päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän ... · – lasten ja nuorten...

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän

loppuraportti

23.5.2017

Sisältö

• Teemaryhmän työskentely

• Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset

• Nykytilan analyysi

• Näkökulmia nykytilaan

• Palvelutarpeiden ennakoinnin tietopohja

• Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus

• Asiakkuuden hallinta

• Asiakastarinat

• Vaikutusten arviointi

• Yhteistyö ja yhdyspinnat

• Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset

1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 2

Teemaryhmän työskentely


Teemaryhmän työskentely, työskentelyyn osallistuneet

sekä työryhmän kokoontumiset

• Taina Niiranen, Hämeenkyrö pj

• Hanna-Mari Alanen, PSHP, vpj

• Päivi Kiviniemi, Tampere

• Maritta Närhi, Tampere

• Elina Anttila, Akaan ja Urjalan

yhteistoiminta-alue

• Paula Pasanen- Aro, Ylöjärvi

• Matti Mäkelä, Pikassos

• Vesa Vaittinen, A-kilta

• Irmeli Tamminen, LSSAAVI

• Juha Mieskolainen, LSSAAVI

(kevät 2017)

• Tarja Paulaniemi, TE- toimisto

• Noora Vehmas, PSHP, sihteeri

• Eija Stengård, henkilöstön edustaja

• Virpi Harjula, henkilöstön edustaja

• Terhi Virta, henkilöstön edustaja

• Veijo Vähätiitto, Digiagentti Tampere


• Työryhmä kokoontui yhteensä 13

kertaa työskentelyprosessin aikana,

pääsääntöisesti Tays psykiatrian

toimialueen tiloissa.

• Kokoukset ovat kestäneet

pääsääntöisesti 3 h. Lisäksi on ollut

kaksi koko päivän työskentelyä.

• Työryhmä on osallistunut kokouksiin

hyvin ja työryhmän jäsenet ovat

väliaikoina työstäneet itsenäisesti

aineistoa kokouksiin, työskentely on

ollut aktiivista.

• Palveluiden käyttäjille,

yhteistyökumppaneille,

järjestötoimijoille järjestettiin lisäksi

työpaja 16.3.2017

• Palveluiden käyttäjiä on osallistettu

myös keräämällä heiltä mielipiteitä

nimettömän kyselyn avulla

2016 7.11, 25.11, 8.12, 19.12,

2017 12.1, 13.2, 20.2, 16.3, 31.3, 7.4, 24.4, 9.5, 19.5


Päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän tehtävät ja

tavoitteet

• Tehdä nykytilan kuvaus ja hyvät käytännöt

• Laatia suunnitelma päihde- ja mielenterveyspalvelujen

maakunnallisesta kokonaisuudesta sisältäen hoitoketjujen arvioinnin ja

johtamisen

• Selvittää, millä tavoin sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön, alkoholihallintoon sekä

tupakkahallintoon liittyvien tehtävät voitaisiin organisoida

maakuntatasolla yhteen

• Valmistella alkoholivalvonnan siirtoa AVIsta maakuntaan (mikäli

hallituksen valmistelussa oleva alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu)

• Valmistella ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuen ja palveluiden

organisointi sekä mielenterveysavohoitopalvelujen organisointi


Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset

linjaukset

Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava

lainsäädäntö 1/2

Sosiaali- ja terveyspalvelut

- Laissa määritellään väestölle annettavat palvelut, niiden sisältö ja laajuus

(vastuu tulevaisuudessa maakunnilla)

• Sosiaalihuoltolaki

• Vanhuspalvelulaki

• Vammaispalvelulaki

• Lastensuojelulaki

• Päihdehuoltolaki

• Terveydenhuoltolaki, keskittämisasetus

• Itsemääräämisoikeuslaki, Mielenterveyslaki

• Tartuntatautilaki

• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä


Lainsäädäntö 2/2 Asiakkaan ja potilaan asemaan vaikuttavat lait

• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

• Asiakasmaksulaki ja -asetus

Tuottamista koskevat lait

• Kansanterveyslaki

• Erikoissairaanhoitolaki

• Terveydenhuoltolaki

• Sosiaalihuoltolaki

• Kehitysvammalaki

• Laki yksityisestä terveydenhuollosta

• Laki yksityisestä sosiaalipalveluista

• Muut erityisryhmiä koskevat lait ja asetukset

Lainsäädäntöä yhdyspinnoilla

• Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, lakia esitetään kumottavaksi

- HE laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä em. lakiesitykseen linkittyvät sisältölait

• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

• Sairausvakuutuslaki (sairauspäivärahaetuudet)

• Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (kuntoutus psykoterapia, kuntoutusrahaetuudet)

• Kansaneläkelaki (kuntoutustuki = määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke)

• Laki vammaisetuuksista

• Toimeentulotukilaki


STM- ehdotukset mielenterveystyön kehittämisen

painopistealueiksi vuoteen 2020

• Asiakkaan aseman vahvistaminen- monipuoliset, saavutettavat palvelut,

sähköiset palvelut, kokemusasiantuntijuus pysyväksi käytännöksi, omaistyön vahvistaminen

• Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ- edistävä ja ehkäisevä päihdetyö, itsemurhien ehkäiseminen, Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavat edistävän työn, ehkäisyn sekä varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmät.

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen- palveluiden järjestäminen erityisten tarpeiden mukaisesti, integraatio ja yhteisyö

• Ohjauskeinojen kehittäminen- tietopohjan kehittäminen (esim. ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydestä ja laadusta, tietoa päihteiden käytön yleisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyydestä ja kustannuksista sekä palvelujen kustannuksista, laadusta ja tuloksista, SOTE- muutoksessa huomioidaan mielenterveys- ja päihdetyön erityiskysymykset


Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän muutos

- loppuraportti 2016 projektiylilääkäri Hanna-Mari Alanen

Kehittämiskohteet ja suositukset tuleville

vuosille:

Asiakaslähtöisyys

- Hoitosuunnitelmia laaditaan yhdessä potilaan kanssa

- Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä lisätään

- Asiakasraateja perustetaan

- Yhteistyötä läheisten kanssa lisätään

- Palveluhenkisyyttä lisätään

Potilaan hoito

-Hoito- ohjelmia jalkautetaan ja menetelmäosaamista lisätään

(tasalaatuisuuden lisääminen)

- Potilaiden aktiivista perään kyselemistä lisätään ja hoidon

jatkuvuutta turvataan

- Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään tehokkaammin

- Psykiatrisessa sairaalahoidossa tahdonvastaisia toimia

vähennetään (luvut näkyviin tulevaisuudessa sähköisille

sivuille)

Henkilökunta

- Avohoidon resursseja ja osaamista edelleen vahvistetaan ja toimintaprosesseja kehitetään

- Jokaisessa kunnassa tehdään konkreettinen suunnitelma avohoidon vahvistamiseksi

- Sairaalahoidossa vahvistetaan henkilöstövahvuus valtakunnalliselle keskitasolle

- Kotiutustiimien käyttöä tehostetaan

- Henkilöstölle määritellään ydintehtävät, suoritteita seurataan systemaattisesti (avo- ja sairaalahoidossa)

- Henkilöstöresurssin käyttöä optimoidaan toiminnoittain, tuloksia mitataan, vaikuttavuutta seurataan

Palvelujärjestelmä

- avohoito vastaa potilaan hoitokokonaisuudesta ja sairaalahoito on avohoidon tuki

- Palvelut järjestetään matalankynnyksen periaatteella (osittain ilman lähetettä)

- Liikkuvien palveluiden määrää lisätään

- Toteutetaan yhden puhelun/yhden oven periaatetta

- Lähetteiden käsittelyyn liittyvä viive (päiviä/viikkoja) poistetaan

- Ajanvarauksen helppouteen kiinnitetään huomiota

- Palveluhenkisyyttä lisätään – takaisinsoitto- ja tekstiviestijärjestelmiä hyödynnetään

- Etäpoliklinikkatoimintaa kehitetään asiakasta palvelevaksi

- Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaalan yhteyteen (Acutan kanssa synergiaetu)


Kansallinen mielenterveys-

ja päihdesuunnitelma

(MIELI - suunnitelma)

Suunnitelman tavoitteena oli vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmia ja niihin liittyvää syrjäytymistä, taata palvelut, jotka perustuvat todellisiin tarpeisiin ja ovat vaivattomasti ja joustavasti saatavilla sekä perustaa toiminta hyviin ja vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin.

Painopistealueet:

• asiakkaan aseman vahvistaminen

• mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostaminen

• palvelujen toteuttaminen toimivana kokonaisuutena

• ohjauskeinojen kehittäminen

Suunnitelman katsottiin edesauttaneen myönteistä kehitystä erityisesti kokemusasiantuntijoiden ottamisessa mukaan toimintaan, psykiatrisen tahdosta riippumaton hoidon vähentymisessä, mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden sisällyttämisessä kuntastrategioihin sekä työkyvyn ja työhön paluun tukemisen vahvistumisessa.

Suunnitelmalla katsottiin olleen myös myönteinen vaikutus tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen, edistävän ja ehkäisevän työn sekä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista (STM 2016)

• Mielekästä elämää- Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013-2016

• Kuntien omat mielenterveys- ja päihdeohjelmat

Alueelliset ja paikalliset mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat


Nykytilan analyysi

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sisältö

• Avopalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia

• Edistävän mielenterveys- ja ehkäisevän päihdetyön integroiminen kiinteämmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä)

• Alkoholin ja tupakan saatavuuden säätely osana päihdehaittojen ehkäisyä ja toiminta rahapelihaittojen ehkäisemiseksi

• Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus

• Päivystys

• Matalan kynnyksen palvelut

• Monipuolinen päihdehoito ja haittojen vähentäminen

• Psykiatrinen sairaalahoito aikuisille, nuorille ja lapsille

• Eri toimijoiden tuottamat mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen palvelut, kuten päivä- ja työtoiminnat, kuntouttavat yhteisöhoidot ja kuntouttava asuminen

• Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö

• Kotiin suuntautuva työ

• Ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki

• Kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki

• Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta.

• Asukkaiden päihteiden riskikulutuksen tunnistaminen ja hoito

• Erityisryhmien päihde- ja mielenterveyspalvelut (esimerkiksi kotoutujat/maahanmuuttajat, syömishäiriöt, transsukupuoliset)


Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila (1/3)

Terveydenhuoltolain mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut

• Päihde- ja mielenterveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon alaisuuteen, minkä lisäksi palveluja toteuttavat myös yksityisen ja

kolmannen sektorin toimijat.

• Palveluja toteutetaan kolmella tasolla: kuntien peruspalveluissa, kuntien

erikoissairaanhoidossa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa.

• Terveyskeskuksissa mielenterveys- ja päihdepalveluja on tarjolla matalan kynnyksen

neuvontapalveluina sekä avovastaanoton lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja

psykologin palveluina.

• Laitosmuotoista päihdekatkaisuhoitoa sekä kuntouttavaa hoitoa on vähennetty ja tilalle on

kehitetty avotoimintaa.

• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa avohoitopalvelut Sastamalan kaupungille ja

kolmostien tilaajarenkaan kunnille (Ikaalinen, Hämeenkyrö). Muilla kunnilla on omia

erikoissairaanhoidon tasoisia palveluja, esim. mielenterveystoimiston tuottamia tai

keskitettyjä psykiatrian erityspalveluja.

• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa psykiatriset sairaanhoitopalvelut kaikille kunnille sekä

psykiatrian avopalveluita neuro-, vanhus- ja yleissairaalapsykiatriassa. 1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 15


• Psykiatrinen sairaalahoito on keskittynyt Pitkäniemen sairaalaan, minkä

lisäksi sairaalahoitoa annetaan Vammalan sairaalassa.

• Pirkanmaalla on v. 2017 aikuispsykiatrisia sairaansijoja käytössä 214

kpl, mikä tarkoittaa 85 %:n käyttöasteella 0,43 sairaansijaa 1000

asukasta kohti. Luku on kansallisten ja kansainvälistenkin suositusten

mukainen. Jos otetaan mukaan myös lasten ja nuorten sairaansijat

(100% käyttöasteella), luku on 0,44 sairaansijaa 1000 asukasta kohti.

• Riittävästä resursoinnista on huolehdittava sekä sairaala- että

avohoidossa.

• Tays psykiatrian siirrosta Pitkäniemestä Taysin kampukselle on tehty

asemointipäätös. Siirto on suunniteltu tapahtuvaksi vuosien 2022-2025

aikana.



Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut

• Kunnat järjestävät mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta sosiaalipalvelut joko omana tuotantonaan tai ostopalveluna (mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut ja kotiin suunnattavat palvelut sekä päihdepalvelut avotoiminta ja laitoskuntoutus).

• Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla virka-ajan ulkopuolisessa sosiaalipäivystyksessä. Palvelua ylläpidetään Tampereella. Seudullista yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaaliasiamies- ja selviämishoitoasematoiminnassa.

• Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti tarjoamalla esimerkiksi kunnan, Kelan ja TE- viranomaisten verkostoyhteistyötä (TYP- verkostoyhteistyö).


Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön nykytila

Pikkulapsiperheen palvelut:

• Perhesuunnitteluneuvolantoiminta, äitiysneuvola, lastenneuvola;

• Ennaltaehkäisevä työote ja perhetyöntekijän palvelut, sekä psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, Sosiaalipalveluiden perheneuvola/ pariterapia, lastensuojelullinen perhetyö

Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden palvelut:

• Kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto:

• Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä ja terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, psykologi. Palvelut myös 2. asteen koulutuksessa

Työikäisten ja nuorten aikuisten palvelut:

• Aikuisneuvola,työttömien terveystarkistukset, omaishoitajien terveystarkistukset, omalääkärin vastaanottotoiminta: ennaltaehkäisevä toimintamuoto, puheeksi ottaminen, motivoiva haastattelu, Audit jne.

Ikääntyneiden palvelut:

• Vanhusten terveystarkistukset/ ennaltaehkäisevät kotikäynnit kotihoidosta. Käynnit yhdessä kotisairaanhoitajan tai päihdepsyk sairaanhoitajan kanssa, vanhusten hoivapalvelut; päivätoiminta, ruokapalvelut

Erikoissairaanhoito joka ikäryhmässä

Liikuntapalvelut;

• liikunnanohjaus/neuvonta: koko väestölle

Matalan kynnyksen palvelut omassa kunnassa:

• mm. päihdesairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, ilman lähetekäytäntöä. Monimuotoinen työskentelytapa sekä jalkautuminen maakuntaan. sosiaalitoimen sosiaalityö esim. päihdekuntoutusohjaajan palvelut

Kolmannen sektorin tuottamat lähipalvelut:

• päivätoiminta, työpajat ,kerhot esim. Omaiset mielenterveyden tukena yhdistyksen koulutus ja vapaaehtoistoiminta

Kriisiryhmätoiminta:

• traumaattisten tapahtumien jälkeinen toiminta ja ohjaus

Internetpalvelu

Rikosuhripäivystys


Ennaltaehkäisevän päihdetyön nykyiset tavoitteet

• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) oikeuttaa kunnat ja maakuntatason vastamaan ehkäisevän päihdetyön lakisääteisistä tehtävistä alueella ja kunnassa Ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta

• Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvat alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelaaminen. Työ kattaa kaikki ikäryhmät

• Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa ( STM) on tavoitemittarit vuoteen 2025 sekä kuusi painopistettä:

1) EPT:n valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa

2) Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen sote politiikan ja yksilön valintojen tueksi

3) Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan ja tukea tarjotaan varhain

4) Paikallista alkoholi-, tupakka. Ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä

5) Haittoja ehkäistään lähiyhteisöissä

6) Ammattilaisilla on riittäväsit ehkäisevän päihdetyön osaamista

• http://www.e-julkaisu.fi/thl/ept_toimintaohjelma/


• Alkoholihallinto maakunnassa, Ehkäiseväpäihdetyö maakunnassa ja kunnassa toimivat yhteistyössä alkoholin saatavuuden kysymyksissä

• Monialaisen maakunnan ja kunnan välisen viranomaisyhteistyön lisäksi sovittava yhteistyö alkoholilupahallinnon, tupakkavalvonnan ja järjestöjen kanssa

• Kuntien ja kuntalaisten osallisuutta päihdehaittojen ennalta ehkäisyssä lisättäneen lupakäytännöissä

(Alkoholilaki xx/xx 2017, uudistus siirtynee loppuvuoteen)

• Monialaisen työn johtaminen, ehkäisevä päihdetyö mukana maakunnallisten sekä kuntien hyte- sekä päihde-ja mielenterveysryhmien työssä

• EPT –yhdyshenkilöt/koordinaattorit riittävästi resursoituna maakunta- ja kuntatasolla monialaisen työn koordinoijina hyvinvointikertomus ja –suunnittelutyössä

http://www.e-julkaisu.fi/thl/ept_toimintaohjelma/




Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdyspinnat

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio ei toteudu tällä hetkellä saumattomasti. Yhteinen yhdyspinta täytyy rakentaa.

• Ehkäisevä päihdetyö- siirtyminen päihdepalveluihin ja tarvittaessa takaisin

• Asumiseen liittyvät palvelut

• LAPE- teemaryhmä

– Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, palveluketjut ja vastuut – ”siirtyminen” aikuispalveluihin

– Lastensuojelu ja sosiaali- ja perhetyö

• Kotiin vietävien palvelujen teemaryhmä

– Kotona asuvat ikäihmiset - kotihoito

– Omaishoitajien tukeminen

• Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemaryhmä

– Oppilashuollon tukeminen, kuraattorit ja psykologit

• Työllisyydenhoito ja koulutuspalvelut

– Työttömien terveyspalvelut (työttömien terveystarkastukset, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit)

– Sosiaalisen osallisuuden palvelut

– Pitkäaikaistyöttömien tuki arjessa, osana työelämälähtöistä kuntouttavaa työtoimintaa

– Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, ohjaamot/nuortentalot

– TE-palvelut

• Kotoutumispalvelut

• Kelan palvelut (terapia, eläke, toimeentulo, työkyvyttömyys)

• Matalan kynnyksen palvelut, järjestötyö

• Julkinen liikenne ja sen kehittäminen kunnissa


Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 80 sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipistettä (pitäen sisällään myös asumispalvelut), joista on saatavilla päihde- ja mielenterveyspalveluja.

Suurin osa toimipisteistä sijaitsee Tampereen seudulla

Muissa kunnissa palvelut ovat usein terveyskeskusten ja sosiaalitoimistojen yhteydessä

(Lähde: Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä)


Nykyinen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuotantotapa ja

palveluverkko

Näkökulmia nykytilaan

Nykytilassa toimivaa - mitä halutaan vahvistaa

Henkilökunnan osaaminen

• niin perustasolla – kuin

erikoissairaanhoidossa on osaamista ja

vahvaa ammattitaitoa

Paikalliset, toimivat hyvät hoitamisen

käytännöt

• mm. kotiin vietävät palvelut, Herää huoli

hanke, Stoppiryhmä, moniammatillisuus

• Parempi arki- hanke

Vaikuttavat hoitomenetelmät - sekä

ehkäisevän työn menetelmät käytössä

Matalan kynnyksen palvelut

• myös joustavuutta vastaanottoajoissa

Sote- integraatio

• osassa kuntia on tehty integraatiota jo pitkään

Kokemusasiantuntijuus

• kokemusasiantuntijuus monipuolisesti käytössä osassa kuntia

Kolmas sektori vahva toimija

• monipuolinen toimintakenttä

Digitaalisuus

• Hyödyntäminen aloitettu kunnissa

• Esim. Kanta.fi, ODA, Mielenterveystalo.fi

Eri kokoisten kuntien osaamisen hyödyntäminen

• esim. hankintaosaaminen, monipuoliset palvelut


Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet

Hoidon kokonaisuuden pirstaleisuus ja hoitoprosessin toimivuus

• Mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemisessä vaihtelua

• Palvelut eivät muodosta aina toimivaa kokonaisuutta tai vastaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin

• Asioinnin monimutkaisuus

• Palvelutarpeen arvioinnin haasteet; oikea-aikaiset palvelut

Hoidon sisältö ja laatu

• Matalan kynnyksen hoitoa, ennaltaehkäiseviä palveluja sekä päihteettömyyteen tukevia hoitoja tarjolla melko vähän

• Vaikuttavat hoitomenetelmät eivät ole käytössä kaikissa kunnissa yhtä laajamittaisesti

• Hoitaminen saattaa olla toisinaan hyvin sairaus- sekä lääkehoitokeskeistä

• Terapiapalveluita on saatavilla niukasti perustasolla

• Sairaalajaksot koetaan toisinaan liian lyhyiksi, myös sairaalasta kotiutumisprosessi vaihtelee kunnan mukaan

• Epätasainen kirjaamisen taso

• Puutteelliset hoitoketjut päihdehuollossa

• Asiakkaat tuovat edelleen esille päihdelaitoskuntoutuksen tarvetta

Yhteisen tietojärjestelmän puuttuminen

• Tiedot eivät liiku potilaan mukana

Resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen haasteet

• Toisinaan henkilökunnalla osaamisen vajetta

• Osaamista ei saada käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla, erikoissairaanhoito/perustaso

• Resurssit eivät kohdennu aina parhaalla mahdollisella

tavalla - Ovatko perustason resurssit kunnossa?

Kuntien eritasoinen palvelukenttä ja yhteistyö kuntien välillä

• Palvelutarjonta vaihtelee kuntien välillä- isossa kunnassa monipuolisemmat palvelut

• Yhteistyön vajetta kuntien välillä- lähinnä kunnat, joissa soten hoitavat yksityiset toimijat

Kolmannen sektorin laadun varmistamisen mahdollisuus sekä kolmannen sektorin monipuolinen toiminta kaikissa kunnissa

• Asumispalveluissa kuntoutuminen jää osittain vajaaksi

• Kolmannen sektorin tarjonta epätasaista, samaa toimintaa ei ole tarjolla kaikissa kunnissa


Palvelunkäyttäjien kokemuksia –

mikä nykypalveluissa toimii? (asiakaskyselyn tuloksia)

Asiakkaita kuunnellaan ja osallistetaan yhä enemmän

• Kokemusasiantuntijuus, potilaskeskeinen ajattelu

Ammattitaitoinen, osaava henkilökunta

• Luotettavuus, kohtaaminen, jatkuvuus

Monipuoliset, joustavat palvelut • Joustavat, monipuoliset palvelumuodot

päihde- sekä mielenterveyshoidossa kun hoitoon pääsee (esim. ryhmät, poliklinikkatoiminta, päivätoiminta jne.), matalan kynnyksen hoito, lähetteettömyys sekä kolmas sektori

Hoidon sisältö

• Kehittävä ote toiminnassa, hoidon sisältö

merkityksellistä asiakkaille (esim. vertaistuki,

yksinäisyyden torjuminen, yhteisöllisyys)

Maksuttomat palvelut

• Palvelut ovat saatavilla kaikille tulotasosta ja

varallisuudesta riippumatta

Palvelut ovat tarjolla lähellä

• Palveluihin on mahdollista päästä, koska ne

ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä.

.


Palvelunkäyttäjien kokemuksia -

mitä nykypalveluissa tulisi kehittää? (asiakaskyselyn tuloksia)

Tiedon saaminen • Potilailla ei ole tietoa mihin tulee hakeutua

hoitoon, hoitopoluista ei ole tietoa aina henkilökunnallakaan. Mistä saa apua, kun sitä tarvitsee?

Hoitoon tulisi päästä ajoissa

• Hoitoon pääseminen ajoissa vaikeaa, apu tulee liian myöhään, jonot ovat pitkät, psykiatrille vaikeaa päästä. Hoitoa ei saa, kun sitä tarvitsee.

• Edelleen potilailla kokemusta pompottelusta, jos olet sekä mielenterveys- että päihdeongelmainen. Potilaat kokevat toisinaan olevansa väliinputoajia. Palveluohjauksessa haasteita.

.

Hoidon sisältö ja jatkohoito

• Hoito on pirstaleista ja päällekkäistä, tieto ei aina kulje toimijoiden välillä. Perheet ja lähiverkosto mukaan vielä paremmin hoitoon. Hoidot ovat melko lyhyitä ja hoito saatetaan päättää potilaan näkökulmasta liian aikaisin.

• Jatkohoito koetaan toisinaan liian kevyeksi ja tukemattomaksi sekä mielenterveys- että päihdepuolella


Palvelutarpeiden ennakoinnin tietopohja

Tulevaisuus Pirkanmaalla -

päihde ja mielenterveyspalvelujen tarve?

• Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen

• Kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin, reuna-alueiden

väestö vähenee

• Kuntakohtaisia eroja huoltosuhteessa, erot kasvavat v. 2040 ennusteen

mukaan

• Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa

keskimäärin

• Työllisyysasteessa kuntakohtaisia eroja

• Pirkanmaalla verotettavat tulot / asukas keskimäärin alhaisemmat kuin

koko maassa

(Lähde: Nykytilan selvitys Pirkanmaalla 2016)


Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelutarve ja sen ennakoitu

muutos

Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut (2014) Lähde: Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, nykytilan selvitys

(Lähde: THL:n ennakkoarviot 2016


Mielenterveys Päihdehuolto Yksityinen

´

Pirkanmaa

Avohoito-

käynnit

yhteensä

Avohoito-

käyntejä

suhteessa

maan

keskiarvoon

Masennus-

lääkkeistä

Kela-

korvausta

saaneet

Avopalvelu-

jen

asiakkaat

(A-klinikka

ja muut)

Katkaisu-

hoito-

asemien

asiakkaat

Alkoholia

liikaa

käyttäviä

aikuis-

väestöstä

Psykiatri-

käynnit

145 000

75 %

44 000

3500

2300

30 %

18 000

Tulevaisuus mielenterveyspalveluissa Tulevaisuus päihdepalveluissa

• Peruspalvelujen vahvistaminen - helposti

saavutettavat, matalan kynnykset palvelut, lähellä

potilaita

• Mielenterveyttä edistävälle työlle varmistettava

resurssit - edistävä työ on kustannustehokasta ja

vaikuttavaa

• Saumattomat palveluketjut - hoidon jatkuvuus

keskeistä

• Valinnanvapaus?

• Alkoholinkäyttö kääntynyt laskuun, huumeiden käyttö

lisääntynyt

• Laajempi väestöpohja mahdollistaa paremmat palvelut

• Toimivia päihdepalveluja tulee hyödyntää jatkossakin

• Integraation vahvistaminen

• Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen

• Kilpailutettavien ja julkisella rahoituksella tuotettavien

palveluiden sekä arjen tukea antavien järjestöjen

yhteistyö

Mielenterveysindeksi ikävakioitu


70 70,8 73,6

80,7

88,7 89,2 91,7 95,4

100 103,3 105

110,9 112,4 112,7 113,8 116,3 116,4 118,4 121,1 122 124 125,8 126 127

0

20

40

60

80

100

120

140 2013

www.pirkanmaa2019.fi

Psykoosien esiintyvyysindeksi Pirkanmaalla 2015 (Kela)

Indeksi kuvaa ikä- ja sukupuolivakioituna psykoosien esiintymistä alueen väestössä suhteessa

koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100).

63,7 69,3 70,7 71,8 72,9 74,6 75,3

84,6 85,2 85,6 87,1 93,2 94,9 95 97,5 99 99,6 99,9 100,6

104,1 107 108,3 108,6 116,1

0

20

40

60

80

100

120

140

1.6.2017 32

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä väestöstä


0

1

2

3

4

5

6

2013

2014

2015

Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus

Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus mukailtu palveluja integraatiotyöryhmän mukaista määrittelyä

Lähipalvelut

Kotona tai digitaalisesti taskussa itsehoito, itse-arviointi, tietoa mielenterveydestä (Mielenterveystalo.fi)

Digi: ajanvaraus (sähk.), etähoito, hoidon seuranta, nettiterapia, hoitoon sitoutumiseen liittyviä sovelluksia: tekstiviestit, sähköpostit, video-yhteys (Lync, Skype jne.)

Palvelut lähellä kotia

Opiskelijahuolto (koulukuraattorit, psykologit)

Terveysneuvonta; terveyskioski, lähitori, muut palvelut kauppakeskuksissa tms., mielenterveyttä edistävä ja päihdehaittoja ehkäisevä työ, päihteettömyyttä tukeva, kulttuuri - ja liikuntapalvelut

järjestöjen kansalaistoiminta, avustuspohjainen toiminta

sosiaalinen kuntoutus (laki sosiaalihuoltolaista)

osallisuutta vahvista kuntouttava työtoiminta (laki kuntouttavasta työtoiminnasta)

Liikkuvat palvelut

Kotikuntoutus, kotiin tehtävä työ, pyörillä kulkeva palvelu

Aluetason palvelut/ Seudulliset palvelut Palvelut sotekeskuksissa

(suoran valinnan toiminta, vapaan kilpailun piirissä)

Maakunnan määrittelemät palvelut, peruspalvelut-matalalla kynnyksellä

Safe house-hoito vuodeosastoilla alueilla- psykiatrisen konsultaation turvin

Mt-ja päihdetiimit sotekeskuksissa (moniammatillisuus): psykiatriset sairaanhoitajat, päihdesairaanhoitajat, psykologi, lääkäri; sosiaaliohjaus ) psykiatrisen sekä päihdepsykiatrisen konsultaation turvin-> HUOM! Hallinnollinen sijoittuminen maakunnan liikelaitoksen alaisuuten

Laitoskatkot (vuodeosastokatkot) osassa, avokatkot kaikissa

Korvaushoito, huumekatkaisut, vieroitushoidot

Maakunnan liikelaitoksen tuottamat palvelut:

Maakunnan liikelaitoksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö

Osastohoito, päivystys

Maakunnan liikelaitoksen alueelliset, jalkautuvat moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetyöryhmät (vahva avohoito), muutamassa työryhmässä laajempi palveluvalikko

Vaativan tason sosiaalityö ja viranomaispäätökset

Maahanmuuttajien psykiatrinen arviointi ja hoito, konsulaatio

Maakuntasoiset huumehoitopalvelut

Koulutus, kehittäminen, laadunarviointi, työnohjaus, koordinointi

Palveluista muodostuu asiakkaille toimiva kokonaisuus, jossa yhteistyö eri toimijoiden kesken ja siirtyminen palveluista/tasoista toiseen toteutuu joustavasti 1.6.2017 www.pirkanmaa2019.fi 37

Maakuntatason palvelut/ Erityistason palvelut

Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset ja hoidot (myös mielentilatutkimukset),

STM:n asetuksen mukaiset sukupuoli-identiteettitutkimukset

Vaativa yleissairaalapsykiatria (esim. SYV-potilaan hoidon alkuvaihe, kipupsykiatria)

Päihdepsykiatrinen korvaushoitojen arviointi

Vanhuspsykiatrinen konsultaatio

Vaikeat syömishäiriöt

Kehitysvammapsykiatrinen arviointi/ konsultaatio),

ei-kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt

Neuromodulaatiohoidot (DBS, rTMS, ECT)

psykoterapioiden maakuntatasoinen kooordinointi

Maakunnan rooli palveluiden järjestämisessä

• Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista

alueellaan.

• •Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja

että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus.

• •Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu.

• •Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista

palveluista. Maakunta voi päättää ottaa henkilökohtaisen budjetin

käyttöön laissa säädettyä laajemmin.

• Maakunta päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista.

• Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan

tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.

(STM 2017)


Digitaalisuus ja teknologian hyödyntäminen päihde- ja

mielenterveyspalveluissa

Digitalisaatiotavoitetila 2022

• Kaikki saman tiedon äärellä, sekä asiantuntijat

että asiakkaat ja omaiset

• 24/7 palveluneuvonta

• Innovatiivinen asiakaslähtöinen palvelulogiikka

(paikat, viikonpäivät ja kellonajat huomioiva)

• Kuntalaisen itse/omahoito

• Varhaisen vaiheen digitaaliset palvelut

• Palvelutuotannon läpinäkyvyys (mitä tarjolla,

laatu arvioitu)

• Markkinointi ja imago kunnossa

• Digi tukee palvelukenttää – ei kaikkea

resurssia raskaisiin erikoissairaanhoidon

palveluihin

• ODA, Kanta.fi ja Mielenterveystalo.fi osaksi

palvelurakennetta

• Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

esim. Virtu.fi

Edellytykset tavoitteeseen pääsemiseksi (alkaen

tavoitetta lähinnä olevasta ajasta, siirtyen kohti

lähtötilannetta)

• Muutosten vaikutusten mittaus

• Resurssien oikein kohdentaminen, henkilöstön joustava

käyttö

• Tiedolla johtaminen kunnossa (toiminnanohjausjärjestelmä)

• Avoin toimintamalli, osaamiskapasiteetti käyttöön

• Asennemuutos (ei jakoa perus- ja erikoispalveluihin)

• Erikoissairaanhoitoa myös perustasolle

• Asiakkaiden kanssa innovointia (palvelumuotoilua)

• Kokemusasiantuntijuus, osallistaminen

• Kehittäminen ketteräksi

• Tietoa ja osaamisen lisäämistä digitalisaatiosta ja

asennemuutos (työntekijät, päättäjät, asiakkaat)

• Yhteistyö muiden palvelualueiden kanssa (nuorisotyö,

lapset ja perheet, koulu)

• Asiakkaan arjen kunnioittaminen

• Skype-neuvonta, konsultaatiot

• Järjestelmät, joihin asiakaskin voi kirjata



Kela

Asiakkuuden hallinta

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelutarpeiden

erityispiirteitä

• Hoidon saatavuus ja saavutettavuus ei ole riittävää häiriöiden yleisyyteen nähden.

• Peruspalvelujen vahvistaminen on tärkeää, koska valtaosa palvelukysynnästä kohdistuu perustasolle jo

mielenterveyshäiriöiden suuren esiintyvyyden vuoksi. Perustasolla voidaan ensilinjassa tunnistaa mielenterveyshäiriöt ja

hoitaa osa häiriöistä.

• Vain viidesosa palvelun tarvitsijoista on riittävässä ja laadultaan hyvässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla

mitään hoitoa.

• Mielenterveys -ja riippuvuuspalvelujen asiakkaat käyttävät usein useampaa palvelua, jolloin on he hyötyisivät näiden

palvelujen sujuvasta yhteistyöstä

• Tiedolla johtamisen tulee korostua mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa

• Alueelliset tarpeet ja hoitovajeet tulee tunnistaa ja mihin palveluja tulisi kohdentaa

• Osa mielenterveys- ja päihdepotilaista tarvitsee aktiivista ja motivoivaa palveluohjausta sekä tukea valinnanvapauden

käyttämiseen

• Peruspalveluissa kohdataan runsaasti psykosomaattisesti oireilevia potilaita sekä päihteitä ongelmallisesti käyttäviä

potilaita (tapaturmat, päihtyneet jne) ja myös somaattisesti sairaiden potilaiden psyykkistä oireilua. (peruspalveluissa

supportiivista tukea)


TYÖSKENTELY-

JAKSO

NEUVONTA,

KONSUL-

TAATIO, KOU-

LUTUS, DIGI-

TAALISET

TUKIMUODOT

Asiakkaat sekä

omaiset ja

läheiset otetaan

aktiivisesti

mukaan hoidon /

palvelu-

kokonaisuuden

suunnitteluun

YHTEYDENOTTO

• asiakkaan

oma

yhteydenotto

• KOKONAISTILANTEEN

KARTOITUS

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKUUKSIEN ASIAKKUUSPOLKU

psykologi

psykiatrinen

sairaan-

hoitaja

terveyden-

hoitaja

PERHE-

NEUVOLA

LASTEN-

SUOJELU KELA

OPISKELIJA

TERVEYDEN-

HUOLTO

SOSIAALI

TYÖ

JATKOSUUNNITELMA

• lyhytterapeuttisen

työskentelyn

päättäminen

• ohjaus mahdolliseen

jatkohoitoon:

ryhmähoitoon,

nettiterapiaan,

kuntouttavaan

psykoterapiaan,

mielenterveys-

keskukseen ja/tai

muiden

yhteistyötahojen

piiriin (kts. alla olevat

yhteistyötahot)

• kolmas sektori tuottaa

ammatillista apua ja

Vapaaehtoistyöntekijöid

en toteuttamaa tukea.

Esim. puhelin- ja

verkkoauttamista,

kasvokkaista kriisityötä,

vertaistukea ja

neuvontaa,

kuntoutuskursseja,

edunvalvontaa,

asumispalveluita,

päivä- ja virkistystoimintaa

LYHYTTERAPEUTTISEN

SUUNNITELMAN

LAADINTA ASIAKKAAN

KANSSA 1-5

KÄYNTIKERTAA

LYHYTERAPEUTTINEN

YKSILÖTYÖKENTELY

ASIAKAS

RYHMÄT

Ei jatkotoimen-

piteitä

jatkotoimenpiteet

OHJAUS

PÄIHDEPALVELUUN,

MIELENTERVEYSKESKU

K-SEEN,

NETTITERAPIAAN,

KOLMANNEN SEKTORIN

PALVELUIHIN

LÄHETE/

YHTEIS-

TYÖTAHOT

MAAKUNNAN

MIELENTER-

VEYSKESKUS

TYÖ-

TERVEYS

TYÖELÄMÄ

YHTEISTYÖ

PARI-JA

PERHETAPAAMISET

PSYKOEDUKAATIO

LÄÄKITYS- JA

SAIRASLOMANTAR-

PEEN ARVIOINTI

VERKOSTOYHTEISTYÖ

PERHE-

TYÖ PÄIHDE-

PALVELU

KOKEMUS-

ASIAN-

TUNTIJAT

• ASIAKKAAN

NÄKÖKULMAN JA

MOTIVAATION

HUOMIOONOT-

TAMINEN

PALVELU

OHJAUS

sosiaali-

työntekijä

P

u

h

e

l

i

n

y

h

t

e

y

s

m

u

u

t

y

h

t

e

y

s

t

a

v

a

t

VAPAA-AJAN

TOIMINTA,

SRK JA

JÄRJESTÖT

KRIISITYÖ

lääkäri

asiakaspalautteita

hyödynnetään

palveluiden

kehittämisessä

Terveysneuvonta


NEUVOLA

Asiakastarinat

Suuntima- asiakassegmentoinnin ja ohjauksen välineenä

• Suuntima-palvelu on kehitetty hankeyhteistyössä ja sitä ylläpitää Pirkanmaan

sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö.

• Suuntima on verkossa toimiva kysymyksiin perustuva työväline, jossa sekä

asiakkaalle että ammattilaiselle on omat kysymykset. Kysymykset koskevat

asiakkaan terveyden, sairauden ja/tai hoidon tilannetta sekä arjessa pärjäämistä.

• Suuntima tunnistaa erilaisia asiakkuuksia – omatoimi-, yhteisö-, yhteistyö- ja

verkostoasiakkuuksia – ja suosittelee asiakkuuteen sopivaa hoitopolkua. Eri

asiakkuuksien polut ovat erilaisia. Suuntiman avulla asiakas ja ammattilainen voivat

suunnitella asiakkaan polun yhdessä.

• Seuraavien sivujen asiakastarinat on jaoteltu Suuntiman mukaisesti.


Omatoimiasiakas Jenna 25v:

voimavarat hyvät ja hoidon toteutus selkeä

• Jenna on hiljattain eronnut avopuolisostaan ja joutunut muuttamaan pois yhteisestä kodista. Samaan aikaan määräaikainen työsuhde päättyi ja Jenna jäi työttömäksi. Jennan taloudellinen toimeentulo vaikeutui huomattavasti. Vanhemmat tukevat Jennaa, lisäksi hänellä on pari hyvää ystävää, joiden kanssa hän voi puhua tilanteesta.

• Jennalla on nuoruusiässä ollut vaikeampi masennus, joka Jennan mielestä hoidettiin hyvin nuorisopsykiatrialla. Sen jälkeen Jennalla mennyt hyvin useita vuosia.

• Jenna tulee nyt lääkärille väsymyksen ja univaikeuksien takia ja epäilee masennuksen uusiutumista. Hän on lähtenyt ajoissa hakemaan apua, jotta tilanne ei pääse vaikeutumaan liiaksi. Lääkäri aloittaa masennuslääkityksen, josta Jenna on saanut aiemmin apua. Lisäksi sovitaan seurantakäynti lääkärille.

• Jenna ohjataan psykiatriselle sairaanhoitajalle keskustelukäynneille sotekeskukseen. Kolmen käynnin jälkeen Jenna siirtyy käyttämään itsenäisesti Mielenterveystalon masennuksen oma-apuohjelmaa. Jenna ohjataan myös sosiaaliohjaajan käynnille, missä selvitellään taloudellista tilannetta sekä autetaan työnhakuasioissa. Sosiaaliohjaaja ohjaa Jennan kolmannen sektorin toimintaan. Seurantakäynnillä todetaan, että Jenna voi jo paremmin ja asiat ovat alkaneet järjestyä.


Potilaan

voimavarat hyvät,

hoidon toteutus

selkeä

Omahoidon tuki Oman osaamisen vahvistaminen Käyntien tilalle muita potilaalle paremmin sopivia palveluja

Lähetteet, muistutteet,

itsenäinen sähköinen

asiointi

Asiakas itse asioi

*Sotekeskuksen lääkärin vastaanotto * Sosiaaliohjaaja * Sotekeskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja * Terveysvalmennus * Terveyskirjasto Itsehoitoryhmät *Sähköinen asiointi ja omahoitopalvelut ( mm Mielenterveystalon masennuksen oma-apu) *Järjestöjen palvelut

Varaa itse, nettiajanvaraus

Digitaalisten palveluiden käyttö

Omahoitosuunnitelma

Alkuohjaukseen panostaminen

Polkuun sisältyvät palvelut

mm.

Ajanvaraus ja

vastaanottovaihto-

ehdot

Suuntima Tavoite Hoitosuunnitelman

painopiste

Yhteydenotto ja

koordinointitavat

Omatoimi

asiakkuus

Työ- ja toimintakyvyn

säilyminen

Yhteistyöasiakas Ilkka 40 v:

voimavarat hyvät, monitahoinen ja haasteellinen hoito

• Ilkka on sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä 16 vuotta.

• Vointi on vaihdellut voimakkaasti ja sairauden vaikeutumisvaiheissa Ilkka on ollut sairauslomilla useita kertoja. Ilkalla on vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta.

• Perheen vuorovaikutussuhteet ovat lämpimät. Pääsääntöisesti Ilkka on ollut työterveyshuollon hoidossa. Nyt Ilkka on päätynyt psykiatriseen sairaalahoitoon manian vuoksi. Ilkka kotiutuu kuitenkin nopeasti kotiin annettavan psykiatrisen hoidon avulla.

• Ilkka käyttää runsaasti alkoholia ja tuhlaa perheen rahoja. Sotekeskuksen sosiaalityöntekijä selvittää Ilkan kanssa perheen talousasioita ja tukee päihteettömyyteen.

• Perhe on saanut aiemmin lapsiperheintervention ja siinä esiin tulleita selviytymiskeinoja vahvistetaan kotikäynneillä. Ilkka jatkaa maakunnan liikelaitoksen psykiatrian poliklinikalla hoidossa kunnes sairauden tasapaino löytyy ja Ilkka siirtyy takaisin työterveyshuollon hoitoon.


Potilaan

voimavarat hyvät,

monitahoinen ja

haasteellinen

hoito

Tehokkaampi yhteistyö ja tiedonkulku ammattilaisten kesken Uusia yhteisiä palveluja Hoidon sujuvuus

Sähköisten palveluiden käyttö itsenäisesti ja myös ammattilaisten kesken Omalääkäri/ vastuuhoitaja tai erityistilanteessa (erikoissairaanhoidon/ maakunnan) lääkäri tai hoitaja

*Valmisteleva vastaanotto *Sovittu yhteistyöprosessi ammattilaisten välillä *Verkostokokous *Maakunnan psykiatrinen hoito, omaistyö, ryhmähoito, kotiin annettavat palvelut, jatkohoito esim. työterveyshuollossa *Erilaiset kuntoutusmuodot *Vertaistukihenkilöt, - ryhmät ja kokemusasiantuntijat

Asiakas ja ammattilaiset

sopivat työnjaosta

Yhteisvastaanotot (1 potilas,

monta ammattilaista)

Moniammatilliset interventiot ja niiden koordinointi

Yhteistyö-

asiakkuus

Työ- ja toimintakyvyn

parantaminen


mm.

Ajanvaraus ja

vastaanottovaihto-

ehdot


painopiste

Yhteydenotto ja

koordinointitavat

Yhteisöasiakas Pekka 63 v:

voimavarat heikot, hoidon toteutus selkeä

• Pekasta tulee lähetteellä sotekeskuksesta maakunnnan liikelaitoksen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ahdistuksen, ärsyyntyneisyyden ja lisääntyneen epäluuloisuuden vuoksi.

• Pekka on pitkällä sairauslomalla polvivaivojen takia ja eläköitymässä.

• Maakunnan liikelaitoksen psykiatrian poliklinikalla käynnistetään tutkimus- ja hoitojakso. Jaksoon kuuluvalla parikäynnillä selviää, että Pekan vaimo on hyvin väsynyt tilanteeseen. Vaimo ohjataan omaisneuvontaan, jossa etsitään keinoja jaksamisen tueksi.

• Pekalle aloitetaan lääkitys oireiden lievittämiseksi. Keskustelukäynneillä todetaan, että oireet liittyvät Pekan kokemiin kipuihin sekä lähestyvään eläköitymiseen. Pekka ohjataan kolmannen sektorin kipupotilaiden ryhmähoitoon. Lisäksi Pekka lähtee tutustumaan miehille tarkoitettuun järjestötoimintaan yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa.

• Pekan oireet lievittyvät ja hoitojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa päätetään. Pekan hoito jatkuu sotekeskuksessa.


Potilaan

voimavarat heikot,

hoidon toteutus

selkeä

Potilaan osaamisen lisääntyminen Motivoituminen, voimaantuminen Psyykkinen tuki ja palvelujärjestelmän käytön hallinta

Sähköisten palveluiden käyttö itsenäisesti ja myös ammattilaisten kesken Omalääkäri/ vastuuhoitaja tai erityistilanteessa (erikoissairaanhoidon) maakunnan) lääkäri tai hoitaja

*Hoitajavastaanotto *Voimaannuttavat ryhmät (esim. kipupotilaiden ryhmä ) *Läheisten osallistuminen ja huomiointi (omaistyö) *Maakunnan psykiatrinen hoito *Sopeutumisvalmennus *Vertaishenkilöt- ja ryhmät, kokemusasiantuntijat *Puhelin- ja nettipalvelut

Ammattilainen sopii seuraavan

ajan

Säännölliset yhteydenotot

sovitulla tavalla

Sitoutuminen, sovittu seuranta-aikataulu ja yhteydenpitokeinot Luottamussuhteen rakentaminen

Yhteisö-

asiakkuus

Toimintakyvyn ja

omatoimisuuden

tukeminen


mm.

Ajanvaraus ja

vastaanottovaihto-

ehdot

Suuntima Tavoite Hoitosuunnnitelman

painopiste

Yhteydenotto ja

koordinointitavat

Verkostoasiakas Tiina 23v:

voimavarat heikot, monitahoinen ja haasteellinen hoitoja

palveluverkosto •Tiina on 2-vuotiaan maakunnan liikelaitoksen sijaishuoltoon sijoitetun lapsen äiti, joka odottaa toista lastaan, Tiinalla itsellään on sijaishuoltotausta ja rikosrekisteri (huumeidenkäyttö- ja pahoinpitelytuomioita). Peruskoulu jäänyt kesken, ei ammatillista koulutusta, käy tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa

•Huumetaustasta johtuen on korvaushoidossa, hakee lääkkeet päivittäin päihdesairaanhoitajalta sotekeskuksesta, kontrollilabrat, jotta voi tavata lastaan, usein kuitenkin retkahdukset estäneet tapaamisen

•Psykiatrian hoitojaksoja on ollut lapsuudesta lähtien, hän käy tällä hetkellä psykoterapiassa maakunnan koordinoimana. Tiina on ollut maakunnan liikelaitoksen koordinoimassa laitosmuotoisessa päihdekuntoutuksessa useamman kerran, viimeksi Järvenpään sosiaalisairaalassa.

•Äitiyden alkumetreillä lapsen kanssa Ensi- ja turvakodissa. Perhe on saanut kotiin tehtävää maakunnan liikelaitoksen intensiivistä perhetyötä. Tiiviit tukitoimet; sosiaalietuudet, lastensuojelun sosiaalityö ja äitiysneuvolan seuranta, ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehty. Käynnissä hallinto-oikeusprosessi huostaanoton vahvistamisesta


Potilaan

voimavarat heikot,

monitahoinen ja

haasteellinen

hoito

Ammattilaisten selkeä koordinaatiovastuun määrittäminen ja kantaminen

Kotikäynnit Sähköisten palveluiden hyödyntäminen myös läheisten kanssa Ammattilaisten säännöllinen ja proaktiivinen yhteydenpito (esim puhelin) Tarkoituksenmukaisin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisetn työpari= palvelukoordinaattori/ asiakasvastaava ja kuntoutusohjaaja

*Lääkityskysely *Nimetty hoidon koordinaattori *Verkostoyhteistyö laaja-alaisesti *Sosiaaliset tukikeinot (perhetyö jne) *Kuntouttavat ryhmät ja muut kuntoutusmuodot *Kotitori *Erityistyöntekijät *Omaisten ja läheisten tuki

Oma työpari huolehtii

Kutsutaan/haetaan/verkosto-

ja perhetapaamiset, kotikäynnit

Asiakkaan kokonaissuunnitelman laatiminen ja seuraaminen Hoidon koordinaattori

Verkosto-

asiakkuus

Pärjäämisen

tukeminen


mm.

Ajanvaraus ja

vastaanottovaihto-

ehdot


painopiste

Yhteydenotto ja

koordinointitavat

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen

integraatio muihin palveluihin

kaikilla tasoilla

Perhetyö

Korvaushoito Päihdelabrat

Ensi- ja

turvakoti

Sijaishuolto

Psykoterapia

Rikosseuraa

muslaitoksen

seuranta

Psykiatriset

osastojaksot

Päihdesh

vastaanotto

Kuntouttava

työtoiminta

Tehostettu

neuvolatyö

Kelan etuudet

Ennakollinen

lastensuojelu

Vankila

Valvotut

lapsen

tapaamiset

Opiskelu

Lastensuojelun

sosiaalityö Päihdelaitos-

kuntoutus

Lastenneuvola

Vauvaperhetyö

Lapsiperheiden

kotihoito

Kasvupalvelut

Äitiysneuvola


THL Johtajapäivät 9.5.2017

Esimerkkislaidit Sinikka Salo


Päihde- ja mielenterveys teemaryhmä: Mielenterveys- ja päihdepotilaat

tarvitsevat selkeät hoitopolut. Heistä 10-15% tarvitsee tukevaa ohjausta

valitakseen palveluita ja kulkeakseen palveluverkossa.

Vaikutusten arviointi

Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden

palvelukokonaisuus


Ihminen Mielekästä elämää kotona ja kotiin

Omahoito Palveluita tarvittaessa eri kanavien kautta

Mielekästä elämää Pirkanmaalla

Prosessit Sujuvat prosessit

Digitaalisuuden hyödyntäminen

Osaaminen ja uudistuminen Vastuu omasta osaamisesta

Innovatiivinen kehittäminen osana arjen työtä Arvostetaan omaa ja toisen osaamista

Johtaminen Tiedolla johtaminen korostuu

Muutosjohtamistaidot Viestintä ja tiedottaminen

Resurssit ja talous Vastuullinen kustannustietoisuus

Kustannuskasvun hallinta Palvelurakenteen optimointi- oikea

resurssien kohdentaminen

Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkkoon- lähde PoPSTer- hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut- työryhmän loppuraportti 2017


Vaikutukset osaamisen kehittämiseen


Osaaminen

Moniammatil-lisen yhteistyön

ja palvelutarpeen

arviointi Moniam-matillisen työn

johtaminen

Digitaalisuus työvälineenä

Viestintä ja tiedottaminen

Ennalta-ehkäisevä

ajattelutapa

Monipuoliset menetelmä-koulutukset

kaikilla tasoilla

Kirjaaminen

Peruskoulutukseen riittävästi aloituspaikkoja

Vaikutukset henkilöstöön


Henkilöstö

Tehtävän-kuvien

selkeyttäminen Palkat, palvelussuh-

teet ja etuudet,

palkkaharmonisaatio

Kelpoisuus-vaatimukset

Viestintä ja tiedottaminen

Muutosjoh-taminen

Henkilöstö-politiikka

Yt-neuvottelut

Epävarmuus tulevasta, siirtyvän

henkilöstön määritteleminen

Yhteistyö ja yhdyspinnat

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdyspintoja,

esimerkkejä

Palvelut järjestetään ja integroidaan

siten, että palvelujen järjestämistä ja

tuottamista ei ohjaa osaoptiointi ja

palvelut järjestetään siten, että

päällekkäiset toiminnat ja palveluvajeet

minimoidaan.

Kuntien ja maakunnan yhdyspintoja Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö

Yhteistyö Etsivässä nuorisotyössä

Perheiden talo (vanhemmuuden tuki)

Järjestöyhteistyö

Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka

Oppilas ja opiskeluhuolto

Asumispalvelut

Kaavoitus, maankäyttö ja palveluverkot Tukipalvelut Maahanmuuttajien kotouttaminen Joukkoliikenne ja kuljetukset Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

Muita yhdyspintoja Kela

Seurakunnat

Ylimaakunnallinen yhteistyö


Yhdyspinnat maakunnan sisällä

Sote-yhdyspinnat

Sosiaalinen osallisuus

Työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutuksen palvelut

Kuntouttava työtoiminta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kasvupalvelut (sisältää nykyisiä TE-palveluja

”korvaavia” palveluja uuden lainsäädännön myötä)

Työttömien työnhakijoiden palvelut

Työllistymisen monialaiset

palvelukokonaisuudet maakunnassa,

sosiaali- ja terveyspalvelujen asemointi osana

työllistymistä edistäviä palvelukokonaisuuksia

Luodaan yhteiset tavoitteet ja

asiakasprosesseja johdetaan yhdessä.

Tehtäväjaon valtion, kuntien ja

maakuntien välillä tulee olla selkeä.

.

Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset

Keskeiset viestit jatkovalmisteluun 1/3

• Vahvistaako uudistus perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita ja toteuttaako

kansallisia päihde- ja mielenterveyslinjauksia?

• Asumispalveluiden keskitetty koordinaatio – laadun varmistus, valvonta,kriteerit:

sopimusosaamisen keskittäminen

• Psykoterapioiden sekä muiden vaativien hoitoja kuntoutusmuotojen keskitetty

koordinointi keskittämisasetusluonnoksen mukaisesti (viisi yliopistosairaalaa)

• Moniammatillisuuden varmistaminen ( lääkäri-sairaanhoitaja-sosiaalityöntekijä-tiimit)

• Psykososiaalisen tuen ja kriisityön maakunnallinen koordinaatio- vastuut ym.

Määriteltävä

• Tiedolla johtaminen: Vaikuttavuusmittareita ja seurattavia indikaattoreita tulee

hyödyntää



• Maakunnan liikelaitoksella tulee olla riittävä ohjaus- ja koordinointimahdollisuus sotekeskusten päihde- ja mielenterveysryhmin

• Pääsääntöisesti ja päihde – ja mielenterveyspalvelut ovat maakunnan liikelaitoksen hallinnoimaa toimintaa; myös sote-keskuksen päihde- ja mielenterveystiimit

• Maakuntaan tulisi perustaa oma alan koulutus- ja kehittämiskeskus- substanssiosaaminen varmistettava. Miten varmistetaan kaikkien toimijoiden arjessa tehtävä kehittämistyö?

• Koulutus, kehittäminen, työnohjaus, laadunarviointi-> laadunarvioinnin tulee ulottua myös yksityisiin palveluntuottajiin

• Perustasolla tulee olla neuvonnan ja ohjauksen lisäksi myös hoitoa päihde- ja mielenterveyspotilaille.

• Kolmannen sektorin työn jatkuvuus tulee turvata lisäämällä rahoittajien (nyt kunnat ja STEA) sitoutumista nykyistä pidemmällä tähtäyksellä.



• Palvelutarpeen arviointi: kuka osaa, kuka tekee ja missä tehdään? Miten taataan

riittävän tasapuolinen ja asiakkaan tarpeet yksilöllisesti huomioiva arviointi? Onko

palvelutarpeen arviointiyksikkö erillinen vai osa liikelaitoksen tehtäviä?

• Onko digitaalinen potilaan itsenäisesti tekemä alkuarviointi keino ohjata asiakas

oikeaan palvelun piiriin ja hyödyntämään aktiivisemmin digitaalisia palveluita?

• B-lausuntojen määrää pitää saada vähenemään; vapauttaisi psykiatrien työaikaa

potilaiden hoitamiseen

• Voisiko Kelan kuntoutuspsykoterapiarahat siirtyä maakunnalle? Entä muille Kelan

korvauksille, matkat ja lääkekorvaukset?

• Maakunnan liikelaitokseen oma psykoterapiayksikkö

• Sosiaalityön rooli ja paikka- Missä sosiaalityötä tehdään jatkossa?

• Perustasolla (sotekeskuksissa) pitää olla jonoton ja kynnyksetön palvelu


Muuta huomioitavaa

• Teemaryhmän jatkotyöskentelyyn mukaan Kelan jäsen

• Digiasioiden integroiminen teemaryhmän työskentelyyn vahvemmin

• Teemaryhmän resurssit jatkossa? Teemaryhmällä ei ole ollut yhtään

ylimääräistä resurssia. Vähintään yhden henkilön työpanos tulisi olla

jatkossa teemaryhmän käytettävissä.


Väli ja loppuraportti perustuu työryhmän työskentelyyn

sekä seuraaviin lähteisiin:

• Alanen H-M. 2016. Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän loppuraportti.

http://www.pshp.fi/download/noname/%7B5C534E14-77FB-46E2-8774-C608B904D919%7D/58770

• Alueuudistus.fi http://alueuudistus.fi/etusivu

• Mielekästä elämää Pirkanmaalla- Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013-2016

http://www.pshp.fi/download/noname/%7B1963E97D-9B49-4843-8E2C-48338F390F51%7D/30879

• Marttunen M, KärkkäinenJ & Suvisaari J. 2016 Mieleneterveyspalvelut, THL ennakkoarvio.

• https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio.

• Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla- Nykytilan kuvaus, kevät 2016.

http://www.tampere.fi/tiedostot/n/hfZvQS6XD/nykytilan_kuvaus_kevat_2016.pdf

• Partanen A, Kuusaari K, Markkula J, Forssel M& Varis T. 2016. Päihdepalvelut, THL ennakkoarvio.

https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio.

• Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä.

• Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017.Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016)

• PoPSTer-hankeMielenterveys-ja päihdepalvelut-työryhmän loppuraportti. 27.2.2017 http://www.pohjois-

pohjanmaa.fi/index.php?1948&event_id=1145

• STM. 2016. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 . Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän

ehdotuksethttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74820/1004164MIELENTERVEYS__JA_P_IHDESUUNNI1487308985.pdf?sequ

ence=1

• Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.sotkanet.fi

• THL Johtajapäivät 2017. Tampere https://www.slideshare.net/THLfi/tag/mielenterveys_ja_paihdealan_johtajat


http://www.pshp.fi/download/noname/5C534E14-77FB-46E2-8774-C608B904D919/58770











http://alueuudistus.fi/etusivu

http://alueuudistus.fi/etusivu

http://www.pshp.fi/download/noname/1963E97D-9B49-4843-8E2C-48338F390F51/30879










https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio. Luettu 21.12.2016



































http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/index.php?1948&event_id=1145





http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74820/1004164MIELENTERVEYS__JA_P_IHDESUUNNI1487308985.pdf?sequence=1




http://www.sotkanet.fi/

https://www.slideshare.net/THLfi/tag/mielenterveys_ja_paihdealan_johtajat



päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän ... · – lasten ja nuorten...

Documents