1SISÄLTÖ

Rehtorin katsaus 2

Toiminta-ajatus 4

Koulutus 6

Tutkimus 12

Yhteiskunnalliset palvelutehtävät 16

Talous ja toimitilat 20

Henkilöstö 24

Hallitus 25

Humanistinen tiedekunta 26

Kasvatustieteiden tiedekunta 28

Luonnontieteellinen tiedekunta 30

Lääketieteellinen tiedekunta 32

Taloustieteiden tiedekunta 34

Teknillinen tiedekunta 36

Tukipalvelut ja tukiyksiköt 42

Lähiyhteisöt 46

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

RA

IMO

AH

ON

EN

A N N A - M A R I A R A U D A S K O S K I

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

RE

HT

OR

IN

K

AT

SA

US

2

Rehtorin katsausL A U R I H . J . L A J U N E NR e h t o r i

Vuonna 2002 Oulun yliopiston määrälli-

nen kasvu jatkui samalla kun yliopisto jat-

koi työtä toimintansa laadun ja vaikutta-

vuuden lisäämiseksi. Yliopiston kokonais-

opiskelijamäärä ylitti ensimmäisen ker-

ran 15 000 rajan. Oulun yliopiston hou-

kuttavuus tiedeyhteisönä kasvoi entises-

tään. Avoimiin virkoihin saatiin runsaas-

ti hyviä hakijoita ja opiskelijavalinnassa jä-

tettiin ennätysmäärä hakemuksia perus-

tutkinto-opiskelijaksi (9 210 kpl; kasvua

edelliseen vuoteen lähes 4 %). Opinton-

sa aloitti syksyllä 2 414 uutta perustut-

kinto-opiskelijaa. Eniten uusien opiske-

lijoiden määrä kasvoi luonnontieteissä

(kasvua edelliseen vuoteen 20 %). Uu-

sista opiskelijoista yli 77 % oli kotoisin

Oulun ja Lapin lääneistä . Valmistuneista

valtaosa (58 %) sijoittui työelämään Poh-

jois-Pohjanmaalle. Lähes puolet valmis-

tuneista sijoittui Ouluun. Oulun yliopis-

tosta väitelleet tohtorit ovat sijoittuneet

työelämään hyvin, vain noin 1 % vuosina

1999–2001 valmistuneista tohtoreista oli

työttömiä . Yhä useampi tohtori sijoittui

yliopiston ulkopuolelle yrityksiin tai muun

julkisen hallinnon organisaatioon.

Yliopisto toimi vuonna 2002 erit-

tä in haasteellisissa olosuhteissa. Oulun

yliopisto on opetusministeriön käyttä-

mällä laskennallisella mallilla rahoitusta

runsaasti menettänyt yliopisto. Oulun

yliopiston osuus yliopistojen valtionbud-

jetista oli vuonna 1996 10,9 % ja vuonna

2001 10,3 %. Vastaavasti uusien opiskeli-

joiden suhteellinen määrä kaikista maam-

me yliopisto-opiskelijoista kasvoi samana

aikana 9,3 %:sta 11,1 %:iin. Suurinta opis-

kelijamäärien kasvu on ollut viime vuosi-

na teknillistieteellisellä , luonnontieteelli-

sellä ja kauppatieteellisellä koulutusalalla.

Opiskelijamääriä on kasvatettu valtakun-

nallisten ohjelmien, hankerahojen ja elin-

keinoelämän tuella. Tämä rahoitus on

kaikki määräaikaista ja nyt opiskelijat ovat

sisällä koulutuksessa ja rahoitus on pää-

osin siirtynyt perusbudjettiin eli opetus-

ministeriön kanssa sovittuihin korotettui-

hin tutkintotavoitteisiin. Oulun yliopisto

saavutti aikaisemmat tutkintotavoitteen-

sa hyvin ylittäen ne selvästi. Sovittaessa

opetusministeriön kanssa uusista tutkin-

totavoitteista, ne todettiin haasteellisik-

si, mutta realistisiksi saavuttaa kolmivuo-

tiskauden lopulla. Perustutkintojen osal-

ta yliopisto teki uuden ennätyksen (1 164

maisterin tutkintoa) ja suuntaus on sel-

västi kasvava. Tohtorin tutkintoja suori-

tettiin 105 ja niiden kohdalla jäätiin sel-

vemmin uusista tavoitteista. Uusien tut-

kijakoulujen ja jatkokoulutuksen tehosta-

mistoimien avulla luvut tulevat seuraavi-

na vuosina nousemaan.

Oulun yliopistossa jo pitkään tehty

tuloksellinen opetuksen ja oppimisen ke-

hitystyö näkyy mm. opiskelijoiden kes-

kimääräisten valmistumisaikojen lasku-

na siten, että koko yliopiston keskimää-

räinen perustutkintojen suoritusaika lä-

hestyy 5,5 vuotta. Kasvatustieteissä ja

taloustieteissä keskimääräinen valmistu-

misaika on alle 5 vuotta.

Yliopiston mittava rakennusinves-

tointiohjelma eteni merkittävästi. Huhti-

kuussa pääministeri Paavo Lipponen vih-

ki Tietotalo I :n ja marraskuussa kanslia-

pää llikkö Markku Linna arkkitehtuurin

osaston uuden lisärakennuksen. Kesä-

kuussa aloitettiin Kontinkankaan uudis-

rakennuksen rakentaminen lääketieteen

3

ja Biocenterin tilatarpeita varten. Syksyl-

lä taloustieteiden tiedekunta pääsi muut-

tamaan Linnanmaalla uusiin, peruskorjat-

tuihin tiloihin.

Yliopisto varautui uuden ns. kolman-

nen tehtävän tuloon käynnistämällä alu-

eellisen toimintansa kehitystyön. Yliopis-

ton alueellinen toiminta sekä yhteistyö

yritysmaailman ja julkishallinnon vä lillä

sai laajasti huomiota osakseen ja siihen

kävi tutustumassa useita arvovaltaisia de-

legaatiota kotimaasta ja ulkomailta kuten

Portugalin ja Islannin presidentit.

”Oulun yliopistossa jo pitkään tehty tuloksellinen opetuksen ja oppimisen kehitystyö näkyy muun muassa opiskelijoiden keskimääräisten valmistumisaikojen laskuna.”

AN

NA

-M

AR

IA

RA

UD

AS

KO

SK

I

Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grimsson vieraili rehtori Lauri Lajusen kutsusta Oulun yliopistossa 28. lokakuuta.

TO

IM

IN

TA

-A

JA

TU

S4

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Oulun yliopisto on kansainvälinen ope-

tus- ja tiedeyhteisö, joka kouluttaa eri-

koisalojen asiantuntijoita ja monialaisia

osaajia haastaviin alueellisiin, kansallisiin

ja kansainvälisiin tehtäviin. Koulutukses-

sa ja uusimman tutkimustiedon tuotta-

misessa ja soveltamisessa yliopisto hyö-

dyntää poikkeuksellisen laajaa monitie-

teisyyttään, korkeatasoista oppimisym-

päristöään sekä hyviä yhteiskunta- ja

yhteistyösuhteitaan. Oulun yliopiston ta-

voitteena on sivistyksen ja aineellisen hy-

vinvoinnin edistäminen erityisesti Poh-

jois-Suomen alueella.

Oulun yliopisto antaa tiedepohjaista

perus- ja jatkokoulutusta kuudessa tie-

dekunnassa kahdeksalla eri koulutusalal-

la. Tutkimuksessa yliopisto on profiloitu-

nut neljälle painoalalle, joita ovat biotek-

niikka, informaatiotekniikka, pohjoisuus

ja ympäristö.

Yliopisto toteuttaa elinikäisen oppi-

misen periaatetta antamalla monipuolis-

ta täydennys- ja aikuiskoulutusta. Yliopis-

to toimii aktiivisesti alueen yhteiskunnalli-

sena kehittäjänä osallistumalla verkosto-

maiseen yhteistyöhön alueen elinkeino-

elämän, hallinnon sekä eri tutkimus- ja

oppilaitosten kanssa.

Toiminta-ajatus

OULUN YLIOPISTO

Tietoruutu 2002Tiedekunnat KoulutusalatHumanistinen HumanistinenKasvatustieteiden KasvatustieteellinenLuonnontieteellinen LuonnontieteellinenLääketieteellinen Lääketieteellinen Hammaslääketieteellinen TerveydenhuoltoTaloustieteiden KauppatieteellinenTeknillinen TeknillistieteellinenOpiskelijat yhteensä 15 346• uudet perustutkinto-opiskelijat 2 414Tutkinnot yhteensä 1 494• perustutkinnot 1 164• tohtorintutkinnot 105• muut tutkinnot 225Henkilökuntaa (htv) 3 225• professorit 237Yliopiston rahoitus yhteensä (1000 euroa) 201 262• budjettirahoitus 116 309• budjetin ulkopuolinen rahoitus 65 479• muu rahoitus 19 474Julkaisutoiminta (vuonna 2001)• julkaisut yhteensä 2 954• tieteelliset julkaisut 2 135

5

RU

UT

AH

ON

EN

KO

UL

UT

US

6O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

PERUSKOULUTUS

Yliopistossa suoritettiin yhteensä 1164

perustutkintoa. Tutkintotavoitteen-

sa saavuttivat humanistinen ja lääketie-

teellinen tiedekunta ja niiden tuntumaan

pääsivät taloustieteiden ja kasvatustietei-

den tiedekunnat.

Tutkintojen suoritusajat ovat lyhenty-

neet. Viime vuosikymmenen alussa keski-

suoritusaika oli 6,5 vuotta. Nyt se on 5,6

vuotta. Lyhin valmistumisaika on talous-

tieteissä (4,6 vuotta) ja kasvatustieteissä

(4,8 vuotta). Eniten suoritusajat ovat ly-

hentyneet luonnontieteellisessä ja huma-

nistisessa tiedekunnassa.

Opiskelijavalinnassa yliopistoon pyr-

ki 9210 hakijaa. Hakijamäärä kasvoi 4

prosenttia.

Perustutkinto-opiskelijoiden määrä

oli 13 000. Uusia otettiin 2400.

Laatuyksikkötasoista koulutusta

Syyslukukauden aikana valmisteltiin uusi-

en koulutuksen valtakunnallisten laatuyk-

siköiden valinnat. Yliopisto menestyi hy-

vin. Valituiksi tulivat biologian ja hammas-

lääketieteen laitokset ja prosessi- ja ym-

päristötekniikan osasto. Kuluvalla kau-

della laatuyksikköinä ovat arkkitehtuurin

osasto ja biokemian, historian ja mate-

maattisten tieteiden laitokset. Aiemmin

laatuyksikköinä ovat olleet lastentautien

klinikka, suomen ja saamen kielen ja lo-

gopedian laitos ja kasvatustieteiden tie-

dekunta. Myös humanistinen tiedekunta

on arvioitu laatuyksikkötasoiseksi.

Yliopistosta on nimetty yhteen-

sä kymmenen yksikköä laatuyksikök-

si. Tämä on arviointineuvoston toimi-

aikana suhteellisesti eniten yliopistois-

ta. Yliopiston sisä llä kilpailu laatuyksik-

köehdokkuudesta on ollut tasaista. Moni

muukin yksikkö olisi ansainnut statuksen.

Näille on myönnetty yliopiston sisäisen

huippuyksikön asema. Useimmin tällai-

seksi on valittu maantieteen laitos, far-

makologian ja toksikologian laitos, hoito-

tieteen laitos, lääketieteellisen biokemi-

an laitos, taideaineiden ja antropologian

laitos, saksan, ranskan ja pohjoismaisten

kielten laitos ja molemmat kasvatustietei-

den tulosyksiköt.

Pääpaino opetussuunnitelmatyössä

Edellisessä vuodenvaihteessa hyväksyt-

tyä peruskoulutuksen kehittämisstra-

tegiaa ja niiden pohjana olleita tiede-

kuntien vastaavia strategioita on viety

eteenpäin. Lääketieteellinen tiedekunta

on tarkistanut strategiansa ja päättänyt

perustaa tiedekuntaan opetuksen kehit-

tämis- ja tukipalveluyksikön. Toinen vara-

dekaaneista johtaa yksikköä , johon kuu-

luvat muun muassa opintoasiainpäällik-

kö ja pedagoginen suunnittelija. Strategi-

oiden toteutumista seurataan muun mu-

assa tulosneuvotteluissa.

Peruskoulutusstrategian pääpaino

on opetussuunnitelmatyössä . Keskeistä

on ollut ydinaineksen määrittely, kuor-

mittavuuslaskenta ja opintojen mitoituk-

sen tarkistaminen. Tavoitteeksi on ase-

tettu, että koulutusohjelmat tai vastaa-

vat ovat lähivuosina sellaisessa kunnossa,

että opiskelija voi vaikeuksitta suorittaa

tutkinnon määräajassa. Pitkälle meneviä

opetussuunnitelmauudistuksia on tehty

muun muassa hammaslääketieteen lai-

toksessa ja arkkitehtuurin osastolla.

Koulutus

7

Vuonna 2002 alettiin soveltaa uusia

opetusvirkojen täyttöohjeita. Niissä ko-

rostuu opetustyön meritoivuus.

Arviointitoiminnassa kansainvälinen

koulutusohjelmavertailu toi hyviä tulok-

sia taloustieteissä , prosessi- ja ympäris-

tötekniikan osastolla, geologian, biologi-

an sekä taideaineiden ja antropologian

laitoksissa.

Loppukeväästä hyväksyttiin yliopis-

ton tieto- ja viestintätekniikan opetus-

käytön strategia. Yliopisto halusi profi-

loitua tällä alueella selkeästi ja olla kes-

keisesti mukana virtuaaliyliopistotoimin-

nassa.

Vuonna 2002 suoritetut perustutkinnot tiedekunnittain

0500

10001500200025003000350040004500

Talo

usti

etei

den

Tekn

illin

en

Lää

keti

etee

lline

n

Luo

nno

ntie

teel

linen

Kas

vatu

stie

teid

en

Hum

anis

tine

n

19421588

3569

6691073

4079

0

50

100

150

200

250

300

350

Talo

usti

etei

den

Tekn

illin

en

Lää

keti

etee

lline

n

Luo

nno

ntie

teel

linen

Kas

vatu

stie

teid

en

Hum

anis

tine

n

192219 217

165

303

68

0

1

2

3

4

5

6

7

Talo

usti

etei

den

Tekn

illin

en

Lää

keti

etee

lline

n

Luo

nno

ntie

teel

linen

Kas

vatu

stie

teid

en

Hum

anis

tine

n

6,23

4,78

5,886,15

4,59

5,56

Perustutkintokoulutuksen kustannukset / tutkinto koulutusaloittain vuonna 2002 (1000 euroa)

Koulutusala Kok.kust./tutkinto

Humanistinen 37,7Kasvatustieteellinen 31,8Luonnontieteellinen 60,4Kauppatieteellinen 32,4Teknillistieteellinen 69,8Lääketieteellinen 93,4Hammaslääketieteellinen 101,1Terveydenhuolto 9,1Yo keskiarvo 54,5

Perustutkintokoulutus ja siihen liittyvä tutkimus

Perustutkintoa suorittavat opiskelijat tiedekunnittain

vuonna 2002

Perustutkintojen keskimääräiset (med) valmistumisajat vuosina

2000–2002

KO

UL

UT

US

8O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

JATKOKOULUTUS

Tieteellinen jatkokoulutus, tutkijakoulut ja koulutus

painoaloilla

Oulun yliopisto on perinteisesti Suomen

merkittävimpiä tutkijankouluttajia. Viime

vuosina määrällinen trendi on kuitenkin

ollut laskeva, ja vuonna 2002 väitöskirjo-

ja valmistui 105 kappaletta.

Tutkijankoulutuksen tehostamisek-

si on käynnistetty ponnistuksia ja sii -

hen on kiinnitetty huomiota myös stra-

tegisessa suunnittelussa. Samalla on ak-

tiivisesti seurattu tohtorien sijoittumista

työelämään.

Eri koulutusaloilla on käynnistetty

sekä valtakunnallisen rahoituksen piiris-

sä olevia että muita tutkijakouluja. Valta-

kunnallisen rahoitusjärjestelmän piirissä

oli vuonna 2002 kuusi Oulun yliopistos-

sa koordinoitavaa tutkijakoulua, ja niissä

105 ministeriön rahoittamaa tutkijaopis-

kelijapaikkaa. Ministeriön koordinoimissa

tutkijakouluissa on huomattavasti enem-

män muulla rahoituksella työskenteleviä

tutkijaopiskelijoita, ja lisäksi yliopisto on

mukana useissa muualla koordinoitavissa

tutkijakouluissa.

Yliopisto hyväksyi tiedeneuvoston

valmisteleman tutkijakoulutusstrategian

syksyllä 2002. Siinä kiinnitetään erityis-

tä huomiota laatuun, houkuttelevuuteen

ja kiinnostavuuteen sekä tehokkuuteen.

Tavoitteina on muun muassa luoda mo-

nialaisia luovien tutkijakoulutusympäris-

töjen kokonaisuuksia, kiinnittää huomio-

ta määrätietoiseen rekrytointiin ja virka-

rakenteen kehittämiseen. Tutkijankoulu-

tuksen tehoa pyritään parantamaan ke-

hittämällä ohjausta ja vahvistamalla tutki-

jakoulu- ja tohtoriohjelmatyyppisiä kou-

lutusratkaisuja.

Yliopisto selvitti vuosien 1999–2001

aikana valmistuneiden tohtorien sijoittu-

mista työelämään.

Selvityksen mukaan tohtorien työl-

lisyystilanne on säilynyt erinomaisena –

vain noin yksi prosentti vastanneista oli

työllistettynä tai työttömänä . Yhä use-

ampi tohtori sijoittui yliopiston ulkopuo-

lelle esimerkiksi teollisuuden asiantunti-

jatehtäviin.

Tutkijankoulutusta painoaloilla

Jokaisella tutkimuksen painoalalla on

omat tutkijakoulunsa, jotka muodosta-

vat merkittävän osan alojen tutkijankou-

lutuksesta.

Biocenter Oulu -tutkimuskeskuksen

tutkijakoulu on Suomen suurin biokemi-

an, biolääketieteen ja biotekniikan alan

kouluista. Tutkijakoulussa on noin 150 jat-

ko-opiskelijaa. Vuonna 2002 tutkijakou-

lusta valmistui ennätykselliset 18 filosofi-

an ja lääketieteen tohtoria.

Biocenter Oulu -tutkijakoulu antaa

englanninkielistä jatko-opetusta noin

10 opintoviikkoa vuodessa luentokurs-

sien, seminaarien ja lyhyiden työkurssi-

en muodossa. Tutkijaopiskelijoille myön-

netään matka-apurahoja koti- ja ulko-

maisiin kursseihin ja laboratoriovierailui-

hin. Joulukuussa valitaan julkaisujen pe-

rusteella vuoden Biocenter Oulu -löytö.

Vuonna 2002 palkinnon sai tutkijaopiske-

lija Joni Mäki, joka tutki lysyylioksidaasi-

entsyymin toimintaa hiiressä .

Infotech Oulu -tutkijakoulun tarkoi-

tuksena on koordinoida ja edistää in-

formaatiotekniikan jatkokoulutusta sekä

toimia valtakunnallisen tutkijakouluver-

kon osana. Tutkijakoulu täydentää yli -

opiston tiedekuntien ja osastojen ope-

tustarjontaa hyödyntäen Infotech Ou-

lun tutkimusryhmien hyviä kontakteja.

Opetuksen rungon muodostavat vierai-

luluennot ja intensiivikurssit. Tutkijakou-

lulla on 30 opetusministeriön rahoitta-

maa tutkijaopiskelijapaikkaa sekä Suo-

men Akatemian rahoittama opiskelija-

paikka ja kolme tutkijatohtoripaikkaa.

Väitöksiä vuonna 2002 valmistui toista-

kymmentä , joista viisi tutkijakoulun omil-

ta paikoilta. Koulussa on yli 200 väitös-

kirjaopiskelijaa.

Thule-instituutin globaalimuutosoh-

jelman projekteihin tuli ohjelman toisen

toimintavuoden aikana lähes 30 uutta

tutkijakoulutettavaa, ja vuoden lopussa

projekteissa työskenteli 38 väitöskirjan

tekijää . Projekteista valmistui 2 lisensiaa-

tintyötä ja 3 väitöskirjaa. Arktisen lääke-

tieteen keskus perusti monialaisen Poh-

joisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeu-

tumisen tutkijakoulun. Keskus vastaa tut-

kijakoulun johtamisesta, koordinoinnis-

ta ja uusien hankkeiden kehittämises-

tä . Vuoden päättyessä tutkijakoulussa

oli 74 tutkijaopiskelijaa. Arktisen lääke-

tieteen keskuksen oma tutkimus osana

tutkijakoulua kohdistuu kylmäsopeutu-

miseen ja kylmähaittojen epidemiologi-

aan. Tutkijakoulusta valmistui yksi filoso-

fian tohtori.

Ympäristöala ja NorNet-verkos-

to käynnistivät ympäristötohtorikoulun

vuonna 2002. Ympäristöalan opinto-

opas, joka kokoaa yliopiston ympäris-

9

töopetuksen, valmistui vuoden lopussa.

Monitieteisiä DI- ja maisterikouluja val-

misteltiin.

Ympäristöalalla on tekeillä yli 150 väi-

töskirjaa, joista kahdella kolmasosalla ra-

hoitus on kokonaan tai osittain järjestet-

ty projekti- ym. rahoituksena. Yhteistyö-

kumppaneilla on lähes 30 työelämässä

olevaa tutkijaa, jotka ovat tekemässä tai

haluavat tehdä väitöskirjatyötä Oulun yli-

opistossa.

”Tavoitteena on luoda monialaisia luovien tutkijakoulutusympäristöjen kokonaisuuksia.”

Oulun yliopiston julkaisutoiminta 2001

Koulutusala Tieteelliset julkaisut Muut julkaisut YhteensäHumanistinen 117 194 311Kasvatustieteellinen 93 148 241Kauppatieteellinen 37 12 49Luonnontieteellinen 505 105 610Lääketieteellinen 801 106 907Hammaslääketiet. 63 12 75Terveydenhuolto 32 20 52Teknillistieteellinen 426 152 578Erilliset laitokset 61 70 131Yhteensä 2135 819 2954

Aineistossa eivät ole mukana käännöstyöt, toimitetut teokset ja painetut abstraktit.

0

10

20

30

40

50

Talo

usti

etei

den

Tekn

illin

en

Lää

keti

etee

lline

n

Luo

nno

ntie

teel

linen

Kas

vatu

stie

teid

en

Hum

anis

tine

n

11

5

34

43

10

2

Aikuiskoulutus

Valtakunnallisesti aikuiskoulutus on nos-

tettu aikaisempaa merkittävämpään ase-

maan. Yliopiston kolmanneksi päätehtä-

väksi on tulossa yhteiskunnallinen palve-

lutehtävä , jossa aikuiskoulutuksella on

merkittävä rooli. Tehtävä sisältää avoi-

men yliopisto-opetuksen ja täydennys-

koulutuksen sekä muut yliopiston alue-

vaikutusten vahvistamista tukevat toi-

minnot.

Yliopiston hallitus hyväksyi aikuiskou-

lutuksen strategiset päälinjaukset ja antoi

koulutus- ja tutkimuspalvelujen tehtäväk-

si tehdä ehdotus yliopiston aikuiskoulu-

tuksen organisoimisesta.

Avoimessa yliopistossa vuosi 2002

merkitsi pääsemistä hieman lähemmäk-

si sopimuskaudelle 2001–2003 asetettua

tavoitetta. Avoimen yliopiston laskennal-

linen kokovuotinen opiskelijapaikkaluku

oli 1243. Opiskelijoita avoimessa yliopis-

tossa oli 7421, joka on lähes 600 enem-

män kuin edellisenä vuonna. Yhteistyös-

sä yliopiston yksiköiden kanssa opetus-

tarjontaan saatiin uusia opintokokonai-

suuksia ja kehitettiin verkko-oppimisym-

päristön käyttöä .

Vuonna 2002 suoritetut tohtorintutkinnot tiedekunnittain

KO

UL

UT

US

10O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

KANSAINVÄLINEN OPISKELU JA OPETUS

Vuonna 2002 Erasmus-vaihto väheni hie-

man, sen sijaan kaukokohteet kiinnosti-

vat opiskelijoita entistä enemmän. Ou-

lun yliopistosta lähti ulkomaille kaikki-

aan 281 perustutkinto-opiskelijaa (16

vähemmän kuin 2001) ja harjoittelijaa

(vähintään 3 kk). Eurooppaan lähti Eras-

mus-ohjelman kautta 147 opiskelijaa (11

vähemmän kuin 2001). Kahdenvä liset

vaihdot lisääntyivät 65:stä 69:ään. Suo-

situimmat kohdemaat olivat Iso-Britan-

nia, Saksa ja USA.

Vaihdon vastavuoroisuus lisääntyi :

Oulun yliopistoon tuli 248 opiskelijaa.

Suurin ryhmä olivat saksalaiset, joita tuli

kaikkiaan 34. Ohjelmittain tarkasteltaes-

sa Erasmus-opiskelijoita tuli eniten, yh-

teensä 146. Kahdenvälisten sopimusten

kautta tuli 47 opiskelijaa. 35 opettajaa

teki Erasmus-opettajavierailun euroop-

palaiseen korkeakouluun.

Vuonna 2002 yliopistolla oli yhteensä

41 kahdenvälistä vaihtosopimusta. Uusi

sopimus solmittiin kiinalaisen Hainanin

yliopiston kanssa.

Venäjän lähialueiden kanssa käytävä

vaihto painottui edelleen Suomen suun-

taan, mutta kiinnostus Venäjään lisääntyi

suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa.

Uusi vaihtosopimus solmittiin Arkangelin

lääketieteellisen yliopiston kanssa.

Vieraskielistä opetusta järjestettiin

hieman edellisvuotta enemmän, ja ta-

loustieteiden tiedekunta päätti aloittaa

vuonna 2003 englanninkielisen Master in

Finance and Accounting -ohjelman.

Oulun yliopistossa järjestettiin CI -

MOn organisoima suomen kielen ja kult-

tuurin kurssi ja EU-komission tuella Eras-

mus-opiskelijoille suomen kielen alkeis-

kurssi Intensive Language Preparation

Course.

Lähteneet ja tulleet vaihto-opiskelijat ja harjoittelijat

maittainTärkeimmät kohde- ja tulomaatLähteneetIso-Britannia 37Saksa 36USA 35Ruotsi 26Espanja 16Australia 14Italia 12Hollanti 11Ranska 11Itävalta 10Kanada 10TulleetSaksa 34USA 23Espanja 22Italia 19Ranska 15Iso-Britannia 13Itävalta 13Unkari 13Venäjä 13Tsekki 10

11

KA

RO

LI

IN

A K

EK

KI

TU

TK

IM

US

12O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

TutkimusTutkimus on Oulun yliopistossa yhä kan-

sainvä lisempää ja korkeatasoisempaa.

Tutkimuksen pohjalta syntyy myös vuo-

sittain teknologisia ja kaupallisia sovelluk-

sia. Yliopisto on viime vuosina säilyttä-

nyt tehokkuutensa tutkimusyhteisönä ja

panostanut erityisesti tutkimuksen laa-

tuun, mikä myös näkyy tuloksissa. Suo-

men Akatemian ja Tekesin myöntämän

kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä on

kasvanut useana vuonna merkittävästi.

Sama korkealaatuisen tutkimuksen kas-

vu näkyy julkaisuissa: erityisesti ulko-

maisten asiantuntija-arvioitujen artikke-

lien määrä on noussut. Yliopiston tutki-

muksen kansainvälisyydestä kertoo myös

se, että EU:n puiteohjelmiin on osallistut-

tu aktiivisesti.

Tieteellisten julkaisujen määrä on

pysynyt vuodesta toiseen vakaana. Pro-

fessoria kohden laskettu, koko yliopis-

ton KOTA-tietokantaan ilmoitettu mää-

rä jopa hieman kasvoi vuonna 2001, jolta

on tuoreimmat käytettävissä olevat tie-

tokantatiedot. Julkaisujen määrä kuiten-

kin vaihtelee selvästi tiedekunnittain; ak-

tiivisimmin tieteellisiä julkaisuja tuottaa

lääketiede ja sen jä lkeen luonnontiede

ja taloustieteet.

Kansallisessa tutkimuksen huippu-

yksikköohjelmassa Oulun yliopistolla

on vuosina 2000–2005 Biocenter Ou-

lun kollageenitutkimusyksikkö ja vuosina

2002–2007 populaatiogeneettisten ana-

lyysien yksikkö. Jälkimmäinen toimii sekä

Oulun että Helsingin yliopistossa. Lisäk-

si yliopistossa on pyritty tukemaan uusi-

en laadukkaiden tutkimusryhmien kehit-

tymistä valitsemalla sisäisiä tutkimuksen

laatuyksiköitä . Niitä on kaudella 2000–

2003 neljä . Ryhmät koostuvat etenkin

nuorista tutkijoista.

Keksinnöt hyödyksi

Oulun yliopistossa tehtävä tutkimus on

ratkaisevan tärkeää Pohjois-Suomen ta-

loudelle ja elinkeinoelämälle, jonka kans-

sa yliopisto tekee laajasti koulutus- ja tut-

kimusyhteistyötä . Yliopiston innovaatio-

palvelut ja niihin sijoitettu Keksintösää-

tiön innovaatioasiamies opastavat hyö-

dyntämään tutkimuksen pohjalta synty-

viä keksintöjä ja muita innovaatioita ta-

loudellisesti. Innovaatiotoiminnan tavoit-

teena on muun muassa lisätä teollisoike-

uksien tuntemusta ja edesauttaa yliopis-

ton henkilökuntaa, ensisijaisesti tutkijoita,

hyödyntämään tutkimustyönsä tuloksia.

Tekesin TULI (tutkimuksesta liike-

toimintaa) -ohjelman kautta rahoitet-

tiin vuoden 2002 aikana kaikkiaan kym-

menen uutta tutkimustulosta. Keksintö-

jen suojattavuutta ja hyödyntämistä ar-

vioitiin. Oulun yliopiston tutkimuksen

piiristä lähteneitä TULI-aihioita kirjattiin

vuoden aikana kaikkiaan 28 (85% kaikis-

ta hankkeista). Pohjois-Suomessa Tekes/

TULI -ohjelmaa koordinoi Oulutech Oy

ja yliopistolla yhdyshenkilönä toimii inno-

vaatioasiamies. Kaupallistamissopimuksia

tehtiin neljä ; sopimukset tehtiin yliopisto-

lähtöisten tutkimustulosten lisensointiin

erikoistuneen Licentia Oy:n kanssa.

Yliopistolle myönnettiin vuonna 2002

kaksi patenttia, toinen Suomessa ja toi-

nen Yhdysvalloissa. Vuonna 2002 kaupal-

listettiin yhteensä kolme keksintöä; niis-

tä kaksi myytiin olemassa olevalle yrityk-

selle ja yksi kaupallistettiin omalla yritys-

toiminnalla. Yliopiston toiminnan keksin-

nöissä mitattava vaikutus on toki huo-

mattavasti suurempaa, sillä merkittävä

määrä patentteja syntyy vuosittain yri-

tysten kanssa tehtävien yhteisprojektien

tuloksena.

13

KA

LE

RV

O O

JU

TK

AN

GA

S

”Oulun yliopistossa tehtävä tutkimus on ratkaisevan tärkeää Pohjois-Suomen taloudelle ja elinkeinoelämälle, jonka kanssa yliopisto tekee laajasti koulutus- ja tutkimusyhteistyötä.”

TUTKIMUSTA PAINOALOILLA

Biocenter Oulu

Biocenter Oulu on bioteknologian ja mo-

dernin biotieteen tutkimuskeskus, jonka

toiminta perustuu kansainvälisesti kilpai-

lukykyiseen ja innovatiiviseen tutkimuk-

seen, säännöllisiin ulkopuolisiin arvioin-

teihin sekä tiedekunta- ja oppialarajat

ylittävään yhteistyöhön. Vuonna 2002

Biocenterissä oli meneillään 13 tutkimus-

projektia ja henkilöstöä noin 270.

Biocenter tarjoaa yliopiston tutkijoil-

le ydinpalveluita; niitä ovat proteiiniana-

lytiikka, solujen ja proteiinien tuotto bio-

reaktorilla, morfologinen kuvantaminen,

muuntogeenisten eläinten tuottaminen

ja fysiologinen analytiikka, proteiinien

rakennetutkimus kideanalytiikan avulla,

proteomiikka, DNA-mikrosirututkimus

ja bioinformatiikka. Biocenter pyrkii ke-

hittämään myös kantasoluihin liittyvää

tutkimusta.

Vuonna 2002 lääketieteellisen tiede-

kunnan kampukselle alettiin rakentaa uu-

disrakennusta, josta valmistuu uusia tut-

kimustiloja Biocenterin käyttöön vuoden

2004 alussa.

Biocenter Oulu menestyi viime vuon-

na erinomaisesti laajassa kansainvälises-

sä bioteknologia-alan arvioinnissa. Bio-

centerin todettiin onnistuneen tutkijoi-

den rekrytoinnissa ja yhteistyössä , tut-

kijakoulutettavien opetuksessa ja tutki-

mukseen tarvittavien ydinpalveluiden

järjestämisessä . Biocenterillä todettiin

olevan eräillä tutkimuksen alueilla selkeä

kansainvälinen tieteellinen profiili ja sen

julkaisutoimintaa pidettiin erinomaisena.

Tutkimusta biokemian laitoksessa.

TU

TK

IM

US

14O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

AL

BE

RT

O B

LA

NC

O

Infotech Oulu

Infotech Oulu on Oulun yliopistoon pe-

rustettu sateenvarjo-organisaatio, joka

edistää ja yhdistää huippuosaamista in-

formaatioteknologian perustutkimuk-

sessa ja soveltavassa tutkimuksessa. In-

fotech Oulun tavoitteena on luoda edel-

lytykset kansainvälisesti korkeatasoisten

tutkimusryhmien kehittymiselle ja toi-

minnalle.

Infotech Oulu edistää Oulun yliopis-

tossa ja Oulun seudulla tehtävää infor-

maatioteknologian ja siihen läheisesti liit-

tyvien alojen tutkimus- ja kehitystyötä ,

sekä kehittää tutkimus- ja kehitystyöhön

liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä yhte-

yksiä . Vuonna 2002 Infotech Oulussa oli

mukana yhdeksän tutkimusryhmää , jois-

sa henkilöstöä oli noin 500.

Vuonna 2003 alkavalle kolmivuotis-

kaudelle valittiin kansainvälisen arvioin-

nin perusteella 8 varsinaista jäsentä ja

3 liitännäisjäsentä 16 hakeneesta tut-

kimusryhmästä . Ryhmien tutkimusta-

so on noussut; tämän osoittaa se, että

Suomen Akatemian rahoitus on lisään-

tynyt selvästi viime vuosina.

Thule-instituutti

Thule- instituutti on yliopiston pohjoi-

suuspainoalaa koordinoiva yksikkö ja val-

takunnallinen pohjoisen tutkimuksen eril-

lislaitos. Sen toiminta keskittyy globaali-

muutosohjelmaan ja pohjoisuuteen liit-

tyvään terveystutkimukseen.

Globaalimuutosohjelmassa tutkitaan,

miten ennustetut pohjoisten alueiden

muutokset näkyvät luonnossa ja ihmisen

toiminnan edellytyksissä . Vuosi 2002 oli

ohjelman toinen toimintavuosi ja muka-

na oli 9 projektia, joissa työskenteli noin

80 tutkijaa.

Thule-instituutin osana toimiva Ark-

tisen lääketieteen keskus koordinoi tut-

kimusta, joka koskee arktista terveyttä ja

hyvinvointia. Keväällä käynnistyi pohjoi-

sen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutu-

misen tutkijakoulu. Keskus julkaisee myös

tieteellistä International Journal of Cir-

cumpolar Health -lehteä .

Pohjoismaiden ministerineuvoston

Nordic Arctic Research Programme

(NARP) -tutkimusohjelman sihteeris-

tö toimii Thule-instituutissa. Ohjelmas-

sa tuetaan 62:ta projektia kaikista Poh-

joismaista. Toukokuussa järjestettiin oh-

jelman toinen kansainvälinen symposiumi

Islannissa.

Instituutti osallistui myös EU:n poh-

joisen ulottuvuuden toimintaan muun

muassa laatimalla yliopiston tutkimus- ja

koulutusstrategian, jolla edistetään ulot-

tuvuuden toimintasuunnitelmaa.

Ympäristöala

Ympäristöpainoalan ensimmäisenä toi-

mintavuotena 2002 painoala organisoi-

tui ja ympäristöopetusta alettiin kehit-

tää . Ympäristöala järjestäytyi verkos-

to-organisaatioksi, jossa toimivat toisi-

aan täydentävät tiimit ja näiden ohjaus-

ryhmät.

NorTech Oulu toteutti hankkeita, jot-

ka liittyivät Pohjois-Pohjanmaan ympä-

ristöklusterin kehittämiseen ja ympäris-

töalan yhteistyöhön Luoteis-Venäjä lle.

NorTech Oulu muutti Teknologiakylään

Ecopark Oulun 1. vaiheen tiloihin.

NorNet-verkostoon liittyivät vuo-

den alussa MTT, Metla ja RKTL. Verkos-

tossa valmisteltiin yhteisiä t&k-hankkeita

ja professuureja sekä alettiin laatia tutki-

muslaitosten pohjoisuusstrategiaa. Poh-

jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

laboratorio muutti yliopiston tiloihin.

15

MI

NN

A P

EL

TO

LA

YH

TE

IS

KU

NN

AL

LI

SE

T

PA

LV

EL

UT

EH

TÄ

VÄ

T16

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Yhteiskunnalliset palvelutehtävät

ALUEELLINEN TOIMINTAAlueellisen ohjelmatyön osalta vuonna

2002 keskeisiä asioita olivat yliopiston

osallistuminen maakuntien kehittämis-

suunnitelmatyöhön, osaamiskeskusoh-

jelmien tar kistuskierrokseen, Pohjois-

Suomen korkeakoulujen yhteisen alu-

eellisen toiminnan strategian laadin taan,

aluekeskusohjelmien ja seudullisten kor-

keakoulustrategioiden toteutukseen ja

rakennerahasto hankkeisiin.

Yliopisto osallistui aktiivisesti kah-

deksaan toimialueensa aluekeskusoh-

jelmatyöhön. Oulun seudun aluekes-

kusohjelmaan liittyvä kasvusopimus jul-

kistettiin vuoden alussa. Ker tomus-

vuonna valmistui Kemi-Tornion alueen

korkea koulustrategia ja aiemmin valmis-

tuneiden strategioiden toteutus oli hy-

vässä vauhdissa mm. Kajaa nissa ja Ou-

lun Eteläisen alueella. Kajaanissa valmis-

tui myös osapuolten yhteinen alueellinen

inno vaatiostrategia. Viisi alue- ja osaamis-

keskusohjelmaa hyväksyttiin valtakunnal-

liseen osaamiskeskusverkostoon.

Yliopiston ulkoiseen toimintaan liit-

tyvien käytäntöjen kehittämistyö jat-

kui neljän yliopiston yhteishankkeessa

ja osana yliopiston toiminnan riskiana-

lyysin jatkotoimenpiteitä . Yliopisto antoi

opetusministeriölle lausunnon korkea-

koulujen alueellisen kehittämisen työ-

ryhmän muistiosta, laati selvityksen alue-

toimintansa organisoinnista, valmisteli

aluetoiminnan seuranta- ja arviointikri-

teeristöä ja hyväksyi yliopiston ulkoisen

toiminnan strategian päälinjaukset.

Perämeren osaamiskaaren kehit-

tämistä koskeva suunnitelma rahoitus-

esityksineen valmistui ja asiakirja luo-

vutettiin pääministeri Paavo Lipposel-

le 29.4.2002.

Uusia maisteriohjelmia käynnistettiin

Yliopisto sai aluetoimintansa kehittämi-

seen valtioneuvoston tulevaisuuspäätök-

sen ns. aluepaketin mukaista erityisrahoi-

tusta yhteensä noin 714 000 euroa. Ra-

hoitus kohdennettiin Biocenterille, Kajaa-

nin kehittämiskeskukselle, Raa hen toimi-

pisteen toimintaan, Sodankylän geofysii-

kan observatoriolle sekä muuhun Multi-

polis-verkoston kehit tä mistoimintaan.

Yhteistyön edistämistä koskevia maa-

kunnallisia sopimuksia ja yliopistoverkos-

tosopimuksia solmittiin 14.

Uusia avauksia olivat Venäjän kie-

len ja kulttuurin mais teri ohjel ma, ym-

päristöalan DI/FM-maisteriohjelma,

mediatuottajan maisteriohjelma ja ohjel-

mistotuotannon maisteriohjelma. Mui-

ta oli vat projekti toiminnan kehittämisen

hanke ja logistiikan kehittämishanke. Yli-

vieskan RFM-polik seen saatiin rahoitus

RF-tekniikan professuuriin.

Uusia Karjala Interreg -hankkeita al-

koi useita. Interreg-hankkeista voidaan

mainita mm. Kajaanissa käynnistyneet

Venäjän kulttuurin ja kielen opetuksen

kehittämishanke sekä Russian IT -esi -

selvityshanke. WomenIT-hankkeen to-

teutus jatkui.

Opetusministeriölle raportoituihin

rakennerahastotoiminnan riskeihin ja

menettelyn epäkohtiin ei keskusteluista

huolimatta ole saatu parannusta aikaan.

Riskit rajoittavat merkittävästi yliopiston

osallistumista rakennerahastohankkeisiin.

Myös yliopistojen rehtorien neuvosto on

kiinnittänyt asiaan huomiota.

17

Alueellinen kehittäminen

Vuoden 2002 aikana Oulun yliopiston

alueellisen toiminnan järjestämistä selvi-

tettiin perusteellisesti hallinnollisista, or-

ganisatorisista, taloudellisista ja toimin-

nallisista lähtökohdista. Rehtorin aset-

taman työryhmän suositusten mukai-

sesti yliopiston hallitus korostaa alueel-

lisessa toiminnassaan joustavaa, verkos-

tomaista yhteistoimintaa ja pitää tärkeä-

nä koulutustoimintaa ja osaamisen kana-

vointia Pohjois-Pohjanmaalla jo kokeillun

maakuntayliopistomallin ja verkostoyh-

teistyön periaatteiden mukaisesti.

Maakuntayliopiston perussopimus al-

lekirjoitettiin Kuusamossa 1.3.2002. Hal-

lituksen aluestrategisen periaatepäätök-

sen mukaan yliopiston alueellisten toimi-

pisteiden kanssa käydään yksityiskohtai-

set neuvottelut hallinnollisten ja toimin-

nallisten rakenteiden kehittämiseksi.

Aikuiskoulutuksen strategisten linja-

usten mukaisesti aikuiskoulutus on kes-

keinen alueellisen kehittämistyön toteut-

taja ja edistäjä . Aikuiskoulutuksella tue-

taan alueiden elinkeinoelämän ja palve-

luiden tarvitsemaa tutkimus-, innovaatio-

ja kehittämistoimintaa. Yliopiston alue-

strategia ja aikuiskoulutusstrategia tuke-

vat yhdessä oppivien alueiden periaat-

teen toteutumista toimialueellaan.

Oulun yliopiston alueneuvottelukun-

ta antoi koulutusjaokselleen tehtäväk-

si laatia esitys Oulun yliopiston alueelli-

sen vaikuttavuuden arviointikriteeristök-

si. Työryhmä sai työnsä valmiiksi vuoden

2002 lopussa.

Yliopiston alueneuvottelukunta

Alueneuvottelukunta toimii yliopiston

alueellista toimintaa ohjaavana ja neu-

voa-antavana elimenä . Se seuraa ja kehit-

tää yliopiston strategiassa mainittujen yh-

teiskunnallisten palvelutehtävien toteutu-

mista. Alueneuvottelukunnan tehtävänä

on edistää yliopiston osallistumista EU:n

tavoiteohjelma- ja yhteisöaloiteohjelmi-

en toteutukseen yhteistyössä eri toimi-

joiden kanssa, vahvistaa vuorovaikutus-

ta yliopiston ja sen vaikutusalueen välillä

sekä tehdä ehdotuksia yliopiston alueel-

lisen toiminnan muotojen ja rakenteiden

kehittämisestä .

Alueneuvottelukunta kokoontui vuo-

den aikana kaksi kertaa. Kokouksissa kä-

siteltiin muun muassa yliopiston yhteis-

kunnallisen vaikuttavuuden kehittämis-

tä . Alueneuvottelukunnan aloitteesta

yliopistoon ryhdyttiin laatimaan kritee-

reitä yliopiston alueellisen vaikuttavuu-

den mittaamiseksi. Suunnittelun ja kehit-

tämisen tueksi on otettu käyttöön BSC

eli Balanced Scorecard -menetelmä , joka

ohjaa organisaatiota arvioimaan toimin-

taansa muistakin kuin taloudellisista nä-

kökulmista.

Alueellisen toiminnan organisoitu-

mista selvittämään perustettiin työryh-

mä , joka kokosi esityksensä Suositukset

yliopiston alueellisen toiminnan kehittä-

miseksi -raporttiin.

Alueneuvottelukunnan puheenjohta-

jana toimi vararehtori Vilho Myllylä .

Lääketieteellisen tiedekunnan alueellinen

neuvottelukunta

Lääketieteellisen tiedekunnan alueellinen

neuvottelukunta toimii alueellisena yhte-

yselimenä tiedekunnan keskeisiin sidos-

ryhmiin erikoislääkäri- ja peruskoulutuk-

sessa sekä monissa muissa tiedekunnan

kannalta keskeisissä asioissa.

Neuvottelukunta kokoontui kerto-

musvuonna yhden kerran. Kokouksessa

käsiteltiin erikoislääkäri- ja terveyskes-

kuslääkäritarvetta vastuualueella, eri -

koislääkärikoulutuksen ja peruskoulu-

tuksen hajauttamista sekä alueellista toi-

mintaa ja yhteistyötä .

Neuvottelukunnan puheenjohtajana

toimii dekaani Heikki Ruskoaho ja vara-

puheenjohtajana professori Antero Ke-

säniemi.

YH

TE

IS

KU

NN

AL

LI

SE

T

PA

LV

EL

UT

EH

TÄ

VÄ

T18

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

EU-HANKKEET JA RAHOITUS

Euroopan Unionin tutkimusohjelmat

ovat vakiintunut osa Oulun yliopiston

ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 1999

käynnistyneeseen EU:n viidenteen pui-

teohjelmaan oli vuoden 2002 loppuun

mennessä hyväksytty 47 hanketta, jois-

ta koordinaatioprojekteja oli 9. Vuoden

2002 aikana käynnistyi 14 hanketta. Vuo-

si 2002 oli viidennen puiteohjelman vii-

meinen vuosi ja hakukierrokset loppui-

vat toukokuussa.

Yliopistolle myönnetty viidennen pui-

teohjelman rahoitus on yhteensä 10,2

miljoonaa euroa, mikä on 3,5 miljoonaa

enemmän kuin edellisessä puiteohjel -

massa. EU:n kuudes puiteohjelma käyn-

nistyi joulukuussa.

ALUEELLISET YKSIKÖT

Kajaanin kehittämiskeskus

Kajaanin kehittämiskeskus toimii Ou-

lun yliopiston yhteiskunnallista tehtävää

ja aluekehittämistä toteuttavana erillis-

laitoksena Kainuun ja Ylä-Savon alueil-

la. Keskus tukee aluetaloutta tekemällä

pitkäjänteistä työtä kehittämisstrategi-

oiden mukaisesti.

Toimintamuotoja ovat tutkimus ja

aluekehittäminen, teknologian siir to ja

innovaatioiden tukeminen sekä muunto-

ja täydennyskoulutus. Toiminta rakentuu

suurimmaksi osaksi hankkeille, joiden ti-

laajia ovat yritykset tai julkiset organisaa-

tiot ja joiden rahoituslähteenä ovat EU:n

tavoiteohjelmat, Tekesin tai muu ulkopuo-

linen rahoitus.

Merkittävin kehittämishanke oli Ka-

jaanin korkeakouluyksiköiden strategian

toteuttaminen. Tietojenkäsittelytieteissä

käynnistyi toinen muuntokoulutus ja tie-

toteollisuuden tutkimusyksikön perusta-

mishanke. Kehittämiskeskus osallistui ak-

tiivisesti Kajaanin kaupunkiseudun alue-

keskusohjelman toteutukseen ja Measu-

repolis Kajaani -osaamiskeskushankkeen

valmisteluun. Aluekeskusohjelman pilot-

tihankkeena alkoi yhteistyön suunnittelu

Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa.

Vuosi 2002 oli EU:n rakennerahasto-

ohjelmakauden 2000–2006 kolmas vuo-

si, mikä näkyi hanketoiminnan lisäänty-

misenä . Yliopiston hakemille hankkeille

myönnetty rahoitus nousi 40 prosent-

tia jo toisena vuonna peräkkäin. Rahoi-

tus kasvoi viime vuoden 5,8 miljoonasta

eurosta noin 10 miljoonaan. Uusia hank-

keita alkoi vuonna 2002 kaikkiaan 41.

Yliopisto osallistui Joensuun, Lapin ja

Kuopion yliopistojen kanssa opetusminis-

teriön rahoittamaan hankkeeseen, jonka

tavoitteena oli yliopistojen hankekäytän-

töjen kehittäminen. Brysselissä avattiin

Lappi–Oulu-yhteystoimisto, jonka kon-

sortiossa yliopisto on mukana.

Kajaanin kaupungin kanssa allekirjoi-

tettiin monivuotiset rahoitussopimukset

mittalaitelaboratorion ja tietojenkäsitte-

lytieteen tukemiseksi.

Biotekniikan hankkeet jakautuivat

maidon ja luonnontuotteiden bioteknii-

kan sekä teknologiansiirto- ja yritysyh-

teistyöhankkeisiin.

Mittaustekniikan tutkimuksen pää-

paino on paperinvalmistuksen optisten

mittausten alueella. Toisena sovellusala-

na vahvistui mekaanisen puunjalostuksen

mittausten tutkimus. Tutkimusyhteistyö

VTT Elektroniikan kanssa käynnistyi ja

mittalaitelaboratorion tilojen laajennus-

hanke ratkesi. Uusi DI-muuntokoulutus-

hanke käynnistyi syksyllä .

Aluekehityksessä vahvistui aluekehi-

tysohjelmien arviointi. Aikuiskoulutuk-

sessa jatkui maksullinen palvelutoiminta

pääaloina esi- ja alkuopetuksen erikois-

tumisopinnot ja organisaatioiden kehittä-

misen koulutushankkeet. Maaseudun ke-

hittämisen koulutus- ja kehittämishank-

keet jatkuivat. Equal-ohjelmaan kuuluva

WomenIT-hanke käynnistyi.

Kehittämiskeskuksessa tehtiin 104

henkilötyövuotta kokonaisbudjetin olles-

sa 6 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoi-

tuksen osuus on noin 90 prosenttia ja siitä

kaksi kolmasosaa koostui EU:n rakenne-

rahastojen osarahoittamista hankkeista.

19

Meri-Lappi Instituutti

Meri-Lappi Instituutin 5. toimintavuote-

na korostuivat laboratorioiden kehittä-

minen ja tutkintoon johtava koulutus.

Mikroelektroniikan instrumentointi-

laboratorio kehittää piisäteilyantureita

teollisuuden, lääketieteen ja tutkimuksen

tarpeisiin. Tutkimustoiminnassa keskityt-

tiin elektronisiin ja optisiin mittauksiin.

Ympäristöteknologian tutkimuskes-

kus on tutkinut teollisuuden kaasupääs-

töjä ja tehnyt kaatopaikkakaasujen mitta-

uksia sekä hiukkasmittauksia.

Digitaalisen median maisterikoulutus-

ohjelma toteutetaan tietojenkäsittelytie-

teiden laitoksen kanssa. Koulutuksessa on

20 opiskelijaa.

Logistiikan maisterikoulutusohjelma

on taloustieteiden tiedekunnan kanssa

toteutettava hanke. Ohjelmassa on 24

opiskelijaa.

Oulun Eteläisen instituutti

Oulun Eteläisen instituutti toimii projek-

tiyksikkönä Pohjois-Pohjanmaan kolmen

eteläisimmän seutukunnan alueella. Ins-

tituutin perustehtävänä on yliopistollisen

koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoi-

minnan aktivointi alueella.

Instituutin hallinto- ja projektihenki-

löstön määrä oli vuonna 2002 yhteensä

14 henkilöä . Toiminta painottui EU:n ta-

voiteohjelmarahoitteisiin hankkeisiin.

Merkittävimpiä hankkeita olivat Tek-

nologiakasvatus NYT!- ja Maanalaisfysii-

kan tutkimuskeskus -hankkeet. Tutkimus-

keskuksen synnyttämiseksi Pyhäsalmi

Mine Oy:n kaivokseen tehtiin tila- ja kal-

lioperäkartoituksia ja aktivoitiin kansain-

välisen asiantuntijaryhmän toimintaa.

Instituutin toiminta keskittyi lisäk-

si elektroniikan mekaniikka-alan kehit-

tämishankkeisiin, tietoteollisuusalaan ja

matkailu- ja kulttuurialoihin. RF-teknolo-

gian tutkimusprofessorin ja tutkijan palk-

kaamiseen saatiin rahoitus vuoden 2002

lopussa.

Ohjelmistotuotannon maisteriohjel-

ma alkoi Ylivieskassa ja Haapavedellä .

Sodankylän geofysiikan observatorio

Vuonna 2002 observatorion koordinoi-

ma EU-hanke Marie Curie Training Site:

Investigations of the Near-Earth Space

by Radio Methods vakiinnutti toimintan-

sa. EU-rahoitteinen yhteishanke Coup-

ling of Atmospheric Layers käynnistyi, ja

SGO osallistui ANTARES-avaruustutki-

musohjelmaan omalla hankkeellaan.

SGO:n koordinoimaan LAPBIAT-

projektiin osallistui tutkijoita 17 maasta.

Kertomusvuonna sovittiin SGO:n ja Eu-

roopan avaruusjärjestön vuonna 2003 al-

kavasta jatkoprojektista.

SGO:n Oulun toimintayksikkö osal-

listui mm. Pyhäsalmen kaivoksen kos-

misen säteilyn mittauksiin, ESF:n alai -

sen EUROPROBE-ohjelman litosfääri-

tutkimuksiin ja konsortion jäsenenä laa-

jaan syväseismiseen heijastusluotausoh-

jelmaan FIRE.

SGO on osallistunut FUVIRC-kes-

kuksen (Finnish ultraviolet internatio-

nal research centre) suunnitteluun ja ra-

kentamiseen yhteistyössä Thule-instituu-

tin ja Lapin ilmatieteellisen tutkimuskes-

kuksen kanssa.

Observatorion tutkijat osallistuivat

Astropolis Sodankylän kehittämiseen.

SGO:n toimintaa ja tutkimusta esitel -

tiin laajasti kouluissa. Yliopisto myönsi

tästä alueellisen toiminnan tunnustus-

palkinnon.

JUK

KA

YL

IN

IE

MI

Sodankylän geofysiikan observatorio on mu-kana laajassa maankuoren rakenteita kar-toittavassa FIRE-hankkeessa. Venä lä inen yhteistyökumppani toi hankkeeseen muun muassa kuorma-autoihin sijoitetut vibraat-torikoneistot.

TA

LO

US

J

A

TO

IM

IT

IL

AT

20O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Talous ja toimitilatYliopiston kokonaismenot olivat ker-

tomusvuonna 193,2 miljoonaa euroa.

Kasvua edellisestä vuodesta oli 7,0 pro-

senttia. Suurin menoerä oli palkkakustan-

nukset, jotka olivat 61,6 prosenttia koko-

naismenoista. Palkkakustannusten osuus

laski hieman edellisestä vuodesta. Käyt-

töomaisuushankinnat laskivat kolme pro-

senttia.

Opetusministeriön ja Oulun yliopis-

ton välisen tulossopimuksen mukainen

budjettirahoitus vuodelle 2002 oli 116,3

miljoonaa euroa eli 70,2 prosenttia ko-

konaisrahoituksesta. Rahat jaettiin yli -

opiston sisä llä seuraavasti : perusrahat

79,2 %, hankkeet ja valtakunnalliset oh-

jelmat 16,5 % , valtakunnalliset tehtävät

2,1% ja tuloksellisuus 2,2 % . Budjettira-

hoitus kasvoi edellisvuodesta 7,6 pro-

senttia.

Tiedekunnittain tarkasteltuna teknil-

lisen tiedekunnan kokonaisrahoitus oli

edelleen suurin (38,4 miljoonaa euroa).

Luonnontieteellisen tiedekunnan koko-

naisrahoitus kasvoi kuitenkin enemmän

ja oli 34,9 miljoonaa euroa.

Ulkopuolinen rahoitus

Ulkopuolisen rahoituksen osuus yliopis-

ton kokonaisrahoituksesta oli 29,8 pro-

senttia. Rahoitus kasvoi 5,7 prosenttia.

Suurin osa ulkopuolisesta rahoituksesta

tuli muilta valtion yksiköiltä . Niiden osuus

kasvoi hieman edellisestä vuodesta, kun

taas yksityisten henkilöiden ja kotimais-

ten yritysten rahoitus väheni.

Suomen Akatemian rahoitus kasvoi

ker tomusvuonna 6,5 prosenttia, vaik-

ka hankkeiden lukumäärä pysyi samal-

la tasolla kuin vuonna 2001. Rahoituksen

kasvu selittyy suurelta osin yleiskustan-

nusosuutta sisältävien projektien osuu-

den kasvulla.

Tekesin rahoitus, josta yritysosuudet

on erotettu pois, laski 2,6 prosenttia.

Oulun yliopiston osuus Tekesin yliopis-

toille suuntautuneesta rahoituksesta oli

9,6 prosenttia ja Suomen Akatemian ra-

hoituksesta 9,9 prosenttia. Ulkopuolisin

varoin toteutettavia projekteja oli käyn-

nissä 1860 kappaletta eli 25 enemmän

kuin vuonna 2001.

Maksullinen palvelutoiminta

Liiketaloudellisesti maksullisen palvelu-

toiminnan tuotot vuonna 2002 olivat

bruttomääräisesti 12,1 miljoonaa euroa.

Maksullinen palvelu toi minta koostui tut-

kimus- ja täydennyskoulutuspalveluiden

myynnistä , vuokratuotoista ja käyttö-

korvauksista sekä omaisuuden myynti-

voitoista.

Maksulliseen toimintaan kohdistuu ai-

empien vuosien saamisten tileistä pois-

toja yhteensä 1 478 622,71 euroa. Saa-

misten tileistä poistot koskivat suurim-

malta osin koulutus- ja tutkimuspalve-

luiden ja Kajaanin kehittämiskeskuksen

siirtosaamisiin sisältyneitä saamisia, jot-

ka eivät olleet todellisia saamisia. Näil-

le yksiköille laadittiin yliopiston johdon

aloitteesta tervehdyttämissuunnitelma

keväällä 2002. Toiminta saatiin kannat-

tavammaksi.

Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot

olivat kertomusvuonna 580 000 euroa,

mikä ylitti tulotavoitteen. Julkisoikeudel-

listen suoritteiden tulot koostuivat avoi-

men yliopisto-opetuksen maksuista

(82 %), opintosuoritustodistusten mak-

suista sekä kirjaston kaukopalvelusta.

Lahjoitusrahastot

Oulun yliopisto voi ottaa vastaan

lahjoituk sia ja testamentteja. Näin muo-

dostettujen rahastojen varat on pidettä-

vä erillään muista valtion varoista, mutta

niiden kirjanpito hoi detaan yliopiston kir-

janpidon yhteydessä . Lahjoitusrahastojen

käyttämisestä päättää yliopiston hallitus.

21

KA

LE

RV

O O

JU

TK

AN

GA

S

Yliopistolla on seuraavat rahastot:

Yliopiston apteekin rahastoHallituksen vararahastoOulangan rahastoIda ja J.A. Räisenin stipendirahastoLehtori Anna Vuorion rahastoAnna Esteri Timolan rahastoRaili Korkan rahastoTyyni Tanin rahastoPentti Kaiteran rahastoLahjoitusprofessuurit

Tilinpäätöksen mukaan rahastojen

varat 31.12.2002 olivat tasearvoin las-

kettuna 3 823 528 euroa. Laskua va-

roissa 31.12.2001 tilanteeseen verrattu-

na oli 247 288 euroa. Lasku johtui osin

lahjoitusprofessuurien varojen käytöstä

lahjoitusvirkojen palkkauksiin ja osin ar-

vonalennuksista. Apurahoihin käytettiin

rahastojen varoja vuoden 2002 aikana

109 743 euroa eli 37 338 euroa enem-

män kuin edellisenä vuonna.

Toimitilat

Toimitiloja oli vuoden 2002 lopussa

käytössä yhteensä 224 437 htm2. Ti -

loista 97,5 prosenttia on vuokrattu Se-

naatti-kiinteistöiltä . Vuoden 2002 aika-

na luovuttiin Kasarmintie 4:ssä sijain-

neista rakentamis tekniikan osaston ti -

loista ja Technopolis Oy:ltä vuokratuis-

ta tuotantotalouden tiloista sen muut-

taessa Linnan maan yliopistorakennuk-

sen tiloihin.

Uudisrakennuksista valmistui arkki-

tehtuurin osaston päärakennus syksyl-

lä 2002. Sen laajuus on noin 1500 htm2.

Lääketieteellisen tiedekunnan laajennus-

osan rakentaminen alkoi keväällä 2002 ja

se valmistuu vuoden 2003 loppuun men-

nessä . Laajennusosaan sijoittuvat mikro-

biologian ja hoitotieteen laitokset, kliini-

nen tutkimus, Bio center sekä tiedekun-

nan hallinto.

Kasvitieteellisen puutarhan laajen-

nusosan (kasvimuseo) rakentaminen al-

koi myös vuonna 2002. Laajennus valmis-

tuu toukokuussa 2003. Kasvimuseon va-

pautuneisiin tiloihin saneerattiin noin 500

m2:n suuruiset tilat Pohjois-Pohjanmaan

ympäristökeskuksen käyttöön.

Sähkö- ja tietotekniikan osastolta va-

pautuneisiin tiloihin saneerattiin talous-

tieteiden tiedekunnalle 2740 htm2:n ti-

lat. Lisäksi ylioppilaiden terveydenhoito-

säätiöltä vapautu neiden tilojen saneera-

us aloitettiin vuoden 2002 syksyllä . Ti-

lat osoitetaan ATK-keskukselle ja kie-

likeskukselle ja ne valmistuvat kevään

2003 aikana.

Yliopiston toimitilakustannukset oli-

vat kaikkiaan 26,7 miljoonaa euroa. Me-

not kasvoivat edellisvuodesta noin 8 pro-

sentilla. Nousu johtui ensisijassa ylei sestä

kustannustason noususta ja Tietotalo I :n

valmistumisesta vuoden 2001 lopussa.

Yliopiston käytössä olevat tilat ovat li-

sääntyneet vuodesta 1995 vuoteen 2002

noin 17 prosentilla. Tilamenot ovat nous-

seet vastaavana aikana noin 20 prosentil-

la. Tilamäärä opiskelijaa ja henkilöä koh-

ti on laskenut.

TA

LO

US

J

A

TO

IM

IT

IL

AT

22O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

2001 2002Muutos % 2001/2002

Osuus % kok.rah.

2001

Osuus % kok.rah.

2002BudjettirahoitusYliopiston oma budjettirahoitus 106 349 114 971 8,11 58,89 59,51OPM:n erillispäätökset 1 238 1 338 8,05 0,69 0,69ALV/VM:n momentti 9 233 9 821 6,37 5,11 5,08Budjettirahoitus yhteensä 116 821 126 130 7,97 64,69 65,28Ulkopuolinen rahoitusMaksullinen palvelutoiminta 13 760 13 767 0,05 7,62 7,13Yhteistoiminta 21 140 20 729 -1,94 11,71 10,73Suomen Akatemia 9 953 10 598 6,47 5,51 5,49Lähetteet ja suoravel. 7 016 9 618 37,09 3,88 4,98Lahjoitusvarat 1 398 1 335 -4,50 0,77 0,69Ulkopuolinen yhteensä ilman työll. 53 268 56 047 5,22 29,50 29,01Työllisyysvaroin palkatut 1 036 1 371 32,27 0,57 0,71Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 54 304 57 418 5,73 30,07 29,72

Yliopiston kok.rahoitus ilman harj.kouluja 171 125 183 548 7,26 94,76 95,00Harjoittelukoulujen budjettirahoitusHarjoittelukoulujen oma budjettirahoitus 9 269 9 405 1,47 5,13 4,87OPM:n erillispäätökset 9 66 629,01 0,01 0,03ALV/VM:n momentti 88 105 19,40 0,05 0,05Harj.koulujen budjettirahoitus yhteensä 9 365 9 575 2,24 5,19 4,96Harj.koulujen ulkopuolinen rahoitusMaksullinen palvelutoiminta 15 29 96,63 0,01 0,02Yhteistoiminta 65 33 -48,31 0,04 0,02Ulkop.yht.ilman työll. 79 62 -21,28 0,04 0,03Työllisyysvaroin palkatut 22 16 -30,22 0,01 0,01Harj.koulujen ulkopuolinen rahoitus yhteensä 102 78 -23,25 0,06 0,04Harjoittelukoulujen kokonaisrahoitus 9 467 9 653 1,97 5,24 5,00

Tiliviraston kokonaisrahoitus 180 592 193 202 6,98 100,00 100,00

Yliopiston kokonaisrahoitus (kokonaismenot) vuosina 2001–2002 (1000 euroa)

23

2001 2002 Muutos % 2001/2002 Osuus % kok. rah. 2002

Palkat henkilösivukuluineen 111 792 118 997 6,45 61,59Matkamenot 5 210 5 852 12,32 3,03Muut kulutusmenot 32 332 35 291 9,15 18,27Käyttöomaisuushankinnat 6 575 6 378 -3,00 3,30Toimitilamenot 24 683 26 684 8,11 13,81Yhteensä 180 592 193 202 6,98 100,00

Rahoittaja 2001 2002Muutos % 2001/2002

Osuus % 2002

Kotimaiset yritykset 7 449 6 968 -6,47 12,12Kunnat, kuntainliitot 3 545 4 574 29,03 7,95Yksityiset henkilöt 2 804 2 369 -15,51 4,12

Valtion yksiköt, 34 724 37 427 7,78 65,10joista merkittävimmät:

Suomen Akatemia 9 953 10 598 6,47 18,43Työministeriö ja sen hallinnnonala*) 2 262 2 759 21,97 4,80Tekes**) *) 11 407 10 701 -6,19 18,61VTT 337 221 -34,34 0,38Opetusministeriö ja sen hallinnonala*) 1 217 992 -18,53 1,72Toiset korkeakoulut***) 2 095 2 321 10,79 4,04Puolustusministeriö ja sen hallinnonala 1 498 1 665 11,19 2,90Maa- ja metsätalousministeriö ja sen hallinnonala 320 176 -44,88 0,31Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen hallinnonala 69 12 -83,28 0,02Liikenneministeriö ja sen hallinnonala 327 104 -68,14 0,18Sosiaali- ja terveysministeriö ja sen hallinnonala*) 143 37 -74,26 0,06Sisäasiainministeriö ja sen hallinnonala*) 3 487 4 990 43,12 8,68Ympäristöministeriö ja sen hallinnonala 132 113 -14,09 0,20

Rahastot, säätiöt, yhdistykset ym. 1 314 1 348 2,63 2,35Ulkomainen rahoitus 4 570 4 810 5,26 8,37

Ulkomaiset yritykset 733 424 -42,11 0,74Kv-järjestöt, ulkomaiset yliopistot ym. 1 603 1 578 -1,57 2,74EU (mm. puiteohjelmat) 2 234 2 808 25,70 4,88

Yhteensä 54 406 57 496 5,68 100

Kokonaisrahoituksen jakautuminen menolajeittain vuosina 2001–2002 (1000 euroa)

Alv-menot sis. muihin kulutusmenoihin.

Ulkopuolinen rahoitus (kokonaismenot) rahoittajittain 2001–2002

*) sisältää EU:n rakennerahastojen osuuksia:v. 2002: 3,61 milj. euroav. 2001: 2,25 milj. euroa

**) sisältää yritysten osuutta:v. 2002: 1,68 milj. euroav. 2001: 2,15 milj. euroa

***) sisältää graduate school -hankkeitav. 2002: 1,74 milj. euroav. 2001: 1,77 milj. euroa

HE

NK

IL

ÖS

TÖ

24O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

HenkilöstöYliopiston keskeinen henkilöstöpoliitti-

nen kehittämishaaste on, että yliopisto

on hyvinvoiva tiedeyhteisö, jossa huoleh-

ditaan osaamisen uudistumisesta ja työ-

hyvinvoinnista. Kehittämisen lähtökoh-

dat on määritelty 2002 uudistetussa yli-

opiston henkilöstöstrategiassa.

Henkilöstösuunnitelmia on suunnat-

tu tavoitteellisiksi kehittämissuunnitel-

miksi, joissa huomioidaan rakenteellisen

suunnittelun ohella henkilöiden ja työyh-

teisöjen kehittäminen sekä hyvinvoinnin

ja tasa-arvon edistäminen.

Rekrytointiin ja henkilöstön osaa-

misen monipuolistamiseksi on kehitetty

henkilökiertojärjestelmä , jota pyritään

tekemään tunnetuksi ja jonka käyttö py-

ritään vakiinnuttamaan.

Osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvointia edistävän ja työkykyä

ylläpitävän toiminnan painopisteenä on

työyhteisöjen ja esimiestyön kehittämi-

nen. Esimiehille on toteutettu henkilös-

töjohtamisen valmennusohjelma. Työn

vaativuuteen ja suoriutumiseen perus-

tuva uusi palkkausjärjestelmä edellyttää

yliopiston yksiköiltä säännöllisiä esimies-

ten ja alaisten välisiä kehityskeskustelu-

ja. Työyksiköille on järjestetty keskuste-

luvalmennusta.

Yliopiston henkilöstön työtyytyväi-

syyttä on arvioitu erilaisin kyselyin. Hen-

kilöstölle on järjestetty kuntoutusta sekä

yksiköiden varhaiskuntoutusryhminä että

ammattiperusteisina kuntoutusryhminä

tyky-suunnitelman mukaisesti.

Vakinaiset palvelussuhteet lisääntyivät

Vuonna 2002 Oulun yliopistossa teh-

tiin yhteensä 3083 henkilötyövuotta,

joka on 123 henkilötyövuotta enemmän

kuin edellisenä vuonna. Kaikista henkilö-

työvuosista vajaa 67 % rahoitettiin bud-

jettivaroin.

Opetushenkilökunnan henkilötyö-

vuosien lukumäärä kasvoi 23 henkilö-

työvuodella. Sen osuus vuonna 2002 teh-

dyistä henkilötyövuosista oli noin 30 %,

ja rahoitus tuli lähes kokonaan budjet-

tivaroista. Tutkijoiden osuus tehdyistä

henkilötyövuosista oli 613. Osuus kasvoi

edellisestä vuodesta 31 henkilötyövuot-

ta. Suurin osa (66 %) rahoitettiin muulla

kuin budjettirahalla.

Muun henkilökunnan osuus henkilö-

työvuosista oli 1455. Lisäystä edellisvuo-

teen oli 69 henkilötyövuotta. 38 % ra-

hoitettiin budjetin ulkopuolisella rahoi-

tuksella.

Pahimpana rakenteellisena ongelma-

na on edelleen määräaikaisen henkilös-

tön suuri osuus. Määräaikaisia on vajaat

64 % kaikista palvelussuhteista. Yliopis-

tossa työskenteli 1204 vakinaista ja 2122

määräaikaisessa palvelussuhteessa ole-

vaa henkilöä . Vakinaisten palvelussuh-

teiden määrä on kuitenkin lisääntynyt

edellisestä vuodesta. Eniten määräai-

kaista henkilöstöä on teknillisessä ja ta-

loustieteellisessä tiedekunnassa.

Naisten osuus yliopiston henkilös-

töstä on noin 48 % . Opetushenkilös-

töstä naisia on 37 %, tutkijoista 43 % ja

muusta henkilöstöstä 57 %. Henkilöstön

keski-ikä on 40,1 vuotta. Vakinaisen hen-

kilöstön keski-ikä on 45,1 vuotta ja mää-

räaikaisen 34,5 vuotta. Koko valtionhal-

linnossa keski-ikä on 42,4 vuotta.

Vuonna 2002 tehdyt henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet rahoituksen mukaan vuonna

2002

Muu henkilöstö87829,7 %

Hallintohenkilöstö47216,0 %

Kirjastohenkilöstö1053,6 %

Opettajat65222,0 %

Tutkijat61320,7 %

Professorit2378,0 %

Muu ulkopuolinen1715,8 %

Työministeriö592,0 %

Maksupalvelu52517,8 %

Suomen Akatemia2347,9 %

Budjetti196866,6 %

Harjoittelukoulujen htv:t eivät sisälly kuvioihin Oulu KajaaniOpettajat 86 23Muu henk. 13 3

25

LI

IS

A K

ÄR

KI

Hallitus on yliopiston ylin päättävä elin, johon henkilökunnan edustajat valitaan vaalilla

ja opiskelijoiden edustajat nimeää ylioppilaskunta. Hallitus johtaa ja kehittää yliopiston

toimintaa mm. hyväksymällä yliopiston strategiset linjaukset, toimintaa ja taloutta kos-

kevat suunnitelmat, talousarvioesityksen, johtosäännöt ja muut vastaavat yleiset mää-

räykset. Se päättää määrärahojen jakoperusteet. Vastaavasti hallitus seuraa ja arvioi

yliopiston toiminnan tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Hallitus hyväk-

syy myös yliopiston henkilöstösuunnitelman. Se päättää professorin virkojen perusta-

misesta tai lakkauttamisesta ja nimittää professorit. Lisäksi se päättää yliopiston kou-

lutusohjelmista ja vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä .

Vuoden aikana hallitus kokoontui 18 kertaa.

Rehtoraatti kaudella 1.8.2001–31.7.2006Rehtori, professori Lauri Lajunen1. vararehtori, professori Jouni Koiso-Kanttila2. vararehtori, professori Vilho Myllylä3. vararehtori, professori Liisi HuhtalaVarsinaiset jäsenetDekaani, professori Maija FredriksonDekaani, professori Vilho LanttoDekaani, professori Matti LehtihalmesDekaani, professori Vesa MustonenDekaani, professori Rauli SventoDekaani, professori Heikki Ruskoaho

Johtava rehtori Timo LappiProfessori Seppo SaarelaTekninen suunnittelija Matti StillYliassistentti Arja RautioProfessori Juha RöningYlivahtimestari Raija Ukkola

Kasv. yo. Mikko NissinenLK Ali OmarTekn. yo. Heikki KaakinenFil. yo. Sanna Halinen

Henkilökohtaiset varajäsenetProfessori Juhani SuorttiProfessori Kauko LeiviskäProfessori Helena SulkalaProfessori Olavi HeikkinenProfessori Juha-Pekka KallunkiProfessori Matti IsohanniVarajäsenetOpetushoitaja Maire AhopeltoLehtori Marketta Harju-AuttiYliassistentti Juha HuikariLehtori Seppo KinnunenOsastosihteeri Leena KuhaMa. lehtori Markku Pulkkinen

Fil. yo. Miika MielityinenTekn. yo. Jarno KilpinenFil. yo. Anne MikkolaTekn. yo. Markku Hentilä

Oulun yliopiston hallitus 31.12.2002 saakka:Eturivissä vasemmalta:Arja Rautio, Liisi Huhtala, Jouni Koiso -Kanttila, Lauri Lajunen, Vilho Myllylä , Maija FredriksonKeskellä vasemmalta:Heikki Kaakinen, Timo Lappi, Heikki Ruskoaho, Vilho Lantto, Sanna Halinen, Ali Omar, Vesa Mustonen, Juha RöningTakarivissä vasemmalta:Matti Still, Rauli Svento, Matti Lehtihalmes, Raija Ukkola, Seppo Saarela

Hallitus

TI

ED

EK

UN

NA

T26

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Humanistinen tiedekuntaM A T T I L E H T I H A L M E SD e k a a n i

Humanistinen tiedekunta toimii keskeise-

nä humanististen ja kulttuuristen alojen

kouluttajana koko Pohjois-Suomessa. It-

senäisenä tiedekuntana sen toiminta al-

koi 30 vuotta sitten vuonna 1972. Erityi-

sesti kielten aineenopettajakoulutukses-

sa ja puheterapeuttikoulutuksessa tiede-

kunnan vastuualue on erittäin suuri. Vii-

me vuosina lisääntynyt opinto-ohjaus,

graduryhmien kehittäminen sekä henki-

lökohtaisten opintosuunnitelmien käyt-

tö alkoi selvästi näkyä tiedekunnan tu-

loksessa.

Vuonna 2002 humanistinen tiedekun-

ta saavutti tohtorintutkintotavoitteen-

sa ja ylitti maisterintutkintotavoitteensa.

Keskimääräinen maisterintutkinnon suo-

ritusaika on tasaisesti lyhentynyt, ja opin-

tojen läpäisykerroin on kasvanut viime

vuosina ja on valtakunnallisesti tarkastel-

tuna humanistisen alan parhaita.

Tiedekunnan rekrytointialue on eri-

tyisesti Pohjois-Suomi, jonne valmistu-

neet myös pääosin sijoittuvat. Hakija-

määrät ovat tasaisesti kasvaneet, ja vain

noin 17 % hakijoista pääsee vuosittain

aloittamaan opintonsa.

Maisteriohjelmat lisääntyivät

Tiedekunta on keskittynyt erityisesti tut-

kimuksen ja opetuksen kehittämiseen

laitoksissaan. Uusia koulutusavauksia on

tehty maisteriohjelmien muodossa. Tie-

deviestinnän maisteriohjelma (TIEMA)

jatkaa edelleen toimintaansa. Lisäksi pe-

rustettiin mediatuottajan maisteriohjel-

ma (METKA), joka on ainoa Pohjois-Suo-

men tuottajakoulutusohjelma ja kokonai-

suudessaan toinen yliopistotasoinen elo-

kuva-, televisio- ja uusmedia-alan tuotta-

jakoulutus maassamme.

Lisäksi tiedekunta osallistui Kajaanis-

sa käynnistyneeseen Venäjän kulttuurin

ja kielen maisteriohjelmaan.

Tiedekunnan jä rjestämien viestin-

nän sivuaineopintojen suosio on entises-

tään kasvanut ja tätä toimintaa jatket-

tiin. Virtuaaliopetuksen tarjonta on kas-

vanut huomattavasti tiedekunnassa. Uu-

sista yliopistolle esitetyistä virtuaalihank-

keista määrällisesti eniten tulikin juuri hu-

manistisesta tiedekunnasta.

Ulkopuolinen rahoitus kasvu-uralla

Toiminnan laajentuessa tiedekunnan ti-

lat ovat käyneet varsin ahtaiksi. Talous-

tieteiden tiedekunnan siirryttyä uusiin ti-

loihin humanistiselle tiedekunnalle vapau-

tui Snellmanian kolmannesta kerroksesta

uusia tiloja, jotka helpottivat huomatta-

vasti kasvaneen tutkijajoukon sijoittamis-

ta osaksi tiedekunnan tiedeyhteisöä . Uu-

silla tilaratkaisuilla voitiin myös tarjota tar-

koituksenmukaisia tiloja tutkijaryhmille.

Tiedekunta ei itse koordinoi tutkija-

kouluja, mutta se osallistui monitieteisen

Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja so-

peutumisen tutkijakoulun koordinointiin.

Lisäksi lukuisia tiedekunnan jatko-opis-

kelijoita on hyväksytty useiden huma-

nististen alojen tutkijakoulujen varsinai-

siksi tai omarahoitteisiksi opiskelijoiksi.

Tutkimustoiminnassa merkille pantavaa

oli erityisesti kansainvälisten julkaisujen

määrän kasvu.

Tiedekunnan saamasta rahoituksesta

edelleen noin 95 % menee virkapalkkoi-

hin. Ulkopuolisen rahoituksen määrä on

kasvu-uralla, mutta edelleen tiedekunta

joutuu työskentelemään hyvin niukkojen

määrärahojen turvin.

27

AN

NA

-M

AR

IA

RA

UD

AS

KO

SK

I

Arkeologian laboratorio tutki kevää llä van -haa pikiruukin aluetta Pikisaaressa lähellä Oulun keskustaa.

”Opintojen läpäisykerroin on kasvanut viime vuosina ja on valtakunnallisesti tarkasteltuna humanistisen alan parhaita.”

TI

ED

EK

UN

NA

T28

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Kasvatustieteiden tiedekuntaM A I J A F R E D R I K S O ND e k a a n i

Kasvatustieteiden tiedekunta jakaan-

tuu Oulun kasvatustieteiden ja opetta-

jankoulutuksen yksikköön sekä Kajaanin

opettajankoulutusyksikköön. Oulun yk-

sikkö on organisoitunut tiedealapohjai-

siin jaoksiin, kun taas Kajaanin yksikön

toimintaa leimaa perustoimintojen lisäk-

si Lönnrot-instituutin kautta ohjautuvat

alueelliset tehtävät ja yhteistyö Kajaanin

kehittämiskeskuksen kanssa.

Tiedekunnan oman luokanopetta-

ja- ja musiikinopettajakoulutuksen li -

säksi ainetiedekuntien tutkintoon sisäl-

lytettäviin opettajan pedagogisiin opin-

toihin (35 ov) otetaan vuosittain noin

250 opiskelijaa. Tutkinnon jälkeen suo-

ritettaviin erillisiin opettajan pedagogisiin

opintoihin voidaan ottaa rajoitettu mää-

rä opiskelijoita. Varhaiskasvatuksen mais-

teriksi opiskelevilla on mahdollisuus saada

myös luokanopettajan kelpoisuus.

Opettajankoulutuksen neuvottelu-

kunta on pyrkinyt kohentamaan opet-

tajankoulutusta antavien tahojen yhteis-

työtä . Tätä yhteistyötä on konkreettises-

ti tehty opetusministeriön opettajankou-

lutuksen laajennusohjelmaan liittynees-

sä aineenopettajien pilottikoulutuksessa,

jossa humanistinen, luonnontieteellinen

ja kasvatustieteiden tiedekunta toteutta-

vat yhdessä uusimuotoista muuntokoulu-

tusta. Uutena haasteena on Bolognan so-

pimuksen mukaisiin opetussuunnitelmalli-

siin muutoksiin valmistautuminen.

Kasvatustieteiden tiedekunta on ollut

mukana virtuaaliyliopistohankkeissa (Kas-

Vi, MOVE). Lapin yliopiston kanssa tehtä-

vä musiikkikasvatuksen sivuaineopintojen

koulutusyhteistyö saatiin päätökseen.

Työtä jatkokoulutuksen parantamiseksi

Oulun yksikössä tarjotaan suosittuja si-

vuaineopintoja kuten naistutkimus, psy-

kologia, koulutusteknologia ja ympäristö-

kasvatus, joiden opetuksessa tehdään yh-

teistyötä myös avoimen yliopiston kans-

sa. Kajaanin opettajankoulutusyksikös-

sä on määrätietoisesti kehitetty liikun-

takasvatuksen opetusta yhteistyössä Jy-

väskylän yliopiston kanssa. Työn tulok-

sena Kajaaniin perustettiin Pohjois-Suo-

men lasten liikunta- ja terveyskasvatuk-

sen keskus.

Avoimen yliopiston opetuksen toteu-

tus Kainuussa siirtyi Kajaanin opettajan-

koulutusyksikön vastuulle. Yksikössä toi-

mivan Lönnrot-instituutin toiminta akti-

voitui valtakunnallisen Lönnrot-juhlavuo-

den tapahtumissa.

Kevään juhlallisessa promootioaktissa

tiedekunta sai kaksi uutta kunniatohtoria,

Pauli Anttilan ja Hilkka Pietilän.

Esiopetuksen pätevöittämiskoulutuk-

sen järjestäminen koulujen rehtoreille ja

johtajille sekä näihin tehtäviin aikoville on

työllistänyt molempia tulosyksiköitä .

Tiedekunnan tulostavoitteet saavu-

tettiin maisterintutkintojen osalta kiitet-

tävästi. Tohtorintutkintojen osalta tiede-

kunnalla on vielä tehtävää . Tiedekunnan

sisäinen, molempien tulosyksiköiden yh-

teinen jatkokoulutustyöryhmä on tiivistä-

nyt työtään luodakseen paremmat edel-

lytykset tutkimuksen ja tutkijankoulutuk-

sen toteuttamiselle tiedekunnassa.

Oulun yksikössä toteutettiin työvoi-

maministeriön tuella laaja henkilökun-

nan työssä jaksamiseen liittyvä projek-

ti. Projektin väliraporttia hyödynnetään

koko tiedekunnan organisaation arvioin-

nissa, jonka on tarkoitus valmistua vuon-

na 2003. Myös tiedekunnassa toteutettu

sisäinen tarkastus nosti esiin organisaati-

oon liittyviä kysymyksiä .

Toimintakauden aikana tehtiin tilojen

peruskartoitus ja tilasuunnitelmat Var-

haiskasvatuskeskuksen, musiikkikasva-

tuksen ja teknologiakasvatuksen uudis-

rakennukselle Linnanmaalle.

29

KA

LE

RV

O O

JU

TK

AN

GA

S

”Yhteistyötä on konkreettisesti tehty pilottikoulutuksessa, jossa humanistinen, luonnontieteellinen ja kasvatustieteiden tiedekunta toteuttavat yhdessä uusimuotoista muuntokoulutusta.”

TI

ED

EK

UN

NA

T30

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Missionsa mukaisesti tiedekunta on laa-

dukas, kansainvälinen ja monitieteinen

tiedeyhteisö. Se on vahvaan matemaat-

tis-luonnontieteelliseen osaamiseen pe-

rustuva oppimisympäristö, jossa koulute-

taan maistereita ja tohtoreita kansallisiin

ja kansainvälisiin asiantuntija- ja opetus-

tehtäviin. Tiedekunnan tutkimustoimin-

ta on globaalisti orientoitunutta perus-

tutkimusta, mutta se pyrkii tarjoamaan

ratkaisuja myös ajankohtaisiin paikallisiin

ongelmiin.

5000. maisteri valmistui

Luonnontieteellisen tiedekunnan ensim-

mäinen maisteri valmistui vuonna 1962.

Tuolloin alkanut sarja saavutti uuden ra-

japyykin 26.11.2002, kun tiedekunnan

5000. maisterin todistus luovutettiin Kir-

si Kuivalalle. Hänen kemian alaan kuuluva

pro gradu -tutkielmansa käsitteli materi-

aaleja, jotka ovat käyttökelpoisia nano-

mittakaavan valokanavina ja valoa toivo-

tulla tavalla siroavina elementteinä .

Vuonna 2002 tiedekunta ei saavut-

tanut tutkintotavoitettaan. Uusia filoso-

f ian maistereita valmistui kahdeksasta

koulutusohjelmasta yhteensä 217. Mää-

rä on jopa alempi kuin kolmena edellise-

nä vuonna ja osoittaa, että voimakas pa-

nostus tietoteollisuusaloille ei vielä näky-

nyt toivotulla tavalla suoritetuissa tutkin-

noissa.

Uusia tohtoreita valmistui edellisen

vuoden tapaan 34, mikä oli vielä selväs-

ti alle asetetun tavoitteen. Määrä kuiten-

kin osoittaa, että tutkijakoulutus on edel-

leen tehostunut.

Laadukasta opetusta

Opetuksen ja opetussuunnitelmien ke-

hittämistä on jatkettu määrätietoisesti.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ensim-

mäisen opintovuoden sujumiseen, tutor-

toimintaan ja opinto-ohjaukseen. Keski-

määräinen valmistumisaika onkin selvästi

lyhentynyt ollen jo alle kuusi vuotta. Val-

takunnan kahdestakymmenestä yliopis-

tokoulutuksen laatuyksiköstä peräti kak-

si on luonnontieteellisessä tiedekunnas-

sa. Seuraavalle tulossopimuskaudelle laa-

tuyksiköksi nousee biologian laitos.

Opiskelijarekrytoinnin onnistumiseksi

tiedekunnan yksiköt ovat tiivistäneet yh-

teistyötä koulujen kanssa. Tuorein onnis-

tunut yhteistyömuoto on Oulun seudulla

aloitettu matematiikkakerhotoiminta.

Tutkimusta painoaloilla

Tiedekunnan tutkijat työskentelivät te-

hokkaasti, mikä näkyi paitsi kansainvä-

lisinä julkaisuina myös kilpailtuna tutki-

musrahoituksena. Pekka Pamilon joh-

tama populaatiogeneettisten analyysien

yksikkö aloitti Suomen Akatemian huip-

puyksikkönä ja Helena Aksela jatkoi aka-

temiaprofessorina. Yliopisto on valinnut

neljä sisäistä tutkimuksen laatuyksikköä ,

joista kaksi toimii luonnontieteellisessä

tiedekunnassa. Yliopiston kaikilla neljäl-

lä painoalalla, biotekniikassa, informaa-

tiotekniikassa, pohjoisuustutkimuksessa

ja ympäristötutkimuksessa on tiedekun-

nan tutkimusryhmillä merkittävä osuus.

Ker tomusvuonna tiedekunnassa

aloitti kuusi uutta nimitettyä professoria

aloinaan biofysiikka, geologia, maantiede

ja tietojenkäsittelytieteet.

Tiedekunnan laitosten perustoimin-

taan tarkoitetut määrärahat ovat jatku-

vasti vähentyneet samalla kun tulosvaa-

timukset ovat koventuneet. Ulkopuoli-

sen rahoituksen merkitys erityisesti tut-

kijakoulutuksen turvaamiseksi on noussut

ratkaisevan tärkeäksi.

Luonnontieteellinen tiedekuntaV E S A M U S T O N E ND e k a a n i

31”Erityistä huomiota on kiinnitetty ensimmäisen opintovuoden sujumiseen, tutortoimintaan ja opinto-ohjaukseen.”

Kosmisen säteilyn mittausasema Puu - Linnanmaalla. RA

IM

O A

HO

NE

N

TI

ED

EK

UN

NA

T32

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Kertomusvuoden kesällä alkoivat lääke-

tieteellisen tiedekunnan päärakennuk-

sen rakennustyöt. Päärakennukseen tu-

levat tilat hoitotietieteen ja terveyshallin-

non sekä mikrobiologian laitoksille, Bio-

center Oululle ja kliiniselle tutkimuksel-

le. Lisäksi sinne sijoittuvat tiedekunnan

hallinto, henkilöstöravintola ja 280 hen-

gen luentosali.

Dekaani vieraili keväällä yhdessä va-

radekaanin ja esittelijöiden kanssa tiede-

kunnan kaikilla laitoksilla ja klinikoilla. Sa-

moin vierailtiin Kainuun ja Keski-Pohjan-

maan sairaanhoitopiireissä . Käyntien tar-

koituksena oli tiivistää yhteistyötä sekä

tiedekunnan sisä llä että lähimpien yh-

teistyökumppaneiden kanssa muun mu-

assa perus- ja erikoislääkärikoulutuksen

alueellisessa hajauttamisessa.

Vuoden aikana kaksi työryhmää laa-

ti ehdotuksia kahden tulevaisuudessa ko-

rostuvan alan tutkimuksen ja opetuk-

sen kehittämisestä . Geriatriaan päätet-

tiin tiedekunnan ja lahjoittajien kanssa

yhteistyössä perustaa viisivuotinen pro-

fessorin virka. Lääketieteellisen genetii-

kan kehittämistarpeet jäivät myöhempi-

en päätösten varaan.

Tutkijankoulutuksessa arviointi ja laatu priorisoitiin

Tiedekunnan tutkijankoulutustoimikunta

järjesti tieteellisiä jatkokoulutuskursseja

ja osallistui valtakunnallisen tutkijankou-

lutuksen kehittämiseen. Toimikunta on

pitänyt tärkeänä väitöskirjojen laadun

nostamista ja pyrkinyt löytämään erilai-

sia keinoja siihen muun muassa kehittä-

mällä jatkokoulutussuunnitelmien arvi-

ointia sekä teoreettisen koulutuksen si-

sältöä . Tieteellisessä jatkokoulutuksessa

on noin 400 jatko-opiskelijaa.

Aloituspaikkamääriä lisättiin valtio-

neuvoston päätöksen mukaisesti edel-

lisvuoden 115:sta 123:een. Lääkärikou-

lutukseen hyväksyttiin 479 hakijasta 123

ja hammaslääkärikoulutukseen 139 haki-

jasta 42 uutta opiskelijaa.

Terveystieteiden koulutusaloille ensi-

sijaisia hakijoita oli 155. Näistä hoitotie-

teen, kliinisen laboratoriotieteen ja ter-

veyshallintotieteen tieteenalaohjelmiin ja

terveystieteiden opettajan koulutusohjel-

maan hyväksyttiin 10 opiskelijaa kuhun-

kin. Lisäksi avoimen yliopiston väylän

kautta terveystieteiden maisterin kou-

lutukseen hyväksyttiin hoitotiede pääai-

neenaan yksi uusi opiskelija ja terveyshal-

lintotiede pääaineenaan kolme opiskeli-

jaa. Hyvinvointitekniikan koulutusohjel-

maan hyväksyttiin 69 hakijasta 39 opis-

kelijaa, joista opiskelupaikan vastaanotti

20 opiskelijaa.

Tiedekunnasta valmistui 85 lääkäriä ,

26 hammaslääkäriä ja 54 terveystietei-

den maisteria. Tohtorin tutkintoja suori-

tettiin 43 kolmella koulutusalalla.

Kliinisen opetuksen arviointia kehitettiin

Oulussa annettavaan lääkärikoulutuk-

seen kuuluu tä rkeänä osana perhe-

lääketieteen opetus, jossa tarkoitukse-

na on kouluttaa perhe- ja potilaskeskei-

sen työskentelytavan osaavia lääkäreitä .

Jo ensimmäisen vuoden opintoihin kuu-

luu kotikäyntejä ja tutustumista potilaan

perhetaustaan.

Hammaslääketieteen laitoksessa on

viety läpi mittava opetuksen uudistamis-

prosessi. Vuoden 2002 kuluessa laitok-

sessa on jatkettu uuden juonneopetus-

mallin käytännön toteuttamista.

Lisäksi on panostettu kliinisen ope-

tuksen arvioinnin kehittämiseen. Tätä

varten on kirjattu ylös lukuvuosittaiset

oppimistavoitteet ja arviointikriteereil-

Lääketieteellinen tiedekuntaH E I K K I R U S K O A H OD e k a a n i

33

le on laadittu hammaslääkärin kliinisten

taitojen matriisimalli.

Hammaslääketieteen kokonaisvaltai-

nen opetusuudistus palkittiin loppuvuo-

desta nimittämällä hammaslääketieteen

laitos yhdeksi valtakunnallisista opetuk-

sen laatuyksiköistä kaudelle 2004–2006.

Lääketieteen koulutusalan valtakun-

nalliset rakenteelliset kehittämispää -

tökset eivät olleet tiedekunnan kannal-

ta optimaalisia koulutusalan resurssisu-

pistusten vuoksi. Supistusten negatiivi-

sia vaikutuksia on kyetty hieman korjaa-

maan, kun tiedekunnat sopivat yhdessä

opetusministeriön kanssa lisääntyneen

sisäänoton kompensoimisesta hanke-

määrärahoilla.

Niukkenevista resursseista huolimat-

ta tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen

tuloksellisuus on säilynyt erinomaisena. AN

NA

-M

AR

IA

RA

UD

AS

KO

SK

I

”Lääkärikoulutukseen kuuluu tärkeänä osana perhelääketieteen opetus, jossa tarkoituksena on kouluttaa perhe- ja potilaskeskeisen työskentelytavan osaavia lääkäreitä.”

TI

ED

EK

UN

NA

T34

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Taloustieteiden tiedekuntaR A U L I S V E N T OD e k a a n i

Tiedekunnan kansainvä linen julkaisu-

toiminta on aktiivista ja kasvaa selkeäs-

ti. Tiedekunta kehittää ja tehostaa edel-

leen kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä ja

tutkimusryhmiensä toimintaa. Ulkopuo-

lisen tutkimusrahoituksen kokonaismää-

rä on kohtuullisen hyvä . Tekesin rahoi-

tuksen hakemisessa ja tuloksissa Oulun

yliopiston kappatieteellinen ala menes-

tyy hyvin ja tilanne tulee pyrkiä säilyttä-

mään. Ulkopuolisella rahoituksella tulee

erityisesti pyrkiä kasvattamaan kriittistä

tutkijamassaa, ja tukea tätä kautta tiede-

kunnan tutkimusohjelmien pitkäjänteis-

tä toteutusta.

Tiedekunnan kauppatieteellisten pe-

rustutkintojen suoritusajat ja läpäisypro-

sentit ovat hyvällä tasolla sekä tutkinto-

jen että ydinopintojaksojen osalta. Pe-

rustutkintokoulutuksen laatu on tiede-

kunnan näkemyksen ja opiskelijoiden pa-

lautteen mukaan kokonaisuudessaan hy-

vällä tasolla. Opetuksen kehittämises-

sä on edistytty lukuvuonna 2001–2002

merkittävästi; on esimerkiksi käynnistet-

ty johtamisen ja organisaation uusi pää-

aine sekä englanninkielinen Financial and

Management Accounting -maisteriohjel-

ma. Keskeisiä koulutukseen liittyviä ta-

voitteita on hallita opiskelijamäärän kas-

vua säilyttäen samalla koulutuksen laatu,

vakiinnuttaa englanninkieliset ohjelmat

osaksi koulutustarjontaa sekä muokata

tutkintorakennetta kohti kaksiportaista

tutkintorakennetta, ns. 3+2 -mallia.

Tiedekunnan uudet tilat luovat lisä-

mahdollisuuksia ja uusia haasteita ope-

tusmenetelmien edelleenkehittämiseen.

Tiedekunnasta valmistuneet ovat työllis-

tyneet erittäin hyvin, ja työllistymisen toi-

votaan jatkuvan.

Yhteyksiä yrityselämään

Tiedekunta on perustutkintokoulutuk-

sessaan alueellista kehitystä palveleva

yksikkö. Tiedekunnalla on myös voimak-

kaita sidosryhmäyhteyksiä muun muas-

sa yrityselämään, aluekehitysviranomai-

siin ja valtakunnallisiin viranomaistahoi-

hin. Tiedekunnan henkilöstö toimii aktii-

visesti erilaisissa yhteiskunnallisissa luotta-

mus- ja asiantuntijatehtävissä . Tiedekun-

nan tunnettuus kehittyy, kun toiminta laa-

jenee ja näkyvyys tiedekunnan perusta-

misen kautta lisääntyy. Tiedekunta huo-

lehtii elinikäisen oppimisen tukemisesta

ja taloustieteellisen osaamisen levittä -

misestä järjestämällä yliopiston sisä llä

mahdollisuuksia taloustieteelliseen sivu-

aineopiskeluun, järjestämällä sekä yksin

että yhdessä koulutus- ja tutkimuspalve-

luiden kanssa liikkeenjohdon täydennys-

koulutusta sekä toteuttamalla strategian

ja voimavarojen pohjalta joitakin harkittu-

ja alueellisia koulutushankkeita.

Tiedekunnan tutkintorakenne on

joustava ; se mahdollistaa monialaiset

opinnot. Tutkintotodistusten ja henkilö-

kohtaisten opintosuunnitelmien seuran-

nassa on nähtävissä , että tiedekunnas-

sa suoritetut ja suoritettavat perustutkin-

not ovat aiempaa monialaisempia. Myös

muiden koulutusalojen opiskelijat hyö-

dyntävät kauppatieteellistä koulutustar-

jontaa aiempaa enemmän. Monialaisessa

yliopistossa tämä on kiistatta tavoitelta-

vaa. Useiden vastuutahojen – tiedekun-

nan lisäksi yliopiston muiden yksiköiden,

muiden yliopistojen sekä yritys- ja julkis-

organisaatioiden – kanssa toteutettavat

hankkeet monipuolistavat erityisesti tut-

kimus-, mutta myös koulutustoimintaa.

Hankkeet ovat lisäksi merkittävä väylä

jatko-opintoihin.

35

JUH

A K

OR

HO

NE

N

”Keskeisiä koulutukseen liittyviä tavoitteita on hallita opiskelijamäärän kasvua säilyttäen samalla koulutuksen laatu.”

TI

ED

EK

UN

NA

T36

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Teknillinen tiedekunta jatkoi vuonna

2002 toimintaansa laaja-alaisena teknil-

lisiin tieteisiin keskittyneenä ja teknillisiin

korkeakouluihin rinnastettavana yksikkö-

nä . Tiedekunnassa olivat arkkitehtuurin,

elektroniikan, kone-, prosessi-, ja tieto-

tekniikan sekä tietoliikenteen, tuotanto-

talouden ja ympäristötekniikan koulutus-

ohjelmat. Syksyllä tiedekunnassa aloitti

vielä uusi informaatioverkostojen koulu-

tusohjelma. Tiedekunnan koulutusohjel-

mana olevan tuotantotalouden varsinai-

set resurssit olivat taloustieteiden tiede-

kunnassa. Vuoden aikana yliopiston halli-

tus teki päätöksen resurssien siirtämises-

tä teknilliseen tiedekuntaan. Niiden poh-

jalle yhdessä prosessi- ja ympäristöteknii-

kan osastosta siirtyvän työtieteen labo-

ratorion kanssa päätettiin perustaa tuo-

tantotalouden osasto vuoden 2003 alus-

ta. Sähkötekniikan osaston nimi muutet-

tiin sähkö- ja tietotekniikan osastoksi ku-

vaamaan paremmin osaston kasvavaa

tehtäväkenttää .

Teknistieteellisten perustutkinto -

jen tavoitteeksi on kaudella 2001–2003

vahvistettu 420 vuodessa. Tutkintojen

määrä on kasvanut, mutta vuonna 2002

määrä notkahti 303:een. Tämä johtui

siitä , että rakentamistekniikan DI -tut-

kintoja ei enää valmistunut. Tuotanto-

talouden koulutusohjelma ylitti tavoit-

teensa jo toista kertaa ja tuotti 31 DI-

tutkintoa. Sähkö- ja tietotekniikan kou-

lutusohjelmissa perustutkintojen mää-

rä putosi 23: lla. Uuden ympäristötek-

niikan koulutusohjelman tutkintomäärä

kasvoi 10:een.

Ympäristötekniikka kehittyi

Ympäristöalasta tuli yliopiston neljäs pai-

noala elokuussa 2001. Ympäristöteknii-

kan koulutusohjelman kehittämisessä on

tehty yhteistyötä muiden tiedekuntien ja

Kuopion yliopiston kanssa. Yhtenä mer-

kittävänä lisäresurssina ympäristöteknii-

kassa on Kemira Oyj:n viideksi vuodek-

si lahjoittama määräaikainen vesihuolto-

tekniikan professorin virka. Kuopion yli-

opiston kanssa aloitettiin neuvottelut

mahdollisesta yhteistyöstä diplomi-insi-

nöörien kouluttamisesta Kuopiossa.

Diplomi-insinöörin muuntokoulutus

jatkui laajana ja monipuolisena opetus-

ministeriön ja EU:n rahoittamana. Tie-

toteollisuuden muuntokoulutushankkei-

ta oli meneillään Oulun lisäksi Raahessa,

Kajaanissa, Kokkolassa, Kemissä ja Rova-

niemellä . Ympäristöinformatiikan muun-

tokoulutushanke jatkui prosessi- ja ym-

päristötekniikan osaston ja Kuopion yli-

opiston yhteistyönä . Raahessa ja Kajaa-

nissa jatkui sähkötekniikan osaston anta-

ma erilliskoulutus ja Kokkolan ja Ylivies-

kan alueilla tuotantotalouden ja kone-

tekniikan osastojen erilliskoulutushanke.

IT-alan täydennyskoulutusohjelma jatkui

teollisuuden rahoittamana.

Tietotalo vihittiin

Tutkijoiden yhteistyö yliopiston ulkopuo-

listen tahojen kuten yritysten, tutkimus-

laitosten ja julkisen sektorin kanssa jatkui

voimakkaana. Tutkijat olivat keskeisesti

mukana yliopiston painoaloista kahdessa,

informaatiotekniikassa ja ympäristöalalla.

Opetusministeriön ja Suomen Akatemi-

an tukemiin tutkijakouluihin kuuluvalla In-

fotech Oululla on erittäin tärkeä merki-

tys informaatiotekniikan tutkijakoulutuk-

sessa. Tiedekunnan professorit johtivat ja

koordinoivat kertomusvuonna valtakun-

nallisia arkkitehtuurin ja metallurgian tut-

kijakouluja.

Tietotalon ensimmäisen vaiheen ra-

kennukset Linnanmaalle valmistuivat.

Vuoden alussa näihin noin 10 000 m2:n ti-

loihin muutti pääosa sähkö- ja tietoteknii-

Teknillinen tiedekuntaV I L H O L A N T T OD e k a a n i

37

kan osastoa. Tietotalon vihki käyttöönsä

29.4. pääministeri Paavo Lipponen. Tieto-

talon toisen vaiheen suunnittelu käynnis-

tyi niin ikään kertomusvuoden aikana. Tä-

män toisen vaiheen yhteyteen on tarkoi-

tus rakentaa lähinnä eriasteisista puhdas-

tiloista koostuvat tilat yliopiston yhteisel-

le mikro- ja nanoteknologian keskukselle.

Arkkitehtuurin osaston uudisrakennuk-

sen Aleksanterinkadulla vihki käyttöön

2.12. opetusministeriön kansliapäällikkö

Markku Linna.

RA

IM

O A

HO

NE

N

Työskentelyä arkkitehtuurin osaston uudis -rakennuksen A -pajan puutyöpajassa.

”Tutkijat olivat keskeisesti mukana yliopiston painoaloista kahdessa, informaatiotekniikassa ja ympäristöalalla.”

TI

ET

OR

UU

DU

T38

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Humanistinen koulutusalaOppiaineetInformaatiotutkimusLogopediaSuomen kieliSaamen kieli ja saamelaiskulttuuriEnglantilainen filologia, germaaninen filologia, pohjoismainen filologiaKirjallisuusYleinen historia, Suomen ja Skandinavian historia, aate- ja oppihistoriaKulttuuriantropologiaYleinen arkeologiaOpiskelijamäärät 2002 2001Perustutkinto-opiskelijat 1942 1891näistä uusia 299 294Jatko-opiskelijat 245 239Opiskelijat yhteensä 2187 2130Tutkinnot 2002 keskim. 2000–2002Alemmat tutkinnot 33 37Perustutkinnot 192 157Jatkotutkinnot– lisensiaatti 8 7– tohtori 11 9Kaikki tutkinnot yhteensä 244 210Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 17 18– muu opetushenkilökunta 60 59Opetushenkilökunta yhteensä 77 77Muu henkilökunta 61 61Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 27 20Koko henkilökunta yhteensä 165 158Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 6 609 6 327Budjetin ulkopuolinen rahoitus 1 295 895Rahoitus yhteensä 7 904 7 222Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 117 135Muut julkaisut 194 173Julkaisut yhteensä 311 308Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 14/41 14/14Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 16/9 3/2

Kasvatustieteellinen koulutusalaOppiaineetKasvatustieteiden koulutusMusiikkikasvatuksen koulutusVarhaiskasvatuksen koulutusLuokanopettajakoulutusMaster of Education, International ProgrammeTeknologiapainotteinen luokanopettajankoulutusOpettajan pedagogiset opinnotOpiskelijamäärät 2002 2001Alempaa tutkintoa opiskelevat 115 151Perustutkinto-opiskelijat 1588 1541näistä uusia 281 284Jatko-opiskelijat 201 208Opiskelijat yhteensä 1904 1900Tutkinnot 2002 keskim. 2000–2002Alemmat tutkinnot 45 40Perustutkinnot 219 222Jatkotutkinnot– lisensiaatti 1 3– tohtori 5 5Kaikki tutkinnot yhteensä 270 270Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 17 16– muu opetushenkilökunta 110 101Opetushenkilökunta yhteensä 127 117Muu henkilökunta 79 77Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 37 29Koko henkilökunta yhteensä 243 223Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 10 017 9 379Budjetin ulkopuolinen rahoitus 2 037 1 918Rahoitus yhteensä 12 054 11 297Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 93 87Muut julkaisut 148 150Julkaisut yhteensä 241 237Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 2/9 9/32Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 9/7 8/12

39

Luonnontieteellinen koulutusalaOppiaineetBiokemiaEkologinen eläintiede, fysiologinen eläintiedeEkologinen kasvitiede, fysiologinen kasvitiede, perinnöllisyystiedeBiofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka, tähtitiedeGeologia, mineralogia, maaperägeologia, geokemiaEpäorgaaninen kemia, orgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, rakennetutkimuksen kemiaMaantiede, suunnittelumaantiedeMatematiikka, tilastotiede, sovellettu matematiikkaTietojenkäsittelytiedeOpiskelijamäärät 2002 2001Perustutkinto-opiskelijat 3569 3161näistä uusia 801 667Jatko-opiskelijat 418 402Opiskelijat yhteensä 3987 3563Tutkinnot 2002 keskim. 2000–02Alemmat tutkinnot 9 12Perustutkinnot 217 233Jatkotutkinnot– lisensiaatti 15 18– tohtori 34 33Kaikki tutkinnot yhteensä 275 296Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 68 66– muu opetushenkilökunta 165 159Opetushenkilökunta yhteensä 233 225Muu henkilökunta 246 240Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 276 221Koko henkilökunta yhteensä 755 686Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 26 149 24 530Budjetin ulkopuolinen rahoitus 10 961 10 342Rahoitus yhteensä 37 110 34 872Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 505 490Muut julkaisut 105 124Julkaisut yhteensä 610 614Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 50/100 76/125Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 75/113 65/168

Lääketieteellinen koulutusalaOppiaineetLääketieteen koulutusohjelmaOpiskelijamäärät 2002 2001Perustutkinto-opiskelijat 637 602näistä uusia 122 118Jatko-opiskelijat 214 213Erikoislääkäriopiskelijat 482 422Opiskelijat yhteensä 1333 1237Tutkinnot 2002 keskim. 2000–02Perustutkinnot 85 73Jatkotutkinnot– tohtori 36 39Erikoislääkäri 88 98Kaikki tutkinnot yhteensä 209 210Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 53 51– muu opetushenkilökunta 85 85Opetushenkilökunta yhteensä 138 136Muu henkilökunta 180 176Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 207 137Koko henkilökunta yhteensä 525 449Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 18 080 17 853Budjetin ulkopuolinen rahoitus 10 979 11 355Rahoitus yhteensä 29 059 29 208Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 801 744Muut julkaisut 106 117Julkaisut yhteensä 907 861Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 25/96 32/133Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 12/32 20/41

TI

ET

OR

UU

DU

T40

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Hammaslääketieteellinen koulutusalaOppiaineetHammaslääketieteen koulutusohjelmaOpiskelijamäärät 2002 2001Perustutkinto-opiskelijat 182 174näistä uusia 44 47Jatko-opiskelijat 8 16Erikoishammaslääkäriopiskelijat 20 22Opiskelijat yhteensä 210 212Tutkinnot 2002 keskim. 2000–02Perustutkinnot 26 25Jatkotutkinnot– tohtori 4 3Erikoishammaslääkäri 10 9Kaikki tutkinnot yhteensä 40 37Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 7 7– muu opetushenkilökunta 37 35Opetushenkilökunta yhteensä 44 42Muu henkilökunta 31 31Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 23 29Koko henkilökunta yhteensä 98 102Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 3 886 3 873Budjetin ulkopuolinen rahoitus 1 133 1 248Rahoitus yhteensä 5 019 5 121Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 63 57Muut julkaisut 12 12Julkaisut yhteensä 75 69Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 2/10 4/44Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 1/1 - / -

Terveydenhuollon koulutusalaOppiaineetTerveydenhuollon hallinnon tieteenalaohjelmaHoitotieteen tieteenalaohjelmaTerveystieteiden opettajan koulutusohjelmaKliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelmaRadiografian tieteenalaohjelmaOpiskelijamäärät 2002 2001Perustutkinto-opiskelijat 254 250näistä uusia 67 62Jatko-opiskelijat 82 73Opiskelijat yhteensä 336 323Tutkinnot 2002 keskim. 2000–2002Alemmat korkeakoulututkinnot 1 1Perustutkinnot 54 37Jatkotutkinnot– lisensiaatti 1– tohtori 3 3Kaikki tutkinnot yhteensä 58 42Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 3 3– muu opetushenkilökunta 7 8Opetushenkilökunta yhteensä 10 11Muu henkilökunta 11 11Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 1 1Koko henkilökunta yhteensä 22 23Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 904 929Budjetin ulkopuolinen rahoitus 54 190Rahoitus yhteensä 958 1 119Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 32 36Muut julkaisut 20 20Julkaisut yhteensä 52 56Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 3/2 1/9Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 1/1 1/1

41

Kauppatieteellinen koulutusalaOppiaineetKansantaloustiedeLaskentatoimiMarkkinointiOpiskelijamäärät 2002 2001Perustutkinto-opiskelijat 669 620näistä uusia 147 143Jatko-opiskelijat 51 49Opiskelijat yhteensä 720 669Tutkinnot 2002 keskim. 2000–02Perustutkinnot 68 60Jatkotutkinnot– lisensiaatti 0 2– tohtori 2 2Kaikki tutkinnot yhteensä 70 64Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 10 9– muu opetushenkilökunta 21 16Opetushenkilökunta yhteensä 31 25Muu henkilökunta 15 11Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 12 17Koko henkilökunta yhteensä 58 53Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 2 413 1 309Budjetin ulkopuolinen rahoitus 1 047 1 071Rahoitus yhteensä 3 460 2 380Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 37 40Muut julkaisut 12 16Julkaisut yhteensä 49 56Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 2/5 1/1Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk - / - 2/3

Teknillistieteellinen koulutusalaOppiaineetArkkitehtuuriKonetekniikkaProsessitekniikkaElektroniikkaTietoliikenneTietotekniikkaInformaatioverkostotTuotantotalousYmpäristötekniikkaOpiskelijamäärät 2002 2001Perustutkinto-opiskelijat 4 079 3 903näistä uusia 653 674Jatko-opiskelijat 590 563Opiskelijat yhteensä 4 669 4 466Tutkinnot 2002 keskim. 2000–2002Perustutkinnot 303 329– arkkitehti 32 26– diplomi-insinööri 271 303Jatkotutkinnot– lisensiaatti 15 14– tohtori 10 14Kaikki tutkinnot yhteensä 328 357Henkilökunta (htv) 2002 2001Opetushenkilökunta– professorit 62 63– muu opetushenkilökunta 134 136Opetushenkilökunta yhteensä 196 199Muu henkilökunta 211 204Budjetin ulkopuolisin varoin palkattu henkilökunta 358 367Koko henkilökunta yhteensä 765 770Koulutusalan rahoitus (1000 euroa) 2002 2001Yliopiston budjettirahoitus 23 115 21 996Budjetin ulkopuolinen rahoitus 19 452 18 330Rahoitus yhteensä 42 567 40 326Julkaisutoiminta 2001 keskim. 1999–2001Tieteelliset julkaisut 426 396Muut julkaisut 152 174Julkaisut yhteensä 578 570Kansainvälistyminen 2002 2001Työskentely ulkomailla (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 23/119 22/75Ulkomaiset vieraat (yli 2 vkoa) lkm/yht. kk 48/239 57/333

TU

KI

PA

LV

EL

UT

J

A

TU

KI

YK

SI

KÖ

T42

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Kirjasto

Kirjasto on panostanut viime vuosina

verkkopalvelujen kehittämiseen. Kerto-

musvuonna verkon kautta oli käytettä-

vissä 5000 tieteellistä lehteä ja 111 tie-

tokantaa (viitetietokantoja, sanakirjoja,

tietosanakirjoja jne.). Myös ensimmäiset

elektroniset kurssikirjat saatiin asiakkai-

den käyttöön.

Uutena itsepalveluna avautui asiak-

kaille mahdollisuus tehdä varauksia kir-

jaston aineistoista www-sivujen kaut-

ta. Kokoelmatietokantaan tehtiin yhdes-

sä sähkö- ja tietotekniikan osaston Me-

diaTeamin kanssa PDA-laitteille soveltu-

va käyttöliittymä , johon sisältyi julkaisun

kar ttapohjainen paikannus. Muutami-

en laitosten kanssa aloitettiin yhteistyö-

nä tieteenalakohtaisen tiedonhankinnan

verkko-opetuspakettien laatiminen.

Kirjaston kokoelmat olivat vuoden lo-

pussa noin 1,8 miljoonaa nidettä ja 41 hyl-

lykilometriä . Lainoja annettiin 1,4 miljoo-

naa ja lisäksi asiakkaat itse uusivat www-

liittymän kautta noin 0,5 miljoonaa lai-

naa. 15 kirjastoyksikössä asioi yhteensä

miljoona asiakasta.

Kirjasto sai toimintavuonna lukuisia

merkittäviä lahjoituksia, joista harvinai-

sin oli v. 1489 painettu inkunaabeli.

Yliopiston kirjastoissa tehtiin yhteen-

sä 121 henkilötyövuotta. Vakinaisia virko-

ja oli 105. Yliopiston kirjaston kokonaisra-

hoitus oli 7,5 miljoonaa euroa.

Kielikeskus

Kielikeskus on Oulun yliopiston erillinen

laitos, jonka perustehtävänä on järjestää

yliopistossa suoritettavien eri tutkintojen

yleisiin kieliopintoihin kuuluvaa pakollista

tai vapaaehtoista kotimaisten ja vieraiden

kielten, viestinnän sekä kulttuurintunte-

muksen opetusta. Kielikeskus vietti ker-

tomusvuonna 25-vuotisjuhliaan.

Kielikeskus toimii tiiviissä yhteistyös-

sä tiedekuntien kanssa, joilla on edusta-

jansa kielikeskuksen johtokunnassa. Kie-

likeskusjärjestelmä on valtakunnallinen,

ja kielikeskukset kehittävät toimintaansa

mm. Suomen virtuaalikielikeskus – kieli-

keskusten verkosto -hankkeen puitteis-

sa, joka on Suomen vir tuaaliyliopiston

osahanke.

Opetusta annetaan yhdeksässä kie-

lessä: suomi (kirjallinen ja suullinen vies-

tintä sekä suomi vieraana kielenä), ruotsi,

englanti, saksa, ranska, venäjä , italia, es-

panja ja japani. Avoimen yliopiston kaut-

ta on mahdollista opiskella myös arabiaa

ja kiinaa. Lisäksi kielikeskuksen itseopis-

kelustudioissa on tarjolla lukuisia muita

opiskeltavia kieliä .

Virkoja kielikeskuksessa oli kertomus-

vuonna 36,5, joista 30 oli opetusvirkoja.

Hallinnollisia virkoja oli 6,5. Opintosuori-

tuksia kirjattiin n. 11 000 opintoviikkoa.

Opiskelijamäärä oli 8 778.

AN

NA

-M

AR

IA

RA

UD

AS

KO

SK

I

Kirjasto sai lahjoituksena harvinaisen, vuon -na 1489 painetun inkunaabelin.

Tukipalvelut ja tukiyksiköt

43

Elektronioptiikan laitos

Laitoksen tehtävänä on tarjota elek-

tronioptisia ja röntgenspektroskooppi-

sia tutkimuspalveluja koko yliopistolle.

Palvelut ovat elektronimikroskooppiku-

vaustöitä sekä alkuaine-, yhdiste-, mik-

rorakenne- ja partikkelimäärityksiä .

Tutkimuslaitteita on kuusi : kolme

elektronimikroskooppia, röntgenmikro-

analysaattori, röntgendiffraktometri ja

röntgenfluoresenssispektrometri. Lait-

teita käytti kertomusvuoden aikana kol-

men tiedekunnan ja yhden erillisyksikön

111 opiskelijaa ja tutkijaa yhteensä 58

opinnäytetyössä ja 51 muussa tutkimuk-

sessa. Laitteita käytettiin myös kuudella

opetuskurssilla.

Laitos teki yliopiston ulkopuolisia ti-

laustutkimuksia yhteensä 143 kpl 30 eri

yritykselle. Tutkimuslaitteiden yhteenlas-

kettu käyttötuntimäärä oli 5 727 tuntia.

Tästä yliopiston oman käytön osuus oli

92,1 prosenttia.

Laitoksen henkilökuntaan kuuluu

johtaja, kaksi tutkijaa, erikoislaboratorio-

mestari ja kaksi laboratoriomestaria. Lai-

toksen kokonaisrahoitus oli 328 000 eu-

roa, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus

oli 39 000 euroa.

Koe-eläinkeskus

Koe-eläinkeskus tarjoaa nykyaikaiset ti-

lat ja korkealaatuiset eläimet tutkimus-

toimintaa varten. Kertomusvuonna koe-

eläiminä käytettiin hiiriä , rottia, kaniineja,

sikoja ja lampaita. Geenimuunnellut hiiret

tuotettiin barrieriyksikössä .

Keskuksen järjestämän kelpoisuus-

kurssin suoritti yhteensä 30 tutkijaa. Tut-

kijoita autettiin kokeiden suunnittelussa

ja toteuttamisessa sekä neuvottiin koe-

eläimiin liittyvissä kysymyksissä . Uusia lu-

pia eläinkokeita varten myönnettiin 120.

Tutustumiskäyntejä jä rjestettiin

opettajille ja koululaisille. Koe-elä imiin

ja tutkimukseen tutustui yhteensä 150

vierasta.

Koetoiminnan kantavana periaat-

teena on 3 R:n toteuttaminen: eläinten

määrää vähennetään käyttämällä laa-

dukkaita eläimiä (Reduction), hyvinvoin-

tia painotetaan (Refinement) ja korvaavia

menetelmiä seurataan (Replacement).

Kansainvälinen tieto-taito taataan osal-

listumalla koe-elä injärjestöjen toimin-

taan. Koe-eläinkeskuksen oma tutkimus

keskittyy häkki- ja ympäristöolosuhtei-

siin sekä eläinten hyvinvointiin.

Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Vuosi 2002 oli Oulun yliopiston toinen

vuosi aikuiskoulutuksen laatuyliopisto-

na, missä koulutus- ja tutkimuspalvelu-

jen rooli on keskeinen. Loppuvuodesta

laadittiin Korkeakoulujen arviointineu-

vostolle esitys Oulun yliopiston palkitse-

misesta edelleen vuosina 2004–2006 ai-

kuiskoulutuksen laadun perusteella.

Huhtikuussa 2002 koulutus- ja tutki-

muspalvelut sai Korkeakoulujen arvioin-

tineuvoston erikoistumisopintolautakun-

nan myöntämän rekisteröinnin Executi-

ve MBA Oulu -ohjelmalleen.

Vuoden 2002 aikana jo aikaisemmin

havaittu koulutuksen kysynnän vähene-

minen jatkui. Samanlainen trendi kuva-

si valtakunnallisestikin yliopistojen jär-

jestämää täydennyskoulutusta. Vuoden

2002 taloudellinen tulos käännettiin kui-

tenkin positiiviseksi tarkemmalla ja te-

hokkaammalla projekti- ja taloushallin-

nalla. Lisäksi tehtiin tarkistuksia yksikön

organisaatioon.

TV-studion lakkauttaminen toi sääs-

töä palkkamenoissa. NorTech Oulu (ark-

tiseen teknologiaan keskittynyt yksikkö)

irrotettiin koulutus- ja tutkimuspalveluis-

ta ja liitettiin ympäristöpainoalaan vuo-

den 2002 alusta. Tutkimuspalvelut siirret-

tiin koulutus- ja tutkimuspalveluista hallin-

topalveluihin.

Koulutus- ja tutkimuspalvelujen jär-

jestämä koulutus kohdistui sosiaali - ja

terveysalaan, henkilöstön kehittämiseen,

johtamiseen ja liiketoimintaosaamiseen

sekä opetusalaan, erityisesti tieto- ja vies-

tintäteknologian opetuskäyttöön.

KOTA-tietokannan mukaisia opiskeli-

joita oli yhteensä 2817. Enenevä osa työ-

panoksesta käytettiin monimuotoisiin,

erityisesti yliopiston aluekehitysvaikutus-

ta tukeviin kehittämishankkeisiin.

TU

KI

PA

LV

EL

UT

J

A

TU

KI

YK

SI

KÖ

T44

O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

Pohjois - Pohjanmaan kulttuurirahasto lah -joitti kuvanveistä jä Virpi Kannon Seireeni -teoksen yliopistolle marraskuussa. Teos si -jaitsee päärakennuksen aulassa.

HALLINTOPALVELUT

Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut vastaa yliopiston

henkilöstöhallinnosta ja sen kehittämi-

sestä . Yksikkö toimii kolmessa tiimissä :

palkkatiimi, työterveystiimi ja rekisteritii-

mi. Henkilöstöä yksikössä oli kertomus-

vuonna 14.

Henkilöstöpalvelut ohjaa tiedekuntia

henkilöstöasioissa sekä virka- ja työehto-

sopimusasioiden tulkinnoissa. Yliopiston

noin 3 000 henkilön henkilöstöasioiden

hoito on pitkälle hajautettu tiedekuntiin,

mutta vajaan 1 000 työntekijän palkan-

laskenta ja henkilöstöasiat hoidetaan kes-

kitetysti henkilöstöpalveluissa. Yksikössä

hoidetaan lisäksi kaikki ikälisiä , määrä-

vuosikorotuksia ja vastaavia lisiä koske-

vat päätökset.

Henkilöstöpalvelut vastaa yliopis-

ton työsuojeluasioista sekä työterveys-

huollon, eläkeasioiden ja työkykyä yllä-

pitävän toiminnan järjestelyistä . Henki-

löstöpalveluissa ylläpidettävistä henki-

löstön nimikirjoista annettiin kertomus-

vuonna noin 1 600 otetta.

Opetus- ja opiskelijapalvelut

Yksikkö huolehtii opetuksen kehittämi-

sestä , kansainvälisestä opiskelija- ja opet-

tajavaihdosta, opiskelijoiden työllistymi-

sen ja työharjoittelun edistämisestä sekä

yliopistolaisten liikuntapalveluista.

Kertomusvuonna saatiin opetuksen

ja opiskelun tuen tietojärjestelmä OODI

käyttöön myös opintosuoritusten kirjaa-

misen osalta. Opiskelijat saattoivat en-

simmäisen kerran ilmoittautua yliopis-

toon Web-OODI:n kautta. Abipäivät

järjestettiin 14. kerran ja niihin osallis-

tui yhteensä 5 230 vierailijaa 80 eri lu-

kiosta.

Työllistymispalvelujen järjestämään

yksilö- ja ryhmäohjaukseen sekä mui-

hin koulutustilaisuuksiin osallistui yhteen-

sä 3600 opiskelijaa.

Opetuksen kehittämisyksikön vauh-

dittamaa opetussuunnitelmien kehittä-

mistä jatkettiin kaikissa tiedekunnissa.

Pedagogista koulutusta järjestettiin run-

saasti. Kysytyintä oli digitaalisia oppima-

teriaaleja koskeva koulutus. Opetuksen

meritointijärjestelmän kehitystä tuettiin

perusyksiköiden virantäyttötyöryhmien

jäsenille suunnatulla portfolioiden arvi-

ointikoulutuksella. Työnohjausta annet-

tiin n. 600 tuntia.

Suunnittelu- ja kehittämispalvelut

Suunnittelu- ja kehittämispalvelujen teh-

tävänä on kehittää yliopiston toiminnan

yleisiä edellytyksiä strategisen suunnit-

telun, toiminnan ohjauksen ja arvioinnin

avulla sekä edistämällä yliopiston vaikut-

tavuutta toimintaympäristössään.

Suunnittelu- ja kehittämispalvelut

vastasi yliopiston toimintasuunnitelma-

asiakirjojen ja tulosneuvottelujen valmis-

telusta sekä toimintakertomuksen yleis-

osan ja KOTA-tilastojen tuottamisesta.

Yksikkö osallistui yhteiskunnallista palve-

lutoimintaa koskevan päätulosalueen asi-

oiden valmisteluun.

Yksikkö valmisteli yliopiston strategi-

an tarkistuksen ja oli keskeisesti mukana

Pohjois-Suomen korkeakoulujen strate-

gian valmistelussa. Lisäksi yksikkö osallis-

tui neljän yliopiston hallinnon arviointi-

tutkimukseen sekä Brain Gain -vertailu-

tutkimukseen. Yksiköiden johtamista ja

strategian kehittämistä tukevia koulutus-

ja konsultaatiotehtäviä toteutettiin osana

henkilöstökoulutusta.

Aluetoiminnassa yksikkö valmisteli yli-

opiston alueellisen toiminnan organisoin-

tia koskevan selvityksen ja hallituksen lin-

jauksen yliopiston aluestrategiaksi. Yk-

sikkö osallistui Pohjois-Suomen aluekes-

kusohjelmien ja niihin liittyvien korkea-

koulustrategioiden valmisteluun ja to-

teutukseen, yliopiston rakennerahasto-

toiminnan koordinointiin sekä EU:n poh-

joista ulottuvuutta, Perämerenkaari-yh-

teistyötä ja Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan

yhteisen, Brysselissä sijaitsevan EU-alue-

toimiston toimintaa koskeviin yhteyden-

pito- ja valmistelutehtäviin.

Suunnittelu- ja kehittämispalvelut

hoiti myös yliopiston neuvottelukunnan

ja yliopiston alueneuvottelukunnan sih-

teeristötehtävät sekä osallistui muuhun

sidosryhmäyhteistyöhön eri tavoin.

45

AN

NA

-M

AR

IA

RA

UD

AS

KO

SK

I

Talous- ja toimitilapalvelut sekä painopalvelut

Talous- ja toimitilapalveluissa on kolme

vastuualuetta: talouspalvelut, toimitila-

ja materiaalipalvelut sekä yliopistopai-

no. Yksikön tehtävät muodostuvat vi-

ranomaistehtävistä (tilivirastotehtävät),

palveluista ja yliopiston johtamista avus-

tavista tehtävistä .

Vuoden 2002 aikana yksikössä pa-

nostettiin erityisesti hankintatoimen te-

hostamiseen, kilpailutuksen ohjeistami-

seen sekä hankintoja koskevien puiteso-

pimusten valmisteluun. Hankintojen ke-

hittämistyötä tehtiin yhdessä Kauppata-

lo Hansel Oy:n kanssa.

Yliopisto suunnittelee siirtymistä pa-

perittomaan kirjanpitoon vuonna 2004.

Siirtymisen valmistelutyö aloitettiin kulu-

neen vuoden aikana.

Uudisrakennushankkeista valmistui

arkkitehtuurin osaston lisärakennus elo-

kuussa 2002. Tietotalo I :n valmistuttua

joulukuussa 2001 aloitettiin Linnanmaan

kampuksella mittavat tilojen uudelleen-

järjestelyt sekä saneeraus- ja muutos-

työt, jotka jatkuvat vielä vuoden 2003

puolelle. Ensimmä isenä saneerattiin

taloustieteiden tiedekunnalle yhtenäiset

tilat entisiin sähköosaston tiloihin. Seu-

raavana kohteena ovat ATK-keskuksen

ja kielikeskuksen opetustilat YTHS: ltä

vapautuneisiin tiloihin.

Vahtimestareiden virastomestarikou-

lutusta jatkettiin Oulussa. Ensimmäises-

sä vaiheessa keväällä 2002 valmistui 13

virastomestaria. Toinen kurssi aloitettiin

syksyllä 2002 ja siihen osallistuu 11 vah-

timestaria.

Oulun yliopistopainossa on käytös-

sä kolme digitaalista Docutech-laitteis-

toa sekä kaksi värikopiolaitetta jälkikä-

sittelylaitteistoineen. Painon ohjelmistot

ja laitteet mahdollistavat paperiversion

muuntamisen elektroniseen muotoon

ja julkaisemisen esimerkiksi www-sivuil-

la. Yliopistopainossa tuotettiin vuoden

2002 aikana A4-kokoon muutettuna yh-

teensä noin 20 miljoonaa mustavalkoista

kopiota ja noin 220 000 värikopiota. Väi-

töskirjoja painettiin 99 kappaletta.

Tietohallinto

Tietohallintoon kuuluvat ATK-keskus,

keskitetyt tietoturvatoiminnot, hallin -

non tietojärjestelmät sekä puhelinvaih-

de. Kertomusvuonna tietohallinnon joh-

toryhmässä valmisteltiin suunnitelma

uudeksi tietohallintostrategiaksi vuosiksi

2003–2005. Suunnitelma toimitettiin yli-

opiston hallituksen käsiteltäväksi.

ATK-keskuksessa tehtiin kertomus-

vuonna yhteensä 38 henkilötyövuotta.

Muussa tietohallinnossa henkilötyövuo-

sia tehtiin 17.

Viestintä

Viestintäpalvelut on asiantuntija- ja pal-

veluyksikkö, joka kehittää , koordinoi ja

toteuttaa yliopiston viestintää yhteistyös-

sä yliopiston johdon kanssa. Viestintäpal-

velut toimittaa tiedotuslehtiä , yliopiston

www-sivuja ja esiteaineistoa sekä pitää

yhteyttä tiedotusvälineisiin.

Ker tomusvuonna jatkettiin edellis-

vuonna alkanutta www-sivujen raken-

teen ja ulkoasun uusimista. Www-sivu-

jen tekijöille ja päivittä jille järjestettiin

koulutusta sivuntekoon ja kuvankäsitte-

lyyn. Oulun kaupungin kanssa avattiin yh-

teinen www-etusivu oulu.fi. Linnanmaan

kampuksella otettiin käyttöön ajankoh-

taisista asioista kertovat sähköiset ilmoi-

tustaulut.

Viestintäpalvelut toimitti vuoden

2001 vuosiker tomuksen, viisi nume-

roa yhteisölehti Aktuumia ja 20 nume-

roa henkilöstötiedote Tietopistoa. Tie-

topiston graafinen asu ja verkkoversio

uudistettiin lukijakyselyssä saadun pa-

lautteen pohjalta. Yliopiston yleisesitte-

ly Linnanmaan keskusaulassa uudistet-

tiin. Yleisesitteen ajantasaistettu painos

valmistui suomeksi ja englanniksi. Tiedo-

tusvälineille toimitettiin tiedotteet mm.

väitelleistä , tutkinnon suorittaneista ja ni-

mitetyistä professoreista.

Tutkimus- ja innovaatiopalvelut

Tutkimus- ja innovaatiopalvelut edistää

yliopistossa tehtävää tutkimusta ja tut-

kimustulosten monipuolista hyödyntä-

mistä .

Vuoden 2002 aikana yksiköstä tehtiin

hallintopalvelujen osa ja siihen siirtyi myös

yliopiston tiedesihteeri. Tutkimus- ja in-

novaatiopalveluissa työskentelee 10 hen-

keä , jotka edustavat laajasti eri alojen asi-

antuntemusta.

Alkusyksystä yksikkö sai yhtenä i -

set tilat yliopiston päärakennuksen, Lin-

nanmaan kampuksen vanhimman osan ja

Tietotalon läheisyydestä .

Vuoden 2002 painopisteitä olivat

yliopiston tutkimussopimusmenettelyn

ja sopimusmallien uusiminen, innovaa-

tiotoiminnan kehittäminen yhteistyössä

Keksintösäätiön ja OuluTech Oy:n kans-

sa sekä valmistautuminen EU:n 6. tutki-

muksen puiteohjelmaan.

Yksikön verkkosivut uusittiin entistä

tehokkaammaksi neuvonta- ja asiointika-

navaksi asiakkaille.

LÄ

HI

YH

TE

IS

ÖT

46O U L U N Y L I O P I S T O • V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2

AN

NA

-M

AR

IA

RA

UD

AS

KO

SK

I

Lähiyhteisöt

YLIOPPILASKUNTA

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle ku-

lunut vuosi 2002 oli monessa suhteessa

käänteentekevä . Hallituksessa olivat mo-

nen vuoden jälkeen edustettuina yhtä lu-

kuun ottamatta kaikki edustajiston ryh-

mät ja vuodesta tuli varsin menestykse-

käs. Merkittävimpiä painopisteitä edun-

valvontatoiminnan ympärillä oli järjestää

uudelleen talous- ja tiedotusasioita sekä

selkeästi suunnata ylioppilaskunnan toi-

mintaa entistä enemmän jäsentensä etu-

ja palvelujärjestöksi.

Yhdestä vä likysymyksestä ja varsin

suurista päätöksistä huolimatta hallitus

istui ensimmäistä kertaa tä lle vuositu-

hannelle koko vuoden toimessaan. Näin

se palautti ylioppilaskunnan toiminnan va-

kaalle pohjalle.

OULUN YLIOPISTOSEURA

Oulun yliopistoseura nimesi maaherra

Eino Siuruaisen Oulun yliopiston Vuo-

den Alumniksi 2002. Valinnan perustee-

na oli maaherra Siuruaisen ansiokas ja

monipuolinen yhteiskunnallinen toimin-

ta. Hän valmistui filosofian kandidaatik-

si Oulun yliopiston luonnontieteellisestä

tiedekunnasta 1970, lisensiaatiksi 1973 ja

tohtoriksi hän väitteli 1976.

Tekniikan kunniatohtoriksi Siuruainen

promovoitiin Oulun yliopiston viidennes-

sä tohtoripromootiossa 1998. Hän on

toiminut kansanedustajana 1987–91 sekä

Oulun läänin maaherrana vuodesta 1991

alkaen. Siuruainen on ollut rakentamassa

yhteyksiä Pohjoismaiden ohella etenkin

Luoteis-Venäjälle ja Saksaan.

Maaherra Siuruaisen kunnia-alumnik-

si nimeäminen tapahtui Oulun yliopisto-

päivän Alumnijuhlassa 30.5.2002, jossa

hän piti juhlaesitelmän Oulun seudun ja

Pohjois-Suomen kehityksestä . Vuoden

2002 alumnijuhla oli liitetty luonnontie-

teellisen tiedekunnan maisterijuhlaan.

OULUN YLIOPISTON NEUVOTTELUKUNTA

Yliopiston ja sen toimintaympäristön yh-

teistyötä varten Oulun yliopistolla on

neuvottelukunta. Sen tehtävänä on tuo-

da esille yliopiston ulkopuolisten sidos-

ryhmien näkemyksiä yliopiston toimin-

nan kehittämisestä ja tehdä linjauksia yli-

opiston toimintastrategiaksi.

Neuvottelukunta kokoontui kertomus-

vuonna yhden kerran. Kokouksessa käsi-

teltiin opetusministeriön tulosohjaustyö-

ryhmä II :n mietintöä , opetusministeriön

ja kauppa- ja teollisuusministeriön esitys-

tä korkeakoulukeksintölaiksi, yliopiston

strategian tarkistamista sekä yliopiston

hallinnon kehittämistarpeita.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toi-

mi maaherra Eino Siuruainen Oulun lää-

ninhallituksesta ja varapuheenjohtajana

tutkimus- ja kehitystoimen johtaja Peter

Sandvik Rautaruukki Oy:stä .

47Toimitustiedot

T O I M I T U S K U N T A

Lauri H.J. Lajunen

Olavi Jakkula

Riitta Kataja

Ulla-Maija Posti

Anna-Maria Raudaskoski

Tapio Mäkinen

T O I M I T T A J A T

Tapio Mäkinen

Anna-Maria Raudaskoski

Liisa Salmela

G R A A F I N E N S U U N N I T T E L U

Raimo Ahonen

T A L O U S J A T I L A T

Ulla-Maija Posti

T I L A S T O T

Olavi Jakkula

Reijo Pentinsaari

Leena Niiranen

G R A A F I S E T T I L A S T O T

Raimo Ahonen

K U V A T

Oulun yliopiston kuva-arkisto ja mainitut kuvaajat sekä muotokuvat Liisa Kärki

K I R J A P A I N O

Kainuun Sanomat Oy

ISSN 0787-4227

Yhteystietoja

Oulun yliopistoLinnanmaa (ellei muuta katuosoitetta)90014 OULUN YLIOPISTOpuh. (08) 553 1011fax (08) 553 4112

HallintopalvelutPL 8000

Humanistinen tiedekuntaPL 1000Kasvatustieteiden tiedekuntaPL 2000Luonnontieteellinen tiedekuntaPL 3000Lääketieteellinen tiedekuntaAapistie 7PL 5000puh. (08) 537 5011Taloustieteiden tiedekuntaPL 4600Teknillinen tiedekuntaPL 4000

Biocenter OuluPL 5000

Infotech OuluPL 4500

Thule-instituuttiPL 7300

Kajaanin opettajankoulutusyksikköKajaanin kehittämiskeskusSeminaarinkatu 2PL 51, 87101 Kajaanipuh. (08) 632 4611

Sodankylän geofysiikan observatorioTähteläntie 112, 99600 SodankyläPuh. (016) 619 811

www.oulu.fi