Oppimisen paikka

Koulutuksen ja kasvatuksen tulevaisuuden suuntaviivat

Anita Rubin21.8.2013

08.04.2023 2

Rob Gonsalves:

NEW MOON ECLIPSED

Mikään tieto ei ole merkityksellisempää kuin tieto siitä, mitä ei vielä ole, mutta voisi olla.

Mihail Bahtin

Maailmassa olemisen kokemus syntyy kahta tietämisen tietä:• maailman tietäminen (knowing the world) • maailmasta tietäminen (knowing about the world) Ihminen elää aina valmiiksi merkityksillä ladatussa maailmassa, vaikka suhde näihin merkityksiin on enimmäkseen tiedostamaton.➔ Maailma ymmärretään käytännöllisesti, toiminnan kautta.➔ Käytännön tajuamiseen kiteytyy kaikki kulttuurisesti periytyvä

maailman kokeminen ja maailmassa oleminen. Käytännölliseen maailmasuhteeseen ”ruumiillistuvat” sosiaalisten instituutioiden totuudet ja perimmiltään myös se, mitä kutsutaan usein ajan järjeksi tai rationaliteetiksi.

(Hannu Linturi)

Tietämisen haaste

Onko sivistys muuttuvassa yhteiskunnassa…

• arvo sinänsä, vai• kulttuurisidonnainen työkalu (=opittava ja omaksuttava asia ja

ymmärrettävä suhteessa reaalimaailmaan ja siinä toimimiseen), vai

• ajasta riippumaton ilmiö (=osa perusihmisyyttä), vai

• laajaa yleistietoa ihmisestä ja yhteiskunnan toiminnasta, kulttuureista ja luonnosta jäsentynyt maailmankuva?

Mikä on sivistyksen ja yleissivistyksen suhde? Laaja yleistieto voidaan ymmärtää yleissivistyksenä, mutta miten se eroaa (vai eroaako se)sivistyksestä sinänsä?

Vaikka lukion tehtävä on yleissivistävä, lukion tavoitteet eivät sitä ole, koska lukion traditio korostaa yleissivistyksen tiedollisia päämääriä.

08.04.2023 5

• Kuinka kulttuurin emotionaalistuminen vaikuttaa sosiaaliseen kokemiseen ja maailmasta tietämiseen?

• Kuinka tunnevaltaisen rationaalisuuden legitimoiminen vaikuttaa siihen, miten nuori ihminen ymmärtää todellisuuden ja oman paikkansa siinä (vaikuttamismahdollisuudet, kehittäminen ja?

• Kuinka lisääntyvä kollektiivinen tunnekokeminen (esim. sosiaalisen median ja muun tiedonvälityksen kautta) vaikuttaa kulttuuriin ja sivistyskäsitykseen (esim. julkinen intiimisyys)?

Kuinka tämä kaikki vaikuttaa oppijan toimintakykyyn, oppimismotivaatioon ja kykyyn valita kestäviä toimintatapoja?

Mitä tämä merkitsee koululle, sivistykselle ja opettajan työlle?

Tunnevaltaistumisen haaste

6

Arrestred Expansion

Snellmanin sivistyskäsitys

”Sivistys on ihmiseksi tulemista, luonnon voittamista ja tilan tekemistä tiedolle. Sivistyminen on elinikäinen prosessi, jossa ihmiseksi kasvava irroittautuu luonnosta ja saa otteen inhimillisestä traditiosta. Ihmisen koko elinympäristö on osa sitä ”muovaavaa” traditiota, johon ihminen kasvaa ja josta hän imee ainekset omaan ajatteluunsa – ja omaan sivistykseensä. Sivistyminen edellyttää välttämättä oman ajattelun ja kyseenalaistamisen kykyä. Se ei ole kuitenkaan itsetarkoitus. Siitäkin on päästävä eteenpäin. Ihminen astuu siveelliseen tietoon, kun hän kykenee itsenäisesti harkiten ja oivaltaen hyväksymään traditiossa annetun tiedon ja opin oikeaksi ja järjelliseksi.”

Yleissivistyksen elementtejä

• Metakognitiiviset taidot kuten kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky,

• kokonaisuuksien systeeminen hallinta ja olennaisen hahmottaminen

• aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, • innovaatiokyky sekä• kyky ja halu ymmärtää muutosta

kyky oppia uutta ja pois-oppia vanhaa Kriittinen kysymys: mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista?

9

PitPistolet:

Reaching the Sky

10

Barometrin tavoitteetSeuranta• kerran vuodessa• aikasarja

Kommunikointi• kommentointi, argumentointi• dialogit

Fokusointi ja dialogit• ajankohtaiset kiistakysymykset• mittarien uudistaminen

Laajentaminen ja keskustelut• opettajat, koulut• vanhemmat• kunnat, päättäjät, yritykset• media, kokeilu, tutkimus

Muistin kartuttaminen

Viisauden kartuttaminen

Ymmärryksen syventäminen

Tiedon syventäminen

11

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

Paneelien teemajako

12

Inz-feelgood:

World in our Hands

13

kiista

• Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.

dialog

i

• Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi.

ratkaisu

• Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.

Tulevaisuusteesien tulokset

14

Kiistakysymyksiä

Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia? tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen

Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiöoppiminen vs.

asiantuntijuus

Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta keikkaopettajafirmat, etäopetus jne. ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen

Englanti oppimisen kieleksi moni- vai monokulttuuristuminen?

Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset

virtuaalisuhteet

kiista

15

Monet mahdolliset tulevaisuudet dialog

iTasa-arvo ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminenGlobalisaation alueelliset seuraukset fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim.

kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.Opetuksen toteuttamisen tavat Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen

tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?Arviointi metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit;

yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännötYleissivistys opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija

16

Ratkaisukypsiksi hyväksyttyjä asioita ratkais

u

Monta tapaa oppia ja opettaa ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itseopiskelu,

kansalaistoiminnan ja muun kuin koulu-oppimisen hyväksilukeminen; osaamisen näyttötilaisuudet

Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen

Erilaisuuden huomioonottaminen yksilölliset tarpeet yhteistoiminnallisen oppimisen muodot

Opettajan tehtävän uudelleenarviointi moniammatillisuuden lisääntyminen

17

Rob Gonsalves: Tributaries

18

Viisi tulevaisuustarinaa (skenaariota)

Skenaario:• tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus• looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka

tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.

sisällöllisesti johdonmukainen uskottava mielenkiintoinen hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.

…/…

19

1. Yhdentyvään Eurooppaan

• BAU (business as usual –malli), muutos on määrällistä eikä laadullista• talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta tehokkuus• vahva individualismikehitys eriarvoistuminen

Koulutuspolitiikka:• vallalla tunne resurssien jatkuvasta vähenemisestä ja kiristymisestä• lukukausimaksut• suuret tasoerot oppilaitosten välillä• englanninkielinen opetus kaikkialla• Kasvatetaan ”globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia”.• Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien

osaamisvaatimusten jalkoihin väsyneet opettajat • osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit• isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu

20

21

• yhteiskunta ja elämä määrittyy varallisuudella ja rahalla• taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu tuottavuus• sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään vaan taloudellisesti

kannattavina toimintoina voimakas polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät

Koulutuspolitiikka:• Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta.• opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille• Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille

tasokkaita opettajia vähän kurssitettuja eläkeläisiä opettajina• korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut”• pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus

oppilaat oirehtivat• alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä

2. …mut kaupal rikastuu

22Trendhunter

23

3. Beg, steal and borrow

• Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi esim. Kiinasta) Suomenkin talous täysin kuralla

• Uuskansainvaellukset

Koulutuspolitiikka:• Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia etä- ja

verkko-opetus opetustehtävän ulkoistaminen.• alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot

eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus• opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla kotikoulut,

kotikouluosuuskunnat oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia• keikkaopettajafirmat kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen:

opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä.

• amatööriopettajien kurssitus iso business

08.04.2023 24

Ed Miracle:

I told you so

25

• Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit perusturvallisuus järkkyy turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista

• Ympäristösyyllistäminen kyttäysmentaliteetti ja epäluuloisuus käännytään sisäänpäin ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi

• Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri

Koulutuspolitiikka:• uskonnollisuus eri uskontoryhmien omat (varakkaat) uskontokoulut• pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut• kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi• vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi tärkeää• hierarkkiset, jäykät opettajatiimit• yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä)• elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat

4. Kaukana kavala mailma

26

Vladimir Petrov:

The Flying Island

27

5. Sun kanssas katson maailmaa

• Murros on ohi uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta• Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja

sivistys ovat avainteemoja.• Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys.

Koulutuspolitiikka:• englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen, kulttuurinen,

sosiaalinen)• opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus korkea-

tasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus• moniammatilliset opettajatiimit ilmiöpohjaisuus• Oppijat opiskelevat ryhmissä välittämisen ideologia• vanhemmat mukana koulun toiminnassa• Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapainohakuista ,

osallistavaa ja voimauttavaa.

28

CJ. gautampandey:

The importance of togetherness

29

Vuonna 2030

• Oppiaineet eivät kokonaan häviä, mutta kasvava osa kouluajasta käytetään ainerajat ylittävään teema- ja ilmiöopiskeluun.

• Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen oppiminen lisääntyy.

• Sosiaalinen media mullistaa (on jo mullistanut) opetuksen.

• Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat oppimispolut moninaistuvat.

Miten poluttaa uudet oppimisen väylät niin, ettei menetetä koulutuksen tasa-arvoa ja yhteiskunnallista luottamusta?

Muita esiin nousseita tuloksia ja ilmiöitä

30

Suhtautuminen tulevaisuuteen

Virran vietävänä kellumisesta…

sopeutumiseen……

…ja ongelmien väistämisestä…

…innovatiivisuuteen

Opettajaprofession haasteet

Opettajuuden muutos ja opettajan osaamisen tulevaisuus: Siinä missä opettajan aikaisemmin piti hallita opetusmenetelmiä ja siihen liittyvää luokkahuoneteknologiaa, tulevaisuuden ja osin nykyisyydenkin taitoihin kuuluu hallita oppimisympäristöjä ja niiden moninaisia resursseja.

• Missä määrin vastuu oppimisesta ja tiedonrakentelusta on oppijalla itsellään?

• Mikä on opettajan rooli tulevaisuudessa? • Miten opitaan ja opetetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia?• Ohjauksen merkitys

➔ ainesisältöjen hallinnan kustannuksella? • Muuttuva oppimis- ja opetuskulttuuri

➔ koulun rakenteet?• Jatkuvasti päivittyvä tieto- ja viestintäteknologia

32

Vaikka oppimistulokset ovat nyt maailman huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin. Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa

jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta? Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteiskunnan

rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut?

Kysymmekö oikeita kysymyksiä? Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme? Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta

todellisuudesta vanhalla kielellä?

Koulun kriisi vai oppimisen kriisi?

33

MichaelO:

Carve your own Destiny

Oppijoiden tasa-arvokehitys

Lukio on valmis muutoksiin ja remonttiin, mutta miten?1) takaisin vanha vuosiluokkajärjestelmä, vai2) painotus joustavuuteen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin, vai3) lukion tehtävänä korkeakoulujen/yliopiston tarpeisiin vastaaminen ?

Muita tasa-arvoon vaikuttavia ilmiöitä:• Kouluverkkojen supistuminen, paikallisten koulujen lakkautus• Koulujen välinen kilpailu (isoissa kaupungeissa) sekä parhaista

opettajista että oppilaista• Koulujen erikoistuminen• Lähtötason tasa-arvo vai saavutusten tasa-arvo keskustelu arvioinnista

ja mittaamisesta (esim. valtakunnalliset/EU-laajuiset tasokokeet)• Yksityiskoulut, yksityiset lukiot, kotikoulut jne.

35

Mitä koulussa pitäisi opettaa? Kenen arvoja koulu ja oppiminen edustaa / ajaa?

Miten koulua arvioidaan tulevaisuudessa? Mitä pitäisi arvioida? Miten oppimista arvioidaan? Mikä on tulevaisuuden PISA?

Pitäisikö koulua kehittää korkean keskiarvon vai huippujen perusteella ja suuntaan? Lisääntyykö tulevaisuuden koulussa eriarvoisuus?

Onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys? Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta? Entä

sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?

Yhteenvetoa

08.04.2023 36

Rob Gonsalves:

Deluged

Oppimisen tulevaisuus-barometri 2030 on ladattavissa

täältä:

http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2011-1.pdf

Lukion tulevaisuusbarometri 2030 on ladattavissa täältä:

http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf

08.04.2023 37

Kiitos että jaksoitte kuunnella!