palveleva keva henkilöstöasioista vastaaville 26.10.2016

Henkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivä

26.10.2016 Keva

OhjelmaKlo

10.00 Tervetuloa!

Palveleva Keva

- asiakaspäälliköt Marja Nikama ja Sari Huunonen

11.00 Eläkemaksut ”Lyhyt oppimäärä”

- KuEL : asiakaspäällikkö Tony Blomster

- VaEL ja KiEL: aktuaaripäällikkö Roman Goebel (Unioni 1- 2)

11.30 Eläkeuudistus 2017

- kouluttaja Birgitta Moisala

12.15 Lounas

13.00 Keva työurien edistäjänä

- työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister

- kuntoutuspalvelupäällikkö Sirpa Reijonen

14.30 Kokemusten vaihtoa iltapäiväkahvin lomassa

15.00 Näkemisiin!

26.10.2016 2

Keva

• Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön

eläkeasioita

• Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta

• Kehittää eläketurvaa ja työelämää

• Tehokas eläkeasioiden käsittelijä

ja tuottava sijoittaja

• Ylläpitää osaltaan suomalaista sosiaaliturvaa

• Vakavaraisuus perustuu kuntien

yhteisvastuuseen

• Valtiovarainministeriön, Finanssivalvonnan ja Valtiontalouden tarkastusviraston valvoma

• Valtuuskunnassa 26 jäsentä Kuntaliiton ehdotuksesta ja 4 jäsentä pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta, hallituksessa 9 jäsentä

2.11.2016 2

Avainluvut 31.12.2015 (1/2)

3

KuEL palkkasumma 16,8 mrd eur

KuEL maksutulo 5,0 mrd eur

KuEL maksetut eläkkeet 4,6 mrd eur

VaEL maksetut eläkkeet 4,4 mrd eur

KiEL maksetut eläkkeet 180 milj. eur

KelaL maksetut eläkkeet 93 milj. eur

Henkilöasiakkaita 1,3 milj.

Vakuutettuja (KuEL) 522 000

Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) 172 000

Eläkkeensaajia (KuEL) 368 000

Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 272 000

Avainluvut 31.12.2015 (2/2)

5

Kunta-alan jäsenyhteisöt- kunnat ja kuntayhtymät- kunnalliset osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt

1 023465558

Valtion ja kirkon työnantajat 1 329

Eläke- ja etuuspäätökset 67 701 kpl

Toimintakulut 81,5 milj.eur

Kevan vakinainen henkilöstö 530

Sijoitusten arvo (31.12.2015) 44,2 mrd eur

Sijoitusten tuotto (2015) 4,8 %

Reaalituotto v. 1988-2015- pääomapainotettu- pääomapainottamaton

4,0 %5,3 %

Keva työeläkekentässä

2.11.2016 5

Keva 1 260 000

Ilmarinen 885 000

Varma 861 000

Asiakkaiden määrä 2015

Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015

*

* Varman tilinpäätöskertomus 11.2.2016** Ilmarisen tilinpäätös 19.2.2016

**

Maksutulo, mrd euroa 2015

Eläkehakemusten kokonais-käsittelyaika ja hylkäysprosentit 2015

Lähde, ETK

2015 KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen

Vanhuuseläke 23 22 24 23 46

Osa-aikaeläke 19 23 19 14 53

Perhe-eläke 10 9 22 8 21

Tk-eläke 38 39 42 34 63

Kuntoutuslupaukset 13 15 14 12 32

2015 KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen

Uusi tk-eläke 21,8 % 17,6 % 26,1 % 24,7 % 30,8 %

44,241,3

35,8

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Keva Varma * Ilmarinen **

54,6

4,3

0

1

2

3

4

5

Keva Varma * Ilmarinen **

Kevan palveluilla ratkaisuja

ASIAKAS

26.10.2016 5

Konsultointi eläketurvanrahoituksessa

0

- Yhtiöittäminen- Eläkevastuiden

jakautuminen- Vaikutukset

henkilöstön eläketurvaan

Konsultointi työkyvyssäja työhyvinvoinnissaO

- Työkyvyttömyyden kustannukset

- Työurien tukeminen- Toimintamallit sujuvaan

työhön (Aktiivinen tuki)- Työhyvinvoinnin

johtaminen- Työterveyshuollon

hyödyntäminen

Koulutukset, valmennukset, seminaarit

Sähköiset palvelut

2.11.2016 8

Asiakaspäällikkö käytössäsi

• Jokaisella työnantaja-asiakkaalla on oma asiakaspäällikkönsä

– tukena toimii Kevan asiantuntijoista koottu asiakasryhmä

• Asiakaspäällikkö toimii yhteyshenkilönä kaikissa Kevanpalveluita koskevissa asioissa ja vastaa asiakkuuden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta

26.10.2016 9

Asiakaspäälliköt alueittain

Asiakaspäällikkö Alue

Jaana KekäläinenAsiakkuuspäällikkö, yksikön vetäjä

Espoo, Helsinki, Vantaa, HUS, Turku, Tampere, Oulu

Marja-Leena Suhonen Valtion organisaatiot, Kirkko, Kela

Tony Blomster Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa

Sari Huunonen Päijät-Häme, Etelä-Karjala,Kymenlaakso, Uusimaa

Jorma Rautakoski Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi

Minna Rihtniemi Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Marja Nikama Etelä-Savo, Keski-Suomi,Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo,

Jutta JylhäJorma Rautakoski

Kaikki alueet: yhtiöittämiset ja ulkoistamiset

26.10.2016 10

Asiointipalvelut työnantajille -Asta-palvelut

Asta-palvelut

• Kirjautuminen Katso-tunnisteella

• Oman työnantajan Katso-pääkäyttäjä ylläpitää käyttövaltuuksia

• Käyttövaltuudet työtehtävien mukaan

• Keskeinen sisältö:

– Eläkemaksut-palvelu

– Tilastot

– Palvelussuhderekisteri

– Sähköinen eläkehakemus vrt. Omat eläketietosi –palvelu

26.10.2016 12

Asta-palveluiden käyttäjät

• Palvelut helpottavat työnantajien eläkkeisiin ja eläkemaksuihin liittyvää asiointia

• Astan käyttäjiä ovat:

– ylin johto, talous- ja henkilöstöjohto

– henkilöstö- ja työsuojeluasioista vastaavat

– palkanlaskijat ja palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteen hoitajat

– kirjanpitäjät ja maksuliikenteen hoitajat

– eläkeasiamiehet

1426.10.2016

Tilastot-palvelu

• Omaa henkilöstöä ja sen eläkkeelle siirtymistä koskevia tilastoja

• Kaikilla Katso-rooleilla näkyy kaikki tilastot

– tilastoista on poistettu henkilön suoran tunnistamisen mahdollistavat tiedot esimerkiksi eläkelajikohtaiset eläketilastot julkaistaan tilastopalvelussamme vain niille työnantajille, joilla on vähintään 1000 vakuutettua

– jos eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä on vähemmän kuin 4, keski-ikää ei julkaista

• Tilastot

– Eläketilastot

– Vakuutettujen tilastot

– Eläköitymisennuste

26.10.2016 15

26.10.2016 16

26.10.2016 17

Eläkemaksut-palvelu

• Eläkemaksut-palvelussa voi tarkastella eläkevakuutus-maksuihin liittyviä tietoja

– helpottaa eläkemaksulaskujen tarkistamista

– esimerkiksi palkkaperusteisen maksun osalta nähtävissä ennakkomaksun viite- ja eräpäivätiedot, lopullisen maksun määräytymiseen liittyviä palvelussuhderekisteri-listauksia sekä oikaisulaskujen tietoja

• Työnantajakohtaiset tulosteet on ryhmitelty sivuilla eri eläkelakien (KuEL, KiEL ja VaEL) maksurakenteen mukaisesti

• Tulosteiden lukuohjeet ovat Eläkemaksut-palvelussa

26.10.2016 18

2.11.2016 19

26.10.2016 20

Omat eläketietosi- palveluwww.keva.fi

http://www.keva.fi/

Hoida eläkeasiasi sujuvasti verkossa:

Omat eläketietosi -palvelu

• Käyttö helppoa, vaatii ainoastaan pankki-, siru- tai mobiili-tunnisteen

• Eläkkeen hakeminen nopeaa ja vaivatonta

• Vanhuuseläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen laskurit käytettävissä toukokuussa

• Ajan tasalla pysyminen tilaamalla tekstiviestin saapuneista asiakirjoista

2226.10.2016

2.11.2016 23

2016 24

Ajankohtaista asiaa…

Kevan palvelut muutostilanteissa

• Työeläkevakuuttamisen konsultointi

– yleinen neuvonta muutoksen aiheuttamista vaikutuksista eläkemaksuihin ja henkilöstön eläketurvaan

– eläköitymisennusteet

– arvio lisäeläke-etuuksien kustannuksista

• Työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen tuki

– työkyvyn ja työkyvyttömyyskustannusten riskien ennakointi ja tunnistaminen

– työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen malli, aktiivisen tuen prosessi ja työterveyshuoltoyhteistyö

– työpajat ja koulutustilaisuudet

• Asiointiin liittyvä neuvonta

– Ilmoitusliikenne ja eläkemaksut palvelussuhteiden päättyessä

• Ota ajoissa yhteyttä joko asiakaspäällikköösi tai Jutta Jylhään, Jorma Rautakoskeen tai Jaana Kekäläiseen

2.11.2016 26

Ajankohtaista eläkkeistä• Yhtenäistämme eläkeasiamiesten sekä valtion, kirkon ja Kelan

henkilöstöasiainhoitajien nimikkeitä. Yhteinen uusi nimike on eläkeasioiden yhteyshenkilö.

• Digitalisoimme palvelujamme ja esimerkiksi eläkkeen hakemisesta Omat eläketietosi -verkkopalvelussa on tulossa entistä helpompaa;

– asiakkaan kannattaa hoitaa omat eläkeasiat verkossa.

– mahdollisuus tilata tekstiviesti-ilmoitus, kun Omat eläketietosi -palveluun tulee hänelle postia.

– myös työnantaja voi edesauttaa eläkeasioiden hoitamisen sujuvuutta: palvelussuhteen päättymisen voi ilmoittaa ennakolta Kevaan, jolloin vanhuuseläkkeeseen ei tarvitse erikseen täyttää VE-liitettä.

• Astassa oleva eläkehakemuspalvelu poistuu käytöstä kesän 2017 aikana.

• Verkkopalvelujen lisäksi tarjoamme palvelua neuvontapalvelut puhelimitse ja ajanvarauksella myös henkilökohtaisesti

• Eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2017. Mahdollisuus hyödyntää eläketietoa intrassa tai muissa sähköisissä kanavissa, joilla viestit henkilöstölle eläkeasioista. Intrapakettiin on koottu tietoa eläkkeen hakemisesta ja eläkeuudistuksesta.

2.11.2016 27

Keva sosiaalisessa mediassa

Facebook Keva Eläkeneuvoja

www.facebook.com/kevaelakeneuvoja

Twitter

@Keva_fi

LinkedIn

www.linkedin.com/company/keva

Kaari-blogi

kevakaari.blogspot.fi/

2.11.2016 28

http://www.facebook.com/kevaelakeneuvoja

https://twitter.com/keva_fi

http://www.linkedin.com/company/keva

http://kevakaari.blogspot.fi/

EläkemaksutHenkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivä 26.10.2016

Tony Blomster

KuEL:n eläkemaksun osat

• Palkkaperusteinen maksu

– Sisältää palkansaajan ja työnantajan osuudet

• Varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksu (Varhe)

• Eläkemenoperusteinen eläkemaksu (Emeno)

– Euromääräinen lasku perustuu ennen vuotta 2005 karttuneisiin maksussa oleviin eläkkeisiin

– Maksua ei muodostu v. 2004 jälkeen KuEL:in piiriin tulleille työnantajille

26.10.2016 30Keva - Eläkevakuutusmaksut

Palkkaperusteinen eläkemaksu

• Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä.

• Eläkettä karttuu työntekijälle 18 ikävuodesta lähtien siihen asti kun hän täyttää 68 vuotta. Palkkaperusteista eläkemaksua maksetaan myös eläkkeellä tehdystä työstä 68-vuotiaaksi asti.

• Palkkaperusteiset eläkemaksut vuonna 2016:

– työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu 17,10 % (vuonna 2015 17,20 %)

– palkansaajan palkkaperusteinen eläkemaksu

• alle 53-vuotiailla 5,70 %

• 53 vuotta täyttäneillä 7,20 %

• Palkansaajan eläkemaksu peritään korotettuna 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lähtien.


Eläkemenoperusteinen maksu

• Eläkemenoon suhteutettu maksu, jolla kohdennetaan

eläkekustannuksia aiheuttamisperiaatteen mukaan

• Eläkemenoperusteisen maksun jakoperusteena käytetään sitä

osuutta maksussa olevasta eläkkeestä, joka on karttunut ennen v.

2005

• Jäsenyhteisöille ei aiheudu eläkemenoperusteista maksua vuoden

2004 jälkeen tehdystä työstä

1.1.2005 ja sen jälkeen perustetut jäsenyhteisöt eivät maksa

lainkaan eläkemenoperusteista maksua

• Eläkemenoperusteista maksua peritään 880 miljoonaa euroa v.

2016 eli 66 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015.


Varhaiseläkemenoperusteinen maksu

• Varhaiseläkemenoperusteista maksua peritään 152 miljoonaa

euroa vuonna 2016

• Työnantajan koko vaikuttaa varhe-maksun määrään

– Pienimmillä työnantajilla palkkasummaperusteinen osa, 0,90% vuonna

2016

• Maksua aiheuttavat eläkkeet

– työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, [työttömyyseläke tai yksilöllinen

varhaiseläke]

– eläkkeeseen liittyy tuleva aika

• Maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä


Kunnallinen eläkemaksu lukuina2015 2016

Työnantajan eläkemaksut

Palkkaperusteinen maksu 17,20 % 17,10 %

Eläkemenoperusteinen maksu 946 milj. 880 milj.

Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 134 milj. 152 milj.

Palkkaperusteinen osa:• pientyönantajat• keskisuuret työnantajat

0,8 %0,8 %

0,9 %0,9 %

Työntekijän eläkemaksu

Palkansaaja alle 53 vuotta 5,70 % 5,70 %

Palkansaaja täyttänyt 53 vuotta 7,20 % 7,20 %

27.10.2016 Keva tutuksi 2016 - Oulu 34

Kunnallinen eläkemaksu vuonna 2017Kokonaismaksun arvioidaan alenevan 0,86 %-yksiköllä; työnantajien maksu alenisi keskimäärin 1,26 %-yksikköä ja työntekijäin maksu kasvaisi keskimäärin 0,4 %-yksikköä

Työnantajan eläkemaksut 2016 2017 (arvio)

Palkkaperusteinen maksu 17,10 % 17,05 %

Eläkemenoperusteinen maksu880 milj.

(n. 5,21 %)

663 milj.

(n. 4,00 %)

Varhaiseläkemenoperusteinen maksu152 milj.

(n. 0,90 %)

149 milj.

(n. 0,90 %)

Työnantajat keskimäärin n. 23,21 % n. 21,95 %

27.10.2016

Työntekijän eläkemaksu 2016 2017 (arvio)

Palkansaaja alle 53 vuotta 5,70 % 6,15 %

Palkansaaja täyttänyt 53 vuotta 7,20 % 7,65 %

Työntekijät keskimäärin 6,15 % 6,55 %

Keva tutuksi 2016 - Oulu 35

-1,26%=n.260m€

Varhe-maksun määräytymisperuste ja työnantajan palkkasumma 2015

26.10.2016 5

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

0,00 10,00 20,00 30,00 40,00

palkkasumma-perusteinen osa

eläkemenoonperustuva osa *

Pienet alle 2,04

milj. euroa

Suuret yli 32,71

milj. euroa

Esimerkkikeskisuuresta työnantajasta: 60 % KuEL-palkkasumman perusteella

40 % jäsenyhteisön varhaiseläkkeestä maksetun eläkemenon perusteella

* Eläkemenoon perustuva osa lasketaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella

Keva - Eläkevakuutusmaksut

Varhaiseläkemenoperusteinen maksu (Varhe)

• Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää ensimmäistä

kertaa

– Työkyvyttömyyseläkkeelle (KuEL)

– tai alkaa saada kuntoutustukea (KuEL)

• eläkkeeseen liittyy tuleva aika

• Jos henkilö on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut usean

kuntatyönantajan palveluksessa, Varhe-maksu jaetaan näiden

työnantajien kesken. (Ns. tuleva aika: Työkyvyttömyyden

alkamisvuotta edeltäneet viisi kalenterivuotta)


Varhe-maksun määräytyminen 2/2

• Varhe-maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä

– Maksu aiheutuu, jos muuttuu täydeksi eläkkeeksi

• Varhe-maksua ei myöskään aiheudu

– omais- ja perhehoitajista, jotka eivät ole muussa kunnallisessa

palvelusuhteessa

– työhallinnon työllistämisvaroilla työskentelevistä, joista Keva

saa tiedon työ- ja elinkeinoministeriöstä


Varhe-maksun maksaminen

• Kaikki alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan Varhe-maksuun36 kk eläkkeen alkamisesta laskettuna

– yksittäistä varhe-maksua maksetaan 36 kk, siis 3-4 vuoden aikana

– Yhdestä henkilöstä yksi 36 kk:n jakso

– Kuntoutumishyvitys, jos henkilö palaa kuntoutustuelta 36 kk:n jakson aikana

3926.10.2016 Keva - Eläkevakuutusmaksut

Eläkemaksut Asta-palvelussa


Eläkemaksut-palvelu

• Eläkevakuutusmaksuihin liittyviä tietoja

• Palkkaperusteinen maksu

– Viitekirjeet, palvelussuhderekisteriin ilmoitettujen ansioiden tarkistuslistat, lopullisten maksun määräytyminen

• Emeno- ja varhe-maksut (vain KuEL-työnantajille)

• Eläkemaksut-palvelu käytettävissä rooleilla:

– Kirjanpitäjän palvelut, taloussuunnittelusta vastaavan palvelut,

henkilöstöhallinnon palvelut_laaja

– Hieman eri tietosisältö eri rooleilla

4126.10.2016 Keva - Eläkevakuutusmaksut

Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksut-palvelussa

• Yhden vuoden maksuista julkaistaan Eläkemaksut-palvelussa

useamman kerran tietoja

– Lokakuussa tulevaa vuotta koskeva ennuste, jota työnantaja

voi käyttää budjetoinnin tukena

– Tammikuussa alkavan vuoden ennakkomaksut varhe ja emeno

(tilitetään kuukausittain, kuten palkkaperusteinen maksukin)

– Syksyllä seurantalaskelmat koskien kuluvaa vuotta

– Tammikuussa edellisen vuoden tilinpäätösarvio

– Elokuussa edellisen vuoden lopullinen maksu



• Mitä tietoja palvelusta löytyy?

– Maksun jakautuminen kustannuspaikoittain

– Yhteenveto eläkelajeittain

– Maksu henkilötasolla

– Kuntoutumishyvitykset henkilötasolla

-> Varhen osalta pientyönantajalla ei tietoja em.

tarkkuustasolla


Varhe-maksujen arviointi varhe-laskurilla

• www.keva.fi -sivuilla voi arvioida työkyvyttömyys-eläkkeestä suurtyönantajalle aiheutuvien varhe-maksujen yhteismäärää varhe-taulukon ja varhe-laskurin avulla

• Löytyy kohdasta www.keva.fi/tyonantajille > Eläkemaksut > Kunnallinen eläkelaki > Varhaiseläkemeno-perusteinen eläkemaksu > Varhe-maksujen arviointi

• Tarkemmat arviot työnantajan pyynnöstä:

– Pyyntö [email protected]

– Henkilön tiedot, alkamisajankohta

• Linkki: http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/elakemaksut/kunta/varhaiselakemenoperusteinen_elakemaksu/maksujen_arviointi/Sivut/Default.aspx

26.10.2016 Keva - Eläkevakuutusmaksut 45

http://www.keva.fi/

mailto:[email protected]

http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/elakemaksut/kunta/varhaiselakemenoperusteinen_elakemaksu/maksujen_arviointi/Sivut/Default.aspx

Valtion ja kirkon eläkemaksut lyhyestiHenkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivä

26.10.2016

Roman Goebel

aktuaaripäällikkö

Tämän esityksen pääkohdat

• Valtion eläkejärjestelmän vakuutettujen piiri

• Miten valtion eläkemaksut lasketaan?

• Miksi ja miten työkyvyttömyys vaikuttaa työnantajan maksuun?

• Kuinka valtion eläkemaksu peritään käytännössä?

• Valtion eläkemaksut 2017 (vahvistamaton)

• Lyhyesti myös KiEL:n eläkemaksusta

26.10.2016

Valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet ja tunnusluvut

Eläkevakuutettuja 31.12.2015- Valtio (pl. sotilaat)- Sotilaat- Kuntien opettajat- Yliopistot- Muut yksityiset työnantajat

Noin 138 00077 00010 00025 00022 0004 000

Palkkasumma 2015 6,2 mrd. €

Eläkemaksut 2015 1,6 mrd. €

Eläkkeensaajia 31.12.2015 380 000

Eläkemeno 2015 4,4 mrd. €

Eläkevastuu 31.12.2015 95,7 mrd. €

26.10.2016

Valtion eläkemaksun yleiset laskentaperiaatteet

• Valtion maksun yleisistä laskentaperiaatteista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (863/2012):

– Työnantajan eläkemaksu määrätään prosentteina palkkasummasta

– Eläkemaksun hoitokuluosan suuruuden vahvistaa valtiovarainministeriö

• Valtion eläkelain (VaEL 1295/2006) 135 § mukaan työnantajan eläkemaksuprosentit vahvistaa valtiovarainministeriö kunnallisen eläkelaitoksen esityksestä

• Lakiviitteet muuttuvat 2017, periaatteet säilyvät

26.10.2016

Esimerkki: Työntekijän pysyvän työkyvyttömyyden kustannus työeläkejärjestelmälle (2017)

TK-ikä

TK-kustannusten kokonaiskerroin /

tulevan ajan kerroinPalkka€/kk

35

15,1021 500

3 000

12,6574 500

6 000

45

11,9261 500

3 000

8,1134 500

6 000

55

7,3661 500

3 000

3,9244 500

6 000

Esimerkiksi 55-vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Hänen palkkansa on 2 500 €/kk. Työkyvyttömyyseläkkeen kokonaiskustannukset eläkejärjestelmälle ovat 7,366 x 12 x 2 500 € = 220 983 €. Tulevan ajan eläkkeen kustannukset ovat 3,924 x 12 x 2 500 € = 117 727 €.

Oletukset: Työskentely alkaa 25-vuotiaana, palkka työuran keskimääräisellä tasolla, eläketapahtuma eläkkeen alkamista edeltävänä vuonna, vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaiset eläkeiät ja elinaikakerroin. Kustannuskerroin laskettu miesten ja naisten keskiarvona olettaen, että sijoituksille saadaan vuosittain tuotto, joka ylittää eläkkeiden indeksikorotukset 2,5 prosentilla. Elinajan piteneminen ja matalampi sijoitustuotto korottaa kustannusta ja vastakkainen kehitys laskee kustannusta.

280 000

210 000

140 000

70 000

580 000

440 000

290 000

150 000

910 000

680 000

460 000

230 000

530 000

400 000

260 000

130 000

850 000

650 000

430 000

220 000

1 090 000

810 000

550 000

270 000

0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000

Karttuneen eläkkeen osuus Tulevan ajan kustannus

26.10.2016

• Työkyvyttömyysriskimaksu määritetään maksuluokkamallilla

• Malli TyEL-yhtiöiltä soveltuvin osin

• Suurtyönantajat jaetaan maksuluokkiin työkyvyttömyysriskinsä mukaan laskemalla jokaiselle suurtyönantajalle riskisuhde

– Riskisuhde kuvaa työnantajan työkyvyttömyysriskiä suhteessa valtion eläkejärjestelmän keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin

• Työnantajan maksuluokka määräytyy kahden peräkkäisen vuoden toteutuneiden riskisuhteiden keskiarvona

– Keskiarvomenettely tasaa vuosittaisia vaihteluja

Työkyvyttömyysriskimaksun määräytyminen 1(2)

26.10.2016

Työkyvyttömyysriskimaksun määräytyminen

• Kunkin työnantajan maksuluokkamaksu saadaan kertomalla työkyvyttömyyseläkkeen taulukkomaksu (riskimaksutariffi) maksuluokkakertoimella

• Työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet

• Kuntoutustuet (rahastoimattomat osat) rahoitetaan maksuperusteisesti kuntoutustukimaksulla, joka on kaikille työnantajille sama prosenttiosuus palkkasummasta

2(2)

26.10.2016

Valtion eläkemaksun maksuluokat 2017 (vahvistamaton, arvio)

Maksuluokka Luokkakerroin (kahden vuoden

riskisuhteen keskiarvo)

Maksuluokka-kerroin

Vuoden 2017 omavastuisten

työnantajien keski-määräinen tk-

riskimaksu (% palkasta)

11 vähintään 4,00 4,50 0,88

10 3,00 - 3,99 3,50 0,80

9 2,00 - 2,99 2,50 1,32

8 1,50 - 1,99 1,75 1,05

7 1,20 - 1,49 1,35 0,85

6 0,80 - 1,19 1,00 0,59

5 0,60 - 0,79 0,70 0,47

4 0,40 - 0,59 0,50 0,38

3 0,20 - 0,39 0,30 0,51

2 0,10 - 0,19 0,15 0,39

1 alle 0,10 0,05 0,53

26.10.2016

Valtion eläkemaksu käytännössä

• Jokaisella valtion eläkejärjestelmän työnantajalla on oma eläkemaksuprosentti. Lisäksi työnantaja tilittää työntekijän eläkemaksut.

• Eläkemaksut tilitetään kuukausittain VER:n tilille Kevanilmoittamilla viitenumeroilla ja eräpäivillä.

• Työnantajille tiedotetaan seuraavan vuoden maksuista

– ennakkotieto (budjetointiohje) kesäkuussa

– vahvistettu eläkemaksu ja tilisiirtolomakkeet joulukuussa

• Eläkemaksukirjeessä kerrotaan lisäinformaationa myös työnantajan työkyvyttömyysriskimaksun maksuluokka.

26.10.2016

Laskentavirhe valtion vuosien 2013-2015 eläkemaksun laskennassa

• Kevassa havaittiin laskentavirhe valtion vuosien 2013-2015 eläkemaksun laskennassa

• Laskennassa työntekijän eläkemaksun vähennys eläkeoikeutta kartuttavista ansioista kumoutuu, kun karttunut eläkeoikeus suhteutetaan palkkasummaan, josta on myös vähennetty työntekijän eläkemaksu

• Valtion eläkemaksut ovat vuosina 2013-2015 olleet yhteensä noin 202 milj. euroa lain asettamaa vähimmäistasoa suuremmat

• Laskentavirhe on syntynyt vuonna 2012 toteutetun laskentaohjelmiston kokonaisuudistuksen yhteydessä ja jäi silloin laskenta-aineistossa tapahtuneiden merkittävien muutosten (mm. yliopistot) takia huomaamatta

• Valtion eläkemaksu laskee merkittävästi vuonna 2016, koska

– Virheen jatkuminen on estetty

– Valtion eläkemaksun kertymää vähennetään 68 milj. euroa vuonna 2016 (ja 67 milj. euroa vuosina 2017 ja 2018)

26.10.2016

Valtion eläkemaksu 2015-2017

2015Toteuma

2016Toteuma-arvio

2017Arvio

Kokonaiseläkemaksu yhteensä 26,37 % 24,08 % 23,67 %

Vanhuuseläkeosa 21,38 % 19,66 % 18,50 %

Perhe-eläkeosa 2,32 % 2,13 % 2,28 %

Työkyvyttömyyseläkeosa 2,31 % 1,97 % 2,57 %

Hoitokuluosa 0,36 % 0,33 % 0,32 %

Työntekijän eläkemaksu yhteensä 6,26 % 6,26 % 6,65 %

Palkansaaja alle 53 vuotta 5,70 % 5,70 % 6,15 %

Palkansaaja täyttänyt 53 vuotta 7,20 % 7,20 % 7,65 %

Työnantajan eläkemaksu yhteensä 20,11 % 17,82 % 17,02 %

26.10.2016

Valtion eläkemaksu 2015-2017 sektoreittain

2015Toteuma

2016Toteuma-arvio

2017Arvio

Kokonaiseläkemaksu yhteensä 26,37 % 24,08 % 23,67 %

Valtio 26,53 % 24,51 % 24,18 %

Yliopistot 24,81 % 22,23 % 22,12 %

Yksityiset 25,43 % 22,96 % 22,56 %

Kunnat 27,35 % 24,62 % 23,66 %

26.10.2016

Evankelis-luterilaisen kirkon eläkemaksu 2016

Kirkon eläkemaksu koostuu

• Palkkaperusteinen maksu vuonna 2016

– seurakunnilta 24%

– kirkon keskusrahastolta ja kirkollisilta yhdistyksiltä 28 %

– työntekijältä 5,7 % tai 7,2 %

• Omavastuumaksua ei peritä vuonna 2016

• Eläkemaksun ohella seurakunnat maksavat

eläkerahastomaksua, joka vuonna 2016 on 4,0 % vuoden

2014 kirkollisverosta (tämän perii Kirkkohallitus)

• Kirkolliskokous päättää vuosittain kirkon eläkejärjestelmän

rahoitukseen liittyvistä maksuista lukuun ottamatta

työntekijän maksua, joka on sama kuin TyEL-

järjestelmässä

26.10.2016

Kysymyksiä valtion eläkemaksuista voi lähettää:

aktuaaripäällikkö Roman Goebel

[email protected]

tai

matemaatikko Antti [email protected]

Kiitos!

26.10.2016



Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta26.10.2016 Helsinki

Birgitta Moisala

26.10.2016 61

Eläkeuudistus 2017

• Tasavallan presidentti vahvisti 29.1.2016 uuden Julkisten alojen eläkelain (JuEL). JuEL pitää sisällään vuoden 2017 alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen säännökset.

• JuEL koskee henkilöitä, jotka työskentelevät kunta-alalla, valtiolla, evankelis-luterilaisessa kirkossa, Kelassa

– soveltamiskäytännöt saadaan ajan kanssa

26.10.2016 62

Työeläketurva

• Osa-aikaeläke (viim. 1.1.2017 ->)

• Varhennettu vanhuuseläke (viim. 1.12.2016 ->)

• Vanhuuseläke

• Osittainen varhennettu vanhuuseläke 2017 ->

• Ammatillinen kuntoutus/kuntoutusraha

• Osakuntoutustuki/kuntoutustuki

• Osatyökyvyttömyyseläke/työkyvyttömyyseläke

• Työuraeläke 2018 ->

• Työttömän vanhuuseläke

• Perhe-eläke

• Taloudellinen tuki (ryhmähenkivakuutus)

Työkyvyn heikentyessä

Iän karttuessa

Työttömyyden uhatessa

6326.10.2016

Perheenhuoltajan kuoltua

Osa-aikaeläke

• Osa-aikaeläkkeelle voi jäädä vuonna 1955 tai sitä ennen syntynyt siten, että se alkaa viimeistään 1.1.2017

• Alaikäraja 61 vuotta

• Sovitaan työnantajan kanssa

• Osa-aikatyössä on ansiorajat, joita ei saa

ylittää eikä alittaa

• Myönnetyt osa-aikaeläkkeet jatkuvat entisellään ja niiden maksamisen edellytykset säilyvät ennallaan

osa-aikaeläkkeen rinnalla tehtävästä työstä

kertyy eläkettä 1.1.2017 lukien 1,7 % / 1,5 % vuodessa

26.10.2016 64

Myönnetyt osa-

aikaeläkkeet säilyvät

ennallaan.

Työssäolo osa-aikaeläkkeellä

• Osa-aikaeläkkeen aikana ei saa olla yli kuusi viikkoa kestävää yhdenjaksoista palkatonta jaksoa.

• Sairaus- tai vuosiloma eivät vaikuta osa-aikaeläkeoikeuteen.

• Osa-aikaeläkkeen voi keskeyttää 1-6 kuukauden ajaksi siten, että eläkettä voi jatkaa entisin perustein

– (keskeytys mahdollinen, jos oae jatkunut vähintään kuukauden)

– ilmoitettava kirjallisesti

– jos uudelleen maksamista ei ole haettu 6 kuukauden kuluessa, eläke lakkautetaan.

– Jos 1.1.2017 jälkeen 6 kk keskeytysaikaraja on ylitetty, ei voi enää palata uudelleen osa-aikaeläkkeelle.

26.10.2016 65

Eläkeikä, eläkeuudistus 2017

• Alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta säilyy vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneillä.

• Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee portaittain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä.

• Julkisen alan henkilökohtaiset eläkeiät (63–65 v.) säilyvät.

• Ammatillisiin eläkeikiin tulee korotuksia.

• Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ala- ja yläikäraja vahvistetaan sinä vuonna, kun henkilö täyttää 62 vuotta.

• Vuoden 2017 eläkeikäkorotuksista on säädetty julkisen alan eläkelain 10 §:n 2 momentissa.

Eläkeuudistus ei vaikuta

ennen vuotta 2017

eläkkeelle siirtyviin.

26.10.2016 66

Eläkeikä sidotaan eliniän odotteeseen (Lähde: STM)

• Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alin eläkeikä sidotaan eliniän odotteeseen.

• Alinta eläkeikää nostetaan enintään 2 kuukautta vuodessa.

• Nostaminen perustuu laskukaavaan, joka säädetään laissa. Sen pohjalta eläkeikä vahvistetaan asetuksella ikäluokittain ennen sitä vuotta, jona kukin ikäluokka täyttää 62 vuotta.

• Tarkoituksena on, että eläkeajan ja työssäoloajan suhde pysyy samana kuin se on vuonna 2025.

26.10.2016 67

Eläkkeen karttumisen yläikäraja

• Nykyistä 68 vuoden vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa nostetaan myös asteittain.

• Yläikäraja nousee

– 1958 -1961 syntyneillä 69 vuoteen

– 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuoteen

• Virkamieslain säännöksiä eroamisiästä on muutettu vastaavasti.

26.10.2016 68

Henkilökohtainen eläkeikä- Huom! henkilökohtaiset eläkeiät (63-65 v) säilyvät

• Ennen v. 1960 syntyneellä työntekijällä on henkilökohtainen eläkeikä, jos palvelussuhde on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu eläkeikään saakka.

– Jos jää eläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavutettuaan, eläke on kertynyt ajalta ennen v. 1995 parempitasoisena.

– Vanhuuseläkeikä on sitä lähempänä 63 ikävuotta, mitä enemmän työvuosia on ollut ennen vuotta 1995.

• Henkilökohtaiseen eläkeikään ei ole itse voinut vaikuttaa, vaan se on määräytynyt työvuosien perusteella.

• Huom!

– Ammatillinen eläkeikä perustuu 1990-luvulla tehtyyn valintaan.

6926.10.2016

Palvelussuhteen yhdenjaksoisuus

• Yhdenjaksoisuus tutkitaan, kuten tähänkin saakka, myös 1.1.2017 jälkeen (KuEL, VaEL, KiEL, KelaL).

• Henkilökohtainen tai ammatillinen eläkeikä säilyy, jos lakikohtaisia ansioita on 1.1.2005 alkaen jokaisena vuonna eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun minimimäärä (6000 e vuonna 2005) 8238 euroa vuonna 2016, TAI

• mikäli lakikohtainen ansioraja ei täyty, tutkitaan palvelussuhteen katkeamaton voimassaolo eläketapahtumaan saakka (työkyvyttömyyden alkamiseen tai henkilökohtaisen eläkeiän täyttämiseen).

26.10.2016 70

Vanhuuseläkeikä nousee 2017 alkaen

Syntymävuosi Alin eläkeikä Eläkkeen karttuminen päättyy

1954 tai ennen 63 v. 68 v.

1955 63 v. 3 kk 68 v.

1956 63 v. 6 kk 68 v.

1957 63 v. 9 kk 68 v.

1958 64 v. 69 v.

1959 64 v. 3 kk 69 v.

1960 64 v. 6 kk 69 v.

1961 64 v. 9 kk 69 v.

1962-1964 65 v. 70 v.

1965- Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

26.10.2016 71

Ammatillinen eläkeikä nousee 2018 alkaen

Ammatillinen eläkeikä täyttyy nykysäännöin

Eläkeikä nousee

2018 + 3 kk

2019 + 6 kk

2020 + 9 kk

2021 + 1 v

2022 + 1 v 3 kk

2023 + 1 v 6 kk

2024 + 1 v 9 kk

2025 ja sen jälkeen + 2 v

Alempi ammatillinen eläkeikä voi kuitenkin nousta enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään.

26.10.2016 72

Eläkkeen kertyminen työansioista

Syntymävuosi 31.12.2016 asti v. 2017-> v. 2026 ->

-> 1953 1,9 %4,5 %

1,5 %

1954-1972 1,5 %1,9 %

1,5 %1,7 % 53-62 v.

1,5 %

1973 -> 1,5 % 1,5 % 1,5 %

26.10.2016 73

2017 muutoksia eläkkeen karttumiseen

Vuodet Ikä 17-52 Ikä 53-62 Ikä 63-

2017 - 2025 1,5 % 1,7 % 1,5 %

2026 - 1,5 % 1,5 % 1,5 %

- Työeläkettä kertyy kaikista vuosityöansioista- Esim. 20 000 e/vuosi kertyy 1,5 %:n mukaan 25 e/kk eläkettä- Esim. 20 000 e/vuosi kertyy 1,7 %:n mukaan 28 e/kk eläkettä

26.10.2016 74

Vanhuuseläkkeen lykkäyskorotus

• Jos eläke alkaa alinta eläkeikää myöhemmin.

• Ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä karttuneeseen eläkkeeseen.

• Tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työssä vanhuuseläkeiän täyttymisen jälkeen.

• 0,4 %/kuukausi ikäluokan alimmasta eläkeiästä

– esim. jos lykkää eläkkeen hakemista 9 kk -> lykkäyskorotusta eläkkeeseen 9 x 0,4 = 3,6 %

26.10.2016 75

Elinaikakerroin• STM vahvistaa vuosittain seuraavalle vuodelle

• Alkavan eläkkeen määrä sopeutetaan elinaikakertoimella elinajan odotteen kehittymiseen.

• Eläkettä laskettaessa karttunut eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.

• Sovelletaan 2010 ja sen jälkeen alkaviin eläkkeisiin

– eläkkeen laskennassa käytetään 62-vuotiaalle vahvistettua kerrointa

– mikäli jää aikaisemmin eläkkeelle käytetään eläkkeen alkamisvuodelle vahvistettua kerrointa

– työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään eläketapahtumavuoden kerrointa, ja vain työstä karttuneeseen osuuteen

• Eläkkeen tasoa voi parantaa jatkamalla työntekoa

7626.10.2016

Elinaikakerroin - vuoden 2015 väestöennuste*arvio (Lähde: ETK)

Syntymä-

vuosi

Eliniän odote 63-

vuotiaana62 v

Elinaikakerroin 62-

vuotiaana

1948 21,2 vuotta 2010 0,99170

1949 21,2 vuotta 2011 0,98689

1950 21,4 vuotta 2012 0,98351

1951 21,5 vuotta 2013 0,97914

1952 21,7 vuotta 2014 0,97552

1953 21,9 vuotta 2015 0,97200

1954 22,0 vuotta 2016 0,96800

1955 22,2 vuotta 2017 0,96212*

1956 22,3 vuotta 2018 0,95738*

1957 22,5 vuotta 2019 0,95143*

1958 22,6 vuotta 2020 0,94581*

26.10.2016 77

26.10.2016 78

Tavoite-eläkeikä• Jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkkeen alaikäraja

ja tätä korkeampi tavoite-eläkeikä.

• Tavoite-eläkeiässä eläkkeen kertyminen on vähintään yhtä suuri, kuin elinaikakertoimen aiheuttama vähennys ikäluokan alimmassa eläkeiässä.

• Arvio lähetetään noin kuusi vuotta ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää

– 1954 – 1958 syntyneille arvio vuonna 2017.

Syntynyt 15.8.1954

Kuntatyössä 1.1.1980 lukien

Ansiotaso 2 600 e/kk

Henkilökohtainen eläkeikä 64 vuotta 11 päivää:

täyttyy 26.8.2018 -> vanhuuseläke 1.9.2018

Anneli voi syntymävuotensa perusteella hakea

vanhuuseläkettä aikaisintaan 63 vuoden iässä

- eläkettä kertyy 68-vuotiaaksi asti.

Esimerkki: Anneli, vanhuuseläke eri-ikäisenä

26.10.2016 79

Eläke ikäluokan alimmassa iässä

-> ei lykkäyskorotusta

Eläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää ei oikeutta lisäeläkeosuuteen

Kertyneen eläkkeen määrä 31.8.2017 mennessä 1 480 e/kk

jota elinaikakerroin vähentää – 52 e/kk

Annelin vanhuuseläke 1.9.2017 1 428 e/kk

26.10.2016 80

Esimerkki: Anneli, vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana

Kertyneen eläkkeen määrä 1.9.2018 mennessä - karttuma ajalta ennen 1995 täytenä 1 590 e/kk

Lykkäyskorotus 12 kuukauden ajalta + 4,8 % +76 e/kk

yhteensä 1 666 e/kk

Elinaikakertoimen vaikutus - 59 e/kk

Annelin vanhuuseläke 1.9.2018 1 607 e/kk

26.10.2016 81

Esimerkki: Anneli, vanhuuseläkkeelle 64-vuotiaana

Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE)

• Alaikäraja 61 vuotta (vuodesta 2025 lähtien 62 vuotta)

• Myönnetään aikaisintaan 1.2.2017 lukien (ei takautuvasti)

• Ei palkka- tai työaikarajoituksia

• Ei oikeutta, jos täyttänyt ammatillisen eläkeiän tai eroamisiän, mutta ei alinta yleistä vanhuuseläkeikää (=suojasäännös)

• Maksuun 25 %, 2 x 25 %, tai 50 % karttuneesta eläkkeestä

• Varhennusvähennys 0,4 % varhennuskuukautta kohti

– varhennusaika lasketaan kunkin ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä

• Mikäli OVE alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää, julkisen alan vanhoihin parempiin karttumiin tehdään vähennys ajalta ennen v. 1995

– eläkekarttuma 2,2 % vuodessa -> 1,8 %

26.10.2016 82

OVEsta lisää

• Työnteosta OVEn rinnalla kertyy normaalisti uutta eläkettä

– jos työ päättyy, OVEn maksaminen jatkuu silti.

• Vuosilomaoikeus kertyy jäljellä olevan työn perusteella.

• OVElta voi hakeutua kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

• OVE ei muunnu vanhuuseläkkeeksi, vaan se myönnetään hakemuksesta.

26.10.2016 83

Syntynyt 6.6.1956 - osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen 61 vuoden alaikäraja täyttyy vuonna 2017

Yksityisiä työsuhteita vuosina 1978-1981

Valtion palvelusta vuodesta 1982 alkaen

Ansiotaso työuralla keskimäärin 2 800 e/kk

Henkilökohtainen eläkeikä 64 v 4 kk

täyttyy 6.10.2020 vanhuuseläke 1.11.2020

Matti voi syntymävuotensa perusteella hakea vanhuuseläkettä aikaisintaan 63 v 6 kk iässä

Esimerkki: MattiOsittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE)

26.10.2016 84

Esimerkki: MattiOsittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE)

Kertymät 31.12.2016 mennessä yhteensä 1 660 e/kkosittainen varhennettu vanhuuseläke 50 % = 830 e/kk

- vähennys ennen 1995 kertyneeseen eläkkeeseen - 35 e/kk

- varhennusvähennys - 95 e/kk

- elinaikakerroin (=eläkkeen alkamisvuoden kerroin) - 35 e/kk

Osittainen varhennettu vanhuuseläke 1.7.2017 665 e/kk

Matti jatkaa ove:lla töitä puoliaikaisestieläkeikäänsä astiarvio eläkkeestä 64 v 4 kk iässä, 1.11.2020 1 680 e/kk

Matti jatkaa ove:lla kokoaikatyössä

eläkeikäänsä astiarvio eläkkeestä 64 v 4 kk iässä, 1.11.2020 1 776 e/kk

Matti siirtyy ilman ove:a vanhuuseläkkeelleeläkeiässäänarvio eläkkeestä 64 v 4 kk iässä, 1.11.2020 1 970 e/kk

26.10.2016 85

OVE työnantajan näkökulmasta (Lähde: ETK)

• Työnantajalla on velvollisuus yrittää järjestää osa-aikaistatyötä, jos OVE:lle siirtyvä sellaista haluaa.

• OVE:n määrällä ja palkalla ei ole suoraa kytköstä toisiinsa,eikä työnantajan tarvitse sopia jostain tietyn suuruisestapalkasta OVE:n johdosta.

• Työntekijä voi ottaa OVE:n kertomatta siitä työnantajalle.

26.10.2016 86

Työuraeläke• Alaikäraja 63 vuotta

• Edellyttää 38 vuoden työuraa, joka on tehty rasittavassa ja kuluttavassa työssä

• Työuraeläke voi alkaa aikaisintaan 1.2.2018

• Eläkkeen määrä on eläkkeen alkamiseen mennessä karttunut eläke – ei ns. tulevaa aikaa. Eläkkeen taso voi olla matalampi kuin työkyvyttömyyseläke. Saantiedellytykset työkyvyttömyyseläkettä lievemmät.

• Työkyvyn arviointi

– työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt

– mahdollisuus jatkaa työssä on pysyvästi heikentynyt

– työ jatkuu tai sen päättymisestä on enintään vuosi

26.10.2016 87

Työuraa tukemassa jatkossakin

• ammatillinen kuntoutus

– oikeutta kuntoutukseen ei ole, jos täyttänyt alimman vanhuuseläkeikänsä

• osakuntoutustuki (määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke)

• osatyökyvyttömyyseläke

• kuntoutustuki (määräaikainen täysi työkyvyttömyyseläke)

• työkyvyttömyyseläke (täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi)

Jos työkyvyn alenema sattuu vuodelle 2017 tai sen jälkeen ja

esim. täysi työkyvyttömyyseläke tulee myönnettäväksi, muuttuu se saman suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi alimmassa vanhuuseläkeiässä.

26.10.2016 88

Työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle

26.10.2016 89

Töissä (Osa)työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke

<- Tuleva aika ->

Töissä tk-eläkkeellä

26.10.2016 9090

Työurien tukeminen on Kevanstrateginen tavoite

Huolehtia vakuutettujen eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta

Turvata eläkkeiden rahoitus

Kevanperus-tehtävä

Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli

Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyys-eläkkeelle

Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut

Työurien tukemisen tavoitteet

Eläkkeen määrään vaikuttavat

• Työura

– (23 v), 2005 alkaen: 18 v -> 68 v, 2017 lukien 17 v -> yläikäraja

• Ansiot

• Karttumisprosentit

• Palkattomilta ajoilta karttuva eläke

• Indeksitarkistukset

• Elinaikakerroin

• Työntekijän eläkemaksu 2016

– 18 - 52-vuotiaat 5,7 %

– 53 - 68-vuotiaat 7,2 %

• 2017: työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevista ansioista

– 53‒62-vuotiailla korotettu eläkemaksu ajalla 2017 – 2025

• Eläkkeen rinnalla tehty työ

26.10.2016 91

Palkattomien aikojen (etuusansioiden) eläketurva 1.1.2005 jälkeen 1,5 % • Etuuden perusteena olevasta ansiosta:

– vuorotteluvapaan osalta 55 %

– äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta 117 %

– ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan osalta 75 %

– muiden ansiosidonnaisten päiväraha-aikojen mm. kuntoutusrahan osalta 65 %

• Muut palkattomat etuudet:

– tutkintoon johtava opiskelu; enintään 5 vuodelta, peruste 718,93 euroa/kk (vuoden 2016 taso)

– alle 3-vuotiaan lapsen hoito, peruste 718,93 e/kk (v. 2016 )

– kertynyt eläke myönnetään, jos ennen eläkkeelle jäämistä työansioita ollut työuran aikana vähintään 17 254,08 euroa (v. 2016)

– karttuneen eläkkeen määrä vuodessa noin 10 e/kk

• 2017: palkattomien jaksojen osalta alaikäraja on 17 v., alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta 18 v.

26.10.2016 92

• vuodessa työansioista kertyy eläkettä n. 50 €/kk

• vuoden työttömyysajalta (ansiosidonnainen) kertyy eläkettä n. 31 €/kk

• vuodessa sairaspäivärahasta kertyy eläkettä n. 27 €/kk

• 6 kk vuorotteluvapaa + 6 kk työssä, eläkettä 12+24 = n. 36 €/kk

0

20

40

60

Työttömyys SV 6kk v-vapaa + 6kk työssäTyöansio

Esimerkki: Henkilö on yli 53-vuotias ja vuosiansiot ovat n. 35.000 €/v

26.10.2016 93

Eläkkeiden hakemisesta• Viimeiset uudet osa-aikaeläkkeet alkavat 1.1.2017 ja sitä

suunnittelevien on syytä selvittää edellytykset Kevasta ja sopia asiat työnantajan kanssa. Jos osa-aikaeläke alkaa 1.1.2017, työnantajalta tarvitaan vuoden 2016 ansiotiedot Kevaan.

• Osittainen varhennettu vanhuuseläke: voi hakea vuoden 2016 lopulla, ensimmäiset päätökset voidaan antaa tammikuussa 2017

• Työuraeläke: ennakkopäätös aikaisintaan 9/2017, eläke 1.2.2018 ->

– Hakemuslomake (julkaistaan 5/2017) + lomakkeeseen liitettävä: työterveyshuollon lausunto, työnantajan kuvaus. Työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä.

• Lakimuutokset 2017 vaikuttavat kaikkien muidenkin eläkelajien laskentasääntöihin. Tämä näkyy ensin uusien vanhuus- ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden päätöksissä.

– Jos näissä lajeissa hakee helmikuussa 2017 tai sen jälkeen alkavaa eläkettä, päätös voidaan tehdä vasta tammikuussa 2017.

26.10.2016 94

Muutokset palvelussuhde- ja vuosiansiotietojen ilmoittamisessa rekisteriin vuoden 2017 alusta, JuEL

• Lakimuutos ei aiheuta montaa muutosta ilmoitusliikenteeseen.

• Vuoden 2017 alusta muuttuu vakuuttamis- ja ilmoittamis-velvollisuuden alaikäraja nykyisestä 18 vuodesta 17 ikävuoteen.

• Kunnan kokouspalkkiot oikeuttavat eläkkeeseen 2017 alkaen.

• Kevan palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteessä ei oteta käyttöön JuEL–lakikoodia. Ilmoituksissa käytetään nykyisiä tietoja, esim. KuEL kunnan eläketurvan ja VaEL valtion eläketurvan piiriin kuuluvista.

• Keva julkaisee alkuvuodesta 2017 uusitut ilmoitusliikenteen ohjeet. Ota yhteyttä sähköpostilla [email protected], kun tarvitset neuvoja rekisteritietojen ilmoittamiseen tai soita 020 6142858 (kunnan, kirkon eläketurva) ja 020 614 2854 (valtion eläketurva).

26.10.2016 95


Kiitos osallistumisesta!

25.10.2016 96

Kevan työelämäpalvelut työuria pidentämässä

Henkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivät 26.10.2016

2.11.2016 97

Kun meillä puhutaan työhyvinvoinnista..

• Meillä puhutaan paljon…..

• Meillä puhutaan liian vähän….

• -> miten Kevantyöelämäpalvelut vastaavat näihin kysymyksiin?

2.11.2016 98

Esityksen sisältö

1. Mielen päällä tänään…

2. Kevan tehtävänä työurien tukeminen

3. Yhteiskunnallisesti merkittävää työhyvinvoinnin johtamista

4. Kustannusnäkökulma – lyhyesti

5. Yksilö – mitä työhyvinvointi tarkoittaa?

6. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen

7. Kevan työelämäpalvelut, palveluksessasi!

2.11.2016 99

Kevan tehtävät

2.11.2016 100

Työurien tukeminen on Kevan strateginen tavoite

2.11.2016 101

Huolehtia vakuutettujen eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta

Turvata eläkkeiden rahoitus

Kevanperus-tehtävä

Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli

Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyyseläkkeelle

Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut

Työurien tukemisen tavoitteet

Eläkejärjestelmä ja työhyvinvointi• Eläkejärjestelmällä on aikaisemmin hoidettu työvoimapolitiikkaa.

• Eläkejärjestelmän kautta mahdollisuus aikaiseen työnjättöön: alhaiset eläkeiät, joustavat eläkemuodot.

• Viime aikaisissa eläkeuudistuksissa varhaisen eläkkeellesiirtymisen mahdollisuuksia on johdonmukaisesti tiukennettu.

• ”Kiristyvä” eläkepolitiikka on osaltaan korostanut työhyvinvoinnin merkitystä: ilman työhyvinvointia ei ole pitkiä työuria.

2.11.2016

Millainen työhyvinvointijohtaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää ?

• Lisää työn sujuvuutta ja tätä kautta työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta.

• Parantaa organisaatioiden valmiuksia johtaa työhyvinvointia ja työkykyä. – Ennaltaehkäisy– Työkykyprosessit– Seuranta, arviointi ja suunnitelmallinen parantaminen

työhyvinvoinnin ja työkyvyn alueella.

• Vähentää työkyvyttömyyttä ja sitä kautta kustannuksia:– Sairauspoissaolot– Työtapaturmat– Työkyvyttömyyseläkkeet.

2.11.2016

Kustannukset mielessä

2.11.2016 104

Työhyvinvointijohtamisen ongelmat taloudellisessa mielessä

• STM:n tekemien laskelmien mukaan tekemättömän työn kustannukset Suomessa ovat vuositasolla noin 25 mrd euroa.

• Työkyvyttömyyden aiheuttamat menot kunnille ovat noin 2,2 mrd euroa vuodessa.

• Kunta-alan työkyvyttömyysmenot ovat noin 440 miljoonaa euroa.

• Suurissa kaupungeissa menot kymmeniä miljoonia euroja vuosittain.

2.11.2016

Välittömät kustannukset:

• Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut)

• Poissaolojen korvaamisesta aiheu-tuvat välittömät kustannukset (sijai-set, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö)

• Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut.

• Työterveyshuoltokustannukset

Työkyvyttömyysmaksut

Välilliset kustannukset:

• Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet.

• Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen.

• Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen.

* EK: Sairauspoissaolojen hallinta , 2009

Tapaturmamaksut

Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)*

106

Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %.

61

7

6

25

Sairauspoissaolokustan

nukset

Työterveyshuollon

kustannukset

Työtapaturmavakuutus

maksut

Työkyvyttömyyseläkem

aksut

2.11.2016 107

Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista

67

26

7

1-14 pv 15-60 pv

2.11.2016

Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan

24

47

29

1-14 pv 15-60 pv

Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan

108

Yksilö & työhyvinvoinnin merkitys

2.11.2016 109

110

Mitä jos sinulla on työssä ihminen, joka

• on ammattilainen, osaamiseensa panostanut

• unelma-ammatissaan työskentelevä

• oikea helmi, josta et halua luopua? ….. Mitä jos itse olet sellainen?

• Minkälaista työhyvinvointia hän ansaitsee?

• Mikä saa hänet loistamaan ja onnistumaan?

• Mikä saa työnantajan antamaan parastaan?

Ajatuksen äiti: Raija Hätinen, Nykyään eläkkeellä oleva ent. Hämeenlinnan kaup. hlöstöjoht.

Näkökulma: kenen hyvinvointi?

111

Työkyky ei ole pelkästään (työ)terveyttä

Kyky ansaita ansiotuloja

Ihmisen toimintakyky työympäris-

tössä

Työn ominaisuudet

Ihmisen voimavarat

ovat tasapainossa

Työkyky kuvastaa ihmisen toimintakykyä työympäristössä.

Se kertoo mitä työntekijä tarvitsee suoriutuakseen työssä & työelämässä: • Riittävää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

toimintakykyä.• Työtehtävien osaamista ja hallitsemista.

Lisäksi työkykyyn vaikuttavat • Koulutus, ikä sekä henkilökohtaisen elämän

tilanteet ja motivaatio. • Työn ominaisuudet, työyhteisö ja

johtaminen.• Yhteiskunnan arvot ja vaatimukset

TYÖKYKY

Käsitteenä työkyky on monimutkainen, tilanne- ja kulttuurisidonnainen käsite. Sen ymmärtämiseksi, parantamiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan myös muita kuin terveydenhuollon toimenpiteitä. (Ropponen/Keva 2015, Seuri & Suominen 2010, Ilmarinen ym. 2006 ja 2003, Goud ym. 2006)

Selitysosuus

33%

Selitysosuus 14%

Selitysosuus

13%Selitysosuus 39%

yksilön

henkilökohtaisia

voimavaroja

työ ja työolot

Juhani Ilmarisen Työkykytalo; Keva

Hyvä työkyky, hyvät työnteon edellytykset ja hyvä työhyvinvoinnin

johtaminen vaikuttavat työssä onnistumiseen ja hyviin tuloksiin.

Lopputuloksena on tyytyväinen asiakas.

Työhyvinvoinnilla on merkitystä

Työkyvyn- ja työhyvinvoinnin strategisella johtamisella voidaan

• Vaikuttaa työn mielekkyyteen ja sujumiseen sekä asiakkaan saaman palvelun laatuun.

• Tukea työkykyä työuran eri vaiheissa.

• Vaikuttaa työkyvyttömyys-kustannuksiin ja työnteon laatuun.

• Auttaa työntekijöitä tiedostamaan työkyvyn alenemisen tai sen menettämisen seuraukset esim. toimeentulossa.

• Vahvistaa ennakoivaa henkilöstöjohtamista ja tukea työterveysyhteistyötä ja aktiivisen tuen toimintatapaa.

113

Ihmiset

voivat hyvin

Työilma-piiri

on myön-teinen

Esimies-työ on

oikeudenmukaista

Omaan työhön

voi vaikuttaa

Työ joustaa

Hyvässä & tuloksellisessa työpaikassa

STM:n raportti 2015:5 Inhimillinen pääoma –Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria?

Hyvän työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen piirteitä

Seuranta ja arviointi

Strategisuus

Rakentaminen

Aktiivinen tuki

Henkilöstöjohtamisen tavoitteet näkyvät strategiassa ja taloudellisessa

suunnittelussa, toimialajohto ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen,

työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on tavoitteellista.

Tavoitteet on kirjattu muutostavoitteina ja niiden onnistumisen arvioinnille

on selkeät mittarit. Arvioinnin tueksi esimies, henkilöstöjohto ja toimiala-

johto saavat HR-järjestelmistä raportteja. Esimiehillä on hälytysjärjestelmä

sairauspoissaolojen seurantaan.

Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan tuloksellisuutta, työn

sujuvuutta ja työhyvinvointia.

Organisaatio on rakentanut käyttöönsä aktiivisen tuen toimintamallin. Malli

on rakennettu yhdessä: ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja,

työsuojeluvaltuutetut. Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa.

Tuen osat on kuvattu selkeästi, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selkeät.

Esimiehet ja työntekijät on koulutettu aktiivisen tuen toimintatapaan.

Toimintamallin yhtenäistä käyttöä arvioidaan säännöllisesti.

Kevan Kaari- työurapalvelut

Strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa?

• Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään. Strategialähtöisyys.

• Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Ihmisten hyvinvointi.

– Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat selviä.

– Toimintaa tukevat toimintamallit tunnettuja ja käytössä.

– Mittarit, seuranta, arviointi.

– Kehittämistoiminta on proaktiivista.

115

Strateginen työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen

Henkilöstötalous

Palvelut

Henkilöstö

TalousResurssijohtaminen

• tuloksellisuus• tuottavuus

• riskien hallinta

Työhyvinvointijohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa

4

Kehittää työkykyä tukevia toimintatapoja yhteistyössä asiakkaan kanssa. Raportoi sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista jne.

Ammattijohto- Ylin johto

- Talous ja rahoitus- Henkilöstöjohto

- Toimialajohto- Luottamusmiehet

Työyhteisöt&

työntekijät

Esimiehet

Poliittinen johto

Työssä jatkamisen tukeminen strategisena kysymyksenä: päätökset tavoitteista, linjaukset, resursointi ja seuranta

Työterveys

Valmistelee linjaukset strategiselle tasolle sekä ja vastaa toimeenpanosta ja

käytäntöjen kehittämisestä osana henkilöstöjohtamista. Luo edellytyksiä henkilöstön osallistumiselle

Vastuu työn sujumisesta ja työnteon edellytyksistä huolehtiminen omassa yksikössä.

Työyhteisön toimivuudesta huolehtiminen. Omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen

Innovointi toiminnan kehittämiseksi

2.11.2016 Kaari - Työurapalvelut

Työkyvyttömyyttä koskevaa tietoa ei käytetä suunnitelmallisesti

120

98

56

78

91

57

95

40

67

81

61

64

15

79

64

32

1

43

21

8

41

4

58

30

15

34

30

79

17

28

60

1

1

1

1

2

1

2

1

4

5

6

6

4

8

8

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Sairauspoissaolot

Säännöllinen seuranta

Lukumääräinen tavoite

Kustannusten seuranta

Syiden tunnistaminen

Suunnitelma vähentämiseksi

Työtapaturmat



Kustannusten seuranta

Syiden tunnistaminen

Suunnitelma ehkäisemiseksi

Työkyvyttömyyseläkkeet



Varhe-maksun seuranta

Syiden selvittäminen

Suunnitelma ehkäisemiseksikyllä ei en osaa sanoa

Laura Pekkarinen ja Toni Pekka, Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveyshuoltoyhteistyöKevantutkimuksia

Miten tietoa osataan käyttää hyväksi? Mitä seurannasta seuraa? Suunnitelmia, tavoitteita, etenemistä strategian suunnassa?

Mitä toimenpiteitä kuntaorganisaatioissa seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti? % (Pekkarinen & Pekka, Keva 2015)

2.11.2016

81

80

77

71

68

61

59

53

51

0 20 40 60 80 100

Työntekijöiden siirtymistä eri eläkelajeille 5

vuoden aikana

Kehityskeskustelujen tavoitteiden ja toimien

toteutumista

Työhyvinvointia tai työkykyä kyselyjen avulla

Organisaation osaamistarpeita

Henkilöstöraportti perustuen esim. kunta-

alan suosituksiin

Henkilöstön osaamista

Kunta- ja palvelurakenteen muutoksia ja

henkilöstövaikutuksia

Työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia

Työhyvinvointi- tai työkykyriskejä

muutostilanteissa

säännöllisesti (esimerkiksi vuosittain)

Kaari - Työurapalvelut

Strategisesti merkittäväksi koettiin työhyvinvointikyselyt

Työhyvinvointi- ja työkykyriskit muutostilanteissa -> apua toivotaan työterveyshuollosta

Tietoa on, mutta…

• Kunnissa kerättävää tietoa työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työkyvyttömyyden kustannuksista ei aina osata muuttaa tavoitteiksi ja toimenpiteiksi.

• Poliittisilla päättäjillä on harvoin käytössään mittareita työhyvinvoinnin seurantaan.

• Työkyvyn aktiivinen tuki edellyttää toimivaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, mutta toimintatapaa kehitetään silti usein itsenäisesti. Myös esimiesten kouluttamisesta on huolehdittava.

• Lähtökohdat työterveysyhteistyölle ovat kunta-alalla hyvät.

• Työterveyshuollon painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseviin toimiin. Kunnissa kaivataan myös asiantuntijatukea ja –tietoa työkykyjohtamisen tueksi ja muutostilanteissa.

Laura Pekkarinen & Toni Pekka: Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö kunta-alalla 2015

Työelämäpalvelut

2.11.2016 123

Työelämäpalvelujen ydin on työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen

• Keva auttaa asiakkaitaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategisessa johtamisessa. Tässä on seuraavat näkökulmat:

– Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen kehittämisen tuki

– Työkyvyttömyyskustannusten hallinta

– Työurien tukeminen (työhyvinvoinnin ja työkyvyn tuen prosessit)

• Teemat toistuvat eri palveluissa ja tutkimuksissa.

2.11.2016 124

Kevan palvelut työuran eri vaiheissa

2.11.2016 125

Työhyvinvointi- ja työkyky-johtamisen edistäminen

Aktiivisen tuen palvelut

Kevanpalvelut

Kevanvastuuyksikkö

Kevantavoite

Työelämäpalvelut Työelämäpalvelut ja VAKU

TKE-yksikkö, VAKU ja Työelämäpalvelut

Eläkeyksikkö, TKE ja VAKU

Työuranvaihe

Ei työkykyongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita

Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa

Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut.

Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä

Ammatillinen kuntoutus ja eläkeratkaisut

Eläkeratkaisut

Työhyvinvointi, tuottavuus

Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen

Työhyvinvoinnin turvaaminen

Työkyvyttömyyden ehkäisy

Työssä jatkaminen

Lakisääteisen tehtävän toteutus

Työkyvyttömyys-kustannusten hallinta ja työhyvinvointi

EläköityminenTyönantajan tavoite

Työntekijän tavoite

Hyvinvointi työssä

Työkyvyn säilyttäminen

Työssä jatkaminen

Toimeentulon turvaaminen

Konsultointipalvelu

Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tuki

Aktiivinen tuki (edistävä ja reagoiva)

Työkyvyttömyyskus-tannusten hallinta

Työterveysyhteistyö

Tilaisuudet

Keva-päivä

Työelämäpalvelujentyöpajat, seminaarit jawebinaarit

Erityispalvelut

Kyselystä kehittämiseen-palvelu

Työkyvyttömyys-kustannusten laskentapalvelu

Työhyvinvointiastrategisesti -valmennus

Verkkopalvelut

Työkyvyttömyys-kustannusten analyysipalvelu

Työhyvinvointi-johtamisen arviointityökalu

Työhyvinvointikysely verkossa

Aktiivisen tuen itsearviointi

Hankkeet

EKJ-koulutusohjelma (KT, Kuntaliitto, FCG ja Keva)

Helsinki-pilotti (2015-2016)

Muutoksen tuen oppimisverkosto (Kunteko)

Aktiivisen tuen oppimisverkosto (Kirteko)

Tutkimukset

Teemat: työhyvinvointi, työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen, työterveysyhteistyö, toimintaympäristön muutos

126

Kevan työelämäpalvelujen muodot

Taloudellinen tuki

Työelämän kehittämisraha

Lähtökohtanamme konsultatiivinen kumppanuusyhteistyö

2.11.2016

Palvelu-pyyntö /

-tarjoius

Palvelu-

tarpeen

täsmentä-minen*

Palvelu-suunni-telma

Sovittua kehittämis-

työtä

Yhteinen arviointi

Asiakkaan yhteydenotto Kevaan tai Kevanasiakkaaseen

Kartoitetaan asiakkaan kanssa lähtötilanne Kevankonsultoivan tuen avulla

Täsmennetään palvelutarve ja laaditaan suunnitelma Kevanasiantuntijoiden kanssa

Tehdään yhdessä asiakkaan ja Kevanasiantuntijan kanssa

*Joihinkin palveluihin on hakumenettely

1.TILANNE/MITEN ASIAT OVAT?

• tiedon koonti mm. henkilöstön tilasta ja riskeistä, taloudesta, toiminnasta

• tiedon analyysi suhteessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin, riskien tunnistaminen

• johtopäätökset – mitä tiedot kertovat ja merkitsevät suhteessa nykyhetken ja tulevaisuuden toiminnallisiin tavoitteisiin

3. TOIMINTA/MITÄ TEHDÄÄN / MITÄ YHDESSÄ KEVAN KANSSA Miten toimimme tavoiteltujen muutosten aikaansaamiseksi?

• millä toimin halutut tulokset saadaan ajoiksi?

• millä tavoin, millä mittareilla prosessin toimivuutta ja käyttöä arvioidaan ja seurataan?

2. TAVOITE / MITEN ASIOIDEN TULISI OLLA?• Missä asioissa tavoitellaan muutosta ja millaista? • Miten muutos kuvataan konkreetteina tunnuslukuina tai

laadullisena muutoksena?• Millä mittareilla muutosta mitataan, todennetaan?

(sov. P. Liukkonen 2006

)

1b. ARVIOINTI/MITEN ASIAT OVAT NYT?Seurannan ja arvioinnin johtopäätökset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja suhteessa toimintaympäristöön.

Palveluotteemme konsultoiva tuki – yhteiskehittäminen asiakkaan kanssa

P

HT

P= palvelut H= henkilöstö T= talous

28.3.2014 Keva

Ajankohtaista nyt

• Sähköisten verkkopalvelujen kehittäminen

– Sähköinen työkyvyttömyyskustannusten laskentapalvelu, testaus keväällä 2017

– Sähköinen työhyvinvointikyselypalvelu, testaus syksyllä 2016

– Sähköinen palvelu työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen kehittämiseen

– Aktiivisen tuen verkkopalvelujen kehittäminen (mm. itsearviointilomakkeen kehittäminen)

• Työelämäasiantuntijoiden konsultoinnin tueksi työhyvinvointijohtamisen analyysityökalun rakentaminen, pilotointi syksyllä 2016

• Julkisen alan työhyvinvointi –tutkimus

• Keva tukee muutoksessa -työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen palvelujen käynnistäminen

28.3.2014 129

Työelämäpalvelut (TEP) –yksikkö elokuussa 2016

2.11.2016 130

Htv 2016 15,5Kaksi tiimiä: TEP 1 ja TEP 2

Ammatillinen kuntoutus kannattaa

Henkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivä

26.10.2016 Keva

Sirpa Reijonen

kuntoutuspalvelupäällikkö

Ammatillinen kuntoutus

• Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että osatyökykyinen työntekijä voi jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteistaan huolimatta

• Vakiintuneen työhistorian omaavat hakevat ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan

• Julkisen sektorin työntekijöiden ammatillista kuntoutusta hoitaa Keva

2.11.2016

Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus

2.11.2016

Kenelle?

• alle 63-vuotias*

• työkyvyttömyyseläkkeen uhka

• ansioita edeltävältä 5 vuodeltayhteensä vähintään 34 508,16€ *

• ammatillinen kuntoutus ontarkoituksenmukaista

• taustalla ei ole työtapaturmaa, liikennevahinkoa tai ammattitautia

Mitä korvataan?

• työkokeiluja

• koulutusta

• elinkeinotukea

• kuntoutussuunnitelman laadintaan tarvittavia palveluja

* 1.1.2017 alkaen edellytyksenä on, että henkilö ei ole saavuttanut alinta mahdollista vanhuuselkeikäänsä, ** summaa korotetaan vuosittain indeksikorotuksella

Ammatillinen kuntoutus kannattaa

HENKILÖ

•Työelämässä jatkaminen on taloudellisesti kannattavaa

•Kuntoutuksen aikainen toimeentulo parempi kuin eläke

•Työllä on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille (myös sosiaalinen näkökulma)

TYÖNANTAJA

•Keino vaikuttaa eläke-maksuihin ja vaihtuvuus-kustannuksiin

•Mahdollisuus säilyttää työntekijän osaaminen organisaatiossa

•Ei käytännössä aiheuta kustannuksia työnantajalle

YHTEISKUNTA

•Edistetään työurien pidentämistavoitetta

•Riittävän eläketason turvaaminen

2.11.2016

2.11.2016

Ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat Kevassa 2015• Hakijoiden keski-ikä 46,7 vuotta

• Naisia 82,5% hakijoista

• Yleisimmät asiakasryhmät:

– lähi- ja perushoitajat

– sairaanhoitajat

– lastenhoitajat

• Yleisin ikäryhmä 55-59 –vuotiaat, yli 60-vuotiaita asiakkaitakin lähes 300

• Yleisimmät terveydelliset rajoitteet

– tuki- ja liikuntaelinsairaudet

– mielenterveydelliset syyt

Onnistumisedellytyksiä

• Aktiivisen tuen toimintatapa juurrutettu,

roolit ja vastuut selkeät

– Toimitaan oikea-aikaisesti

– Esimies tuntee aktiivisen tuen toimintatavan ja toimii sen mukaisesti

– Työterveysyhteistyö toimivaa

– Toimintatavat selvät esimerkiksi pitkittyvien sairauspoissaolojen suhteen

• Työntekijällä itsellään merkittävä rooli ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa

– Uskallusta ”hypätä tuntemattomaan”

– Halua ammattitaidon kehittämiseen ja työuran jatkamiseen

• Työnantajalla näkemys tulevista kehityssuunnista/- tarpeista

2.11.2016

Oikeat toimet oikeaan aikaan -Mitä toimia missäkin vaiheessa?

Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkykyriski kasvaa

Korvaava työ

Kelan osasairaus-päiväraha

Ammatillinen kuntoutus

Osatk-eläkeKuntoutus-tuki

Työkyvyttömyys-eläke

Onhan varhaisen tuenkeskustelu käyty? Onko työjärjestelyjä mietitty? Onko työajan lyhennys riittävä toimi

vai pitääkö työnkuvaa muuttaa?

Viikkoja Kuukausi-pari Työkyvyttömyys jatkunut vuoden

2.11.2016

30-60-90 tarkistuspisteet

30: Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon kun sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden

60: Kela selvittää kuntoutustarpeen, svpäiväraha haettava

90: Sv-päivärahan maksaminen edellyttä B-lausuntoa, jossa otettu kantaa työkykyyn

2.11.2016

Pitkittyvät sairauspoissaolot- tarkistuslista 90 – 300 –päivän välille Käydäänkö 30-60-90 –lausunnon laatimisen yhteydessä aina työterveysneuvottelu

työhön paluun mahdollisuuksista?

Jos 90pv kohdalla ei synny konkreettista työhön paluun suunnitelmaa: - miten varmistutaan siitä, ettei yhteys työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä katkea?

Onko suunnitelma yhteydenpidosta tehty?

Miten työterveyshuolto koordinoi hoitoa erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen suuntaan ja miten tästä siirtyy tieto (salassapito huomioiden) työpaikalle?

Milloin ja kuka kutsuu koolle seuraavan työterveysneuvottelun ratkaisun löytämiseksi?

Miten työpaikalla pystytään hyödyntämään osatyökykyisten työpanos?

Onko selvitetty:

Työpaikan omat joustot ja työterveyshuollon kanssa sovittavat korvaavan työn käytännöt ja osasairauspoissaolon hyödyntäminen

Eläkelaitosyhteistyö osatyökykyisen työntekijän työpanoksen hyödyntämiseksi: ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, uudelleenkoulutus) sekä osakuntoutustuki-ja osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut

Ennen 300pv täyttymistä työterveysneuvottelu ja työnantajan lausunto lääkärin B-lausunnon liitteeksi eläkelaitokselle, mikäli päädytään hakemaan eläkettä määräaikaisesti tai toistaiseksi.

2.11.2016

30-60-90 -kuntoutusselvittely

30-60-90 -kuntoutusselvittely

• Kaari-laskurin kautta on havaittu, että työnantajilla haasteita pitkittyvien sairauspoissaolojen hallinnassa

• Keva tarjonnut osalle työnantajille ns. 30-60-90 –kuntoutusselvittelyä, jonka tarkoituksena on löytää ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät asiakkaat jo hyvissä ajoin ennen sairauspäivärahakauden pitkittymistä

• Käytännössä: 90 –päivän kohdalla tehtävä B-lausunto lähetetään Kelan lisäksi Kevaan. Kevan kuntoutusasiantuntija selvittää kriteerien täyttymisen ja ohjaa asiakas ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa.

2.11.2016

Työkyvyttömyyseläke-hakemukseen johtava prosessi

Ammatillinen kuntoutus ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden -lakimuutos 1.1.2015

• Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle annetaan päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen suoraan, jos ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät

• Tämä kuitenkin usein liian myöhäinen vaihe

– Motivaatio ammatilliseen kuntoutuksen ja työhön paluuseen yleensä laskee merkittävästi sairausloman pitkittyessä

2.11.2016

Työkyvyttömyyseläkehakemukseen johtava prosessi

• Lyhytaikaiset sairauspoissaolot:

– Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden (30 päivän sääntö)

– Kela selvittää kuntoutustarpeen, kun sv-päivärahaa on maksettu 60 päivää

– Työnantajan on haettava Kelalta sv-päivärahaa maksamansa palkan korvaamiseksi viimeistään 2 kuukauden sisällä työkyvyttömyyden alkamisesta (60 päivän sääntö)

2.11.2016 144

• Pitkittyvät sairauspoissaolot:

– Kela edellyttää sv-päivärahan maksamisen jatkumiseksi työterveyshuollon lausunnon, kun sv-päivärahaa on maksettu 90 päivää. Lausunnossa on otettava kantaa jäljellä olevaan työkykyyn ja työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssä (90 päivän sääntö)

– 150 sv-päivärahapäivän jälkeen Kela ohjaa tarvittaessa hakemaan eläkettä, mikäli työkyvyttömyys tulisi jatkumaan yli 300 päivää

2.11.2016

Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen

• Pitkät sairauspoissaolot (yli vuoden):

– Kelan sairauspäivärahakausi (max. 300 päivää) edeltää yleensä täyttä työkyvyttömyyseläkettä

– Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyys jatkuu tai sen arvioidaan jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan

• Eläkettä haetaan työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeella

• Osatyökyvyttömyyseläkkeestä mahdollisuus hakea ennakkopäätös (voimassa 9 kk)

2.11.2016

Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat

• Osakuntoutustuki (määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke)

• Osatyökyvyttömyyseläke

• Kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke)

• Täysi työkyvyttömyyseläke

2.11.2016

Eläkehakemuksen liitteet

• Hakemuksen liitteenä on oltava B-lääkärinlausunto/-lausunnot, joista käy ilmi vuoden yhdenjaksoinen työkyvyttömyysaika

• Työterveyslääkärin lausunto on suositeltava

• Mukaan voi liittää myös muita lääketieteellisiä selvityksiä, jotka selventävät hakijan työkykyä

2.11.2016

• Työnantajan lausunto työntekijän työtehtävistä ja työssä suoriutumisesta

– Sairauspoissaolot

– Työnantajan mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä

– Valmis lomake mm. Kevan nettisivuilla

• Muistiot mahdollisista työkykyneuvotteluista työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken

– Hyvä olla kirjattuna ne työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet, joita työpaikalla on tehty

2.11.2016

Kiitos ja mukavaa loppusyksyä

2.11.2016

palveleva keva henkilöstöasioista vastaaville 26.10.2016

Services