HS 12.4.2010 1

Pelieuroillako sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon?

Hannu SalokorpiVaratoimitusjohtaja

Raha-automaattiyhdistys12.4.2010

Hotelli Presidentti

HS 12.4.2010 2

Toimintaa säädellään laeilla ja asetuksilla

Arpajaislaki• RAY:n, Veikkaus Oy:n ja Fintoto Oy:n toiminta perustuu

arpajaislakiin• tarkoituksena on pelaajien oikeusturvan takaaminen,

väärinkäytösten ja rikosten estäminen ja pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen vähentäminen

• Rahapelilupa vuosille 2007–2011• RAY:llä oikeus raha-automaatteihin, kasinopeleihin ja

pelikasinotoimintaan• Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä (hallintoasetus)Laki raha-automaattiavustuksistaAsetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista

määräajoista

HS 12.4.2010 3

Laki raha-automaattiavustuksista 1056/2001 (1.1.2002 voimaan)• Avustuslaki edellyttää (4 §:n 1 mom. 5 k) avustuksen myöntämistä

harkitessaan RAY:n selvittämään, että • "avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä

kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa".

• Vastuu julkisen valtionavun (jollainen raha-automaattiavustus valtioneuvoston myöntämänä on) laillisuuden selvittämisestä kuuluu tuen myöntävälle valtioapuviranomaiselle, viime kädessä valtioneuvostolle. Avustuslain edellä todetulla määräyksellä valmisteluvaihetta koskeva selvitysvastuu on kuitenkin annettu RAY:n tehtäväksi. RAY:n tulee seurata laillisuutta myös valvontatoimessaan. Avustuslain edellä siteerattu määräys velvoittaa valmisteluvaiheessa RAY:n arvioimaan avustushakemuksen kohteena olevan toiminnan mahdollisia markkinahäiriöitä. Käytännössä arviointi toteutetaan kunta- ja aluekohtaisesti.

• Avustuskäsittelyssä on otettava huomioon myös hyvän hallinnon periaatteet, kuten harkinnan perustuminen objektiivisiin perusteisiin ja tasapuolisuuteen.

HS 12.4.2010 4

RAY:n avustusten luonne• RAY-avustukset ovat julkisia subventioita, yhteisösäädösten kannalta

valtionapuja, joita säädellään avustuslain pohjalta, joka on yhdenmukainen valtionapulain kanssa, mikä puolestaan on yhdenmukainen EU:n kilpailulainsäädännön kanssa

• RAY:n avustukset rinnastetaan lähinnä muihin elinkeinotukiin ja avustuksien oletetaan vaikuttavan kilpailuun aina silloin, kun sen saaja harjoittaa elinkeinotoimintaa, myös yleishyödyllisten yhteisöjen maksullinen palvelutoiminta voi olla elinkeinotoimintaa (verottaja v. 2005)

• Esim. erityisryhmien asumisen tuet ovat ja ovat aina olleet investointitukia, ei palvelutoiminnan tukia, mutta tästä huolimatta järjestöillä voi olla muuhun rahoituksen pohjautuvaa palvelutoimintaa

• RAY:n ohjauksen ja valvonnan kohde vain avustuskohteet ja avustusten vaikutukset

HS 12.4.2010 5

0

100

200

300

400

500

600

700

1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

milj.

eur

oa

Valtion menoihinArpajaisveroSipamaksutRAY:n toiminta ja nettoinvestoinnitJaettu avustuksina

RAY:n tuoton käyttö 1992-2010

HS 12.4.2010 6

Pelitoiminnan tuoton jakautuminen v. 2009 yhteensä 650,8 milj. euroa

Avustuksiin ja Valtiokonttorille

375,1 milj. €

Sijoituspaikka-maksut

89,9 milj. €

Arpajaisvero53,6 milj. €

Investoinnit28,0 milj. €

Palkat ja sosiaalikulut

54,0 milj. euroa

Liiketoiminnan muut kulut

50,2 milj. euroa

HS 12.4.2010 7

Avustukset tulosalueittain 2010,yhteensä 278,2 miljoonaa euroa

Kansalaisjärjestötoiminta134,3 milj. € (48 %)

Erityisryhmien asuminen47,4 milj. € (17 %)

Kuntoutus33,0 milj. € (12 %)

Kriisipalvelut28,3 milj. € (10 %)

Kurssi-, leiri- ja lomatoiminta17,9 milj. € (6 %)

Päivä- ja työtoiminta9,3 milj. € (3 %)

Kansanterveysongelmien ehkäisy8,0 milj.€ (3 %)

HS 12.4.2010 8

Avustukset avustuslajeittain

HS 12.4.2010 9

RAY:n ohjaava kannanotto 1990-luvulta

• Koska Raha-automaattiyhdistyksen tuki ei ole tarkoitettu aikaansaamaan keinotekoisia kilpailuetuja eikä vääristämään palveluntuottajien välistä kilpailua, avustuksia ei ole syytä ohjata sellaisille alueille, joissa avustusten voidaan yksiselitteisesti osoittaa vääristävän kilpailua

HS 12.4.2010 10

Kilpailutilanne ei ole uusi

• RAY ottanut huomioon jo 1980-luvulta lähtien omissa toimissaan kilpailuvaikutukset

• Lomatoiminta - lomakeskukset - kylpylät• Kuntoutuslaitokset• Kotipalvelu• Asumispalvelut – palvelutalot (v. 2005 ARA:lle)• Palvelukartoitus (Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto)• KTM:n hyvinvointiselvitykset• Kilpailutuksen linjauksista on käyty keskusteluja RAY:n, STM:n

KTM:n, Kuntaliiton, Palvelutyönantajien, Suomen Yrittäjien ja sosiaalialan järjestöjen kanssa.

• Myöhemmin linjaukset kirjattu STM:N ja RAY:n välisiin tulostavoitesopimuksiin

HS 12.4.2010 11

RAY:n ja Suomen Yrittäjien suositus

• Allekirjoitettiin keväällä 2000 kilpailunäkökohtien huomioon ottamisesta RAY:n avustusvalmistelussa

• Suosituksessa todettiin, että avustustoiminnan peruslinjaukset kunnossa• Osa on avustuksista kilpailuherkällä alueella

• markkinapuutteiden korjaaminen lähtökohtana• palvelutuottajien eriarvoisen aseman välttäminen• avustettuja toimintoja ei tarjouskilpailuissa

• Kokeiluihin ja kehittämiseen panostaminen• Uusien toimintamallien kokeilun tukeminen• Avoimuuden ja jatkuva keskusteluyhteyden ylläpitäminen• Tämä johti aiempaa laajempaan lausuntomenettelyyn, paikkakunta- ja

aluekohtaiseen toimintojen ja hankkeiden arviointiin ottaen huomioon nimenomaan kilpailunäkökohdat ja kuntien tekemät julkiset hankinnat (ostopalvelusopimukset)

HS 12.4.2010 12

70 % 30 %

Palvelutila

Kunta

Asukkaita

Ostopalvelu-sopimus

RAY-investointiavustus

70 %

30 %

Oy-Ab:t

Järjestön palvelutalo

HS 12.4.2010 13

B-avustus järjestölle

palvelutiloihinYhdistyslaki ym.

KuntaHankintalaki

Valtioneuvosto

RAYAvustuslaki

VerottajaTVL 22 §,23 § ja ALV 4 §

Veronhuojennuslaki 2 §, 3 §

YrittäjätKilpailunrajoituslaki

(EY:n kilpailusäännöt)

Vähäistä suurempi haitta vaikutus kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen

”Veronhuojennus perusteltu toiminnan yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden.

Lisäksi otettava huomioon, merkitseekö vastaavaa toimintaa harjoittavalle haittaa, joka ei ole vähäinen”

Julkinen hankinta

Kilpailut taminen

AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEN HARKINTAAvustuslinjaukset suhteessa kilpailusäännöksiin

Avustus on julkinen tuki

Selektiivisen tuen kielto

Kansalaiset

Perustuslaki ja sosiaalilainsäädäntö

EY:n lain julkisen tuen edellytys:

de-minimis -sääntö

HS 12.4.2010 14

Erityisehtoja vuosien varrelta

• Kaikissa RAY:n avustamissa rakennushankkeissa edellytettiin jo 1980 luvulla urakkakilpailun järjestämistä.

• Avustuksen saajille toimitetuissa ohjeissa (maksatusohje ja avustuksia koskevaan valtioneuvoston päätökseen 929/1998 liittyvä ohje) todetaan muun muassa, että avustusta ei tule käyttää kilpailunalaiseen toimintaan, jossa avustus auttaa avustuksen saajan pääsemään muita vastaavia palveluja tarjoavia edullisempaan asemaan.

• Kaikkiin avustuksiin liittyi jo v. 2001 erityisehto, jonka mukaan avustusta ei saa käyttää kunnan järjestämän tarjouskilpailun perusteella toteutettavaan toimintaan

• RAY:n avustuskäytännössä myös edellytettiin, että kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava

• Asumisinvestointien (tukiasuminen) erityisehto: ei kytköstä palveluiden hankkimiseen

HS 12.4.2010 15

Myöhemmät linjaukset elinkeinotoimintaan ja kuntien järjestämisvastuuseen• Vuoden 2006 jälkeen tehtyjä selvityksiä ja linjauksia:

• Sijaisapu• Dementoituneiden ja joidenkin muiden vanhusväestön erityisryhmien

kuntouttava päivätoiminta• Lastenhoitotoiminta• Alvari-perhetyö• Ensiapu- ja kriisikeskustoiminta• Työtoiminta• Sopeutumisvalmennus• Päivätoiminta• Aistivammakenttä• Sosiaalinen lomatoiminta (ml. Kuntoremontti)• Lastenhoitotoiminta • Koulutustoiminta

HS 12.4.2010 16

Avustustoiminnan strateginen linjaus

Perustoiminta

• järjestötoiminta• järjestölähtöinen auttamistyö

• edunvalvonta, vaikuttaminen

• vapaaehtoistoiminta, vertaistuki• kehittäminen• asiantuntijatoiminta

• Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät

• Kuntien tuottamatperuspalvelut

• Ostopalvelut

Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät

Markkinaehtoiset palvelut

HS 12.4.2010 17

Avustusstrategia 2008-2011

Hyvinvoinnin edistäminenja järjestöjen

toimintaedellytystenturvaaminen

Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien

ehkäiseminen

Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja

perheiden auttaminen

1) Järjestöjen perustoiminnan turvaaminen

2) Hyvinvoinnin ja osallistumis-mahdollisuuksien edistäminen

3) Merkittävien kansanterveys-ongelmien ehkäiseminen

4) Sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäiseminen

5) Muita heikommassaasemassa olevien väestöryhmien auttaminen

6) Palveluiden ja palvelu-järjestelmien kehittäminen

Strategiset painoalueet Strategiset painoalueetStrategiset painoalueet

HS 12.4.2010 18

Järjestötietoja 2008

• Järjestöjä 1 000

• Toiminnan kokonaiskulut yhteensä 2,2 mrd. euroa

• Henkilöstö yhteensä 30 000• Vapaaehtoistyöntekijöitä, kpl 320 000

• arvio työpanoksesta henkilötyövuosina 39 000• Henkilöjäseniä 2 miljoonaa• Henkilöstökulut yhteensä 1,1 mrd. euroa• Taseiden loppusumma 2, 9 mrd. euroa• ALV-toiminnan liikevaihto 250 milj. euroa

HS 12.4.2010 19

Vastaus otsikon kysymykseen

• Vuosittainen panostus sosiaali- ja terveysjärjestöjen auttavaan ja julkista sektoria täydentävään työhön - vajaat 300 milj. euroa

• Ei päällekkäisiä tehtäviä kuntien kanssa, koordinaatio muiden julkisten avustusten kanssa

• Kolmas sektori tekee niitä tehtäviä, joita ei virkamies eikä elinkeinonharjoittaja tee

• Kuntien käyttömenot sosiaali- ja terveyshuollossa vuona 2009 oli 17 miljardia euroa

• Siis 300 miljoonaa euroa vastaan 17.000 miljoonaa euroa• Pelitoiminnan tuotoilla ei ole tarkoituksenmukaista paikata julkisen

talouden aukkoja