parantaminen3. Seudun joukkoliikenteen kehittäminen4. Pientiestön ympärivuotisen liikennöitävyyden

varmistaminen5. Tieverkon yhdistävyyden ja kunnon

kehittäminen6. Logistiikkayhteistyön ja -osaamisen

kehittäminen

Suunnitelmaraportti sekä sen pohjalta laadittu ai-esopimusluonnos käsiteltiin Pielisen Karjalan kun-nissa. Ne hyväksyttiin yksimielisesti lukuun otta-matta Nurmesta, jossa kaupunginvaltuusto päätti poistaa raportin sivulta 42 olevan seuraavan rans-kalaisella viivalla merkityn kohdan: ”Haja-asutuk-sen uudisrakentamista keskitetään; haja-asutusta ohjataan kyläkeskuksiin ja kyläkeskusverkostoa kehitetään maaseutuasutuksen selkärangaksi” ja seuraavan kohdan lauseen loppuosa ”haitallisen hajarakentamisen vähentämiseksi”. Kohdat, jotka eivät koske Nurmesta on merkitty alleviivauksin raporttiin.

Suunnitelman vaikutukset kohdistuvat tehokkaim-min seudun sisällä tapahtuvaan ihmisten arjen liikkumiseen sekä paikallisiin mahdollisuuksiin tu-kea elinkeinoelämän keskeisten osaamis- ja pai-nopistealueiden kilpailukykyä. Liikenneturvallisuu-den parantamista ja esteettömyyden edistämistä koskevien toimien vaikutukset kohdentuvat erityi-sesti keskustaajamiin ja niiden reuna-alueille, ar-jen lähiliikkumiseen sekä päätiestölle. Vaikutukset kohdistuvat kaikkiin liikkujaryhmiin, mutta erityi-sesti taajamien liikennejärjestelyiden kehittäminen palvelee ikääntyvän väestön sekä lapsien ja nuor-ten liikkumisen tarpeita.

7

1.1 Valtakunnallinen liikenne- ja alueidenkäyttöpolitiikka

Valtakunnallinen liikenne- ja alueidenkäyttö-politiikka on tuonut uusia haasteita seutujen ja kuntien liikennejärjestelmän kehittämiselle. Alueidenkäyttö- ja liikennepolitiikan tavoittei-ta ja keinoja on kuvattu mm. valtakunnallisis-sa tarkistetuissa alueidenkäyttötavoitteissa, valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonte-ossa, LVM:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja hallinnonalan ilmastopoliittisessa toteutus-ohjelmassa sekä viimeisimpänä kansallisessa älyliikenteen strategiassa. Tavoitteiksi on ase-tettu mm. ilmastonmuutoksen hillintä liikkumis-tarpeita vähentämällä sekä joukko- ja kevyen liikenteen kulkutapaosuutta lisäämällä, liiken-neturvallisuuden parantaminen, matka- ja kul-jetusketjukokonaisuuksien tarkastelu, maan eri osien elinvoimaisuuden tukeminen sekä liikenteen rahoituksen pitkäjänteisyys. Myös suunnittelutapoja koskevat tavoitteet ovat ol-leet murroksessa. Liikenteen ja maankäytön suunnittelulta edellytetään entistä tiiviimpää vuorovaikutusta, kulkumuoto- ja sektorikohtai-sen ajattelun sijaan korostetaan laajempaa lii-kennejärjestelmäajattelua sekä suunnittelulta edellytetään entistä laajemman keinovalikoi-man käyttöä.

Ilmastonmuutoksen hillintä (ja siihen sopeutu-minen) sekä liikenneturvallisuus voidaan tulki-ta liikennejärjestelmän kehittämisen reunaeh-doiksi, joiden kautta muita kehittämislinjauksia ja niiden vaikuttavuutta peilataan. Ilmaston-muutoksen hillinnän, ts. liikenteen päästöjen vähentämisen osalta on kuitenkin tunnistetta-va, mikä on erilaisten alueiden osuus pääs-töistä ja minkä tyyppiset keinot eri alueille sopivat. Keinot eivät saa heikentää alueiden kilpailukykyä.

Vuoden 2010 alussa voimaan astuneet liiken-teen hallinnonalan ja aluehallinnon uudistuk-set ovat vaikuttaneet selvästi erityisesti liiken-nejärjestelmätyön toimintaympäristöön. Myös joulukuussa 2009 samanaikaisesti EU:n palve-lusopimusasetuksen kanssa voimaan astunut uusi joukkoliikennelaki vaikuttaa em. hallin-

nollisten ja aluehallinnon aluerajojen muutos-ten kanssa liikenteen järjestämistapoihin ja rahoitukseen sekä viranomaistoimintaan ja ohjaukseen.

1.2 Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja avaintekijät

Pohjois-Karjalan useat vahvat osaamisalueet, vahvat kärkiyritykset ja Venäjän läheisyys an-tavat maakunnalle vahvat kasvun eväät, joita tukevat myös maakunnan luonnonarvot ja -re-surssit. Myös maakunnan kiinnittyminen kan-sainväliseen yhteistyöhön antaa hyviä mahdol-lisuuksia. Pielisen Karjalan seudulla on oma vahva roolinsa maakunnan kehittymisessä.

Liikennejärjestelmää kehittämällä tulee pys-tyä tukemaan kasvun eväitä kestävällä taval-la. Maakunnan sijainti sivussa keskeisimmistä valtakunnan yhteysverkoista vaikuttaa kuiten-kin maakunnan saavutettavuuteen ja sen pa-rantamistarpeisiin ja -tapoihin. Lisäksi Pieli-sen Karjalan sijainti maakunnan pohjoisosissa asettaa haasteita seudun kehittymiselle johtu-en mm. etäisyyksistä maakunnan keskukseen Joensuuhun. Maakunnan sisäinen kehitys, niin väestön, palvelujen ja työpaikkojen keskitty-minen, väestön ikääntyminen ja väheneminen kuin harva asutus ja pitkät välimatkat asetta-vat myös merkittävän haasteen maakunnan ja sen seutujen ja kuntien liikkumis- ja kuljetus-tarpeiden hoitamiseksi. Liikennejärjestelmää tulee pystyä kehittämään kestävällä tavalla, koskien niin ihmisten suurelta osin maakun-nan ja sen seutujen sisällä tapahtuvaa arjen liikkumista kuin elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kehittymistä.

Maakunnan kehittämisen tavoitteita ja paino-pistealueita on esitetty mm. maakuntasuun-nitelmassa ja -ohjelmassa sekä maakunta-kaavassa. Maakuntasuunnitelma 2030 sekä maakuntaohjelma (POKAT 2011–2014) on juu-ri uudistettu. Lisäksi Pohjois-Karjalan maakun-takaavaa on laadittu kolmessa eri vaiheessa.

Uuden maakuntasuunnitelman kehittämis-linjoja ja maakunnan vetovoimatekijöitä ovat

1 Suunnittelun lähtökohtia

8

Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoimin-ta, Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen, Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta sekä Kes-tävä aluerakenne ja saavutettavuus. Maakun-taohjelman painotuksia tulevat em. pohjalta olemaan mm. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yri-tystoiminta, Menestys viriää osaamisesta, Hy-vinvoiva ja turvallinen maakunta sekä Puitteet houkutteleviksi. Liikennejärjestelmän kehittä-mistoimenpitein tulee pystyä tukemaan em. painotuksia. Esille nousevat mm. tarpeet Ve-näjän yhteyksien sujuvuuden kehittämiseen, luonnonvarojen (mm. kaivannaisteollisuus, bioenergia) käytön tukemiseen, arjen liikkumi-sen tukemiseen, ilmastonmuutoksen hillintään myös liikennejärjestelmän keinoin sekä koko-naisuutena maakunnan kehittymisen tukemi-seen tehokkaan, taloudellisen ja kestävän lii-kennejärjestelmän keinoin. Em. tarpeet ovat myös Pielisen Karjalan kannalta tärkeitä.

1.3 Pielisen Karjalan seudun erityispiirteet

Pielisen Karjalan seudun kehityskuva on haas-teellinen. Väestö vähenee ja ikääntyy koko maakuntatasoakin nopeammin, samalla myös työpaikkojen määrä on laskenut. Seudulla on kuitenkin omat vahvuutensa ja kasvupotenti-aalinsa. Esimerkiksi puolet koko maan kivituo-teteollisuuden viennistä on lähtöisin Pielisen Karjalasta. Seudun luonto kansallismaisemi-neen muodostaa myös erinomaiset lähtökoh-dat kasvavalle matkailulle. Pielisen allas on koko seudun kannalta tärkeä vahvuus.

Seudun vahvuuksia ovat kokonaisuutena mm. matkailu (Koli, Ruunaa, Bomba, Paalasmaa ja koko Pielisen allas), kivialan osaaminen ja – yritykset, muovi- ja metalliteollisuus, puualaan liittyvä osaaminen, koulutus ja puuvaranto sekä maatalous ja elintarvikkeiden jalostus. Seudun haasteena on pystyä tukemaan seu-dun elinkeinoelämän kehittymistä ja varmista-maan ihmisten arjen liikkumisen turvallisuus osana ”ihmisen mittaista” elinympäristöä.

Pielisen Karjalan elinkeinostrategiassa 2010-2013 on nostettu esille painopisteinä yritys-toiminnan kilpailukyvyn nostaminen ja uusien työpaikkojen luominen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen alueen yrityksille, elinkeinotyön uudistaminen sekä alueen käy-tön järjestelmällinen suunnittelu. Liikennejär-jestelmän näkökulmasta nousevat esitetyissä painopisteissä esille tarkemmin mm. matkai-

lun kehittäminen luonnonarvoja kunnioittaen, etätyömahdollisuuksien parantaminen (mm. tietoliikenneinfrastruktuuri), kuntakeskusten houkuttelevuuden parantaminen, alueen kan-sallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden kehittäminen, yritystoiminnan tarpeet huomi-oon ottava aluesuunnittelu, bioenergian käytön lisääminen, kivi- ja kaivannaisteollisuuden ke-hittäminen sekä maatalouden elinvoimaisuu-den tukeminen. Haasteena on seudulla myös se, miten liikennejärjestelmällä voidaan tukea esim. valtioneuvoston maaseutupoliittisen se-lonteon visiota maaseudun kehittämisestä.

1.4 Muita toimintaympäristön haasteita

Väestökehitys

Pielisen Karjalan seudun väkiluku oli vuoden 2009 lopussa noin 29 550 henkilöä. Seudun väkiluku on laskenut jo usean vuosikymmenen ajan. Vuosina 1980–2000 väkiluku vähentyi noin 8 000 hengellä (-19 %) ja vuosien 2000–2009 aikana noin 5 000 hengellä (-14 %). Yk-sittäisistä kunnista ovat 2000-luvulla suhteel-lisesti eniten väestöään menettäneet Valtimo (-17 %) ja Lieksa (-15 %). Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan seudun väkiluku vuonna 2040 olisi noin 21 500 asukasta.

Väestön nopea ikääntyminen lähitulevaisuu-dessa on koko maata koskettava trendi, mutta erityisesti se koskettaa pieniä ja väestöltään väheneviä kuntia ja seutuja. Vuonna 2009 Pie-lisen Karjalan väestöstä yli 65-vuotiaita oli jo noin neljännes (25 %), mikä on selvästi maa-kunnan ja koko maan keskiarvoa korkeampi osuus. Seudun kunnista iäkkäintä väestö on Lieksassa ja Valtimossa. Tilastokeskuksen en-nusteen mukaan vuonna 2040 Pielisen Kar-jalan väestöstä peräti yli 40 prosenttia olisi yli 65-vuotiaita.

Negatiivinen väestökehitys yhdessä väestön ikääntymisen kanssa vaikuttaa sekä liikenne-palveluiden kysyntään että palveluille ja liiken-neympäristölle asetettuihin laatuvaatimuksiin. Iäkkäämpi väestö keskittyy tulevaisuudes-sa mitä todennäköisimmin entistä enemmän taajamiin, joissa tulevat korostumaan esteet-tömyyden ja liikenneturvallisuuden tarpeet huomattavasti nykyistä enemmän. Myös lii-kenneympäristön selkeyteen ja joukkoliiken-nepalveluiden esteettömiin ratkaisuihin tulee panostaa nykyistä enemmän. Joukkoliiken-

9

teen kehittämisen näkökulmasta kuntien väes-töpohjien heikentyminen ja väestön ikääntymi-nen ovat lisähaasteita yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja autoistumisen ohella. Etenkin haja-asutusalueilla perinteinen joukkoliikenne on tullut tiensä päähän ja uudenlaisia ratkaisu-malleja tarvitaan.

Elinkeinot ja logistinen toimintaympäristö

Pielisen Karjalan seudulla oli vuonna 2007 noin 10 200 työpaikkaa. Työpaikoista noin 40 prosenttia sijaitsee Lieksassa ja kolmannes Nurmeksessa. Väestökehityksen tavoin myös työpaikkojen määrä on vähentynyt seudulla merkittävästi viime vuosina. Työpaikkamää-rä on vähentynyt 2000-luvulla noin tuhannella työpaikalla. Lieksassa työpaikkojen kokonais-määrästä on poistunut 2000-luvulla lähes 700 kpl (-14 %).

Suurin osa seudun työpaikoista on yhteiskun-nallisissa palveluissa, teollisuudessa sekä kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminnas-sa. Myös maa- ja metsätalouden osuus on merkittävä. Eri toimialojen merkitys vaihtelee kunnittain, esim. teollisuuden osuus Juuan työpaikoista on kiviainesteollisuuden ansios-ta huomattava, kun taas Valtimolla korostuu maa- ja metsätalouden merkitys. Kokonaisuu-tena maa- ja metsätalouden osuus työpaikois-ta on ollut kuitenkin laskussa.

Kuntien työttömyysasteet (TEM) ovat olleet jo ennen nykyistä talousnotkahdustakin korkei-ta ja olivat vuonna 2009 kunnasta riippuen 15-18 %. Taustana tälle ovat talousnotkahduksen

ohella mm. tapahtuneet elinkeinorakenteen muutokset.

Logistista toimintaympäristöä ajatellen koros-tuvat seudulla valta- ja kanta- sekä osin myös seututeiden päivittäisen liikennöitävyyden varmistaminen, Joensuu-Nurmes-Kontiomä-ki- radan kunto sekä vähäliikenteisen tiever-kon ympärivuotinen ja myös ympärivuorokau-tinen liikennöitävyys. Tätä korostaa alueen vahva rooli raaka-aineiden lähtöalueena (mm. puutavara, bioenergia, maatalous) sekä mm. matkailun merkitys. Lisäksi Venäjältä tulevan raakapuun kuljetusten väheneminen asettaa uudentyyppisiä haasteita rajaliikenteen ja raja-nylityspaikkojen kehittämiselle ja lisännee toi-saalta Pielisen Karjalankin alueelta tehtävää puunhankintaa. Toisaalta mahdollinen bioener-giaraaka-aineen tuonnin viriäminen Venäjältä voi korostaa tilapäisten rajanylityspaikkojenkin merkitystä. Lisäksi potentiaaliset uudet kaivan-naisteollisuuden hankkeet voivat nopeastikin vaikuttaa kuljetusmääriin ja kuljetusten suun-tautumiseen. Taajamakeskustoja ajatellen ko-rostuu seudulla jakeluliikenteen sujuvuuden merkitys.

Seudun toimialarakenteesta johtuen on seu-dun yritysten logistiikkayhteistyö vielä varsin vähäistä. Lisäksi toimialarakenteen muutoksis-ta johtuen on seudulle tulevien/seudulta lähte-vien kuljetusten epätasapaino jatkuvasti kas-vamassa heikentäen kustannustehokkuutta ja vaikuttaen myös kuljetusten kustannuksiin.

Yritysten ja logistiikan toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaasti paikallisten muu-

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

1980 2009 2040 1980 2009 2040 1980 2009 2040 1980 2009 2040 1980 2009 2040 1980 2009 2040

Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Pohjois‐Karjala

Väestön ikärakenteen kehitys

‐ 14 15 ‐ 24 25 ‐ 44 45 ‐ 64 65 ‐ 74 75 ‐

Kuva 1. Väestön ikääntyminen

10

tosten ohella myös globaalit trendit ja muu-tospaineet. Liikennejärjestelmän tulee pys-tyä vastaamaan em. muuttuneisiin tarpeisiin sekä tukea osaltaan elinkeinoelämän kilpai-lukykyä ja talouskasvun paikallisia edellytyk-siä sekä mahdollistaa alueelle muuta maata ja maakuntaa vastaavat riittävän tasapainoiset kehittymismahdollisuudet.

Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö

Alue- ja yhdyskuntarakenteessa tapahtunei-den muutosten keskeisimpiin piirteisiin on niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti ja seu-dullisesti kuulunut asutuksen suuntautuminen maaseudun haja-asutusalueilta kaupunkeihin ja maaseutukuntien kirkonkyliin ja muihin kes-kustaajamiin. Merkittävimpiä tekijöitä Pielisen Karjalassa tapahtuneen keskittymisen taus-talla ovat olleet voimakas elinkeinorakenteen muutos ja väestön ikääntyminen.

Seutujen ja kuntien tasolla tarkasteltuna yh-dyskuntarakenteen kehitystrendi on kuitenkin ollut päinvastainen: taajama-alueet ovat laa-jentuneet ja samalla niiden asukastiheys on pienentynyt. Pielisen Karjalan seudulla keskit-tyminen on suuntautunut kuntakeskustoihin, tai pikemminkin niiden liepeille. Seudun väes-töstä noin puolet (48 %) asuu taajamissa, to-sin kuntien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Lieksassa taajamaväestön osuus on noin 55

prosenttia, kun se Valtimossa on vain noin 30 prosenttia.

Yhdyskuntarakenteen kehityksen myötä ja suurelta osin siihen liittyen myös Pohjois-Kar-jalaa on koskettanut kaupan rakennemuutos, mikä on näkynyt muun muassa päivittäistava-rakaupan keskittymisenä suuriin yksiköihin, lähikauppojen vähentymisenä ja myymäläver-kon harvenemisena. Kun aikaisemmin oltiin huolestuneita kylien peruspalveluista, nykyi-sin myös väestöpohjaltaan pienten kuntakes-kusten palvelut ovat uhattuina. Palveluraken-teen muutosten myötä osaa kuntakeskuksista ja taajama-alueista leimaakin jo toiminnallinen yksipuolistuminen.

Pohjois-Karjala on maan kolmanneksi vesis-törikkain maakunta, joten vapaa-ajan asutuk-sella on merkittävä asema maakunnassa. Va-paa-ajan asutuksen suurta merkitystä kuvaa muun muassa se, että useissa kunnissa asu-kasmäärä jopa kaksinkertaistuu kesäaikaan. Vapaa-ajan asujat nähdäänkin kunnissa tär-keänä keinona vahvistaa kuntien elinvoimaa ja varmistaa palveluiden säilyminen nykytasol-la. Vuonna 2007 Pielisen Karjalan seudulla oli noin 5 800 kesämökkiä, kun niitä vielä vuonna 1980 oli noin 2 500. Kesämökkien määrä on li-sääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1993 2000 2007 1993 2000 2007 1993 2000 2007 1993 2000 2007 1993 2000 2007 1993 2000 2007

Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Pohjois‐Karjala

Työpaikkojen  toimialarakenteen  kehitys

Maa‐ ja metsätalous Kaivostoiminta  ja louhintaTeollisuus Sähkö‐, kaasu‐ ja vesihuoltoRakentaminen Kauppa, majoitus‐ ja rav.toimintaKuljetus, varastointi  ja tietoliikenne Rahoitus‐, vakuutus‐, ym. toimintaYhteiskunnalliset  ja henkilökohtaiset  palvelut Toimiala tuntematon

Kuva 2. Elinkeinorakenteen muutoksia Pielisen Karjalan seudulla.

11

Kuva 3. Asukastiheys Pielisen Karjalan seudulla.

Kuva 4. Asukasmäärien muutoksia Pielisen Karjalan seudulla 1980–2005.

12

Liikkumistarpeet

Yhdyskuntarakenteen ominaisuudet ja niis-sä tapahtuneet muutokset vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, minkälainen Pielisen Karja-lan seudun liikkumisen profiili tänä päivänä on. Viime vuosina kehitys on näyttänyt menevän yhä enemmän autoistuvaan suuntaan, mitä in-dikoi mm. autokannan kehittyminen ja kotita-

louksien autoistuminen. Autoistuminen on val-takunnallinen trendi, joka on ollut suurelta osin seurausta kotitalouksien elintason kasvusta mutta on myös haja-asutusalueilla usein käy-tännön pakko. Autoistumista ruokkivat myös monet muut tekijät kuten esimerkiksi ihmisten asenteet ja arvostukset, väestörakenne, vero-tuskäytännöt, yhdyskunta- ja palvelurakenteen

Kuva 5. Taajamoituminen ja taajamien asukastiheys (YKR-aineisto@SYKE ja Tilastokeskus).

Kuva 6. Vapaa-ajan asutuksen sijoittuminen Pielisen Karjalan seudulla.

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

1980 2005 1980 2005 1980 2005 1980 2005

Juuka Lieksa Nurmes Valtimo

Väestön jakautuminen taajamiin ja haja‐asutukseen

(YKR‐taajamat ja väestö 1980 ja 2005)

Taajama‐asutus Haja‐asutus

0

10

20

30

40

50

60

1980

1990

2000

1980

1990

2000

1980

1990

2000

1980

1990

2000

Juuka Lieksa Nurmes Valtimo

Taajamien asukastiheyden kehitys 1980–2005(asukasta / 250 m ruutu)

13

kehitys sekä em. joukkoliikennejärjestelmän palvelutaso.

Pielisen Karjalassa autonomistus on jonkin verran maan keskiarvoa korkeampi. Autottomi-en kotitalouksien määrä on jatkuvasti laske-nut, vastaavasti kahden tai useamman auton kotitalouksien määrä on kasvanut. Vuonna 2005 noin joka neljännellä kotitaloudella Pie-lisen Karjalassa oli kaksi tai useampi auto käytössään.

Kun auto omistetaan, sitä myös käytetään. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen pohjalta kehitetyn alueluokituksen kautta ar-vioiden Pielisen Karjalan asukkaat tekevät matkoistaan autolla noin 70 prosenttia. Kevy-en liikenteen osuus päivittäisistä matkoista on

hieman alle kolmanneksen ja joukkoliikenteen osuus muutaman prosentin luokkaa. Liikkumi-sen profiili kuitenkin vaihtelee kuntien välillä ja kuntien sisälläkin. Se, missä ja minkälaisessa ympäristössä ihmiset asuvat, korreloi vahvas-ti autonomistuksen, autonkäytön ja liikkumi-sen määrän suhteen. Esimerkiksi pientaloval-taisten ja haja-asutusalueiden väestö liikkuu henkilöautolla selvästi enemmän kuin taaja-mien kerrostalovaltaisilla ja palveluiltaan vah-voilla alueilla asuvat – usein juuri käytännön pakosta.

Kaikista edullisimpia alueita liikkumisen nä-kökulmasta ovat keskustapalvelujen alueet ja palvelutaajamat: matkat ovat lyhyempiä ja päivittäisten palvelujen hyvä saavutettavuus näkyy kävelyn ja pyöräilyn määrässä. Pielisen

Kuva 7. Henkilöautotiheys (AKE).

Kuva 8. Kotitalouksien autonomistus (YKR-aineisto@SYKE ja Tilastokeskus).

0

100

200

300

400

500

600

Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Pohjois‐Karjala Koko maa

Henkilöautonomistuksen kehitys 2000‐luvulla(henkilöautoa/1000 asukasta kohti)

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

90 05 90 05 90 05 90 05 90 05 90 05

Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Pohjois‐Karjala

Kahden tai useamman auton kotitalouksien ja autottomien kotitalouksien osuuden muutos 1990 ‐> 2005

autottomien talouksien osuus kahden tai useamman  auton talouksien osuus

14

Karjalan asukkaista noin kolmannes asuu tä-män tyyppisillä alueilla. Rakenteeltaan selvästi väljemmissä asutustaajamissa, joiden mää-rä on jatkuvasti kasvanut, sekä etenkin haja-asutusalueilla henkilöauton rooli liikkumisessa kasvaa selvästi. Asutustaajamissa merkittävä osa päivittäisistä palveluista pitää usein ha-kea oman asuinalueen ulkopuolelta. Muihin taajamaluokkiin nähden matkat ovat selvästi pidempiä ja liikkuminen painottuu vahvemmin auton käyttöön. Pielisen Karjalan asukkaista asutustaajamissa asuu noin neljännes. Haja-asutusalueilla eli taajamien ulkopuolella seu-dun väestöstä asuu lähes puolet asukkaista. Toisin sanoen, merkittävälle osalle asukkais-ta palveluiden saavutettavuus on mahdollista vain autolla.

Pielisen Karjalan asukkaiden työmatkoista val-taosa (yli 80 %) suuntautuu omaan kotikun-taan (vuoden 2005 tieto). Pielisen Karjalasta Joensuun seudulle, ja päinvastoin, suuntautuu päivittäin noin 400 työmatkaa. Seudulla on py-ritty parantamaan lisäksi myös etätyömahdol-lisuuksia, tosin etätyötä edes osittain tekevi-en osuus alueella asuvista/työskentelevistä on vielä hyvin vähäinen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkitys yhdys-kuntien kehittämistä ohjaavana tekijänä kas-vaa, kun kansainväliset tavoitteet ja sopimuk-set lisäävät tarvetta kasvihuonekaasupäästöjä vähentäville toimille. Sopimusten velvoitteet koskevat sekä kasvihuonekaasupäästöjen vä-hentämistä että energiatehokkuuden lisäämis-tä ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista. Liikennejärjestelmän kehittämi-sen näkökulmasta on kyse sekä ilmastonmuu-toksen hidastamisesta kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen kautta että ilmaston-muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin (il-maston lämpeneminen, sateisuuden lisään-tyminen, jne.) varautumisesta. Erityisen suuri haaste liikenteen kasvihuonepäästöjen vähen-täminen tulee olemaan kuntasektorille, tosin myös suurimmat vaikutusmahdollisuudet ja laajin keinovalikoima on kuntien käsissä. Huo-mioon otettavaa kuitenkin on, että päästöjen vähentämismahdollisuudet ovat suurimmat kaupunkiseuduilla ja pitkillä henkilö- ja tavara-liikenteen matkoilla. Haja-asutusaluevaltaisten kuntien osuus koko maan päästöistä on erit-täin pieni. Toimiin on kuitenkin ryhdyttävä koko maassa, vaikkakin eri keinoin.

Liikenteen kasvihuonepäästöjä voidaan vä-hentää sekä ajoneuvojen kilometrikohtaisia päästöjä pienentämällä että vähentämällä lii-kennesuoritetta. Ajoneuvojen yksikköpääs-töihin vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa ajoneuvo- ja moottoritekniikan sekä polttoai-neiden kehittymisen kautta. Liikenteen ener-giatehokkuuteen vaikuttavat myös teiden kun-to, liittymien toimivuus, nopeusrajoitukset ja ajotavat. Liikennesuoritteiden pienentämiseen vaikutetaan ennen kaikkea yhdyskuntaraken-teen ja palveluverkon kehitystä ohjaamalla, mutta myös kestävien kulkutapojen käyttöä, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, tukevil-la toimilla. Paljon riippuu myös ihmisten omas-ta toiminnasta ja valinnoista. Yksilöt voivat vai-kuttaa päästökuormaansa mm. asuinpaikka- ja

Kuva 9. Pohjois-Karjalan jakautuminen eri alueluokkiin. Punaiset ja oranssit alueet ovat liikkumisen kannalta ”edullisimpia”.

15

kulkutapavalinnoillaan sekä matkojen suunnit-telulla. Pielisen Karjalan tyyppisillä seuduilla suurin merkitys tulee olemaan ajoneuvotekno-logioiden kehittymisellä; varsinkaan kun henki-löauton käytölle vaihtoehtoisia liikkumistapoja ei ole suurella osalla seutua aidosti tarjolla.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumi-sen näkökulmasta haasteet ovat vähintäänkin yhtä suuret kuin ilmastonmuutoksen hillitse-misen suhteen. Vaikutukset seudulle voivat pitkällä tähtäimellä olla jopa hillitsemistoimen-piteitä suuremmat; koskien esim. vähäliiken-teisen tieverkon syyskelirikon yleistymistä, päällysteiden voimakkaampaa kulumista nol-lan molemmin puolin tapahtuvien lämpötila-vaihtelujen ja liukkaudentorjunnan tarpeen lisääntymisen myötä sekä myös rankkasatei-den lisääntymistä.

1.5 Yhteenveto suunnittelun lähtökohdista

Esille voidaan nostaa seuraavia liikennejär-jestelmän kehittämisen keskeisiä haasteita: » Ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin

vastaaminen nousee tärkeämmäksi myös Pielisen Karjalan tyyppisillä väestöpoh-jaltaan vähenevillä ja ikääntyvillä alueilla. Tärkeää on ottaa huomioon alueiden eri-laisuus; koko maassa ei voida toteuttaa samanlaisia toimenpiteitä.

» Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen tarpeiden huomioiminen korostuvat tulevaisuudessa. Eheän taajamarakenteen säilyminen ja palveluiden saatavuus tulee pyrkiä turvaa-maan myös tilanteessa, jossa väestökehi-tys ei ole positiivinen.

» Toimintaympäristön muutokset kuten vä-estön ikääntyminen ja väheneminen sekä väestön ja palvelujen keskittyminen edel-lyttävät liikenneympäristön muuttamista aiempaa turvallisempaan ja esteettömään sekä liikkumisen helppoutta painotta-vaan suuntaan. Tämä korostuu erityisesti taajama-alueilla, koska vanheneva väestö siirtyy taajamiin.

» Valtakunnallisen liikennekuolemien vähen-tämistavoitteen toteutuminen edellyttää liikenneturvallisuustoimenpiteiden asetta-mista myös muutoin keskeiseen asemaan.

» Liikkuminen seudulla perustuu suurelta henkilöauton käyttöön. Voimakas autois-tumiskehitys sekä kahden tai useamman auton kotitalouksien osuuden kasvu on johtanut myös taajamissa autoistuvaan liikkumiseen; lyhyetkin matkat tehdään autolla.

» Kuntakeskusten palvelutarjonnan supistu-minen johtaa entistä enemmän palvelujen hakemiseen Joensuusta ja samalla myös liikkumistarpeiden kasvuun.

Juuka

Lieksa

Nurmes

Valtimo

Joen

suu

Keski‐K

arjala

Koillis‐Savo

Kuop

ion seutu

Sisä‐Savo

Varkau

s‐Pieksämäki

Ylä‐Savo

Muu

 Suo

mi

Yhteen

sä

Juuka 1 771 20 74 3 81 2 13 13 2 2 9 31 2 021Lieksa 16 3 862 76 4 255 5 3 37 3 3 128 4 392

Nurmes 78 61 2 511 69 96 4 10 26 4 4 120 2 983Valtimo 10 5 142 620 17 1 6 4 56 861Joensuu 168 148 42 3 361

Keski‐Karjala 6 1 2 9Koillis‐Savo 23 2 25 4 54

Kuopion seutu 12 14 21 4 51Sisä‐Savo 3 3

Varkaus‐Pieksämäki 1 3 1 5Ylä‐Savo 1 1 11 1 14

Muu Suomi 46 74 59 31 210Yhteensä 2 126 4 196 2 966 741 449 11 27 82 2 13 16 335 10 964

 100 ‐ 500 matkaa 500 ‐ 999

 > 1000

LÄHTÖ

PAIKKA

MÄÄRÄPAIKKA

Kuva 10. Työssäkäynnin suuntautuminen Pielisen Karjalan seudulla.

16

» Maakunnan saavuttavuuden parantami-nen Joensuu-lähtöisesti tukee osaltaan myös Pielisen Karjalan seudun saavutet-tavuutta. Tärkeää on kuitenkin huolehtia riittävästä liityntäliikenteestä mm. Joen-suun rautatie- ja lentoasemille, sujuvista matka- ja kuljetusketjuista sekä Joensuu-hun sijoittuvista rautatie- ym. asemien liityntäpysäköintipaikoista. Huomioon otettavaa on, että vuorotarjonnaltaan kat-tavampi ja hintakilpailukyvyltään parempi Kuopion lentoasema sijaitsee seudun poh-joisosien kannalta yhtä lähellä kuin Joen-suun lentoasema.

» Nurmekseen asti ulottuva henkilöjunalii-kenne on tärkeää pystyä säilyttämään. Lisäksi tarvetta olisi parantaa Joensuusta Nurmeksen kautta Kontiomäelle ulottuvaa rataa ja saada koko välille myös henkilöju-naliikennettä.

» Väestön väheneminen haja-asutusalueilla vaikeuttaa edelleen haja-asutusalueen joukkoliikennepalvelujen järjestämistä. Myös kuntakeskusten välisten sekä Joen-suuhun, Kuopioon ja Kajaaniin suuntautu-vien joukkoliikenneyhteyksien kehittämi-nen tai edes turvaaminen on haasteellista.

» Kuntien osuus joukkoliikenteen järjestä-misen kustannuksista on koko ajan kas-vussa, mikä rajallisten rahoitusresurssien vuoksi tulee heikentämään joukkoliiken-teen palvelutasoa pidemmällä tähtäimellä.

» Seudun kehittämishankkeiden, kuten Kolin lauttaliikenteen toteuttamiseen tulee ha-kea uusia rahoituskanavia, koska muutoin hankkeiden eteneminen on vaarassa vii-västyä.

» Alemman tieverkon merkitys on suuri, niin nyt kuin tulevaisuudessa. Alempiasteisen tieverkon kunnon heikkeneminen sekä hoidon ja ylläpidon resurssien riittävyys on noussut keskeiseksi ongelmaksi. On-gelmat koskevat sekä vähäliikenteisiä maanteitä että yksityisteitä. Ongelma kos-kettaa niin maa- ja metsätalouden tarpei-ta, matkailua, asumisen mahdollisuuksia ym. liikkumis- ja kuljetustarpeita. Myös vähäliikenteiset päällystetyt maantiet ovat ongelmallisia.

» Venäjän läheisyyden hyödyntäminen edellyttää rajanylityspaikkojen kehittämis-tä myös Pielisen Karjalan alueella. Mur-manskin alueen mahdollinen kehittyminen sekä mahdollisesti lisääntyvät bioraaka-aineen tuontikuljetukset lisäävät rajanyli-tyspaikkojen kehittämisen tarvetta.

» Seudun yritysten logistiikkayhteistyö ja –osaaminen on vähäistä.

» Nykyisten vahvojen toimialojen, mm. mat-kailun ja kiviainesteollisuuden kilpailuky-vyn turvaamista ja parantamista tulee pys-tyä tukemaan myös liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin.

» Uusien kasvavien potentiaalisten toimi-alojen, esim. kaivannaisteollisuuden ja bioenergia-alan kasvumahdollisuuksien tukeminen on tärkeää. Lisäksi Venäjältä tuotavan puun väheneminen lisännee puunhankintaa myös Pielisen Karjalan alueelta. Joensuu-Kontiomäki-rata on em. asioiden suhteen tärkeä. Myös matkailun merkitys asettaa haasteita liikennejärjes-telmän kehittämiselle; tarpeet koskevat kuitenkin suurelta osin tiestön hoitoa ja ylläpitoa sekä liikennepalvelujen toimivuut-ta.

» Laajakaistaverkkojen kehittämisen anta-ma potentiaali (sähköiset palvelut, etätyö, maaseutuyritykset ym.) tulee saada mah-dollisimman laajasti käyttöön.

» Liikenneasioiden seudullinen organisointi ja yhteistyö on vasta käynnistymässä ja hakee vielä toimintatapojaan; erityisesti kytkentää kuntatason työryhmiin tulee pa-rantaa.

17

2.1 Liikenneverkot

Pielisen Karjalan liikenneverkon rungon muo-dostavat Joensuun ja Kajaanin suuntaan lii-kennettä välittävä valtatie 6 sekä valtatieltä 6 Lieksan suuntaan eroava kantatie 73. Lisäk-si poikittaista liikennettä palvelevat kantatie 75 (Nurmeksesta Kuopion ja Kuhmon suun-tiin) sekä seututiet 504 (valtatielle 9 Outokum-puun), 506 (Kaaville) ja 508 (Juankoskelle) ovat seudun ulkopuolelle johtavien yhteyksi-en kannalta tärkeitä. Myös seututiet 522 Ilo-mantsin suuntaan ja 524 Kuhmon suuntaan ovat tärkeitä seudullisia väyliä. Seudun tiever-kon yhdistävyyden kannalta keskeinen haaste on Pielisen erottava vaikutus; tarvetta olisikin Pielisen lauttaliikenteen kehittämiselle välillä Koli-Lieksa.

Joensuusta Uimaharjun ja Lieksan kautta Nur-mekseen henkilö- ja tavaraliikennettä välittä-vä sekä edelleen pelkästään tavaraliikennettä Valtimon kautta Kontiomäelle välittävä ratayh-teys on erityisesti elinkeinoelämän kannal-ta tärkeä. Alueen pohjoisin henkilöliikennettä palveleva rautatieasema sijaitsee Nurmekses-sa. Vesiliikenteen osalta ulottuu yhdysväylä Nurmekseen asti, Pielisellä on myös vesistö-alueen lastauslaitureita/luiskalastauspaikkoja. Lentoliikenteen osalta seutu tukeutuu suurel-ta osin Joensuun lentoasemaan, tosin seu-dun pohjoisosista käytetään myös Kajaanin ja erityisesti Kuopion lentoasemia. Lieksan Vie-kin lentopaikka on ainoastaan harrasteilmailun käytössä eikä paikalla ole juuri muita raken-teita kuin kiitorata. Kokonaisuutena yhteydet maakunnan liikenteelliseen solmupisteeseen, Joensuuhun, tukeutuvat valtatiehen 6 ja kan-tatiehen 73 sekä em. ratayhteyteen.

Alemman vähäliikenteisen tieverkon merkitys on seudun luonteesta johtuen suuri; elinkei-noelämän (puutavara, bioenergia, maatalous) ohella myös matkailulle ja ylipäätään haja-asu-tusalueella asumisen mahdollisuuksille ja liik-kumiselle. Alempi tieverkko muodostaa suuren osan seudun tieverkon pituudesta asettaen tätä kautta merkittävän haasteen tiestön hoi-don ja ylläpidon tasolle ja kustannuksille. Myös

yksityistiestöverkko on laaja muodostaen haja-asutusalueen liikenneverkon hiussuoniston. Yksityistiestö on haja-asutusalueella asuvil-le ja liikkuville olennaisen tärkeä. Vastaavasti myös metsäautotiestö muodostaa maakunnan puunhankinnan osalta ensimmäisen ”kannolta tehtaalle”-kuljetusketjun osan, mitä ilman koko kuljetusketju ei toimi. Seudulla on viime vuo-sina parannettua alemman tieverkon kohteita ns. puuhuollon turvaamisrahalla.

Seudulla on kolme tilapäistä rajanylityspaik-kaa, jotka ovat ensisijaisesti yritysten puu-tavaraliikenteen käytössä ja joita pidetään toiminnassa tarpeen mukaan. Inarin rajanyli-tyspaikkaa on esitetty kehitettäväksi erityisesti pitkällä tähtäimellä.

Verkkojen ja eri liikennemuotojen solmupis-teinä ovat tärkeitä joukko- ja tavaraliikenteen terminaalit, rautatieasemat, kuormauspaikat sekä niiden yhteydet. Em. verkot terminaa-leineen muodostavat rungon seudun saavu-tettavuudelle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle.

Liikenneverkkojen kattavuus on seudun alu-eella riittävä, mutta niiden tasossa ja kunnos-sapidossa esiintyy puutteita useilla yhteysvä-leillä. Uutena yhteystarpeena on seudulla ollut tosin esillä em. Kolin ja Lieksan välisen laut-taliikenteen kehittäminen. Rahoituksen puut-teesta johtuen on lisäksi seututeitäkin joudut-tu paikoin muuttamaan sorateiksi. Alemman tieverkon hoidon ja ylläpidon haasteet ovat samasta syystä johtuen jatkuvasti kasvaneet. Laajemminkin liikennejärjestelmän rahoitus on kohdistunut entistäkin voimakkaammin päivit-täisen liikennöitävyyden sekä joukko- ja hen-kilöliikennepalvelujen turvaamiseen, jolloin lii-kenneverkkojen kehittämiseen käytössä oleva rahoitus on jatkuvasti pienentynyt. Tämä kos-kee erityisesti valtion rahoitusta.

Kevyen liikenteen verkoilla esiintyy yhteys-puutteita erityisesti taajamien reuna-alueilla. Puutteita esiintyy niin koulureiteillä kuin ver-

2 Liikennejärjestelmän palvelutasoanalyysi

18

koston yhdistävyydessä ja kunnossapidon tasossa. Lisäksi matkailukohteiden, erityi-sesti Kolin alueen väylästössä esiintyy vielä puutteita.

Tietoliikenteen merkitys osana liikennejär-jestelmää korostuu koko seudulla. Seu-tu onkin mukana valtakunnallisessa maa-seudun laajakaistaverkkohankkeessa, jolla

pyritään rakentamaan maaseudulle nopea tietoliikenneverkko.

Liikenneverkot muodostavat kokonaisuutena rungon ihmisten liikkumiselle ja elinkeinoelä-män kuljetuksille. Huomioon otettavaa kui-tenkin on, että verkolla ei ole ”omia tarpeita”, vaan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet perustuvat ihmisten liikkumisen ja elinkeino-elämän kuljetusten tarpeisiin ja vaatimuksiin.

Kuva 11. Pielisen Karjalan seutu osana maakunnan liikennejärjestelmää.

19

2.2 Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen osuus kaikista pohjoiskarja-laisten päivittäin tekemistä matkoista on varsin pieni, vain noin viisi prosenttia (koko maas-sa 8 %). Matkasuoritteesta joukkoliikenteel-lä tehdään puolestaan noin kymmenesosa (koko maassa 15 %), mikä kuvastaa erityi-sesti raideliikenteen roolia pitkämatkaisessa liikkumisessa.

Pielisen Karjalan alueella joukkoliikenteen kul-kutapaosuus on muutaman prosentin luokkaa. Pielisen Karjalassa joukkoliikennejärjestelmä rakentuu pääteitä (vt 6, kt 73 ja kt 75) kulke-vien linja-autoreittien ja Joensuu-Nurmes taa-jamajunaliikenteen varaan. Itsekannattavaa liikennettä on ainoastaan keskeisillä työmat-ka- ja kouluyhteyksillä sekä pitkämatkaises-sa liikenteessä, joihin myös kysyntä ja tarjonta painottuvat. Kehittämistarpeita olisi mm. niin seudun kuntakeskusten välisessä liikentees-sä kuin esim. Kuopion ja Kajaanin suuntien lii-kenteessä. Lisäksi Joensuun suunnan liiken-teen hitaus ja kalleus suhteessa henkilöauton käyttöön heikentää voimakkaasti yhteyden houkuttelevuutta.

Haja-asutusalueiden liikkumis- ja kuljetusmah-dollisuudet ovat heikentyneet jatkuvasti, sillä vakiovuoroliikenteen tarjonta on vähentynyt koko 2000-luvun. Viime vuosina tapahtuneet valtion joukkoliikennemäärärahojen leikkauk-set ovat johtaneet entistä useampien vuorojen lakkauttamiseen, vaikka kunnat ovatkin joutu-neet ”paikkaamaan” em. määrärahaleikkauk-sia lisäämällä omia rahoitusosuuksiaan erityi-sesti kuntien sisäisessä liikenteessä. Pielisen Karjalan henkilökuljetuskustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 3,6 M€ (119 €/as).

Pielisen Karjalassa ja laajemmin koko Poh-jois-Karjalassa on jo vuosia sitten tunnistettu, että kutsuohjatut palvelut ja kuljetustarpeiden yhdistely ovat ainoa järkevä keino haja-asu-tusalueen asiakasystävällisten ja kustannus-tehokkaiden palvelujen aikaansaamiseksi. Maakunnan alueella on toteutettu ennakko-luulottomasti useita kuntien ja seutujen sisäi-siä liikkumistarpeita palvelevia ja merkittäviltä osin kysyntälähtöisesti räätälöityjä jousta-via joukkoliikennepalveluja, kuten työ-, opis-kelu- ja asiointitarpeita palvelevat täsmävuo-rot, kutsuohjatut palvelu- ja asiointiliikenteet, kimppakyytijärjestelmä (mm. Lieksa-Eno-Jo-ensuu ja Nurmes-Juuka-Kontiolahti-Joensuu)

ja Pohjois-Karjalan Kyytikeskus -matkojenyh-distelytoiminta (mukana Eno, Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Nurmes sekä lääninhallitus, Kela ja sairaanhoitopiiri). Nämä järjestelmät on jouduttu kuitenkin osin pur-kamaan valtakunnallisen ohjauksen ja rahoi-tusvastuukysymysten takia. Pohjois-Karjalan MYK on hoitanut Kyytikeskuksen lakkauttami-sen jälkeen vammaispalvelu- ja sosiaalihuol-tolain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen yh-distelyä, tosin seudun kunnista on toiminnassa mukana vain Nurmes. Lieksassa on kuitenkin ollut käytössä jo yli 10 vuotta palvelunume-roihin ja automaattiseen tilausten ohjaukseen perustuva välitysjärjestelmä ”Kyytivahti”, jossa asiakas ja kulloinkin liikenteessä oleva kuljet-taja sopivat noutoajat kimppakyyteihin.

Kuva 12. Joukkoliikenteen matkustajapalveluiden laatutaso Pohjois-Karjalassa.

20

Seutu on mukana kansainvälisessä ns. RTS-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ha-ja-asutusalueen julkisen liikenteen ratkaisuja. Hankkeessa tehdään koko seudulle kattavat joukkoliikennetarkastelut. Tarkastelujen poh-jalta käynnistetään pilottiprojekteja mm. Kolin liityntäyhteyksien kehittämiseksi, kuntien kulje-tusten järjestämisen tehostamiseksi ja palvelu-

tason parantamiseksi. Lisäksi RTS-hankkeen tuloksena esitetään ratkaisuja joukkoliikentee-seen liittyvän tiedonhallinnan tehostamiseksi. Kaukoliikenteeseen liittyvien palvelutaso- ja kehittämisselvitysten kanssa RTS-hankkeen tulokset luovat hyvän pohjan Pielisen Karjalan joukkoliikenteen kehittämiseksi.

Kuva 13. Palvelu- ja asiointiliikenteen matkustajamääriä (v. 2007).Juuassa ja Valtimolla ei ole palveluliikennettä.

Kuva 14. Kuntien henkilökuljetuskustannusten jakautuminen Pohjois-Karjalassa (v. 2007).

21

Keskeiset palvelutasopuutteet: » Julkisen liikenteen peruspalvelutaso ei

täyty kaikkialla. Puutteita on mm. haja-asutusalueiden asiointiyhteyksissä, taa-jamien liityntäyhteyksissä ja kesäajan liikenteessä.

» Valtion joukkoliikennemäärärahojen leik-kaukset ovat johtaneet kuntien rahoitus-osuuksien jatkuvaan kasvuun.

» Haja-asutusalueen kyytitakuu (kahtena päivänä viikossa ajettava asiointiliikenne) ei täyty.

» Matkaketjujen sujuvuuteen (pysäkit, odo-tustilat, liityntäpysäköinti) ja luotettavuu-teen tulee panostaa.

» Työssäkäyntiä ja opiskelua palvelevat joukkoliikenneyhteydet ovat puutteellisia erityisesti Kuopion ja Kajaanin suuntiin.

» Hyvin toimineiden kutsujoukkoliikennejär-jestelmien osittainen lakkauttaminen on johtanut yhteiskunnalle aiheutuvien kulje-tuskustannusten kasvuun.

» Pendelöintiliikennettä palvelevat yhteydet ovat osin puutteellisia (kysynnän vähäi-syydestä johtuen).

» Reitti- ja aikatauluinformaation saatavuu-dessa ja helppokäyttöisyydessä on paran-nettavaa.

» Eri hallintokuntien ja myös Kelan henkilö-kuljetusten yhteisen suunnittelun esteet tulisi poistaa.

2.3 Kävely ja pyöräily

Edellytykset kävelyn ja pyöräilyn houkuttele-vuudelle ja turvallisuudelle luodaan maankäy-tön suunnittelussa. Etenkin kävelyn edistämi-sen kannalta on ratkaisevaa, että matkojen pituuksien kasvua pystytään hillitsemään. Eheän yhdyskuntarakenteen lisäksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen edellyttää sujuvia ja turvallisia yhteyksiä, väylien hyvää kuntoa ja miellyttäviä liikkumisympäristöjä. Myös ihmis-ten liikkumistottumusten tulisi muuttua nykyis-tä enemmän ympäristöä ja terveyttä edistä-vään suuntaan: nykyinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä tarjoavat hajautumiske-hityksestä huolimatta edelleen valtaosalle ih-misistä hyvät edellytykset kevyen liikenteen käytön lisäämiseksi.

Pielisen Karjalan yhdyskuntarakenteessa vii-me vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ovat väistämättä vaikuttaneet kävelyn ja pyö-räilyn olosuhteisiin. Taajamoitumisen voidaan yleisellä tasolla ajatella parantaneen kevyen liikenteen kehittämisen edellytyksiä. Taajama-alueiden laajentuminen ja taajamarakenteen väljentyminen sekä palveluverkon harventu-minen ovat kuitenkin vaikuttaneet juuri päin-vastaiseen suuntaan. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä- (YKR) sekä Rakennus- ja huoneistorekisteriaineistoilla (RHR) tehtyjen tarkastelujen mukaan Pielisen Karjalan asuk-kaista noin kolmannekselta löytyy nykyisin kä-velyetäisyydeltä kohtuullinen palvelutarjonta. Vastaavasti noin kolmanneksella asukkaista ei löydy yhtään palvelua kävelyetäisyydeltä. Taa-

Kuva 15. Kuntakohtaiset henkilökuljetuskustannukset Pohjois-Karjalan kunnissa (v. 2007).

22

jama-asukkailla palveluiden saavutettavuus on hieman parempi, mutta myös taajamissa on alueita, joista keskeiset lähipalvelut eivät ole saavutettavissa kävellen (pyörällä kyllä).

Kevyen liikenteen verkostoissa esiintyy seu-dulla yhteyspuutteita erityisesti taajamien reuna-alueilla; esim. Juuassa ja Valtimolla valtatien 6 varrella ja taajamien sisäisissä yh-teyksissä, Nurmeksessa välillä Akkolansalmi-Hyvärilä sekä Lieksassa seututien 524 varrella ja aivan ydinkeskustassa Pielisentien varrel-la. Myös taajamien sisäisillä väylillä ja koulu-reiteillä esiintyy vielä selkeitä puutteita kos-kien niin turvallisuutta ja esteettömyyttä kuin paikoin myös yhteyksien jatkuvuutta. Matkai-lua palvelevien yhteyksien kehittämistarpeita esiintyy erityisesti Kolin alueella (välillä Kolin kylä-Loma-Koli).

Keskeiset palvelutasopuutteet: » Taajama-alueiden laajentuminen ja taaja-

marakenteen väljentyminen sekä palvelu-verkon harventuminen ovat heikentäneet jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä.

» Nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen si-säänrakennettua potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi ei ole riittävästi hyö-dynnetty. Taajamien, niin kuntakeskusten kevyen liikenteen väylien turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja esteettömyyteen kuin reuna-alueiden kevyen liikenteen yhteyk-sien jatkuvuuteen ja turvallisuuteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

» Keskustojen sekä lähiliikkumisympäristö-jen turvattomuus sekä esteettömyyspuut-teet heikentävät lasten ja nuorten, ikäänty-neiden sekä liikkumis- ja toimimisesteisten omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksia. Esteettömyyden merkitys korostuu väes-tön ikääntymisen myötä.

» Keskeistenkin väylien talvikunnossapidos-sa esiintyy vielä puutteita.

Kuva 16. Palveluiden saavutettavuudesta kevyellä liikenteellä Pielisen Karjalan seudulla. Mitä punai-sempi väri ruudussa on, sitä monipuolisempi palvelutarjonta on tarjolla kävelylle (ja pyöräilylle) sopivalla etäisyydellä.

23

2.4 Autoliikenne

Autoliikenteen kulkutapaosuus on seudulla tehtävistä matkoista suuri, noin 70 % (mat-kasuoritteesta yli 80 %). Suuri osa ihmisten liikkumisesta on kuntien ja seudun sisäis-tä autolla tehtävää arkiliikkumista; päivittäistä työ-, opiskelu-, koulu- ja asiointimatka- sekä vapaa-ajan liikkumista. Auton käyttö on suu-ressa osassa seutua välttämätöntä mm. jouk-koliikenteen puutteellisesta palvelutasosta johtuen; vaikka noin 80 % alueen väestöstä asuu arvioiden mukaan säännöllisen joukkolii-kenteen vaikutusalueella. Lisäksi mm. yhdys-kuntarakenteen kehitys ja autoistuminen on johtanut auton käytön lisääntymiseen. Autois-tumisen myötä entistä useampi lyhytkin matka tehdään autolla.

Maanteiden liikennemäärät ovat suurimmil-laan valtatiellä 6 sekä kantateillä 73 ja 75 taa-jamien kohdilla ja läheisyydessä sekä taaja-makeskustojen kautta kulkevilla maanteillä. Toisaalta maantiestöllä on paljon tiejaksoja, joiden liikennemäärä (KVL) on alle 200 ajon./vrk. Tämä asettaa haasteita tieverkon hoidol-le ja ylläpidolle sekä myös verkon kattavuuden säilyttämiselle. Katuverkkojen osalta suurim-mat liikennemäärät sijoittuvat seudulla Lieksan Pielisentielle.

Tieverkon palvelutasopuutteet liittyvät erityi-sesti valta- ja kantateiden liittymien ja yksit-täisten pistemäisten kohteiden liikennetur-vallisuusongelmiin, seututeiden 522 ja 524 kuntoon sekä alempiasteisen tieverkon kun-toon, hoitoon ja ylläpitoon. Lisäksi liikenne-turvallisuusongelmia esiintyy paikoin tiestön tienvarsiasutuksen kohdilla mm. kevyen liiken-teen turvattomuudesta johtuen. Hirvionnet-tomuuksien määrä on valtatiellä 6 erityisesti Juuan keskustan eteläpuolella sekä kantatiellä 73 Lieksan molemmin puolin suuri, tosin teh-dyt tienvarsiraivaukset ovat parantaneet tilan-netta. Katuverkon osalta ongelmat keskittyvät vilkkaimpien katujen ja niiden liittymien turval-lisuuteen sekä Lieksan Pielisentien ja Nur-meksen Kirkkokadun liikennejärjestelyjen ja viihtyisyyden kehittämiseen. Varsinaisia suju-vuusongelmia ei tie- ja katuverkolla esiinny.

Palvelutaso-ongelmien ei arvioida tulevai-suudessakaan kasvavan merkittävästi em. osuuksia lukuun ottamatta. Alemmalla tiever-kolla ovat liikennemäärät vähäisiä ja niiden ennustetaan tulevaisuudessa paikoin jopa vähenevän.

Yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehittymi-nen, autoistuminen sekä joukkoliikenteen jär-jestämisen ongelmat näkyvät myös eri käyt-täjäryhmien autolla liikkumiseen liittyvissä tarpeissa ja ongelmissa. Haja-asutusalueella asuvien osalta on auton omistaminen/käyttö-mahdollisuus lähes välttämätöntä päivittäisten erityyppisten liikkumistarpeiden hoitamiseksi. Haja-asutusalueilla koetaan alemman tiever-kon päivittäinen liikennöitävyys erityisesti talvi- ja kelirikkoaikoihin suurimmaksi ongelmaksi. Lisäksi koulukuljetusten ja –matkojen turval-lisuus ja päällystetyn vähäliikenteisen tiestön kunto koetaan ongelmalliseksi. Taajamissa korostuvat autoliikenteen osalta eri käyttäjä-ryhmillä liikenneturvallisuus ja palvelujen saa-vutettavuus henkilöautolla (pysäköintijärjes-telyt) sekä tie- ja katuverkon talvihoidon taso. Ikääntyneiden ja liikkumis- ja toimimisesteisten osalta korostuvat sekä taajamissa että haja-asutusalueilla liikenneturvallisuuden ja liiken-nejärjestelyjen selkeyden merkitys.

Seudun liikenteeseen liittyvät melu-, päästö- ja pohjavesiongelmat ovat vähäisiä ja liittyvät suurelta osin autoliikenteeseen.

Keskeiset palvelutasopuutteet: » Auton käyttö on suuressa osassa seutua

välttämätön pakko. » Keskustoissa ja niiden reuna-alueilla sekä

valta- ja kantatieverkon yksittäisissä koh-teissa on liikenneturvallisuusongelmia. Lisäksi erityisesti seututeillä 522 ja 524 on kuntopuutteita. Vähäliikenteisen tieverkon kunnossa, hoidossa ja ylläpidossa esiintyy ongelmia – erityisesti vähäliikenteisen, päällystetyn tieverkon kunto on huonone-massa.

» Väestön ikääntymisen myötä korostuu myös autoliikenteessä liikennejärjestelyjen selkeyden ja turvallisuuden merkitys.

24

2.5 Liikenneturvallisuus ja esteettömyys

Seudun kuntien liikenneturvallisuus- ja esteet-tömyysongelmia sekä tarvittavia toimenpiteitä on selvitetty vuosina 2007-2009 valmistuneis-sa kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuun-nitelmissa. Seudulla on kuollut viime vuosina keskimäärin 2,6 henkeä vuodessa ja louk-kaantunut keskimäärin 44 henkeä vuodessa. Onnettomuudet ovat keskittyneet vahvasti val-tatielle 6, taajama-alueille ja kuntakeskustoihin sekä kantateille 73 ja 75 keskustojen kohdil-le ja läheisyyteen. Kevyen liikenteen onnetto-muuksia tapahtuu eniten kuntakeskustoissa sekä valta- ja kantateillä keskustojen kohdilla. Onnettomuusluokista on yksittäis- ja hirvion-nettomuuksien osuus seudulla huomattavan suuri.

Suurimpia liikenneturvallisuusongelmia ovat seudulla tehtyjen kyselyjen mukaan teiden ja katujen heikko kunto ja liukkaus, ylinope-udet ja autoilijoiden piittaamattomuus liiken-nesäännöistä, kevyen liikenteen puutteelliset

olosuhteet, liittymien näkemäesteet sekä osin myös vilkkaimmat liittymät. Lisäksi hirvionnet-tomuuksien suuri määrä ja esim. kortteliralli ja ylinopeudet koetaan paikoin ongelmiksi. Pie-nimpiä ongelmia ovat kyselyihin vastanneiden asukkaiden mielestä lähes kaikissa kunnissa omat asenteet ja käytös liikenteessä. Asenne-kasvatustyötä tehostamalla olisikin mahdollis-ta parantaa liikenneturvallisuutta myös ilman suuria investointeja. Myös turvavälineiden, mm. pyöräilykypärän ja heijastimien käyttöä lisäämällä voitaisiin parantaa liikenneturvalli-suutta, koska nykyisin turvavälineiden käyttö on huolestuttavan vähäistä koko seudulla. Es-teettömyyden osalta on seudulla kehittämistar-peita niin liikkumisympäristöjen esteettömyy-den parantamisessa kuin toimintamalleissa.

Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien toi-minnat ovat aktivoituneet em. liikenneturval-lisuussuunnitelmien laatimisten yhteydessä. Toiminta ei ole kuitenkaan ollut kaikissa kun-

Kuva 17. Matkojen lukumäärä/vrk matkan tarkoituksen mukaan erityyppisillä työssäkäyntialueilla (HLT 2004-05).

25

nissa suunnitelmien valmistuttua enää riittä-vän aktiivista.

Seudulla olisi mahdollista määritellä valmis-tuneiden suunnitelmien pohjalta seudulliset liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden pa-rantamisperiaatteet sekä käynnistää liiken-neturvallisuustilanteen seudullinen seuranta seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä. To-teuttamalla seudullisten periaatteiden mukai-sia toimenpiteitä voidaan seudulla tukea liiken-neturvallisuustilanteen kehittymistä pienin ja kustannuksiltaan kohtuullisin toimenpitein.

Keskeiset palvelutasopuutteet: » Liikenneturvallisuustilanne koetaan seu-

dulla osin puutteelliseksi. Suurimpia on-gelmia ovat väylien huono kunto ja osin tästä johtuvat hoito- ja ylläpito-ongelmat, autoilijoiden piittaamattomuus liikenne-säännöistä ja nopeusrajoituksista, ke-vyen liikenteen puutteelliset olosuhteet, keskusta-alueiden sekä valta- ja kantatie-verkoston yksittäiset ongelmakohteet sekä turvavälineiden vähäinen käyttö. Seudulla tapahtuu myös paljon hirvionnettomuuk-sia. Myös rattijuopumus koetaan seudulla ongelmaksi.

» Kuntien liikenneturvallisuustyötä ja aktii-vista asennekasvatustyötä tulisi tehostaa.

» Esteettömyyden merkitys korostuu väes-tön ikääntymisen myötä. Esteettömyyden huomioiminen ja edistäminen tulisi saada luontevaksi osaksi kaikkea toimintaa.

» Liikenneturvallisuustoimenpiteiden järjes-telmällinen toteuttaminen nykyisillä vähäi-silläkin resursseilla antaisi kuvaa kunnista asukasystävällisinä kuntina ja ihmisen mittaisina asuinympäristöinä.

2.6 Kuljetukset ja logistiikka

Seudun kuljetukset hoidetaan suurelta osin tieverkolla, tosin rataverkon merkitys on muu-tamien tavaralajien, esim. puutavaran kannalta suuri. Suuri osa kuljetuksista kuormittaa valta- ja kantatieverkon ohella muutoin vähäliiken-teistä tieverkkoa (puutavara, bioenergia, maa-talouden raaka-aineet ja maito, maa-ainekset). Myös seututieverkon, mm. seututien 524 mer-kitys on seudun kuljetuksille merkittävä, vaik-kakin laajemmin katsottuna kuljetusmäärät

ovat ko. tiestöllä pieniä. Kuntakeskuksissa ko-rostuu mm. jakeluliikenne. Huomattavaa on, että yritysten logistiikkakustannukset ovat seu-dulla ja kunnissa suuremmat kuin koko maas-sa keskimäärin.

Kuljetusyhteyksien rungon muodostavat Jo-ensuuhun johtavat valtatie 6 ja kantatie 73, kantatie 75, seututiestö sekä Joensuu-Kontio-mäki-ratayhteys. Kuljetusjärjestelmien osalta ovat tärkeitä myös raakapuun kuormauspaikat sekä vesistöalueen lastauslaiturit ja luiskalas-tauspaikat. Lisäksi tilapäiset rajanylityspaikat ovat olleet tärkeitä erityisesti puuntuonnin kan-nalta. Tulevaisuudessa voi bioenergiaraaka-aineen tuonti olla huomattavassa kasvussa, mikä tulisi korostamaan rajanylityspaikkojen merkitystä.

Tie- ja katuverkon ongelmat keskittyvät tavara-liikenteen kannalta erityisesti alemman tiever-kon ympärivuotiseen ja ympärivuorokautiseen liikennöitävyyteen ja kuljetusketjujen sujuvuu-teen. Lisäksi Joensuu-Nurmes- rataosuuden sähköistäminen on Nurmes-Kontiomäki-välin peruskorjauksen valmistuttua entistäkin tär-keämpää, koska se palvelisi seudun puuteol-lisuuden kuljetustarpeita ja henkilöjunaliiken-teen kilpailukyvyn ylläpitämistä. Vesiliikenteen merkitys on seudulla suurelta osin matkailulli-nen, uitto- ja irtotavarakuljetusten määrät ovat vähäisiä. Lentoliikenteen rooli on seudun kan-nalta vähäinen; lentoliikenteen työmatkaliikku-mista palvelevaa roolia lukuun ottamatta.

Kuljetusmääristä

Pääosa myös Pielisen Karjalan tiekuljetuksista on sellaisia, joita ei voida käytännössä siirtää muille kuljetusmuodoille (tiekuljetuksista arviol-ta noin 75 % on alle 50 km mittaisia). Toisaalta kuljetusmuotojen välisen yhteistyön puutteet sekä esim. yhdistettyjen kuljetusten mahdolli-suuden puuttuminen maakunnasta (Joensuun seudulta) vaikeuttaa kuljetusten siirtämistä ympäristöystävällisiin kuljetusmuotoihin. Toi-saalta olemassa oleva ratayhteys antaisi mah-dollisuuksia rautateitse tapahtuvien kuljetusten lisäämiselle.

Pohjois-Karjalan sisäisissä tavarakuljetuksissa kuljetusmäärä vaihtelee vuositasolla merkittä-västi mm. raakapuun, turpeen ja maa-aines-ten vuosittaisten kuljetusmäärien muutoksis-ta johtuen. Mahdollisen raakapuun kuljetusten kasvun (kotimaisten hakkuiden lisääntyminen

26

pitkällä tähtäimellä, miten tehtaiden lakkautuk-set vaikuttavat tavaravirtoihin) ja bioenergian kuljetusten lisääntymisen myötä tulee alem-man tieverkon ja rataverkon kuormitus to-dennäköisesti tulevaisuudessa lisääntymään. Myös mahdollisen kaivannaisteollisuuden kul-jetukset voivat vaikuttaa rautateitse tapahtuvi-en kuljetusten lisääntymiseen.

Alemman tieverkon kuormitukseen vaikuttaa myös maatilojen keskittyminen ja tilakokojen kasvu, mikä näkyy jo haja-asutusalueen ties-tölle suuntautuvien kuljetusten yksikkökokojen kasvussa. Alemman tieverkon kuormituksen osittainen kasvu edellyttää huonokuntoisen pientiestön kantavuuden parantamista sekä ympärivuotisen ja ympärivuorokautisen liiken-nöitävyyden kehittämistä.

Elinkeinoelämän tarpeet 43 ELINKEINOELÄMÄN TARPEIDEN VERTAILUA

• Maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuljetukset ovat noin 9 % tonneis-ta ja 17 % suoritteesta. Kuljetuksia on metsäteollisuuden tavoin laajasti koko verkolla. Kuljetusvirrat ovat vahvimmat Etelä-Suomen pääteillä.

• Kemian- ja energiateollisuuden osuus tonneista on 8 % ja suoritteesta 14 %, Kuljetukset painottuvat rannikon satamiin johtaville pääteille. Poi-kittaiset kuljetusvirrat ovat huomattavia.

Tiekuljetussuorite Milj. t-km

0 1 00

0

2 00

0

3 00

0

4 00

0

5 00

0

6 00

0

7 00

0

8 00

0

9 00

0

Arvotavaran valmistus

Muu valmistus

Metsäteollisuus

Metalliteollisuus

Kemianteollisuus, energia

Maatalous- ja elintarvikkeiden valmistus

Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpito

Tiekuljetukset 1000 t

0 50 0

00

100

000

150

000

200

000

250

000

Arvotavaran valmistus

Muu valmistus

Metsäteollisuus

Metalliteollisuus

Kemianteollisuus, energia

Maatalous- ja elintarvikkeiden valmistus

Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpito

Kuva 26. Tiekuljetusten määrä ja suorite segmenteittäin vuonna 2004 (Tilasto-

keskus 2005d).

Kuva 27. Tiekuljetusten ja kuorma-autojen määrä tieverkolla vuonna 2004

(Tiehallinto 2006b).

Alle 150 (ajon/vrk)

150-600 (ajon/vrk)

600-900 (ajon/vrk)

Yli 900 (ajon/vrk)

RASKAAN LIIKENTEEN MÄÄRÄ (KVL)

Alle 500 (1000t/v)

500-1000 (1000t/v)

1000-1500 (1000t/v)

Yli 1500 (1000t/v)

KULJETUKSET YHTEENSÄ(1000t/v)

Alle 150 (ajon/vrk)

150-600 (ajon/vrk)

600-900 (ajon/vrk)

Yli 900 (ajon/vrk)

Alle 150 (ajon/vrk)

150-600 (ajon/vrk)

600-900 (ajon/vrk)

Yli 900 (ajon/vrk)

RASKAAN LIIKENTEEN MÄÄRÄ (KVL)

Alle 500 (1000t/v)

500-1000 (1000t/v)

1000-1500 (1000t/v)

Yli 1500 (1000t/v)

Alle 500 (1000t/v)

500-1000 (1000t/v)

1000-1500 (1000t/v)

Yli 1500 (1000t/v)

KULJETUKSET YHTEENSÄ(1000t/v)

Turvekuljetukset ja tienpito Savo-K

arjalan tiepiirissä 23

TU

RP

EE

N TU

OTA

NTO

JA KÄY

TTÖ

Kuva 2-6.

Turvekuljetusten määrä tieverkolla (kuorm

attuja rekkoja/vuosi). Arvio keskim

ääräisestä vuodesta tuotantomäärien ja käyttökohteiden pe-

rusteella.

Kuva 18. Tiekuljetusten määriä.

Kuva 19. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat rataverkolla v. 2007 ja suositus raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämiseksi.

27

Vesiliikenteen merkitys on seudun tavarakul-jetuksille nykyään vähäinen, mutta potenti-aalisena kuljetusmuotona merkittävä. Myös lentorahdin merkitys on vähäinen, mutta mah-dollisuutena korkean jalostusarvon tuotteille merkittävä (Joensuun lentoaseman kautta).

Elinkeinorakenteen muutosten johdosta jatku-vasti kasvava seudulle saapuvien kuljetusten ja seudulta lähtevien kuljetusten epätasapaino vaikuttaa jo kuljetusten kustannustehokkuu-teen ja myös hintoihin. Toisaalta myös alue-logistiikan puutteet sekä yritysten vähäinen logistiikkayhteistyö ja –osaaminen heikentä-vät yritysten kilpailukykyä ja lisäävät logistisia kustannuksia.

Elinkeinoelämän kannalta on myös työmatka-liikkumisen sujuvuus tärkeää. Tämä korostuu paitsi seudun ja kuntien sisäisten työmatkojen sujuvuutena, myös koko maakunnan saavutet-tavuuden merkityksenä niin seudulta maakun-nan ulkopuolelle suuntautuvilla työmatkoilla kuin seudulle suuntautuvilla työmatkoilla. Len-toliikenteen merkitys on myös seudun elinkei-noelämälle mahdollisuutena tärkeä.

Keskeiset palvelutasopuutteet: » Logistiikkakustannusten osuus yritysten

liikevaihdosta on maan korkeimpia. » Kuljetusten epätasapaino heikentää seu-

dun kuljetusten kustannustehokkuutta ja lisää kuljetuskustannuksia.

» Seudun aluelogistiikkaa ei ole kehitetty riit-tävästi ja logistiikkayhteistyö on vähäistä.

» Seudulla ei ole mahdollisuutta yhdistettyi-hin kuljetuksiin.

» Rataverkon perusparantaminen on kes-ken.

» Alemman tieverkon merkitys on suuri ja edelleen kasvamassa, mikä asettaa haas-teita ko. tieverkon hoidolle ja ylläpidolle sekä kehittämiselle.

» Puutavaran kuormauspaikkoja tulisi kehit-tää.

» Venäjän kuljetusten tulevaisuuden kehit-tymisen epävarmuus vaikuttaa osaltaan koko logistiseen järjestelmään.

2.7 Yhteenveto liikenne- järjestelmän tilasta ja tulevaisuuden haasteista

Liikennejärjestelmän tilaa tarkasteltaessa on keskeistä se, miten hyvin liikennejärjestelmä palvelee asiakkaiden tarpeita: niin ihmisten arjen liikkumista kuin elinkeinoelämän kulje-tus- ja liikkumistarpeita. Vaikka seudun liiken-nejärjestelmän perusta osana koko maakun-nan liikennejärjestelmää on kunnossa, tulee liikennejärjestelmää kehittää monipuolisesti. On tärkeää, että kehittämistarpeet pystytään kuitenkin priorisoimaan ja osoittamaan rajalli-set resurssit keskeisten kilpailukykytekijöiden, niin arjen hyvinvoinnin kuin elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseen. Oman haasteen-sa tähän tuo liikennesektorin hajanainen orga-nisointi sekä liikennejärjestelmän rahoituksen niukkuus. Kokonaisuutena tarve eri kulkumuo-tojen työnjaon selkeyttämiselle ja yli kulku-muotorajojen tapahtuvalle hankkeiden ja toi-menpiteiden priorisoinnille kasvaa jatkuvasti.

Seudun sijainti maakunnan pohjoisosissa, si-vussa keskeisimmistä valtakunnan yhteysver-koista vaikuttaa seudun saavutettavuuteen ja sen parantamistarpeisiin ja -tapoihin. Yhtey-det Joensuun suuntaan korostuvat. Huomioon otettavaa kuitenkin on, että seudun liikkumis- ja kuljetustarpeet suuntautuvat erityisesti poh-joisosista osin myös naapurimaakuntiin, niin Kuopion kuin Kajaanin suuntiin. Väestön, pal-velujen ja työpaikkojen keskittyminen, väestön ikääntyminen ja väheneminen sekä harva asu-tus ja pitkät välimatkat asettavat merkittävän haasteen seudun ja koko maakunnan liikku-mis- ja kuljetustarpeiden hoitamiseksi. Liiken-nejärjestelmää tulee pystyä kehittämään kes-tävällä tavalla, koskien niin ihmisten suurelta osin kuntien ja seudun sisällä tapahtuvaa ar-jen liikkumista kuin elinkeinoelämän kilpailuky-kyä ja kehittymistä.

Huomioon otettavaa on, että Joensuun ja sen kaupunkiseudun merkitys maakunnan kes-kuksena ja kehityksen veturina on suuri. Myös Pielisen Karjalan tulisi pystyä hyötymään keskuksen kasvusta ja sinne kasautuneesta osaamisesta entistä paremmin. Seudun kehit-täminen ei voi kuitenkaan nojautua pelkästään em. hyötymiseen, vaan seudun on itse raken-nettava ja hyödynnettävä omat vahvuutensa. Liikennejärjestelmän kehittämisessä on tässä työssä oma vahva roolinsa.

28

Keskeiset vahvuudet: » vahvat yksittäiset elinkeinoelämän toimi-

alat, esim. matkailu ja kivituoteteollisuus » ihmisen mittaiset elin- ja liikkumisympä-

ristöt » Pielisen allas » Venäjän läheisyys, tilapäiset rajanylitys-

paikat » maantieteelliseen sijaintiin nähden tyydyt-

tävä saavutettavuus » tie- ja rataverkon kattavuus. Päivittäinen

liikennöitävyys on kyetty turvaamaan koko tieverkolla ja liikenteen sujuvuusongelmat ovat vähäisiä.

» palveluiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä erinomainen kuntien keskusta-alueella

» Joensuun suunnan joukkoliikenteen koh-tuullinen palvelutaso

» liikenteen ympäristöhaitat vähäisiä » työpaikkojen ja palvelujen läheisyydestä

saatavat ajankäyttöedut.

Keskeiset mahdollisuudet: » maakunnan nopeat junayhteydet ja kilpai-

lukykyisenä pysyvä lentoliikenne tulevat parantamaan myös seudun saavutetta-vuutta, mikäli liityntäliikenne (eri kulkuta-voin) Joensuuhun pystytään järjestämään hyvin. Lisäksi junayhteyksien parantami-nen pohjoisen suuntaan tukisi myös alu-een kehittymistä.

» ihmisten arjen liikkumisen helppouden ja turvallisuuden tukeminen parantaa seudun houkuttelevuutta

» elinkeinorakenteen muutokset ja uudet kasvavat potentiaaliset toimialat luovat haasteita, mutta myös mahdollisuuksia (esim. kaivannaisteollisuus, bioenergia)

» taajamakeskustojen kehittäminen kevyen liikenteen ehdoilla, palvelujen saavutet-tavuus turvaten parantaa ihmisten hyvin-vointia

» haja-asutusalueiden asutuksen keskittämi-nen tukemaan pääosin kehittyvien kylien palveluja

» kutsuohjattujen joukkoliikennepalvelujen edelleen kehittäminen

» Venäjän läheisyyden hyödyntäminen on vasta alussa (Murmanskin alueen mahdol-linen kehittyminen)

» yhteistyössä on kehittämisen mahdolli-suus, mutta se vaatii perinteisten toiminta-tapojen uudistamista

» ihmisten arvoissa ja asenteissa tapahtuvat muutokset

» tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten pal-velujen kehittyminen antavat uusia mah-dollisuuksia

» väestön ikääntymisen kääntäminen vah-vuudeksi.

29

Keskeiset heikkoudet: » yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ja

liikkumisen autoistuminen, jonka seurauk-sena kevyen ja joukkoliikenteen suosio on laskenut ja joukkoliikenteen palvelutaso heikentynyt erityisesti haja-asutusalueilla.

» palvelurakenteen harventuminen ja kunta-keskusten palvelutarjonnan yksipuolistu-minen heikentävät palvelujen tasapuolista saavutettavuutta

» harva asutus ja pitkät välimatkat » haja-asutusalueilla liikkuminen ja palvelu-

jen saavutettavuus edellyttää auton omis-tamista

» hajanaisen maankäytön edellyttämän liikenneverkon laajuus ja kunnossapidon kalleus sekä liikennepalvelujen järjestämi-sen haasteellisuus. Pientiestön kunto sekä hoito ja ylläpito sekä haja-asutusalueen liikennepalvelut ovat puutteellisia. Kut-sujoukkoliikennekokeilut ovat jääneet pysyviksi vain kuntien sisäisiin palveluihin, mutta kuntien välisten palveluliikenteiden osalta ei ole päästy pysyviin käytäntöihin rahoitusjärjestelmien hajanaisuuden ja valtionhallinnossa esiintyvien ristiriitaisten tavoitteiden takia.

» keskustojen ja asuinalueiden lähiliikkumis-ympäristöjen turvallisuus-, esteettömyys- ja viihtyisyyspuutteet

» matka- ja kuljetusketjujen kehittämistä koskeva yhteistyö on vähäistä

» Pielinen heikentää seudun tieverkon yh-distävyyttä

» kuljetusten kasvava epätasapaino vaikut-taa jo kuljetusten kustannustehokkuuteen

» liikenneasioita koskevan päätöksenteon hajanaisuus ja kokonaisuuksien ymmärtä-minen.

Keskeiset uhat: » väestön väheneminen ja ikääntyminen

sekä väestön ja palvelujen keskittyminen muuttavat liikkumistarpeita asettaen haas-teita liikennejärjestelmän turvallisuudelle, esteettömyydelle ja selkeydelle ja laajem-min koko liikennejärjestelmän kehittämis-mahdollisuuksille

» joukkoliikenteen kuihtuminen sekä kunnan haja-asutusalueilta että erityisesti kunta-keskusten välisissä yhteyksissä

» pientiestön edelleen rapistuminen » liikennejärjestelmän rahoituksen niukkuus

vaikeuttaa kehittämistoimenpiteiden to-teuttamista

» Venäjän lähialueiden kehittyminen ei tue alueen kehittymistä

» elinkeinorakenteen muutokset ja työpaik-kojen määrän jatkuva väheneminen

30

Seuraavassa esitettävä liikennejärjestelmän visio ja tavoitteet on määritelty maakunnan ta-solle, mutta ne soveltuvat sellaisenaan hyvin myös Pielisen Karjalan seutua koskeviksi.

Visio

Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmälle on ase-tettu seuraava visio:

Liikennejärjestelmä tukee maakunnan elinkeinoelämän kehittymistä sekä tarjo-aa kohtuullisen liikkumisen palvelutason kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riip-pumatta. Liikennejärjestelmää kehitetään laajassa yhteistyössä yli organisaatio- ja kulkumuotorajojen

Kehittämisen reunaehdot ja kehittämistavoitteet

Liikennejärjestelmän kehittämisen päätavoit-teet on määritelty nykytilan ongelmien ja ke-hittämistarpeiden sekä valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden sekä strategioi-den pohjalta. Tavoiteasettelun ns. reunaeh-doiksi on määritelty maakunnallisessa työssä: Taloudellinen, turvallinen ja tehokas liikenne-järjestelmä, Liikenteen kasvihuonekaasupääs-töjen vähentäminen, Liikenteen ympäristöhait-tojen lieventäminen sekä Ilmastonmuutokseen varautuminen.

Liikennejärjestelmän tavoitetilan kuvaamiseksi jaettiin tavoitteet kolmeen eri osa-alueeseen: turvallisiin ja sujuviin arjen matkoihin, elinkei-noelämän kilpailukykyyn sekä yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseen. Kohdassa 4 esitettävät kehittämistoimenpiteet on kytket-ty suoraan em. osa-alueisiin. Liikennejärjes-telmän tavoitetila vuodelle 2030 on määritelty seuraavaksi (kursiivilla esitetyt ovat Pielisen Karjalan seudun osalta erityisen tärkeitä):

Turvalliset ja sujuvat arjen matkat » Liikennejärjestelmä tarjoaa kohtuullisen

liikkumisen palvelutason kaikille väestö-ryhmille asuinpaikasta riippumatta.

» Liikennejärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoja eri kulkutapojen käytölle ja houkuttelee kestäviin liikkumisen ja asumisen valintoi-hin.

» Erilaisten kulkutapojen yhdistäminen toi-siinsa on helppoa ja taloudellisesti kannat-tavaa.

» Liikkumisympäristöt ovat aiempaa turvalli-sempia ja viihtyisämpiä sekä esteettömiä.

» Tietoa kestävän liikkumisen ja asumisen vaihtoehdoista on helposti saatavissa asukkaille, suunnittelijoille ja päättäjille.

Elinkeinoelämän kilpailukyky » Kuljetukset ovat aiempaa kustannuste-

hokkaampia sekä ennustettavampia ja täsmällisempiä.

» Ympäristöystävälliset kuljetusmuodot ovat aiempaa kilpailukykyisempiä ja vaihtoeh-toisten ympärivuotisten kuljetusmuotojen käyttöönottoon houkuttelevia.

» Eri kuljetusmuotojen välinen yhteistyö on parantunut.

» Liikennejärjestelmä tukee uusien potenti-aalisten kasvavien toimialojen kilpailuedel-lytyksiä.

» Liikennejärjestelmä tukee Venäjän lähei-syyden hyödyntämistä.

» Työ- ja työasiamatkat ovat sujuvia ja tur-vallisia.

» Yhteistyö ja edunvalvonta naapurimaa-kuntien ja Venäjän kanssa toimii ja palve-lee kaikkia osapuolia sekä maakunnan ja sen yritysten kehittämistä.

3 Liikennejärjestelmän visio ja tavoitteet

31

Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen » Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö

lisää kuntien välistä sekä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä, hyödyntää eri tahojen asiantuntijuutta, ylittää organi-saatiorajat ja ottaa huomioon käyttäjien tarpeet.

» Liikennejärjestelmätyön painopisteet ja toi-mintatavat seuraavat toimintaympäristös-sä tapahtuvia muutoksia niitä ennakoiden.

» Liikennejärjestelmätyö on vaikuttavaa ja konkreettista.

» Yhteistyö kattaa kaikki liikennejärjestel-män osa-alueet ja liikennemuodot.

» Logistiikkayhteistyö ja -osaaminen sekä eri kuljetusmuotojen välinen yhteistyö pa-rantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä.

32

4.1 Kehittämisen edellytykset

Liikennejärjestelmän rahoitus

Suurin osa maakuntaa ja myös Pielisen Karja-lan seutua koskevasta liikennejärjestelmän ra-hoituksesta käytetään nykyisin liikenneverkko-jen hoitoon ja ylläpitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen. Kehittämis-toimenpiteiden rahoitus on niukkaa.

Rahoituksen merkittävää kasvattamista ei voi-da pitää lähivuosina realistisena. Tärkeää on-kin parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kehittää liikennejärjestelmän hoidon ja yllä-pidon sekä kehittämistoimenpiteiden tehok-kuutta. Tämä edellyttää aitoa tehostamismah-dollisuuksien hakemista ja -toimenpiteisiin ryhtymistä.

Julkisen rahoituksen riittävyys on haaste erityi-sesti joukkoliikenteen osalta. Kuntien kuljetus-kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Toisaalta valtion ostoliikenteeseen käytettä-vä rahoitus on koko ajan laskenut. Joukkolii-kenteen rahoitusvastuu on todennäköisesti siirtymässä entistä vahvemmin kunnalle, jolla on ainakin lähivuosina hyvin rajallisesti mah-dollisuuksia lisätä julkisen liikenteen rahoitus-ta. Tämä tulee asettamaan joukkoliikenteen kehittämiselle entistäkin suurempia haasteita. Keskeistä on, miten rahoituksen vaikuttavuutta pystytään parantamaan.

Toteutuksen esteitä ja hidasteita

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta lii-kenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä liikenteestä. Liikennejärjes-telmä on myös yhdyskunta- ja aluerakenteen yksi osatekijä ja vuorovaikutuksessa monien muiden yhdyskunnan toimintojen kanssa. Kes-tävällä tavalla toimivan liikennejärjestelmän suunnittelu ja kehittäminen edellyttää koko ko-konaisuuden huomioon ottamista.

Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut, että liikennejärjestelmätoimenpiteiden toteutu-minen on joskus hidasta. Toimenpideohjelmien

sisältö ei aina korreloi todellisten toteutusre-surssien ja mahdollisuuksien kanssa, eri osa-puolten vastuunjako erilaisten toimenpiteiden edistämisessä on epäselvä, yhteiset toimin-tamallit puuttuvat, päätöksentekoa ei kytketä suunnitteluun riittävästi, eri toimijoiden välillä on intressiristiriitoja jne. Maakunnallisen liiken-nejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhtey-dessä tehtyjen asiantuntija- ja päätöksente-kijäkyselyjen pohjalta voidaan vetää yhteen seuraavia, myös Pielisen Karjalan seutua kos-kevia kehittämisen haasteita: » Päätöksenteko tulee kytkeä selvästi ny-

kyistä paremmin liikennejärjestelmäsuun-nitteluun. Tällöin myös sitoutuminen yhtei-siin tavoitteisiin vahvistuu.

» Liikennejärjestelmätyön poikkihallinnolli-suutta tulee lisätä, jotta liikennejärjestel-män kehittämiseen voidaan aidosti tarttua koko keinovalikoiman laajuudella.

» Liikennejärjestelmätyö kaipaa enemmän foorumeja, joissa käyttäjien tarpeet (asu-minen, liikkuminen, kuljetukset) tulevat huomioiduksi.

» Liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutuksessa tulee päästä sanoista tekoihin. Yhteisistä pelisäännöistä on so-vittava niin viranomaisten välillä kuin käyt-täjien suuntaan.

» Pieniltä kunnilta puuttuu usein asiantunte-mus niin kaavoituksessa kuin liikenteellis-ten vaikutusten arvioinnissa.

» Ihmisten asuinpaikan valinnanvapautta ei voida rajoittaa, mutta kestäviin ja turval-lisuutta edistäviin ratkaisuihin voidaan ja pitää kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan valis-tuksen keinoin.

» Hajarakentamisessa on myös mahdolli-suus. Kuntien tulee pystyä ylläpitämään riittävää ja houkuttelevaa tonttitarjontaa lieverakentamisen vähentämiseksi.

» Haja-asutusalueen joukkoliikenne sekä teiden ja katujen kunnossapito ovat pää-töksentekijöiden mielestä keskeisimmät liikennejärjestelmän kehittämishaasteet Pohjois-Karjalassa.

4 Liikennejärjestelmän kehittäminen

33

4.2 Kehittämislinjaukset ja toimenpideohjelmat

Tavoitteiden konkretisoiminen toiminnaksi ja toimenpiteiksi edellyttää arvovalintoja, priori-sointia ja painotuksien asettamista, sillä kaik-kia toivottavia asioita ei voida saavuttaa sa-malla kertaa. Liikennejärjestelmän rahoituksen niukkuus edellyttää paitsi toiminnan vaikutta-vuuden ja tehokkuuden jatkuvaa parantamis-ta myös eri kulkumuotojen välisen työnjaon selkeyttämistä ja yhteistyön lisäämistä. Liiken-nejärjestelmän kehittämiseksi on muodostet-tu tältä pohjalta tavoitteellinen kehittämisstra-tegia, jossa on kuvattu liikennejärjestelmätyön painopistealueet ja toimintatavat. Kehittämis-strategia on kuvattu tavoiteasettelun mukaisel-la jaolla:

1. Turvalliset ja sujuvat arjen matkat2. Elinkeinoelämän kilpailukyky3. Yhteistyön ja toimintamallien kehittämi-

nen.

Painopistealueista on kuvattu seuraavassa kohdittain tarkemmat kehittämislinjaukset sekä toimenpideohjelmat jaettuna kahdessa vai-heessa toteutettaviin toimenpiteisiin. Toimen-piteet ovat seudullisella tasolla edistettävissä ja toteutettavissa olevia. Maakunnallisen tason toimenpiteet on esitetty erillisessä maakunnal-lisessa suunnitelmassa. Toimenpiteistä on esi-tetty kustannusarviot siltä osin kuin ne ovat jo määriteltävissä. Taulukoissa on lisäksi esitetty toimenpiteiden toteuttamisen vastuutahot.

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

Muu *

Vesiliikenne

Lentoliikenne

Logistiikka

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet taajamissa

Taajama‐alueiden  liikenneturvallisuus

Pääteiden liikenneturvallisuus

Pääteiden liikenteen sujuvuus

Raideliikenne tavaraliikenteessä

Kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Ihmisten liikkumisen valinnat  (kulkutavat)

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet taajamien ulkopuolella

Raideliikenne henkilöliikenteessä

Ihmisten liikennekäyttäytyminen

Alempiasteisen tieverkon turvallisuus

Haja‐asutusalueen  julkinen liikenne

Teiden ja katujen kunnossapito

Liikennejärjestelmän  koetut kehittämistarpeet(päätöksentekijöiden näkemyksiä)

Pielisen Karjalan seutu koko maakunta

Kuva 20. Liikennejärjestelmän koetut kehittämistarpeet Pielisen Karjalan kuntien päätöksen-tekijöiden mielestä (vastauksia yhteensä 26 kpl) suhteessa koko maakunnan tuloksiin.

34

Taustana kehittämislinjausten ja toimenpitei-den muodostamiselle toimii ns. neliporras-malli, jolla on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin.

Kohdassa 4.3 on esitetty kehittämisstrategian ns. kärkitehtävät, joihin tulee lähivuosina erityi-sesti panostaa.

1. Turvalliset ja sujuvat arjen matkat

Suurin osa ihmisten liikkumisesta on päivit-täistä kuntien ja seudun sisäistä työ-, opis-kelu-, koulu- ja asiointimatkaliikkumista sekä vapaa-ajan liikkumista. Päivittäisten liikkumis-olosuhteiden kehittämisellä voidaankin vaikut-taa lähes kaikkien liikkujien turvallisuuteen ja liikkumismahdollisuuksiin sekä liikkumisym-päristöjen viihtyisyyteen ja lisäksi tukea mui-den yhteiskunnan sektoreiden tavoitteita esim. vanhenevan väestön kotona selviytymisestä. Kehittämistoimenpiteitä suuntaamalla ohjataan myös ihmisten liikkumista ympäristön kannal-ta kestävämpiin kulkutapoihin sekä tuetaan eri käyttäjäryhmien itsenäisen liikkumisen mah-dollisuuksia. Arjen matkojen osalta tulee ottaa huomioon myös Pohjois-Karjalan ulkopuolelle suuntautuvat/ulkopuolelta tulevat matkat.

Liikenneturvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä kehitettävä

Taajama-alueiden liikenneturvallisuutta, viih-tyisyyttä ja esteettömyyttä sekä kevyen liiken-teen houkuttelevuutta ja käyttöä taajamien ja niiden reuna-alueiden päivittäisessä liikkumi-sessa edistetään laadittujen liikenneturvalli-suussuunnitelmien ja niissä esitettyjen vai-heistusten pohjalta. Lisäksi haja-asutusalueilla parannetaan yksittäisten ongelmakohteiden liikenneturvallisuutta. Kevyen liikenteen kehit-tämisessä painotetaan yhdyskuntarakenteen kannalta potentiaalisilla alueilla sijaitsevia tur-vallisia ja jatkuvia yhteyksiä.

Taajamien pienistä liikenneturvallisuus-, es-teettömyys- ja viihtyisyystoimenpiteistä esi-tetään laadittavaksi seudun liikennejärjestel-mätyöryhmän toimesta erillinen ohjelmoitu teemapaketti ohjaamaan kehittämistyötä ja toimenpiteiden vaiheistusta. Suuremmat taaja-mien parantamishankkeet, kuten Lieksan Pie-lisentie etenevät suurelta osin kuntien oman

budjetoinnin kautta; kuntakohtaisesti tulee maanteistä kaduiksi muutettavien taajamatei-den parantamisesta kuitenkin sopia ELY:n ja kuntien kesken. Kevyen liikenteen väylähank-keet tulisi ohjelmoida laajemmiksi kokonai-suuksiksi ELY:n toimesta niiden toteuttamis-mahdollisuuksien parantamiseksi; nykyisillä rahoitustasoilla tulee seudun väylätarpeiden toteuttaminen kestämään erittäin kauan.

Lasten ja nuorten itsenäisen liikkumisen mah-dollisuuksia edistetään parantamalla koulujen lähialueiden liikenneturvallisuutta sekä harras-tetoimintojen saavutettavuutta kävellen, pyö-rällä ja joukkoliikenteellä. Myös koulujen jättö-liikenteen turvallisuutta tulee parantaa. Lisäksi liikkumisympäristöjen ja liikennepalvelujen turvallisuuden, esteettömyyden ja selkeyden parantamisella pyritään tukemaan sekä ikään-tyneiden että toimimis- ja liikkumisesteisten itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia. Pa-rantamistoimenpiteiden merkitys korostuu vä-estön voimakkaan ikääntymisen myötä.

Seudulle esitetään määriteltäviksi yhteiset seudulliset liikenneturvallisuus- ja esteettö-myysperiaatteet (laadittujen liikenneturvalli-suussuunnitelmien pohjalta) ohjaamaan ja helpottamaan kuntakohtaista suunnitelmien toteuttamista ja toimenpiteiden edistämistä. Periaatteita ovat: » nopeusrajoitusjärjestelmien yhtenäistämi-

nen; asuinalueille asetetaan yhtenäinen 30 km/h- aluenopeusrajoitus

» asuinalueiden väistämisvelvollisuuskäy-täntöjä yhtenäistetään lähtökohtana tontti-katujen väliset tasa-arvoiset liittymät

» hidasteiden yhtenäiset käyttöperiaatteet (ensisijaisesti koulujen lähiympäristöt ja koulureitit sekä vilkkaimmat kevyen liiken-teen ylityspaikat) ja hidastetyypit (loivapiir-teiset hidastetöyssyt tms.)

» nopeusrajoitusten ajoratamaalaukset erityiskohteissa, joissa halutaan kiinnit-tää huomiota nopeusrajoitukseen (koulut yms.) sekä nopeusrajoitusten muutoskoh-tiin

» suojateiden havaittavuuden parantaminen (suojatiemaalausten kunnossapito, tehos-tevarsien asentaminen merkittävimpien suojateiden liikenteenjakajiin ja suojatie-merkkeihin)

35

» yksityistieliittymien järjestelmälliset näke-märaivaukset maanteiden varsilla (vastuu tienhoitokunnilla – tiedottaminen) sekä tasoristeysten näkemäraivaukset (vastuu radanpitäjällä)

» lapsia-liikennemerkkien käyttö » moottorikelkkareittien ylityskohtien merkit-

seminen » taajamien kevyen liikenteen pääväylien

sekä ko. väylien pienten parantamistoi-menpiteiden ja hoitotasojen määrittäminen (tavoitteena riittävä ja yhtenäinen hoitota-so ja palvelujen saavutettavuuden paran-taminen)

» hirvionnettomuuksien vähentämiseksi teh-tävien tienvarsiraivausten helpottaminen – uusien toimintamallien määrittäminen (esim. maanomistajakeskustelut)

Erittäin tärkeää on myös kehittää liikennetur-vallisuustyön vaikuttavuutta ja löytää uusia ratkaisuja erityisesti nuorten riskikäyttäytymi-seen. Kestävien kulkutapojen käyttöä edis-tetään osana liikenneturvallisuustyötä kan-nustamalla ihmisiä turvallisuushakuiseen liikennekäyttäytymiseen sekä tekemään ym-päristön kannalta vastuullisia valintoja liikkumi-sessa ja asumisessa.

Liikenneturvallisuustoimenpiteiden edistämi-seksi esitetään, että kunnat sisällyttävät vuo-sikohtaiseen budjetointiin määrärahan pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden ja liikenne-turvallisuustyön toteuttamiseksi. Liikennetur-vallisuustoimenpiteiden ja liikenneturvallisuus-työn toteutumisen seuranta esitetään jatkossa hoidettavaksi seudullisesti (seudullisen liiken-nejärjestelmätyöryhmän kautta).

Kuntiin esitetään nimettäväksi lisäksi esteettö-myysvastaavat koordinoimaan ja kehittämään kunnissa tehtävää esteettömyystyötä. Esteet-tömyyden merkitys korostuu väestön ikäänty-misen myötä.

Joukkoliikennettä kehitetään kysynnän pohjalta, tukeutuen RTS-hankkeen yhte-ydessä käynnistettyjen pilottihankkeiden vakinaistamiseen

Kunnat sitoutuvat vuonna 2011 käynnistyvän kuntien yhteisen joukkoliikennekehittäjän, ja -vastuuhenkilön (kyytikoordinaattori) jatkon

resursointiin pilottihankkeen päättymisen jäl-keen. Tavoitteena on lisätä joukkoliikennepal-veluiden tunnettuutta, palveluiden hallintaa, alueellista tasa-arvoa, seudullista koordinaa-tiota ja turvata peruspalvelutasoisen maaseu-tuliikenteen toteutuminen jokaisessa alueen kunnassa. Lisäksi sitoudutaan RTS-hankkees-sa toteutetun joukkoliikenteen sähköisen ha-kupalvelun (palveluportaalin) ylläpitoon.

Kolin matkailualueen saavutettavuus jouk-koliikenteellä turvataan sitoutumalla Ko-lin Kimppataksin toiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen.

Kuntakeskusten välistä sekä Joensuun, Ka-jaanin ja Kuopion suunnan joukkoliikennettä kehitetään kysynnän pohjalta ottaen huomi-oon joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalissa ta-pahtuvat muutokset ja liityntäliikennetarpeet. Kehittämistoimenpiteiden määrittämisessä hyödynnetään Itä-Suomen kaukoliikenneselvi-tyksen tuloksia ja toimenpiteet sovitetaan val-takunnallisen kaukoliikenteen palvelutasosel-vityksen linjauksiin.

Osana joukkoliikenteen edistämistä jatketaan eri liikennemuotojen liityntäpysäkkien ja kylä-pysäkkien kehittämistä ja toteuttamista yhteis-työssä kehittämishankkeiden ja alueurakoiden yhteydessä. Seudun liikennejärjestelmätyö-ryhmä osallistu ELY-keskuksen linja-autopy-säkkejä koskevaan tarveselvitykseen ja tekee esityksiä kehittämisohjelmiin mm. kyläpysäkki-en osalta.

Kokonaisuutena joukkoliikenteen kehittäminen edellyttäisi valtion joukkoliikennemääräraho-jen tason nostoa ja vaikuttavuuden jatkuvaa parantamista. Seudun tulee osana maakuntaa pyrkiä vaikuttamaan määrärahojen nostoon.

Kuntakeskusten välisiä sekä Joensuuhun, Kuopioon ja Kajaaniin suuntautuvia tieyh-teyksiä parannetaan pienin toimenpitein

Kuntakeskusten väliset yhteydet tukeutuvat suurelta osin valtatiehen 6 sekä kantateihin 73 ja 75. Joensuun ja Kajaanin yhteydet tukeutu-vat valtatiehen 6 sekä Kuopion suunnan yh-teydet seututiehen 506 ja kantatiehen 75. Yh-teyksien parantamistarpeet ovat suurelta osin pistemäisiä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Lisäksi tarpeita on taajamien reuna-alueiden kevyen liikenteen väyläjärjestelyille sekä hir-vionnettomuuksien vähentämiseksi tehtävil-

36

le tienvarsiraivauksille. Valtatiellä 6 on lisäksi parantamistarpeita Valtimolta pohjoiseen si-jaitsevalla vähäliikenteisellä jaksolla. Paran-tamistoimenpiteet esitetään tehtäväksi kunta-kohtaisissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen vaiheistusten pohjalta. Lisäksi seu-dun sisäisen tieverkon yhdistävyyden paran-tamiseksi esitetään Kolin ja Lieksan (Vuonis-lahden) vireillä olevan lauttayhteyshankkeen todellisten toteuttamismahdollisuuksien selvit-tämistä nykyiseen yritystoimintaan nojaten.

Pientiestöä sekä pientiestön hoitoa ja ylläpitoa kehitettävä

Pientiestön liikenneolosuhteita ja päivittäistä liikennöitävyyttä esitetään parannettavaksi lii-kenneturvallisuusongelmia sekä joukkoliiken-teen ja elinkeinoelämän tarpeita painottaen. Toimenpiteiden kohdentamiseksi tulee kehit-tää pientiestön hoidon ja ylläpidon seudullista suunnitteluyhteistyötä. Lisäksi yksityistiestön ylläpitämistä tulee tukea pyrkimällä lisäämään yksityistieavustuksia, tukemalla edelleen isän-nöintitoiminnan yleistymistä sekä lisäämällä yhteistoimintaa tiekuntien, valtion viranomais-ten, metsäkeskusten, metsäyhtiöiden ja mui-den keskeisten toimijoiden kesken sekä eri tiekuntien välillä. Yksityistieavustuksia tuli-si pystyä kohdentamaan myös päivittäiseen kunnossapitoon.

Seudun tulee osana maakuntaa vaikuttaa myös valtakunnallisen kehittämisrahoituksen suuntaamiseksi pientiestön kehittämiseen. Jotta tämä on mahdollista, tulee kehittämis-hankkeet esim. teemoittaa laajemmiksi koko-naisuuksiksi osana laajempia kokonaisuuksia. Tärkeitä teemoja ovat mm. pientiestön kohdis-tetut kehittämishankkeet sekä päällystetty vä-häliikenteinen tieverkko. Hankkeissa tulee ot-taa huomioon myös matkailun tarpeet.

Tietoliikenneyhteyksiä kehitettävä järjestelmällisesti

Päivittäisiä liikkumistarpeita vähennetään ja palvelujen saavutettavuutta tuetaan tietoliiken-teen antamia mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tärkeää on parantaa järjestelmällisesti haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksiä ja tukea sähköisten palvelujen yleistymistä kuntien vai-kutusmahdollisuuksien antamissa puitteissa. Kehittäminen tukee myös seudulla tehtävän etätyön lisäämistä.

Älyliikenteeseen ja ajoneuvoteknologioi-den kehittymiseen varauduttava

Seudulla tulee varautua myös ajoneuvotek-nologioiden, esim. sähköautojen varausjär-jestelmien ja informaatiojärjestelmien kehitty-miseen. Kehittäminen tapahtuu suurelta osin valtakunnan tasolla, mutta seudulla on mah-dollisuuksia profiloitua joissakin maaseutu-maisille alueille ominaisissa kehittämiskoh-teissa. Tarpeita olisi älyliikenteen osalta myös mm. haja-asutusalueen kutsujoukkoliikenne-järjestelmien ja logistiikan tietojärjestelmien kehittämiseen.

Kehittämislinjauksen ensimmäisen vaiheen tehtäviä ovat:Toimenpide € VastuutahoSuunnittelu- ja selvitystarpeetKolin-Lieksan välisen lauttaliikenteen jatkosel-vitys ja hankkeistaminen

10 000 Lieksa

ToteutusSeudulle määriteltävi-en liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaat-teiden soveltaminen ja käyttöönotto

ELY, kunnat

Taajamien pienet liiken-neturvallisuus-, esteet-tömyys- ja viihtyisyystoi-menpi-teet, ohjelmointi ja toteutus

ELY, kunnat

Liikenneturvallisuus-suunnitelmien toteuttami-nen vaiheittain, seuranta seudullisesti

ELY, kunnat

Pienten liikenneturval-lisuustoimenpiteiden ja liikenneturvallisuustyön määrärahan sisällyttä-minen vuosikohtaiseen budjetointiin

Kunnat

Seudun joukkoliikenne-suunnitelmassa esitet-tävien toimenpiteiden toteuttaminen (kuntakes-kusten väliset yhteydet, yhteydet Joensuuhun, Kajaaniin ja Kuopioon, haja-asutusalueen julki-nen liikenne, asiointi- ja palveluliikenne ym.)

ELY, kunnat

Kuntien eri hallintokun-tien henkilökuljetusten suunnitteluyhteistyö, kul-jetusten avaaminen avoi-melle joukkoliikenteelle (RTS-hankkeen pohjalta)

Kunnat

37

Esteettömän jouk-koliikenne- ja taksi-kaluston suosiminen kilpailutuksissa

ELY, kunnat

Haja-asutusaluei-den laajakaistaverkon kehittäminen

Mkliitto, kunnat

Sähköisten palvelujen yleistymisen tukeminen

Mkliitto, kunnat

Yksityistieavustusten ta-son nostaminen ja koh-dentaminen päivittäisen liikennöitävyyden varmis-tamiseen, isännöintitoi-minnan tukeminen

ELY, kunnat

Kehittämislinjauksen toisen vaiheen tehtäviä ovat:Toimenpide € VastuutahoSuunnittelu- ja selvitystarpeetKauppa-autopalvelun ja päivittäistavaroiden yh-distettyjen kotiinkuljetus-ten kehittäminen

30 000 ELY

ToteutusKyläpysäkkiverkoston kehittäminen

ELY, kunnat

Työsuhdematkalip-pujen markkinoinnin kehittäminen

ELY, liiken-nöitsijät, kunnat

Keskitetty ja ajanta-sainen aikataulu- ja reitti-informaatiopalvelu

ELY, liiken-nöitsijät, kunnat

Linja-autoliikenteen vuo-rotarjonnan kehittäminen Kuopion suuntaan sekä välillä Joensuu-Kajaani

ELY, liikennöitsijät

Henkilöjunaliikenteen kehittäminen välillä Joensuu-Oulu)

Mkliitto

2. Elinkeinoelämän kilpailukyky

Hyvä ja toimiva liikennejärjestelmä ja sen osa-na erityisesti logistisen järjestelmän ja tavara-liikenteen toimivuus ja tehokkuus sekä seudun ja maakunnan ulkoinen saavutettavuus ovat elinkeinotoiminnan sekä sen kilpailukyvyn kes-keinen perusta. Alueen yritysten logistiikka-kustannusten osuus liikevaihdosta on selvästi koko maan keskiarvoa ja useimpia kilpailija-maita korkeampi. Logististen järjestelmien ke-hittäminen onkin erittäin tärkeää. Lisäksi työ-matkaliikkumisen sujuvuuteen tulee kiinnittää

huomiota; maakunnan ulkopuolelle/ulkopuolel-ta suuntautuvien matkojen osalta tarvetta on erityisesti alueen saavutettavuuden parantami-seen osana koko maakuntatason kehittämis-työtä. Seudun sijainti sivussa keskeisimmistä valtakunnallisista liikenneyhteyksistä maakun-nan pohjoisosissa korostaa liityntäliikenteen toimivuuden merkitystä.

Yleispiirteenä elinkeinoelämän kuljetuksissa korostuvat kuljetusmuodosta riippumatta täs-mällisyys ja kustannustehokkuus. Pyrittäes-sä täsmällisyyteen ja kuljetusajan ennustetta-vuuteen ovat avainasemassa kuljetusketjujen suunnittelu ja hallinta sekä eri osapuolten välisen yhteistyön kehittäminen. Kuljetusket-jujen sujuvuutta tulee parantaa yhteistyössä eri liikennemuotojen ja keskeisten sidosryh-mien kanssa mm. terminaaleja kehittämäl-lä. Kustannustehokkuuteen vaikutetaan taas mm. kuljetuseräkoolla. Väylien liikennöitä-vyyden turvaamisella ja kantavuuden kehittä-misellä on tärkeä merkitys kuljetustarpeisiin vastaamisessa.

Keskeistä tieverkkoa sekä Joensuu-Nurmes-rataosuutta kehitetään tarpeiden pohjalta, myös vesiliikenteen antamat mahdollisuudet tulee ottaa huomioon

Kuljetusten kannalta keskeistä tieverkkoa esi-tetään parannettavaksi vaiheittain. Ensi vai-heessa esitetään valtatien 6 parantamista pie-nin parantamistoimenpitein (mm. rakenteen parantaminen) välillä Nurmes-Kainuun maa-kunnan raja. Toimenpiteet esitetään toteutet-tavaksi valtatien päällystystöiden yhteydessä. Pidemmällä tähtäimellä esitetään parannetta-vaksi sekä seututietä 522 välillä Hattuvaara-Kitsi että seututietä 524 välillä Nurmijärvi-Kuh-mo. Em. seututeiden parantamishankkeiden toteuttamisen edistämiseksi esitetään laa-jempaa vähäliikenteisen päällystetyn tiever-kon kehittämispaketin ohjelmointia tai muu-ta vastaavaa teemoitusta, koska muutoin ko. hankkeiden toteutuminen siirtynee pitkälle tulevaisuuteen.

Tarpeita on lisäksi pidemmällä tähtäimellä seu-tuteiden 504 ja 508 pieniin parantamistoimen-piteisiin. Myös ko. toimenpiteet esitetään teh-täväksi päällystystöiden yhteydessä. Muutoin keskeisen tieverkon yksittäiset toimenpiteet ja niiden ajoitus perustuvat laadittujen liikenne-turvallisuussuunnitelmien ohjelmointeihin.

38

Joensuun ja Nurmeksen välisen rataosuuden sähköistäminen on Nurmes-Kontiomäki perus-korjauksen valmistuttua entistäkin tärkeämpää mm. seudun puuteollisuuden kuljetustarpei-den hoitamiseksi. Tarvetta voivat lisätä myös energiapuun tms. bioraaka-aineiden lisäänty-vät kuljetukset. Pitkällä tähtäimellä on tarpeen lisäksi välin Porokylä-Vuokatti järeämpi pe-rusparantaminen. Radan parantaminen tukee seudun elinkeinoelämän kilpailukykyä ja osal-taan myös kuljetusten siirtämistä ympäristöys-tävällisiin kuljetusmuotoihin.

Parantamistoimenpiteiden kohdentamisessa tulee ottaa huomioon myös vesiliikenteen an-tama potentiaali koskien erityisesti bioenergi-an kuljetuksia.

Elinkeinoelämän kuljetuksille tärkeitä kohteita parannettava järjestelmällisesti myös pientiestöllä

Pientiestön liikennöitävyyden varmistaminen on erittäin tärkeää elinkeinoelämän kuljetuk-sille, esim. maa- ja metsätalouden sekä raa-ka- ja energiapuun kuljetuksille sekä koko kul-jetusketjukokonaisuuden toiminnalle. Lisäksi uusiutuvan energian tukipaketti tulee toden-näköisesti lisäämään kuljetuksia. Kohteita on parannettu viime aikoina ns. puuhuollon tur-vaamisrahalla. Valtakunnallisen rahoituksen osoittaminen pientiestön kehittämiseen on myös jatkossa erittäin tärkeää ja seudun tulee osana maakuntaa tulee pyrkiä vaikuttamaan tähän voimakkaasti (esim. teemarahoitus).Pientiestön liikennöitävyyttä tulee parantaa kohdentamalla tiestön hoidon ja ylläpidon täs-mäkohteita sekä parantamiskohteita elinkeino-elämän kannalta tärkeisiin kohteisiin. Kohteet tulee priorisoida seudullisesti ELY-keskuksen hoito- ja ylläpitosuunnitelmien pohjalta sekä sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen pohjalta. Kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan myös mm. metsäkeskuksen, metsäyhtiöiden ja muiden keskeisten toimijoiden edustajat.

Inarin rajanylityspaikkaa tulee kehittää pitkällä tähtäimellä

Venäjän lähialueiden kanssa tehtävää yhteis-työtä tulee tukea myös liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. Rajan ylittävien kulje-tusten sujuvuutta tulee kehittää parantamal-la pitkällä tähtäimellä Lieksan Inarin tilapäistä

rajanylityspaikkaa. Rajanylityspaikan kehittä-mistarvetta voi osaltaan aikaistaa mahdollinen uusiutuvan energian tukipaketin myötä viriävä bioraaka-aineen tuonti Venäjältä.

Logististen järjestelmien ja kuljetusketju-jen toimivuutta parannettava

Alueellista logistiikkayhteistyötä ja -osaamis-ta kehitetään yritysten logististen kustannus-ten pienentämiseksi ja elinkeinoelämän kil-pailukyvyn parantamiseksi. Yrityslogistiikan tehostamiseksi keskeiset toimenpiteet liitty-vät yritysten sisäisen logistiikan kehittämiseen hankintatoimesta alkaen, mahdollisten pie-nempien kuljetusyritysten yhteistyön kehittämi-seen (esim. yhteiset varasto- ja terminaalitilat) ja sopivien vastinparien/ryhmien löytämiseen kuljetusten suunnittelussa. Työ tehdään yritys-palvelutoimijoiden normaalina neuvontatyönä alueella.

Taajamien tuntumaan sijoitettavia rekkapark-keja sekä raakapuun kuormauspaikkaverkos-toa tulee kehittää seudulla tarpeiden pohjalta. Taajamakeskustojen jakeluliikenteen pääreit-tien talvihoidon parantamistarpeet ja mahdolli-set täsmähoitotarpeet esitetään selvitettäväk-si systemaattisesti kuntien toimesta. Lisäksi esitetään haja-asutusalueiden jakelu- ja nou-tokuljetusten yhdistämisjärjestelmän tarpeen selvittämistä ja toteuttamista sekä kuntien hankintayhteistyön kehittämistä.

Elinkeinoelämän kuljetuksia ja matkailua pal-velevaa opastusta ja informaatiopalveluja tu-lee kehittää markkinaehtoisesti sähköisiin pal-veluihin tukeutuen.

Bioenergian ja kestävän matkailun potentiaalin hyödyntämistä kehitettävä

Koko maakunnan bioenergiapotentiaalin sekä kehittämistarpeiden ja kuljetusjärjestelmien selvittäminen on myös seudun kannalta tär-keää (tarkempien toimenpidetarpeiden selvit-tämiseksi). Lisäksi tulee tukea maakunnassa esille nostetun biokaasuteknologia-alan kehit-tymistä myös liikennejärjestelmän kehittämi-sen keinoin.

Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteissä tu-lee ottaa huomioon kestävän matkailun po-tentiaalin hyödyntäminen (sujuvat matkaketjut matkailukohteisiin).

39

Työmatkaliikkumisen sujuvuutta paranne-taan erityisesti Joensuun suuntaan

Elinkeinoelämälle on tärkeää kehittää kuljetus-ten ohella myös työmatkaliikkumisen sujuvuut-ta sekä seudun sisällä että Joensuun ja osin myös Kuopion suuntaan. Tärkeää on kehit-tää myös Joensuun rautatie- ja lentoasemien liityntäliikennettä ja laajemmin matkaketjujen toimivuutta. Lentoliikenteen merkitys on seu-dun elinkeinoelämälle mahdollisuutena tärkeä erityisesti kansainvälisten yhteyksien vuoksi.

Viekin lentokentän hyödyntämismahdolli-suudet tulisi selvittää

Lieksassa sijaitseva Viekin lentokenttä on ny-kyisin ainoastaan harrasteilmailun käytössä eikä kentällä ole kiitoradan lisäksi muita toi-mintoja/rakennuksia. Lentokentän potentiaalin paremmaksi hyödyntämiseksi esitetään teh-täväksi pidemmällä tähtäimellä selvitys len-tokenttätoimintojen ja kenttään tukeutuvien mahdollisten muiden toimintojen kehittämis-mahdollisuuksista ja mahdollisesta toimenpi-teiden hankkeistamisesta.

Kehittämislinjauksen ensimmäisen vaiheen tehtäviä ovat:Toimenpide € VastuutahoSuunnittelu- ja selvitystarpeetAlueelliseen logistiikka-yhteistyöhön ja logistiik-kaosaamisen liittyvän kehittämisen aktivointi

PIKES

Maakunnan bioener-giapotentiaalin sekä kehittämistarpeiden ja kuljetusjärjestelmien selvittäminen

30 000 Maakunta-liitto

Pientiestön hoidon ja ylläpidon seudullinen suunnitteluyhteistyö yh-teistyössä koko seudun kanssa

Seudun lii-kennejärjes-telmätyöryh-mä

ToteutusTieverkon kehittäminen• vt 6 Nurmes-maa-

kunnan raja, pienten parantamistoimen-piteiden toteuttami-nen päällystystöiden yhteydessä

ELY

• taajamien jakelulii-kennereittien täs-mähoitotarpeiden selvittäminen ja hoi-totason nostot

ELY

Terminaalit• taajamien rekkapark-

kien rakentaminenELY, kunnat

Kehittämislinjauksen toisen vaiheen tehtä-viä ovat:Toimenpide € VastuutahoSuunnittelu- ja selvitystarpeetHaja-asutusalueiden ja-kelu- ja noutokuljetusten yhdistämisjärjestelmän tarpeen selvittäminen ja toteuttaminen

40 000 Kunnat

Kuntien hankintayhteis-työn kehittäminen

Kunnat

Viekin lentokentän kehittämisselvitys

20 000 Lieksa

ToteutusTieyhteyksien kehittäminen• st 504 Outokumpu-

Koli, pienet paran-tamistoimenpiteet (päällystystöiden yhteydessä)

ELY

• st 508 Matara-Juuan raja, pienet paran-tamistoimenpiteet (päällystystöiden yhteydessä)

ELY

Rataverkon kehittäminen• Joensuu-Uimaharju-

Nurmes sähköistysLiikennevi-rasto

• Porokylä-Vuokatti-osuuden järeämpi perusparantaminen

Liikennevi-rasto

Rajayhteyksien kehittäminen• Inarin tilapäisen ra-

janylityspaikan ja sen tieyhteyksien kehittäminen

Rajavartio-laitos, ELY

Terminaalit• raakapuun kuor-

mauspaikkaverkos-ton kehittäminen

Metsäyhtiöt

Lentoliikenne• Joensuun (ja Kuo-

pion) rautatie- ja lentoasemien liityn-täliikenteen ja sitä koskevan informaati-on kehittäminen

Finavia, maakunta-liitto

40

3. Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen

Pielisen Karjalan seudullinen liikennejärjes-telmätyöryhmä aloittaa toimintansa kesäl-lä 2010. Liikenneasioiden tiimoilta toimivat kunnissa lisäksi kuntakohtaiset liikennetur-vallisuustyöryhmät sekä kuljetustyöryhmät. Maakuntatasolla toimii lisäksi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä sekä toimintansa todennäköisesti syksyllä 2010 aloittava alu-eellinen joukkoliikennetyöryhmä. Ko. ryhmien tiedonvälitys ja yhteistyö ei ole kuitenkaan riit-tävän tehokasta. Myös kytkentä maankäytön suunnitteluun sekä erityisesti päätöksentekijöi-hin on suurelta osin puutteellista.

Seudullinen liikennejärjestelmätyöryhmä muodostaa seudulla tehtävän liikennejär-jestelmätyön rungon

Pielisen Karjalan seudullinen työryhmä vas-taa seudulla tehtävän liikennejärjestelmätyön koordinoinnista ja konkreettisten seudullis-ten kehittämistoimenpiteiden valmistelusta. Seudullisen työryhmän puheenjohtaja kuu-luu myös maakunnassa tehtävää liikennejär-jestelmätyötä koordinoivaan maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöryhmään.

Maakuntatasolla määritellään koko maakun-nan liikennejärjestelmän yhteiset kehittämis-linjaukset. Linjauksia sovelletaan seutujen liikennejärjestelmätyössä. Seudullinen työ-ryhmä määrittää toisaalta koko seutua kos-kevia yhteisiä tarkempia toimintalinjauksia, joita sovelletaan myös kuntien omassa toi-minnassa ja jotka toimivat taustatukena kun-takohtaisia päätöksiä valmisteltaessa. Lisäk-si seudullisessa työryhmässä tulee varmistaa seudullisen maankäytön ja liikenteen suun-nittelun yhteensovittaminen. Kuntatasol-ta esiin nousevat linjaukset ohjaavat toisaal-ta osaltaan myös seudullisen tason ja tätä kautta myös maakuntatason työtä. Seudul-lisen työryhmän toiminnan valmistelijana ja sihteeritehtävissä käytetään Savo-Karjalan liikennejärjestelmäkoordinaattorihanketta.

Liikennettä käsittelevien työryhmien yhteenkytkentää tulee kehittää

Seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän kytkentä tulevaan maakunnalliseen joukko-liikennetyöryhmään sekä kuntakohtaisiin lii-kenneturvallisuus- ja kuljetustyöryhmiin tulee

varmistaa. Eri ryhmien vastuita tulee selkeyt-tää sekä resursoida työryhmille työaikaa ja pa-noksia. Lisäksi työryhmien väliseen tiedonväli-tykseen tulee panostaa.

Kuntien vaikutusmahdollisuuksia liikennejär-jestelmän eri osa-alueita koskevaan päätök-sentekoon tulee lisätä seudullisen liikennejär-jestelmätyöryhmän kautta.

Liikenteen osa-alueita koskevan yhteistyön ja toiminnan kehittäminen

Liikenteen suunnittelua käsitteleviin työryh-miin tulee saada mukaan myös laajemmin muiden hallintokuntien ja eri käyttäjäryhmien edustajia. Tämä on tärkeää, jotta liikennejär-jestelmän kehittämiseen voidaan aidosti tart-tua koko käytettävissä olevan keinovalikoiman laajuudella.

Liikenneturvallisuustyön osalta on tärkeää var-mistaa kuntakohtaisten liikenneturvallisuus-työryhmien aktiivinen toiminta sekä kehittää laajemmin liikenneturvallisuustyön organisoin-tia. Liikenneturvallisuustyötä tulee kehittää poikkihallinnollisesti, asenteisiin vaikuttamisen tehokkuutta painottaen ja uudentyyppisiä kei-noja hakien. Apuna voidaan käyttää käynnissä olevaa Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija-hanketta. Liikenneturvallisuustyön osalta tulee laaditut kuntien liikenneturvallisuustyön toi-mintasuunnitelmat toteuttaa järjestelmällisesti sekä saada suurimmat työnantajat mukaan lii-kenneturvallisuustyöhön (työmatkaliikkuminen osaksi työturvallisuussuunnittelua). Em. suun-nitelmiin tulisi jatkossa sisällyttää myös kestä-vän liikkumisen näkökulma.

Esteettömyysasioiden paremmaksi huomioon-ottamiseksi esitetään esteettömyysvastaavien nimeämistä kuntiin. Esteettömyysvastaavan tehtävänä olisi esteettömyystyön koordinointi kunnassa sekä esteettömyysasioiden parem-man huomioon ottamisen varmistaminen. Es-teettömyyden merkitys korostuu jatkuvasti vä-estön ikääntymisen myötä, minkä vuoksi ko. asiat tulisi pystyä ottamaan paremmin huomi-oon myös päätöksentekotasolla.

Joukko- ja henkilöliikenteen osalta tulee var-mistaa tulevan alueellisen joukkoliikennetyö-ryhmän aktiivinen toiminta. Kuntien edustajat osallistuvat työryhmän toimintaan, mutta myös kytkentä kuntien kuljetustyöryhmiin ja niiden aktiivinen toiminta on tärkeää. Henkilökulje-

41

tusten tehostamiseksi tulee lisätä kuntien eri hallintokuntien suunnittelu- ja hankintayhteis-työtä sekä rahoituksen koordinointia. Apuna kannattaa hyödyntää esimerkiksi seudulle yh-teisesti mahdollisesti palkattavaa seudullista kuljetussuunnittelijaa.

Tieverkon hoito- ja ylläpitoyhteistyötä tulee kehittää laatimalla ELY:n hoito- ja ylläpito-suunnitelmat sekä määrittelemällä alueurakoi-den lähtökohdat yhteistyössä seudun kanssa. Myös organisaatiorajat ylittävän hoito- ja yllä-pitoyhteistyön esteitä tulee pyrkiä poistamaan tavoitteena yhteistyön lisääminen hoidossa ja ylläpidossa (maantiet ja katuverkko sekä met-säautotiet ja yksityistiet).

Yksityistieasioihin liittyvää seudullista yhteis-työtä tulee lisätä seudullisessa liikennejär-jestelmätyöryhmässä jatkossa läpikäytävien periaatteiden pohjalta. Lisäksi seudulla tuli-si tukea tieisännöintitoimintaa aikaisempaa voimakkaammin.

Logistiikkayhteistyötä tulee lisätä seudullises-ti yritysten kesken, yritysten ja viranomaisten välillä sekä julkisyhteisöjen kesken. Logistiik-ka-osaamista tulee kehittää osana yrityspal-velutoimijoiden neuvontatyötä. Kehittämistoi-menpiteistä vastaa seudullinen elinkeinoyhtiö PIKES.

Kuntien hankintayhteistyötä tulee kehittää maantieteellisesti sopivina kokonaisuuksi-na (hankinta ja varastointi sekä kuljetusten optimointi).

Asukas- ja asiakaspalautteen hyödyntämistä kehitettävä

Asukas- ja asiakaspalautteiden kerääminen ja hyödyntäminen on nykyisin hajanaista eikä liikennesektorin eri toimijoille tulevia palaut-teita saada tietoon yhtenäisesti. Palautteiden hankkiminen ja palautteista aiheutuvien toi-menpiteiden toteuttaminen tulee organisoi-da yhtenäisellä tavalla koko seudulla. Lisäk-si asiakastyytyväisyyskyselyjen toteuttaminen tulee jatkossa suunnitella yhdessä eri organi-saatioiden kesken.

Rahoitukseen vaikuttaminen

Väylänpidon ja liikennepalvelujen kokonais-rahoituksen nykyinen taso on riittämätön eikä esim. alueellisiin pieniin investointeihin ole

juuri mahdollisuuksia. Seudun tulisi osana maakuntaa vaikuttaa liikennejärjestelmän ra-hoitustasoihin ja rahoituksen jakautumiseen. Liikennejärjestelmän kehittämistä haittaa myös rahoituksen suuntaamiseen liittyvän päätök-senteon hajanaisuus. Alueella tulee seurata valtakunnantasolla esille nousemassa olevi-en seudullisten liikennejärjestelmärahasto-jen kehittymistä ja päättää suhtautuminen ko. rahastoihin niiden toteuttamismahdollisuuksi-en selviämisen myötä. Rahastomalli voi ensi vaiheessa käsittää suunnitelmien ja selvitys-ten teettämisen ennen laajempaa hankkei-den rahoitusta ja teettämistä (osapuolet luo-vuttaisivat osan käyttämästään rahoituksesta seudullisella tasolla päätettäväksi). Ko. malli antaisi mahdollisuuksia myös alueen päätös-vallan lisäämiseen. Yksittäisten hankkeiden toteuttamiseksi tulee hakea myös ennen tätä uusia rahoitusmalleja (hankkeistaminen, pilo-tointi, osallistuminen kansainvälisiin hankkei-siin). Seudun tulee pyrkiä vaikuttamaan myös joukkoliikennemäärärahojen tason nostoon valtakunnallisesti, koska pieni lisäys em. mää-rärahoissa (koko Itä-Suomi noin 2,5 M€/v) mahdollistaisi joukkoliikenteen järjestämisen kohtuullisia tarpeita vastaavalla tavalla.

Päätöksentekijöiden sitouttaminen liikennejärjestelmän kehittämiseen

Päätöksenteko tulee kytkeä selvästi nykyistä paremmin liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja –työ-hön, jotta sitoutuminen yhteisiin tavoit-teisiin vahvistuu. Seudullisen suunnitelman pohjalta laadittava seudun liikennejärjestel-män kehittämistä koskeva aiesopimus tulee hyväksyttää eri organisaatioiden päättäjillä, esim. kunnissa kunnanvaltuustoissa ja -halli-tuksissa. Liikennejärjestelmän kehittämislinja-ukset tulee sisällyttää paremmin myös seudun ja kuntien strategisiin suunnitelmiin, jolloin ne tulevat myös kuntatasolla käsiteltäviksi ja pää-tettäviksi. Tärkeää on myös huolehtia kuntien luottamusmiesten riittävästä tiedonsaannista esim. aiesopimuksen vuosittaisten päivitysten hyväksyttämisen kautta.

Malleja liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi

Liikenteen ja maankäytön suunnittelussa tu-lee päästä ”sanoista tekoihin”. Suunnittelu tu-lee sovittaa yhteen sekä kuntatasolla, seudulla että maakunnassa. Lisäksi tulee päättää yh-teisistä pelisäännöistä niin kuntien välillä kuin

42

käyttäjien suuntaan sekä tukea valtakunnal-lisen tason tavoitteiden jalkauttamista myös maakunnallisen, seudullisen ja paikallisen ta-son maankäytön suunnitteluun.

Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset (palve-lujen saavutettavuus) ja liikenneturvalli-suusnäkökulma tulee ottaa maankäytön suunnittelussa keskeisiksi lähtökohdiksi. Maankäytön suunnittelussa ja sijoittamises-sa tulee huolehtia myös siitä, että mahdolliset uudet alueet kytkeytyvät olemassa olevaan joukkoliikennejärjestelmään.

Maankäytön osalta tulisi seudulla toimia edellä esitettyjen liikennejärjestelmän kehittämislinja-usten toteutumiseksi esim. seuraavasti: » Lähipalveluiden saavutettavuus kävellen

ja pyörällä otetaan maankäytön suunnitte-lussa keskeiseksi lähtökohdaksi.

» Taajamien reuna-alueita eheytetään ja taajamakeskustoja kehitetään kokonais-valtaisesti.

» Taajamien lähipalveluverkostoja elvyte-tään (turvataan nykyisten palveluiden säi-lyminen).

» Haja-asutuksen uudisrakentamista kes-kitetään; haja-asutusta ohjataan kyläkes-kuksiin ja kyläkeskusverkostoa kehitetään maaseutuasutuksen selkärangaksi.1

» Kunnat huolehtivat riittävästä tonttitarjon-nasta ”haitallisen” hajarakentamisen vä-hentämiseksi.2

Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen konkretisoimiseksi esitetään, että: » Maakunnan ja seudun liikennejärjestelmä-

suunnitelmien tavoitteet ja kehittämislinja-ukset sisällytetään kuntien suunnitelmiin ja strategioihin.

» Yleis- ja asemakaavoihin sisällytetään kevyen liikenteen (ja joukkoliikenteen) reitistön suunnittelu.

» Kaavojen liikenteellisten vaikutusten arvi-ointia kehitetään.

1 Alleviivattu ei ole Nurmeksen kaupunginvaltuuston hyväksymä.2 Alleviivattu ei ole Nurmeksen kaupunginvaltuuston hyväksymä.

Kehittämislinjauksen ensimmäisen vaiheen tehtäviä ovat:Toimenpide € VastuutahoLiikennejärjestelmätyöSeudullisen liikennejär-jestelmätyöryhmän aktii-vinen toiminta ja riittävä resurssointi

ELY, kunnat

Seudullisen lj-koordinaat-torihankkeen vakinaista-minen ja hyödyntäminen

ELY, kunnat

Eri hallintokuntien ja käyttäjäryhmien edustaji-en ottaminen mukaan lii-kenteen suunnitteluun

Seudullinen lj-työryhmä

Päättäjätahojen sitoutta-minen liikennejärjestel-män kehittämiseen

Kunnat

Liikenneturvallisuus- ja esteettömyystyöKuntakohtaisten liiken-neturvallisuustyöryhmien toiminnan aktivointi

Kunnat

Kuntien osallistuminen lii-kenneturvallisuustoimija-hankkeen rahoitukseen

Kunnat

Kuntien esteettömyys-vastaavien nimeäminen

Kunnat

Joukkoliikenneyhteis-työAlueellisen joukkoliiken-netyöryhmän perusta-minen sekä aktiivinen osallistuminen

ELY, kunnat

Tiestön hoito- ja ylläpitoyhteistyöELY:n hoito- ja ylläpi-tosuunnitelmien vuoro-vaikutteinen laatiminen seudullisesti

ELY

Liikenteen ja maankäy-tön vuorovaikutusLiikenteen ja maankäy-tön suunnittelun järjes-telmällinen yhteensovit-taminen sekä kunta- että seututasolla

Kunnat

43

Kehittämislinjauksen toisen vaiheen tehtäviä ovat:Toimenpide € VastuutahoLiikennejärjestelmätyöAsukas- ja asiakaspa-lautteen hyödyntämisen parantaminen

Seudullinen lj-työryhmä

Seudullisten liikennejär-jestelmärahastojen ke-hittymisen seuraaminen, käyttöönotto?

ELY, kunnat

Uusien rahoitusmallien kehittäminen (pilotointi, kansainväliset hankkeet)

MKliitto, ELY, kunnat

Organisaatiorajat ylittä-vän hoito- ja ylläpitoyh-teistyön esteiden vähen-täminen ja yhteistyön lisääminen

ELY, kunnat

Liikenneturvallisuus- ja esteettömyystyöKestävän liikkumisen nä-kökulman sisällyttäminen kuntien liikennetur-valli-suustyöhön

Kunnat

Joukkoliikenneyhteis-työSeudullisen kuljetussuun-nittelijan palkkaaminen

Kunnat

Henkilökuljetusten suun-nittelu- ja hankintayh-teistyön sekä rahoi-tuksen koordinoinnin kehittäminen

ELY, kunnat

Matkailuorganisaatioi-den ottaminen mukaan liityntäliikennepalvelujen kehittämistyöhön

ELY

Kuntien hankintayhteis-työn lisääminen

Kunnat

4.3 Kärkitehtävät

Seudun kannalta tärkeimmät liikennejärjestel-män kehittämisen kärkitehtävät on määritel-ty priorisoimalla seudun kehittymisen kannalta keskeisiä osa-alueita. Kärkitehtävät käynnis-tetään esitetyistä kehittämistoimenpiteistä ensimmäisenä. Kärkitehtävien tarkemmasta ohjelmoinnista ja käynnistämisestä vastaa-vat esitetyt vastuutahot ja niiden toteutumista seurataan seudun liikennejärjestelmätyöryh-män kokouksissa järjestelmällisesti. Esitetyt tehtävät toimivat pohjana seudullisen liiken-nejärjestelmän kehittämisen aiesopimuksen laatimiselle.

1. Seudulla tehtävän liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja päätöksentekijöiden sitouttaminen

Seudulla toimintansa aloittavan liikennejär-jestelmätyöryhmän kytkentää tulevan alueel-lisen joukkoliikennetyöryhmän sekä kunti-en liikenneturvallisuus- ja kuljetustyöryhmien toimintaan varmistetaan lisäämällä työryh-mien välistä tiedonvälitystä. Lisäksi liikenne-turvallisuustilanteen ja -suunnitelmien seu-rantaa tehdään jatkossa myös seudullisesti osana seudun lj-työryhmän työtä. Seudun lj-työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja sen toiminnan tukena käytetään seudullista liikennejärjestelmäkoordinaattoria.

Kuntien liikenneturvallisuustyön aktivoimises-sa hyödynnetään Itä-Suomen liikenneturval-lisuustoimija-hanketta. Kuntakohtaisten lii-kenneturvallisuustyöryhmien tulisi kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa ja niiden tu-lisi ottaa vastuu kunnissa tehtävän liikennetur-vallisuustyön kehittämisestä. Lisäksi pyritään saamaan suurimmat työnantajat mukaan kun-nissa tehtävään liikenneturvallisuustyöhön.

Päättäjätahot sitoutetaan liikennejärjestelmän kehittämiseen hyväksyttämällä tämä seutua koskeva muistio ja seudullinen liikennejärjes-telmän kehittämisen aiesopimus sekä sisällyt-tämällä liikennejärjestelmän kehittämislinjauk-set kuntien ja seudun kehittämisstrategioihin.

Vastuu: Kunnat, seudun liikennejärjestelmätyöryhmä

2. Arjen liikkumisen olosuhteiden parantaminen

Taajama-alueiden liikenneturvallisuutta, viih-tyisyyttä ja esteettömyyttä sekä kevyen liiken-teen houkuttelevuutta ja käyttöä taajamien ja sen reuna-alueiden päivittäisessä liikku-misessa edistetään suunnitellusti ja koordi-noidusti laadittujen liikenneturvallisuussuun-nitelmien pohjalta. Parantamistoimenpiteet ohjelmoidaan liikennejärjestelmätyöryhmäs-sä osaksi pienten taajamien turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittämi-sen toimenpidepakettia. Kevyen liikenteen pääväyliä kehitetään ensi vaiheessa pie-nin parantamis- sekä hoitotason nosto- ja yhtenäistämistoimenpitein.

44

Seudulla määriteltävät seudulliset liikennetur-vallisuus- ja esteettömyysperiaatteet otetaan osaksi kuntien liikenneturvallisuustilanteen ke-hittämistä. Periaatteiden mukaisista pienistä toimenpiteistä laaditaan listaus sekä selvite-tään mahdollisuudet toteuttaa pieniä toimen-piteitä alueen alueurakan yhteydessä. Lisäksi haja-asutusalueiden pistemäisten ongelma-kohteiden parantamista jatketaan laadittujen liikenneturvallisuussuunnitelmien mukaisesti.

Seudun kannalta ongelmallisen hirvionnetto-muustilanteen parantamiseksi määritellään seudullinen toimintamalli päätiestöllä tehtävien tienvarsiraivausten helpottamiseksi.

Vastuu: Kunnat, Pohjois-Savon ELY, seudun liikennejärjestelmätyöryhmä

3. Seudun joukkoliikenteen kehittäminen

Haja-asutusalueen joukkoliikennettä kehite-tään kutsujoukkoliikenteenä kysyntää vas-taavin yhteyksin. Lähivuosien kehittämistoi-menpiteissä tukeudutaan käynnissä olevasta Pielisen Karjalan RTS- hankkeesta saataviin kokemuksiin. Esitettävät muutokset tulee saa-da pysyviksi.

Kuntakeskusten välistä sekä Joensuun, Ka-jaanin ja Kuopion suunnan joukkoliikennettä kehitetään kysynnän pohjalta ottaen huomioon joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalissa tapah-tuvat muutokset ja liityntäliikennetarpeet. Kau-koliikennettä kehitetään Itä-Suomen kaukolii-kenneselvityksen tulosten ja valtakunnallisten palvelutasotavoitteiden pohjalta.

Seudulla vaikutetaan osana maakuntaa val-tion joukkoliikennemäärärahojen nostoon ja määrärahojen käytön vaikuttavuuteen.

Osana joukkoliikenteen edistämistä jatketaan eri liikennemuotojen liityntäpysäkkien ja kylä-pysäkkien kehittämistä ja toteuttamista yhteis-työssä kehittämishankkeiden ja alueurakoiden yhteydessä.

Vastuu: Kunnat, Pohjois-Savon ELY, alueelli-nen joukkoliikennetyöryhmä

4. Pientiestön ympärivuotisen liikennöitä-vyyden varmistaminen

Pientiestön hoidon ja ylläpidon kohdentamis-ta kehittämällä panostetaan elinkeinoelämän kuljetusketjujen ja haja-asutusalueella asu-vien liikkumisen kannalta ongelmallisimpien tiejaksojen liikennöitävyyden parantamiseen. Kohdentamista tehostetaan lisäämällä pien-tiestön hoidon ja ylläpidon seudullisen suun-nittelun yhteistyötä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pielisen Karjalan seu-dun kuntien ja keskeisten toimijoiden välillä että kuntien kesken. Yhteistyö perustuu seu-dullisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimin-taan ja alueurakoiden sisällön vuorovaikuttei-seen suunnitteluun. Ongelmakohteiden sekä yhteensovittamistarpeiden kartoittaminen teh-dään seudullisessa liikennejärjestelmätyö-ryhmässä. Lisäksi organisaatiorajat ylittävän hoito- ja ylläpitoyhteistyön esteitä poistetaan järjestelmällisesti tavoitteena yhteistyön lisää-minen hoidossa ja ylläpidossa (maantiet ja katuverkko sekä metsäautotiet ja yksityistiet). Yksityistieasioihin liittyvää seudullista yhteis-työtä lisätään suunnitelmallisesti, samalla tue-taan tieisännöintitoiminnan yleistymistä.

Seudulla vaikutetaan osana maakuntaa val-takunnallisen kehittämisrahoituksen suuntaa-miseksi puuhuollon, maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetusten kannalta tär-keisiin kehittämiskohteisiin. Vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon kohteista laaditaan osa-na laajempaa kokonaisuutta toimenpidepaket-ti, johon tuodaan esityksiä myös koko seudun alueelta. Toimenpiteissä otetaan huomioon myös matkailun tarpeet.

Yksityistiestön liikennöitävyyden varmistami-seksi osapuolet pyrkivät lisäämään yksityis-tieavustuksia, tukevat isännöintitoiminnan yleistymistä sekä lisäävät yhteistoimintaa tie-kuntien, valtion viranomaisten, metsäkeskus-ten sekä eri tiekuntien välillä.

Vastuu: Pohjois-Savon ELY, kunnat

45

5. Tieverkon yhdistävyyden ja kunnon kehittäminen

Valtatien 6 pienet parantamistoimenpiteet vä-lillä Nurmes-Kainuun maakunnan raja to-teutetaan valtatien tulevien päällystystöiden yhteydessä.

Kolin ja Lieksan (Vuonislahden) välisen lautta-liikenteen todellisista kehittämismahdollisuuk-sista lähdetään selvittämään nykyiseen yritys-toimintaan nojaten seudullisen elinkeinoyhtiön johdolla.

Vastuu: Pohjois-Savon ELY, PIKES

6. Logistiikkayhteistyön ja –osaamisen kehittäminen

Alueellista logistiikkayhteistyötä ja -osaamis-ta kehitetään yritysten logististen kustannus-ten pienentämiseksi ja elinkeinoelämän kil-pailukyvyn parantamiseksi. Yrityslogistiikan tehostamiseksi keskeiset toimenpiteet liitty-vät yritysten sisäisen logistiikan kehittämiseen hankintatoimesta alkaen, mahdollisten pie-nempien kuljetusyritysten yhteistyön kehittämi-seen (esim. yhteiset varasto- ja termi-naalitilat) ja sopivien vastinparien/ryhmien löytämiseen kuljetusten suunnittelussa. Työ tehdään yritys-palvelutoimijoiden normaalina neuvontatyönä alueella.

Vastuu: PIKES

4.4 Vaikuttavuuden arviointi ja riskitarkastelu

Arvioinnin lähtökohtia

Liikennejärjestelmätason vaikutusten arvioin-ti on aina haastava tehtävä. Liikennejärjes-telmän tilan kehitykseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin seudullisesti tai paikallisesti toteutettavat toimenpiteet. Myös eri toimenpi-teiden ajateltu laajuus, vaikutusten päällekkäi-syydet ja kohdentaminen heijastuvat saavu-tettaviin vaikutuksiin. Eri toimenpiteet myös liittyvät toisiinsa, joko toisiaan heikentäen tai vahvistaen. Yksittäisillä toimenpiteillä on aina sekä tavoiteltuja että ei-toivottuja vaikutuksia, myös vaikutukset eri käyttäjäryhmiin voivat olla erisuuruisia ja suuntaisia. Kokonaisuu-den kannalta paras ja optimaalisin ratkaisu on harvoin erillinen yksittäinen toimenpide, vaan pikemminkin usean toimenpiteen sopiva yh-

distelmä. Oikeanlaisia toimenpiteitä sopival-la tavalla toimenpidepaketeiksi yhdistämällä voidaankin saavuttaa selkeää synergiaa, eli toimenpiteiden kokonaisvaikutus on suurempi kuin niiden osatekijöiden summa.

Pielisen Karjalan liikennejärjestelmän kehit-tämistarpeita on tarkasteltu osana maakun-nallista kokonaisuutta. Suunnitelman sisältä-mien yksittäisten toimenpiteiden absoluuttisia vaikutuksia ei ole arvioitu, vaan esille on tuotu keskeisten toimenpideryhmien pääasiallinen vaikutusten kohdentuminen, merkittävimmät hyötyjätahot sekä toimenpiteisiin liittyvät suu-rimmat haitat ja ristiriidat tavoitteisiin nähden.

Eri toimenpidetyyppien ja -kokonaisuuksien vaikuttavuutta on arvioitu läpi suunnittelupro-sessin. Osin juuri tähän vaikuttavuuden arvi-ointiin perustuen on muodostettu myös edellä esitetyt liikennejärjestelmän kehittämislinjauk-set ja konkreettiset seutua koskevat liikenne-järjestelmän kehittämistoimenpide-ehdotukset, jossa vaiheittain toteutettavat toimenpiteet tu-kevat toisiaan ja varmistavat asetettujen ta-voitteiden toteutumista. Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutusten kohdentumista on työn aikana arvioitu eri liikkujaryhmien ja elin-keinotoimialojen näkökulmasta sekä erikseen erilaisten toimintaympäristö-/aluetyyppien (taajama-alueet, taajamien reuna-alueet, maa-seutu, jne.) näkökulmasta. Keskeinen osa vai-kuttavuuden arviointia on myös ollut seudun päätöksentekijöille sekä liikenteen ja maan-käytön asiantuntijoille suunnattu kysely liiken-nejärjestelmän kehittämisperiaatteista ja kehit-tämisen esteistä.

Vaikutusten kohdentuminen

Suunnitelman vaikutukset kohdistuvat tehok-kaimmin seudun sisällä tapahtuvaan ihmisten arjen liikkumiseen sekä paikallisiin mahdol-lisuuksiin tukea elinkeinoelämän keskeisten osaamis- ja painopistealueiden kilpailukykyä. Liikenneturvallisuuden parantamista ja es-teettömyyden edistämistä koskevien toimien vaikutukset kohdentuvat erityisesti keskus-taajamiin ja niiden reuna-alueille, arjen lähi-liikkumiseen sekä päätiestölle. Vaikutukset kohdistuvat kaikkiin liikkujaryhmiin, mutta eri-tyisesti taajamien liikennejärjestelyiden ke-hittäminen palvelee ikääntyvän väestön sekä lapsien ja nuorten liikkumisen tarpeita. Joukkoliikenteen kehittämisen osalta vaikutuk-set kohdentuvat puolestaan erityisesti seudulli-

46

seen työssäkäyntiin sekä haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksiin. Monipuolisten ja kannattavien liikkumispalvelujen järjestäminen on haja-asutusalueilla kuitenkin vaikeampaa ja vaatii enemmän ponnisteluja kuin väestö-pohjaltaan vahvemmissa taajamaympäristöis-sä. Suunnitelmassa on myös vahva painotus haja-asutusalueen pientiestön olosuhteiden kehittämisessä. Näiden toimien vaikutukset kohdistuvat haja-asutusalueen asukkaiden arkiliikkumisen ohella myös elinkeinoelämän kuljetuksiin.

Elinkeinoelämän puolella toimialoista suurim-pia hyötyjäosapuolia ovat toisaalta seudun vahvat toimialat, mutta myös laajemmin koko elinkeinosektori. Esitetyillä toimenpiteillä hel-potetaan seudun vahvuuksien hyödyntämistä ja luodaan edellytyksiä logistisen järjestelmän toimivuuden parantamiselle. Erityisesti yhteis-työn ja osaamisen kehittämisellä voidaan pal-vella koko sektoria, aina pienyrityksistä lähti-en. Pientiestön liikennöitävyyden tukeminen ja parantaminen varmistaa niin maa- ja metsäta-louden, metsäteollisuuden, elintarvikehuollon sekä mm. energiahuollon toimintaedellytyk-siä. Seudun ulkoisten yhteyksien parantami-nen tukee erityisesti seudun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Alueellisesti tarkasteltuna suunnitelmassa esi-tetyt toimenpiteet painottuvat suhteellisen ta-saisesti eri aluetyyppien välillä. Näin suurelta osalta siksi, että työssä on alusta alkaen ha-luttu korostaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. Liikennejärjestelmää ja yhdyskuntara-kennetta yhdessä kehittämällä voidaan myös maaseudun asukkaiden liikkumista ohjata ny-kyistä turvallisempaan ja ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Tavoitteiden toteutuminen

Suunnitelmassa tavoitteet ja kehittämislinja-ukset asetettiin koskien sekä arjen liikkumis-ta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Lisäksi omana tavoitealueenaan käsiteltiin yh-teistyön ja toimintamallien kehittämistä. Työn alussa asetetut tavoitteet ovat ohjanneet vah-vasti suunnitelman laadintaa ja vaikuttaneet toimenpideohjelman sisältöön. Kokonaisuute-na voidaankin todeta, että suunnitelmassa esi-tetyt toimenpiteet toteutuessaan tukevat ase-tettujen tavoitteiden saavuttamista.

Se, kuinka hyvin tavoitteet lopulta saavute-taan, riippuu kuitenkin monesta eri tekijäs-tä. Liikennejärjestelmän kehittämisen rinnal-le tarvitaan mm. kulkutapojen kehittämisen edellytyksiä tukevaa maankäytön suunnittelua sekä kestävän liikkumisen edistämistä tiedol-lisen ohjauksen ja markkinoinnin keinoin. Li-säksi osa tavoitteista edellyttää valtakunnalli-sen tason toimia esim. tienpidon rahoituksen, joukko- ja henkilöliikenteen rahoituksen sekä kuljetusten kustannustehokkuuden parantami-sen suhteen. Tavoitteiden toteutumista ja sii-hen liittyviä haasteita on arvioita seuraavassa tavoitealueittain.

Turvalliset ja sujuvat arjen matkat

Turvallisten ja sujuvien arjen matkojen osalta suunnitelmassa on vahva painotus liikennetur-vallisuuden ja esteettömyyden edistämisessä. Autoliikenteen olosuhteita parannetaan erityi-sesti liikenneturvallisuusperusteisesti, mutta maaseudun pientiestön osalta myös liikennöi-tävyysnäkökulmat huomioon ottaen. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä pyritään parantamaan erityisesti lähiliikkumisessa ja joukkoliikennettä erityisesti seudullisena ja haja-asutusalueiden liikkumismuotona.

Lähiliikkumisessa kevyen liikenteen väyläs-tön täydentyminen, jalankulkijaystävällinen taajamaympäristö ja esteettömyyden lisäämi-nen sekä väylästön hyvä kunnossapito paran-tavat liikkumismahdollisuuksia jalan ja pyö-rällä ja lisäävät näiden kulkutapojen suosiota taajamissa. Mikäli maankäyttöä onnistutaan samanaikaisesti kehittämään hallitusti ja lähi-palvelut turvaamaan, on tavoite kevyen liiken-teen kulkutapaosuuden kasvattamisesta lyhyil-lä arjen matkoilla saavutettavissa. Taajamien reuna-alueilla, jossa palveluiden saavutetta-vuus kevyellä liikenteellä on jo selvästi taaja-ma-alueita heikompi, haasteisiin vastaaminen edellyttää ensisijaisesti liikenneturvallisuusris-kien minimoimista.

Joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukykyi-syyden voidaan olettaa toimenpiteiden myötä säilyvän erityisesti kuntakeskusten välisessä sekä maakunnallisessa liikkumisessa (Joen-suun suuntaan). Haja-asutusalueilla palveluta-son voidaan olettaa pysyvän vähintään nykyi-sellään, kun uudenlaisia vähäiseen kysyntään suunniteltuja asiointi- ja kuljetuspalveluita ote-taan käyttöön. RTS-hankkeessa toteutettujen pilottihankkeiden vakinaistaminen toisi kuiten-

47

kin uusia mahdollisuuksia sekä kuljetuskus-tannusten pienentämiseksi että liikkumisen palvelutason parantamiseksi. Toimenpiteistä huolimatta etenkin maaseudulla henkilöauto tulee myös tulevaisuudessa olemaan pääasi-allinen kulkutapa pidemmillä matkoilla.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kes-tävämmän liikkumisen edistämiseksi myös ihmisten asenteiden tulisi muuttua. Vain näin yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestel-mään sisäänrakennettu potentiaali tulisi täysi-määrin hyödynnettyä. Ihmisten päivittäisiin va-lintoihin, niin liikkumisen kuin asumisen osalta, liittyy jo nykyisessä liikennejärjestelmässä pal-jon mahdollisuuksia, joilla liikkumisesta aiheu-tuviin kustannuksiin, liikenneturvallisuuteen, liikkumiseen kuluvaan aikaan ja aiheutuviin päästöihin voidaan vaikuttaa luopumatta kui-tenkaan matkojen tekemisestä. Ihmisten omat valinnat ovatkin merkittävässä roolissa suunni-telmassa esitetyillä toimenpiteillä tavoiteltavien vaikutusten saavuttamisessa.

Suunnitelman vahva panostus pientiestön lii-kenneturvallisuuden ja liikennöitävyyden pa-rantamiseksi parantavat maaseutualueiden pysyväis- ja vapaa-ajanasumisen ja elinkeino-toiminnan kehittämisen edellytyksiä. Konkreet-tinen olosuhteiden kehittäminen vaatisi kuiten-kin valtakunnan tasolla tehtäviä rahoituksen lisäämistä ja uudelleensuuntaamista koskevia päätöksiä. Rahoituksen reaalisesti vähentyes-sä on viime vuosina jouduttu tinkimään tiever-kon ylläpidosta ja alueellisista investoinneista (esim. maanteiden pienet liikenneturvallisuus-toimenpiteet), jotka ovat usein juuri arjen liik-kumisen kannalta tärkeimpiä. Kun päällystei-den ylläpidossa priorisoidaan pääteitä, uhkaa kunnon heikkeneminen etupäässä päällystet-tyä, vähäliikenteistä seutu- ja yhdystieverk-koa sekä siltoja. Koska rahoituksen merkittä-vää kasvattamista ei voida pitää lähivuosina realistisena, on entistä tärkeämpää parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kehittää lii-kennejärjestelmän hoidon ja ylläpidon sekä kehittämistoimenpiteiden tehokkuutta (rahoi-tuksen kohdentaminen). Toimenpiteiden vai-kuttavuuden parantamisen kannalta yhteistyön ja suunnittelun toimintamallien kehittäminen on avainasemassa.

Elinkeinoelämän kilpailukyky

Elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen edellyttää kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantamista sekä logisti-sen järjestelmän toiminnan kehittämistä. Alue-logistiikan, logistiikkayhteistyön ja logistiikka-osaamisen kehittämisellä olisi saavutettavissa merkittäviä hyötyjä myös Pielisen Karjalassa. Vaikutusten konkretisoiminen vaatii kuitenkin laajaa yhteistyötä ja yhteisymmärrystä esitet-tyjen toimenpiteiden tarpeellisuudesta.

Päätie- ja –rataverkolle esitetyt toimenpiteet parantavat varsinkin pitkällä tähtäimellä hie-man elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta ja luovat mahdollisuuksia ympäristöystävällisten kuljetusmuotojen suosion lisäämiselle. Huo-mioon otettavaa kuitenkin on, että suuri osa seudun kuljetuksista on jatkossakin hoidettava kumipyörillä. Venäjän yhteyksien kehittäminen osana koko maakuntatason kehittämistyötä on myös seudun kannalta tärkeää.

Alempaan tieverkkoon esitetyillä toimenpiteillä varmistetaan teiden liikennöitävyys siten, että se vastaa asumisen ja vapaa-ajan asumisen sekä elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin. On kuitenkin realistista arvioida, että alemman tieverkon kunto ei nykyisestä kokonaisuutena parane. Päivittäinen liikennöitävyys pystytään kuitenkin turvaamaan. Kohdistamalla rajalliset resurssit oikein voidaan tukea keskeisten elin-keinoelämän toimialojen tarpeita. Vaarana kui-tenkin on, että suurin osa parantamistarpeista jää toteuttamatta tai viivästyy perustienpidon alhaisen rahoituksen vuoksi. Myös yksityisties-tön kunto voi heiketä edelleen, ellei niiden on-gelmiin haeta aktiivisesti ratkaisua.

Logistiikkayhteistyön ja –osaamisen kehitty-minen luo osaltaan mahdollisuuksia yritys-ten logististen kustannusten pienenemiseen ja tätä kautta myös elinkeinoelämän kilpailu-kyvyn parantamiseen. Selkeän vastuutahon (PIKES) löytyminen parantaa logistiikkayhteis-työn kehittämismahdollisuuksia.

Esitetyt toimenpiteet tukevat osaltaan uusia kasvavia, seudun kannalta keskeisiä toimialo-ja. Uusien toimialojen tukemisen kannalta on myös laajan, nopeaankin reagointiin pystyvän liikennejärjestelmätyön kehittäminen tärkeää.

48

Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen

Liikennejärjestelmätyön kehittämiseen koh-distuvien toimenpiteiden vaikutukset ovat ar-vioitavissa laajemmin vasta suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteu-tumisen kautta. Seudullisen liikennejärjestel-mätyön hyödyt ovat usein vaikeasti mitattavis-sa, koska vaikutukset toteutuvat laaja-alaisesti eri sektoreiden ja toimijoiden toiminnan suju-vuuden kautta. Lisäksi osa hyödyistä toteutuu välittömästi, mutta osa vasta pitemmän aika-välin myötä, kun yhteiskunnan muut toiminnot sopeutuvat muutoksiin. Ilman liikennejärjes-telmätyön kehittämistä ko. vaikutukset jäisivät kuitenkin toteutumatta.

Seudullisen liikennejärjestelmätyön kehittämi-sen tärkeimpiä hyötyjä ovat toimijoiden kan-nalta yhdessä sovittujen tavoitteiden edistämi-nen ja sovittujen toimenpiteiden toteutuminen. Hyödyt toteutuvat käytännössä yhteistyön kautta: yhteisen ymmärryksen karttuessa sekä yhteistyöverkostojen ja henkilösuhteiden ke-hittymisen myötä. Luottamus toimijoiden välillä lisääntyy, mikä helpottaa vaikeiden asioiden edistämistä, vaativien prosessien läpivientiä ja yhdessä sovittuihin asioihin sitoutumista. Mi-

käli toiminta on suunnitelmallista ja jatkuvaa, toimijoilla on myös jatkuvasti käytettävissään käyttökelpoista tilannetietoa seudun ja oman kunnan liikenneolojen tilasta ja kehittämistar-peista sekä valmiiksi sovitut menettelytavat ennalta-arvaamattomien tarpeiden nostami-seksi seudullisella tasolla toimijoiden käsitte-lyyn. Seudulla asuville ja toimiville seudullisen liikennejärjestelmätyön hyödyt kanavoituvat lii-kenneolojen kehittymisen kautta.

Keskeiseksi kysymykseksi niin seudullises-sa liikennejärjestelmätyössä kuin myös muis-sa seudun liikennettä käsittelevissä työryh-missä nousee se, miten hyvin ryhmiin nimetyt osapuolet kokevat nyt laaditun suunnitelman omakseen ja kuinka laajasti suunnitelman ta-voitteisiin ollaan valmiita sitoutumaan. Ase-tettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyt-tää suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden määrätietoista toteuttamista. Tärkeintä on käy-tännön toiminnan ja toimenpiteiden käyntiin saaminen. Jatkuvan yhteistyöprosessin mer-kitys toiminnan mahdollistavana ja toimintaa ohjaavana tekijänä on niin ikään erittäin suuri. Liikennejärjestelmätyö voidaan tällöin kohden-taa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja pahimpiin ongelmakohtiin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisujaPohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005

Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi

19931 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.19932 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 19943 Joensuun seudun seutukaava

19944 Toimintakertomus 1.6.–31.12.19935 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista

EY:n rakennerahastojen tuista6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 19957 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille

1995–19998 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille

1995–19999 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö

sekä uudet käsittelymenetelmät11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 199612 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen

vaikutus seudun kehittämisstrategiaan

199513 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta 199415 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla17 Toimintakertomus 199418 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille

1996–200019 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996

199620 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta 199522 Toimintakertomus vuodelta 199523 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteis-

työssä24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996–200025 Pohjois-Karjalan matkailufakta 199426 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen

periaatteet

27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997

199728 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia,

oppiva maakunta – luova periferia29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta 199630 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois-

Karjalassa vuosina 1995–199631 Toimintakertomus 199632 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998

199833 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan

kehittämisen puitteet vuoteen 200634 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta 199735 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosi-

tuhannelle36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.199737 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi

1998–201038 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–199740 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999

199941 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999–200642 By Joint Work Party to the Information Society43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti

vuodelta 199845 Toimintakertomus 199846 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia

200047 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000

1 (3)

48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999

49 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen

vuosina 1990–199751 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis-

strategia 2000–2006

200154 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET – Summary of Urban Structures62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

200264 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön

tavoitteet ja aluerakenne 2020

75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004

78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma

200479 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutus-

alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenne-

selvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

200588 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta-

kehitykseen92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

2 (3)

48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999

49 Tilinpäätös 31.12.199950 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen

vuosina 1990–199751 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200153 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämis-

strategia 2000–2006

200154 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka55 Tilinpäätös 31.12.200056 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 200057 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys61 KASPNET – Summary of Urban Structures62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

200264 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002–65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma66 Toimintakertomus 200167 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 200668 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

200370 Toimintakertomus 200271 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003–200672 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön

tavoitteet ja aluerakenne 2020

75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004

78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano- suunnitelma

200479 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutus-

alueille80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–200381 Toimintakertomus 200382 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200586 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenne-

selvitys87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

200588 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 202590 Toimintakertomus 200491 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskunta-

kehitykseen92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 200694 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 202595 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005–201096 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

200697 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä98 Toimintakertomus 200599 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

2 (3)

2007102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007104 Toimintakertomus 2006105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä

- Strategiset valinnat 2007–2013111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern

Finland Regional structure development trends/ Summary

112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä

tulostavoitteet ja talousarvio 2008

2008114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat115 Toimintakertomus 2007116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009117 Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi118 The Path from Development Project to Service – Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä

2009119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008120 Toimintakertomus 2008121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010–2030123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu- yritysten tunnuslukuja 2000-luvulta124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena

3 (3)

125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010

2010126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan alue-

kehityksessä – Strategiset valinnat 2010–2014127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014129 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 - Ympäristöselostus130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010–2011131 Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämis- ohjelma 2015 – Uusiutuva teknologiateollisuus132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma133 Tilinpäätös 2009134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery135 Pysäkiltä vai kotoa – Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe)137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu – Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011

2011139 Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys – Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala

Ilomantsin kunta

Juuan kunta

Valtimon kunta

Nurmeksen kaupunki

Lieksan kaupunki

ISBN 978-952-5717-63-1 (PDF)ISSN 1795-5610

www.pohjois-karjala.fi