1

Parhaiten varjellutsalaisuudet

2

3

Yksi parhaiten varjelluista salaisuuksista on, että ihmiset janoavat sitoutumista, kunhan heille tarjotaan siihen sopiva toimintaympäristö ja riittävästi vapautta.

4

Innovaatioiden – myös tieteellisten – sanotaan syntyvän osaamisalojen rajapinnoilla erityislaatuisen älyllisen ristipölytyksen tuloksena. On alettu puhua myös parviälystä, jossa suuri joukko näennäisesti johtamattomia toimijoita pystyy tulokselliseen toimintaan ja päätöksentekoon.

Yliopistossa rohkaisemme osaamisalojen rajapintoja rikkovien tutkimusparvien syntymistä, jotta voisimme tehdä jotain todella uutta ja ennalta-arvaamatonta. Tutkimusparvien toimintaa ohjaavat yliopiston visio ja strategia. Ryhmien on kuitenkin sallittava toimia näissä raameissa intuitioon ja ryhmän kirjoittamattomiin peukalosääntöihin tukeutuen.

Parviälylogiikkaa kritisoivat sanovat sen johtavan vanhaan kansanviisauteen: joukossa tyhmyys tiivistyy. Tämän estämiseksi avainasemassa ovat yhdessä rakennetut ja omaksutut arvot. Meille tärkeitä arvoja ovat muiden muassa rakkaus tieteeseen, uskallus tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä valintoja, hyvinvointi ja yhteistyö. Ne luovat edellytykset, joiden ansiosta joukossa viisaus tiivistyy.

Pölytysterveisin

Vesa HarmaakorpidekaaNI

ParviälYä ja ristiPölYtYstä

pääkirjoitus

5

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (lappeenranta university of technology, lut) on jo vuodesta 1969 lähtien yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa – tekniikan ja talouden. lut:n strategisia kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkki-nat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä nämä kärkialat läpäisevä venäjä-osaaminen.

Kansainvälinen yhteisömme koostuu 7000 opiskelijasta ja asian-tuntijasta. lut:sta on valmistunut yli 9300 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä noin 400 tekniikan, kauppa-tieteiden ja filosofian tohtoria. syksyllä 2010 aloittaneista opiskelijoista 14 prosenttia oli ulkomaalaisia.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoskinnarilankatu 3453850 lappeenrantawww.lut.fi

PääTOIMITTaja

Marjo loisamarjo.loisa@lut.fi

TOIMITuskuNTa

salme arolaheli huhtanenanna-liisa Pirhonensirpa riikkinenlaura tikkanennitro id

kuVaT

ari happonensamuli Karalavesa laitinentimo Mikkola Karoliina Paatosanna-liisa Pirhonenantero teittinenistockphotolehtikuva

luOVa suuNNITTelu

nitro id,tiina ilmavirta Monica KuusinenMinna utriainenPete Welling

PaINO

tammerprint Oy

PaPeRI

Kansi Multiart silk 300g/m2

sisäsivut Multiart silk 150g/m2

6

kansainvälinen tiedeyliopisto ja tutkimuskumppani

green campus lut näyttää esimerkkiä, miten yhteiskunnalliset energiaratkaisut tuodaan vihdoin 2000-luvulle »

aktiivinen verkostoituminen ulkomaisten yliopistojen kanssa siivittää kansainvälisten tutkimusryhmien yhteistyötä »

tutkimusuutisia Fokuksessa lentokentät, työyhteisöt, aikakauslehdet ja oikeuslaitokset »

tuLevaisuuden energiaratkaisut

strateginen yLiopistoyhteistyö

spin offidea jalostuu todelliseksi innovaatioksi vasta laadukkaan toteutuksen ja kaupallistamisen myötä »

31

34

40

FuKushiMa

08

japanin katastrofi osoitti, että ydinturvallisuudessa on varauduttava mahdottomaan »

45

7

kansainvälinen tiedeyliopisto ja tutkimuskumppani

älykkäässä sähköverkossa kulutetaan, tuotetaan ja varastoidaan sähköä. se on nykyverkkoja varmempi ja monien arvioiden mukaan yksi suurimmista sähköenergia-markkinoita muuttavista asioista kautta aikojen »

smart grid

rohkeasti yLi rajojen

vuoden lehtikuva maaiLman paras ulkomaalaiset opiskelijat: lut on maailman paras yliopisto »

jos aina tietäisimme etukäteen, mitä tuleman pitää, kyse ei olisi tutkimuksesta. Onneksi sattumalla on tapana suosia valmistautunutta mieltä »

lut:n hovikuvaaja, lut:ssa opiskellut vesa laitinen voitti vuoden lehtikuva 2010 -kilpailun »

baltic seaactiOn suMMit

36

12

28

20

huippukokoukset ovat osa bsaG-säätiön ja lassi linnasen työtä itämeren pelastamiseksi »

39

8

”Sisäänlämpiävässä suljetussa pullossa mikään ei kehity.”

Minna Martikainen uskoo strategisen yhteistyön venäläisten yliopistojen kanssa näkyvän tasokkaana tieteenä ja innovaatioina.

avainsana:

kansainvälisyys

9

lappeenrannan teknillinen yliopisto (lut) on viime vuosina panostanut entistäkin vahvemmin ja vauhdikkaammin kansainvälisyyteen. Yliopistolle on muun muassa nimetty kansainvälisyydestä vas-taava vararehtori, rahoituksen professori minna martikainen.

vähän yli nelikymppinen, aikaansaava nainen on pistänyt tosiaankin tuulemaan pestissään. hän kuitenkin korostaa tiimityötä.

– Oleellista on se, että kukaan ei tee mitään yksin. tärkein tehtäväni on rohkaista henkilökuntaamme entistä vahvempaan kansainvälisyyteen ja tarjota siinä työssä kaikki mahdollinen tuki. sisäänläm-piävässä suljetussa pullossa mikään ei kehity, painottaa Martikainen.

Martikaisen kaudella muun muassa lut:n kansainväliset palvelut ja tutkimusyksikkö nordi on muutettu uuteen uskoon tukemaan lut:n kan-sainvälistymistä. nordi tukee tiedekuntia venäjä-yhteistyössä, tutkimusrahoituksen haussa sekä parhaiden kumppanien etsinnässä.

– lut on suomalainen yliopisto euroopassa. Olemme kansainvälisen yliopistoyhteistyön moot-tori ja rakennamme yhteistyötä erityisesti venäjän parhaimpiin yliopistoihin sekä saatamme venäläi-siä tutkijoita – omiemme kanssa – kansainvälisiin tutkimusryhmiin.

venäjä, venäjä ja venäjä…

lut:n yksi strateginen painopiste on venäjä. Yliopistolla on jo kauan ollut yhteistyötä parhai-den venäläisten yliopistojen kanssa, vanhimmat sopimukset ovat vuodelta 1975. vastikään lut:n kansainvälisiä kumppanuuksia on käyty kriittisesti läpi, ja niitä on karsittu ja lisätty. lut:lla on noin 160 yhteistyöyliopistoa 40 eri maassa. seuraa-vaksi on tarkoitus kiinnittää katse kansainvälisen yhteistyön laatuun.

– tavoitteemme on esimerkiksi hakea venäläisten tiedeyliopistojen joukosta kumppaneiksemme parhaimmat top 20 -yliopistot, kertoo Martikai-nen. erityisen tiivistä yhteistyö on Pietarin alueen yliopistojen kanssa, mikä onkin luontevaa ottaen huomioon lut:n sijainnin venäjän rajan lähei-syydessä.

parhaat yliopistot kumppaneina

Pietarin valtiollisen teknillisen yliopiston kans-sa (st. Petersburg state Polytechnic university) lut tekee yhteistyötä sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Yliopisto on venäjän yliopistojen ranking-listan neljäs. Myös Pietarin valtion-yliopiston kanssa on tehty kauan yhteistyötä (st. Petersburg state university), erityisesti kansainvälisessä taloudessa ja liiketoiminnassa. Yliopisto on venäjän yliopistojen ranking-listan kolmas.

vuonna 2010 lut solmi myös ainutlaatuisen strategisen yliopistokumppanuuden pietarilaisen Kansallisen tietotekniikan, mekaniikan ja optiikan tutkimusyliopiston kanssa (the national research university of information technologies, Mechanics and Optics, university, itMO). itMO on venäjän yliopistojen ranking-listan 17. sijalla.

– Käytännössä strateginen kumppanuus merkit-see laaja-alaista tutkimusyhteistyötä, tuplatoh-toreiden koulutusta ja tulevaisuuden maisteri-ohjelmayhteistyötä. uskon yhteistyömme myös edistävän tasokasta tieteen tekoa ja innovaatioiden syntyä, sanoo Martikainen.

avainsana:

kansainvälisyys

teksti laura tikkanen / kuva johanna Kannasmaa

lut on nimennyt ensi kertaa historiassaan kolme kunniaprofessoria. he ovat energia-alan professori elena Lomonova (eindho-venin teknillinen yliopisto, alankomaat), tieteellisen mallinnuksen professori ahmed

shabana (illinoisin yliopisto, Yhdysvallat) ja liiketaloustieteen professori david j. teece (Kalifornian yliopisto, berkeley, Yhdysvallat). Professorit on nimetty lut:n strategisten alojen mukaan. lut on tehnyt jokaisen kun-

niaprofessoriksi nimetyn kanssa yhteistyötä aiemminkin, mutta nimitysten kautta yhteistyötä on tarkoitus lujittaa entisestään. Käytännössä kunniaprofessorit osallistuvat lut:n tohtorikoulutukseen. laadukkaissa

kansainvälisissä yliopistoissa on tapana esittää vierailevat tutkijat ja professorit olennaisena osana yliopiston toimintaa. Kunniaprofessoreiden nimityksellä käyn-nistetään samankaltainen työ lut:ssa.

Lut:LLe kunniaprofessoreja

10

ilMastOnMuutOKsen tOrjuMisessa valtavat bisnesMahdOllisuudet

Fortum ja lut tekevät parhaillaan yhteistyötä älykkään sähköverkon, ydinenergiatekniikan ja polttoteknologian parissa sekä sähköautojen vaikutuksiin sähköverkkoihin ja –markkinoihin liittyvissä asioissa. lisäksi Fortum tarjoaa lut:n venäläisille opiskelijoille mahdollisuuden tehdä diplomityönsä Fortumilla.

Fortumin innovaatiotoiminnan kehittämisestä ja yhteistyöstä akateemi-sen maailman kanssa vastaa jouni keronen, vice President, innovation development and Partnering.

– Pidän lut:n poikkitieteellisestä näkemyksestä, jossa teknologia ja talous yhdistyvät. lut reagoi asiakkaan toiveisiin nopeasti, kuvailee Keronen.

lut:n venäläisistä opiskelijoista 16 on tehnyt diplomityönsä Fortumille. heistä seitsemän on saanut vakituisen työpaikan.

– toimintamme venäjällä kasvaa ja tarvitsemme venäjä-osaajia entistä enemmän. näen äärimmäisen tärkeänä sen, että energia-alalle tulee motivoituneita ja alasta kiinnostuneita opiskelijoita. energia-ala on glo-baalisti valtavien muutosten edessä, kun sitä tarkastellaan esimerkiksi luonnonvarojen niukkenemisen, väestön kasvun, lisääntyvien ympäris-töongelmien sekä maailmantalouden voimasuhteiden näkökulmasta. tämä tekee toimialastamme haastavan, mutta samalla se tarjoaa hienoja mahdollisuuksia tulevaisuuden lupauksille.

tärkeänä asiana Keronen näkee myös yhteistyön professoreiden ja heidän tiimiensä kanssa.

– Professorit ovat alansa asiantuntijoita ja kun yliopistomaailmassa ollaan ajatuksissa vapaita, niin erilaisia ideoita ja innovaatioita syntyy.

Keronen näkee energia-alan keskeisenä ilmastonmuutoksen torjumi-sessa. hänellä on asiaan henkilökohtainen kipinä.

– energia-ala tarjoaa valtavan suuren bisnesmahdollisuuden innovaati-oille ja ihmisille. voin puhtain mielin työskennellä ympäristön puolesta ja tehdä samalla bisnestä, toteaa energiasektorin vuoden vaikuttajaksi 2011 valittu Keronen.

YliOPistO teKee YritYsYhteistYötä Yli alOjen

abb:n ja lut:n yhteistyö juontaa 1990-luvun alkuun, kun yliopisto ja abb:n vaasan moottoritehdas aloittivat yhdessä uraauurtavan hyöty-suhdetutkimuksen. vuonna 1998 lut:n sähkötekniikan laitos (nyt lut energia sähkötekniikka) perusti yhdessä abb:n kanssa osaamiskeskus carelian drives and Motor centren (cdMc).

cdMc tuottaa ja toteuttaa uusia ideoita ja tutkimusaiheita sekä siirtää saatuja tuloksia sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä abb:n tuotekehitykseen. Parhaillaan tutkitaan muun muassa pumppu-, puhal-lin- ja kompressorikäyttöjen energiatehokkuutta ja hyötysuhteiden mittaamista.

lisäksi yksikössä toimii puolenkymmentä väitöskirjan tekijää sekä dip-lomi- ja kandityöntekijöitä. cdMc:n lisäksi abb tekee tutkimusyhteis-työtä lut:n tutkijoiden kanssa esimerkiksi cleen ja Fimecc shOK:ien kautta.

Program manager jukka tolvanen vastaa abb:llä taajuusmuuttajiin liittyvästä energiatehokkuustutkimuksesta ja lut-yhteistyöstä. hän on myös cdMc:n johtoryhmän puheenjohtaja.

tolvanen korostaa, ettei yliopistojen ympärillä ole aitoja, vaan ne teke-vät yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa. lut:ssa häntä viehättää se, että eri alojen ihmiset lähestyvät ennakkoluulottomasti insinöörielämän pulmia.

– Yliopisto antaa meille mielenkiintoisen mahdollisuuden saada kom-petenssia monelta eri saralta ja laittaa ne yhteen pakettiin.

yritysyhteistyö

teksti anna-liisa Pirhonen

11

Pidin MitiM-ohjelmasta monesta syystä. ensinnäkin, koska kursse-ja veti kahden eri yliopiston ja maan professorit. tämä tosiseikka laajensi käsiteltyjen asioiden näkökulmaa. tutustuin ohjelman aikana myös mielenkiintoisiin ihmisiin. lisäksi ohjelmaan sisälly-tetty yritysharjoittelu oli käytännönläheisyydessään loistava asia.

eräällä kurssilla meidän piti etsiä lupaava teknologinen innovaatio ja esitellä sitä houkuttelevasti pääomasijoittajille. tiimini onnistui esittämään asiansa perustellusti ja intohimoisesti asiaansa uskoen. ehdotuksemme voitti kurssilla pidetyn kilpailun. voiton myötä ymmärsin, miten tärkeitä ovat liikeidean myyntitaidot, ehkä jopa tärkeämpiä kuin itse idea.

tällä hetkellä työskentelen teknologia- ja innovaatiojohtamisen parissa. tehtäväni on parantaa KOneen bisnesprosesseja maail-manlaajuisesti. MitiM-ohjelma antoi loistavat eväät työhöni, sillä se yhdisti osuvasti käytännön bisneksen ja teorian.

Larisa BulbabisnesanalYYtiKKO

KOneen globaalit toiminnot, MitiM-alumni

Lisätietojahttp://www.lut.fi/mitim

MitiM-MaisteriOhjelMa Yhdistää Osuvasti KäYtännön bisneKsen ja teOrian

teksti laura tikkanen / kuva johanna Kannasmaa

12

tieteeLLinen tutkimustyö

teksti nitro id / kuva samuli Karala

luT kannustaa tieteentekijöitä rikkomaan tieteen rajapintoja ja haastamaan vanhoja käsityksiä. kaikkea keksimisen arvoista ei ole vielä keksitty, eikä ”yleinen käytäntö” automaattisesti tarkoita parasta mahdollista tapaa toimia.

13

14

lut:n lanseeraama Open your drawer -innovaa-tiokilpailu houkutteli yliopiston omaa väkeä esitte-lemään pöytälaatikkoon hautautuneita ideoitaan: pieniä ja suuria, maanläheisiä ja suuruudenhul-luja. Osallistumiskynnystä madallettiin markki-noimalla kilpailua ”epätieteellisellä tieteellä”, vahingossa tehdyillä keksinnöillä. vahingossa on keksitty muun muassa ruostumaton teräs, penisil-liini, teflon, mikroaaltouuni ja sydämentahdistin.

Kaikkea vahingossa keksittyä yhdistää kuitenkin se, että tiedemiehet uskalsivat ennakkoluulotto-masti kokeilla uusia ja erilaisia tutkimustapoja. epäonnistuneen kokeen jälkeen he eivät jääneet suremaan saavuttamatonta tavoitetta, vaan osasivat löytää hälvenevän savun tai rehottavan homekukinnon keskeltä jotain paljon suurempaa kuin mihin olivat edes pyrkineet. louis Pasteurin

sanoin: “sattuma suosii valmistautunutta mieltä.”valmistautuneisuus tarkoittaa avarakatseisuut-ta ja mielikuvituksellisuutta. näitä termejä ei perinteisesti osata yhdistää tiedemiehiin, joiden oletetaan lymyävän laboratorioissaan eristyksissä muusta maailmasta koeputki kädessä ja suojalasit päässä. todelliset tieteentekijät kuitenkin painivat samojen arkisten ongelmien kanssa kuin muutkin ihmiset ja ennen kaikkea reagoivat niihin. Kaikkein avarakatseisimmat heistä kykenevät jopa näke-mään ja ratkaisemaan ongelmia jo ennen niiden syntymistä.

ei tuhlata aikaa byrokratiaan

tiede ei odota eikä kysy lupaa. Maailmalla ei ole vielä päästy yksimielisyyteen tulevaisuuden ener-giaratkaisuista tai todellisista toimista ilmaston

lämpenemisen pysäyttämiseksi. edes pienemmän mittakaavan asioissa, kuten itämeren suojelupro-jektissa, ei ole saavutettu konsensusta. tämä ei silti estä lut:n tieteentekijöitä valmistautumasta tuleviin haasteisiin ja etsimästä niihin ratkaisuja.

Kaksikymmentä vuotta sitten emme olisi osan-neet edes kuvitella sellaista maailmaa, jossa nyt elämme, ja saman toteamuksen voimme varmasti tehdä jälleen kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Muutoksia, edistysaskeleita ja kehitysharppauk-sia joudutaan tekemään niin nopeassa tahdissa, ettei satunnaiselta nenälleen kaatumiselta voida välttyä. Mutta kaaduttuaan kannattaa hetki katsoa rauhassa, josko sieltä maan mullasta löytyisi jotain uutta ja mielenkiintoista.

jokainen tutkija törmää urallaan vastoinkäymisiin, mutta todellista tieteentekijää ne eivät lannista. hyvän asian puolesta toimiessaan on kunniakkaampaa epäonnistua kuin jättää yrittämättä.

jOllet Ole KOsKaan ePäOnnistunut, et Ole YrittänYt tarPeeKsi

teksti nitro id / kuvat samuli Karala, nitro id

ja viela kerran.....

15

if we knew what it was we were doing, it would not be called research, would it??

a. einstein

hetkonen... kamera valmiiksi...

ohjausta... liikaa yritysta...

asennot ok... liian aikaisin...

hups, eri tahtiin.....

lahes taydellinen!....

16

talouden ja tekniikan

rajapinnalla

luT:n kauppatieteet täyttää syksyllä 2011 kunnioitettavat 20 vuotta. Yksikkö tunne-taan tehokkaana yksikkönä, jossa tehdään ainerajoja rikkovaa tutkimusta. joillekin tulee yllätyksenä se, että lut ei ole pel-kästään teknillinen yliopisto, vaan kouluttaa myös kauppatieteilijöitä. itse asiassa lut:n kauppatie-teet on vasta kaksikymmenvuotias, mutta se on päässyt lyhyessä ajassa erinomaisiin tuloksiin.

lut:n kauppatieteet onnistui historiansa ensim-mäisen kymmenen vuoden aikana hyvin vakiin-nuttamaan perusopetuksensa. ja 2000-luvun vaihteesta noin sadan työntekijän yksikkö on panostanut hyvin voimakkaasti tutkimukseen.

kahdesti suomen tuloksellisin

– ainutlaatuisen meistä tekee se, että opetuksem-me ja tutkimuksemme yhdistää omaperäisesti

liiketaloutta ja teknologiaa ja rikkoo aidosti pää-aine- ja jopa tiedekuntarajoja, kertoo kauppatie-teellisen tiedekunnan dekaani jaana sandström.

lut:n kauppatieteet on jo kaksi kertaa valittu suomen tuloksellisimmaksi yksiköksi. sellaiseksi se on kehittynyt vinhaa vauhtia.

– tutkimuspapereidemme määrä on kasvanut roimasti koko 2000-luvun. Kansainvälisen tiede-yhteisön tutkijat myös lukevat tutkimuksiamme, sillä tutkimustemme viittausten määrä on viimei-sen kymmenen vuoden aikana noussut huimasti, iloitsee sandström.

kummisedälle iso kiitos

Kauppatieteellinen koulutus lappeenrannassa juontaa juurensa vuoteen 1919, jolloin viipurin taloudellinen korkeakouluseura (vitako) perus-tettiin. seuran tavoitteena oli suomenkielisen ta-

loudellisen korkeakoulun perustaminen viipuriin, silloisen suomen kansainvälisimpään kauppa-kaupunkiin.

toisen maailmansodan jälkeen viipuri jäi rajan taakse neuvostoliitolle. seuran tavoitteeksi tuli kauppatieteellisen yksikön perustaminen itärajan tuntumaan – lopulta lappeenrantaan.

seuran tavoite kauppatieteellisen koulutuksen aloittamisesta lut:ssa toteutui vasta vuonna 1991, yli seitsemänkymmentä vuotta seuran perustami-sen jälkeen.

– ilman vitakoa meitä ei olisi edes olemassa. seu-ra auttoi meitä koko 1990-luvun ajan voimakkaasti kehittämään kauppatieteitä ja tukee yhä vahvasti meitä, kiittelee sandström, joka nyt luotsaa kaup-patieteitä kohti yhä kovenevia kansainvälistymis-haasteita.

teksti laura tikkanen / kuva vesa laitinen

> kauppatieteiden opetus lut:ssa alkoi vuonna 1991> aikuismaisteriohjelma tiMO alkoi vuonna 2000> kaksiportainen tutkinto otettiin käyttöön vuonna 2005

kehityksen virstanpyLväät

20 vuotta kasvua ja kehitystä

> todettu suomen tuloksekkaimmaksi kauppatieteelliseksi yksiköksi jyväskylän yliopiston tutkimuksissa vuosina 2005 ja 2007

> kauppatieteiden osastosta tiedekunnaksi vuonna 2007> kansainvälinen maisteriohjelma MitiM alkoi vuonna 2007> kansainväliset maisteriohjelmat MiMM ja MsF alkoivat vuonna 2011

17

talouden ja tekniikan

rajapinnalla

jaana sandströmKauPPatieteellisen tiedeKunnan deKaani

innovatiiviset ja analyyttiset asiantuntijat rakentavat verkosto-yhteiskunnan tulevaisuutta.

18

– Kun heität liikeideasi muille, voit saada heiltä kimmoketta sen kehittämiseen ja oppia näin uutta, sanoo lut entrepreneurship societyn eli lutesinpuuhamies, kauppatieteiden opiskelija tomi pyrhönen.

lauseeseen tiivistyy lutesin pääidea. Yrittäjyys-yhteisö lutes haluaa saada yrittäjämielisiä korkeakouluopiskelijoita, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia yrittäjiä saman pöydän ääreen, ver-kottumaan ja jakamaan osaamista. näin saadaan syntymään innovatiivisia liiketoimintamalleja ja kasvuyrityksiä.

– Kun yksi osaa koodata, toinen myydä ja kolmas graafista suunnittelua ja he lyövät päänsä yhteen, niin siinä voivat alkaa ideat liikkua ja tuloksena voi syntyä vaikka mitä, Pyrhönen avaa.

jo yLi 200 innostunutta

lutesin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin marraskuun alussa vuonna 2010. Paikalle saapui

noin 70 yrittämisestä innostunutta teekkaria ja kylteriä. Puoli vuotta myöhemmin yhdistyksellä on yli 200 yrittäjähenkistä jäsentä.

lutes järjestää jäsenilleen verkostoitumistapah-tumia, ajankohtaisia puhujia yrittäjyyden eri aloil-ta, yritysideoiden sparrausta ja kaikkea sellaista, mitä jäsenistö toivoo ja millä yrittäjyyttä voidaan tuoda skinnarilan kampukselle.

angry Birds ja duudson

lutes on tuonut tapahtumiinsa puhujiksi jo muun muassa duudsoneiden maailmalle viejän jarno Laasalan, valtion omistajaohjauksesta vastanneen ministerin jyri häkämiehen ja pelihitti angry birdsin luojat. angry birds -peli julkaistiin vuonna 2009, ja nyt se on yksi maailman suosituimmista peleistä.

– tavoite on saada opiskelijat ylipäätään ymmär-tämään, että yrittäjyys on yksi työllistymisvaihto-ehto. lutesin taustalla vaikuttavat lut ja muun

muassa lappeenranta innovation ja technopolis, joten verkottuminen voi alkaa jo opiskellessa, toteaa Pyrhönen selvästi innoissaan.

kansainväLinen iLmiö

samankaltaisia yrittäjyysyhteisöjä on muissakin suomalaisissa ja kansainvälisissä yliopistoissa.

– haluamme verkostoitua ihan kaikkien kanssa ja saada myös ne hiljaisimmat opiskelijat toimin-taamme mukaan. lisäksi luvassa on yhteisiä virityksiä muidenkin suomalaisten yliopistojen yrittäjyysyhteisöjen kanssa, sanoo Pyrhönen, joka lutes-harrastuksen ja opiskelujen ohella on itsekin sosiaalisen median yrittäjä.

teksti laura tikkanen / kuva lutes

lutes kutsuu yrittäjyysmieliset yhteen. saman pöydän ääressä saadaan syntymään innovatiivisia liiketoimintamalleja ja kasvuyrityksiä.

idea ratkaisee

Lisätietojahttp://www.lutes.fi

19

lut:n tietotekniikan asiantuntijat pyrkivät paran-tamaan ikäihmisten elämänlaatua kansainväli-sessä tutkimushankkeessa ja uusinta tekniikkaa hyödyntäen.

roBotti auttaa vanhuksia

eu:n rahoittamassa Mobiserv-tutkimuksessa on kehitetty arkkitehtuuri, jossa älykkääseen liikku-vaan robottiin integroidaan erilaisia toimintoja, kuten hälytyksiä ja palveluita, jotka hyödyntävät ympäristöstä saatavaa tietoa.

Kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena on van-huksen hyvinvoinnin seuranta ja elämänlaadun parantaminen niin, että vanhus voisi asua itsenäi-sesti omassa kodissaan tai palvelutalossa entistä pidempään.

uuden tekniikan avulla säästetään myös hoitokus-tannuksissa, kun hoitolaitoksen sijaan vanhukset voivat asua kotona.

äLytaLo ja äLyvaatteita

tutkimuksessa on mukana yhdeksän toimijaa seitsemästä eri maasta: neljä yliopistoa tai tut-kimuslaitosta, neljä yritystä sekä yksi vanhusten palvelutalo. hankkeessa hollantilainen hoitokoti

ja englantilainen yliopisto selvittävät vanhusten tarpeita. hollantilainen osapuoli tarjoaa myös älytalon, jota voidaan kontrolloida robotin kautta.

italialainen älyvaatevalmistaja heittää niin ikään kortensa kekoon ja kehittää vanhuksille vaattei-ta, jotka seuraavat käyttäjän fyysistä tilaa, muun muassa pulssia ja lämpötilaa. sensorit vaattei-siin tekee vuorostaan sveitsiläinen elektroniikan tutkimuslaitos.

Kreikkalainen yliopisto puolestaan toimittaa robottiin kameran ja sekä kuvan analysoinnin. ranskalainen robottiyritys kokoaa robotin.

– lut:n osuutena on saada eri toimijoiden kehittämät ominaisuudet toimimaan saumatto-masti yhdessä. vastaamme siitä, että tieto kulkee kaikkien osien välillä sujuvasti. jos älyvaate toteaa huolestuttavan muutoksen vaikkapa vanhuksen pulssissa, niin robotti hälyttää paikalle apua, kertoo tutkijaopettaja pekka jäppinen lut:n tietotekniikan laitokselta.

muistuttaa syömisestä

hankkeessa kehitetyssä robotissa on muun mu-assa erilaisia sensoreita, kamera, kosketusnäyttö sekä äänen syntetisointi- ja tunnistusyksikkö.

robotissa on myös elintoimintoja seuraava järjes-telmä sekä älykodin automaatio- ja kommunikaa-tioyksikkö.

robotin on tarkoitus muistuttaa tarvittaessa ikäih-mistä syömisestä ja juomisesta, rohkaista liikun-taan ja ottaa häneltä vastaan hätäkutsuja. lisäksi robotti voi pitää yhteyttä vanhuksen omaisiin ja ystäviin sekä hoitaa niin kutsuttuja älytalotehtäviä.

– robotin älytalotoimintoja ovat muun muassa verhojen avaaminen ja sulkeminen, kodin läm-mityksen ja valaistuksen säädöt sekä ovien ja ikkunoiden lukitseminen, kertoo jäppinen.

hankkeessa kehitettävä robotin prototyyppi hyödyntää avoimia standardeja. robotin ja äly-vaatteiden tarjoamat avoimet rajapinnat antavat mahdollisuuden kehittää uusia toiminnallisuuksia tarpeen mukaan.

teksti laura tikkanen / kuva istockphoto

Lisätietojahttp://www.mobiserv.eu

lut on mukana tutkimuksessa, jolla autetaan vanhuksia kokonaisvaltaisen älykkäästi.

kyLLä roBotti hoitaa

hyvinvointiteknoLogia

20

lut:ssa on kehitetty maailmanlaajuisesti uraauurtava yrittäjyyskasva-tuksen mittaristo, josta on suunnitteilla myös koulutuksen vientituote.

ainutlaatuista mittaristoa on testattu ja edelleen kehitetty suomalaisten opettajien ja monitieteellisen tutkimusryhmän kanssa. lopputuloksena syntyi käytännönläheinen itsearvioinnin työkalu opettajille.

– Oy suomi ab ei kestä, jos me kaikki olemme virkamiehiä. Yritteli-äisyys elämänasenteena on ylipäätään tärkeää – varsinkin opettajille, jotka toimivat mallina oppilailleen, kertoo projektipäällikkö elena ruskovaara lut:sta.

lut sijOittui MaailMan YKKöseKsi Kansainvälisesti

lut on sijoittunut ykköseksi laajassa kansainvälisessä kyselytutkimuk-sessa, jossa yliopistoissa opiskelevilta ulkomaalaisilta opiskelijoilta kysyttiin heidän tyytyväisyyttään yliopistoon. lut oli kokonaisuutta arvioitaessa ykkönen sekä suomessa että kansainvälisesti. tutkimus-kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan noin 125 000 kansainvälistä opiskeli-jaa 186 korkeakoulussa.

international student barometer –tutkimuksessa opiskelijoilta kysyttiin tyytyväisyyttä opiskeluun, asumiseen ja elämiseen, tukipalveluihin sekä yliopistoon saapumiseen liittyviin palveluihin. lopuksi opiskelijat antoivat kokonaisarvosanan.

tutkimuksen tarkoituksena on mitata, vastaako yliopisto opiskelijan odotuksia ja ovatko opiskelijat olleet tyytyväisiä kokemukseensa. lut:n opiskelijat arvostivat varsinkin opettajia ja luentoja, opetustiloja, kieli-tukea, terveydenhuoltopalveluja sekä internetyhteyksiä.

YrittäjYYsKasvatuKsen MittaristOsta vientituOte

jOuni iKOselle hYvä OPettaja -PalKintO

tekniikan edistämissäätiö (tes) on myöntänyt valtakunnallisen hyvä opettaja -palkinnon lut:n dosentille jouni ikoselle, 40, ansioituneesta opetustyöstä. ikonen toimii teknistaloudellisen tiedekunnan tietoteknii-kan osaston tutkijaopettajana, ja hän luennoi tietoliikennetekniikkaan liittyvistä aiheista.

viime keväänä edesmenneen professori coimbatore krishnarao prahaladin (c. K. Prahalad) perhe vastaanotti viipuri-palkinnon per-jantaina 19.11.2010 itävallan Wienissä järjestetyssä globaalissa Peter drucker -foorumissa. Kaksipäiväiseen foorumiin kokoontui yrityselä-män ja yliopistojen edustajia ympäri maailmaa pohtimaan johtamisen tulevaisuutta.

viipuri-palkinto on kunnianosoitus c. K. Prahaladin ansioista talous-tieteissä. Palkinnon ojensi Prahaladin perheelle lappeenrannan teknillisen yliopiston (lappeenranta university of technology, lut) kauppatieteellinen tiedekunta.

- viipuri-palkinnon kautta haluamme osoittaa kunnioituksemme kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenille, joiden tuotannosta ammen-namme omaan tutkimustyöhömme. lut:n kauppatieteellisessä tiedekunnassa hyödynnetään laajalti Prahaladin kehittämiä strategisia käsitteitä ja malleja, sanoo kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani jaana sandström.

Prahalad on kirjoittanut useita strategiaa ja johtamista käsitteleviä kirjoja. ilmestyttyään ne ovat muuttaneet yritysmaailman ajattelu-tapoja. viime vuosikymmenellä Prahalad loi bisnesguru gary hamelin kanssa käsitteet ydinosaaminen ja strateginen aikomus. Käsitteet kuuluvat tätä nykyä johtamisen perussanastoon.

viiPuri-PalKintOPrahaladille

viiPuri-PalKittuja

2003 professori david j. teece (Kalifornian yliopisto, berkeley, Yhdysvallat)2004 professori james g. march (stanfordin yliopisto, Yhdysvallat)2006 professori peter Buckley (leedsin yliopisto, iso-britannia)2008 professori sidney g. Winter (Pennsylvanian yliopisto, Yhdysvallat)2010 edesmennyt professori c. k. prahalad (Michiganin yliopisto, Yhdysvallat)

viiPuri-PalKintO viipurin taloudellinen korkeakouluseura

myöntää viipuri-palkinnon strategia-

tutkimuksen alueella tehdystä ansiokkaasta

kansainvälisestä tutkimuksesta, joka on

merkittävällä tavalla tukenut ja edistänyt

lut:n kauppatieteiden tutkimusta.

Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa

ja se myönnetään joka toinen vuosi.

Lut-uutisia

21

lut:lle POhjOisMaiden ensiMMäinen eur-ace-aKKrediOinti lut:n kemiantekniikan koulutusohjelma on läpäissyt kansainvälisen tekniikan alan eur-ace-akkreditoinnin ensimmäisenä suomessa ja Pohjoismaissa. akkreditointi on merkki yliopiston koulutuksen kansainvälisestä laadusta. lut:n kemiantekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin koulutusoh-jelmissa toteutettiin kansainvälinen akkreditointi, ja niille myönnettiin eurooppalaisen insinöörikoulutuksen eur-ace-laatuleima (european accredited engineering Programmes). akkreditointi perustui koulutus-ohjelmissa toteutettuun intensiiviseen itsearviointiin sekä kansainvä-lisen arviointiryhmän toteuttamaan arviointivierailuun. akkreditoinnin toteutti saksalainen asiin-organisaatio.

lut:n jOuKKue vOittOOn sijOitusanalYYsiKilPailussa

lut:n kauppatieteellisen tiedekunnan rahoituksen pääaineopiskelijoi-den joukkue on voittanut suomen finaalin Global irc –sijoitusanalyysi-kilpailussa. joukkue palkittiin lisäksi suomen esikarsintojen parhaasta kirjallisesta raportista suomen ekonomiliiton seFe awardilla.

lut:n voittoisaan tiimiin kuuluivat opiskelijat antto alenius, topias kukkasniemi, Lasse Lemberg, anssi pakarinen ja atte rissanen. Global irc:n suomen osakilpailuun osallistui kuusi suomalaista yliopisto- tai korkeakoulujoukkuetta.

lut:n omalle yhteisölleen järjestämässä Open your drawer -innovaa-tiokilpailussa kilpasarjan voiton vei kotiin Green campus eli vihreä kampus. siinä kampusalueelle rakennetaan uusiutuvaan energiaan liittyviä sovelluksia, ja energiatehokkuus huomioidaan kampusalueen toiminnassa.

Kilpailussa oli kilpa- ja perinnesarja, ja ideoita kilpailuun tuli yhteen-sä 44 kappaletta. Perinnesarjassa parhaana ideana palkittiin lut:n ”singstar Punamusta”. Kyseessä on sonyn singstar -konsolipelin lappeen rantalainen teekkarilauluversio.

– Kilpailuun tuli hyvin monenlaisia ideoita ja monesta suunnasta. tämä innovaatiokilpailu on hyvä esimerkki sellaisesta luovasta kampuspöhi-nästä, jota soisi olevan suomessa enemmänkin, totesi kilpailun tuoma-ristoon kuulunut media- ja tulevaisuudentutkija sam inkinen.

Professori heikki haario on saanut lut:n tukisäätiön 10 000 euron tiedepalkinnon. haario on työskennellyt vuodesta 2000 lut:n sovelle-tun matematiikan professorina sekä matematiikan ja fysiikan laitoksen johtajana.

tukisäätiön tiedepalkinto jaetaan tunnustukseksi korkeatasoisesta ja erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta lut:ssa tutkimus-työtä tekevälle tieteenharjoittajalle.

laskennallinen tiede on yksi lut:n painopisteistä, ja haarion tiimi on mukana yliopiston muiden laitosten hankkeissa tukemassa niiden laskennallista puolta. Myös yhteistyö ilmatieteen laitoksen kanssa laajenee tulevaisuudessa.

PrOFessOri andrzej KraslaWsKi sai arvOstetun niMitYKsen PuOlassa

Professori andrzej kraslawski on saanut arvostetun teknillisten tieteiden professorin arvonimen Puolassa. Kunnianosoituksen jakoi Puolan presidentti Bronislaw komorowski helmikuussa 2011 varsovassa.

Professorin arvonimi myönnetään erinomaisista tieteellisistä saavutuksista. tähän mennessä arvonimen on saanut vain 30 ulkomailla työskentelevää puolalaista tutkijaa. Kraslawski on työskennellyt lappeenrannan teknillisen yliopiston kemian-tekniikan laitoksella vuodesta 1990.

andrzej Kraslawski

OPen YOur draWer innOitti innOvOiMaan

10 000 eurOn tiedePalKintO PrOFessOri haariOlle

»

kuva vesa laitinen

22

linnOituKsen YöFintelligens (kuvassa) ja the Giant leap

esiintyivät linnoituksen Yössä lut:n Open

your mind -konsertissa elokuussa 2010.

01linnOituKsen Yöteekkarit ja kylterit parkkeerasivat linnoituksen Yö -tapahtumaan

saunomaan ja uimaan.

tapahtumia ja tuloksiateksti Marjo loisa / kuvat ari happonen

02

23

Mitä taPahtui_ Missä taPahtui_ MillOin taPahtui_

varainhanKintaYlioppilaskunta ltKY ja ainejärjestöt

osallistuivat lut:n varainkeräykseen

muun muassa pyörittämällä varainhan-

kintamitalia pitkin lappeen rantoja.

Opiskelijoiden ja kaupunkilaisten

yhteisponnisteluiden tuloksena lut:n

varainhankintamitali pyöri pitkin lappeen

rantoja kokonaisuudessaan 21 480 met-

riä. voimainponnistus vaati aikaa neljä

tuntia, viisikymmentäyhdeksän minuuttia

ja kuusitoista sekuntia kunnioitettavalla

4,31 km/h keskimääräisellä etenemis-

nopeudella. tempaus tuotti valtion

vipuvaikutuksen kanssa 5 262 euroa.

tutKijOiden YöPerinteeksi muodostunut tutkijoiden yö

kerää yliopistolle tuhansia kaupunkilaisia.

tiedemaailmaa jännittävästi esittelevä

tapahtuma on erityisesti lapsiperheiden

suosiossa.

kuva janne happonen

03

04

24

inversio-ongelmien tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan soveltaa muun muassa tieto-konetomografiassa, ilmakehän kaasujen tutkimuksessa tai teollisuudessa materi-aalien testauksessa.

ilmastonmuutos

hallintaan

25

lut:n sovelletun matematiikan laboratorion osaa-minen näkyy erityisesti ilmakehämallinnuksessa ja metsien kaukokartoituksessa. laboratorio on suomen akatemian huippuyksikkö 2006–2011 ja osa suomen inversio-ongelmien huippuyksikköä, johon kuuluu yksiköitä kuudesta suomalaisesta yliopistosta. lut:n yksikköä luotsaa professori heikki haario, jonka tutkimusryhmään kuuluu lisäksi matematiikan tutkijaopettaja tuomo kauranne, tutkijatohtori virpi junttila sekä alan jatko-opiskelijoita.

− inversio-ongelmien tutkiminen yhdistää ma-tematiikkaa, fysiikkaa ja tilastotiedettä. tutki-muksella pyritään saamaan matemaattisten mallien avulla tietoa epäsuorista, puutteellisista tai mittausvirheitä sisältävistä havainnoista. inversio-ongelmien tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan soveltaa muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa, kuten tietokonetomografiassa, ilmakehän kaasujen tutkimuksessa tai teollisuu-dessa materiaalien testauksessa, kertoo haario.

mukana ilmastonmuutostutkimuksessa

lut:n inversioyksikössä tehdään teoreettista tutkimusta, joka liittyy tilastolliseen inversiotutki-mukseen.

− tutkimme kuinka luotettavia epälineaaristen ja jopa kaoottisten mallien ennusteet ovat. siitä osaamisesta olemme tunnettuja maailmalla, haario kertoo.

ilmastotutkimuksessa yksikkö on mukana kolmel-la eri sektorilla; ilmastomallien luotettavuuden arvioinnissa, ilmakehän kaasukoostumuksen sel-vittämisessä sekä metsien hiilinielun vaikutuksen mittaamisessa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi ilmatieteen laitoksen, sodankylän observatorion ja maailman johtavan sääennustuskeskuksen ecMWF:n kanssa.

Kaasukoostumuksen mittaukset liittyvät kasvi-huoneilmiön tutkimukseen.

− Maapalloa kiertävä satelliitti mittaa tähdistä tulevan valon taittumisen ilmakehässä. Mittaus-tiedoista lasketaan kuinka paljon otsonia ja muita kaasuja ilmakehässä on ja millä korkeuksilla, kertoo haario.

Laserkeilausta lentokoneesta

− Metsien puuvarannot mitataan laserkeilauksella lentokoneesta. Mittalaite lähettää maan pintaan kymmeniä tuhansia lasersäteitä sekunnissa ja re-kisteröi ajan, jolla säde heijastuu takaisin maasta tai puusta. Mittaustuloksista saadaan malli, joka kuvaa maan pinnanmuotoja ja puustoa. Puulajeja ei kuitenkaan pystytä päättelemään ilman inver-siomatematiikkaa. sen avulla mittaustulokset käännetään puustoa koskevaksi arvioksi, selittää Kauranne.

toinen laserkeilauksen sovellus on metsään sitoutuneen hiilen määrän mittaaminen. laserkei-lauksella saadaan mitattua puiden runkotilavuus. se on tärkein suure josta hiilen määrä päätellään. Malleilla voidaan lisäksi laskea miten paljon leh-dissä, neulasissa, juurissa ja karikkeessa on hiiltä.

− Mittausmenetelmällä voidaan tuottaa parhaita mahdollisia arvioita maailman puuvarannoista. sillä on mitattu muun muassa brasilian ja aasian sademetsiä, kertoo Kauranne.

hiilinieluohjelmaan uusi menetelmä

junttila ja Kauranne ovat kehittäneet bayesilai-seen tilastotieteeseen pohjaavan uuden metsän-mittauksen menetelmän, joka on osoittautunut varmaksi ja nopeaksi. Menetelmän uusimpana innovaationa on koealatietopankin käyttö, jonka avulla uusissa mittauksissa voidaan käyttää hy-väksi aiemmin muualla tehtyjä maastomittauksia.

suomen metsät on mitattu vuodesta 2010 alkaen käyttämällä laserkeilausta. Kaikki maan 13 metsäkeskusta siirtyivät yhtä aikaa maastossa tehtävästä metsäinventoinnista lentokoneesta tapahtuvan laserkeilauksen käyttäjiksi. vaikka laserkeilaimia on kokeiltu muissa maissa monia vuosia aiemmin, otti suomi tämän radikaalin askeleen ensimmäisenä maana maailmassa.

Menetelmä on ilman koealatietopankkiakin tällä hetkellä eräs maailman laajimmin käytetyistä metsänmittausmenetelmistä. sitä on sovellettu suomen lisäksi muun muassa ruotsissa, Yhdys-valloissa, Puolassa, latviassa, laosissa, nepalissa ja brasiliassa. Menetelmällä on keskeinen rooli myös cancunin ilmastokokouksessa sovitussa hiilinieluohjelmassa, jonka yhteydessä menetel-mää pyritään käyttämään trooppisten metsien hiilen mittaamiseen. Koealatietopankin uskotaan parantavan menetelmän tehokkuutta vielä merkit-tävästi lisää.

teksti anna-liisa Pirhonen / kuva vesa laitinen

ilmastonmuutos

hallintaan

inversio-ongeLmien tutkimus

26

kouLutus

lut kouluttaa matematiikan osaajia itä-afrikkaan. Kehitysyhteistyön vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

27

lappeenrannan teknillinen yliopisto osallistuu kehitysyhteistyöhön kouluttamalla tansanialaisia, ruandalaisia ja ugandalaisia matematiikan opiske-lijoita. Osa opiskelijoista on tutkinto-opiskelijoita ja osa vaihto-opiskelijoita, jotka viipyvät yhden lukuvuoden tai -kauden. suomeen tulijat valitaan parhaiden joukosta, ja opiskelijat ovat pärjänneet opiskeluissaan hyvin.

afrikka-yhteistyön käynnistäjä on matematiikan ja fysiikan laitoksen professori matti heiliö, jolla on lähes kymmenen vuoden suhde itä-afrikkaan. hän tutustui vuonna 2002 dar es salaamin yliopiston matematiikan laitoksen professoriin. siitä alkoi yhteistyö, jonka puitteissa kehitetään henkilövaih-don kautta kohdeyliopistojen osaamista, sovel-tavan matematiikan koulutusta ja tuotetaan näin teollisuusmatematiikan osaamista itä-afrikkaan. verkostoon kuuluu viisi yliopistoa itä-afrikasta.

– Kouluttaminen on väylä, jota kautta tietoa saadaan monistettua. Matemaattisista taidoista on itä-afrikassa valtava tarve, sillä yhteiskunnan kehityksen ja eri tieteenalojen taustalla tarvitaan tietoa laskennasta, tietotekniikasta ja matemaat-tisten mallien soveltamisesta. Matematiikkaa tarvitaan muun muassa teknologian, lääketieteen, liikennejärjestelmien ja yhteiskunnan infrastruk-tuurin rakentamiseen. tämä on sellaista kehi-tysaputoimintaa, jonka vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen, heiliö korostaa.

lut:n edustajat ovat käyneet useita kertoja tan-saniassa opettamassa ja konsultoimassa muun muassa dar es salaamin yliopiston opettajia.

– Opettajat ovat tehneet vastavierailun ja käyneet hakemassa oppia lappeenrannasta. afrikkalaiset kollegat ovat pitäneen vierailuluentoja ja intensii-vikursseja lut:ssa.

Parhaillaan lut:ssa opiskelee seitsemän itäafrik-kalaista opiskelijaa. Projektin päätavoite on, että opiskelijat palaavat opiskelun jälkeen kotimaa-hansa tukemaan paikallista kehitystä. suurin osa palaa, mutta jokunen opiskelija on kiinnostunut suorittamaan jatkotutkinnon suomessa. Projekti alkoi vuonna 2007, ja sen aikana lut:ssa on opis-kellut 18 itäafrikkalaista ciMO:n vaihto-ohjelman kautta.

– lisäksi itä-afrikasta on tullut meille tutkinto-opiskelijoita iso joukko, noin 20 opiskelijaa tähän mennessä. he ovat tulleet ciMO-ohjelman ulko-puolella varsinaiseen kaksivuotiseen diplomi-insinööri-ohjelmaan. tämä on yksi seuraus ja tulos ciMO-verkostohankkeesta, heiliö kertoo.

teksti anna-liisa Pirhonen / kuva lehtikuva

Osaamisen jakaminen on pitkällä tähtäimellä paras tapa auttaa. north-south-south-ohjelma on perustettu köyhyyden vähentämisen tueksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

anna hyvän kiertää»

north-south-south

Projektin rahoittaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus ciMO, ja se kuuluu nOrth-sOuth-sOuth higher education institution network Programme -ohjelmaan. Ohjelma tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita, ja sen pääpaino on opiskelija- ja opettaja-liikkuvuudessa.

north-south-south-ohjelma tukee osaltaan YK:n vuosituhat-julistuksen ja suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavut-tamista köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. north-south-south-ohjelmalla on lisäksi tärkeä rooli korkeakoulujen kansainvälisyysstrategioiden tavoitteiden saavuttamisessa. tavoitteena on myös edistää kehitysmaiden korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä.

28

Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnasta pyydettiin vuonna 2008 mukaan suojelemaan itämerta. Pyynnön esitti ilkka herlin, joka oli juuri perustanut baltic sea action Group –säätiön (bsaG). sen tarkoituksena on pelastaa maailman saastunein meri, itämeri. linnanen lähti tietenkin mukaan säätiön hallitukseen, koska hän on tehnyt töitä ympäristökysymysten parissa jo 1990-luvun alkupuolelta.

bsaG:n ideana on hakea ratkaisuja itämeren suojeluun ongelmiin uudella tavalla.

– suurin saavutuksemme on helsingissä pidetty baltic sea action summit -huippukokous, johon osallistui 14:n itämeren valtion päämiehiä. suo-mesta mukana olivat tasavallan presidentti tarja halonen ja pääministeri matti vanhanen. lisäksi kokoukseen osallistui laajasti yrityksiä ja kansa-laisjärjestöjä, linnanen kertoo.

baltic sea action Group -säätiö hakee valtiolta, yrityksiltä, organisaatioilta ja yksityisiltä kansa-laisilta vapaaehtoisia sitoumuksia itämeren tilan parantamiseksi. suomen valtio sitoutui saaristo-meren tilan parantamiseen ja siihen, että suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi.

venäjän hallitus sitoutui investoimaan Kalingradin vedenpuhdistamoon. lut sitoutui tekemään tut-kimuksen, jossa selvitettiin roskakalan keräämis-mahdollisuudet itämerestä, ja kalan käyttämisen energiaksi ja lannoitteeksi.

se, miten sitoumukset ovat toteutuneet, nähdään huippukokouksen seurantakokouksessa, joka pidetään Pietarissa loppuvuodesta 2011.

ravinteiden kiertokulku häiriintynyt

linnanen aloitti työnsä lut:n professorina vuonna 2004. hänen toimintansa on fokusoitunut luonte-vasti energia- ja ilmastokysymyksiin lut energia -kokonaisuuden kautta.

– Minulle tuli tarve miettiä, mikä itämeren suo-jelun pointti on. se löytyi ravinteiden kiertokulun häiriintymisestä, joka on vakava ongelma globaa-listi ja itämeren alueella, linnanen selvittää.

ravinteiden kierto kytkeytyy maatalouteen, koko elintarvikeketjuun sekä yhdyskuntien ja teollisuu-den jätevesiin.

– Ylilannoittamisella on saatu aikaiseksi maa-talouden parempi tuottavuus. Maatalous ei ole kestävällä pohjalla, sillä ravinteet, typpi ja fosfori, valuvat vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. ra-vinteiden kierto pitäisi olla paljon suljetumpi, ja se vaatii isoja muutoksia. luomutuotannon merkitys tulee korostumaan, koska siinä ravinteet kiertävät paikallisesti.

linnanen mainitsee, että lannoitteiden raaka-aineena käytetyn fosforin odotetaan olevan ensim-mäinen kaivannainen, jonka saatavuus loppuu. Fosforin louhinnan huippu on jo saavutettu.

linnasen mukaan itämeren suojelu on mahdol-lista, mutta useita toimintamalleja on oleellisesti muutettava. ilmastonmuutosta ei pystytä torju-maan, jos ihmiset eivät muuta kulutuskäyttäyty-mistään ja kaikkia ohjauskeinoja, jotka vaikuttavat valintoihin.

– sama pätee sekä itämeren että kaikkien maa-pallon merien ja vesistöjen suojeluun.

järkevää tietoa päätöksentekoon

lut energian ympäristötekniikan laboratoriossa tehdään systeemianalyyttistä tutkimusta.

– Pyrimme analysoimaan tilanteita sekä niihin vai-kuttavia taloudellisia, teknologisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia parametreja ja tuottamaan järkevää tietoa päätöksentekoon. viimeaikainen luonnontieteellinen tutkimus on osoittanut, että ravinteiden kierron häiriintyminen on yhtä vakava ongelma kuin hiilen kierron häiriintyminen. Mo-lemmissa kiertokuluissa massiivisia ainevirtoja liikkuu väärään suuntaan ja paikkaan globaalissa ekosysteemissä.

laboratoriossa ympäristöongelmia lähdetään ratkomaan seuraamalla tiettyjä alkuainevirtoja ja selvittämällä miksi ne liikkuvat niin kuin liikkuvat, ketkä toimivat ja minkälaisia ohjaustoimenpiteitä on olemassa. näin päästään ympäristöteknolo-giaan ja -johtamiseen, joka on linnasen ominta osaamisaluetta.

lut energialla energia- ja ilmastokysymyksiä tutkii parisataa ihmistä. tutkimuksista vain osa liippaa läheltä ravinteiden kiertoa. siksi ravintei-den kierron ympärille ollaan rakentamassa uutta tutkimusaluetta.

– Olemme yhteiskunnallisen vaikuttamisen kytköksen kautta ruvenneet muokkaamaan tutkimusohjelmaa. hiilen ja ravinteiden kiertoon liittyvän problematiikan lisäksi mukana on paljon muitakin kysymyksiä. ravinteet ovat välttämättö-miä elintarviketuotannolle, ja toisaalta ne aiheut-tavat suuria haittavaikutuksia. Miten maapallon kahdeksan miljardia ihmistä ruokitaan?

teksti anna-liisa Pirhonen / kuva vesa laitinenlassi linnasen missio

fokusoitu strategia: itämeri

pelastetaan

itämeri

29

itämeren suojelu on mahdollista, mutta useita toimintamalleja on oleellisesti muutet-tava. ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan, jos ihmiset eivät muuta kulutuskäyttäytymistään ja kaikkia ohjauskeinoja, jotka vaikuttavat valintoihin.

pelastetaan

itämeri

30

lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana kolmivuotisessa eu-rahoitteisessa sMOcs-hank-keessa (sustainable Management of contamina-ted sediments in the baltic sea), jossa kehitetään uusia, taloudellisia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja itämeren pilaantuneiden sedimenttien kartoittamiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen satamaympäristössä. hankkeeseen osallistuvat itämeren valtioista suomi, ruotsi, Puola, liet-tua ja saksa. hankkeen koordinaattorina toimii ruotsin geotekninen instituutti. suomen osuuden vastuullisena johtajana toimii professori heli sirén lut:sta.

POHjasedIMeNTIT HYöTYkäYTTööN

lut:ssa tutkitaan uudenlaista ratkaisua satama-altaiden siivoamiseen: pohjaan kertyneiden myrk-kyjen sitomista sideaineseoksilla. turvallisiksi stabiloidut maa-ainekset voidaan hyötykäyttää maarakentamisessa.

lut:n kemiantekniikan laboratoriossa kehitetään sideaineseosta, joka voitaisiin sekoittaa pilaantu-neeseen sedimenttiin. stabiloinniksi kutsutussa prosessissa sedimenttiin kertyneet haitalliset aineet sidotaan sideaineeseen ja muutetaan sa-malla sedimentin rakenne sellaiseksi, että myrkyt eivät pääse liukenemaan siitä pois.

stabiloituna sideaine myös kovettuu ja muodostaa erittäin kestävän rakenteen.

– tarkoituksena on, että näin stabiloitua, ympä-ristöllisesti käyttökelpoista sedimenttiä hyödyn-netään erilaisissa maarakennuskohteissa niin maalla kuin meressäkin, kertoo professori sirén.

sideaineseokselle haetaan oikeaa koostumusta selvittämällä, kuinka haitta-aineet sitoutuvat eri vaihtoehtoihin, ja kartoittamalla erilaisia side-aineita, kuten lentotuhkaa. sideainenäytteet tutkitaan muun muassa alkuaineanalysaattorilla ja ionikromatografilaitteistolla ja pinnan kidera-kenne elektronimikroskoopilla.

Yhteistyössä ramboll Finland Oy:n kanssa labo-ratorio selvittää myös erilaisten fysikaalisten ja kemiallisten olosuhteiden, kuten lämpötilan ja se-dimentin orgaanisen aineen vaikutusta stabiloidun massan kosteudensietokykyyn ja liukenemis-ominaisuuksiin. Massojen suunniteltu hyötykäyttö asettaa omat vaatimuksensa aineen lujittumisen ja geoteknisen kantavuuden osalta.

Kun sopiva sideaineseos saadaan aikaan, sillä stabiloitu sedimentti voidaan käyttää esimerkiksi satamien satamatäytöissä. jos satamien raken-tamisessa tarvittavista suurista maa- ja kiviai-

nesmääristä osakin voidaan korvata stabiloiduilla sedimenteillä, säästetään merkittävästi uusiutu-mattomia kiviainesluonnonvaroja.

Kun merenpohjan muoto ja virtaukset kasaavat raskasmetallit tiettyihin kohtiin, sedimentin sta-bilointikäsittely on mahdollista tehdä juuri siellä missä raskasmetallit ovat rikastuneet. Pilaantunut merenpohja voidaan periaatteessa suojata myös stabiloidulla massalla, joka jää paikalle pysyvästi.se on kuitenkin keino, johon turvaaminen vaatii harkintaa.

– jos pohja päällystetään stabiloidulla sedimen-tillä, se tarkoittaa, että siltä kohtaa eliöstö kuolee. elämän elpymiseen meren pohjalla kuluu monta vuotta, sirén muistuttaa.

lut Kemian vetämä tutkimuskokonaisuus on osa eu:n rahoittamaa kolmivuotista hanketta, jossa kehitetään ja testataan moderneja ratkaisuja itä-meren pilaantuneiden sedimenttien käsittelyyn ja hyödyntämiseen erityisesti satamaympäristössä. samalla on määrä syntyä unionitason yhtenäinen ohjeistus asiasta. sellaista ei tätä nykyä ole, vaan sedimenttien käsittelyä säätelevät pelkästään kansalliset lait.

lut | kehitteiLLäMeNeTelMä ITäMeReN sedIMeNTTIeN PuHdIsTaMIseeN

teksti anna-liisa Pirhonen

( sustainable ManaGeMent OF cOntaMinated sediMents in the baltic sea )

sMOcs

31

lut:n omalle yhteisölleen järjestämässä Open your drawer -innovaatiokilpailussa kilpasarjan voiton vei kotiin Green campus eli vihreä kampus. siinä kampusalueelle rakennetaan uusiutuvaan energiaan liittyviä sovelluksia, ja energiatehok-kuus huomioidaan kampusalueen toiminnassa.

vihreät energiaratkaisut kehittyvät jatkuvasti tehokkaammiksi, mutta vielä on matkaa siihen, että ne saavuttaisivat merkittävissä määrin maa-ilmanlaajuista suosiota. Green campus -projektin myötä lut näyttää suuntaa ja esimerkkiä, miten kokonaiset kaupungit voidaan vihdoin tuoda 2000-luvulle. insinöörien on tullut aika pelastaa maailma insinööreiltä.

george Bernard shaw sanoi, ettei tiede koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää. viimeisen kahdensadan vuoden energiaratkaisuja katsoessa ajatuksen voi helposti allekirjoittaa. jos energiantuotannolla saavutetut hyödyt ja sen aiheuttamat vahingot asetettaisiin vaakaan, kal-listumissuunnan voisi melkeinpä arvata ennalta. Fossiiliset polttoaineet… jo nimi kertoo, että ajasta on jääty pahasti jälkeen.

jOHTaMIsTa OMalla esIMeRkIllä

lut on maailmanlaajuisesti arvostettu uusien energiaratkaisujen innovoija ja ennen kaikkea te-kee niin kuin opettaa. Green campus -projekti on energiatehokkuuden ja -osaamisen konkreettinen ilmentymä, joka hyödyntää yliopiston kehittämää teknologiaa puhtaamman, toimivamman ja nykyai-kaisemman yhteiskunnan luomiseksi.

Green campus sähköistää skinnarilan kampus-alueen omalla tuulivoimalalla ja ottaa joulet käyttöön myös teiden päällä. sähköautot, -bussit ja -polkupyörät sekä niiden tehokkuuden paran-tamiseksi järjestettävät innovaatiokilpailut pitävät sekä opiskelijat että henkilökunnan hereillä. ne näyttävät vilauksen siitä maailmasta, jota kohti lut kaikilla toimillaan pyrkii etenemään. Maailma ei muutu hetkessä, mutta jostain on aloitettava.

teksti nitro id

lut | green campusYHTeIskuNNallIseT eNeRgIa-RaTkaIsuT 2000-luVulla

( Green caMPus - OPen YOur draWer vOittaja )

Green

32

teemana nanoteknoLogia

Professori Mika sillanpää tutkimusryhmineen siirtyi vuoden 2011 alussa itä-suomen yliopistolta lappeenrannan teknillisen yliopiston lut savo -yksikköön. sillanpään johtamassa, Mik-kelissä sijaitsevassa ympäristökemian laboratoriossa tutkitaan sähkökemiallisia vedenpuhdistusmenetelmiä, absorbtiomene-telmiä, valokatalyysia ja hapetusprosesseja. Kaikissa tutkimus-alueissa on läpileikkaavana teemana nanoteknologia.

Ympäristökemian laboratoriota johtavan profes-sori mika sillanpään, 41, julkaisuluettelo on hengästyttävän pitkä: muun muassa 153 kansain-välistä referoitua artikkelia, viisi kirjaa, 53 konfe-renssijulkaisua ja 26 tutkimusraporttia. Yhteensä julkaisuja on 317. lisäksi sillanpään tutkimusryh-mä tuottaa vuosittain noin 30 referoitua kansain-välistä artikkelia.

julkaisujen ansiosta Mikkelissä sijaitsevan labo-ratorion kansainvälinen tunnettuus on noussut huimasti. tutkijat ympäri maailmaa ovat haluk-kaita tulemaan Mikkeliin omalla kansallisella ra-hoituksellaan. vuonna 2011 tulijoita on kymmen-kunta, ja he viipyvät 2–6 kuukautta. Oma osansa tunnettuuden lisäämisessä ovat myös sillanpään omat vierailut kansainvälisissä konferensseissa.

– tutkimusryhmässäni on lahjakkaita tutkijoita ympäri maailmaa. Parhaillaan meillä on yhdeksän väitöskirjan tekijää ja muutama post doc -tutkija. Olen jo löytänyt tutkimuslaboratoriolleni sopivia seuraajakandidaatteja. heistä täytyy pitää kiinni, sillanpää sanoo.

moottorina menestymisenhaLu

Mika sillanpään moottorina toimii menestymisen-halu. jo opiskeluaikoina hän halusi nopeasti ja hyvillä arvosanoilla valmiiksi. sillanpää valmistui tKK:n kemiantekniikan laitokselta nopeimmin koko laitoksen 110-vuotisessa historiassa. teknii-kan tohtoriksi hän väitteli 27-vuotiaana. 30-vuoti-aana hän oli suomen nuorin professori.

sillanpään saavutukset on huomioitu maailmalla. hän sai lokakuussa 2010 kansainvälisen ympä-ristötieteiden tiedepalkinnon ympäristötekniikan innovaatiot -kategoriassa. scOPe (scientific com-mittee on Problems of the environment) mainitsi palkintoperusteissa, että palkinto myönnettiin ansiokkaasta tutkimustyöstä maailmanlaajuisten ympäristöongelmien parissa, varsinkin erilaisten ympäristötekniikan sovellusten kehittämisestä ja uusista innovaatioista veden ja jäteveden puhdis-tuksessa.

Ympäristökemian laboratorion tutkimukset täh-täävät veden kulutuksen vähentämiseen, puhtaan

juomaveden tuottamiseen ja jätevesien puhdista-miseen niin, etteivät ne pilaa vesistöjä.

ihmisen kokoinen kaupunki

Globaaleja ympäristökysymyksiä ratkova tiede-mies viihtyy hyvin Mikkelissä.

– Mikkeli on ihmisen kokoinen kaupunki, jossa on hyvä kasvattaa lapset, sanoo kolmen tyttären isä. Kotona on tyttärien ja vaimon lisäksi monta hyllymetriä 700- ja 800-luvun tiibetinkielistä kirjallisuutta. Klassinen tiibetin kieli on ollut miehen harrastus parikymmentä vuotta.

Myös Mikkelissä on huomattu miehen tekemä työ. Mikkelin nuorkauppakamarin vuodesta 1978 jaka-man vuoden Mikkeliläinen -kunnianosoituksen sai vuonna 2010 ensimmäistä kertaa tiedemies eli Mika sillanpää. lisäksi sanomalehti länsi-savo palkitsi sillanpään tatun tuolilla. Palkinnon saa vuosittain henkilö, joka on edistänyt eteläsavolais-ta hyvinvointia.

– Haluan tehdä korkeatasoista akateemista tutkimusta, josta saadaan maailmanlaajuisia käytännön sovelluksia. Skandinavian maat ja Kanada ovat veden suhteen poikkeuksellisia maita. Kaikkialla muualla maailmassa vesi aiheuttaa kriisejä ja konflikteja, Mika sillanpää sanoo.

teksti anna-liisa Pirhonen / kuva antero teittinen

jo nuorena menestynyt tutkija on koonnut Mikkeliin ympäristökemian keskittymän, joka takoo akateemisia tuloksia.

ympäristökemiaa

33

biomekaniikka, jossa tutkitaan elimistöön vaikut-tavia voimia mekaniikan avulla, on alana kovassa nousussa. tutkimustulosten avulla saadaan tietoa liikuntaelinten sairauksien synnystä, hoidosta ja ennaltaehkäisystä. tutkimusta suorittavissa ryh-missä on liikuntatieteen, lääketieteen ja insinööri-tieteiden asiantuntijoita.

Professori aki mikkola on saanut suomen akatemialta 700 000 euron apurahan polvinivel-tutkimukseen. hankkeessa tutkitaan simulointi-tekniikalla polven dynamiikkaa liikunnan aikana ja kehitetään biomekaaninen malli polvinivelestä. Mallin avulla saatavaa tietoa käytetään hyväksi polven rustovaurioiden ehkäisemisessä, kirurgis-ten menetelmien ja keinonivelen suunnittelussa sekä niveltukien räätälöinnissä.

poLvirusto vastaa koneen Laakerointia

Mikkola vertaa polviniveltä koneissa käytettäviin niveliin. Polven rusto vastaa koneen laakeroin-tia. jos rusto kuluu pois, niin tilalle vaihdetaan keinonivel.

– tutkimuksessa selvitetään konetekniikan näkö-kulmasta, miten ruston kulumista voisi estää. jos polveen joudutaan vaihtamaan tekonivel, tutkim-me miten sen saisi toteutettua nykyistä parem-malla tekniikalla. nykyiset keinonivelet kestävät käytössä noin 15 vuotta, kertoo Mikkola.

ihmiset ikääntyvät, ja heille tarvitaan avustavia laitteita. tulevaisuudessa ihmiseen operoidaan uusia osia yhä enemmän.

– Kun nivel vaihdetaan, työkalut ovat samanlai-sia kuin autokorjaamossa. Käytössä on muun muassa rälläkkä, ruuvimeisseleitä ja poria, kertoo Mikkola.

Polvinivelhankkeessa ovat lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi mukana jyväskylän, itä-suomen ja helsingin yliopistot. jyväskylässä ihmisen liikkuminen mitataan kolmiulotteisessa avaruudessa ihmiseen kiinnitettävien anturien avulla. lappeenrannassa kuormitukset simuloi-daan ja tutkitaan, minkälaisia kuormitteita niveliin syntyy. itä-suomen yliopistossa tutkitaan kuinka vahingollisia kuormitteet ovat polvinivelille.

kuntosaLiLaitteita Luuston vahvistamiseen

Mikkola on ollut mukana myös jyväskylän yliopis-ton terveystieteiden laitoksen, uKK-instituutin ja etelä-Karjalan keskussairaalan yhteistutkimuk-sessa, jossa tutkittiin ihmisen luustoa ja miten fyysinen harjoitus vahvistaa luuta. tutkimukses-sa etsittiin parhaita fyysisiä harjoitusohjelmia osteoporoosin ehkäisyyn sekä kehitettiin luuston vahvistamiseen sopivia kuntosalilaitteita.

tavallisesti luuston vahvistumista tutkitaan harjoitteiden seurannoilla, mikä vie pitkän ajan, samoin kuin lääkkeiden tehon seuraaminen. uudessa menetelmässä ihmisen liikkumista mallinnetaan virtuaalisesti. jotta kehosta saadaan kolmiulotteinen kuva, koehenkilön luustosta ja lihaksista on otettu magneetti- ja tietokonetomo-grafiakuvia. simuloinnissa virtuaalisille malleille opetetaan ihmisen lihasten käyttäytymistä. näin saadaan selville, miten erilaiset fyysiset harjoit-teet vaikuttavat luuston vahvistumiseen.

- Koneiden toiminta jakautuu mekaniikkaan, toimilaitteisiin ja ohjausjärjestelmään. Ihmisellä niitä vastaavat luusto, lihakset ja aivot, kuvailee aki Mikkola.

teksti anna-liisa Pirhonen / kuva timo Mikkola

tulevaisuudessa ihmiseen operoidaan uusia osia yhä enemmän. työkalut ovat samanlaisia kuin autokorjaamossa.

Biomekaniikka nousussa

koneet pyörittävät maaiLmaa

Koneet ovat mahdollistaneet monia aikaisemmin täysin epärealistisilta tuntuneita ajatuksia ja helpottaneet useita toimintoja. esimerkkejä on kaikki-alla ympärillämme aina yliäänilentokoneista karjalanpiirakan rypytyskoneisiin.

lut Metallin tutkimuksen keihäänkärkinä ovat metallirakenteiden väsyminen, mekatronisen koneen dynamiikka ja laserhitsaus. näilläaloilla olemme saavuttaneet kansainvälisen johtoaseman.

34

Ydinenergiatekniikan professori riitta kyrki-raja-mäki tutkii muun muassa sitä, miten äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat ydinvoimalan turvallisuu-teen. Fukushima todisti, että täytyy pystyä huomi-oimaan jopa mahdottomalta vaikuttava.

Maaliskuun 2011 maanjäristyksen voimakkuus yllätti japanilaiset. japanissa ei ole ollut kirjoite-tun historian aikana yhtä voimakasta järistystä. sen aiheuttama tsunami oli tuhoisa, vaikka japa-nin rannikkokaupungeissa on erittäin tehokkaat hälytysjärjestelmät tsunamien varalta. aallon jättiläiskorkeus vei vaikutukset paljon oletettua kauemmas ranta-alueille, ja kokonaisia kaupun-keja tuhoutui.

tsunamin korkeus yllätti myös ydinvoimayhtiön. laitosten suunnittelussa tsunamit on otettu huomioon, mutta niiden korkeusarvion lähtökoh-tana on käytetty paikallisia historiallisia tietoja. tokion sähköyhtiön tePcO:n iaea:lle vuosi sitten esittelemissä tsunamilaskelmissa oli päädytty 4,5 metrin korkuiseen aaltoon sekä lähimaanjäris-tyksien että chilen vuoden 1960 jättijäristyksen perusteella. tsunami oli kuitenkin yli 14 metriä korkea.

Lut tutkii pitkäaikaisjäähdytystä

väliaikaisesti reaktoreita jouduttiin jäähdyttämään merivedellä, mutta suolaisen meriveden käytön seurauksia ei tunneta hyvin. Meriveden kiehuessa suolapitoisuus lisääntyy ja vähitellen voi esiintyä kiteytymistä, mikä tukkii jäähdytyskanavat.

samaa ilmiötä tutkittiin lappeenrannan teknil-lisen yliopiston ydinturvallisuuslaboratoriossa 1990-luvulla, sillä ilmiö voisi esiintyä myös käy-tettäessä ketjureaktiota estävää boorihappoa. nämä Fortumin loviisan laitosta varten teettämät tutkimustulokset lähetettiin säteilyturvakeskuk-sen välityksellä maaliskuussa japaniin. suola voi aiheuttaa myös erilaisia kemiallisia vuorovaiku-tuksia, jotka pitää kartoittaa.

nykyään lut on mukana kehittämässä uusien laitostyyppinen sähköstä riippumattomia jääh-dytysjärjestelmiä yhteistyössä viranomaisten, voimalaitois toimittajien ja ulkomaisten laitos-toimittajien kanssa.

Luonnonilmiöt huomioitu suomessa

Fukushiman onnettomuuden seurauksena kaik-kialla maailmassa tehdään perusteelliset arviot ulkoisten tapahtumien aiheuttamista riskeistä ydinvoimalaitoksille. tsunamin lisäksi riskejä ovat muun muassa tulvat, myrskyt ja maanjäristykset.

suomessa on tutkittu systemaattisesti ulkoisten tapahtumien aiheuttamia riskejä 1990-luvun alus-ta lähtien. useimmissa maissa on systemaattises-ti arvioitu vain laitoksen omiin häiriöihin liittyviä riskejä. Maanjäristysten riskiä Olkiluodon voimaloille tutkittaessa huomattiin, että varasähköä tuotta-vat akut olisivat helposti kaatuneet pienessäkin tärinässä. Korjaus oli helppo. akkujen ympärille asennettiin kaiteet.

säteilyturvakeskus pyysi suomen ydinvoimalai-toksilta vielä 11 kohdan lisäselvitykset. laitosten piti muun muassa selvittää miten pärjätään, jos pahimmat luonnonilmiöt sekä sähkönsyötön ja tietoliikenteen häiriöt tapahtuisivat kaikki yhtaikaa kaikille yksiköille. ja miten varmistetaan pitkäai-kaiset vaihtoehtoiset jäähdytysjärjestelyt reaktorin sydämelle ja käytetyn polttoaineen varastoaltaille.

systemaattisia parannuksia tehtävä

vakavat onnettomuudet, jotka aiheuttavat sydä-men sulamisen, pitäisi ottaa huomioon suun-nittelussa kaikkialla maailmassa, vaikkei edes tiedettäisi miten sellaiseen tilanteeseen voitaisiin joutua. Kun tämä otetaan huomioon ja varuste-taan laitos tarpeellisilla laitteilla, ollaan turvassa mahdottomissakin tilanteissa.

Kaikkialla pitäisi ruveta vaatimaan vanhoihin laitoksiin systemaattisemmin turvallisuusparan-nuksia, kun sellaisia tiedetään olevan olemassa. loogista ei ole, että nykyisin mieluummin käyte-tään vanhoja yksiköitä kuin rakennetaan uusia.

suomessa on koko ajan tehty turvallisuutta paran-tavia muutoksia ydinvoimalaitoksiin. Myös vakavan onnettomuuden, eli sydämen sulamisen hallintaan on varauduttu monin tavoin ja täydentävin järjes-telmin. Paineenalennuksen luotettavuutta on

parannettu, räjähtävän vedyn poistojärjestelmiä on lisätty ja sulaneen sydämen jäähdytysjärjestelmiä toteutettu. Olkiluoto 3:ssa nämä on tehty voimalan rakennusvaiheessa, samoin uusissa suunnitteilla olevissa yksiköissä. mikä olisi voinut mennä paremmin?

japanin hallintojärjestelmä vie operatiiviset pää-tökset hierarkiassa hyvin ylös – esimerkiksi meri-veden jäähdytyskäytöstä päätti pääministeri. tämä ei ollut omiaan tehostamaan toimintaa, varsinkin kun aluksi kaikki tietoliikenne- ja liikenneyhteydet olivat poikki.

tapahtumien perusteella näyttäisi siltä, että Fukushiman yksiköihin ei oltu tehty uudistuksia vakavien onnettomuuksien varalta. samanlaisiin yksiköihin on Yhdysvalloissa muun muassa lisätty painetta alentava venttiili, jota pystytään käyttä-mään ilman sähköäkin. venttiiliä käyttämällä olisi ollut mahdollista saada paloautoilla pumpatuksi lisää jäähdytysvettä aiemmin.

suomalaisittain suunniteltu olisi kestänyt

laitoksissa oli vain vähän sähkönsyötön varmis-tuslaitteistoja. niitä olisi pitänyt lisätä ja moni-puolistaa. Ylämäen puolella sijainneet lisädieselit olisivat ehkä voineet estää koko onnettomuuden.

uusi, suomalaisin suunnitteluperustein japani-laisiin luonnonolosuhteisiin mitoitettu yksikkö olisi kestänyt. Mutta siihenkin olisi tarvittu lisää jäähdytysvettä kolmen vuorokauden kuluttua. jos vettä ei olisi saatu ja sydän olisi sulanut, radioak-tiivisuus olisi kuitenkin pysynyt tallessa laitoksen sisällä.

ydinturvaLLisuus

teksti riitta Kyrki-rajamäki / kuva vesa laitinen

pelataan

varman päälle

35

vakavat onnettomuudet, jotka aiheuttavat sydämen sulamisen, pitäisi ottaa huomioon suunnittelussa kaikkialla maailmassa, vaikkei edes tiedettäisi, miten sellaiseen tilanteeseen voitaisiin joutua.

riitta kyrki-rajamäki YdinenerGiateKniiKan PrOFessOri

pelataan

varman päälle

36

äLykkäät sähköverkot

37

viisivuotisen sgem (smart Grids and energy Market) -tutkimusohjelman tavoitteena on luoda innovaatio-pohja uusille ratkaisuille, tuotteille ja palveluille, jotka mahdollistavat älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvän vision toteutumisen, sekä testata uusia ratkaisuja todellisessa käytännön ympäristössä.

hanke on energia- ja ympäristöalan valtakunnallisen strategisen huippuosaamisen keskittymän cleen Oy:n ensimmäinen laaja tutkimusohjelma, jonka kokonais-budjetti viidelle vuodelle on lähes 50 miljoonaa euroa. hanke on suurimpia lut:ssa käynnissä olevia yksit-täisiä hankkeita.

38

Kesän 2010 ukkosmyrskyt ja talven lumikuormat osoittivat ilmajohtoverkkojen alttiuden häiriöille. ukkosmyrskyjen kaatamat puut tuhosivat ilma-johtoverkon tietyillä alueilla täysin, ja verkko oli rakennettava kokonaan uudelleen. Myös lumi-kuormien aiheuttamat sähkökatkot saivat aikaan taloudellisia menetyksiä ja vaikeuttivat jokapäi-väistä elämää.

suomen noin 85 verkkoyhtiötä ovat varautuneet hoitamaan sähkökatkoja, eivätkä poikkeavatkaan säät niitä yllätä. tosin tehokkainkaan viankorjaus ei poista tosiasiaa, että ikääntyvät ilmajohtoverkot metsäisissä maastoissa ovat alttiina vaurioille.

lut on mukana laajassa älykkäiden sähköverk-kojen tutkimusohjelmassa. älykkäässä sähkö-verkossa kulutetaan, tuotetaan ja varastoidaan sähköä. lisäksi se on nykyverkkoja varmempi ja kestää paremmin erilaisia sääoloja. älykkään sähköverkon on arvioitu olevan yksi suurimmista sähköenergiamarkkinoita muuttavista asioista kautta aikojen.

lut:n sähkötekniikan professori jarmo partasen johdolla työskentelevän 15 henkilön tutkimusryh-män tutkimuskohteena on muun muassa hajaute-tun sähköntuotannon, kuten tuuli-, aurinko- jabioenergian, käytön edistäminen sekä sähkö-

autojen akkujen käyttö energiavarastoina. Muita tutkimuskohteita ovat sähkönkäyttäjän energia-säästömahdollisuuksien lisääminen ja tehoelek-troniikkaa hyödyntävien täysin uusien verkkorat-kaisujen kehittäminen.

Partanen kertoo, että älykäs sähköverkko mahdol-listaa sähkönkäyttäjien aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille.

– sähkönkäyttäjillä on omaa pienimuotoista sähköntuotantoa, jonka ylijäämä voidaan myydä verkkoon. ladattavat sähköautojen akut toimivat energiavarastoina, ja niiden avulla optimoidaan verkosta otettavan ja sinne syötettävän sähkön määrää. sähkökäyttäjien kuormitukset säätyvät ilman haittavaikutuksia siten, että sähkölasku minimoituu ja sähköjärjestelmän kapasiteetti saadaan tehokkaasti käyttöön. energian käyttö tehostuu, päästöt vähenevät, varatehon tarve vähenee ja verkot sekä voimalaitokset ovat tehok-kaassa käytössä.

nykyiset verkot käyttöikänsä päässä

suomi sähköistettiin 1950–1970-luvuilla. nyt sähköverkkoa on maassamme noin 360 000 kilometriä, joista ilmajohtoverkkoa on noin

75 prosenttia ja loput maakaapeleita. sähkö-verkkojen taloudellinen käyttöikä on pitkä, 40–50 vuotta. nyt verkot ovat saavuttamassa käyttöikän-sä pään, ja ne on uusittava.

sähköverkkojen tullessa elinkaarensa päähän on yhteiskunnalla ja verkkoyhtiöillä tilaisuus ohjata sähkönjakelun varmuutta kestävällä tavalla. säh-könjakelu on huoltovarmuuden, yritysten ja kotien arjen kannalta kriittisin peruspalvelu, jonka pitää toimia luotettavasti. siksi tulevaisuuden sähkö-verkko on rakennettava tätä vaatimusta vastaa-vasti. Perinteisen sähköverkon rakentaminen ei ole kestävä vaihtoehto tuleviksi vuosikymmeniksi. sähköverkot on pääosin maakaapeloitava – myös maaseudulla. se on kiistatta varmin tulevaisuuden sähköverkon rakennustapa. Kustannustehokkaat rakentamisratkaisut tämän toteuttamiseksi ovat olemassa.

lut:n laskelmat osoittavat, että kaapeloinnista aiheutuva lisäkustannus on olennaisesti pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa muutos pitäisi teh-dä vielä käyttökunnossa olevassa verkossa. tästä syystä kaapelointi pitää hoitaa nyt, kun verkot on uusittava joka tapauksessa.

lisäkustannus avojohtoverkkoon verrattuna on noin 0,5–1,0 snt/kWh, jos maaseutumaiset

teksti anna-liisa Pirhonen, jarmo Partanen / kuva vesa laitinen

ikääntyvät ilmajohtoverkot metsäisissä maastoissa ovat alttiita sääilmiöiden aiheuttamille vaurioille. älykäs sähköverkko mullistaa energiamarkkinat.

smart grid

39

keskijänniteverkot uusitaan kaapeliverkoiksi. Kaapeloinnin hintaeroa pienentää nopea tuoteke-hitys. sähköenergian markkinahinnan vuotuiset vaihtelut ovat olleet 1–3 snt/kWh, eli suuremmat kuin kaapeloinnin aiheuttama lisähinta.

– suomessa olisi hyvä päättää kuinka luotettavaa sähkönjakelua tarvitsemme. ratkaisu on tiedos-sa – sähköverkon maakaapelointi. nopeutetut kaapelointi-investoinnit toisivat myös työpaikkoja. jos me emme tätä tee, niin seuraava taloudelli-sesti järkevä mahdollisuus on vuosikymmenten päästä tulevilla sukupolvilla, korostaa Partanen.

näkemys sähkön roolin kasvusta on yksi harvois-ta energia-alan kehityssuunnista, josta vallitsee maailmanlaajuisesti lähes täydellinen yksimieli-syys. sähkön avulla voidaan hyvällä hyötysuhteella korvata öljyn käyttöä liikenteessä ja lämmityk-sessä. tulevaisuudessa sähköä voitaneen myös varastoida taloudellisesti, jolloin voidaan tasata kuormitusten vaihtelusta tai uusiutuviin energia-lähteisiin perustuvasta vaihtelevasta tuotannosta (tuuli, aurinko) aiheutuvia kysyntähuippuja tai tuotantovajeita.

vuOden lehtiKuva 2010

lut:n hovikuvaaja, lut:ssa opiskellut vesa Laitinen voitti vuodenlehtikuva 2010 -kilpailun. hänet palkittiin asta-myrskyn tuhosta kertovalla kuvallaan Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. tuomaristo perusteli laitisen voittoa seuraavin sanoin: ”Kuva hirmumyrskyn jälkeisestä helpotuksesta toi uutistapahtuman ihmisen tasolle. Katsoja voi helposti samaistua maalauksellisen kuvan tilanteeseen.”

laitinen itse muistelee kuvaushetkeä lämmöllä. ”Peruskompositio oli jo valmiiksi mietittynä. Menin asemiin, sommittelin kuvan ja odotin tytön saapumista kuvaan. juuri silloin nuorempi sisar hyp-päsi siskonsa syliin. ei tarvinnut muuta kuin painaa laukaisinta.”

vesa laitinenvesa laitinen on nuori, mutta kokenut freelancer-valokuvaaja, jonka osaaminen on kerännyt laajaa tunnustusta. hänen asiakas-kuntaansa kuuluvat muun muassa suomen tärkeimmät lehtitalot sekä lappeenrannan teknillinen yliopisto.

lut onnittelee yhteistyökumppaniaan hienosta kuvajournalis-tisesta suorituksesta.

www.vesalaitinen.com

teksti nitro id

40

sPIN Off

suomalais-venäläisenä yhteistyönä syntynyt Wapulec on ainut-laatuinen, sähköpurkausmenetelmää soveltava vedenpuhdistus-laitteisto, joka on kustannustehokas vaihtoehto otsonoinnille ja muille kehittyneille hapetusmenetelmille.

sähköpurkausmenetelmän tuloksena syntyvä vesi on hyvälaa-tuista, kirkasta ja hajutonta verrattuna esimerkiksi klooripuhdis-tuksella tuotettuun veteen. soveltamisaloja on laajasti vesien käsittelyssä esimerkiksi levä- ja tuholaismyrkkyjen sekä taudin-aiheuttajien poistossa. laitteella uskotaan olevan huikeat maail-manlaajuiset markkinat.

vedenpuhdistuslaitteisto Wapulec voitti eu–venäjä-innovaatiofoo-rumin yhteydessä toukokuussa 2010 jaetun innovaatiopalkinnon.

WapuLec

Lut kemia

suomen ensimmäisenä innovaatioyliopistona lut on aina kannustanut omiaan tuotteis-tamaan ideansa. lappeenrantalainen tekniikan ja talouden liitto onkin poikinut useita kansainvälisesti noteerattuja ja palkittuja yrityksiä, joiden tuotteita ja toimintaa yhdistää ”out of the box” -mentaliteetti; kyky nähdä mahdollisuuksia, joita muut eivät näe.

teksti nitro id / kuvat istock

Mevea tekee simulaattoreita ja simulointiohjelmistoja muun muassa kaivos- ja satamateollisuudelle sekä oppilaitoksille. Yrityksen pääosaamiseen perustuvaa dynamiikan simulointia sovelletaan muun muassa tuotekehityksessä, jossa simulaatiota käytetään hyväksi uusien ideoiden testaamisessa.

simulointi on myös tärkeä osa tehokasta käyttäjäkoulutusta. esimerkiksi ahtaajat harjoittelevat konttien ahtamista ja pur-kamista satamanosturisimulaattorin avulla. simulaattorilla saavutetaan aivan todentuntuinen ympäristö, mikä mahdollistaa vaikeiden ja vaarallisten tilanteiden turvallisen harjoittelun. aitou-den vaikutelmaa jäljitellään aina äänimaisemia ja sääolosuhteita myöten.

mevea

Lut metaLLi

Konsulttiyritys asset vision hyödyntää lut energian sähkömark-kinalaboratorion soveltavaa tutkimusta käytännössä ja jatkaa siitä, mihin akateeminen tutkimus loppuu.

Yritys tarjoaa sähköverkkoyhtiöille suunnittelu-, analysointi- ja koulutuspalveluita sekä kehittää omaisuudenhallintaprosessia tukevia ohjelmistoja. liikeidea palkittiin vuoden 2004 Willi-idea kilpailussa. Parhaillaan asset vision on mukana tuulivoima-hankkeessa, jossa suunnitellaan sähköverkkoliitynnät neljälle tuulivoimayksikölle.

asset vision

Lut energia

41

insiGhts_ iMPrOveMents_ brand neW ideas_

cWP coloured Wood Products Oy on erikoistunut puun läpivär-jäykseen. Yritys kykenee ainoana maailmassa värjäämään jopa 45 millimetrin paksuisen puun tasaisesti ja kauttaaltaan.

Puutekniikan insinööri riku kärri kehitti uuden värjäysmenetel-män osana lut:n tutkimushanketta. ainutlaatuinen läpivärjäys-menetelmä on erinomainen vaihtoehto tuotteille, joiden täytyy olla erityisen kestäviä. cWP:tä käytetään muun muassa erilaisissa sisustustuotteissa. innovaatio on voittanut useita palkintoja.

cWp

Lut metaLLi

CWp

Coloured W

ood produCts

•

42

sPIN Off

tuulivoimayritys the switchin menestystarina sai alkunsa lut:n tutkijoiden ennakkoluulottomasta visioinnista.

Yliopiston suurnopeusteknologian osaamiselle perustetulla lappeenrantalaisella rotatek Oy:llä oli liiketoimintasuhteita tuulivoimayrityksiin. niiden kautta tuli tieto, että eräs norjalais-asiakas tarvitsisi kestomagnetoidun suoravetogeneraattorin.

vaikka rotatekilla ei ollut laajaa kokemusta tuulivoimabisnek-sestä, yritys päätti lähteä rakentamaan tarvittavaa konetta pohjautuen vankkaan tehoelektroniikan osaamiseensa.

– rotatekin hallituksen rohkeat jäsenet katsoivat, että tuuli-voimassa on potentiaalia, muistelee the switchissäkin välillä työskennellyt tuulivoimateknologian professori olli pyrhönen.suomalaiset yritykset ja lut yhdistivät osaamisensa. jo vuo-den kuluttua valmistui prototyyppi, joka oli maailman suurin koskaan siihen mennessä tehty kyseisen tyyppinen tuulivoima-generaattori.

Myöhemmin rotatek, vaasalainen verteco ja amerikkalainen Youtility yhdistyivät the switchiksi.

switch off - switch on.

severa tarjoaa työnohjausjärjestelmiä asiantuntijayrityksille, kuten mainostoimistoille, ohjelmistotaloille ja insinööritoimis-toille. Web-käyttöisellä työkalulla hoituu asiakashallinta, myynnin seuranta, projektinhallinta, tuntikirjaukset, matka- ja kulu-seuranta, laskutus, raportointi ja ennusteet. severan menestyksekäs toiminta on noteerattu arvostetuilla tahoilla. vuonna 2009 deloitte listasi severan kotimaan neljän-neksi nopeimmin kasvavaksi teknologiayhtiöksi. samana vuonna red herring, joka listaa vuosittain maailman lupaavimmat tekno-logiayritykset, jakoi severalle ykköspalkinnot sekä globaalissa että euroopan sarjassa.

stevie awards puolestaan nimesi severan finalistiksi kahdessa kategoriassa: vuoden paras uusi tuote ja vuoden innovatiivisin yritys euroopassa. Yritys on kirjannut neljässä vuodessa huikean yli 1300 prosentin liikevaihdon kasvun.

severa

Lut tietotekniikka

43

lappeenrannan teknillisen yliopiston tiloissa toimiva labvision technologies ltd sai alkunsa yliopiston paperin laadunvalvonta-tutkimuksesta vuonna 2003. aiemmin paperin laadunvalvontaa on tehty ihmissilmällä, joka on menetelmänä hidas ja epätarkka. Paperin painolaadun mittaaminen konenäön avulla on tarkkaa, nopeaa ja luotettavaa.

Yrityksen toimialaa ovat mittauslaitteiden ja analyysiohjelmistojen kehittäminen ja valmistaminen sekä analyysipalvelut sellu-, pa-peri-, kartonki- ja painoteollisuudelle ja myös muille teollisuuden aloille. labvisionin mittalaitteella voidaan analysoida lähes mitä tahansa pintaa, esimerkiksi puuta, metallia, maalia, tekstiiliä tai vaikkapa ihon pintaa. teknologiaa voidaan siis soveltaa esimer-kiksi kosmetiikkateollisuudessa.

LaBvision

Lut tietotekniikka

insiGhts_ iMPrOveMents_ brand neW ideas_

aXcO-Motors on erikoissähkömoottoreiden ja -generaattoreiden valmistaja. Yrityksen tuoteperheeseen kuuluu laaja valikoima integroitavia ja vaihteettomia suorakäyttömoottoreita, jotka soveltuvat teollisuudelle ja energiatuotantoon. aXcO-Motorsin valmistama moottori löytyy myös valmet automotiven uudesta eva-sähköautokonseptista.

aXcO-Motors Oy palkittiin 15.12.2009 valtakunnallisella inno-suomi-palkinnolla. Palkinnon jakoi tasavallan presidentti tarja halonen.

axco-motors

Lut sähkötekniikka

44

lut | insidersakTIIVIsTa sOsIaalIsTa käYTösTä.sOsIaalIsesTI POIs käYTösTä.

linkedIn

luT:n linkedIn-verkostot löytyvät www-sivuilta osoitteesta http://www.linkedin.com/. lappeenranta university of Technology on yliopiston yleinen ryhmä. lappeenranta university of Technology alumni on ryhmä, joka on tarkoitettu pääasiassa alumneille. Ryhmiin voi liittyä vapaasti.

facebook

Verkkopalvelu facebookissa on yliopis-ton yleinen lappeenranta university of Technology -yhteisö. Opiskelijarekry-tointi- ja markkinointitarkoitukseen on perustettu Open your mind. luT. -ryh-mä. facebookissa on muitakin luT:n ryhmiä. Ryhmiin voi liittyä vapaasti.

YouTube

Videopalvelu YouTubessa on tallennet-tuna videoita yliopiston tapahtumista, seminaareista ja konferensseista. Yliopiston oma YouTube-sivu sijaitsee osoitteessa http://www.youtube.com/lutvideo.

luT näkyy muun muassa linkedInissä, facebookissa ja YouTubessa. lisäksi luT:n

henkilökunnan ja opiskelijoiden blogit ovat luettavissa osoitteessa www.lut.fi/blogit.

separaattorihttp://separaattori.blogspot.com/

separaattori vesa karvonen on lut erotustekniikan keskuksen johtaja. työuraan mahtuu monenlaisia tehtäviä, muun muassa teollisuudessa myynti-insinöörinä, rengaskauppiaana, aikuis-koulutuksessa, professorina ja tekesissä. ac/dc on oikeilla jäljillä kappaleessaan shake your foundation...

mies mustissahttp://mustissa.blogspot.com/

juha-matti saksa on hallintojohtaja ja kauppatieteiden tohtori. aiempia tehtäviä akatemian ulkopuolella muiden muassa rouda-ri ja betoniraudoittaja. lempiväri: musta. lempisanonta: sitä on niin monenlaista.

suuret ajattelijat ovat kykeneviä myös arkiseen pohdintaan. Tästä osoituksena luT:n omat bloggaajat käsittelevät kirjoituksissaan tiedettä hyvinkin epätieteellisesti ja älyllisyyttä avoimen älyttömästi. lopputuloksena on viihdyttävän nautinnollista luettavaa, jonka parissa viihtyy helposti pidemmänkin tovin.

mies mustissaitselläni on etuoikeus tuntea aitoja, positiivisesti räjähteleviä tiedehenkilöitä, joilla uuden löytämisen palo on yhtä rajua kuin löytöretkeilijöillä aikoinaan.

separaattoriKerroin pojalleni, mitä lobbaus tarkoittaa. tuli vaan mieleeni, kuinka vähän jälkeläiseni tietää, mitä isänsä työkseen tekee.

teksti nitro id / kuvat lut

45

MINkälaIseT YRITYkseT selVIäVäT VaIkeINakIN aIkOINa?

lut:n kauppatieteiden tutkijaryhmä tutki kansainvälisesti vertaillen pk-yritysten kannattavuutta ja sitä, miten ne selvisivät taloudellisista kriisiajoista. tutkimuksen mukaan yrittäjyyshenkiset, riskejä ottavat, innovatiiviset ja tulevaisuutta ennakoivat yritykset ovat niitä, jotka kas-vavat ja kansainvälistyvät muita nopeammin.

etenkin taloudellisesti epävakaina aikoina yrittäjien riskinottokyky on olennaista, jotta yksittäisen maan talous voisi voittaa taloudelliset haas-teensa. tämän tosiseikan valossa yhteiskuntien pitäisi löytää työkaluja, joilla voidaan kannustaa yrityksiä riskinottoon – vaikkei näkyvissä olisikaan isoja tuottoja.

teksti laura tikkanen, heli huhtanen

TYöYHTeIsöjeN ONgelMIeN kIMPPuuN TeaTTeRIN keINOIN

lut:n lahden yksikössä käydään organisaatioiden ongelmiin käsiksi uusin keinoin. niin kutsutussa teatterisessiossa ammattinäyttelijät esittävät ongelmallisista työtarinoista koostettuja kohtauksia lavalla.

– Kun etäännytetään näytelmän avulla jokin organisaation ongelma, kipeimmät asiat tulevat esille ja lukot aukeavat, kertoo innovaatioihin perehtynyt professori vesa harmaakorpi. jokaisen kohtauksen jälkeen yleisö pohtii ryhmätöissä ratkaisuja näyt-telijöiden esittämiin solmukohtiin. näytelmän avulla on helppo nähdä, mitä kehitettävää eri ihmisten välisessä kanssakäymisessä on.

tutkimusuutisia

luT PuRkaa OIkeuslaITOsTeN juTTuRuuHkIa

lut:n tuotantotalous on tehnyt oikeuslaitosten kanssa tutkimusyhteis-työtä jutturuuhkien purkamiseksi logistiikan keinoin. jutturuuhkien-purkuprojektit on jo toteutettu helsingin hovioikeudessa ja vakuutus-oikeudessa. nyt työtä tehdään helsingin käräjäoikeudessa, helsingin hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

logistiikkaprojekteissa oikeuslaitosten toimintaa on analysoitu ja ke-hitetty yhteistuumin uusia toimintatapoja juttujen käsittelyn suunnitte-luun ja aikatauluttamiseen. uudet toimintatavat ovat tuoneet oikeuslai-tosten toimintaan huomattavia muutoksia.

älYkäs PaIkaNNusjäRjesTelMä lIsää TuRVallIsuuTTa leNTOkeNTIllä

lut:n Kouvolan yksikkö testasi älykkään paikannusjärjestelmän toimintaa kansainvälisessä lentokenttäturvallisuusprojektissa. testit osoittivat, että uusi järjestelmä parantaa merkittävästi turvallisuutta sekä saavuttaa säästöjä.

tulokset Portugalissa Porton ja saksassa tegelin lentokentillä osoit-tivat, että lentokenttäajoneuvojen optimointi- ja ohjausjärjestelmä vähensi asematason onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita. säästöjä syntyi, koska polttoaineen kulutus ja huolintatoiminnasta aiheutuneet lentojen viiveet vähenivät. uusille menetelmille on tarvetta, koska euroopan lentokenttäverkosto ei kykene vastaamaan kasvaviin lento-määriin ilman teknologisia innovaatioita. tulokset ovat jo kiinnostaneet markkinoita.

aIkakausleHTIeN INNOVaTIIVIsuus suuReNNuslasIN alla

lut:n kauppatieteellisessä tiedekunnassa on monitieteisesti jo vuosia tutkittu sitä, miten teknologinen muutos vaikuttaa lehtikustantamiseen ja aikakauslehtien innovatiivisuuteen.

aluksi katse suunnattiin siihen, miten kuluttajakäyttäytyminen muut-tuu, kun sosiaalinen media valtaa alaa, esimerkiksi netin, iPadin ja facebookin muodossa. sittemmin media-alaa on alettu tutkia yritysnä-kökulmasta sen selvittämiseksi, mikä erottaa innovatiiviset aikakaus-lehtiorganisaatiot kilpailijoistaan.

innovatiivisuus voi olla esimerkiksi sitä, miten juttuja tuodaan esiin eri kanavissa (esimerkiksi painettu lehti, internet, mobiililaitteet) tai miten lukijoita osallistetaan lehden sisällöntuotantoon.

uusI kONeNäköRaTkaIsu seulOO sIlMäNPOHjaMuuTOkseT

lut:n tietotekniikan laitoksen kehittämä uusi konenäköratkaisu auttaa silmälääkäriä tunnistamaan sokeritaudin potilaan silmänpohjakuvista. tällä automaattisella kuvankäsittelyllä voidaan toteuttaa nykyistä katta-vampia seulontoja ja säästää sekä aikaa että rahaa.

tavanomaisesti potilaan silmänpohja kuvataan digitaalisesti, ja silmä-lääkäri tekee kuvien perusteella diagnoosin. automaattisessa tulkin-nassa kuvat analysoidaan vertaamalla silmänpohjakuvaa tilastolliseen malliin. tämä perustuu silmänpohjakuviin merkittyyn asiantuntijatie-toon. lopputuloksena silmälääkärillä on käytettävissään silmänpohja-muutosten merkitsemistyökalu ja diagnoosia tukevat konenäkömene-telmät silmänpohjakuvatietokantoineen.

46

matkustan ympäri maaiLmaa...

levyllä on mukana kah