?

OSALLISUUDESTA ELINVOIMAAHANKASALMELLA

Heidi Rosbäck10.4.2019

2

KUKA SINÄ OLET KUNTALAISELLE?

MITKÄ ASIAT TYÖSSÄSI/TEHTÄVÄSSÄSI OVAT SELLAISIA,

JOTKA KEHITTYVÄT JA PARANEVAT NUORIA KUUNTELEMALLA?

Osallisuus on mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään,

vaikuttaa päätöksentekoon ja saada aikaan muutosta.

Kokemukset

Yhteisöön kuulumisesta

Omasta merkityksestä yhteisön jäsenenä

Vaikuttaminen

Kuulluksi tuleminen omana itsenään

Mahdollisuus saada valtaa ja vastuuta

Osallisuutta vahvistava toiminta voi olla hyvin monenlaista osallistumista yhteiseen tekemiseen!

Osallisuus

Miksi nuorten osallisuutta on tärkeää kehittää?

Nuoriystävällinen kunta eli erilaisten nuorten osallistumisedellytyksetMilloin voidaan sanoa, että kunta on nuoriystävällinen?Mitä nuoriystävällisyys edellyttää eri toimialoilta?Mitä ovat osallisuutta tukevat rakenteet?Miten nuori pääsee osallistumaan omin ehdoin ja kokemaan merkityksellisyyttä & hyödyllisyyttä kotikunnassaan?Miten huomioidaan sellainen nuori, joka ei ole mukana edustuksellisen demokratian (nuva, oppilaskunnan hallitus) ryhmissä?

Laatua nuorille eli laadukkaan osallisuuden kriteeritMitä on laadukas osallisuus?Miten sitä johdetaan?Mitä pitää tapahtua, jotta laadukas osallisuus toteutuu arjessa?

Kaikki keinot käyttöön eli hyvät käytännöt yli hallinnon rajojenMitä ovat työntekijän nuorten osallisuutta tukevat arjen käytönnöt eri toimialoilla?Mitä ovat osallistavan toimintakulttuurin johtamisen käytännöt?

Nuori näkyväksi eli nuorierityinen vaikutusten arviointiMillä keinoilla arvioidaan kunnan päätösten ja kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia nuorten arkeen ja toimintaympäristöön?Miten nuoret näkyvät myös niillä toimialoilla, joissa heitä ei kohdata päivittäin?

4

Mistä puhuimme?

Osallisuuden toteuttamisen periaatteita

• Nuorisoystävällisyys: nuoria kuullaan ja heitä huomioidaan. Nuorille on järjestetty esim. nuorisotyöntekijöitä, toimintaa, tiloja, harrastusmahdollisuuksia…

• Osallisuutta tukevat rakenteet olemassa: Nuva, oppilas- ja opiskelijakunnat, tutortoiminta, vanhempainyhdistykset, 4H, nuorisopalvelut (etsivät ja nuokkaritilat)

• Poikkihallinnollisuus: nuorten näkökulma läpäisee kaikki palvelut. Yhteistyö sektoreiden välillä.• Nuoret ja nuorten näkökulma huomioidaan päätösten teossa• Nuoriso- ja kuntalaisystävällinen viestintä• Ideointi ääneen. Kuullaan aidosti nuorten ideoita ja mietitään toteuttamismahdollisuuksia.• Nuorille löytyy tekemistä ja ajanvietettä• Nuoriystävällisessä kunnassa on uusi koulu ja toimivat palvelut• Syrjäytymisen ehkäisyyn tehdään kaikki mahdollinen• Jokainen löytää paikkansa.• Annetaan ja jaetaan nuorille vastuuta.• Aikuinen näyttää toiminnallaan esimerkkiä. Tehdään yhdessä. Ratkaistaan ongelmia vuoropuhelussa.• Kaikki tahot ja sektorit mukana (varhaiskasvatus, koulu, nuorisopuoli, seurakunta, kunta, 4H)• Pysyvyys• Juurien tuntemus• Luottamus ja turvallisuuden tunne. Molemminpuolinen kunnioitus• Vanhemmat mukaan ja vuoropuheluun.• Nuoria kuullaan ja kohdataan arjessa, toiminnan ja työn kehittämisessä.• Nuorten asiat ovat kaikkien asioita.• Vuorovaikutus.• Aitous ja asenne. Rehellisyys.• Läsnäolo• Johdonmukaisuus• Selvät tavoitteet• Aikuiset pyrkivät viemään asioita kohti osallistavaa kuntaa ja viestimään vahvasti.• Ollaan ajan hermolla muuttuvassa yhteiskunnassa.

• ”Mummojen palveluauto” -toiminnan laajentaminen nuorille kulkemisen mahdollistamiseksi esim. harrastuksiin• Kulkuyhteydet niihin harrastuksiin, mitä omasta kunnasta ei löydy (julkiset → bussi, juna)• Kehitetään TET-jaksoja niin, että on mahdollista tutustua myös kunnan ja sen yhteistyökumppaneiden toimintaan.• Yhteiset vuosikellot ohjaavat yhteistyötä ja muistuttavat niitä toimialoja, jotka eivät ole jatkuvasti nuorten kanssa

tekemisissä.• Hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä ja sosiaalista mediaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä.• Johtamisen sijaan ohjaamista ja mahdollistamista

• Nuorisovaltuusto, oppilas- ja opiskelijakunnat, tukioppilaat• Aloiteboksi

• Sähköiset gallupit• Mitataan osallistujamääriä• Pyydetään nuorilta suoraa palautetta.• Luodaan luottamussuhteita• Vierailut puolin ja toisin: työpaikat, toimijat, koulut…• Tapahtumat ovat monipuolinen keino osallistaa• Lisätään yhteistyötä vapaa-ajan toimijoiden kanssa• Nuorten Hankasalmi –toiminta/verkosto• Viestinnän monikanavaisuus: some, sähköiset näytöt, henkilökohtaiset esittelyt nuorille, ilmoitustaulut, pelit• Päättäjille ”nuorisoasennekoulutus”• Päättäjien ja nuorten yhteiskehittämisen päivät säännöllisesti.

Käytännöllisiä toimenpide-ehdotuksia

6

• Kunnan hyvinvointikertomus kertoo päätösten vaikutuksista• Hyvinvointimittarit

• Mitä voimme kysyä suoraan nuorilta?• Millaisiin kunnassa käsiteltäviin ajankohtaisiin asioihin nuoret haluavat vaikuttaa (konkretia)?• Millaisiin asioihin annetaan mahdollisuus vaikuttaa?• Mikä on riittävän ”varhainen vaihe” kysyä ja kehittää vuorovaikutuksessa?

• Mielipiteet, palautteet• Millaisia mahdollisuuksia nuorille luodaan? Esim. liikuntapaikkojen rakentaminen.• Mitä kanavia pitkin nuoret voivat vaikuttaa? Mitä arviointi- ja kehittämistietoa saadaan esim. suoraan

somesta?• Millaista yritysyhteistyötä tehdään nuorten toimijuuden ja mahdollisuuksien vahvistamiseksi• Kuinka moni muuttaa takaisin kuntaan?• Miten viestitään nuorille ja kuntalaisille?• Miten mitataan tuloksellisuutta ja konkreettisia vaikutuksia?• Miten saadaan ”suuri, hiljainen joukko” mukaan?• Miten osallisuutta kehitetään jatkuvasti arvioiden?

• Johdon, johtajien, järjestöjen, toimijoiden, nuorten itsearviointi• Osallisuuden muutoksen ja vaikuttavuuden arviointi• Konkreettiset vaikutukset

• Löytävätkö nuoret päätösten ja toimenpiteiden päätökset? Ovatko ne nuorten puheenaiheina?• Johtamisessa kunnanjohtajalla on iso rooli ja vastuu. Miten osallisuuden toimintakulttuuria johdetaan?

• Mikä on työntekijöiden ja kuntalaisten vastuuttamisen taso?• Osallistamisen suhde asiantuntijatyöhön?

Osallisuutta tukevat & mittaavat strategiset kysymykset

7

• Nuoret muuttavat takaisin kuntaan.• Kunnasta puhutaan ylpeästi.• Lapsuus ja nuoruus luo osallisuuden kokemuksia, jotka kantavat.• On olemassa rakenteet, jotka tukevat osallisuutta: vuosikellossa ja päätöksenteossa näkyy nuorten

osallisuus ja näkökulma.• Nuorisovaikutusten arviointi osataan ja sitä tehdään toimialoilla ja päätöksenteossa.• Nuoria kohdataan ja kuunnellaan arjessa, toiminnan ja oman työn kehittämisessä.• Mahdollisimman moni osallistuu.• Motivoituneet osallistujat, merkityksellisyyden kokemus osallistujille.• Löydetään yhdessä konkreettisia keinoja ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyyn.• Viestintä lisääntyy:

• Kohderyhmät on löydetty• Selkokielisyys ja konkreettisuus• Asioista käydään avointa keskustelua• Annetaan mahdollisuus osallistua• Tehdään yhdessä.• Monikanavaisuus: some, sähköiset näytöt, henkilökohtaiset esittelyt nuorille, ilmoitustaulut,

pelit

Mistä tiedetään, että on onnistuttu?

8

9

Mitä tehdään seuraavaksi?• Harrastustoiminta

• Harrastetaksi-seteli (nuorisotoimi jakaa) osaksi nuorisotoimintaa ja budjettia.• Koulupäivän jatkaminen uudessa koulukeskuksessa kerhotoiminnalla + kuljetus (Kuuhankavettä kiertävä)• Lanit (Monnari + ulkopuolinen apujärjestäminen. Nuorisopalvelut vastuujärjestäjänä)

• Aktivoiminen, osallisuus, toiveisiin vastaaminen• Nuoren ääni kuuluviin

• Kutsut toimijatapaamiseen (hyvinvointipalvelut kokoonkutsujana)• Toimialojen vuosikelloon mukaan• Sähköiset palautteet 1krt/vuosi (hyvinvointipalvelut, 4H, koulut)• Nuorten paluumuuttajien haastatteluja – juttusarja Hankasalmen sanomiin (Laura)• Toimintaan osallistaminen• Työllistäminen• Nuoret mukaan tiedottamiseen• Nuva toteuttaa kyselyitä esim. koulussa → Suunnittelu yhdessä kunnan kanssa, jotta palvelee kehittämistä

ja päätöksentekoa• Kartoitetaan toiveita harrastuksista, aktiviteeteista, palveluista ym• Kerätään palautetta kokeiluista ja toteutuneista asioista→Mikä toimii, mitä parannettavaa?• Nuva vie nuorten ajatukset valtuuston iltakouluun• Oppilaskunnan ohjaavien opettajien yhteistyö• Vanhempainneuvosto-yhteistyö

• Rakenteet• Hyvinvointi- ja nuorisotoimen yhteinen vuosikello

• Tapahtumat, palvelut, lasten ja nuorten kuulemistilaisuudet, paneelit kouluissa, harrastukset ja harrastuspaikat, monipuoliset TET-paikat

• Hyödynnetään vahvasta olemassa olevia rakenteita• Oppilaskuntatoiminta, tutortoiminta, tukioppilastoiminta, Nuva

10

COACHING TARJOAA TUKEA JATKOKEHITTÄMISEEN

✓ Coaching on 1-3 kerran maksuton prosessi koulutukseen osallistuneelle kunnalle.

✓ Tarkoitettu yksilön tai työryhmän kehittämistyön ja muutoksen tukemiseen.

✓ Toteutetaan etäyhteyksillä.

✓ Valmentajana systeeminen business coachHeidi Rosbäck.

Mistä on kyse?Coaching auttaa asiakasta fokusoimaan ajatteluaan ja toimintaansa, saavuttamaan tavoitteitaan sekä suunnittelemaan toimintastrategioita. Sen avulla saadaan aikaan punnittuja päätöksiä, reflektoivaa oppimista ja syvällistä kehitystä. Coaching antaa välineitä omissa rooleissa kasvamiseen ja ja intoa tavoitteiden saavuttamiseen. Coaching tähtää valmennettavan yksilön tai organisaation kokonaisvaltaiseen kehitykseen

Yhteystiedot

Heidi RosbäckProjektipäällikkö

+ 358 50 320 7808heidi.rosback@nuortenakatemia.fi

11

Osallisuuden osaamiskeskusNuorten AkatemiaToinen linja 17, 00530 Helsinki

www.nuortenakatemia.fi/osaamiskeskus

Nuorten Akatemia, Kehittämiskeskus Opinkirjo ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto muodostavat opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso-alan osaamiskeskuksen.

Tehtävänämme on lisätä viranhaltijoiden ymmärrystä ja osaamista nuorten osallisuudesta; tavoitteena on toimintakulttuurin muutos kohti nuorten osallisuutta tukevaa päätöksentekoa ja kehittämistä.