Opinto-opas 2013 - 2015

Teknillinen tiedekunta

Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkötekniikan osasto Tietotekniikan osasto Tietoliikennetekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde 029448000 ohivalinta 0294 48+ alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde 029448000

Toimitustyöryhmä

Sirpa Nelo, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Leena Kuorelahti, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot Jukka Riekki, Tietotekniikan osasto Aila Auvinen, Tuotantotalouden osasto

Taitto

Lasse Salmijärvi, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painopaikka Uniprint Oulu

TTK 3

1. Teknillinen tiedekunta ......................... 9 2. Tutkinnot ja opiskelu ........................ 11

2.1. Perustutkinnot ........................... 11 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto .. 11 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto ........................ 12

2.2. Jatkotutkinnot ........................... 14 2.3. JOO-opinnot ............................ 14 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto ....... 14 2.5. Täydennyskoulutus ..................... 15 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. .................................... 15

2.6.1. Opintosuoritusrekisteri ........... 15 2.6.2. Tentit ................................ 15 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ............... 15 2.6.4. Opintosuunnan valinta ............ 16 2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen .......... 16 2.6.6. Kieliopinnot ........................ 17 2.6.7. Harjoittelu .......................... 18 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte .. 19 2.6.9. Tutkintotodistus ................... 20 2.6.10.Tiedotustilaisuudet valmistuville 21

2.7. Opintojen ohjaus ........................ 21 2.7.1. Opintojen suunnittelu............. 21 2.7.2. Pienryhmäohjaus ................... 21 2.7.3. Opettajatutortoiminta ............ 21

2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten ........................... 22

3. Arkkitehtuurin osasto ........................ 23 3.1. Henkilökunta ............................ 24 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma ...... 24

3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ........ 24 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet ............... 25 3.2.3. Opetuksen painopistealueet ja tavoitteet ..................................... 25 3.2.4. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa .................. 25 3.2.5. Kandidaatin tutkinto .............. 25 3.2.6. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet ... 25 3.2.7. Kandidaatintyö ..................... 26 3.2.8. Kieliopinnot ........................ 26 3.2.9. Harjoittelu .......................... 26 3.2.10.Arkkitehdin tutkinto .............. 26 3.2.11.Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet ... 26

3.2.12.Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta ................................. 27 3.2.13.Rakennussuunnittelun opintosuunta ................................. 27 3.2.14.Architectural Design opintosuunta ................................. 28 3.2.15.Diplomityö .......................... 28 3.2.16.Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS ................ 29 3.2.17.OodiHOPS .......................... 29 3.2.18.Kieliopinnot ........................ 29 3.2.19.Harjoittelu .......................... 29 3.2.20.Ulkomaan ekskursio ............... 29

3.3. Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne ........................................... 30

3.3.1. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2013 - 2015 .................................. 31 3.3.2. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ............................ 31 3.3.3. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ............................ 33 3.3.4. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt ........................... 35 3.3.5. Vieraskielinen tutkinto-opetus ja kansainvälinen opiskelijavaihto ............ 35 3.3.6. Opetusperiodit ja kesäopetus .... 35

3.4. Osastokohtaisia ohjeita ................. 35 3.4.1. Opetuksen luonne ja tavoitteet .. 35 3.4.2. Harjoitustyöt ....................... 36 3.4.3. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet .......................... 36 3.4.4. Seminaarit ........................... 36 3.4.5. Tentit ja niihin osallistuminen ... 36

3.5. Opintojen ohjaus ........................ 36 3.6. Jatko-opinnot ............................ 37 3.7. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne ............................. 37 3.8. SAFA ...................................... 37 3.9. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ............................................ 38

4. Konetekniikan osasto ........................ 86 4.1. Henkilökunta............................. 86 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma ...... 87

4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ........ 87 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet ..... 87 4.2.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet ............................ 88 4.2.4. Opintoneuvonta .................... 91 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2013 ja 2014 aloittaville ................... 91

TTK 4

4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2013 aloittaneille ................... 92 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille ........................ 93 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2013 ja 2014 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille .......................... 93 4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne ...... 94

4.3. Osastokohtaisia ohjeita ................ 113 4.4. Harjoittelu ............................... 114 4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ........................................... 117

5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto ... 181 5.1. Henkilökunta ........................... 182 5.2. Prosessitekniikan koulutusohjelma .. 184

5.2.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 184 5.2.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet ........................... 184 5.2.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet ........ 184 5.2.4. Opetussuunnitelma vuonna 2013 TkK- tai DI-tutkinnon aloittaneille .................................. 187 5.2.5. Joustavat opintopolut ............ 188 5.2.6. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne ................ 189 5.2.7. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 190 5.2.8. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 192

5.3. Ympäristötekniikan koulutusohjelma201 5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 201 5.3.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet ........................... 201 5.3.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet ........ 201 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2013 TkK- tai DI-tutkinnon aloittaneille .................................. 204 5.3.5. Joustavat opintopolut ............ 205 5.3.6. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne ................ 206 5.3.7. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 207 5.3.8. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 209

5.1. Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering .... 218

5.1.1. Learning outcomes of the programme .................................. 218 5.1.2. Professional aims of the programme .................................. 218 5.1.3. Study options in the programme218 5.1.4. Structure of the Clean Production and Water and Environment study options ............... 219 5.1.5. Master’s Thesis .................... 219

5.2. Osastokohtaisia ohjeita ................ 222 5.3. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ........................................... 224 5.4. Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratorio ...................................... 230 5.5. Kemiallisen prosessitekniikan laboratorio ...................................... 236 5.6. Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio ...................................... 240 5.7. Prosessimetallurgian laboratorio ..... 251 5.8. Säätötekniikan laboratorio ............ 257 5.9. Systeemitekniikan laboratorio ........ 263 5.10. Rikastustekniikka ....................... 269 5.11. Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio ...................................... 275 5.12. Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio (Teollisuuden ympäristötekniikka) ........................... 288 5.13. Bioprosessitekniikan laboratorio ..... 292 5.14. BEE Programme ........................ 298

6. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot .. 302 6.1. Yleistä .................................... 302 6.2. Henkilökunta............................ 303 6.3. Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate ............................. 303

6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne ................ 305 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet .... 305 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen ............................... 307 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen ............................... 307 6.3.5. Opintosuuntien tavoitteet ....... 308 6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2013 aloittaville ylioppilaille .................... 310 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2013 .................. 313

TTK 5

6.3.8. Opetussuunnitelma suoraan DI-koulutukseen hyväksytyille ............... 319 6.3.9. Muuta informaatiota.............. 320

6.4. Sähkötekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ........................ 322 6.5. Tietoliikennetekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus .......... 350

7. Tietotekniikan osasto ....................... 378 7.1. Yleistä .................................... 378 7.2. Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate ............................. 379 7.3. Tietotekniikan koulutusohjelma ..... 380

7.3.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne ................ 380 7.3.2. Tietotekniikan koulutusoh-jelman osaamistavoitteet .................. 380 7.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen ............................... 381 7.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen ............................... 382 7.3.5. Opintosuuntien tavoitteet ....... 382 7.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2013 aloittaville ylioppilaille .................... 385 7.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma ......................... 389 7.3.8. Opintopolut tietotekniikan DI-vaiheeseen ................................... 393 7.3.9. Muuta informaatiota.............. 397

7.4. Harjoitteluvaatimukset ................ 397 7.5. Työhön sijoittuminen .................. 398 7.6. Tietotekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ........................ 399

8. Tuotantotalouden osasto ................... 422 8.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma ............................... 422 8.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta.................................... 422 8.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita.... 422 8.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma . 423

8.4.1. Ammatillinen tehtäväalue ....... 423 8.4.2. Opetussuunnitelma vuosina 2013 ja 2014 aloittaville .................. 424 8.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2013 aloittaneille .................. 424 8.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille ....... 424 8.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö 425

8.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuosina 2013 ja 2014 aloittaville ............................ 428 8.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma vuosina 2013 - 2014 aloittaville opiskelijoille ................... 436 8.4.8. Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde ........................... 438

8.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus ........................................... 440

9. Koulutusohjelmien yhteiset opintojaksot 471 10. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö ..................................... 472 11. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa.......... 473

TTK 6

Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa!

Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi.

Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tie-teenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskie-lestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiar-voisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä mene-telmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti.

Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi.

Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknilli-sessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3000 opiskelijaa. Koulutusohjelmat tarjoavat ohjat-tua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, mutta kesäisinkin on mahdollista suorittaa opintoja ja tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekka-reiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudes-saan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa.

Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon!

TTK 7

Opinto-oppaan käyttäjälle

Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkin-toihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplo-mi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien ope-tussuunnitelmat vuonna 2013 tai 2014 aloittavil-le.

Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkinto-järjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opin-tonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiede-kunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osasto-jen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta.

Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti.

Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan.

Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opin-tojaksojen sisältökuvaukset ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät myös web-oodista. Tutustu oman kou-lutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta.

Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusoh-jelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2.

Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuot-tamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Koulutusohjelman / osaston löytymistä helpot-tavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsym-bolit.

Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opinto-oppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, koulutusohjelmien opintoneuvojat, opettajat ja opintohallinnon palvelupisteiden henkilökunta ovat käytettävissäsi.

Oulussa 8.5.2013 Sirpa Nelo Teknillisen tiedekunnan koulutuspäällikkö

TTK 8

Opinnot

Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusoh-jelma on perustutkintoon tähtäävä opintokoko-naisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tar-kemmin luvussa 2. Tästä oppaasta löydät kuvauk-sen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opinto-jaksoista.

Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja ra-kenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määri-tellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opin-tojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskeli-jan omatoiminen työskentely.

Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjes-tyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiske-lijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujär-jestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdol-lisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuun-ta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on

tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus.

Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetus-monistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoitta-vat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45…arkkitehtuuri 46…konetekniikka 47…prosessitekniikka 48…ympäristötekniikka 52…sähkötekniikka, tietotekniikka 55…tuotantotalous 03…eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot

Muista tiedekunnista saatava opetus on nume-roitu tuottavan koulutusohjelman koodilla.

Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympäril-le opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä koko-naisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta.

Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla ’Luentomoniste’. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Suomen Yliopistopaino Uniprint ja niitä saa ostaa Yliopiston paperikaupasta Linnanmaalta.

TTK 9

1. Teknillinen tiedekunta

Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu seitsemän osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkötekniikan osasto tietoliikennetekniikan osasto tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkötekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusoh-jelmia.

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekunta-neuvosto, dekaani, tutkimusdekaani ja koulutus-dekaani. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja koulutuspäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalente-rivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjoh-tajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekun-taneuvoston.

Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.:

hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa

hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma

hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet

asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutus-toimikunnat

vastata tiedekunnan toiminnan laadusta

tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja maisteriohjelman perustamisesta

päättää perustutkintojen opetussuunnitel-mien rakenteista ja yleisistä osista sekä ope-tussuunnitelmien talousvaikutuksista

Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.:

johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa

vastata tiedekunnan toiminnan tulokselli-suudesta yliopiston rehtorille

vastata tiedekunnan resursseista

hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat

hoitaa tehtävien täyttöihin liittyviä asioita

päättää niistä tiedekuntaa koskevista asiois-ta, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi.

Koulutusdekaanin tehtäviin kuuluu mm.:

hyväksyä uudet opiskelijat

antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuis-ta tutkinnoista ja erillisistä opinnoista

hyväksyä perustutkintojen opetussuunni-telmien rakenteet ja yleisistä osat

Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jo-

ta johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuk-sen toimenpideohjelma ja koordinoida opetus-suunnitelmien valmistelua. Koulutustoimikunta myös valmistelee esitykset valintaperusteista ja aloituspaikkamääristä koulutusneuvostolle.

Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutki-musdekaani.

Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Pää-töksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, koulutusohjelmatoimikun-ta, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuk-sen edistämistyöryhmä.

Koulutusohjelmatoimikunnan tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu ja opinnäytetöiden hyväksyminen.

Tiedekunnan hallinto

Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin 029448000 (vaihde) tai ohivalinta 0294482001 ja 0294482002 asiointiaika 9:00 - 14:00

TTK 10

Dekaani:

LEIVISKÄ, Kauko, prof., vastaanotto sopimuk-sen mukaan.

Tutkimusdekaani:

HAAPASALO, Harri, prof.

Koulutusdekaani:

HENTILÄ, Helka-Liisa, prof.

Hallintopäällikkö:

KUHALAMPI, Laila, KTM

Koulutuspäällikkö:

NELO, Sirpa, TkL

Harjoitteluasioiden suunnittelija:

SIMI, Outi, FM

ATK-suunnittelija:

SALMIJÄRVI, Lasse

Opintohallinnon palvelupiste:

RUNTTI, Liisa, opintoasiainsihteeri RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri HÄNNINEN, Leena, opintoasiainsihteeri JÄMSÄ-UUSITALO, Vaili, opintoasiainsihteeri KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri

PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri RANTALA, Sinikka, opintoasiainsihteeri TOSSAVAINEN, Sari, toimistosihteeri (50%) LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri (50%)

Tiedekirjasto Tellus:

Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat au-kioloajat. Asiakaspalvelu puh. 0294481090 www.oulu.fi/kirjasto sähköposti: kirjasto@oulu.fi

Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskente-lyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikki-aan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työ-asemia (kiintiötulostus). Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen kirjallisuutta, kurssikirjat sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Elekt-ronisia lehtiä, e-kirjoja ja tietokantoja voi käyttää myös yliopiston verkon ulkopuolelta kirjautu-malla etäkäyttöön koivu- tai paju-tunnuksilla.

Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedon-haussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kir-jaston tarjoamiin tiedonlähteisiin ja opiskelutiloi-hin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoi-hin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä –kurssi ja ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille Information Skills for foreign degree students-kurssi.

TTK 11

2. Tutkinnot ja opiskelu

Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkki-tehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin tutkinnot. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkin-non teknistieteellisellä alalla voi suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS.

Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston ase-tuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan.

2.1. Perustutkinnot

Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietoteknii-kan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat dip-lomi-insinöörin tutkintoon.

Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tut-kintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopin-noista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö.

Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusoh-jelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa.

Opintojen mitoituksen peruste on opintopis-te. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op).

2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

tutkintoon kuuluvien opintojen perustei-den tuntemus sekä edellytykset alan kehi-tyksen seuraamiseen;

valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteel-lisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;

edellytykset ylempään korkeakoulututkin-toon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;

valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä;

kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn;

edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä;

tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruot-sin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä

työelämässä tarvittavat riittävät viestintä-taidot.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opinto-pistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yh-teisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti.

Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seu-raavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8):

perus- ja aineopinnot, 100/120 op

täydentävä moduuli, 20/0 op

opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op

valinnaiset opinnot, 10 op

kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op).

Kunkin koulutusohjelman tutkintojen raken-ne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutus-ohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-8).

TTK 12

2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;

valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan op-pimiseen;

valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmas-ta;

valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä;

hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisis-sa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä

valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelli-seen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytän-töihin.

Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi

päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa luku-vuodessa.

Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla.

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8):

opintosuunnan moduuli, 30/40 op

syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op

täydentävä moduuli, 20/30 op

erikoismoduuli, 10/0 op

diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän

tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista.

Opintojaksot on valittava siten, että syventä-vien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op).

Kunkin koulutusohjelman tutkintojen raken-ne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutus-ohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-8).

TTK 13

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta1

Diplomityö 30 op

Täydentävä moduuli 20/30 op

Erikoismoduuli 0/10 op

Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op

Opintosuunnan moduuli 30/40 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä semi-naareja tai viestintäopintoja (2 op)

Valinnaiset opinnot 10 op

Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op

Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op

Täydentävä moduuli 20 op

Perus- ja aineopinnot 100 op

1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 31

TTK 14

2.2. Jatkotutkinnot

Jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinto. Tekniikan tohto-rin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto teknistieteellisellä alalla voidaan suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS. Tarkempia tietoja jatkotutkinnoista teknillisen tiedekunnan www-sivuilta sekä UniOGS:in www-sivuilta.

2.3. JOO-opinnot

Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopisto-jen välinen sopimus ns. joustavasta opinto-oikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorit-tamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan.

Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden haku-aika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain 31.3. ja 30.9. Muista yliopistoista teknilliseen tiede-kuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10.

Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joo ja tiedekunnan opintohallinnon palvelupis-teestä.

Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hake-mukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan.

Koulutusohjelmien opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä.

2.4. Kansainvälinen

opiskelijavaihto

Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittava-naan useita eri ohjelmia (ERASMUS,

NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakoulu-ja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioi-den ja osastojen www-sivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuk-sia on tarjolla.

Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaih-toasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Eras-mus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtek-vaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä.

Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanotta-van yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelija-asunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot lue-taan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opinto-jen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkin-toon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kan-nattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osas-tolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kv-koordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa. Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjel-maan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perus-rahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihto-opiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee koh-teen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja.

Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdolli-suuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/vaihto-opiskelu.

Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEK-opiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: http://www.oulu.fi/ttk/vaihto-opiskelu.

TTK 15

2.5. Täydennyskoulutus

Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkki-tehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuun-nitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurs-sien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmis-tumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi.

Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opin-toja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakemus toimite-taan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä ja hakuajoista saa tietoja tiedekunnan opintohallin-non palvelupisteestä, http://www.oulu.fi/ttk/

Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut jär-jestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vas-tuuhenkilöiltä.

2.6. Opiskelua koskevia ohjei-

ta ja sääntöjä yms.

Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja kos-kevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla tai www-sivuilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilai-sista muutoksista, joita on tapahtunut opinto-oppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöl-lisesti ilmoitustauluja ja kunkin koulutusohjel-man www-sivuja.

2.6.1. Opintosuoritusrekisteri

Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestel-mä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteit-tain.

Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suori-tetusta opintojaksosta tehdään merkintä opinto-suoritusrekisteriin. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu tiedekunnan opintohallinnon palvelu-pisteessä (osastoilla) keskitetysti. Opintosuori-tusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon, joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyt-tä opetuksen antaneeseen laitokseen.

Opintosuoritusotteita voi tilata opiskelijakes-kuksesta, joka sijaitsee Kemian käytävällä.

Arkkitehtuurin osaston opiskelijat voivat saa-da otteen myös oman osaston toimistosta.

WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttö-liittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassa-olevaa käyttäjätunnusta.

WebOodin avulla voi päivittää omat yhteys-tietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi tutustua opintojaksokuvauksiin, ilmoittautua kursseille ja tentteihin, selata omia opintosuori-tuksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusot-teen.

WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seu-raamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/.

2.6.2. Tentit

Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitus-taululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamis-ta. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla.

Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Ou-lun yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/saadokset.

2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Mikä HOPS on ja miksi se laadi-

taan?

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opinto-jen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. HOPSia päivitetään opintojen kuluessa. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia opintoihin ja osaamiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. HOPS:in avulla opiskelija voi rakentaa itselleen henkilökohtaisen tutkinnon valikoimalla mieleisi-ään sivuaineita ja vapaavalintaisia opintoja pakol-listen opintojen rinnalle. Jo opintojen alkuvai-heessa kannattaa tutustua opinto-oppaaseen ja miettiä omia opintoja ja niiden suoritusaikataulu-

TTK 16

ja pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma hahmottaa näin opiskeluun kuluvaa aikaa ja selkeyttää päämääriä. Suunnitte-lussa on otettava huomioon, mitä suorituksia – kuten luentoja, harjoituksia, harjoitustöitä tai tenttejä - kunkin opintojakson läpäiseminen edellyttää, sekä mitä edeltäviä opintoja vaadi-taan. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös muut seikat, kuten perhe, harrastukset tai työt, jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen.

Katso myös HOPS-sivusto osoitteessa http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/hops

HOPS-ohjaus

HOPSin laatimiseen liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvoo omaopettaja tai yksikön nimeämä ohjaa-ja. Apua saa tarvittaessa myös opintoneuvojalta. HOPS-ohjauksen ja OodiHOPS-työkalun käytön yhteiset linjaukset Oulun yliopistossa löytyvät sivulta: http://www.oulu.fi/oodi/dokumentit/OodiHOPS_linjaukset_OY.pdf

Oodin HOPS-toiminto

Oulun yliopisto otti käyttöön OodiHOPS-työkalun syksyllä 2011. OodiHOPS-työkalun avulla opiskelija voi laatia sisällöllisen ja ajallisen kokonaiskuvan omasta HOPSistaan Oodin tut-kintorakenteen pohjalta. OodiHOPSissa opiske-lija näkee suunnitellut opintojaksot ja suoritetut opintojaksot, joka helpottaa HOPSin toteutumi-sen seuraamista niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajalleen. Opiskelijan OodiHOPS-ohje löytyy sivulta. http://www.oulu.fi/oodi/Ohjeet/eHOPS_OPISKELIJAN_ohje.pdf

Voimassa olevasta opetussuunni-telmasta poikkeava opintosuunni-telma

Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitel-masta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydet-

tävä suunnitelmalle oman koulutusohjelmansa koulutusohjelmavastaavan puolto sekä tiedekun-nan hyväksyntä.

2.6.4. Opintosuunnan valinta

Opintosuunta valitaan koulutusohjelman mää-räämällä tavalla viimeistään kolmannen opinto-vuoden aikana. Koulutusohjelmat järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opin-tosuuntia ja annetaan hakuohjeet.

Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän ha-lukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla.

2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonai-suus, jonka kautta kartoitetaan, onko opiskelijal-la aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista (esim. työelämä), jotka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon. Täten AHOT-menettely mahdollistaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa. Opiskelija voi itsearvioinnin, dokumenttien ja muiden näyttötapojen avulla esittää opintojaksojen osit-taista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on osaamistavoitteiden mukaista aiempaa osaa-mista. Opiskelijan aikaisemmin hankittua osaa-mista tunnistetaan vertaamalla sitä opintojakson ja/tai tutkinnon tai niiden osien osaamistavoittei-siin ja arvioidaan missä määrin opiskelijan osaa-minen vastaa niitä. Jos koulutuksen tavoitteita vastaavaa osaamista löytyy, voidaan päällekkäi-syyksiä poistaa, jolloin opinnot edistyvät nope-ammin.

Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistos-sa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opin-toja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunni-telmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunni-telmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojak-soilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa

TTK 17

Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI-/arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniik-kaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täy-simääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkin-toon.

Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiede-kunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillis-päätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiede-kunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloitta-misen jälkeen. Lisätietoja saa koulutusohjelman opintoneuvojalta.

2.6.6. Kieliopinnot

Tiedekunnan tutkintosäännön edel-lyttämä kielitaito

Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista.

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään pe-rustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyh-teisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikie-lisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen tai-don, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisälty-vissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon.

Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkin-nossa

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perus-teella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjal-linen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandi-daatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimai-sella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkieli-sillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjalli-nen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä.

Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti ”Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä”.

1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lu-kion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti.

2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana im-probatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokee-seen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukai-selle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opetta-jalle.

Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosi-vut.

TTK 18

Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa

Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittami-sen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunni-telmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opin-noissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtä-väalueen teknillistä sanastoa.

Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestä-mä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opin-tojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kieles-sä.

Suomen ja ruotsin kielen taidon

osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perus-teella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjal-linen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomi-työhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyk-sensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaiton-sa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas-saan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskeli-jan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan.

Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkieli-sillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjalli-nen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandi-daatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorit-tamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.

Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa

Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittami-sen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnois-sa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtävä-alueen teknillistä sanastoa.

Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kan-didaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoit-tanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suoritta-misen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä.

2.6.7. Harjoittelu

Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähin-tään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua joko pakollisena tai valin-naisena opintojaksoja koulutusohjelmasta riippu-en. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäris-töön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin.

Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syven-tävää harjoittelua pakollisena opintojaksona kaikissa koulutusohjelmissa. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käy-tännön työtehtävissä.

Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkin-toon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoit-teet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa.

Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskelu-vaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoit-telusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmus-harjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmus-harjoittelusta löytyy Oulun yliopiston opiskelija-keskuksen verkkosivuilta: www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/ opiskelijakes-kus.

Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimai-sen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihto-ohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusoh-jelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta.

Ainejärjestö- ja luottamustoimet osana työ-

harjoittelua

TTK 19

Teknillisessä tiedekunnassa voidaan hyväksyä yliopiston ainejärjestö- ja luottamustoimintaa enintään 3 opintopisteen verran osaksi työhar-joittelua.

Opintopisteitä voidaan antaa aktiivisesta toi-minnasta:

Yliopiston hallintoelimissä (osaston johto-ryhmä, tiedekuntaneuvosto, yliopiston hal-litus, yliopistokollegio) sekä pitkäkestoisis-sa yliopiston hallinnon nimeämissä työryh-missä ja/tai lautakunnissa

Ylioppilaskunnan hallinnossa (hallitus, edustajisto, valiokunnat ja jaostot)

Oulun Teekkariyhdistyksen ja teekkarikil-tojen hallituksessa

Opintopisteitä saadakseen opiskelijan on laa-

dittava raportti toiminnastaan aine-järjestössä tai luottamustoimessa sisältäen tuntilaskelman (Yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä).

Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

Missä luottamustehtävässä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja millaista hänen toimintansa on ollut?

Mitä opiskelija on oppinut luottamustehtä-vässä?

Mitä hyötyä luottamustehtävästä on opiske-lijalle ollut?

Raportin liitteenä tulee olla hallintoelimen tai muun järjestön vastuuhenkilön antama virallinen todistus, josta käyvät ilmi opiskelijan tehtävät, tehtävien ajankohta ja laatu sekä hakijan aktiivi-suus ainejärjestössä tai luottamustoimessa. Yli viisi vuotta vanhemmista toiminnoista opintopis-teitä ei anneta.

Raportti liitteineen toimitetaan koulutusoh-jelman opintoneuvojalle tai koulutusohjelman harjoitteluvastaavalle, joka päättää ainejärjestö- tai luottamustoiminnan hyväksymisestä osaksi harjoittelua.

2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte

Kandidaatintyö

Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opin-tokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuussel-vitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai

mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryh-mässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttä-essä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväk-sytty/hylätty.

Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pysty-vänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsitte-lyyn ja dokumentointiin.

Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti.

Koulutusohjelmat antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta.

Diplomityö

Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistet-tä. Tiedekunnalla / koulutusohjelmilla on dip-lomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittami-seen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeet löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Diplomityö tehdään pääsääntöi-sesti suomen tai ruotsin kielellä. Koulutusohjel-mavastaava voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään koulutusohjelmassa.

Kypsyysnäyte kandidaatin tutkin-nossa

Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatin-työn alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisel-la kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivis-tyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty.

Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandi-daatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan normaalissa

TTK 20

kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla.

Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa

Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhtey-dessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyt-teen vaatimukset ovat samat kuin edellä teknii-kan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu.

Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitai-tonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamas-saan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoi-tetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan.

2.6.9. Tutkintotodistus

Todistuksen anominen

Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritet-tu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiede-kunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta.

Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa opin-tohallinnon palvelupisteen virkailijalta. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut koulutusohjelman edellyttämät asiakirjat. Hake-musasiakirjat palautetaan opintohallinnon palve-lupisteen virkailijalle. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin, sillä tarkastusmenettely vaatii oman aikansa.

Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tut-kintotodistuksen antamista.

Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. To-distus on myös noudettavissa tiedekunnan opin-tohallinnon palvelupisteestä. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla

tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoite-taan hakemusasiakirjojen liitteellä.

Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityi-sesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopis-tosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Arvostelu

Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvos-tellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyt-tävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5).

Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat mää-räytyvät seuraavasti:

tyydyttävä (1) 1,00-1,49

erittäin tyydyttävä (2) 1,50-2,49

hyvä (3) 2,50-3,49

erittäin hyvä (4) 3,50-4,49

kiitettävä (5) 4,50-5,00

Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostel-

laan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voi-

daan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa

käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot.

Numeerisessa asteikossa 0 merkitsee hylättyä suoritusta.

Erityisen hyvin suoritettu kandidaa-tin tutkinto

Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatin-työnsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaa-tin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaises-ti.

Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää koulutusohjelman esityksestä koulutusdekaani.

Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuulu-vien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa

TTK 21

käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa.

Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulko-puolella, erinomaisesti -mainintaa ei tulisi yleen-sä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien kandidaatintyö, ole suoritettu yliopistossa.

Erityisen hyvin suoritettu diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto

Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplo-mi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti.

Oivallisesti -maininnan antamisesta päättää koulutusohjelman esityksestä koulutusdekaani.

Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuulu-vien muiden opintojaksojen kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Kes-kiarvossa ei tällöin noudateta pyöristyssääntöä, vaan keskiarvon tulee olla vähintään 4,00. Jos opintojakson arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon kes-kiarvoa laskettaessa.

Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Oulun yliopiston ulko-puolella, oivallisesti -mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa.

2.6.10. Tiedotustilaisuudet valmistuville

Oulun Teekkariyhdistys järjestää Tekniikan Akateemisten Liiton kanssa valmistuville tarkoi-tettuja tiedotustilaisuuksia, joissa käsitellään mm. työpaikan hakuun ja työsopimuksen tekemiseen liittyviä asioita. Seuraa sähköpostia ja ilmoitus-tauluja!

2.7. Opintojen ohjaus

2.7.1. Opintojen suunnittelu

Opetuksen toteutusta ja opintojen suunnittelua varten on laadittu tämä opinto-opas. Aloita

opintojen suunnittelu perehtymällä tarkasti tämän oppaan lukuihin 1 ja 2 sekä omaa osastoa ja koulutusohjelmaa koskevaan osaan. Näiden avulla saat hyvät perustiedot opintoihisi.

Tämän lisäksi voit saada neuvoa ja apua opin-tojen suunnitteluun mm. seuraavassa mainituilta tahoilta.

Koulutusohjelman opintoneuvojana toimii osaston suunnittelija tai lehtori. Nimi, vastaanot-toaika ja -paikka ilmoitetaan lukukauden alussa sekä osaston että tiedekunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Opintoneuvojan tehtäviin kuuluu mm. antaa henkilökohtaisia neuvoja opiskelusta osastolla, hakemustilanteista, opintojaksojen ja opintosuunnan valinnasta.

Opettajat neuvovat omiin aineisiinsa liittyvis-sä asioissa.

Tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteen henkilökunnan puoleen voi kääntyä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa, esim. opinto-oikeutta, tutkintojen säännöksiä, pienryhmäoh-jausta sekä opiskelijavalintaa koskevista kysymyk-sissä. Koulutuspäällikkö on tavattavissa teknilli-sen tiedekunnan kansliassa sen aukioloaikoina.

Seuraa sekä perinteisiä että sähköisiä ilmoitus-tauluja! Niistä näet ajankohtaiset asiat.

2.7.2. Pienryhmäohjaus

Pienryhmäohjaus on tarkoitettu kaikille uusille opiskelijoille. Sen tavoitteena on auttaa uutta opiskelijaa tutustumaan opiskeluun, opintoym-päristöön ja korkeakoululaitokseen. Toiminta tapahtuu n. 10 hengen ryhmissä, joiden ohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat. Ryhmiin jako tapahtuu syksyllä tiedotustilaisuuksien yhteydes-sä. Pienryhmäohjaus sisältyy osana opetussuunni-telmaan merkittyyn opintojaksoon Opiskelu ja sen suunnittelu.

2.7.3. Opettajatutortoiminta

Opettajatutortoiminta on uusi opinto-ohjauksen muoto, joka on käytössä kaikissa koulutusohjel-missa. Sen avulla jatketaan pienryhmäohjauksena aloitettua toimintaa. Opettajatutorointi tarkoit-taa käytännössä sitä, että kullekin opiskelijalle nimetään jo opintojen alkuvaiheessa ”henkilökoh-tainen opettaja”, joka neuvoo ja opastaa opin-noissa eteen tulevissa kysymyksissä.

TTK 22

2.8. Muita ohjeita opiskelua ja

kriisitilanteita varten

Opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä opiskelumotivaation katoamiseen, esimerkiksi lopputyötä tehdessään. Epäilykset oikean opiske-lualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa opintoja lähes jokaista opiskelijaa. Stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai -ilmiöitä vaan todellinen ongelma, johon vaikut-tavat sekä ulkoiset paineet että opiskelijan itseen-sä kohdistamat liialliset odotukset opintojen suhteen. Suunnitelmallisuus ja realistiset tavoit-teet auttavat opintojen eteenpäin viemisessä. Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi laitosten ja osastojen opintoneuvojilta, henkilökunnalta ja lukuisilta nettisivustoilta. Opiskelualan valinnasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluissa tai työvoimatoi-miston ammatinvalintapsykologin kanssa. On-gelmien kohdatessa on tärkeää saada selvitettyä niitä joko yksin tai ystävän kanssa. Mikäli ystävän apu ei riitä, ota yhteyttä YTHS:lle tai opiskelijoi-den tukikeskus Nyytin virtuaalipalveluun. Pa-risuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan perhe-neuvonnan puoleen. Jos huomaat jonkun opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulu-misia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskuste-le siitä hänen kanssaan. Voit myös yksityisesti miettiä asiaa oman ystäväsi kanssa. Täysi-ikäisen elämään voi ulkopuolinen varsinaisesti puuttua vasta kun hän on välittömässä hengenvaarassa.

Jos kuulet tai saat muuten selville, että laitok-sellasi tai lähipiirissäsi joku opiskelija on juuri kuollut, ota yhteyttä laitoksen henkilökuntaan, ainejärjestöön ja/tai opiskelukavereihin, halutes-sasi yliopistopastoriin ja tarvittaessa ylioppilas-kuntaan. Varmista ollaanko asiasta tietoisia ja onko kyseiselle kurssille tai laitokselle järjestetty kriisijälkipuinti. Jälkipuinnissa kaikille kerrotaan

mitä on tapahtunut ja kaikki saavat turvallisesti purkaa tuntemuksiaan. Apua kriisijälkipuinnin järjestämiseen voi kysyä yliopisto-pastorilta, Oulun kriisikeskuksesta tai ylioppilaskunnasta. Suruliputuksesta, muistohetkestä, hautajaisiin osallistumisesta ja vastaavasta sovitaan aina erik-seen omaisten ja papin kanssa. Apua opintojen suunnitteluun ja opinto-ongelmiin: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu www.opintoluotsi.fi Nyyti ry - Opiskelijoiden tukikeskus: www.nyyti.fi/evaita_opiskeluun/etusivu.htm www.hallinto.oulu.fi/optsto/urheiluakatemia/abc/abc-opas.html Opiskelijan hyvinvointisivusto: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/hyvinvointi Apua elämän ongelmiin: www.oulunseurakunnat.fi, yliopistopasto-ri@oulu.fi, p. 040-5245919 www.nyyti.fi www.oulunkriisikeskus.fi www.yths.fi, mielenterveyden ajanvarauspuhelin p.08-5637 460 www.oulu.ouka.fi/sote/terveys/mielenterveys.htm#Mielenterveyskeskukset OYS:n psykiatrian klinikan päivystys, p. 08-315 6707

Apua päihdeongelmiin: www.irtihuumeista.fi www.al-anon.fi www.oulu.ouka.fi/sote/redi64/vinkki.html www.yths.

Edellä oleva teksti perustuu ylioppilaskunnan

toimittamaan materiaaliin

AO 23

3. Arkkitehtuurin osasto

Käyntiosoite: Aleksanterinkatu 6 / Rantakatu 2, puh. 0294 48 4913. Fax: 08-3113265 (kanslia). www.oulu.fi/ark/. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@oulu.fi. Postiosoite: Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, PL 4100, 90014 Oulun yliopisto

Laboratoriot

Opetuksen ja tutkimustoiminnan tarkoituksenmukaista hoitoa varten arkkitehtuurin osasto jakautuu neljään laboratorioon, jotka näkyvät seuraavasta kaaviosta:

Osaston johtaja

Johtoryhmä Koulutusohjelmatoimikunta Tutkimuksen edistämistyöryhmä

Laboratoriot

Arkkitehtuurin historian ja korjaus-suunnittelun laboratorio (AHKO)

Nykyarkkitehtuurin laboratorio (NARK)

Rakennussuunnittelun laboratorio (RS)

Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio (YS)

Yhteiset toiminnot Kanslia Kirjasto Näyttelytilat Tietokoneluokat Työpajat Valokuvalaboratorio

Osaston tehtävänä on antaa arkkitehtuuriin

kuuluvien aineiden opetusta, seurata alansa tiedon ja tieteen sekä kansallista että kansainvä-listä kehitystä ja edistää oman alansa tutkimus-toimintaa.

Osaston vuotuinen sisäänotto on 40 opiskeli-jaa. Lisäksi kansainväliseen maisteriohjelmaan (Architectural Design) voidaan vuosittain ottaa 10 opiskelijaa. Syyslukukaudella 2012 osastolla oli kirjoilla n. 300 opiskelijaa.

Kanslia

Arkkitehtuurin osaston kanslia on avoinna opis-kelija-asiointia varten päivittäin virka-aikana. Opintoihin liittyvät ohjeet, asiakirjat ja lomak-keet löytyvät osaston www-sivuilta. Tarvittaessa ne voi tilata myös kansliasta.

Kirjasto

Kirjastossa on osaston opetusalojen keskeistä kirjallisuutta, kurssikirjat sekä diplomityöt ja väitöskirjat. Elektronisia lehtiä, e-kirjoja ja tietokantoja voi käyttää myös yliopiston verkon ulkopuolelta kirjautumalla etäkäyttöön koivu- tai paju-tunnuksilla.

Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskeli-joille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna

opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston tarjoamiin tiedonlähteisiin ja opiskelutiloihin. Kandidaatin tutkintoon kuuluu lisäksi tiedonhan-kintakurssi 3. vuosikurssilla. Tiedonhankinnan opetusta järjestetään myös valinnaisena arkkiteh-din tutkintovaiheessa.

Näyttelyt

Arkkitehtuurin osastolla on näyttelytila, jossa järjestetään mm. arkkitehtuurin osaston toimin-taa esitteleviä näyttelyjä, kilpailutöiden näyttely-jä ja ulkopuolisten tahojen järjestämiä arkkiteh-tuuriin läheisesti liittyviä näyttelyjä.

Tietokoneluokat

Arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden käytössä on kaksi mikroluokkaa, joissa on asennettuna opetuskäyttöön tarkoitetut CAD-ohjelmistot sekä toimistosovellukset. Tilat ovat opiskelijoi-den käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Osastolla on laitteet harjoitustöiden tulostami-seen aina A0-kokoon saakka. Lisäksi arkkitehtuu-rin osastolla on digitaalivideoeditointiyksikkö tietokoneanimaatioiden sekä tutkimusmateriaalin työstämiseen.

AO 24

Työpajat

Osaston uudisrakennuksessa Apajalla sijaitsevat puu- ja metallipajat, joissa opiskelijat voivat rakentaa harjoitustyömalleja. Pajat ovat avoinna virka-aikana.

Valokuvauslaboratorio

Osastolla on av-tila studio- ja jäljennöskuvauk-seen sekä pimiö valokuvien valmistukseen uudes-sa lisärakennuksessa. Tiloja käytetään osaston valokuvaus- ja opetustoimintaan.

3.1. Henkilökunta

Osastonjohtaja:

HENTILÄ, Helka-Liisa, professori, arkkit., TkT, puh. 0294 48 4981

Professorit:

HENTILÄ, Helka-Liisa, arkkit., TkT, yhdyskun-tasuunnittelu, puh. 0294 48 4981, yhdyskun-tasuunnittelun laboratorio KJISIK Hennu, arkkit., TkT, yhdyskuntasuunnit-telu, puh. 0294 48 4982, yhdyskuntasuunnit-telun laboratorio KOISO-KANTTILA, Jouni, arkkit., TkL, arkki-tehtuuri, puh. 0294 48 4960, rakennussuunnit-telun laboratorio MAHLAMÄKI, Rainer, arkkit., arkkitehtuuri, puh. 0294 48 4940, nykyarkkitehtuurin labora-torio SANAKSENAHO Matti, arkkit., nykyaikainen arkkitehtuuri, puh. 0294 48 4945, nykyark-kitehtuurin laboratorio YLIMAULA Anna-Maija, arkkit., TkT, puh. 0294 48 4931, arkkitehtuurin historian ja kor-jaussuunnittelun laboratorio

Yliopistonlehtorit, yliopisto-opettajat ja tuntiopettajat:

Yliopistonlehtoreiden, yliopisto-opettajien ja tuntiopettajien yhteystiedot löytyvät arkkiteh-tuurin osaston www-sivuilta.

Kanslia:

LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri, hallinto- ja opintoasiat, puh. 0294 48 4913

Opintoasiat ja kansainväliset asiat:

KUORELAHTI, Leena, arkkit., suunnittelija, koulutusohjelman suunnittelu, opintoasiat ja kansainväliset asiat, IMP- maisteriohjelman koordinaattori, projektiopetus puh. 0294 48 4985

Työpajat:

VÄINÄMÖ Paavo, pajamestari, puh. 0294 48 4952

Virastomestari:

MAKKONEN Esko, virastomestari, puh. 0294 48 4912

3.2. Arkkitehtuurin

koulutusohjelma

3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue

Arkkitehdin ammatillinen tehtäväkenttä on laaja-alainen taiteellista, teknistoiminnallista ja tieteel-listä korkeakouluopetusta edellyttävä vastuullis-ten asiantuntijatehtävien kokonaisuus.

Arkkitehdin ammatin keskeisin tehtäväalue on perinteisesti ollut rakennusten suunnittelu. Laajentunut arkkitehdin tehtäväkenttä sisältää uudisrakennusten suunnittelun lisäksi yhä enemmän kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua sekä rakennuskannan täydennys- ja korjaussuun-nittelua. Tavoitteena on ympäristön suunnittelu toiminnallisesti, teknisesti, taiteellisesti ja ekolo-gisesti tasapainoiseksi kokonaisuudeksi alueen paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen.

Arkkitehdin ammattikuvaa luonnehtivia työ-tehtäviä ovat seuraavat:

rakennetun ympäristön suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät: rakennussuunnittelu (uudisrakennukset, muotoilu ja korjausra-kentaminen) ja maankäyttö- ja kaupunki-suunnittelu sekä rakennussuojeluun ja kult-

AO 25

tuurimaiseman suojeluun liittyvät suunnit-telutehtävät

suunnittelun johto-, hankesuunnittelu- tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävät maankäytön suunnittelun ja rakennushank-keiden piirissä

pääsuunnittelijan tehtävät

julkiseen hallintoon liittyvät asiantuntija- ja suunnittelutehtävät

arkkitehtuurin alaan liittyvät opetus- ja tutkimustehtävät.

3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman

tavoitteet

Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa (300 op) opintojen kesto on mitoitettu 5:n kalenterivuo-den mittaiseksi. Tutkinto on jaettu kahteen osaan, 3:n vuoden tekniikan kandidaatin tutkin-toon (180 op) ja 2:n vuoden arkkitehdin tutkin-toon (120 op). Arkkitehdin tutkinto sisältää diplomityön (30 op) lisäksi 30 op syventäviä opintoja (S).

Arkkitehdin tutkinnon sisältö ja koulutusoh-jelman tavoitteet pohjautuvat EU:n ammattipä-tevyysdirektiivissä (2005/36/EY) säädettyihin arkkitehtikoulutukselle asetettuihin vaatimuksiin (artikla 46).

Osaston tarkennettu opetusohjelma ja opinto-jaksojen sijoittuminen eri lukuvuosille saattaa vuosittain vaihdella.

3.2.3. Opetuksen painopistealueet ja tavoitteet

Arkkitehtuurin osasto on maailman pohjoisin yliopistotasoinen arkkitehtikoulu, joka edistää erityisesti Pohjois-Suomen arkkitehtuurikulttuu-ria ja osaamispääoman kehittymistä sekä on osa kansallista rakennusalan innovaatioketjua. Ope-tuksen ja tutkimuksen erityiskohteena on muut-tuva pohjoinen rakennettu ympäristö. Opetus ja tutkimus kohdentuvat sen muutoksen hallintaan ja suunnitteluun, ominaispiirteisiin ja identiteet-tiin sekä kehitysmahdollisuuksiin. Osaston eri-tyistehtävänä on kehittää pohjoisen elinpiirin ympäristöllisistä ja kulttuurisista edellytyksistä nousevaa kestävää arkkitehtuuria.

3.2.4. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa

Kestävän kehityksen periaatteita ja suunnittelu-ajattelua on arkkitehtuurin koulutusohjelmassa integroituna useisiin opintojaksoihin. Kestävän kehityksen näkökulma ja arkkitehdin ympäristö-vastuu on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri laboratorioiden tuottamissa opintojaksoissa. Näitä koulutusohjelman erityiskysymyksiä ovat mm. elinkaarisuunnittelu, rakennusten energia-kysymykset, passiivi- ja matalaenergiarakennus-ten suunnittelu, kestävät materiaalit, vanhan rakennuskannan energiatehokas korjaaminen kulttuuriarvoja vaarantamatta ja kestävän kehi-tyksen kaupunkisuunnittelu.

Opetuksessa huomioidaan erityisesti pohjoiset olosuhteet sekä pyritään monipuoliseen yhteis-työhön alueen toimijoiden ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa.

3.2.5. Kandidaatin tutkinto

3.2.6. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet

Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnossa opetus painottuu arkki-tehtuurin ja arkkitehtonisen muodonannon, hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto arkki-tehtuurin koulutusohjelmassa sisältää kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja, opintosuunnille valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja. Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte, kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari.

Osaamistavoitteet: Suoritettuaan tekniikan kandidaatin tutkinnon arkkitehtuurin koulutus-ohjelmassa opiskelija

hallitsee arkkitehtuurin ja suunnittelun perusteet ja kykenee itsenäiseen luovaan työskentelyyn

osaa soveltaa visuaalisen ilmaisun eri mah-dollisuuksia osana itsenäistä luovaa työtä

osaa käyttää ja soveltaa luovasti yleisimpiä arkkitehtuurin alan työskentelymetodeja ja -välineitä

AO 26

osaa ratkaista suunnitteluongelmia ja visu-alisoida ratkaisuja eri mittakaavatasoilla

osaa arvioida kriittisesti tietolähteitä ja hankkimaansa tietoa

osaa hyödyntää hankkimaansa tietoa ja soveltaa oppimiansa taitoja käytännössä arkkitehtuurin alan avustavissa työtehtävis-sä

tuntee arkkitehtuurin, taiteen ja kaupunki-suunnittelun kehitysvaiheet ja pystyy seu-raamaan arkkitehtuurin alan uusinta kehi-tystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä

osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmas-ton asettamia reunaehtoja suunnittelussa

kykenee hahmottamaan ihmisen ja rakenne-tun ympäristön välisen vuorovaikutussuh-teen suunnittelutyössään

osaa suunnittelutyössä ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat

hallitsee tieteellisen kirjoittamisen alkeet

osaa ilmaista itseään kielellisesti ja kirjalli-sesti sekä viestiä ja välittää tietoa visuaali-sesti

osaa viestiä äidinkielellään sekä toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kiellellä

tunnistaa omat oppimistarpeensa ja osaa laatia itselleen henkilökohtaisen opinto-suunnitelman erilaisten oppimisympäristö-jen puitteissa

omaa sekä tiedolliset että taidolliset edelly-tykset elinikäiseen oppimiseen sekä jatkaak-seen opintojaan tavoitteenaan arkkitehdin tutkinto

3.2.7. Kandidaatintyö

Kandidaatintyö pohjautuu yhteen arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin harjoitustöistä. Kandidaatintyöksi opiskelija voi työstää joko nykyarkkitehtuuri III:n, asemakaava-suunnittelun, kerrostalosuunnittelun tai arkki-tehturin historia III:n harjoitustyökurssin harjoi-tustyön. Työ esitellään kevätlukukauden lopussa yhteisessä seminaarissa. Kielitaidon osoittamisek-si opiskelijan tulee opintojensa aikana suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka toteutetaan kandi-daatintyöhön liittyvän seminaarin yhteydessä.

3.2.8. Kieliopinnot

Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy toisen kotimaisen kielen pakollisia opintoja 2 op ja pakollisia yhden vieraan kielen opintoja 6 op:n laajuudelta.

3.2.9. Harjoittelu

Opiskelijoiden on tekniikan kandidaatin opinto-jen kuluessa suoritettava pakollisina opintosuori-tuksina vähintään kahden kuukauden työmaahar-joittelu. Työmaaharjoittelusta tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoittelukirja.

Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannalla.

Harjoittelun suorittaminen valvotaan raken-nusopin opetuksen yhteydessä. Ohjeet harjoitte-lusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta.

3.2.10. Arkkitehdin tutkinto

3.2.11. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ja

osaamistavoitteet

Arkkitehdin tutkintoon johtava moduuliraken-teinen koulutusohjelma koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä mo-duuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden.

Opiskelija voi valita oman opintopolkunsa arkkitehdin tutkinnon ensimmäisen vuoden aikana seuraavista koreista: A. Design-led Urban Renewal, B. Kestävän kehityksen rakennussuun-nittelu, C. Kestävä kaupunkikehittäminen, D. Julkisten rakennusten suunnittelu / Design of Public Buildings. Toisen vuoden syksyllä valitta-vat korit ovat: E. Strateginen yhdyskuntasuunnit-telu, F. Rakennushanke ja restaurointi sekä G. Advanced Architectural Design. Syventäviä opintoja (S) tulee arkkitehdin tutkintoon sisältyä vähintään 60 op, joista diplomityön osuus on 30 op.

Koulutusohjelma sisältää kolme eri opin-tosuuntaa:

AO 27

A. yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta (korit A, C ja E)

B. rakennussuunnittelun opintosuunta (korit B, D ja F)

C. Architectural Design –opintosuunta (korit A, D ja G) Kursseille ilmoittaudutaan etukäteen. Kurssi

järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään viisi, muussa tapauksessa opintojakso järjestetään seuraavana lukuvuonna.

Osaamistavoitteet: Arkkitehdin tutkinnon

suoritettuaan opiskelija

osaa toimia itsenäisesti suunnittelijana, asiantuntijana tai tutkimusryhmässä yhdys-kuntasuunnittelun, rakennussuunnittelun, korjaussuunnittelun tai arkkitehtuuria lä-hellä olevissa muotoilun tehtävissä

osaa arvioida, valita ja soveltaa taiteellisia ja tieteellisiä metodeja arkkitehtuurin alan työtehtävissä

tuntee tutkimuksen peruskäsitteet ja kes-keiset arkkitehtuurin alan teoriat, metodit ja käytännöt sekä osaa soveltaa tutkimustu-loksia ja teoreettista tietoa käytännön teh-tävissä

osaa arvioida ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä laajasti arkkitehdin am-mattialalla

kykenee asettamaan annetulle suunnittelu-tehtävälle tavoitteet ja osaa luovan työn prosesseja hyväksi käyttäen kehittää erilaisia analyysiin ja ongelmanratkaisuun perustu-via ratkaisumalleja tehtävän mittakaavasta riippumatta

osaa esittää ja perustella valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset periaatteet

osaa soveltaa ja yhdistää luovalla tavalla edistyksellisiä työmenetelmiä ja -välineitä ratkaisujensa visualisoinnissa

kykenee seuraamaan arkkitehtuurin alan kotimaista ja kansainvälistä kehitystä ja osallistumaan arkkitehtuurin alaa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

osaa itsenäisesti ottaa vastuun omasta am-matillisesta kehittymisestään ja erikoistumi-sestaan ja omaa valmiudet aloittaa tieteelli-set jatko-opinnot

3.2.12. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta

Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnan opetus käsittää pääosin rakennettuun ympäristöön ja siihen liittyvään maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyviä opintoja. Näiden lisäksi siihen sisältyy rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon, kaupunkitilojen detaljisuun-nittelun sekä nykyarkkitehtuurin opintoja. Ko-koavana teemana on kestävä yhdyskuntasuunnit-telu, jolla tarkoitetaan yhdyskuntarakenteen harkittua täydentämistä, rakennusperinnön huomioimista ja nykyisten kaupunki- ja taaja-maympäristöjen kehittämistä käyttäjien tarpeet tuntien. Opintosuunnan opetustarjonta sisältyy seuraaviin 30 op:n moduuleihin: Design-led Urban Renewal, Kestävä kaupunkikehittäminen ja Strateginen yhdyskuntasuunnittelu. Yhdessä kandidaattivaiheen opetuksen kanssa yhdyskunta-suunnittelun opintosuunnan opetus mahdollistaa opintosuunnalta valmistuneille koulutuksensa puolesta pääsyn kaavan laatijoiden rekisterin jäseniksi; lisäksi tarvitaan ammattikokemusta.

Yhdyskuntasuuunnittelun opinto-suunnan osaamistavoitteet: Suoritettuaan opintosuunnan sisältämät opintojaksot, opiskelija osaa toimia ja pystyy pätevöitymään monipuoli-siin työelämän tehtäviin rakennetun ympäristön ja maankäytön suunnittelun sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtä-vien parissa.

3.2.13. Rakennussuunnittelun opintosuunta

Rakennussuunnittelun opintosuunta on laaja-alainen käytännön rakennussuunnitteluun painot-tuva kokonaisuus, jossa opiskelijoilla on mahdol-lisuus valita sisällöltään erilaisia opintopolkuja nykyarkkitehtuurin, rakennusopin, arkkitehtuu-rin historian ja korjaussuunnittelun alueilta. Opintosuunnan opetustarjonta sisältyy seuraaviin 30 op:n moduuleihin: Kestävän kehityksen ra-kennussuunnittelu, Julkisten rakennusten suun-nittelu ja Rakennushanke ja restaurointi. Opinto-jaksojen tarkemmat kuvaukset löytyvät opinto-oppaan web-oodi -versiosta.

Rakennussuunnittelun opintosuunnan osaamistavoitteet: Suoritettuaan rakennus-suunnittelun opintosuuntaan kuuluvat opinnot,

AO 28

opiskelija osaa toimia monipuolisissa työelämän tehtävissä rakennussuunnittelun (uudisrakennuk-set), korjaussuunnittelun ja restauroinnin sekä niihin liittyvien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa kotimaassa ja kan-sainvälisesti.

3.2.14. Architectural Design opintosuunta

Architectural Design opintosuunta on pääosin englanninkielinen. Arkkitehtuurin osaston kan-sainvälinen maisteriohjelma, Master’s Degree Progamme in Architectral Design koostuu AD -opintosuunnan sisältämistä 30 op:n moduuleista: Design-led Urban Renewal, Design of Public Buildings ja Advanced Architectural Design. Opintosuunnan opetus käsittää julkisten raken-nusten suunnitteluun sekä arkkitehtuuria lähellä olevaan muotoiluun liittyviä opintoja, kuten sisustus- ja kiintokalustesuunnittelua, arkkiteh-tuurivalaistussuunnittelua sekä muotoilun opin-toja. Näiden lisäksi siihen sisältyy kaupunkitilan suunnittelua ja detaljointia. Kokoavana teemana on arkkitehtuuriin liittyvä detaljitasoinen suun-nittelu, jolla tarkoitetaan sisä- ja ulkotilojen suunnittelua, joka liittyy kattavasti sekä raken-nus- että yhdyskuntasuunnittelun osa-alueille.

Architectural Design opintosuunnan osaamistavoitteet: Opintosuunnan suoritettu-aan opiskelija osaa toimia monipuolisissa työelä-män tehtävissä rakennussuunnittelun ja arkkiteh-tuuria lähellä olevan muotoilun sekä niihin liitty-vien johto-, tutkimus-, valvonta- ja toteuttamistehtävien parissa kotimaassa ja kan-sainvälisesti.

3.2.15. Diplomityö

Koska diplomityö on näyte opiskelijan saavutta-masta ammattitaidosta, se pyritään suorittamaan mahdollisimman itsenäisesti. Itsenäisen työsken-telyn ohella diplomityön tekijöillä on mahdolli-suus osallistua yhteisiin seminaareihin, joissa opiskelijat esittelevät työnsä edistymistä, saavat palautetta ja jatko-ohjeita. Loppuseminaari on osaston opiskelijoille ja yleisölle avoin tilaisuus, jossa diplomityön tekijä esittelee työnsä ja saa arvosanan.

Opiskelija voi esittää myös osaston ulkopuo-lella itsenäisesti tehdyn joko toteutuneen tai

toteutettavan suunnitelman tai kirjallisen työn hyväksymistä diplomityönä. Näissä noudatetaan samoja periaatteita ja ohjeita kuin mitä diplomi-töistä on muutoin säädetty.

Ohjeita diplomityön tekemiseen

Diplomityön ohjeellinen suorittamisaika on kuusi (6) kuukautta ja sen laajuus on 30 opintopistettä.

Diplomityö on opintojen päätöstyö. Diplomi-työn aihe on esitettävä kirjallisesti osaston vahvis-tettavaksi, kun opiskelijan kaikki muut opetus-suunnitelman mukaiset, arkkitehdin tutkintoon kuuluvat henkilökohtaiset opintosuoritukset (yht. 90 op.) ovat hyväksytysti suoritetut. Arkki-tehdin tutkinnon suorittamisen edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu tekniikan kandidaatin (arkkitehtuuri) tutkinto.

Diplomityön tulee olla jonkun pääaineen alal-ta. Työn aihetta vahvistettaessa todetaan, mille ainealueelle diplomityö kuuluu. Sama työ voi-daan tehdä ja esittää diplomityönä vain yhtä korkeakoulua varten.

Jokaiselle diplomityölle tulee osaston puoles-ta valita työn valvoja. Valvoja on aina osaston professori tai yliopistonlehtori, jonka oppiainee-seen diplomityö luontevasti kuuluu. Valvoja on myös työn ohjaaja. Tekijä voi tarvittaessa esittää työlle myös toista ohjaajaa, jonka tulee olla arkkitehti tai arkkitehtuuria hyvin tunteva kor-keakoulututkinnon suorittanut ja yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö.

Osaston diplomityöt voidaan periaatteelliselta suoritustavaltaan jakaa kahteen ryhmään: suun-nittelutehtävät ja kirjalliset tutkimustyöt. Dip-lomityö voidaan tehdä myös näiden yhdistelmi-nä.

Diplomitöihin on liitettävä muusta selostuk-sesta erillinen tiivistelmä.

Diplomitöiden esittely ja arvostelu

Diplomitöiden esittelytilaisuudet ovat kaikille avoimia julkisia tilaisuuksia, joiden yhteydessä käydään työn kritiikkikeskustelu. Esittelytilai-suuksia järjestetään vuosisuunnitelmassa ilmoi-tettuina ajankohtina.

Esiteltävään diplomityöhön liittyvät esittely-planssit ja mahdollinen pienoismalli on laitettava julkisesti näytteille osastolla viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen esittelyä. Töiden selostukset sekä

AO 29

kirjalliset tutkielmat toimitetaan samoin arvoste-luun osallistuville yhtä viikkoa ennen esittelyä.

Töiden arvosana-asteikko on: 1 - 5 kiitettävä (k), erittäin hyvä (eh), hyvä (h), erittäin tyydyt-tävä (et) ja tyydyttävä (t).

Tarkemmat diplomityöohjeet ovat saatavissa osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.

3.2.16. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS

Opiskelija laatii itselleen sekä kandidaatin tut-kinnon että arkkitehdin tutkinnon yhteydessä koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta henkilökohtaisen opintosuunnitelman HOPSin opintojen sisällöstä, laajuudesta ja kestosta. HOPSin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojaksojen ja koulutusohjelman tavoitteiden välisiä yhteyksiä sekä tarjota opiskelijalle konk-reettinen väline opintojen etenemisen omaehtoi-seen seurantaan.

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin osaston tarjoamia opintojaksoja korvaamis- ja hyväksilukemisohjeiden mukaisesti tai laatimalla tutkintovaatimuksista poikkeavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tällöin opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle osaston hyväksyntä. Korvaamis- ja hyväksilukemiskäytän-tö on arkkitehtuurin osastolla pyritty saamaan joustaviksi.

3.2.17. OodiHOPS

Oulun yliopisto otti käyttöön OodiHOPS-työkalun syksyllä 2011. OodiHOPS-työkalun avulla opiskelija voi laatia sisällöllisen ja ajallisen kokonaiskuvan omasta HOPSistaan Oodin tut-

kintorakenteen pohjalta. OodiHOPSissa opiske-lija näkee suunnitellut opintojaksot ja suoritetut opintojaksot, joka helpottaa HOPSin toteutumi-sen seuraamista niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajalleen. Opiskelijan OodiHOPS-ohje löytyy sivulta. http://www.oulu.fi/oodi/Ohjeet/eHOPS_OP ISKELIJAN_ohje.pdf

3.2.18. Kieliopinnot

Arkkitehdin tutkintoon ei sisälly pakollisia kie-liopintoja, mikäli opiskelija on osoittanut kielitai-tonsa tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä.

3.2.19. Harjoittelu

Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisena toimistoharjoittelujakso alan suunnittelutoimis-tossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työto-distus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Opiskelijajärjestö- ja luottamustehtävis-tä voi saada harjoitteluksi kirjattavia opintosuori-tuksia (max 3 op).

3.2.20. Ulkomaan ekskursio

Ohjattu ulkomaan ekskursio kuuluu arkkitehdin koulutusohjelmaan ja se sijoittuu viidenteen opintovuoteen. Opintomatkalla tutustutaan kansainvälisesti merkittävään historialliseen ja nykyaikaiseen arkkitehtuuriin sekä asemakaavoi-tukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Opiskelijat osallistuvat ekskursiokohteista etukäteen tehtä-vän esittelymonisteen laadintaan.

AO 30

3.3. Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne

Arkkitehdin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Yhdyskuntasuunnittelu Rakennussuunnittelu Architectural Design

Diplomityö 30 op

Syventävät moduulit 30 op

Täydentävät moduulit 30 op

Opintosuuntien moduulit 30 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 10 op

Opintosuunnalle valmistava moduuli 40 op

Perus- ja aineopinnot 120 op

AO 31

3.3.1. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2013 - 2015

3.3.2. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot

PERUS- JA AINEOPINNOT

Koodi op 450510P Orientoiva jakso 2 030005P Tiedonhankintakurssi 1 450521P CAD I 5 (seuraavista opintojaksoista valitaan yhteensä 5 op) 5 340532P 450533P 450534P 450535P 450536P 450516P

RI / Revit Architecture perusteet 2 op ARI / Archicad perusteet 2 op 3 DI / DC Studio MAX yhteiskäyttö CAD-ohjelmien kanssa 1 op A3 / Autocad Architecture perusteet 2 op art / Artlantis perusteet 1 op Portfolio

2

451531P 451532P

Arkkitehtuurin historia I luentokurssi Arkkitehtuurin historia I harjoitustyökurssi

5 4

452521P 452522P

Nykyaikainen arkkitehtuuri I alkeet Nykyaikainen arkkitehtuuri I perusteet

5 7

453521P 453522P

Rakennusopin perusteet luentokurssi Rakennusopin perusteet, harjoitustyökurssi

3 7

453531P Rakennetekniikan perusteet 3 453532P Puurakenteet 2 453535P Rakennusfysiikan perusteet 2 454521P Kaupunkisuunnittelun historia 5 455501P Muotoilun perusteet 5 455511P Plastinen sommittelu I 5 455512P Plastinen sommittelu II 3 900008P Ruotsin kieli /2 2 901009P Suomen kieli 902011P Tekniikan englanti 3/3 6 903012P Tekniikan saksa 3/ 904054P Tekniikan venäjä 1 450503A Työmaaharjoittelu 5 451533A 451534A

Arkkitehtuurin historia II luentokurssi Arkkitehtuurin historia II harjoitustyökurssi

4 3

452523A 452524A

Nykyaikainen arkkitehtuuri II alkeet Nykyaikainen arkkitehtuuri II perusteet

7 7

456502A Puurunkoisen pientalon korjaus 5 454501A Kaupunkisuunnittelun seminaarikurssi 5 454523A Pienaluesuunnittelu 5 Perus- ja aineopinnot yhteensä 120

2 Vaihtoehtoiset kotimaiset kielet, yht. 2 op. 3 Vaihtoehtoisia vieraan kielen opintojaksoja, yht. 6 op.

AO 32

OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVA MODUULI

Koodi op 452506A Asuntosuunnittelun kurssi 8 453510A LVI-tekniikka 3 453511A Rakennusten sähköasennukset 2 451504A Arkkitehtuurin historia III luentokurssi 3 452503A Nykyaikainen arkkitehtuuri III 8 453503A Kerrostalosuunnittelun kurssi 8 454503A Asemakaavasuunnittelu 8 Opintosuunnalle valmistava moduuli yhteensä 40

KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI

Koodi op 455990A Kandidaatintyö 8 450551A 450013A

Seminaari Kypsyysnäyte tekniikan kandidaatin tutkinnossa

2 0

Kandidaatintyö ja seminaari yhteensä 10

VALINNAISET OPINTOJAKSOT

Koodi op Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja yht. 10 op.

Kaikkia alla lueteltuja opintojaksoja ei järjestetä vuosittain.

450543A AR2 / Archicad syventyvä 1 450544A Rh / Rhinoceros perusteet 1 450545A il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta 1 450546A 450547A

pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot) id / Indesign perusteet

1 1

450548A gh/ Grasshopper perusteet 1 455513A Plastinen sommittelu III / grafiikka tai keramiikka 4 455514A Plastinen sommittelu IV / Arkkitehtuurivalokuvaus 4 451505A Arkkitehtuurin historia harjoitustyökurssi III 5 451540A Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen

kurssi 2-10

452540A Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 453540A Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 454540A Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 450504A Harjoittelu 5 Tekniikan kandidaatin tutkinto yhteensä 180 op

AO 33

3.3.3. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

A. Design-led Urban Renewal 30 op / cr

Koodi op / cr 454522S Urban Space Design 10 455521S 455522S

Urban Space Detailing Design in Urban Context

10 10

B. Kestävän kehityksen rakennussuunnittelu 30 op

Koodi op 453506A 453505A

Energiatehokas rakentaminen, luentokurssi Rakennusopin ammattikurssi

4 3-10

456527S Kuntoarviokurssi (valinnainen) 5 456504S Kerrostalon korjaus 8-10 450504A Harjoittelu

seuraavista opintojaksoista valitaan 5 – 10 op: 3-6

451550S 453550S

Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi

5-10 5-10

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

C. Kestävä kaupunkikehittäminen 30 op

Koodi op 454526S 454540A

Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

10 5-10

451511A 450504A

Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito Harjoittelu

10 3-6

D. Julkisten rakennusten suunnittelu / Design of public buildings 30 cr

Koodi op 452504A Nykyaikainen arkkitehtuuri IV / Contemporary Architecture IV 15 453533A Suuret rakenteet 5 455517S Architectural Lighting 5 455517A Interior Design 5-10

SYVENTÄVÄT MODUULIT

E. Strateginen yhdyskuntasuunnittelu 30 op

Koodi op 454505S Kuntasuunnittelun kurssi 15 454560S Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi 5-10 451560S Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria 2-10 450502A Ulkomaan ekskursio 2

AO 34

F. Rakennushanke ja restaurointi 30 op

Koodi op 451515S 451516S

Restaurointi / Restoration Hanke- ja muutossuunnittelu

15 10-15

451560S Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria 2-10 450502A Ulkomaan ekskursio 2

G. Advanced Architectural Design 30 op / cr

Koodi op 452505S Contemporary Architecture V: International Studio 15 455560S Advanced studies in Architectural Design 10 451560S Research and Theory of Architecture 2-10 450502A Excursion abroad 2 450504A Practical Training 3-6

Valinnaisia opintoja

Koodi Kursseilla voi korvata arkkitehdin tutkintoon sisältyviä opintoja: op 456527S Kuntoarviokurssi 5 451513S Sisustustaiteen historia/historialliset interiöörit / avoin yliopisto 5 451523S 451550S

Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide / avoin yliopisto Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöi- nen kurssi

5 2-10

452550S Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 453550S Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 454550S Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi 2-10 300002P Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1 Arkkitehdin tutkintoon voi sisältyä myös aineopintotasoisia

vaihtuvasisältöisiä kursseja 451540A-455540A.

DIPLOMITYÖ

Koodi op 450099S 450014S

Diplomityö, opintojen päätöstyö Kypsyysnäyte arkkitehdin tutkinnossa

30 0

Arkkitehdin koulutusohjelma yhteensä 120 op Moduulirakenteinen koulutusohjelma yhteensä 300 op

AO 35

3.3.4. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt

Mikäli opintojakso poistetaan, vanhaa ei luennoida rinnakkain korvaavan jakson kanssa. Rästitenttejä voidaan järjestää.

Mikäli opiskelija ei ehdi suorittaa poistettua opintojaksoa, hänen tulee suorittaa tilalle tullut korvaava opintojakso.

Mikäli poistettavan tilalle ei tule korvaavaa jaksoa, opiskelijan tulee suorittaa vastaava opintopistemäärä lisää muita koulutusoh-jelman opintoja.

Mikäli opintojakson opintopistemäärä kasvaa tai pienenee, opiskelija korvaa tä-män suorittamalla muutoksen verran joko vähemmän tai enemmän muita koulutusoh-jelman opintoja.

3.3.5. Vieraskielinen tutkinto-opetus ja kansainvälinen

opiskelijavaihto

Arkkitehtuurin osastolle voidaan hyväksyä vuo-sittain 10 ulkomailla arkkitehtuurin alan Bache-lor-tutkinnon suorittanutta opiskelijaa suoritta-maan arkkitehdin tutkintoa englanninkielisessä Architectural Design Master’s Degree –ohjelmassa.

Osaston vaihto-opiskelijoille tarkoitettu kan-sainvälinen opetus MoNArch- ohjelmassa on integroitu Architectural Design Master’s Degree – ohjelman kanssa.

Ulkomailla opiskeluun tarjoutuu useita mah-dollisuuksia osaston opiskelijoille. Arkkitehtuu-rin osaston suositus on, että opiskeluvaihtoon lähdetään 3. opintovuoden jälkeen. Olennaista on, että opiskelija ennen lähtöään tekee opinto-suunnitelman opintoneuvojan valvonnassa (Lear-ning Agreement), jota voidaan päivittää vaihto-vuoden aikana. Keskeiset stipendejä myöntävät tahot ovat Euroopan yhteisön koulutusohjelma Erasmus LLP ja Nordplus ohjelmat.

Nordplus-ohjelmaan kuuluvat kaikki poh-joismaiset arkkitehtikoulut. Oulun yliopistolla on lisäksi lukuisia kahdenvälisiä vaihtosopimuk-sia.

3.3.6. Opetusperiodit ja kesäopetus

Pääosa opetusohjelmaan sisältyvien oppiaineiden opetuksesta annetaan lukukausien sisään muo-dostettavissa opetusperiodeissa. Arkkitehtuurin osastolla noudatetaan käytäntöä, jossa lukuvuo-teen sisältyy yhteensä neljä opetusperiodia – kaksi seitsemän (7) viikon mittaista syksyllä ja kaksi kahdeksan (8) viikon keväällä. Opintope-riodien väliin on sijoitettu osaston tenttiviikot, joiden aikana ei anneta ohjattua opetusta. Tentti-viikoilla pidetään kuitenkin rästitöiden vastaan-otot.

Myös kesäaikana on mahdollisuus tenttisuori-tuksiin. Kesätentit järjestetään kesäyliopiston yhteydessä osaston opettajien suostumuksella ainekohtaisten ilmoittautumislistojen mukaisesti.

Harjoitustöitä ohjataan kesäaikana erikseen sovittavina ajankohtina. Osaston kesäopetukseen voi lisäksi kuulua intensiivijaksoja (worksop) tai kesäaikaan ajoittuvia opiskelijakilpailuja.

Syyslukukaudella opetus alkaa normaalisti syyskuun ensimmäisellä viikolla. Tarkka ajankoh-ta ilmoitetaan osaston www-sivuilla.

3.4. Osastokohtaisia ohjeita

3.4.1. Opetuksen luonne ja tavoitteet

Opetuksessa korostetaan sekä yhteisöllisten tietojen kehittämistä että vahvistetaan kykyjä työskennellä ryhmissä.

Luento-opetus luo opiskelun teoreettisen pe-rustan. Luennoilla pyritään antamaan kokonais-kuva opintojakson aihepiiristä ja käsittelemään erityisesti opetusalan ajankohtaisia aiheita.

Keskeisen osan arkkitehtikoulutuksessa ovat perinteisesti muodostaneet harjoitustyöt. Harjoi-tustöiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suunnittelun problematiikkaan sekä tiedon itse-näiseen hankkimiseen ja soveltamiseen.

Opetuksen havainnollistamiseksi järjestetään tutustumiskäyntejä alan kohteisiin. Opiskelun aikana opiskelijat suorittavat yhden ohjatun ulkomaan opintomatkan.

Koulutusohjelmaan sisältyy opetusperiodien sisään suunniteltuja intensiivijaksoja, joiden kuluessa keskitytään entistä paremmin tiettyyn

AO 36

opetuskohteeseen tai -aiheeseen. Intensiivijaksot toteutetaan usein ns. workshop-tyyppisenä opetuksena, jossa luennot, seminaarit ja työn ohjaus ovat koko opetustapahtuman ajan kiinte-ästi sidoksissa toisiinsa.

Vapaavalintainen opintojakso pidetään, jos osallistujia on ilmoittautunut vähintään viisi (5) henkilöä.

3.4.2. Harjoitustyöt

Yleistä

Erityyppiset harjoitustyöt muodostavat yli puolet opiskelusta arkkitehtuurin osastolla. Harjoitus-töiden tehtävänannot, niiden ohjaus ja välikritii-kit korostavat harjoitustöiden osuutta arkkiteh-din luovan työn oppimisessa. Harjoitustöiden teemoja avarretaan tukiluennoilla ja seminaari-muotoisissa välikritiikeissä.

Harjoitustyöt ovat yleensä henkilö- ja aine-kohtaisia ohjelmatöitä. Osa harjoitustöistä suori-tetaan ryhmätyönä tai yhteisesti useammassa aineessa. Harjoitustöiden ohjaus järjestetään osastolla kontaktiopetuksena sekä pienryhmissä että henkilökohtaisena ohjauksena.

Osaston ulkopuoliset harjoitustyöt ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT)

Opiskelija voi esittää korvattavaksi tai hyväksilu-ettavaksi opetusohjelman ulkopuolella tehtyjä itsenäisesti laadittuja suunnitelmia ja kirjallisia töitä. Asiassa noudatetaan samoja periaatteita kuin mitä hyväksilukemisista ja korvaavuuksista on muutoin säädetty.

Toisessa arkkitehtikoulussa tehty vastaava harjoitustyö hyväksytään osaston harjoitustyöksi hyväksilukemis- tai korvausmenettelyn kautta.

Omissa nimissä tehtyjä kilpailutöitä voidaan hyväksyä osaston harjoitustyöksi, kun tästä sovi-taan etukäteen kyseisessä laboratoriossa.

3.4.3. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet

Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet on integroituna useisiin opintojaksoihin. Ope-tuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää

tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja saa riittä-vät tutkimusvalmiudet perusopintojen kuluessa. Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden ja tutki-musvalmiuksien omaksuminen on sisällytetty opetuksen tavoitteisiin eri opintojaksojen kurssi-kuvauksissa.

3.4.4. Seminaarit

Erityisesti kandidaatin- ja diplomitöihin liittyvän seminaariopetuksen tarkoituksena on arkkiteh-tuurin, arkkitehtuurin historian ja korjaussuun-nittelun, rakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun eri alueille kuuluvien erikoiskysymysten syvällisem-pi tarkastelu.

3.4.5. Tentit ja niihin osallistuminen

Opiskelijoiden tiedot oppiaineissa arvostellaan harjoitustöiden lisäksi tenteissä, jotka voivat olla kirjallisia, suullisia tai molempia.

Tentteihin ilmoittaudutaan weboodin kautta, minne myös tenttien tulokset ja arvosanat kirjau-tuvat.

Arkkitehtuurin osastolla tentit järjestetään opintoperiodien väliin sijoitetuilla tenttiviikoilla, joita on 2 kpl lukuvuodessa. Tentti-viikkojen ajoitus selviää osaston periodiohjelmasta. Tentte-jä voidaan järjestää myös yksittäisten kurssien yhteydessä opetusperiodien aikana.

Joitakin osaston tenttejä voidaan suorittaa myös Oulun kesäyliopiston yhteydessä ja valvon-nassa.

3.5. Opintojen ohjaus

Opintojen alussa opiskelijoille järjestetään viikon mittainen infojakso, jona aikana he tutustuvat osastoon, koulutusohjelmaan sekä opetushenki-lökuntaan. Ensimmäisen syyslukukauden kulues-sa opiskelijat tutustuvat pienryhmäohjaajien johdolla yliopistoon, opiskelijapalveluihin, kau-punkiin, opiskelijayhteisöön sekä arkkitehtikillan toimintaan. Pienryhmäohjaajina toimivat ylempi-en vuosikurssien opiskelijat, jotka Oulun yliopis-to on kouluttanut tehtäväänsä.

Jokainen opiskelija kuuluu omaopettajan oh-jaamaan pienryhmään kolmen ensimmäisen

AO 37

opintovuoden ajan. Omaopettajan kanssa opiske-lija voi suunnitella ja arvioida opintojensa kulkua.

Omaopettaja perehdyttää opiskelijat arkkiteh-tuurin alan opintoihin, ammatillisiin asioihin ja työelämän tärkeisiin kysymyksiin. Opiskelijat tapaavat omaopettajan joko yksin tai pienissä ryhmissä.

Osastolla on oma opintoneuvoja, joka ohjaa opiskelijoita opintojen suunnittelussa henkilö-kohtaisesti. Opintoneuvojalla on viikottainen, säännöllinen vastaanottoaikansa, josta ilmoite-taan aina lukukvuoden alussa erikseen.

3.6. Jatko-opinnot

Arkkitehdin tutkinnon suorittaneet ja henkilöt, joiden perustutkinto on sisällöltään lähellä arkki-tehdin tutkintoa, voivat suorittaa osastolla jatko-opintoja. Jatkotutkinto on nykyään ensisijaisesti tekniikan tohtorin tutkinto. Osastolla voidaan suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto, jos perustutkinto on muu kuin tekniikan alan perus-tutkinto. Jatko-opiskeluun liittyvät menettelyt ovat uudistuneet Oulun yliopistossa 1.8.2011 alkaen. Ajantasaiset ohjeet jatko-opintoihin hakeutumisesta, jatko-opintojen rakenteesta ja sisällöstä sekä niiden suorittamisesta löytyvät yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) verkkosivuil-ta.

3.7. Työhön sijoittuminen ja

työmarkkinatilanne

Suomessa on valmistunut arkkitehteja vuodesta 1883 alkaen. Maamme arkkitehtien lukumäärä on noin 3600.

Julkisella sektorilla, kuntien ja valtion palve-luksessa toimii arkkitehdeistä noin 30 %. Noin 45 % toimii yksityisen sektorin yrittäjinä.

Arkkitehdeistä 70 % toimii rakennussuunnit-telutehtävissä, kaavoituksessa 17 % ja loput hallinto- ja opetustehtävissä.

Runsas 85 % arkkitehdeista on sijoittunut lin-jan Vaasa - Kotka eteläpuolelle jäävään osaan maatamme. Uudellemaalle on sijoittunut noin 65 % ammattikunnasta.

Arkkitehtien työllisyystilanne on erittäin hy-vä. 2000-luvun alussa yli 90 % arkkitehdeistä oli työministeriön tilastojen mukaan työllistetty. Vuoden 2010 alussa työttömien arkkitehtien määrä oli ministeriön tilastojen mukaan alle 130.

Arkkitehdit työskentelevät perinteisten suun-nittelutehtävien lisäksi esimerkiksi rakennutta-mis- ja hallintotehtävissä. Kuntien maankäytön suunnittelutehtäviin haetaan jatkuvasti uusia työntekijöitä. Enenevässä määrin etsitään työti-laisuuksia myös ulkomailta. Arkkitehdit pääsään-töisesti toimivat myös rakennushankkeen suun-nittelun kokonaisuudesta ja suunnittelukokonai-suuden laadusta vastaavina lakisääteisinä pääsuunnittelijoina.

3.8. SAFA

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edun-valvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäsenenä on n. 3000 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli yli 80 % kaikista Suomen arkki-tehdeista. Arkkitehti SAFA on Suomen Arkkiteh-tiliiton jäsen. Lisäksi SAFA:lla on yli 700 opiske-lijajäsentä. Opiskelijajäseneksi, jolla on oikeus ottaa osaa liiton toimintaan, voidaan hyväksyä Suomessa arkkitehdin tutkinnon suorittamiseksi opiskeleva henkilö tai Suomen kansalainen, joka opiskelee vastaavantasoisen ulkomaisen tutkin-non suorittamiseksi. Opiskelijajäsenten keskuu-destaan valitsemalla edustajalla on oikeus osallis-tua seuraajana liittovaltuuston, liiton hallituksen, valiokuntien ja liiton muiden toimielinten koko-uksiin vuosittain erikseen tehtävän päätöksen mukaisesti. Lisätietoa Suomen Arkkitehtiliitosta www.safa.fi.

AO 38

3.9. Osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

450510P Orientoiva jakso

Orientation

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper I, ensimmäinen opetusviikko

Osaamistavoitteet: Orientoivan jakson jälkeen opiskelija osaa kysyä opetusohjelman avainhenki-löiltä opetusohjelmaan liittyviä asioita sekä tun-nistaa oman opiskeluympäristön ja opettajat. Lisäksi hän osaa kertoa osaston opiskelu- ja toimintatavoista sekä arkkitehdin työtavoista.

Sisältö: Opintojakson tavoite on perehdyttää opiskelija arkkitehdiksi opiskelun työtapoihin. Opintojakso muodostuu kolmesta osasta:

1. Tiedekunnan informaatiopäivästä ja pienryh-mäohjauksesta sekä 2. osaston toteuttamasta osasta, jossa opiskelija tutustutetaan osaston ja sen eri laboratorioiden antamaan opetukseen, piirustustapoihin ja -välineisiin sekä 3. kirjaston palvelujen ja tietoaineistojen esittelystä ja Oula-tietokannan opetuksesta. Orientaatiojakso sisäl-tää kahden päivän workshopin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opetuksesta vastaa ensisijaisesti arkkitehtuurin osasto, teknillinen tiedekunta ja kirjasto. Orientoiva jakso pidetään syyskuun ensimmäisen viikon aikana.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: läsnäolo esittelyissä ja ohjausti-lanteissa, sekä osallistuminen workshopiin

Arviointiasteikko: hyv.

Vastuuhenkilö: N.N. (koordinoija)

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

450503A Työmaaharjoittelu

Construction Site Practical Training

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Harjoittelun paras ajankohta on 1. tai 2. vuosikurssin jälkeinen kesä.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opis-kelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevai-suudessa suunnittelemastaan rakennustyömaasta ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäris-tön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdo-tuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: Työharjoittelun tavoitteena on tutustut-taa opiskelija työelämään rakennustyömaalla. Työharjoittelun tavoitteena on antaa yleisnäke-mys työelämästä rakennustyömaalla, jollaisia harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee suunnittelemaan. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi työharjoittelun tulee antaa yleiskuva rakennus-työmaan teknillisestä ja taloudellisesta organi-soinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Työhar-joittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvalli-suusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaaliseen luonteeseen.

Järjestämistapa: Opiskelija hankkii itse har-joittelupaikan.

Toteutustavat: Työmaaharjoittelusta tehdään kuvitettu työmaan tapahtumia kuvaava harjoitte-lukirja. Rakennustyömaaharjoittelu voidaan korvata 6 kuukauden rakennustyömaaseurannal-la. Harjoittelun suorittaminen valvotaan raken-nusopin opetuksen yhteydessä.

Kohderyhmä: 1.- 2. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Harjoit-telu on osa kandidaatintutkinnon pakollisia opintoja.

Oppimateriaali: Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta.

AO 39

Suoritustavat: työmaaharjoittelu /-seuranta, harjoittelukirjan laatiminen

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Petri Aarnio

Työssä oppimista: kyllä, opiskelija hankki itse harjoittelupaikan

Lisätiedot: -

450504A Toimistoharjoittelu

Practical Training in Architect’s Office

Laajuus: 3 - 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Harjoittelu paras ajankohta on 3. tai 4. vuosikurssin jälkeinen kesä.

Osaamistavoitteet: Toimistoharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdolli-sesta tulevaisuuden työpaikastaan. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkais-ta niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiske-lija tunnistaa arkkitehdin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: Toimistoharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija arkkitehdin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä toimisto-harjoittelukohteita ovat esimerkiksi arkkitehdin johtamien yksityisten tai kunnallisten suunnittelutoimistojen rakennus- ja kaavasuun-nittelu- sekä tuotekehitystehtävät.

Järjestämistapa: Opiskelija hankkii itse har-joittelupaikan.

Toteutustavat: Arkkitehdin tutkintoon kuuluu pakollisen vähintään kahden kuukauden pituinen toimistoharjoittelu (3 op) alan suunnittelutoimis-tossa. Toimistoharjoittelusta on esitettävä työto-distus ja laadittava harjoittelujaksoa kuvaava raportti. Harjoittelun suorittamista valvoo ra-kennussuunnittelunlaboratorio, josta saa myös harjoitteluohjeet.

Kohderyhmä: 1.- 2. vuoden maisteritason opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Harjoit-telu on osa arkkitehdin tutkinnon pakollisia opintoja.

Oppimateriaali: Ohjeet harjoittelusta saa rakennussuunnittelun laboratoriosta.

Suoritustavat: toimistoharjoittelu, harjoittelu-raportin laatiminen

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Petri Aarnio

Työssä oppimista: kyllä, opiskelija hankki itse harjoittelupaikan

Lisätiedot: -

450504A Practical Training in Archi-tect’s Office

Toimistoharjoittelu

ECTS credits: 3 – 6

Language of instruction: Finnish / English

Timing: The best timing for practical training in architect’s office is the summer after the 3rd year of bachelor level or the 1st year of master level studies.

Learning outcomes: After completing the practical training the student is able to describe one possible occupation after his / her gradua-tion. The student can recognize and solve prob-lems of the working environment. The student is able to implement theoretical knowledge in practice. The student recognizes the architect’s professional tasks at his / her work place during the practical training.

Contents: The aim of practical training in architect’s office is to initiate the student into architects’ work and tasks. It is essential for students to get to know the work field of an architect in order to begin his / her own profes-sional career after graduation most efficiently. Recommended places of work for practical training are private or public design and planning offices lead by qualified architects.

Mode of delivery: The student finds the placement for practical training by her- / him-self.

Learning activities and teaching methods: At least two months compulsory practical train-ing (3 cr) is required for the architect’s degree.

AO 40

The student has to write a report and present a testimonial of the training. The practical training is supervised by the laboratory of architectural construction, which also provides the practical training instructions for students. A written report of the practical training has to be submit-ted after the internship.

Target group: 1st and 2nd year master level students

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: -

Study materials: The laboratory for architec-tural construction provides the instructions for practical training.

Assessment methods and criteria: The report of the practical training period submitted to the supervising laboratory.

Grading: pass / fail

Responsible teacher: Petri Aarnio

Work placements: Yes. The student has the responsibility of finding the work placement him / herself

Other information: -

450502A Ulkomaan ekskursio

Excursion Abroad

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: syper I:n ja II:n vaihde

Osaamistavoitteet: Ulkomaille suuntautuvalla opintomatkalla tutustutaan valitun kohdemaan ja/tai kaupungin korkeatasoisiin arkkitehtuuri-kohteisiin. Tavoitteena on, että opiskelijan käynti paikan päällä täydentää teoriaopetusta arkkitehtuurin kolmiulotteisesta, kokemukselli-sesta ja paikkaan sekä historiaan sitoutuvasta ominaisluonteesta. Matkan suoritettuaan opiske-lija ymmärtää entistä paremmin kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurin ominaisuuksia.

Sisältö: Matkakohteina voi olla yksittäisiä ra-kennuksia, asuntoalueita tai kaupunkitiloja ja – ympäristöjä. Matkaohjelmaan pyritään sovitta-maan myös vierailuja paikallisiin arkkitehtikou-luihin. Matka suoritetaan viidennen lukuvuoden

syksyllä keper I:n päätteeksi tenttiviikolla ja tätä seuraavalla viikolla (yhteensä 14 vrk matkoi-neen). Matkaohjelman runko (matkakohde, maa/kaupunki, pääkohteet) päätetään edellisen vuoden loppuun mennessä, jolloin yksityiskoh-taisempi matkaohjelma voidaan laatia kevätpe-riodin aikana ja suorittaa tarvittavat matkajärjes-telyt. Matkan johtajan nimi (vakinainen opettaja) vahvistetaan koulutustoimikunnassa opiskelijoi-den esitys huomioiden matkaa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Matkanjohtajan tehtävänä on yhdessä opiskelijoiden kanssa valmistella matkan ohjelma ja valvoa matkan yleisjärjestelyt. ja huolehtia matkakohteita koskeva pohjustusluen-to.

Järjestämistapa: 14 päivän opintomatka järjes-tetään arkkitehtuurin koulutusohjelman maisteri-tutkinnon toisen vuoden syksyllä 1. syysperiodin lopulla. Opiskelijat vastaavat itse matkan kustan-nuksista, matkan johtajalle opintomatka on työmatka.

Toteutustavat: Opiskelijat valitsevat matkan-johtajan ja matkan kohteesta ja ohjelmarungosta sovitaan edellisen kalenterivuoden lopussa. Yksityiskohtainen matkaohjelma ja matkajärjeste-lyt viimeistellään maisteritason 1. opiskeluvuo-den keväällä yhdessä matkanjohtajan kanssa. Matkanjohtaja on arkkitehtuurin osaston henki-lökuntaan kuuluva, täysiaikainen opettaja.

Kohderyhmä: 1.- 2. vuoden maisteritason opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ulkomaan opintomatka on kaikille opiskelijoille pakollinen.

Oppimateriaali: Matkaohjelma pyritään suun-nittelemaan siten, että nähtävät kohteet ovat olleet esillä luento-opetuksessa ja että ne kattavat historian, nykyarkkitehtuurin ja kaupunkisuun-nittelun esimerkkejä.

Suoritustavat: Opintomatka ja matkaopas.

Arviointiasteikko: hyv.

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

AO 41

450502A Excursion Abroad

Ulkomaan ekskursio

ECTS credits: 2

Language of instruction: Finnish / English

Timing: turn of the 1st and 2nd half of the autumn term

Learning outcomes: After the study trip the student has a better understanding of the fea-tures of internationally significant architecture.

Contents: The excursion program may include individual buildings, housing estates or urban spaces and environments as well as visits to local architecture schools. The aim excursion pro-gram is to visit top-quality architectural sights in the target city or country. The purpose of the study trip is to complement the theoretical teaching of architecture, its three-dimensional and empirical character as well as its relation to place and history.

Mode of delivery: The 14 days study trip is organized at the end of the first half of the au-tumn term in the second year of the master level. The students have to cover their own expenses of the excursion.

Learning activities and teaching methods: The excursion leader is selected and the target and the frame for the program of the excursion are decided upon by the end of the previous year. The detailed program and travel arrange-ments will be completed during the spring term of the 1st year of the master level together with the excursion leader, who is one of the full-time teachers of the Department.

Target group: 1st and 2nd year master level students

Prerequisites and co-requisites: The study trip is a compulsory study unit in the master’s degree.

Recommended optional programme components: -

Study materials: The excursion program should reflect the contents of the given lecture courses, covering examples of history, contem-porary architecture and town planning.

Assessment methods and criteria: Attend-ing the study trip and preparing the excursion program and guide.

Grading: pass

Responsible teacher: Professor Rainer Mahlamäki

Work placements: -

Other information: -

450516P Portfolio

Portfolio

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syysperiodilla

Osaamistavoitteet: Oppilas osaa tehdä peru-sportfolion pohjalta näyteportfolion, joka on julkistettavaksi tarkoitettu asiakirja.

Sisältö: Portfolio on väline oman toiminnan kehittämiseen. Portfolion avulla tekijä taltioi ja dokumentoi osaamisensa edistymistä. Kurssilla oppilas saa valmiuksia työnäytekansion suunnit-telemiseksi ja toteuttamiseksi. Painopiste ope-tuksessa on graafisen suunnittelun ja visuaalisten keinojen hyväksikäytössä tietokoneavusteisen suunnittelun ja toteutuksen avulla.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opetus tapahtuu luentojen ja harjoitustyön muodossa. Luento-opetusta on 20 tuntia ja yksilöohjausta 10 tuntia. Kurssilla oppi-las tekee itsenäisenä harjoitustyönä työnäytekan-sion (n.25 tuntia), jossa tekijä esittelee monipuo-lisesti opintojen aikaista ja/tai aikaisempaa toi-mintaansa.

Kohderyhmä: Kanditutkintoa suorittavat opiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Luennot valmistavat oppilaan tekemään työnäytekansio -harjoitustyön. Kurssi arvostellaan harjoitustyön perusteella, jossa huomio kiinnitetään opetuksen perustietojen hallintaan ja sisällön visuaaliseen ulkoasuun.

Arviointiasteikko: 1–5

AO 42

Vastuuhenkilö: Arkkit. Asko Leinonen

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

450521P CAD I

Computer Aided Design I

Laajuus: 5

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: syys- ja kevätlukukausi

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tehdä CAD-ohjelmistolla tavanomaisia 2D-piirroksia ja osaa luoda piirustusarkkeja, osaa mallintaa 3D-kappaleita kurssilla käytettyjen 3D-ohjelmien pintamallinnustekniikoiden avulla, osaa lisätä 3d-malleihin valaisinobjekteja ja pintamateriaaleja, osaa muokata perspektiiviasetuksia 3d-ohjelmissa, tuntee perinteisen CAD-ohjelman ja tietomalliohjelman tärkeimmät erot, osaa tehdä sivuntaitto-ohjelmalla sivu- ja taittopohjia sekä osaa parantaa digitaalisia valokuvia ja tehdä kuvatasoja kuvankäsittelyohjelmalla.

Sisältö: Syper 1 ja 2 aikana harjoitellaan tieto-koneavusteista piirtämistä kaksiulotteisessa suunnitteluympäristössä Autocad-ohjelmalla ja 3-ulotteista mallintamista SketchUp Pro –ohjelmalla. Syyslukukaudella oppilas tekee itse-näisen pienen mallinnustehtävän. Keper 1:n aikana harjoitellaan valojen ja materiaalien käyt-töä 3-ulotteisessa mallissa 3ds Max Design oh-jelmalla. Keper 1:n aikana tutustutaan joko Revit Architecture tai ArchiCAD –tietomalliohjelmaan. Keper 2:n aikana harjoitel-laan kuvankäsittelyä ja sivuntaittoa Adobe Pho-toshop ja Indesign –ohjelmilla. Oppilaat tekevät kevätkaudella itsenäisesti rakennussuunnittelun CAD-piirtämiseen ja 3D-havainnollistamiseen liittyvän harjoitustyön hyödyntäen kurssin aikana käytettyjä tietokoneohjelmia.

Järjestämistapa: Luento-opetusta, ryhmäohja-usta ja itsenäisesti tehtävää harjoitustyötä.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: 1. vuoden kandiopiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo ja digitaa-linen opetusmateriaali annetaan kurssilla

Suoritustavat: Oppilas suorittaa kurssin teke-mällä ohjattuja harjoituksia luentojen yhteydessä ja tekemällä itsenäiset harjoitustyöt (2 kpl), joiden perusteella opintojaksosta annettava arvosana muodostuu.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: Asko Leinonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakso on tarkoitettu ainoas-taan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450532P R1 / Revit Architecture perusteet

Revit Architecture basics

Laajuus: 2

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: syyslukukausi

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspii-rustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennus-piirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustus-tasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta.

Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: 2. vuoden kandiopiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään tavanomaiseen tieto-mallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Revit Architecture -ympäristössä. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

AO 43

450533P AR1 / Archicad perusteet

Archicad basics

Laajuus: 2

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: syyslukukausi

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspii-rustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennus-piirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustus-tasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta.

Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: 2. vuoden kandiopiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään tavanomaiseen tieto-mallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Archicad-ympäristössä. Opintojakso on tarkoitettu ainoas-taan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450534P 3D1 / 3D-studio MAX yhteiskäyttö CAD-ohjelmien kanssa

3D-studio MAX, co-operative use with CAD

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa siirtää 3D-malleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankä-sittelyohjelmistojen välillä, täydentää niitä tar-peen mukaan sekä tuottaa niistä fotorealistisia näkymäkuvia.

Sisältö: Import/export, muokkaimet, materi-aali-, valo- ja kamera- ja laskenta-asetukset.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: 2. vuoden kandiopiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään 3D-Studio MAXin mallinnus- ja havainnekuvatoimintojen käyttöön yhdessä CAD-ohjelmistojen kanssa. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450535P A3 / Autocad Architecture perusteet

Autocad Architecture basics

Laajuus: 2

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: syyslukukausi

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen esityspii-rustustasoiset tietomalliin perustuvat rakennus-piirustukset, sekä tuntee alkeet pääpiirustus-tasoisten rakennuspiirustusten tuottamisesta.

Sisältö: Projektinhallinta, rakennusosatyökalut, leikkaus-, julkisivu- ja perspektiivinäkymät.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: 2. vuoden kandiopiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

AO 44

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään tavanomaiseen tieto-mallipohjaiseen rakennuspiirtämiseen Autocad Architecture -ympäristössä. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450536P art / Artlantis perusteet

Artlantis basics

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuoda Artlantis-ohjelmistoon 3D-mallin muusta ohjel-mistosta ja yhditää tähän muista malliosia. Tämän mallin pohjalta hän osaa muokata materiaali-, valaistus- ja kamera-asetuksia julkaisukelpoisen, lähes fotorealistisen näkymänkuvan tuottamisek-si.

Sisältö: Ohjelman perusominaisuudet.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: 2. vuoden kandiopiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Artlantisnäkymänlaskentaohjelmis-ton käyttäminen. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450541A ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely, 3D-näkymien viimeistely

Photoshop, advanced photomanipulation

Laajuus: 2

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa viimeistel-lä 3D-mallinnusohjelmilla tuotettuja näkymäku-via sekä täydentää kuvia yhdistämällä niihin osia esimerkiksi valokuvista fotorealistisen, ilmeik-kään lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Sisältö: Värinkorjaus, perspektiivinkorjaus.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot. Mallinnusohjelmilla tuotettujen kuvienviimeistely Photoshop kuvankäsittelyoh-jelmassa. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450542A R2 / Revit Architecture syventyvä

Revit Architecture advanced

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennus- ja tuoteosamal-leja ja näiden määrätaulukoita.

AO 45

Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappa-leet, taulukot.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: 450532P

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään Revit Architecture -ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkiteh-tuurin osaston opiskelijoille.

450543A AR2 / Archicad syventyvä

Archicad advanced

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa tietomalliin monimuotoisia rakennusosia sekä osaa luoda yksilöllisiä rakennus- ja tuoteosamal-leja ja näiden määrätaulukoita.

Sisältö: Omat objektit, monimuotoiset kappa-leet, taulukot.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: 450533P

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään Archicad-ympäristön tietomallinnuksen tehokäyttöön. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450544A Rh / Rhinoceros perusteet

Rhinoceros basics

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: syyslukukausi

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tuottaa ohjelmalla tavallisia työkaluja käyttäen moni-muotoista mittatarkkaa 3D-mallinnosta sekä viivapiirroksia. Lisäksi opiskelija osaa siirtää malleja ohjelmiston ja muiden CAD- ja kuvankä-sittelyohjelmistojen välillä.

Sisältö: Pinnat, kappaleet, piirustusmerkinnät, sivunasettelu.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään tavanomaiseen 3D-mallinnukseen Rhinoceros-ohjelmalla. Opinto-jakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450545A il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta

Illustrator basics and color management

Laajuus: 1

AO 46

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee ohjel-man vektorigrafiikkatoimintojen perusteet ja hahmottaa pääpiirteet ohjelmiston mahdollisuuk-sista. Hän osaa tuottaa ohjelmalla julkaisuvalmii-ta sivuja joissa yhdistellään kuva- ja tekstiaineis-toa useista eri lähteistä.

Sisältö: Vektorin piirtäminen, kuvien liittämi-nen, sivunasettelu ja PDF-julkaisu.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkkiteh-tuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineisto tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Illustratorin perusominaisuudet sivunasettelussa ja vektorigrafiikan piirtämisessä ja muokkaamisessa. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450546A pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot)

Powerpoint ja PDF (presentations and portfolios)

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee ohjel-man vektorigrafiikkatoimintojen perusteet ja hahmottaa pääpiirteet ohjelmiston mahdollisuuk-sista. Hän osaa tuottaa ohjelmalla julkaisuvalmii-ta sivuja joissa yhdistellään kuva- ja tekstiaineis-toa useista eri lähteistä.

Sisältö: Vektorin piirtäminen, kuvien liittämi-nen, sivunasettelu ja PDF-julkaisu.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Illustratorin perusominaisuudet sivunasettelussa ja vektorigrafiikan piirtämisessä ja muokkaamisessa. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450547A id / Indesign perusteet

Indesign basics

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: -

Osaamistavoitteet: Opiskelija hallitsee ohjel-man sivuntaitto-ominaisuuksien perusteet ja hahmottaa pääpiirteet ohjelmiston mahdollisuuk-sista. Hän osaa tuottaa ohjelmalla julkaisuvalmii-ta sivuja joissa yhdistellään kuva- ja tekstiaineis-toa useista eri lähteistä.

Sisältö: Muotoillun tekstin ja kuvien liittämi-nen, sivunasettelu ja PDF-julkaisu.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Projektityön perusteella (arkki-tehtuurin osaston suunnittelukurssin esitysaineis-to tai vastaavan tasoinen työ).

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

AO 47

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Indesignin perusominaisuudet sivunasettelussa. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

450548A Gh Grasshopper perusteet

Gh Grasshopper basics

Laajuus: 1

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: syyslukukausi

Osaamistavoitteet: Ohjelman perusteet algo-ritmisesti/parametrisesti muokattavien muoto-jen hallintaan.

Sisältö: Käyttöliittymä, komentojen perusteet.

Järjestämistapa: Luennot ja harjoitustyö.

Toteutustavat: -

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ohjelmiston ohjetiedostot ja luentomonisteet.

Suoritustavat: Harjoitustyö.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Perehdytään tavanomaiseen Grasshopper-ohjelmoinnin perusteisiin Rhinoce-ros-ohjelmassa. Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan arkkitehtuurin osaston opiskelijoille.

455990A Kandidaatin työ

Bachelor’s work

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Koulutusohjelman 3. vuosikurssin kevätlukukausi

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää hankkimaansa tietoa ja soveltaa oppimiansa taitoja käytännön suunnittelutyössä. Opiskelija osaa ratkaista suunnitteluongelmia ja visualisoida ratkaisuja eri mittakaavatasoilla. Opiskelija osaa

soveltaa visuaalisen ilmaisun eri mahdollisuuksia osana itsenäistä luovaa työtä.

Sisältö: Opiskelija työstää aiemmin tekemänsä pakollisen 3. vuosikurssin opintojakson suunnit-teluharjoitustyön kandidaatintyöksi (joko nyky-aikainen arkkitehtuuri III, asemakaavasuunnitte-lu, asuntosuunnittelu, kerrostalosuunnittelu tai arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi) ohjattuna opintojaksona.

Järjestämistapa: Studiotyöskentelyä ja kontak-tiopetusta piirustussalissa ja tietokoneluokassa.

Toteutustavat: Opintojakso on kandidaatin tutkinnon henkilökohtainen opinnäyte, kandidaa-tin työ. Kandidaatintyötä ohjataan siinä laborato-riossa, jonka ohjaama pakollinen suunnitteluhar-joitustyö on valittu kandidaatintyön pohjaksi. Työ esitellään toukokuussa yhteisessä kandidaa-tintyön loppuseminaarissa.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: Pakolliset perus- ja aineopinnot, 3.vuosikurssin kandidaatin työksi valittu pakollinen suunnitteluharjoitustyö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: opinto-suunnalle valmistavaan moduuliin sisältyvät opintojaksot

Oppimateriaali: Kandidaatin työn pohjaksi valitun harjoitustyön kurssimateriaali

Suoritustavat: Opiskelija laatii kandidaatin työn ohjaavan laboratorion ohjeiden ja osaston kandidaatintyöohjeiden mukaisesti. Kandidaatin-työstä tehdään A3 tulosteista yhteen nidottu kooste.

Arviointiasteikko: kandidaatintyö arvioidaan arvosanoilla hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: työtä ohjaavan laboratorion professori n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Erilliset, yksityiskohtaisemmat kandidaatintyön ohjeet on julkaistu osaston nettisivuilla.

450551A Seminaari

Seminar

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

AO 48

Ajoitus: Keper 2

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa ilmaista itseään kielellisesti ja kirjallisesti sekä viestiä ja välittää tietoa visuaalisesti

Sisältö: Seminaarissa opiskelija esittelee kandi-daatintyönsä. Seminaariin osallistuvat opettajat antavat työstä suullista palautetta.

Järjestämistapa: Seminaari järjestetään kahden päivän mittaisena seminaariluokassa ja näyttelyti-lassa.

Toteutustavat: Opiskelija esittelee kandidaa-tintyönsä loppuseminaarissa diaesityksenä (pdf- tai ppt-muodossa).

Loppuseminaarin aikana esillä olevaa kandidaa-tintöistä koottavaa näyttelyä varten tekijä tulos-taa diaesityksensä A3-kokoisina tulosteina seinäl-le ripustettavaksi. Laboratoriot antavat omissa kandidaatintyöohjelmissaan tarkempia ohjeita näyttelykuvien määrästä ja kuvien rajauksista.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: kandidaatin työ

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakso on kandidaatin tutkinnon henkilökohtai-seen opinnäytetyöhön liittyvä seminaari.

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Osallistuminen seminaariin.

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: työtä ohjaavan laboratorion professori n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Erilliset, yksityiskohtaisemmat kandidaatintyön ohjeet on julkaistu osaston nettisivuilla.

450013A Kypsyysnäyte kandidaatin työssä

Maturity test for Bachelor’s degree

Laajuus: 0 op

Opetuskieli: Suomi /ruotsi

Ajoitus: Keper 2

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa viestiä suomen tai ruotsin kielellä sekä osaa ilmaista itseään kielellisesti ja kirjallisesti.

Sisältö: Kypsyysnäyte liittyy opiskelijan kandi-daatin työn alaan.

Järjestämistapa: Kandidaatin työhön liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte.

Toteutustavat: Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: kandidaatin työ

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua.

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: työtä ohjaavan laboratorion professori n.n.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

450099S Diplomityö

Diploma thesis, dissertation of studies

Laajuus: 30 op

Opetuskieli: Suomi / englanti

Ajoitus: suositus maisterivaiheen toisen vuoden kevätlukukausi

Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee aset-tamaan annetulle suunnittelutehtävälle tavoitteet ja osaa luovan työn prosesseja hyväksi käyttäen kehittää erilaisia analyysiin ja ongelmanratkai-suun perustuvia ratkaisumalleja tehtävän mitta-kaavasta riippumatta. Hän osaa esittää ja perus-tella valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset periaatteet sekä soveltaa ja yhdistää luovalla tavalla edistyksellisiä työmenetelmiä ja -välineitä ratkaisujensa visualisoinnissa. Opiskelija osaa itsenäisesti ottaa vastuun omasta ammatillisesta kehittymisestään ja erikoistumisestaan

Sisältö: Opiskelija määrittelee työnsä sisällön diplomityön valvojan ohjauksessa. Koulutusoh-jelma toimikunta hyväksyy diplomityön aiheen ja sisällön.

Järjestämistapa: Opintojakso on arkkitehdin tutkinnon henkilökohtainen opinnäytetyö, joka

AO 49

pyritään suorittamaan mahdollisimman itsenäi-sesti.

Toteutustavat: Opiskelija ohjauttaa työtään diplomityönsä valvojalla. Työ esitellään ja arvos-tellaan diplomityöseminaarissa.

Kohderyhmä: maisteritason 2. vuoden opiske-lijat

Esitietovaatimukset: Arkkitehdin tutkinnon diplomityötä edeltävät pakolliset opintojaksot (90 op).

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Diplo-mityö on syventäviin opintoihin kuuluva opinto-suoritus.

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Opiskelija laatiin diplomityönsä itsenäisesti. Työstä tehdään nidottu versio plans-sipienennöksineen arvostelijoiden käyttöön ja kirjastoa varten. Työ ripustetaan näytteille arkki-tehtiosastolle viikkoa ennen diplomityöseminaa-ria. Työ tallennetaan sähköisessä muodossa erillisten egradu-ohjeiden mukaisesti. Valmiista työstä toimitetaan PDF-kopiot DVD:lle tallen-nettuina osaston kansliaan arkistointia varten.

Arviointiasteikko: 1 - 5

Vastuuhenkilö: työtä valvova professori n.n.

Työssä oppimista: kyllä

Lisätiedot: Erilliset, yksityiskohtaisemmat diplomityöohjeet julkaistaan osaston nettisivuil-la.

450014S Kypsyysnäyte arkkitehdin tutkinnossa

Maturity test for Master’s de-gree

Laajuus: 0 op

Opetuskieli: suomi /ruotsi / englanti

Ajoitus: vaihtelee

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa viestiä suomen tai ruotsin kielellä sekä osoittaa perehty-neisyyttä opinnäytteensä alaan.

Sisältö: Kypsyysnäyte liittyy opiskelijan diplo-mityön alaan.

Järjestämistapa: Diplomityöhön liittyvä kirjal-linen kypsyysnäyte.

Toteutustavat: Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kv-maisteriohjelmassa kyp-syysnäyte kirjoitetaan englanniksi.

Kohderyhmä: maisteritason opiskelijat

Esitietovaatimukset: diplomityö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Kypsyysnäyte vastaa laajuudel-taan diplomityön tiivistelmää.

Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: työtä ohjaavan laboratorion professori n.n.

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

Arkkitehtuurin historia ja

korjaussuunnittelun laboratorio

Tavoitteet: Arkkitehtuurin historian ja korjaus-suunnittelun aineryhmän opetuksen tavoitteena on:

johdattaa näkemään arkkitehtuurin eri tyylikausien sekä yhteiskunnallisten muu-tosten ja teknillisen kehityksen keskinäinen vuorovaikutus;

perehdyttää historialliseen rakennustaitee-seen ja rakennusperintöön sekä rakennus-kulttuuriseen arvottamiseen;

antaa valmiudet vanhojen rakennusten korjauksen suunnitteluun; sekä

näihin kysymyksiin liittyvä teoria ja tutki-mus.

Sisältö: Arkkitehtuurin historian ja korjaus-suunnittelun opetus käsittää kandidaatti- ja maisteriohjelmiin sijoittuvia kursseja siten, että niiden tavoitteet jäsentyvät kokonaisvaltaisesta rakennustaiteen ja rakennetun ympäristön kehi-tyksen ymmärtämisestä olemassa olevan raken-nuskannan arvottamiseen ja arkkitehdin ammatil-lisiin taitoihin toimia rakennussuojelun, korjaus-suunnittelun ja restauroinnin tehtävissä. Kandidaatin tutkinnon tasolla opetus kohdentuu arkkitehtuurin ja rakennuskulttuurin historialli-sen kehityksen tarkasteluun. Arkkitehdin tutkin-

AO 50

toon johtavilla kursseilla keskitytään rakennus-suojelun ja rakennetun ympäristön hoidon sekä korjaussuunnittelun ja restauroinnin koulutuk-seen sekä teorian että käytännön toteutuksen ja esimerkin avulla. Tutkimus ja teoria -kurssi on koko osaston yhteinen ja se sisältyy sekä maiste-rivaiheen opetusohjelmaan että jatko-opintoihin. Kurssi noudattaa yliopiston yhteistä tutkijakoulu-linjausta (UniOGS).

451531P Arkkitehtuurin historia I, luentokurssi

History of Architecture I, lec-ture course

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot arkkitehtuurin historiallisesta kehityksestä esihis-torialliselta ajalta 1700-luvun lopulle. Lisäksi opiskelijat oppivat käyttämään arkkitehtuurin keskeistä tyyliopillista sanastoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida Euroopan arkkitehtuurin historian eri tyylikausien, teknillisen kehityksen ja yhteiskunnallisten muutosten välistä vuorovai-kutusta. Hän osaa erotella eri tyylikaudet ja tunnistaa tyylikausien merkittävimmät rakennuk-set ja niiden suunnittelijat. Kurssin jälkeen opis-kelija osaa myös käyttää arkkitehtuurin tyyliopil-lista sanastoa. Hän oppii tuntemaan arkkitehtuu-rin klassillisen kieliopin ja tunnistaa rakennetun ympäristön historiallisia kerrostumia.

Sisältö: Kurssilla luennoidaan yleistä arkkiteh-tuurin historiaa ja tyylioppia esihistorialliselta ajalta 1700-luvun lopulle ja esitellään vanhoja rakennusmenetelmiä kuten tiililimityksiä ja holvaustapoja.

Järjestämistapa: Luento-opetus, lisäksi itse-näistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia luentoja.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia I, harjoitustyö-kurssiin (451532P)

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Digitaaliset kuvasarjat. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennolle ja suorittaa kaksi tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu tenttituloksiin.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopistonlehtori N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

451532P Arkkitehtuurin historia I, harjoitustyökurssi

History of Architecture I, stu-dio course

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vie-raskielistä)

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelijat oppi-vat ymmärtämään rakennettua ympäristöä ja sen eri aikakausilta periytyviä kerrostumia sekä käyttämään arkkitehtuurin keskeistä sanastoa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa havainnoi-da ympäristöään, tunnistaa eri tyylikausia ja ajallisia kerrostumia. Opiskelija osaa esittää havaintonsa eri tekniikoilla ja tuntee kirjoittami-sen ja tiedonhankinnan metodit.

Sisältö: Harjoitukset koostuvat kolmesta erilli-sestä tehtävästä. Harjoitusten tarkoitus on har-jaannuttaa tekemään havaintoja ja käyttämään arkkitehtuurin historiallista ja tyyliopillista ilmai-sua. Päämääränä on omaksua alan terminologia ja saada valmius piirtämisen ja muiden kuvaamista-pojen lisäksi kirjalliseen ja sanalliseen ilmaisuun. Tarkoituksena on syventää omaa kykyä aistia ja havainnoida rakennetun ympäristön erityislaatua.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia ohjattua opetusta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

AO 51

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia I, luentokurssiin (451531P)

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu tukiluen-noille ja kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu pääosin harjoitustehtävien laadun arvi-ointiin.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopisto-opettaja Özlem Özer-kemppainen

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

451533A Arkkitehtuurin historia II, luentokurssi

History of Architecture II, lec-ture course

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vie-raskielistä)

Ajoitus: Keper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot arkkitehtuurin historiallisesta kehityksestä ja modernin arkkitehtuurin historiasta 1800-1900-luvuilla.

Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelija oppii tunnistamaan oman aikamme arkkitehtuurin historialliset juuret ja osaa selittää nykytilantee-seen johtavan kehityksen. Kurssin suoritettuaan hän tunnistaa keskeiset 1800- ja 1900-luvun arkkitehtuurin ilmiöt ja suunnat ja osaa reflek-toida omaa itsenäistä näkemystään nykyaikaisesta arkkitehtuurista.

Sisältö: Kurssilla luennoidaan 1800- ja 1900-lukujen yleistä arkkitehtuurin historiaa.

Järjestämistapa: Luento-opetus, lisäksi itse-näistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia luentoja.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Arkkitehtuurin historia I, luentokurssi (451531P)

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia II, harjoitustyö-kurssiin (451534A)

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennolle ja suorittaa kaksi tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu tenttitulokseen.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopistonlehtori N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

451534A Arkkitehtuurin historia II harjoitustyökurssi

History of Architecture II, studio course

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vie-raskielistä)

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on oppia laatimaan raken-nusten ja rakennusryhmien mittauspiirustuksia samoin kuin perehtyä historiallisen rakennuspe-rinnöninventointiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa laatia rakennuksen mittapiirustuk-set, sekä hallitsee tavanomaisimmat rakennusten dokumentointi- ja inventointimenetelmät. Valit-tavien kohteiden kautta perehdytään perinteisiin rakennustapoihin ja menetelmiin.

Sisältö: Harjoituksissa laaditaan historiallisten rakennusten ja rakennusryhmien mittauspiirus-tuksia ja perehdytään sekä perinteisiin että uusiin dokumentointi-, inventointi- ja mittausmene-telmiin. Harjoituksiin sisältyy kenttätyövaihe, jossa samalla tutustutaan perinteisiin rakennusta-poihin ja -menetelmiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia ohjattua opetusta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä. Kaksi kenttämatkaa.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

AO 52

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia II, luentokurssiin (451533A)

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu tukiluen-noille, kenttämatkoille ja kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu pääosin harjoitustehtävien laadun arvi-ointiin.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopisto-opettaja Özlem Özer-kemppainen.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

451504A Arkkitehtuurin historia III, luentokurssi

History of Architecture III,

lecture course

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vie-raskielistä)

Ajoitus: Keper 1-2

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot Pohjoismaiden ja Suomen rakennustaiteen histo-riasta esihistorialliselta ajalta 1900-luvulle.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot Suomen ja Pohjois-maiden arkkitehtuurin historiallisesta taustasta esihistorialliselta ajalta alkaen. Hän tunnistaa rakennusperintömme tyylihistoriallisen ja ajalli-sen kerrostuneisuuden ja osaa selittää Suomen arkkitehtuurin historian kehityksen pääpiirteet suhteessa kansainväliseen arkkitehtuurikehityk-seen sekä sen yhteydet erityisesti Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.

Sisältö: Kurssilla luennoidaan Pohjoismaiden ja erityisesti oman maamme rakennustaiteen histo-riaa esihistorialliselta ajalta 1900-luvulle.

Järjestämistapa: Luento-opetus, lisäksi itse-näistä opiskelua.

Toteutustavat: 48 tuntia luentoja.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Arkkitehtuurin historia I ja II, luentokurssit (451531P ja 451533A)

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy Arkkitehtuurin historia III, harjoitustyö-kurssiin (451505A). Voi yhdessä Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssin kanssa muodostaa kanditutkinnon kandityön (8 op)

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Digitaaliset kuvasarjat. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennolle ja suorittaa tentin.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu tenttitulokseen.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopistonlehtori N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

451505A Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi

History of Architecture III studio course

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi ja osittain englanti (osa kirjallisuudesta vieraskielistä)

Ajoitus: Keper 1-2

Tavoite: Käytännön tavoitteena on oppia laati-maan historiallisen rakennuksen korjaussuunni-telma. Työssä painottuu rakennusperinnön arvottaminen sekä uudelleenkäytön arkkitehto-ninen pohdinta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida, havainnoida ja arvottaa historiallisen rakennuksen erityisvaatimukset erityisesti sen käyttötarkoituksen muuttuessa. Opiskelija voi viimeistellä harjoitustyönsä kandi-tutkinnon työksi.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua

Toteutustavat: 64 tuntia ohjattua opetusta. Kenttämatkat kohteeseen.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat. Kurssin harjoitustyötä voi jatkaa kanditutkinnon työksi.

AO 53

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakso on valinnainen. Kurssi liittyy Arkkitehtuu-rin historia III, luentokurssiin (451504A). Voi yhdessä Arkkitehtuurin historia III luentokurssiin kanssa muodostaa kanditutkinnon kandityön (8 op). Kurssia suositellaan suoritettavaksi ennen restaurointi-kurssia (451515S).

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu tukiluen-noille, kenttämatkoille ja kritiikkitilaisuuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyö.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien laadun arviointiin

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopisto-opettaja Özlem Özer-kemppainen.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

451511A Rakennussuojelu ja raken-netun ympäristön hoito

Historic Preservation

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi ja englanti (osa kirjallisuu-desta vieraskielistä).

Ajoitus: Keper 1-2.

Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon historiasta ja teoriasta sekä käytännön menetelmistä, kuten myös harjaannuttaa opiske-lija soveltamaan menetelmiä käytäntöön.

Osaamistavoitteet: Kurssilla opiskelija oppii analysoimaan rakennusperinnön ja rakennetun ympäristön merkityssisältöä. Hän osaa eritellä rakennusten ja miljöökokonaisuuksien rakennus-taiteellisia ja kulttuurihistoriallisia sekä yleisem-min erilaisia paikan arvoja, identiteettiä ja integ-riteettiä. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, mitä ovat rakennussuojelun historialliset ja teoreettiset perusteet sekä nykykäytännön mukaiset menetelmät. Hän osaa soveltaa mene-telmiä käytäntöön alkaen dokumentoinnista ja arvottamisesta ja päätyen rakennussuojeluun ja rakennetun ympäristön hoidon suunnitteluun.

Sisältö: Kurssisisältö muodostaa kokonaisuu-den, jossa luennot liittyvät harjoitustyöhön. Luennoilla käsitellään rakennetun kulttuuripe-rinnön suojelun historiaa ja teoriaa, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä suosituksia sekä rakennetun ympäristön hoidon perusteita ja rakennussuoje-lun käytäntöä. Kulttuuriympäristön hoitosuunni-telma / historiallisen miljöön suojeluatlas, arvot-taminen ja kehittämisluonnos opiskelijan valit-semasta kohteesta alueella.

Järjestämistapa: Lähi- ja luento-opetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luentoja 32 tuntia, ohjattua opetusta 80 tuntia, käsittäen seminaareja ja harjoitustyön ohjausta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä. Kenttämatkat kohteeseen.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (4. vuosikurs-sin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Arkkitehtuurin historian luento- ja harjoitustyökurssit I-III tai vastaavat opinnot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakson harjoitustyö liittyy kohdealueensa kautta Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu–kurssiin (454526S). Opintojakso on osa Kestävä kaupun-kikehittäminen -modulia. Kurssia suositellaan suoritettavaksi ennen Restaurointi-kurssia (451515S).

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii oppimispäiväkirjan (tai kotitentti). Opis-kelija osallistuu kenttämatkoille ja kritiikkitilai-suuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu oppimispäiväkirjan ja harjoitustehtävien laadun arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopisto-opettaja Özlem Özer-kemppainen.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

AO 54

451511A Historic Preservation

Rakennussuojelu ja rakenne-tun ympäristön hoito

ECTS credits: 10

Language of instruction: Finnish and English

Timing: Spring term I and 2

Objective: The aim of the course is to provide basic knowledge of historic preservation and the history and theories of the protection of the built environment as well as of the practical methods and to initiate the students into applica-tion of these methods in practice.

Learning outcomes: During the course the student learns to analyze the meaning and the content of the built heritage and environment. The student is able to specify architectural, cultural and historical values of buildings, built environments and different places, their identity and integrity. After completing the course the student is able to tell what are the historical and theoretical foundations of preservation and the used contemporary methods. The student is able to apply the methods into practice starting with the documentation and assessment and resulting in historic preservation and the plan for protecting the built environment.

Contents: The course content is an entity in which the lectures and the exercise are connect-ed. Lectures: The lectures are dealing with the history and theories of the preservation of archi-tectural heritage, the legislation and internation-al recommendations as well as the practice and the contemporary methods of historic preserva-tion. Exercise: The preservation plan of a cultur-al milieu or historic preservation atlas, assess-ment and a plan to develop of the chosen area or object of the environment.

Mode of delivery: Lectures and contact teach-ing in design studio.

Learning activities and teaching methods: Lectures 32 h and 80 h contact teaching in design studio. Design task is done partially as group work. Field trips.

Target group: 4th year Master’s level stu-dents.

Prerequisites and co-requisites: The stu-dent has passed courses 1-III of history of archi-tecture or has substituting study credits.

Recommended optional programme components: This course is part of the com-plementary module of the sustainable urban development. This course is recommended to be taken before the Restoration course (451515S)

Study materials: See separate list of literature and the provided material on the database of the course.

Assessment methods and criteria: The student participates in the lectures and writes a learning diary and does the exercises demanded during the course.

Grading: 1-5. The evaluation is based on the quality of the learning diary and the delivered exercises.

Person responsible: Professor Anna-Maija Ylimaula, University teacher Özlem Özer-Kemppainen.

Work placements: No

Other information: -

451515S Restaurointi

Restoration

Laajuus: 15 op

Opetuskieli: Suomi ja Englanti (osa kirjallisuu-desta vieraskielistä).

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Kurssin tavoitteena on johdattaa res-tauroinnin perusteisiin sekä antaa valmiuksia yhdistää arkkitehtuurin historian arvottava näkö-kulma kokonaisvaltaiseen arkkitehtisuunnitte-luun restaurointityössä, johon liittyy modernin arkkitehtuurin restauroinnin painotus.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskeli-ja osaa kertoa restauroinnin historian ja teorian perusteet sekä tärkeimmät restaurointifilosofian koulukunnat. Hän kykenee analysoimaan histori-allisen rakennuksen arvoja ja osaa tehdä arvotta-miseen pohjaavan korjaussuunnitelman. Hän osaa myös kertoa uudelleenkäytön periaatteet ja kykenee soveltamaan niitä suunnittelukäytän-töön.

AO 55

Sisältö: Luennoilla käsitellään restauroinnin historiallisia, filosofisia ja teoreettisia perusteita sekä restauroinnin suunnittelukäytäntöä ja teknil-lisiä lähtökohtia. Kurssiin sisältyy kohdekäyntejä ja vierailuluentoja. Harjoitustöissä perehdytään rakennetun kulttuuriperinnön käytön ja uusio-käytön ongelmiin, vaurioiden korjaukseen sekä restaurointityön suunnitteluun ja organisointiin.

Järjestämistapa: Lähi- ja luento-opetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luentoja 36 tuntia, ohjattua opetusta 132 tuntia, käsittäen seminaareja ja harjoitustyön ohjausta. Harjoitukset tehdään osittain ryhmätyönä. Kenttämatkat kohteeseen.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (5. vuosikurs-sin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Arkkitehtuurin historian luento- ja harjoitustyökurssit I-III tai vastaavat opinnot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakson harjoitustyö voi liittyä kohdealueensa kautta Hanke – ja muutossuunnittelu–kurssiin (451516S). Opintojakso on osa Rakennushanke ja restaurointi-modulia. Suositellaan, että opiske-lija on suorittanut Rakennussuojelu ja rakenne-tun ympäristön hoito-kurssin (451511A)

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja annettu aineisto yhteisellä verkkoasemalla. Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii oppimispäiväkirjan (tai kotitentti). Opis-kelija osallistuu kenttämatkoille ja kritiikkitilai-suuksiin. Opiskelija tekee kurssin harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5. Kurssin arvostelu perustuu oppimispäiväkirjan ja harjoitustehtävien laadun arviointiin.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, yliopisto-opettaja N.N.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot :-

451515S Restoration

Restaurointi

ECTS credits: 15

Language of instruction: Finnish and English

Timing: Autumn term I and 2

Objective: The aim of the course is to intro-duce the students both the scientific and practical basics of restoration and to enable the student to combine the historical value assessment into comprehensive architectural design work in restoration projects which also have an emphasis on building conservation of modern heritage.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to tell what are the historical and theoretical foundations of restora-tion and the most important philosophical ap-proaches/schools of restoration. The student is able to analyze the historical values of a building and can make a restoration plan based on the assessment. The student is also able to tell the reasons and principles for the new use of an old building and can apply that information in resto-ration.

Contents: The course content is an entity in which the lectures and the exercise are connect-ed. The lectures are dealing with the historical, philosophical and theoretical criteria of the restoration of the architectural heritage, the contemporary restoration practices and technical solutions. Visits to restoration sites and to suc-cessfully restored buildings as well as lectures by the visiting experts are included in the course. The exercise is about the use of the built cultural heritage and the problems faced when a new purpose for use is needed. The emphasis is on planning and organizing a restoration project.

Mode of delivery: Lectures and contact teach-ing in design studio.

Learning activities and teaching methods: Lectures 36 h and 132 h contact teaching in design studio and seminars. Design task is done partially as group work. Field trips.

Target group: Elective course for 5th year Master’s level students.

Prerequisites and co-requisites: The stu-dent has passed courses 1-III of history of archi-tecture or has substituting study credits.

Recommended optional programme components: This course is a part of the advanced module ”Building project and restora-tion”. The course is carried out during the autumn term of the 5th year studies. It is rec-

AO 56

ommended that the student has taken the Histor-ic preservation course (451511A) prior to this course.

Study materials: See separate list of literature and the provided material on the database of the course.

Assessment methods and criteria: The student participates in the lectures and writes a learning diary and does the exercises demanded during the course.

Grading: 1-5. The evaluation is based on the quality of the learning diary and the delivered exercises.

Person responsible: Professor Anna-Maija Ylimaula, University lecturer N.N.

Work placements: No

Other information: -

451516S Hanke- ja muutossuunnit-telu

Project- and renewal planning

Laajuus: 10-15 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper 1 ja 2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee uudemman rakennuskannan muutos- ja korjaussuunnitteluun ja rakennusten uusien käyttötarkoitusten konseptisuunnitteluun. Opiskelija osaa analysoida ja suunnitella raken-nusten uudistamista, tuottaa ideoidusta käytöstä hankesuunnitelmat sekä suunnitella uudistami-sen. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää arkkitehdin roolin, tehtävät ja vastuun rakennus-hankkeen suunnittelijana.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijal-le myös suurimittakaavaisten rakennusten suun-nittelussa edellytettävät työelämävalmiudet. Luennoilla ja harjoitustyössä paneudutaan uu-demman rakennuskannan hanke- ja muutossuun-nitteluun, rakennustalouden keskeisiin käsittei-siin, käyttötarkoituksen valintaan ja edullisuus-vertailuun sekä hankesuunnittelijan tehtäviin. Luennoilla käsitellään myös rakennushanketta toteuttamisprosessina, eri urakkamuotoja sekä rakennushankkeen sopimusasiakirjoja ja niiden merkitystä sekä itse rakennusprosessia ja sen

johtamista ja valvontaa. Kurssilla perehdytään erityissuunnitelmien, kuten rakenne- ja talotek-nisten suunnitelmien, yhteensovittamiseen ja suunnittelun vastuukysymyksiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus. Harjoitukset järjestetään erikseen opiskelijan kanssa sovitta-valla tavalla.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää joko aiempaa Kerrostalon korjaus-kurssin tai arkkitehtuurin historia III:n harjoitus-työkurssin suoritusta.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin ja harjoitustyön perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Anna-Maija Yli-maula ja N.N.

Työssä oppimista: Ei

451560S Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria

Research and Theory of Ar-chitecture

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi ja Englanti (osa kirjallisuu-desta vieraskielistä).

Ajoitus: Syper 1-2.

Tavoite: Koko osaston yhteinen tutkimus- ja teoriakurssi johdattaa tutkimuksen perusteisiin ja antaa perustiedot arkkitehtuurin teorian kehityk-sestä sekä alan tutkimuksen nykytilanteesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin tarkoituksen on syventää arkkitehtuurin tieto-opillista osaamista ja vahvistaa arkkitehtuuriopintojen tutkimuksel-lista pohjaa. Kurssilla opiskelija oppii tarkaste-lemaan arkkitehtuuria teorian näkökulmasta sekä analysoimaan arkkitehtuuriteorian ontologisia ja historiallisia lähtökohtia. Tutkimuksen, teorian ja käytännön vuorovaikutusta sekä metodologian kehittymistä tarkastellaan opiskelijoiden omien tutkimusintressien tarpeiden pohjalta. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tutkimuksen

AO 57

peruskäsitteet ja kykenee kuvaaman arkkitehtuu-rin tutkimusta ja sen menetelmiä.

Sisältö: Vierailevien asiantuntijoiden luennoilla käsitellään arkkitehtuurin tutkimusta ja teoriaa teemoittain, jotka vaihtuvat vuosittain. Seminaa-rijakson aikana perehdytään opintojakson aihepii-riin luentojen ja kirjallisuusanalyysien avulla sekä käsitellään harjoitustyönä tehtävät tutkielmat. Harjoitustyönä tehdään kirjallinen tutkielma soveltaen tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Järjestämistapa: Luento- ja lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luennot ja seminaarit 15 tuntia, työpajat 6 tuntia. Seminaarit pidetään noin kahden-kolmen viikon välein. Lisäksi osal-listuminen valtakunnallisille Arkkitehtuuritutki-muksen päiville ja oman artikkelin kirjoittami-nen. Kurssin voi suorittaa haluamassaan laajuu-dessa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ensisijai-sesti maisterivaiheen (5. vuosikurssin) opiskeli-joille, jatko-opintoja suorittaville tai niitä harkit-seville, mutta myös opintojensa loppuvaiheessa olevat voivat tulla kurssille mukaan.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi sisältyy maisterivaiheen 5. vuosikurssin kaikkiin moduleihin.

Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja seminaareihin. Opiskelija osallistuu artikkelityö-pajaan ja kirjoittaa oman artikkelin. Opiskelijoi-den suositellaan osallistuvan valtakunnallisille Arkkitehtuuritutkimuksen päiville. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa ja tieteellisen artikkelin kirjoittamista.

Arviointiasteikko: Kurssin suorituksesta ei anneta arvosanaa, vaan suoritusmerkintä.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula, arkkitehti Janne Pihlajaniemi.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

451560S Research and Theory of Architecture

Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria

ECTS credits: 2-10

Language of instruction: Finnish and English

Timing: Autumn term I and 2

Objective: The course initiates the students into the fundamentals of research and provides basic knowledge of the development of architec-tural theories and the current features of the research in the field of architecture.

Learning outcomes: The aim of the course is to deepen one’s skills in knowledge of architec-ture and to strengthen the foundation of research based studies in architecture. During the course the student learns to view architecture from the standpoint of architectural theories and to ana-lyze ontological and historical starting points of theory and practice of architecture. After com-pleting the course the student is familiar with the basic concepts of research and can illustrate fields and methods of architectural research.

Contents: Visiting experts will give lectures on research and theory of architecture within a yearly varying topic. During the seminar the students are examining the topic of the course through lectures and analyses. The exercise is a written survey, applying methods of scientific research. The surveys are analyzed and evaluated during the seminar.

Mode of delivery: Active participation and writing a scientific article are required for ac-complishing the course.

Learning activities and teaching methods: Active participation and writing a scientific article are required for accomplishing the course.

Target group: The course is primarily intend-ed for post-graduate students, but also master’s students are welcome to attend. The course is included in all the three orientations of the master’s level as an optional study unit.

Prerequisites and co-requisites: The course is primarily intended for post-graduate students, but also master’s students are welcome to at-tend. The course is included in all the three

AO 58

orientations of the master’s level as an optional study unit.

Recommended optional programme components: The course is recommended particularly for students who intend to do their master’s thesis in the field of history of architec-ture. For accomplishing the course, an active participation is required. Instead of an exam student writes a journal based on the course.

Study materials: Separate list of literature will be handed out.

Assessment methods and criteria: The student participates in the lectures and writing workshops and he/she writes an article during the course. Students are recommended to partic-ipate in the National Architectural Research Seminar. The course requires attendance and writing of a scientific article.

Grading: 1-5.

Work placements: None

Other information: -

Person responsible: Professor Anna-Maija Ylimaula, Doctoral student, architect Janne Pihlajaniemi

456502A Puurunkoisen pientalon korjaus

Renovation of a Wood Frame Building

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää puurakenteisen pientalon yleisimmät vaurioitumismekanismit. Opiskelija osaa analysoida eri korjaustapojen vaikutuksia puurakenteisen pientalon toimintaan ja arkkiteh-tuuriin. Hän osaa valita ja suunnitella rakennus-teknisesti turvallisia sekä asumisratkaisua ja energiataloutta parantavia korjaustoimenpiteitä. Opiskelija osaa selittää pientalon korjaussuunnit-teluprosessin vaiheet, ja hän osaa analysoida korjauksen lähtötason ja tavoitetason vaikutuksia korjaussuunnitteluun. Opiskelija osaa käyttää korjausrakentamisen piirustusmerkintöjä ja

valmistaa pientalon perusparannussuunnitelman rakennuslupapiirustukset.

Sisältö: Luennoilla käsitellään erityisesti jälleen-rakennuskauden tyyppitalojen ominaispiirteitä sekä puurunkoisen pientalon korjaamiseen liitty-viä teknisiä kysymyksiä. Kurssiin sisältyy märkä-tilojen rakentamiseen liittyvä demonstraatio. Harjoitustyönä laaditaan tyyppitalon perusparan-nuksen yhteydessä vaadittavat rakennuslupapii-rustukset. Opintojakso antaa valmiudet toimia puurakennusten perusparannusten suunnittelija-na ja ymmärtää korjausrakentamisen ja rakennus-suojelun yhteys.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta ja itsenäistä opiskelua; luento-opetus, pienryhmäopetus, yksilöopetus, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietona Rakennusopin perusteet -kurssin suorittamisen.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoitus-työ ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssin arvo-sana muodostuu tentin (2 op) ja harjoitustyön (3 op) keskiarvosta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Anu Soikkeli

Työssä oppimista: Ei.

456504S Kerrostalon korjaus

Renovation of Housing Blocks

Laajuus: 8-10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää kiviaineisen rakennuksen yleisimmät vaurioitumismekanismit. Opiskelija osaa analysoida eri korjaustapojen vaikutuksia rakennuksen toimintaan ja arkkitehtuuriin. Hän osaa valita korjaustoimenpiteitä niiden vaikutta-vuuden perusteella ja suunnitella turvallisen sekä esteettömyyttä ja energiataloutta kohentavan

AO 59

perusparannuksen. Opiskelija tuntee asunto-osakeyhtiömuotoisen kerrostalon korjaussuun-nitteluprosessin vaiheet, ja hän osaa arvioida prosessin vuorovaikutteista luonnetta sekä ra-kennuksen omistusmuodon suunnittelulle aset-tamia haasteita. Lisäksi opiskelija tunnistaa asuin-kerrostalokantamme korjausvelan. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa myös kuvata arkki-tehdin roolin, tehtävät ja vastuut rakennushank-keen pääsuunnittelijana korjaushankkeissa.

Sisältö: Kurssilla perehdytään kivirakenteisten rakennusten, erityisesti asuinkerrostalojen korja-usteknisiin kysymyksiin sekä asuinkerrostalon korjauksen suunnitteluprosessin läpivientiin ja suunnitteluasiakirjoihin. Luennoilla käsitellään myös rakennushankkeen toteuttamisprosessina omistajatahon näkökulmasta, rakennushankkeen sopimusasiakirjoja ja niiden merkitystä sekä päätöksentekoprosessia korjaushankkeeseen ryhtymiseksi. Kurssilla paneudutaan erityissuun-nitelmien, kuten rakenne- ja taloteknisten suun-nitelmien, yhteensovittamiseen ja suunnittelun vastuukysymyksiin. Harjoitustyönä on parityönä tehtävä asuinkerrostalon perusparannussuunni-telma, johon sisältyy erityisesti taloteknisten järjestelmien, märkätilojen, yhteistilojen, vesi-kattojen, julkisivujen ja parvekkeiden korjausta sekä hissien rakentamista. Harjoitustyössä pai-nottuu toiminnallisuuden ja mm. esteettömyy-den huomioonottaminen. Harjoitustyö tehdään kansallisen opiskelijakilpailun kilpailuohjelman ja -aikataulun mukaisesti, mutta kilpailuun osallis-tuminen ei ole pakollista. Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet toimia tyypillisen asuinkerrosta-lon perusparannushankkeen suunnittelijana noudattaen kestävän kehityksen periaatteita.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta ja itsenäistä opiskelua; luento-opetus, pienryhmäopetus, yksilöopetus, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietoina Puurunkoisen pientalon korjaus-kurssin ja Rakennusopin Kerrostalo-suunnittelun kurssin suorittamisen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suosi-tellaan, että kurssille osallistuja suorittaa saman-aikaisesti Energiatehokkaan rakentamisen luen-tokurssin.

Oppimateriaali: Luentomonisteet; kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimises-ta.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssin arvo-sana muodostuu tentin ja harjoitustyön keskiar-vosta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Anu Soikkeli

Työssä oppimista: Ei.

456527S Kuntoarviokurssi

Condition Assessment of Buildings

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Ei järjestetä joka vuosi.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä rakennuksen kunnosta ja sen asettamista vaatimuksista korja-ussuunnittelulle. Hän osaa erotella kuntoarvion muodot, toteuttaa kuntoarvion ja laatia kuntoar-vioraportin.

Sisältö: Luennoilla esitellään kuntoarvion muo-dot, niiden sisältö sekä menetelmät ja laitteet sekä kuntoarvion liittyminen suunnitteluun ja päätöksentekoprosessiin. Laboratoriossa ja käy-tännön kohteessa harjoitellaan kuntoarvion ja kuntotutkimusten tekemistä. Kurssilla annetaan opiskelijoille valmiudet vaativankin perusparan-nuskohteen kuntoarvioinnin suorittamiseen sekä perehdytetään tavallisimpiin kuntotutkimusme-netelmiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta ja itsenäistä opiskelua; luento-opetus, pienryhmäopetus, yksilöopetus, ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietoina Puurunkoisen pientalon korjaus-kurssin suorittamisen. Kurssi voidaan suorittaa vasta maisterivaiheessa.

Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo harjoitustyön sisällön mukaisesti.

AO 60

Suoritustavat: Luennot, laboratorioharjoituk-set, ryhmätyö ja tentti tai siihen rinnastettavissa oleva näyte oppimisesta.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssin arvo-sana muodostuu tentin ja harjoitustyön keskiar-vosta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Anu Soikkeli

Työssä oppimista: Ei.

451540A Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in History of Architecture and Restoration Studies

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti

Osaamistavoitteet: Kurssi mahdollistaa mm. muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemi-sen

Sisältö: Erikseen määriteltävä sisältö

Toteutustavat:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valainnaisiin opintojaksoi-hin. Opetus annetaan kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan.

Suoritustavat: Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy suoritettujen tehtä-vien mukaan.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula

451550S Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in History of Architecture and Restoration Studies

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Toteutus syys- ja/tai kevätperiodeilla joustavasti

Osaamistavoitteet: Kurssi mahdollistaa mm. muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemi-sen

Sisältö: Erikseen määriteltävä sisältö

Toteutustavat:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valainnaisiin opintojaksoi-hin. Opetus annetaan kolmen ensimmäisen vuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Määräytyy valitun aiheen mukaan.

Suoritustavat: Kurssiin ei sisälly luentoja eikä tenttiä. Arvosana määräytyy suoritettujen tehtä-vien mukaan.

Vastuuhenkilö: Prof. Anna-Maija Ylimaula

451523S Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide

Traditional Japanese Architec-

ture and Garden Art

Laajuus: 5 op

Ajoitus: Opetus järjestetään yhteistyössä Avoi-men yliopiston ohjelman mukaisesti.

Tavoite: Tavoitteena on johdattaa Japani arkki-tehtuurin perusteisiin ja puutarhataiteeseen sekä perehdytään alan kirjallisuuteen.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa, mitä on japanilainen arkki-tehtuuri, ja osaa kuvata Japanin arkkitehtuurin historian aikakaudet pääpiirteissään. Hän osaa arvioida japanilaisen arkkitehtuurin ja puutarha-taiteen perinnettä kokonaisuutena sekä tunnistaa olemassa olevan rakennusperinnön merkittä-vimmät kohteet. Hän osaa myös eritellä japani-laisen kulttuurin keskeisiä arvoja ja niiden ilme-nemistä nykyajan arkkitehtuurissa ja rakennetus-sa ympäristössä.

Sisältö: Luennot (24 t). Kurssi toteutetaan intensiivikurssina, vapaavalintaisena opintojakso-na.

Kohderyhmä: Yhteydet muihin opintojaksoi-hin: Opetus järjestetään yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa.

AO 61

Oppimateriaali: Erillinen kirjallisuusluettelo

Suoritustavat: Kirjallinen tentti

Nykyarkkitehtuurin laboratorio

45250IP Nykyaikainen arkkitehtuuri I, alkeet

Contemporary Architecture I, elements

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper I ja II

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsit-teitä, kuten paikan, tilan, materiaalien ja luon-nonvalon ja inhimillisen mittakaavan käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa liittää taiteellisen ilmaisun työs-kentelyynsä.

Opiskelija osaa nimetä esimerkkejä 1900-luvun joidenkin keskeisten arkkitehtien tuotannosta ja arvioida niitä kriittisesti.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkiteh-tuurin menetelmiä vapaassa tilasommitelmassa sekä asumistoimintoja käsittävän pienen raken-nuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten perspektiivisen piirtämisen menetelmiä ja normaaleja arkkitehtuuripiirtämi-sen esitystapoja.

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnet-ta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa. Harjoitustyöt ovat pieniä sommittelu- ja suunnit-telutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 18h/ Ohjattua opetusta 77 tuntia

Kohderyhmä: 1.vuosikurssi

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Raken-nusopin perusteet (453501 P) kurssilla voidaan hyödyntää tämän kurssin (Nykyaikainen arkki-tehtuuri I) suunnittelutehtävien tuloksia.

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Richard Weston: Materials, form and architec-ture

Jari & Sirkkaliisa Jetsonen: Finnish summer houses

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suo-rittaminen. Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Arviointiasteikko: Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arvi-ointiin ja tenttitulokseen. Opintojaksolla käyte-tään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numee-risessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suori-tusta.

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoitteena on johdattaa arkkiteh-tuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön.

452502P Nykyaikainen arkkiteh-tuuri I, perusteet

Contemporary Architecture I, basics

Laajuus: 7op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: keper I ja II

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsit-teitä, kuten paikan, tilan, materiaalien ja luon-nonvalon ja inhimillisen mittakaavan käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa liittää taiteellisen ilmaisun työs-kentelyynsä.

AO 62

Opiskelija osaa nimetä esimerkkejä 1900-luvun joidenkin keskeisten arkkitehtien tuotannosta ja arvioida niitä kriittisesti.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkiteh-tuurin menetelmiä vapaassa tilasommitelmassa sekä asumistoimintoja käsittävän pienen raken-nuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten perspektiivisen piirtämisen menetelmiä ja normaaleja arkkitehtuuripiirtämi-sen esitystapoja.

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnet-ta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa. Harjoitustyöt ovat pieniä sommittelu- ja suunnit-telutehtäviä, jossa perehdytään arkkitehtuurin peruselementtien käsittelyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 18h/ Ohjattua opetusta 117 tuntia

Kohderyhmä: 1. vuosikurssi

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: CAD I

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Richard Weston: Materials, form and architec-ture

Jari & Sirkkaliisa Jetsonen: Finnish summer houses

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suo-rittaminen. Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Arviointiasteikko: Kurssin arvostelu perus-tuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen. Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoitteena on johdattaa arkkiteh-tuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön.

452503P Nykyaikainen arkkitehtuu-ri II, alkeet

Contemporary Architecture II, elements

Laajuus: 7op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: syper I ja II

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsit-teitä, kuten paikan, tilan, materiaalien, luonnon-valon, inhimillisen mittakaavan ja rakenteelli-suuden käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmaston asettamia reunaehtoja suunnittelussa.

Opiskelija hahmottaa sosiaaliset näkökannat sekä ihmisen ja rakennuksen välisen suhteen suunnit-telutytössään.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja analysoida nykyaikaisen arkkitehtuurin keskeisiä ilmiöitä ja tekijöitä. Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä raken-nuksen suunnittelussa huomioiden mitoituksen, tilanmuodostuksen, valon merkityksen sekä niiden suhteen arkkitehtoniseen kokonaisratkai-suun. Opiskelija osaa myös laatia suunnitelmas-taan hallitun esityksen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkiteh-tuurin menetelmiä pienen julkisen rakennuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten tietokoneavusteisen piirtämi-sen menetelmiä.

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä, kestävää kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa. Harjoitustyöt ovat pieniä suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkiteh-tuurin peruselementtien käsittelyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

AO 63

Toteutustavat: Luento-opetus 18h/ Ohjattua opetusta 92 tuntia

Kohderyhmä: 2. vuosikurssi

Esitietovaatimukset: Nykyaikainen arkkiteh-tuuri I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Yhtä aikaa suoritettava opintojakso CAD I

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Philip Jodidio: Architecture Now

Henry Plummer: The architecture of natural light

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suo-rittaminen. Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Arviointiasteikko: Kurssin arvostelu perus-tuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen. Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoitteena on johdattaa arkkiteh-tuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön.

452504P Nykyaikainen arkkiteh-tuuri II, perusteet

Contemporary Architecture II, basics

Laajuus: 7op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: keper I ja II

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hallita arkkitehtuurin peruskäsit-teitä, kuten paikan, tilan, materiaalien, luonnon-valon, inhimillisen mittakaavan ja rakenteelli-suuden käsitteitä osana arkkitehtonista ilmaisua.

Opiskelija osaa huomioida käyttäjien tarpeita ja ilmaston asettamia reunaehtoja suunnittelussa.

Opiskelija hahmottaa sosiaaliset näkökannat sekä ihmisen ja rakennuksen välisen suhteen suunnit-telutytössään.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ja analysoida nykyaikaisen arkkitehtuurin keskeisiä ilmiöitä ja tekijöitä. Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkitehtuurin menetelmiä raken-nuksen suunnittelussa huomioiden mitoituksen, tilanmuodostuksen, valon merkityksen sekä niiden suhteen arkkitehtoniseen kokonaisratkai-suun. Opiskelija osaa myös laatia suunnitelmas-taan hallitun esityksen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen.

Opiskelija osaa soveltaa nykyaikaisen arkkiteh-tuurin menetelmiä pienen julkisen rakennuksen suunnittelussa.

Opiskelija osaa käyttää työssään arkkitehtuurin esittämisen kuten tietokoneavusteisen piirtämi-sen menetelmiä.

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin peruskäsitteitä, nykyaikaisen arkkitehtuurin kehitystä, kestävää kehitystä sekä taiteellisen työskentelyn luonnetta. Vierailuluennot ovat osa luento-ohjelmaa. Harjoitustyöt ovat pieniä suunnittelutehtäviä, jossa perehdytään arkkiteh-tuurin peruselementtien käsittelyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 18h/ Ohjattua opetusta 132 tuntia

Kohderyhmä: 2.vuosikurssi

Esitietovaatimukset: Nykyaikainen arkkiteh-tuuri I ja Nykyaikainen arkkitehtuuri II, alkeet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: CAD I

Oppimateriaali:

William J.R. Curtis: Modern architecture since 1900.

Philip Jodidio: Architecture Now

Henry Plummer: The architecture of natural light

Suoritustavat: Harjoitustöiden ja tentin suo-rittaminen. Kurssin suorittamiseksi opiskelija osallistuu siihen liittyville luennoille, tutustuu kurssikirjallisuuteen ja osallistuu mahdolliseen kuulusteluun. Tentin suoritustavat ilmoitetaan

AO 64

vuosittain erikseen. Opiskelija tekee kurssiin liittyvät suunnitteluharjoitustyöt.

Arviointiasteikko: Kurssin arvostelu perus-tuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arviointiin ja tenttitulokseen. Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta..

Vastuuhenkilö: professori Matti Sanaksenaho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoitteena on johdattaa arkkiteh-tuurin perusteiden ymmärtämiseen ja ohjata luovaan suunnittelutyöhön.

452503A Nykyaikainen arkkiteh-tuuri III

Contemporary Architecture III

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper I-II,

Osaamistavoitteet: Tavoitteena on perehdyt-tää luentojen ja harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin ja niiden suunnitte-lun periaatteisiin. Kurssin suoritettuaan opiske-lija ymmärtää julkisten rakennusten suunnittelun perusteita kuten toiminnallisuuden, paikkaan soveltuvuuden ja arkkitehtonisen kokonaisratkai-sun. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee piirtäen ja pienoismallin avulla esittämään pienen julkisen rakennuksen suunnitelman.

Sisältö: Luennoilla käsitellään nykyarkkitehtuu-ria, esimerkkeinä painotetusti koulut, kirjastot, näyttelyrakennukset ja kirkolliset rakennukset. Esimerkit ovat sekä kotimaasta että ulkomailta. Luennoilla käsitellään myös teknillisten periaate-ratkaisujen vaikutusta rakennuksen arkkitehtuu-riin sekä arkkitehtuurin ajankohtaisia ilmiöitä. Vierailuluennot ovat osa luento-opetusta.

Järjestämistapa: Luennot ja lähiopetus

Toteutustavat: 32 L + 144 D ohjattua opetus-ta. Harjoitustyö suoritetaan ohjattuna pienen julkisen rakennuksen (alle 1000 m2) arkkiteh-tuurikilpailuna tai harjoitustyönä. Työn yhtey-dessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai

välikritiikkejä. Valmiit työt arvioidaan julkisessa kritiikkitilaisuudessa.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: Nykyaikaisen arkkiteh-tuurin kurssit I-II

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakso on valittavissa kandidaatin työksi (kts. kandidaatin työn ohjeet). Rakenne- ja taloteknii-kan opetuksessa saatua tietoa sovelletaan harjoi-tustehtävään.

Oppimateriaali:

1. Luentomonistetiivistelmä

2. Muu luentojen yhteydessä ilmoitettu kirjalli-suus.

3. Aihepiiriin liittyvät arkkitehtuurijulkaisujen numerot (kuten Arkkitehti-lehti) ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen

Suoritustavat: Luennot, harjoitustyö ja mah-dollinen tentti. Tentin muoto ilmoitetaan vuosit-tain erikseen. Arvosana perustuu harjoitustehtä-vän laadun arviointiin ja harjoitustehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen sekä tentin arviointiin.

Arviointiasteikko: 5-portainen

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

452504A Nykyaikainen arkkiteh-tuuri IV

Contemporary Architecture IV

Laajuus: 15 op

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: Keper I-II,

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää luentojen ja harjoitusten avulla julkisten rakennusten arkkitehtuuriin ja niiden suunnitteluun. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan luonnostasolla kes-kisuuren (tilaohjelmaltaan 1000-8000 m2) julki-sen rakennuksen ja ottamaan suunnitelmassa huomioon rakenne-, talotekniikkaan sekä keskei-set henkilöturvallisuuteen liittyvät vaatimukset (harjoitustehtävä). Edelleen, opiskelija ymmärtää

AO 65

julkiseen rakentamiseen liittyviä yhteiskunnallisia ja teknillisiä taustatekijöitä sekä nykyarkkitehtuu-rin kehitystrendejä (luennot).

Sisältö: Luennoilla käsitellään arkkitehtuurin ajankohtaisia kysymyksiä ja harjoitustyön aihee-seen liittyviä taustatekijöitä, suunnitteluongelmia sekä niiden ratkaisutapoja. Harjoitustehtävänä on yksi ohjattu keskisuuren julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Työhön sisältyy paloturvalli-suuden, akustiikan sekä rakenne- ja LVI-ratkaisujen periaatteiden selvitys. Vierailuluen-not ovat osa luento-opetusta.

Järjestämistapa: Luennot ja lähiopetus

Toteutustavat: 32 L + 144 D ohjattua opetus-ta. Harjoitustyö suoritetaan ohjattuna pienen julkisen rakennuksen (alle 1000 m2) arkkiteh-tuurikilpailuna. Työn yhteydessä järjestetään yhteisiä studiopäiviä ja/tai välikritiikkejä. Valmiit työt arvioidaan julkisessa kritiikkitilaisuudessa.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset: Nykyaikaisen arkkiteh-tuurin kurssit I-III

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Harjoi-tustehtävän laadinnassa sovelletaan rakenne- ja talotekniikan opetuksessa saatua tietoa. Opiskeli-ja voi kytkeä harjoitustehtävän muotoilun ope-tuksen kursseihin (sisustus- ja/tai valaistussuun-nittelu).

Oppimateriaali:

1. Luentomonistetiivistelmä

2. Muu luentojen yhteydessä ilmoitettu kirjalli-suus.

3. Aihepiiriin liittyvät arkkitehtuurijulkaisujen numerot (kuten Arkkitehti-lehti) ilmoitetaan luentojen yhteydessä erikseen

Suoritustavat: Luennot, harjoitustyö ja mah-dollinen tentti. Tentin muoto ilmoitetaan vuosit-tain erikseen. Arvosana perustuu harjoitustehtä-vän laadun arviointiin ja harjoitustehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen sekä tentin arviointiin.

Arviointiasteikko: 5-portainen

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

452504A Contemporary Architec-ture IV

Nykyaikainen arkkitehtuuri IV

ECTS credits: 15

Language of instruction: English/Finnish

Timing: spring term

Learning outcomes: The objective of the course is to initiate the students through lectures and exercises into the architecture and designing of public buildings. After completing the course the student has the skills to sketch a medium- size (approx. 1000 -8000 m2) public building, taking into account the structural, technical and important security requirements (exercise). Furthermore, the student recognizes the social and technical background, as well as and trends of contemporary architecture related with public buildings (lectures).

Contents: The lectures deal current features in architecture and specific issues related to the topic of the design exercise. The task of the exercise is to design a medium-size public build-ing, including the principles of fire safety, acous-tics, load bearing structures and technical instal-lations. Guest lectures are part of the course program.

Mode of delivery: Lectures face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: The course comprises lectures, a design exercise and an exam. The exercise is tutored in common studio sessions and intermediate critiques. The completed works are presented in an open critique. Evaluation is based on the architectural quality and implementation of the objectives of the design project, and the result of the exam.

Target group: 4th year master students. The course is intended for students in the Architec-tural Design and Building Design orientations.

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-site: contemporary architecture III or bachelor's degree.

Recommended optional programme components: Teachings of structural technol-ogy and building techniques are implemented in the exercise. The exercise is linked with the

AO 66

courses of interior design and architectural lighting.

Study materials: Summary of the lectures. List of readings will be handed out at the lec-tures.

Assessment methods and criteria: Exercise (design project and possible exam). The form of the exam will be announced each year. The grading is based on evaluation of the achieved goals of the task, quality of the exercise and exam

Grading: 1 - 5, fail

Person responsible: Professor Rainer Mahlamäki

Work placements: -

Other information: -

452505S International Studio / Con-temporary Architecture V

Nykyaikainen arkkitehtuuri V

ECTS credits: 15

Language of instruction: Finnish and English

Timing: Autumn term

Learning outcomes: The objective of the course is to widen and deepen the student's knowledge of public buildings, housing design and design in general through lectures and exer-cises. After completing the course the student can set his / her own objectives to the given task and offer solutions in the form of drawings and models.

Contents: The lectures deal current features in architecture and specific issues related to the topic of the design exercise. The student selects the topic of the task by him- / herself with the help of the teachers. The exercise should com-prise a design project (extent at least 8 ECTS) complemented by a written survey.

Mode of delivery: Lectures and face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: The exercise is tutored in common studio ses-sions and intermediate critiques. The completed works are presented in an open critique. Evalua-tion is based on the architectural quality, stand-ard and processing of the exercise.

Target group: 5th year master students

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-site: contemporary architecture IV or equivalent course.

Recommended optional programme components: The course is intended for stu-dents in the Architectural Design and Building Design orientations.

Study materials: List of readings will be hand-ed out at the lectures.

Assessment methods and criteria: The grading is based on evaluation of the achieved goals of the task, quality of the exercise.

Grading: 1 - 5, fail

Person responsible: Professor Rainer Mahlamäki

Work placements: -

Other information: -

452506A Asuntosuunnittelun kurssi

Housing Design

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper II, Keper I alku

Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehtyä asuntosuunnittelun perusteisiin luentojen ja harjoitustehtävän avulla. Opintojak-son suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaisten talotyyppien ja huoneistotyyppien erityispiirteet, asuntojen mitoituksen, teknilliset perusasiat sekä pääkohdat suomalaisen asuntosuunnittelun ja – rakentamisen historiasta. Opiskelija kykenee opintojakson suoritettuaan laatimaan yksinkertai-sen kerrostalon luonnossuunnitelmat.

Sisältö: Opintojaksoon kuuluu luentokurssi, harjoitustehtävä sekä osallistuminen yhdessä rakennussuunnittelun laboratorion kanssa järjes-tettäviin kritiikkitilaisuuksiin.

Järjestämistapa: Luennot ja lähiopetus

Toteutustavat: 12 L + 30 D ohjattua opetusta

Harjoitustehtävää ohjataan ryhmäohjaustilaisuuk-sissa ja välikritiikkitilaisuuksissa.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat

AO 67

Esitietovaatimukset: Nykyaikaisen arkkiteh-tuurin kurssit I-II

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakso muodostuu nykyaikaisen arkkitehtuurin, rakennusopin ja yhdyskuntasuunnittelun yhtei-sestä opintokokonaisuudesta. Nykyaikaisen arkkitehtuurin osuus on asuntosuunnittelun luento-osuus (syper I) ja harjoitustehtävän yleis-ohjaus koko sen keston ajan (pääpaino syper II).

Oppimateriaali: 1. Kahri, Pyykönen: Asuntosuunnittelu ISBN 951-682-076-X

2. Rakennusopin luentokokonaisuuden yhteydes-sä annettava oppimateriaali

3. Yhdyskuntasuunnittelun luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali

4. Nykyarkkitehtuurin luentokokonaisuuden yhteydessä annettava oppimateriaali

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja tekemällä harjoitustyö. Harjoitustyö arvostellaan kevätlukukauden aikana suoritetta-van rakennusopin osuuden jälkeen ja painottuu sen arkkitehtonisen kokonaislaadun arviointiin. Kokonaisarvosana muodostuu harjoitustehtävän arvosanasta.

Arviointiasteikko: 5-portainen

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

452540A Nykyaikaisen arkkitehtuu-rin vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying Courses in Contem-porary Architecture

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: vaihtelee

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää käsittelemänsä erityisaiheen sisältöä joko aiheesta kirjoittamisen tai suunni-telman avulla tai kykenee laatimaan arkkitehtuu-rikilpailuun ehdotuksen. Workshopin suoritettu-aan opiskelija kykenee ymmärtämään suunnitte-lun vaikutuksen rakentamiselle ja tekemään vähintäänkin avustavia rakennustöitä.

Sisältö: Kurssiin liittyy lyhyitä, aihepiiriä käsit-televiä luentoja esimerkkitapauksista. Harjoituk-sena on yksi ohjattu vapaavalintainen julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Tehtävänä voi olla myös osallistuminen yleiseen arkkitehtuuri-kilpailuun tai arkkitehtuuriworkshop – työsken-telyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Itsenäistä opiskelua. Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakso on vapaavalintainen ja sitä suositellaan niille opiskelijoille, jotka aikovat tehdä diplomityön nykyarkkitehtuurin tai rakennussuunnittelun alueelta.

Oppimateriaali: Aihepiiriin liittyvät ajankoh-taiset arkkitehtuurikirjoitukset ja julkaisujen projektiesittelyt (ilmoitetaan kurssin alussa erikseen)

Suoritustavat: Kurssiin sisältyy harjoitustyö ohjauksineen ja tukiluentoineen. Kurssin arvioin-ti perustuu tehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Arviointiasteikko: Kurssin arvostelu perustuu harjoitustehtävien arkkitehtonisen laadun arvi-ointiin. Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ajankohtaisiin arkkitehtuurisuuntauk-siin, rakentamisen tapoihin ja menetelmiin sekä uusiin rakennustyyppeihin kotimaisessa ja kan-sainvälisessä arkkitehtuurissa. Kurssilla voidaan opetella arkkitehtuurikilpailun tekemistä tai kurssin voi suorittaa osallistumalla arkkitehtuu-riworkshop - työskentelyyn. Workshop - työs-kentelyssä harjoitellaan suunnittelu- ja rakenta-misvaiheiden yhteensovittamista sekä itse raken-tamista.

AO 68

452550S Nykyaikaisen arkkitehtuu-rin vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying Courses in Contem-porary Architecture

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi/Enlanti

Ajoitus: vaihtelee

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija ajankohtaisiin arkkitehtuu-risuuntauksiin, rakentamisen tapoihin ja mene-telmiin sekä uusiin rakennustyyppeihin kotimai-sessa ja kansainvälisessä arkkitehtuurissa. Kurssil-la voidaan opetella arkkitehtuurikilpailun tekemistä tai kurssin voi suorittaa osallistumalla arkkitehtuuriworkshop–työskentelyyn. Workshop-työskentelyssä harjoitellaan suunnit-telu- ja rakentamisvaiheiden yhteensovittamista sekä itse rakentamista. Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää käsittelemänsä erityisaiheen sisältöä joko aiheesta kirjoittamisen tai suunni-telman avulla tai kykenee laatimaan arkkitehtuu-rikilpailuun ehdotuksen. Workshopin suoritettu-aan opiskelija kykenee ymmärtämään suunnitte-lun vaikutuksen rakentamiselle ja tekemään vähintäänkin avustavia rakennustöitä.

Sisältö: Kurssiin liittyy lyhyitä, aihepiiriä käsit-televiä luentoja esimerkkitapauksista. Harjoituk-sena on yksi ohjattu vapaavalintainen julkisen rakennuksen suunnittelutehtävä. Tehtävänä voi olla myös osallistuminen yleiseen arkkitehtuuri-kilpailuun tai arkkitehtuuriworkshop – työsken-telyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Valmiit työt esitellään julkisissa kritiikkitilaisuuksissa.

Kohderyhmä: maisterivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: suoritettuja nykyaikai-sen arkkitehtuurin opintoja

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opinto-jakso on vapaavalintainen ja sitä suositellaan niille opiskelijoille, jotka aikovat tehdä diplomityön nykyarkkitehtuurin tai rakennussuunnittelun alueelta.

Oppimateriaali: Aihepiiriin liittyvät ajankoh-taiset arkkitehtuurikirjoitukset ja julkaisujen

projektiesittelyt (ilmoitetaan kurssin alussa erikseen).

Suoritustavat: Kurssiin sisältyy harjoitustyö ohjauksineen ja tukiluentoineen. Kurssin arvioin-ti perustuu tehtävälle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Arviointiasteikko: 5-portainen

Vastuuhenkilö: Prof. Rainer Mahlamäki

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

455501P Muotoilun perusteet

Basics of Design

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätperiodeilla 1 ja 2

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä muotoiluharjoitustyön hyödyntäen työssään arkkitehtuuria lähellä ole-van muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteita. Työssä sovelletaan muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteita käytännös-sä. Opiskelija osaa ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat materiaalivalintoja ja ratkaisuja tehdessään.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on johdattaa opiske-lija arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun ja detaljitasoisen suunnittelun perusteiden ymmär-tämiseen. Luennoilla käsitellään arkkitehtuuria lähellä olevan muotoilun perusteita kestävän kehityksen näkökulma huomioiden. Tarkastelun kohteena ovat detaljisuunnittelun ja liittämisen perusteet, materiaalien, valon ja värin suhteen kokonaistarkastelu, johdatus kiintokalusteiden ja portaiden suunnitteluun sekä tutustuminen irtokalusteiden suunnitteluun valveutuneen käyttäjän näkökulmasta. Kurssiin sisältyy käynti arkkitehtuurikohteessa, jonka suunnittelija esit-telee muotoilun ja detaljisuunnittelun näkökul-masta. Harjoitustyö liittyy opiskelijan nykyaikai-sen arkkitehtuurin kurssilla tekemään asunto-suunnittelukohteeseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: Luento-opetusta 12 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 48 tuntia.

AO 69

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opintojakso kuuluu perusopintoihin. Harjoitustyö liittyy Nykyarkkitehtuuri II asuntosuunnittelun harjoi-tustyöhön.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Opiskelija osallistuu luennoille ja laatii harjoitustyön annetun ohjeen mukaan. Arvosanan määräytyy harjoitustyön perusteella. Kurssista ei järjestetä tenttiä.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Aulikki Herneoja

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot:

455522S Design in Urban Context

Muotoilu kaupunkikontekstis-sa

ECTS credits: 10 op

Language of Instruction: English.

Timing: Autumn term 1 & 2.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to recognize an indus-trially designed product and analyze its design related substance and is able to make commen-tary literary synopsis. The student can carry out an exercise work of designing an object related to urban context, applying the contents of the course as well as history of industrial design and contemporary design The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection.

Content: To give a general overview of history, theory and praxis of industrial design in the urban context and to develop the student’s facility for research.The lectures deal with main issues of the history of industrial design and recent features of design emphasis on urban context. Research skills are dealt with when students make a commentary synopsis of a book on contemporary design / designer. The view-points of sustainability are included in the lec-tures and discussions held during the course. The

emphasis of the course is on design exercise work, which is a design task object related to Urban Space Detailing course.

Mode of delivery: Contact teaching and independent studying.

Learning activities and teaching methods: 16h lectures and/or contact teaching and 80 h personal or/and group tutoring

Target group: 4th year students (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module De-sign-Led Urban Renewal. Design project is connected with Urban Space Detailing.

Study materials: Literature is given during the course.

Assessment methods and criteria: The student participates in lectures, makes lecture diary, commentary synopsis and delivers a design exercise made by given instructions. The evalua-tion is based on the outcome of the design pro-ject (2/3) and lecture diary and commentary synopsis together (1/3). No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information: -

455517A Interior Design

Sisustussuunnittelu

ECTS credits: 5-10 op

Language of Instruction: English

Timing: Spring term 1 & 2.

Learning outcomes: After completing the course the student can analyze space and make sketches for an interior, utilizing various sectors of interior design in a creative manner. The student can implement the basic concepts of interior design when presenting his / her design work. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection. When extending the course

AO 70

to 10 cr / 5 ECTS after completing the course the student can prepare working drawings and identify quality factors, displaying his / her command of the basics of designing fixed furni-ture. The student is able to apply the principles of sustainability in his / her design solutions and material selection, e.g. taking into account sorting of waste and principles of life-cycle housing.

Contents: The objective of the course is to provide students with basic skills of interior design and to guide the students to practical design work. When extending the course to 10 cr / 5 ECTS the aim of the lectures and the exercise work of the course is to deepen the students’ knowledge in special issues within interior design, in particular designing fixed furniture. Lectures deal with basic concepts of interior design and the connection between architecture and interior design and aspects of sustainable development. The focus is on materi-als, colours and lighting of the space, basics of design of fixed furniture and textiles. The exer-cise work is a sketch level design of an interior. When extending the course to 10 cr / 5 ECTS lectures deal with special issues within interior design and aspects of sustainability, with focus on fixed furniture design. The student is initiated to practices of fixture design and quality factors through analyzing two kitchens. The exercise work is a working drawing level fixture design. Visits to professionally designed interiors are included in the course.

Mode of delivery: Contact teaching and independent studying.

Learning activities and teaching methods: 12h lectures and/or contact teaching and 36h personal or/and group tutoring. When extend-ing the course to 10 cr / 5 ECTS additional 12h lectures and/or contact teaching and 36h per-sonal or/and group tutoring included

Target group: 4th year of studies (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module Design of Public Buildings. Interior Design is suggested to proceed together with course Architectural Lighting.

Study materials: Literature is given during the course.

Assessment methods and criteria: The student attends the lectures and completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja

Work placements: No.

Other information:-

455517S Architectural Lighting

Arkkitehtuurivalaistus

ECTS credits: 5-10 op

Language of Instruction: English

Timing: Spring term 1 & 2.

Learning outcomes: After completing the course the student commands the concepts of natural and artificial lighting, in order to be able to analyze the relationship between architecture and light, using basic concepts of lighting. The student can prepare a lighting scheme for his/her own design project and make a CAD-visualized lighting design based on the scheme, utilizing both natural light and various artificial light sources. The student is able to apply the princi-ples of sustainability in his/her design solutions, in utilizing natural light and in selection of light sources.

Contents: The objective of the course is to study the relationship between architecture and light. The studies cover both natural and artifi-cial light. The lectures deal with architecture and light, concepts of light, modes of lighting as well as different sources of artificial light and types of light fixtures. Both indoor and outdoor lighting solutions are studied. Aspects of sustainability and energy efficiency are included in the con-tents of the course, in connection with designing and controlling natural light, as well as selecting lighting sources and making illumination solu-tions, using artificial lighting. The project work comprises a lighting analysis of a selected interi-or and a concept level CAD-visualized lighting

AO 71

design, which is connected to the exercise work in contemporary architecture. The course in-cludes visits to places and interiors of interest within lighting design.

Mode of delivery: Contact teaching and independent studying.

Learning activities and teaching methods: 12h lectures and/or contact teaching and 36h personal or/and group tutoring.

Target group: 4th year of studies (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module Design of Public Buildings. Architectural Lighting course is suggested to proceed together with Interior Design course.

Study materials: Course literature will be announced separately.

Assessment methods and criteria: The student attends the lectures and completes a design exercise according to the instructions. The evaluation is made based on the outcome of the exercise work. No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Teacher Henrika Pihlajaniemi

Work placements: No.

Other information:

455521S Urban Space Detailing

Kaupunkitilan detaljisuunnit-telu

ECTS credits: 10 op

Language of Instruction: English.

Timing: Autumn term 1 & 2.

Learning outcomes: After completing the course the student can make a detailed plan for an urban space, taking into account various sectors and approaches of urban space detailing, including material alternatives and different lighting options. In the project work the student can apply the use of large variations of scale to an instrument of urban space detailing. Student is

able to take into account sustainable develop-ment aspects when choosing materials and mak-ing the design solutions.

Content: The aim of the course is to go deeply into issues of detailing of urban space with focus on over-all concept. The purpose is to initiate the students to utilize outdoor furniture, acces-sories and lighting in outdoor design and to acquaint the students with materials and re-quirements of designing green areas. Lectures, exercise work and visits to the site. The students make a detailed design for the site studied as an exercise work within the Urban Space Design course.

Mode of delivery: Contact teaching and independent studying.

Learning activities and teaching methods: 16h lectures + 80 h contact teaching

Target group: 4th year of studies (1st year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Course is part of module De-sign-Led Urban Renewal. Design project is connected with Urban Space Design.

Study materials: Literature is giving during the course.

Assessment methods and criteria: The student attends the lectures and completes a design exercise according to instructions. The evalua-tion is made based on outcome of the exercise work. No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information: -

455560S Advanced Studies of Archi-tectural Design

Architectural Design -syventymiskurssi

ECTS credits: 10 op

Language of Instruction: Finnish or English

AO 72

Timing: Flexible

Objectives: The aim of the course is to offer the student the possibility to go deeply into a special issue of design in a literary and /or a visual thesis and in design exercise according to his / her own choice. Chosen design issue should be attached to the theme of Contemporary Architecture V-course exercise.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to fairly independently carry out a project work related to design. In the work he / she can implement the previously learned knowledge through particular issues, which will be defined individually with the teacher. The student is able to apply the princi-ples of sustainability. Student is able to apply research skills in his / her exercise (for example research by design).

Contents: The content of the course is defined individually in co-operation with the teacher. The student completes a literary and /or a visual thesis and design exercise according to an agreed program. The course may also include 3D cad teaching, initiating the student into programs allowing free dimensional modeling or algorith-mic design. The course includes visits to sites closely related with the topic of the exercise work.

Mode of delivery: Contact teaching and independent studying.

Learning activities and teaching methods: Personal or / and group tutoring 80 hours.

Target group: 5th year of studies (2nd year of master level).

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: Belongs to master level Ad-vanced Architectural Design -module. Extension Course in Architectural Design -course is sug-gested to proceed together with course Con-temporary Architecture V.

Study materials: Course literature will be according to the chosen issue of design.

Assessment methods and criteria: The student completes a design exercise according to instructions. The evaluation is made based on

outcome of the exercise work. No exam is included in the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: University Lecturer Aulikki Herneoja.

Work placements: No.

Other information:

455511P Plastinen sommittelu I

Visual Arts I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper I ja II

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut ymmärtämään visualisen ilmaisun eri puolia ja osaa soveltaa niitä harjoi-tustöissään.

Sisältö: Kurssilla perehdytään harjoitustöiden välityksellä esine- ja tilapiirustukseen, klassiseen mallipiirustukseen sekä sommitteluun ja muovai-luun.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 6 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 92 tuntia.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssi

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu perusopintoihin. Opetus annetaan 1. opintovuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostel-laan harjoitustöiden perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Oppiaineen tarkoituksena on kehit-tää visuaalisen ilmaisun eri puolia. Tärkeänä tehtävänä on myös eri taiteen alueisiin liittyvä yleisen tietouden kartuttaminen.

AO 73

455512P Plastinen sommittelu II

Visual Arts II

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Keper I ja II

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on harjaantunut itsenäiseen luovaan työskentelyyn. Opiskelija on kurssilla oppinut analysoimaan taideteoksen suhdetta arkkitehtoni-seen tilaan. Opiskelija osaa tarkastella arkkiteh-tuurin ja värin välistä suhdetta ja osaa soveltaa oppimaansa käytännössä.

Sisältö: Kurssilla perehdytään harjoitustöiden välityksellä klassiseen mallipiirustukseen sekä sommittelu- ja väriteorioihin. Kurssilla tarkastel-laan arkkitehtuurin ja värin välistä suhdetta sekä taideteoksen suhdetta tilaan.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 6 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 92 tuntia.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssi

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu perusopintoihin. Opetus annetaan 2. opintovuoden kuluessa.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostel-laan harjoitustöiden perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Oppiaineen tavoitteena on visuaali-sen ilmaisun monipuolinen kehittäminen, har-jaantuminen itsenäiseen luovaan työskentelyyn sekä eri taiteen alueisiin liittyvän yleisen tietou-den lisääminen.

455513A Plastinen sommittelu III

Visual Arts III

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syysperiodilla 2

Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija valintansa mukaan kuvallisen ilmaisun eri menetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut valitsemansa kuvallisen ilmaisun menetelmiä ja osaa soveltaa niitä harjoi-tustyössään.

Sisältö: Valinnaisia aineita ovat grafiikka, seri-grafia, muovailu/keramiikka, maalaus tai uudet taidemuodot kuten videotaide.

Grafiikan kurssilla perehdytään lähinnä syväpai-nomenetelmiin. Muovailu-/keramiikkakurssilla syvennytään esine- ja mallimuovailun avulla erilaisiin keramiikan menetelmiin. Maalauskurs-silla perehdytään öljy- ja akryylitekniikalla maa-laamiseen. Serigrafiakurssin voi liittää myös grafiikan tai maalauskurssin täydentäväksi osaksi.

Toteutustavat: Luento- ja/tai kontaktiopetusta 6 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 74 tuntia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu kandivaiheen valinnaisiin opintojaksoihin.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Harjoitustyö. Kurssi arvostel-laan harjoitustöiden perusteella.

Vastuuhenkilö: Prof. Matti Sanaksenaho

455514A Plastinen sommittelu IV / arkkitehtuurivalokuvaus

Visual Arts IV / Architectural Photography

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätperiodilla

Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija valokuvaamisen ja digitaa-lisen raw-työmenetelmän perusteisiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija on oppinut käyttämään valokuvausvälineitä tuottaakseen digitaalista aineistoa arkkitehtuurin kuvantamiseksi.

Sisältö: Kurssilla saadaan tietoa mm. digitaali-sen järjestelmäkameran toiminnasta, objektii-

AO 74

veista, tarkennuksesta, terävyysalueesta, him-mentimen aukkokoosta, valotuksesta, valo-tusajasta ja valaistuksesta sekä digitaalisten raw-muotoisten valokuvien muokkauksesta käyttä-mällä Adobe Bridge ja Photoshop -ohjelmia. Kurssilla tutustutaan myös arkkitehtiosaston valokuvausstudioon ja studiovalojen käyttöön.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetusta 20 tuntia ja yksilö ja/tai pienryhmäohjausta 20 tuntia. Kurs-silla tehtävä harjoitustyö (n. 65 tuntia) tehdään itsenäisesti ja/tai pienryhmissä.

Kohderyhmä: kanditutkintoa suorittavat opiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo annetaan kurssilla.

Suoritustavat: Oppilaat tekevät 5 - 7 valoku-vaus- ja kuvankäsittelytehtävää sisältävän harjoi-tustyön. Kurssi arvostellaan harjoitustöiden perusteella.

Arviointiasteikko: 1–5

Vastuuhenkilö: Arkkit. Asko Leinonen

Työssä oppimista: -

Lisätiedot: -

Rakennussuunnittelun

laboratorio

453521P Rakennusopin perusteet, luentokurssi

Basics of Architectural Con-struction, lecture course

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 2, syper 1.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää rakennusopin peruskäsit-teet ja esittää puurakenteisen pientalon raken-nusosien ja rakenteiden toiminnalliset periaat-teet.

Sisältö: Arkkitehdin koulutus ja asema raken-nushankkeessa, rakennusopin ja -fysiikan perus-

käsitteet. Puu rakennusaineena, perustukset, pohjat, seinät, vesikatot, täydentävät rakennus-osat ja puurakennusten arkkitehtuuri. Kurssilla perehdytään rakennusopin peruskäsitteisiin ja rakennusosille asetettaviin vaatimuksiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Raken-nusfysiikan perusteiden, Rakennetekniikan perusteiden ja Puurakenteiden kurssit suositel-laan suoritettavaksi samanaikaisesti kurssin kans-sa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot ja tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: dosentti Jari Heikkilä

Työssä oppimista: Ei.

453221P Rakennusopin perusteet, harjoitustyökurssi

Basics of Architectural Con-struction, studio course

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2.

Osaamistavoitteet: Opiskelija on perehtynyt puun käyttöön rakentamisessa siten, että hän osaa suunnitella rankorakenteisen pientalon ja tuottaa siitä työ-, rakennuslupa ja rakennusosa-piirustukset.

Sisältö: Harjoitustyönä suunnitellaan rankora-kenteinen pientalo. Kurssin tavoitteena on pa-neutua puurakenteisen pientalon rakennusopilli-siin, -teknisiin ja -taloudellisiin kysymyksiin, rakennusosiin ja rakennustapoihin.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta ja itsenäistä opiskelua; luento-opetus, pienryhmäopetus, yksilöopetus, itsenäinen työskentely.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää nykyarkkitehtuurin kurssilla suunnitel-lun puurakenteisen majan suunnitelmia, johon kurssin harjoitustyö perustuu.

AO 75

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Raken-nusfysiikan perusteiden, Rakennetekniikan perusteiden ja Puurakenteiden kurssit suositel-laan suoritettavaksi samanaikaisesti kurssin kans-sa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Ekskursiot ja harjoitukset.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssin arvo-sana muodostuu harjoitustyön arvosanasta.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila, yliopisto-opettaja Petri Aarnio

Työssä oppimista: Ei.

453503A Kerrostalosuunnittelun kurssi

Design of Apartment Blocks

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää monikerroksisten raken-nusten rakennusosien ja rakenteiden toiminnalli-set periaatteet ja osaa soveltaa niitä kantaraken-nusosien ja täydentävien rakennusosien raken-nusopillisessa suunnittelussa. Opiskelija osaa suunnitella rakentamismääräykset täyttävän asuinkerrostalon ja tuottaa siitä työ- ja rakennus-osapiirustukset.

Sisältö: Kurssin sisältö tarkennetaan harjoitus-tehtävän annon yhteydessä. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat rakennusopin keskei-siin kysymyksiin sekä antaa valmiudet toimia energiatehokkaan asuinkerrostalon suunnittelija-na noudattaen kestävän kehityksen periaatteita.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta ja itsenäistä opiskelua; luento-opetus, pienryhmäopetus, yksilöopetus, itsenäinen työskentely.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää pohjatietona Rakennusopin perusteet -kurssin suorittamisen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa yhdyskuntasuunnittelun, nykyarkkiteh-

tuurin ja rakennusopin muodostavaa opetusko-konaisuutta. Opintojakso on valittavissa kandi-daatin työksi (kts. kandidaatin työn ohjeet). LVI-tekniikan ja Rakennusten sähköasennusten –kurssit liittyvät tähän kurssiin.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, ekskursiot, harjoituk-set ja tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssin arvo-sana muodostuu tentin ja harjoitustyön keskiar-vosta.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

Työssä oppimista: Ei.

453505A Rakennusopin ammatti-kurssi

Architectural Construction, Professional Skills

Laajuus: 3-10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehty-nyt rakennusten energiatehokkuuden periaattei-siin ja arkkitehdin tehtäviin siten, että hän osaa määritellä arkkitehdin tehtävät energiatehokkai-den rakennusten suunnittelussa. Opiskelija osaa soveltaa rakennusopillista osaamistaan vähäpääs-töisten passiivienergiarakennusten suunnittelussa sekä vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detal-jipiirustusten lähes itsenäisessä tuottamisessa.

Sisältö: Kurssin sisältö tarkennetaan harjoitus-tehtävän annon yhteydessä. Harjoitustyönä opiskelijat suunnittelevat vähäpäästöisen ja uusiu-tuvia energioita hyödyntävän energiatehokkaan rakennuksen. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat rakennusopin keskeisiin kysymyksiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin rakentami-sessa, erityisesti energiatehokkaan rakentamisen vaatimuksiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Itsenäistä opiskelua; pienryh-mäopetus, itsenäinen työskentely.

AO 76

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää aiempaa Kerrostalosuunnittelun kurs-sin suoritusta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suosi-tellaan, että kurssille osallistuja suorittaa saman-aikaisesti Energiatehokkaan rakentamisen luen-tokurssin.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Harjoitukset. Kurssi on pääosin opiskelijan omatoimiseen opiskeluun perustuva.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssin arvo-sana muodostuu harjoitustyön arvosanasta.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

Työssä oppimista: Ei.

453506A Energiatehokas rakenta-minen, luentokurssi

Energy Efficient Building, lec-

ture course

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper 1.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on perehtynyt energiatehokkaan raken-tamisen ja rakennusfysiikan periaatteisiin siten, että hän osaa soveltaa osaamistaan energiatehok-kuuslaskelmien laatimisessa ja selittää valitsemi-ensa suunnitteluratkaisujen toiminnalliset peri-aatteet.

Sisältö: Kurssilla tarkastellaan energiatehokkaan rakentamisen tavoitteita ja periaatteita sekä erilaisten suunnitteluratkaisujen rakennusfysikaa-lista toimintaa. Kurssilla perehdytään uusiutuvi-en energiamuotojen hyödyntämiseen suunnitte-lussa ja harjoitellaan energiatehokkuuslaskelmien tekoa. Kurssin tavoitteena on antaa mahdolli-suus syventää opiskelijan ymmärrystä ja osaamis-ta energiatehokkaan rakentamisen alalla.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus ja laskuharjoi-tukset.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää aiempaa Kerrostalosuunnittelu -kurssin suoritusta. Kurssin harjoitustyö tehdään kerrostalosuunnitelman pohjalta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suosi-tellaan suoritettavaksi rinnan Rakennusopin ammattikurssin ja Kerrostalon korjaus-kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Laskuharjoitukset ja tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Arvosana määräytyy tentin ja harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila, tuntiopettajat Pertti Hartikainen ja Seppo Mäkinen

Työssä oppimista: Ei

453510A LVI-tekniikka

Techniques of Plumbing, Heat-

ing and Ventilation

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla syper 2, keper 1.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa LVI-merkinnät ja osaa tulkita LVI-suunnitelmia ja määritellä LVI-järjestelmien edellyttämät tilatarpeet sekä esittää, miten järjes-telmien asennukset, huollettavuus ja vaurioiden havaittavuus on otettava huomioon suunnittelus-sa ja toteuttamisessa. Opiskelija osaa myös selit-tää LVI-järjestelmien vaikutuksen rakennusten energiataloudellisuuteen, sisäilman muodostumi-seen ja viihtyvyyteen.

Sisältö: Kurssilla annetaan yleiskäsitys rakennus-ten ilmastointi-, lämmitys-, vesi- ja viemärijär-jestelmistä. Luennot: LVI-piirustusmerkinnät ja piirustusten lukeminen, putkistojen sijoitus ja LVI-järjestelmien tilantarve. Sisäilmasto ja läm-pöviihtyvyys, sisäilmaluokitus, asuinrakennusten ilmanvaihto, rakennusten energiatalous, lämmi-tys-, vesi- ja viemärijärjestelmät, rakennusauto-maatio sekä viranomaismääräykset ja -ohjeet.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

AO 77

Toteutustavat: Ohjattua opetusta ja itsenäistä opiskelua, luento-opetus ja harjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suun-nitteluharjoitukset tehdään Kerrostalosuunnitte-lun kurssin yhteydessä oman harjoitustyön poh-jalle.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. Loppuarvosana muodostuu tenttiarvosanasta.

Vastuuhenkilö: LVI-insinööri Pentti Kuurola

Työssä oppimista: Ei.

4535I1A Rakennusten sähköasen-nukset

Electrical Installations

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa sähkötekniset merkinnät ja osaa tulkita sähkösuunnitelmia ja määritellä sähköteknisten järjestelmien edellyttämät tilatar-peet sekä esittää miten järjestelmien asennukset ja huollettavuus on otettava suunnittelussa huo-mioon. Opiskelija osaa myös selittää keinovalais-tuksen suunnittelun keskeiset kriteerit.

Sisältö: Kurssilla annetaan yleiskuva rakennus-ten sähkötekniikasta ja valaistuksesta. Luennot: Sähkötekniset järjestelmät. Piirustusmerkistö ja piirustusten lukeminen, sähköteknisten järjes-telmien tilatarpeet, asennusjärjestelmät ja –tavat. Keinovalossa näkemisen mahdollisuudet, hyvän valaistuksen vaatimukset ja valaisimet.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta ja itsenäistä opiskelua, luento-opetus ja harjoitukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suun-nitteluharjoitus tehdään Kerrostalosuunnittelun kurssin oman harjoitustyön pohjalle.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssin arvo-sana muodostuu harjoitustyön perusteella.

Vastuuhenkilö: Sähköinsinööri Rauno Häll

Työssä oppimista: Ei.

453531P Rakennetekniikan perus-teet

Structural Technology, Basic Course

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2 .

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää rakennuksen runkotyypit- ja järjestel-mät. Opiskelija osaa selittää kappaleen tasapainon ja vapaakappalekuvan käsitteen ja osaa piirtää yksinkertaisen palkin rasituskuviot. Hän osaa kertoa maaperän ja maalajien syntytavat ja tietää niiden käytön rakennusmateriaaleina ja pohjarakennuskohteena ja tietää perustamisen periaatteet.

Sisältö: Rakennuksen runko ja runkojärjestel-mät sekä runkoon kohdistuvat kuormitukset. Maamekaniikka ja pohjarakennus. Pohjatutki-mukset. Maanpaine. Perustamismenetelmät sekä routa ja routasuojaus. Statiikan peruslait ja -käsitteet. Kappaleen tasapaino. Yksinkertaisen palkin rasitussuureet. Ristikot.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena

Toteutustavat: Luennot, ohjatut harjoitustyöt ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetukse-na.

Kohderyhmä: 1. vsk:n kanditaattitason opiske-lijat

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suosi-tellaan suoritettavaksi ennen rakennusopin pe-rusteet kurssia.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava luen-tomoniste ja siinä mainittu kirjallisuus.

Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. Kurssin arvosana määräytyy tentin mukaan.

Arviointiasteikko: 1-5

AO 78

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Terva-oja

Työssä oppimista: ei

Lisätiedot: -

453532P Puurakenteet

Wooden Structures

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodilla syper 2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää puumateriaalin ominaisuudet siten, että osaa käyttää erilaisia puuperäisiä tuotteita rakennuksen rungon muodostamisessa. Opiskelija osaa suunnitella erityisesti pientalon kantavan rungon puusta ja osaa myös suuren puurakennuksen rungon muodostamisen periaat-teet. Opiskelija osaa suunnitella puurakennuksia pitkäaikaiskestävyys huomioiden ekologisesti kestävällä tavalla.

Sisältö: Puun sisäiset ominaisuudet. Säilyvyys. Palo- ja lujuusominaisuudet, Puutuotteet ja niiden rakennetekniset ominaisuudet. Liitokset. Pientalon puurunko. Pitkien jännevälien raken-teet.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustöiden ohjaus järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: 2. vsk:n kanditaattitason opiske-lijat

Esitietovaatimukset: Rakennetekniikan ja rakennusopin perusteiden kurssit

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Edellyt-tää rakennetekniikan perusteiden kurssin suorit-tamista. Suositellaan suoritettavaksi rinnan rakennusopin perusteet kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettava luen-tomoniste ja siinä mainittu lähdekirjallisuus.

Suoritustavat: Luennot, työmaaekskursio, harjoitukset ja tentti.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Terva-oja

Työssä oppimista: ei

Lisätiedot: -

453533A Suuret rakenteet

Large scale structures

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää betonia, terästä ja muurat-tavia kappaleita rakennuksen rungon muodosta-misessa ja suunnitella palo- ja äänitekniset seikat huomioivia pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. Opiskelija osaa suunnitella erityisesti suurimitta-kaavaisen rakennuksen kantavan rungon betonis-ta, teräksestä tai puusta sekä piirtää rakennuksen runkokaavion.

Sisältö: Betoni- ja teräsrakenteiden sekä muu-rattujen rakenteiden historia. Betonin, teräksen ja muurattavien rakenteiden aineosat, valmistus, ominaisuudet ja tuotteet. Rakennuksen rungon muodostaminen ja suunnitteluperiaatteet kysei-sistä materiaaleista. Paikalla tehdyt rakenteet. Valmisosarakentaminen. Liittorakenteet. Kuo-ret ja jännitetyt rakenteet. Liitokset. Korroosio- ja palosuojaus.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena. Luennot ja harjoitukset järjestetään periodiope-tuksena.

Toteutustavat: Luennot, ohjatut harjoitustyöt ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetukse-na.

Kohderyhmä: 1. vsk:n maisteritason opiskeli-jat

Esitietovaatimukset: Kanditaattitason opinnot rakennetekniikassa ja rakennusopissa

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Harjoi-tustyö kytketään nykyaikaisen arkkitehtuurin (Nark IV) harjoitustyöhön.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavat luentomonisteet ja niissä mainittu kirjallisuus.

Suoritustavat: Luennot, harjoitukset ja tentti. Kurssi on pääosin opiskelijan omatoimiseen opiskeluun perustuva.

Arviointiasteikko: 1-5

AO 79

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Terva-oja

Työssä oppimista: ei

Lisätiedot:

453535P Rakennusfysiikan perus-

teet

Basics of Building Physics

Laajuus: 2op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeilla keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee rakennusfysiikan keskeiset käsitteet siten, että hän ymmärtää lämmön, ilman ja kosteuden siirtymisen rakenteissa ja osaa selittää tyypillisten rakennusvaurioiden syyt. Opiskelija osaa tehdä yhteenvedon tärkeimpien rakennusaineiden ominaisuuksista ja vaikutuksis-ta sisäilman laatuun. Opiskelija ymmärtää myös matalaenergiaratkaisujen edut ja haitat.

Sisältö: Asuminen ja rakenteet ennen ja nyt, lämmön siirtyminen rakenteissa, rakenteiden U-arvo, lämmöneristäminen ja –eristeet, ilman ja vesihöyryn virtaus rakenteissa ja rakenteiden tiiveys, kosteuden siirtyminen vetenä ja höyrynä, kosteuden lähteet, kosteuden eristäminen ja eristemateriaalit, sisäilman laatu, matalaener-giarakentamisen erityispiirteet.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: 1. vsk:n kanditaattitason opiske-lijat

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suosi-tellaan suoritettavaksi ennen Rakennusopin perusteet kurssia.

Oppimateriaali: Luennoilla jaettu ja esitetty materiaali, kurssin aikana jaettavan kirjallisuus-luettelon mukaan.

Suoritustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.

Arviointiasteikko: 1-5

Vastuuhenkilö: DI Seppo Mäkinen

Työssä oppimista: Ei

453540A Rakennusopin vaihtuva-sisältöinen kurssi

Varying Courses in Architec-tural Construction

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Vaihtelee vuosittain.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehty-nyt johonkin rakennusopin osa-alueeseen siten, että hän osaa soveltaa rakennusopillista osaamis-taan vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detal-jipiirustusten itsenäisessä tuottamisessa ja esittää valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset peruste-lut.

Vaihtoehtoisesti opiskelija osaa kirjoittaa itsenäi-sesti työskennellen valitsemaltaan rakennusopin osa-alueelta kirjallisen tutkielman, jossa hän osaa analysoida, selittää ja arvioida tarkastelemaansa rakennusopillista ongelmaa.

Sisältö: Kurssi on vaihtuvasisältöinen. Kurssin voi suorittaa joko suunnitelma- tai tutkielma-muotoisena. Kurssilla laaditaan kulloisenkin tehtävän edellyttämä määrä työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia sekä selostuksia. Näin opiskeli-jalla on mahdollisuus perehtyä rakennussuunnit-teluun ja syventää rakennusopillista osaamistaan. Rakennusopin vaihtuvasisältöisen kurssin voi suorittaa myös tutkielmamuotoisena. Tällöin opiskelija laatii tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta. Kurssin tavoitteena on antaa mahdolli-suus syventää taitojaan rakennusopin alalla.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Yksilöopetus ja itsenäinen työskentely.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Kurssi on vapaasti valittava. Suori-tus opiskelijan valitsemalla tavalla.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssiin ei sisälly tenttiä, joten arvosana määräytyy harjoi-tustyön tai tutkielman perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

AO 80

Työssä oppimista: Ei.

453550S Rakennusopin vaihtuva-sisältöinen kurssi

Varying Courses in Architec-tural Construction

Laajuus: 5-10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Vaihtelee vuosittain.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija on itsenäisesti työskennellen perehty-nyt johonkin rakennusopin osa-alueeseen siten, että hän osaa soveltaa rakennusopillista osaamis-taan vaikeiden ja vaativien rakennusosa- ja detal-jipiirustusten itsenäisessä tuottamisessa ja esittää valitsemiensa ratkaisujen toiminnalliset peruste-lut.

Vaihtoehtoisesti opiskelija osaa kirjoittaa itsenäi-sesti työskennellen valitsemaltaan rakennusopin osa-alueelta kirjallisen tutkielman, jossa hän osaa analysoida, selittää ja arvioida tarkastelemaansa rakennusopillista ongelmaa.

Sisältö: Kurssi on vaihtuvasisältöinen. Kurssin voi suorittaa joko suunnitelma- tai tutkielma-muotoisena. Kurssilla laaditaan kulloisenkin tehtävän edellyttämä määrä työ-, rakennusosa- ja detaljipiirustuksia sekä selostuksia. Näin opiskeli-jalla on mahdollisuus perehtyä rakennussuunnit-teluun ja syventää rakennusopillista osaamistaan. Rakennusopin vaihtuvasisältöisen kurssin voi suorittaa myös tutkielmamuotoisena. Tällöin opiskelija laatii tutkielman erikseen sovittavasta aiheesta. Kurssin tavoitteena on antaa mahdolli-suus syventää taitojaan rakennusopin alalla.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Yksilöopetus ja itsenäinen työskentely.

Oppimateriaali: Kurssin aikana jaettavan kirjallisuusluettelon mukaan.

Suoritustavat: Kurssi on vapaasti valittava. Suoritus opiskelijan valitsemalla tavalla.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Kurssiin ei sisälly tenttiä, joten arvosana määräytyy harjoi-tustyön tai tutkielman perusteella.

Vastuuhenkilö: professori Jouni Koiso-Kanttila

Työssä oppimista: Ei.

Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio

454521P Kaupunkisuunnittelun historia

History of Urban Design

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi (osa kirjallisuudesta vie-raskielistä)

Ajoitus: Syper 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija tunnistaa kaupunkisuunnittelun eri kehitysvaiheet ja kaupunkirakennustaiteen kes-keiset osatekijät. Hän kykenee lisäksi kuvaamaan kirjallisesti ja kaaviokuvin piirtäen kaupunki-suunnittelun eri aikakausien pääperiaatteet. Opiskelija osaa myös itsenäisesti hankkia suunnit-telun tausta-aineistoa. Hän tunnistaa ja osaa jäsentää kaupunkirakennustaiteen osatekijöitä sekä soveltaa niitä kaupunkitilan suunnitteluteh-tävässä.

Sisältö: Luennoilla esitellään kaupunkirakennus-taiteen keskeiset osatekijät, eri aikakausien kaupunkisuunnittelun yleisiä kehitysvaiheita, suomalaisten kaupunkien historiallista kehitystä sekä erityisesti 1900-luvun suomalaista kaupun-kisuunnittelua. Harjoitustehtävien tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat kaupunkirakennustai-teen osatekijöihin sekä niiden soveltamiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 32 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin: ---

Oppimateriaali: Luentomonisteet. Muu kirjal-lisuus ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Harjoitustyö ja tentti. Harjoi-tustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3.

Arviointiasteikko: 1-5.

AO 81

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: ---

454501A Kaupunkisuunnittelun seminaarikurssi

Urban Design Seminar Course

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi (oppimateriaali pääosin englanninkielistä).

Ajoitus: Syper 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on antaa käsitys seminaarikäytännöistä ja kaupunki-rakennustaiteen teorian kehityskaaresta, tavoit-teena on myös harjoituttaa kirjoitustaitoa sekä antaa valmiuksia referoida, analysoida ja tulkita alan kirjallisuutta. Kurssin suoritettuaan opiskeli-ja tuntee seminaarikäytännön, tunnistaa kaupun-kisuunnittelukirjallisuuden tärkeimmät teokset sekä osaa laatia kirjallisuutta annetusta näkökul-masta tulkitsevan referaatin.

Sisältö: Kurssi muodostuu seminaarityöskente-lystä (pääasiassa klassikkokirja- ja referaattiesitte-lyistä sekä ohjaus- ja arviointikeskustelusta) sekä tulkitsevan referaatin kirjoittamisesta. Tulkin-tanäkökulma muuttuu vuosittain.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua

Toteutustavat: 12 tuntia luentoja (sisältäen klassikkoseminaarit) + 18 tuntia ohjattua opetus-ta.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Toteu-tus mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä 902011P Tekniikan englanti 3 -kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kaupunkirakennustaiteen klassikkokirjallisuus.

Suoritustavat: Opintojaksoon osallistuva osallistuu kaikkiin klassikkoseminaareihin (tai suorittaa optiotentin) ja luovuttaa parityönä laadittavan harjoitustyön. Referaatti muodostaa arvosanasta 75 % ja seminaarissa opponointi 25 %.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Silloin kun toteutus yhteistyössä 902011P Tekniikan englanti 3 -opintojakson kanssa, referaatti kirjoitetaan englanniksi.

454523A Pienaluesuunnittelu

Neighbourhood Design

Laajuus: 5op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Keper 1.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija ymmärtää tilasuunnittelun ja toi-minnallisen suunnittelun perustekijöiden väliset yhteydet sekä tunnistaa ihmisen ja rakennetun ympäristön vuorovaikutussuhteen periaatteet. Hän kykenee hahmottamaan suunnittelualueen piirteet jäsennetysti ja laatimaan yleissuunnitel-matasoisen aluesuunnitelman.

Sisältö: Opintojaksolla annetaan perustiedot kaupunkitilan suunnittelusta. Luennoilla käsitel-lään alueen tilasuunnittelun perustekijöitä sekä eri toimintojen suunnittelua. Harjoitustehtävänä on yleissuunnitelmatasoisen aluesuunnitelman laatiminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 16 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Kaupunkisuunnittelun historia (454521P).

Yhteydet muihin opintojaksoihin: ---

Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä Asuin-aluesuunnittelu, Jalkanen, R., Kajaste, T. et al., Rakennustieto, Helsinki, ISBN 951-676-446-0.

Suoritustavat: Harjoitustyö (osuus arvosanasta 2/3) ja tentti (osuus arvosanasta 1/3).

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik.

Opetuskieli: Suomi.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: ---

AO 82

454503A Asemakaavasuunnittelu

Town Planning

Laajuus: 8op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syper 1.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa kertoa suomalaisen alueiden-käytön suunnittelujärjestelmän pääperiaatteet ja asemakaavan laatimisprosessin. Opiskelija ym-märtää ja tunnistaa erilaiset asemakaavamerkin-nät ja -määräykset. Hän osaa soveltaa oppimaansa asemakaavatasoisessa suunnittelutehtävässä ja osaa laatia virallista kaavakarttaa vastaavat asiakir-jat.

Sisältö: Luennoilla käsitellään suomalaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kaavoi-tusprosessia sekä yleisesti maankäytön suunnitte-lua laadukkaan asuinympäristön, liikenteen ja vihersuunnittelun näkökulmista. Lisäksi perehdy-tään kaava- ja rakennussuunnittelun väliseen rajapintaan. Harjoitustehtävänä on asumispainot-teisen, useammasta korttelista koostuvan alueen asemakaavatasoinen suunnittelu. Palautettava harjoitustyöaineisto sisältää tietokoneavusteisesti laadittavan asemakaavaluonnoksen.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 12 tuntia luentoja + 64 tuntia ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Pienaluesuunnittelu (454523A).

Yhteydet muihin opintojaksoihin:. Kurs-sin harjoitustyö liittyy Asuntosuunnittelun kurs-siin (A452506A) ja Kerrostalosuunnittelun kurssiin (453503A).

Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä erilli-nen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Harjoitustyö, workshop ja tentti. Harjoitustyön painoarvo 2/3 ja tentin 1/3.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opintojakso siihen sisältyvine harjoitustöineen voi muodostaa kandidaattivai-heen päättötyön (ns. kandityö). Kandityön laatiminen ohjeistetaan erikseen.

454522S Urban Space Design

Kaupunkitilan suunnittelu

Language of Instruction: English.

Timing: Autumn term 1-2.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to recognize features of current interest within the design of public urban space, and to identify interaction between the built environment, society, culture, technol-ogy and nature. The student is able to demon-strate various programs, plans (including strate-gic projects) and aims for the development of the functional and physical environment. The stu-dent is able to carry out a thematic analysis, set design goals, and to produce a multi-functional development plan for urban spaces, including a concept design of public urban spaces.

Content: The lectures deal especially with the design of public urban spaces, objectives and programs intended for developing the design management of such areas. The exercise work focuses on thematic design and development of the functional and physical environment within an urban context.

Mode of delivery: Contact teaching plus independent studying.

Learning activities and teaching methods: 16 h lectures + 80 h contact teaching in design studio (including workshop).

Target group: 4th year Master’s level stu-dents.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: The Course is part of the module “Design-Led Urban Renewal”. The design pro-ject is connected with Urban Space Detailing (455521S).

Study materials: Literature will be announced separately.

AO 83

Assessment methods and criteria: Exercise (design project). Grading is based on the exer-cise.

Grading: 1-5.

Person responsible: Prof. Hennu Kjisik.

Work placements: No.

Other information: -

454526S Eheyttävä yhdyskunta-suunnittelu

Integrative Urban Planning

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun kehitysvaiheet ja teoriat sekä käytännön menetelmät. Opiskelija osaa myös esittää kestävän yhdyskuntasuunnittelun pääperiaatteet sekä asettaa suunnittelutavoitteita. Lisäksi opiskelija osaa käyttää erilaisia perusselvi-tyksiä sekä arvioida ja perustella niiden riittä-vyyttä osana kestävän yhdyskunnan suunnittelua. Hän osaa myös tuottaa itse suunnittelualuetta koskevia selvityksiä erilaisia tiedonkeruumene-telmiä hyödyntäen, analysoida kerättyä aineistoa sekä tehdä siitä johtopäätöksiä. Opiskelija osaa soveltaa analyysitietoa alueellisen kehittämis-suunnitelman laatimisessa.

Sisältö: Luennot käsittelevät ekologisesti, ta-loudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestä-vien yhdyskuntien suunnittelun haasteita, eheyt-tävää yhdyskuntasuunnittelua, täydennysraken-tamista ja kaupunkikehittämistä. Seminaarityöskentely painottuu alueidenkäytön suunnitteluun liittyviin perus- ja muihin selvityk-siin (esim. maisema- ja luontoselvitykset jne.) sekä eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun käytän-töihin. Harjoitustyö koostuu sekä kirjallisista selvitystehtävistä, suunnittelualueen analyysistä että eheyttävään yhdyskuntasuunnitteluun liitty-västä suunnittelutehtävästä, jossa tehdään sekä yleispiirteistä että detaljisuunnittelua.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 16 tuntia luentoja + 16 tuntia seminaaria + 64 tuntia muuta ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (4. vuosikurs-sin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin:. Opin-tojakson harjoitustyö liittyy kohdealueensa kautta Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristö hoito –kurssiin (451511A). Opintojakso on osa Kestävä kaupunkikehittäminen -modulia.

Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä erilli-nen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Eri osatehtävistä koostuva harjoitustyö.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: ---

454505S Kuntasuunnittelun kurssi

Municipal Planning

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun kehitysvaiheet ja teoriat sekä käytännön menetelmät. Opiskelija osaa myös esittää kestävän yhdyskuntasuunnittelun pääperiaatteet sekä asettaa suunnittelutavoitteita. Lisäksi opiskelija osaa käyttää erilaisia perusselvi-tyksiä sekä arvioida ja perustella niiden riittä-vyyttä osana kestävän yhdyskunnan suunnittelua. Hän osaa myös tuottaa itse suunnittelualuetta koskevia selvityksiä erilaisia tiedonkeruumene-telmiä hyödyntäen, analysoida kerättyä aineistoa sekä tehdä siitä johtopäätöksiä. Opiskelija osaa soveltaa analyysitietoa alueellisen kehittämis-suunnitelman laatimisessa.

Sisältö: Luennot käsittelevät ekologisesti, ta-loudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestä-vien yhdyskuntien suunnittelun haasteita, eheyt-tävää yhdyskuntasuunnittelua, täydennysraken-tamista ja kaupunkikehittämistä. Seminaarityöskentely painottuu alueidenkäytön

AO 84

suunnitteluun liittyviin perus- ja muihin selvityk-siin (esim. maisema- ja luontoselvitykset jne.) sekä eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun käytän-töihin. Harjoitustyö koostuu sekä kirjallisista selvitystehtävistä, suunnittelualueen analyysistä että eheyttävään yhdyskuntasuunnitteluun liitty-västä suunnittelutehtävästä, jossa tehdään sekä yleispiirteistä että detaljisuunnittelua.

Järjestämistapa: Lähiopetus, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 16 tuntia luentoja + 16 tuntia seminaaria + 64 tuntia muuta ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (4. vuosikurs-sin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin:. Opin-tojakson harjoitustyö liittyy kohdealueensa kautta Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristö hoito –kurssiin (451511A). Opintojakso on osa Kestävä kaupunkikehittäminen -modulia.

Oppimateriaali: Luentomonisteet sekä erilli-nen kirjallisuusluettelo.

Suoritustavat: Eri osatehtävistä koostuva harjoitustyö.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: ---

454560S Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi

Extension course / Urban Planning

Laajuus: 5-10 op

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Syper 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa kuvata erilaisia yleispiirteisen yhdyskuntasuunnittelutehtävän tausta-, selvitys- ja tutkimusaineiston tuottamisen ja soveltamisen tapoja sekä osaa selostaa niiden tehtävän osana strategista alueidenkäytön suunnittelua.

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään seminaari-työskentelyn ja harjoitustehtävän kautta yleispiir-teiseen ja strategiseen yhdyskuntasuunnitteluun

liittyvän tutkimuksen ja käytännön suunnittelu-työn väliseen rajapintaan.

Järjestämistapa: Lähiopetusta, lisäksi itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 24-48 tuntia ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (5. vuosikurs-sin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi liittyy harjoitustyön kohdealueen kautta saman-aikaisesti järjestettävään Kuntasuunnittelun kurssiin (454505S). Kurssi on osa Strateginen yhdyskuntasuunnittelu -moduulia.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Kirjallinen harjoitustyö ja osallistuminen seminaareihin. Arviointi perustuu harjoitustyöhön.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: ---

454540A Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Urban De-sign / Planning

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti.

Ajoitus: Syper 1-2 / Keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisia ilmiöitä sekä hahmottaa niiden vaikutuksia yhdyskuntien toiminnalliseen ja tilalliseen suunnitteluun. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa erilaisissa yhdyskuntien suunnittelu-tehtävissä.

Sisältö: Kurssin sisältönä ovat ajankohtaiset yhdyskuntasuunnittelun aiheet, kuten erilaiset pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät suunnittelu-tehtävät ja teemat.

Järjestämistapa: Pääosin itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 8-64 h ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Kandivaiheen opiskelijat.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

AO 85

Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Opintojakson suoritustapa ilmoitetaan vuosittain erikseen. Perusvaihtoeh-dot ovat osallistuminen kilpailustudioon (opiske-lijakilpailu tai yleinen kilpailu), kesäkouluun tai teemalliseen harjoitustyöstudioon. Arviointi perustuu harjoitustyöhön.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik, prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opiskelija voi sisällyttää tämän opintojakson valinnaisiin opintoihinsa.

454550S Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi

Varying courses in Urban De-sign / Planning

Laajuus: 2-10 op

Opetuskieli: Suomi tai englanti.

Ajoitus: Syper 1-2 / Keper 1-2.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisia ilmiöitä sekä hahmottaa niiden vaikutuksia yhdyskuntien toiminnalliseen ja tilalliseen suunnitteluun. Opiskelija osaa soveltaa kriittisesti oppimaansa erilaisissa yhdyskuntien suunnittelutehtävissä.

Sisältö: Kurssin sisältönä ovat ajankohtaiset yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkikehittämisen aiheet, kuten esimerkiksi kehittyvien maiden kaupunkisuunnitteluun, vastuulliseen suunnitte-luun tai pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät suun-nittelutehtävät ja teemat.

Järjestämistapa: Pääosin itsenäistä opiskelua.

Toteutustavat: 8-64 h ohjattua opetusta.

Kohderyhmä: Maisterivaiheen (4. vuosikurs-sin) opiskelijat.

Esitietovaatimukset: ---

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa Kestävä kaupunkikehittäminen –moduulia.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan erikseen.

Suoritustavat: Opintojakson suoritustapa ilmoitetaan vuosittain erikseen. Perusvaihtoeh-dot ovat osallistuminen kilpailustudioon (opiske-lijakilpailu tai yleinen kilpailu) tai teemalliseen harjoitustyöstudioon. Arviointi perustuu harjoi-tustyöhön.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointi 1-5.

Vastuuhenkilö: Prof. Hennu Kjisik, prof. Helka-Liisa Hentilä.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opiskelija voi sisällyttää tämän opintojakson myös valinnaisiin opintoihinsa, mikäli hän ei suorita sitä osana yhdyskuntasuun-nittelun opintosuuntaan kuuluvaa Kestävä kau-punkikehittäminen -moduulia.

KO 86

4. Konetekniikan osasto

Toimisto puh. 0294 482 020, vaihde 0294 480 000, ohivalinta 0294 48 + alanumero. Toimisto avoinna ma-pe 8:00 - 15:45. Henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi Osaston www-sivut: www.oulu.fi/konetekniikka

4.1. Henkilökunta

Osastonjohtaja:

NISKANEN, Juhani, TkL, professori, koneenra-kennusoppi, puh. 0294 482 081.

Professorit:

ARGATOV, Ivan, D.Sc. teknillinen mekaniikka HAATAJA, Mauri, TkT, auto- ja työkonetek-niikka LAPPALAINEN, Kauko, TkL, tuotantotekniikka MALASKA, Mikko, TkT, rakennesuunnittelu NISKANEN, Juhani, TkL, koneenrakennusoppi PORTER, David, Ph.D., fysikaalinen metallur-gia

Tutkimusprofessori:

AHO, Timo, TkT, rakentamisteknologia

Dosentit:

HAKALA, Matti, TkT, teknillinen mekaniikka HEIKKILÄ, Rauno, TkT, konetekniikka, erityi-sesti rakentamisteknologian ja rakentamisen automaatio LARKIOLA, Jari, TkT, muokkaustekniikka LEINONEN, Arvo, TkT, turveteknologia LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi PÄÄRNI, Asko, TkT, tietokoneavusteinen koneensuunnittelu SALLINEN, Mikko, TkT, konetekniikka ja rakentamisen langattomat järjestelmät, erityisesti rakentamisteknologia, mekatroniikka ja kone-diagnostiikka. VINHA, Juha, TkT, rakennusfysiikka VÄHÄ, Pentti, TkT, koneautomaatio

Yliopistonlehtorit:

KOIVUROVA, Hannu, TkT, teknillinen meka-niikka LEINONEN, Jouko, TkT, metallioppi LIEDES, Toni, TkT, mekatroniikka ja konediag-nostiikka LUMIJÄRVI, Jouko, TkT, teknillinen mekaniik-ka NOUSIAINEN, Olli, TkT, materiaalitekniikka

Lehtorit:

SAARI, Reijo, DI, konetekniikka TYNI, Pekka, TkL, koneautomaatio

Yliopisto-opettajat:

HANNILA, Raimo, TkL JUUSO, Martti, TkL, tuotantotekniikka KANGASPUOSKARI, Matti, TkL KORPELA, Tapio, TkL, koneensuunnittelu LAHTINEN, Hannu, TkL LAUKKANEN, Jari, TkL LIEDES, Hannu, DI LOUHISALMI, Yrjö, TkL PAAVOLA, Jussi, DI PIRKOLA, Heikki, DI VALTONEN, Markku, DI

Tohtorikoulutettavat:

ANTIKAINEN, Eino, DI LAURILA, Jouni, DI NISKANEN, Perttu, DI PORTER, Jyri, DI PYYKKÖNEN, Juha, DI

Laboratorioinsinöörit:

ALATALO, Matti, DI HEIKKALA, Jouko, DI

KO 87

JÄRVENPÄÄ, Seppo, DI VÄLIHEIKKI, Osmo, DI

Opintoneuvoja:

SAARI, Reijo, DI, lehtori, puh. 0294 482 087

Toimisto:

KORHONEN, Arja, osastosihteeri, puh. 0294 482 020

Tiedekirjasto Tellus

Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittely-osiosta.

4.2. Konetekniikan

koulutusohjelma

4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue

Konetekniikan koulutusohjelma suuntautuu laaja-alaisesti seuraaville tehtäväalueille: koneen-suunnittelu-, tuotekehitys-, laskenta-, tuotanto-, myynti-, markkinointi- ja materiaali-insinöörin, teollisuuden laadunvalvonta- ja kunnossapitoin-sinöörin sekä tutkijan tehtävät. Koulutusohjelma antaa sopivan pohjan myös teknillisen opetuksen ja kaupan alalle.

Koneinsinööri työskentelee pääasiassa Suo-men metalliteollisuuden parissa kuten metallin perusteollisuudessa, konepajoissa sekä alan suunnittelutoimistoissa. Metalliteollisuuden merkitys kansantaloudessamme on suuri sekä uusien työpaikkojen luojana että ulkomaanvien-timme lisääjänä.

Eräät koneteollisuuden erikoisalojen tuotteet ovat saavuttaneet vientikaupassa huomattavaa menestystä ja tunnustusta omaperäisten kon-struktiivisten ratkaisujen takia. Tällaisia tuotteita ovat mm. paperikoneet. Menestys perustuu suurelta osin yritysten omaan tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan. Tutkimus- ja tuotekehitys-toiminnan laajenemisella ja syventymisellä on siten merkittävä osuutensa metalliteollisuuden menestykseen.

4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet

Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-, laskenta-, tuotannonjohto- sekä kunnossapitoteh-täviin. Ohjelman tarkoituksena on antaa myös valmiudet toimintaan alan hallinto-, myynti- ja koulutustehtävissä.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytyk-set alan kehityksen seuraamiseen. Tutkinto antaa myös valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteel-lisiin työskentelytapoihin. Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa ammatillisten valmiuksien lisäksi edellytykset jatkuvaan oppimiseen ja edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävän viestintä- ja kielitaidon. Koulutus perus-tuu tieteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöi-hin ja se antaa hyvät valmiudet diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamiseen.

Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet konetekniikan ja suorittamansa opintosuunnan erityisosaamista vastaavat käsit-teet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itse-näisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Hän ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti, kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.

Konetekniikan koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä ja kykenee johtamaan ja kehittä-mään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja sekä kykenee johta-maan asioita ja ihmisiä ja kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Hän kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja vastaamaan muiden kehityksestä.

Konetekniikan koulutusohjelman suoritta-neella diplomi-insinöörillä on valmius jatkuvaan oppimiseen ja valmiudet tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulko-puoliselle yleisölle. Konetekniikan koulutusoh-

KO 88

jelman suorittanut diplomi-insinööri kykenee myös vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähin-tään yhdellä vieraalla kielellä.

4.2.3. Opintosuunnat ja

osaamistavoitteet

Konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelija voi valita kandidaattivaiheen 2. lukuvuoden syyslu-kukauden lopussa itselleen joko auto- ja työ-konetekniikan, koneensuunnittelun, materiaali-tekniikan, mekatroniikan ja konediagnostiikan, rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologian, teknillisen mekaniikan, tuotantotalouden tai tuotantotekniikan opintosuunnan.

Tekniikan kandidaattiopintojen ensimmäisenä lukuvuonna opiskellaan pääasiassa matemaattis-luonnontieteellisiä perusopintoja ja yhteisiä ammattiaineita. Seuraavina kahtena vuonna opiskellaan yhteisiä ja opintosuuntakohtaisia ammattiaineita sekä täydentäviä ja valinnaisia opintoja. Tämä tapahtuu kuuntelemalla luentoja sekä osallistumalla laskuharjoituksiin, seminaa-reihin, suunnittelu- ja laboratorioharjoituksiin. Opiskeluun liittyvät oleellisena osana tehdasvie-railut - ekskursiot - teollisuuslaitoksiin sekä käytännön harjoittelu alan teollisuudessa.

Opiskelijalle pyritään antamaan hyvä mate-maattis-luonnontieteellinen perustieto. Ammat-ti- ja syventävät opinnot suuntautuvat opinto-suunnan mukaisille aloille. Opetuksessa pyritään kuitenkin aina laaja-alaiseen koneinsinöörin ammattikuvaan.

Diplomi-insinöörivaiheessa opinnot koostuvat oman opintosuunnan aine- ja syventävistä opin-noista sekä laaja-alaisuutta antavista täydentävistä opinnoista.

Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnalla syvennytään raskaan kuljetuskaluston sekä eri-laisten työkoneiden suunnitteluun, tuotekehityk-seen ja konstruktiotekniikkaan. Opintosuunnalta valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat mo-nenlaisiin tehtäviin vaativasta työkoneiden tuote-kehityksestä erilaisiin viranomaistehtäviin. Opis-kelijat voivat oman valintansa perusteella täyden-tää osaamistaan teknillisen mekaniikan, mekatroniikan tai tuotantotalouden alueelle.

Auto- ja työkonetekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija tuntee perusteet ajoneu-

vomekaniikasta, ajoneuvomääräyksistä ja autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmistä ja poltto-moottoritekniikasta. Hän kykenee analysoimaan eri autojen ja työkoneiden ajoneuvomekaanisia ratkaisuvaihtoehtoja käyttäen moderneja lasken-ta- ja suunnittelutyökaluja sekä arvioimaan eri-laisten moottorivaihtoehtojen tarkoituksenmu-kaisuutta. Hän kykenee myös arvioimaan ajo-neuvojen ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskelija tuntee keskeiset ajoneuvomääräykset ja kykenee kriittisesti analysoimaan alan tieteellistä tietoa ja soveltamaan sitä autojen ja työkoneiden suunnittelu- ja kehitystyössä.

Koneensuunnittelun opintosuunnalla ovat sy-ventäviä ammattiaineita yleinen koneensuunnit-telu lähtien uuden tuotteen hausta sen kehittämi-seen markkinakelpoiseksi tuotteeksi sekä paperia ja puumassaa valmistavien koneiden konstruk-tiotekniikka ja kunnossapito. Molemmissa pääai-neissa annetaan koneensuunnitteluun, tuotekehi-tykseen ja tutkimustoimintaan tähtäävää koulu-tusta Opintosuunnalla voi syventyä myös koneautomaation, mekatroniikan ja robottitek-niikan opintoihin sekä tietotekniikan sovellutuk-siin. Lisäksi tuotantotalouden aineet lisäävät laaja-alaisuutta. Koneensuunnittelun koulutuk-sen saaneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet nopeasti tutkimuksen, tuotekehityksen, kone-teknisen tuotannon, kunnossapidon ja markki-noinnin asiantuntijatehtäviin. Koneensuunnitteli-jan koulutuksen monipuolisuus tarjoaa hyvän pohjan kokonaisuuden hallintaan, mikä mahdol-listaa uralla etenemisen vaativiinkin johtotehtä-viin.

Koneensuunnittelun opintosuunnan suoritta-nut opiskelija osaa määritellä olemassa olevalle tai kehitettävälle tuotteelle kriteerit, jotka sille asetetaan tuotesuunnittelutavoitteiksi. Hän tuntee nykytekniikan tarjoamat ratkaisuvaih-toehdot ja osaa ideoida ja tuottaa systemaattisesti uusia ratkaisuvaihtoehtoja asettamiensa tavoittei-den saavuttamiseksi. Hän pystyy mitoittamaan ja analysoimaan eri ratkaisuvaihtoehdot käyttäen moderneja laskenta- ja suunnittelutyökaluja sekä hallitsee materiaalinvalintakriteerit ja tuotanto-menetelmät suunnittelutyössä tarvittavassa laajuudessa. Hän kykenee arvioimaan suunnitel-tavan tuotteen ympäristövaikutuksia sen elinkaa-ren ajalla. Opintosuunnan suoritettuaan opiskeli-

KO 89

ja tuntee eri teollisoikeudet siinä laajuudessa, että osaa hakea tuotteelle soveltuvaa suojaa ja välttää muiden teollisoikeuksien loukkauksia.

Materiaalitekniikan opintosuunnalla ovat pää-ammattiaineina yleinen metalli- ja materiaalioppi (fysikaalinen metallurgia), materiaalien tutki-mustekniikka sekä metallien muokkaustekniikka. Materiaalitekniikan suuri merkitys näkyy erityi-sesti metalliteollisuudessa, mutta myös monilla muilla tekniikan ja elämän eri aloilla. Kehittyneet materiaalit erikoisominaisuuksineen antavat uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja erilaisiin käyttöso-vellutuksiin muuttaen samalla suunnittelua ja tuotantotekniikkaa. Tietotekniikka, simulointi ja uudet elektronioptiset tutkimusmenetelmät tehostavat materiaalien kehittämisistä. Materiaa-li-insinöörin koulutustavoitteena on kehittyä erilaisten materiaalien, eritoten metallien, val-mistusta, ominaisuuksia ja käyttöä tunteva asian-tuntijaksi, joka toimii monipuolisissa kehitys-, laadunvalvonta-, käyttö- tai tutkimustehtävissä metallien jalostusyrityksissä, konepajoissa, elekt-roniikkateollisuudessa tai tutkimuslaitoksissa.

Materiaalitekniikan opintosuunnan suoritta-nut opiskelija hallitsee erityisesti metallien val-mistus-, lämpökäsittely- ja liittämismenetelmät sekä niissä käytettävien prosessiparametrien vaikutuksen metallituotteiden mikrorakenteisiin ja ominaisuuksiin. Hän osaa myös huomioida erilaisten kuormitusten ja käyttöolosuhteiden asettamat vaatimukset metallimateriaalien valin-nalle eri käyttökohteisiin. Lisäksi opiskelija tuntee muidenkin rakennemateriaalien kuten muovien, keraamien ja komposiittien tärkeim-mät ominaisuudet ja valintakriteerit.

Mekatroniikan ja konediagnostiikan opinto-suunnalla on mahdollista erikoistua joko meka-troniikkaan tai konediagnostiikkaan.

Mekatroniikan erikoistumisalueen tavoitteena on kouluttaa koneinsinöörejä, joilla on riittävät perustiedot myös elektroniikasta ja tietoteknii-kasta. Hyödyntämällä näitä aloja koneensuunnit-telussa, voidaan koneiden toimintoja automati-soida tai rakentaa ominaisuuksiltaan täysin uusia koneita. Koneiden pitkälle kehitetty automaatio on olennainen tekijä pyrittäessä niiden yhä jous-tavampaan ja tuottavampaan käyttöön. Mekatro-niikka integroi ”älyn” tuotteisiin. Opiskelijat perehdytetään mekatronisten tuotteiden suunnit-teluun niin, että he kykenevät toimimaan tällä

ripeää kehitystä kaipaavalla alueella. Mekatronii-kan opintosuunnalla on yhteys Oulun seudulla voimakkaasti kehittyneeseen elektroniikkateolli-suuteen.

Mekatroniikan syventymiskohteen suorittanut opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata nykyaikaisten, moniteknisten koneiden ohjaus- ja säätöperiaat-teet sekä yleisimmät toimilaite- ja anturointirat-kaisut. Hän osaa arvioida erilaisten elektronisten säätö- ja ohjausjärjestelmien soveltuvuutta kone-ohjauksiin, ja valita sovelluskohteeseen tarkoi-tuksenmukaisen järjestelmän. Opiskelija osaa käyttää mekatroniikan alueen tärkeimpiä suun-nittelutyökaluja. Hän pystyy mitoittamaan meka-tronisissa järjestelmissä käytettäviä toimilaitteita ja valitsemaan tarkoitukseen sopivat anturit. Hän osaa myös analysoida mekaanisesti ja säätötekni-sesti monimutkaisten koneiden osakokonaisuuk-sia, ja mitata järjestelmien suorituskykyä.

Konediagnostiikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet vaativiin paperi-, teräs- ja prosessiteollisuuden sekä voimalaitosten kunnossapito- ja käynnissäpitotehtäviin. Lisäksi heitä on konepajoissa haastavissa modernisointi-, tuotekehitys- ja huoltotehtävissä. Osa näistä erikoisosaajista sijoittuu diagnostiikkaan ja käyt-tövarmuuteen liittyviin tutkimustehtäviin. Kun-nossapitotehtävät antavat myös mahdollisuuden edetä yritysten ylimpään johtoon saakka.

Konediagnostiikan syventymiskohteen suorit-tanut diplomi-insinööri osaa perustellen selittää, mikä on teollisuuslaitoksen kunnossapidon tavoi-te ja merkitys tuotannon kokonaistehokkuuden, käyttövarmuuden, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Hän tunnistaa koneen kunnon ja tuot-teen laadun välisen yhteyden. Hän osaa myös käyttää kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä käsitteitä sekä esitellä keskeiset kunnos-sapitostrategiat ja organisointitavat. Opiskelija on selvillä koneiden kunnon diagnostiikan merki-tyksestä kunnossapidossa ja osaa käyttää moni-puolisesti konediagnostiikan mittaus- ja ana-lysointimenetelmiä tavoitteenaan kone- ja laite-vaurioiden ennaltaehkäisy. Näitä menetelmiä käyttäen hän kykenee tunnistamaan koneiden tyypillisimmät viat ja arvostelemaan niiden vakavuusastetta sekä ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Opis-kelija osaa myös käyttää alan keskeisiä standarde-ja ja ottaa huomioon kunnossapidon koneiden

KO 90

suunnittelulle asettamia vaatimuksia. Näillä toimenpiteillä varmistetaan tehtaiden ja voima-laitosten turvallinen käyttö. Samalla alennetaan niiden elinkaarikustannuksia ja huolehditaan siitä, että ympäristöystävällinen ajotapa toteutuu.

Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologi-an opintosuunnalla erikoistutaan joko rakenne-suunnitteluun tai rakentamisteknologiaan. Ra-kennesuunnitteluun syventyvät opiskelijat pe-rehdytetään erilaisten rakenteiden, mm. rakennusten ja siltojen, analysointiin, suunnitte-luun ja mitoitukseen. Rakentamisteknologian opiskelijat syventyvät opinnoissaan rakentamis-prosesseihin sekä rakentamisen tuotannon tekno-logisiin kysymyksiin. Opinnoissa perehdytään myös korjausrakentamiseen, elinkaarisuunnitte-luun sekä matalaenergiarakentamiseen. Opinto-suunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittu-vat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennusliikkeisiin, raken-nusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin orga-nisaatioihin.

Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknologi-an opintosuunta antaa laajat tiedot rakennusalan perusteista. Opetuksessa hyödynnetään tehok-kaasti tietotekniikan, rakenteiden numeerisen analyysin sekä tietomallinnuksen uusimpia sovel-lutuksia.

Opintosuunnalla erikoistutaan joko rakenne-suunnitteluun tai rakentamisteknologiaan.

Rakennesuunnitteluun syventyvä opiskelija osaa analysoida, suunnitella ja mitoittaa erilaisia kantavia ja muita puu-, betoni, teräs- ja teräs-betoniliittorakenteita. Hän voi käytännön koke-muksen kartuttua hakea lainsäädännössä määri-teltyjä kaikkein vaativimpien rakenteiden suun-nittelijan pätevyyksiä.

Rakentamisteknologiaan syventyvä opiskelija osaa suunnitella ja ohjata rakentamisprosessia, suunnitella infrahankkeita sekä käyttää nykytek-nologian ja automaation tarjoamia mahdollisuuk-sia talon-, sillan- ja pohjarakentamisen toiminta-prosesseissa. Opiskelija voi vaikuttaa tutkintonsa laaja-alaisuuteen valitsemalla täydentäviä opinto-ja esimerkiksi tuotantotalouden tai ympäristö-tekniikan alalta.

Opintosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiestehtäviin insinööritoimistoihin, rakennus-

liikeisiin, rakennusaineteollisuuteen sekä julkisen sektorin organisaatioihin.

Teknillisen mekaniikan opintosuunta koulut-taa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat analysoida koneiden, rakenteiden ja laitteiden mekaanista käyttäytymistä analyyttisesti, numeerisesti ja kokeellisesti. Näiden analyysien tuloksena syntyy turvallisia, luotettavia, kestäviä ja ympäristöään häiritsemättömiä tuotteita. Statiikka ja dyna-miikka luovat pohjan lujuusopin opintojaksoille ja nämä edelleen elementtimenetelmien ja väräh-telymekaniikan opinnoille. Teknillisen mekanii-kan taitoja tarvitaan mitä moninaisimmissa tehtä-vissä mm. lääketieteen tekniikassa. Opintosuun-nalta valmistuvat käyttävät työssään jokapäiväisenä apuna tietokonetta. Työ voi olla tutkimusta, tuotekehitystä, vaurioselvitystä tai suunnittelua. Teknillisen mekaniikan diplomi-insinööri on erikoisasiantuntija, joka tekee työ-tään yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa.

Teknillisen mekaniikan opintosuunnan valin-nut opiskelija tietää teknillisen mekaniikan käsit-teistön ja teoriat konetekniikkaan oleellisesti kuuluvilla osa-alueilla siten, että osaa soveltaa niitä käytännön suunnittelutehtävissä. Hän tietää ja osaa soveltaa erilaisia analyyttisiä, numeerisia ja kokeellisia menetelmiä konetekniikkaan liitty-vissä teknillisen mekaniikan ongelmissa. Opinto-suunnalta valmistunut osaa käyttää nykyaikaisia laskentatyökaluja ja -ohjelmistoja yllä esitettyjen ongelmien ratkaisussa. Hän osaa toimia osana projektiryhmää oman alansa asiantuntijana. Lisäksi hänellä on oman erikoitumisalansa teo-reettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perus-tuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen.

Tuotantotalouden opintosuunta kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tekniikan tunte-muksen lisäksi hyvät tiedot tuotantoelämään ja markkinointiin liittyvistä taloudellisista, hallin-nollisista ja johtamistaidon kysymyksistä. Opin-tosuunnan suorittaneet diplomi-insinöörit sijoit-tuvat tehtäviin, joissa vaaditaan yritystalouden ja markkinoinnin tuntemusta. Tällaisia tehtäviä on sekä teollisuusyrityksissä, niiden sidosryhmissä että julkisen hallinnon organisaatioissa.

Tuotantotalouden opintosuunta tarjoaa opis-kelijalle laaja-alaisen käsityksen tuotannon,

KO 91

tuotantoyrityksen ja tilaustoimitusketjun johta-misesta ja hallinnasta sekä projektitoiminnasta.

Tuotantotalouden opintosuunnalta valmistu-nut diplomi-insinööri osaa analysoida ja arvioida erilaisten organisaatioiden tuotantotaloudellisia havaintoja ja ilmiöitä. Tuotantotalouden opinto-suunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa suunnitella, kehittää ja perusmenetelmillä johtaa tuotannollista toimintaa. Lisäksi opintosuunnalta valmistunut osaa edistää tuottavuutta ja laatua sekä ratkaista innovaatiotoiminnan ja tuotannolli-sen toiminnan haastaviakin ongelmia

Tuotantotekniikan opintosuunnalla ovat pää-ammattiaineina konepajan valmistustekniikka, tuotantoautomaatio, tuotannonohjaus ja -suunnittelu sekä tuotantotalous. Vaihtoehtoisesti voidaan syventyä elektroniikan tuotantotekniik-kaan. Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet konepajan ja muun valmistavan teollisuuden käyttöinsinööreiksi, tuotannon teknisen suunnittelun esimiehiksi, tuotantopäälliköiksi, tehtaanjohtajiksi, eri teolli-suuden alojen kunnossapitoinsinööreiksi ja -päälliköiksi sekä erilaisiin teknisen kaupan tehtä-viin.

Tuotantotekniikan opintosuunnan suorittanut opiskelija osaa selittää tuotannon suunnittelu- ja valmistusjärjestelmät tukitoimintoineen. Hän hallitsee konepaja- sekä elektroniikkatuotannon valmistustoiminnot ja -menetelmät. Hän osaa soveltaa eri tekniikoita tuotantoautomaation toteutuksessa. Lisäksi hän kykenee arvioimaan laitteistovaihtoehtojen kannattavuuksia sekä rakennetietoa valitessaan kokonaistehokkaita tuotantoratkaisuja

Opintosuuntiin jakautuminen tapahtuu 2. vuosikurssin syyslukukauden jälkeen. Asiasta järjestetään opiskelijoille syyslukukauden aikana tiedotustilaisuus ilmoitustaululla erikseen ilmoi-tettavana ajankohtana sekä annetaan hakuohjeet. Tämän jälkeen opiskelijat jättävät hakemuksensa osaston kansliaan marraskuun loppuun mennes-sä. Mikäli jollekin opintosuunnalle on halukkaita enemmän kuin osasto katsoo tarkoituksenmukai-seksi ottaa, valinta suoritetaan pitäen kriteerinä opiskelumenestystä.

4.2.4. Opintoneuvonta

Konetekniikan osastolla harjoitetaan uusien opiskelijoiden ohjaus- ja tukimuotoina pienryh-

mäohjausta ja omaopettajatoimintaa sekä osaston opintoneuvojan antamaa opintoneuvontaa. Toiminnan tavoitteena on mm.:

opastaa opiskelijaa tavoitteelliseen opiske-luun ja opintojen suunnitteluun

opastaa opiskelijaa tuntemaan oman oppiai-neensa opiskeluprosessi

seurata ja tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa

saada opiskelija kiinnostuneeksi itsensä ja opiskelualansa kehittämisestä

parantaa laitoksen opiskelijapalautteen saantia

Opintoneuvonta on kiinteässä yhteydessä pienryhmäohjaukseen siten, että 1. vuosikurssille pakollisen pienryhmäohjauksen lakattua ryhmän toiminta jatkuu kullekin ryhmälle järjestettävien omaopettajan sekä opintoneuvojan ryhmätapaa-misten muodossa. Ryhmätapaamiset ovat aluksi omaopettajan tai opintoneuvojan kokoon kutsu-mia. Myöhemmässä vaiheessa yksilötapaamisia opiskelijan tarpeen mukaan. Tarkoitus on, että opiskelijalla on koko opiskeluajan samat tukihen-kilöt, joiden kanssa hän voi keskustella kaikista opintoihinsa liittyvistä asioista. Erityisesti diplo-mi-insinöörivaiheessa myös oman opintosuunnan professorit osallistuvat opiskelijan ohjaukseen.

4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2013 ja 2014 aloittaville

Tämän opetussuunnitelman on tarkoitus koskea vuonna 2013 ja 2014 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia myös vuonna 2013 ja 2014 aloittaneiden opetussuunnitelmaan, siitä ilmoite-taan opiskelijoille erikseen.

Konetekniikan koulutusohjelmassa kaksivai-heisen diplomi-insinööritutkinnon kokonaislaa-juus on 300 opintopistettä (op), josta tekniikan kandidaattitutkinnon laajuus on 180 op ja sitä seuraavan DI-vaiheen laajuus on 120 op.

Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivai-heen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Kandi-daatintutkinto koostuu kaikille yhteisistä perus- ja aineopinnoista, opintosuunnittain määräytyvis-tä opintosuunnalle valmistavista opinnoista, täydentävistä opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Kandidaatintutkinto on

KO 92

suunniteltu suoritettavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa.

Opintosuunta valitaan toisen opiskeluvuoden syyslukukauden lopussa. Konetekniikan koulu-tusohjelmassa on kahdeksan opintosuuntaa: Auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu, materiaalitekniikka, mekatroniikka ja konediag-nostiikka, rakennesuunnittelu ja rakentamistek-nologia, teknillinen mekaniikka, tuotantotalous sekä tuotantotekniikka.

Opiskelija valitsee kandidaattivaiheessa omal-le opintosuunnalleen valmistavan moduulin lisäksi täydentäviksi opinnoikseen jonkin toisen opintosuunnan täydentävän moduulin sekä noin 10 op valinnaisia opintoja.

Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opin-noissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valinnaisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee vähintään 180 op.

Valinnaiset opinnot voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja.

Kandidaatintyön suorittamisesta saa lisäohjei-ta osaston opintoneuvojalta, osaston www-sivuilta sekä oman opintosuunnan kandidaatin-työn ohjaajilta. Lista kandidaatintyön ohjaajista on nähtävänä osaston ilmoitustaululla.

Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan ai-emmin valitun opintosuunnan moduuli, aiemmin valitun toisen opintosuunnan täydentävä moduuli sekä erikoismoduuli ja diplomityö. Näiden lisäksi opiskelijan pitää suorittaa joko oman opinto-suunnan syventävä moduuli tai oma täydentä-vä/syventävä moduuli. Oma täydentä-vä/syventävä moduuli voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulko-maisen yliopiston opintoja. Oma täydentä-vä/syventävä moduuli voi sisältää esimerkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopin-toja. Suunnitelma omasta täydentäväs-tä/syventävästä moduulista valmistellaan etukä-teen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväksytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti.

Diplomi-insinöörivaiheen pitää sisältää yhdes-sä diplomityön kanssa vähintään 60 op syventäviä opintoja.

Mikäli jokin moduuli sisältää opintojakson, jonka opiskelija on jo suorittanut muissa opin-noissaan, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomi-työn kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op.

Joitakin opintojaksoja voidaan esim. taloudel-lisista syistä johtuen joutua jättämään luennoi-matta opinto-oppaan mukaisesti. Tällaisista muutoksista ilmoitetaan S-käytävän ilmoitustau-lulla ja osaston www-sivuilla lukukauden alussa.

4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2013 aloittaneille

Ennen vuotta 2013 aloittaneet uuden tutkinto-järjestelmän mukaan opiskelevat opiskelijat noudattavat Tekniikan kandidaatin tutkinnon osalta heille vuosikursseittain vahvistettua ja päivitettyä opetussuunnitelmaa lukuunottamatta aiemmissa opetussunnitelmissa olevia opintojak-soja 031019P Matriisialgebra, joka voidaan korvata opintojaksolla 460084P Konetekniikan analyysimenetelmät ja 521141P Ohjelmoinnin alkeet joka voidaan korvata opintojaksolla 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perus-teet.

Diplomi-insinöörivaiheen opetussuunnitel-mana käytetään kaikille uuden tutkintorakenteen mukaisesti opiskeleville tämän opinto-oppaan DI-vaiheen mukaisia tutkintovaatimuksia lu-kuunottamatta erikoismoduulia, josta on kaksi eri versiota vuosikursseille 2005-2006 ja 2007-2014. Päivitettyä opetussuunnitelmaa ja opinto-jaksojen korvaavuuslistaa saa Konetekniikan osaston kansliasta ja opintoneuvojalta. Opinto-neuvoja tiedottaa opetussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista osaston ilmoitustaululla ja www-sivuilla.

KO 93

4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille

Siirtymäkauden päätyttyä kesällä 2010 kaikille vanhan tutkintojärjestelmän mukaan ennen vuotta 2005 aloittaneille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma HOPS.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohja-na on tiedekunnan hyväksymät siirtymäsäännöt uuteen tutkintoon siirtymiseksi.

Tarkemmat siirtymäsäännöt löytyvät tiede-kunnan www-sivuilta osoitteesta: http://www.oulu.fi/ttk/siirtymasaannot.

Siirtymäsääntöjen mukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma valmistellaan opintoneuvojan opastuksella. HOPSin periaatteet käsitellään osaston opetuksen kehittämistyöryhmässä ja hyväksytetään tiedekunnassa.

4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2013 ja 2014 aloittaville

ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille

Insinöörien opetussuunnitelma vaihtelee riippu-en insinööriopintojen koulutusalasta. Insinöö-

riopintojen osalta sovelletaan osaston hyväksy-mää koulutusohjelman hyväksilukukäytäntöä. Hakemus insinööritutkinnon perusteella hyväksi-luettavien opintojaksojen yhdistelmästä valmis-tellaan yhdessä osaston opintoneuvojan kanssa konetekniikan osaston hyväksyttäväksi.

Pääsääntöisesti hyvän alavastaavuuden omaa-vat saman alan AMK-insinöörit hyväksytään suoraan tutkinnon ylempään DI-vaiheeseen ja he joutuvat lisäksi suorittamaan noin 30 opintopis-teen verran ns. siltaopintoja kandidaattivaiheesta aiempia AMK-insinöörin opintoja täydentämään. Nämä ns. siltaopinnot eivät kuulu suoritettavaan DI-tutkintoon eivätkä siten ole opintotukikelpoi-sia.

KO 94

4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Syventävät moduulit noin 20 op tai Täydentävät moduulit noin 20 op

Erikoismoduuli noin 10 op

Täydentävät moduulit noin 20 op

Opintosuuntien moduulit noin 40 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot noin 10 op

Täydentävä moduuli noin 10 op

Opintosuunnille valmistavat moduulit noin 40 op

Perus- ja aineopinnot 112op

KO 95

TEKNIIKAN KANDIDAATTIVAIHE

PERUS- JA AINEOPINNOT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1,2,3 I 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4,5,6 I 460084P Konetekniikan analyysimenetelmät 7,0 1,2,3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4,5,6 II 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 3,0 1 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I 761104P Yleinen aaltoliikeoppi 3,0 5 I 780109P Kemian perusteet 4,0 1,2 II 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1,2,3 I 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 II 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 464052A CAD 3,5 4,5 I 902009- Vieras kieli 6,0 1-6 I,II 904055P 901008P Toinen kotimainen kieli 2,0 1-6 III 555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1,2,3 II 460083P Opiskelu ja sen suunnittelu1 1,0 1,2,3 I 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 II-III 460101A Lujuusoppi I 7,0 4,5,6 I 461018A Dynamiikka 4,0 4,5,6 II 464055A Koneensuunnittelu I 8,0 1-6 II 464051A Koneenpiirustus 3,5 1,2,3 I 463052A Valmistustekniikka 5,0 4,5 I 461035A Lämpö- ja virtaustekniikka I 3,5 4,5 II 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 1,2,3 II 461016A Statiikka 5,0 1,2,3 I 460085A Ohjelmatyökalut 3,0 5,6 II 463053A Tuotantotekniikka I 3,5 4,5,6 II 460001A Harjoittelu 5,0

Yhteensä 112,0 1 sisältää osaston ja tiedekunnan informaatiopäivän sekä osallistumisen pienryhmäohjaukseen.

OPINTOSUUNNALLE VALMISTAVAT MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II

KO 96

464085A Tuotesuojaus 3,5 2 III 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 III 462050A Autotekniikan perusteet 5,0 3,4,5 III

Yhteensä 40,0

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 III 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

Yhteensä 40,0

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 465095A Metallien muovaus 3,5 6 III 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4 II 463058A Valimotekniikka 3,5 2,3 III

Yhteensä 36,0

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 462051S Mekatroniikka 5,0 4,5,6 III 462053A Koneautomaation anturitekniikka 5,0 1,2,3 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

Yhteensä 40,5

KO 97

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Laajuus Periodi Suosit op vsk. 461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 1,2,3 III 460118A Rakennusmateriaalit 3,0 4,5,6 III 460117A Rakennesuunnittelun perusteet 6,0 1,2,3 III 460154A Betonitekniikan perusteet 4,0 1,2,3 III 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet 3,0 4,5,6 III

Yhteensä 42,5

Teknillinen mekaniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 461012A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 7,0 1,2,3 III 461013A Pintarakenteet 5,0 4,5,6 III

Yhteensä 37,5

Tuotantotalous

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 721412A Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 1,2,3 III 721172A Johdon laskentatoimi 5,0 4,5,6 II 555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1,2,3 III 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5,6 III 555282A Projektinhallinta 4,0 4,5,6 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 II 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 4,0 1,2,3 III

Yhteensä 38,0

KO 98

Tuotantotekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461011A Lujuusoppi II 7,0 1,2,3 II 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5,6 II 462021A Koneautomaatio I 5,0 4,5,6 II 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 III 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 II 463058A Valimotekniikka 3,5 2,3 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

Yhteensä 37,0

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464056A Koneensuunnittelu II* 6,0 1-6 III tai 464087A Kunnossapitotekniikka* 5,0 6 III 462050A Autotekniikan perusteet 5,0 3,4,5 III

Yhteensä 10,0-11,0

* vaihtoehtoisia

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 III 464085A Tuotesuojaus* 3,5 2 III tai 464087A Kunnossapitotekniikka* 5,0 6 III

Yhteensä 9,5-11,0

* vaihtoehtoisia

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465095A Metallien muovaus 3,5 6 III 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4,5 III

Yhteensä 7,0

KO 99

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462053A Koneautomaation anturitekniikka 5,0 1,2,3 III 464087A Kunnossapitotekniikka* 5,0 6 III tai 462051S Mekatroniikka* 5,0 4,5,6 III

Yhteensä 10,0 * vaihtoehtoisia

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 1,2,3 III 460118A Rakennusmateriaalit 3,0 4,5,6 III 460117A Rakennesuunnittelun perusteet 6,0 1,2,3 III

Yhteensä 12,0

Teknillinen mekaniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461012A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 7,0 1,2,3 III 461013A Pintarakenteet 5,0 4,5,6 III

Yhteensä 12,0

Tuotantotalous

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1,2,3 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 II 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 4,0 1,2,3 III

Yhteensä 9,0

Tuotantotekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

463058A Valimotekniikka 3,5 2,3 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 III 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III

Yhteensä 11,5

KO 100

VALINNAISET OPINNOT

Valinnaiset opinnot 10 op voivat sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia aineopintotasoisia Oulun yli-opiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Valinnaisina opintoina voi suorittaa esimerkiksi lisää kieliopintoja. Kieliopintoja voi kuitenkin sisältyä tutkinnon minimilaajuuteen enintään 18 op.

Mikäli opintosuunnalle valmistava moduuli ja opiskelijan valitsema täydentävä moduuli sisältävät samoja opintojaksoja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää valin-naisia opintoja siten, että yhdessä kandidaatintyön kanssa kandidaatintutkinnon laajuudeksi tulee 180 op.

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

900060A Tekniikan viestintä 2,0 1-3/4-6

III

469081A Kandidaatintyö 8,0 4,5,6 III 469080A Kypsyysnäyte tekniikan kandidaatin tutkin-

nossa 0,0

Yhteensä 10,0

DIPLOMI-INSINÖÖRIVAIHE

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460071A Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I 5,0 1,2,3 IV 460072S Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II 8,5 4,5,6 IV 460073A Polttomoottoritekniikka I 3,5 4,5,6 IV 460074S Polttomoottoritekniikka II 5,0 1,2,3 V 460075S Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät 3,5 1,2,3 V 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka 3,5 1,2,3 IV 462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV

Yhteensä 39,5

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV 464058S Koneensuunnittelun erikoistyö* 8,5 tai 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV 464084S Paperiteollisuuden koneet erikoistyö* 8,5

KO 101

462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV

Yhteensä 40,0 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465063S Mikrorakennemuutokset metalliseoksissa 7,0 1,2,3 IV 465064S Metalliseosten lujuus 7,0 4,5 IV 465084S Fysikaalinen metallurgian ht:t 4,0 4,5,6 IV 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 1 IV 465080S Hitsausmetallurgia 8,5 4,5 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet3 3,5 2,3 IV/V 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV

Yhteensä 40,0 3 luennoidaan vuorovuosina

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Mekatroniikan syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 462052S Mekatroniikan jatkokurssi 8,0 1,2,3 IV 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. 5,0 4,5,6 IV 521413A Digitaalitekniikka I 6,0 1,2,3 IV 463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 5,0 3,4 IV

lisäksi valittava kaksi opintojaksoa seuraavista 462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka 3,5 1,2,3 IV 462038A Hienomekaniikka 3,5 3,4,5 IV

Yhteensä 40,0

Konediagnostiikan syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV

KO 102

462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V

464057S Koneensuunnittelu III* tai 7,0 4,5 IV 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV

Yhteensä 41,5 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Rakennesuunnittelun syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460136S Puurakenteiden suunnittelu 4,0 1,2,3 IV 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460148S Betonirakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460155S Betonitekniikka 4,5 4,5,6 IV 460160S Rakennusfysiikka 3,5 4,5,6 IV 488115S Geomekaniikka 5,0 3,4 IV 460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu 5,0 4,5 IV 460165A Rakentamistalouden perusteet I 3,0 3,4 IV 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet* 4,0 4,5,6 IV 460154A Betonitekniikan perusteet** 4,0 1,2,3 IV

Yhteensä 41,0

* koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2014 opintojakso on kandidaattivaiheessa ** koskee vain vuosikurssia 2008, vuosikursseilla 2009-2014 opintojakso on kandidaattivaiheessa

Rakentamisteknologian syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet# 4,0 1,2,3 IV 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet# 4,0 1,2,3 IV 488115S Geomekaniikka# 5,0 3,4 IV 460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu# 5,0 4,5 IV 460165A Rakentamistalouden perusteet I# 3,0 3,4 IV 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet#* 4,0 4,5,6 IV lisäksi valittava vähintään 18,5 op seuraavista 460154A Betonitekniikan perusteet** 4,0 1,2,3 III 460155S Betonitekniikka 4,5 4,5,6 IV 460160S Rakennusfysiikka 3,5 4,5,6 IV 460170A Liikennetekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV

KO 103

460176A Väylätekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV 460180S Tierakentaminen ja sen automaatiosovellu-

tukset 5,0 4,5,6 IV

460182S Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden auto-maatiosovellutukset

5,0 4,5,6 IV

488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 488121S Yhdyskuntien geotekniikka 5,0 1,2 V

Yhteensä vähintään 39,5 # Pakollisia * koskee vain vuosikursseja 2005-2007, vuosikursseilla 2008-2014 opintojakso on kandidaattivaiheessa ** koskee vain vuosikurssia 2008, vuosikursseilla 2009-2014opintojakso on kandidaattivaiheessa

Teknillinen mekaniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461028S Teknillisen mekaniikan mittaukset 6,0 IV/V 461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi3 5,0 2,3 IV/V 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 V

Yhteensä 40,0 3 luennoidaan vuorovuosina

Tuotantotalous

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555380S Laatujohtaminen 5,0 5,6 IV 555320S Strateginen johtaminen 5,0 1,2,3 IV 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 1,2,3 IV 555321S Riskien hallinta 3,0 1,2,3 IV 721704A Business Logistics 5,0 3,4 IV 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1,2,3 IV 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4,5,6 IV lisäksi valittava kaksi seuraavista 555348S Teknologiajohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555347S Teknologiajohtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555326S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555327S Tuotannon johtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555388S Projektijohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555386S Projektijohtamisen seminaari 5,0 1-3 V

Yhteensä 38,0

KO 104

Tuotantotekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

463054S Tuotantotekniikka II 2 17,0 2-6 IV 463059S Tietokoneavusteinen valmistus 4,0 1 IV 463062S Tuotannon laatu 3,5 1,2 IV 463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 5,0 3,4 IV 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 2,3 IV 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 4,5 IV 463068S Lasertyöstö 3,5 3,4 IV 465095A Metallien muovaus 3,5 6 IV

Yhteensä 43,5 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Auto- ja työkonetekniikka (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460071A Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I 5,0 1,2,3 IV 460072S Autojen ja työkon. rakennejärjestelmät II 8,5 4,5,6 IV 460073A Polttomoottoritekniikka I 3,5 4,5,6 IV 460074S Polttomoottoritekniikka II 5,0 1,2,3 V 460075S Kokeelliset moottoreiden tutk.menetelmät 3,5 1,2,3 V 460076A Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka 3,5 1,2,3 IV

Koneensuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV tai 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 2,3 IV

Yhteensä 22,0 * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

KO 105

Materiaalitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465080S Hitsausmetallurgia* 8,5 4,5 IV tai 465090A Valssaustekniikka* 8,0 1,2,3 V 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet3 3,5 2,3 IV/V 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV

Yhteensä 23,0-23,5 * vaihtoehtoisia 3 luennoidaan vuorovuosina

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 462052S Mekatroniikan jatkokurssi 8,0 1,2,3 IV 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. 5,0 4,5 IV 462038A Hienomekaniikka 3,5 3,4,5 IV 462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV

Konediagnostiikan syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V

Yhteensä 20,0

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Rakennesuunnittelun syventymiskohde

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 3,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 3,5 4,5,6 IV 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet 3,0 4,5,6 IV 460136S Puurakenteiden suunnittelu 4,0 1,2,3 IV 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV

Yhteensä 20,0

KO 106

Teknillinen mekaniikka ja rakentamisteknologia

Tarkoitettu Rakennesuunnittelun syventymiskohteen opiskelijoille

(Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 V 461023A Kantavien rakenteiden optimointi3 5,0 1,2,3 IV/V 460170A Liikennetekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV 460176A Väylätekniikan perusteet 5,0 4,5,6 IV 488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 488121S Yhdyskuntien geotekniikka 5,0 1,2 V 460180S Tierakentaminen ja sen automaatiosov. 5,0 4,5,6 IV 460182S Talo- ja sillanrakentaminen ja niiden auto-

maatiosovellutukset 5,0 4,5,6 IV

460166S Rakentamistalouden perusteet II 3,0 1,2,3 V 460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosov. 5,0 1,2,3 V 460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 1,2,3 V 463062S Tuotannon laatu 3,5 1,2 IV 3 luennoidaan vuorovuosina

Teknillinen mekaniikka (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461026S Kiinteän kontinuumin mekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 V 461023A Kantavien rakenteiden optimointi3 5,0 1,2,3 IV/V 3 luennoidaan vuorovuosina

Tuotantotalous (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

721412A Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 1,2,3 IV 721172A Johdon laskentatoimi 5,0 4,5,6 IV 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 IV 555282A Projektinhallinta 4,0 5,6 IV 555323S Hankintatoimen johtaminen 3,0 1,2,3 IV

KO 107

555323S Ostamisen hallinta 3,0 1,2,3 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4,5,6 IV 555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4,5,6 IV

Tuotantotekniikka (Valitaan vähintään 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

463055S Tuotantotekniikka II (luennot)* 5,0 2,3 IV 463062S Tuotannon laatu * 3,5 1,2 IV 463059S Tietokoneavusteinen valmistus 4,0 1,2,3 IV 463060S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu 3,5 4,5 IV 463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka 5,0 3,4 IV 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 1,2,3 IV 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 4,5 IV 463068S Lasertyöstö 3,5 3,4 V 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 465095A Metallien muovaus 3,5 6 IV 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 IV * pakollinen

KO 108

SYVENTÄVÄT MODUULIT

Syventävän moduulin sijaan opiskelija voi suorittaa myös oman täydentävän/syventävän moduulin, joka voi sisältää opiskelijan vapaasti valitsemia vähintään aineopintotasoisia Oulun yliopiston tai jonkin muun koti- tai ulkomaisen yliopiston opintoja. Oma täydentävä/syventävä moduuli voi sisältää esi-merkiksi kielikeskuksen tarjoamia kieli- tai viestintäopintoja. Suunnitelma omasta täydentäväs-tä/syventävästä moduulista valmistellaan etukäteen yhdessä opintoneuvojan kanssa ja sen sisältö hyväk-sytään osaston erillisen ohjeen mukaisesti. Auto- ja työkonetekniikan opiskelijoille suositellaan syven-tävän moduulin suorittamista, jotta saavutetaan opintosuunnan koulutukselliset tavoitteet.

Mikäli opintosuunnan moduuli tai DI-vaiheen täydentävä moduuli on sisältänyt samoja opintojakso-ja, päällekkäisyys korvataan suorittamalla ko. opintopistemäärän verran lisää syventävän moduulin tai oman täydentävän/syventävän moduulin opintoja siten, että yhdessä diplomityön kanssa diplomi-insinöörivaiheen laajuudeksi tulee 120 op.

Auto- ja työkonetekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3 IV 462022S Koneautomaatio II 5,0 2,3 IV 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunn.* 5,0 4,5,6 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä* 1,0 IV

vähintään 19,0 *Valinnainen kurssi, jonka opiskelija voi halutessaan suorittaa

Koneensuunnittelu (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV tai 464074S Paperiteollisuuden koneet2* 7,0 2,3,4 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 IV 463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu 3,5 2,3 V 462038A Hienomekaniikka 3,5 3,4,5 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuun. 5,0 4,5,6 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 2,3 IV 463067A Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka 3,5 4,5 IV 461020S Elementtimenetelmien jatkokurssi 5,0 2,3 V 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460128S Teräsrakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV

KO 109

* valitaan opintojakso, jota ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin

Materiaalitekniikka (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

465090A Valssaustekniikka 8,0 1,2,3 V 465094A Uuniteknologia 4,0 3 V 465088S Elektronioptiikan sovellukset3 3,5 2,3 IV/V 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 461021S Murtumismekaniikka 5,0 4,5,6 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 477041S Experimental Design 5,0 4 IV 477421S Metallurginen termodynamiikka 6,0 1,2,3 IV tai 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1,2,3 IV 477422A Metallurgiset prosessit 6,0 4,5,6 IV tai 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1,2,3 V 477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset mene-

telmät 10,0 4,5,6 IV

300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV 3 luennoidaan vuorovuosina

Mekatroniikka ja konediagnostiikka

Mekatroniikan syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 IV 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 IV 464085A Tuotesuojaus 3,5 2 IV 461019S Värähtelymekaniikka 6,0 4,5,6 IV 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1,2 IV 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4,5 IV 477604S PID-säädön perusteet 3,0 1 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaa-

tiossa 4,0 5 IV

521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4,5,6 IV 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4,5,6 IV 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1,2,3 IV 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 521404S Digitaalitekniikka II 5,0 1,2 IV 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV 462035A Mekanismioppi* 3,5 2,3 IV

KO 110

462038A Hienomekaniikka* 3,5 3,4,5 IV * voidaan valita ne opintojaksot, joita ei ole suoritettu opintosuunnan moduulissa

Konediagnostiikan syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II 3,5 1,2 IV 461034A Elementtimenetelmät II 3,5 3,4 IV 465062S Materiaalitekniikka II 3,0 3,4 IV 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4,5 IV 555366S Työtieteen erikoistyö 6,0 2-5 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,4,5 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaa-

tiossa 4,0 5 IV

031050A Signaalianalyysi 4,0 3,4 IV 031018A Kompleksianalyysi 4,0 1,2 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV

Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia

Rakennesuunnittelun syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460128S Teräsrakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 460137S Puurakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 460149S Betonirakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 460156S Betonitekniikan JK I 4,0 1,2,3 V 460121S Rakenteiden tietomallinnus# 3,0 IV 460189S Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknolo-

gian vaihtuva opintojakso 3,0-8,0 1,2,3 V

460159S Liittorakenteet 5,0 1,2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV # Pidetään tarvittaessa erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan

Rakentamisteknologian syventymiskohde (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

460166S Rakentamistalouden perusteet II 3,0 1,2,3 V 460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellu-

tukset 5,0 1,2,3 V

460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 1,2,3 V 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460136S Puurakenteiden suunnittelu 4,0 1,2,3 IV 460148S Betonirakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460156S Betonitekniikan JK I 4,0 1,2,3 V 460121S Rakenteiden tietomallinnus# 3,0 IV 460189S Rakennesuunnittelun ja rakentamisteknolo-

gian vaihtuva opintojakso 3,0-8,0 1,2,3 V

KO 111

555380S Laatujohtaminen 5,0 5,6 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV # Pidetään tarvittaessa erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan

Teknillinen mekaniikka (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

461027S Komposiittien mekaniikka4 5,0 1,2,3 IV/V 461023A Kantavien rakenteiden optimointi3 5,0 1,2,3 IV/V 031026A Variaatiomenetelmät 5,0 4,5,6 IV 031022A Numeeriset menetelmät 5,0 4,5,6 IV 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 IV 465079S Vaurioanalyysi 3,5 5 IV 465095A Metallien muovaus 3,5 6 IV 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4,5 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaa-

tiossa 4,0 5 IV

463055S Tuotantotekniikka II (luennot)* 5,0 2,3 IV 464057S Koneensuunnittelu III* 7,0 4,5 IV 464074S Paperiteollisuuden koneet2 (luennot) * 7,0 2,3,4 IV 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1,2,3 IV 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu 4,0 4,5,6 IV 460128S Teräsrakenteiden suunnittelun JK I 4,0 1,2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV * vaihtoehtoisia 2 opintojaksoon kuuluu opintoretki alan teollisuuslaitoksiin 3 luennoidaan vuorovuosina 4 luennoidaan tarvittaessa vuorovuosina

Tuotantotalous (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

555323S Hankintatoimen johtaminen 3,0 1,2,3 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4,5,6 IV 555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4,5,6 IV 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 4,5,6 IV 555342S Operaatiotutkimus 4,0 4,5,6 IV 555343S Tuotetiedonhallinta 4,0 4,5,6 IV 555344S Johtamisen tietojärjestelmät 5,0 4,5,6 IV 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 1,2,3 V 555346S Tuotehallinta 5,0 4,5,6 V 555382S Projektiliiketoiminta 5,0 1,2,3 IV 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV

KO 112

Tuotantotekniikka (Valitaan noin 20 op seuraavista)

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

462035A Mekanismioppi 3,5 2,3 IV 462040A Tribologia 3,5 1,2 IV 463060S Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu 3,5 4,5 IV 462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu 3,5 2,3 V 463066A Ohutlevytuotteen suunnittelu 3,5 2,3 V 464079S Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät 5,0 1,2,3 IV 465093S Hitsaustekniikan jatkokurssi 5,0 4 IV 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 1,2 V 464089S Koneiden kunnon diagn. mittalaitetekniikka 5,0 2,3 V 300002A Tiedonhankinta opinnäytetyössä 1,0 IV

ERIKOISMODUULI vuosikursseille 2007-2014

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

031021A Tilastomatematiikka 5,0 4,5,6 IV 460002S Harjoittelu II 5,0

Yhteensä 10,0

ERIKOISMODUULI vuosikursseille 2005 ja 2006

Laajuus op

Periodi Suosit vsk.

031017A Differentiaaliyhtälöt 4,0 4,5,6 IV 031021A Tilastomatematiikka 5,0 4,5,6 IV 460002S Harjoittelu II 3,0

Yhteensä 12,0

DIPLOMITYÖ

Laajuus op

469091- 469099S

Diplomityö 30,0

469090S Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin tutkinnossa 0,0

KO 113

4.3. Osastokohtaisia ohjeita

Opetusperiodit

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin seuraavasti:

Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien

opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.

Opintojakson suorittaminen

Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Tavallisin suoritusmuoto on kurssitentti opinto-jakson päätyttyä. Muita suoritustapoja voivat olla mm. välikokeet, seminaari, luentotentit, portfo-lio tai opintopäiväkirja.

Konetekniikan osaston tuottamien ammatti-aineiden tentit ovat lauantaisin klo 9.00 - 12.00. Muiden osastojen tuottamien opintojaksojen tenttiajat vaihtelevat osastoittain.

Konetekniikan osaston tenttilista tulee ilmoi-tustaululle ja osaston www-sivuille nähtäväksi ennen lukukauden alkua. Osaston tentteihin on ilmoittauduttava WebOODIssa tenttipäivää (la) edeltävään torstaihin klo 12 mennessä tai tentin ollessa muuna viikonpäivänä vastaavasti kahta päivää aikaisemmin.

Kandidaatintyö

Kandidaatintyö tehdään osaston nimeämän opet-tajan johdolla normaalisti kandidaatinopintojen 3. lukuvuoden kevätlukukauden aikana.

Kandidaatintyön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.

Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyt-teeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoittautumis-käytännön mukaisesti WebOODIssa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyys-näytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.

Diplomityö

Diplomityönä opiskelija suorittaa teoreettisen tai kokeellisen tutkimustehtävän teknillisestä tai teknillistaloudellisesta aiheesta sekä kirjoittaa työstään selostuksen. Työ tehdään usein jonkun teollisuusyrityksen tarjoamasta aiheesta. Diplo-mitöitä on tehty sekä koti- että ulkomaisille yrityksille.

Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiai-neen, josta opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla hyvä (3/5) ja muita tenttejä, harjoitus- tai labo-ratoriotöitä on jäljellä 1...4 kpl ohjaajan harkin-nan mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuu-luvien ammattiaineita tukevien opintojaksojen suorituksia.

Diplomityön aiheen hyväksymistä haetaan osastolta osaston kansliasta tai osaston www-sivuilta tätä tarkoitusta varten saatavalla lomak-keella. Aihe on saatettava osaston tietoon ja esitettävä hyväksyttäväksi mahdollisimman pian työtä aloitettaessa, viimeistään kuukautta ennen työn jättämistä arvosteltavaksi. Aihetta haettaessa harjoittelun tulee olla hyväksytty. Osastonjohtaja hyväksyy työn aiheen ja määrää työlle tarkastajat.

Hyväksytty diplomityön aihe on sitova, mutta sen nimeä voidaan tarkentaa työn edistyessä ohjaajien ja työn tekijän välisellä sopimuksella. Työn nimi tulee tällöin esittää osaston hyväksyt-täväksi ennen työn puhtaaksikirjoittamista.

Lukuvuosi 2013 - 2014 I periodi 2.9 - 4.10 II periodi 7.10 - 8.11 III periodi 11.11 - 13.12 IV periodi 13.1 - 14.2 V periodi 17.2 - 28.3 VI periodi 31.3 - 9.5

Lukuvuosi 2014 - 2015 I periodi 1.9 - 3.10 II periodi 6.10 - 7.11 III periodi 10.11 - 12.12 IV periodi 12.1 - 13.2 V periodi 16.2 - 27.3 VI periodi 30.3 - 8.5

KO 114

Diplomityön suoritusohjeita on saatavana osaston kansliasta ja osaston www-sivuilta.

Diplomi- ja lisensiaatintyöhön sisältyy diplo-mityöseminaari, jossa diplomi- tai lisensiaatin työntekijän tulee esitellä opinnäytetyönsä sisältö ja tulokset ennen työn käsittelyä osaston johto-ryhmän kokouksessa. Diplomityöseminaariin osallistumisesta on keskusteltava ohjaajan kanssa.

Diplomityöseminaarit järjestetään ilmoitus-taululla ja osaston www-sivuilla erikseen ilmoi-tettavina päivinä yleensä kaksi viikkoa ennen johtoryhmän kokousta. Diplomityöseminaariin on ilmoittauduttava osaston kansliaan viimeistään seminaaria edeltävänä perjantaina.

Ennen diplomityön hyväksymistä opiskelija suorittaa myös kirjallisen kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kyp-syysnäytteeseen ilmoittaudutaan tenttiin ilmoit-tautumiskäytännön mukaisesti. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyys-näytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.

Kielten opiskelu

Kandidaattivaiheessa opiskelija valitsee vieraaksi kieleksi englannin, saksan, ranskan tai venäjän, joista suorittaa vähintään 6,0 op. Vieraan kielen lisäksi kandidaattivaiheessa on 2,0 op toisen kotimaisen kielen opintoja. Tekniikan kandidaa-tin ja diplomi-insinöörin tutkintoon voidaan hyväksyä yhteensä korkeintaan 18,0 op kieliopin-toja.

Täydentävien opintojen keskuksen (Topik) Kieli- ja viestintäkoulutus järjestää 1. vuosikurs-sin opiskelijoille tiedotustilaisuuden kieliopin-noista. Kieliopintojen tarkemmat esittelyt löyty-vät myös Täydentävien opintojen keskuksen (Topik) Kieli- ja viestintäkoulutuksen opinto-oppaasta.

DI-tutkinnon anominen

Tutkintoa anotaan tiedekunnan antamien ohjei-den mukaisesti (ks. kohta 2.6.9).

4.4. Harjoittelu

Työharjoittelu kuuluu olennaisesti konetekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua

vaaditaan vuosikursseilla 2005, 2006 ja 2007 3,0 op sekä vuosikursseilla 2008-2014 5,0 op. ja diplomi-insinöörivaiheessa vuosikursseilla 2005 ja 2006 3,0 op sekä vuosikursseilla 2007-2014 5,0 op. 3,0 op vastaa noin 9 työviikkoa ja 5,0 op noin 15 työviikkoa.

Harjoittelun tavoitteet

Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentä-viin päämääriin:

1. tulevaa toimialaa koskevan yleisnäkemyk-sen täydentäminen 2. teollisen yrityksen tuotan-toon, työnjohtoon, talouteen ja hallintoon tutus-tuminen 3. teollisuuden työturvallisuusnäkökoh-tiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin perehtyminen 4. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnittelu- ja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistumi-nen ja niille ominaisten käsittelytapojen omak-suminen 5. työnsuorituksiin ja koneistoihin sekä käytettäviin materiaaleihin perehtyminen.

Harjoittelun hyväksymisedellytyk-set

Ennakkoharjoittelua ei vaadita. Ennen yliopis-toon tuloa suoritetusta harjoittelusta hyväksytään osaston harkinnan mukaan enintään 45 työpäi-vää. Ennen ylioppilaaksi tuloa suoritettua harjoit-telua hyväksytään vain poikkeustapauksissa.

Teknillisen opiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneen insinöörin kandidaattivaiheen har-joittelu hyväksytään sellaisenaan, mikäli insinöö-ritutkinnon opintosuunta tai -linja vastaavat konetekniikan edustamaa alaa. Teknikoiden suorittaman harjoittelun hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti harjoittelun hyväksymistä anottaessa.

Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, paitsi aikaa koskevien määräysten täyttäminen, myös eri harjoittelujaksojen riittävä monipuoli-suus. Samalla edellytetään, että jokaisesta har-joittelu jaksosta on täytetty harjoitteluselostus-lomake.

Suotavana ei pidetä, että yli puolet harjoitte-lusta suoritetaan samassa harjoittelukohteessa tai työtehtävässä. Harjoittelupaikan tulee olla teolli-suuslaitos, suunnittelutoimisto tai näihin verrat-tava, jossa harjoittelu tapahtuu alan hallitsevan henkilön alaisuudessa. Korkeintaan puolet har-joittelusta voidaan suorittaa lähiomaisen johdol-

KO 115

la. Harjoittelu on aina vastikkeellista. Vähintään puolet harjoittelusta tulee suorittaa palkatussa työsuhteessa.

Harjoittelukohteet

Kandidaattivaiheen harjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa harjoittelija työntekijän asemassa teollisuuslaitoksen toimintaan. Tähän harjoitte-luvaiheeseen tulisi sisällyttää, mikäli mahdollista, seuraavat kohteet, joissa harjoittelija osallistuu työhön:

tutustuminen erilaisiin töihin metallin perus- ja konepajateollisuudessa,

tutustuminen työstökoneiden käyttöön, huoltoon ja asennuksiin, kiinnittäen huo-miota niiden rakenteeseen, toimintaan ja käyttömahdollisuuksiin, samoin kuin työka-lujen käyttöön, huoltoon, varastointiin ja valmistukseen,

tutustuminen teollisuuslaitoksen kuljetus-, siirto- ja nostolaitteisiin niiden rakenteen, käytön ja huollon kannalta,

tutustuminen kokoonpano- ja asennustöi-hin,

tutustuminen tuotteiden laaduntarkkai-luun.

Diplomi-insinöörivaiheen harjoittelun aikana pyritään harjoittelumahdollisuuksien puitteissa esittelemään harjoittelijalle insinöörin toiminta-kenttää teollisuuslaitoksessa. Sopivia harjoittelu-kohteita ovat esimerkiksi

työnjohtajien lomasijaisuustehtävät,

suunnittelutehtävät,

teknilliset tutkimustehtävät,

työntutkimustehtävät,

työnsuunnittelu- ja työnjärjestelytehtävät,

hankintoihin liittyvät tehtävät,

laaduntarkkailutehtävät,

standardisointiin liittyvät tehtävät,

työharjoittelu teollisuuden ja korkeakoulu-jen laboratorioissa.

Toinen harjoittelujaksoista suositellaan suoritet-tavaksi ulkomailla. Harjoittelijan on osallistuttava harjoittelupaikan toimesta järjestettyihin ohjaus- ja opastustilaisuuksiin.

Harjoittelutodistukset

Jotta harjoittelu voidaan hyväksyä, harjoittelu-paikasta pyydetystä työtodistuksesta tulee käydä ilmi tarkka harjoitteluaika, työn laatu niin esitet-tynä, että sen sopivuutta harjoitteluksi voidaan arvostella, harjoittelijan menestyminen harjoitte-lutyössä ja käyttäytyminen harjoitteluaikana. Todistukseen on liitettävä osaston kansliasta tai www-sivuilta saatava harjoitteluselostuslomake, joka on täytettynä esitettävä allekirjoitettavaksi harjoittelupaikassa ennen harjoittelujakson päät-tymistä. Harjoittelutodistukset on säilytettävä harjoittelun hyväksymishakemusta varten.

Harjoittelun hyväksyminen

Opiskelijan on pyydettävä harjoittelun hyväksy-mistä osaston harjoittelusihteeriltä ilmoitustau-lulla ja osaston www-sivuilla annettujen ohjei-den mukaisesti: http://www.oulu.fi/konetekniikka/node/9670 Koko harjoittelun tulee olla hyväksytty ennen diplomityön aiheen anomista.

Sekä kandidaatti- että diplomi-insinöörivaiheen harjoitteluhakemus jätetään osaston harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoitteluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelussa havaitaan ajoissa.

Työhön sijoittuminen

Valmistuneen koneinsinöörin mahdollinen tehtä-väkenttä työelämässä on laaja. Suurin osa valmis-tuneista sijoittuu puhtaasti teknisiin tehtäviin, kuten metalliteollisuuden suunnittelijoiksi, tutkijoiksi sekä toisaalta käyttö- ja markkinointi-henkilökunnaksi ja opetustehtäviin.

Työelämä odottaa, että valmistuvilla insinöö-reillä on mm.:

riittävä perusvalmius käytännössä esiintyvi-en tehtävien suorittamiseksi

edellytykset jatkokoulutukselle sekä amma-tilliselle täydennyskoulutukselle

omatoimisuutta tietojen ja taitojen jatku-vaan täydentämiseen

riittävän laaja kokonaisnäkemys alastaan

KO 116

sopeutuvuutta uusiin tehtäviin ja tilanteisiin sekä kyky paneutua uuteen työhönsä mah-dollisimman lyhyen tutustumisajan jälkeen

edellytykset yhteis- ja ryhmätyöskentelyyn. Diplomi-insinöörien palkkaus on lähinnä ver-

rattavissa vastaavan tasoisen koulutuksen saanei-den muiden alojen palkkaukseen. Palkkaus ei riipu oleellisesti opintoalasta. Taloudellista kehitystä ja sitä seuraavaa työllisyystilannetta on

lähes mahdoton ennustaa lähivuosiksi. Maamme kilpailukyky edellyttää kuitenkin hyvää suunnit-telua ja korkealaatuisia tuotteita sekä voimakasta tuottavuuden paranemista. Metalliteollisuuden pitää yhä kehittyä maamme tuotantorakenteen parantamiseksi. Täten potentiaalinen asiantun-temuksen tarve suunnittelu-, tuotanto- ja mate-riaalitekniikan aloilla on edellytys kilpailukyvyn kehittymiselle.

KO 117

4.5. Osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

Rakennesuunnittelun ja

rakentamisteknologian laboratorio

460116A Talonrakennuksen perus-teet

Introduction to building con-struction

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kuvata talonrakennusprosessin vaiheet, sen osapuolet ja sekä osapuolten tehtävät. Hän osaa kertoa kes-keisistä rakennusten fysikaalisista toiminnoista, rakentamismääräyksistä sekä talonrakentamisen järjestelmistä. Opiskelija osaa kerätä valmista tietoa rakennustuotteista ja tutkituista ratkaisuta-voista.

Sisältö: Rakennusalan tietolähteet. Rakennus-prosessi, sen osapuolet ja osapuolten tehtävät. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennusten fysi-kaaliset toiminnot. Keskeiset rakentamismäärä-ykset. Maapohja, perustukset, rakennusrungot ja vaipparakenteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina 1.-3. periodilla. Harjoitustyöt on tehtävä hyväksytysti. Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia muiden kurssien osalta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakenta-misteknologian opintosuunnan opinnoille.

Oppimateriaali: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennustiedon

tietopalvelut. Rakennusteollisuuden tarjoama suunnittelijamateriaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy harjoitus-työn ja tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Liedes

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija ymmärtää sekä rakenta-misen yhteiskunnallisen merkityksen että raken-tamista ohjaavat tekijät. Opiskelija hallitsee rakennusalan tietolähteet, suunnitteluasiakirjojen toteuttamisen periaatteet, talorakennuksen toiminnan ja talonrakennusprosessin.

460117A Rakennesuunnittelun pe-rusteet

Introduction to structural de-sign

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa nimetä rakentamista ja suunnittelua säätelevät lait, määräykset ja ohjeet. Hän osaa selittää varmuus-tarkastelujen ja plastisen mitoituksen perusteet sekä esittää erilaiset rakennusten kuormat. Opis-kelija osaa soveltaa rakenteiden mekaniikkaa rakenteiden analysoinnissa. Hän osaa määrittää laskennallisesti suunnittelukuormat sekä niiden vaikutukset rakenteisiin. Hän osaa kuvata raken-nusten erilaiset runkojärjestelmät sekä rungon jäykistyksen suunnitteluperusteet.

Sisältö: Rakentamisen suunnittelun säätely ja valvonta. Varmuustarkastelujen perusteet. Rakennusten kuormien muodostuminen ja vaikutukset. Eurokoodien käytön perusteet. Plastisen mitoituksen perusteet. Rakennusten runkojärjestelmät ja niiden vakavuus. Rakenne-osien väliset liitokset. Rakenteiden säilyvyys. Rakennusten palomitoituksen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

KO 118

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksiksi suositellaan 460116A Talonrakennuksen perus-teet -kurssia. Lisäksi kurssilla oletetaan opiskeli-jan hallitsevan rakenteiden mekaniikan opinnois-ta vähintään 461016A Statiikka ja 460101A Lujuusoppi I -kurssien keskeisimmät sisällöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakenta-misteknologian opintosuunnan opinnoille, erityi-sesti rakennesuunnittelun opinnoille.

Oppimateriaali: Maankäyttö- ja rakennuslaki. Rakennusmääräyskokoelma. Rakennustiedon tietopalvelut. Kantavia rakenteita koskeva eu-rooppalainen Eurocode standardisarja. Raken-nusteollisuuden tarjoama suunnittelija-materiaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy harjoitus-töiden ja tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Liedes

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija ymmärtää rakennesuun-nittelua ohjaavat tekijät. Tietää eurokoodien merkityksen kantavien rakenteiden suunnittelus-sa ja rakentamisessa. Opiskelija hallitsee kuormi-en ja kuormitusyhdistelmien muodostamisen ja laskennan.

460118A Rakennusmateriaalit

Building materials

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 4.-6. pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tärkeimpien rakennusmateriaalien ominaisuuk-sista, tuoteryhmistä, soveltuvuudesta sekä terve-ys- ja ympäristövaikutuksista.

Sisältö: Rakennusmateriaalien raaka-aineet. Tärkeimpien rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistus, ominaisuudet ja käyttö. Terveys ja ympäristövaikutukset. Materiaalien palo-ominaisuudet. Turmeltuminen. Elinkaari. Hiili-jalanjälki. CE merkintä

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksiksi suositellaan 460116A Talonrakennuksen perus-teet 3op kurssia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi antaa perusteet rakennesuunnittelun ja rakenta-misteknologian opintosuunnan opinnoille.

Oppimateriaali: Siikanen U (2009) Rakennus-aineoppi. 7. Viro: Rakennustieto Oy

Rakennustiedon tietopalvelut. Rakennusteolli-suuden tarjoama suunnittelijamateriaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija hallitsee keskeisten rakennusmateriaalien tärkeimmät rakennustekni-set ominaisuudet ja soveltuvuuden rakentami-seen. Lisäksi opiskelija ymmärtää rakennusmate-riaalien elinkaari- ja hiilijalanjälkiajattelun.

460125A Teräsrakenteiden suunnit-telun perusteet

Introduction to Design of Steel Structures

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää teräksen kiteisen rakenteen perusluonteen ja kimmoplastisen

KO 119

materiaalimallin. Hän osaa arvioida seosaineiden, lämpökäsittelyn ja hitsauksen vaikutusta teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin. Hän osaa kertoa mitä teräkselle tapahtuu tulipalossa ja esittää palomitoituksen perusteet. Opiskelija osaa myös selittää korroosion teorian. Opiskelija osaa suunnitella teräsrakenteisen rakennusrungon liitokset ja osaa mitoittaa yksinkertaisen teräksi-sen sauvarakenteen.

Sisältö: Rakenneteräksen ominaisuudet. Euro-koodin rakenne ja yleiset periaatteet. Teräsra-kenteen mitoitus peruskuormitustapauksille ja niiden yhdistelmille. Sauvarakenteen liitokset ja niiden mitoitus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina 1.-3. periodilla. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Suoriteltavat esitiedot 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. Perus-asiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lu-juusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkki-rakenteissa ja Pintarakenteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokei-den tai tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kan-gaspuoskari

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija hallitsee yleisimmät teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat.

460127S Teräsrakenteiden suunnit-telu

Design of Steel Structures

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa mitoittaa teräsrakenteen erilaisten kuormayhdistelmien vaikuttaessa. Hän osaa analysoida stabiliteettiongelmia ja osaa selittää epätarkkuuksien tarkastelutavat ja toisen kertaluvun vaikutukset. Hän osaa selittää hitsa-tun rakenteen väsymismitoituksen perusteet.

Sisältö: Teräksen materiaalimallit. Poikkileik-kausluokat ja tehollinen poikkileikkaus. Poikki-leikkauksen jäykistäminen. Puristettujen ja taivutettujen pilareiden ja palkkien mitoitus yksityiskohtineen. Nurjahdus. Kiepahdus. Vään-tö. Väsytyskuormitus ja haurasmurtuma. Teräs-runkoisen rakennuksen jäykistys. Palomitoitus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina. Harjoi-tustyö on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perus-teet. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa, Pintarakenteet ja Murtumis-mekaniikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokei-den tai tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kan-gaspuoskari

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija hallitsee teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon A kuuluvat perus-asiat ja niihin liittyvät rakenteiden mekaniikan asiat.

KO 120

460128S Teräsrakenteiden suunnit-telun jatkokurssi I

Advanced Topics on Design of Steel Structures I

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitel-la ohutlevyrakenteita ja hitsattuja levypalkkira-kenteita. Hän osaa analysoida ja suunnitella teräsrakenteisia kehärakenteita sekä niiden liitok-sia. Hän osaa analysoida dynaamisesti kuormitet-tuja rakenteita ja arvioida värähtelyiden vaikutus-ta rakenteiden toimivuuteen ja käytettävyyteen.

Sisältö: Levypalkit ja levykenttien jäykistämi-nen. Ohutlevyrakenteet. Kehärakenteet. Teräs-rakenteisen rakennusrungon liitosten suunnittelu ja mitoitus. Rakenteiden värähtely. Savupiiput.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä luento- ja harjoitustunteina. Harjoi-tustyö on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460117A Rakennesuunnittelun perusteet. 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perus-teet. 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu. Perusasiat kursseista Statiikka, Lujuusoppi I, Lujuusoppi II, Energiaperiaatteet ja käyttö palk-kirakenteissa, Pintarakenteet ja Värähtelymeka-niikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Eurokoodit SFS-EN 1990-1999 soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokei-den tai tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Matti Kan-gaspuoskari

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija hallitsee yleisimmät teräsrakenteiden suunnittelun vaativuustasoon

AA kuuluvat perusasiat ja niihin liittyvät raken-teiden mekaniikan asiat.

460135A Puurakenteiden suunnit-telun perusteet

Introduction to structural

timber design

Opetuskieli: Suomi

Laajuus: 4 op

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää puun pääominaisuudet rakennusmateriaalina. Hän osaa suunnitella ja mitoittaa pientalon ta-vanomaisimmat puurakenteet. Hän osaa kertoa mitä puulle tapahtuu tulipalossa ja miten raken-teet voidaan suojata tulipalon vaikutuksilta.

Sisältö: Puun ja puutuotteiden ominaisuudet. Pientalon tavanomaisten puurakenteiden suun-nittelu ja mitoitus: palkit, pilarit, seinärakenne ja puuristikko. Puurakenteiden jäykistäminen. Puurakenteiden palosuojaus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 160116A Talonrakennuksen perusteet, 460117A Rakennesuunnittelun perusteet, 460118A Ra-kennusmateriaalit

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali; SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakenteiden suunnittelu; Ylei-set säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin); Puura-kenteiden suunnittelu, Lyhennetty suunnitte-luohje, Eurokoodi 5, Puuinfo.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoi-tustyö ja kirjallinen tentti. Tentin painoarvo on ½ kurssin arvosanasta ja harjoitustyön ½ .

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Heikki Pirkola

KO 121

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Perehtyminen puutuotteisiin ja pientalon puurakenteiden rakennesuunnitteluun.

460136S Puurakenteiden suunnit-telu

Structural timber design

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella yleisimmät puurakenteet sekä niiden liitokset normaali- ja palolämpötiloissa. Hän osaa suunni-tella ja järjestää puurunkoisen rakennuksen jäykistyksen.

Sisältö: Korkeudeltaan muuttuvat palkit. Lii-matut ohutuumaiset palkit. Leikkausmuodon-muutoksista aiheutuva taipuma. Lovien ja reikien vaikutukset. Yhdistetyt puristussauvat. Puikko-liitosteoria. Liitokset. Palomitoitus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja koti-tehtävät

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakentei-den suunnittelu, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt,

3. SFS-EN 1995-1-2, Eurokoodi 5, Puurakentei-den suunnittelu, Puurakenteiden palomitoitus.

4. Muut EN-standardit tarvittavilta osin.

5. RIL 205-1-2009, Puurakenteiden suunnitte-luohje, Eurokoodi, RIL.

6. RIL 205-2-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje, Eurokoodi, RIL.

7. Design of structural timber to Eurocode 5, 2007, W.M.C. McKenzie & B. Zhang, (Luen-noilla ilmoitetuin osin).

Suoritustavat: Kotitehtävät ja kirjallinen tent-ti. Tentin painoarvo on ¾ kurssin arvosanasta. Kurssiin kuuluu 4 kotitehtävää, joiden yhteinen painoarvo on ¼ kurssin arvosanasta.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Heikki Pirkola

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on täydentää ja laajentaa kurssilla 460135A annettuja tietoja ja taitoja.

460137S Puurakenteiden suunnitte-lun jatkokurssi I

Advanced topics on structural timber design I

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa esittää puurakenteisten kerrostalojen päätyypit ja selit-tää niiden suunnittelun ja mitoituksen perusperi-aatteet. Hän osaa soveltaa puurakentamisen osaamistaan suurten puurakenteiden suunnitte-luun. Hän osaa arvioida rakenteiden värähtelystä aiheutuvia haittavaikutuksia sekä suunnitella rakennukset niin, etteivät ne menetä vakavuut-taan onnettomuustilanteessa.

Sisältö: Puukerrostalon suunnitteluperiaatteet. Kaarevat palkit ja puiset kaaret. Kehärakenteet. Rakenteiden värähtely. Onnettomuuskuormat ja jatkuvan sortuman estäminen. Naulalevyliitos.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoi-tustyö.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460136S Puurakenteiden suunnittelu

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

KO 122

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. SFS-EN 1995-1-1 Eurokoodi 5, Puurakentei-den suunnittelu, Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat sääännöt.

3. SFS-EN 1995-1-2, Eurokoodi 5, Puurakentei-den suunnittelu, Puurakenteiden palomitoitus.

4. Muut EN-standardit tarvittavilta osin.

5. RIL 205-1-2009, Puurakenteiden suunnitte-luohje, Eurokoodi, RIL.

6. RIL 205-2-2009, Puurakenteiden suunnitte-luohje, Eurokoodi, RIL.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoi-tustyö ja kirjallinen tentti. Kurssin arvosana määräytyy tentin arvosanan perusteella. Erittäin ansiokkaasti suoritettu harjoitustyö voi kuitenkin korottaa kurssin arvosanaa yhdellä numerolla.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on syventää kurssilla 460136S annettuja tietoja ja taitoja ja soveltaa niitä suurten puurakenteiden suunnitte-luun.

460147A Betonirakenteiden suun-nittelun perusteet

Introduction to Design of Concrete Structures

Laajuus: 4op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. pe-riodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa tavanomaisimpia taivutettuja ja puristettuja teräsbetonirakenteita EN-standardien vaatimusten mukaisesti.

Sisältö: Betonin ja betoniterästen muodonmuu-tos- ja lujuusominaisuudet sekä aikariippuvat ominaisuudet. Säilyvyys- ja käyttöikäsuunnittelu. Betoniterästen ankkurointi ja jatkokset. Teräsbe-tonisten palkkien ja pilarien rajatilamitoitus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoi-tustyö on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden meka-niikan perusasiat. Betonitekniikan perusteet. Rakennesuunnittelun perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppi-kirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. RIL202-2012 Betonirakenteiden suunnit-teluohje.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokei-den tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija osaa vaativuustasoon A kuuluvien tavanomisimpien betonirakenteiden suunnittelun perusasiat ja hänellä on tähän tarvit-tava vähimmäistietomäärä.

460148S Betonirakenteiden suun-nittelu

Design of Concrete Struc-tures

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 4.-6. pe-riodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella teräsbetonirakenteita ja niille ominaisia yksityis-kohtia EN-standardien vaatimusten mukaisesti.

Sisältö: Laipallisten ja reiällisten taivutettujen palkkien, laattojen, pilarilattojen, seinien, sei-

KO 123

nämäisten palkkien, lippupalkkien ja perustusten rajatilamitoitus yksityiskohtineen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoi-tustyö on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perus-teet. Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden ja pintarakenteiden mekaniikan perusasiat.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 (ja muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppi-kirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. RIL202-2012 Betonirakenteiden suunnit-teluohje.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokei-den tai tentin perusteella.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija osaa yleisimmät suunnit-telun vaativuustasoon A kuuluvat asiat, ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä.

460149S Betonirakenteiden suun-nittelun jatkokurssi I

Advanced Topics on Design of Concrete Structures I

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Teoria- ja harjoitustunnit 1.-3. pe-riodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitel-la teräsbetonisia elementtirakenteita, jännitettyjä betonirakenteita sekä suorittaa teräsbetoniraken-teiden palomitoituksen EN-standardien vaati-

musten mukaisesti. Hän osaa suunnitella betoni-runkoiset rakennukset siten, että ne eivät menetä vakavuuttaan rakennustyön ja käytön aikana eikä onnettomuustilanteessa.

Sisältö: Teräsbetonirakenteiden palomitoitus, jännitettyjen betonirakenteiden ja elementtira-kenteiden suunnittelu ja mitoitus. Betoniraken-teisen rakennusrungon vakavuus ja jäykistämi-nen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan yhdistettyinä teoria- ja harjoitustunteina. Harjoi-tustyö on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perus-teet, 460148S Betonirakenteiden suunnittelu. Statiikan, lujuusopin, palkkirakenteiden ja pinta-rakenteiden mekaniikan perusasiat.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Leskelä: By210 Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 2008. By60 Suunnitteluohje EC2 osat1-1 ja 1-2, 2008. SFS-EN 1992-1-1 ja SFS-EN 1992-1-2 (sekä muut EN-standardit tarvittavilta osin). By202 Betonitekniikan oppikirja 2004. By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007. RIL202-2012 Betonirakenteiden suunnitteluohje.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy välikokei-den tai tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Raimo Hannila

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija osaa yleisimmät suunnit-telun vaativuustasoon AA kuuluvat asiat, ja hänellä on tähän tarvittava vähimmäistietomäärä.

460154A Betonitekniikan perusteet

Introduction to concrete technology

Laajuus: 4 op

KO 124

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää betonin osa-aineet ja niiden materiaaliominai-suudet sekä betonin valmistustekniikan ja laa-dunvarmistuksen periaatteet. Opiskelija osaa tehdä betonin osa-aineiden suhteituksen.

Sisältö: Betonin ja betoniterästen muodonmuu-tos- ja lujuusominaisuudet sekä aikariippuvat ominaisuudet. Betonin suhteitus. Säilyvyys- ja käyttöikäsuunnittelu. Terästen ankkurointi ja jatkokset.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoi-tukset.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennolla ilmoitettu muu kirjallisuus.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut labora-torioharjoitukset sekä tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssilla annetaan perustiedot betonissa käytettävistä osa-aineista ja opetetaan betonin osa-aineiden suhteitus. Opiskelijat perehtyvät myös betonirakenteiden säilyvyys-suunnitteluun ja betonin laadunvalvonnan perus-teisiin sekä betonin kelpoisuuden osoittamisme-netelmiin.

460155S Betonitekniikka

Concrete technology

Laajuus: 4,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa valmistaa tavanomaisen betonin erilaisiin rakenteisiin. Opiskelija osaa selittää tuoreen betonin ja kovet-

tuneen betonin ominaisuudet. Opiskelija osaa valita betonin valmistukseen sopivat osa-aineet.

Sisältö: Betonin osa-aineet ja niiden ominaisuu-det. Betonimassan ominaisuudet ja niihin vaikut-taminen. Kovettuneen betonin ominaisuudet. Betonin koostumuksen määritys. Betonin val-mistus. Ympäristörasitusluokkien vaikutus betonin ominaisuuksiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460154A Betonitekniikan perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali:

1. Järvinen, Maarit. 2004. Betonitekniikan oppikirja : BY 201. Helsinki : Suomen Betonitie-to.

2. Suomen betoniyhdistys. Betoninormit 2004 : BY 50. Helsinki : Suomen betonitieto.

3. Suomen Standardisoimisliitto ry. SFS-Standardisointi.

4. SFS-EN Standadit

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut labora-torioharjoitukset sekä tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssilla annetaan perustiedot betonimassasta ja kovettuneesta betonista sekä niiden ominaisuuksiin vaikuttavista tekijöistä.

460156S Betonitekniikan jatkokurs-si I

Advanced topics on concrete technology I

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

KO 125

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa esittää miten betonin kunto voidaan määrittää. Opiske-lija osaa kertoa korkealujuus- ja itsetiivistyvän betonin valmistusperiaatteet. Opiskelija osaa selittää käyttöikämitoituksen perusteet. Opiske-lija osaa määrittää betonin F- ja P-luvun. Opiske-lija osaa suunnitella erilaisia lattiarakenteita ja selittää näihin liittyvän betonitekniikan.

Sisältö: Betonityörakenteen vauriot ja niiden määrittämismenetelmät. Korkealujuus- ja itsetii-vistyvän betonin ominaisuudet sekä niiden itse-näinen valmistaminen. Käyttöikämitoituksen määrittämisen perusteet. F-ja P-luvun laskennal-linen määrittäminen. Erilaiset lattiarakenteet ja niiden ominaisuudet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460155S Betonitekniikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali:

1. BY 42, betonijulkisivun kuntotutkimus 2002, Suomen Betoniyhdistys.

2. BY 41, betonirakenteiden korjausohjeet, 2007, Suomen Betoniyhdistys.

3. IVO-B-13/91. 1991. Korkealujuusbetoni, uusi materiaali voimalaitosrakentamiseen, A. Ipatti. Imataran Voima Oy.

4. Itsetiivistyvä betoni, 2004, Suomen Betonitie-to Oy.

5. Suomen betoniyhdistys. Betoninormit 2004 : BY 50. Helsinki : Suomen betonitieto.

6. BY 51, betonirakenteiden käyttöikäsuunnitte-lu 2007. Suomen Betoniyhdistys.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut labora-torioharjoitukset sekä tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: -

460158S Liittorakenteet

Steel-concrete composite structures

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää teräs-betoniliittorakenteiden ja eri rakennusma-teriaaleista yhdistettyjen taivutettujen ja puristet-tujen rakenteiden suunnittelu- ja mitoitusperus-teet sekä mitoittaa yleisimmät liittorakenteet. Opiskelija osaa selittää leikkausliitoksen merki-tyksen, erilaisten leikkausliitoksien toimintaperi-aatteet sekä liitoksien vaikutuksen rakenteen käyttäytymiseen. Opiskelija osaa kertoa pakko-voimien vaikutuksen liittorakenteen rasitustilas-sa.

Sisältö: Liittorakenteiden käyttö rakennusrun-goissa. Taivutettujen liittorakenteiden mekaani-nen käyttäytyminen. Liittorakenteen materiaa-liosien välisen leikkausliitoksen toimintaperiaat-teet ja sitkeän liitoksen mitoittaminen. Pakkovoimien aiheuttamat vaikutukset ja niiden hallitseminen. Kimmoteorian mukainen liittora-kenteen käyttäytyminen. Liittorakenteen plasti-nen käyttäytyminen. Eurokoodin mukaisten liittopalkkien, liittopilareiden ja liittolaattojen mitoittaminen. Liittopalkkien uumareikien tarkastelu. Matalarakenteiden mitoituksen erityispiirteet. Liittorakenteiden palomitoituk-sen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460127S Teräsrakenteiden suunnittelu, 460148S Betonirakenteiden suunnittelu

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste ja muu luen-nolla ilmoitettava kirjallisuus.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoi-tustehtävät ja kirjallinen tentti.

KO 126

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi esittelee tyypillisimmät teräs-betoniliittorakenteet sekä niiden mitoitus-perusteet

460160S Rakennusfysiikka

Building Physics

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää rakennusfysiikan perusilmiöt ja keskeiset käsit-teet siten, että hän osaa laskennallisesti analysoi-da ja esittää lämmön, ilman ja kosteuden siirty-misen rakenteissa ja selittää tyypillisten kosteus-vaurioiden syyt. Hän osaa selittää rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja laskea rakennukselle energiatehokkuusluvun. Hän osaa esittää akustisen suunnittelun perusteet, laskea huoneakustisen suunnittelun ja rakennusakustii-kan tunnuslukuja sekä arvostella näiden lukujen avulla rakenteiden kelpoisuutta.

Sisältö: Lämmöneristävyyden suunnittelu. Rakenteen lämpötilan määrittäminen. Vesi-höyrykosteuden siirtyminen. Rakenteiden kas-tuminen ja kuivuminen. Rakennekosteuden poistuminen. Ilman virtaus rakenteessa ja raken-teiden tiiveys. Rakennusten energiatehokkuus. Radonin torjunta. Akustinen suunnittelu.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset.

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 160116A Talonrakennuksen perusteet, 460118A Rakennusmateriaalit

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali:

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. Suomen rakentamismääräyskokoelman osat C1, C2, C3, C4 ja D3.

3. Introduction to Building Physics, Hagentoft, C.-E. (2001), ISBN 91-44-01896-7, (Luennoilla ilmoitetuin osin).

Suoritustavat: Kotitehtävät ja kirjallinen tent-ti. Tentin painoarvo on ¾ kurssin arvosanasta. Kurssiin kuuluu 4 kotitehtävää, joiden yhteinen painoarvo on ¼ kurssin arvosanasta.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi esittelee lämpötekniikan, kosteustekniikan ja ääneneristämisen perusteita sekä perehdyttää lämpö- ja kosteusteknisiin laskelmiin.

460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu

Foundation engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodilla

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa valita asuin ja teollisuusrakennuksen perus-tamistavan ja suunnitella rakennushankkeen maatyöt, perustukset, maanvastaiset rakenteet sekä rakennuspaikan kuivatuksen ja routasuoja-uksen.

Sisältö: Pohjarakenteiden suunnittelun perus-teet. Perustusten yläpuoliset rakenteet. Perus-tukset ja perustaminen. Paalut ja paaluperustuk-set. Maanvaraiset laatat. Kaivannot ja kaivantojen tuenta. Maapohjan vahvistaminen. Rakennuspoh-jien kuivatus. Täyttö ja tiivistäminen. Perustus-ten saneeraus. Routasuojaus. Pohjarakennustalo-us.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset

Kohderyhmä: Rakennesuunnittelun syventy-miskohteen DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 488115S Geomekaniikka

KO 127

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali:

1. Luentomateriaali ja muu luennoilla jaettava materiaali.

2. RIL 254-2011, Paalutusohje (2011), RIL

3. Decoding Eurocode 7 (2008), Bond, A. and Harris, A., Taylor & Francis, (Luennoilla ilmoi-tetuin osin).

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritetut harjoi-tustehtävät ja kirjallinen tentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska ja professori Kauko Kujala

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Tutustuttaa opiskelija perustusra-kenteiden geotekniseen suunnitteluun, mitoituk-seen ja rakentamiseen.

460165A Rakentamistalouden pe-

rusteet I

Introduction to Construction Economics

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 3.-4. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää rakentamisen kansantaloudellisen merkityksen, rakennushankkeen elinkaaren vaiheet, kustan-nusohjauksen, tuotannon suunnittelun ja valvon-nan tehtävät. Hän osaa hankkia kustannustietoa ja laskea pienen rakennushankkeen kustannusarvion ja tarjoushinnan ja tuntee investointien kannatta-vuuden perusteet. Hän osaa laatia yleisaikatau-lun, alustavan aluesuunnitelman ja rakentamis-vaihesuunnitelman.

Sisältö: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaiku-tukset. Rakentamista koskevat hallintorakenteet. Julkiset hankinnat. Rakennushankkeen elinkaari ja kustannusohjaus. Toteutus ja urakkamuodot. Hanketalouden perusteet, toimintaverkot ja aikataulut. Suunnittelun ohjaus. Vaihtoehtolas-kelmat, hinnanmääritys, energialaskelmat ja

ekologia rakentamisessa. Hankkeen työmaatek-ninen toteutus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, harjoi-tustyö ja tentti. Harjoitustyö: Osia rakennus-hankkeen kustannusarvio- ja toteutussuunnitel-masta.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitietovaa-timukset: Talonrakennuksen ja rakennesuunnit-telun perusteet, rakennesuunnitteluopinnot, projektinhallinta, tuotannonohjauksen perusteet, tuotannon ja logistiikan menetelmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali:

Aho,Timo 2011.Rakennushankkeen elinkaari ja kustannusohjaus. Opetusmoniste 23 s.

Aho.Timo 2011. Hanketalouden peruskäsit-teet, aikataulut ja toimintaverkot. Opetus-moniste. 39 s

Aho Timo 2010. Investointilaskenta. Opetus-moniste. 9s.

Vuorela, Urpola & Kankainen. 2001. Johdatus rakentamistalouteen. Jasur oy. Otamedia oy.164 s. RT 13-10574. 8 s. Rakennuttamisen tehtävä-luettelo. RAP 96. RT 10-10575. 14 s ).

Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. RT 16-10660,

Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995.

Verkkojulkaisu. Ratu - Tiedosto. Suunnitteluoh-je 411 T. TALO-90 nimikkeistö RATU:ssa (Sis. vertailun TALO 80- nimikkeistöön .Infra RYL 2006.Infra RYL Nimikkeistö. Saatavissa: http://www.rts.fi/infraryl/käyttöönottoa helpottavia tiedostoja.htm

Luennolla jaettava oppimateriaali ja ohjelmassa tarkemmin ilmoitettava kirjallisuus.

Viitekirjallisuus: Barrie, Donald. S. & Paulson , Boyd C. 1992 (tai uudempi). Professional Con-struction Management. New York. McGraw-Hill.inc. pp 252-306. Planning and Control of Operatios and Resources. Ashworth, Allan, 1999( tai uudempi). Cost Studies of Building. Addison Wesley Longman Ltd, Chapters 18-19.

KO 128

pp.330-382 Life-cycle costing 1-2. and Chapter 17. pp. 383-395. Value management.

Ashworth Allan& Hogg, Keith.2000. Added Value in Design and Construction. Longman. Pearson education. 154 p.

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: tutkimusprofessori Timo Aho

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: -

460166S Rakentamistalouden pe-rusteet II

Introduction to Construction Economics II

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa miten rakennusliike ja rakennuttaja toimivat urakoinnissa sekä rakennushankkeen suunnitte-lussa. Opiskelija tuntee henkilöstö- ja yritysjoh-tamisen sekä tuotannon ohjauksen perusteet. Opiskelija osaa laatia hankkeen viikkoaikataulun, tehtäväsuunnitelman, työmaan hankinta-, kalus-to- ja rahoitussuunnitelmat, energia- ja elinkaari-tarkastelut ja vuokralaskelman.

Sisältö: Rakennusliikkeen päätoiminnot. Urak-kasopimus. Urakkaohjelma. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot. Kustannusohjaus ja tavoi-tehintamenettely. Hankkeen tavoitearvio, han-kintatoimi, rakennushankkeen työmaatoiminnot ja työmaatekniikka. Lean ja last planner sovelluk-set. Työoikeuden perusteet. Työturvallisuus ja laadun johtaminen. Rakennusten ylläpito, ener-giatalous ja ekologia.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, harjoi-tustyö ja tentti Harjoitustyö: Rakennushankkeen kustannusarvio ja toteutussuunnitelman osat 6-10.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitietovaa-timukset: Talonrakennuksen ja rakennesuunnit-telun perusteet rakennesuunnitteluopinnot, projektinhallinta, tuotannonohjauksen perusteet, tuotannon ja logistiikan menetelmät, laadun peruskurssi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali:

Jouko Kankainen & Juha-Matti Junnonen. 2004. Rakennuttaminen. Helsinki. Rakennustieto Oy 100 s.+liitt. luku 7. Rakentamisen valmistelu. Ss. 44-60.

Urakoitsijan työmaakansio. Sopimusasiat. Ra-kennusurakka 1. 2005. Helsinki. Rakennusteol-lisuus RT Ry.

Vuorela,Urpola & Kankainen. 2001 Johdatus rakentamistalouteen. Jasur Oy. Otamedia Oy. Luku 7. Hankkeen johtaminen. Sivut 101- 106. Luku 10. Hankintatoimi. Sivut 141-150. Luku 9. Aikataulut. Ss. 125-139. Luku 5: Laatu. Ss 81-89.

Kiiras, J.,Erälahti, J., Maijala, A.,Tuhola,M &Töyrylä, I., 2005. Infrarakentamisen elinkaari-palvelu, uusi elinkaarimalli,vaihtoehto elinkaa-riurakalle. TKK –RTA-R230.

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvalli-suudesta 26.3.2009/205. (finlex.fi).1§. sovel-tamisala, 2§ Määritelmät, 4§ Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle, 10§ Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu, 11§ Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu. 3 Luku. Rakennus-vaihe. 4 Luku. Työmaatarkastukset.

Luku 6. Työmaan yleiset turvallisuusmääräyk-set.

Luennolla jaettava oppimateriaali.

Viitekirjallisuus.

Kairinen Martti. 2009. Työoikeus perusteineen. Masku. Työelämän tietopalvelu Oy. 527 s.

Liuksiala Aaro. Rakennussopimukset 2004. Rakennustieto Oy. 599 s. (CD ROM 2009 kirjastossa)

Barrie, Donald. S. & Paulson , Boyd C. 1992 (tai uudempi). Professional Construction Man-agement. New York. McGraw-Hill, Inc. Pp. 1-55. Part 1. Construction industry and practice.

KO 129

Ashworth, Allan, 1999( tai uudempi). Cost Studies of Building. Addison Wesley Longman Ltd, Chapt.11. pp. 213-243 :Development appraisal

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: tutkimusprofessori Timo Aho

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: -

460170A Liikennetekniikan perus-teet

Introduction to Transportati-on Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 5.-6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija saa perustiedot liikennetekniikasta, metodeista, liikenteen mer-kityksestä ja taloudellisista arvioinneista sekä liikennejärjestelmien suunnittelusta ja liikenteen hoidosta.

Sisältö: Liikenteen merkitys, liikennesuunnitte-lu, kulkumuodot, liikennetutkimukset ja –ennusteet, liikennetalous, liikenteen ohjaus, liikennevirranominaisuudet ja palvelutaso-käsitteet sekä kelirikon merkitys.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitie-dot: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja luennoilla ilmoitettava muu materiaali.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija ymmärtää liikenteen laaja-alaisen merkityksen yhteiskunnan kannalta sekä tuntee liikenteen eri osa-alueiden keskeisen sisällön.

460176A Väylätekniikan perusteet

Introduction to Highway En-gineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee väylien suunnitteluprosessin ja osaa suunnitella tavan-omaisia liikenneväyliä voimassa olevien ohjeiden mukaisesti sekä tuntee väylien ylläpidon periaat-teet.

Sisältö: Tiehankkeen suunnitteluvaiheet, geo-metrinen suunnittelu, rakenteellinen mitoitta-minen, kunnossapito ja palvelusopimusmallit sekä maarakentamisen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Hartikai-nen: Tietekniikan perusteet 2003. Liikenneviras-ton (Tiehallinnon) ohjejulkaisut (www.tiehallinto.fi) soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija hallitsee liikenneväylien geometriseen ja rakenteelliseen suunnitteluun kuuluvat perusasiat sekä ylläpidon ja urakointi-käytäntöjen perusteet.

KO 130

460180S Tienrakentaminen ja sen automaatiosovellutukset

Automation of Road Const-ruction

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tietomallintamisen ja automaation mahdollisuuk-sista tienrakentamisprosessissa, erilaisista osatek-niikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdolli-suuksista.

Sisältö: Tietomallintaminen (BIM, Building Information Modeling) ja automaatio (Construc-tion Automation and Robotics) tienrakentamisen lähtötietojen hankinnassa, toteutussuunnittelus-sa, rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa sekä hoidon ja ylläpidon ohjauk-sessa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Ei vaadi erityisiä esitie-toja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Heikkilä, R. & Jaakkola, M. (2004) Johdatus tienrakentamisen automaatioon. Loppuraportti, Tienpidon digitaalisen toiminta-prosessin kehittäminen ja rakentamisen automa-tisointi. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 61/2004, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-418-4, TIEH 3200915, 71 s. Heikkilä, R. (2011) 3D-tietomalleja ja automaatiota hyödyntävän koko-naistoimintaprosessin kehittäminen tieväylien rakenteen parantamiseen - CASE VT4-Haurukylä-Haaransilta (3D-ROAD) Tutkimus- ja kehittämisprojektin loppuraportti, 77 s. + liitteet. Make More Money with Construction Machine Control, A ”How To” Manual for Site-Prep Contractors, TrenchSafety and Supply, Inc., 2008, 70 s. ISARC-symposiumin kon-ferenssijulkaisut 2002-2008 valituilta osin. Vali-tut Automation in Construction –julkaisusarjan

artikkelit. Tiehallinto, Norja (Statens Vegvesen) (2010) Ohjekirja HB 138: Tietomallit (luonnos) - käännöstyö Norja – Suomi versio 1.0 4.3.2011. 104 s. Make More Money with Con-struction Machine Control, A ”How To” Manual for Site-Prep Contractors, TrenchSafety and Supply, Inc., 2008, 70 s. ISARC-symposiumin konferenssijulkaisut 2002-2008 valituilta osin. RYM PRE –tutkimusohjelman ja erikoisesti InfraFINBIM-työpaketin tutkimusraportteja. Valitut Automation in Construction –julkaisusarjan artikkelit. Muu kurssilla annettava materiaali.

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Luoda kokonaisvaltainen kuva automaation mahdollisuuksista tienrakentamis-prosessissa.

460182S Talon- ja sillanrakentami-nen ja niiden automaatio-sovellutukset

Automation of Building and Bridge Construction

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tietomallintamisen ja automaation mahdollisuuk-sista talon- ja sillanrakentamisen toimintaproses-sissa, erilaisista osatekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismahdollisuuksista.

Sisältö: Tietomallintaminen (BIM, Building Information Modeling) ja automaatio (Construc-tion Automation and Robotics) talon- ja sillanra-kentamisen lähtötietojen hankinnassa, tuote-suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja toteutuman tarkistamisessa sekä hoidon ja ylläpi-don ohjauksessa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

KO 131

Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Ei vaadi erityisiä esitie-toja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Pro IT-osaraportit: Arkkiteh-din tuotemallisuunnittelu, tuotemallinnus ra-kennesuunnittelussa, kokemuksia tuotemallin ja 4D:n hyödyntämisestä pilottihankkeessa, tuote-mallipohjaisen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon prosessimalli, VTT 2004-2005. Se-naatti Kiinteistöt Oy:n ohjeistukset http://www.senaatti.com/. Heikkilä, R. & Jaakkola, M., & Pulkkinen, P. & Karjalainen, A. & Haapa-aho, E. & Jokinen, M. (2004) Siltojen 3D-suunnittelu- ja –mittausjärjestelmän kehit-täminen (Älykäs silta). Helsinki, Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 36/2004. Tutkimus- ja tuotekehitysprojektin väliraportti. Helsinki, Oy Edita Ab, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-303-x, TIEH 3200886. 61 s. Heikkilä, R. & Karjalai-nen, A. & Pulkkinen, P. & Haapa-aho, E. & Jokinen, M. & Oinonen, A. & Jaakkola, M. (2005) Siltojen 3D-suunnittelu-, ja –mittausprosessin kehittäminen ja käyttöönotta-minen (Älykäs silta). Tuotekehitysprojektin loppuraportti. Tiehallinto, Tiehallinnon selvityk-siä 12/2005, ISSN 1457-9871, ISBN 951-803-459-1, TIEH 3200924, 64 s. Heikkilä, R. (2008) Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisauto-maation kehittäminen (5D-SILTA). Tuotekehi-tysprojektin loppuraportti. Tiehallinto, Tiehal-linnon selvityksiä 22/2008, ISSN 1457-9871, 50 s. Muut 5D-SILTA-osaraportit, Oulun yliopisto. RYM PRE –tutkimusohjelman tutkimusraportte-ja. ISARC- ja IABSE-symposiumien konferenssi-julkaisut valituilta osin. Muu kurssilla annettava materiaali.

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Luoda kokonaisvaltainen kuva automaation mahdollisuuksista talon- ja sillanra-kentamisen toimintaprosessissa.

460184S Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset

Automation of Foundation Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kertoa tietomallintamisen ja automaation mahdollisuuk-sista pohjarakentamisprosessissa, erilaisista osa-tekniikoista sekä tiedonsiirron toteuttamismah-dollisuuksista.

Sisältö: Pohjarakentamisen työmenetelmät ja kokonaistoimintaprosessit. Tietomallintaminen (BIM, Building Information Modeling) ja auto-maatio (Construction Automation and Robotics) pohjarakentamisen lähtötietojen hankinnassa, tuotesuunnittelussa sekä rakentamisen ohjaukses-sa ja toteutuman tarkistamisessa. Erikoisesti lyöntipaalutus, pilaristabilointi, massastabilointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Tiivis periodikurssi. Luennot, laboratorioharjoitukset, kenttäharjoitukset, työmaaekskursiot, harjoitustyöt, seminaari, tentti.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Ei vaadi erityisiä esitie-toja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: RIL 156 Maarakennus. RIL 157-1-1985 Geomekaniikka I. RIL 157-2-1990 Geomekaniikka II. RIL 121-2004 Pohjaraken-nusohjeet. RIL 212-2001 Suurpaalutusohje 2001. RIL 230-2007 Pienpaalutusohje PPO-2007. Lyöntipaalutusohjeet LPO-2005 (RIL 223-2005). Masaki Kitazume, The Sand Com-paction Pile Method, 2004. ISARC-symposiumin konferenssijulkaisut 2002-2009 valituilta osin. Valitut Automation in Construction –julkaisusarjan artikkelit. Muut kurssilla annetut kirjallisuusviitteet. Valitut Automation in Const-ruction –julkaisusarjan artikkelit. POHVAI ja

KO 132

POHVAII-tutkimusraportteja. Muu oppimateri-aali ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: dosentti Rauno Heikkilä

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Luoda kokonaisvaltainen kuva pohjarakentamismenetelmistä seka erikoisesti automaation mahdollisuuksista pohjarakentamis-prosessissa.

460168S Väylät ja maarakenteet

Roads and Earth Works

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa valita oikean rakennetyypin ja parantamistoimenpiteen kussakin tilanteessa, tuntee päällystetyypit ja niiden valmistuksen, palvelusopimukset sekä maarakentamisen perusteet.

Sisältö: Tierakenteen toiminta, vauriomekanis-mit, rakenteen parantaminen, asfalttitekniikka, palvelusopimukset, maarakentaminen ja elinkaa-riosaaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opetus toteutetaan luento- ja harjoitustunteina. Harjoitustyö ja laboratoriotyöt on tehtävä hyväksytysti.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 460176A Väylätekniikan perusteet. Rakenteelli-sen suunnittelun perusteet ja mitoitusmenetel-mät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Liikennevi-raston (Tiehallinnon) ohjejulkaisut ja muut julkaisut (www.tiehallinto.fi) soveltuvin osin.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mikko Malaska

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija tuntee tierakenteen toiminnan ja pystyy hyödyntämään sitä rakentei-den suunnittelussa, parantamisessa ja ylläpidossa sekä tuntee urakointikäytännöt ja maarakennus-töiden laadunvalvonnan perusteet.

Teknillisen mekaniikan laboratorio

461010A Lujuusoppi I

Strength of Materials I

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4 - 6 periodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa määrittää kuormitusten alaisen yksinkertai-sen rakenteen jännitykset ja muodonmuutokset. Hän osaa muuttaa yleisen jännitys- ja muodon-muutostilan eri koordinaatistoesitystä sekä osaa myös käyttää laskelmissa konstitutiivisia yhtälöi-tä. Lisäksi opiskelija osaa mitoittaa yksinkertaisia perusrakennetapauksia, kuten veto- ja puristus-sauvoja, vääntösauvoja, suoria palkkeja ja nurjah-dussauvoja.

Sisältö: Lujuusopin tehtävät ja tavoitteet. Mate-riaalien mitatut kimmo- ja lujuusominaisuudet. Suoran sauvan veto ja puristus. Leikkaus ja pyö-reän sauvan vääntö. Suoran palkin jännitykset taivutuksessa. Suoran palkin taipuma. Kimmoi-nen nurjahdus. Jännitys- ja muodonmuutostila sekä niiden välinen yhteys, pääjännitykset, Moh-rin ympyrät. Jännityshypoteesit.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

KO 133

Esitietovaatimukset: Suositeltavana esitietona vaaditaan Statiikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Outinen, H., J., Salmi, T.: Lujuusopin perusteet, Pressus Oy, Tampere, 2004, Pennala, E.: Lujuusopin perusteet, Monis-te 407, Otatieto 2002; Karhunen, J. & al.: Lujuusoppi, Otatieto 2004; Ylinen, A.: Kimmo- ja lujuusoppi I ja II, WSOY. 1976. Beer, F., Johnston, E., Mechanics of materials , McGraw-Hill, 1992

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuu-luu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorit-tamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Selvittää lujuusopin tärkeimmät peruskäsitteet ja antaa valmiuden yksinkertai-simpien perusrakennetapausten, kuten veto- ja puristussauvojen, vääntösauvojen ja suorien palkkien mitoittamiseen.

461011A Lujuusoppi II

Strength of Materials II

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1. - 3. pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa väsymismitoitusperiaatteita rakenneanalyysissä ja käyttää murtumismekaniikkaa yksinkertaisten rakenteiden eliniän arvioimiseen. Hän osaa myös ratkaista sauva- ja palkkirakenteiden stabiilius-, nurjahdus- ja nurjahdustaivutustapauksia. Opis-kelija osaa ratkaista käyrän palkin taivutustilan sekä vapaan ja estetyn väännön tilanteet. Opiske-lija kykenee muodostamaan lineaarisia viskoelas-tisuusmalleja.

Sisältö: Rakenteiden mitoitus väsymisen suh-teen. Murtumismekaniikan alkeet. Sauva- ja palkkirakenteiden stabiilius, nurjahdus ja nurjah-dustaivutus. Käyrän palkin taivutus. Vapaa ja estetty vääntö. Lineaarinen viskoelastisuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Harjoitustehtä-viä, joista osa on kotitehtäviä. Luennoitsija jakaa yksityiskohtaiset ohjeet opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan Statiikka ja Lujuusoppi I

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Pennala, E.: Lujuusopin perusteet, Moniste 407, Otatieto, 1998; Outi-nen, H., Koski, J., Salmi, T.: Lujuusopin perus-teet, Pressus Oy, Tampere, 2000 ;Salmi, T., Virtanen, S.: Materiaalien mekaniikka, Pressus Oy, Tampere, 2008; Ylinen, A.:Kimmo- ja lujuusoppi I ja II. WSOY, 1976;. Bära brista, grundkurs i hållfasthetslära, AWE/Gebers, Stockholm 1979.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai loppukokeella. Tenttiin voi osal-listua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorittami-sen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari Laukka-nen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson suoritettuaan opiske-lijalla on yleiskäsitys lujuusopin eri osa-alueista. ja hän pystyy keskustelemaan alan asiantuntijoi-den kanssa lujuusteknisen suunnittelun mahdolli-suuksista.

461012A Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa

Energy Principles and Their Use in Beam Structures

Laajuus: 7 op

KO 134

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Luentoja ja laskuharjoituksia 1-3 pe-riodilla

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa soveltaa tärkeimpiä energia- ja variaatioperiaatteita. Hän osaa myös käyttää niihin perustuvia analyyttisia, likimääräis- ja numeerisia menetelmiä ristikko-, palkki- ja kehärakenteiden analysointiin

Sisältö: Kimmoteorian perusyhtälöt. Lu-juusopin energiaperiaatteet. Yleiset variaatiope-riaatteet, likimääräismenetelmät ja numeeriset menetelmät. Kehä- ja ristikkorakenteiden staat-tinen-, värähtely- ja stabiliteettianalyysi. Kehä, ja sauvarakenteiden plastiset muodonmuutokset ja jäännösjännitykset.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Opintomoniste. Oheiskir-jallisuus: Outinen, H,:Lujuusoppi III, TTKK:n opintomoniste 65, 2.tark. p., Tampere 1983; Outinen, H., Pramila, A.,: Lujuusopin element-timenetelmän käyttö. TTKK, opintomoniste 110 A, Tampere 1988; Krishnamoorthy, C. S.: Finite Element Analysis: Theory and Program-ming, 2nd ed., McGraw Hill, New Delhi 1997; Cook, R. D., Malkus, D. S., Plesha, M. E.: Concepts and Applications of Finite Element Analysis, 3 rd ed., John Wiley & Sons, New York 1989.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Laskuharjoi-tukset ja harjoitustyö (1 kpl) suoritetaan hyväk-sytysti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Ivan Argatov

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot lujuusopin energiaperiaatteista ja niiden

soveltamisesta ristikko-, palkki- ja kehärakentei-siin.

461013A Pintarakenteet

Plates and Shells

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luentoja ja laskuharjoituksia 4-6 pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida levyjen, laattojen ja kuorien toimintatavat kantavissa rakenteissa. Hän osaa soveltaa tärkeimpiä analyyttisia ja numeerisia laskentamentelmiä rakenteiden jännitys- ja muodonmuutostilan määrittämiseen. Hän osaa myös analysoida rakenteiden värähtely-jä ja tasapainon stabiiliutta.

Sisältö: Fourier-sarjojen ja integraalin käyttö levyjen ja laattojen reuna-arvotehtävien ja omi-naisarvotehtävien ratkaisemisessa. Energia-, variaatio- ja numeerisiin menetelmiin perustuvia likiratkaisuja. Elementtimenetelmän soveltami-nen. Levy-, laatta- ja kuorirakenteiden staattinen analyysi. Laatan ja kuoren stabiliteetti- ja väräh-telyanalyysi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoituskset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa, Elementtimenetelmät I ja II.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opetusmoniste. Ikonen, K.: Levy-, Laatta- ja kuoriteoria. Moniste 874, Otatieto 1990. Oheiskirjallisuus: Girkmann, K.: Flächentragwerke, VI-auflage, Springer-Verlag, Berlin 1965; Timoshenko, S., Woinow-sky-Krieger, S.: Theory of Plates and Shells, McGraw-Hill Book Company, Tokyo 1959; Szilard, S.: Theory of Plates, Prentice Hall, New Jersey 1974; Outinen, H.; Pramila, A.: Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö, TTKK, Opintomoniste 110A&B, Tampere 1988; Krishnamoorthy, C. S.: Finite Element

KO 135

Analysis: Theory and Programming 2nd ed., McGraw Hill, New Delhi 1997; Cook, R., Malkus, D., Plesha, M. E.: Concepts and Appli-cations of Finite Element Analysis, 3 rd ed., John Wiley & Sons, New York 1989.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumi-järvi

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot levyjen, laattojen ja kuorien toiminnasta kuormaa kantavissa rakenteissa.

461016A Statiikka

Statics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1-3 pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa laskea kuormitetun rakenteen voimia ja momentteja vektorialgebran ja tri-gonometrian avulla. Hän osaa piirtää kappaleen voimasysteemistä vapaakappalekuvan ja sen perusteella laskea tuntemattomat voimat tasapai-noyhtälöiden avulla. Hän osaa laskea jakaantu-neiden kuormitusten resultantteja ja soveltaa Coulombin kitkalakia tasapainotehtävän ratkai-sussa. Opiskelija osaa ratkaista partikkelisystee-mien ja jäykkien kappalesysteemien ulkoiset ja sisäiset voimat staattisessa tasapainotilanteessa. Erityisesti hän osaa piirtää suoran palkin ja palk-kikehän leikkausvoima- ja taivutusmomenttiku-viot.

Sisältö: Statiikan peruslait ja peruskäsitteet. Voimasysteemit ja niiden redusointi. Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapaino. Isostaattisten rakenteiden kuten köysien, palkkien, kehien, nivelkaarien ja ristikoiden staattinen toiminta ja rasitukset. Kitka. Virtuaalisten siirtymien periaa-te jäykälle kappaleelle ja kappalesysteemille. Tasapainon stabiilisuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alka-essa.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Salmi, T.: Statiikka, 2005.; Beer, F., Johnston, R.: Vector Mechanics for Engineers: Statics, 2. painos; Meriam, J.: Statics, 2. painos, SI-versio.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuu-luu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorit-tamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Antaa valmius rakenteiden staatti-sen tasapainon sekä rasitusten ymmärtämiseen ja määrittämiseen. Luo valmiuden myöhemmille aineopinnoille.

461018A Dynamiikka

Dynamics

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4-6 pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää kappaleen liikkeen mekaanista käyttäytymistä hallitsevat perussuu-reet ja -lait. Opiskelija osaa valita sopivan koor-dinaatistojärjestelmän ja analysoida mekaanisen osan liiketilan; aseman, nopeuden ja kiihtyvyy-den. Hän osaa piirtää liikkuvan systeemin vapaa-kappalekuvan, muodostaa systeemin liikeyhtälöt ja ratkaista ne suoraan tai energiaperiaatteita tai impulssilauseita apuna käyttäen.

KO 136

Sisältö: Partikkelin kinematiikka, jäykän kappa-leen tasoliikkeen kinematiikka, partikkelin ja partikkelisysteemin kinetiikka, värähtelymeka-niikan perusteet, jäykän kappaleen tasoliikkeen kinetiikka.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alka-essa.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Statiikan, differentiaali- ja integraalilaskennan sekä vektori- ja matriisilaskennan tunteminen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Salmi, T. (2003) Dynamiikka 1, kinematiikka, Pressus; Salmi, T. (2002) Dy-namiikka 2, kinetiikka, 2. p., Pressus. Oheiskir-jallisuus: Salonen, E.M. (2000) Dynamiikka I, 8. korj. p., Otatieto; Salonen, E.M. (1999) Dyna-miikka II, 8. korj. p., Otatieto; Beer, F., Johns-ton, E.(1996) Vector Mechanics for Dynamics, 6.ed., McGraw-Hill

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä. Suoritukseen kuu-luu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtävien hyväksytyn suorit-tamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koi-vurova

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot partikkelin jäykän kap-paleen liiketilan; aseman, nopeuden, kiihtyvyy-den, ajan ja kappaleeseen vaikuttavien voimien välisestä yhteydestä.

461019S Värähtelymekaniikka

Mechanical Vibrations

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4- 6 periodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa muodostaa värähtelyä kuvaavat liikeyhtälöt ja ratkaista ne yhden ja usean vapausasteen sekä jatkuvan mas-san systeemeille käyttäen analyyttisiä sekä liki-määräismenetelmiä. Opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää värähtelyjen analysointiin.

Sisältö: 1. Peruskäsitteet, 2. Yhden vapausas-teen värähtelyt, 3. Monen vapausasteen värähte-lyt, 4. Voimansiirtolinjan vääntövärähtelyt, 5. Palkin pitkittäis-, poikittais- ja vääntövärähtelyt jatkuvan mallin avulla, 6. Eräitä likimääräisme-netelmiä, 7. Kokeellisen värähtelyanalyysin perusteet, 8. Elementtimenetelmän käyttö värähtelyanalyysissä, 9.Tasapainotusteorian perusteet

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Matematiikan peruskurssit, Lujuusoppi I&II ja Dynamiikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Pramila, A.: Värähtelymeka-niikka, luku 10 teoksessa: Koneenosien suunnit-telu 4, WSOY, 1985. Oheiskirjallisuus: James, M.L. & al.: Vibration of Mechanical and Struc-tural Systems: With Microcomputer Applica-tions, Harper & Row, 1989.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa kahdella välikokeella tai loppukokeilla. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suo-rittamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari Laukka-nen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on tutus-tuttaa opiskelijoita värähtelymekaniikan käsittei-

KO 137

siin ja ilmiöihin, kuinka erilaiset värähtelyt voi-daan esittää teoreettisen mallin avulla ja kuinka haitallisia värähtelyjä voidaan välttää rakenteissa ja koneissa.

461020S Elementtimenetelmien

jatkokurssi

Advanced Course in Finite El-ement Methods

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 2.-3. periodilla. Järjestetään vuorovuosina. Seuraava kerta syyslukukaudella 2014.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa soveltaa elementtimenetelmää teknillisen mekaniikan tärkeimpien epälineaaris-ten ilmiöiden analysointiin. Hän osaa valita eri ilmiöihin sopivia mallintamistapoja ja ratkaisu-menetelmiä.

Sisältö: Epälineaariset ilmiöt teknillisessä meka-niikassa. Geometriset epälineaarisuudet, nurjah-dus, lommahdus ja kosketustehtävät. Epälineaa-riset materiaalit, plastisuus, viskoelastisuus ja viskoplastisuus. Epälineaariset värähtelyt.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 461033A Elementtimenetelmät I ja 461034A Elementtimenetelmät II.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Belytschko, T., Liu, W. K., Moran, B.: Finite Elements for Nonlinear Con-tinua and Structures, John Wiley & Sons Ltd., 2000. Oheiskirjallisuus: Bathe, K. J.: Finite Element Procedures, Prentice-Hall, 1996; Hinton, E.: NAFEMS Introduction to Nonlinear Finite Element Analysis, Bell and Bain Ltd., 1992.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumi-järvi

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Elementtimenetelmän tietojen syventäminen ja perehtyminen teknillisen meka-niikan epälineaariseen laskentaan.

461021S Murtumismekaniikka

Fracture Mechanics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Aikataulu ja toteutus ilmoitetaan myö-hemmin. Järjestetään erillisen päätöksen mukaan tarvittaessa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa murtu-mismekanismit ja materiaaliominaisuuksien vaikutuksen niihin. Opiskelija osaa käyttää tau-lukkoratkaisuja lineaarisessa murtumistarkaste-lussa. Hän osaa myös tarkastella särön kasvua väsyttävässä kuormituksessa. Opiskelija osaa käyttää elementtimenetelmää murtumismekaani-sissa tarkasteluissa. Lisäksi opiskelija pystyy käyttämään murtumismekaniikan suunnittelupe-riaatteita.

Sisältö: Murtumismekanismit, materiaaliomi-naisuuksien vaikutus, lineaarinen murtumisme-kaniikka, epälineaarinen murtumismekaniikka, energiaperiaatteet, särön kasvu, kokeelliset menetelmät.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjeste-lyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Opintojaksot 461010A, 461011A, 461012A ja 461013A. Lisäksi suositellaan opintojaksoa Metalliopin perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ikonen, K., Kantola, K.: Murtumismekaniikka, Moniste 844, Otatieto Oy 1991; How to - Undertake Fracture Mechanics

KO 138

Analysis, NAFEMS, 1999; Hellan, K.: Introduc-tion to Fracture Mechanics, McGraw-Hill, 1985; Broek, D.: Elementary Engineering Fracture Mechanics, 3rd revised edition, Martinus Nijhoff Publishers, Hague 1982.

Suoritustavat: Tentti, johon voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö. professori Ivan Argatov

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Oppia tuntemaan materiaalien murtumismekaaninen käyttäytyminen ja raken-teiden murtumismekaaniset mitoitusperiaatteet, jotka ovat nykyisin yleistymässä koneenraken-nuksessa ja erityisesti hitsattujen teräsrakentei-den suunnittelussa.

461023S Kantavien rakenteiden optimointi

Optimization of Structures

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3. Järjestetään vuorovuosina. Seuraavan kerran syyslukukaudel-la 2014.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää optimoinnin peruskä-sitteet, tunnistaa erilaisten optimiratkaisuiden matemaattiset määritelmät ns. Kuhn Tuckerin ehdot. Hän osaa muodostaa optimointiongelman matemaattisesti sekä tuntee tärkeimmät opti-mointiongelman ratkaisumenetelmät niin lineaa-riselle kuin epälineaariselle ongelmalle rajoitta-mattomassa kuin rajoitetussa tapauksessa. Opis-kelija osaa selittää menetelmien algoritmien tärkeimmät vaiheet ja rakenteen, erimenetelmi-en hyvät ja huonot puolet sekä soveltuvuuden erilaisille ongelmatyypeille. Opiskelija osaa käyttää kaupallisessa ohjelmassa olevaa optimoin-tiratkaisijaa koneen osien optimoinnissa.

Sisältö: Optimointiongelman muodostaminen sekä lineaarisen ja epälineaarisen optimoinnin soveltaminen kantavien rakenteiden suunnitte-lussa. Rakenteiden optimoinnin tietokoneohjel-

mistot. Optimointi tietokoneavusteisen suunnit-telujärjestelmän osana.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoi-tustyö. Opetuksen käytännön järjestelyt kerro-taan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Arora, J.S. (2004) Introduc-tion to Optimum Design. Elsevier, 728s. Oheiskirjallisuus: Kirsch, U. (1981) Optimus structural design. McGraw-Hill, 441s; Haftka, R. T., Gurdal, Z., Kamat, M. P. (1990) Ele-ments of Structural Optimization. Kluwer, 396 s.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävi-en laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta koti-tehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koi-vurova

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa kantavien rakenteiden opti-moinnin peruskäsitteistä ja menetelmistä siten, että hän osaa soveltaa tietojaan lähinnä koneen osien, hitsattujen levyrakenteiden sekä ristikoi-den ja kehien suunnitteluongelmiin.

461026S Kiinteän kontinuumin me-kaniikka

Continuum Mechanics

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-6. periodil-la.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää lujuusopin teoreettista taustaa ja omaa valmiuden täydentää tietojaan alan kirjallisuudesta. Opiskelija osaa soveltaa tensorilaskennan perusteita suorakulmaisessa

KO 139

koordinaatistossa ja osaa selittää symmetrisen toisen kertaluvun tensorin tärkeimmät ominai-suudet. Hän osaa selittää lineaarisen ja epälineaa-risen muodonmuutostilan sekä Eulerin ja Lag-rangen esitystapojen erot. Hän pystyy laskemaan kappaleen muodonmuutoksen käyttämällä tär-keimpiä muodonmuutostilan mittoja. Opiskelija tunnistaa jännityksen mitat eri konfiguraatioissa, osaa muuntaa ne eri konfiguraatioihin. Hän tunnistaa lineaarisesti kimmoisan materiaalin symmetriat ja osaa käyttää isotrooppisen lineaari-sesti kimmoisan materiaalin materiaaliyhtälöä ja materiaalivakioita.

Sisältö: Tensorilaskennan alkeet, muodonmuu-tos- ja jännitystilojen käsitteet ja teoria niin lineaarisessa kuin epälineaarisessa tapauksessa, kontinuumimekaniikan säilymislauseet, materi-aaliominaisuuksien kuvausmenetelmät sekä johdatus lineaariseen kimmoteoriaan ja kolmi-ulotteiseen plastisuusteoriaan.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjeste-lyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Mase, G. E., Mase , G. T. (2000) Continuum Mechanics for Engineers. CRC Press Inc. Oheiskirjallisuus: Malvern, L.E. (1969) Introduction to the mechanics of a con-tinuous medium. Prentice-Hall, Englewood Cliffs; Mattiasson, K.(1981) Continuum me-chanics principles for large deformation prob-lems in solid and structural mechanics. Publ. 81:6, Department of Structural Mechanics, Chalmers University of Technology; Fung, Y.C. (1965) Foundations of solid mechanics. Prentice-Hall, Englewood Cliffs.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävi-en laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta koti-tehtävien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Hannu Koi-vurova

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot, -käsitteet ja matemaat-tiset menetelmät mallintaa kiinteän kappaleen käyttäytymistä kuormitettuna.

461027S Komposiittien mekaniikka

Mechanics of Composites

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Englanti

Ajoitus: Järjestetään tarvittaessa vuorovuosina syyslukukaudella. Luennot ja harjoitukset 1. - 3. periodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää komposiittimateriaalien terminolo-giaa ja tyypillisten rakennekomposiittimateriaali-en mekaanisia ominaisuuksia suunnittelussa. Hän osaa selittää anisotrooppisen materiaalin kimmo-ominaisuuksien vaikutuksen laminoitujen kerros-levyjen ja -laattojen lujuusopillisen käyttäytymi-seen sekä osaa laskea laminan ja laminaatin jänni-tykset ja venymät. Lisäksi hän pystyy analysoi-maan komposiittilaminaatin taivutus- lommahdus- ja värähtelyominaisuuksia klassisen laminaattiteorian ja elementtimenetelmän avulla.

Sisältö: Komposiittimateriaalien terminologia, anisotrooppisen materiaalin kimmo-ominaisuudet, laminan mikro- ja makromeka-niikka, laminaatin makromekaniikka, laminaatin taivutus, lommahdus ja värähtely, laminaattira-kenteen mitoitusperiaatteet.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjeste-lyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Lujuusoppi I ja II

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Jones, R.M., Mechanics of Composite Materials, McGraw-Hill, 1975, Tsai, Composite Design, Think Composites, 1987, Vinson & Sierakowski, The Behaviour of Struc-tures Composed of Composite Materials, Marti-nus Nijhoff, 1986.

KO 140

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa lopputentillä. Suoritukseen kuuluu myös harjoi-tustehtävä. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitus-tehtävän hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Ivan Argatov

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Komposiittimateriaalien mikro- ja makromekaanisen käyttäytymisen perusteet sekä niiden soveltaminen komposiittirakenteiden analysointiin ja mitoitukseen.

461028S Teknillisen mekaniikan mittaukset

Experimental Methods in En-gineering Mechanics

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: 1-6 periodilla erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaisesti.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suorittaa teknillisen mekaniikan alaan kuuluvia venymä-liuska- ja värähtelymittauksia. Moodianalyysissä opiskelija kykenee valmistelemaan mittaukset, suorittamaan ne ja arvioimaan tulosten oikeelli-suuden sekä vertaamaan laskettuihin arvoihin. Hän osaa ottaa mittauksista selville karakteristisia suureita. Hän kykenee suorittamaan itsenäisesti venymäliuskamittauksia ja arvioimaan tulosten oikeellisuutta.

Sisältö: Yleistä kokeiden suorituksesta ja mitta-usjärjestelyistä. Mittaussignaalin siirto ja käsitte-ly.Mittausanturit. Venymä- ja jännitysmittauk-set. Värähtely- ja tärinämittaukset. Kokeellinen moodi-analyysi. Erikoismenetelmiä vuosittain vaihtuvista aiheista.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu labora-toriotöitä ja demonstraatioita.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Ewins, D.J.: Modal Testing: Theory and Practice, John Wiley & Sons Inc., 1986; Morrison, R.: Grounding and Shielding Techniques in Instrumentation, John Wiley & Sons Inc., 1977 Oheiskirjallisuus: Society for Experimental Mechanics: Handbook on Experi-mental Mechanics, Prentice Hall Inc., 1987; Window, A.L., Holister, G.S.: Strain Gauge Technology, Applied Science Publishers Ltd., London 1982; Svärdström, A.: Tillämpad sig-nalanalys, Studentlitteratur, Lund 1987; Doess-ing, O.: Structural Testing, Part I: Mechanical Mobility Measurements, Brüel & Kjaer 1987, Part II: Modal Analysis and Simulation, Brüel & Kjær 1988.

Suoritustavat: Lopputentti. Laboratoriotöiden ja selostuksien luovutus antavat oikeuden kirjalli-seen tenttiin.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Osmo Väliheikki

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson suoritettuaan opiske-lija tuntee tärkeimpien teknillisen mekaniikan mittausmenetelmien periaatteet, sovellutusmah-dollisuudet ja rajoitukset.

461033A Elementtimenetelmät I

Finite Element Methods I

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. ja 2. periodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elementtimenetelmän perusidean. Hän kykenee analysoimaan ele-menttimenetelmällä yksinkertaisia ristikko- ja kehärakenteita sekä pystyy selittämään laskennan teoreettisen taustan. Lisäksi opiskelija osaa käyt-tää elementtimenetelmää kaksiulotteisten- ja lämmönjohtumisongelmien laskentaan.

Sisältö: Elementtimenetelmän perusajatus, sauvojen, palkkien ja levyrakenteiden staattinen

KO 141

analyysi sekä elementtimenetelmän käytön yleisperiaatteita.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Lujuusoppi I ja II.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskir-jallisuus: Outinen, H., Pramila A., Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö., N. Ottosen & H. Petersson: Introduction to Finite Element Met-hod., M.K. Hakala: Lujuusopin elementtimene-telmä., NAFEMS: A Finite Element Primer., How to - model with finite elements. NAFEMS, Glasgow, 1997.

Suoritustavat: Välikokeet tai lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumi-järvi

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Elementtimenetelmän perusidean ja rajoitusten hallinta sekä valmius kaupallisten ohjelmien kriittiseen käyttöön.

461034A Elementtimenetelmät II

Finite Element Methods II

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset. 3. ja 4. periodilla. Suositellaan suoritettavaksi heti opin-tojakson Elementtimenetelmät I perään 3. Vuo-sikurssilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää elementtimenetelmän perusidean useampiulotteisten, geometrialtaan monimutkaisten ongelmien analysoinnissa. Hän osaa käyttää kriittisesti FEM-ohjelmistoja lineaa-risten siirtymä- ja lämmönjohtumisanalyysien lisäksi myös nurjahdus-, ominaisvärähtely- sekä dynaamisissa ongelmissa. Lisäksi hän tunnistaa

epälineaarisuuden eri muodot ja osaa arvioida niiden vaikutukset laskentaan.

Sisältö: Kuori- ja solidielementit, stabiliteetti-analyysit, ominaisvärähtelyanalyysit, dynaamiset analyysit sekä johdatus epälineaarisuuksiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot : Lujuusoppi I ja II sekä Elementtimenetelmät I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskir-jallisuus : Outinen, H., Pramila A., Lujuusopin elementtimenetelmän käyttö., N. Ottosen & H. Petersson: Introduction to Finite Element Meth-od., M.K. Hakala: Lujuusopin ele-menttimenetelmä., Zienkiewicz, O. C, Taylor, R.L., The Finite Element Method, 4th ed, Vol.1: Basic Formulation and Linear Problems. McGraw-Hill, London 1991., A Finite element dynamics primer, NAFEMS, Glasgow, 2002

Suoritustavat: Suoritetaan lopputentillä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lumi-järvi

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Elementtimenetelmän perusidean ja rajoitusten ymmärtäminen dynaamisissa ja stabiliteettianalyyseissa sekä valmius kaupallisten ohjelmien kriittisen käytön lisäksi niiden täyden-tämiseen.

461035A Lämpö- ja virtaustekniik-ka I

Heat and Mass Transfer I

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4. - 5. pe-riodilla

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää termodynamiikan pääsään-

KO 142

töjen sisällön ja niiden vaikutukset energian-muuntoprosesseihin. Opiskelija osaa soveltaa suljetun ja avoimen systeemin energiataseyhtälöi-tä prosessien tilasuureiden ja vuorovaikutussuu-reiden laskennassa. Opiskelija osaa selittää polt-tomoottoreiden, kaasu- ja höyryturbiinivoimalai-tosten sekä jäähdytyskoneiden ja lämpöpumppujen toimintaperiaatteet. Lisäksi opiskelija osaa laskea putkivirtaukseen ja läm-mönsiirtymiseen liittyvä laskuja.

Sisältö: Lämmönsiirtyminen, nesteiden ja kaasujen siirto, putkivirtaus. Termodynamiikan pääsäännöt ja niihin liittyvät peruskäsitteet. Sovellutuksia energian tuottamisesta, muuntami-sesta, siirtämisestä ja käytöstä.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Fysiikan peruskurssit.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Jokilaakso, A., Virtausteknii-kan ja aineensiirron perusteet, Otakustantamo, 1987, Krannila, M., Termodynamiikka, Tampe-reen pikakopio Oy, Tampere, Cengel, Y.A. & Boles, M.A., Thermodynamics; An Engineering Approach, Fifth edition in SI-units, 2006.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa välikokeilla tai lopputentillä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Hannu Lahtinen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Aineen- ja lämmönsiirron sekä termodynamiikan perusteiden ja keskeisten sovellustapojen tunteminen.

461036S Lämpö- ja virtaustekniikka II

Heat and Mass Transfer II

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. - 2. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee suunnittelemaan energian tuottamiseen, muuntamiseen, siirtoon ja käyttöön liittyviä laitteita sekä laskemaan virtauksesta raken-teisiin kohdistuvia voimia. Tämä edellyttää, että opiskelija pystyy selittämään nestestatiikan perus-käsitteet ja osaa laskea sen sovellutuksia. Hän osaa selittää virtaavan nesteen ominaisuudet ja virtaus-mekaniikan peruskäsitteet. Opiskelija pystyy laskemaan ideaalivirtaukseen liittyviä perusprob-leemoja soveltaen jatkuvuusyhtälöä ja Bernoullin yhtälöitä. Hän osaa määrittää virtauksen aiheutta-mia kuormituksia ja häviöitä liikemäärävirtayhtä-löiden avulla sekä osaa mitoittaa putkiston Moo-dyn diagrammia hyväksi käyttäen ja huomioiden putkiston osien paikalliset häviöt.

Sisältö: Johdanto ja dimensioanalyysi sekä sen sovellutuksia. Termodynamiikan pääsäännöt ja niihin liittyvät peruskäsitteet, sovellutuksia energi-an tuottamisesta, muuntamisesta, siirtämisestä ja käytöstä Lämpö- ja virtaustekniikka I:n tietoja yksityiskohtaisemmin; Fluidien ominaisuudet yksityiskohtaisemmin, yksidimensioinen virtaus, paineiskut (waterhammer) samoin ja putkivirtauk-sen erityispiirteitä, viskoosi virtaus, vastus ja nostovoima.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Fysiikan peruskurssit, Lämpö- ja virtaustekniikka I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Nakayama&Boucher: Introduc-tion to Fluid Mechanics, Bathsworth-Heideman, 2000.(osa). Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa

KO 143

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella. Suoritukseen kuuluu myös kotitehtävien laskemista. Tenttiin voi osallistua vasta kotitehtä-vien hyväksytyn suorittamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori: Hannu Koi-vurova

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on pereh-tyä lämpö- ja virtaustekniikan sovellutuksiin, niiden taustalla oleviin luonnonlakeihin sekä niiden soveltamiseen.

Mekatroniikan ja konediagnos-

tiikan laboratorio

462021A Koneautomaatio I

Machine Automation I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ovat 4. - 5. periodilla. Pakol-linen, ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö on 5. - 6. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää pneumaattisen voi-mansiirron toimintaperiaatteen ja sen käyttö-mahdollisuuksia ja käyttötapoja teollisuudessa. Hän osaa suunnitella pienen pneumaattisen järjestelmän sekä mitoittaa ja valita siihen sopivat komponentit. Opiskelija osaa myös teollisuuden ohjauksissa yleisesti käytettävän ohjelmoitavan logiikan ohjelmoinnin yksinkertaisissa tapauksissa siten, että osaa tehdä toimivan ohjelman ohjel-moitavalle logiikalle ja ohjata sillä esim. pneu-maattisia toimilaitteita.

Sisältö: Koneiden pneumaattiset, hydrauliset ja sähköiset toimi- ja hallintalaitteet; valinta ja käyttö koneautomaatiossa;. Koneiden ohjauksen perusteista. Loogisen ohjauksen suunnittelu. Ohjausjärjestelmät. Ohjelmoitava logiikka, sen rakenne ja toiminta. Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot sekä ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille muille paitsi Tuotantotalouden opinto-suunnan Konetekniikan koulutusohjelman opis-kelijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Hulkkonen Veli: Pneumatiik-ka I, 6. painos, 1991, s. 1...140; Fonselius, Hautanen, Mutikainen, Pekkala, Salmijärvi, Simpura: Pneumatiikka, 8. painos, 1997. Oheis-kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Pyrkiessään optimitulokseen ko-neenrakennuksessa, suunnittelijan on otettava toimilaitteissa ja ohjausjärjestelmissä huomioon sähköiset, hydrauliset ja pneumaattiset vaihtoeh-dot. Tämän oppijakson tavoitteena on antaa opiskelijoille tällainen valmius käytännön työtä varten.

462022S Koneautomaatio II

Machine Automation II

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 2. ja 3. pe-riodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää hydraulisen voiman-siirron toimintaperiaatteen ja pystyy nimeämään sen ominaisuuksia, käyttömahdollisuuksia ja käyttötapoja. Hän osaa mitoittaa ja valita avoi-men hydraulijärjestelmän komponentit. Opiske-lija osaa nimetä myös teollisuudessa yleisimmin käytettävän sähkömoottorin, epätahtimoottorin valinnan ja mitoituksen perusperiaatteet.

Sisältö: Koneiden hydraulisten toimilaitteiden mitoitus ja valinta. Hydraulisen energian luonti. Epätahtimoottorin toimintaperiaate, mitoitus ja valinta. Säätökaaviot ja instrumentointipiirustuk-set.

Järjestämistapa: Lähiopetus

KO 144

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja, ryhmätöinä tehtäviä harjoituksia 20 h sekä suun-nitteluharjoitus.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Koneautomaatio I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kauranne, Kajaste, Vilenius: Hydraulitekniikka, 2008; Mäkinen Reijo: Hyd-rauliikka II, 3. uudistettu painos, 1991, s. 1...120, 132...148; Aura, L:, Tonteri, A. J.: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan myö-hemmin

Suoritustavat: Lopputentti, johon osasllistumi-sen edellytyksenä on harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Tämän oppijakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmius hydraulisten ja säh-köisten toimilaitteiden ja niiden ohjausjärjestel-mien soveltamiseen käytännön työtä varten.

462035A Mekanismioppi

Mechanisms

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 2. ja harjoitustyö 3. periodil-la.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa luokitella erilaiset mekanismit ja niiden osat koneiden rakenteissa ja tehdä mekanismianalyysiä ja -synteesiä graafisilla ja analyyttisillä menetelmillä.

Sisältö: Mekanismiopin käsitteitä, määritelmiä ja luokituksia, analyysi ja synteesi, vipumekanis-mit, suoravientimekanismit, nokkamekanismit, tappi-hahlopyörämekanismit, kytkimet, kitka- ja hammaspyörämekanismit sekä muut mekanismit.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot ja harjoitustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Statiikka ja Dynamiikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjalli-suus: Leinonen, T.: Mekanismioppi. Raportti n:o 20. Oulun yliopisto, Konetekniikan osasto, 1985.; Uicker JJ., Pennock GR., Shigley JE.: Theory of machines and mechanisms, 3 ed. Oxford University Press, 2003.

Suoritustavat: Suoritetaan lopputentillä. Arvosana määräytyy puoleksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Lou-hisalmi

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään yhteen kytkettyjen, liikkuvien koneenosien kinematiikan perusteisiin, opitaan perustiedot mekanismiana-lyysin ja -synteesin graafisista ja analyyttisistä menetelmistä sekä sovelletaan niitä uusien ko-neiden toimintaperiaatteiden ratkaisemisessa tai jo rakennettujen koneiden edelleen kehittämises-sä.

462038A Hienomekaniikka

Precision Engineering

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojaksoon sisältyy luennot 3. ja 4. sekä harjoitustyö 5. periodeilla

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa analysoida hienomekaanisissa laitteissa käytettävien rakenteiden ja komponent-tien toimintaperiaatteita, osaa kertoa suunnitte-lun ja valmistuksen erityispiirteistä sekä osaa suunnitella uusia, laadukkaita ja helposti valmis-tettavia hienomekaanisia laitteita.

Sisältö:

KO 145

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot sekä harjoitustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjalli-suus: Krause, W.: Grundlagen der konstruktion, elektronik, elektrotechnik, feinwerktechnik, 7 aufl., Hanser, 1994.; Ullman, D.: The mechanical design process, 3. ed., MacGraw-Hill, 2003.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin pääsyn edellytyksenä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Lou-hisalmi

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään hieno-mekaanisissa laitteissa käytettävien komponent-tien toimintaperiaatteisiin, laitteiden suunnitte-lun ja valmistuksen erityispiirteisiin sekä harjoi-tellaan hienomekaanisten laitteiden suunnittelua.

462040A Tribologia

Tribology

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1. ja suunnitteluharjoitustyö 2. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää tribologian peruskäsit-teet ja hyödyntää osaamistaan koneiden suunnit-telussa, käytössä ja kunnossapidossa.

Sisältö: Kahden kappaleen kosketus ja liike, kitkan, kulumisen ja voitelun teorioita, vaurioi-den tulkitsemisesta, materiaalien valinnasta, voiteluaineiden käytöstä sekä suunnitteluesi-merkkejä laakeroinneista, tiivistyksistä ja voite-lusta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy luennot 1. ja suunnitteluharjoitustyö 2. periodilla.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Oheiskirjalli-suus: Kivioja, S., Kivivuori, S., ja Salonen, P.: Tribologia - Kitka, Kuluminen ja Voitelu. Espoo 1997, Otatieto Oy. 351 s.; Halling, J.: Princi-ples of Tribology, London & Basingstoke 1978, MacMillan, Press 401 s.; Booser, E.R.: CRC Handbook of Lubrication (Vol II Theory and Design) Florida 1984, CRC Press Inc., 689 s.; SKF laakerien kunnossapito 1994.; Kunnossapi-to -lehdet.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tenttiin pääsyn edellytyksenä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Yrjö Lou-hisalmi

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään tribo-logian peruskäsitteisiin eli pääasiassa kitkan, kulumisen ja voitelun teorioihin sekä käytäntöi-hin lähinnä koneiden suunnittelun, käytön ja kunnossapidon näkökulmasta.

462051S Mekatroniikka

Mechatronics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4-6 periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa käyttää yleisimpiä mekatroni-sen järjestelmän suunnittelussa hyödynnettäviä mallinnus- ja simulointimenetelmiä. Opiskelija osaa valita ja mitoittaa toimilaitteet sähköisiin ja hydraulisiin servojärjestelmiin. Opiskelija osaa myös analysoida yksinkertaisten mekanismien kinemaattisia ominaisuuksia ja laskea asetusarvot mekanismeja käyttäville toimilaitteille. Lisäksi opiskelija osaa määritellä digitaalisen säätöjärjes-

KO 146

telmän perusrakenteen ja pystyy arvioimaan digitaalisen säädön toimintaedellytyksiä.

Sisältö: Mekatronisten järjestelmien mallinnus- ja simulointimenetelmät; Servokäyttöön soveltu-vat toimilaitteet; Älykkäät toimilaitteet; Sähkö-hydrauliset servojärjestelmät; Sähkökäyttöjen digitaalinen ohjaus. Anturit ja sensorit takaisin-kytketyissä järjestelmissä; Asetusarvolaskenta; Mekanismien kinematiikan ja dynamiikan mallin-taminen sekä käänteiskinematiikan laskenta; Toimilaitejärjestelmien digitaalinen säätö.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: 30 t luentoja ja 30 t harjoituk-sia. Harjoituksissa perehdytään mekatroniikan laskenta- ja suunnitteluongelmiin. Luentoihin sisältyy pienimuotoisia suunnitteluharjoituksia.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Koneautomaation anturitekniikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Niiranen, J. Sähkömoottorikäytön digitaalinen ohjaus, Otatieto (590), Espoo 1999, 379 s. Muu kurssi-kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tent-tiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet hyödyntää mekaniikan, elektroniikan ja tietotekniikan tietoja mekatroni-sen tuotteen suunnittelussa.

462052S Mekatroniikan jatkokurssi

Advanced Course in Mecha-tronics

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodil-la.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa analysoida ja suunnitella mekatronisten tuotteiden ohjausjärjestelmiä säätötekniikan kehittyneitä menetelmiä hyödyn-täen. Opiskelija osaa myös valita mekatronisen tuotteen toteutusteknologian ja verrata eri toteu-tusvaihtoehtojen ominaisuuksia. Lisäksi opiskelija osaa arvioida erilaisten älykkäiden toimilaitteiden käyttökelpoisuutta ja mahdollisuuksia mekatroni-sissa tuotteissa.

Sisältö: Älykkäät ohjausjärjestelmät; Säätötek-niikan kehittyneet menetelmät toimilaiteohjauk-sissa. Hajautettu ohjaus; Integroidut toimilaite ohjaimet; Ohjausjärjestelmien laitetekniikka; Toteutusteknologian valinta mekatroniseen tuotteeseen; Mekatroniseen koneeseen tai lait-teeseen liittyvä suunnittelu- tai tutkimustehtävä.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon sisältyy 20t luentoja ja laskuharjoituksia sekä suunnitteluhar-joitus ja seminaari. Ryhmätyönä tehtävä suunnit-teluharjoitus sisältää mekatronisen tuotteen suunnittelussa tarvittavat keskeiset teknologiat.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Koneautomaation anturitekniikka, mekatroniik-ka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Koivo, A.J. Fundamentals for control of robotic mani-pulators, 468 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoite-taan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tent-tiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

KO 147

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena perehdyt-tää opiskelijat mekatronisen tuotteen suunnitte-lussa tarvittavaan ohjaustekniikkaan ja syventää suunnitteluosaamista laajahkon harjoitustyön avulla.

462053A Koneautomaation anturitekniikka

Sensor Technology of Machine Automation

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1-3 periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa tunnistaa, luokitella ja ottaa käyttöön yleisimmät koneautomaation anturi-tyypit. Opiskelija pystyy myös valitsemaan antureita tyypillisiin koneautomaation sovelluk-siin. Lisäksi opiskelija pystyy suunnittelemaan tyypillisen analogisen ja digitaalisen anturisignaa-lin siirto- ja käsittelyketjun. Opiskelija osaa myös suunnitella ja toteuttaa anturoinnin takaisinkyt-kettyihin toimilaiteohjauksiin. Yksittäisten antu-reiden lisäksi opiskelija osaa luokitella yleisimmät koneautomaatiossa käytettävät paikannusjärjes-telmät ja pystyy valitsemaan sovelluskohteeseen sopivan järjestelmän.

Sisältö: Aseman, nopeuden ja kiihtyvyyden mittaus; Paineen, voiman ja momentin mittaus; Paikan ja asennon mittaus; Anturiviestin siirto ja käsittely; Signaalien suojaaminen häiriöiltä; Anturien ja sensorien käyttö takaisinkytketyissä järjestelmissä; Paikannusjärjestelmät ja niiden käyttö ohjausautomaatiossa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: 30 t luentoja, 10 t laskuharjoi-tuksia ja 20 t laboratorioharjoituksia. Lasku- ja laboratorioharjoituksissa perehdytään mittaus-signaalien käsittelyyn.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Airila, M. Mekatroniikka. 5. korj. p. Otatieto (897), 1999. 405 s. Kuoppala, R., Nevala, K. & Tyni, P. Anturit koneautomaa-

tiossa. Metalliteollisuuden keskusliiton tekninen tiedotus no.21/8, 87 s.+liitteet 98 s. Muu kurssikirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydes-sä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tent-tiin osallistumiselle. Loppuarvosana määräytyy lopputentin ja harjoitustöiden perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille teoreettinen ja käytännöllinen pohja koneautomaation anturitekniikasta.

462055S Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunnittelu

Virtual engineering of mecha-

tronics products

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4-6 periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa luoda jäykistä kappaleista muodostuvan mekatronisen monikappalejärjes-telmän simulointimallin MD Adams -ohjelmistolla. Opiskelija osaa tulkita simulointi-tuloksia ja kykenee arvioimaan tulosten validi-teettia. Opiskelija pystyy suunnittelemaan mo-nimutkaisten järjestelmien osamalleja ja osaa selittää vaativien mallinnuskokonaisuuksien muodostamisperiaatteet. Lisäksi opiskelija osaa arvioida erilaisten mekatronisten järjestelmien mallintamisen tasoja ja mallinnusprosessin laa-juutta.

Sisältö: Virtuaalisuunnittelun perusteet. MD Adams –mallinnusohjelman perusteet ja käyttö. Jäykistä kappaleista muodostuvien monikappa-lemallien luominen ja analysointi. Kinemaattis-ten ja dynaamisten analyysien teko. Toimlaittei-den liikeratojen ja -nopeuksien sekä kuormitus-ten määrittäminen. Ohjauksen ja säädön mallintaminen ja simulointi.

KO 148

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: 20 t luentoja ja 20 t harjoituk-sia. Harjoituksissa perehdytään MD Adams –ohjelmiston käyttöön harjoitus- ja esimerkkiteh-tävien avulla. Kurssin jälkipuoliskolla tehdään laajahko harjoitustyö, jossa mallinnetaan jokin monitekninen järjestelmä.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Opetusmoniste. Muu kurssi-kirjallisuus ilmoitetaan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Kurssin arvosana määräytyy harjoitustyön ja lopputentin perus-teella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Toni Liedes

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija mekatroniikassa käytettäviin suunnitte-luohjelmistoihin. Kurssilla käytetään MD Adams ja MATLAB/Simulink-ohjelmistoja.

464079A Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät

Programmable Controllers and Field Bus Systems

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1. periodilla Harjoitustyö 2. ja 3. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa esittää ohjelmoitavan logiikan toimintaperiaatteen, osaa valita tarpeeseensa sopivan logiikan ja tehdä siihen toimivan ohjel-man Hän pystyy antamaan esimerkkejä myös logiikan käyttömahdollisuuksista ja käyttötavoista teollisuudessa. Opiskelija osaa esittää myös kenttäväylien toimintaperiaatteen ja käyttöön liittyviä etuja ja haittoja.

Sisältö: Ohjausjärjestelmän liittäminen ohjatta-vaan koneeseen antureiden ja toimilaitteiden kautta. Ohjelmoitavan logiikan rakenne ja toi-

minta. Ohjelmointitavat. Perusteet ohjelmoita-van logiikan valintaan ja ohjelmointiin. Kenttä-väylät, niiden toimintaperiaatteet ja ominaisuu-det sekä valintaperusteet. Kenttäväylien käyttö erilaisten ohjausjärjestelmien yhteydessä.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Harjoitustyö tehdään ryhmätyönä ja se on pakollinen.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.

Suoritustavat: Kurssin arvosana määräytyy tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: lehtori Pekka Tyni

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa tietoa koneiden ja laitteiden sekä laajempien järjestelmien ohjauksessa käytettävistä ohjelmoi-tavista logiikoista ja kenttäväylistä.

464087A Kunnossapitotekniikka

Maintenancy Technology

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus 6. periodilla

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa kertoa teollisuuslaitoksen kunnossapidon merkityksestä ja tavoitteista sekä käyttää kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä keskeisimpiä käsitteitä. Hän tunnistaa tuotteiden elinkaarikustannuksiin ja tuotantolin-jojen kokonaistehokkuuteen vaikuttavat tekijät. Opiskelija osaa käyttää myös erilaisia käyttövar-muustekniikan malleja sekä esitellä keskeiset kunnossapitostrategiat ja organisointitavat. Kurssin jälkeen opiskelija osaa kertoa, mikä merkitys kunnossapidossa on koneiden kunnon diagnostiikalla ja mitkä ovat sen keskeiset työka-lut. Hän kykenee tunnistamaan koneiden tyypil-

KO 149

lisimmät viat käyttäen apuna kokonaistaso- ja aikatasomittauksia sekä taajuusspektrejä. Opiske-lija kykenee arvostelemaan koneissa esiintyviä värähtelytasoja ja suorittamaan tasapainotukset yhdessä ja kahdessa tasossa. Lisäksi hän osaa ottaa huomioon kunnossapidon koneiden suunnittelul-le asettamia vaatimuksia.

Sisältö: Opintojakson yleinen osa käsittelee käyttövarmuustekniikan perusteita, käynnissäpi-don johtamista ja taloutta sekä kunnossapidon huomioimista koneensuunnittelussa. Diagnos-tiikkaosuuden sisältö: 1. Kokonaistasomittaukset ja värähtelyn voimakkuuden arvosteleminen; 2. Aikatasosignaalin käyttö ja taajuusanalyysi; 3. Dynaaminen tasapainotus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja ja harjoitustöitä 6. periodilla.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Lahdelma, S., Luentomonis-te: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011.; Jär-viö, J., et al., Kunnossapito. Helsinki, KP-Media Oy / Kunnossapitoyhdistys ry 2007.; Luennot ja muu opintojakson yhteydessä ilmoitettava aineis-to. Oheiskirjallisuus: Järviö, J., Luotettavuus-keskeinen kunnossapito. Rajamäki, KP-Tieto Oy / Kunnossapitoyhdistys ry 2000.; Käynnissäpi-don johtaminen ja talous. Loviisa, SCEMM 1996.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella. Harjoitusten hyväksytty suorittaminen on tenttiin osallistumisen edellytyksenä.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa kokonaiskuva teollisuuslaitoksen kunnossapidon tavoitteista ja toimintatavoista. Lisäksi opiskelija perehdytetään koneiden diagnostiikkaan ja käyt-tövarmuustekniikkaan.

464088S Koneiden kunnon diag-nostiikka

Diagnosis of Machine Condi-tion

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1. periodilla ja harjoitustyöt 1.-2. Periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija kykenee itsenäisesti päättelemään koneiden kunnon käyttämällä yleisimpiä diagnos-tisoinnin mittalaitteita ja tekemään johtopäätök-sen mahdollisista vikatyypeistä. Hän tunnistaa koneen kunnon ja tuotteen laadun välisen yhtey-den. Opiskelija osaa soveltaa keskeisimpiä kun-nonvalvonnassa käytettäviä signaalinkäsittelyme-netelmiä ja tunnuslukuja sekä käyttää alan stan-dardeja. Hän kykenee laatimaan mittaussuunnitelman, tekemään mittaukset ja raportoimaan saaduista mittaustuloksista.

Sisältö: Selvitetään, miten tyypillisiä prosessi- ja terästeollisuudessa sekä voimalaitoksissa esiinty-viä vikoja voidaan diagnostisoida ja miten diag-nostiikan keinoin pystytään vaikuttamaan käyttö-varmuuteen, tuotteen laatuun, ympäristönsuoje-luun sekä koneiden modernisointiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikka-opintojaksoa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Klein, U., Schwingungsdia-gnostische Beurteilung von Maschinen und Anlagen. Düsseldorf, Verlag Stahleisen GmbH 2003.; Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011. Oheiskirjallisuus: Rao, B., Handbook of Condition Monitoring. Oxford, Elsevier Advanced Technology 1996.; PSK-käsikirja 3 – Kunnonvalvonnan värähtely-mittaus. Helsinki, PSK Standardisointiyhdistys ry, 2009.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella.

KO 150

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on syven-tää Kunnossapitotekniikka-opintojakson yhtey-dessä saatuja koneiden kunnon diagnostiikan tietoja. Monipuolisten harjoitustöiden avulla hankitaan valmiuksia itsenäiseen diagnostisoin-tiin.

464089S Koneiden kunnon diag-nostiikan mittalaitetek-niikka

Measuring Instrumentation and Techniques for Diagnosis of Machine Condition

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitustyöt 2.-3. periodilla.

Sisältö: Käsitellään koneiden kunnon diagnostii-kassa käytettäviä tiedonkerääjiä, analysaattoreita, PC-pohjaisia mittaussysteemejä, erilaisia suodat-timia ja tiedonkeruukortteja, kalibraattoreita, kiinteitä kunnonvalvonnan systeemejä sekä muita tyypillisiä mittalaitteita ja niiden toimintaperiaat-teita.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan Kunnossapitotekniikka-opintojaksoa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suosi-tellaan suoritettavaksi peräkkäin Koneiden kun-non diagnostiikka-opintojakson kanssa.

Oppimateriaali: Klein, U., Schwingungsdia-gnostische Beurteilung von Maschinen und Anlagen. Düsseldorf, Verlag Stahleisen GmbH 2003.; Lahdelma, S., Luentomoniste: Koneiden kunnon diagnostiikka 2011.; Luennot ja muu opintojakson yhteydessä ilmoitettava aineisto.

Oheiskirjallisuus: Aumala, O., et al., Mittaus-signaalien käsittely. Tampere, Pressus Oy 1998.; Hoffmann, J., Taschenbuch der Messtechnik. München, Fachbuchverlag Leipzig 2007.; Auma-la, O., Mittaustekniikan perusteet. Helsinki, Otatieto 2003.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on syven-tää tietoja keskeisimmistä koneiden kunnon diagnostiikassa käytetyistä mittalaitteista sekä niiden toimintaperiaatteista ja kalibroinnista. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, rakentaa ja kalibroida erilaisia mittausketjuja, joita tarvitaan konediag-nostiikassa. Hän osaa käyttää tiedonkerääjiä, analysaattoreita, PC-pohjaisia mittaussysteemejä, tiedonkeruukortteja ja erilaisia suodattimia sekä muita tyypillisiä mittalaitteita ja osaa kertoa niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija tunnistaa myös keskeisimmät virhelähteet, joilla on vaiku-tusta mittaustulosten luotettavuuteen.

Tuotantotekniikan laboratorio

463052A Valmistustekniikka

Introduction to Manufacturing Technology

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukaudella 4. periodilla järjes-tetään 10 t luentoja ja 4.-5. periodilla työstöme-netelmien harjoitustyöt.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa nimetä valmistustekniikan keskeisimmät osa-alueet ja tärkeimmät lastuavat työstömenetelmät. Lisäksi opiskelija osaa valita sopivat lastuamismenetelmät ja työkalut tavalli-simpien valmistustoleranssien saavuttamiseksi.

KO 151

Opiskelija osaa kertoa tavallisimpien terämateri-aalien perusominaisuudet.

Sisältö: Opintojaksoon sisältyy 10 t luentojakso, tentti ja käytännölliset työstömenetelmien labo-ratorioharjoitukset.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Ihalainen, E., Aaltonen, K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka, Otatieto Oy, Helsinki 2007, 490s.

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyöt arvostel-laan. Yhteisarvosana tulee osasuoritusten kes-kiarvona.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Martti Juuso

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on luoda yleiskäsitys metalliteollisuuden valmistusmene-telmistä. Opintojakso painottaa lastuavia työs-tömenetelmiä.

463053A Tuotantotekniikka I

Manufacturing Technology I

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4. - 5. pe-riodilla

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää konepajan valmistus-toiminnot ja -menetelmät. Hän kykenee valitse-maan osavalmistuksen menetelmät, työstöarvot, työstökoneet ja työvälineet syntyvien kustannus-ten ja teknologisten mahdollisuuksien perusteella . Lisäksi hän osaa arvioida tuotantoautomaation sovelluksia valmistustoiminnoissa.

Sisältö: Tuotantotekniikka I luennoissa 2. vsk:n kevätlukukaudella käsitellään työstömenetelmien ja -koneiden tärkeitä erikoispiirteitä sekä synty-vien kustannusten ja teknologisten mahdollisuuk-

sien perusteella soveltuvan aihion sekä työstö-menetelmän ja -koneen valintaa kappaletyypistä, tarkkuudesta ja valmistusmäärästä riippuen. Lisäksi jaksoon sisältyy katsaus teknologisiin ohjaustekniikoihin, ohjelmointiin ja työvälinei-siin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyöt.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Valmistustekniikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ihalainen, E., Aaltonen, K., Aromäki, M., Sihvonen, P.: Valmistustekniikka, Helsinki 2003, Otatieto; Aaltonen, Andersson, Kauppinen: Koneistustekniikat, WSOY 1997; Vesamäki, H.(toim.): Lastuavan työstön NC-ohjelmointi, Metalliteollisuuden keskusliitto, MET-julkaisu 1/2000: Muu kirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy painoarvoilla tentti 0,7 ja harjoitustyöt 0,3.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoite on tehdä tunnetuksi konepajan valmistusmenetelmien ja konepajan toiminnan perusteet. Tuotantoteknii-kan soveltamisen edellytyksenä sekä konstruktio- että käyttötoiminnoissa on eri vaihtoehtojen ominaisuuksien tunteminen, valinta- ja yhdiste-lykyky. Tuotantotekniikan opintojakson näkö-kulma on käytännöllinen ja kokonaiskuvaa muo-dostava.

463054S Tuotantotekniikka II

Manufacturing Technology II

Laajuus: 17 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla. Harjoitukset tehdään itsenäisesti oman hyväksy-

KO 152

tyn projektiohjelman mukaan syys- ja kevätluku-kauden aikana noin 4 opiskelijan ryhmissä.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää tuotannon tavoitteet ja toiminnot sekä tuotannon suunnittelu- ja valmis-tusjärjestelmät tukitoimintoineen. Hän löytää kilpailukykyiset toimintatavat erilaisiin tuotanto-tilanteisiin. Hän osaa arvioida työstökoneiden rakennetietoa valitessaan kokonaistehokkaita tuotantoratkaisuja. Lisäksi hän kykenee sovelta-maan tuotannon työvälinejärjestelmiä ja osaval-mistuksen lastuavia menetelmiä.

Sisältö: Tuotantotoiminta yleensä, tuotantojär-jestelmät, tuotantoautomaation perusteet, työs-tö-koneiden rakenteet ja valinta, työvälinejärjes-telmät ja lastuavan työstön teoria.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot sekä itsenäisesti oman hyväksytyn projektiohjelman mukaan noin 4 opiskelijan ryhmissä tehtävät harjoitustyöt. Opintojaksoon kuuluu seminaari ja ammattieks-kursio konepajateollisuuteen.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Tuotantotekniikka I, koneensuunnittelu I, vali-motekniikka, materiaalitekniikka I ja hitsaustek-niikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Lapinleimu, Kauppinen, Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotanto-järjestelmät, WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen: Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu kirjal-lisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana.

Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa kahdella välikokeella, mikä on suositel-tavin tapa, tai loppukokeella. Tuotantotekniikka II:n arvosanan painoarvot ovat tentti 0,5 ja harjoitustyöt 0,5.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Tuotantotekniikka on tuotantotek-niikan opintosuunnalta konepaja- ja metalliteolli-

suuden tuotannon johtotehtäviin valmistuvien pääaine. Opintojakson tavoite on, että sen suo-rittanut pystyy valitsemaan taloudellisimmat menetelmät ja kaluston sekä omaa riittävät tiedot muista tuotannon johtamisessa ja valmistusin-strumentin kehittämisessä esiintyvistä ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista.

463055S Tuotantotekniikka II (luentokurssi)

Manufacturing Technology II (lecture course)

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot syksyllä 2. - 3. periodilla yhdessä 463054S:n kanssa.

Osaamistavoitteet: Samat kuin 463054S Tuotantotekniikka II:ssa.

Sisältö: Tuotantotoiminta yleensä, tuotantojär-jestelmät, tuotantoautomaation perusteet, työs-tökoneiden rakenteet ja valinta, työvälinejärjes-telmät ja lastuavan työstön teoria.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu luennot, seminaari sekä ammattiekskursio konepajateolli-suuteen (on suositeltava).

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Tuotantotekniikka I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Lapinleimu, Kauppinen, Torvinen: Kone- ja metalliteollisuuden tuotanto-järjestelmät, WSOY 1997; Aaltonen, Torvinen: Konepaja-automaatio, WSOY 1997; Muu kirjal-lisuus annetaan tiedoksi luentojen aikana.

Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa kahdella välikokeella, mikä on suositel-tavin tapa, tai loppukokeella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Työssäoppimista: Ei

KO 153

Lisätiedot: Samat tavoitteet kuin 463054S Tuotantotekniikka II:ssa.

463058A Valimotekniikka

Foundry Technology

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitukset 2.-3. periodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan sen, millaiset tuot-teet voidaan ja kannattaa valmistaa valamalla. Opiskelija osaa analysoida valamisen tarjoamia mahdollisuuksia ja tekniikan asettamia rajoitteita tuotesuun-nittelussa. Hän osaa kertoa yleisim-pien valumenetelmien pääperiaatteet ja mene-telmien soveltuvuuden erityyppisille tuotteille ja valmistusmäärille sekä valuprosessin ja valujärjes-telmien suunnittelun pääperiaatteet.

Sisältö: Eri malli- ja muottityypit; Kaavausme-netelmät;Valumenetelmät; Valimon mekanisoin-ti; Sulatustekniikka; Valettavat metallit; Valun jälkikäsittelyt; Valukappaleen ja -järjestelmän suunnittelu.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoi-tustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Autere, Ingman, Tenni-lä:Valimotekniikka I ja II. Tekniikan käsikirja. Osa 8: Valukappaleen suunnittelu; MET: Valu-kappaleiden mittatarkkuus, työvarat ja piirus-tusmerkinnät 3/77; Valujen taloudellinen käyt-tö, osat 1-4, 7/88; Valukappaleiden syöttämi-nen, 3/68. Oheiskirjallisuus: Annetaan luennolla.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodos-tuu painoarvoilla tentti 0,7 ja harjoitustyöt 0,3.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Markku Valtonen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoite on antaa diplomi-insinööriksi valmistuvalle kuva valume-netelmistä, niiden soveltuvuudesta erityyppiseen tuotantoon ja siitä, mitä eri menetelmät edellyt-tävät konstruktiolta.

463059S Tietokoneavusteinen val-mistus

Computer Aided Manufactu-ring

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1. periodilla, harjoitukset 2. - 3. periodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää tietokoneavusteisia menetelmiä ja järjestelmiä konepajojen eri valmistusprosessien yhteydessä. Opiskelija osaa kuvata menetelmien ja järjestelmien pääpiirteet, mahdollisuudet ja rajoitteet, sekä alan kehitystrendit. Lisäksi hän pystyy soveltamaan tietojaan käytännön ongel-mien ratkaisuun.

Sisältö: Aluksi esitellään integroidun konepaja-tuotannon eri tietokoneavusteisia osa-alueita ja niiden rajapintoja. Tutustutaan valmistuksessa käytettävien numeerisesti ohjattujen (NC) työs-tökoneiden tietokoneavusteisiin ohjelmointi- ja simulointimenetelmiin sekä ohjaustiedon luonnin ja käsittelyn eri vaiheisiin. Esitellään pikavalmis-tuksen menetelmiä ja niiden hyväksikäyttöä. Tarkastellaan työstökoneiden liittämistä NC-ohjelmointijärjestelmiin ja työstövirheiden oh-jelmallista korjaamista; perehdytään levyn-muovauksen ja laserkäsittelyiden mallintamiseen ja simulointiin. Harjoituksissa sovelletaan tietoja eri käytännön ongelmien ratkaisuun.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Tuotantotekniikka I, CAD

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

KO 154

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankoh-taisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Chang, T-C. & al.: Computer-aided manufacturing, Prentice Hall, 2006, 670 s. Dowden, J.M.: The Mathematics of Thermal Modeling, Chapman & Hall, 2001, 291 s. Hosford, W.F. & Caddel, R.M.: Metal forming, Cambridge University Press, 2007, 312 s. Ion, J.C.: Laser processing of engineering materials, Elsevier, 2005, 556 s. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknolo-giateollisuus, 2005, 373 s. Lee, K.: Principles of CAD/CAM/CAE Systems, Addison-Wesley, 1999, 432 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy tentin (painoarvo 0,6) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N.

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on luen-noin ja demonstraatioin sekä omakohtaisin har-joituksin perehdyttää opiskelija tietokoneavustei-sessa valmistuksessa käytettäviin menetelmiin ja järjestelmiin.

463060S Joustavan valmistusjärjes-telmän suunnittelu

Planning of Flexible Manufac-

turing System

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 4.-5. periodeil-la.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija tunnistaa joustavan valmistus-järjestelmän edut pienerätuotannossa perintei-seen erillisvalmistukseen verrattuna. Hän osaa esittää suunnitteluprojektin keskeiset vaiheet ja niiden sisällöt. Hän osaa soveltaa eri tekniikoita konepaja-automaation toteutuksessa. Lisäksi hän kykenee arvioimaan laitteistovaihtoehtojen kannattavuuksia.

Sisältö: Joustavat valmistusjärjestelmät; tavoit-teiden ja vaatimustason asettaminen; layout-

suunnittelu; strateginen suunnittelu; kannatta-vuus; projektin toteutus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, harjoitukset ja harjoitustyön.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Tuotantotekniikka I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus annetaan tiedoksi luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti: Tentti arvostellaan painokertoimella 0,7 ja harjoitustyö 0,3.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu on täydentävä aine konepaja- ja metalliteollisuuden tuotannon ja valmistustekni-sen suunnittelun johtotehtäviin valmistuville. Opintojakson tavoite on, että sen suorittanut ymmärtää valmistusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuu-det, pystyy valitsemaan taloudellisimman laitteis-tovaihtoehdon ja automaatiotason sekä kykenee viemään läpi tuotannon automatisointiprojektin.

463062S Tuotannon laatu

Quality in Production

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-2. periodeil-la.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa määrittää laatukäsitteen, osaa selittää kokonaisvaltaisen laadunohjauksen vaatimukset ja osaa kertoa, kuinka laadunvarmistus voidaan toteuttaa erilai-silla laadunvarmistuksen menetelmillä ja periaat-teilla. Lisäksi opiskelija osaa esittää laatujärjes-telmän rakenteen ja suunnitella laatujärjestelmän laatustandardien vaatimusten mukaan.

KO 155

Sisältö: Laatukäsite; kokonaisvaltainen laa-dunohjaus, laadunvarmistus ja laadunvarmistus-menetelmät; laadunohjaus tuotannon eri vaiheis-sa; tarkastusperiaatteet tuotannossa, laatukustan-nukset; yrityksen laatujärjestelmä; laatutoiminta alihankinnassa; SFS-ISO 9000 laatustandardit, SFS 729, SFS-10000, SFS-ISO 14000.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, harjoitukset sekä harjoitustyön.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Ishikawa, Kaoru; What is Total Quality Control? Prentice Hall, 1985; Ishikawa, K. Introduction to Quality Control, Chapman & Hall, London, 1990; Shingo, Shi-geo; Zero Quality Control; Source Inspection and the Poka-Yoke System. Productivity Press, 1986.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodos-tuu painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3 harjoitus-työ.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Martti Juuso

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Tuotannon laatu on täydentävä opintojakso teollisuuslaitoksen johtotehtäviin valmistuville. Opintojakson tavoitteena on, että opintojakson suorittanut ymmärtää kokonaisval-taisen laadunohjauksen vaikutuksen yrityksen toimintaan ja kustannuksiin sekä ymmärtää laadunvarmistuksen toteutusperiaatteet. Opinto-jakso painottaa tuotantovaiheessa tapahtuvaa laadunvarmistusta ja sen tehostamista.

463064S Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka

Manufacturing of Electronics Products

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 3. ja 4. periodeilla. Harjoitus-työ tehdään kevätlukukauden aikana.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija tunnistaa elektroniikkatuotteiden erityispiirteet kokoonpanon eri tasoilla. Hän osaa selittää tuotteissa käytettävät komponentit ja keskeiset valmistusoperaatiot sekä niille asetetta-vat vaatimukset elektroniikan kokoonpano-prosessissa. Lisäksi hän osaa nimetä ja selittää elektroniikkatuotteiden valmistuksen laadun-tuottokykyyn vaikuttavat keskeiset tekijät ja menetelmät laadun varmistamiseksi tuotannossa.

Sisältö: Elektroniikkatuotteet, komponentit, valmistusprosessit, koonpanoprosessit, valmis-tus-järjestelmät ja laadun ohjaus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Landers, Brown, Fant, Malm-strom & Schmitt: Electronics Manufacturing Processes, 1994 Prentice-Hall, Inc.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana muodos-tuu painokertoimilla 0,7 tentti ja 0,3 harjoitus-työ.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Lappalainen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opetusjakson tavoitteena on antaa opiskelijoille kuva elektroniikkatuotteista ja niiden tuotannosta.

463065A Muovituotteiden valmis-

tustekniikka

Manufacturing of Plastics Pro-ducts

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitustyöt 2. - 3. pe-riodilla.

KO 156

Osaamistavoitteet: Muoviosien suunnittelun, valmistusmenetelmien ja työvälineiden perustei-den osaaminen siten, jotta opiskelija kykenee osallistumaan muoviosien tai niiden työkalujen suunnitteluun yhtenä suunnitteluryhmän jäsenis-tä. Opiskelija osaa käyttää muovituotteiden valmistustekniikan termistöä. Hän osaa kuvata tärkeimmät muovituotteiden valmistusprosessit ja niiden laitteistojen toiminnan periaatteet. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella muoviosia ottaen huomioon osien valmisteltavuuden ja hän osaa valita osien valmistukseen oikeat työkalut ja niiden materiaalit.

Sisältö: Muovien ominaisuudet ja käyttö, muo-viosien valmistusmenetelmät ja suunnittelu, työvälineiden suunnittelu ja valmistus, tuotteen kokoonpano sekä tietokoneistettujen suunnitte-lutyökalujen hyödyntäminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja harjoitustyön. Harjoitustyöt käsittelevät ruisku-valun simulointia tai ruiskuvalutuotteen ja sen työvälineiden suunnittelua.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: CAD

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankoh-taisia lehtiartikkel eita. Järvelä, P. & al.: Ruisku-valu, Plastdata Oy, Tampere, 2000. 360 s. (osin) Chanda, M. & Roy, S. K.: Plastics Technology Handbook, 4th Edition, CRC Press, 2007, 912 s. (osin) Oheiskirjallisuus: Kurri, V. & al.: Muovitekniikan perusteet, Opetushallitus, Hel-sinki, 2008. 238 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy tentin (painoarvo 0,6) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N.

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Muoviosien suunnittelun, valmis-tusmenetelmien ja työvälineiden perusteiden hallinta.

463066A Ohutlevytuotteen suun-nittelu

Inroduction to Sheet Metal Design

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja seminaari 2. periodilla, harjoitukset 3. periodilla.

Osaamistavoitteet : Kurssin jälkeen opiskelija osaa kuvata ohutlevytuotteen suunnitteluproses-sin ja tärkeimmät valmistusprosessit. Opiskelija osaa suunnitella ohutlevyosia tai niitä sisältäviä rakenteita ottaen huomioon osien tai rakenteiden toimivuuden sekä materiaali- että valmistelta-vuusnäkökohdat. Lisäksi opiskelija osaa tehdä ohutlevysuunnittelussa tarvittavan rakenteen mitoituksen.

Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi ohutlevytuotteen suunnittelun perusteet, menetelmät ja tietokoneavusteiset suunnitteluvä-lineet. Lisäksi niissä tutustutaan ohutlevytuottei-den mitoitusperusteisiin, materiaalien ja pintakä-sittelyjen valintaan sekä eri valmistusmenetelmi-en mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Erityisesti huomiota kiinnitetään lujien ja ultralujien mate-riaalien ominaispiirteisiin. Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitustyön.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Koneenpiirustus, Koneensuunnittelu I, CAD

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankoh-taisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Kujan-pää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. SSAB: Fogningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 2004, 171 s. SSAB: Formningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1997, 114 s. SSAB: Plåthandboken,

KO 157

SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1996, 205 s. Schuler GmbH (Ed.): Metal forming handbook, Springer, Verlag, Berlin, 1998. 588 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Jyri Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on tutus-tuttaa opiskelijat ohutlevyosien suunnitteluun sekä suunnittelussa käytettäviin käytäntöihin, menetelmiin ja välineisiin.

463067A Ohutlevytuotteiden valm-istustekniikka

Manufacturing Technology of Sheet Metal Products

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja seminaari 4. periodilla, harjoitukset 5. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakso antaa perus-tiedot ohutlevytuotteiden valmistuksessa käytet-tävistä laitteista ja menetelmistä, jotta opiskelija kykenee osallistumaan ohutlevyosien valmistuk-sen tai valmistuksen tarvitsemien työkalujen suunnitteluun yhtenä suunnitteluryhmän jäsenis-tä. Jakson jälkeen opiskelija osaa kuvata ohutle-vytuotannon prosessien ja järjestelmien pääomi-naisuudet sekä alan kehitystrendit. Lisäksi hän osaa suunnitella levyosia ja niiden valmistusta ottaen huomioon valmisteltavuusnäkökohdat ja eri prosessien soveltuvuuden, sekä soveltaa tietojaan käytännön ongelmien ratkaisuun.

Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi ohutlevytuotteen valmistuksessa käytettävien prosessien, laitteiden ja järjestelmien ominai-suuksia, mahdollisuuksia ja rajoituksia. Lisäksi tutustutaan automaation ohjauksessa tarvittavan tiedon luontiin ja käyttöön sekä suunnittelutie-don hyödyntämiseen. Harjoitustyössä tietoja sovelletaan käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitustyön.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Ajankoh-taisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Aalto-nen, K. & al.: Konepaja-automaatio, WSOY, Porvoo Helsinki Juva, 1997, 309 s. Boljanovic, V.: Sheet metal forming processes and die de-sign, Industrial Press, Inc., New York, 2004, 219 s. Hosford, W. F. & Caddell, R. M.: Metal Forming - Mechanics and Metallurgy, 3rd Ed, Cambridge University Press, New York, 2007, 328 s. Ihalainen, E. & al: Valmistustekniikka, Otatieto Oy, Jyväskylä, 1998. Osin luvut VI – IX. Kauppinen, V.: Levytyöt pienerätuotannos-sa, Otatieto Oy, Helsinki, 1991, 160 s. Kujan-pää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. SSAB: Fogningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 2004, 171 s. SSAB: Formningshandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1997, 114 s. SSAB: Plåthandboken, SSAB Tunnplåt AB, Borlänge, 1996, 205 s. Schuler GmbH (Ed.): Metal forming handbook, Springer, Verlag, Berlin, 1998. 588 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy tentin (painoarvo 0,4), seminaarin (0,2) ja harjoitustyön (0,4) perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Jyri Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on tutus-tuttaa opiskelijat ohutlevyosien valmistuksessa käytettävin menetelmiin, välineisiin ja tuotanto-automaatioon.

463068S Lasertyöstö

Laser Processing

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja seminaari 3. periodilla, harjoitukset 4. periodilla.

KO 158

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa käyttää lasermenetelmiä konepajojen val-mistusprosesseissa sekä hän osaa valita prosessei-hin soveltuvat laitteistot ja niiden parametrit. Opiskelija osaa myös kuvata laserprosessien ja -järjestelmien pääominaisuudet sekä alan kehitys-trendit.

Sisältö: Luento- ja seminaariosuudessa käydään läpi lasertyöstön perusteet ja laitteistot sekä tärkeimmät laserprosessit. Samoin tutustutaan lasersäteen ja materiaalin vuorovaikutukseen, prosessien ja laitteistojen mahdollisuuksiin sekä rajoituksiin. Lisäksi perehdytään laserturvallisuu-teen sekä laserprosessien mallintamisen ja simu-loinnin perusteisiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot, seminaarin ja harjoitukset.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Kujanpää, V. & al: Lasertyöstö, Teknologiateollisuus, 2005, 373 s. Ajankohtaisia lehtiartikkeleita. Oheiskirjallisuus: Steen, W. K.: Laser Material Processing, 3rd Ed., Springer, 2003, 408 s. Ion, J. C.: Laser Processing of Engineering Materials, Elsevier, 2005, 556 s. Dowden, J. M.: The Mathematics of Thermal Modeling, Chapman & Hall, 2001, 291 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy tentin (painoarvo 0,5) sekä seminaarin ja harjoitusten (yhteinen painoarvo 0,5) perusteel-la.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Jyri Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on tutus-tuttaa opiskelijat etenkin koneteknisten osien valmistuksessa käytettäviin laserprosesseihin ja niissä käytettäviin laitteistoihin.

Koneensuunnittelun laboratorio

462044S Tietokoneavusteinen suunnittelu

Computer Aided Design

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 2-3 periodissa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa määritellä, mitä tietojär-jes¬telmiä kuuluu asiakaskeskeiseen tietokonein-tegroituun konepajavalmistukseen. Lisäksi hän osaa selittää mitä suunnittelun kannalta oleellista tietoa syntyy näissä järjestelmissä ja mitä tietoa näiden järjestelmien välillä siirtyy. Opiskelija osaa käyttää kurssissa käytettävää CAD/CAM –järjestelmää monipuolisesti koneensuunnittelun eri osa-alueilla

Sisältö: Opintojakso käsittelee tietokoneen käyttöä suunnittelutoiminnoissa ja tässä sovellet-tavia järjestelmiä. Pääpaino on eri järjestelmäto-teutuksissa sekä tuotetietojen esittämisessä ja niiden hyväksikäytössä suunnittelun eri vaiheissa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso koostuu luennois-ta, ohjatuista työasemaharjoituksista ja harjoitus-työstä.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Laakko, T. et al.: Tuotteen 3D-CAD-suunnittelu, WSOY, Helsinki, 1998. 311 s. Lisäksi ajankohtaisia lehtiartikkeleita.

Oheiskirjallisuus: Zeid, I.:CAD/CAM theory and practice, McGraw-Hill, Inc., New York, 1991, 1052 s. Lee, K.: Principles of CAD/CAM/CAE Systems, Addison-Wesley, Inc., 1999. New York, 581 s.

Suoritustavat: Lopputentti. Loppuarvosanassa tentillä on painokerroin 0,4 ja harjoitustyöllä 0,6.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

KO 159

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Kor-pela

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on pereh-dyttää opiskelijat tietotekniikan käyttöön ko-neensuunnittelun eri osa-alueilla sekä tutustuttaa erilaisiin suunnittelun tietojärjestelmien toteu-tuksiin.

462050A Autotekniikan perusteet

Automotive Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset toteute-taan 3-4 periodilla. Autotekniikan harjoitustyöt tehdään periodilla 4-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selvittää yleisillä tiellä liikku-vien ajoneuvojen tyyppihyväksynnän ja määräai-kaiskatsastuksen vaatimukset, ohjaus-, jarru- ja sähköjärjestelmän, akselisto- ja pyöräntuentame-kanismien toiminnan, ilmatäytteisen kumiren-kaan voimansiirtomekanismin sekä autojen ja työkoneiden pakokaasuemissioiden raja-arvoja ja mittausmenetelmiä koskevat määräykset. Lisäksi opiskelija osaa laatia pyöräajoneuvojen ja telamaastoajoneuvon ajotilalaskelmat ja ominais-piirrokset, määrittää moottorin ja voimasiirtojär-jestelmän suorituskyvyn, polttoaineen kulutuk-sen, ohjausgeometriset ominaispiirrokset ja suorittaa auton ajoneuvoteknillisiä mittauksia autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Sisältö: Ajoneuvojen tielainsäädäntö, tyyppihy-väksyntä, määräaikaiskatsastus, auton rakenne-järjestelmät, pyöräajoneuvon ja telamaastoajo-neuvon liikevastukset ja ominaispiirrokset, ilmatäytteisen kumirenkaan voimansiirtomeka-nismi, auton ohjausgeometria, moottorin ja voimansiirtojärjestelmän suorituskyky, auton sähköjärjestelmät I, polttoaineen kulutus, EU-, EPA- ja Japanin pakokaasulainsäädäntö, pakokaa-sujen puhdistusmenetelmät ja ajoneuvotekniset mittaukset autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja autotekniikan harjoitustyöt. Autolaboratoriohar-

joitukset suoritetaan OAMK:n autolaboratorios-sa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Kansainväliset ajoneuvomää-räykset ja direktiivit. Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) määräyskokoelmat. Bosch. Autoteknilli-nen taskukirja. 6.painos 2003. Gummerus Oy. Juhala, M; Moottorialan sähköoppi. 2005. Auto-alan Koulutuskeskus. Bosch, Rengasnormit. STRO. Oheiskirjallisuus : Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Braess,H-H., Seiffert, U., Handbook of Automotive Engineering.SAE 2005. Gillespie, T.D.: Fundamentals of Vehicle Dynamics. SAE. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band A: Antrieb und Bremsung, Springer Ver-lag, Berlin, 1995. Bosch.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy painokertoimin 0,5 tentti, 0,5 harjoitus- ja laboratoriotyöt.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoja ajoneuvomekaniikasta, ajoneuvo-määräyksistä, autojen rakennejärjestelmistä, moottoriajoneuvojen katsastuksesta, ajoneuvo-suunnittelun perusteista, ajoneuvojen ympäristö-vaikutuksista ja pakokaasujen puhdistusmenetel-mistä.

460071A Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I

Structural Systems in Auto-motive Vehicles I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. ja 2. periodilla. Harjoitustyöt ja laboratoriotyöt 2. ja 3. periodilla.

KO 160

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella auton korin, kuorma-auton ja työkoneen run-gon, ohjausjärjestelmän, pyörien ja akselistojen tuentamekanismeja, kuormarakenteiden kiinni-tyselimiä, osaa selittää rautatietiekaluston suun-nittelun perusteita. Lisäksi opiskelija osaa mitoit-taa auton ja perävaunuyhdistelmän jarrujärjes-telmän, ajoneuvovoimansiirron sekä määrittää ajoneuvojen ja työkoneiden kuormitukset, kaatumis-stabiliteettilaskelmat ja rakenteiden perusmitoituksen sekä kykenee selvittämään ajoneuvojen ja työkoneiden suunnittelussa ja mitoituksessa huomioon otettavat määräykset ja standardit ja osaa suunnitella elinkaaren kunnos-sapidon. Opiskelija osaa suorittaa autoteknillisiä mittauksia autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Sisältö: Henkilöauton itsekantava kori. Kuor-ma-auton ja työkoneen rungon mitoitusperus-teet. Akselistojen tuenta- ja kiinnityselimet. Kuorma-autojen päällirakennetekniikka, kuor-mansidonta ja kiinnityselimet. Ajoneuvon kippaavan kuormarakenteen, nosturivarustuksen ja työkoneen stabiliteetti. Säilöajoneuvon ja linja-auton kaatumisstabiliteetti. Auton pyörien tuentaratkaisut. Autojen ja työkoneiden voiman-siirtojärjestelmät. Auton ohjausjärjestelmän mitoitus. Autojen jarrulainsäädäntö. Auton jarrutuksen perusteet. Kevyen ja raskaan ajoneu-vokaluston jarrujärjestelmät ja jarrujen sovitus. Auton sähköjärjestelmät II. Johdanto rautatie-kaluston suunnitteluperusteisiin. Autoteknilliset mittaukset autolaboratoriossa ja tieolosuhteissa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, harjoitustyöt ja laboratoriotyöt. Autoteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n autolaboratoriossa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Autotekniikan perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali . Kansainväliset ajoneuvo- ja työkonemääräykset sekä direktiivit. Oheiskirjal-lisuus: Happian-Smith, J., An Indtroduction to Modern Vehicle Design. Butterworth-Heinemann. 2001 . Reimpell, J., Stoll, H., Betzler, J. W., Automotive Chassis: Engineering

Principles. Butterworth-Heinemann. 1995. Anselm,D., The Passenger Car Body. Vogel Fachbuch.2000. Braess,H-H., Seiffert, U., Handbook of Automotive Engineering.SAE 2005. Beerman,H,J., Rechnerische Analyse von Nutzfahrzeugtragwerken. Verlag TÜV Rhein-land.1986. Lechner, G., Naunheimer, H., Automotive Transmissions. Springer-Verlag 1999. Reimpell, J., Fahrwerktechnik: Radaufhängungen. Vogel-Verlag, Würzburg, 1988. Bosch, Automotive Brake Systems. 1995. Bosch GmbH. Limbert, R., Brake Design and Safety. Second Edition. SAE 1999. Breuer, B., Dausend,U., Advanced Brake Technology. SAE. Breuer., B., Bremsenhandbuch. 2004. SAE. Burckhardt, M., Fahrwerktechnik: Bremsdy-namik und Pkw-Bremsanlagen. 1.Auflage. Vogel -Verlag. 1991. Klug H-P., Nutzfahrzeug-Bremsanlagen. Vogel Buchverlag Wurzburg. 1990. 2001. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band A: Antrieb und Bremsung, Springer Verlag, Berlin, 1995. Chen,F., Chin, A.,T, Quagliga,R., Disc Brake Squeal. Mecha-nism, Analysis, Evaluation and Reduc-tion/Prevetion. 2005. SAE. Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Automotive electrics and electronics. 3rd Edition.1999. Meskanen,J.,Mäkelä,T., Mäntynen,J., Rautatieliikenne. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 1996. Esveld, C., Modern Railway Track, 2nd edition, 2001 MRT-Productions. Iwnicki,S., Handbook of Railway Vehicle Dynamics.2006.CRC Press. 2006. Lichtberger, B., Handbuch Gleis, 2003 Tetzlaff Verlag . Östlund., S., Elektrisk Traktion, KTH Stockholm 2005.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painoker-toimin 0,5 tentti ja 0,5 harjoitus- ja laboratorio-työt.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson suoritettuaan opiske-lija hallitsee ajoneuvon ja työkoneen suunnitte-luperusteita ja tuotekehitystä ja kunnossapitoa.

KO 161

460072S Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät II

Structural Systems in Auto-motive Vehicles II

Laajuus: 8,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 4-5 pe-riodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään 5-6 periodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa autojen ja työkoneiden elinkaarisuunnittelun ja tuotekehityksen menetelmiä, osaa määrittää työkoneen rakenteiden kuormitukset ja kestoiän, osaa suunnitella telamaastoajoneuvon ohjaus- ja voimansiirtojärjestelmiä sekä rautatiekaluston akselistokonstruktioita, osaa mitoittaa ajoneuvon tai työkoneen jousituksen ja värähtelyjen vai-mennuksen, osaa määrittää ajoneuvon ajodyna-miikkamallinnuksen yksinkertaisissa perustapa-uksissa ja kykenee määrittämään ajovakavuuden

Sisältö: Autojen ja työkoneiden jousitusjärjes-telmät ja mitoitusperusteet. Telamaastoajoneu-von ohjaus- ja voimansiirtojärjestelmät. Rauta-tiekalustotekniikka. Auton ja ajoneuvoyhdistel-män ajodynamiikkamallinnus ja ajovakavuus. Autoteknilliset mittaukset autolaboratoriossa. Teollisuuden suunnitteluharjoitustyö

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Autoteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n autolaboratoriossa. Kurssiin sisältyy teollisuuteen tehtävä suunnitte-luharjoitustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomonisteet ja luen-noilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus : Wong, J., Y., Theory of Ground Vehicles. John Wiley&Sons, Inc. 2001. Gillespie, T.D.: Fun-damentals of Vehicle Dynamics. SAE. Mitschke, M.: Dynamik der Kraftfahrzeuge, Band B: Schwingungen, Springer Verlag, Berlin, 1997. Esveld, C., Modern Railway Track, 2nd edition,

2001 MRT-Productions. Lichtberger, B., Hand-buch Gleis, 2003 Tetzlaff Verlag . Östlund, S., Elektrisk Traktion, KTH 2005. Johansson, A., Out-of-Round Railway Wheels Causes and Consequences. 2005. Chalmers University of Technology. Iwnicki,S., Handbook of Railway Vehicle Dynamics.2006.CRC Press. 2006. Wheels and Axles.Cost- effective Engineer-ing.2000. IMechE Seminar Publication. Driving Moyar,G,J., Punwani,S,K., Railroad Journal Roller Bearing Failure and Detection. SAE 1988. Stichel, S., Running behavior of railway freight wagons with single-axle running gear.Railway Technology .Department of Vehicle Engineer-ing.KTH Stockholm 1998. Stability Systems. Robert Bosch GmbH . ACC Adaptive Cruise Control. Robert Bosch GmbH . Dixon , J.,C., Tires, Suspension and Handling. Second Edition. 1996. SAE. Genta,G., Motor Vehicle Dynamics. Modeling and Simulation. 1999.World Scientific.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painoker-toimin 0,5 tentti, 0,5 harjoitus- ja laboratorio-työt.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opinnoissa perehdytään autojen ja työkoneiden tuotekehitykseen, rakennejärjes-telmien koneteknisiin mitoitusperusteisiin, auton jousitusrakenteisiin ja mitoitukseen, auton ja ajoneuvoyhdistelmän ajostabiliteettiin, rautatie-kalustotekniikkaan, autolaboratoriossa suoritet-taviin mittauksiin.

460073A Polttomoottoritekniikka I

Internal Combustion Engines I

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 5-6 pe-riodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään 5-6 periodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää mäntämoottoreiden toimintaperiaatteet, seok-senmuodostuksen, sylinteritäytökseen vaikutta-

KO 162

vat tekijät ja palamisprosessit sekä pakokaasujen emissioiden muodostumiseen liittyvät tekijät ja kunnossapitomenetelmät. Opiskelija osaa suorit-taa ahtamattomien ja ahdettujen mäntämootto-reiden perusmitoituksen, termodynaamiset laskelmat, osaa määrittää häviökomponentit ja hyötysuhteet sekä osaa laatia ominaispiirrokset.

Sisältö: Mäntämoottoreiden rakennejärjestel-mät ja perusteet. Seoksenmuodostus ja sylinteri-täytös. Moottoripolttoaineet. Pakokaasuemissi-oiden muodostumien. Sytytys- polttoaine- ja käynninohjausjärjestelmät. Mäntämoottoreiden päämitoitusmenetelmät. Teoreettiset työkierrot ja hyötysuhteet. Ahtamismenetelmät. Moottori-teknilliset mittaukset.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Moottoritek-nilliset mittaukset tehdään OAMK:n auto- ja moottorilaboratoriossa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Hey-wood, John B.,Internal Combustion Engine Fundamentals. McGraw-Hill Book Company. 1988. Stone, R., Introduction to Internal Com-bustion Engines. 3 rd Edition. 1999 . SAE. Pulkrabek, W., Engineering Fundamentals of the Internal Combustion Engine. 2 nd Edition. 2004. Baines,N.C., Fundamentals of Turbo-charging. Concepts NREC.USA.2005. van Basshuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combustion Engine Handbook. SAE.2004. Heisler, H., Advanced Engine Technology. 2003. Butter-worth-Heinemann. Merker, G.P., Stiesch,G., Technische Verbrennung. Motorische Verbren-nung. B.G.Teubner Stuttgart, Leipzig 1999. Dietzel,F., Wagner, W., Technische Wär-melehre. Vogel-Buchverlag. 7. Auflage. 1998. Bosch.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painoker-toimin 0,50 tentti, 0,50 harjoitus- ja laboratorio-työt.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskäsitys ajoneuvo- ja työkonemoottoreiden toimintaperiaatteista, päämitoituksesta, termo-dynaamisista työkierroista, ympäristökysymyk-sistä ja kunnossapidosta.

460074S Polttomoottoritekniikka II

Internal Combustion Engines II

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1-3 pe-riodilla. Harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään periodilla 2-3.

Osaamisatavoitteet: Opiskelija osaa määrittää eri tyyppisten mäntämoottoreiden kinemaattiset yhtälöt ja ominaispiirrokset, kampikoneiston massa-,kaasu-, tangentiaali- ja laakerivoimadia-grammit sekä osaa valita sopivan massavoimien tasapainotusmenetelmän ja kampiakselin värähte-lynvaimennusmenetelmän . Lisäksi opiskelija osaa määrittää kampikoneiston kone-elimiin kohdistuvat kuormitukset ja osaa suorittaa kone-elimien mitoituksen ja osaa käyttää moottorin suunnitteluun soveltuvia analyysimenetelmiä.

Sisältö: Kampiliikkeen kinematiikka ja kinetiik-ka. Kaasu-,massa- ja laakerivoimat. Tangentiaali-voima ja vääntömomentti. Massavoimien tasa-painotusmenetelmät. Kampikoneiston värähte-lymekaniikka. Kampikoneiston kone-elimien mitoitusmenetelmät.Mäntämoottoreiden ana-lyysimenetelmät.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt. Moottoritek-nilliset mittaukset tehdään OAMK:n auto- ja moottorilaboratoriossa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Polttomoottoritekniikka I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

KO 163

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Oheiskirjallisuus: Hey-wood, John B.,Internal Combustion Engine Fundamentals. McGraw-Hill Book Company. 1988. Stone , R., Introduction to Internal Combustion Engines. . 3 rd Edition 1999. Pulkrabek, W., Engineering Fundamentals of the Internal Combustion Engine. 2 nd Edition. 2004. Baines ,N.C. , Fundamentals of Turbo-charging.Concepts NREC.USA.2005. van Bas-shuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combustion Engine Handbook. SAE.2004 Heisler, H., Advanced Engine Technology. 2003. Butter-worth-Heinemann. Merker, G.P., Kessen,U., Technische Verbrennung Verbrennungsmotor-en. B.G.Teubner Stuttgart, Leipzig 1999 . Hoag,K., L., Vehicul ar Engine Design. SAE.2006. Springer-Verlag. Blair. G.,P., De-sign and Simulation of Four-Stroke Engines. 1999. SAE.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painoker-toimin 0,50 tentti, 0,50 harjoitus- ja laboratorio-työt.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa opiskelija perehtyy mäntämoottoreiden konedynamiikkaan ja kam-pikoneiston kone-elimien mitoitusperusteisiin.

460075S Kokeelliset moottoreiden tutkimusmenetelmät

Experimental Methods in In-ternal Combustion Engines

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laboratorioharjoitukset 3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää asiantuntevasti polttomoottoreiden mittausme-netelmiin ja laatujärjestelmiin liittyviä kansainvä-lisiä standardeja. Opiskelija osaa selittää mootto-rin kuormituslaitteiden, mittauslaitteiden ja tiedonkeruujärjestelmän vaatimukset ja toimin-

taperiaatteen. Opiskelija osaa laatia mittaussuun-nitelmat, suorittaa mittaukset ja osaa laatia mit-tausraportin ja suorittaa tuloksien kriittisen arvioinnin.

Sisältö: Moottorilaboratorion mittaus- ja tie-donkeruujärjestelmät. Koehuoneen olosuhteiden mittaukset. Moottoreiden jarrutuspenkit. Moot-torin kuormitussyklit. Teho, vääntömomentti ja pyörimisnopeus. Ilmamäärän mittaus. Polttoai-neen massan mittaus. Ilmakertoimen määritys. l -anturi. Pakokaasuanalysaattorit. Sylinterin palamispaineanturi. Kokeet: Moottorin kuormi-tussyklien määritys. Polttoaineen ominaiskulutus eri kuormituksilla. Pakokaasuemissioiden määri-tys eri kuormituksilla. Pakokaasukatalysaattorin testaus. Kokeellisten mittausten raportointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoi-tukset. Moottoriteknilliset mittaukset tehdään OAMK:n moottorilaboratoriossa.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Polttomoottoritekniikka I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Bosch., Autoteknillinen taskukirja. 6.painos 2003. Gummerus Oy. Moottorilaboratorion mittauksia ja laatujärjes-telmää koskevat standardit. Oheiskirjallisuus: Zhao,H., Ladommatos,N., Engine Combustion Instrumentation and Diagnostics.2001. SAE. Standardit EC 80/1269, ISO 1585, ISO 8178. JIS D 1001 , SAE J 1349 , DIN 70020 . Plint,M., Martyr A., Engine Testing. Theory and Practice. 2 nd Edition.Butterworth-Heinemann. Stone,R., Introduction to Internal Combustion Engines 3 rd Edition. SAE. 1999. van Basshuysen, R.,Schäfer,F., Internal Combus-tion Engine Handbook. SAE.2004. Blair. G.,P., Design and Simulation of Four-Stroke Engines. 1999. SAE. Aumala&Kalliomäki; Mittaustek-niikka I. Mittaustekniikan perusteet. 359 Ota-kustantamo.1978.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy painoker-toimin 0,50 tentti ja 0,50 moottorilaborato-riomittaukset.

KO 164

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Mauri Haataja

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija perehtyy polttomootto-reiden kokeellisiin tutkimusmenetelmiin moot-torilaboratoriossa, koehuoneen mittaus- ja tie-donkeruujärjestelmiin, mittauslaitetekniikkaan, mittausten järjestelmälliseen suunnitteluun ja toteutukseen, koetulosten käsittelyyn, rapor-tointiin ja laboratoriomittausten laatujärjestel-mään sekä tuotekehitystoimintaan.

460076A Ajoneuvo- ja työkonehyd-rauliikka

Mobile Hydraulics

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1.-2. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää ajoneuvojen ja työkoneiden hydrauliikkajärjes-telmien toiminnan ja komponenttien valintape-rusteet. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisen hydrauliikkajärjestelmän ajoneuvo- ja työkonekäyttöön.

Sisältö: Hydraulijärjestelmien sovellukset ajo-neuvoissa ja työkoneissa. Hydrauliikan perusteet, komponentit ja ominaisuudet. Suunnittelun ja mitoituksen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste; Kauranne, H., Kajaste, J., Vilenius, M.: Hydraulitekniikka. 2008. WSOY; Fonselius, J, Rinkinen, J. Vileni-us, M.: Hydrauliikka II. 1997. Edita; Ajankohtai-set työkonetekniikan ja hydrauliikan julkaisut.

Suoritustavat: Lopputentti. Arvosana määräy-tyy laskuharjoitusten ja tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N.

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskäsitys ajoneuvojen ja työkoneiden hydrauli-järjestelmistä sekä suunnittelun ja mitoituksen perusteista.

464051A Koneenpiirustus

Machine Drawing

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset pidetään 1. - 2. periodin aikana. Harjoitustyö tehdään 3. pe-riodin aikana.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa lukea koneenpiirustuksia ja osaa laatia niitä standardeilla määriteltyjen kuva-usmenenetelmien, merkintöjen ja mitoituksen avulla valmistettavan osan tai kokoonpanon esittämiseksi yksikäsitteisesti ja tarkoituksenmu-kaisesti.

Sisältö: Koneenpiirustuksen tarkoitus; Kappa-leiden kuvaaminen ja mitoitus, muotoilu ja valmistusnäkökohdat; Keskeisten koneen osien piirustustekninen esittäminen; Hitsausmerkin-nät, toleranssit ja pintamerkit; Kaavioesitykset.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja harjoi-tustyö.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Pere, A.: Koneenpiirustus 1 & 2, Kirpe Oy, Espoo; Muu kirjallisuus ilmoite-taan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Lopputentti. Harjoitusten ja harjoitustyön hyväksytty suorittaminen on tent-tiin osallistumisen edellytyksenä. Arvosana määräytyy puoleksi tentin ja puoleksi harjoitus-ten ja harjoitustyön perusteella.

KO 165

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Kor-pela

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tarkoituksena on perehdyt-tää opiskelijat konepajatuotteiden piirustustekni-seen esittämiseen.

464052A CAD

CAD

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Ohjattua harjottelua tietokoneluokassa 4-5 periodissa. Harjoitustyö 6 periodissa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee mallintamaan suunnitteleman-sa rakenteen osat ja kokoonpanot sekä laatimaan piirustukset näistä rakenteista kurssissa opetetta-valla tietokoneavusteisen suunnittelun järjestel-mällä.

Sisältö: Kurssi alkaa johdatusluennolla, missä käsitellään parametrista piirrepohjaista mallin-tamista; Prismaattisen, koneistuskeskuksessa jyrsimällä ja poraamalla valmistettavan osan mallintaminen ja työpiirustuksen laadinta; Pyö-rähdyssymmetrisen sorvaamalla valmistettavan osan mallintaminen ja työpiirustuksen laadinta; Kokoonpanon muodostaminen annetuista osista; Kokoonpanopiirustuksen ja osaluettelon laadinta muodostetusta koonpanosta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Johdatusluento. Ohjattua mallinnuksen ja piirustusten laadinnan harjoitte-lua kahden opiskelijan ryhmissä tietokoneluo-kassa. Henkilökohtaisen harjoitustyön tekemi-nen.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: Koneenpiirustus -kurssin harjoitusosuus hyväksytysti suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Pere, A.: Koneenpiirustus 1 & 2, Kirpe Oy, Espoo; Muu kirjallisuus ilmoite-taan luentojen yhteydessä.

Suoritustavat: Henkilökohtainen harjoitustyö arvostellaan.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tapio Kor-pela

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssilla perehdytään koneen osien ja kokoonpanojen tietokoneavusteiseen mallin-tamiseen ja piirustusdokumenttien laadintaan.

464055A Koneensuunnittelu I

Machine Design I

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso luennoidaan 1. – 3. pe-riodilla. Laskuharjoitukset pidetään 3. - 4. pe-riodilla. Harjoitustyö tehdään 4. - 6. periodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa mitoittaa koneissa käytettävät osat.

Sisältö: Liitoselimet (ruuvit, hitsaus, yms.), pyörivän liikkeen elimet (akselit, laakerit, kyt-kimet, jarrut) ja liikkeen muuntamiseen käytetyt elimet (hammaspyörät, ketjut, hihnat, yms.) sekä koneiden tasaisen käynnin kannalta tarpeel-lisen tärinän eristyksen perusteet.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset ja har-joitustyö. Laskuharjoituksilla ja välikokeilla tai tentillä opiskelijan tulee osoittaa riittävää valmi-utta konstruktioharjoitustyön aloittamiseen. Konstruktioharjoitustyö tehdään saman lukuvuo-den 4. – 6. periodeilla.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Airila, M.& al. Koneenosien suunnittelu. Porvoo WSOY, 1995; Shigley, J. E. ja Mischke, C. R. Mechanical Engineering De-sign. New York, McGraw-Hill,1983.

KO 166

Suoritustavat: Välikokeita on kaksi. Välikokeet voi korvata osallistumalla tenttiin. Opintojakso arvostellaan puoleksi välikokeiden tai tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson suoritettuaan opiske-lija tuntee koneen osien toimintaperiaatteet, materiaalin valinnan ja mitoituksen.

464056A Koneensuunnittelu II

Machine Design II

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso luennoidaan 2. ja 3. periodilla. Harjoitustyö tehdään 4. – 6. periodil-la.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitteluryhmän jäsenenä suunnitella kokonaisen koneen, perustella ko-neen osien materiaalivalinnat ja vastata osien mitoituksesta.

Sisältö: Hitsatut rakenteet ja rungot; Valetut rakenteet; Rakenteiden liitokset; Akseliraken-teet; Napaliitokset; Käytöt; Laakeroinnit; Voite-lu; Koneiden perustusten suunnittelu.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Airila, M.& al. Koneenosien suunnittelu. WSOY, Porvoo, 1995; Shigley, J. E. ja Mischke, C. R. Mechanical Engineering Design., McGraw-Hill, New York, 1983,Tuomaala, J: Koneensuunitteluoppi, ensimmäinen osa. Oulu, 1995

Suoritustavat: Opintojakso arvostellaan puo-leksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson suoritettuaan opiske-lija tuntee koneenosien suunnittelussa, mitoituk-sessa ja materiaalin valinnassa käytettävät lukuisat eri lähtökohdat.

464057S Koneensuunnittelu III

Machine Design III

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso luennoidaan ja harjoitus-työ tehdään 4. – 6. periodilla.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kehittämään joko kokonaan uuden tuotteen tai parantamaan oleellisesti vanhaa. Samalla hän on oppinut ryhmätyöhön saman tehtävän suorituksessa, koska ilman tätä nykyisiä laajoja tuotekehitysprojekteja ei pystytä riittävän nopeasti toteuttamaan.

Sisältö: Systemaattinen metodi VDI 2222; Ullmanin suunnittelumetodi; Intuitiivinen suun-nittelumetodi; Tuoteohjelman suunnittelumeto-di; Optimointi; Automaation hyödyntäminen; Uusien materiaalien ja niiden ominaisuuksien hyödyntäminen. Kutakin asiaa havainnollistetaan lukuisilla käytännön esimerkeillä alan teollisuu-desta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja teollisuuden ai-heesta tuleva harjoitustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Tuomaala, J. : Koneensuun-nitteluoppi, jälkimmäinen osa Oulu, 1995. Dieter, G. E. : Engineering Design, McGraw-Hill, New York, 2000.

Suoritustavat: Opintojakso arvostellaan puo-leksi tentin ja puoleksi harjoitustyön perusteella.

KO 167

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson suoritettuaan opiske-lija tuntee tuotekehityksen systemaattiset meto-dit.

464058S Koneensuunnittelun eri-koistyö

Project Work in Machine De-

sign

Laajuus: 8,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Erikoistyö voidaan aloittaa Koneen-suunnitteluoppi III:n harjoitustyön tekemisen yhteydessä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kehittämään kokonaan uuden tuotteen tai parantamaan oleellisesti jo olemassa olevaa.

Sisältö: Teollisuudesta saatavan laajan tuoteke-hitysprojektin läpivienti.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Erikoistyö tehdään 1-3 hengen ryhmissä työn laajuudesta ja vaativuudesta riip-puen.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Erikois-työ voidaan aloittaa Koneensuunnitteluoppi III:n harjoitustyön tekemisen yhteydessä.

Oppimateriaali: Hankitaan tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson suoritettuaan opiske-lija on toteuttanut vaativan teollisuudesta saata-van suunnittelu- tai tuotekehitystehtävän.

464061A Luovan työn tekniikka

Techniques of creative work-

ing

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1. periodilla

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija kykenee muuntamaan tutun oloti-lan teknistä ratkaisua vaativaksi ongelmaksi ja kyseenalaistamaan olemassa olevat ratkaisut sekä tietää tärkeimmät luovan työn systemaattiset metodit.

Sisältö: Ongelman analysointi ja abstrahointi, ongelman liittäminen suurempaan kokonaisuu-teen tai pilkkominen osaongelmiksi. Systemaat-tisten menetelmien soveltaminen määriteltyyn ongelmaan.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi toteutetaan aloitusluen-nolla ja luennoilla ryhmätöinä tehtävillä ohjatuilla harjoituksilla. Kurssiin sisältyy ryhmätyönä tehtävä harjoitustyö luennoilla esiin tulleesta aiheesta.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste: Jorma Tuo-maala: Luovan työn tekniikka.

Suoritustapa: Loppukoe ja harjoitustyö. Arvo-sana määräytyy puoliksi tentistä ja puoliksi har-joitustyöstä. Luentoharjoitukset tehneet vastaa-vat vain puoleen tentin kysymyksistä.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on oppia havait-semaan ongelmia tutussa ympäristössä, analysoi-da niitä ja soveltaa ongelman ratkaisuun kone-teknisiä keinoja.

KO 168

464074S Paperiteollisuuden koneet

Paper machine construction

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 2-4 periodilla.

Osaamistavoitteet: Suoritettuaan kurssin opiskelija kykenee kuvaamaan massa- ja paperi-teollisuuden merkityksen kotimaiselle taloudel-le, kuvata paperinvalmistuksen päävaiheet, kykenee analysoimaan eri paperikonekonstrukti-oiden vaikutuksen sen tuotantoon ja laatuun sekä tietää paperikoneiden pääkomponenttien suun-nittelukriteerit.

Sisältö: Massan- ja paperinvalmistusprosessien perusteet, konerakenteet, toiminnot ja paperi-koneiden sekä niiden tuotannon suunnittelukri-teerit. Yksityiskohtaiset paperikoneiden osien, telojen, kalantereiden ja konstruktiomateriaalien suunnittelukriteerit.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi sisältää luennot ja lukui-sia vierailuja kotimaisiin paperitehtaisiin ja kone-pajoihin. Kurssi sisältää myös rajoitetun ekskur-sion ulkomaisiin kohteisiin.

Kohderyhmä: v

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Kaksi välikoetta tai loppukoe sekä seminaariesitys annetusta aiheesta.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: x

464084S Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö

Project work in paper ma-chinery construction

Laajuus: 8,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Työn voi aloittaa Paperiteollisuuden koneet luentokurssin aikana.

Osaamistavoitteet: Syventää paperikonekon-struktioiden osaamista laajan harjoitustyön avul-la. Kurssin suoritettuaan opiskelija on teollisuu-desta saadusta aiheesta toteuttanut vaativan tutkimus-, kehitys- tai suunnitteluprojektin.

Oppimistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan, kehittämään tai parantamaan olemassa olevia paperikoneiden osia tai prosesseja.

Sisältö: Laajan teollisuusperäisen tuotekehitys-, tutkimus- tai suunnitteluprojektin läpi vienti.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Projektityö tehdään 1-3 opiske-lijan ryhmissä riippuen työ laajuudesta ja vaati-vuudesta.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Työn voi aloittaa Paperiteollisuuden koneet luento-kurssin aikana.

Oppimateriaali: Hankitaan tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat saavuttaisivat hyvät valmiudet kon-struktiotekniikan soveltajina sekä erityisvalmiu-det paperi- ja massateollisuuden koneita valmis-tavien konepajojen ja paperi- ja massatehtaiden suunnittelu- valmistus- ja kunnossapitotehtäviin sekä vientikaupan, opetuksen ja tutkimuksen tehtäviin.

464085A Tuotesuojaus

Patenting

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitustyö 2. periodilla.

KO 169

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee selittämään, mitkä ovat tuot-teen patentoitavuuden edellytykset ja vertaa-maan patenttia muihin teollisoikeudellisiin suo-jamuotoihin. Opiskelija tietää myös työnantajan ja työntekijän oikeudet, kun kysymyksessä on toisen palveluksessa tehty keksintö.

Sisältö: Eri teollisoikeudelliset suojamuodot ja niiden käyttö kilpailukeinona. Patenttisuojan laajuus ja pätevyys. Patentin hakeminen ja pa-tenttihakemuksen laatiminen. Patentin hakemi-nen ulkomailla. Konfliktitilanteet. Patenttilain-säädäntö.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi sisältää luennot, joilla käsitellään lukuisia käytännön esimerkkejä. Ohjattuna harjoitustyönä laaditaan kotimainen patenttihakemus.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Lopputentti. Lopullinen arvo-sana on tentin ja harjoitustyön keskiarvo.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Tämän kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan eri teollisoikeudellisten suojamuoto-jen periaatteet ja käyttö Suomessa ja kansainväli-sesti. Pääpaino on patentoinnilla, eli kuinka arvokas tuote voidaan suojata kopioinnilta ja kuinka voidaan välttää loukkaaamasta kilpailijoi-den teollisoikeuksia.

Materiaalitekniikan laboratorio

465061A Materiaalitekniikka I

Materials Engineering I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja ja suunnitteluharjoitukset 1.-2. periodilla sekä kolme laboratorioharjoitus-työtä 1.-3. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija kykenee selittämään rakennemate-riaalien mekaanisten ominaisuuksien mittaamista aineenkoetuksen avulla ja osaa tehdä johtopää-töksiä saaduista tuloksista. Hän osaa erotella eri metallien korroosio-ominaisuuksia ja soveltaa terästen korroosionestomenetelmiä. Opiskelija kykenee myös luokittelemaan eri tyyppisiä teräksiä ja valurautoja, ei-rautametalleja, muove-ja ja rakennekeraameja. Hän osaa tulkita metal-liseosten tasapainopiirroksia. Opiskelija hallitsee materiaalit ja valintamentelmät niin hyvin, että hän osaa valita parhaiten soveltuvan rakennema-teriaalin tiettyyn käyttökohteeseen.

Sisältö: Konetekniikan tavallisimmat rakenne-materiaalit, niiden ominaisuudet ja käyttöalueet. Materiaalinvalinnan suoritus eri vaatimuksia silmällä pitäen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja ja suunnitteluharjoi-tukset sekä kolme laboratorioharjoitustyötä.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Harjoitustyömoniste.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) ja suun-nitteluharjoituksen (painokerroin 1) perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lei-nonen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija tuntee sekä metallisten että ei-metallisten rakennemateriaalien ominai-suuksiin ja käyttöön liittyvät keskeiset perusasiat ja tavallisimpien rakennemateriaalien käyttökoh-teet sekä hallitsee materiaalien valintaan liittyvät

KO 170

periaatteet sekä tavallisimpien rakennemateriaa-lien käyttöalueet.

465062S Materiaalitekniikka II

Materials Engineering II

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 3. periodilla ja kolme harjoi-tustyötä pienryhmissä 4.-5. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää tavallisimpien raken-nemetallien valmistusvaiheet alkaen malmista ja/tai kierrätysmetallista. Hän kykenee valitse-maan metallille oikean lämpökäsittelymenetel-män ja pääpiirteissään myös oikeat käsittelypa-rametrit. Opiskelija osaa myös soveltaa oppi-maansa korroosion teoriaa analysoidessaan metallin syöpymistaipumusta tietyssä korroosio-ympäristössä. Lisäksi hän osaa luokitella eri metalleilla esiintyvät korroosiomuodot ja valita sopivan korroosionestomenetelmän rautametal-lille.

Sisältö: Erilaisten metallien lämpökäsittelyt. Metallien korroosio ja korroosionesto. Keskeis-ten rakennemetallien valmistus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja kolme harjoitustyö-tä pienryhmissä.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Materiaalitekniikka I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opintomoniste ja luennoilla jaettava materiaali. Harjoitustyömoniste.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lei-nonen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija hallitsee aiempaa laaja-alaisemmin ja syvällisemmin erilaisten metallien lämpökäsittelyt, korroosion olemuksen ja kor-roosion estämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi hän tuntee keskeisten rakennemetallien valmistuksen periaatteet.

465063S Mikrorakennemuutokset metalliseoksissa

Microstructural changes in metallic alloys

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja harjoitukset 1.-3. periodil-la.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa soveltaa termodynamiikan ja kinetiikan perusperiaatteita faasimuutoksiin. Hän kykenee arvioimaan metalliseoksen tasapaino-piirroksen vaikutusta sen rakenteeseen. Opiskeli-ja osaa selittää mm. diffuusion avulla metal-liseoksen jähmettymistä, rekristallisaatiota, erkautumista sekä teräksen faasimuutoksia aus-teniitin hajaantuessa (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti). Lisäksi hän pystyy S-käyrän avulla selostamaan teräkseen syntyviä faasirakenteita ja näiden rakenteiden lujuusominaisuuksia.

Sisältö: Jähmeässä tilassa tapahtuvien faasimuu-tosten termodynamiikka ja kinetiikka. Tasapai-nopiirrokset. Diffuusio. Jähmettyminen. Rekris-tallisaatio. Erkautuminen. Martensiittimuutos. Perliitti- ja bainiittireaktiot. S-käyrät ja niiden käyttö.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset ja seminaarit.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Materiaalitekniikka I ja Metalliopin perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Porter, D., Easterling, K. & Sherif, M.: Phase Transformations in Metals and Alloys, CRC Press, Boca Raton, 2009. Oheiskir-jallisuus: Luentomoniste. Honeycombe, R. W.: Steels - Microstructure and Properties

KO 171

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy tentin (painokerroin 3) sekä harjoitusten (paino-kerroin 1) perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Tarkoituksena on koota ja muokata aikaisempien metallioppiin liittyvien opintojak-sojen antama tieto käyttökelpoiseksi ja hyödyn-nettäväksi sekä syventää fysikaalisen metallurgian ymmärtämistä uuden tiedon luomisen perustak-si.

465064S Metalliseosten lujuus

Strength of metal alloys

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 4.-5. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää metallin lujittumiseen vaikuttavat mekanismit. Hän osaa perustella seostuksen vaikutuksen pinousvian pintaenergi-aan ja sen vaikutuksen dislokaatioiden luontee-seen ja niiden liikkumis-mahdollisuuksiin. Hän pystyy vertailemaan ja perustelemaan seosten keskinäisiä muokkauslujittumiseroja. Opiskelija pystyy selittämään raekoon vaikutuksen staatti-seen lujuuteen, väsymiskestävyyteen ja virumis-lujuuteen. Hän osaa tulkita yksinkertaisia lä-päisyelektronimikroskooppikuvia. Hän osaa selittää väsymisen ja virumisen mekanismit ja luetella tärkeimmät lujuuteen vaikuttavat tekijät. Hän osaa tulkita deformaatiokarttoja. Opiskelija osaa selittää tärkeimmät tekstuuriin liittyvät käsitteet.

Sisältö: Metallin lujittumismekanismit: kylmä-muokkaus, seostus, raekoon hienontaminen sekä erkautuminen. Pinousvian pintaenergian merki-tys dislokaatiorakenteeseen ja lujittumiseen. Mikrorakennemuutokset väsymisen ja virumisen kuluessa sekä lujuuteen vaikuttavat tekijät. Teks-tuurin synty.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 45 t luentoja.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Materiaalitekniikka I, Metalliopin perusteet ja Materiaalin tutkimustekniikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskir-jallisuus: R.W. Cahn and P. Haasen, Physical Metallurgy, 4 ed., North Holland, 2005 (electri-cal version). R.E. Smallman and R.J. Bishop, Modern Physical Metallurgy & Materials Engi-neering, 6th ed., Butterworth-Heinemann, Elsevier Science Ltd, 1999 (electrical version 2002).

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa pyritään siihen, että opiskelija tuntee tärkeimmät jännityksen alaisessa metallissa tapahtuvat ilmiöt ja ymmärtää niiden ja mikrorakenteen välisen yhteyden sekä vaiku-tuksen lujuuteen.

465071A Metalliopin perusteet

Introduction to Materials Sci-ence

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 4. periodilla ja kolme harjoi-tustyötä 5.-6. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää metallin kiteisen rakenteen perusluonteen ja siihen liittyvät eri-tyispiirteet. Hän kykenee arvioimaan plastisen muodonmuutoksen vaikutuksia metallin sisäiseen rakenteeseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Lisäksi hän osaa pääpiirteissään esitellä kylmä-muokatun metallin toipumista ja rekristallisaatio-ta sekä niiden merkitystä käytännössä. Opiskelija

KO 172

osaa arvioida tasapainopiirroksen avulla metal-liseokseen syntyvää mikrorakennetta sulan jäh-metyttyä tai jähmeän tilan faasimuutoksen tapah-duttua. Lisäksi hän kykenee selittämään metallin käyttäytymistä jännityksen alaisena erityyppisillä jännityksillä ja erilaisissa lämpötiloissa.

Sisältö: Metallin kiteinen rakenne, plastinen muodonmuutos, toipuminen ja rekristallisaatio, tasapainopiirrokset, rakennemuutosten meka-nismit, metallin käyttäytyminen jännityksen alaisena.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja kolme harjoitustyö-tä.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Materiaalitekniikka I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opintomoniste. Lindroos,V., Sulonen, M., Veistinen, M.: Uudistettu Miekk-Ojan metallioppi. Otava, Helsinki 1986. Harjoi-tustyömoniste.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella. Harjoitustyöt suoritetaan hyväksytysti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lei-nonen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija tuntee metalliopin pe-ruskäsitteet ja tärkeimmät metallisessa raken-teessa tapahtuvat ilmöt.

465075A Materiaalin tutkimus-

tekniikka

Research Techniques for Ma-terials

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja demonstraatiot 1. periodil-la.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää materiaalitutkimukses-sa käytettävien erilaisten mikroskooppien raken-teen, toimintaperiaatteen ja kontrastinmuodos-tuksen sekä suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän pystyy vertailemaan elektronioptisia mene-telmiä suorituskyvyltään. Hän osaa selittää ter-misen analyysin ja dilatometrian sekä magneettis-ten ja sähköisten mittausten periaatteet ja luetel-la näiden sovelluskohteita.

Sisältö: Valomikroskopia, kvantitatiivinen metallografia, läpivalaisu- ja pyyhkäisyelektro-nimikroskopia, rtg- ja ultraäänimikroskopia, mikroanalyysi, spektroskooppiset menetelmät, termiset, dilatometriset, sähköiset ja magneetti-set mittausmenetelmät sekä jäännösjännitysten mittaus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja demonstraatioita.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjal-lisuus: Kettunen, P. O.: Elektronimikroskopia I ja II, Otakustantamo 1983.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Olli Nousiai-nen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään materi-aalitutkimuksen menetelmiin niiden koko laa-juudessa aineenkoetusta lukuun ottamatta. Opin-tojakson suoritettuaan opiskelija tuntee eri menetelmien periaatteet, edut ja rajoitukset sekä käyttökohteet.

465077A Hitsaustekniikka

Welding Technology

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

KO 173

Ajoitus: Luennot 1. periodin aikana, laborato-rioharjoitustyö 2. periodin aikana.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää tavallisimpien hitsaus- ja leikkausprosessien toimintaperiaatteet ja keskeiset sovelluskohteet. Hän pystyy arvioi-maan eri materiaalien hitsattavuutta ja erittele-mään hitsattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa myös selittää hitsauksen mekanisointiin ja automatisointiin, hitsausvirheisiin ja niiden tarkastamiseen, hitsatun rakenteen väsymiskestä-vyyteen sekä terveelliseen hitsausympäristöön liittyviä keskeisiä asioita. Lisäksi opiskelija kyke-nee yleisellä tasolla ottamaan huomioon tuotta-vuuden ja kustannusten vaikutukset hitsaavan yrityksen kilpailukykyyn.

Sisältö: Hitsausprosessit ja niiden soveltuvuus eri tarkoituksiin, terästen ja muiden metallien hitsattavuus, hitsauksessa tapahtuvat muodon-muutokset, hitsausvirheet ja hitsin tarkastusme-netelmät, hitsiliitoksen suunnittelu ja kustannuk-set.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laboratorioharjoi-tustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man kandidaativaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Opintomoniste. Oheiskirjalli-suus: Lukkari, J.: Hitsaustekniikka. Perusteet ja kaarihitsaus. Edita, Helsinki 1997.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lei-nonen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on pereh-dyttää opiskelija tavallisimpiin hitsausprosessei-hin, eri metallien hitsattavuuteen, hitsausteknii-kan mahdollisuuksiin ja edellytyksiin tuotesuun-nittelussa sekä antaa valmius valmistusteknillisten ongelmien ratkaisuun.

465079S Vaurioanalyysi

Failure Analysis

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 5. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa listata vaurioanalyysin tyypilli-set vaiheet. Hän osaa selittää kuormitusolosuh-teiden ja murtopinnan suunnan välisen riippu-vuuden. Opiskelija kykenee päättelemään murtopinnan makro- ja mikropiirteiden perus-teella todennäköisimmän vaurioitumismekanis-min. Hän pystyy antamaan perusteltuja ohjeita vaurion estämiseksi.

Sisältö: Vaurioselvityksen yleiset periaatteet ja menettelytavat. Eräitä erityistekniikoita. Vauri-oitumismekanismit sekä murtopintojen makro- ja mikropiirteet. Vaurionäytteiden tarkastelua ja esimerkkitapausten käsittelyä.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Osallistuva (vaurionäytteiden tarkastelua) luento. Käännöstehtävä.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskir-jallisuus : Wulpi, D.J.: Understanding How Components Fail, ASM 1985. Engel L. and Klingele H.: Atlas of Metals Damage, Carl Hauser Verlag.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa käsitellään tyypilli-set vauriotyypit, niiden syntymekanismit ja niihin vaikuttavat tekijät sekä vauriotutkimuksen menetelmiä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle tapahtuneen materiaali- tai rakennevaurion selvittämiseen tarvittavat perustiedot ja -valmiudet.

KO 174

465080S Hitsausmetallurgia

Welding Metallurgy

Laajuus: 8,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luentoja 40 h 4. periodin aikana.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää hitsausolosuhteiden vaikutuksen hitsin lämpötilajakaumaan sekä jähmettymisrakenteisiin. Hän osaa luokitella teräksen hitsin muutosvyöhykkeen tyypilliset mikrorakenteet ja arvioida niiden merkitystä liitoksen ominaisuuksien kannalta. Hän osaa selostaa seostettujen terästen, valurautojen sekä kevytmetallien hitsauksessa tapahtuvat metallur-giset muutokset ja niiden vaikutuksen ominai-suuksiin. Hän kykenee valitsemaan hitsattavuus-kokeen kylmä- ja kuumahalkeiluriskin arvioimi-seksi.

Sisältö: Lämmön jakautuminen hitsausliitoksis-sa, hitsisulan jähmettyminen ja suotautuminen, hitsin jäähtymisen aikana tapahtuvat ilmiöt sekä hitsin mikrorakenne ja ominaisuudet. Hitsatta-vuus: rakenneteräkset, niukkaseosteiset teräkset, seosteräkset, musta ruostumaton, valuraudat, alumiiniseokset. Hitsausvirheet ja hitsattavuus-kokeet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, seminaarialustus sekä harjoitustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: 465061A Materiaalitekniikka I ja 465077A Hitsaustekniikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opintomoniste . Oheiskir-jallisuus: Kou, S.: Welding Metallurgy, Wiley Co, New York 1987. Easterling K.: Introduc-tion to the Physical Metallurgy of Welding, Butterworths & Co Ltd, London, 1983 Kyröläinen A ja Lukkari J., Ruostumattomat teräkset ja näiden hitsaus, MET, 1999

Suoritustavat: Loppuarvostelussa tentintai välikokeiden painokerroin on 4 ja harjoitustyön 1. Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai välikokeilla.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lei-nonen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakso antaa tarvittavat tiedot hitsauksen aikana tapahtuvien ilmiöiden ymmär-tämiselle ja näiden vaikutuksiin mikrorakentei-siin ja ominaisuuksiin eri materiaaleissa sekä perusteita materiaalin- ja hitsausmenetelmän valintaan.

465084S Fysikaalisen metallurgian harjoitustyöt

Exercises in Physical Metallur-gy

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Harjoitustyöt voi tehdä Mikroraken-nemuutokset metalliseoksissa ja Metalliseosten lujuus opintojaksojen suorituksen jälkeen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa hakea asiaankuuluvaa, luotet-tavaa kirjallisuutta tutkimustehtävänsä aihealu-eelta. Lisäksi hän osaa hyödyntää löytämiään kirjallisuuslähteitä tutkimusongelman ratkaisemi-sessa ja hyvin jäsennellyn raportin laadinnassa. Opiskelija kykenee paneutumaan tulevissa fysi-kaalisen metallurgian tutkimustehtävissään oleel-lisiin asioihin.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus

Toteutustavat: Annetuista aiheista tehtyjä suppeahkoja kokeellisia tai kirjallisia töitä raport-teineen kurssin vastuuhenkilön kanssa sovittava-na ajankohtana. Harjoitustöitä on kaikkiaan kolme.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Mikrorakennemuutokset metalliseoksissa ja Metalliseosten lujuus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

KO 175

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Olli Nousiai-nen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Hankkia taidot materiaalitekniikan alan kirjallisuuden hankintaan ja käyttöön sekä oppia kirjoittamaan selkeä, hyvin jäsennelty raportti. Tutustua syvällisemmin eräisiin fysikaa-lisen metallurgian aihealueisiin.

465088S Elektronioptiikan sovellu-tukset

Utilization of Electron Optical Methods

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja harjoitukset 3. periodilla. Luennoidaan vain joka toinen vuosi. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2014.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa valita annetun tehtävän ratkai-semiseen soveltuvan elektronioptisen tutkimus-menetelmän. Hän osaa arvioida menetelmän tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän pystyy kirjoittamaan lyhyitä raportteja, joissa hän kyke-nee tulkitsemaan harjoituksissa otettuja kuvia ja mittausten antamia tuloksia ja vertailemaan niitä kirjallisuudessa esitettyihin kuviin ja dataan.

Sisältö: Elektronimikroskooppien STEM, SEM/ EDS ja EPMA/WDS kuvanmuodostus ja reso-luutio sekä analyysien herkkyys ja tarkkuus. Näytteenvalmistus. Kuva-analyysi. Käyttö-esimerkkejä. Harjoituksissa näytteiden valmistus-ta ja mikroskoopin käyttöä sekä soveltamista erilaisiin tarpeisiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset. Har-joituksiin osallistuminen on pakollista.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu-kokeella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on luen-tojen ja eritoten omakohtaisesti suoritettujen harjoitustöiden avulla syventää ja konkretisoida opiskelijan tietoja elektronioptisten laitteiden (STEM, SEM/EDS, EPMA/WDS, SEM-EBSD ja kuva-analyysi) käyttömahdollisuuksista materiaa-litutkimuksessa, jotta hän pystyy menetelmien valintaan ja hyödyntämään niitä omissa töissään

465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet

Processing and Properties of Steels

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 2. periodilla ja laboratoriohar-joitustyö 3. periodilla. Luennoidaan joka toinen vuosi. Seuraavan kerran syyslukukaudella 2013.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa luetella sulan teräksen oleelli-set valmistusvaiheet ja nimetä sen laatuun vaikut-tavat tärkeimmät tekijät. Hän osaa selittää ter-momekaanisissa käsittelyissä tapahtuvat metallurgiset ilmiöt ja erityisesti raekoon hie-nontamiseen käytetyt tekniikat. Hän osaa nimetä tärkeimmät rakenneteräkset sekä esitellä pääpiir-teissään niiden ominaisuudet ja kehityssuunnat. Hän osaa selittää sulkeumien syntyyn vaikuttavat tekijät ja näiden kontrolloimismahdollisuudet. Lisäksi hän osaa arvioida sulkeumien vaikutuksia terästen ominaisuuksiin.

Sisältö: Teräksen valmistus, senkkakäsittelyt, jatkuvavalu ja valssaus. Termomekaaniset käsit-telyt ja niiden vaikutus teräksen ominaisuuksiin. Fysikaalinen simulointi. Eri tyyppiset teräkset, ominaisuudet ja käyttö. Teräksen sulkeumat ja näiden vaikutus sitkeyteen, väsymiskestoon, koneistettavuuteen, pinnanlaatuun, jne.

Järjestämistapa: Lähiopetus

KO 176

Toteutustavat: Luennot ja harjoitustyö tai ekskursio.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Materiaalitekniikka I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheiskirjalli-suus: Tamura, J.: Thermomechanical Processing of High Strength Low Alloy Steels, Butter-worths, London 1988; Rautaruukin terästuot-teet, Suunnittelijan opas; Rautaruukin teräkset ääriolosuhteissa.

Suoritustavat: Suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori David Porter

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään teräs-ten valmistusvaiheiden vaikutuksiin mikroraken-teeseen ja sulkeumiin ja tätä kautta ominaisuuk-siin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää, miten nykyaikaisia teräksiä valmistetaan ja miten hyvät ominaisuudet on saatu aikaan.

465090A Valssaustekniikka

Rolling Technology

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 1.-3. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää kuuma- ja kylmävals-sauksen vaikutuksia valmistettavan tuotteen laatuun. Opitun teorian avulla opiskelija osaa selittää prosessimallintamisen merkityksen vals-sausprosessin hallintaan. Lisäksi opiskelija osaa kertoa valssauksen ja materiaalitekniikan välisistä yhteyksistä ja arvioida näiden vaikutusta valmis-tusprosessiin sekä valmistettavan tuotteen laa-tuun.

Sisältö: Valssaustekniikan käsitteet ja termino-logia. Plastisuusteorian alkeet. Valssausvoimien laskenta ja valssikidan ominaispiirteet. Lämpöti-lakäyttäytyminen. Tasomaisuus. Valmistustark-

kuus ja tilastolliset sovellukset. Valssausprosessin mallintaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 45 h luentoja ja 25 h laboratoriotöitä. Harjoitustyöt koostuvat laboratoriossa käytössä olevien mallin-nusohjelmien demoista, sekä yhdestä laajemmas-ta valssausharjoituksesta ja teollisuusvierailusta.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot : Metalliopin perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste; Starling: Theory and practise of flat rolling

Suoritustavat: Opintojakson päättyessä pide-tään tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jussi Paavo-la

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelija tuntee valssaustekniikan peruskäsitteet, prosessiin perusluonteen ja siihen liittyvät erityispiirteet.

465093S Hitsaustekniikan jatko-kurssi

Advanced Course in Welding Technology

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 4. periodilla ja pienryhmässä tehtävän harjoitustyön 4.-5- periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija pystyy analysoimaan hitsauksen tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa soveltaa hitsauksen mekanisointia ja automa-tisointia konepajatuotantoon. Opiskelija osaa myös selittää hitsauksen laatuun ja yleisimpiin laatustandardeihin liittyvät keskeiset asiat. Hän kykenee arvioimaan käytetyimpien rakennemate-riaalien hitsattavuutta ja vertailemaan niitä toi-siinsa. Lisäksi opiskelija osaa selittää hitsaustyön

KO 177

turvallisuuteen, turvallisiin rakenteisiin sekä kustannuksiin ja kannattavuuteen liittyviä keskei-siä periaatteita.

Sisältö: Käytetyimpien hitsausprosessien mah-dollisuudet ja rajoitukset. Uudet hitsausprosessit sisältäen esim. sädemenetelmät ja suurteho-muunnelmat. Hitsauksen automatisointi. Hit-sausstandardit ja niiden soveltaminen hitsaavassa teollisuudessa. Hitsauksen laaduntuottotekijät. Hitsauksen tuottavuus, taloudellisuus ja kannat-tavuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso sisältää luennot ja pienryhmässä tehtävän harjoitustyön.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot: Hitsaustekniikka.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opintomoniste, luennoilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Loppuarvosana määräytyy välikokeiden tai tentin (painokerroin 3) ja harjoi-tustyön (painokerroin 2) perusteella.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Jouko Lei-nonen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoite on perehdyt-tää opiskelija hitsaustekniikan nykyiseen kehitys-vaiheeseen, moderneihin hitsausprosesseihin, hitsauksen automatisointiin ja mekanisointiin sekä laatu-, tuottavuus- ja kannattavuuskysymyk-siin.

465094A Uuniteknologia

Furnace Technology

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 3. periodilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää lämpökäsittelyn syyt ja sen vaikutukset valmistettavan tuotteen ominai-

suuksiin. Lyhyen teoreettisen taustan avulla opiskelija osaa selittää uuniteknologian kannalta tärkeiden lämmönsiirtoilmiöiden perusteet. Lisäksi opiskelija osaa selittää, miten uunin ja lämpökäsiteltävän kappaleen ominaisuudet vaikuttavat lämpökäsittelyn lopputulokseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa eh-dottaa nykyaikaisia menetelmiä liittyen uunitek-nologiaan, lämpökäsittelytekniikkaan ja materi-aalitekniikkaan.

Sisältö: Lämpökäsittelyn syyt ja tarpeet. Uuni-tyypit. Uunien valintaperusteet. Uunin energia-muodon valinta. Lämpötilan mittaukset uuniti-lasta sekä säätö ja valvonta. Uunien eristysvaih-toehdot. Lämmönsiirto. Uunitehon mitoitus. Eristyksen optimointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 20 h luentoja sekä kirjallisuustyö.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot : Metalliopin perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste; Metals Handbook, vol. 4 Heat Treating, ASM Metals

Suoritustavat: Opintojakson päättyessä pide-tään tentti.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Juha Pyyk-könen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on luoda kuva nykyaikaisista lämpökäsittely- ja kuumen-nusuuneista, lämmönsiirtoilmiöistä sekä uuni-suunnittelun perusteista.

465095A Metallien muovaus

Sheet Metal Forming

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot 6 periodilla.

KO 178

Osaamistavoitteet : Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa arvioida eri valmistusmene-telmiä ja tehdä oikeansuuntaisia valintoja halutun tuotteen toimiville valmistusmenetelmille. Lisäksi hän osaa ehdottaa sopivia ja kustannuksil-taan optimaalisia materiaaleja kulloiseenkin käyttökohteeseen. Päätöksenteon tukena käyte-tään mm. plastisuusteoriaa.

Sisältö: Opintojaksossa käsitellään metallien mekaanisia testausmenetelmiä, plastisuusteoriaa, materiaaliominaisuuksien vaikutusta muovauk-seen sekä ohutlevyjen muovausmenetelmiä.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu 24 h luentoja sekä aiheeseen liittyvä kirjallisuusselvi-tys.

Kohderyhmä: Konetekniikan koulutusohjel-man DI-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositeltavat esitiedot : Metalliopin perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste; R. Pierce: Sheet Metal Forming, 1991.

Suoritustavat: Lopputentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: dosentti Jari Larkiola

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Antaa opiskelijalle perustiedot plastisuusteoriasta sekä ohutlevyjen muovausme-netelmistä.

Muut

460001A Harjoittelu

Practical training

Laajuus: 5 op, joka vastaa 15 työssäoloviikkoa

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskeli-ja osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa

näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongelmia ja ehdottaa niihin paran-nusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: 15 kalenteriviikkoa osaston hyväksymää alan harjoittelua. Katso tarkempi kuvaus ja ohjeet opinto-oppaan kappaleesta 4.4.

Järjestämistapa: -

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Suoritustavat: Opiskelijan on pyydettävä harjoit-telun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä osaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukai-sesti ennen kandidaatintyön hyväksymistä. Hakemus jätetään harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoit-teluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelus-sa havaitaan ajoissa.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään sanallista arviointia hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: harjoittelusihteeri Juha Pyykkö-nen

Työssäoppimista: Kyllä

Lisätiedot: Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:1. tulevaa toimialaa koske-van yleisnäkemyksen täydentäminen. 2. teollisen yrityksen tuotantoon tutustuminen. 3. teollisuu-den työturvallisuusnäkökohtiin ja sosiaalisiin olosuh-teisiin perehtyminen. 4. työnsuorituksiin ja koneis-toihin sekä käytettäviin materiaaleihin perehtyminen.

460002A Harjoittelu II

Practical training II

Laajuus: 5 op, joka vastaa 15 työssäoloviikkoa

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan opiskelun aikana.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työteh-tävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa

KO 179

tunnistaa työympäristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: 15 kalenteriviikkoa osaston hyväksymää alan harjoittelua. Katso tarkempi kuvaus ja ohjeet opinto-oppaan kappaleesta 4.4.

Järjestämistapa: -

Kohderyhmä: Pakollinen DI-vaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: -

Suoritustavat: Opiskelijan on pyydettävä harjoit-telun hyväksymistä osaston harjoittelusihteeriltä osaston www-sivuilla annettujen ohjeiden mukai-sesti ennen diplomityön aiheen anomista. Hakemus jätetään harjoittelusihteerille ja siihen liitetään työtodistusten jäljennökset sekä alkuperäiset harjoit-teluselostuslomakkeet. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin, jotta mahdolliset puutteet harjoittelus-sa havaitaan ajoissa.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään sanallista arviointia hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: harjoittelusihteeri Juha Pyykkö-nen

Työssäoppimista: Kyllä

Lisätiedot: Harjoittelu tähtää seuraaviin opintoja täydentäviin päämääriin:1. teollisen yrityksen tuotannon ohjaukseen ja suunnitteluun, työnjoh-toon, talouteen ja hallintoon tutustuminen. 2. todellisten teollisuudessa esiintyvien suunnittelu- ja/tai tutkimustehtävien käsittelyyn osallistumi-nen ja niille ominaisten käsittelytapojen omaksumi-nen. 3. teollisen yrityksen laaduntarkkailuun perehtyminen.

460084P Konetekniikan analyysi-menetelmät

Mathematical Analysis in

Mechanical Engineering

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot ja laskuharjoitukset 1. - 3. periodilla

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa konetek-niikan ilmiöiden analysoinnissa tarvittavan ma-tematiikan perusteet.

Sisältö: Vektori, matriisit, yhtälöryhmän ratkai-su, ominaisarvotehtävä, vakiokertoimiset diffe-rentiaaliyhtälöt, differentiaaliyhtälöryhmät. Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset. Opetuksen käytännön järjestelyt kerrotaan opetuksen alkaessa.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Grossman, S.I.: Multivariable Calculus, Linear Algebra and Differential Equa-tions, 3rd ed., Saunders College Publishing, 1995 tai 2nd ed, 1986 tai uusin painos , Glyn James, G.: Advanced Modern Engineering Mathematics, Addison-Wesley Publishing Com-pany, 1993 tai uusin painos.

Suoritustavat: Opintojakson voi suorittaa kolmella välikokeella tai loppukokeella. Tenttiin voi osallistua vasta harjoitusten hyväksytyn suo-rittamisen jälkeen.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Jari laukka-nen.

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on tutus-tuttaa opiskelija konetekniikan ilmiöiden ana-lysoinnissa tarvittavaan matematiikkaan.

KO 180

460085P Ohjelmatyökalut

Engineering Software Tools

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennot/harjoitukset periodeilla 5-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa soveltaa omalla alallaan käy-tettävien ohjelmatyökalujen perusteita konetek-nisissä suunnittelutehtävissä sekä omaa valmiudet kehittyä ohjelmistojen käyttäjänä itsenäisesti.

Sisältö: Sisältö vaihtelee vuosittain ja opinto-suunnittain.

Toteutustavat: Luentojen/harjoitusten pitoai-ka vaihtelee opintosuunnittain. Tarkista aikataulu ilmoitustaululta.

Kohderyhmä: Pakollinen kandidaattivaiheessa kaikille Konetekniikan koulutusohjelman opiske-lijoille.

Esitietovaatimukset: -

Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla.

Suoritustavat: Suoritustapa ilmoitetaan opin-tosuunnittain luentojen alussa.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään sanallista arviointia hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: N.N./ professori Juhani Niskanen

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet itsenäisesti hyödyntää alalla käytössä olevia “ohjelmatyökaluja”.

PYO 181

5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Linnanmaa, puh. 0294 480 000 vaihde, ohivalinta 0294+alanumero, henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat yleensä muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi Osaston www-sivut: www.oulu.fi/pyo Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaa-viossa.

Osastonjohtaja Johtoryhmä

Laboratoriot Kuitu- ja

partikkeli-

tekniikka

Kemiallinen prosessi-

tekniikka

Lämpö- ja diffuusio-

tekniikka

Prosessi-metallurgia

Systeemi-tekniikka

Säätö-tekniikka

Bioprosessi-tekniikka

Vesi- ja ympäristö-

tekniikka

Osastosihteeri Opintoneuvoja Työpaja

Opintoneuvoja (PR114)

Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija, joka opastaa monenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa. Opintoneuvojan vastaanotto on keski-viikkoisin klo 13:00-15:00. Muina aikoina hänet tavoittaa puh. 0294 482371 tai sähköpostilla saara.luhtaanmaki@oulu.fi.

Kirjasto

Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittely-osiosta.

Koulutusohjelmat

Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi koulutusohjelmaa: prosessitekniikka ja ympäris-tötekniikka, sekä erillinen kansainvälinen maiste-riohjelma ”Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering” (BEE).

Maisteriohjelmassa on kaksi opintosuuntaa, ”Clean Production” ja ”Water and Environ-ment”. Ohjelmaan voivat hakea vähintään alem-man tekniikan tai luonnontieteiden yliopistotut-kinnon suorittaneet. Opiskelijahaku on vuosit-tain marras-tammikuussa. Lisätietoa ohjelmasta ja hakemisesta: www.oulu.fi/pyo/bee.

Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Te-ollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuus-ta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristö-

tekniikan osasto, mikä vastaa paremmin osaston laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistyöryhmät

Prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjel-milla on koulutusohjelmatoimikunnat, joiden tehtävänä on koulutuksen pitkäjänteinen kehit-täminen ja kokonaisuuden hallinta. Säännöllisesti kokoontuvissa koulutusohjelmatoimikunnissa on opiskelija- ja henkilökuntajäseniä.

Osaston palautteen käsittelytyöryhmä on Pakki. Pakin vakiojäseniä ovat osastonjohtaja, kiltojen opintovastaavat ja puheenjohtajat (opis-kelijoita) ja oltermannit (henkilökuntaa), jotka kokoavat ryhmän käsittelyyn palautetta niin opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin. Opetus-suunnitelmiin vaikuttavat palautteet tuodaan edelleen koulutusohjelmatoimikunnan käsitte-lyyn.

Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehit-tämistyöryhmä Jopokki sekä tutkimuksen edis-tämistyöryhmä TETR.

Opintojen ohjaus

Opintojen ohjaus koostuu osastolla neljästä toiminnosta; omaopettaja- ja pienryhmäohjaaja-toiminnasta, DI-vaiheen HOPS-ohjauksesta sekä opinnäytetöiden ohjauksesta. Näiden lisäksi osastolla toimii opintoneuvoja, joka koordinoi osaston opinto-ohjausjärjestelmää.

PYO 182

1. Osaston henkilökuntaan kuuluvat oma-opettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelli-seen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun; omaopettaja toimii opiskelijan tutorina. Tapaa-miset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmä- tai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa sekä opastaa kandidaatin-työn alkuun.

2. Pienryhmäohjaajina toimivat vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopis-toyhteisöön (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu -opintojakson kuvaus).

3. Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa oh-jaavat opintosuuntaneuvoja tai/ja opintoneuvoja, jotka neuvovat opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja tarkastavat opiskelijan HOPSin tarvittaessa.

4. Opinnäytetöitä ohjaavat osaston henkilö-kunta yhdessä yritysten edustajien kanssa. Opin-näytteiden (kandidaatintyö, diplomityö) ohjaajil-la, jotka osallistuvat työn arviointiin, tulee olla ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta.

5.1. Henkilökunta

Osastonjohtaja:

HILTUNEN, Jukka, TkL

Osaston varajohtaja:

KEISKI, Riitta, TkT

Professorit:

FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirto-tekniikka KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka KUJALA, Kauko, TkT, maa- ja pohjarakennus-tekniikka LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessi-tekniikka TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessi-tekniikka KUOPANPORTTI, Hannu, TkT, rikastustek-niikka

Lehtorit:

HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka

Yliopistonlehtorit:

AHOLA, Juha, TkT, kemiallinen prosessitek-niikka HUUHTANEN, Mika, TkT, prosessitekniikka ILLIKAINEN, Mirja, TkT, mekaaninen prosessi-tekniikka JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka RONKANEN, Anna-Kaisa, TkT, vesi- ja ympä-ristötekniikka ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, mekaaninen prosessitek-niikka

Yliopisto-opettajat:

AINASSAARI, Kaisu, TkL, aineen- ja lämmön-siirtotekniikka HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetal-lurgia HONKANEN, Seppo, TkT, systeemitekniikka JUUSO, Esko, DI, prosessitekniikka KANGAS, Jani, DI, kemiallinen prosessitekniik-ka LEIVISKÄ, Tiina, TkT, kemiallinen prosessitek-niikka PANULA-PERÄLÄ, Johanna, DI, bioprosessi-tekniikka TANSKANEN, Pekka, FM, prosessimetallurgia TORABI HAGHIGHI, Ali, MSc., vesi- ja ympä-ristötekniikka TUOMELA, Anne, DI, maa- ja pohjarakennus-tekniikka TUOMAALA, Eero, DI, lämpö- ja diffuusiotek-niikka VÄISÄNEN, Virpi, DI, teollisuuden ympäristö-tekniikka

Tohtorikoulutettavat:

AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemi-tekniikka

Yliopistotutkijat:

KOVÁCS, Jenö, TkT, osa-aik., voimalai-tosautomaatio

PYO 183

OJALA, Satu, TkT, teollisuuden ympäristötek-niikka

Tutkijatohtorit:

TASKILA, Sanna, TkT, bioprosessitekniikka

Muu henkilökunta:

KARJALAINEN, Tapani, DI, laboratorioinsi-nööri LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija, opintoneuvoja MATTILA, Riku, DI, laboratorioinsinööri MUURINEN, Esa, TkT, laboratorioinsinööri MYLLYKOSKI, Liisa, TkL, suunnittelija PUIKKONEN, Marita, FM, ma., suunnittelija, KV-koordinaattori (myös maisteriohjelmat) SALLANKO, Jarmo, TkT, laboratorioinsinööri STOOR, Tuomas, TkT, laboratorioinsinööri TIMONEN, Hannele, osastosihteeri

PYO 184

5.2. Prosessitekniikan

koulutusohjelma

5.2.1. Ammatillinen tehtäväalue

Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaattivaiheessa prosessitekniikan alan pe-rustehtäviin, sekä tarjoaa diplomi-insinöörivaiheessa orientaation laajasti opin-tosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille.

Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmis-tunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teolli-suuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, kaivannais-teollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatio-alan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julki-nen hallinto.

5.2.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet

Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan alan akateemisia ammattilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi.

Koulutusohjelman kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto, joka on yhtenäinen kaikille koulutusoh-jelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatko-opintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin.

Tutkinto koostuu varsinaisista prosessi- ja ympäristötekniikan aineopinnoista, matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henki-lökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opin-noista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen:

Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin prosessi- ja ympäristötekniikan ilmiöihin ja niiden hal-lintaan yleistajuisten kuvausten tasolla

Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkas-telutapaa mallintamisen avulla

Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöi-den ja niiden hallinnan analyysiin perustu-vaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnä-kökulmaa.

Osaston kandidaattikoulutuksen opinnot voi-daan ryhmitellä myös neljään osaamiskokonai-suuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perus-suunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opinto-jaan jatko-opinnoissa (DI- ja TkT-vaiheet).

Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaa-mistavoitteet ovat:

1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suun-nittelu sekä niihin johtavat juonteet

Opiskelija oppii ilmiöpohjaisen suunnittelun periaatteet sekä osaa laatia staattisia ja dynaamisia malleja prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa perustuen fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja geoteknisiin ilmiöihin ja kokeellisiin mittaustu-loksiin. Lisäksi hän kykenee arvioimaan mallien oikeellisuutta ja käyttökelpoisuutta tutkittavissa prosesseissa sekä käyttämään niitä suunnittelu-työssä.

2. Teknillisen toiminnan kokonaisuuk-sien hallinta

Opiskelija osaa tarkastella, arvioida ja suunni-tella insinöörityötä kokonaisuutena ottaen huo-mioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelli-set, työsuojelulliset ja juridiset tekijät.

3. Teknologioiden, työkalujen ja me-netelmien hallinta

Opiskelija osaa käyttää tarpeellisia laskenta- ja piirtotyökaluja sekä niihin liittyviä insinöörityös-sä tarvittavia menetelmiä ja teknologioita.

4. Yleiset työelämävalmiudet Opiskelija hallitsee opiskelussa ja työelämässä

tarvittavia tiedonhankinta- ja vuorovaikutustaito-ja.

5.2.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet

Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opin-noissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnitte-lu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-

PYO 185

insinööriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet suunnitella ja kehittää erilaisia proses-seja myös niiden automaattisen säädön ja opti-moinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi hän on perehtynyt tekniikan turvallisuuteen sekä henkilöstökysymyksiin. Koulutusohjelman teolli-suusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelu-tapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusoh-jelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemei-hin kuin prosesseihin.

Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija va-litsee opintosuunnan. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaatti-vaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä.

Prosessitekniikan koulutusohjelmassa on kah-deksan opintosuuntaa: 1. Automaatiotekniikka (Automation En-

gineering) 2. Biotuotteet ja bioprosessitekniikka (Bi-

oproducts and Bioprocess Engineering) 3. Kemian prosessitekniikka (Chemical En-

gineering) 4. Prosessimetallurgia (Extractive Metallurgy) 5. Rikastustekniikka (Mineral Processing) 6. Teollisuuden energia- ja ympäristötekniik-

ka (Industrial Energy and Environmental Engineering)

7. Tuotantotalous (Industrial Engineering) 8. Vesi- ja yhdyskuntatekniikka (Water and

Geo Engineering) Ennen opintosuunnan valintaa helmikuussa

osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskeli-joille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimus-alueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjes-tää erillisiä informaatiotilaisuuksia.

OPINTOSUUNNAT Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa DI-opintoja varten. Prosessitekniikan koulutusoh-jelmassa opiskelija valitsee opintosuunnakseen jonkin kahdeksasta opintosuunnasta.

Automaatiotekniikan opintosuunnan va-linnut opiskelija kykenee soveltamaan matemaat-tisia ja graafisia menetelmiä prosessien dynamii-kan mallintamisessa. Dynaamisia malleja hän puolestaan kykenee käyttämään säädön suunnit-

telussa, vikadiagnostiikassa ja prosessin toimin-nan optimoinnissa. Suoritettuaan automaatiotek-niikan opintosuunnan opiskelija kykenee suunnit-telemaan kohdeprosessien tarvitseman instru-mentoinnin ja automaation järjestelmätason ratkaisut. Opintosuunnan suoritettuaan valmis-tunut osaa toimia prosessiautomaation asiantunti-jana, suunnittelijana, tutkijana ja kehittäjänä. Lisäksi hän kykenee kehittämään itseään myös muiden automaation sovellusalueiden asiantunti-jana.

Biotuotteet ja bioprosessitekniikka-opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskoh-teet:

1) Biotuotetekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet toimia sekä perinteisen puunja-lostusteollisuuden että uuden nousevan biojalos-tusalan alueella. Erikoistumiskohteen opiskellut saa käsityksen uusiutuvien luonnonvarojen hyö-dyntämisen arvoketjuista raaka-aineesta valmii-seen tuotteeseen sekä osaa arvioida biotuotetek-niikkaa ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Biotuotetekniikan erikoistumis-kohteen suoritettuaan opiskelija osaa keskeiset biomassan prosessointitekniikat ja ilmiöt sekä raaka-aine- ja prosessointivaatimukset eri tuote-sovelluksille.

2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskoh-teen opiskellut omaa hyvät edellytykset toimia erityisesti teollisuudenaloilla, joilla edellytetään asiantuntemusta sekä teollisen biotekniikan eri ilmiöistä että prosessitekniikasta ja/tai ympäris-tötekniikasta. Erikoistumiskohde antaa valmiudet tunnistaa biokemiallisten ja mikrobiologisten ilmiöiden asettamat vaatimukset teollisuuden prosesseille. Bioprosessitekniikan erikoistumis-kohteen opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee bioprosessitekniikkaan liittyvät keskeiset ilmiöt ja osaa soveltaa niitä erityyppisissä bioprosesseis-sa.

Valmistuneet diplomi-insinöörit voivat sijoit-tua biotuote- tai bioprosessiteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutusteh-täviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatko-tutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi puunjalostus-, biojalostus-, entsyymi-, elintarvi-ke-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa sekä alaan liittyvällä prosessilaite- tai mittalaitevalmistajalla, suunnit-telu- ja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutki-

PYO 186

muslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittä-jänä.

Kemian prosessitekniikan opintosuunnas-sa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehitykseen ja prosessisuun-nitteluun. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laaja-alaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalou-teen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen osaamiskokonaisuuden tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilölli-sempien mieltymystensä mukaisilla opintokoko-naisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetek-niikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallin-taansa.

Kemian prosessitekniikan opintosuunnan suo-rittanut opiskelija hallitsee kemianteknisten osaprosessien raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opis-kelija osaa myös ottaa huomioon epäideaalisuuk-sia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa.

Prosessimetallurgian opintosuunnasta valmistuva diplomi-insinööri hallitsee keskei-simmät prosessimetallurgisessa (erityisesti rau-dan, terästen ja ferroseosten pyrometallurgises-sa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat mene-telmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskoh-teisiin (metallurgiset prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen). Lisäksi hänellä on prosessimetallurgiaa tukeva osaaminen, joka voi liittyä prosessitekniikan lisäksi esimerkiksi materiaalitekniikkaan, auto-maatiotekniikkaan, rikastustekniikkaan, tuotan-totalouteen tai ympäristötekniikkaan.

Rikastustekniikan opintosuunnasta val-mistuva opiskelija hallitsee kaivostoiminnan tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat taloudelli-set, lainsäädännölliset, geologiset ja tekniset perusteet kaivoksen perustamisesta aina sen sulkemiseen. Opintosuunnasta valmistuva opis-kelija hallitsee erityisesti kaivostekniikan, mal-min louhinnan, rikastustekniikan ja kaivoksen ympäristötekniikan menetelmät, sekä tuntee kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutuk-

set ja tuntee toimintaan liittyvät turvallisuusasiat ja sosiaalisen vastuun.

Rikastustekniikan opintosuunnassa on mah-dollista tehdä kaksoistutkinto Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Tämä vaatii opiskelijavaihdon Luulajaan. Kaksoistutkintoon on erillinen opis-kelijavalinta. Lisätietoa tästä saa osaston suunnit-telijoilta.

Teollisuuden energia- ja ympäristöteknii-kan opintosuunta antaa valmiudet ympäristöys-tävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lisäksi teolli-suuden energia- ja ympäristötekniikkaan suun-tautuneella diplomi-insinöörillä on osaamista erilaisista kestävistä energiantuotantoprosesseista sekä energian jakelusta. Lähtökohtana opinto-suunnassa on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia, ympäristöteknisiä kysy-myksiä sekä kestävää tuotantoa ja tuotantotekno-logioita. Teollisuuden energia- ja ympäristötek-niikkaan erikoistunut diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä pro-sessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomi-insinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusme-netelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi.

Tuotantotalouden opintosuunta tarjoaa opiskelijalle käsityksen tuotannon, tuotantoyri-tyksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä innovaatio- ja projektitoiminnas-ta. Opintosuunnan suorittanut diplomi-insinööri tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Valmistuneella on osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitte-luun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutos-hallintaan. Lisäksi opiskelija osaa huomioida ihmisen osana työyhteisöä.

Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtä-vien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehi-tys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudel-lisissa insinööritehtävissä.

Vesi- ja yhdyskuntatekniikan opintosuun-nan suoritettuaan diplomi-insinööri tuntee

PYO 187

veden ja haitta-aineiden kulkeutumismekanismit. Hän osaa laskea pinta- ja pohjavesien liikkeet ja mitoittaa maaperän kuivatusratkaisut. Hän myös ymmärtää vesiensuojelun pääkohdat ja osaa ottaa nämä huomioon vesivarahankkeissa. Opinto-suunnan käytyään diplomi-insinööri tietää kes-keiset osa-alueet ympäristölainsäädännöstä ja ympäristövaikutusten arvioinnista eli YVA-prosessista. Hän osaa laskea erilaisten hankkeiden kuten vesistöjen säännöstelyn, turvetuotannon tai kaivostoiminnan vesistövaikutuksia. Diplomi-insinööri hallitsee vesi- ja jätevesilaitosten yksik-köprosessit ja niiden mitoittamisen. Hän osaa näytteenoton periaatteet ilmasta, vedestä, jät-teestä ja maaperästä. Diplomi-insinööri osaa mitoittaa teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuol-toratkaisuja sekä huomioida jätteen vähentämi-seen tähtäävät ratkaisut. Diplomi-insinööri osaa huomioida alueiden geotekniset vaatimukset ja osaa tulkita pohjatutkimustuloksia sekä tietää perusteet geotekniseen mitoitukseen. Opetuk-sessa ja tutkimuksessa painotetaan pohjoisia olosuhteita, jolloin diplomi-insinööri osaa huo-mioida mm. roudan ja talven vaikutuksen esi-merkiksi maaperän kuivatussuunnitelmissa tai kaatopaikkojen pohjarakenteissa. Vesi- ja yhdys-kuntatekniikan opintosuunnan opiskellut voi toimia mm. suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus-, valvonta-, ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja yhdyskunta-tekniikan osa-alueilla.

Vesitekniikkaan painottunut diplomi-insinööri pystyy arvioimaan hydrologisia proses-seja alalla tunnettujen laskenta- ja mallinnusoh-jelmien avulla. Hän tietää veden laatuun vaikut-tavat keskeiset luonnonprosessit ja ymmärtää maankäytön vaikutuksen vesistökuormituksen synnyssä. Diplomi-insinööri osaa laskea ravintei-den pidätys/hajoamisprosesseja järvi- ja jokiym-päristöissä sekä mallintaa näitä. Hän osaa huomi-oida tulvasuojelun ja -torjunnan sekä patoturval-lisuusasiat ympäristöhankkeissa.

Yhdyskuntatekniikkaan painottunut diplomi-insinööri osaa kuvailla maaperän geologiset muodostumat sekä maaperän geotekniset omi-naisuudet rakentamisen kannalta. Hän osaa valita sellaiset maaperän tutkimusmenetelmät, jotka soveltuvat rakentamistarkoitukseen. Opiskelija hallitsee geoteknisen mitoituksen periaatteet ja osaa tehdä geotekniset laskelmat. Lisäksi hänellä

on tietotekniset valmiudet suorittaa geoteknisiä laskelmia yleisesti alalla käytössä olevilla ohjel-mistoilla. Opiskelija tunnistaa maaperän pilaan-tumisriskejä aiheuttavat toiminnot ja osaa valita maaperäolosuhteiden perusteella erilaisiin koh-teisiin soveltuvat kunnostusmenetelmät ja raken-teelliset suojausmenetelmät. Yhdyskuntateknii-kan opinnot tähtäävät aa-suunnittelijan infra-alan pohjarakennesuunnittelijan teoriapätevyyksiin sekä tietyillä lisäkokonaisuuksilla täydennettynä AA-pohjarakennesuunnittelijan teoriapätevyy-teen.

5.2.4. Opetussuunnitelma vuonna 2013 TkK- tai DI-tutkinnon

aloittaneille

Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 74,5 op, aineopintoja 97,5 op ja kandidaatin-työ 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskel-laan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus opinnoista on 30 op.

Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivai-heen opinnot, tekee kandidaatintyön ja valmistuu tekniikan kandidaatiksi. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiske-luvuoden keväällä.

DI-vaihe koostuu kahdesta tai kolmesta osaa-miskokonaisuudesta (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. Opintosuunnissa, joissa opintosuunnan moduuli on 60 op, syventä-vä moduuli sisältyy opintosuunnan moduuliin.

DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opin-tosuuntansa moduulin. Opintosuunnissa, joissa opintosuunnan moduuli on 30 op, opiskelija valitsee toiseksi moduuliksi joko täydentävän tai toisen opintosuunnan moduulin. Valittu moduuli suoritetaan kokonaan tai siitä vähintään 30 opin-topistettä.

Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aine-opintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Kieliopintojen määrä on rajoitettu 10 op:een.

PYO 188

Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua.

DI-vaiheeseen on mahdollista tehdä kansain-välinen juonne valitsemalla opintosuunnaksi Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikan. Mikäli opiskelija suorittaa kaikki opintonsa eng-lanninkielellä ja tekee täydentävät opinnot vaih-toyliopistossa ulkomailla, hän saa tutkintotodis-tukseensa merkinnän englanninkielellä suorite-tusta tutkinnosta.

Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvo-jat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamises-sa. HOPSit tehdään WebOodiin jo opintosuun-nan valinnan jälkeen ensimmäisen kerran ja

palautetaan tarkastettavaksi opintoneuvojalle. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa.

5.2.5. Joustavat opintopolut

Prosessitekniikan koulutusohjelmasta on mahdol-lista jatkaa opintoja suoraan kemian tai geologian koulutusohjelmaan kohti filosofian maisterin (FM) tutkintoa. Tällaisesta opintopolusta saa lisätietoja opintoneuvojalta ja yliopiston net-tisivuilta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut.

PYO 189

5.2.6. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit 30 op

Syventävät moduulit 30 op

Auto-maatio-

tekniikka

Bio-tuotteet ja bio-

prosessi-tekniikka

Kemian prosessi-tekniikka

Rikastus-tekniikka

Teolli-suuden energia- ja ym-

päristö-tekniikka

Tuotan-totalous

Vesi- ja yhdys-kunta-

tekniikka

Opintosuuntien moduulit 30 op Auto-

maatio-tekniikka

Bio-tuotteet ja bio-

prosessi-tekniikka

Kemian prosessi-tekniikka

Prosessi-metal-lurgia

Rikastus-tekniikka

Teolli-suuden energia- ja ym-

päristö-tekniikka

Tuotan-totalous

Vesi- ja yhdys-kunta-

tekniikka

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op

Täydentävä moduuli 10 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 40 op

Perus- ja aineopinnot 100 op

PYO 190

5.2.7. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

PERUS- JA AINEOPINNOT

Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu Seuraavat opintojaksot suoritettuaan opiskelija osaa laatia staattisia ja dynaamisia matemaattisia mal-

leja prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa perustuen fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja geotek-nisiin ilmiöihin ja kokeellisiin mittaustuloksiin. Lisäksi hän kykenee arvioimaan mallien oikeellisuutta ja käyttökelpoisuutta tutkittavissa prosesseissa sekä käyttämään niitä suunnittelutyössä.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I 5,0 1-3 I 488010P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II 5,0 4-6 I 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 I 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 II 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 II 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 III 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1,2 I 761101P Perusmekaniikka 4,0 1,2 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I 780109P Kemian perusteet 4,0 1,2 I 780112P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 3,4 I 780122P Kemian perustyöt 3,0 1-3/4-6 I 477201A Taselaskenta 5,0 1,2 II 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 II 477301A Liikkeensiirto 3,0 4 II 477302A Lämmönsiirto 3,0 5 II 477303A Aineensiirto 3,0 1 III 477202A Reaktorianalyysi 4,0 3 II 477402A Kiinteät epäorgaaniset materiaalit 5,0 6 II 477101A Partikkelitekniikka 3,0 3 III 477102A Jauheiden ja suspensioiden käsittely 4,0 4 III 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 III 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 III Yhteensä 99,5

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1

Teknillisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Seuraavat opintojaksot suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella, arvioida ja suunnitella insinöörityötä

kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridi-set tekijät.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 I 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 III

PYO 191

477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt 4,0 1-6 III 477304A Erotusprosessit 5,0 1,2 III 477103A Bioproduct Technology 3,0 5 III 477203A Process Design 5,0 4,5 III 488309A Biokatalyysi 5,0 2,3 II 488302A Basics of Biotechnology 5,0 4,5 III 477001A Työharjoittelu 3,0 Yhteensä 40,0

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2

Teknologioiden, työkalujen ja menetelmien hallinta Seuraavat opintojaksot suoritettuaan opiskelija osaa käyttää tarpeellisia laskenta- ja piirtotyökaluja

sekä niihin liittyviä insinöörityössa tarvittavia menetelmiä ja teknologioita.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477033A Ohjelmointi ja Matlab 2,5 1/5 II 477032A AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna 2,0 2,3 III 031044A Matemaattiset menetelmät 4,0 1,2 II 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 4,0 1 II 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 1,2 III 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4,5 III Yhteensä 20,5

TÄYDENTÄVÄ MODUULI

Yleiset työelämävalmiudet Seuraavat opintojaksot suoritettuaan opiskelija hallitsee opiskelussa ja työelämässä tarvittavia tie-

donhankinta- ja vuorovaikutustaitoja.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477000P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-3 I 902011P Tekniikan englanti 3* 6,0 1-6 I,II 901008P Ruotsi 2,0 1-3/4-6 II 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 4 II Yhteensä 10,0

*Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjei-ta/Kielten opiskelu.

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477990A Kandidaatintyö 8,0 II/III 900060A Tekniikan viestintä 2,0 4,5/5,6 II Yhteensä 10,0

PYO 192

5.2.8. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma

AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Automaatiotekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan 477502A Prosessien säätötekniikka II (5 op), 477602A Säätöjärjestelmien analyysi (4 op) ja 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu (4 op), tai vastaavat tiedot.

Osaamiskokonaisuus tuottaa osaamisen, jota opiskelija tarvitsee teollisuuden automaatiotehtävissä. Jo kandidaattivaihe sekä prosessi- että ympäristötekniikan koulutusohjelmissa tuottaa automaatio-osaamista, mutta toimiminen teollisuuden automaatiotehtävissä edellyttää merkittävää lisäosaamista, jonka tämä osaamiskokonaisuus tuottaa. Osaamiskokonaisuus voidaan jakaa kolmeen käsitteelliseen osioon:

Menetelmätekniikka ja laskentaosaaminen laajentavat opiskelijan osaamista seuraavilla alueilla: signaalien käsittely, simulointi, optimointialgoritmit, laajat järjestelmät sekä diagnostiikka ja suorituskykyanalyysi.

Säätöteoreettinen osaaminen laajentaa opiskelijan osaamista seuraavilla alueilla: PID-säätö ja algoritmit, diskreettiaikaiset säätöalgoritmit, prosessien identifiointi ja mallipoh-jainen säätö sekä sumeat järjestelmät ja neuraalilaskenta.

Teollisuusalakohtainen automaatio-osaaminen laajentaa opiskelijan osaamista seuraavilla teollisuudenaloilla: biotekniset prosessit, sellu- ja paperitekniikka, metallurginen teolli-suus, rikastustekniikka sekä voimalaitokset.

Opintojaksot sisältävät runsaasti laskentatyökalujen (esim. Matlab) käyttöä. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. Menetelmätekniikka ja laskentaosaaminen 031050A Signaalianalyysi 5,0 3,4 IV 477503S Simulointi 3,0 3 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477610S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät* 5,0 6 III/IV 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 4,5 IV Säätöteoreettinen osaaminen 477614S Säätötekniikan menetelmät 3,0 1 IV 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 IV 477607S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 4,5 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV Teollisuusalakohtainen automaatio-osaaminen 477506S Modelling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 V 477507S Automation in Pulp and Paper Industry 5,0 V 477508S Automation in Metallurgical Industry 5,0 5 IV 477611S Voimalaitosautomaatio 2,0 5 IV 477612S Power Plant Control 3,0 6 IV 477613S Voimalaitosten simulointi 1,0 6 IV 477713S Rikastusteknisten prosessien mallinnus 5,0 6 IV Yhteensä 61,0

* Luennoidaan joka toinen vuosi.

PYO 193

BIOTUOTTEIDEN JA BIOPROSESSITEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT

Biotuotetekniikan osaamiskokonaisuus

Osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia sekä perinteisillä puunjalostuk-sen teollisuusaloilla että uusilla nousevilla biojalostuksen aloilla. Erikoistumiskohteen opiskellut saa käsityksen uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen arvoketjuista raaka-aineesta valmiiseen tuottee-seen sekä osaa arvioida biotuotetekniikkaa ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Biotuotetekniikan osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa keskeiset biomassan prosessoin-titekniikat ja ilmiöt sekä raaka-aine- ja prosessointivaatimukset eri tuotesovelluksille. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477104S Biomassojen kemiallinen prosessointi* 3,0 1 IV 477105S Biomassojen mekaaninen prosessointi* 3,0 2 IV 477106S Biotuotteiden uusiokäyttö* 3,0 2 IV 477107S Paperin ja kartongin valmistus* 3,0 3 IV 477108S Painatustekniikka 3,0 3 IV 477109S Massa- ja paperitekniikan laboratorioanalyysit* 3,0 1 IV 477110S Biotalouden tutkimusseminaari 3,0 5,6 IV 477113S Biotuotetekniikan tutkimusharjoittelu 10,0 1-6 IV Yhteensä 31,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

Bioprosessitekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan 488301A Mikrobiologia (5 op) ja 488302A Basics of biotechnology tai vastaavat tiedot.

Osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa määritellä biokemiallisten ilmiöiden vaatimat erikoisolosuhteet prosesseille, sekä tunnistaa millaisissa teollisuuden prosesseissa biotekniikkaa voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa määritellä keskeisimmät bioprosessitekniikkaan liittyvät biokemialliset ja prosessitekniikan ilmiöt ja niiden merkityksen bioprosessitekniikassa. Opiskelija myös osaa soveltaa näitä ilmiöitä bioteknisten prosessien suunnittelussa. Hän osaa toimia mikrobiologiaa ja teollista bio-tekniikkaa hyödyntävässä teollisuudessa, laatia tutkimussuunnitelman sekä kykenee osallistumaan tutkimus- ja kehitysprojektien toteuttamiseen.

Biokemiallisen osaamisen tueksi opiskelija voi valita täydentäviin opintoihin seuraavat Biokemian laitoksen tuottamat opintojaksot 740373A Molekyylibiologia I, 4 op (syyslukukausi) ja 740367A Ai-neenvaihdunta II, 6 op (syyslukukausi).

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488304S Bioreactor Technology 6,0 1,2 IV 488310S Laboratory Course in Microbiology** 2,0 1 IV 488305S Advanced Course for Biotechnology 5,0 3,4 IV/V 488311S Industrial Microbiology** 5,0 2,3 IV 488307S Bioprosessitekniikka 7,0 3-6 IV 740148A Biomolecules 5,0 2,3 IV 740149A Aineenvaihdunta I 4,0 6 IV 477506S Modeling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 V

PYO 194

477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 IV/V 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV/V 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 IV Yhteensä 59,0

** Järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2014.

KEMIAN PROSESSITEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Kemian prosessitekniikan osaamiskokonaisuus

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä aikaisempien analysointitaitojensa lisäksi myös epäideaalisuuksia, monikomponenttiseoksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä. Opiskelija myös tunnistaa katalyysin merkityksen sekä katalyyttiset prosessit prosessi- ja ympäristöteknisissä sovelluksissa. Lisäksi opiskelija osaa simuloida dynaamisten prosessien virtausnopeus-, lämpötila- ja pitoisuusjakaumia virtauslaskennan avulla.

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa systemaattisia synteesimenetelmiä sekä kokonais-prosessien suorituskyvyn arviointimenetelmiä prosessisuunnitteluun. Hän osaa käyttää prosessien simulointia ja optimointia prosessisuunnittelun apuvälineenä. Lisäksi hän osaa arvioida prosessilaitok-sen toimintaa huomioiden vesiteknisen näkökulman ja biopohjaisten raaka-aineiden erityisvaatimukset. Laajuus

op. Periodi Suosit

vsk. 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 477310S Advanced Catalytic Processes* 5,0 5 IV/V 477311S Advanced Separation Processes* 5,0 6 IV/V 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 IV 477209S Chemical Process Simulation 5,0 2,3 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV 477208S Biojalostamot* 3,0 4 V 477207S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 4 IV/V Yhteensä 58,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

PROSESSIMETALLURGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Prosessimetallurgian osaamiskokonaisuus

Seuraavat opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeisimmät prosessimetallurgisessa (erityisesti raudan, teräksen ja ferroseosten pyrometallurgisessa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat menetelmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskohteisiin (metallurgi-set prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen).

PYO 195

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1-3 IV 477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät 10,0 4-6 IV 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1-3 V Yhteensä 30,0

RIKASTUSTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Rikastustekniikan osaamiskokonaisuus

Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee kaivostoiminnan tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat taloudelliset, lainsäädännölliset, geologiset ja tekniset perusteet kaivoksen perustamisesta aina sen sulkemiseen. Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee erityisesti kaivostekniikan, malmin louhinnan, rikastustekniikan ja kaivoksen ympäristötekniikan menetelmät, sekä tuntee kaivostoiminnan aiheutta-mat ympäristövaikutukset ja tuntee toimintaan liittyvät turvallisuusasiat ja sosiaalisen vastuun. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477701A Geologian peruskurssi 4,0 1 IV 477704A Rikastustekniikan perusta 5,0 2 IV 477703A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3,0 3 IV 477711S Louhinta- ja kaivostekniikka 5,0 2,3 IV 477712S Rikastustekniikan ilmiöt 5,0 4 IV 477713S Rikastusteknisten prosessien mallinnus 5,0 6 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV 488115A Geomekaniikka 5,0 3,4 IV 477207S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 4 IV 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV 488203S Industrial Ecology 5,0 2 V 477715S Environmental and Social Responsibility in Mining** 5,0 IV 477709S Financial and Project Valuation of Mining Project** 3,0 5 IV 477708S Mining Project Feasibility Study** 4,0 3 V Yhteensä (noin) 60,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi. ** Valitse kursseista 2.

TEOLLISUUDEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan 488012A Ympäristölainsäädäntö (5 op), tai vastaavat tiedot.

Osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee ympäristötekniikan eri osa-alueet (vesi, ilma, kiinteä jäte) mukaan lukien päästöt, niiden vaikutukset ja soveltuvat käsittelymenetelmät. Opis-kelijalla on myös kokonaisvaltainen käsitys kestävän kehityksen periaatteista ja niiden soveltamisesta käytäntöön. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energia-markkinoiden rakenteen.

PYO 196

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV 477208S Biojalostamot* 3,0 4 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 488103A Environmental Impact Assessment* 4,0/8,0 1-3 IV/V 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 IV 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488202S Production and Use of Energy 5,0 1 IV 488203S Industrial Ecology 5,0 2 IV 488204S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 IV 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV 488402A Sustainable Development 3,0 3 IV 488206S Sustainable Energy Project 5,0 4,5 IV 477307S Research Methodology 5,0 2-6 IV Yhteensä 60,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Tuotantotalouden osaamiskokonaisuus

Opintosuunnan osaamiskokonaisuuden suorittanut opiskelija osaa analysoida tuotantojärjestelmiä, johtaa tuotannollista toimintaa ja hänellä on valmiudet ymmärtää henkilöstön turvallisuusasioita tuo-tannollisessa toiminnassa. Hän valitsee haluamansa tekniikan alan, johon haluaa osaamistaan suunnata. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 IV 555320S Strateginen johtaminen 5,0 1-3 IV 555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1-3 IV 555281A Laadun peruskurssi 3,0 4,5 IV 555282A Projektinhallinta 5,0 5,6 IV 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4-6 IV 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 5,0 1-3 IV 555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4-6 IV 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1-3 IV 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 1-3 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV Automaatiotekniikka** 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 4,5 IV 477610S Laajat automaatio- ja informaatiomenetelmät 5,0 6 IV 477503S Simulointi 3,0 3 IV Bioprosessitekniikka** 488304S Bioreactor Technology 6,0 1,2 IV

PYO 197

488305S Advanced Course for Biotechnology 5,0 3,4 IV 477506S Modelling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 IV Biotuotetekniikka** 477104S Biomassojen kemiallinen prosessointi* 3,0 1 IV 477105S Biomassojen mekaaninen prosessointi* 3,0 2 IV 477106S Biotuotteiden uusiokäyttö* 3,0 2 IV 477107S Paperin ja kartongin valmistus* 3,0 3 IV 477108S Painatustekniikka 3,0 3 IV 477109S Massa- ja paperitekniikan laboratorioanalyysit* 3,0 1-6 IV Kemian prosessitekniikka** 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV

Prosessimetallurgia** 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1-3 IV 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1-3 V Vesi- ja yhdyskuntatekniikka, valitse 15 op** 488103A Environmental Impact Assessment* 4,0/8,0 1-3 IV/V 488121S Yhdyskunnan geotekniikka 5,0 1,2 IV 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488117S Water Resources Management * 5,0 3,4 IV / V Yhteensä 60,0

* Luennoidaan joka toinen vuosi **Valitse yksi erikoistumisalue

VESI- JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT

Vesi- ja yhdyskuntatekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan Hydrologiset prosessit (5,0 op), Geomekaniikka (5,0 op) ja AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna (2,0 op) tai vastaavat tiedot.

Moduulin käytyä opiskelija osaa ottaa ympäristönäytteitä sekä käyttää erilaisia mittausmenetelmiä, joilla ympäristön tilaa sekä maaperän teknisiä ominaisuuksia voidaan mitata ja määrittää. Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot puhtaan veden sekä jäteveden käsittelyprosesseista, maaperän fysikaalisista ominaisuuksista ja pohjaveden liikkeistä, jotta hän voi suoriutua erilaisista vesi- ja geoym-päristöön liittyvistä suunnittelutehtävistä ja arvioida alan hankkeiden ja prosessien vaikutuksia ympäris-töön. Moduuli antaa myös valmiudet ymmärtää syvällisesti maarakenteiden, vesihuollon ja luonnon-vesien prosesseja siten, että moduulin suoritettua opiskelija voi hallita ja johtaa vesihuollon, vesivaro-jen sekä geoympäristöön liittyvien hankkeiden laajoja kokonaisuuksia. Lisäksi hän osaa toimia näiden alojen työtehtävissä itsenäisesti ja soveltaa erilaisia mallinnus- ja ohjelmistotyökaluja hankkeiden suun-nittelussa sekä alaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluissa. Vuorovuosina järjestettäviä kursseja voidaan korvata täydentävien opintojen kursseilla.

Yhdyskuntatekniikan opintosuunnan tavoitteena on tarjota opiskelijalle teoriaopinnot, jotka vaadi-taan pohjarakenteiden aa-suunnittelijan pätevyyteen, lisätietoa pätevyyksistä: http://www.fise.fi/default/www/suomi/patevyysvaatimukset_ja_patevyyshakemuslomakkeet/uudisrakentamisen_suunnittelu/pohjarakenteet/ . Laajuus Periodi Suosit op. vsk.

PYO 198

488103A Environmental Impact Assessment * 4,0/8,0 1-3 IV/V 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488108S Groundwater Engineering* 5,0 1,2 IV/V 488118S Laboratory and Field Measurements in Environmental

Engineering 10,0 1-6 IV/V

488121S Yhdyskunnan geotekniikka 5,0 1,2 IV 488105A Vesihuollon verkostot 5,0 6 IV/V 488117S Water Resources Management * 5,0 3,4 IV/V Vesitekniikka** 488122S Statistical Methods in Hydrology* 5,0 2,3 IV 488124S Advanced Course in Hydrology * 5,0 488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling* 5,0 2,3 IV/V 488123S River Engineering and Hydraulic Structures* 5,0 3,4 IV/V 488131S Geoympäristötekniikka 5,0 1,2 IV Yhdyskuntatekniikka** 488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu 5,0 4-6 IV 488131S Geoympäristötekniikka 5,0 1,2 IV 488123S River Engineering and Hydraulic Structures* 5,0 3,4 IV/V 488132S Cold Climate Engineering 5,0 IV

* Luennoidaan joka toinen vuosi ** Valitse vain toisesta kokonaisuudesta vähintään 17 op.

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopis-toissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin kootaan opintoja niin paljon, että DI-tutkinnon kokonaislaajuudeksi diplomityön kanssa tulee vähintään 120 op.

Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikan täydentävä osaamiskokonaisuus

Opintoja voi valita tästä tai vaihtoehtoisesti opinnot voi suorittaa vaihtoyliopistossa ulkomailla. Laajuus

op.

477041S Experimental Design 5,0 477305S Virtausdynamiikka 5,0 477306S Non-ideal Reactors 5,0 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 477311S Advanced Separation Processes* 5,0 477310S Advanced Catalytic Processes* 5,0 477321S Research Ethics 3,0 488405S Environmental Issues in the Barents Region 3,0 477611S Voimalaitosautomaatio 2,0 477612S Power Plant Control 3,0 477613S Voimalaitosten simulointi 1,0 Yhteensä 42,0

PYO 199

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

Materiaalitekniikan osaamiskokonaisuus

Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentä-väksi moduuliksi.

Laajuus op. 465071A Metalliopin perusteet 3,5 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3,5 465063S Mikrorakennemuutokset metalliseoksissa 7,0 465064S Metalliseosten lujuus 7,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 Yhteensä 29,5

Vesitekniikan täydentävä osaamiskokonaisuus

Moduulin tavoitteena on laajentaa vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvien keskeisten kysymysten hallintaa sekä parantaa alan ohjelmistojen tuntemista. Moduulin jälkeen opiskelija ymmärtää syvemmin alan ilmiöiden taustoja ja osaa paremmin hyödyntää ja soveltaa mallintamista alan suunnittelutehtävissä ja ongelmien ratkaisuissa. Suositeltavat opintojaksot on jaoteltu aihealueittain.

Osaamiskokonaisuutta voi täydentää valitsemalla opintoja biologian laitoksen hydrobiologiasta tai kemian laitoksen vesikemiasta.

Laajuus op. 790101A GIS perusteet ja kartografia 5,0 774301A Geokemian peruskurssi 6,0 773647S Sedimentologia 6,0 477207S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 488125S Vesihuollon verkostot, jatkokurssi 5,0 782627S Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja 4,0 ympäristöteknologiassa 477711S Louhinta- ja kaivostekniikka 5,0

Yhdyskuntatekniikan täydentävä osaamiskokonaisuus

Opiskelija, joka haluaa suorittaa AA-suunnittelijan pätevyyteen tähtäävät opinnot, valitsee vähintään 20 op rakenteiden mekaniikkaa ja rakenteiden suunnittelua konetekniikan osaston tai Luulajan teknillisen yliopiston opinnoista (esimerkkilista alla). Laajuus 460176A Väylätekniikan perusteet 5,0 460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 460170S Liikennetekniikan perusteet 5,0 477711S Louhinta- ja kaivostekniikka 5,0 773647S Sedimentologia 6,0 488125S Vesihuollon verkostot, jatkokurssi 5,0

PYO 200

030000M Dam and Dam Safety (Luleå) 7,5 030000M Advanced Dam Design (Luleå) 7,5 030000M Snow and Ice (Luleå) 7,5 Rakenteiden mekaniikka ja suunnittelu 461016A Statiikka 4,0 461010A Lujuusoppi I 5,0 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 460118A Rakennusmateriaalit 3,0

PYO 201

5.3. Ympäristötekniikan

koulutusohjelma

5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue

Ympäristötekniikan koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä tarjoaa diplomi-insinöörivaiheessa orientaation laajasti opin-tosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille.

Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia prosessi- ja ympäristötekniikan alalla esimerkiksi kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä.

Ympäristötekniikan diplomi-insinööri voi työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknis-tä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemi-an teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudes-sa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laite-toimittajana, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kau-pungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnit-telu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtoteh-tävissä sekä yrittäjänä.

5.3.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet

Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoittee-na on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammat-tilaisia ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomi-insinööreiksi.

Koulutusohjelman kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Tutkinto on yhtenäinen kaikille koulu-tusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatko-opintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin.

Tutkinto koostuu varsinaisista ympäristö- ja prosessitekniikan aineopinnoista, matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, sekä henki-lökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opin-noista. Opinnot jakautuvat kolmeen vaiheeseen:

1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkaste-lun kohteena oleviin ympäristö- ja prosessitek-

niikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla

2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkaste-lutapaa mallintamisen avulla

3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknil-listä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa.

Kandidaattikoulutuksen opinnot voidaan ryhmitellä neljään osaamiskokonaisuuteen, ns. juonteeseen. Kaikkien juonteiden tavoitteiden osalta pääpaino on yleisessä perussuunnittelussa sekä valmiuksissa syventää opintojaan jatko-opinnoissa (DI- ja TkT-vaiheet).

Kandidaattivaiheen juonteet ja niiden osaa-mistavoitteet ovat:

1. Ilmiöpohjainen mallinnus ja suun-nittelu sekä niihin johtavat juonteet

Opiskelija oppii ilmiöpohjaisen suunnittelun periaatteet sekä osaa laatia staattisia ja dynaamisia malleja prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa perustuen fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja geoteknisiin ilmiöihin ja kokeellisiin mittaustu-loksiin. Lisäksi hän kykenee arvioimaan mallien oikeellisuutta ja käyttökelpoisuutta tutkittavissa prosesseissa sekä käyttämään niitä suunnittelu-työssä.

2. Teknillisen toiminnan kokonaisuuk-sien hallinta

Opiskelija osaa tarkastella, arvioida ja suunni-tella insinöörityötä kokonaisuutena ottaen huo-mioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelli-set, työsuojelulliset ja juridiset tekijät.

3. Teknologioiden, työkalujen ja me-netelmien hallinta

Opiskelija osaa käyttää tarpeellisia laskenta- ja piirtotyökaluja sekä niihin liittyviä insinöörityös-sä tarvittavia menetelmiä ja teknologioita.

4. Yleiset työelämävalmiudet Opiskelija hallitsee opiskelussa ja työelämässä

tarvittavia tiedonhankinta- ja vuorovaikutustaito-ja.

5.3.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet

Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opin-noissa opintojen neljäntenä ja viidentenä vuonna opiskelija saa valmiuden alan vaativiin suunnitte-lu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan

PYO 202

perustan tieteellisiin jatko-opintoihin. Diplomi-insinöörivaiheen suorittanut opiskelija tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaa-nisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat. Lisäksi hänellä on oman erikoistumisalansa teo-reettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perus-tuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen.

Diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija va-litsee opintosuunnan. Opinnot koostuvat pääosin opintosuunnan syventävistä opintojaksoista. Opintosuuntansa opiskelija valitsee kandidaatti-vaiheen kolmannen opiskeluvuoden keväällä.

Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa on kahdeksan opintosuuntaa: 1. Automaatiotekniikka (Automation En-

gineering) 2. Biotuotteet ja bioprosessitekniikka (Bi-

oproducts and Bioprocess Engineering) 3. Kemian prosessitekniikka (Chemical En-

gineering) 4. Prosessimetallurgia (Extractive Metallurgy) 5. Rikastustekniikka (Mineral Processing) 6. Teollisuuden energia- ja ympäristötekniik-

ka (Industrial Energy and Environmental Engineering)

7. Tuotantotalous (Industrial Engineering) 8. Vesi- ja yhdyskuntatekniikka (Water and

Geo Engineering) Ennen opintosuunnan valintaa helmikuussa

osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskeli-joille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimus-alueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjes-tää erillisiä informaatiotilaisuuksia.

OPINTOSUUNNAT Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuo-

den lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa DI-opintoja varten. Prosessitekniikan koulutus-ohjelmassa opiskelija valitsee opintosuunnakseen jonkin kahdeksasta opintosuunnasta.

Automaatiotekniikan opintosuunnan va-linnut opiskelija kykenee soveltamaan matemaat-tisia ja graafisia menetelmiä prosessien dynamii-kan mallintamisessa. Dynaamisia malleja hän puolestaan kykenee käyttämään säädön suunnit-telussa, vikadiagnostiikassa ja prosessin toimin-

nan optimoinnissa. Suoritettuaan automaatiotek-niikan opintosuunnan opiskelija kykenee suunnit-telemaan kohdeprosessien tarvitseman instru-mentoinnin ja automaation järjestelmätason ratkaisut. Opintosuunnan suoritettuaan valmis-tunut osaa toimia prosessiautomaation asiantunti-jana, suunnittelijana, tutkijana ja kehittäjänä. Lisäksi hän kykenee kehittämään itseään myös muiden automaation sovellusalueiden asiantunti-jana.

Biotuotteet ja bioprosessitekniikka-opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskoh-teet:

1) Biotuotetekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet toimia sekä perinteisen puunja-lostusteollisuuden että uuden nousevan biojalos-tusalan alueella. Erikoistumiskohteen opiskellut saa käsityksen uusiutuvien luonnonvarojen hyö-dyntämisen arvoketjuista raaka-aineesta valmii-seen tuotteeseen sekä osaa arvioida biotuotetek-niikkaa ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Biotuotetekniikan erikoistumis-kohteen suoritettuaan opiskelija osaa keskeiset biomassan prosessointitekniikat ja ilmiöt sekä raaka-aine- ja prosessointivaatimukset eri tuote-sovelluksille.

2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskoh-teen opiskellut omaa hyvät edellytykset toimia erityisesti teollisuudenaloilla, joilla edellytetään asiantuntemusta sekä teollisen biotekniikan eri ilmiöistä että prosessitekniikasta ja/tai ympäris-tötekniikasta. Erikoistumiskohde antaa valmiudet tunnistaa biokemiallisten ja mikrobiologisten ilmiöiden asettamat vaatimukset teollisuuden prosesseille. Bioprosessitekniikan erikoistumis-kohteen opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee bioprosessitekniikkaan liittyvät keskeiset ilmiöt ja osaa soveltaa niitä erityyppisissä bioprosesseis-sa.

Valmistuneet diplomi-insinöörit voivat sijoit-tua biotuote- tai bioprosessiteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutusteh-täviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatko-tutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi puunjalostus-, biojalostus-, entsyymi-, elintarvi-ke-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa sekä alaan liittyvällä prosessilaite- tai mittalaitevalmistajalla, suunnit-telu- ja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutki-

PYO 203

muslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittä-jänä.

Kemian prosessitekniikan opintosuunnas-sa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehitykseen ja prosessisuun-nitteluun. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laaja-alaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalou-teen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen osaamiskokonaisuuden tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilölli-sempien mieltymystensä mukaisilla opintokoko-naisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetek-niikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallin-taansa.

Kemian prosessitekniikan opintosuunnan suo-rittanut opiskelija hallitsee kemianteknisten osaprosessien raaka-aine- ja energiavirrat sekä tuntee niiden oleelliset hallintaparametrit. Opis-kelija osaa myös ottaa huomioon epäideaalisuuk-sia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä sekä arvioida prosessilaitoksen toimintaa.

Prosessimetallurgian opintosuunnasta valmistuva diplomi-insinööri hallitsee keskei-simmät prosessimetallurgisessa (erityisesti rau-dan, terästen ja ferroseosten pyrometallurgises-sa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat mene-telmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskoh-teisiin (metallurgiset prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen). Lisäksi hänellä on prosessimetallurgiaa tukeva osaaminen, joka voi liittyä ympäristötekniikan lisäksi esimerkiksi materiaalitekniikkaan, auto-maatiotekniikkaan, rikastustekniikkaan, tuotan-totalouteen tai prosessitekniikkaan.

Rikastustekniikan opintosuunnasta val-mistuva opiskelija hallitsee kaivostoiminnan tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat taloudelli-set, lainsäädännölliset, geologiset ja tekniset perusteet kaivoksen perustamisesta aina sen sulkemiseen. Opintosuunnasta valmistuva opis-kelija hallitsee erityisesti kaivostekniikan, mal-min louhinnan, rikastustekniikan ja kaivoksen ympäristötekniikan menetelmät, sekä tuntee kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutuk-

set ja tuntee toimintaan liittyvät turvallisuusasiat ja sosiaalisen vastuun.

Rikastustekniikan opintosuunnassa on mah-dollista tehdä kaksoistutkinto Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Tämä vaatii opiskelijavaihdon Luulajaan. Kaksoistutkintoon on erillinen opis-kelijavalinta. Lisätietoa tästä saa osaston suunnit-telijoilta.

Teollisuuden energia- ja ympäristöteknii-kan opintosuunta antaa valmiudet ympäristöys-tävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lisäksi teolli-suuden energia- ja ympäristötekniikkaan suun-tautuneella diplomi-insinöörillä on osaamista erilaisista kestävistä energiantuotantoprosesseista sekä energian jakelusta. Lähtökohtana opinto-suunnassa on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia, ympäristöteknisiä kysy-myksiä sekä kestävää tuotantoa ja tuotantotekno-logioita. Teollisuuden energia- ja ympäristötek-niikkaan erikoistunut diplomi-insinööri tuntee tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheet, tietolähteet ja suoritusmetodiikan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä pro-sessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomi-insinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusme-netelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi.

Tuotantotalouden opintosuunta tarjoaa opiskelijalle käsityksen tuotannon, tuotantoyri-tyksen ja tilaustoimitusketjun johtamisesta ja hallinnasta sekä innovaatio- ja projektitoiminnas-ta. Opintosuunnan suorittanut diplomi-insinööri tuntee tuotannollisten prosessien hallinnan ja hän tuntee prosessiteollisuuden häiriöttömyyden ja turvallisuuden periaatteet. Valmistuneella on osaamista organisaation ja henkilöstön suunnitte-luun, arviointiin ja kehittämiseen sekä muutos-hallintaan. Lisäksi opiskelija osaa huomioida ihmisen osana työyhteisöä.

Opintosuunnalta valmistuneet diplomi-insinöörit pystyvät toimimaan teknillisten tehtä-vien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehi-tys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudel-lisissa insinööritehtävissä.

Vesi- ja yhdyskuntatekniikan opintosuun-nan suoritettuaan diplomi-insinööri tuntee

PYO 204

veden ja haitta-aineiden kulkeutumismekanismit. Hän osaa laskea pinta- ja pohjavesien liikkeet ja mitoittaa maaperän kuivatusratkaisut. Hän myös ymmärtää vesiensuojelun pääkohdat ja osaa ottaa nämä huomioon vesivarahankkeissa. Opinto-suunnan käytyään diplomi-insinööri tietää kes-keiset osa-alueet ympäristölainsäädännöstä ja ympäristövaikutusten arvioinnista eli YVA-prosessista. Hän osaa laskea erilaisten hankkeiden kuten vesistöjen säännöstelyn, turvetuotannon tai kaivostoiminnan vesistövaikutuksia. Diplomi-insinööri hallitsee vesi- ja jätevesilaitosten yksik-köprosessit ja niiden mitoittamisen. Hän osaa näytteenoton periaatteet ilmasta, vedestä, jät-teestä ja maaperästä. Diplomi-insinööri osaa mitoittaa teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuol-toratkaisuja sekä huomioida jätteen vähentämi-seen tähtäävät ratkaisut. Diplomi-insinööri osaa huomioida alueiden geotekniset vaatimukset ja osaa tulkita pohjatutkimustuloksia sekä tietää perusteet geotekniseen mitoitukseen. Opetuk-sessa ja tutkimuksessa painotetaan pohjoisia olosuhteita, jolloin diplomi-insinööri osaa huo-mioida mm. roudan ja talven vaikutuksen esi-merkiksi maaperän kuivatussuunnitelmissa tai kaatopaikkojen pohjarakenteissa. Vesi- ja yhdys-kuntatekniikan opintosuunnan opiskellut voi toimia mm. suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus-, valvonta-, ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja yhdyskunta-tekniikan osa-alueilla.

Vesitekniikkaan painottunut diplomi-insinööri pystyy arvioimaan hydrologisia proses-seja alalla tunnettujen laskenta- ja mallinnusoh-jelmien avulla. Hän tietää veden laatuun vaikut-tavat keskeiset luonnonprosessit ja ymmärtää maankäytön vaikutuksen vesistökuormituksen synnyssä. Diplomi-insinööri osaa laskea ravintei-den pidätys/hajoamisprosesseja järvi- ja jokiym-päristöissä sekä mallintaa näitä. Hän osaa huomi-oida tulvasuojelun ja -torjunnan sekä patoturval-lisuusasiat ympäristöhankkeissa.

Yhdyskuntatekniikkaan painottunut diplomi-insinööri osaa kuvailla maaperän geologiset muodostumat sekä maaperän geotekniset omi-naisuudet rakentamisen kannalta. Hän osaa valita sellaiset maaperän tutkimusmenetelmät, jotka soveltuvat rakentamistarkoitukseen. Opiskelija hallitsee geoteknisen mitoituksen periaatteet ja osaa tehdä geotekniset laskelmat. Lisäksi hänellä

on tietotekniset valmiudet suorittaa geoteknisiä laskelmia yleisesti alalla käytössä olevilla ohjel-mistoilla. Opiskelija tunnistaa maaperän pilaan-tumisriskejä aiheuttavat toiminnot ja osaa valita maaperäolosuhteiden perusteella erilaisiin koh-teisiin soveltuvat kunnostusmenetelmät ja raken-teelliset suojausmenetelmät. Yhdyskuntateknii-kan opinnot tähtäävät aa-suunnittelijan infra-alan pohjarakennesuunnittelijan teoriapätevyyksiin sekä tietyillä lisäkokonaisuuksilla täydennettynä AA-pohjarakennesuunnittelijan teoriapätevyy-teen.

5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2013 TkK- tai DI-tutkinnon

aloittaneille

Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandi-daatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perus-opintoja on 74,5 op, aineopintoja 97,5 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplo-mityön osuus opinnoista on 30 op.

Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivai-heen opinnot, tekee kandidaatintyön ja valmistuu tekniikan kandidaatiksi. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiske-luvuoden keväällä.

DI-vaihe koostuu kahdesta tai kolmesta osaa-miskokonaisuudesta (opintosuunnan moduuli, syventävä/täydentävä moduuli sekä täydentävä moduuli) ja diplomityöstä. Opintosuunnissa, joissa opintosuunnan moduuli on 60 op, syventä-vä moduuli sisältyy opintosuunnan moduuliin.

DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opin-tosuuntansa moduulin. Opintosuunnissa, joissa opintosuunnan moduuli on 30 op, opiskelija valitsee toiseksi moduuliksi joko täydentävän tai toisen opintosuunnan moduulin. Valittu moduuli suoritetaan kokonaan tai siitä vähintään 30 opin-topistettä.

Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aine-opintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Kieliopintojen määrä on rajoitettu 10 op:een.

PYO 205

Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua.

DI-vaiheeseen on mahdollista tehdä kansain-välinen juonne valitsemalla opintosuunnaksi Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikan. Mikäli opiskelija suorittaa kaikki opintonsa eng-lanninkielellä ja tekee täydentävät opinnot vaih-toyliopistossa ulkomailla, hän saa tutkintotodis-tukseensa merkinnän englanninkielellä suorite-tusta tutkinnosta.

Diplomi-insinöörivaiheen HOPSin opiskelija esittelee omaopettajalleen kandidaattivaiheen lopussa. Osaston nimeämät opintosuuntaneuvo-jat ohjaavat opiskelijoita HOPSien koostamises-sa. HOPSit tehdään WebOodiin jo opintosuun-nan valinnan jälkeen ensimmäisen kerran ja

palautetaan tarkastettavaksi opintoneuvojalle. Opintoneuvoja hyväksyy DI-vaiheen HOPSit ennen opiskelijan valmistumista tarvittaessa yhdessä opintosuuntaneuvojan kanssa.

5.3.5. Joustavat opintopolut

Ympäristötekniikan koulutusohjelmasta on mahdollista jatkaa opintoja suoraan kemian tai geologian koulutusohjelmaan kohti filosofian maisterin (FM) tutkintoa. Tällaisesta opintopo-lusta saa lisätietoja opintoneuvojalta ja yliopiston nettisivuilta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut.

PYO 206

5.3.6. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit 30 op

Syventävät moduulit 30 op

Auto-maatio-

tekniikka

Bio-tuotteet ja bio-

prosessi-tekniikka

Kemian prosessi-tekniikka

Rikastus-tekniikka

Teolli-suuden energia- ja ym-

päristö-tekniikka

Tuotan-totalous

Vesi- ja yhdys-kunta-

tekniikka

Opintosuuntien moduulit 30 op Auto-

maatio-tekniikka

Bio-tuotteet ja bio-

prosessi-tekniikka

Kemian prosessi-tekniikka

Prosessi-metal-lurgia

Rikastus-tekniikka

Teolli-suuden energia- ja ym-

päristö-tekniikka

Tuotan-totalous

Vesi- ja yhdys-kunta-

tekniikka

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op

Täydentävä moduuli 10 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 40 op

Perus- ja aineopinnot 100 op

PYO 207

5.3.7. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

PERUS- JA AINEOPINNOT

Ilmiöpohjainen mallinnus ja suunnittelu Seuraavat opintojaksot suorittettuaan opiskelija osaa laatia staattisia ja dynaamisia matemaattisia

malleja prosessi- ja ympäristötekniikan kohteissa perustuen fysikaalisiin, kemiallisiin, biologisiin ja geoteknisiin ilmiöihin ja kokeellisiin mittaustuloksiin. Lisäksi hän kykenee arvioimaan mallien oikeelli-suutta ja käyttökelpoisuutta tutkittavissa prosesseissa sekä käyttämään niitä suunnittelutyössä.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I 5,0 1-3 I 488010P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II 5,0 4-6 I 488201A Ympäristöekologia 5,0 4,5 II 488102A Hydrologiset prosessit 5,0 4,5 II 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 I 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 II 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 II 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 III 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1,2 I 761101P Perusmekaniikka 4,0 1,2 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I 780109P Kemian perusteet 4,0 1,2 I 780112P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 3,4 I 780122P Kemian perustyöt 3,0 1-3/4-6 I 477201A Taselaskenta 5,0 1,2 II 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 II 477301A Liikkeensiirto 3,0 4 II 477302A Lämmönsiirto 3,0 5 II 477303A Aineensiirto 3,0 1 III 477202A Reaktorianalyysi 4,0 3 II 477101A Partikkelitekniikka 3,0 3 III 477102A Jauheiden ja suspensioiden käsittely 4,0 4 III 477203A Process Design 5,0 4,5 III Yhteensä 99,5

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1

Teknillisen toiminnan kokonaisuuksien hallinta Seuraavat opintojaksot suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella, arvioida ja suunnitella insinöörityötä

kokonaisuutena ottaen huomioon siihen vaikuttavat teknilliset, taloudelliset, työsuojelulliset ja juridi-set tekijät.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5,6 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 1-3 I 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 3 III

PYO 208

488309A Biokatalyysi 5,0 2,3 II 488302A Basics of Biotechnology 5,0 4,5 III 488012A Ympäristölainsäädäntö 5,0 4,5 III 488115A Geomekaniikka 5,0 3,4 III 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 III 477304A Erotusprosessit 5,0 1,2 III Yhteensä 40,0

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2

Teknologioiden, työkalujen ja menetelmien hallinta Seuraavat opintojaksot suoritettuaan opiskelija osaa käyttää tarpeellisia laskenta- ja piirtotyökaluja

sekä niihin liittyviä insinöörityössa tarvittavia menetelmiä ja teknologioita.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477033A Ohjelmointi ja Matlab 2,5 1/5 II 477032A AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna 2,0 2,3 III 031044A Matemaattiset menetelmät 4,0 1,2 II 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 4,0 1 II 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 III 488001A Työharjoittelu 3,0 Yhteensä 20,5

TÄYDENTÄVÄ MODUULI

Yleiset työelämävalmiudet Seuraavat opintojaksot suoritettuaan opiskelija hallitsee opiskelussa ja työelämässä tarvittavia tie-

donhankinta- ja vuorovaikutustaitoja.

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477000P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-3 I 902011P Tekniikan englanti 3* 6,0 1-6 I,II 901008P Ruotsi 2,0 1-3/4-6 II 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 4 II Yhteensä 10,0

*Opiskelija voi halutessaan valita muunkin vieraan kielen. Ohjeet ks. kpl 5.5. Osastokohtaisia ohjei-ta/Kielten opiskelu.

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488990A Kandidaatintyö 8,0 II/III 900060A Tekniikan viestintä 2,0 4,5/5,6 II Yhteensä 10,0

PYO 209

5.3.8. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma

AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Automaatiotekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan 477502A Prosessien säätötekniikka II (5 op), 477602A Säätöjärjestelmien analyysi (4 op) ja 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu (4 op), tai vastaavat tiedot.

Osaamiskokonaisuus tuottaa osaamisen, jota opiskelija tarvitsee teollisuuden automaatiotehtävissä. Jo kandidaattivaihe sekä prosessi- että ympäristötekniikan koulutusohjelmissa tuottaa automaatio-osaamista, mutta toimiminen teollisuuden automaatiotehtävissä edellyttää merkittävää lisäosaamista, jonka tämä osaamiskokonaisuus tuottaa. Osaamiskokonaisuus voidaan jakaa kolmeen käsitteelliseen osioon:

Menetelmätekniikka ja laskentaosaaminen laajentavat opiskelijan osaamista seuraavilla alueilla: signaalien käsittely, simulointi, optimointialgoritmit, laajat järjestelmät sekä diagnostiikka ja suorituskykyanalyysi.

Säätöteoreettinen osaaminen laajentaa opiskelijan osaamista seuraavilla alueilla: PID-säätö ja algoritmit, diskreettiaikaiset säätöalgoritmit, prosessien identifiointi ja mallipoh-jainen säätö sekä sumeat järjestelmät ja neuraalilaskenta.

Teollisuusalakohtainen automaatio-osaaminen laajentaa opiskelijan osaamista seuraavilla teollisuudenaloilla: biotekniset prosessit, sellu- ja paperitekniikka, metallurginen teolli-suus, rikastustekniikka sekä voimalaitokset.

Opintojaksot sisältävät runsaasti laskentatyökalujen (esim. Matlab) käyttöä. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. Menetelmätekniikka ja laskentaosaaminen 031050A Signaalianalyysi 5,0 3,4 IV 477503S Simulointi 3,0 3 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477610S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät* 5,0 6 III/IV 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 4,5 IV Säätöteoreettinen osaaminen 477614S Säätötekniikan menetelmät 3,0 1 IV 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,3 IV 477607S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 4,5 IV 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 IV Teollisuusalakohtainen automaatio-osaaminen 477506S Modelling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 V 477507S Automation in Pulp and Paper Industry 5,0 V 477508S Automation in Metallurgical Industry 5,0 5 IV 477611S Voimalaitosautomaatio 2,0 5 IV 477612S Power Plant Control 3,0 6 IV 477613S Voimalaitosten simulointi 1,0 6 IV 477713S Rikastusteknisten prosessien mallinnus 5,0 6 IV Yhteensä 61,0

* Luennoidaan joka toinen vuosi.

PYO 210

BIOTUOTTEIDEN JA BIOPROSESSITEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT

Biotuotetekniikan osaamiskokonaisuus

Osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia sekä perinteisillä puunjalostuk-sen teollisuusaloilla että uusilla nousevilla biojalostuksen aloilla. Erikoistumiskohteen opiskellut saa käsityksen uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen arvoketjuista raaka-aineesta valmiiseen tuottee-seen sekä osaa arvioida biotuotetekniikkaa ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Biotuotetekniikan osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa keskeiset biomassan prosessoin-titekniikat ja ilmiöt sekä raaka-aine- ja prosessointivaatimukset eri tuotesovelluksille. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477104S Biomassojen kemiallinen prosessointi* 3,0 1 IV 477105S Biomassojen mekaaninen prosessointi* 3,0 2 IV 477106S Biotuotteiden uusiokäyttö* 3,0 2 IV 477107S Paperin ja kartongin valmistus* 3,0 3 IV 477108S Painatustekniikka 3,0 3 IV 477109S Massa- ja paperitekniikan laboratorioanalyysit* 3,0 1 IV 477110S Biotalouden tutkimusseminaari 3,0 5,6 IV 477113S Biotuotetekniikan tutkimusharjoittelu 10,0 1-6 IV Yhteensä 31,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

Bioprosessitekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan 488301A Mikrobiologia (5 op) ja 488302A Basics of biotechnology tai vastaavat tiedot.

Osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa määritellä biokemiallisten ilmiöiden vaatimat erikoisolosuhteet prosesseille, sekä tunnistaa millaisissa teollisuuden prosesseissa biotekniikkaa voidaan hyödyntää. Opiskelija osaa määritellä keskeisimmät bioprosessitekniikkaan liittyvät biokemialliset ja prosessitekniikan ilmiöt ja niiden merkityksen bioprosessitekniikassa. Opiskelija myös osaa soveltaa näitä ilmiöitä bioteknisten prosessien suunnittelussa. Hän osaa toimia mikrobiologiaa ja teollista bio-tekniikkaa hyödyntävässä teollisuudessa, laatia tutkimussuunnitelman sekä kykenee osallistumaan tutkimus- ja kehitysprojektien toteuttamiseen.

Biokemiallisen osaamisen tueksi opiskelija voi valita täydentäviin opintoihin seuraavat Biokemian laitoksen tuottamat opintojaksot 740373A Molekyylibiologia I, 4 op (syyslukukausi) ja 740367A Ai-neenvaihdunta II, 6 op (syyslukukausi). Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 488304S Bioreactor Technology 6,0 1,2 IV 488310S Laboratory Course in Microbiology** 2,0 1 IV 488305S Advanced Course for Biotechnology 5,0 3,4 IV/V 488311S Industrial Microbiology** 5,0 2,3 IV 488307S Bioprosessitekniikka 7,0 3-6 IV 740148A Biomolecules 5,0 2,3 IV 740149A Aineenvaihdunta I 4,0 6 IV 477506S Modeling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 V

PYO 211

477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 IV/V 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV/V 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 IV Yhteensä 59,0

** Järjestetään ensimmäisen kerran syksyllä 2014.

KEMIAN PROSESSITEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Kemian prosessitekniikan osaamiskokonaisuus

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä aikaisempien analysointitaitojensa lisäksi myös epäideaalisuuksia, monikomponenttiseoksia sekä useita yhtäaikaisia ilmiöitä. Opiskelija myös tunnistaa katalyysin merkityksen sekä katalyyttiset prosessit prosessi- ja ympäristöteknisissä sovelluksissa. Lisäksi opiskelija osaa simuloida dynaamisten prosessien virtausnopeus-, lämpötila- ja pitoisuusjakaumia virtauslaskennan avulla.

Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa systemaattisia synteesimenetelmiä sekä kokonais-prosessien suorituskyvyn arviointimenetelmiä prosessisuunnitteluun. Hän osaa käyttää prosessien simulointia ja optimointia prosessisuunnittelun apuvälineenä. Lisäksi hän osaa arvioida prosessilaitok-sen toimintaa huomioiden vesiteknisen näkökulman ja biopohjaisten raaka-aineiden erityisvaatimukset. Laajuus

op. Periodi Suosit

vsk. 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 477310S Advanced Catalytic Processes* 5,0 5 IV/V 477311S Advanced Separation Processes* 5,0 6 IV/V 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 5 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 2 IV 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 1 IV 477209S Chemical Process Simulation 5,0 2,3 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV 477208S Biojalostamot* 3,0 4 V 477207S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 4 IV/V Yhteensä 58

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

PROSESSIMETALLURGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Prosessimetallurgian osaamiskokonaisuus

Seuraavat opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee keskeisimmät prosessimetallurgisessa (erityisesti raudan, teräksen ja ferroseosten pyrometallurgisessa) tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat menetelmät (liittyen mallinnukseen, kokeelliseen toimintaan ja analysointiin) sekä niiden kytkökset tarkastelun kohteina oleviin ilmiöihin (reaktiot, siirtoilmiöt, rakennemuutokset) ja sovelluskohteisiin (metallurgi-set prosessit niissä esiintyvine materiaaleineen sekä ympäristövaikutuksineen).

PYO 212

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1-3 IV 477413S Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät 10,0 4-6 IV 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1-3 V Yhteensä 30,0

RIKASTUSTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Rikastustekniikan osaamiskokonaisuus

Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee kaivostoiminnan tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavat taloudelliset, lainsäädännölliset, geologiset ja tekniset perusteet kaivoksen perustamisesta aina sen sulkemiseen. Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee erityisesti kaivostekniikan, malmin louhinnan, rikastustekniikan ja kaivoksen ympäristötekniikan menetelmät, sekä tuntee kaivostoiminnan aiheutta-mat ympäristövaikutukset ja tuntee toimintaan liittyvät turvallisuusasiat ja sosiaalisen vastuun. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477701A Geologian peruskurssi 4,0 1 IV 477704A Rikastustekniikan perusta 5,0 2 IV 477703A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3,0 3 IV 477711S Louhinta- ja kaivostekniikka 5,0 2,3 IV 477712S Rikastustekniikan ilmiöt 5,0 4 IV 477713S Rikastusteknisten prosessien mallinnus 5,0 6 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV 488115A Geomekaniikka 5,0 3,4 IV 477207S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 4 IV 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV 488203S Industrial Ecology 5,0 2 V 477715S Environmental and Social Responsibility in Mining** 5,0 IV 477709S Financial and Project Valuation of Mining Project** 3,0 5 IV 477708S Mining Project Feasibility Study** 4,0 3 V Yhteensä (noin) 60,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi. ** Valitse kursseista 2.

TEOLLISUUDEN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan 488012A Ympäristölainsäädäntö (5 op), tai vastaavat tiedot.

Osaamiskokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee ympäristötekniikan eri osa-alueet (vesi, ilma, kiinteä jäte) mukaan lukien päästöt, niiden vaikutukset ja soveltuvat käsittelymenetelmät. Opis-kelijalla on myös kokonaisvaltainen käsitys kestävän kehityksen periaatteista ja niiden soveltamisesta käytäntöön. Lisäksi opiskelija hallitsee energian tuotannon, jakelun ja käytön perusteet sekä energia-markkinoiden rakenteen.

PYO 213

Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV 477208S Biojalostamot* 3,0 4 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 488103A Environmental Impact Assessment* 4,0/8,0 1-3 IV/V 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 IV 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488202S Production and Use of Energy 5,0 1 IV 488203S Industrial Ecology 5,0 2 IV 488204S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 IV 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 IV 488402A Sustainable Development 3,0 3 IV 488206S Sustainable Energy Project 5,0 4,5 IV 477307S Research Methodology 5,0 2-6 IV Yhteensä 60,0

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

TUOTANTOTALOUDEN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Tuotantotalouden osaamiskokonaisuus

Opintosuunnan osaamiskokonaisuuden suorittanut opiskelija osaa analysoida tuotantojärjestelmiä, johtaa tuotannollista toimintaa ja hänellä on valmiudet ymmärtää henkilöstön turvallisuusasioita tuo-tannollisessa toiminnassa. Hän valitsee haluamansa tekniikan alan, johon haluaa osaamistaan suunnata. Laajuus Periodi Suosit op. vsk. 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3,4 IV 555320S Strateginen johtaminen 5,0 1-3 IV 555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1-3 IV 555281A Laadun peruskurssi 3,0 4,5 IV 555282A Projektinhallinta 5,0 5,6 IV 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4-6 IV 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 5,0 1-3 IV 555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4-6 IV 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1-3 IV 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 1-3 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV Automaatiotekniikka** 477504S Prosessien optimointi 4,0 4 IV 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 4,5 IV 477610S Laajat automaatio- ja informaatiomenetelmät 5,0 6 IV 477503S Simulointi 3,0 3 IV Bioprosessitekniikka** 488304S Bioreactor Technology 6,0 1,2 IV

PYO 214

488305S Advanced Course for Biotechnology 5,0 3,4 IV 477506S Modelling and Control of Biotechnological Processes 5,0 1 IV Biotuotetekniikka** 477104S Biomassojen kemiallinen prosessointi* 3,0 1 IV 477105S Biomassojen mekaaninen prosessointi* 3,0 2 IV 477106S Biotuotteiden uusiokäyttö* 3,0 2 IV 477107S Paperin ja kartongin valmistus* 3,0 3 IV 477108S Painatustekniikka 3,0 3 IV 477109S Massa- ja paperitekniikan laboratorioanalyysit* 3,0 1-6 IV Kemian prosessitekniikka** 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 IV 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 IV 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 IV

Prosessimetallurgia** 477412S Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa 10,0 1-3 IV 477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus 10,0 1-3 V Vesi- ja yhdyskuntatekniikka, valitse 15 op** 488103A Environmental Impact Assessment* 4,0/8,0 1-3 IV/V 488121S Yhdyskunnan geotekniikka 5,0 1,2 IV 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488117S Water Resources Management * 5,0 3,4 IV / V Yhteensä 60,0

* Luennoidaan joka toinen vuosi **Valitse yksi erikoistumisalue

VESI- JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT

Vesi- ja yhdyskuntatekniikan osaamiskokonaisuus

Esitietoina osaamiskokonaisuudelle vaaditaan Hydrologiset prosessit (5,0 op), Geomekaniikka (5,0 op) ja AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna (2,0 op) tai vastaavat tiedot.

Moduulin käytyä opiskelija osaa ottaa ympäristönäytteitä sekä käyttää erilaisia mittausmenetelmiä, joilla ympäristön tilaa sekä maaperän teknisiä ominaisuuksia voidaan mitata ja määrittää. Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot puhtaan veden sekä jäteveden käsittelyprosesseista, maaperän fysikaalisista ominaisuuksista ja pohjaveden liikkeistä, jotta hän voi suoriutua erilaisista vesi- ja geoym-päristöön liittyvistä suunnittelutehtävistä ja arvioida alan hankkeiden ja prosessien vaikutuksia ympäris-töön. Moduuli antaa myös valmiudet ymmärtää syvällisesti maarakenteiden, vesihuollon ja luonnon-vesien prosesseja siten, että moduulin suoritettua opiskelija voi hallita ja johtaa vesihuollon, vesivaro-jen sekä geoympäristöön liittyvien hankkeiden laajoja kokonaisuuksia. Lisäksi hän osaa toimia näiden alojen työtehtävissä itsenäisesti ja soveltaa erilaisia mallinnus- ja ohjelmistotyökaluja hankkeiden suun-nittelussa sekä alaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluissa. Vuorovuosina järjestettäviä kursseja voidaan korvata täydentävien opintojen kursseilla.

Yhdyskuntatekniikan opintosuunnan tavoitteena on tarjota opiskelijalle teoriaopinnot, jotka vaadi-taan pohjarakenteiden aa-suunnittelijan pätevyyteen, lisätietoa pätevyyksistä: http://www.fise.fi/default/www/suomi/patevyysvaatimukset_ja_patevyyshakemuslomakkeet/uudisrakentamisen_suunnittelu/pohjarakenteet/ . Laajuus Periodi Suosit op. vsk.

PYO 215

488103A Environmental Impact Assessment * 4,0/8,0 1-3 IV/V 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 IV 488108S Groundwater Engineering* 5,0 1,2 IV/V 488118S Laboratory and Field Measurements in Environmental

Engineering 10,0 1-6 IV/V

488121S Yhdyskunnan geotekniikka 5,0 1,2 IV 488105A Vesihuollon verkostot 5,0 6 IV/V 488117S Water Resources Management * 5,0 3,4 IV/V Vesitekniikka** 488122S Statistical Methods in Hydrology* 5,0 2,3 IV 488124S Advanced Course in Hydrology * 5,0 488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling* 5,0 2,3 IV/V 488123S River Engineering and Hydraulic Structures* 5,0 3,4 IV/V 488131S Geoympäristötekniikka 5,0 1,2 IV Yhdyskuntatekniikka** 488111S Georakenteiden laskentamenetelmät 5,0 5,6 IV 460163S Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu 5,0 4-6 IV 488131S Geoympäristötekniikka 5,0 1,2 IV 488123S River Engineering and Hydraulic Structures* 5,0 3,4 IV/V 488132S Cold Climate Engineering 5,0 IV

* Luennoidaan joka toinen vuosi ** Valitse vain toisesta kokonaisuudesta vähintään 17 op.

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopis-toissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin kootaan opintoja niin paljon, että DI-tutkinnon kokonaislaajuudeksi diplomityön kanssa tulee vähintään 120 op.

Teollisuuden energia- ja ympäristötekniikan täydentävä osaamiskokonaisuus

Opintoja voi valita tästä tai vaihtoehtoisesti opinnot voi suorittaa vaihtoyliopistossa ulkomailla. Laajuus

op.

477041S Experimental Design 5,0 477305S Virtausdynamiikka 5,0 477306S Non-ideal Reactors 5,0 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 477311S Advanced Separation Processes* 5,0 477310S Advanced Catalytic Processes* 5,0 477321S Research Ethics 3,0 488405S Environmental Issues in the Barents Region 3,0 477611S Voimalaitosautomaatio 2,0 477612S Power Plant Control 3,0 477613S Voimalaitosten simulointi 1,0 Yhteensä 42,0

PYO 216

*Luennoidaan joka toinen vuosi.

Materiaalitekniikan osaamiskokonaisuus

Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentä-väksi moduuliksi.

Laajuus op. 465071A Metalliopin perusteet 3,5 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3,5 465063S Mikrorakennemuutokset metalliseoksissa 7,0 465064S Metalliseosten lujuus 7,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 Yhteensä 29,5

Vesitekniikan täydentävä osaamiskokonaisuus

Moduulin tavoitteena on laajentaa vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvien keskeisten kysymysten hallintaa sekä parantaa alan ohjelmistojen tuntemista. Moduulin jälkeen opiskelija ymmärtää syvemmin alan ilmiöiden taustoja ja osaa paremmin hyödyntää ja soveltaa mallintamista alan suunnittelutehtävissä ja ongelmien ratkaisuissa. Suositeltavat opintojaksot on jaoteltu aihealueittain.

Osaamiskokonaisuutta voi täydentää valitsemalla opintoja biologian laitoksen hydrobiologiasta tai kemian laitoksen vesikemiasta.

Laajuus op. 790101A GIS perusteet ja kartografia 5,0 774301A Geokemian peruskurssi 6,0 773647S Sedimentologia 6,0 477207S Teollisuuden vesitekniikka* 5,0 488125S Vesihuollon verkostot, jatkokurssi 5,0 782627S Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja 4,0 ympäristöteknologiassa 477711S Louhinta- ja kaivostekniikka 5,0

Yhdyskuntatekniikan täydentävä osaamiskokonaisuus

Opiskelija, joka haluaa suorittaa AA-suunnittelijan pätevyyteen tähtäävät opinnot, valitsee vähintään 20 op rakenteiden mekaniikkaa ja rakenteiden suunnittelua konetekniikan osaston tai Luulajan teknillisen yliopiston opinnoista (esimerkkilista alla). Laajuus 460176A Väylätekniikan perusteet 5,0 460186S Väylät ja maarakenteet 5,0 460170S Liikennetekniikan perusteet 5,0 477711S Louhinta- ja kaivostekniikka 5,0 773647S Sedimentologia 6,0 488125S Vesihuollon verkostot, jatkokurssi 5,0

PYO 217

030000M Dam and Dam Safety (Luulaja) 7,5 030000M Advanced Dam Design (Luulaja) 7,5 030000M Snow and Ice (Luulaja) 7,5 Rakenteiden mekaniikka ja suunnittelu 461016A Statiikka 4,0 461010A Lujuusoppi I 5,0 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 460118A Rakennusmateriaalit 3,0

PYO 218

5.1. Master’s Degree

Programme (BCBU)

in Environmental

Engineering

BEE, Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering, is a two-year pro-gramme of 120 ECTS. The programme is based on environmental, process and civil engineering subjects. BEE curriculum is multi-disciplinary, including studies on sustainability, ethics, clean production methods, water and environmental issues, environmental engineering, process engineering, and industrial ecology, etc.

5.1.1. Learning outcomes of the programme

The graduates of the BEE programme will have scientific approach into environmental protec-tion and management of natural resources, and skills and knowledge for both scientific and applied work in industry and academia as envi-ronmental engineers. Apart from the hard val-ues, such as technologies, processes, and man-agement skills, the BEE graduates will also be able to address the soft values to improve peo-ple’s attitudes and raise the awareness on sus-tainable development internationally.

5.1.2. Professional aims of the programme

BEE graduates will enter job markets as experts in environmental engineering with perspective in and skills to understanding international contexts of environmental issues. The graduates can work in different environment related business sec-tors, in local and regional public administration, as environmental authorities or in research institutes, not only within the region, but also in international tasks.

5.1.3. Study options in the programme

Currently the BEE programme includes two available study options (majors): Clean Produc-tion and Water and Environment. The Clean Production (CP) study option includes studies on reducing environmental load of process industry, and provides knowledge on how to manage environmental issues within the industry by application of proper methods, tools and technologies.

After completing the CP studies, the student will have an extensive view on the environmen-tal and socio-economical characteristics of the northern regions and beyond. He/she will un-derstand the multidisciplinary nature of sustaina-ble development, and can apply this know-how on different areas of industrial production. Further, the student will be able to recognize the most important causes for industrial environ-mental load and apply different methods, tools and technologies onto management of those and to handling other environmental issues in indus-try.

The Water and Environment (WE) study op-tion includes studies on protection and restora-tion of natural environment, and studies on water and soil pollution, water and waste water treatment, and waste technologies.

After completing the WE studies, the student will have an extensive view of the environmental and socio-economical characteristics of the northern regions and beyond. He/she will un-derstand the multidisciplinary nature of sustaina-ble development and can apply this know-how on water and environmental engineering. Fur-ther, the student will know the most important methods for water and waste water treatment. The student also understands the natural phe-nomena and processes related to water re-sources. The student will recognize the causes for environmental load and can apply different methods, tools and technologies in controlling and reducing harmful environmental effects.

PYO 219

5.1.4. Structure of the Clean Production and Water and Environment study options

The extent of the BEE programme is 120 ECTS (two years, four terms). The curricula of the two BEE study options Clean Production (CP) and Water and Environment (WE) both consist of one compulsory 30 ECTS module (the Basic Module), one 60 ECTS module (the Advanced Module) and the compulsory Master's Thesis Module of 30 ECTS. The Basic Module gives the student the basic knowledge of his/her study option, and that knowledge is then further deep-ened by the Advanced Module which consists of both compulsory and optional studies. Finally, the Master’s Thesis work finalizes the degree.

5.1.5. Master’s Thesis

The Master’s thesis project is a compulsory advanced-level study performance of 30 ECTS.

The project is planned to be conducted during the second year spring. The student should search for a suitable project self, preferably already during the second year autumn term at the latest.

The Master’s thesis project consists of project research work, literature search etc., and a written thesis. In the BEE programme, the thesis is written in English. The Master’s thesis project (Diplomityö) contains also a compulsory, writ-ten maturity test, which is a written examina-tion, an essay on a topic related to the master's thesis, evaluating the student's ability to write scholarly papers and his/her familiarity with the theories and problems of the thesis. The maturi-ty test must be written without any supporting materials, under supervision. The Master’s thesis is evaluated and accepted by the Department of Process and Environmental Engineering.

MASTER'S DEGREE PROGRAMME BEE – BASIC MODULE

Courses of the Basic Module of BEE are all compulsory for all BEE students. The total content of the module is 30 ECTS. The courses should mostly preferably be completed during the first study year.

After completing the basic module courses the student will be able to use Finnish language in eve-ryday life and in studies where necessary, and have knowledge of the practical issues related to his/her studies. He/she can describe the special circumstances concerning the Barents Region. He/she will also have skills to search for information in his/her scientific area, and knows how to apply research and experimental design tools and methods, in practice and in theory, for the processes applied in environmental technology and engineering, taking sustainability into account.

ECTS Periods 030008P Information Skills for Foreign Degree Students 1,0 6 900017Y Survival Finnish Course 2,0 1,2 900013Y Beginners’ Finnish Course 1 2,0 2,3 488400A Orientation to the BEE Studies 0,0 1-4 488002S Advanced Practical Training 3,0 (summer) 488401A Introduction to the Barents Region 2,0 1,2 488402A Sustainable Development 3,0 3 477307S Research Methodology 5,0 2-6 477041S Experimental Design 5,0 4 477203A Process Design 5,0 4,5 Total 28,0

PYO 220

CLEAN PRODUCTION STUDY OPTION

Advanced Module of Clean Production

The Advanced Module of Clean Production contains both compulsory and optional (elective among each other) studies. The total module content should be 60 ECTS, so that the total minimum content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled counting this module together with the basic module and the Master's Thesis (30 ECTS). The student will complete all the compulsory courses of the Advanced Module and plan which optional courses to take while preparing his/her Personal Study Plan. The Advanced Module courses should preferably be performed during the first study year or the autumn term of the second study year.

After completing the compulsory Advanced Module courses, the student will recognize the most important causes for environmental load generally and specifically in the Barents Region. He/she can apply different methods, tools and technologies onto management of those loads and to handling other environmental issues in industry and in energy production. After completing the optional courses chosen for this module, the student will have more specialized knowledge on the chosen subjects. This

module aims also to give the student requisites for his/her final Master’s Thesis project.

ECTS Periods 488405S Environmental Issues in the Barents Region 3,0 6 488203S Industrial Ecology 5,0 2 488202S Production and Use of Energy 5,0 1 477309S Process and Environmental Catalysis 5,0 2 488205S Environmental Load of Process Industry 4,0 6 488204S Air Pollution Control Engineering 5,0 3 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 Choose 30 ECTS 488201A Environmental Ecology 5,0 4,5 477310S Advanced Catalytic Processes* 5,0 5 477503S Simulointi (Simulation) 3,0 3 477209S Chemical Process Simulation 5,0 2,3 477306S Non-ideal Reactors 5,0 3 477206S Advanced Process Design 6,0 5,6 477305S Virtausdynamiikka (Flow Dynamics) 5,0 2 477311S Advanced Separation Processes* 5,0 6 488206S Sustainable Energy Project 5,0 4,5 Total (target) 62,0 * Organised every second year

WATER AND ENVIRONMENT STUDY OPTION

Advanced Module of Water and Environment

The Advanced Module of Water and Environment contains both compulsory and optional (elective among each other) studies. The total module content should be 60 ECTS, so that the total minimum content of 120 ECTS in the M.Sc. (Tech.) degree will be filled counting this module together with the basic module and the Master's Thesis (30 ECTS). The student will complete all the compulsory cours-es of the Advanced Module and plan which optional courses to take while preparing his/her Personal

PYO 221

Study Plan. The Advanced Module courses should preferably be performed during the first study year or the autumn term of the second study year.

After completing the compulsory Advanced Module courses, the student will recognize the most important causes for environmental load generally and specifically in the Barents Region. The student also understands and has practical experience on the natural phenomena and processes related to water resources and hydrology, in groundwater engineering and in industrial and municipal waste manage-ment. After completing the optional courses chosen for this module, the student will have more specialized knowledge on the chosen subjects. This module aims also to give the student requisites for his/her Master’s Thesis project.

ECTS Periods 488405S Environmental Issues in the Barents Region 3,0 6 488102A Hydrologiset prosessit (Hydrological Processes) 5,0 4,5 488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5,6 488108S Groundwater Engineering* 5,0 1,2 488110S Water and Wastewater Treatment 5,0 1,2 488118S Laboratory and Field Measurements in Environmental

Engineering 10,0 1-6

Choose 29 ECTS 488103A Environmental Impact Assessment* 4,0/8,0 1-3 488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling 5,0 2,3 488117S Water Resources Management 5,0 3,4 488122S Statistical Methdods in Hydrology 5,0 2,3 488123S River Engineering and Hydraulic Structures* 5,0 3,4 488124S Advanced Course in Hydrology * 5,0 488131S Geoympäristötekniikka (Geoenvironmental Engineering) 5,0 1,2 Total (target) 60,0 * Organised every second year

MASTER’S THESIS 30 ECTS

PYO 222

5.2. Osastokohtaisia

ohjeita

Lukukaudet

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin, joiden ajankohdat ovat lukuvuonna 2013 - 2014 ovat: 1. 2.9.-4.10. 2. 7.10.-8.11. 3. 11.11.-13.12. 4. 13.1.-14.2. 5. 17.2.-28.3. 6. 31.3.-9.5. ja lukuvuonna 2014 - 2015 ovat: 1. 1.9.-3.10. 2. 6.10.-7.11. 3. 10.11.-12.12. 4. 12.1.-13.2. 5. 16.2.-27.3. 6. 30.3.-8.5. Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.

Opintojakson suorittaminen

Suoritustapa ilmoitetaan opintojaksokohtaisesti. Suoritustapoja voivat olla mm. seminaari, luen-totentit, portfolio tai oppimispäiväkirja tai kurs-sitentti opintojakson päätyttyä. Opintojaksojen opetuskieli on kandidaattivaiheessa pääosin suomi. Kurssin nimi on opetussuunnitelmassa opetuskielen mukainen ja lisäksi opetuskieli kerrotaan aina kurssikuvauksessa. Kurssikuvaukset löytyvät WebOodista (https://weboodi.oulu.fi /oodi/).

Osaston tentit järjestetään osaston tenttipäi-vänä perjantaisin klo 12-16. Tenttilista on nähtä-villä hyvissä ajoin ennen lukukauden alkua ilmoi-tustaululla sekä osaston www-sivuilla. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää WebOodissa (https://weboodi.oulu.fi/oodi/).

Opintosuunnan valinta

Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vahvistettu seuraavat opintosuunnan valin-taperiaatteet:

1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pää-sääntöisesti 3. vsk:n 5. periodin alkupuolella. Opiskelija valitsee opintosuuntansa ja erikoistu-miskohteensa.

2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuun-tiin vuosikursseittain opiskelijoiden omien toi-veiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakau-tuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, osasto voi puuttua suuntautumiseen ohjaamalla opiskelijoiden valintaa.

3. Osaston johtoryhmä vahvistaa jaon opin-tosuuntiin.

4. Opintosuunnan valinnan jälkeen opiskelija laatii HOPSin koko DI-vaiheelleen. HOPSiin valitaan suoritettavat moduulit ja täydentävien opintojen aihe.

Osasto on aktiivisesti mukana uusien maiste-riohjelmien kehitystyössä. Maisteriohjelmiin haetaan erillishaulla, mutta osaston opiskelijat voivat hyödyntää näihin ohjelmiin räätälöityä opetusta oman erikoistumiskohteensa opintojen tukena. Osaston kansainvälinen maisteriohjelma on Master’s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE), joka toteute-taan Barents Cross Border University-yhteistyön (BCBU) puitteissa.

Kandidaatintyöhön liittyvät ohjeet

Kandidaatintyö tehdään usein omaopettajan johdolla kandidaatinopintojen aikana. Ohjaajana voi toimia muukin opetus- tai tutkimushenkilö-kuntaan kuuluva henkilö, jolla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Ennen opinnäyte-työn hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyys-näytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kielestä määrää yliopisto erikseen.

PYO 223

Diplomityöhön liittyvät ohjeet

Diplomityö suoritetaan opintojen loppuvaihees-sa. Ennen opinnäytetyön hyväksymistä opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kyseinen suo-men/ruotsin kielen taito on osoitettu kandidaa-tin tutkinnon yhteydessä, sitä ei tarvitse enää osoittaa DI-tutkinnon yhteydessä, vaan kypsyys-näytteellä osoitetaan ainoastaan perehtyneisyys opinnäytetyön alaan. Ulkomailla koulusivistyk-sensä saaneen opiskelijan kypsyysnäytteen kieles-tä määrää yliopisto erikseen.

Kielten opiskelu

Kandidaatinvaiheessa opiskellaan toista kotimais-ta kieltä sekä vierasta kieltä yhteensä 8 op. Halu-tessaan opiskelija voi erillisellä hakemuksella osastolle valita toisen kotimaisen kielen lisäksi jonkin muun kuin englannin kielen. Diplomi-insinöörivaiheessa tutkinnon minimilaajuuteen voi sisällyttää kieliopintoja enintään 10 op.

Työharjoittelu

Työharjoittelu kuuluu olennaisesti sekä prosessi-tekniikan että ympäristötekniikan opintoihin. Kandidaatinvaiheessa työharjoittelua vaaditaan 3 op ja diplomi-insinöörivaiheessa 3 op syventävää

työharjoittelua. 3 op vastaa 2 kuukauden työssä-olojaksoa. Opintoneuvoja hyväksyy kandidaatti-vaiheen harjoittelun ja syventävä työharjoittelu hyväksytään harjoitteluseminaareissa.

Työhön sijoittuminen

Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta valmis-tuneet diplomi-insinöörit ovat sijoittuneet useille eri teollisuuden aloille. Suurimpia työnantajia ovat olleet:

kemian teollisuus

prosessi- ja automaatiolaitteita valmistava teollisuus

sellu- ja paperiteollisuus

prosessimetallurginen teollisuus

vuoriteollisuus

ympäristötekniikan yritykset

it-alan yritykset

suunnittelutoimistot

julkinen sektori, opetus- ja tutki-muslaitokset

Koulutusohjelmasta valmistuneet ovat sijoit-tuneet koulutustaan vastaaville paikoille teolli-suuden tutkimus-, suunnittelu-, käyttö- ja johto-tehtäviin. Koulutuksen laaja-alaisuus on tarjon-nut mahdollisuuksia menestyä myös sellaisissa työtehtävissä, joilla ei ole varsinaista yhteyttä prosessiteollisuuteen.

PYO 224

5.3. Osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

477000P Opiskelu ja sen suunnittelu

Orientation Course for New Students

Laajuus: 1 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-3 vsk 1 ja periodi 5 vsk 3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan uusi opiskelija tunnistaa korkeakoulun opis-kelujärjestelmän ja ympäristön sekä yliopisto-koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen. Opiskelija osaa suunnitella omia opintojaan sekä ajankäyttöään koulutusohjelmansa opetussuunni-telmaan perustuen. Opiskelija tuntee opintojensa sisällön pääpiirteet, tietää mitä on opiskelemassa ja millaisia uravaihtoehtoja valmistuneella on.

Sisältö: Opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat. Yliopiston, opiskelijajärjestöjen ja yhteiskunnan opiskelijoille tarjoamat palvelut (mm. opintotu-ki-, liikunta- ja terveydenhoitopalvelut). Oulun yliopisto ja teknillinen tiedekunta, yliopiston hallinto. Tutkinnot ja opiskelu teknillisessä tiedekunnassa. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin ammattikuva ja työtilanne. Opintojen suunnitte-lu ja opiskelutekniikka. Kirjaston palvelujen ja tietoaineistojen esittely. Oula-tietokannan ope-tus.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Pienryhmäohjaus, oma-opettajan ohjaus, tiedekunnan ja koulutusohjel-mien järjestämät informaatiotilaisuudet sekä itsenäistä työskentelyä, yhteensä 20 tuntia.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan 1. vuoden opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opinto-opas, Teekkarin työkirja ja muu orientaation aikana jaettu materi-aali

Suoritustavat: Osallistuminen pienryhmäohja-ukseen, omaopettajan ohjaustilaisuuksiin ja informaatiotilaisuuksiiin sekä oman opintosuun-nitelman valmisteleminen.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arvi-ointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaan-mäki

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477001A Työharjoittelu (PO)

Practical Training

Laajuus: 3 op / 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana.

Osaamistavoitteet: Työharjoittelun aikana opiskelija tutustuu työelämään mielellään omalle opiskelualalleen. Opiskelija saa työharjoittelusta yleisnäkemyksen työelämästä ja mielellään alasta, jolla hän loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi opiskelija saa yleiskuvan yrityksen ja sen tuotan-non/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdes-tä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäris-tön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdo-tuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: -

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska

PYO 225

täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaali-seen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoitte-lupaikkansa itse. Työharjoitteluun sopivia teolli-suudenaloja ovat esimerkiksi kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teolli-suus ja vuoriteollisuus, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus sekä soveltuvin osin elekt-roniikka- ja automaatioteollisuus.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan kandidaatti-vaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Työharjoittelu hyväksytetään opintoneuvojalla näyttämällä alkuperäiset työto-distukset ja palauttamalla harjoitteluhakemus ja harjoitteluraportti. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Hyväksyminen voidaan tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa. Insinööreille voi-daan hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua harjoittelua enintään 3 opintopistettä.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arvi-ointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaan-mäki

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

Lisätiedot: -

477002S Syventävä työharjoittelu (PO)

Advanced Practical Training

Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan diplomi-insinööriopintojen aikana.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdolli-sesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaises-ta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongel-mia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtä-vissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: Syventävän työharjoittelun aikana opis-kelija perehtyy työelämään mielellään oman opiskelualansa diplomi-insinöörin tehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman ammattityöskentelynsä. Hyviä, työkokemusta syventäviä harjoittelukohteita ovat esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja vuoromestarien lomansijaisuuspaikat sekä suun-nittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät.

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaali-seen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat työhar-joittelupaikkansa itse. Syventävään työharjoitte-luun sopivia teollisuudenaloja ovat esimerkiksi kemianteollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, biotekninen teollisuus ja elintarviketeollisuus sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaa-tioteollisuus.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Syventävä työharjoittelu hyväk-sytään harjoitteluseminaarissa. Opiskelija laatii

PYO 226

esitelmän harjoittelujaksostaan, esittää sen semi-naaritilaisuudessa. Harjoittelu hyväksytetään seminaarin valvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Syventävää työharjoittelua ei voi hyväksilukea.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arvi-ointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaan-mäki

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

Lisätiedot: -

488001A Työharjoittelu (YMP)

Practical Training

Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan kandidaattiopintojen aikana.

Osaamistavoitteet: Työharjoittelun aikana opiskelija tutustuu työelämään mielellään omalle opiskelualalleen. Opiskelija saa työharjoittelusta yleisnäkemyksen työelämästä ja mielellään alasta, jolla hän loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään. Oman alan työharjoittelu tukee ja edistää teoreettista opiskelua. Lisäksi opiskelija saa yleiskuvan yrityksen ja sen tuotan-non/toiminnan teknillisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdes-tä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympäristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäris-tön ongelmia ja ehdottaa niihin parannusehdo-tuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: Työssäoppimista

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska

täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaali-seen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat harjoitte-lupaikkansa itse. Työharjoitteluun sopivia paik-koja ja teollisuudenaloja ovat esimerkiksi ympä-ristökeskukset, ympäristöalan suunnittelu-, tutkimus- ja konsulttiyritykset, vesi- ja viemäri-laitokset, biotekninen teollisuus ja elintarvikete-ollisuus, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteolli-suus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaa-tioteollisuus sekä muu julkinen ja yksityinen sektori.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaatti-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Työharjoittelu hyväksytetään opintoneuvojalla näyttämällä alkuperäiset työto-distukset ja palauttamalla harjoitteluhakemus ja harjoitteluraportti. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Hyväksyminen voidaan tehdä periaatteessa missä tahansa opintojen vaiheessa. Insinööreille voi-daan hyväksilukea ennen yliopisto-opintoja suoritettua työharjoittelua enintään 3 opintopis-tettä.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arvi-ointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaan-mäki

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

Lisätiedot: -

PYO 227

488002S Syventävä työharjoittelu (YMP)

Advanced Practical Training

Laajuus: 3 op, joka vastaa 2 työssäolokuukautta

Opetuskieli: Suomi tai englanti

Ajoitus: Syventävä työharjoittelu suoritetaan kesäaikaan diplomi-insinööriopintojen aikana.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdolli-sesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaises-ta työtehtävästä jo tutussa työympäristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympäristön ongel-mia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtä-vissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: Työssäoppimista.

Järjestämistapa: Työharjoittelu suoritetaan yleensä tavallisen työntekijän asemassa, koska täten johtavaan, ohjaavaan ja suunnittelevaan asemaan valmistuva opiskelija saa kosketuksen käytännön työhön ja työturvallisuusasioihin sekä työntekijöiden yksilölliseen ja työpaikan sosiaali-seen luonteeseen.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat työhar-joittelupaikkansa itse. Harjoitteluun sopivia paikkoja ja teollisuudenaloja ovat esimerkiksi ympäristökeskukset, ympäristöalan suunnittelu-, tutkimus- ja konsulttiyritykset, vesi- ja viemäri-laitokset, biotekninen teollisuus ja elintarvikete-ollisuus, kemianteollisuus, sellu- ja paperiteolli-suus, metallurginen teollisuus ja vuoriteollisuus, sekä soveltuvin osin elektroniikka- ja automaa-tioteollisuus sekä muu julkinen ja yksityinen sektori.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Syventävä työharjoittelu hyväk-sytään harjoitteluseminaarissa. Opiskelija laatii esitelmän harjoittelujaksostaan ja esittää sen seminaaritilaisuudessa. Harjoittelu hyväksytetään seminaarin valvojalla näyttämällä alkuperäiset työtodistukset. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi harjoitteluaika ja harjoittelijan työtehtävät. Syventävää työharjoittelua ei voi hyväksilukea.

Arviointiasteikko: Käytetään sanallista arvi-ointiasteikkoa ” hyväksytty/hylätty”.

Vastuuhenkilö: opintoneuvoja Saara Luhtaan-mäki

Työssä oppimista: Kyllä. Harjoittelu tehdään työssä oppimisena.

Lisätiedot: Syventävän työharjoittelun tarkoi-tuksena on perehdyttää opiskelija diplomi-insinöörin työtehtäviin. Tällainen tutustuminen tuleviin työtehtäviin on välttämätöntä, jotta opiskelija loppututkinnon suoritettuaan voisi mahdollisimman tehokkaasti aloittaa oman am-mattityöskentelynsä. Hyviä, työkokemusta syventäviä harjoittelukohteita ovat esimerkiksi esimiestehtävät tai työnjohtajien ja vuoromesta-rien lomansijaisuuspaikat sekä suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät.

477011P Prosessi- ja ympäristötek-niikan perusta I

Introduction to Process and Environmental Engineering I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa tarkastella teollista tuotanto-prosessia prosessi- ja ympäristötekniikan tarjo-amin näkökulmin (mm. jakaa kokonaisprosessin yksikköprosesseihin, tarkastella prosessia tai prosessiketjua taseajatteluun perustuen, tunnis-taa keskeisimmät mekaaniset, kemialliset ja siirtoilmiöt ja niiden merkityksen eri prosessivai-

PYO 228

heissa, arvioida prosessia automaation ja proses-sisuunnittelun näkökulmista, jne.) sekä tunnistaa prosessitekniikan eri osa-alueiden merkityksen kokonaisuuden kannalta, kun näihin osa-alueisiin perehdytään tarkemmin tulevissa opintojaksois-sa.

Sisältö: Kurssi jakaantuu sisällöllisesti kahdek-saan teemaan, jotka ovat: 1. Yksikköprosessit ja taseajattelu. 2. Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu. 3. Mekaaniset ilmiöt. 4. Aineen-, lämmön- ja liikemääränsiirto. 5. Kemialliset reaktiot ja reaktorit. 6. Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. 7. Prosessien dynamiikka ja säätö. 8. Mittaukset ja mitattavuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 8 kpl) ja niiden tekoa tukeva kon-taktiopetus (yhteensä 16 tuntia).

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei ole

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi toimii johdantona prosessi- ja ympäristötekniikan opintoihin.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 8 kpl) kurssin teemoihin (ks. sisältö) liittyen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: Tohtorikoulutettava Aki Sorsa

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

488010P Prosessi- ja ympäristötek-niikan perusta II

Introduction to Process and Environmental Engineering II

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa tarkastella teollista tuotanto-prosessia prosessi- ja ympäristötekniikan tarjo-amin näkökulmin (mm. tarkastella prosessin aiheuttamaa ympäristökuormitusta, osaa huomi-oida valvontaan ja operointiin sekä vesivarojen ja maan käyttöön liittyviä lainalaisuuksia, arvioida prosessia automaation ja prosessisuunnittelun näkökulmista, jne.) sekä tunnistaa prosessi- ja ympäristötekniikan eri osa-alueiden merkityksen kokonaisvaltaisen prosessisuunnittelun ja luon-nonvarojen käytön kannalta, kun näihin osa-alueisiin perehdytään tarkemmin tulevissa opin-tojaksoissa.

Sisältö: Kurssi jakaantuu sisällöllisesti seitse-mään teemaan, jotka ovat: 1. Ympäristöajattelu ja teollinen ekologia. 2. Materiaalit tuotantopro-sessissa. 3. Vesivarat ja maankäyttö. 4. Yhdys-kuntien ja teollisuuden vesihuolto. 5. PI-kaaviot. 6. Prosessisuunnittelu. 7. Valvonta ja operointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 7 kpl) ja niiden tekoa tukeva kon-taktiopetus (yhteensä 14 tuntia).

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei ole

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi toimii johdantona prosessi- ja ympäristötekniikan opintoihin.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

PYO 229

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 7 kpl) kurssin teemoihin (ks. sisältö) liittyen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Timo Fabritius

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

477021A Prosessitekniikan labora-

toriotyöt

Laboratory Exercises of Pro-cess Engineering

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa laskea virtausmääriä ja lämpötiloja hyväksikäyttäen kokonaislämmönsiirtokertoimen vasta- ja myö-tävirtalämmönvaihtimelle. Opiskelija tunnistaa tärkeimmät mekaaniset yksikköprosessit ja kyke-nee selittämään niiden toimintaperiaatteen. Opiskelija osaa käsitellä kokeellisen reaktorimit-tausdatan siten, että lopputuloksena saadaan reaktionopeusyhtälön parametrit. Opiskelija osaa selittää reaktorisuunnittelun vaiheet alustavassa prosessisuunnittelussa. Opiskelija osoittaa labo-ratorioharjoitusten avulla, että hän osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja osaa virittää PID-säätimen koelaitteistolla.

Sisältö: Opiskelija valitsee tarjolla olevista prosessi- ja automaatiotekniikan töistä neljä haluamaansa laboratoriotyötä.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Laboratoriotyöt tehdään erik-seen varattuna aikana ja niistä laaditaan raportti.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedot 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I ,4770xxP Prosessi- ja ympäristötekniikan perus-ta II, 477302A Lämmönsiirto, 477202A Reakto-rianalyysi opintojaksoista

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 477602A Säätöjärjestelmien analyysi opintojak-so.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Suoritetusta laboratoriotyöstä laaditaan raportti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: Yliopisto-opettajat

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477023A Exercises of Process En-gineering

Prosessitekniikan laborato-riotyöt

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Periods 1-6

Learning outcomes: The student identifies the main mechanical unit processes and is able to explain their operation principle. The student demonstrates in the laboratory exercises that he/she can use a programmable logic and is able to tune the PID controller experimental facili-ties.

Contents: The student will be do three labora-tory exercises.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: The laboratory work will be done separately for the time allocated for them and producing a report.

Target group: Exchange students

PYO 230

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-sites of the following courses: 477011P Intro-duction to process and environmental engineer-ing I and 488010P Introduction to process and environmental engineering II.

Recommended optional programme components: -

Study materials: To be announced later.

Assessment methods and criteria: Labora-tory work and the report.

Grading: Numerical grading scale 1-5 or fail

Responsible persons: University teachers

Work placements: No

Other information: The objective is that student will familiarize with occupational prac-tice of the field and experimental research and also learn how to report results.

5.4. Kuitu- ja

partikkelitekniikan

laboratorio

477101A Partikkelitekniikka

Particle Technology

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa prosessiteollisuuden mekaaniset jalos-tusastetta nostavat prosessit ja niihin liittyvät talteenottoprosessit. Opiskelija tunnistaa niihin kuuluvat laitteistot ja osaa selittää niiden käyttö-tarkoituksen prosessissa ja osaa kuvata prosessien toimintaperiaatteet.

Sisältö: Partikkelin ominaisuudet, näytteenoton tilastollinen analyysi, partikkelikoko ja kokoja-kauma, partikkelimuoto, ominaispinta-ala, hienonnustekniikan perusteet, murskaus ja jauhatus, granulointi, erotusmenetelmät perus-tuen partikkelien pintakemiallisiin, magneetti-siin, sähköisiin, morfologisiin ominaisuuksiin tai partikkelien tiheyseroihin tai inertiaan (esimer-kiksi seulonta, luokitus, suodatus, sakeutus, selkeytys ja vaahdotus sekä muut rikastusmene-telmät).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Prosessi- ja ympäristö-tekniikan tekniikan perusta I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaa-li.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477102A Jauheiden ja suspensioiden käsittely

Bulk Solids Handling

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija tunnistaa materiaalin käsittelyn mekaaniset yksikköprosessit ja niihin kuuluvat laitteistot ja ilmiöt. Edelleen tavoitteena on että opiskelija osaa selittää niiden käyttötarkoituksen prosessissa ja osaa kuvata prosessien toimintaperiaatteet.

PYO 231

Sisältö: Fluidimekaniikka, fluidien siirto (pumppaus ja komprimointi), suspensioiden virtauskuljetus (hydraulinen ja pneumaattinen kuljetus), rakeisen materiaalin bulkkiominaisuu-det, rakeisen materiaalin varastointi, mekaaniset kuljettimet, sekoitus ja leijutus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: 477101A Partikkelitek-niikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaa-li.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Ari Ämmälä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477103A Bioproduct Technology

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in period 5.

Learning outcomes: Upon completion of the course, a student should be able to identify key renewable natural resources and their sustainable and economical processing as well as end use.

Contents: Lignocellulosic raw materials and their properties, value chains of biomass pro-cessing, recycling of biomaterials, bioenergy, and economical and environmental aspects.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Lec-tures.

Target group: Students interested in bioecon-omy

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: -

Study materials: Book series: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, 20 books; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and Paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Lecture materials and other materials that will be an-nounced at the lectures.

Assessment methods and criteria: Exam.

Grading: 0-5

Responsible person: Education coordinator

Work placements: No

Other information: -

477104S Biomassojen kemiallinen prosessointi

Chemical Processing of Bio-masses

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1 joka toinen vuosi.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa kemi-allisen massan valmistuksessa käytetyt yleisimmät menetelmät ja yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa arvi-oida valmistuksen raaka-aineiden ja eri osapro-sessien merkitystä prosessin lopputuotteeseen. Opiskelija tuntee puupohjaisten biojalostamoi-den toimintaa ja osaa kertoa niissä valmistettavis-ta kemikaaleista ja tuotteista, erityisesti selluloo-sajohdannaisista ja nano- mikroselluloosista.

Sisältö: Nykyaikainen sulfaattisellunvalmistus: raaka-aineet, keitto, happidelignifiointi, valkaisu, pesu, kemikaalikierrot sekä vesi ja höyrytaseet. Nonwood sellunvalmistus. Puu- ja agribiomassa-

PYO 232

pohjaiset biojalostamot: biokemikaalien, -materiaalien, -polttoaineiden ja energiantuotan-to.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennointi.

Kohderyhmä: Biotaloudesta kiinnostuneet opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan kurssia 477103A Bioproduct technology. Opin-tojakso edellyttää kemian ja prosessitekniikan perusteiden tuntemista.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, kirja 6 (A ja B). Chemical pulping. A 693 s. ja B 497 s.; kirja 19. Environmental Management and Control, 295 s.; kirja 20. Biorefining of Forest Resources 380 s.; Jensen, W. (toim.): Puukemia, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja I. Turku 1977. 446 s.; Virkola, N-E. (toim.): Puumassan valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Pape-ri-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja II. Turku 1983. Luennolla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Opetuskoordinaattori

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477105S Biomassojen mekaaninen prosessointi

Mechanical Processing of Bi-omasses

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 2 joka toinen vuosi.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa ligno-selluloosamateriaalien mekaaniset prosessointi-menetelmät osana biotalouden tuotantoteknolo-giaa. Opiskelija tuntee puun, puukuitujen ja puujauheiden mahdollisuudet erilaisissa käyttö-kohteissa, kuten puun, puukuitujen ja puujau-heiden mahdollisuudet erilaisissa käyttökohteis-sa, mm. kuitulevyissä, paperissa ja kartongissa, komposiiteissa ja pelleteissä. Opiskelija tunnistaa valmistuksen yksikköprosessit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa arvi-oida käytettävän raaka-aineen ja eri osaprosessien merkitystä lopputuotteeseen.

Sisältö: Puun, puukuitujen ja puujauheiden prosessointi: raaka-aineiden ominaisuudet, mekaaninen kuidutus, lajittelu, valkaisu, biomas-san mikronisointi, puukuitulevyjen ja komposiit-tien valmistaminen, pelletointi. Lopputuotteiden ominaisuudet. Mekaanisten ja kemimekaanisten massojen valmistus sekä niihin liittyvät yksikkö-operaatiot.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Kohderyhmä: Biotaloudesta kiinnostuneet opiskelijat

Toteutustavat: Luennointi.

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan kurssia 477103A Bioproduct technology

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, kirja 5. Mechanical Pulping. 427 s.; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Opetuskoordinaattori

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

PYO 233

477106S Biotuotteiden uusiokäyttö

Recycling of Bioproducts

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 2 joka toinen vuosi.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa arvioida erilaisten biotuotteiden ja komposiittien kierrä-tettävyyttä ja eri osaprosessien merkitystä kierrä-tysprosessin lopputuotteen kannalta. Opiskelija tunnistaa kierrätyskuitumassojen valmistuksen yksikköprosessit ja hallitsee niiden keskeiset toimintaperiaatteet. Paperi- ja kartonkituottei-den kierrätysprosessien osalta opiskelija tunnistaa myös tärkeimmät käytettävät kemikaalit ja osaa selittää niiden tehtävän prosessissa. Opiskelija pystyy hahmottamaan eri biomateriaalien elin-kaarien ja biotuotteiden kierrätettävyysominai-suuksien merkityksen tuotteiden kehitys- ja valmistusvaiheissa, samoin kuin bioenergian tuotannon merkityksen osana biomateriaalien kierrätystä.

Sisältö: Biotuotteiden ja biokomposiittien elinkaariajattelu, kierrätettävyys ja uusikäyttö materiaalien ja bioenergian arvoketjuissa sekä keskeiset yksikköprosessit; biomateriaalien hienonnus, lajittelu ja erotusprosessit sekä kier-rätysmateriaalin analyysit. Biotuotteiden sisäinen kierrätys biojalostamoissa. Kierrätyskuituna käytetyt raaka-aineet, paperi- ja kartonkituottei-den kierrätysprosessit sekä niihin liittyvät yksik-köoperaatiot.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Kohderyhmä: Biotaloudesta kiinnostuneet opiskelijat

Toteutustavat: Luennointi.

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan kurssia 477103A Bioproduct technology

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kirjasarja: Fapet Oy. Pa-permaking Science and Technology, kirja 7.

Recycled Fiber and Deinking, 649 s.; Smook, G. A.: Handbook for Pulp and Paper Technologists. Vancouver 1992, 419 s. Luennolla erikseen ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Opetuskoordinaattori

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477107S Paperin ja kartongin val-mistus

Paper and Board Manufactur-ing

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3 joka toinen vuosi.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa selittää paperin ja kartongin valmistuksen yksikköproses-sit ja osaa selittää niiden toimintaperiaatteet ja tarkoituksen prosessissa. Opiskelija osaa nimetä tärkeimmät paperin ja kartongin valmistuksessa käytettävät kemikaalit, täyteaineet ja päällystys-aineet sekä osaa selittää niiden merkityksen. Opiskelija osaa esitellä paperin- ja kartongin valmistuksen kannalta keskeiset kuituominaisuu-det, paperin ja kartongin rakenteen ja ominai-suudet sekä erilaiset paperi- ja kartonkilajit.

Sisältö: Kuitujen ominaisuudet, pohjapaperin valmistus, paperinvalmistuksessa käytettävät kemikaalit, päällystysprosessi, paperin ja karton-gin rakenne ja ominaisuudet, paperin ja karton-gin jalostus, paperi- ja kartonkilajit sekä paino-tekniikan perusteita.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennointi.

Kohderyhmä: Biotaloudesta kiinnostuneet opiskelijat

PYO 234

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan kurssia 477103A Bioproduct technology

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste. Ryti, N.: Paperitekniikan perusteet. Espoo 1977, 169 s.; Arjas, A. (toim.): Paperin valmistus, osat 1 ja 2, Suomen Paperi-insinöörien Yhdistyksen oppi- ja käsikirja III, Turku 1983. Fapet Oy. Paperma-king Science and Technology, kirjat 8-11

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Timo Jortama, Opetuskoor-dinaattori

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477108S Printing Technology

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Course available around the year as a web based self learning course.

Learning outcomes: Upon completion of the course, a student should be able to identify those paper properties that affect printing of paper and can evaluate their importance in result of print-ing. The student can explain different printing methods and processes. In addition, the student identifies printing inks and can explain their most important properties.

Contents: Development of printing, image formation and assessment methods, mechanical and electronic (digital) printing, demands of the printing methods for the paper, printing ink, their properties and basics of print media recy-cling.

Mode of delivery: Webcourse

Learning activities and teaching methods: Weblearning and self tests, final exam.

Target group: Students interested in bioecon-omy

Prerequisites and co-requisites:

Recommended optional programme components: -

Study materials: Handbook of Print Media (Kipphan 2000); Papermaking Science and Technology, book 13: Print media - principles, processes and quality. Fapet Oy.

Assessment methods and criteria: Exam.

Grading: 0-5

Responsible person: Education coordinator

Work placements: No

Other information: Please contact the course teacher when you plan on taking this course.

477109S Massa- ja paperitekniikan laboratorioanalyysit

Pulp and Paper Laboratory Analyses

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1 joka toinen vuosi.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee tär-keimmät kuitumassan ja paperin analysointime-netelmät ja tietää mitä teknisiä ominaisuuksia niillä arvioidaan.

Sisältö: Keskeiset mittaukset ja analyysimene-telmät kuitumassan ominaisuuksien luonnehtimi-seksi ja massan paperiteknisten ominaisuuksien sekä paperin ja kartongin ominaisuuksien arvioi-miseksi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennointi. Laboratoriode-monstraatiot.

Kohderyhmä: Biotaloudesta kiinnostuneet opiskelijat

PYO 235

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan kurssia 477103A Bioproduct technology

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luennolla erikseen ilmoitet-tava materiaali.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Opetuskoordinaattori

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477110S Biotalouden tutkimusse-minaari

Bioeconomy Research Se-minar

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 5-6.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa referoida suomeksi tieteellistä vieraskielistä tekstiä. Hän osaa myös esitelmöidä seminaarityylisessä tilai-suudessa tutkimusaiheestaan ja osaa opponoida muiden tekemiä seminaaritöitä.

Sisältö: Kurssissa perehdytään ajankohtaisiin biotalouden tutkimusalueisiin.

Järjestämistapa: -

Toteutustavat: Esitelmä seminaaritilaisuudessa referoidusta tutkimusaiheesta sekä toimiminen valitun esitelmän opponenttina.

Kohderyhmä: Biotaloudesta kiinnostuneet opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan kurssia 477103A Bioproduct technology

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Referaatti ja seminaariesitelmä.

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Opetuskoordinaattori

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477113S Biotuotetekniikan tutki-musharjoittelu

Research Training of Bioprod-uct Technology

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kokeellisen tutkimusprojektin ja sen tieteellisen raportoinnin.

Sisältö: Kurssissa tutustutaan kirjallisuuden hakuun ja käyttöön, rajatun tutkimussuunnitel-man tekoon, koesuunnitelman tekoon, laborato-rio- ja/tai pilot-kokeiden suorittamiseen, tulos-ten käsittelyyn ja raportointiin sekä tieteellisen julkaisun kirjoittamiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opiskelija työskentelee opinto-jakson aikana laboratorion biotuotetekniikan tutkimusprojekteissa tutkimusharjoittelijana osallistuen projektityöskentelyyn sen eri vaiheis-sa tutkijoiden ohjauksessa. Työn lopuksi opiskeli-ja esittää tulokset loppupalaverissa tutkimusryh-mälle. Kurssin arvosana määräytyy opiskelijan tekemän tutkimusraportin ja esitelmän sekä ohjaavan tutkijan (tutkijoiden) arvioinnin mu-kaan.

Kohderyhmä: Biotaloudesta kiinnostuneet opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan opintoja biotuotetekniikan alalta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tutkimusraportti tieteellisen artikkelin formaatissa ja esitelmä työn tuloksista.

PYO 236

Arviointiasteikko: 0-5

Vastuuhenkilö: Opetuskoordinaattori

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: -

5.5. Kemiallisen

prosessitekniikan

laboratorio

477201A Taselaskenta

Material and Energy Balances

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa laatia prosessille aine- ja energiataseet ottaen stoikiometrian asettamat rajoitukset huomioon. Opiskelija osaa hyödyntää laatimaansa mallia prosessin toiminnan tarkaste-lussa.

Sisältö: Prosessien aine- ja energiataseiden laadinta ottaen huomioon myös kemiallinen reaktio.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävät kurssitehtävät

Toteutustavat: Kontaktiopetusta 40h ja itse-näistä opiskelua 90h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattiopiskelijat, sivuaineopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan perus-ta keskeinen sisältö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi kuuluu juonteeseen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Luentomoniste; Reklaitis, G.V.: Introduction to Material and Energy Balances. John Wiley & Sons, 1983. ISBN 0-471-04131-9.

Suoritustavat: Jatkuva arviointi välikuulustelu-jen ja kurssitehtävien avulla.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Ilkka Mali-nen

Työssä oppimista: Ei.

477202A Reaktorianalyysi

Reactor Analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää keskeiset menetelmät reaktionopeusyhtälön määrittämiseksi kokeelli-sen tiedon pohjalta ja pystyy esittämään deter-ministisen mallinnustekniikan perusteet. Näiden pohjalta hän pystyy analysoimaan ideaalireaktorin käyttäytymistä ja suorittamaan alustavaa kemial-lisen reaktorin valintaa ja mitoitusta.

Sisältö: Alkeisreaktiot. Homogeenisten reakti-oiden kinetiikka. Reaktionopeusyhtälön määrit-täminen kokeellisen tiedon pohjalta. Ideaalireak-torien mallinnus. Saannon, selektiivisyyden, konversion ja reaktorin koon määritys. Ideaalire-aktoreiden analyysin avulla saatavat reaktorin ja reaktio-olosuhteiden valintaa sekä reaktorisys-teemin suunnittelua koskevat yleiset heuristiset säännöt.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävät kurssitehtävät

Toteutustavat: Kontaktiopetusta 36 h ja itse-näistä opiskelua 70h.

PYO 237

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattiopiskelijat, sivuaineopiskelijat.

Esitietovaatimukset: Opintojaksojen Taselas-kenta ja Termodynaamiset tasapainot keskeinen sisältö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: Luentomoniste, Levenspiel, O.: Chemical Reaction Engineering. John Wiley & Sons, 1972. (Kappaleet 1-8).ISBN 0-471-53016-6 (sid.), 0-471-53019-0 (nid.) tai 2. painos 1999 ISBN 0-471-25424-X. Atkins, P.W.: Physical Chemistry, Oxford University Press, 2002. 7. Painos (osia) ISBN 0-19-879285-9

Suoritustavat: Tentin ja harjoitusten muodos-tama kokonaisuus

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori Juha Ahola

Työssä oppimista: Ei.

477203A Process Design

Credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Periods 4-5.

Learning outcomes: By completing the course the student is able to identify the activi-ties of process design and the know-how needed at different design stages. The student can utilise process synthesis and analysis tools for creating a preliminary process concept and point out the techno-economical performance based on holis-tic criteria.

Contents: Acting in process design projects, safety and environmentally conscious process design. Design tasks from conceptual design to plant design, especially the methodology for basic and plant design.

Mode of delivery: Lectures and design group exercises.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30h, group work 50h and self-study 50h

Target group: Bachelor students in DPEE

Prerequisites and co-requisites: Objectives of 477202A Reactor analysis, 477304A Separa-tion processes and 477012 Introduction to Au-tomation Engineering

Recommended optional programme components:

Study materials: Lecture handout, Seider, W.D., Seider, J.D. and Lewin, D.R. Product and process design principles: Synthesis, analysis and evaluation. John Wiley & Sons, 2004. (Parts) ISBN 0-471-21663-1

Assessment methods and criteria: Combi-nation of examination and design group exercis-es.

Grading: Scale 1-5

Responsible person: University Teacher Jani Kangas

477204S Kemiantekniikan termo-dynamiikka

Chemical Engineering Ther-modynamics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa tulkita klassista termodyna-miikkaa kemiantekniikan näkökulmasta. Erityi-

PYO 238

sesti hän osaa selittää puhtaiden aineiden pVT-käyttäytymisen ja fluidien termodynaamisten ominaisuuksien merkityksen kemiantekniikassa. Opiskelija osaa luokitella prosessien termody-naamiset mallinnusmenetelmät esimerkiksi nesteliuosten ja elektrolyyttiliuosten termody-namiikan osalta. Opiskelija osaa ratkaista reak-tiotasapainon ja höyry/nestetasapainon epäideaa-lisille seoksille. Opiskelija osaa valita sopivat kaasua, höyryä ja nestettä kuvaavat mallit proses-sille seosten käyttäytymistä mallinnettaessa ja simuloitaessa. Lisäksi opiskelija osaa analysoida kemiallisia kokonaisprosesseja termodynaamisilla analyysimenetelmillä.

Sisältö: Yleiset aine- ja energiataseet. Puhtaiden aineiden pVT-käyttäytyminen. Fluidien termo-dynaamiset ominaisuudet. Liuostermodynamiik-ka. Höyry/neste-tasapainolaskenta. Reaktiotasa-painolaskenta. Elektrolyyttiliuosten termodyna-miikkaa. Termodynaamisten suureiden laskenta. Prosessien termodynaaminen analyysi.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Kontaktiopetus 40h ja itsenäis-tä opiskelua 90h

Kohderyhmä: Prosessisuunnittelun ja kemian-tekniikan syventymiskohteen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Opintojakson Termo-dynaamiset tasapainot keskeinen sisältö

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa Prosessisuunnittelun moduulia

Oppimateriaali: Luentomoniste. Luennoilla jaettava materiaali. Smith, J.M. & Van Ness, H.C.: Introduction to Chemical Engineering Thermodynamics. McGraw-Hill, 2005. (7.

painos) ISBN 0-07-124708-4

Suoritustavat: Tentti tai tentistä ja harjoituk-sista muodostuva kokonaisuus

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: prof. Juha Tanskanen

Työssä oppimista: Ei.

477206S Advanced Process Design

Credits: 6 cr

Language of instruction: English

Timing: Periods 5-6.

Learning outcomes: The student is able to produce a preliminary chemical process concept. She/he can apply systematic process synthesis tools, chemical process simulation tools and whole process performance criteria in the con-ceptual process design phase. Furthermore, the student is able to produce process design docu-ments. The student will acquire skills how to work as a member in an industrial chemical process design project. She/he will experience by team work the hierarchical character of the conceptual process design, the benefits of the systematic working methods and the need to understand the whole process performance when optimal design is sought. The student understands the importance of innovation and creative work.

Contents: Conceptual process design and hierarchical decision making. Heuristics of pro-cess design. Design methodology: synthesis, analysis and evaluation. Design cycle. Perfor-mance evaluation of the chemical processes. Team work and meetings.

Working methods and Mode of delivery: Design projects in small groups.

Learning activities and teaching methods: Project meetings 15h and project group work 145h

Target group: Master’s students in DPEE

Prerequisites and co-requisites: Objectives of 477203A Process Design

Recommended optional programme compo-nents: Part of Process Design Module

Study materials: Lecture handout, Seider, W.D., Seider, J.D. and Lewin, D.R. Product and process design principles: Synthesis, analysis and evaluation. John Wiley & Sons, 2004. (Parts) ISBN 0-471-21663-1

PYO 239

Assessment methods and criteria: Project work with oral and written reporting.

Grading: Scale 1-5

Responsible person: University Lecturer Juha Ahola

477207S Teollisuuden vesitekniikka

Industrial Water and Waste-water Technologies

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija tuntee vesi-intensiivisten prosessi-en vedenkäytön ominaispiirteet ja hallinnan teollisuusalakohtaisesti. Hän omaksuu teollisuu-den raakaveden, prosessiveden ja jäteveden käsittelymenetelmät sekä osaa arvioida prosessi-laitoksen optimaalisen vedenkäytön huomioiden ulkoiset vaatimukset sekä ympäristötekniset ja teknis-taloudelliset tekijät. Hän osaa valita vedel-le käsittely- ja regenerointimenetelmät tarveläh-töisesti.

Sisältö: Teollisuuden vedenkäytön hallinta. Teollisuuden käyttämät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vedenkäsittelyprosessit. Kemiallis-ten vedenkäsittelyprosessien ilmiöiden tarkaste-lu. Käyttöveden valmistus, prosessin sisäinen vesitekniikka, jäteveden käsittely ja desinfiointi.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja/tai harjoi-tustyö

Toteutustavat: Kontaktiopetus 30h ja itsenäis-tä opiskelua 100h. Toteutetaan joka toinen vuosi.

Kohderyhmä: Prosessisuunnittelun syventy-miskohteen opiskelijat

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa Prosessisuunnittelun moduulia

Oppimateriaali: Kurssilla jaettava materiaali. McCabe, W.L., Smith, J.C.,Harriot, P.: Unit Operations of Chemical Engineering, McGraw-Hill 2001 ISBN 0-07-118173-3; Sincero, A., Sincero, A.: Physical-Chemical Treatment of Water and Wastewater, IWA Publishing, CRC Press 2003 ISBN 1-84339-028-0; Salmela, T., Sillanpää,M.: Teollisuuden vesitekniikka, Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratori-on julkaisuja, B11.

Suoritustavat: Tentti tai tentistä ja harjoituk-sista muodostuva kokonaisuus

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: TkT Tiina Leiviskä

Työssä oppimista: Ei.

477208S Biojalostamot

Biorefineries

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa luokitella ja arvioida state-of-the-art –teknologiat biopolttoaineiden, biokemi-kaalien ja energian tuottamiseksi erityisesti nonwood-lignoselluloosasta. Hän osaa päätellä teknologiset ja taloudelliset biojalostamoiden kehitystyön haasteet ja soveltaa kestävän kehityk-sen periaatteita painottavia biojalostamoiden suorituskyvyn arviointikriteerejä.

Sisältö: Historiallinen tausta. Energian tuotan-non raaka-ainevarat: fossiiliset ja biomassa. Liikenteen energiantuotanto ja biopolttoaineet. Teknologiasukupolvet. Biojalostamot ja niiden luokittelu. Nonwood-lignoselluloosapohjaiset biojalostamot. Biokemikaalituotanto. Biojalos-tamoiden kehitystyö – tekniset, taloudelliset ja ympäristönäkökulmat. Biojalostamoiden kaupal-listuminen.

PYO 240

Järjestämistapa: Kontaktiopetus ja ryhmittäin tehtävät kurssitehtävät

Toteutustavat: Kontaktiopetus 25h ja itsenäis-tä opiskelua 55h. Toteutetaan joka toinen vuosi.

Kohderyhmä: Prosessisuunnittelun syventy-miskohteen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Prosesseissa esiintyvien ilmiöiden ja operaatioiden tuntemus

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Osa Prosessisuunnittelun moduulia

Oppimateriaali: Luennoilla jaettava materiaa-li.

Suoritustavat: Tentti. Harjoitustyö vaikuttaa arvosanaan.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: prof. Juha Tanskanen

Työssä oppimista: Ei.

477209S Chemical Process Simula-tion

Credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Periods 2-3.

Learning outcomes: The student has the ability to convert a process flow diagram into a form compatible with process simulation soft-ware. She/he has skills to evaluate realistic process conditions in a typical chemical process. The student can apply proper thermodynamic property models for simulation purposes. She/he can name the advantages and disad-vantages of using the sequential modular solving approach in chemical process modelling and simulation. She/he is capable of solving a com-puter simulation case for a typical chemical process. The student is able to analyze the simu-lation results with respect to realistic values.

Contents: The architecture of a process simula-tor. Thermodynamic property models and databanks. Degrees of freedom analysis. Steady-state simulation. Sequential modular, and equa-tion-oriented approach in simulation. Numerical solving methods. Heuristics for chemical process simulation.

Mode of delivery: Lectures, introductory examples and group exercises with process simulation software.

Learning activities and teaching methods: Lec-tures 16h and self-study 114h

Target group: Master’s students in Process Design and Chemical Engineering orientations

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-site: 477204S Chemical Engineering Thermody-namics or equivalent knowledge.

Study materials: Material distributed on lectures. Additional literature, Turton, R., Bailie, R.C., Whiting, W.B. & Shaeiwitz, J.A.: Analysis, synthesis, and design of chemical pro-cesses. 3rd Ed. Prentice Hall. (Parts) ISBN 0-13-512966-4.

Assessment methods and criteria: Group exercise reports and an individual exam.

Grading: Scale 1-5

Responsible person: University Teacher Jani Kangas

5.6. Lämpö- ja

diffuusiotekniikan

laboratorio

477301A Liikkeensiirto

Momentum Transfer

Laajuus: 3 op

PYO 241

Opetuskieli: Suomi, voidaan suorittaa englan-niksi kirjatenttinä.

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodissa 4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa määritellä viskositeetin arvoja puhtaille aineille ja seoksille sekä kykenee arvi-oimaan lämpötilan ja paineen vaikutusta viskosi-teettiin. Hän tunnistaa virtaavaan aineen ja kiin-teän kappaleen välisen vuorovaikutuksen ja osaa erotella niihin vaikuttavat voimat, niiden suunnat sekä laskea niiden suuruudet. Hän osaa muodos-taa liiketaseiden avulla virtausyhtälöitä ja ratkais-ta niiden perusteella virtauksen nopeusjakauman, tilavuusvirtauksen sekä painehäviön suuruudet. Hän osaa erottaa laminaarisen ja turbulenttisen virtauksen toisistaan sekä käyttää eri virtaustiloi-hin soveltuvia valmiita yhtälöitä. Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella putkistoja ja muita yksinkertaisia prosessilaitteita virtausteknisesti.

Sisältö: Viskositeetti. Liikkeensiirron mekanis-mit. Differentiaalisten liiketaseiden muodosta-minen ja ratkaisu. Kitkakerroin. Makrotaseet. Tietokonepohjaisen virtauslaskennan (CFD) periaatteet.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 20 h, harjoituksia 15 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 10 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskeli-jat.

Esitietovaatimukset: Esitietona tarvitaan differentiaaliyhtälöiden ratkaisumenetelmien tuntemusta.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N., Transport phenomena, John Wiley & Sons, 1976, 780 p.

Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A., Virtausteknii-kan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo, 1987, 194 p. Coulson, J.F. et al., Chemical engineering vol.1, 4th ed., Pergamon Press, 1990. 708 p. Shaw, C.T., Using computational fluid dynamics, Prentice Hall, 1992, 251 p.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eero Tuo-maala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477302A Lämmönsiirto

Heat Transfer

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi, voidaan suorittaa englan-niksi kirjatenttinä

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodissa 5.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija tietää mitä tapahtuu kun lämpö johtuu, kulkeutuu tai säteilee. Oppimisen seura-uksena opiskelija osaa kuvata lämmönsiirtoa differentiaalisilla energiataseilla ja niihin oleelli-sesti kytkeytyvillä liiketaseilla. Suuremmissa puitteissa opiskelija kykenee ratkaisemaan käy-tännön lämmönsiirto-ongelmia makrotasolla korreloimalla lämmönsiirtokertoimia dimensiot-tomiin virtaus- ja aineominaisuuksiin. Näiden siirtokerrointen avulla hän pystyy mitoittamaan lämmönsiirtolaitteita, erityisesti lämmönvaihti-mia, ja valitsemaan erityyppisistä sopivimmat ja edullisimmat. Laajoja lämmönsiirtoverkkoja

PYO 242

suunnitellessaan ja laitteistokuluja minimoides-saan hän osaa pinch-menetelmän avulla optimoi-da taloudellisuutta lämmönvaihtimien lukumää-rää vähentämällä ja kokonaisenergiankulutuksen laatua alentamalla. Vertaillessaan lämpöenergias-ta hyödyksi saatua mekaanista työmäärää hän osaa soveltaa eksergia-periaatetta ja jakaa sen perusteella energian käytöstä koitunet kustan-nukset jalostusasteen perusteella oikeissa suhteis-sa.

Sisältö: Lämmönsiirron mekanismit. Differenti-aalisten lämpötaseiden muodostaminen ja ratkai-su. Lämmönsiirtokerroin. Makrotaseet. Läm-mönvaihdintyypit ja oikean tyypin valinta. Läm-mönvaihtimien mitoitus ja suunnittelu. Lämmönsiirtoverkkojen suunnittelu pinch-tekniikan avulla. Lämpövirtojen eksergia-analyysi.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 20 h, harjoituksia 15 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 10 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskeli-jat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoa 477301A Liikkeensiirto.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons, 1976, 780 s.; Linnhoff, B. et al.: A User Guide on Process Integration for the Efficient Use of Energy, The Institution of Chemical Engineers, 1987, 247 s.

Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A., Virtausteknii-kan, lämmönsiirron ja aineensiirron perusteet, 496, Otakustantamo, 1987, 194 s.; Coulson, J.F. et al.: Chemical Engineering vol.1, 4th ed.,

Pergamon Press, 1990. 708 s.; Peters, M.S. &Timmerhaus, K.D.: Plant Design and Econom-ics for Chemical Engineers, 4th ed., McGraw-Hill, 1991, 910 s.; Sussman, M.V.; Availability (exergy) Analysis, Mulliken House, 1985, 94 s.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eero Tuo-maala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477303A Aineensiirto

Mass Transfer

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi, voidaan suorittaa englan-niksi kirjatenttinä.

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodissa 1.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää diffuusion ilmiönä ja siihen vaikuttavat tekijät. Hän osaa mallintaa aineensiirtoa yksinkertaisissa tilanteissa Fick'in ja Maxwell-Stefanin diffuusiolakien avulla ja ver-tailla mallien eroja. Opiskelija osaa käyttää diffe-rentiaalisia ainetaseita diffuusion mallintamisessa ja tunnistaa turbulenttisen systeemin aineensiir-ron erityispiirteet. Hän tunnistaa eri siirtoilmiöi-den merkityksen aineensiirtolaitteissa ja osaa mitoittaa karkeasti absorptiossa käytettäviä laitteita.

Sisältö: Diffuusio. Fickin ja Maxwell-Stefanin diffuusiolait. Aineensiirto yksinkertaisissa sys-teemeissä. Differentiaaliset ainetaseet. Aineen-siirtomallit turbulenttisysteemeille. Aineensiirto rajapinnoilla. Absorptio. Kiintoaineen kuivaus.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

PYO 243

Toteutustavat: Luentoja 20 h, harjoituksia 15 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 10 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskeli-jat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto ja 477302A Lämmönsiirto.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: Bird, R.B., Stewart, W.E. & Lightfoot, E.N.: Transport Phenomena, John Wiley & Sons 1976, 780 s.; King, C.J.: Separa-tion Processes, McGraw-Hill 1980, 850 s.; Wesselingh, J.A. & Krishna R.: Mass Transfer, Ellis Horwood 1990, 243 s.

Oheiskirjallisuus: Jokilaakso, A.: Vir-taustekniikan, lämmönsiirronjaaineensiir-ronperusteet, 496, Otakustantamo 1987, 194 s.; Coulson, J.M. et. al.: Chemical Engineering vol. 1, 4th ed., Pergamon Press 1990, 708 s.; McCa-be, W.L. et. al.: Unit Operations of Chemical Engineering, 5th ed., McGraw-Hill 1993, 1130 s.

Suoritustavat: Tentti tai jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Kaisu Ainas-saari

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477304A Erotusprosessit

Separation Processes

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi, voidaan suorittaa englan-niksi kirjatenttinä.

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodeissa 1-2.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa ai-neensiirtoon perustuvien erotusprosessien ase-man prosessi- ja ympäristöteknologiassa. Hän osaa ratkaista monivaihe-erotusten faasitasapai-nolaskuja binääriseoksille. Opiskelija osaa selit-tää, mihin ilmiöihin perustuvat seuraavat ero-tusmenetelmät: tislaus, absorptio, strippaus, neste-nesteuutto, ylikriittinen uutto, kiteytys, adsorptio, kromatografiaerotukset, kalvoerotuk-set ja reaktiivisen erotusoperaatiot. Hän tunnis-taa prosesseissa käytettävät laitteet ja osaa ver-tailla menetelmiä keskenään heurististen sääntö-jen avulla.

Sisältö: Erotuksen perusteet. Erotusprosessit prosessi- ja ympäristöteknologiana. Faasitasapai-nomallit. Yksivaiheiset tasapainoprosessit. Moni-vaiheprosessien mallit ja suunnittelu. Tislaus. Absorptio ja strippaus. Neste-nesteuutto ja ylikriittinen uutto. Kiteytys. Adsorptio. Kroma-tografiaerotukset. Kalvoerotukset. Reaktiiviset erotusoperaatiot. Erotusprosessien valintaan vaikuttavat tekijät. Erotusmenetelmän valinta, erotussekvenssien synteesi ja suunnittelu sekä heuristiset suunnittelumenetelmät. Erotuspro-sessien energiatekniikka. Ilmiöintegrointi.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään kahden periodin aikana.

Toteutustavat: Luentoja 40 h, harjoituksia 20 h, pienissä ryhmissä tehtävät kotitehtävät 16 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat, sivuaineopiskeli-jat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto, 477302A Lämmönsiirto ja 477303A Aineensiirto.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-

PYO 244

seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: King, C.J.: Separation Pro-cesses. New York 1980, McGraw-Hill Inc., 850 s.; Noble, R.D. & Terry, P.A.: Principles of Chemical Separations with Environmental Ap-plications. Cambridge 2004, Cambridge Univer-sity Press.321 s.

Oheiskirjallisuus: Henley, E.S. &Seader, J.D.: Equilibrium Stage Separation Operations in Chemical Engineering. New York 1981, John Wiley & Sons, 742 s.; McCabe, W.L., Smith, J.C. &Harriott, P.: Unit Operations of Chemical Engineering, 5th ed. Singapore 1993, McGraw-Hill, 1130 s.; Rousseau, R.W., Handbook of Separation Process Technology. New York 1987, John Wiley & Sons, 1010 s.

Suoritustavat: Kotitehtävien suorittaminen vaikuttaa arvosanaan. Välikokeet tai lopputentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: professori Riitta Keiski

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477305S Virtausdynamiikka

Flow Dynamics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi, voidaan suorittaa englan-niksi kirjatenttinä.

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodissa 2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää mitä tarkoitetaan virtausilmiöiden matemaattisella mallintamisella tietokonepohjaisella numeerisella virtauslasken-nalla (CFD) ja laskentatulosten kokeellisella validoinnilla. Hän osaa muodostaa fluidien vir-

tausta kuvaavat osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja osaa ratkaista ne geometrialtaan yksinkertaisissa systeemeissä käyttäen differenssi-, elementti- ja kontrollitilavuusmenetelmiä. Lisäksi hän osaa muodostaa ja ratkaista rakeisen materiaalin virtausta kuvaavat yhtälöt molekyylidynamiikan teorian avulla. Hän osaa valita laskentatulosten validoinnissa käytettävät peruskoejärjestelyt sekä yleisimmät virtauksien ominaisuuksia kuvaavien suureiden mittaamiseen käytettävät menetelmät. Kurssin jälkeen opiskelija osaa mallintaa yksin-kertaisia virtaustilanteita sekä suunnitella koejär-jestelyn mittauksineen laskentatulosten tarkista-mista varten.

Sisältö: Virtausdynamiikan yhtälöt. Osittaisdif-ferentiaaliyhtälöiden matemaattisen käyttäytymi-sen vaikutus virtauslaskennassa. Diskretointi. Laskentaverkot ja niiden muunnokset. Differens-simenetelmä. Tulosten graafinen esittäminen. Turbulenssin mallittaminen. Elementtimenetel-mä. Vapaan reunan ongelma. Kontrollitilavuus-menetelmä. Molekyylidynamiikka. Kokeellinen virtausdynamiikka.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 25 h, harjoitustyö 15 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477301A Liikkeensiirto, 031019P Matriisialgebra ja 031022P Numeeriset mene-telmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: Anderson, J.D.: Computa-tional Fluid Dynamics. Hämäläinen, J. & Järvi-nen, J.: Elementtimenetelmä virtauslaskennassa. Versteeg, H.K. & Malalasekera, W.: An Intro-

PYO 245

duction to Computational Fluid Dynamics. Pöschel, T. & Schwager, T.: Computational Granular Dynamics. Tavoularis, S.: Measure-ments in Fluid Mechanics. Oheiskirjallisuus: Shaw, C.T.: Using Computa-tional Fluid Dynamics; Nakayama, Y. & Bou-cher, R.F.: Introduction to Fluid Mechanics; Haataja, J., Käpyaho, J. &Rahola, J.: Numeer-isetmenetelmät. Rathakrishnan, E.:Instrumentation, Measurements, and Expe-riments in Fluids.

Suoritustavat: Tentti tai oppimispäiväkirja ja pakollinen pienissä ryhmissä laskentaohjelmistol-la tehtävä harjoitustyö.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta

Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Esa Muu-rinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477306S Non-ideal Reactors

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn semester during 3rd period.

Learning outcomes: After completing the course the student can analyse the effect of non-ideal mixing conditions on the behaviour of a reactor. He/she is capable of explaining the mechanisms of heterogeneous reactions, espe-cially with methods that are used to analyse the effect of mass and heat transfer on the observed kinetics of heterogeneous reactions. The student has rudimentary skills to conduct demanding reactor analysis and to design heterogeneous reactors.

Contents: Mixing models of a flowing material. Residence time distribution theory. Heteroge-neous catalysis and biochemical reactions: mech-

anisms, mass and heat transfer, and reactor design. Gas-liquid reactions: mechanisms, mass transfer, and reactor design. Design heuristics. Microreactors.

Mode of delivery: Lectures including exercis-es.

Learning activities and teaching methods: Lectures 35 h, exercises 12 h, homework 12 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: Courses 477201A Energy and Material Balances and 477202A Reactor Analysis are recommended beforehand.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Nauman, E.B.: Chemical Reactor Design. New York, John Wiley & Sons.1987; Winterbottom, J.M. & King, M.B. (Editors) Reactor Design for Chemical Engi-neers. Padstow 1999, T.J. International Ltd. 442 s.

Additional literature: Gianetto, A. &Silveston, P.L.: Multiphase Chemical Reactors: Theory, Design, Scale-up. Hemisphere, Washington, D. 1986; Froment, G. & Bischoff, K.B.: Chemical Reactor Analysis and Design. New York, John Wiley & Sons. 1990; Hessel, V., Hardt, S. &Löwe, H.: Chemical Micro Process Engineer-ing. Weinheim 2004, Wiley-VHC Verlag GmbH & Co. 674 p, Salmi, T., Mikkola, J.-P.&Wärnå, J. Chemical reaction engineering and reactor technology. Boca Raton 2011, CRC Press, 615 p.

Assessment methods and criteria: Exami-nation. Homework assignments affect the course grade.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Riitta Keiski

Work placements: No

PYO 246

Other information: By means of the residence time distribution theory, students adopt a way of thinking in modeling which is based on the concept of probability.

477307S Research Methodology

ECTS credits: 2 or 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn and spring semesters during periods 2-6.

Learning outcomes: After the course the student is able to define the role of research and different stages of research work. The student is also able to classify the stages and the subtasks of research work as well as important elements related to research, i.e. literature search, exper-imental work, and data processing. In addition, the student can evaluate the amount of work needed in research stages. The student can write scientific text and use references appropriately. The student also has the ability to recognise ethical issues related to research and analyse the meanings of those. He/she can use the principles of good scientific practises and is able to apply knowledge to research work.

Contents: 1) Science and research politics. 2) Research education. 3) Fundamentals of philoso-phy of science. 4) Starting research work: re-search types, funding, the process of research work, finding the research area, choosing the research topic, information sources. 5) Research plan and collecting data, experimental methods and significance of the variables, systematic experimental design, collecting experimental data, test equipment, reliability of the results, problems in laboratory experiments, modelling and simulation. 6) Mathematical analysis of results. 7) Reporting: writing a scientific text, referring, writing diploma, licentiate and doc-toral theses, or reports. 8) Other issues connect-ed to research work: ethical issues, integrity, and

future. 9) Examples of scientific research in practice.

Mode of delivery: Miniproject based on lectures in Optima during autumn term, contact lectures, laboratory training period during spring term.

Learning activities and teaching methods: Contact lectures 6 h, miniproject 15 h, training period 70 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: None

Recommended optional programme components: -

Study materials: Melville, S & Goddard, W: Research Methodology; An Introduction for Science and Engineering Students. Kenwyn 1996, Juta & Co. Ltd. 167 p. Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: Tutki ja kirjoita. Jyväskylä 2004, GummerusKirjapaino Oy. 436 p. Material introduced in the lectures.

Additional literature : Paradis, J.G. & Zimmer-mann, M.L.: The MIT Guide to Science and Engineering Communication, 2nd ed. Cambrid-ge 2002, The MITPress, 324 p. Nykänen, O.: Toimivaa tekstiä, Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki 2002, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK.212 p.

Assessment methods and criteria: Optima exercises (miniproject) and laboratory training.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University lecturer Mika Huuhtanen

Work placements: No

Other information: The objective of the course is to familiarise the student with scientific research, scientific methods and data handling, especially in process and environmental engi-neering. The course will give the student the basis to do the research work and motivates

PYO 247

him/her to begin post-graduate studies. The course gives the student team working skills and increases the co-operation between the students and the research and teaching staff. The students are exposed to experiences in co-operation between different fields of science, industry, and other universities and laboratories, as well as the skills for doctoral studies.

2 cr gained when only Optima period (in au-tumn semester) is finalized. Full 5 cr include both Optima and training periods.

477308S Monikomponenttiaineen-siirto

Multicomponent Mass Trans-fer

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi, voidaan suorittaa englan-niksi kirjatenttinä.

Ajoitus: Toteutus periodissa 5 kevätlukukaudel-la.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa muodostaa aineensiirtoa kuvaavat yhtälöt matriisimuodossa monikompo-nenttisysteemeille soveltaen Maxwell-Stefan -teoriaa ja Fick'in lakeja sekä laminaarisille että turbulenttisille systeemeille. Hän osaa myös määrittää bootstrap-relaatiot, joilla yleiset yhtä-löt sidotaan tarkasteltavaan fysikaaliseen tilantee-seen. Opiskelija osaa soveltaa myös diffuusio- ja aineensiirtokertoimien estimointimenetelmiä. Lisäksi hän osaa kuvata faasien rajapinnalla tapah-tuvaa aineensiirtoa kuvaavia teorioita. Hän osaa myös laskea fluidifaasien rajapinnan yli tapahtu-van aineensiirron aikaansaamia monikomponent-tisia faasitasapainoja tilanyhtälöiden ja aktii-visuuskerroinmallien avulla sekä tuntee yleisim-mät höyry-nestetasapainon mittaamiseen käytettävät menetelmät sekä mittaustulosten luotettavuuden arviointimenetelmät. Kurssin jälkeen opiskelija osaa soveltaa aineensiirto- ja faasitasapainomalleja diffuusioon perustuvien

monikomponenttiprosessien (mm. tislaus ja kondensointi) mallintamiseen ja suunnitteluun.

Sisältö: Maxwell-Stefan yhtälöt. Fick'in laki. Diffuusiokertoimien estimointi. Laskenta moni-komponenttisysteemeissä. Aineensiirtokertoi-met. Filmiteoria. Aineensiirtomallit dynaamisille systeemeille. Aineensiirto turbulenttisissa virta-uksissa. Samanaikainen aineen- ja lämmönsiirto. Höyry-neste -tasapaino ja sen kokeellinen mää-rittäminen. Aineensiirtomallit monikomponent-titislauksessa. Höyryseosten kondensoituminen.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 30 h, harjoitukset 8 h ja harjoitustyö 15 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan opintojaksoja 477303A Aineensiirto, 477304A Erotusprosessit ja 031019P Matriisialgebra.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: Taylor, R. & Krishna, R.: Multicomponent Mass Transfer; Henley, E.J. & Seader, J.D.: Equilibrium-stage Separation Operations in Chemical Engineering. Oheiskirjallisuus: Walas, S.M.: Phase Equilibria in Chemical Engineering.

Suoritustavat: Tentti tai oppimispäiväkirja sekä pakollinen pienissä ryhmissä laskentaohjel-mistolla tehtävä harjoitustyö.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa asteikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta

Vastuuhenkilö: laboratorioinsinööri Esa Muu-rinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

PYO 248

477309S Process and Environmen-tal Catalysis

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn semester, during 2nd period.

Learning outcomes: After the course the student is able to define the fundamentals and history of catalysis and he/she can explain the economical and environmental meaning of catalysis. The student is capable of specifying the design, selection and testing of catalysts and catalytic reactors and processes. He/she is able to explain the most important industrial catalytic processes, the use of catalysts in environmental technology, catalyst research and the significance of an interdisciplinary approach in the prepara-tion, development and use of catalysts. He/she recognises the connection between catalysis and green chemistry and the role of catalysis in sustainable processes and energy production.

Contents: Definition of catalysis and a catalyst, history of catalysis, economical, social and envi-ronmental meaning. Preparation of catalysts, principles, selection, design and testing of cata-lysts and catalytic reactors. Kinetics and mecha-nisms of catalytic reactions, catalyst deactivation. Industrially important catalysts, catalytic reac-tors and catalytic processes. Environmental catalysis.Catalysts in air pollution control and purification of waters and soil.Catalysis and green chemistry.Catalysis for sustainabil-ity.Principles in the design of catalytic processes.

Mode of delivery: Lectures including design exercises.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h, exercises 10 h and homework 30 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process and Envi-ronmental Engineering I, 488011P Introduction to Environmental Engineering, 780109P Basic Principles in Chemistry and 477306S Non-ideal reactor are recommended beforehand.

Recommended optional programme compo-nents: -

Study materials: Lecture handout; Richard-son, J.T.: Principles of Catalyst Development. New York. 1989, 288 pp.; Janssen, F.J.J.G. & van Santen, R.A.: Environmental Catalysis. NIOK, Catalytic Science Series, Vol. 1. 1999. 369 pp.

Additional literature:Ertl, G., Knözinger, J. & Weitkamp, J.: Handbook of Heterogeneous Catalysis. Vol. 1-5. Weinheim. 1997, 657 p.; Thomas, J.M. & Thomas, W.J.: Principles and Practice of Heterogenous Catalysis. Weinheim 1997. 657 pp.; Somorjai, G.A.: Surface Chemis-try and Catalysis. New York 1994, 667 pp.; van Santen, R.A., van Leuwen, P.W.N.M., Mouljin, J.A. & Averill, B.A.: Catalysis: An Integrated Approach, 2nd ed. Studies in Surface Science and Catalysis 123. Amsterdam 1999, Elsevier Sci. B.V. 582 pp.

Assessment methods and criteria: Written examination and homework.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Post-doctoral research fellow Tanja Kolli

Work placements: No

Other information: -

477310S Advanced Catalytic Pro-cesses

PYO 249

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during5th period every even year.

Learning outcomes: After completing the course the student can explain the interdiscipli-nary connection of catalysis with material and surface science, define new catalyst preparation methods and application areas, catalytic reaction and process engineering, and methods in catalyst research (experimental and computational methods). He/she is also able to design and do research work by emphasising research methods and innovations in catalysis. He/she is able to explain the latest knowledge connected to cata-lyst research and applications. He/she is also capable of explaining the relation and differences between heterogeneous, homogeneous and biocatalysis.

Contents: The course contents is divided into the following themes 1) surface chemistry and catalysis, 2) new catalyst preparation methods, 3) catalysis for a sustainable production and energy, and green chemistry and engineering and catalysis, 4) design of catalysts and catalytic processes (reactor and process intensification, process improvements, new catalysts and cata-lytic processes, new opportunities by catalysis), 5) phenomena integration and catalysis and 6) new innovations in catalyst research.

Mode of delivery: Lectures and a seminar work

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h, seminar work 25 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477309S Process and Environmental Catalysis and 488204A Air Pollution Control Engineer-ing.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Thomas, J.M. & Thomas, W.J.: Principles and Practice of Heterogeneous Catalysis. Weinheim 1997. 657 p.; Somorjai, G.A.: Surface Chemistry and Catalysis. New York 1994. 667 p.; Van Santen, R.A., van Leuwen, P.W.N.M., Moulijn, J.A. & Averill, B.A.: Catalysis: An Integrated Approach, 2nd. edition. Research Articles.

Further literature: Ertl, G., Knözinger, H. &Weitkamp, J.: Handbook of Heterogeneous Catalysis. Vol. 1-5. Weinheim 1997; Morbidelli, M., Gavriilidis, A. &Varma, A.: Catalyst De-sign, Optimal Distribution of Catalyst in Pellets, Reactors, and membranes. New York 2001, Cambridge University Press. 227 p.; Anastas, P.T. & Crabtree, R.H. (eds.): Green catalysis, volume 2: Heterogeneous Catalysis. Weinheim 2009, 338 p.

Assessment methods and criteria: Written examination and a seminar work including re-porting and presentation.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University researcher Satu Ojala

Work placements: No

Other information: -

477311S Advanced Separation Pro-cesses

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during6th period every even year.

Learning outcomes: After completing the course the student is able to review the most recent methods and techniques for separation and purification of components and products, e.g. in the chemical, food, and biotechnology industries. He/she is able to define the principles

PYO 250

of green separation processes and their research status and potentiality in industrial applications.

Contents: The course is divided into lectures given by visiting experts from different fields (industry, research institutes and universities) and seminars given by students and senior re-searchers. The lectures open up the newest innovations in separation and purification tech-nologies. The lectures can include for example the following themes: Phenomena in Supercriti-cal fluid extraction, Pressure-activated mem-brane processes, Reverse osmosis, Nanofiltra-tion, Ultrafiltration, Microfiltration, Pervapora-tion, Polymer membranes, Dialysis, Electrolysis and Ion-exchange, Forces for adsorption and Equilibrium adsorption isotherms, Sorbent materials and heterogeneity of surfaces, Predict-ing mixture adsorption, Rate processes in ad-sorption/adsorbers and adsorber dynamics, Cyclic adsorption processes, Temperature and pressure swing adsorption. Innovative separation methods, Phenomena integration, New hybrid materials as separation agents. Fluids and their application in gas extraction processes, Solubility of compounds in supercritical fluids and phase equilibrium.Extraction from solid substrates: Fundamentals, hydrodynamics and mass transfer, applications and processes (including supercriti-cal water and carbon dioxide). Counter-current multistage extraction: Fundamentals and meth-ods, hydrodynamics and mass transfer, applica-tions and processes. Solvent cycles, heat and mass transfer, methods for precipita-tion.Supercritical fluid chromatog-raphy.Membrane separation of gases at high pressures.The topics of the course seminars will change annually depending on the research relevance.

Mode of delivery: With the lectures the students will familiarize themselves to the latest research publications.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h, seminar work 25 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477304A Separation Processes and 477308S Multicomponent Mass Transfer are recommend-ed beforehand.

Recommended optional programme components: -

Study materials: The course literature will be chosen when the course is planned. Latest scien-tific research articles.

Further literature: Green Separation Processes, Edited by: Afonso, A.M. & Crespo, J.G. 2005 Wiley-VCH, Separation Processes in the Food and Biotechnology Industries, Edited by: Gran-dison, A.S. & Lewis, M.J. 1996 Woodhead Publishing.

Assessment methods and criteria: Portfolio orwritten examination and a seminar work including reporting and presentation.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Riitta Keiski

Work placements: No

Other information: -

477321S Research Ethics

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during4th period.

Learning outcomes: After the course the student is capable of explaining the meaning of research ethics and good scientific practice including honesty, conscientiousness and preci-sion in research work. The student is able to plan, carry out and report his/her research work, and is aware of the rights and duties of a

PYO 251

researcher and their actions and respect towards other researchers. The student is able to recog-nise misconduct and fraud in scientific practices and has an awareness of how to handle miscon-duct.

Contents: Ethically good research, Scientific community and ethical problems in research work. Professional ethics of a researcher and an engineer. Good scientific practices and handling of misconduct and fraud in science. Regulations and rules. Definitions, Characteristic features of science, Research results and responsible persons in scientific work, Ethics and research ethics, Professional ethics of a researcher, Research ethics in Finland and globally, Instructions for preventing, handling and examining misconduct and fraud in good scientific practices and scien-tific research, Good scientific practices and responsibility in performing research, Good practices in selecting the research problem, collecting the material, planning and performing the research, publishing, using and applying the results, Protection of a researcher under the law, Examples and statistics.

Mode of delivery: Lectures and team work.

Learning activities and teaching methods: Lec-tures 25 h, practical work 15 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: -

Study materials: Clarkeburn, H. & Mustajoki, A. Tutkijan arkipäivän etiikkaa. Tampere 2007, Vastapaino.319 p., Good scientific practice and procedures for handling misconduct and fraud in science. Helsinki 2002, TENK, National Adviso-ry Board on Research Ethics.,Guidelines for the Prevention, Handling and Investigation of Mis-conduct and Fraud in Scientific Re-search.Helsinki 1998, TENK, National Advisory Board on Research Ethics., Martin, M.W. &Schinzinger, R. Ethics in Engineering, 4th

Edition. New York, 2005, McGraw Hill Co. 339 p.

Additional literature: Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. & Sorvali, I. Etiikkaa ihmistieteille. Tietolipas 211, Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006. 428 p., Pietilä, A.-M. & Länsi-mies-Antikainen, H. (Toim.) Etiikkaa monitie-teisesti, Pohdintaa ja kysymyksiä. Kuopio 2008, Kuopio University Publications F. University Affairs 45.224 p.

Assessment methods and criteria: Practical work assignments affect the course grade. Exam-ination and a learning diary.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Riitta Keiski

Work placements: No

Other information: -

5.7. Prosessimetallurgian

laboratorio

477401A Termodynaamiset tasa-

painot

Thermodynamic Equilibria

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa määrittää kemiallisia reak-tiotasapainoja teollisiin prosesseihin liittyvissä systeemeissä sekä osaa mieltää tasapainojen merkityksen osaksi prosessien analyysiä, suunnit-telua ja hallintaa. Tähän liittyen hän osaa autta-vasti muokata todellisiin prosesseihin liittyvät ei-

PYO 252

matemaattisesti ratkaistavat teknilliset ongelmat sellaiseen muotoon, että niiden ratkaisussa voi-daan hyödyntää sovellettua reaktiotermodyna-miikkaa (l. ns. systeemin mielekäs määrittely) esimerkiksi tasapainolaskentaohjelmistoja hyö-dyntäen.

Sisältö: Entalpian, entropian ja Gibbsin energi-an käsitteet ja olosuhderiippuvuudet. Kemialli-nen tasapaino. Faasitasapaino. Aktiivisuus ja aktiivisuuskerroin. Tasapainon määrittäminen tasapainovakio- ja minimointimenetelmin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kontaktiopetus (yhteensä 20 tuntia), mikroluokkaharjoitus (2 tuntia; pakolli-nen) sekä kontaktiopetuksen ulkopuolisella ajalla suoritettavat tehtävät.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan kursseja ’Kemian perusteet’ ja ’Taselaskenta’ vastaavia tietoja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa opintokokonaisuutta, jossa hyödynnetään fysikaalista kemiaa prosessi- ja ympäristöteknii-kan sovelluskohteisiin. Kurssi kuuluu juontee-seen, jonka tavoitteena on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa tarvittavia taito-ja.

Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä mate-riaali. Saatavissa kurssin www-sivulta.

Suoritustavat: Oppimispäiväkirja/portfolio (sis. teoria- ja laskutehtäviä) sekä pienissä ryh-missä laskentaohjelmistolla tehtävä harjoitustyö työselostuksineen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eetu-Pekka Heikkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

477402A Kiinteät epäorgaaniset materiaalit

Solid Inorganic Materials

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa nimetä tärkeimmät epäor-gaaniset kiinteät materiaalit (metallit ja yhdis-teet) ja niiden käyttökohteet. Hän osaa kuvailla materiaalien yhteiskunnallista merkitystä, tuo-tantoketjuja ja ympäristövaikutuksia. Opiskelija tuntee materiaalin karakterisointimenetelmiä ja osaa kuvailla materiaalien olemusta, rakennetta ja ominaisuuksia sekä niiden välisiä vuorovaiku-tuksia sekä vertailla ja luokitella materiaaleja näiden perusteella. Opiskelija ymmärtää raken-teellisen tarkastelun merkityksen arvioitaessa kiinteän materiaalin ominaisuuksia ja aineiden välisiä vuorovaikutuksia materiaalia käytettäessä tai prosessoitaessa.

Sisältö: Epäorgaaniset kiinteät materiaalit (me-tallit ja yhdisteet) ja niiden käyttö, raaka-ainehuolto, jalostusketjut, ja ympäristövaikutuk-set sekä merkitys yhteiskunnalle. Kiinteiden materiaalien olemus, rakenne ja ominaisuudet sekä rakenteen vaikutus aineen ominaisuuksiin. Materiaalin karakterisointi. Esimerkkeinä kiinte-ät materiaalit prosessiteollisuuden raaka-aineina ja tuotteina (teräs ja betoni).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kontaktiopetus (yhteensä 36 tuntia)

Kohderyhmä: Prosessitekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei vaadittavia esitietoja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi toimii alustuksena syventäviin metallurgian opintoihin sekä tarjoaa materiaalilähtöisen näkö-kulman teollisten prosessien tarkasteluun. Lisäksi se kuuluu juonteisiin, joiden tavoitteina on oppia ilmiöpohjaisessa mallinnuksessa ja suunnittelussa

PYO 253

sekä tuotannollisen toiminnan kokonaisuuksien hallinnassa tarvittavia taitoja.

Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä mate-riaali. Saatavissa kurssin www-sivulta.

Suoritustavat: Tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Pekka Tanskanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477412S Ilmiömallinnus prosessi-metallurgiassa

Phenomena-based Modelling in Extractive Metallurgy

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa käyttää ilmiömallinnukseen liittyviä tutkimusmenetelmiä prosessimetallurgi-sessa tutkimus- ja kehitystyössä (esim. määrittää laskennallisesti termodynaamisia tasapainoja metallurgisiin prosesseihin liittyvissä ongelmissa, lukea ja laatia tasapainopiirroksia ja sähkökemial-listen reaktioiden kuvaamiseen käytettyjä kuvaa-jia, arvioida pinta- ja rajapintajännityksiä sekä niiden merkitystä metallurgisissa prosesseissa, kuvailla sulkeumien roolia metallien valmistuk-sessa, kuvailla metallurgisten kuonasulien raken-netta sekä kuonien rakenteeseen ja ominaisuuk-siin vaikuttavia tekijöitä, arvioida sulamis- ja jähmettymisilmiöitä esim. tasapainopiirroksia hyödyntäen, jne.). Edellä mainitut osaamista-voitteet ovat esimerkkejä, koska kurssiin liittyvät tehtävät vaihtelevat vuosittain ja siksi yksityis-kohtaisemmat osaamistavoitteet määritetään joka vuosi erikseen.

Sisältö: Metallurgisten prosessien kannalta keskeisten kemiallisten ja fysikaalisten ilmiöiden mallinnukseen ja kuvaukseen käytetyt mallit ja menetelmät (mm. termodynamiikka, kinetiikka, pintailmiöt, rakennemuutokset, siirtoilmiöt). Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Yhdisteiden stabiilisuudet ja niiden tarkastelu graafisesti. 2. Metallurgisten sulien termody-naaminen mallinnus. 3. Laskennallinen termo-dynamiikka. 4. Sähkökemiallisten reaktioiden termodynaaminen ja kineettinen tarkastelu. 5. Korroosio. 6. Poltto ja palaminen. 7. Pinnat ja pinta-ilmiöt 8. Metallurgiset kuonat ja niiden rakenne. 9. Sulaminen ja jähmettyminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 9 kpl) ja niiden tekoa tukeva kon-taktiopetus (yhteensä 90 tuntia), joka pitää sisällään mm. luentoja, laskuharjoituksia ja mik-roluokkaharjoituksia.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgian moduulin suorittavat opiskelijat opintosuunnasta ja syven-tymiskohteesta riippumatta.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjel-man kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tieto-ja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suori-tusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi muodostaa prosessimetallurgian syventävät opinnot yhdessä opintojaksojen 477413S ja 477414S kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 9 kpl).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eetu-Pekka Heikkinen

Työssä oppimista: Ei

PYO 254

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

477413S Metallurgisen tutkimuksen

kokeelliset menetelmät

Experimental Research in Ext-ractive Metallurgy

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija tuntee keskeisimmät kokeelliset ja analyyttiset menetelmät, joita tarvitaan metal-lurgisessa tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä materiaalien tutkimisessa. Opiskelija osaa hah-mottaa tutkimusongelmia, eritellä oleellisia tutkimuskohteita, tehdä taustaselvitykset ja valita sopivimmat tutkimus- ja analyysimenetelmät sekä toteuttaa tutkimuksen ja raportoinnin laadi-tussa aikataulussa. Lisäksi opiskelija osaa havain-noida ja ymmärtää metallurgiaan liittyviä ilmiöi-tä, niiden vuorovaikutuksia ja seurauksia. Kurs-siin liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritel-lään joka vuosi erikseen.

Sisältö: Yleisimmät materiaalin modifiointiin ja käyttäytymiseen (hapettuminen, pelkistyminen, sulaminen, pintailmiöt ja reaktiokinetiikka) liittyvät kokeelliset tutkimus- ja analyysimene-telmät. Tutkimusongelman hahmottaminen ja tutkimuskohteen rajaus, taustaselvityksen ja tutkimussuunnitelma teko, kokeiden suoritus, tulosten analysointi, raportointi ja esittely.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät, harjoitustyöt ja näiden raportointi ja tulosten esittely sekä niiden tekoa tukeva kontak-tiopetus (yhteensä 90 tuntia), joka pitää sisällään mm. luentoja, laskuharjoituksia ja demonstraati-oita.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgian moduulin suorittavat opiskelijat opintosuunnasta ja syven-tymiskohteesta riippumatta.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjel-man kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tieto-ja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suori-tusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi muodostaa prosessimetallurgian syventävät opinnot yhdessä opintojaksojen 477412S ja 477414S kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät ja raportit.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Pekka Tanskanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien. Suoritustavasta johtuen kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrää voidaan joutua rajoitta-maan maksimiosallistujamäärän ollessa noin viisitoista opiskelijaa.

477414S Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus

Process Simulation in Extrac-tive Metallurgy

Laajuus: 10 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa kuvailla metallien tuotanto-

PYO 255

ketjut sekä osaa mallintaa sekä tuotantoketjuja että niihin kuuluvia yksittäisiä osaprosesseja. Lisäksi opiskelija tuntee prosessimallinnuksen reunaehdot, joita asettavat mm. mallinnettavaa prosessia koskevan mittausdatan saatavuus sekä prosessissa esiintyvien ilmiöiden tuntemus ja kyky mallintaa niitä. Kurssiin liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamistavoitteet määritellään joka vuosi erik-seen.

Sisältö: Suomen kannalta keskeiset metallien ja metalliseosten valmistusketjut ja osaprosessit sekä niiden mallinnus ja simulointi. Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Rau-dan, teräksen ja ferroseosten valmistus Suomes-sa. 2. Värimetallien valmistus Suomessa. 3. Kuonat. 4. Koksi ja muut pelkistysaineet. 5. Vuorausmateriaalit. 6. Metallurgisten prosessien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. 7. Pro-sessisimulointi. 8. Numeerinen ja fysikaalinen virtausmallinnus. 9. Prosessidatan käsittely.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät ja harjoitustyöt ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus (yhteensä 90 tuntia), joka pitää sisällään mm. luentoja ja teollisuusvierailun.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgian moduulin suorittavat opiskelijat opintosuunnasta ja syven-tymiskohteesta riippumatta.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjel-man kandidaatinvaiheen opintoja vastaavia tieto-ja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suori-tusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi muodostaa prosessimetallurgian syventävät opinnot yhdessä opintojaksojen 477412S ja 477413S kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Timo Fabritius

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

477421S Metallurginen termody-namiikka (KO)

Thermodynamics in Metallur-gy

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa käyttää kemiallisten reaktioi-den mallinnukseen liittyviä tutkimusmenetelmiä prosessimetallurgisessa tutkimus- ja kehitystyössä (esim. määrittää laskennallisesti termodynaami-sia tasapainoja metallurgisiin prosesseihin liitty-vissä ongelmissa, lukea ja laatia tasapainopiirrok-sia ja sähkökemiallisten reaktioiden kuvaamiseen käytettyjä kuvaajia, jne.). Kurssiin liittyvät teh-tävät vaihtelevat vuosittain ja siksi yksityiskohtai-semmat osaamistavoitteet määritetään joka vuosi erikseen.

Sisältö: Metallurgisten prosessien kannalta keskeisten kemiallisten ilmiöiden mallinnukseen ja kuvaukseen käytetyt mallit ja menetelmät (lähinnä termodynaamiset, mutta jossain määrin myös kineettiset tarkastelut). Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Yhdisteiden stabiilisuudet ja niiden tarkastelu graafisesti. 2. Laskennallinen termodynamiikka. 3. Metallur-gisten sulien termodynaaminen mallinnus. 4. Sähkökemiallisten reaktioiden termodynaaminen ja kineettinen tarkastelu. 5. Korroosio.

PYO 256

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 5 kpl) ja niiden tekoa tukeva kon-taktiopetus, joka pitää sisällään mm. luentoja, laskuharjoituksia ja mikroluokkaharjoituksia.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgiasta kiinnos-tuneet konetekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan konetekniikan koulutusohjelman kandidaatinvai-heen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa konetekniikan opiskelijoille suunnattuja prosessimetallurgian opintoja. Kurssiin liittyvät tehtävät ja kontaktiopetus ovat pääsääntöisesti yhteisiä prosessi- ja ympäristötekniikan opiskeli-joille suunnatun 477412S-kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät (yht. 5 kpl).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Eetu-Pekka Heikkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

477422A Metallurgiset prosessit (KO)

Metallurgical Processes

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa kuvailla metallien tuotanto-

ketjut. Kurssiin liittyvät tehtävät vaihtuvat vuosittain ja siksi yksityiskohtaisemmat osaamis-tavoitteet määritellään joka vuosi erikseen.

Sisältö: Suomen kannalta keskeiset metallien ja metalliseosten valmistusketjut ja osaprosessit. Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista kukin suoritetaan omana tehtävänään: 1. Raudan, teräksen ja ferroseosten valmistus Suomessa. 2. Värimetallien valmistus Suomessa. 3. Kuonat. 4. Koksi ja muut pelkistysaineet. 5. Vuorausmateriaalit. 6. Metallurgisten prosessien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät ja harjoitustyöt ja niiden tekoa tukeva kontaktiopetus.

Kohderyhmä: Prosessimetallurgiasta kiinnos-tuneet konetekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi suositellaan konetekniikan koulutusohjelman kandidaatinvai-heen opintoja vastaavia tietoja. Kandidaatintyö on oltava hyväksytty ennen kuin tästä kurssista on mahdollista saada suoritusilmoitus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on osa konetekniikan opiskelijoille suunnattuja prosessimetallurgian opintoja. Kurssiin liittyvät tehtävät ja kontaktiopetus ovat pääsääntöisesti yhteisiä prosessi- ja ympäristötekniikan opiskeli-joille suunnatun 477414S-kurssin kanssa.

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali sekä tehtäviä varten itsenäisesti haettava aineisto.

Suoritustavat: Pienissä ryhmissä laadittavat tehtävät.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Timo Fabritius

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin suoritustapa edellyttää kurssille osallistumista heti sen alusta lähtien.

PYO 257

5.8. Säätötekniikan

laboratorio

477033A Ohjelmointi ja Matlab

Programming in Matlab

Laajuus: 2,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään sekä syyslu-kukaudella (1. periodi) että kevätlukukaudella (5. periodi). Opintojaksoa suositellaan kandi-daattivaiheen toiselle vuodelle.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää Matlab-ohjelmaa yksinkertaisten laskennallisten ongelmien ratkaisussa.

Sisältö: Matlab laskimena, kuvaajien luominen Matlabin avulla, ohjelmoinnin perusrakenteet, laskennallisten ongelmien ratkaisu Matlabilla, ohjelmointivirheiden etsintä

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena. Verkkoa käytetään apuna.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 20 h (4 h/viikko) ja itsenäistä opiskelua 46,7 h. Kontak-tiopetus jakautuu, tilanteen mukaan, luento-opetukseen, ryhmätyöskentelyyn sekä ohjattuun ryhmätyöskentelyyn. Muun ajan opiskelija tekee itsenäistä työtä tai ryhmätyötä.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Eriksson, L., Hölttä, V., Riihimäki, P. & Varso, J. (2006) Matlab 7 – Perusteet ja sovellukset. Otatieto. ISBN 951-672-345-4., Heath, M.T. (2002) Scientific computing – An introductory survey. 2nd edi-tion. McGraw-Hill. ISBN 007-124489-1., Kiusalaas, J. (2005) Numerical methods in engineering with Matlab. Cambridge University

Press. ISBN 978-0-511-12811-0., Matlab-oppaita.

Suoritustavat: Opintojaksolla käytetään jatku-vaa arviointia. Opintojaksolla opiskelijan on tehtävä 4 kotitehtävää annetun ajan puitteissa. Opintojakson arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: tekn.toht. Juha Jaako, yliopis-tonlehtori

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

477041S Experimental Design

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 4th period.

Learning outcomes: After this course the student knows the main software tools for ex-periment design and is able to use them. He can apply the main approaches for studying and evaluating the measurement reliability.

Contents: Determining the uncertainty of measurements in chemical, physical and bio-chemical measurements, measurements reliabil-ity and traceability; Calculation examples sup-porting the learning of measurements uncertain-ty assessment preparation; Experimental design software (Modde, Minilab, Matlab tools); Ex-perimental design preparation and execution in laboratory scale research. Test methods and variable significance, reliability of experimental data; Problems in laboratory, pilot and full scale experiments, problems in modelling and in simulation.

Mode of delivery: Lectures and practical work.

Learning activities and teaching methods: Contact lectures

PYO 258

Target group: Master’s students in DPEE

Prerequisites and co-requisites: No pre-requisites

Recommended optional programme components: -

Study materials: Material given in the lec-tures.

Assessment methods and criteria: Assess-ment during the course, by continuous evalua-tion with lecture exams, and written report of the practical work.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä

Work placements: No.

Other information: -

477501A Prosessien säätötekniikka

I

Process Control Engineering I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaisten prosessien dynaa-misen käyttäytymisen periaatteet, osaa muodos-taa yksikköprosessien dynaamisia aine- ja ener-giataseita ja ratkaista niitä siirtofunktiotekniikal-la. Hänelle syntyy myös käsitys yksittäisten prosessien säädön ja niiden dynaamisen käyttäy-tymisen yhteydestä.

Sisältö: Prosessimallit, prosessidynamiikan peruskäsitteet, dynaamiset tasemallit, koottujen

ja jakaantuneiden parametrien mallit, lämmön-vaihtimien mallit ja säätö, kemiallisten reakto-reiden mallit ja säätö, eksotermisen sekoitusre-aktorin mallit ja säätö, tislausprosessin mallit ja

säätö, laajemman prosessikokonaisuuden mallin-taminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot yhden periodin aika-na.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi opintojaksot Taselaskenta, Lämmönsiirto, Aineensiirto, Säätöjärjestelmien analyysi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi antaa valmiuksia säätötekniikan syventäviin kursseihin.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Oheiskirjallisuudeksi suositellaan seuraavia teoksia: Luyben, W.L.: Process Modeling, Simulation and Control for Chemical

Engineers. McGraw Kogakusha Ltd., Tokyo 1973, 558 s.; Yang, W.J., Masubuchi, M.: Dynamic Process and System Control. Gorden and Breach Science Publishers, New York 1970. 448 s.

Suoritustavat: Kotitehtävät, tunneilla lasketta-vat laskut ja tuntitentit.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Leiviskä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477502A Prosessien säätötekniikka II

Process Control Engineering II

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

PYO 259

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee erilaiset koesuunnittelutekniikat ja niiden soveltamismahdollisuudet, osaa laatia koesuunnitelmia monimuuttujaisille prosesseille ja analysoida koetuloksia. Hän osaa käyttää myös perustyökaluja koetulosten visualisointiin ja valita kutakin koesuunnittelutehtävää varten sopivat työkalut.

Sisältö: Systemaattinen koesuunnittelu erilaisilla matriisitekniikoilla (Hadamard-matriisi, Central Composite Design -menetelmä, Taguchimene-telmä), mittaustulosten graafinen ja tilastollinen käsittely, korrelaatioanalyysi, varianssija regres-sioanalyysi ja niiden käyttö, dynaamisten data-pohjaisten mallien laatiminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedoiksi Prosessien säätötekniikka I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi antaa valmiuksia säätötekniikan syventäville kursseille.

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Oheiskirjallisuudeksi suositellaan seuraavia teoksia: Diamond, W.J.: Practical Experiment Designs for Engineers and Scientists. Lifetime Learning Publications, Belmont Ca. 1981.

Suoritustavat: Harjoitustyö ja tuntitentit.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Kauko Leiviskä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477503S Simulointi

Simulation

Laajuus: 3op

Opetuskieli: Suomi ja englanti

Ajoitus: Toteutus periodissa 3. Opintojaksoa suositellaan neljännelle vuodelle.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää simuloinnin keskeisiä käsitteitä ja selittää simu-laattoreiden toimintaperiaatteet jatkuvien pro-sessien simuloinnissa. Opiskelija osaa rakentaa simulointimalleja Matlab-Simulink –ympäristössä ja tulkita niitä sanallisesti. Opiskelija tunnistaa simuloinnin keskeiset ongelmatilanteet ja kyke-nee valitsemaan sopivia mallinnusratkaisuja prosessien mallinnuksen ja säädön apuvälineeksi. Lisäksi opiskelija osaa käyttää keskeisiä käsitteitä tapahtumapohjaisesta, vuorovaikutteisesta ja hajautetusta simuloinnista. Hän osaa etsiä myös muita sopivia simulointikieliä ja – ohjelmistoja.

Sisältö: Mallien laatiminen, modulaarinen ja yhtälöpohjainen simulointi, dynaaminen simu-lointi, älykkäät menetelmät simuloinnissa, simu-lointi automaatiotekniikassa, tapahtumien käsit-tely jatkuvien prosessien simuloinnissa, tuotan-toprosessien simulointi, simuloinnin hajauttaminen, integrointi muihin järjestelmiin, simulointikielet ja –ohjelmistot.

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 26 h, joka sisältää luentoja, demonstraatioita, harjoituksia ja seminaareja. Itsenäiseen opiskeluun (54 h) kuluu kolme osaa: kurssin aikana täydentyvä case-tutkimus, (2) yhteen kurssin teemoista paneutu-va seminaarityö ja (3) loppuraportti.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan, konetekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalou-den diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ohjel-mointi ja Matlab –opintojakso tukee harjoitusten ja case studyn tekemistä.

Oppimateriaali: Luentomonisteet

Suoritustavat: Opintojakson arviointi perustuu harjoitustyöraporttiin, seminaariesitykseen, case-tutkimukseen ja loppuraportiin. Loppuraportin voi korvata lopputentillä.

PYO 260

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Esko Juuso

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

477504S Prosessien optimointi

Process Optimization

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: suomi; voidaan suorittaa myös englanniksi, mutta tämä edellyttää etukäteisil-moitusta 2 viikkoa ennen opintojakson alkamista

Ajoitus: Opintojakso järjestetään kevätlukukau-della, 4. periodilla. Opintojaksoa suositellaan maisterivaiheen ensimmäiselle vuodelle.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa tavallisimpia rajoitetun ja rajoittamat-toman optimoinnin menetelmiä. Hän osaa määri-tellä ja luokitella optimointiongelman ja ratkaista sen Matlab-ohjelmaa käyttäen. Hän pystyy tekemään yhteenvedon optimoinnin merkityk-sestä prosessitekniikassa.

Sisältö: Optimoinnin peruskäsitteet, rajoitta-mattomat optimointiongelmat, epälineaariset pienimmän neliösumman ongelmat, lineaarinen ohjelmointi, epälineaarinen ohjelmointi, sovel-luksia prosessitekniikassa, Matlab(TM) ja opti-mointi

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena. Verkkoa käytetään apuna.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 40 h (8 h/viikko) ja itsenäistä opiskelua 66.7 h.Kontaktiopetus jakautuu, tilanteen mukaan, luento-opetukseen, ryhmätyöskentelyyn sekä ohjattuun ryhmätyöskentelyyn. Muun ajan opis-kelija tekee itsenäistä työtä ja ryhmätyötä.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia, mutta perustiedot numeerisista menetelmistä ja prosessien mallituksesta on syytä olla.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Edgar, T.F., Himmelblau, D.M. & Lasdon, L.S. (2001) Optimization of chemical processes. McGraw-Hill. ISBN 0-07-118977-7., Haataja, J. (2004) Optimointitehtä-vien ratkaiseminen. CSC. ISBN 952-9821-95-6, Ray, W.H. & Szekeley, J. (1973) Process Opti-mization. John Wiley & Sons.

Suoritustavat: Opintojaksolla käytetään jatku-vaa arviointia. Opintojaksolla opiskelijan on tehtävä 15 tuntitehtävää, 5 kotitehtävää ja 3 luentopäiväkirjaa annetun ajan puitteissa. Opin-tojakson arviointi perustuu opintojakson osaa-mistavoitteisiin. Loppukoevaihtoehto mahdolli-nen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: tekn.toht. Juha Jaako, yliopis-tonlehtori

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatios-

sa

Computational Intelligence in Automation

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi ja englanti

Ajoitus: Toteutus periodissa 5. Suositellaan neljännelle vuodelle.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää älykkäiden menetelmien keskeisiä käsitteitä ja osaa selittää sumeiden järjestelmien, neuraalilas-kennan, neurosumeiden menetelmien ja geneet-tisten algoritmien toimintaperiaatteet. Opiskelija

PYO 261

osaa rakentaa ja virittää sumeita malleja ja sääti-miä Matlab-Simulink –ympäristössä ja tulkita niitä sanallisesti. Opiskelija osaa selittää neuraali-laskennan peruskäsitteet ja niiden yhteydet toisiinsa sekä rakentaa Matlab-ympäristössä neuroverkkomalleja. Opiskelija tunnistaa data-pohjaisen mallinnuksen keskeiset ongelmatilan-teet ja kykenee valitsemaan sopivia ratkaisuja mallien yleistävyyden varmistamiseksi. Opiskeli-ja osaa selittää geneettisten algoritmien toimin-taperiaatteen ja osaa käyttää näitä periaatteita optimointitehtävän ratkaisemisessa. Lisäksi opiskelija osaa kertoa dynaamisten mallien, hypertasomenetelmien ja hybridiratkaisujen toteutusvaihtoehtoja. Hän osaa myös selittää keskeiset käsitteet soluautomaateista ja evoluu-tiolaskennan menetelmistä.

Sisältö: Sumea logiikka ja sumeat järjestelmät, sumean matematiikan perusteet, sumea mallin-nus, säätö ja diagnostiikka, neuraalilaskennan perusteet ja keskeiset opetusalgoritmit, neuro-sumeat järjestelmät, evoluutiolaskenta, hyper-tasomenetelmät, soluautomaatit, oppivien järjes-telmien mukautuminen muuttuviin olosuhteisiin, hybridijärjestelmät.

Järjestämistapa: Pääasiassa lähiopetuksena.

Toteutustavat: Ohjattua opetusta 38 h, joka sisältää luentoja, demonstraatioita, harjoituksia ja seminaareja. Itsenäiseen opiskeluun (69 h) kuluu kolme osaa: (1) kurssin aikana täydentyvä case-tutkimus, (2) yhteen kurssin teemoista paneutu-va seminaarityö ja (3) loppuraportti.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan, konetekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalou-den diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomonisteet

Suoritustavat: Opintojakson arviointi perustuu harjoitustyöraporttiin, seminaariesitykseen, case-tutkimukseen ja loppuraportiin. Loppuraportin voi korvata lopputentillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Esko Juuso

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477506S Modelling and Control of Biotechnical Processes

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 1st period.

Learning outcomes: After the course, the student can model kinetics and dynamics of biotechnical processes (mainly fermentation) starting from the process phenomena and mass balance models. He also understands the limita-tions of different approaches and the modelling assumptions. He also has preliminary skills to write models in Matlab/Simulink environment

Contents: Bioreactors: models, kinetics and transfer phenomena. Models: different modeling approaches with examples. Control

Mode of delivery: Contact lectures, individu-al work and home tests (one per week).

Learning activities and teaching methods: The course is given within the period of five weeks. Laboratory exercises include computa-tional exercises and writing the report.

Target group: Master’s students in DPEE/Automation Technology

Prerequisites and co-requisites: Course Process Control Engineering I recommended beforehand

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture material.

Additional literature: Schügerl, B. (ed.): Biore-action Engineering. Springer Verlag, 2000. pp. 21-43.; Sonnleitner, B.: Instrumentation of Biotechnical. In: Advances in Biochemical Engi-neering 66. Springer 2000; Jeongseok, L. et al.:

PYO 262

Control of Fed-batch Fermentations. Biotech-nology Advances 17(1999)29-48; Rani, K.Y. & Rao, V.S.R.: Control of Fermenters - a Review. Bioprocess Engineering 21(1999)77-88.

Assessment methods and criteria: Grade given is based on home tests and exercise report; ratio is 4/1. Final examination is also possible. Then the accepted exercise corresponds to one test example.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä, M.Sc(eng) Aki Sorsa

Work placements: No.

Other information: -

477507S Automation in Pulp and Paper Industry

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 3rd period.

Learning outcomes: After the course, the student knows the management and control problems in pulp and paper industry and can choose between the main means to solve them. He knows also the need and practice of special measurements on this area. He can apply the skills of earlier studies in analysing the control of separate processes and larger process lines and can estimate technical and economic effects of automation in pulp and paper industry.

Contents: Control systems and methods, spe-cial measurements, automation in pulp industry (fibers, chemicals, mechanical pulping, paper machines, factory-wide automation), process analysis, modelling, simulation. Application of intelligent methods in paper industry.

Mode of delivery: Individual work; no lec-tures givens..

Learning activities and teaching methods: The course includes a literature review of a given topic done in groups of 2-3 students and a written test from the book given below. The course can be taken any time regardless of teach-ing periods

Target group: Master’s students in DPEE/Automation Technology

Prerequisites and co-requisites: Course Pulp and Paper Technology recommended beforehand

Recommended optional programme components: -

Study materials: Leiviskä, K.: Process Con-trol. Book 14. Papermaking Science and Tech-nology Series. Fapet Oy 1999.

Additional literature: -

Assessment methods and criteria: Book examination, literature report.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä

Work placements: No.

Other information: -

477508S Automation in Metallurgi-cal Industry

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in 5th period.

Learning outcomes: After the course, the student knows the management and control problems in metallurgical industry and can choose between the main modelling and control methods to solve them. He can apply the skills of earlier studies in analysing the control of sepa-rate processes and larger process lines and can

PYO 263

estimate technical and economic effects of auto-mation in metallurgical industry.

Contents: Modelling and control examples of steel production processes: coking, sintering, blast furnace, steel converter, continuous cast-ing, rolling mill. Model solutions by special-purpose simulators. Also some special measure-ments are introduced

Mode of delivery: Lectures

Learning activities and teaching methods: Lectures during one period

Target group: Master’s students in DPEE/Automation Technology

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: -

Study materials: Everyone does his/her mate-rial during the course.

Assessment methods and criteria: Contin-uous evaluation: lectures, lecture diaries, test, practical work using simulation.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Kauko Leiviskä

Work placements: No.

Other information: -

5.9. Systeemitekniikan

laboratorio

477601A Prosessiautomaatiojärjes-telmät

Process Automation Systems

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa toimia automaation suunnitte-luun, toteutukseen ja käyttöönottoon liittyvissä projekteissa. Opiskelija tunnistaa automaatiojär-jestelmien fyysiset ja ohjelmistolliset osakokonai-suudet sekä osaa konfiguroida automaation perustoimintoja automaatiojärjestelmillä ja ohjelmoida niitä logiikoilla.

Sisältö: Teollisuusautomaation toiminnot ja rakenne, automaation hankinta ja toimitus pro-jektina, automaatiojärjestelmät ja ohjelmoitavat logiikat, järjestelmien konfigurointi ja logiikka-ohjelmointi, automaatiossa käytettävä tietolii-kennetekniikka, kenttäväylät, esimerkkejä kau-pallisista järjestelmistä ja väylätuotteista.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot, demonstraatioita, konfigurointi- ja logiikkaohjelmointiharjoituksia, teollisuusvierailu.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedot 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I ja 4770xxP Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Opintomonisteet.

Suoritustavat: Oppimispäiväkirja tai tentti. Ohjatun opetuksen määrä 35 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: lehtori Jukka Hiltunen ja tutkijakoulutettava Harri Aaltonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

PYO 264

477602A Säätöjärjestelmien ana-lyysi

Control System Analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee ku-vaamaan prosessin dynamiikkaa matemaattisilla ja graafisilla menetelmillä. Opiskelija osaa itse-näisesti: muodostaa lineaarisia prosessimalleja, tarkastella lineaaristen systeemien stabiilisuutta sekä arvioida prosessien käyttäytymistä aika- ja taajuusalue-spesifikaatioiden avulla.

Sisältö: Laplace- muunnos, siirtofunktiot ja lohkokaaviot, dynaamiset järjestelmät, säätöjär-jestelmien taajuus- ja aika-alueanalyysi, järjes-telmien stabiilisuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I, 4770xxP Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II ja 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Luento- ja laskuharjoitus-monisteet; Dorf, R (2010) Modern Control Systems. Prentice-Hall, New York, 1104 s. Oheiskirjallisuus: Ogata, K (2002) Modern Control Engineering. Prentice-Hall, New York, 964 s, DiStefano, J (1990) Schaum’s Outline of Feedback and Control Systems. 2nd ed. Mc-Graw-Hill, 512 s. ja Ylen, J-P (1994) Säätötek-niikan harjoitustehtäviä. Hakapaino Oy. 252 s.

Suoritustavat: Tentti, johon saa lisäpisteitä kotitehtävistä. Ohjatun opetuksen määrä 48 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: lehtori Jukka Hiltunen ja yliopisto-opettaja Seppo Honkanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477603A Säätöjärjestelmien suun-nittelu

Control System Design

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5.

Osaamistavoitteet: Opiskelija kykenee sovel-tamaan matemaattisia ja graafisia menetelmiä prosessin dynamiikan kuvaamisessa ja säädön suunnittelussa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa PID-säätimet proses-sille ja virittää ne asetettujen vaatimusten mu-kaan sekä arvioida suljetun piirin käyttäytymistä.

Sisältö: Laplace-taso vs. aikataso, systeemin navat, suljettu piiri ja sen suunnitteluspesifikaati-ot, PID-säätö ja sen viritys, Matlab säädön suun-nittelijan työkaluna, säätösuunnittelu taajuus-tasossa.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I, 4770xxP Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II, 477602A Säätöjärjestelmien analyysi ja 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät opinto-jaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Luento- ja laskuharjoitus-monisteet, Åström, K ja Murray, R. (2009)

PYO 265

Feedback Systems, An Introduction for Scientists and Engineers. Princeton University Press, New Jersey, 396 s. Oheiskirjallisuus: Dorf, R (2010) Modern Control Systems. Prentice-Hall, New York, 1104 s, DiStefano, J (1990) Schaum’s Outline of Feedback and Control Systems. 2nd ed, McGraw-Hill, 512 s. ja Ylen, J-P (1994) Säätötekniikan harjoitustehtäviä. Hakapaino Oy, 252 s.

Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 48 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: professori Enso Ikonen ja yliopisto-opettaja Seppo Honkanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477605S Digitaalinen säätöteoria

Digital Control Theory

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa näyt-teenoton problematiikan ja osaa soveltaa aikadis-kreettejä menetelmiä systeemianalyysissä ja säätösuunnittelussa.

Sisältö: 1. Aikadiskreetit mallit, jatkuva-aikaisten mallien diskretointi, diskreetti tilaesi-tys, differenssiyhtälöt, siirto-operaattorit, Z-muunnos, pulssin siirtofunktio. 2. Aikadiskreet-tien signaalien muodostuminen ja ominaisuudet. 3. Mallipohjaiset säätöalgoritmit, napojensijoitte-lu, optimisäätö.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset periodiopetuksena.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477602A Säätöjärjestelmien analyysi, 477603A Säätöjär-jestelmien suunnittelu ja 4776xxS Säätötekniikan menetelmät opintojaksojen suorittamista etukä-teen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset järjestetään periodiopetuksena, 3 tuntia luentoja ja 2 tuntia laskuharjoituksia viikossa.

Oppimateriaali: Luentomoniste. Landau, I D and Zito, G (2006) Digital Control Systems. Springer, 484 s.; Ogata, K (1995) Discrete-time Control Systems. Prentice-Hall, 768 s.

Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 50 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Seppo Honkanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477606S Vikadiagnostiikka ja pro-sessien suorituskykyana-lyysi

Fault Diagnosis and Process Performance Analysis

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa pro-sessien käynnissäpitoa ja suorituskykyä tehostavia järjestelmiä.

Sisältö: Malli- ja datapohjaiset diagnostiikkame-netelmät, mittausten validointi, tunnuslukulas-kenta, prosessien suorituskyvyn arviointi ja seuranta, sovellusesimerkkejä.

PYO 266

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot periodiopetuksena ja demonstraatioharjoitukset.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät, 477602A Säätö-järjestelmien analyysi ja 477603A Säätöjärjestel-mien suunnittelu opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Oheiskir-jallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Tentti tai oppimispäiväkirja. Ohjatun opetuksen määrä 30 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: lehtori Jukka Hiltunen ja tutkijakoulutettava Harri Aaltonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477607S Säätö- ja systeemiteknii-kan kehittyneet mene-telmät

Advanced Control and Sys-

tems Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi (englanti tarvittaessa)

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa suunnitella malliprediktiivisia säätöjärjestelmiä, kykenee formuloimaan ja ratkaisemaan tilaestimoinnin ongelmia, sekä hahmottamaan säätö-ja systeemitekniikan tutki-muksen nykysuuntauksia.

Sisältö: Kurssi jakaantuu sisällöllisesti kolmeen teemaan, jotka ovat: 1. malliprediktiivinen säätö,

mm. DMC, QDMC, GPC. 2. tilaestimointi, mm. Kalman filtteri, partikkelifiltteri. 3. aktiivi-sia tutkimussuuntia (valitaan vuosittain).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477602A Säätöjärjestelmien analyysi, 477603A Säätöjär-jestelmien suunnittelu, 4776xxS Säätötekniikan menetelmät ja 477605S Digitaalinen säätöteoria opintojaksojen suorittamista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Kontaktiopetuksen aikana ja kurssin www-sivujen kautta jaettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti ja kotitehtävät.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Enso Ikonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

477610S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät

Process Information Systems

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa auto-maatiojärjestelmiä hyödyntäviä laajoja informaa-tiojärjestelmiä.

Sisältö: Informaatiojärjestelmien tehtävät, laajoissa informaatiojärjestelmissä sovellettavat teknologiat, sovellusesimerkkien analyysi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

PYO 267

Toteutustavat: Kurssi pidetään joka toinen vuosi yhden periodin aikana seminaarimuotoise-na.

Esitietovaatimukset: Esitietona suositellaan 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät ja 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suori-tuskykyanalyysi opintojaksoja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Seminaarityöt ja tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 ja hylätty.

Vastuuhenkilö: lehtori Jukka Hiltunen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477611S Voimalaitosautomaatio

Power Plant Automation

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodissa 5.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tuntee hyvin voimalaitoksien roolin energiamarkkinoilla ja erilaisten energianlähteiden merkityksen. Opis-kelija ymmärtää erilaiset voimalaitoksien raken-teet ja pääkomponentit ja osaa selittää niiden käyttäytymistä ja toimintaa. Opiskelijalla on käsitys mittauksien merkityksestä ja tekniikasta. Lisäksi opiskelija tuntee energiasysteemien mallinnuksen periaatteet.

Sisältö: Johdanto energiamarkkinoihin ja ener-giankulutukseen. Voimalaitoksien tyypit, pää-komponentit ja toiminta. Teollisten mittauksien, anturien ja toimilaitteiden sekä päästöjen perus-teet. Voimalaitoksien staattinen ja dynaaminen mallintaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, teolli-suusvierailu. Loppukoe. Kurssi luennoidaan vuosittain.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei ole

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssia seuraa opintojaksot 477612S Power Plant Cont-rol.

Oppimateriaali: Joronen, T, Kovács, J ja Majanne, Y (2007) Voimalaitosautomaatio. Suomen Automaatioseura Oy. 276 s.

Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 20 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: dosentti Jenö Kovács ja tohtorikoulutettava Laura Niva

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477612S Power Plant Control

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Period 6

Learning outcomes: The student will fully understand the static and dynamic behaviour of the power plants and the sub processes. The student will understand the role of control in power plant operation and can describe the main principles and structures of control systems. The student will able to explain the behaviour of control of sub processes.

Contents: Detailed description of different power plant types and their operation. Advances in power plants technology – once-through boilers. The control principles and the main control loops. Comparison of different control solutions. The interaction between different

PYO 268

parts of the power plants. Coordinated control. Control of sub processes. Advanced control solutions.

Mode of delivery: face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Lectures, exercises and simulation exercises.

Target group: M.Sc. students of process and environmental engineering.

Prerequisites and co-requisites: Require-ment: completing the course of 477611S Power Plant Automation or equivalent knowledge.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture hand-out and mate-rial will be provided at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: Exami-nation.

Grading: Numerical grading scale 1.5 or fail

Responsible persons: Docent Jenö Kovács

Work placements: No

Other information: -

477613S Voimalaitosten simulointi

Power Plant Simulation

Laajuus: 1 op

Opetuskieli: Suomi (myös englanniksi suorit-taminen mahdollista).

Ajoitus: Toteutus periodissa 6.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa soveltaa voimalaitosautomaation kurssien sisältöä käytän-nössä ja on syventänyt teorian ymmärtämistä. Opiskelija tuntee voimalaitosten operoinnin periaatteet eri tilanteissa (ylös- ja alasajot, te-honmuutokset).

Sisältö: 3 x 4h simulointiharjoitukset pienryh-missä (2-4 henk) MetsoDNA-voimalaitossimulaattorilla.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Simulointiharjoitukset OAMK:n ohjauksessa. Raportointi vastuuhenki-lölle systeemitekniikan laboratorioon.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Kurssille osallistuminen edellyttää suoritettua 477611S Voimalai-tosautomaation opintojaksoa.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 477612S Power Plant Control opintojakso.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Suoritetetusta simulointiharjoi-tuksesta laaditaan raportti vastuuhenkilölle systeemitekniikan laboratorioon.

Arviointiasteikko: Hyväksytty tai hylätty.

Vastuuhenkilöt: dosentti Jenö Kovács, DI Tero Hietanen (OAMK)

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477614S Säätötekniikan menetel-mät

Control System Methods

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa taajuusta-son säätösuunnittelun Bode- ja Nyquist-diagrammeilla, hallitsee kompensaattoreiden ja juuriuratekniikan käytön, hallitsee tilaestimoin-nin sekä ohjattavuus- ja havaittavuuskäsitteet. Opiskelija osaa suunnitella tilatakaisinkytkennän prosessille.

Sisältö: 1. Taajuustason säätösuunnittelun menetelmät. 2. Tilamallit ja tilasäätö.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

PYO 269

Toteutustavat: Luennot järjestetään yhden periodin aikana (4h/vko). Harjoitukset sisältävät ohjattuja Matlab-harjoituksia.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Suositellaan 477602A Säätöjärjestelmien analyysi ja 477603A Säätöjär-jestelmien suunnittelu opintojaksojen suoritta-mista etukäteen.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei ole

Oppimateriaali: Luento- ja laskuharjoitus-monisteet, Dorf, R. (2010) Modern Control Systems. Prentice-Hall, New York, 1104 s, Ogata, K (2002) Modern Control Engineering. Prentice-Hall, New York, 964 s. ja Åström, K ja Murray, R. (2009) Feedback Systems, An Intro-duction for Scientists and Engineers. Princeton University Press, New Jersey, 396 s.

Suoritustavat: Tentti. Ohjatun opetuksen määrä 20 tuntia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Seppo Honkanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

5.10. Rikastustekniikka

477701A Geologian peruskurssi

Basic Course in Geology

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 1, suositeltava suoritusaika DI-vaiheen opintojen ensimmäinen lukuvuosi.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa makro-skooppisesti tunnistaa yleisimmät kivilajit ja mineraalit sekä pystyy selittämään niitä synnyttä-vät geologiset prosessit. Opiskelija osaa käyttää geologista sanastoa ja käsitteistöä ja osaa etsiä tarvittaessa tietoa näistä.

Sisältö: Kiteet ja kiteisen aineen ominaisuudet; mineraalit ja niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet; mineraalien ryhmittely; kivilajien luokittelu ja makroskooppinen tunnistus.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset sekä resurssien salliessa kaivosvierailu; lopputentit luennoista ja harjoituksista

Kohderyhmä: Prosessitekniikan ja ympäristö-tekniikan koulutusohjelman diplomi-insinöörivaiheen Rikastustekniikan opintosuun-nan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulututusohjelman kandi-daattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa DI-vaiheen opintosuunni-telman muut samanaikaiset opinnot opetusoh-jelman mukaisessa järjestyksessä.

Oppimateriaali: Luennoilla, harjoituksissa ja/tai Optimassa jaettava materiaali.

Suoritustavat: Lopputentit luennoista ja har-joituksista erikseen.

Arviointiasteikko: Numeerinen asteikko 1-5; 0 merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Seppo Gehör.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

PYO 270

477703A Mineraalitekniikan pinta-kemian perusteet

Surface Chemistry Principles of Minerals

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi/Englanti.

Ajoitus: Toteutus periodissa 3, suositeltava suoritusaika DI-vaiheen opintojen ensimmäinen lukuvuosi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää yleisimmät reaktiot mineraalipartikkelien rajapinnoilla sekä osaa perustella ilmiön syyn nojautuen fysikaalisiin ja kemiallisiin ilmiöihin. Opiskelija osaa myös tarkastella yleisimpiä mineraaliteknisiä prosesseja ja yksikköoperaatioita fysikaalisen kemian ilmiöi-hin perustuen.

Sisältö: Termodynamiikan perusyhtälöt; kemi-alliset vuorovaikutukset erityisesti rajapinnoilla, zetapotentiaali, kokonaispintavaraus, kokoojien ja säännöstelevien reagenssien toiminta, kuplat ja vaahdotteet.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, laskuharjoitukset, laboratoriotyö.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan ja ympäristö-tekniikan koulutusohjelman diplomi-insinöörivaiheen Rikastustekniikan opintosuun-nan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulututusohjelman kandi-daattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä DI-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa DI-vaiheen opintosuunni-telman muut samanaikaiset opinnot opetusoh-jelman mukaisessa järjestyksessä.

Oppimateriaali: Luennoilla sekä sähköisesti läpikäytävä ja jaettava materiaali.

Suoritustavat: Pisteytetyt harjoitukset. Loppu-tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Jaakko Rämö (Thule instituut-ti, Oulun yliopisto)

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakso luennoidaan Luulajan teknillisen yliopiston opiskelijoille sähköisen yhteyden välityksellä.

477704A Rikastustekniikan perusta

Principles of Mineral Pro-

cessing

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 2, suositeltava suoritusaika DI-vaiheen opintojen ensimmäinen lukuvuosi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelijaa osaa kertoa malmien rikastuksen perusperiaatteet ja prosessikokonaisuudet. Lisäk-si opiskelija tunnistaa rikastuksessa käytettäviä laitteita ja tietää niin toimintaperiaatteet. Opis-kelija tietää prosessien toimintaan vaikuttavat muuttujat ja osaa arvioida niiden vaikutuksen rikastuksen kokonaistalouteen.

Sisältö: Hienonnusmenetelmät, erotusmene-telmät, apuprosessit, prosessin ohjaus. Opetus keskittyy käytännön rikastusprosessiesimerkkei-hin, joiden avulla tarkastellaan mineraaliteknii-kan yksikköprosessien kytkeytymistä optimaali-siksi erilaisia malmeja rikastaviksi prosessikoko-naisuuksiksi.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja harjoitukset, loppu-tentti.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan ja ympäristö-tekniikan koulutusohjelman diplomi-insinöörivaiheen Rikastustekniikan opintosuun-nan opiskelijat.

PYO 271

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulututusohjelman kandi-daattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa DI-vaiheen opintosuunni-telman muut samanaikaiset opinnot opetusoh-jelman mukaisessa järjestyksessä.

Oppimateriaali: Luennoilla läpikäytävä ja Optiman materiaali.

Suoritustavat: Lopputentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Prof. Hannu Kuopanportti

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477708S Mining Project Feasibility Study

ECTS credits: 4 cr

Language of instruction: English

Timing: In period 3. It is recommedable the student to take this course on the first year, or on the second year autumn term, of the Master's degree phase of his/her studies, i.e. the fourth year / fifth year autumn of all.

Learning outcomes: After completion of the course the student is able to describe the content of mining project feasibility study, calculate economical conditions and profitability for the project, describe and explain differences in feasibility studies of different mining project stages. The student will also understand and be able to evaluate the quality of feasibility studies. This involves addressing the underlying technical principles, applying these to mineral projects and demonstrating how these influence the financial modeling. The student will be able prepare an economical calculation for feasibility

study of the mining project and calculate free cash flow to it.

Contents: Role of different feasibility studies; Guidelines and criteria for resource and reserve classification. Sources of technical information for feasibility study industry-level information; Quality requirements of technical and economi-cal information; Pre-production planning and optimization of the rate of mining in relation to the size of the resource; Mining methods; Im-portance of dilution, waste rock ratio, recovery and net smelter return; Estimation of operating and capital costs.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching and distance teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures and exercises, final examination.

Target group: The students of the Mineral Processing study option in the study pro-grammes Process Engineering or Environmental Engineering, etc.; and the students of Luleå University of Technology (LTU) within the Nordic Mining School (NMS) agreement be-tween LTU and the University of Oulu.

Prerequisites and co-requisites: The Bache-lor level studies of process or environmental engineering study programmes or respective knowledge, and the preceding Master level studies or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum.

Study materials: Course materials and litera-ture list will be delivered at the lectures.

Assessment methods and criteria: Exercises and final exam, or participation to the lectures plus exercises and literature summary.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Prof. Timo Lindborg (Nordic Mining School, University of Oulu), Nordic Mining School Coordinator Jaakko Rämö (Thule Institute, University of Oulu).

PYO 272

Work placements: No

Other information: This course is organized within the Nordic Mining School (NMS) agree-ment between Luleå University of Technology, Sweden and the University of Oulu.

477709S Financial and Project Valu-ation of Mining Project

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: In period 5. It is recommedable the student to take this course on the first year of the Master's degree phase of his/her studies, i.e. the fourth year of all.

Learning outcomes: After completion of the course the student is able to understand how to finance a mining project; he/she will be able to describe the requirements of venture capital financing and other type of financing, the sources of mining financing and how to seek financing; the sources of financing and he/she understands the importance of cash flow, NPV and IRR calculations. The student will understand the parameters impacting the value of a mining project. The student will be able to prepare a simple valuation model of exploration properties and companies.

Contents: Different tools for analyzing financial information, problems in analyzing financial information, and the use of financial and mineral resource information in project valuation.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching and distance teaching.

Learning activities and teaching methods: Lec-tures and exercises.

Target group: The students of the Mineral Processing study option in the study pro-grammes Process Engineering or Environmental Engineering, etc.; and the students of Luleå University of Technology (LTU) within the

Nordic Mining School (NMS) agreement be-tween LTU and the University of Oulu.

Prerequisites and co-requisites: The Bache-lor level studies of process or environmental engineering study programmes or respective knowledge, and the preceding Master level studies or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum.

Study materials: Course materials and litera-ture list will be delivered at the lectures.

Assessment methods and criteria: Exercises and final exam, or participation to the lectures plus exercises and literature summary.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Prof. Timo Lindborg (Nordic Mining School, University of Oulu), Nordic Mining School Coordinator Jaakko Rämö (Thule Institute, University of Oulu).

Work placements: No

Other information: This course is organized within the Nordic Mining School (NMS) agree-ment between Luleå University of Technology, Sweden and the University of Oulu.

477711S Louhinta- ja kaivos-tekniikka

Rock and Mining Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3, suositeltava suoritusaika DI-vaiheen opintojen ensimmäinen lukuvuosi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa selittää kalliomekaniikan ja räjäytystekniikan peruskäsitteitä sekä kallion louhinnan yksikköprosesseja sekä soveltaa näitä

PYO 273

louhintaan. Opiskelija osaa selittää kaivoksen yksikköprosesseja arvioida kaivoksen kannatta-vuuteen liittyviä seikkoja sekä selittää kaivostoi-minnan eri sääntelymekanismeja.

Sisältö: Kalliomekaniikan perusteet. Poraus ja kiven mekaaniset irrotusmenetelmät. Räjäytys-tekniikan perusteet. Avo- ja maanalainen louhin-ta ja louhintamenetelmät. Louheen käsittely. Kuilun- ja nousunajo. Lujitustyöt. Tuuletus ja vedenpoisto. Koneiden ja laitteiden valinta. Kaivosprojektien suunnittelun ja käytön tekniset ja taloudelliset perusteet. Avauspäätös, kaivok-sen valmistavat työt, kaivoksen sulkeminen. Kaivoslainsäädäntö, työturvallisuus, ympäristö.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, lopputentti.

Kohderyhmä: Erityisesti prosessitekniikan ja ympäristötekniikan koulutusohjelman diplomi-insinöörivaiheen Rikastustekniikan opinto-suunnan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulututusohjelman kandi-daattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa DI-vaiheen opinto-suunnitelman muut samanaikaiset opinnot ope-tusohjelman mukaisessa järjestyksessä.

Oppimateriaali: Luennoilla ja/tai Optimassa jaettavat materiaalit. Oheiskirjallisuus: Hakapää A. &. Lappalainen P. (eds.) 2011 (2., tarkistettu painos): Kaivos- ja louhintatekniikka. Opetushal-litus, Kaivannaisteollisuusyhdistys. 388 p. ISBN 978-952-13-4615-6.

Suoritustavat: Lopputentti luennoista.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Prof. Mikael Rinne (Aalto-yliopisto) tai N.N.

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477712S Rikastustekniikan ilmiöt

Phenomena in Mineral Pro-cessing

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 4, suositeltava suoritusaika DI-vaiheen opintojen ensimmäinen lukuvuosi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija tuntee ja ymmärtää rikastusmene-telmien toimintaan vaikuttavat tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt. Ilmiöiden ym-märtämisen avulla opiskelija osaa selittää syyt prosessin toiminnan muutoksiin, osaa selittää prosessilaitteen toimintaperiaatteen ja osaa säätää prosessiolosuhteet ja laiteparametrit optimaali-siksi.

Sisältö: Malmin murskauksen ja jauhatuksen perusmekanismit ja laiteratkaisut. Poimintaan perustuva rikastus. Vaahdotuksen jauhatusval-mennus, vaahdotusrikastus. Tiheyseroon perus-tuvien rikastusmenetelmien toiminta ja laiterat-kaisut. Magneettinen ja elektrostaattinen rikas-tus. Liuotukseen perustuva rikastus.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, lopputentti.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan ja ympäristö-tekniikan koulutusohjelman diplomi-insinöörivaiheen Rikastustekniikan opintosuun-nan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulututusohjelman kandi-daattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä di-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa DI-vaiheen opintosuunni-telman muut samanaikaiset opinnot opetusoh-jelman mukaisessa järjestyksessä.

Oppimateriaali: Luennoilla ja/tai Optimassa jaettavat materiaalit

Suoritustavat: Lopputentti luennoista.

PYO 274

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Prof. Hannu Kuopanportti

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477713S Rikastusteknisten proses-sien mallinnus

Automation in Mineral Pro-cessing

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 6, suositeltava suoritusaika DI-vaiheen opintojen ensimmäinen lukuvuosi.

Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija rikastusteknisten pro-sessien mallinnukseen ja mallien käyttöön pro-sessin valvonnassa ja säädössä.

Sisältö: Rikastusteknisten prosessien (esim. murskaus, jauhatus, vaahdotus, magneettinen ja painovoimaerotus) mallintamisen ja mallien käytön periaatteet.

Järjestämistapa: Opetus toteutetaan lähiope-tuksena.

Toteutustavat: Luennot yhden periodin aika-na. Harjoitukset sisältävät ohjattua tutustumista mallinnusohjelmaan, pienryhmässä toteutettavan harjoitustyön ja siitä kirjoitettavan raportin.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan ja ympäristö-tekniikankoulutusohjelman diplomi-insinöörivaiheen rikastustekniikan opintosuun-nan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulutusohjelmien kandi-daattivaiheen opinnot tai vastaavat tiedot sekä DI-vaiheen edeltävät opinnot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: On suositeltavaa suorittaa DI-vaiheen opintosuunni-

telman muut samanaikaiset opinnot opetusoh-jelman mukaisessa järjestyksessä.

Oppimateriaali: Luentomateriaalit englannik-si.

Suoritustavat: Lopputentti (luennoista ja harjoituksista).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Prof. Kauko Leiviskä.

Työssä oppimista: Ei

Lisätietoja: -

477715S Environmental and Social Responsibility in Mining

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: In periods 1-3. It is recommendable the student to take this course on the first year, or on the second year autumn term, of the Master's degree phase of his/her studies, i.e. the fourth year / fifth year autumn of all.

Learning outcomes: After completion of this course the student is able to develop, apply and assess the targets, practices and methods of environmentally and socially responsible mining in practice.

Mode of delivery: Implemented as distance learning.

Learning activities and teaching methods: Lectures and exercises by distance learning & learning diaries.

Target group: The students of the Mineral Processing study option in the study pro-grammes Process Engineering or Environmental Engineering, etc. and the students of Luleå University of Technology (LTU) within the Nordic Mining School (NMS) agreement be-tween LTU and the University of Oulu.

PYO 275

Prerequisites and co-requisites: The Bache-lor level studies of the process or environmental engineering study programmes or respective knowledge, and the preceding Master level studies or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum.

Study materials: Lectures + articles delivered during lectures

Assessment methods and criteria: Partici-pation to the lectures & learning diary.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Prof. Rauno Sairinen (University of Eastern Finland), Nordic Mining School Coordinator Jaakko Rämö (Thule Insti-tute, University of Oulu).

Work placements: No

Other information: This course is organized within the Nordic Mining School (NMS) agree-ment between Luleå University of Technology, Sweden and the University of Oulu.

5.11. Vesi- ja

ympäristötekniikan

laboratorio

488012A Ympäristölainsäädäntö

Environmental Engineering

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-5

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijal-la on kuva Suomen viranomaishierarkiasta sekä

ympäristöoikeudesta. Hän tuntee ympäristölain-säädännön pääpiirteet ja sisällön. Opiskelija osaa erottaa millaiset ympäristöhankkeet tarvitsevat ympäristöluvan ja million tarvitaan ympäristö-vaikutusten arviointi ohjelma. Hän myös tietää miten lakia sovelletaan erilaisissa ympäristöhank-keissa.

Sisältö: Ympäristölainsäädäntö

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luento-opetusta 11 h, semi-naareja 9 h, itsenäistä työskentelyä 115 h. Semi-naarityö tehdään ryhmätyösketelynä. Yhteensä 135 h.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaatti-vaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali (Ekroos, Kumpula 2010, ISBN: 9789510361283), luentomuistiinpanot

Suoritustavat: Projektityö (50% kurssisuori-tuksesta) ja siihen liittyvä seminaari (50%). Seminaari pitää sisällä oman projektin esittämi-sen sekä opponenttina olemisen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai 0 = hylätty.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori A-K Ronka-nen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

477032A AutoCAD prosessi- ja ym-päristötekniikan työkalu-na

AutoCAD in Process and En-

vironmental Engineering

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-3.

PYO 276

Osaamistavoite: Opiskelija osaa soveltaa AutoCAD-ohjelmistoa prosessi- ja ympäristö-teknisissä suunnittelutehtävissä sekä antaa val-miudet kehittyä ohjelmiston käyttäjänä itsenäi-sesti.

Sisältö: Opintojakson aikana tutustutaan ohjel-miston ominaisuuksiin ja harjoitellaan sen käyt-töä eri suunnittelutilanteissa (esim. PI-kaaviot, karttasuunnittelu ja laitteiston pohjapiirros).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot ja mikroluokkatyös-kentely 24 h, harjoitukset 30 h. Yhteensä 54 h

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaatti-vaiheen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali

Suoritustavat: Harjoitusten jatkuva arviointi.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Tutkija Pekka Rossi

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

488102A Hydrologiset prosessit

Hydrological Processes

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi, itseopiskelupaketti eng-lanniksi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodeissa 4 - 5

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyä opiskelijal-la on kokonaiskuva hydrologisista prosesseista ja siitä miten ne ovat vaikuttavat toisiinsa. Opiske-lija osaa muodostaa vesitaseen valuma-alueelle ja hyödyntää vesitasetta valunnan arvioinnissa. Hänellä on myös perustieto miten hydrologisia suureita (mm. sadanta, haihdunta ja virtaama) mitataan ja kuinka mittaustuloksia hyödynnetään.

Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää putkivirta-uksen ja avouomavirtauksen perusteet ja osaa soveltaa niitä mm. säiliöstä purkautuvan vesi-määrän arviointiin ja erilaisten vedenjohtamisjär-jestelyjen suunnittelussa. Opiskelija myös oppii määrittämään virtauksen kannalta kriittiset suureet erilaisissa avouoman rakenteissa.

Sisältö: Veden fysikaaliset ominaisuudet, vesiva-rat, hydrologinen kierto, vesitase, sadanta, haihdunta, infiltraatio, maan vedenpidätyskyky, yksikkövalunta, lumen hydrologia, jää, valunnan muodostuminen, veden määrän ja laadun mit-taaminen, avouoman- ja putkivirtauksen perus-teet.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Kurssi koostuu luennoista 21 h, laskuharjoituksista 20 h, itsenäisesti tehtävistä suunnittelutehtävistä sekä tentistä. Itsenäisen työn osuus on 91 h. Yhteensä 135 h.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan kandidaatti-vaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ennen kurssille ilmoit-tautumista on hyvä suorittaa seuraava kurssi tai hankkia sitä vastaavat tiedot: 477201A Taselas-kenta.

Yhteyden muihin opintojaksoihin: Kurssi on ensimmäinen Vesi- ja geoympäristötekniikan kurssi, joka on esitietovaatimuksena usealle myöhemmälle ympäristötekniikan kurssille.

Oppimateriaali: Luentomoniste, laskuharjoi-tukset ja laskuesimerkit. Lisäksi teokset RIL 141-1982 Yleinen vesitekniikka (Mustonen S, 1982, ISBN 951-758-024-X), RIL 124-1 Vesihuolto I (soveltuvin osin) (Karttunen E, 2003, ISBN 951-758-503-3), Sovellettu hydrologia (Mustonen S., 1986, ISBN 951-95555-1-X), Fluid Mechanics and Hydraulics (Giles RV, 1995, 3rd Edition, ISBN 0-07-020509-4). Physical Hydrology (Dingman SL, 2002, 2nd Edition, ISBN 978-1-57766-561-8), Maan vesi- ja ravinnetalous: Ojitus, kastelu ja ympäristö (Paasonen-Kivekäs M, Peltomaa R, Vakkilainen P, Äijö H, 2009, ISBN 978-952-5345-22-3)

PYO 277

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen vaatii hyväksytyn tenttisuorituksen sekä suunnittelu-tehtävän tekemisen. Kurssiarvosana muodostuu eri osatehtävien painotetusta keskiarvosta: tentti (80%) ja suunnittelutehtävä+vertaisarviointi (20%).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty = 0.

Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Anna-Kaisa Ronkanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

488103A Environmental Impact Assessment

ECTS credits: 4 or 8 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-4

Learning outcomes: The student will acquire a broad and multidisciplinary and sustainable approach to environmental impact assessment (EIA). The student will know the all steps in EIA process and the different methods used in envi-ronmental impact assessment. During the course students develop their working life skills (e.g. writing, communication and presentation skills) and the ability to review environmental prob-lems. Thy also learn how to resolve extensive environmental projects related problems, causes and consequences.

Contents: EIA process and legislation, envi-ronmental change, principles and assessment methods in ecology, hydrology, economics and social sciences.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: The whole course contains lectures 18 or 32 h, independent works (assignments and learning

diaries, 90 or 175 h and seminars 0 or 9 h. To-tally 108 h or 216 h

Target group: Master students in the Envi-ronmental Engineering study program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course or to have corresponding knowledge prior to enrolling for the course unit: 488011P Introduction to Environmental Engi-neering

Recommended optional programme compo-nents: -

Study materials: Environmental Impact As-sessment: Cutting Edge for the Twenty-First Century (Gilpin A, 1995, ISBN 0-521-42967-6). Lecture hand-outs and other materials delivered in lectures.

Assessment methods and criteria: The course includes 5 modules, which are evaluated separately (with the scale 1-5). The first module is 4 ECTS credits and it is requisite for next modules. Other modules are 4 ECTS credits including seminar. The final grade of the course is weighted average of modules. Credit points of the modules are used as a weighted factor. As-sessment methods of modules vary including learning diaries and different kind of assign-ments. More information about assessment methods of each module is given during the course.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (even autumn semesters). The course is organised in a co-operation with faculty of Technology, the company Pöyry Finland Oy, and the Thule institute.

PYO 278

488104A Industrial and Municipal Waste Management

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the spring semester, during periods 5-6

Learning outcomes: The student will acquire a wilder view of what is waste and how it is generated and managed in communities and industries. Student will be familiar with waste management hierarchy and how waste legislation regulates waste management. She/he will get basic knowledge about waste treatment methods including their sustainability and related envi-ronmental impacts. As well as, how a series of factors influence the planning of waste manage-ment activities in industries and municipalities. The student will also be able to understand the energy and material recovery potential within the waste sector.

Contents: Waste management hierarch, waste prevention principle, municipal waste manage-ment, waste management in industries, waste legislation, municipal and industrial waste treatment methods, international treaties related to waste management (Basel convention and Clean Development Mechanism projects: carbon trading), waste to energy principle.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Learning methods: A) Active learning method: Lectures (24 h), group work (45 h), self-study for examination (55,5 h) and field visits (8 h) or alternatively B) Group work (45 h), self-study for examination (87,5 h).

Target group: Students in bachelor program of environmental engineering

Study materials: Lecture hand-outs, notes and other materials delivered in lectures. Waste management: a reference handbook illustrated edition, 2008 (electronic book, ISBN 9781598841510).

Assessment methods and criteria: The students’ performance during the course is assessed by successful completion of stages A and B as follow: A) Completion of the course work which consists of group exercises 1 and 2 each carrying 30% weight in the course final grade; B) Course examination carrying 40% weight in the course final grade (Note that a passing grade (1-5) for the course examination is required for the completion of the course).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Reseacher Elisangela Heiderschedt

Work placements: No

Other information:

488105A Vesihuollon verkostot

Water Supply Networks

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodissa 5

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija kykenee esittämään vesihuoltover-kostojen rakenteen ja toiminnan eri tilanteissa. Opiskelija kykenee suorittamaan vesijohtojen ja viemäreiden sekä pumppaamoiden perusmitoi-tukset.

Sisältö: Vesi- ja viemärijohtoverkkojen mitoi-tus, suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus sisältäen pumppaukset, säiliötilat ja muut varus-teet ja laitteet.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luennot 30 h, kotityöt 45 h, suunnitteluharjoitus 60 h. Yhteensä 135 h.

Kohderyhmä: Ympäristötekniikan diplomi-insinöörivaiheen opiskelijat

PYO 279

Esitietovaatimukset: Ennen kurssille osallis-tumista on suositeltavaa läpäistä seuraavat kurssi tai hankkia niitä vastaava tiedot: 488011P Ympä-ristötekniikan perusta, 477301A Liikkeensiirto, 477303A Aineensiirto

Yhteyden muihin opintojaksoihin: Täy-dentävänä kurssina vesihuololn verkostot, jatko-kurssi

Oppimateriaali: Luentomoniste, täydentävänä soveltuvin osin: RIL 237-1-2010 Vesihuolto-verkkojen suunnittelu, RIL 237-2-2010 Vesi-huoltoverkkojen suunnittelu, RIL 124-2 Vesi-huolto II, Mays Water distribution systems handbook,

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Laboratorioinsinööri Jarmo Sallanko

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

488108S Groundwater Engineering

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

Learning outcomes: Upon completion of the course, the student will have knowledge on water retention and flow in soils, basic theories about hydraulics of groundwater systems, groundwater quality, groundwater use and modelling. Students learn to define hydraulic characteristics of soil and aquifers. After the course students are able to estimate key factors influencing on discharge and water quality of groundwater and to use general methods to calculate groundwater flow. They also know how to plan, manage, and protect groundwater resources in a sustainable way.

Contents: Soil and groundwater, water bal-ance, hydraulic properties of soils, formation of groundwater, flow equations and solutions, pumping tests and methods, groundwater quality and modelling.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods Lectures 10 h, calculus exercises 9 h, MODFLOW modelling exercises 16 h, model-ling report 40 h, and self-study 60 h.

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes

Recommenden optional programme compo-nents:

Study materials: Lecture hand-outs, Physical and Chemical Hydrogeology (Domenico PA, Schwartz FW, 2nd edition, 1998, ISBN 0-471-59762-7). Maanalaiset vedet - pohjavesigeologi-an perusteet (Korkka-Niemi K, Salonen V-P, 1996, ISBN 951-29-0825-5). Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö (Mälkki E, 1999, ISBN 951-26-4515-7).

Assessment methods and criteria: Model-ling assignment (40 % of the grade) and exam (60 % of the grade).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve and Researcher Pekka Rossi

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (odd autumn semesters).

PYO 280

488110S Water and Wastewater Treatment

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

Learning outcomes: Upon completion of the course, the student will be able to explain basic processes of water and wastewater treatment and can do the selection of needed process units and can dimensioning those.

Contents: Characters of raw water, tap water and wastewater; used process units in water and waste water treatment; selection of process units; dimensioning treatment units and unit processes.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: lectures (50 h), exercises (40 h), self-study (45 h)

Target group: Students in master program of environmental engineering

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course or to have corresponding knowledge prior to enrolling for the course unit: 488011P Introduction to Environmental Engi-neering

Recommended optional programme components:

Study materials: Lecture hand-outs & Kemira, About water treatment. Optional: RIL 124-2, Vesihuolto II; Metcalf & Eddy, Wastewater Engineering: Treatment and Reuse; AWWA, Water quality & treatment; AWWA, Water treatment plant design.

Assessment methods and criteria: Course can be completed A) by book examination (Kemira), the lecture examination and to do 2 exercises OR B) by the final examination and to do 2 exercises.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Laboratory Engineer Jarmo Sallanko

Work placements: No

Other information: -

488111S Georakenteiden lasken-tamenetelmät

Modelling in Geoenvironmen-

tal Engineering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus kevätlukukaudella periodeissa 5-6

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa soveltaa numeerisia laskentamenetelmiä maa- ja ympäristörakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa. Hän osaa arvioida lähtötietojen ja ratkaisumenetelmien sopivuutta ja luotettavuutta ja niiden merkitystä rakenteiden toimintaan.

Sisältö: Haitta-aineiden kulkeutuminen, Jättei-den loppusijoitusalueiden pohja- ja pintaraken-teiden suunnittelu sekä mitoitus, Jätepatojen ja läjitysalueiden stabiliteetin laskenta ja suoto-vesilaskennat, Maa- ja perustusrakenteiden painuman laskeminen, Tukiseiniin kohdistuvan maanpaineen laskenta, Maarakenteiden jäätymi-nen ja sulaminen.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luennot (20 h), suunnittelu- ja mallinnusharjoitukset (18 h), itsenäistä työsken-telyä (97 h).

Kohderyhmä: Vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörivaiheen opiskeli-jat

Esitietovaatimukset: Esitietona kurssille vaaditaan kurssi 488115A Geomekaniikka

PYO 281

Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyt-tää kurssilla jaettavien suunnittelu- ja mitoitus-tehtävien ratkaisujen esittämistä sekä kirjallista raportointia.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Kauko Kujala

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: -

488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 2-3

Learning outcomes: The student knows the main transport mechanisms and will be able to model water quality in lakes and streams. The students will be able to use Matlab in environ-mental analysis, modeling and programming.

Contents: Introduction to modelling in water resources planning, environmental hydraulics, open channel flow, lake hydraulics, processes and water quality, dimensional analysis, hydrau-lic experiments, transport of conservative and reactive solutes in rivers. Modelling with ordi-nary differential equations, fully mixed systems, analytical and numerical methods for surface water modelling. Parameter estimation and uncertainty. Tracer tests and measurements systems.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Lectures 25 h, exercises by Matlab 16 h, self-studies 94 h. Totally 135 h.

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: Basic university level knowledge of mathematics and physics is required. The required prerequisite is also the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hy-drological Processes

Recommended optional programme components: Matlab courses are recommend-ed before the course unit.

Study materials: Surface Water Quality Mod-elling (Chapra S, 1996, ISBN 0-0701-1-364-5). Fluvial Hydraulics: Flow and Transport Process-es in Channels of Simple Geometry. (Walter HG, 1998, ISBN 0-0471-97714-4). Environ-mental Hydraulics of Open Channel Flows (Chanson H, 2004, ISBN 0-7506-6165-8). Lecture hand-outs and other materials delivered in lectures.

Assessment methods and criteria: Totally 4 assignments and examination must be done and are graded on the scale 1-5. The final grade of the course is average grade of them.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University Lecturer Anna-Kaisa Ronkanen

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (even autumn semesters).

488115A Geomekaniikka

Geomechanics

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-4

PYO 282

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa selittää maarakenteiden mekaanisen käyttäy-tymisen eri kuormitus- ja ympäristöolosuhteissa. Hän osaa analysoida ja arvioida maa- ja ympäris-törakenteiden suunnittelu- ja mitoitusmenetel-miä ja osaa perustella ympäristönäkökohtien huomioonottamisen suunnitteluryhmän jäsene-nä.

Sisältö: Maa-ainesten tekniset ominaisuudet, Lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet, Stabili-teetti, Kantavuuden ja maanpaineen laskenta, Suotovesivirtaus, Maapohjan vahvistaminen, Jäätyminen ja sulaminen, Pohjatutkimukset.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luennot (40 h) ja laskuharjoi-tukset (20 h) sekä itsenäistä työskentelyä (75 h)

Kohderyhmä: Ympäristötekniikkaan suuntau-tuneet kandidaattivaiheen opiskelijat

Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Kirjallinen tentti ja palautusteh-tävät

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Professori Kauko Kujala

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: -

488117S Water Resources Man-agement

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 3-4

Learning outcomes: This course introduces design concepts and principles that must be taken into account in planning of sustainable use of water resources. After the course students understand different processes, principles and

mathematical methods used to manage water resources issues.

Contents: Different water uses and interests, hydropower and dam engineering, irrigation and drainage, flood control and management, river restoration cases, sediment transport problems, peatland land use, acid sulphate soils, optimiza-tion and simulation, lake restoration, socio-ecological aspects in water resources.

Mode of delivery: Face-to-face teaching, assignments

Learning activities and teaching methods: Variable learning methods: lectures and assign-ments

Target group: Master students in the water engineering orientation of Environmental Engi-neering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes

Recommended optional programme components:

Study materials: Water Resources Systems Planning and Management: An Introduction to Methods, Models and Applications. (Loucks and van Beek, 2005, ISBN 92-3-103998-9)

Assessment methods and criteria: Variable assessment methods where each submission is graded and weighted separately: Assignment 1 (30%), Assignment 2 (20%) and Assignment 3 (50%). More detailed instructions will be given in the course.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: D.Sc.(Tech.) Hannu Marttila and University Teacher Ali Torabi Haghighi

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (odd autumn semesters).

PYO 283

488118S Laboratory Exercises and Field Measurements in Environmental Engineer-ing

ECTS credits: 10 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held during periods 1-6

Learning outcomes: Upon completion the student should be able to design field measure-ments and understand the quality of sampling and measurements in the field of environmental engineering. The student also improves skills of working in a team of fellow students to share expertise and execution responsibilities. The student understands the laboratory testing pro-cedures and the associated parameters that help in estimating the water, soil and waste water properties. The student knows how to use dif-ferent methods for field measurement and sam-pling in water and geotechnical issues. The student can take considering the safety during the laboratory works and field measurements. After the course, the student can write detailed engineering reports.

Contents: Units of measurements, Error and mistake in laboratory works and field measure-ments. Laboratory works on Fluid mechanics and open channel hydraulics contain different method for discharge measurement, Bernoulli equation, Momentum equation, gates and wires, hydraulic jump and tracer test. Laboratory works on Geotechnical and Geoenvironmental Engineering contain sieving test, hydrometer test, Atterberg limits test, proctor test, direct shear box test and eudiometer test. Laboratory works on Ground water engineering contain hydraulic conductivity (K), specific yield (S), porosity (n) and PF curve test , Darcy low and groundwater flow, contaminant transport. Laboratory works on water and waste water engineering contain Jar test experiment, settling velocity , limestone (CaCO3) filtration, aera-

tion determination of Fe, Cl-, Mn. Introduction to surveying and preparing a topography map, Global position system (GPS), soil and water sampling, CO2 measurements from soil. Field measurement experiences in cold climate

Mode of delivery: Face-to-face teaching, laboratory working.

Learning activities and teaching methods: Activating learning method: Lectures (30 h), group work (240 h)

Target group: Only for master students in the water engineering orientation of the Environ-mental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following courses prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, 488108S Groundwater Engineering, 488110S Water and Wastewater Treatment, 488115S Geomechanics, 488113S Introduction to Surface Water Quality Modelling

Recommended optional programme components: -

Study materials: Field measurements and Laboratory work instruction, lectures

Assessment methods and criteria: Each exercise is evaluated graded on the scale 1-5. The final grade of the course is weighted average of following parts: participate in the lectures (10%), participate in the laboratory and field works (20% if the respective report will be presented), assignments (8%), and reports (62%).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University Teacher Ali Torabi Haghighi

Work placements: No

Other information: -

PYO 284

488121S Yhdyskuntien geotekniik-ka

Fundamentals of Civil Engi-neering

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodeissa 1-2

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa ottaa huomioon geotekniikan kannalta olennaiset asiat yhdyskunnan maankäytön suun-nittelua tehtäessä. Opiskelija tuntee maapenke-reiden rakentamistavat ja keskeiset rakenteet. Opiskelijaa tunnistaa kaivantojen ja luiskien riskit sekä osaa laskennallisesti mitoittaa ne. Opiskelija osaa arvioida maarakenteiden stabiliteettia ja painumia sekä suunnitella tarvittavat pohjanvah-vistusrakenteet ja maarakenteiden routasuojauk-sen.

Sisältö: Normit ja ohjeet. Yhdyskuntien maa- ja väylärakenteet. Maarakenteiden kuormitukset. Maamateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden tekniset ominaisuudet. Maarakenteiden stabili-teetti. Maarakenteiden painuminen. Maapohjan vahvistaminen. Routamitoitus. Padot ja patora-kenteet. Putkijohtojen perustaminen ja putkijoh-tokaivannot. Kaatopaikkojen ja teollisuuden läjitysalueiden pohja- ja pintarakenteet.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luennot (35 h), lasku- ja suun-nitteluharjoitukset (40 h), itsenäinen opiskelu (60 h)

Kohderyhmä: Vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörivaiheen opiskeli-jat

Esitietovaatimukset: Esitietona kurssille vaaditaan kurssi 488115A Geomekaniikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomoniste ja kurssilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Kirjallinen tentti ja palautusteh-tävät

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Kauko Kujala

Työssäoppimista: Ei

Lisätiedot: -

488122S Statistical Methods in Hy-drology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

Learning outcomes: By completing the course, students will be able to explain and apply the general statistical methods used in hydrolo-gy. Students can understand for describing a relationship between two hydrologic variables what type of statistical analyses are mostly used. In addition, students can show their findings from the statistical methods analysing in differ-ent plot types which are conventional in hydrol-ogy and water resources management. Consider-ing some scientific guidelines for writing the reports of assignments, students can be familiar with scientific writing much more than the past.

Contents: Statistical analyses of a hydrologic variable: 1) Summary statistics like mean, max-imum, minimum, median, standard deviation and etc. 2) Probability distributions such as histograms, box, quantile and plots of normal, gamma, log-normal and generalized extreme value distributions. 3) Analyzing and plotting of significant correlations between a hydrologic variable and a meteorological variable. 4) Using regression line model with 95% confidence and prediction intervals, and also check residuals of the model. 5) Trend and time series analysis, and plotting time versus data in anomaly and scatter plots.

PYO 285

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: In total, 135 hours of learning activities consist-ing of lectures (9 h), instructed computer ses-sions (18 h), and return assignments (108 h)

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, and 477033A Programming in Matlab or corre-sponding Matlab skills

Recommended optional programme components:

Study materials: Helsel, D.R., & Hirsch, R.M., 2002. Statistical Methods in Water Re-sources (available online). Loucks, D.P., van Beek, E., Stedinger, J.R., Dijkman J.P.M., Villars, M.T., 2005. Water Resources Systems Planning and Management (available online).

Assessment methods and criteria: Variable assessment methods where each submission is graded an weighted separately: A) report of group work on assignments (3 return assign-ments in total 75%), and B) final exam (25%)

Grading: Final grade of the course is average of assignments and final exam. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (odd autumn semesters).

488123S River Engineering and Hydraulic Structures

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 3-4

Learning outcomes: Upon completion the student should be able to applied the pervious learned courses (open channel Hydraulics, fluid mechanics and hydrology) in hydraulic structures design and river engineering, classify the hydrau-lic structures, purposes and functions of them and design hydraulic structures using river analy-sis software. The student knows structures for flood protection.

Contents: Review of hydrology, open channel hydraulics and fluid mechanics, General Re-quirements and Design Considerations, Convey-ance structures, Water storage structures, Pro-tective structures, Regulating structures, Water measurement structures, Energy Dissipators, Hec-Ras software in hydraulic structure design.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching methods: Activating learning method: Lectures (24 h), group work (35 h), independent work (30 h), self-study (40 h) and seminar (3 h)

Target group: Master students in the water engineering orientation of the Environmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following courses prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, 488117S Water Resources Management, 488106A Basics in Environmental Geotechnics, 488108S Groundwater Engineering

Recommended optional programme components: The course 488113S Introduc-tion to Surface Water Quality Modelling is recommended to take before this course unit.

Study materials: Novak, P., Moffat, A. Nal-luri, C. and Narayanan, R., Hydraulic Struc-tures, 3ed Ed., 2001. U.S. Bureau of Reclama-tion, Design of Small Dams, U.S. Government Office, 1987. U.S. Bureau of Reclamation, Design of Small canal structures, U.S. Govern-ment Office, 1974. Lecture hand-outs.

PYO 286

Assessment methods and criteria: Model-ling wit river analysis software (25%), assign-ment (25%), River engineering project (20%), Hydraulic structure project and presentation (30%).

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve and University Teacher Ali Torabi Haghighi

Work placements: No

Other information: The course will be organ-ised first time in the autumn semester 2014

488124S Advanced Course in Hy-drology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course unit is held in the autumn semester, during periods 1-2

Learning outcomes: In depth knowledge on hydrology.

Contents: Hydrological processes, evapotran-spiration, snow accumulation and melt, climate variability and extreme events, rainfall-runoff modelling.

Mode of delivery: not defined

Learning activities and teaching methods: Guided and independent process studies and modelling.

Target group: Master students in the water engineering orientation of Environmental Engi-neering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for the course unit: 488102A Hydrological Processes, 488122S Statistical Methods in Hydrology

Recommended optional programme components:

Study materials:

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Professor Björn Klöve

Work placements: No

Other information: The course will be organ-ised first time in the autumn semester 2014

488125S Vesihuollon verkostot, jat-kokurssi

Water and Wastewater Net-works, Advanced Course

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kurssilla ei ole kiinteää ajoitusta vaan sen voi suorittaa milloin haluaa kunhan siitä sopii erikseen kurssin vastuuopettajan kanssa

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija ymmärtää vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston vaikutuksen juomaveden laatuun ja viemäriveden ominaisuuksiin. Opiske-lija tiedostaa myös vesihuoltoverkostojen vau-riotilanteet ja hallitsee niissä tarvittavan toimin-nan. Opiskelija perehtyy myös verkostojen käytön ja suunnittelun eritystilanteisiin.

Sisältö: Syventävä verkostojen virtaustekniikka, varusteiden ja laitteiden ominaisuuksia, toimin-nallinen verkostosuunnittelu, energian käyttö, viemäreissä tapahtuvat kemialliset ja biologiset prosessit, vesijohtoverkostojen puhdistus sekä putkirikkotilanteet.

Järjestämistapa: omatoiminen

Toteutustavat: Omatoimista opiskelua (135 h), Kirjatentti

Kohderyhmä: Diplomi-insinöörivaiheen ym-päristötekniikan opiskelijat

PYO 287

Esitietovaatimukset: Kurssille ilmoittautumi-nen vaatii seuraava kurssin läpäisemistä: 488105A Vesihuollon verkostot

Yhteyden muihin opintojaksoihin: Täy-dentää kurssia 488105A Vesihuollon verkostot

Oppimateriaali: Virtaustekniikka, Pulli M, 2009. 248 s. Sewer processes, Hvitved-Jacobsen, 2002. 237 s. Puhdistuksen tarve ja merkitys vesijohtoverkostossa, Vesi- ja viemäri-laitosyhdistys, 1999. 29 s.

Vesijohtoverkostojen putkirikkotilanteet ja niiden hallittu korjaaminen, Vesi- ja viemärilai-tosyhdistys, 2011. 61 s.

Suoritustavat: Tentti

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Laboratorioinsinööri Jarmo Sallanko

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

488131S Geoympäristötekniikka

Geoenvironmental Enginee-ring

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella periodeissa 1-2

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija osaa arvioida pilaantuneen maaperän kunnosta-mistarpeen ja valita menetelmät joilla pilaantu-nut maaperä on mahdollista kunnostaa. Hän osaa suunnitella ja mitoittaa kaatopaikkojen ja teolli-suuden läjitysalueiden rakenteet siten, että niiden avulla saavutetaan ympäristönsuojelun tavoitteet. Hän osaa tehdä uusiutumattomia luonnonvaroja säästäviä sivutuotepohjaisia mate-riaalivalintoja maa- ja ympäristörakentamisessa. Opintojakson suoritettuaan hän osaa ottaa kantaa jätealueiden teknisiin ratkaisuihin sekä teollisuu-

den sivutuotteiden hyötykäyttöön maarakenteis-sa.

Sisältö: Ympäristölainsäädännön vaatimukset ja kansalliset ohjeet pilaantuneen maan kunnosta-misprojekteihin liittyen, pilaantuneen maan kunnostuksen yleissuunnitelma laatiminen case-kohteeseen, perehtyminen maaperän tilaa kor-jaaviin ja pilaantumista ennaltaehkäiseviin ympä-ristöteknisiin ratkaisuihin ja niiden toteuttami-seen, maaperä väliaineena ja haitta-aineiden kulkeutuminen maaperässä, Jätteenkäsittelyalu-eet ja niiden rakenteet, Teollisuuden sivutuot-teet ja sivutuotteiden hyötykäyttö, Kaivosympä-ristöjen haasteet.

Järjestämistapa: Kontaktiopetusta

Toteutustavat: Luennot (20 h), ryhmätyö (60 h) ja itsenäinen opiskelu (55 h)

Kohderyhmä: Vesi- ja yhdyskuntatekniikkaan suuntautuneet diplomi-insinöörivaiheen opiskeli-jat

Esitietovaatimukset: Esitietona kurssille vaaditaan kurssi 488115S Geomekaniikka

Yhteyden muihin opintojaksoihin:- Op-pimateriaali: Kurssilla ilmoitettavat materiaalit

Suoritustavat: Kirjallinen tentti ja palautusteh-tävät

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Professori Kauko Kujala

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi järjestetään ensimmäisen kerran vuonna 2014.

488132S Cold Climate Engineering

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course is held in 4th and 5th peri-od.

PYO 288

Learning outcomes: By completing the course, students will be able to describe and understand cold climate requirements in ge-otechnical engineering. Students have the skills to design and dimension earth structures in cold climate and arctic conditions. Contents: Snow and ice engineering, snow precipitation and snowmelt, bearing capacity of ice, frost action and frozen soils, thaw weaken-ing, building foundations and infrastructure in permafrost.

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching methods: Lectures, group work and seminar presentations

Target group: Master students in the water and civil engineering orientation of the Envi-ronmental Engineering program

Prerequisites and co-requisites: The re-quired prerequisite is the completion of the following courses prior to enrolling for the course unit: 488115A Geomechanics, 488121S Introduction to Civil Engineering

Study materials: Material represented in lectures and in the Optima environment

Assessment methods and criteria: Written exam and seminar presentations

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail

Person responsible: Professor Kauko Kujala

Work placements: No

Other information: The course is arranged in alternate years (even spring semesters)

5.12. Lämpö- ja

diffuusiotekniikan

laboratorio

(Teollisuuden

ympäristötekniikka)

488201A Environmental Ecology

ECTS credits: 5 credits.

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during 4th and 5th period.

Learning outcomes: The student is able to define the basic concepts of environmental ecology. He/she has knowledge about the state of the environment and is able to explain the essential environmental problems and the main effects of pollution. In addition, the student knows some solutions to environmental prob-lems and is aware of ethical thinking in environ-mental engineering. The student also has basic knowledge about toxicology and epidemiology.

Contents: Principles of environmental ecology. Roots of environmental problems. Global air pollution: ozone depletion, acid deposition, global warming and climate change. Water pollution, eutrophication, overexploitation of ground and surface water. Main effects of pollu-tion and other stresses. Non-renewable and renewable energy. Energy conservation and efficiency. Hazardous and solid waste problem. Principles of toxicology, epidemiology, and risk assessment. Environmental ethics.

Mode of delivery: web-based learning.

Learning activities and teaching methods: E-learning in the Optima learning environment.

Target group: Bachelor's degree students of environmental engineering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process and Envi-ronmental Engineering I and 488011P Introduc-tion to Environmental Engineering recommend-ed beforehand.

Recommended optional programme compo-nents: -

Study materials: Chiras D.: Environmental Science: Creating a Sustainable Future. New York, Jones and Bartlett Publishers, 2001.

PYO 289

Assessment methods and criteria: Exercises and exam.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University researcher Satu Ojala

Work placements: No.

Other information: -

488202S Production and Use of

Energy

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn semester during 1st period.

Learning outcomes: The student is able to define different methods and techniques to generate electricity and heat. He/she is able to explain steam power plant operating principles and is able to compare operation of different kinds of steam power plants. The student can describe the environmental impacts of energy production and is able to compare the environ-mental impacts of different ways of producing energy. The student is able to identify function-ing of the fossil based and renewable energy production systems. He/she is able to explain how the electricity markets work. The student is also able to explain the adequacy of energy reserves.

Contents: Structure of energy production and consumption. Systems for electric transporta-tion, storing and distribution. Distribution and adequacy of energy resources. Effects of envi-ronment contracts on the use of energy re-sources. Environmental comparison of different energy production methods and fuels. Energy markets. Development views of energy technol-ogy.

Mode of delivery: Lectures.

Learning activities and teaching methods: Lectures 40h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P and 488011P Introduction to Pro-cess and Environmental Engineering I and II are recommended.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Materials delivered via the Optima environment.

Assessment methods and criteria: Written final exam.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University lecturer Mika Huuhtanen.

Work placements: No.

Other information: -

488203S Industrial Ecology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn semester during 2th period.

Learning outcomes: The student will be able to use the tools of industrial ecology and apply them to industrial activity. The student can also analyze the interaction of industrial, natural and socio-economic systems and able to judiciously suggest changes to industrial practice in order to prevent negative impacts. The student can also analyze the examples of industrial symbioses and eco-industrial parks and able to specify the criteria of success for building eco-industrial parks.

PYO 290

Contents: Material and energy flows in eco-nomic systems and their environmental impacts. Physical, biological and societal framework of industrial ecology. Industrial metabolism, corpo-rate industrial ecology, eco-efficiency, demateri-alization. Tools of industrial ecology, such as life-cycle assessment, design for the environ-ment, green chemistry and engineering. Sys-tems-level industrial ecology, industrial symbio-ses, eco-industrial parks.

Mode of delivery: Lectures.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h, compulsory exercise work.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture notes; Graedel T.E & Allenby B.R.: Industrial Ecology. New Jersey: Prentice Hall, 2003.

Assessment methods and criteria: Assign-ments and written final exam

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University researcher Satu Ojala

Work placements: No.

Other information: -

488204S Air Pollution Control En-gineering

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in autumn semester during 3rd period.

Learning outcomes: The student is able to explain what kind of air emissions originate from certain industries and power plants, and can explain their environmental impacts. The stu-dent is able to explain the common air pollution control systems for different emissions (SO2, NOx, VOC, CO2, dust) and is able to design air pollution cleaning devices. He/she can describe how air emissions are measured. In addition, the student is able to describe the main laws related to air emission control.

Contents: Effects of pollution on the atmos-phere. Acid rain. Climate change. Ozone. Ef-fects of pollution on health, nature and build-ings. Legislation. Measurement of emissions. Long - range transport and diffusion models. Emission control technologies, VOC emissions, SOx emissions, NOX emissions, heavy metals, POPs, HAPs, etc.

Mode of delivery: Lectures

Learning activities and teaching methods: Lectures 30h and exercises 10h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering.

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process Engineer-ing, 488011P Introduction to Environmental Engineering and 780109P Basic Principles in Chemistry recommended beforehand.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Materials in the Optima environment. de Nevers; N.: Air Pollution Control Engineering. 2nd ed. McCraw-Hill 2000. 586 pp

Additional literature: Singh, H. B.: Composi-tion, Chemistry, and Climate of the Atmos-phere. New York 1995. 527 pp.; Bretschneider, B. & Kurfurst, J.: Air Pollution Control Tech-nology. Elsevier, Amsterdam 1987. 296 pp.; Hester, R. E. & Harrison, R. M.: Volatile Or-ganic Compound in the Atmosphere. Issues in Environmental Science and Technology. Vol. 4.

PYO 291

Bath 1995; Hester, R. E. & Harrison, R. M.: Waste Incineration and the Environment. Issues in Environmental Science and Technology. Vol 4. Bath 1995.

Assessment methods and criteria: Written final exam.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University researcher Satu Ojala

Work placements: No.

Other information: -

488205S Environmental Load of Process Industry

ECTS credits: 4 cr

Language of instruction: English

Timing: Implementation in spring semester during 6th period.

Learning outcomes: The student is able to identify the essential features of the environmen-tal load in different types of (chemical, wood, metallurgical,…) industry. He/she is able to explain the type, quality, quantity and sources of the emissions. The student is able to apply the main emission control systems and techniques in different industrial sectors. He/she has the skills to apply BAT-techniques in emission control. The student can explain the environmental management system of an industrial plant and is able to apply it to an industrial plant.

Contents: Effluents: types, quality, quantity, sources. Unit operations in managing effluents, comprehensive effluent treatment. Environmen-tal management systems, environmental licenc-es, environmental reporting and BAT.

Mode of delivery: Lectures.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering

Prerequisites and co-requisites: The cours-es 477011P Introduction to Process Engineer-ing, 488011P Introduction to Environmental Engineering, 488204S Air Pollution Control Engineering and 488110S Water and Wastewater Treatment recommended before-hand.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Material represented in lectures and in the Optima environment.

Assessment methods and criteria: Written final exam

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University researcher Satu Ojala

Work placements: No.

Other information: -

488206S Sustainable Energy Project

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: 4th and 5th periods

Learning outcomes: The student is able to describe the key practical issues related to sus-tainable energy generation. The student will evaluate the relevant instruments, tools and measures required for sustainable energy pro-duction, distribution, and end-use efficiency. The student will demonstrate the ability to select the proper tools, and methods to solve the design problem. The student will also acquire skills to work as a member in an engineering design project as part of a team. He/she will gain the experience to carry out a real project

PYO 292

and produce a documentation of the engineering solution.

Contents: A design project to adapt small-scale renewable energy production and management, greenhouse gas reduction and/or utilization, wind, solar, and geothermal energy generation. Management of energy efficiency. Energy engi-neering and design principles. Performance evaluation and sustainability assessment of the selected project. Team work, group meetings and problem solving.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures, design projects in small groups, presentations and reporting.

Target group: Master’s degree students of the Department of Process and Environmental Engineering

Prerequisites and co-requisites: The course 488202 Production and use of energy is a com-pulsory, and 488203S Industrial Ecology and 477309S Process and environmental catalysis courses are recommended prerequisites to the project.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Materials delivered on lec-tures and during the group meetings. Additional literature: Manuals and databases, depends on the project work selected.

Assessment methods and criteria: Written report with the documentation of the engineer-ing solution

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University lecturer Mika Huuhtanen

Work placements: No

Other information: -

5.13. Bioprosessitekniikan

laboratorio

488302A Basics of Biotechnology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course is held in spring semester during periods IV and V. It is recommended to complete the course in the 3rd year.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to explain how the modern biotechnology can be applied in the food, pharma- and material industries, in the mining industry and environmental biotechnolo-gy, for example, in the production of alcoholic beverages and biofuels, antibiotics and other drugs, in metal manufacturing, and in biological degradation.

Contents: Industrial biotechnology. Food biotechnology: Production of beer and alcoholic beverages; Biotechnology in dairy industry. Biotechnology in the mining and materials indus-tries. Biorefineries. Biotechnology in forest industry. Biopolymer engineering. Environmen-tal Biotechnology: Biodegradation; Bioremedia-tion. Pharmaceutical biotechnology: Production of antibiotics and therapeutic proteins.

Mode of delivery: Blended teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures 32 h/ group work and seminar presen-tation 50 h/ self-study 50 h.

Target group: Bachelor students in process engineering and environmental engineering, students in M.Sc. Programme in Green Chemis-try and Bioproduction, and in Master’s degree programme in Biomass, Technology and Man-agement.

Prerequisites and co-requisites: Courses 488301A Microbiology and 488308S Enzyme

PYO 293

technology for students started 2011, or respec-tive knowledge of microbiology and biocatalysis.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Will be announced at the lectures. Supplementary material: Aittomäki E ym.: BioProsessitekniikka. WSOY 2002. 951-26995-6; Salkinoja-Salonen M (toim.): Mikrobi-ologian perusteita. Helsingin yliopisto, 2002. 951-45-9502-5.

Assessment methods and criteria: Lectures, intermediate exams and/or final exam, group work and seminar. Grade will be composed of lecture exams and/or final exam, group work and seminar.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University teacher Jo-hanna Panula-Perälä

Work placements: No

Other information: -

488304S Bioreactor Technology

ECTS credits: 6 cr

Language of instruction: English

Timing: The course is held in autumn semester during period I and II. It is recommended to complete the course in the 4th year.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to verbally describe the most common equipment, materials and methods related to biotechnological pro-cesses, microbial growth and cultivation and sterilization. The student will be able to apply different mathematical formulas for biocatalysis and for the bioreactor performance and use those to plan and analyze bioprocesses. The student will also be able to produce, analyze and interpret data from bioprocesses.

Contents: Biotechnological process: General process schemes, batch, fed batch and continu-ous processes, biocatalysts and raw materials. Reactor design and instrumentation. Steriliza-tion: kinetics of heat inactivation and practical implementation of sterilization methods. Math-ematical description and quantification of the function of biocatalysts. Monod and Micahelis-Menten models, reaction rates and their deter-mination. The lag phase of growth, cellular maintenance, cell death. Kinetics of product and by-product formation. Kinetics of oxygen and heat transfer. Oxygen and heat balances: signifi-cance and calculations. Power consumption. Scale-up and scale-down.

Mode of delivery: Blended teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures 36 h / exercises 6 h / homework 50 h / self-study 68 h.

Target group: Master students of bioprocess engineering and environmental engineering students in M.Sc. Programme in Green Chemis-try and Bioproduction. Master students from process engineering and biochemistry with required prerequisites.

Prerequisites and co-requisites: The bache-lor level courses by the Environmental Engineer-ing (especially 488301A Microbiology, 488302A Basics of biotechnology) or respective knowledge.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lectures: Lecture hand outs; Doran, P. M. Bioprocess engineering principles. Academic Press. London, 2010 . Supplementary material: Enfors, S.-O., Häggström, L. . Bio-process technology fundamentals and applica-tions. Royal Institute of Technology. Stockholm 2011. ; Biotechnology (Vol 2 ): Fundamentals of biochemical engineering. . Toim. H.-J. Rehm and G. Reed, Weinheim, Wiley-VCH. 1991. Villadsen J., Nielsen J., Liden G. Bioreactor engineering principles. Springer Verlag, 2011.

PYO 294

Assessment methods and criteria: Lectures, exercises, final exam, homework. Grade will be composed of final exam, exercises and home-work.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University teacher Jo-hanna Panula-Perälä, postdoctoral research fellow Sanna Taskila

Work placements: No

Other information: -

488305S Advanced Course for Bio-technology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course is held in autumn and spring semesters during periods III and IV. It is recommended to complete the course in the 4th or 5th year.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to describe the most important techniques - both up- and down-stream - in protein and metabolite production. Further, the student will be able to present main features of the biotechnology based on renewa-ble raw materials.

Contents: Microbial homologous and heterolo-gous protein production. Physiological and process related items in the production of select-ed microbial metabolites. Principles and practic-es in metabolic engineering. Methods for process intensification. Unit operations in product re-covery and purification. Specific features of biorefineries.

Mode of delivery: Blended teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures 30 h / exercises 6 h / homework 44 h / self-study 50 h.

Target group: Master students of bioprocess engineering, environmental engineering students in M.Sc. Programme in Green Chemistry and Bioproduction, and process engineering students in Master’s degree programme in Biomass, Technology and Management. Master students from process engineering and biochemistry with required prerequisites.

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-sites: The preceding courses by the Bioprocess Engineering Laboratory (especially 488301A Microbiology, 488302A Basics of biotechnology and 488304S Bioreactor technology) or respec-tive knowledge.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Will be announced at the lectures.

Assessment methods and criteria: Lectures and final examination, exercises and the report. Grade will be composed of homework exercises, final examinations and report.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Postdoctoral research fellow Sanna Taskila, university teacher Johanna Panula-Perälä

Work placements: No

Other information: -

488306S Soveltava mikrobiologia

Applied Microbiology

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään syyslukukau-della periodeilla I-III. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi neljännellä vuosikurssilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa työskennellä mikrobiologises-

PYO 295

sa laboratoriossa. Opiskelija osaa käsitellä ja viljellä mikrobeja sekä soveltaa menetelmiä eri mikrobeille. Opiskelija osaa ohjatusti laatia tieteellisen tutkimussuunnitelman sekä osaa analysoida ja raportoida harjoitustyössä saamansa tulokset kirjallisesti ja suullisesti.

Sisältö: Opiskelija tekee soveltavaan mikrobio-logiaan liittyvän harjoitustyön henkilökohtaisten valmentajien (laboratorion tutkijoiden) johdolla, kolmen viikon aikana. Kukin opiskelija tutustuu vähintään kolmeen erilaiseen menetelmään. Lopuksi opiskelijat kirjoittavat laajennetun työse-lostuksen (kirjallisuusselvitys sekä tulokset) ja esittelevät työnsä suullisesti seminaarissa.

Järjestämistapa: Laboratoriotyöskentely, yritysvierailut, raportin kirjoittaminen sekä seminaarit.

Toteutustavat: Laboratoriotyöskentely 90 h/ työselostus 50 h/ kirjallisuusselvitys ja seminaari 40 h/ yritysvierailut 6 h.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ensisijai-sesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valinneille opiskelijoille sekä Vihreän kemian ja biotuotannon maisteriohjelman opiskelijoille, joilla on pääaineena ympäristötekniikka.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksina bioprosessitekniikan laboratorion tuottamat kandidaattivaiheen opintojaksot tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Työohjeet; ajantasaiset julkai-sut ja oppikirjat tms. mikrobiologiasta, biotekno-logiasta ja ympäristötekniikasta.

Suoritustavat: Arvosana muodostuu valvottu-jen käytännön laboratorioharjoitusten, työselos-tuksen, kirjallisuusselvityksen ja seminaarin perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Tutkijatohtori Sanna Taskila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi järjestetään viimeisen kerran syyslukukaudella 2013.

488307S Bioprosessitekniikka

Bioprocess Engineering

Laajuus: 7 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään kevätlukukau-della periodeilla IV-VI. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi neljännellä vuosikurssilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija kykenee ohjatusti laatimaan tutki-mussuunnitelman harjoitustyöprojektilleen, joka toteutetaan laboratoriossa. Opiskelija osaa käyt-tää erilaisia bioteknologian menetelmiä, joita tarvitaan proteiinien tuotannossa, fermentointi-prosessissa sekä proteiinien puhdistuksessa. Opiskelija osaa analysoida saatuja tutkimustulok-sia ja kykenee esittämään ne sekä kirjallisesti että suullisesti.

Sisältö: Opiskelija tekee harjoitustyön henkilö-kohtaisten valmentajien (laboratorion tutkijoi-den) johdolla, kolmen viikon aikana. Lopuksi opiskelija kirjoittaa laajennetun työselostuksen (kirjallisuusselvitys sekä tulokset) ja esittelee työnsä suullisesti seminaarissa. Aiheet vaihtelevat vuosittain.

Järjestämistapa: Opetus toteutetaan lähiope-tuksena.

Toteutustavat: Laboratoriotyöskentely 90 h/ työselostus 48 h/ kirjallisuusselvitys ja seminaari 48 h.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu ensisijai-sesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valinneille opiskelijoille sekä Vihreän kemian ja biotuotannon maisteriohjelman opiskelijoille, joilla on pääaineena ympäristötekniikka.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksina bioprosessitekniikan laboratorion tuottamat kandidaattivaiheen ja edeltävät diplomi-insinöörivaiheen opintojaksot tai vastaavat tie-dot.

PYO 296

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Työohjeet; ajantasaiset julkai-sut ja oppikirjat tms. mikrobiologiasta, biotekno-logiasta ja ympäristötekniikasta vuosittain vaihtu-van aiheen mukaan.

Suoritustavat: Arvosana muodostuu valvottu-jen käytännön laboratorioharjoitusten, työselos-tuksen, kirjallisuusselvityksen ja seminaarin perusteella. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti bioprosessitekniikan erikoistumiskohteen valin-neille opiskelijoille.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Johanna Panula-Perälä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: -

488309A Biokatalyysi

Biocatalysis

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Opintojakso järjestetään syyslukukau-della periodeilla II ja III. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi toisella vuosikurssilla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa määritellä mitä ovat biokata-lyytit. Hän osaa kertoa kuinka eri mikrobeja sekä entsyymejä voidaan hyödyntää biokatalyytteinä ja hän osaa antaa esimerkkejä erilaisista biokatalyyt-tien sovelluksista. Opiskelija osaa tehdä päätel-miä mikrobien kasvusta ja kasvatuksesta ja niiden hyödyntämisestä erilaisten tuotteiden tuotannos-sa. Opiskelija tunnistaa entsyymien rakenteen ja reaktio-olosuhteiden vaikutukset niiden toimin-taan sekä osaa selittää entsyymireaktioiden ja entsyymikinetiikan perusteet. Opiskelija osaa tehdä päätelmiä mikrobien ja entsyymien sovel-tuvuudesta teollisuudessa hyödynnettäväksi.

Sisältö: Mikrobit ja entsyymit biokatalyytteinä sekä biokatalyyttien käyttö teollisuussovelluksis-sa. Prokaryootti- ja eukaryoottisolujen raken-teelliset ja toiminnalliset ominaispiirteet, aineen-vaihdunta, aineenvaihduntatuotteet ja fysiologia ja kasvu teollisuussovellusten näkökulmasta. Entsyymien rakenne ja toiminta, entsyymireak-tiot sekä reaktioiden kinetiikka.

Järjestämistapa: Opetus toteutetaan moni-muoto-opetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / ryhmä-työskentely 40 h/ verkkotyöskentely 10 h/ itsenäinen opiskelu 40 h.

Kohderyhmä: Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaattivaiheiden opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietovaatimuksena opintojakso 477011P Prosessi- ja ympäristötek-niikan perusta I tai vastaavat tiedot mikrobiologi-asta ja biotekniikasta.

Oppimateriaali: Luentomateriaali; muu luen-noilla ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Ryhmätyö sekä tentti tai väliko-keet. Arvosana koostuu välikokeista tai loppuko-keesta sekä ryhmätyöstä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai hylätty.

Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Johanna Panula-Perälä

Työssä oppimista: Ei

488310S Laboratory Course in Mi-crobiology

ECTS credits: 2 cr

Language of instruction: English

Timing: The course is held in autumn semester during period I.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to operate in a microbiological laboratory. He/she will be able to handle and cultivate microbes, follow the

PYO 297

growth of microbes, and to apply the methods to different microbes. Student will be able to write a laboratory diary.

Contents: Experimental work in the area of microbiology. Aseptic and sterile techniques, basic microbiological methods (inoculation, culturing on solid and liquid media, measure-ment of growth), observation and identification by using a microscope.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teachingmethods: Laboratory exercises 30 h/ other exercises 10 h/ self study 10 h.

Target group: Master students of bioprocess engineering and process engineering students in Master’s degree programme in Biomass, Tech-nology and Management.

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-sites: the bachelor level courses by the Biopro-cess Engineering Laboratory or respective knowledge.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Working instructions; cur-rent publications and textbooks etc. on microbi-ology, biotechnology and environmental engi-neering.

Assessment methods and criteria: Grade will be composed of supervised practical labora-tory exercises, laboratory diary, and other exer-cises.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: University teacher Jo-hanna Panula-Perälä

Work placements: No

Other information: Course will be organized at first time on autumn semester 2014.

488311S Industrial Microbiology

ECTS credits: 5 cr

Language of instruction: English

Timing: The course is held in autumn semester during periods II-III.

Learning outcomes: After completing this course, the student will be able to plan and conduct bench-scale research on biotechnical processes, and to evaluate and report the results of her/his research. The student will learn to apply microbes for the production of relevant biochemicals, to conduct analyses and mathe-matically examine the performance of studied production systems, to evaluate the challenges in up-scaling of the system, and to compare the results of research to existing literature.

Contents: The topic of the course is related to current topics in biotechnology. The work will include laboratory exercise in the area of bio-catalysis under supervision of researchers, a seminar work related to the course topic, and a written final report including results of laborato-ry work and seminar. An industry excursion related to the course topic is arranged in Oulu area.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teachingmethods: Laboratory exercises 60 h/ written report 32 h/ literature search and seminar 35 h/ company visits 6 h.

Target group: Master’s students of bioprocess engineering and environmental engineering students in M.Sc. Programme in Green Chemis-try and Bioproduction.

Prerequisites and co-requisites: Prerequi-sites: the bachelor level courses by the Biopro-cess Engineering Laboratory or respective knowledge and the course 488310S Laboratory Course in Microbiology.

Study materials: Working instructions; cur-rent publications and textbooks etc. on microbi-

PYO 298

ology, biotechnology and environmental engi-neering.

Assessment methods and criteria: Grade will be composed of supervised practical labora-tory exercises, written report, literature search, and seminar.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Postdoctoral research fellow Sanna Taskila

Work placements: No

Other information: Course will be organized at first time on autumn semester 2014.

5.14. BEE Programme

488400A Orientation to the BEE Studies

ECTS credits: 0 cr

Language of instruction: English

Timing: In periods 1-4 of the first BEE study year.

Learning outcomes: After completion of the different parts of the orientation, the student is able to recognize his/her own study environ-ment in the University of Oulu and at the de-partment of Process and Environmental Engi-neering. He/she can make use of the student services of the university. He/she will be able to draft a personal study plan and schedule together with the programme Study Advisor. The student is also able to use the facilities of academic librar-ies. He/she will be able to access the tools need-ed for the studies and in every-day-life.

Contents: Introduction to studies, overview of the services offered by the university, and the

student organizations (e.g. academic sports services, student health services); Introduction to the university, faculty and departments in relation to the BEE studies; Introduction to the methods of studying and to the skills in gaining the tools needed for planning of the studies; Overview of library, Optima, etc. services. Other issues based on the needs of the individual students. Compulsory parts: 1. the Orientation Days for all new international students organized by the University of Oulu, containing an one day by the Department. 2. Orientation to the BEE master’s degree programme. 3. Participation to student tutoring during the autumn term. 4. Planning of PSP (personal study plan) and study schedule, and ratification of the BEE study op-tion Clean Production or Water and Environ-ment.

Mode of delivery: Implemented mainly as face-to-face teaching, or possibly by distance learning.

Learning activities and teaching methods: Lectures, visits, seminars, exercises, etc.

Target group: The new students of the Mas-ter's Degree Programme (BCBU) in Environ-mental Engineering (BEE) only.

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a former bachelor's degree is required.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum so far.

Study materials: All materials will be deliv-ered on need-basis (e.g. BEE-study guide book, etc.)

Assessment methods and criteria: Active participation to all of the different parts of the course; planning the first version of the PSP together with the Study Advisor (compulsory).

Grading: Verbal scale Passed/Failed

Person responsible: BEE Study Advisor Marita Puikkonen (Department of Process and Environmental Engineering, University of Oulu)

PYO 299

Work placements: No

Other information: This course is compulso-ry, even if no credits can be attained by it.

488401A Introduction to the Bar-ents Region

ECTS credits: 2 cr

Language of instruction: English

Timing: In periods 1-2 of the first BEE study year.

Learning outcomes: The student will be able to tell where and what the Barents Region is, and describe the main environmental historical, cultural and socio-economic issues related to it including also the special technological and infrastructural factors therein, and evaluate those issues against the respective issues in his/her country of origin.

Contents: The Barents environment; History of the Barents collaboration and the political and economic profile of the Barents Region; Infra-structure and building in the Barents Region; People, cultures and livelihoods in the Barents Region; People and health at the Barents Region, Technological challenges and possibilities in the Barents Region.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures, discussions, visits, learning diaries, final portfolio.

Target group: Especially, but not strictly restricted to the new students of the Master's Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE).

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a former bachelor's degree is required. For other students the Bachelor level studies in process or environmental engineering or respective knowledge.

Recommended optional programme compo-nents: The other courses of the BEE curriculum

Study materials: Lecture materials are provid-ed during the course and in Optima.

Assessment methods and criteria: Partici-pation to the lectures and visits, writing learning diaries therein, and a final portfolio.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: BEE Study Advisor Marita Puikkonen (Department of Process and Environmental Engineering, University of Oulu)

Work placements: No

Other information: -.

488402A Sustainable Development

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Period 3

Learning outcomes: The student is able to explain the multi-disciplinary nature of sustaina-bility knows the principles and guidelines of sustainable development; and is able outline the future perspectives on the prosperity of envi-ronmental, social, economic and technological systems.

Contents: Multidisciplinary, intensive and interactive course. Presentations on (e.g.) the principles of sustainable development; environ-mental justice; cultural diversity; globalization and business ethics; governance for sustainable development; resource use conflicts; water scarcity, sustainable consumption; technological change and sustainable development; interna-tional cooperation and action toward sustainable development.

Mode of delivery: Implemented as student seminar and face-to-face teaching.

PYO 300

Learning activities and teaching methods: Lectures, discussions, student presentations, opponency, group work, court case simulation.

Target group: Master’s students of environ-mental engineering, especially of international master’s programmes such as the Master's De-gree Programme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE).

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a former bachelor's degree is required. For other students the Bachelor level studies in process or environmental engineering or respective knowledge.

Recommended optional programme components: The other courses of the BEE curriculum

Study materials: Lecture materials are provid-ed during the course in Optima.

Assessment methods and criteria: Quality of student presentations, activity in discussions, performance as an opponent and in the court case simulation.

Grading: The course evaluation will be based on participation and activity during the course. The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: TkT Satu Ojala (De-partment of Process and Environmental Engi-neering, University of Oulu)

Work placements: No

Other information: -

488405S Environmental Issues in the Barents Region

ECTS credits: 3 cr

Language of instruction: English

Timing: Period 6

Learning outcomes: After completing this course the students will be able to describe the

environmental landscape of the Barents region, the impacts of past activities, and projections of future economic, social and technological devel-opment.

Contents: Presentations on the environmental issues of North-Finland, North-Sweden, North-ern Norway, The Republic of Karelia, Mur-mansk region and Arkhangelsk region. The regional presentations outline the impacts of technologies in the region, future technological developments, Northern resource exploitation projects, pollution prevention and remediation, impacts of multiple resource uses. Group works on sustainable living in the North, future techno-logical and environmental scenarios, negotiation on conflicting resource uses, communication on technological development projects to the public and media.

Mode of delivery: Implemented as face-to-face teaching.

Learning activities and teaching methods: Lectures, field-trips, group works, course as-signments, student presentations, role playing, negotiation simulation, pre-course ad post-course assignments.

Target group: In University of Oulu: Especial-ly the students of the Master's Degree Pro-gramme (BCBU) in Environmental Engineering (BEE); In addition: the students of BEE/BCBU partner universities.

Prerequisites and co-requisites: For BEE students, admission to the Master's programme, for which minimally a former bachelor's degree is required. Please note that for participation to the course all students are required to have good English language skills! A pre-course assignment is to be completed prior to the course.

Recommended optional programme components: The other courses of the Master's phase curriculum.

Study materials: Lecture materials are provid-ed during the course

Assessment methods and criteria: Assess-ment is based on the performance of the differ-

PYO 301

ent assignments, presentation of pre-course assignment, course activity, performance in group works and negotiation simulation and the submitted post-course assignment report.

Grading: The course unit utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: Eva Pongrácz (Thule Institute, University of Oulu)

Work placements: No

Other information: Resources allowing, the course is organized intensively during one week in location outside of Oulu, at the Oulanka Research Station, Kuusamo Finland as part of the BCBU cooperation. Alternatively, the course is organized e.g. at the University of Oulu, Fin-land. Good communication skills in English are necessary requirement of participation in the course!

SO-TIL 302

6. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot

Linnanmaa, Tietotalo 1 Kotisivut: Sähkötekniikan osasto: http://www.oulu.fi/ee/. Tietoliikennetekniikan osasto: http://www.oulu.fi/til/ Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoilla on yhteisiä osia (mm. opintohallinto) ja ne vastaavat sähkö-tekniikan koulutusohjelmasta yhteisesti, mutta henkilö- ja tutkimushallinnoltaan ne ovat itsenäisiä.

6.1. Yleistä

Opintotoimisto

Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva opintotoimis-to on avoinna 9:30 - 14:00. Toimistossa hoide-taan koulutusohjelmaan sekä ohjataan jatko-opiskeluun liittyvissä asioissa. Siellä on saatavana opiskeluun liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluohjeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laaditaan koulutusohjelman lukujär-jestykset ja koor-dinoidaan tenttijärjestelyt. Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa opastaa opintoneuvoja (Maritta Juvani) ja omaopettajat. Opintoneuvoja toimii myös koulutusohjelma-toimikunnan sihteerinä ja kansainvälisen opiskeli-javaihdon yhteyshenkilönä.

Opintotoimiston henkilöstö:

JUVANI Maritta, opintoneuvoja, suunnittelija JÄMSÄ Vaili, projektisihteeri, sähkötekniikan koulutusohjelma ja Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering PITKÄNEN Varpu, osastosihteeri, tietotekniikan ja informaatioverkostojen koulutusohjelmat, jatko-opintoasiat TANSKALA Tarja, opintoasiainsihteeri, sähkö-tekniikan koulutusohjelma (vv.)

Tiedekirjasto Tellus

Tiedekirjasto toimii kahdessa tilassa, Telluksessa ja Lunassa. Tellus on avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna on suljettu lauantaisin. Kesä-aikana on poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. 029-4481090 http://www.kirjasto.oulu.fi/

sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi. Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskente-

lyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikki-aan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on Telluksessa ja Lunassa yhteensä n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulos-tus).

Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kirjallisuutta sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainattavat kurssikirjat ja niiden käsikirjakappaleet sijaitsevat Telluksessa. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk, kurssikirjoilla ja lehdillä 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä.

Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedon-haussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kir-jaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankinta-kurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankin-ta opinnäytetyössä -kurssi ja ulkomaisille tutkin-to-opiskelijoille Information Skills for Foreign Degree Students -kurssi.

Työpaja

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on yhteinen työpaja, joka vastaa laitteiden huol-losta ja materiaali- ja tarvikehankinnoista sekä ylläpitää komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja rakentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa piirilevyjä.

SO-TIL 303

Tietojenkäsittelyjärjestelmä

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on myös yhteinen tietojenkäsittelyjärjestelmä, joka käsittää runsaat 1000 erilliseen verkkoon liitettyä laitetta. Näistä noin 100 on Unix-palvelimia ja -työasemia käyttöjärjestelmänään Linux:in eri versiot sekä n. 800 Windows PC-tietokonetta. Loput ovat joko itse verkon toi-minnan tai tutkimuksen tarvitsemia erikoislait-teita.

Opiskelijat saavat käyttöoikeuden Unix-järjestelmään heti opintojensa alussa lyhyen testin suoritettuaan. Opiskelijoilla on käytettä-vissään 3 Unix- sekä 2 Windows PC-luokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneil-laan opiskelijat voivat kytkeytyä langattomaan Panoulu-verkkoon, joka kuuluu laajasti kampus-alueella ja myös osassa kaupunkia.

6.2. Henkilökunta

Henkilökuntaluettelot ja yhteystiedot löytyvät osastojen kotisivuilta: Sähkötekniikan osasto: http://www.oulu.fi/ee/ Tietoliikennetekniikan osasto: http://www.oulu.fi/til/ Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muo-dossa etunimi.sukunimi@ee.oulu.fi.

Osastonjohtajat

JANTUNEN Heli, TkT, teknillinen fysiikka LATVA-AHO Matti, TkT, tietoliikennetekniik-ka

Koulutusohjelmavastaava

IINATTI Jari, TkT, tietoliikennetekniikka

6.3. Koulutusohjelman yleiset

tavoitteet ja

rakenneperiaate

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot tuottavat sähkötekniikan koulutusohjelman. Lisäksi tarjolla on erityisesti tietoliikennetekniikkaan keskittynyt kansainvälinen DI-ohjelma Wireless Com-munications Engineering.

Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä elektroniikka- ja tietoliikenneteolli-suuden sekä siihen liittyvän koulutuksen ja tut-kimuksen palvelukseen. Sähkötekniikan koulu-tusohjelma tähtää sekä elektroniikka- että tieto-liikennelaitteiden ja -järjestelmien tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamiseen.

Koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa 3-vuotinen (180 op) tekniikan kandidaatin ja 2-vuotinen diplomi-insinöörin (120 op) tutkinto. Koulutusohjelmassa on myös mahdollista seurata ns. joustavia opintopolkuja, jolloin kandidaatti-vaiheen jälkeen voi (erillisen haun kautta) vaihtaa toisen oppiaineen DI/maisteriopintoihin. Tarjol-la olevista joustavista opintopoluista kerrotaan yliopiston asiaa esittelevillä verkkosivuilla (http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut).

Tekniikan kandidaatin tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopin-noista, opintosuunnalle valmistavista moduuleis-ta, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintä-opinnoista.

Perus- ja aineopinnot sisältävät lähinnä ma-tematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä kaikille opintosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja. Perus- ja aineopintojen laajuus on n. 140 opintopistettä, ja ne ovat kaikille koulu-tusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa valitsemalleen opinto-suunnalle kootun opintosuunnalle valmistavan moduulin, jonka laajuus on n. 20 opintopistettä.

SO-TIL 304

Opintosuunnan valinta tapahtuu kolmannen opintovuoden syksyllä. Opintosuunnalle valmis-tavat moduulit ajoittuvat pääosin kandidaattivai-heen kolmannelle opintovuodelle, samoin kuin 10 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot sekä 8 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaise-na 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun. Varus-miesjohtaja- ja kouluttajakoulutuksen opintoja voidaan hyväksilukea 3 opintopistettä sähkötek-niikan kandidaatin valinnaisiin opintoihin. Hy-väksiluennan halutessaan opiskelijan on toimitet-tava todistus suoritetusta koulutuksesta opinto-neuvojalle. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön liittyvä kirjallinen kypsyys-näyte, ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte.

Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Tutkinto suorite-taan opiskelijan valitsemalta opintosuunnalta,

josta suoritetaan sekä opintosuunnan moduuli että yksi opintosuunnalla tarjolla olevista syven-tävistä moduuleista. Opintosuunnan moduulin laajuus on 30-40 opintopistettä, ja syventävän moduulin laajuus on 20-40 op. Näiden lisäksi opiskelija kokoaa itselleen 20-30 op:n laajuisen täydentävän moduulin. Opiskelija sisällyttää täydentävään moduuliin 3 opintopisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää harjoitte-lua. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy 30 opintopisteen laajuinen diplomityö sekä siihen liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulu-tusohjelman ulkopuolisia, yliopistossa tai kor-keakoulussa suoritettuja vähintään aineopinto-tasoisia opintojaksoja.

Katso tekniikan kandidaatin ja diplomi-insin ööritutkinnon suorittamisesta tarkemmin alla kappaleista 6.3.3 ja 6.3.4.

SO-TIL 305

6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit n. 20 op

Opintosuuntakohtaiset Syventävät moduulit n. 30 op

Opintosuuntien moduulit n. 40 op

Elektroniikan suunnittelu Elektroniikan materiaalit ja

komponentit Fotoniikka ja

mittaustekniikka Tietoliikenne-

tekniikka

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö 10 op

Valinnaiset opinnot n. 10 op Fysiikan aineenopetta-jaksi valmistava mo-

duuli

Opintosuunnille valmistava moduuli n. 20 op

Elektroniikka Teknillinen fysiikka Tietoliikennetekniikka

Perus- ja aineopinnot n. 140 op

6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet

Sähkötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityises-

ti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pää-paino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuu-den tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotan-nossa tarvittavien valmiuksien antamisessa.

Koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa:

SO-TIL 306

käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin

määritellä ja tutkia sähkömagneettiseen kenttään ja materiaaleihin liittyviä ilmiöitä sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia teknil-lisen fysiikan käsitteistöä ja termistöä käyt-täen

soveltaa matematiikan sekä fysiikan käsit-teistöä ja termistöä elektroniikan ja fotonii-kan komponenttien toimintaperiaatteiden kuvaamiseen

analysoida, suunnitella ja rakentaa analogia- ja digitaalielektroniikan piirejä ja laitteita

käyttää perusmittalaitteita sähkötekniikan yleisimpiin mittauksiin ja analysoida ja suunnitella mittauksissa tarvittavaa instru-mentointia

määritellä tietokoneen toimintaperiaatteen, suunnitella tietokoneelle ohjelmistoja ja ra-kentaa liitäntäelektroniikkaa halutun toi-minnallisuuden aikaansaamiseksi

määritellä tiedonsiirron toimintaperiaat-teet, käyttää matemaattisia menetelmiä tie-toliikennejärjestelmän kuvaamiseen, suori-tuskyvyn analysointiin ja radioteknisiin on-gelmiin sekä soveltaa tietämystään järjes-telmien ja sen osien suunnitteluun

käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä

työskennellä vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä ja käyttää tietotekni-siä kommunikaatiovälineitä ja viestintätai-tojaan työtehtävissään ja kommunikoinnissa alan ulkopuolisten toimijoiden kanssa

seurata ja tulkita sähkötekniikan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä ja kehittää omaa osaamistaan sen mukana

viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle koh-deyleisölle.

Kandidaattiopintojen osaamistavoitteet saavu-tettuaan opiskelijalla on valmiudet sähköteknii-kan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Koulutusohjelman kautta on mahdollisuus suun-tautua myös fysiikan maisteri- ja fysii-kan/matematiikan aineenopettajaopintoihin.

Koulutusohjelmassa diplomi-insinööri-tutkinnon suorittanut henkilö kykenee tekniikan kandidaatin tutkinnossa hankitun osaamisen lisäksi:

hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja erikoisosaamista ja käyttä-mään sitä itsenäisesti ja luovasti elektronii-kan, teknillisen fysiikan, fotoniikan ja tieto-liikennetekniikan tuotekehitys- ja tutkimus-tehtävissä oman opintosuuntansa ja siihen liittyvien syventävien ja täydentävien opin-tojen alueella

tuottamaan uutta tietoa valitsemansa opin-tosuunnan alalla teollisuuden ja yhteiskun-nan tarpeisiin (opintosuunnat ja niiden osaamistavoitteet on kuvattu alla)

tekemään tutkimustyötä tieteellisiä tutki-musmenetelmiä käyttäen

osallistumaan teollisuuden tuotekehityksen ja alan tutkimuksen asiantuntijatehtäviin ja johtamiseen sekä toimimaan myös itsenäi-senä yrittäjänä

asettamaan itselleen tavoitteita ja työsken-telemään itsenäisesti ja ryhmässä tavoittei-den saavuttamiseksi

viestimään ja kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja perustellusti

laajentamaan ja syventämään itsenäisesti omaa osaamistaan elinikäisen oppimisen hengessä

arvioimaan toimintaympäristössään toimi-vien henkilöiden toimintaa ja osaamista se-kä kartuttamaan myös heidän tietämystään ja valmiuksia.

Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmis-tunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan teollisuuden tai oppi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Yleensä sähkö-tekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. Sähkö-tekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.

SO-TIL 307

6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) raken-tuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aine-opinnoista (n. 140 op), opintosuunnalle valmis-tavista moduuleista (n. 20 op), valinnaisista opinnoista (n. 10 op ) sekä kandidaatintyöstä ja siihen liittyvistä seminaareista tai viestintäopin-noista (yhteensä 10 op).

Perus- ja aineopinnot ovat kaikille koulutus-ohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kahden ensimmäisen opinto-vuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa ns. opintosuunnalle valmista-van moduulin. Valmistava moduuli valitaan kolmannen opintovuoden syksyllä ja sen sisältä-mät opinnot ajoittuvat kandidaattivaiheen kol-mannelle opintovuodelle (kevätlukukausi), samoin kuin pääosin myös 10 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot (syyslukukausi) sekä 8 opintopisteen laajuinen kandidaatintyö. Opis-kelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun (väh. 2 kk). Valinnaisia opintoja suoritetaan sellainen opin-topistemäärä (vaihtelee valitun valmistavan moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Esim. fysiikan, biofysiikan, kemian, biologian ja taloustieteiden kurssit sopivat hyvin tämän kou-lutusohjelman valinnaisiksi opinnoiksi. Koulu-tusohjelma vahvistaa opiskelijan esityksestä kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. Kandidaa-tintyön laajuus on 8 opintopistettä ja sähkötek-niikan koulutusohjelmassa se tehdään itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajui-set viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojak-son 900060A Tekniikan viestintä, 2 op suoritta-mista. Tekniikan kandidaatin tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa.

Koulutusohjelman valmistavat moduulit suuntautuvat elektroniikkaan (mm. elektroniikan suunnittelu, mittaustekniikkaa, soveltava elekt-roniikka, optoelektroniikka), teknilliseen fysiik-kaan (mm. elektroniikan materiaalit ja kom-ponentit, valmistusteknologiat, teknillinen fysiikka) ja tietoliikennetekniikkaan. Opiskelija

valitsee näistä yhden; valinta ei kuitenkaan sido opintosuuntavalintaa diplomi-insinööriopintojen vaiheessa.

Sähkötekniikan koulutusohjelman opiskeli-joilla on mahdollisuus hakeutua kandidaattivai-heen aikana myös aineenopettajakoulutukseen pääaineenaan fysiikka ja sivuaineena matematiik-ka. Aineenopettajakoulutukseen pyritään toisen vuosikurssin aikana ja siihen valitaan opiskelijoita kiintiöperusteisesti valintaperusteina opintome-nestys ja erillinen soveltuvuuskoe. Aineenopetta-jakoulutukseen hakeutuneet suorittavat kandi-daattiopinnoissaan erillisen valmistavan moduu-lin ja siirtyvät tekniikan kandidaattitutkinnon suoritettuaan luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan maisteriohjelman opiskelijoiksi ja jatka-vat siellä opiskeluaan fysiikka pääaineena. Heille fysiikan maisteriohjelman laajuus on 120 op, josta 60 op suuntautuu pedagogisiin opintoihin. Matematiikan sivuaine 60 op hankitaan jo kandi-daattivaiheen opintojen aikana.

6.3.4. Diplomi-insinöörin

tutkinnon suorittaminen

Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli (n. 40 op), yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista (n. 30 op), täydentävä moduuli (n. 20 op) ja diplomityö (30 op). Täydentävän moduulin opiskelija muodostaa itse (koulutusoh-jelma hyväksyy ja vahvistaa) ja sen voi muodostaa esim. jonkun toisen opintosuunnan perusmoduu-lin ydinkursseista ”sivuainetyyppisesti”. DI-opintoihin sisältyy pakollisena 3 op verran asian-tuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, täydentä-vään moduuliinsa. Opintojakson sisältökuvaus on esitetty opinto-oppaan opintojaksokuvausosiossa.

Henkilökohtainen, opiskelijan ohjatusti itse suunnittelema täydentävä moduuli voi tekniikan opintojen lisäksi sisältää esimerkiksi niitä tukevia luonnontieteellisiä ja kaupallisia opintoja. Täy-dentävään moduuliin voi sisällyttää yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähintään aine-opintotasoisia kursseja. Kieliopintojen koko-naismäärä on kuitenkin rajoitettu 18 opintopis-teeseen siten, että se sisältää myös kandidaatti-vaiheen kieliopinnot. Opintojen

SO-TIL 308

kokonaislaajuudeksi on tultava kaikissa valintati-lanteissa vähintään 120 op, josta diplomityön osuus on 30 op ja asiantuntijuutta syventävän harjoittelun osuus on 3 op. Moduulien sisältöjä suunniteltaessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön (30 op) lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojak-soja. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkin-noista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljän-nen vuosikurssin kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistosta tai verkkosivuilta.

6.3.5. Opintosuuntien tavoitteet

Elektroniikan suunnittelun opin-tosuunta

Elektroniikan suunnittelu -opintosuunnassa koulutetaan elektroniikkasuunnitteluun laajasti ja syvällisesti perehtyneitä piiri-, laite- ja järjestel-mäsuunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot myös optoelektroniikasta, RF-tekniikasta ja sulaute-tuista tietokonejärjestelmistä. Opintosuunnan syventymiskohteen voi valita joko analogis- tai digitaalispainotteiseksi. Elektroniikkasuunnitteli-jan toimenkuva on laaja. Työ voi kohdistua esim. elektronisten ja/tai optisten suureiden mittauk-sessa ja prosessoinnissa tarvittavan elektroniikan kehitykseen, tiedon ja informaation siirtoon liittyviin sovelluksien ja järjestelmien suunnitte-luun tai vaikkapa koneiden ja robottien auto-maattiseen valvontaan ja ohjaukseen. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiske-lija osaa

käyttää elektroniikan suunnittelumenetel-miä ja CAD-apuneuvoja

analysoida ja suunnitella sekä jatkuvia että diskreettiaikaisia signaaleja sisältäviä ta-kaisinkytkettyjä järjestelmiä

analysoida ja suunnitella analogia-, digitaa-li-, opto- ja RF-elektroniikan piirejä ja loh-koja erillisinä ja toisiinsa kytkeytyneinä ko-konaisuuksina sekä toteuttaa niitä eri toteu-tustekniikoilla, esim. integroituina ja/tai

ohjelmoitavina piireinä tai sulautettuna tie-tokonejärjestelmänä

määritellä elektroniikkalaitteen vaatimat lohkot ja suunnitella ne toteutukseen sovel-tuvalla teknologialla

määritellä elektroniikan lai-te/tuotekehitysprosessin kulun ja osallistua ja johtaa sen eri vaiheita.

Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunta

Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunnassa koulutetaan laajasti ja syvällisesti perehtyneitä moniteknisten mittalaitteiden ja mittausjärjes-telmien suunnittelijoita, joilla on hyvät tiedot elektroniikkatuotteiden testauksesta, EMC- ja RF-mittauksista sekä fotoniikkaa soveltavista mittaustekniikoista ja painetusta elektroniikasta. Opintosuunta antaa erinomaiset valmiudet sijoit-tua tutkimuksen, tuotekehityksen, teollisen tuotannon ja mittaustekniikan tehtäviin kotimai-sessa tai kansainvälisessä teollisuudessa sekä tutkimuslaitoksissa.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiske-lija osaa

soveltaa optista ja elektronista mittaustek-niikkaa useille sovellusalueille kuten lääke-tieteeseen ja prosessiteollisuuteen

vertailla painettavan elektroniikan ja sen valmistuksessa käytettävien laitteiden peri-aatteita sekä yleisimpiä painettavan elekt-roniikan materiaaleja

vertailla eri valmistustekniikoiden käyttä-miä materiaaleja, joita käytetään elektro-niikan ja optoelektroniikan komponenteissa ja piireissä

soveltaa optisen suunnittelun periaatteita sekä laskea ja analysoida optisten järjestel-mien ominaisuuksia

toteuttaa laajoja mittausjärjestelmiä ja osaa arvioida eri tavalla toteutettujen mittausjär-jestelmien ominaisuuksia ja suorituskykyä järjestelmien koko elinkaaren huomioon ottaen

analysoida erilaisia analogisen, digitaalisen ja RF-elektroniikan testausstrategioita ja menetelmiä sekä osaa soveltaa testattavuus-suunnittelua elektronisen tuotteen laadun,

SO-TIL 309

luotettavuuden ja testattavuuden paranta-miseksi

soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnit-telun, maadoituksen, kaapeloinnin, suoda-tuksen ja suojauksen periaatteita ja mene-telmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnit-telussa sekä varmistaa elektronisen laitteen tai järjestelmän yhteensopivuuden kansain-välisten EMC-standardien kanssa.

Tietoliikennetekniikan opintosuun-ta

Tietoliikennetekniikan opintosuunnassa koulute-taan tietoliikennetekniikkaan laajasti ja syvällises-ti perehtyneitä verkko-, signaalinkäsittely-, radiotekniikka- ja järjestelmäasiantuntijoita, joilla on hyvät tiedot myös optimoinnista ja informaa-tioteoriasta sekä valmiudet teoreettisiin jatko-opintoihin. Tietoliikennesuunnittelijan toimen-kuva on laaja, joten opiskelijat oppivat ymmär-tämään ja suunnittelemaan tietoliikennelaitteiden kuten radiopuhelimien ja tukiasemien sekä nii-den tarvitsemien algoritmien lisäksi myös koko-naisia tietoliikennejärjestelmiä. Tyypillisesti tietoliikennetekniikkaan sisältyy mm. tietolii-kennesignaalien suunnittelu ja analyysi, antenni-en ja siirtotien ominaisuudet sekä verkkotason ilmiöt. Työ on lähes aina projektityyppistä, jolloin tiedot itse tuotekehitysprosessista ja myös sosiaaliset taidot sekä oman työn esittäminen ovat tärkeitä. Opintosuunnan syventävissä mo-duuleissa on mahdollista keskittyä joko tietolii-kenneverkkoihin, langattomaan tietoliikentee-seen tai radiotietoliikenteen signaalinkäsittelyyn. Niissä syvennetään ammatillisia valmiuksia toi-mia

tietoliikenteen verkkosuunnittelun, proto-kollien, ohjelmistojen tai niiden osien pa-rissa

suurikapasiteettisten ja eri taajuusalueella toimivien luotettavien siirtojärjestelmien ja -yhteyksien suunnittelussa ja tutkimuksessa

tietoliikennejärjestelmien algoritmien ja radiolaitteiden mahdollistavien ratkaisujen suunnittelussa ja tutkimuksessa.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiske-lija osaa

käyttää informaatioteorian perusmenetel-miä tietoliikennejärjestelmien ja datanpak-kausjärjestelmien kapasiteettirajojen laske-miseen sekä arvioida näihin liittyvien suun-nittelutehtävien toteutettavuutta ennen yk-sityiskohtaisen suunnittelun aloitusta esim. linkkiadaptointiin

analysoida modulaatiomenetelmien suori-tuskyvyt AWGN- ja häipyvässä kanavassa, muodostaa peruskoodausten (lohkokoodi-en, syklisten koodien ja konvoluutiokoodi-en) toimintaperiaatteet (koode-rit/dekooderit) sekä valita suoritusky-vyn/kapasiteetin parantamiseksi soveltuvat toiste-, yhdistely- ja moniantennitiedonsiir-tomenetelmät sekä kanavakorjaimet suori-tuskykyanalyysin perusteella

suunnitella impedanssin sovituksen (mini-mikohinalukuun, maksimi- tai vakiovahvis-tukseen) käyttäen keskitettyjä komponent-teja ja mikroliuskajohtoja, RF-taajuudella toimivan piensignaalivahvistimen, tehonja-kajan, suuntakytkimen ja perustilanteessa tehovahvistimien toimintaluokkien sovitus-piirit sekä arvioida yksinkertaisen, balan-soidun ja kaksoisbalansoidun sekoittimen toimintaperiaatteiden hyviä ja huonoja ominaisuuksia

mitoittaa ja määritellä modernien matka-viestintäjärjestelmien fyysisen kerroksen sekä verkon suunnittelun pääparametrit ja kuvata verkon liikkumisen ohjauksen, adaptiivisen resurssien hallinnan ja dynaa-misen resurssien jakamisen pääpiirteet

käyttää signaalinkäsittelyn perusmenetel-miä tietoliikennejärjestelmien ja erityisesti niiden vastaanottimien suunnitteluun sekä suunnitella ja toteuttaa erilaisia korjainalgo-ritmeja ja lineaarisia suodattimia tilastolli-siin signaalinkäsittelysovelluksiin.

Elektroniikan materiaalien ja kom-ponenttien opintosuunta

Elektroniikan materiaalien ja komponenttien opintosuunnassa koulutetaan elektroniikan mate-riaaliteknologiaan syvällisesti perehtyneitä dip-lomi-insinöörejä elektroniikan komponenttien, liitos- ja pakkaustekniikoiden, nanoteknologian,

SO-TIL 310

mikrosysteemien sekä teknillisen fysiikan asian-tuntijoiksi teollisuuteen ja tutkimuslaitoksiin. Heillä on materiaaliteknologian lisäksi hyvät tiedot elektroniikkasuunnittelusta ja RF-tekniikasta. Opintosuunnalta valmistuneet dip-lomi-insinöörit sijoittuvat työelämässä laajasti erilaisiin tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmis-tuksen tehtäviin, sekä vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiske-lija osaa

kehittää ja ottaa käyttöön uusia elektronii-kan materiaaleja

analysoida materiaalien ja komponenttien fysikaalisia ilmiöitä atomitasolta makrota-solle

hyödyntää tutkimuslaitteita materiaalien ja komponenttien kehityksessä

suunnitella ja valmistaa elektroniikan kom-ponentteja

vertailla ja valita elektroniikan valmistus-menetelmiä komponenttitasolta laite- ja järjestelmätasolle

arvioida elektroniikan komponenttien ja laitteiden luotettavuutta eri käyttöympäris-töissä.

6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2013 aloittaville ylioppilaille

PERUS- JA AINEOPINNOT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521004P Sähkötekniikan opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-6 1 031005P Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 2-3 902011P Tekniikan englanti tai 6,0 1-6 2 903012P Tekniikan saksa 901008P Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai 2,0 1-6 1 900009P Toinen kotimainen kieli, suomi 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 1 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4-6 1 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 1 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 1 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 1 031018P Kompleksianalyysi 4,0 1-2 2 031050A Signaalianalyysi 4,0 3-4 2 761101P Perusmekaniikka 4,0 1-2 1 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4-5 1 766320A Soveltava sähkömagnetiikka 6,0 1-3 2 766326A Atomifysiikka 6,0 1-3 2 766329A Aaltoliike ja optiikka 6,0 4-6 2 521209A Elektroniikan komponentit ja materiaalit 2,0 4-5 1 521205A Puolijohdekomponenttien perusteet 4,5 4-6 2 521104P Materiaalifysiikan perusteet 5,0 1-3 2 521302A Piiriteoria I 5,0 1-3 2 521306A Piiriteoria II 4,0 4-6 2 521412A Digitaalitekniikka I 6,0 1-3 1 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5,0 4-6 2 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 1 5,0 1-3 3 521267A Tietokonetekniikka 4,0 4-6 1 521109A Sähkömittaustekniikan perusteet 5,0 1-3 1

SO-TIL 311

521337A Digitaaliset suodattimet 5,0 5-6 2 521357A Tietoliikennetekniikka I 3,0 5-6 2 521361A Tietoliikennetekniikka II 3,0 2-3 3 521384A Radiotekniikan perusteet 5,0 1-2 3 521141P Ohjelmoinnin alkeet 5,0 1-3 1 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4-6 1 Yhteensä 139,0

1Ei vaadita fysiikan aineenopettajiksi suuntautuvilta

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT

ELEKTRONIIKKA

TEKNILLINEN FYSIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

766328A Termofysiikka 6,0 1-3 3 780109P Kemian perusteet 4,0 1-3 3 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4,0 4-6 3 521430A Elektroninen mittaustekniikka 6,0 4-6 3 Yhteensä 20

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 3 521370A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt 5,0 4-6 3 521331A Suodattimet 4,0 4-6 3 521316A Laajakaistaiset tietoliikennejärjestelmät 4,0 4-6 3 Yhteensä 21

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521331A Suodattimet 4,0 4-6 3 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4,0 4-6 3 521430A Elektroninen mittaustekniikka 6,0 4-6 3 521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-3 3 521433A Analogiatekniikan työt 3,0 1-3 3 Yhteensä 22

SO-TIL 312

FYS/MAT AINEENOPETTAJA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 802352A Euklidinen topologia 4,0 4-5 3 802353A Sarjat ja integraalit 6,0 5-6 3 802151P Johdatus matemaattiseen päättelyyn 5,0 1-2 3 806113P Tilastotieteen perusteet 5,0 4-6 3 802354A Lukuteoria ja ryhmät 5,0 4-5 3 761102P Lämpöoppi 2,0 2-3 3 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 2,0 5-6 3 Valinnaiset* 801346A Salausmenetelmät 4,0 2-3 3 802119P Lineaarialgebra II 5,0 5-6 3 800322A Analyysi II 8,0 1-3 3 801389A Geometrian perusteet 6,0 4-6 3 Yhteensä väh. 34 * Pakolliset + kandidaatintyön suoritettuaan opiskelijalla on 173 op koska aineenopettajiksi suuntau-tuvilta ei vaadita edellä kurssia Elektroniikkasuunnittelu I. Matematiikan opintoja on 56,5 op, joten moduuli on täydennettävä matematiikan valinnaisilla 180 opintopisteeseen, jolloin matematiikan sivuainekin on 60 op.

SO-TIL 313

VALINNAISET OPINNOT

Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä (vaihtelee valitun valmistavan moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistettä. Esim. fysiikan, biofysiikan, kemian, biologian ja taloustieteiden kurssit sopivat hyvin tämän koulutusohjel-man. Koulutusohjelma vahvistaa opiskelijan esityksestä kunkin opiskelijan valinnaiset opinnot. Koulu-tusohjelmaan liittyvä alan harjoittelu (vähintään 2 kk) voidaan myös lukea valinnaisiksi opinnoiksi 3 op:n laajuisesti. Eräitä suositeltavia kursseja valinnaisiksi opinnoiksi Laajuus

op Periodi

521015A Harjoittelu 3 780122P Kemian perustyöt 3 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2 555282A Projektinhallinta 4 761112P Fysiikan maailmankuva 3 410015Y Tieteenfilosofia 3

KANDIDAATINTYÖ

Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja sähkötekniikan koulutusohjelmassa se tehdään itsenäise-nä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaa-tintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot, mikä edellyttää opintojakson 900060A Tekniikan viestintä, 2 op suorittamista.

6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2013

Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op:n verran asiantuntijuutta syventävää harjoitte-lua . Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, johonkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus löytyy opinto-oppaan opintojaksokuvausosiosta.

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521441S Elektroniikan työ 6,0 1-6 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4 521332S Piirisuunnittelu tietokoneella 4,0 4-6 4

SO-TIL 314

521423S Sulautettujen järjestelmien työ 5,0 1-3 5 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 4-5 4 Yhteensä 39,0

Syventävä moduuli Elektroniikkasuunnittelu

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (17 op) 521435S Elektroniikkasuunnittelu III 6,0 3-4 4 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 521025S Tehoelektroniikka 5,0 4-5 4 Valinnaiset (n. 13 op) 521410S Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi 3.0-7,0 1-2 4-5 521380S Antennit 4,0 4-6 5 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7,0 4-6 4 521375S Radiotekniikka II 5,0 4-6 4 521172S EMC-suunnittelu ja -testaus 4,0 6-6 4 521224S Mikroelektroniikka ja -mekaniikka 6,0 4-6 4 Yhteensä n.30

Syventävä moduuli Digitaalisten järjestelmien suunnittelu

Laajuus op

Periodi Vsk

Pakolliset (20 op) 521453A Käyttöjärjestelmät 5,0 5-6 4 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 4 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4-5 Valinnaiset (n. 10 op) 521150A Internetin perusteet 5,0 4-6 4 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 5,0 4 521280S DSP-työt 5,0 2-6 4 521279S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 5,0 1-3 4-5 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 4-5 Yhteensä n. 30

ELEKTRONIIKAN MATERIAALIT JA KOMPONENTIT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521103S Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit 4,0 1-3 4 521223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 5,0 1-3 4 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7,0 4-6 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4

SO-TIL 315

521225S RF-komponentit ja mittaukset 5,0 1-3 4 521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521224S Mikroelektroniikka ja -mekaniikka 6,0 4-6 4 Yhteensä 38

Syventävä moduuli Teknillinen fysiikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (22 op) 521201S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3,5 4-6 4 763312A Kvanttimekaniikka I 10,0 1-3 5 521219S Röntgenmenetelmät 4,5 4-5 5 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 5 Valinnaiset (n. 8 op) 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 4 761668S Laskennallinen fysiikka 6,0 4-6 5 763628S Kondensoidun materian fysiikka 10,0 4-6 5 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1-2 5 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Mikrosysteemitekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (22,5 op) 521201S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3,5 4-6 4 521203S Mikromoduulit 5,0 4-6 4 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 5 521217S Painettava elektroniikka 4,0 4-6 4 521110S Mittaus- ja testausjärjestelmät 6,0 3-4 4 Valinnaiset (n. 8,5 op) 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 5 464061A Luovan työn tekniikka 3,0 1-2 5 463065A Muovituotteiden valmistustekniikka 3,5 2-3 5 461033A Elementtimenetelmät 1 3,5 1-3 5 Yhteensä n. 30

FOTONIIKKA JA MITTAUSTEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521124S Anturit ja mittausmenetelmät 5,0 1-2 4 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4 521216S Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus 7,0 4-6 4

SO-TIL 316

521225S RF-komponentit ja mittaukset 5,0 1-3 4 521110S Mittaus- ja testausjärjestelmät 6,0 3-4 4 521238S Optoelektroniset mittaukset 4,0 6-6 4 Yhteensä 42

Syventävä moduuli Fotoniikka ja painettava elektroniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (15 op) 521217S Painettava elektroniikka 4,0 4-6 4 521223S Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit 5,0 1-3 4 521090S Teknillinen optiikka 6,0 1-3 5 Valinnaiset (n. 15 op) 521201S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3,5 4-6 4 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 4 521107S Lääketieteellinen instrumentointi 6,0 5-6 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4 521172S EMC-suunnittelu ja -testaus 4,0 6-6 4 521095S Painettavan elektroniikan jatkokurssi 3,0 1-3 5 463065A Muovituottteiden valmistustekniikka 3,5 2-3 5 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Mittaus- ja testaustekniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (12 op) 521114S Langattomat mittaukset 4,0 4-4 4-5 521173S Sekasignaalilaitteiden testaus 4,0 5-5 4 521172S EMC-suunnittelu ja -testaus 4,0 6-6 4 Valinnaiset (n. 18 op) 521228S Mikroanturit 4,0 1-3 4-5 521107S Lääketieteellinen instrumentointi 6,0 5-6 4-5 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4-5 521441S Elektroniikan työ 6,0 1-6 4-5 521201S Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät 3,5 4-6 4 Yhteensä n. 30

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Vsk

031025A Optimoinnin perusteet 5,0 1-3 4 521321S Informaatioteorian ja koodauksen perusteet 5,0 1-3 4 521320S Langaton tietoliikenne I 8,0 1-3 4 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 4 521335S Radiotekniikka I 6,0 1-3 4 521385S Matkaviestintäjärjestelmät 5,0 1-3 5

SO-TIL 317

521350S Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari 1,0 1-6 5 521373S Tietoliikennesignaalinkäsittely I 6,0 4-5 4 Yhteensä 41

Syventävä moduuli Tietoliikenneverkot

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (13 op) 521377S Tietoliikenneverkot II 7,0 4-6 4 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4-5 Valinnaiset (n. 17 op) 521260S Rakenteisen tiedon esittäminen 5,0 1-3 4-5 521266S Hajautetut järjestelmät 6,0 5-6 4-5 521318S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7,0 1-6 4-5 521387S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4,0 1-6 4-5 521386S Radiokanavat 5,0 4-6 4-5 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Langaton tietoliikenne

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (20 op) 521317S Langaton tietoliikenne II 8,0 4-6 4 521375S Radiotekniikka II 5,0 4-6 4 521377S Tietoliikenneverkot II 7,0 4-6 4 Valinnaiset (n. 10 op) 521387S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4,0 1-6 4-5 521318S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7,0 1-6 4-5 521386S Radiokanavat 5,0 4-6 4-5 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 4 Yhteensä n. 30

Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen signaalinkäsittely

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset (9) 521360S Tietoliikennesignaalinkäsittely II 4,0 2-3 5 521375S Radiotekniikka II 5,0 4-6 4 Valinnaiset (n. 21 op) 521380S Antennit 4,0 4-6 4-5 521317S Langaton tietoliikenne II 8,0 4-6 4 521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521225S RF-komponentit ja mittaukset 5,0 1-3 4 521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-3 4

SO-TIL 318

521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 521486S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 5,0 1-3 5 521280S DSP-työt 5,0 2-6 4 521387S Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö 4,0 1-6 4-5 521318S Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajank. aih. 3,0-7,0 1-6 4-5 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4-5 521386S Radiokanavat 5,0 4-6 4-5 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-6 4 Yhteensä n. 30

WIRELESS COMMUNICATIONS ENGINEERING

Credits Period Year 031025A Introduction to optimization 5,0 1-3 1 521321S Elements of Information Theory and Coding 5,0 1-3 1 521320S Wireless Communications I 8,0 1-3 1 521340S Communication Networks I 5,0 1-3 1 521335S Radio Engineering I 6,0 1-3 1 521385S Mobile Telecommunication Systems 5,0 1-3 2 521350S Seminar in Telecommunication and Radio Engineering 1,0 1-6 2 521373S Communication Signal Processing I 6,0 4-5 1 Total 41

Advanced module

Credits Period Year 521377S Communication Networks II 7,0 4-6 1 521375S Radio Engineering II 5,0 4-6 1 521317S Wireless Communications II 8,0 4-6 1 521360S Communication Signal Processing II 4,0 2-3 2 521380S Antennas 4,0 4-6 1- 2 OR 521386S Radio Channels 5,0 4-6 1- 2 Minimum 28/29

Electives

Credits Period Year 521443S Electronics Design II 5,0 1-2 1-2 521433A Laboratory Exercises on Analogue Electronics 3,0 4-6 1-2 521488S Multimedia Systems 6,0 2-3 1-2 521318S Modern Topics in Telecommunications and Radio

Engineering 3,0-7,0 1-6 1-2

521260S Programmable web 5,0 4-6 1-2 521266S Distributed Systems 4,0 4-5 1-2

SO-TIL 319

Minimum chosen 13

Obligatory studies include also course 521016A Advanced Practical Training, 3 ECTS. It is possible to include at most 4 ECTS of optional Finnish language studies into the WCE program. Those language studies must be included in the Complementary Module/Optional studies. The Finnish language studies must be chosen from the set of Finnish language courses given by the UO language center or by UO open university. Recommended Finnish courses could be, for example:

900017Y Survival Finnish Course, 2 credits

900013Y Beginner’s Finnish Course I, 2 credits

900053Y Beginner’s Finnish Course II, 4 credits

6.3.8. Opetussuunnitelma suoraan DI-koulutukseen hyväksytyille

Sähkötekniikan DI-opintoihin voidaan hakea erillishakujen kautta myös sähkötekniikan kandivaihetta suorittamatta. Ns. joustavat opintopolut muista koulutusohjelmista (fysiikasta) on suunniteltu siten, että vaihto onnistuu suoraan kyseisten ohjelmien (v. 2012 voimaan tulevien) opinto-oppaiden ohjeita seuraten. DI-opinnoissa tarvittavien taustatietovaatimusten täyttyminen on siis varmistettu jo koulu-tusohjelman rakenteessa. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut.

Muusta koulutusohjelmasta tai oppilaitoksesta DI-vaiheeseen koulutusohjelmaan hyväksytyiltä, alemman tai ylemmän yliopistotutkinnon tai AMK- tai BSc-tutkinnon suorittaneilta edellytetään sähkö-tekniikan koulutusohjelman kandidaattivaihetta vastaava oleellinen osaamispohja. Yleisimmin tämä tarkoittaa siltaopintojen suorittamista (enintään 60 op, ei sisällytetä DI-tutkintoon). Opiskelijakohtai-sesti voidaan määrittää myös opintosuunnille spesifinen, täydentävä siltaopintopaketti, jonka puoles-taan voi sisällyttää DI-opintojen täydentävään moduuliin.

SO-TIL 320

6.3.9. Muuta informaatiota

Lukukaudet

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin. Lukuvuosi 2013-2014: Syyslukukausi: I 2.9.-4.10. II 7.10.-8.11. III 11.11.-13.12. Kevätlukukausi: IV 13.1.-14.2. V 17.2.-28.3. VI 31.3.-9.5. Lukuvuosi 2014-2015: Syyslukukausi: I 1.9.-3.10. II 6.10.-7.11. III 10.11.-12.12. Kevätlukukausi: IV 12.1.-13.2. V 16.2.-27.3. VI 30.3.-8.5. Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetusajankohdissa sovelletaan niiden ilmoittamia aikatauluja.

Tentit

Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantai-sin klo 14 - 17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät. Lukukausien lopussa voi olla ylimääräisiä tenttejä myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkiste-taan ennen lukukauden alkua osastojen verk-kosivuilla. Tentteihin on ilmoittauduttava vii-

meistään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää sähköisesti WebOodin kautta.

Diplomityö

Diplomityö voidaan aloittaa opintojen loppuvai-heessa: suositeltava aloittamisajankohta on vii-dennen opiskeluvuoden syksyllä. Työn voi aloit-taa myös aikaisemmin omien opintojen etenemi-sen mukaan; nyrkkisääntönä voidaan pitää, että diplomityötä aloitettaessa suorittamattomia opintoja tulisi olla jäljellä enää korkeintaan 15-30 op:n verran. Tämän lisäksi joihinkin opintosuun-tiin voi liittyä vaatimus tiettyjen kurssien suorit-tamisesta ennen diplomityön aloittamista. Dip-lomityön aiheen voi antaa osastoilla toimiva professori, dosentti tai tekniikan tohtori, jolloin aihe liittyy yleensä osastolla tehtävään tutkimus-työhön. Opiskelija voi suorittaa diplomityönsä myös teollisuudessa ottamalla yhteyttä yrityk-seen joko suoraan tai osaston professorin välityk-sellä ja sopimalla työn valvonnasta diplomityön alaa edustavan professorin kanssa. Tärkeää on, että valvojaan otetaan yhteyttä heti työn alkuvai-heessa: tällöin diplomityön aihe rajataan ja työn seurannasta ja ohjauksesta sovitaan valvojan kanssa. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti valittuun opintosuuntaan kuuluvasta aiheesta. Monesti kuitenkin erityisesti teollisuuden tar-joamat diplomityöaiheet ovat ”monitieteisiä” ts. aihetta voi olla vaikea sijoittaa yksikäsitteisesti tiettyyn opintosuuntaan; tällöin diplomityön valvonnasta kannattaa sopia työn kokonaisuutta tai työn painopistettä parhaimmin edustavan professorin kanssa. Diplomityön tarkemmat teko-ohjeet saa opintotoimistosta sekä www-sivuilta: http://www.oulu.fi/ee/opiskelu ja http://www.oulu.fi/til/opiskelu.

Harjoitteluvaatimukset

Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja diplo-mi-insinöörin tutkintoon kuuluu pakollinen 3 opintopisteen asiantuntijuutta syventävä harjoit-telujakso. 3 opintopistettä vastaa 2 kuukauden harjoittelua. Kuitenkin on suositeltavaa, että opiskelija mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii hankkimaan enemmän harjoittelukokemusta,

joskaan sitä ei välttämättä sisällytetä opintopis-teinä tutkintovaatimuksiin.

Opiskelijoille suositellaan harjoittelua mm. alan teollisuuden ja laitosten tutkimus-, kehitys- ja käyttölaboratorioissa. Käytännöllisen harjoitte-lun teknisenä päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritet-tuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen

SO-TIL 321

teknisistä yksityiskohdista. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valp-paasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaito-aan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia teollisuuslaitoksiin kontakteja, joilla on merki-tystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoittelemi-nen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Harjoittelukirja

Suoritusmerkinnän saadakseen opiskelija laatii harjoittelukirjan sekä kandidaattivaiheessa että diplomi-insinöörivaiheessa vähintään 2 kuukautta kestävästä harjoittelusta. Nimetyt henkilöt hy-väksyvät harjoittelukirjat. Harjoittelukirjojen tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla osoitteissa http://www.oulu.fi/ee/opiskelu ja http://www.oulu.fi/til/opiskelu sekä ilmoitus-taululla.

Työhön sijoittuminen

Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomi-insinööreillä on riittävät tiedot ja asiantuntemus kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa varten sekä

riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten.

Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistu-neet diplomi-insinöörit sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, joille on ominaista jatkuva uudelleen-kouluttautumistarve tekniikan nopeasti kehitty-essä. Usein diplomi-insinööri voi luoda työpaik-kansa itse esimerkiksi ideoimalla, suunnittele-malla tai valmistamalla uusia teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotteita.

Alan diplomi-insinöörien tehtäväkenttä on hyvin laaja. Siihen sisältyy mm.

elektroniikkateollisuuden tuotekehitys-, tuotanto-, markkinointi-, myynti- ja johto-tehtävät

tietoliikenneteollisuuden tuotekehitys- ja järjestelmäsuunnittelutehtävät

tietokonekonealan tehtävät

prosessiteollisuuden, sairaaloiden jne. instrumentti-insinöörien tehtävät

opetus- ja tutkimustyö korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa

teknillisten oppilaitosten ja ammattikor-keakoulujen opetustehtävät

alan itsenäinen yrittäjyys.

SO-TIL 322

6.4. Sähkötekniikan

osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

521004P Sähkötekniikan opiskelu ja sen suunnittelu

Orientation Course for New electrical engineering Students

Laajuus: 1

Opetuskieli: Suomi, tarvittaessa englanti

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan uusi opiskelija tunnistaa korkeakoulun opiskelujärjestelmän ja opiskeluun liittyvät palvelut. Opiskelija osaa suunnitella omia opintojaan sekä ajankäyttöään koulutusohjel-mansa opetussuunnitelmaan perustuen. Opiskelija osaa käyttää opiskelujen alussa tarvittavia tieto- ja tietokonejärjestelmiä.

Sisältö: Opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat. Yliopiston, opiskelijajärjestöjen ja yhteiskunnan opiskelijoille tarjoamat palvelut (mm. opintotuki-, liikunta- ja terveydenhoi-topalvelut). Oulun yliopisto sekä sähkötek-niikan ja tietoliikennetekniikan osastot, yli-opiston hallinto. Tutkinnot ja opiskelu sähkö-tekniikan koulutusohjelmassa; opiskelijavaihto ja jatko-opinnot. Diplomi-insinöörin ammattikuva ja työtilanne. Opin-tojen suunnittelu ja opiskelutekniikka; henki-lökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kirjaston palvelujen ja tietoaineistojen esitte-ly. Oula-tietokannan opetus. Opiskelun verkkosivut, Weboodi, Noppa, Lukkari ja muut tietojärjestelmät, johdatus työaseman käyttöön.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienryhmäohjaus, oma-opettajan ohjaus, työaseman käyttöön opasta-va laboratorioharjoitus, tiedekunnan ja koulu-tusohjelmien järjestämät informaatiotilaisuu-det sekä itsenäistä työskentelyä, yhteensä 30 tuntia.

Kohderyhmä: Sähkötekniikan koulutusoh-jelman 1. vuoden opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Oppimateriaali: Opinto-opas, verkkosivus-toja.

Suoritustavat: Osallistuminen pienryhmä-ohjaukseen, omaopettajan ohjaustilaisuuksiin ja informaatiotilaisuuksiiin sekä oman opinto-suunnitelman valmisteleminen. Kurssin läpäiseminen edellyttää HOPSin tekemistä.

Arviointiasteikko: Hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Maritta juvani

521015A Harjoittelu

Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-6

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympä-ristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongel-mia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: Perehtyminen työelämän vaatimuk-siin, vastuullinen toiminta valitussa työyhtei-sössä, raportointi.

Järjestämistapa:Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat har-joittelupaikkansa itse.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

Suoritustavat: Opiskelijoille suositellaan osallistumista yliopiston tarjoamaan ohjauk-seen jota järjestetään harjoittelun, urasuunnit-telun ja työnhaun aihepiireistä. Vähintään 2 kuukautta kestävästä kandidaattivaiheen harjoittelusta laaditaan harjoittelukirja, jonka hyväksytetään osastolla. Harjoittelukirjan

SO-TIL 323

tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitustaululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Maritta juvani

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: Tavoite: Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnai-sena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelun teknisenä päämääränä on antaa opiskelijalle yleisnäke-mys alasta, jolla hän tutkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotan-non sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuu-teen.

521016A Syventävä harjoittelu

Advanced Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Periodit 1-6

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoit-telun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työym-päristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympä-ristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: Perehtyminen erikoistumisalueen työtehtäviin, vastuullinen toiminta valitussa työyhteisössä, raportointi.

Järjestämistapa: Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat har-joittelupaikkansa itse.

Kohderyhmä:.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä diplomi-insinöörivaiheen harjoitte-lusta vaaditaan harjoittelukirja, josta on saata-

va hyväksyttävä arvosana. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitustaululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Jukka Lahti

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: Tavoite: Opiskelija suorittaa harjoittelunsa mm. alan teollisuuden ja laitos-ten tutkimus-, kehitys- ja käyttölaboratoriois-sa. Perusvaatimuksena on, että harjoittelu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon tai muun sopivan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämää-ränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla har-joittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentelemään, ja tukea ja edistää teoreet-tista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja talou-dellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työn-johdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Har-joittelun aikana opiskelija voi solmia teolli-suuslaitoksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitte-leminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Elektroniikan laboratorio

521302A Piiriteoria 1

Ciruit theory 1

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiske-lija

SO-TIL 324

• osaa kirjoittaa ja ratkaista sähköis-ten piirin toimintaa kuvaavat yhtälöt

• osaa ratkaista sinimuotoisesti ohjattuja piirejä osoitinlaskennalla

• osaa ratkaista sähköisten piirien aikavasteita

• osaa pelkistää sähköisiä piirejä esim. rinnan- ja sarjaankytkentöjä tai ekvivalenttipiirejä käyttäen

• osaa ajaa tietokoneella yksinkertai-sia piirisimulointeja ja valita tarkoituk-seen sopivan simulointimenetelmän.

Sisältö: Piirielimien yhtälöt, piirilait ja sähköpiirejä kuvaavien yhtälöryhmien syste-maattinen muodostaminen. Aika- ja taajuus-vasteen laskeminen, sinimuotoisten signaalien osoitinlaskenta kompleksilukuja käyttäen. Piirisimulaattorin käytön perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luen-toja ja 22h laskuharjoituksia, ja piirisimulaat-toreiden käyttöön perehdyttävä harjoitustyö (10h)

Kohderyhmä: Teknisten alojen kandivai-heen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Matriisi- ja komplek-silukulaskenta, differentiaaliyhtälöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi on perustietoina kaikille elektroniikka-suunnittelun kursseille.

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmonis-te (kumpikin n. 200s.). Englanninkieliseksi materiaaliksi soveltuu mm. Nilsson, Riedel: Electric Circuits (6th tai 7th ed., Prentice-Hall 1996), luvut 1-11.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan joko osakokeilla tai loppukokeella. Kurssin harjoi-tustyö on suoritettava hyväksytysti ennen loppuarvosanan saamista.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5;

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Kurssissa opitaan ana-lysoimaan sähköisiä tasa- ja vaihtovirtapiirejä,

ja se antaa välttämättömän teoriapohjan kaikille analogiaelektroniikan kursseille.

521306A Piiriteoria 2

Ciruit theory 1

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiske-lija

• osaa käyttää Laplace-muunnosta sähköisten piirien aika- ja steady-state -vasteiden laskemiseen

• osaa johtaa jatkuva-aikaisen piirin siirtofunktion ja ratkaista sen navat ja nollat ja ymmärtää niiden merkityksen

• osaa piirtää annetun siirtofunktion nolla-napa -kartan ja Boden kuvaajat

• osaa muodostaa piirin parametri-esitykset ja käyttää niitä piirien vastei-den laskemiseen

• osaa analysoida takaisinkytkennän vaikutuksen siirtofunktioon ja laskea stabiilisuutta kuvaavat tunnusluvut

• tuntee piirisynteesin perusteet

• osaa arvioida milloin lineaarista piirianalyysiä ei voi käyttää

Sisältö: Laplace-muunnoksen käyttö verkko-jen analysoinnissa. Verkkofunktioiden omi-naisuuksia, napojen ja nollien käsitteet. Nol-la-napa -kartta, amplitudi- ja vaihekuvaajat, Boden kuvaaja. Parametriesitykset. Stabiili-suusehdot.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30h luen-toja ja 22h laskuharjoituksia.

Kohderyhmä: Teknisten alojen kandivai-heen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piirianalyysin perus-teet, differentiaaliyhtälöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Jatkoa kurssille Piiriteoria 1. Kurssi on perus-tietoina kaikille elektroniikkasuunnittelun kursseille.

SO-TIL 325

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmonis-te. Englanninkieliseksi materiaaliksi soveltuu mm. Nilsson, Riedel: Electric Circuits (6th tai 7th ed., Prentice-Hall 1996), luvut 12-18.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan joko osakokeilla tai loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5;

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Kurssissa opitaan pe-rustiedot jatkuva-aikaisten taajuusriippuvien sähköpiirien analyysistä, mallintamisesta ja synteesistä. Kurssin jälkeen opiskelijan tulee kyetä analysoimaan keskitetyillä komponen-teilla toteutettujen piirien taajuus- ja aikavas-teita.

521331A Suodattimet

Analog Filters

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy-kevät, periodit 3-4. Kurssi siirtyy keväällä 2014 periodeille 4-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiske-lija

• osaa muodostaa taajuusvastetta vastaavan siirtofunktion nolla-napa -kartan

• osaa tehdä siirtofunktioille ja komponenttiarvoilla taajuus- ja impe-danssiskaalaukset

• osaa valita tarkoitukseen sopivan suodatinprototyypin ja mitoittaa sen as-teluvun

• osaa syntesoida passiivisia RLC-suodattimia

• osaa syntesoida aktiivisia operaa-tiovahvistinsuotimia

• ymmärtää eri suodatinteknologi-oiden tärkeimmät erot.

• ymmärtää suodattimien dynaami-sen alueen skaalauksen perusteetSisältö: Suodatintyypit, suodatinapproksimaati-

ot ja skaalaukset. Aktiivi- ja passii-visuodattimien synteesi. Herkkyysana-lyysi ja suodatinasteiden dynamiikan op-timoiminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 25 h luen-toja, 16 h laskuharjoituksia ja suunnitteluhar-joitus (15 h).

Kohderyhmä: Sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piirianalyysin perus-teet, Boden kuvaajat, analogiatekniikan pe-rusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tarvitsee pohjakseen Piiriteoria 2:n ja Elekt-roniikkasuunnittelun perusteiden tiedot..

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmonis-te. Oheislukemiseksi soveltuu mm. van Valkenburg: Analog Filter Design, 1982, luvut 1-14, 18 ja 20 tai vuoden 2001 painok-sen luvut 1-13.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5;

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Opitaan perustiedot analogisten suodattimien suunnittelusta ja synteesistä.

521431A Elektroniikkasuunnitte-lun perusteet

Principles of Electronics Design

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa analysoida ja suunnitella diodiin, operaatiovahvistimeen sekä bipolaari- ja MOS-transistoriin perustuvia elektroniikan rakennelohkoja kuten esim. tasasuuntaajia,

SO-TIL 326

tasolukkoja, vahvistimia ja CMOS-logiikkaportteja.

Sisältö: Elektronisen järjestelmän rakenne, signaalien luonteesta, vahvistimiin liittyviä peruskäsitteitä, operaatiovahvistin perusso-velluksineen, diodit ja diodipiirit, 1-asteiset BJT- ja MOS-vahvistimet ja niiden biasointi, piensignaalimallinnus ja vahvistimen ac-ominaisuuksien analyysi, digitaalipiirien (painottuen CMOSiin) sisäisiä rakenteita, MOS/CMOS –kytkin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30h ja harjoituksia 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Piiriteoria I

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositellaan kurssia Puolijohdekomponent-tien perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste, Razavi: Fundamentals of Microelectronics (John Wiley & Sons 2008), luvut 1-8, 15 soveltuvin osin tai Sedra & Smith: Microelectronic Circuits (6th ed.), luvut 1-5 ja 14.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan välikokeilla (2 kpl) tai loppukokeella

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521432A Elektroniikkasuunnitte-lu I

Electronics Design I

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa kertoa moniasteisten vahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa analysoida ja asettaa transistorivahvisti-men taajuusvasteen. Hän osaa soveltaa ta-kaisinkytkentää vahvistimen ominaisuuksien

parantamiseen halutulla tavalla. Hän osaa myös analysoida takaisinkytketyn vahvistinas-teen stabiilisuuden ja kykenee mitoittamaan vahvistimen stabiiliksi. Opiskelija osaa kertoa tehovahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa käyttää operaatiovahvistinta laajasti elektroniikan rakennelohkojen toteutuksiin ja osaa ottaa huomioon myös operaatiovahvis-timien epäideaalisuuksien asettamat rajoituk-set. Hän osaa suunnitella matalataajuisia oskillaattoreita ja osaa kertoa RF-taajuisten oskillaattoreiden ja viritettyjen vahvistimien suunnitteluperiaatteista. Hän osaa kertoa myös ECL-logiikan toimintaperiaatteista ja ominaisuuksista.

Sisältö: Differentiaalivahvistin, ECL-logiikka, transistorivahvistimen taa-juusvaste, takaisinkytkentä ja takaisinkytketyn vahvisti-men stabiilisuus, pääteasteet ja tehovahvisti-met, operaatiovahvistimen epäideaalisuudet, operaatiovahvistimen sovelluksia, komparaat-tori, oskillaattorit, viritetyt vahvistimet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 40 h ja harjoituksia 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Elektroniikkasuun-nittelun perusteet

Oppimateriaali: Luentomoniste, Razavi: Fundamentals of Microelectronics (John Wiley & Sons 2008), luvut 10 - 13 ja osin 14 tai Sedra & Smith: Microelectronic Circuits (6th ed.), luvut 7,8,9 ja 13 sekä osin 11 ja 12.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan välikokeilla (2 kpl) tai loppuko-keella

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521433A Analogiatekniikan työt

Laboratory Exercises on Analogue Electronics

Laajuus: 3

SO-TIL 327

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1 - 3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettu-aan opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa yksinkertaisia analogisia kytkentöjä, toteuttaa ja mitata niiden suorituskyvyn.

Sisältö: passiiviset RC-piirit, diodi ja sen sovellutukset, bipolaaritransistori, MOS-transistori, operaatiovahvistin ja sen sovellu-tukset, pääteaste.

Järjestämistapa: Osin itsenäistä työtä osin ohjattua laboratoriotyöskentelyä

Toteutustavat: Itsenäinen suunnittelu- ja simulointityötä 26 h ja ohjattu laboratorio-työskentely yhden tai kahden opiskelijan ryhmissä 24 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Opiskelija osallistuu tai on aiemmin suorittanut kurssit elektro-niikkasuunnittelun perusteet ja elektroniikka-suunnittelu I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suoritetaan samaan aikaan peräkkäisten kurs-sien elektroniikkasuunnittelun perusteet ja elektroniikkasuunnittelu I kanssa.

Oppimateriaali:

Suoritustavat: Opiskelijat osallistuvat ohjattuihin laboratoriotöihin jossa he kokoa-vat annetun speksin mukaan aiemmin suun-nittelemansa ja simuloimansa kytkennän. Laboratoriossa he testaavat ja esittävät kyt-kennän ja sen toiminnan töiden valvojalle.

Arviointiasteikko: Opintojakso arvioidaan sanallisesti arviointiasteikolla hyväksyt-ty/hylätty

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Tavoitteena on syven-tää kurssien Elektroniikkasuunnittelun perus-teet ja Elektroniikkasuunnittelu I antamia elektroniikkasuunnittelun tietoja käytännön suunnittelu- ja laboratorioharjoituksin.

521443S Elektroniikkasuunnittelu II

Electronics Design II

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi tai englanti (tarvittaes-sa)

Ajoitus: Syksy, periodeilla 1 ja 2

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää moderneissa IC-teknologioissa tarjolla olevien passiivi- ja aktiivikomponenttien (BJT, MOS) rakenteet ja toimintaperiaatteet. Hän osaa analysoida ja suunnitella näille komponenteille perustuvia elektroniikan integroituja rakennelohkoja kuten esim. operaatiovahvistimia, komparaat-toreja ja näytteenottopiirejä ja osaa arvioida ja minimoida kohinan vaikutuksen niihin. Hän osaa selittää myös DA- ja AD-muunnokseen ja muuntimiin liittyvän käsitteistön ja osaa analysoida ja luonnostella näiden keskeisimpiä rakenneperiaatteita sekä arvioida niiden ominaisuuksia.

Sisältö: IC-teknologioissa tarjolla olevat komponentit ominaisuuksineen, CMOS- ja BJT-rakennelohkot erityisesti IC-toteutuksina ts. aktiivikuormia ja aktiivibiasointeja käyttä-en, kohina ja kohinan analyysi, operaatiovah-vistimien rakennetopologiat kompensointi-proseduureineen, komparaattori, näytteenot-toon liittyvät piirirakenteet, DA/AD-muuntimiin liittyvä käsitteistö ja suoritusky-kyä kuvaavat parametrit, DA/AD-muuntimien arkkitehtuurit ja ominaisuudet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30 h luen-toja, 20 h harjoituksia ja pienimuotoinen itsenäinen suunnitteluharjoitus 20 h. Itseopis-kelua ryhmässä tai yksin 60 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Elektroniikkasuun-nittelun perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I.

Oppimateriaali: Luentomoniste, D. A. Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 1, 3, 4, 5, 7, osin 8, 11, 12 ja 13 tai P.E. Allen &

SO-TIL 328

D.R. Holberg: CMOS Analog Circuit De-sign, Oxford University Press 2002, kap-paleet 1,3,4,5, 6, 8 ja 10.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla suunnitteluharjoituksella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521435S Elektroniikkasuunnittelu III

Electronics Design III

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi (kirjatentin mahdolli-suus englanniksi)

Ajoitus: Syksy/kevät, periodit 3-4

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa kertoa differentiaalisen signaalinkäsittelyn eduista IC-piiritoteutuksissa sekä osaa analysoida ja suunnitella differentiaalisia vahvistimia ja muita rakennelohkoja IC-ympäristössä toteu-tettaviksi. Hän osaa selittää, miten SC-tekniikka toimii ja osaa soveltaa sitä näyt-teenottoon ja suodatukseen. Hän osaa kertoa myös jatkuva-aikaisten suodattimien toteu-tusperiaatteista IC-teknologioissa. Opiskelija osaa selittää delta-sigma -tekniikan periaatteet ja osaa soveltaa sitä integroitujen DA- ja AD-muuntimien toteuttamiseen. Hän osaa kertoa vaihelukon toiminta-, käyttö- ja rakenneperi-aatteista. Opiskelija osaa selittää MOS-transistorin toiminnan heikon inversion alueella ja osaa kertoa miten ko. toiminta-aluetta voidaan hyödyntää piirisuunnittelussa.

Sisältö: Edistyneitä operaatiovahvistintopo-logioita painottaen täysin differentiaalisia toteutuksia, bandgap- ja PTAT-biaspiirit ja referenssilähteet, moniasteisten vahvistimien suunnitteluproblematiikka (pääteasteet, LP/LV-toteutukset), näytteenotto ja sen virhelähteet, SC-tekniikka erityisesti suodat-

timissa, jatkuva-aikaisten IC-suodattimien toteutusperiaatteita, DS-tekniikka yleisesti ja AD/DA-muuntimissa erityisesti, operaatiot taajuus/vaihetason signaaleilla, IC-layoutin suunnittelu.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Ohjattua opetusta: Kurssiin kuuluu 30 h luentoja ja 20 h laskuharjoituk-sia; itsenäistä opiskelua/kahden hengen ryhmissä: Suunnitteluharjoitus 40 h (tutustu-taan mm. IC-suunnittelun CAD-välineisiin sekä perehdytään IC-suunnitteluketjuun) ja itsenäistä/ryhmätyöskentelyä 69 h

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Elektroniikkasuun-nittelu II, Suodattimet, lisäksi suositellaan kurssia Johdatus mikrovalmistustekniikoihin.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste; D. A. Johns & K. Martin: Analog Integrated Circuit Design, Wiley & Sons 1997, kappaleet 6, osin 8, 9, 10, 14, 15, 16 ja 2, myös P.E. Allen & D.R. Holberg: CMOS Analog Cir-cuit Design, Oxford University Press 2002, kappaleet 2,7 ja 9 sekä soveltuvat osat muista kirjan kappaleista käyvät kurssikirjallisuudek-si.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyllä harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Häkkinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521332S Piirisuunnittelu tietoko-neella

Computer Aided Circuit

Design

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

SO-TIL 329

• ymmärtää piirisimuloinnissa käy-tettävien algoritmien toiminnan ja rajoi-tukset

• osaa valita tarkoitukseen sopivan simulointimenetelmän

• osaa tunnistaa, ratkoa ja kiertää simuloinneissa ilmeneviä ongelmia

• osaa muodostaa simulointiin soveltuvat testipenkit ja valita sopivat herätteet

Sisältö: Piirisuunnitteluohjelmistojen ylei-nen rakenne. Piirisimulaattorien eri algorit-mien toimintaperiaatteet ja rajoitukset. Komponenttien mallittaminen ja käyttäyty-mistason mallinnus. Esimerkkiohjelmistoina Cadence ja Aplac.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 30 h, sisältäen myös piirisuunnitteluohjelmien toimintaan ja käyttöön liittyviä demonstraatioita. n. 10 h laajuinen harjoitustyö.

Kohderyhmä: Sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piiriteoria I-II, Elekt-roniikkasuunnittelu I ja Numeeriset mene-telmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi tukee analogiatekniikan ja elektroniik-kasuunnittelun kursseja.

Oppimateriaali: Luentomoniste (n. 200 s.). Englanninkieliseksi materiaaliksi käy Kundert: Designers guide to Spice and Spec-tre, Kluwer Academics.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: TkT Janne Aikio

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Kurssin jälkeen ym-märretään piirisuunnittelussa ja simuloinnissa käytettävien ohjelmistojen toimintaperiaat-teet ja rajoitukset.

521410S Elektroniikkasuunnitte-lun jatkokurssi

Special Course in Electron-ic Design

Laajuus: 4-7

Opetuskieli: Suomi tai englanti (jos vähin-tään 2 ulkom. kuulijaa)

Ajoitus: Syksy, periodit 1-2.

Osaamistavoitteet: Vaihtelevat kurssin sisällön mukaan.

Sisältö: Kurssin sisältö ja laajuus vahvistetaan vuosittain kevätlukukauden aikana. Se voi olla esim. RFIC-suunnittelua, RF-tehovahvistimien suunnittelua ja linearisoin-tia, tai A/D- ja D/A-muuntimien virheen-korjaustekniikoita. Paino on usein epälineaa-risten ja/tai aikavarianttien piirien analysoin-nissa ja linearisoinnissa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssin toteutustapa ja laajuus vaihtelee vuosittain. Kurssi voi sisältää laskuharjoituksia ja harjoitustöitä.

Kohderyhmä: Sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Piiriteoria, elektro-niikan ja rf-suunnittelun kursseja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kurssimateriaali vahviste-taan vuosittain.

Suoritustavat: Vahvistetaan vuosittain.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Prof. Timo Rahkonen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Elektroniikkasuunnitte-lun ajankohtaisia ja tutkimuksellisia aiheita.

521412A Digitaalitekniikka 1

Digital Techniques 1

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-3

SO-TIL 330

Osaamistavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija osaa käyttää digitaalitekniikan kannalta olennaisia 2-lukujärjestelmän ja Boolen algebran ominaisuuksia kytkentäal-gebraksi sovitettuina yksinkertaisten digitaali-teknisten kytkentöjen suunnittelussa ja toi-minnan analysoinnissa. Tämän lisäksi hän osaa käyttää suunnittelussa piirrosmerkkistandar-dissa (SFS4612 ja IEEE/ANSI Std.91-1991) määriteltyjä loogisia elimiä sekä tilakoneiden toiminnan ja rakenteen erilaisia kuvaustapoja. Näillä edellytyksillä opiskelija osaa toteuttaa ja analysoida tavallisia yksinkertaisista digitaa-likomponenteista, muodostuvia digitaalitek-nisiä laitteita. Omaksuttuaan digitaalitekniset perustiedot opiskelijalla on edellytykset ymmärtää myös mikrokontrollereiden ja prosessorien rakenne ja toiminta.

Sisältö: Digitaalisen laitteen periaate, Boolen algebra, lukujen esitystavat, kombinaatiolo-giikan toimintaperiaate, analyysi ja synteesi, kiikut, sekvenssilogiikan toimintaperiaate (tilakoneet), analyysi ja synteesi, CMOS-logiikan fyysiset ominaisuudet.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Oppitunteja 40 h, harjoitus-työn ohjausta 20 h.

Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Oppikirjat, MIT Open-CourseWare ja harjoitustehtävät.

Suoritustavat: Harjoitustyö ja tentti. Tentti suositellaan suoritettavaksi välikokeil-la.

Arviointiasteikko: Harjoitustyö arvioidaan hyväksytty/hylätty. Tenttiarvosana numeeri-sella asteikolla 1-5. Loppuarvosana määräytyy tenttiarvosanan perusteella.

Vastuuhenkilö: Antti Mäntyniemi

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521404A Digitaalitekniikka 2

Digital Techniques 2

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija tuntee synkronisten digitaa-listen logiikkapiirien perusarkkitehtuurit ja niissä käytettävät rakennelohkot, ja osaa suunnitella monimutkaisia tiedon- ja signaa-linkäsittelytoimintoja toteuttavia digitaalisia piirejä.

Sisältö: 1. Digitaalilogiikan komponenttien loogiset ja fyysiset ominaisuudet 2. Digitaali-sen piirin suunnitelman kuvaaminen. 3. Kombinaatiologiikan suunnittelu. 4. Sekvens-silogiikan suunnittelu. 5. Digitaaliaritmetiik-ka. 6. Puolijohdemuistit. 7. Rekisterisiirtota-son arkkitehtuurin suunnittelu. 8. Rekisteri-siirtotason mallinnus ja synteesi. 9. Ajoituksen suunnittelu. 10. Digitaalisten liityntöjen suunnittelu. 11. Suunnittelun varmennus.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetusta 24 h/ harjoituksia 30 h/itsenäistä työskentelyä 84 h.

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan, että Digitaalitekniikka 1 on suoritettuna ennen oppijaksolle ilmoittautumista.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste, sekä luennoilla, harjoituksissa ja Optiman kautta jaettava materiaali.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai välikokeilla, ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Loppuarvosana määräy-tyy tenttiarvosanan ja harjoitustyöstä annetun arvosanan keskiarvon perusteella. Loppuar-vosanassa käytetään numeerista arviointias-teikkoa 1 – 5.

Vastuuhenkilö: Jukka Lahti

Työssä oppimista: Ei

SO-TIL 331

Lisätiedot: Tavoite: Opintojakson tavoit-teena on syventää opintojaksossa Digitaali-tekniikka I saatuja taitoja niin, että opiskelija kurssin suoritettuaan tuntee yleisimmät kombinaatio- ja sekvenssilogiikkaan perustu-vat arkkitehtuuritason rakennelohkot, ja osaa niitä käyttäen suunnitella ja toteuttaa moni-mutkaisia digitaalisia piirejä. Opiskelija tuntee digitaalilogiikan suunnittelumenetelmät, kuten kovonkuvauskielen käytön toiminnan kuvaamiseen, toiminnan varmentamisen simuloinnilla, logiikan toteuttamisen logiikka-synteesiohjelmilla, sekä porttitason mallien toiminnan ja ajoituksen varmennuksen.

521445S Digitaalitekniikka 3

Digital Techniques 3

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 5-6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija tuntee digitaalisen järjestel-män erikoiskovolla kuten ASIC- ja FPGA-piireillä toteutettavien osien suunnittelupro-sessin eri vaiheet, ymmärtää niiden merkityk-sen ja niihin sisältyvät ongelmat ja tavoitteet. Lisäksi opiskelija osaa käyttää nykyaikaisessa teollisessa suunnittelutyössä tarvittavia mene-telmiä ja välineitä.

Sisältö: 1. Digitaalisen järjestelmän suunnit-teluprosessi. 2. Digitaalisen järjestelelmän järjestelmätason suunnittelu ja mallinnus. 3. Digitaalipiirin arkkitehtuuritason synteesi. 4. FPGA-piirin suunnittelu ja varmennus (tek-nologiavalinta, logiikkasynteesi, fyysinen synteesi ja ajoitusanalyysi). 5. ASIC-piirin suunnittelu ja varmennus (teknologiavalinta, logiikkasynteesi, fyysinen synteesi, ajoitusana-lyysi, tehonkuluuksen analysointi, tuotanto-testauksen suunnittelu)

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetusta 20 h/ harjoituksia 20 h/itsenäistä työskentelyä 120 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuina ennen kurssille ilmoittautumista: Digitaali-tekniikka 1 ja Digitaalitekniikka 2.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella tai välikokeilla ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Loppuarvosana määräy-tyy tenttiarvosanan ja harjoitustyöstä annetun arvosanan keskiarvon perusteella. Loppuar-vosanassa käytetään numeerista arviointias-teikkoa 1 – 5.

Vastuuhenkilö: Jukka Lahti

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Kurssin tavoitteena perehdyttää opiskelija digitaalisten järjestel-mien kovonsuunnittelumenetelmiin ja väli-neisiin niin, että hän kurssin suoritettuaan voi aloittaa toimimisen suunnittelijana teollisissa FPGA- ja ASIC-suunnitteluprojekteissa. Kurssi laajentaa opintojaksoissa Digitaalitek-niikka I ja II hankittuja tietoja järjestelmätason suunnittelun suuntaan (algoritmitason syntee-si), ja toisaalta perehdyttää hänet FPGA- ja ASIC-suunnitelmien fyysiseen toteutukseen liittyviin käytännön kysymyksiin, kuten ajoituksen ja tehonkulutuksen hallintaan.

521441S Elektroniikan työ

Electronics Design and Construction Exercise

Laajuus: 6,5

Opetuskieli: Suomi, Englanti

Ajoitus: Periodit 1 - 6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suorittaa elektroniikan piiri ja laitesuunnittelun kaikki työvaiheet alkaen itsenäisestä ideoinnista ja suunnittelusta päätyen itsenäiseen toteutukseen, testaukseen ja tekniseen dokumentointiin. Hän osaa käyttää itsenäisesti eri kehitysvaiheiden aikana ammattikäyttöön tarkoitettuja menetelmiä, ohjelmistoja, mittalaitteita ja työkaluja.

SO-TIL 332

Sisältö: Itsenäinen suunnittelu- ja konstruk-tioharjoitus

Järjestämistapa: Itsenäistä työtä

Toteutustavat: itsenäistä suunnittelua, toteutusta, testausta ja dokumentointia 180h

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuina ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elekt-roniikkasuunnittelu I ja II, Digitaalitekniikka I ja II, Laitesuunnittelu, Suodattimet, Sulaute-tut järjestelmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

Suoritustavat: Työ tehdään yhden tai kah-den hengen ryhmissä. Opiskelijan opintosuo-ritus arvostellaan toteutetun laitekonstrukti-on ja siitä tehdyn kirjallisen dokumentaation perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 0 - 5, missä 0 tarkoittaa hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Tavoitteena on pereh-dyttää opiskelija itsenäiseen piiri- ja laite-suunnitteluun, suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa käytettäviin menetelmiin, ohjelmistoihin ja laitteisiin. Työ valmistaa samalla opiskelijaa elektroniikan piiri- ja laitesuunnittelun alueeseen sijoittuvan diplo-mityön tekoon.

521436S Elektroniikan tutkimus-työ

Electronic research exer-cise

Laajuus: 3,5

Opetuskieli: Suomi ja englanti

Ajoitus: Syksy/kevät, periodit 1-6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa tehdä pienimuotoisen tutkimuksen elektroniikan pii-ri/laitesuunnittelun alueelta käyttäen alan

tutkimusmenetelmiä. Hän osaa myös rapor-toida tuloksistaan suullisesti ja kirjallisesti.

Sisältö: Kurssiin kuuluu harjoitustyö, jossa opiskelija elektroniikan laboratorion tutkijoi-den ohjauksessa perehtyy valittuun elektro-niikan osa-alueeseen ja tekee aiheesta pieni-muotoisen tutkielman. Perehtyminen tarkoit-taa käytännössä asiaan liittyvän tiedon hankkimista mm. julkaisujen kautta. Työhön voi kuulua myös käytännön piirisuunnittelua, simulointeja ja testauksia. Aiheet liittyvät elektroniikan laboratorion tutkimushankkei-siin. Työ valmistaa opiskelijaa diplomityön tekoon ja se sopii erityisesti tutkimuksesta kiinnostuneelle opiskelijalle.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Itsenäistä työtä valvojan ohjauksessa n. 80 h.

Kohderyhmä:.

Esitietovaatimukset: Tarvittavat esitiedot riippuvat tutkimustyön aiheesta. Tyypillisinä vaatimuksena ovat Elektroniikkasuunnittelu II ja Digitaalitekniikka II -kurssit

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

Suoritustavat: Kirjallinen raportti.

Arviointiasteikko: Numeerinen asteikko 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521405A Laitesuunnittelu

Electronic System Design

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: periodit 1 - 2

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa valita elektronisen laitteen ja laitteiston tehonsyötön, termisen suunnitte-lun, maadoituksen ja nopeiden signaalien siirron kannalta sopivamman kurssilla esite-tyistä keskeisistä vaihtoehdoista. Opiskelija osaa arvioida ongelmia, joita aiheuttavat

SO-TIL 333

sähköiset häiriöt, ylikuulumiset ja kompo-nenttien epäideaalisuudet. Kurssin suoritettu-aan hän osaa laskea elektroniikkalaitteen tai laitteiston toiminnan luotettavuuden.

Sisältö: Elektronisen laitteiston tehonsyöttö, terminen suunnittelu, maadoitus, nopeiden signaalien siirtäminen siirtolinjoilla, sähköiset häiriöt, ylikuuluminen, komponenttien epäideaalisuudet. Elektroniikan luotettavuus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luento-opetusta 30 h ja laskuharjoituksia 20 h.

Kohderyhmä:.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuina ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elekt-roniikkasuunnittelu I ja II, Digitaalitekniikka I ja II.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oheis-lukemiseksi soveltuvat mm. Ward & Angus: Electronic Product Design, Hall&Hall&McCall: High-Speed digital de-sign, Montrose: EMC and the printed circuit board, Ott: Noise reduction techniques, Eric Bogatin: Signal and Power Integrity – Simpli-fied, 2. painos.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppuko-keella. Harjoitustehtävistä saatavat pisteet vaikuttavat korottavasti hyväksyttyyn loppu-koearvosanaan.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 0-5, 0 tarkoittaa hylättyä suoritusta

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Kurssin tavoitteena on laajentaa elektroniikkasuunnittelun osaamista yksittäisten lohkojen suunnittelusta kokonais-ten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun.

521450S Optoelektroniikka

Optoelectronics

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää optoelektronii-kan mittauksissa ja optisessa tietoliikenteessä käytettävien valokanavien ja valojohteiden (optiset kuidut), puolijohdevalolähteiden ja valoilmaisimien toimintaperiaatteet ja niiden suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Hän osaa myös luonnostella valolähteiden ohjauspiirien ja valoilmaisimien esivahvistimien piiritason rakenteita ja kykenee vertailemaan niiden suorituskykyeroja keskeisten parametrien suhteen. Opiskelija kykenee myös käyttä-mään sovellussuunnittelussa optoelektronii-kan mittauksissa käytettäviä keskeisiä signaa-linkäsittelyperiaatteita.

Sisältö: Optisen säteilyn aal-to/hiukkasluonne niihin liittyvine ilmiöineen, optiset aaltojohteet ja niiden ominaisuu-det,valolähteet (mustan kappaleen säteily, LED- ja laserdiodirakenteet), valoilmaisimet (valojohtava ilmaisin, valomonistin, PIN- ja AP-diodit, erikoisilmaisimet), valolähteiden ohjaus, esivahvistinrakenteet ja niiden kais-ta/stabiilisuus/kohina -analyysi, opto-elektroniikan sovelluksiin liittyviä signaalinkä-sittelymenetelmiä: synkroninen/vaiheherkkä ilmaisu,boxcar-integrointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 30 h ja harjoituksia 20 h. Kurssi voi sisältää myös seminaarin.

Kohderyhmä:.

Esitietovaatimukset: Puolijohdekompo-nenttien perusteet

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste, S. Kasap: Optoelectronics and Photonics, Principles and Practises, Prentice Hall 2001. J. Wilson, J. Hawkes, “Optoelectronics, an introduc-tion”, Prentice Hall, 3ed, ISBN 0-13-103961-X.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5.

SO-TIL 334

Vastuuhenkilö: Juha Kostamovaara

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

521025S Tehoelektroniikka

Power Electronics

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 4 - 5

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa keskustella muiden kanssa hakkuriteholähdetekniikasta käyttäen alan perusterminologiaa. Hän osaa analysoida eri hakkurilähdetopologioiden toiminnan jatku-vassa ja epäjatkuvassa toimintamoodissa kytkennän toimiessa stabiilissa tilassa. Opis-kelija osaa suunnitella eri hakkuriteholähteitä dc-dc -sovellutuksiin ja ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa eri häviömekanismit ja laskea niiden aiheuttama hyötysuhteen piene-nemisen.

Sisältö: Johdanto hakkuriteholähdetekniik-kaan. Jatkuvan ja epäjatkuvan toimintatilan analyysi tasapainotilanteessa. Häviömekanis-mit, hyötysuhde ja jatkuvan toimintatilan mallintaminen. Eri hakkuriteholähdetopolo-giat. Hakkuriteholähteen ac-mallinnuksen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentoja 30 h ja laskuharjoituksia 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Opiskelijalla oltava kursseista Piiriteoria I ja II, Elektroniikka-suunnittelu I ja II annetut tiedot

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Robert W. Erickson, Dragan Maksimovic: Fundamentals of Power Electronics 2. painos, Kluwer Academic Publishers, 2004. Luvut 1 - 3, 5, 6, 7, osin kappale 8 ja 13.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppuko-keella. Harjoitustehtävistä saatavat pisteet

vaikuttavat korottavasti hyväksyttyyn loppu-koearvosanaan.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 0-5. Arvosana 0 vastaa hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Kari Määttä

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Opintojaksossa anne-taan hakkuriteholähdetekniikan perustiedot, jonka jälkeen opiskelija tunnistaa teholähtei-den perustopologiat ja pystyy analysoimaan niiden jatkuvan tilan toiminnan. Hakkuriteho-lähteen ac-mallinnuksen perusteet käydään läpi.

Optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorio

521109A Sähkömittaustekniikan perusteet

Electrical Measurement Principles

Laajuus: 5

Opetuskieli: Kurssi luennoidaan suomek-si. Laboratoriotöitä ohjaava assistentti voi olla suomen- tai englanninkielinen.

Ajoitus: Periodit 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa tehdä perusmittaukset yleismittareilla ja oskilloskoopeilla. Hän osaa käyttää signaali- ja funktiogeneraattoreita. Lisäksi hän osaa arvioida mittauksien arvoja ja tehdä virhearvion.

Sisältö: Sähkösuureiden peruskäsitteet, mittayksiköt ja mittanormaalit, virheanalyysi, tavallisimmat analogiset ja digitaaliset mitta-usmenetelmät ja -laitteet sekä sähköturvalli-suus.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 20 h, laboratorio-töitä 16 h ja itsenäistä työsentelyä 100 h.

SO-TIL 335

Kohderyhmä: Kurssi on pakollinen sähkö-, tieto- ja hyvinvointitekniikan koulutusohjel-mien opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: Kurssi ei vaadi esitie-toja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi korvaa kurssin 521170A Sähkömittausteknii-kan perusteet (4,5op).

Oppimateriaali: O. Aumala: Mittaustek-niikan perusteet, Otatieto 1999, kurssimate-riaali Optimasta.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Saarela

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521171A Elektroninen mit-taustekniikka

Electronic Measurement Techniques

Laajuus: 6,5

Opetuskieli: Kurssin luennot ja laskuharjoi-tukset ovat suomeksi. Laboratoriotöitä ohjaa-va assistentti voi olla suomen- tai englannin-kielinen.

Ajoitus: Kurssi järjestetään tässä laajuudessa keväällä 2014 periodeilla 4-6. Sen jälkeen palataan vanhaa laajuuteen eli kurssiin 521430A Elektroninen mittaustekniikka (6,0 op)

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija muistaa tekniikan kandilta vaadittavalta laajuudelta elektronisen mittaus-tekniikan käsitteistön kuten mittajärjestelmän rakenteen, anturiperiaatteita ja väyläratkaisu-ja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa vaativia mittauksia oskilloskoopilla ja perus-mittauksia spektrianalysaattorilla ja valomitta-reilla. Hän osaa mitata tavallisimmat kohinan ja häiriöiden alkulähteet ja osaa nimetä niiden

torjuntakeinot. Hän osaa nimetä sähkösuurei-den standardien realisointitavat.

Sisältö: Kalibrointi, mittausvahvistimet, spektrianalyysi, kohina ja häiriöt, maadoitus, CMR ja mittaustulosten käsittely.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 22 h, laskuharjoi-tuksia 14 h ja laboratoriotöitä 24 h ja itse-näistä työsentelyä 115 h.

Kohderyhmä: Kurssi on pakollinen lähes kaikille sähkötekniikan opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: Sähkömittausteknii-kan perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I, Digitaalitekniikka I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssilla voi korvata kurssin 521430A Elekt-roninen mittaustekniikka (6,0 op).

Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla, kurssimateriaali Optimasta.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Saarela

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521430A Elektroninen mit-taustekniikka

Electronic Measurement Techniques

Laajuus: 6

Opetuskieli: Kurssin luennot ja laskuharjoi-tukset ovat suomeksi. Laboratoriotöitä ohjaa-va assistentti voi olla suomen- tai englannin-kielinen.

Ajoitus: Kurssi järjestetään tässä laajuudessa alkaen keväästä 2015 periodeilla 4-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija muistaa tekniikan kandilta

SO-TIL 336

vaadittavalta laajuudelta elektronisen mittaus-tekniikan käsitteistön kuten mittajärjestelmän rakenteen, anturiperiaatteita ja väyläratkaisu-ja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa vaativia mittauksia oskilloskoopilla ja perus-mittauksia spektrianalysaattorilla ja valomitta-reilla. Hän osaa mitata tavallisimmat kohinan ja häiriöiden alkulähteet ja osaa nimetä niiden torjuntakeinot. Hän osaa nimetä sähkösuurei-den standardien realisointitavat.

Sisältö: Kalibrointi, mittausvahvistimet, spektrianalyysi, kohina ja häiriöt, maadoitus, CMR ja mittaustulosten käsittely.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 22 h, laskuharjoi-tuksia 14 h ja laboratoriotöitä 24 h ja itse-näistä työsentelyä 100 h.

Kohderyhmä: Kurssi on pakollinen lähes kaikille sähkötekniikan opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: Sähkömittausteknii-kan perusteet, Elektroniikkasuunnittelu I, Digitaalitekniikka I.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssi korvaa kurssiin 521171A Elektroni-nen mittaustekniikka (6,5 op)

Oppimateriaali: Ilmoitetaan luennolla, kurssimateriaali Optimasta.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Juha Saarela

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521124S Anturit ja mit-tausmenetelmät

Sensors and Measuring Techniques

Laajuus: 5

Opetuskieli: Kurssi luennoidaan suomeksi. Oppimateriaali on saatavissa myös englan-ninkielisenä.

Ajoitus: Periodit 1-2

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää eri antu-reiden toimintaperiaatteet, toteutustavat sekä valita kuhunkin mittauskohteeseen sopivan anturin. Hän osaa määritellä anturin valintaan vaikut-tavat seikat sekä pystyy tunnistamaan ja arvi-oimaan mittaustuloksiin liittyvät epävarmuus-tekijät. Lisäksi opiskelija kykenee suunnitte-lemaan ja mitoittamaan yleisimpien antureiden suodatin- ja vahvistinelektroniikat.

Sisältö: Anturien luokittelu, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet. Anturin valintaan vaikut-tavat tekijät ja mittausepävarmuuden määri-tys. Siirtymän, nopeuden, kiihtyvyyden, voiman, vääntömomentin, pinnankorkeuden, paineen, virtauksen, lämpötilan, kosteuden, äänen ja ultraäänen mittaus. Optisten mitta-usmenetelmien perusteet, ydintekniikan sovelluksia, materiaalianalyysi kuten pH:n ja kaasukonsentraation mittaus, puunjalostus-tekniikan mittaukset sekä älykkäät anturit.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot 30h, laskuharjoi-tukset 10h, laboratoriotyö (demo) 10h ja itsenäistä työsentelyä 85 h.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssi

Esitietovaatimukset: Ei

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Luentomoniste. H. N. Norton: Handbook of Transducers, Prentice Hall P T R, 1989 tai 2002.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Matti Kinnunen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

SO-TIL 337

521107S Biomedical instrumen-tation

Lääketieteellinen instru-mentointi

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Periods 5-6.

Learning outcomes: After the course the student is capable to explain principles, applications and design of medical instru-ments most commonly used in hospitals. He/she can describe the electrical safety aspects of medical instruments and can pre-sent the physiological effects of electric cur-rent on humans. In addition the student is able to explain medical instrumentation development process and the factors affecting it. He/she also recognizes typical measurands and measuring spans and is able to plan and design a biosignal amplifier.

Contents: Diagnostic instruments (common theories for medical devices, measurement quantities, sensors, amplifiers and registering instruments). Bioelectrical measurements (EKG, EEG, EMG, EOG, ERG), blood pressure and flow meters, respiration studies, measurements in a clinical laboratory, intro-duction to medical imaging methods and instruments, ear measurements, heart pacing and defibrillators, physical therapy devices, intensive care and operating room devices and electrical safety aspects.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures/exercises 54 h and self-study 100 h.

Target group: Students interested in bio-medical measurements.

Prerequisites and co-requisites: None.

Recommended optional programme components: Course replaces course 521126S Biomedical measurements

Study materials: R. S. Khandpur: Biomed-ical Instrumentation, Technology and Appli-cations, McGraw-Hill, 2005 and J. G. Web-

ster: Medical Instrumentation, Application and Design, 4th edition, John Wiley & Sons, 2010.

Assessment methods and criteria: The course is passed by the final exam or option-ally with the assignments/test agreed at the first lecture

Grading: 1 - 5

Person responsible: Eija Vieri

Work placements: No.

Other information: No.

521238S Optoelektroniset mit-taukset

Optoelectronic Measure-ments

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Kirjatenteissä englanti.

Ajoitus: Periodi 6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää teollisessa tuo-tannossa käytettävien tavallisimpien optisten mittausmenetelmien toimintaperiaatteet, nimetä mittausmenetelmien suorituskykyyn vaikuttavat tekijät, suunnitella ja mitoittaa eräitä sensoriratkaisuja sekä esittää arvioita menetelmien soveltuvuudesta erilaisiin mit-taustehtäviin. Lisäksi opiskelija osaa itsenäi-sesti hakea tietoa ja selvittää eri optisten mittausmenetelmien toimintaperiaatteita sekä tiivistää keräämänsä tiedon suullisen esitel-män ja kirjallisen raportin muotoon.

Sisältö: Optisten mittausten perusteet. Pintojen tarkastus, etäisyys- ja profiilimittaus. Ainetta rikkomattomat testausmenetelmät. Optiset mittaukset prosessin ohjauksessa. Materiaalianalyysi optisin menetelmin.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetukse-na.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 25 h luen-toja, 10 h laskuharjoituksia ja 75 h itsenäistä työskentelyä.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssi.

SO-TIL 338

Esitietovaatimukset: Suositellaan kurssin 766329A Aaltoliike ja optiikka suorittamista.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Luentokalvot ja opiskeli-joiden tuottama esitysmateriaali. Kurssimate-riaali Optimasta.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyllä seminaa-riesitelmällä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5.

Vastuuhenkilö: Anssi Mäkynen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521090S Teknillinen optiikka

Technical Optics

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi. Kirjatenteissä englanti.

Ajoitus: Periodit 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää tärkeimmät geometrisen ja fysikaalisen optiikan perusil-miöt ja yksinkertaisten optisten komponent-tien ja instrumenttien toimintaperiaatteet sekä nimetä näiden suorituskykyyn vaikutta-vat tekijät. Hän osaa esittää optisen systeemin pääpistetasoisena kuvauksena, osaa laskea tärkeimpien paraksiaalisten säteiden reitit optisen systeemin läpi, osaa selittää laserkei-lan ominaisuudet sekä arvioida optisen sys-teemin radiometriset ominaisuudet ja piirto-kyvyn. Lisäksi hän osaa nimetä ja tunnistaa optisen systeemin eri kuvausvirheet, selittää miten kuvausvirheet vaikuttavat optiikan piirtokykyyn ja miten piirtokykyä voidaan kuvata ja mitata. Opiskelija osaa tunnistaa ja selittää kuvantavan, ei-kuvantavan ja laserop-tiikan eron sekä arvioida mistä em. näkökul-masta annettua suunnittelutehtävää tulee lähestyä. Hän osaa suunnitella ja optimoida yksinkertaisia kuvantavia ja ei-kuvantavia, sekä laserkeilan muokkaukseen soveltuvia, optisia systeemejä käyttäen optiikan suunnit-telun ohjelmistotyökaluja.

Sisältö: Geometrisen ja fysikaalisen optiikan perusteet. Tavallisimmat optiikan komponen-tit ja optiset instrumentit. Optiikan suunnit-telun työkalut.

Järjestämistapa: Toteutetaan lähiopetukse-na.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 30 h luen-toja, 10 h laskuharjoituksia, 20 h suunnittelu-työkalujen käyttöön perehdyttäviä ohjattuja harjoitustöitä ja 100 h itsenäistä työskentelyä.

Kohderyhmä: 4. vuosikurssi

Esitietovaatimukset: Suositellaan kurssin 766329A Aaltoliike ja optiikka suorittamista.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Luentokalvot. Kurssima-teriaali Optimasta. Suositeltavat kirjat: Do-nald C. O’Shea: Elements of Modern Optical Design. John Wiley & Sons, 1985; Frank L. Pedrotti, Leno M. Pedrotti, Leno S. Pedrot-ti: Introduction to Optics. 3rd ed., Pearson Education, 2007; Hecht: Optics. 4th ed. Addison-Wesley, 2002; Julio Chaves: Intro-duction to Nonimaging Optics. CRC Press, 2008.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5.

Vastuuhenkilö: Anssi Mäkynen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521110S Mittaus- ja testausjärjes-telmät

Measuring and Testing Sys-tems

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: Periodit 3-4.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja rakentaa mitta-tietoa hyödyntäväiä ja tallentavia monisenso-

SO-TIL 339

rijärjestelmiä.Opiskelija osaa soveltaa bonda-ry scan sulautettuun tuotantotestaukseen. Opiskelija osaa analysoida erilaisia testausstra-tegioita sekä osaa soveltaa testattavuussuun-nittelua elektronisen tuotteen testattavuuden parantamiseksi. Lisäksi opiskelija osaa sovel-taa erilaisia tuotantotestauksen menetelmiä, kuten automaattisia testauslaitteita, bounda-ry-scan -tekniikoita ja sulautettua itsetestaus-ta.

Sisältö: Mittaus- ja testausjärjestelmien perusteet, tiedonsiirto mittausjärjestelmissä, mittausjärjestelmien ohjelmistot ja datan tallennus, monisensorijärjestelmän suunnitte-lun erityispiirteet, käytännön mittausjärjes-telmät teollisuudessa ja lääketieteessä, tieto-verkkoja soveltavat laajat mittausjärjestelmät, testausjärjestelmäsovellukset. Laatu ja luotet-tavuus, valmistusprosessin hallinta testaustu-losten avulla, automaattiset testauslaitteet, testausstrategiat, testattavuuden suunnittelu, boundary-scan, built-in self-test.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 26 h, ohjattuja harjoituksia 16 h ja itsenäistä työskentelyä 120 h.

Kohderyhmä: Sähkötekniikan maisterivai-heen opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elekt-roninen mittaustekniikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssilla voi korvata kurssin 521167S Elekt-roniikan testaustekniikka mikäli ei ole myös suorittanut kurssia 521174S Mittaus- ja testausjärjestelmät.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alussa.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytyillä laboratoriotöil-lä

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Saarela

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521114S Langattomat mittaukset

Wireless Measurements

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos vähintään 2 ulkomaalaista opiskelijaa mukana.

Ajoitus: Periodi 4

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa langattomia teknolo-gioita teollisuuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon mittauksiin. Hän osaa perustellusti kertoa langattomuudesta johtu-vat edut ja haasteet mittaussovelluksissa ja osaa soveltaa tärkeimpiä standardeja suunnit-telussaan. Lisäksi hänellä on suunnittelussaan käytettävissä edustava valikoima langattomien mittausten teollisia ja tieteellisiä sovelluksia, joiden perusteella hän voi kehittää omia ratkaisujaan.

Sisältö: Langattomien mittausteknologioiden perusteet ja standardit, langattomat anturit ja anturiverkot, teollisuuden langattomat mitta-us- ja testaussovellukset, liikenteen langatto-mat mittaussovellukset, ympäristön langat-tomat mittaukset, terveydenhuollon langaton monitorointi.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: 25 h luentoja ja seminaare-ja. Kurssi toteutetaan periodin 4 aikana tiiviil-lä luentojaksolla ja jakson lopussa järjestettä-villä ajankohtaisseminaareilla. Opiskelijat laativat esitelmänsä itse valitsemastaan tai opettajan ehdottamasta aiheesta ja pitävät 15-20 minuutin esitelmät toisille opiskelijoille.

Kohderyhmä: Loppuvaiheen opiskelijat

Esitietovaatimukset: Mittaustekniikan perusteet ja elektroninen mittaustekniikka tai vastaavat perustiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Kurssin opettajan kokoa-ma luentomoniste ja opiskelijoiden ajankoh-

SO-TIL 340

taisseminaareita varten laatimat raportit lähdemateriaaleineen.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan kirjallisel-la tentillä (painoarvo 70%) ja seminaa-riesitelmällä (painoarvo 30%).

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Esko Alasaarela

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521172S EMC-suunnittelu ja tes-

taus

EMC Design

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 6. periodi

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä yleisimmät EMC-standardit ja osaa soveltaa EMC-testuksen laitteita ja menetelmiä. Opiskelija osaa myös selittää häiriöiden kytkeytymismekanismit ja soveltaa EMC:n kannalta hyviä piirisuunnitte-lun, maadoituksen, kaapeloinnin, suodatuk-sen ja suojauksen periaatteita ja menetelmiä analogia- ja digitaalipiirien suunnittelussa.

Sisältö: Emission ja siedon EMC-standardit, häiriöiden kytkeytymismekanismit, EMC:n kannalta hyvä piirsuunnittelu, maadoitus, liitynnät, suodatus ja suojaus, EMC-testustilat, -testit ja niiden tausta.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luento-opetus 24h, lasku-harjoituksia 10h, laboratoriotöitä 12h ja itsenäistä työskentelyä 60h.

Kohderyhmä: 5. vuosikurssi.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elekt-roniikkasuunnittelu I, Digitaalitekniikka I,

Elektroninen mittaustekniikka, Mittaus- ja testausjärjestelmät, RF-komponentit ja -mittaukset.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Tim Williams: EMC for Product Designers, 4th edition, Oxford: Newnes, 2007. Luentokalvot.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa as-teikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Juha-Veikko Voutilainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521173S Sekasignaalilaitteiden testaus

Mixed-signal Testing

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 5. periodi

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa vertailla analogisia ja digitaali-sia testausmenetelmiä, jotka on toteutettu joko sulautettuina testirakenteina tai ulkoisel-la automaattisella testauslaitteella. Lisäksi opiskelija osaa analysoida automaattisella testauslaitteella tehtäviä testejä, vertailla erilaisia testiliityntöjä ja testausväyliä sekä soveltaa korkealaatuisen testipiirilevyn suun-nitteluperiaatteita.

Sisältö: Testattavuuden suunnittelu, DC- ja parametrimittaukset, dynaamiset testit, testerien rakenne, testisignaalien generointi ja mittaus, sekasignaalien testiväylät, muunnin-testit, data-analyysi, diagnostiikka, DSP-pohjaiset testit, sulautettu testaus.

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

SO-TIL 341

Toteutustavat: Luento-opetus 24 h/laskuharjoituksia 12 h ja itsenäistä työsken-telyä 75h.

Kohderyhmä: Kurssi on pakollinen sähkö-tekniikan koulutusohjelman mittaus- ja tes-taustekniikan syventävässä moduulissa.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elekt-roniikkasuunnittelu I, Mittaus- ja testausjär-jestelmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei.

Oppimateriaali: M. Burns, G. W. Rob-erts: An Introduction to Mixed-Signal IC Test and Measurement. Luentokalvot.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. Numeerisessa as-teikossa nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Matti Kinnunen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521217S Painettava elektroniikka

Printed Electronics

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää painettavassa elektronii-kassa käytettävät perusmateriaalit sekä niiden prosessointiin käytettävät pai-no/päällystysmenetelmät. Lisäksi hän ym-märtää elektronisten passiivi ja aktiivikompo-nenttien sekä optoeletronisten komponent-tien toiminta periaatteet ja valmistamiseen liittyvät tekniikat.

Sisältö: Materials; johtavat ja puolijohtavat polymeerit, johtavat partikulaariset painovä-rit, eristemateriaalit, fotoaktiiviset polymee-rit. Painomenetelmät; syväpaino, flexopaino, silkkipaino, inkjet, nanoimprinting. Kom-

ponentit; orgaaniset aurinkokennot, orgaani-set valoa emittoivat diodit, orgaaniset transis-torit, passiivikomponentit

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Luentoja 24 h, ohjattuja harjoituksia 6 h ja itsenäistä työskentelyä 70 h.

Kohderyhmä: Kurssi on pakollinen muu-tamassa sähkötekniikan syventävässä moduu-lissa.

Esitietovaatimukset: Kurssi ei vaadi esitie-toja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei.

Oppimateriaali: D.R. Gamota, P. Brazis, K. Kalyanasundaram ja J. Zhang, "Printed organic and molecular electro-nics",Luentomoniste

Suoritustavat: tentti ja hyväksytysti suori-tettut harjoitustyöt ( esim. seminaariesitelmä)

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Tapio Fabritius

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

521095S Painettavan elektroni-ikan jatkokurssi

Advanced course of print-ed electronics

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi. Englanti, jos kurssilla enemmän kuin 2 ulkomaalaista opiskelijaa.

Ajoitus: 2

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää OPV- ja OLED-komponenttien fysikaaliset toimintaperiaat-teet sekä niissä käytettävät erirakenteet. Lisäksi hän ymmärtää OPV- ja OLED-komponenttien eri kerroksissa käytettävät

SO-TIL 342

materiaalit sekä niissä käytettävät valmistus-menetelmät.

Sisältö: OPV- ja OLED-rakenteet, -materiaalit ja -valmistusmenetelmät

Järjestämistapa: Kurssi järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Intensiivikurssi

Kohderyhmä: Kurssi on valinnainen muu-tamassa sähkötekniikan syventävässä moduu-lissa.

Esitietovaatimukset: Painettava elektro-niikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste

Suoritustavat: tentti

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Tapio Fabritius

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Ei lisätietoja.

Mikroelektroniikan ja

materiaalifysiikan laboratoriot

521104P Materiaalifysiikan perus-teet

Introduction to Material

Physics

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija pystyy kuvaamaan kiinteässä aineessa esiintyvät yksinkertaisimmat kidera-kenteet. Hän osaa selittää kuinka kiteessä esiintyviä värähtely- ja elektronitiloja voidaan käsitellä. Hän pystyy kuvaamaan pääpiirteit-täin metallien vapaaelektronimallin sekä kiteisen aineen energiakaistarakenteen muo-dostumisen ja näiden merkityksen tarkastel-taessa materiaalien sähköisiä ominaisuuksia. Opiskelija osaa selittää puolijohteisiin liittyvät

perusilmiöt ja laskea puolijohteiden varauk-senkuljettajakonsentraatioita.

Sisältö: Aineen kiderakenne, sidosvoimat ja kidevirheet. Käänteishila ja kiteessä esiintyvät aallot. Statistinen mekaniikka ja kiteen läm-pövärähtelyt. Metallien vapaaelektronimalli. Elektronitilojen energiakaistarakenne. Puoli-johteiden perusilmiöt.

Järjestämistapa: Luennot, laskuharjoituk-set ja kotitehtävät.

Toteutustavat: Luento-opetus 30 h / laskuharjoitukset 30 h / kotitehtävät 30 h / itsenäistä opiskelua 45 h.

Kohderyhmä:.

Esitietovaatimukset: Edeltävät fysiikan ja matematiikan kurssit.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelijalta edellytetään kurssin 766326A Atomifysiikka samanaikaista seuraamista tai aiempaa suoritusta

Oppimateriaali: Luentomoniste. Vaihtoeh-toinen englanninkielinen kurssimateriaali teoksista (osia): H.M. Rosenberg: The Solid State, Clarendon Press, Oxford, 1988 ja B. Streetman, Solid State Electronic Devices, Prentice Hall, New Jersey, 1995.

Suoritustavat: Arvosana määräytyy tentin ja kotitehtävien perusteella, arvosteluperus-teet ilmoitetaan tarkemmin luentojen alussa.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Hagberg

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opiskelijalle annetaan perusteet elektroniikan komponenteissa esiintyvien elektroni- ja atomi-ilmiöiden fysikaalisen luonteen ymmärtämiseen. Ilmiöiden tarkaste-lussa korostetaan yhteyksiä kiinteiden ainei-den fysiikan yleisiin periaatteisiin. Aiheet on valittu opinto-ohjelman myöhempään sisäl-töön liittyviksi.

SO-TIL 343

521201S Research methods of materials for electron-ics

Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät

ECTS credits: 3,5

Language of instruction: English

Timing:Spring term, periods 4-6

Learning outcomes: Student will be able to describe experimental methods of materi-als characterization, to explain their physical principles and limitations, and meaning of measurement results. Student will be able to properly select and apply the characterization methods.

Contents: Optical methods (microscopy, interferometry, ellipsometry; absorption, photoelectron, Raman, and infrared spec-troscopies). X-ray methods (scattering, diffraction, fluorescence, spectroscopies). Electron microscopies (scanning, transmis-sion, electron diffraction, and spectrosco-pies). Scanning tunneling and atomic force microscopies. Ion-beam methods.

Mode of delivery: Blended teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 20 h/ Exercises as group work 20 h/ Self-study as online work 55 h.

Target group:

Prerequisites and co-requisites: 766326A Atom physics; 766329A Waves and optics; 521104P Introduction to materials physics.

Recommended optional programme components:

Study materials: Lectures.

Assessment methods and criteria: Final written exam.

Grading: Numerical grading 1-5.

Person responsible: M. Tyunina

Work placements: Yes. Demonstrations at Center of Microscopy and Nanotechnology.

Other information: The course gives an overview of experimental methods of charac-

terization of morphology, crystal, surface, and electronic structure, atomic composi-tion, and basic properties of materials. Em-phasis is on materials and nanostructures for electronics.

521205A Puolijohdekompo-nenttien perusteet

Principles of Semiconduc-tor Devices

Laajuus: 4,5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa kuvata pn- ja metalli-puolijohde -liitoksen perus-ominaisuudet. Hän osaa selittää puolijohde-diodien ja transistorien perustyypit, niiden rakenteet ja toiminnalliset pääpiirteet.

Sisältö: pn- ja metalli-puolijohde -liitos. Puolijohdediodit ja -laserit. Bipolaariliitos-transistorit. Kenttävaikutustransistorit. Kyt-kinkomponentit.

Järjestämistapa: Luennot ja laskuharjoituk-set.

Toteutustavat: Luento-opetus 30 h / laskuharjoitukset 30 h / itsenäistä opiskelua 60 h.

Kohderyhmä:.

Esitietovaatimukset: 521104P Materiaali-fysiikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luennot. Kirja (soveltuvin osin): Streetman, B.: Solid state electronic devices, Prentice-Hall, New Jersey, 2000 (kappaleet 5 - 8, 11).

Suoritustavat: Ilmoitetaan luentojen alussa.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Hagberg

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakso antaa perustiedot elektronisissa piireissä käytettävien puolijoh-dediodien sekä -transistorien rakenteesta, toiminnasta ja ominaisuuksista.

SO-TIL 344

521209A Elektroniikan kom-ponentit ja materiaalit

Electronic Components and Materials

Laajuus: 2

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-5

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa tunnis-taa ja luokitella elektroniikan komponentit ja vertailla niiden ominaisuuksia. Hän osaa selittää sähköisen johtavuuden ja soveltaa ilmiötä vastusten suunnittelussa ja valinnassa. Opiskelija osaa arvioida dielektristen materi-aalien eroja ja kuinka nämä vaikuttavat kon-densaattoreiden ominaisuuksiin. Hän osaa vertailla magneettisten materiaalien ominai-suuksia ja niiden vaikutusta induktiivisiin komponentteihin. Opiskelija tunnistaa puoli-johtavuuden ja osaa listata yleisimmät puoli-johdekomponentit. Hän osaa luokitella eri piirilevytekniikat ja kykenee valitsemaan tekniikoihin soveltuvat liitostekniikat. Lisäksi opiskelija tunnistaa elektroniikan materiaalien tulevaisuuden suunnat ja teknologiat

Sisältö: Materiaalien sähkömagneettiset ominaisuudet (johtavuus, dielektrisyys, magneettisuus ja puolijohtavuus). Elektronii-kan komponentit (vastukset, kondensaattorit, induktiiviset komponentit ja puolijohdekom-ponentit). Piirilevyt ja liitostekniikat. Elekt-roniikan materiaalien tulevaisuus ja sovellus-kohteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 24 h ja luentoteh-tävät

Kohderyhmä: Ensimmäisen vuoden sähkö-tekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositeltava samaan aikaan käytävä kurssi Sähkö ja magnetismioppi

Oppimateriaali: Luentomoniste; Materials science and engineering: an introduction / Willam D. Callister, kappaleet 1, 18 ja 20; Electronic components and technology / S. J. Sangwine. Kappaleet 1,2,3,5 ja 7

Suoritustavat: Luentotehtävät ja lopputent-ti

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5

Vastuuhenkilö: Jari Hannu

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on antaa perustietoja elektroniikan komponen-teista sekä kuinka materiaalit vaikuttavat komponenttien toimintaan.

521219S Röntgenmenetelmät

X-ray Methods

Laajuus: 4,5

Opetuskieli: Suomi, tarvittaessa Englanti

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-5

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää röntgensäteilyn ja kiinteän aineen väliset vuorovaikutusmeka-nismit ja niihin liittyvät fysiikaaliset lainalai-suudet. Opiskelija osaa kuvailla kuinka rönt-genspektroskopiaa käytetään alkuaineanalyy-sin suorittamiseksi. Opiskelija osaa selittää kuinka röntgendiffraktiomenetelmällä (XRD-menetelmä) voidaan määrittää mm. materiaa-lin kiderakenne, saada tietoa sen faasiraken-teesta sekä sen raekoosta ja jännitystilasta.

Sisältö: Röntgensäteilyn synty, ilmaiseminen ja ominaisuudet. Alkuaineanalyysi, WDS ja EDS. Röntgensironnan teoria. Tavallisimmat röntgendiffraktiomenetelmät. Kiderakenteen ja raekoon määritys sekä jännitystilan analy-sointi. Elektroni- ja neutronidiffraktio.

Järjestämistapa: Luennot, laskuharjoituk-set ja laboratoriotyöt.

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset yhteensä 32 h / ohjatut laboratoriotyöt 24 h / työselosteiden itsenäinen laadinta 24 h / itsenäistä opiskelua 28 h.

Kohderyhmä: Pakollinen ”Teknillinen fysiikka” syventävän moduulin valinneille.

SO-TIL 345

Esitietovaatimukset: Kandidaattivaiheen matematiikka- ja fysiikkapainotteiset kurssit.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomateriaali. Viitekirjallisuus (mm.): B.E. Warren: X-ray diffraction, Addison-Wesley, 1969, B.D. Cullity and S.R. Stock: Elements of X-Ray Diffraction, 3rd Edition, 2001, Prentice Hall.

Suoritustavat: Luentojen ja laskuharjoitus-ten lisäksi opintojaksoon kuuluu kolme ohjat-tua harjoitustyötä joista opiskelija laatii harjoi-tustyöselosteen. Arvosana määräytyy tentin (painoarvo 2/3) ja harjoitustöiden (painoarvo 1/3) perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha Hagberg

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi antaa opiskelijoille teo-reettiset perustiedot materiaalien koostumuk-sen, kiderakenteen ja rakennehäiriöiden tutkimuksiin soveltuvista röntgenmenetelmis-tä ja perehdyttää kokeelliseen röntgendiffrak-tiotyöhön.

521225S RF-komponentit ja mit-taukset

RF Components and Meas-urements

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi. Englanti jos kurssille osallistuu vähintään 3 kansainvälistä opiskeli-jaa.

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee passiivisten komponenttien käyttäytymisen RF-taajuuksilla, tietää passii-visten komponenttien valmistusmenetelmät ja kykenee soveltamaan tietojaan käytännön sovelluksissa. Opiskelija tuntee myös siirto-linjojen toimintaperiaatteet, antennit ja suodattimet sekä niiden suunnitteluperiaat-teet. Opiskelija osaa soveltaa RF- ja mikroaal-totekniikoita mittausten toteuttamiseen, osaa mitata RF-komponenttien ominaisuuksia,

osaa analysoida eri RF-alueen mittalaitteiden toimintaperiaatteita ja verrata eri mittausme-netelmien toimivuutta erilaisissa mittaustilan-teissa. Lisäksi opiskelija osaa mitata RF-alueelle tyypillisiä suureita (teho, taajuus, impedanssi ja kohina).

Sisältö: RF ja mikroaaltotekniikan perusteet, mikroaaltopiirien komponentit ja mittaami-nen, mittalaitteet, tehon, taajuuden, impe-danssin ja kohinan mittaaminen, aika-alueen ja aktiivisten piirien mittaukset.

Järjestämistapa: Lähiopetus luennoilla sekä mittaustehtävissä, suunnitteluharjoitukset itse tehtäviä

Toteutustavat:Luennot, 24 h, laskuharjoi-tukset 12 h, suunnitteluharjoitukset 12 h, laboratoriotyöt 12h.

Kohderyhmä: Diplomi-insinöörivaiheen sähkötekniikan opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: Elekt-roniikan komponentit ja materiaalit, Elektro-ninen mittaustekniikka, Radiotekniikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. A. Lehto, A. Räisänen: Mikroaaltomittaustekniikka, I. Bahl: Lumped Elements for RF and Micro-wave circuits ja luentojen alussa ilmoitettava.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppu- tai osakokeilla sekä hyväksytyillä suunnitteluharjoituksilla ja laboratoriotöillä

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Jari Hannu ja Matti Kinnu-nen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssissa käydään läpi tavalli-simmat RF-komponentit ja -mittausmenetelmät, jotka ovat käytössä RF- ja mikroaaltoalueilla. Kurssi antaa valmiudet komponenttien toiminnan ja valintaperustei-den ymmärtämiseen sekä sähkömagneettisten kenttien ja suurtaajuuspiirien mittauksiin.

SO-TIL 346

521223S Elektroniikan ja opto-elektroniikan materiaa-lit

Electronic and optoelec-tronic materials

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää perusteet eristei-den käyttäytymisestä tasa- ja vaihtokentässä, magneettisten materiaalien ominaisuuksista sekä magnetismiin liittyvistä käsitteistä, sähkökeraamien ominaisuuksista ja sovelluk-sista sekä valoa lähettävien ja moduloivien laitteiden materiaaleista. Opiskelija osaa myös arvioida eri materiaalien käytettävyyttä ja soveltuvuutta elektroniikan, optoelektronii-kan ja fotoniikan laitteisiin.

Sisältö: Johde- ja eristemateriaalien merkitys elektroniikassa. Magneettiset materiaalit (pehmeät ja kovat) ja niiden käyttö tiedontal-lennukseen. Funktionaaliset sähkökeraamit ja niiden käyttö informaation energian muunti-missa (transducers). Optoelektroniikassa ja fotoniikassa käytettävien materiaalien ominai-suudet ja sovellukset.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luentoja 24 h, laskuharjoi-tuksia 20 h, kolme laboratoriotyötä 6 h.

Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat

Esitietovaatimukset: Materiaalifysiikan perusteet, Puolijohdekomponenttien perus-teet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Johdatus mikrovalmistustekniikoihin

Oppimateriaali: S.O. Kasap: Principles of Electronic Materials and Devices, 3rd editi-on, McGraw-Hill, 2006. (Kappaleet 2, 7, 8, 9)

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla laboratoriotöillä.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5; Loppuarvosana on

painotettu keskiarvo (2 ja 1) loppukokeesta ja laboratoriotöistä.

Vastuuhenkilö: Professori Jyrki Lappalai-nen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään elektroniikassa, optoelektroniikassa ja foto-niikassa käytettäviin funktionaalisiin materiaa-leihin. Tarkoituksena on antaa yleiskäsitys näiden materiaalien pääominaisuuksista ja ilmiöistä, joihin nämä ominaisuudet perustu-vat, sekä niiden käytöstä elektroniikan, op-toelektoniikan ja fotoniikan sovelluksissa.

521228S Mikroanturit

Microsensors

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää anturiteorian yleiset periaatteet, antureiden luokittelun perusteet, ideaalisen ja todellisen anturin erot, integroi-tujen älykkäiden antrurikomponenttien tuomat edut ja haasteet sekä antureiden ja mittauselektroniikan rajapinnan toteutuksen. Opiskelija osaa selittää nykyaikaiset mikroan-tureiden valmistusmenetelmät, mukaan lukien ohutkalvomenetelmät, mikrotyöstö-menetelmät, märkä- ja kuivasyövytysmene-telmät sekä fotoni-ionisuihkumenetelmät ja niiden käyttökohteet mikroantureiden val-mistuksessa. Opiskelija osaa selittää eri ener-giamuotojen keskeisimpien mikroantureiden rakenteet, fysikaaliset toimintaperiaatteet ja valmistusprosessit.

Sisältö: Kurssi käsittelee mikroantureita, jotka yleensä valmistetaan kolmella mikro-tekniikalla: monoliittitekniikka, paksukalvo-tekniikka ja ohutkalvotekniikka, joista mono-liittitekniikka on lähinnä piiteknologiaa. Antureilla havaittavat suureet käsittävät sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituus-alueilla sekä mekaaniset, lämpö-, kemialliset- ja magneettiset suureet. Antureissa nämä

SO-TIL 347

suureet vaikuttavat niiden sähköisiin ominai-suuksiin, jolloin anturit muuntavat informaa-tiota muista energiamuodoista (säteily, lämpö sekä mekaaninen, kemiallinen ja magneetti-nen energia) sähköisiksi signaaleiksi.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luentoja 24 h, laskuharjoi-tuksia 8 h.

Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat

Esitietovaatimukset: Puolijohdekompo-nenttien perusteet. Johdatus mikrovalmistus-tekniikoihin

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Johdatus mikrovalmistustekniikoihin.

Oppimateriaali: Julian w. Gardner, Mi-crosensors, Principles and Applications, John Wiley&Sons, 1996.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jyrki Lappalai-nen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään elektronisten ja optisten mikroantu-reiden rakenteisiin, käyttöön ja toiminnan fysikaali-siin perusteisiin sekä antureiden suunnitte-luun ja valmistukseen mikroteknologisin menetelmin.

521224S Microelectronics and micromechanics

Mikroelektroniikka ja -mekaniikka

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Spring term, periods 4-6

Learning outcomes: After completing the course the student can give account on corre-lations between basic physics/chemistry and materials processing/technology in microe-lectronics, micromechanics and nanotechnol-ogy. The student can describe design aspects

and operation principles of micro and nano-devices. The students get acquainted with working in laboratory environment similar to those in academic and industrial research labs. Laboratory work practice on either (i) thin film fabrication in clean room, (ii) inkjet printing and electrical characterization of thin film devices with nanopartciles or (iii) syn-thesis of carbon nanotubes and characteriza-tion by electron microscopy techniques will provide a good opportunity also to learn how to design and run experiments safely and manage laboratory reports.

Contents: Theory and practice of VLSI semiconductor fabrication technologies to support and deepen the understanding of general fabrication and operation principles introduced during previous courses. The state-of-the-art semiconductor devices and circuits: pushing the limits of dimensions and speed. Implementation of VLSI technologies in fabrication of components for microme-chanics. Sensors (flow, pressure) and actua-tors (valves, pumps, motors, switches and components for micro-optics) using MEMSs. Devices on the nanoscale and integration of nanomaterials in microsystems: new concepts of design, fabrication and operation.

Mode of delivery: Lectures, laboratory exercise with supervision and guidance.

Learning activities and teaching meth-ods: Though the course is primarily based on lectures, the communication channel is open in both directions enabling continuous com-ments, questions and feedback from the students. Critical explanations and think alouds are also applied to motivate thinking and active learning.

Target group: -

Prerequisites and co-requisites: Passing the basic course “521218A Introduction to microfabrication techniques” before the advanced course is recommended.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture notes and refer-ences therein.

SO-TIL 348

Assessment methods and criteria: Examination and completion of both labora-tory exercise and report

Grading: Numerical grading 1-5.

Person responsible: Krisztian Kordas

Work placements: -

Other information: The course provides advanced knowledge on the semiconductor techniques of VLSI and on special topics of micromechanics and hybrid fabrication. Especially recent progress on the field is introduced in application point of view.

521216S Mikroelektroniikan ko-koonpanotekniikat ja

luotettavuus

Microelectronics Packaging Technology and Reliability

Laajuus: 7

Opetuskieli: suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla mikroliitostekniikat ja eri mikroliitostekniikoiden edut ja haitat. Opiskelija osaa kertoa, mitä eri materiaaleja IC-piirien kokoonpanoissa käytetään ja miksi. Opiskelija osaa kertoa eri moduulitekniikat ja perusteet kiekkotason pakkaustekniikasta. Hän osaa selittää, kuinka elektroniikan koon-panotekniikka on kehittynyt sitten transisto-rin keksimisen aina tähän päivään, ja osaa arvioida, kuinka tämä kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Lisäksi opiskelija osaa ennus-taa ja tutkia elektronisen laitteen vikaantu-mismekanismeja. Hän osaa soveltaa ympäris-tötestausta ja tilastollisia menetelmiä luotet-tavuuden ennustamisessa.

Sisältö: Komponenttiteknologian trendejä. Area array pakkaustekniikka. BGA-komponentit. Mikroliittäminen ja bondaus. Monikerrospohjalevyt. Monipalamoduulit: MCM-L-, MCM-D ja MCM-C-moduulit. Fine-line-tekniikat. Komponentti-, piirilevy- ja pakkaustason vikamekanismit ja niiden analyysimenetelmät. Ympäristötestaus. Tilas-

tolliset menetelmät luotettavuuden ennusta-misessa.

Järjestämistapa: lähiopetus

Toteutustavat: luento-opetus 28 h / ryh-mätyöskentely 30 h / tutkimuslaitteella työskentely 12 h / itsenäistä opiskelua 119 h. Kohderyhmä: pääaineopiskelijat

Kohderyhmä:.

Esitietovaatimukset: Suositellaan Johdatus mikrovalmistustekniikoihin.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: jatkokurssi Mikromoduulit

Oppimateriaali: Rao R. Tummala(edit): Fundamentals of microsystems packaging, New York, McGraw-Hill, 2001. Osia kirjoista Ken Gilleo: Area Array Packaging Handbook: Manufacturing and Assembly, McGraw-Hill, 2002 ja J. J. Licari, L. R. Enlow: Hybrid Microcircuit Technology Handbook: Materials, processes, Design, Testing and Production, Noyes Publications, 1998. William D. Brown (toim.): Advanced Electronic Packaging. With Emphasis on Multichip Modules. IEEE, Inc., 1999, luvut 11 ja 16. Patrick D.T. O`Connor: Practical Reliability Engineering, John Wiley&Sons, 2002, luvut 8 ja 9.

Suoritustavat: Opintojaksolla käytetään jatkuvaa arviointia. Opintojakson voi suorit-taa myös lopputentillä. Opintojakson arvioin-ti perustuu opintojakson osaamistavoitteisiin. Suoritukseen vaaditaan tenttisuoritus ja har-joitustyö.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: professori Jyrki Lappalai-nen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojaksossa perehdytään elektroniikan pakkaus- ja liitäntätekniikoihin sekä luotettavuuteen ja luotettavuustestauk-seen.

SO-TIL 349

521203S Mikromoduulit

Micromodules

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa mitä tarkoitetaan järjes-telmätason pakkaustekniikalla ja kuinka IC-piirillä tapahtuva dimensioiden voimakas pienentyminen vaatii tuekseen uusia järjes-telmätason pakkaustekniikoita. Hän osaa selittää miksi komponentit, niin passiivi- kuin myös aktiivikomponentit tullaan tulevaisuu-den mobiililaitteissa integroimaan yhä enene-vässä määrin osaksi piirilevyä. Opiskelija osaa kertoa mikä ero on käsitteillä SOB, MCM, SOC, SIP ja SOP ja kuinka järjestelmätason pakkaustekniikka tulee kehittymään seuraavi-en 10-20 vuoden aikana. Lisäksi opiskelija osaa selittää miksi ja miten optoelektroniikka tulee tunkeutumaan piirilevy- ja komponent-titasolle ja osaa kuvailla MEMS-komponenttien pakkaus-tekniikat. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä pienimuo-toisia kirjallisuustutkielmia.

Sisältö: Pakkaustekniikan trendejä. Puoli-johdekomponenttien pakkausmenetelmien vertailu. Edistykselliset pakkauksen tasot (SOC, SOP). Monikerrospohjalevyt ja passii-vikomponenttien integrointi. 3-D pakkaus-tekniikka. Optoelektroniikan moduulit. MEMS-komponentit. Nanoteknologian elektroniikkasovelluksia.

Järjestämistapa: Kontaktiopetus

Toteutustavat: Luentoja 24 h ja kirjalli-suustutkielma.

Kohderyhmä: Pääaineopiskelijat

Esitietovaatimukset: Johdatus mikroval-mistustekniikoihin, Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Johdatus mikrovalmistustekniikoihin.

Oppimateriaali: R.R. Tummala and M. Swaminathan, Introduction to System-on-Package (SOP), McGraw-Hill, 2008.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla kirjallisuustutkielmalla.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5; Loppuarvosana on painotettu keskiarvo (2 ja 1) loppukokeesta ja laboratoriotöistä.

Vastuuhenkilö: Professori Jyrki Lappalai-nen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat uusiin komponentti-teknologioihin, mikromoduulien valmistuk-seen sekä sovelluksiin.

521103S Elektrokeraamit ja älyk-käät materiaalit

Electroceramics and intelli-gent materials

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija

- kykenee arvioimaan funktionaalisten keraa-mien ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta erilaisissa elektroniikan komponenttisovelluk-sissa ja osaa tehdä niiden periaatteellisia laskennallisia rakennemitoituksia

- osaa vertailla ja valita soveltuvia prosessoin-timenetelmiä funktionaalisten rakenteiden valmistamiseen

- lisäksi osaa tulkita alueen uusia tutkimustu-loksia ja tunnistaa niiden sovellusalueet.

Sisältö: Keraamien mikrorakenne ja niiden erityispiirteet. Dielektriset, polarisoitumis- ja sähkönjohtavuusominaisuudet sekä kidevir-heiden vaikutus niihin. Keraamien valmistus ja prosessointi. Johtavat ja eristävät keraamit, pietso- ja ferrosähköiset keraamit, pyrosäh-köiset ja elektro-optiset keraamit, magneetti-set keraamit.

SO-TIL 350

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 24 tuntia luentoja ja 24 tuntia laskuharjoituksia.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan perehtymistä kurssiin 521104A Materi-aalifysiikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oppikirja ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppuko-keella.

Arviointiasteikko: Loppukokeessa käyte-tään arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Antti Uusimäki

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi perehdyttää opiskelijat funktionaalisten keraamien ominaisuuksiin ja soveltamiseen elektroniikan komponenteissa. Keraamien sovellusalueina ovat perinteisten passiivisten komponenttien lisäksi mm. polt-tokennoihin perustuvat energialähteet, kemi-alliset anturit, korkean lämpötilan suprajoh-teet, pietsosähköiset tarkkuussiirtimet, fer-rosähköiset muistit, pyrosähköiset infrapunadetektorit, elektro-optiset valojoh-timet ja -kytkimet sekä magneettiset mikro-aalto- ja antennikomponentit.

521218A Johdatus mikrovalmis-tustekniikoihin

Introduction to microfabri-cation techniques

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi,periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

- selittää mikro- ja nanoelektroniikan sekä mikro- ja nanomekaniikan materiaaleilta vaadittavat ominaisuudet, lähdemateriaalien prosessoinnin ja valmistusmenetelmien perus-teet

- käyttää kurssilla annettua tietoa kehitettäes-sä mikro- ja nanovalmistustekniikoilla toteu-tettavia sovelluksia.

Sisältö: Litografia. Kalvonkasvatusmenetel-mät. Kuiva- ja märkäsyövytysmenetelmät. Kappale- ja pintamikrotyöstö. Integroitujen piirien materiaalit, komponentit ja valmis-tusmenetelmät. Miniatyrisoitujen systeemien mallinnuksen ja pakkaamisen sekä skaalautu-misen ja tehotarkastelun perusteita. Sovel-lusesimerkkejä.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu 24 h luen-toja, demonstraatiot ja harjoitustyö.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan perehtymistä kursseihin 521104A Mate-riaalifysiikan perusteet ja 521205A Puolijoh-dekomponenttien perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Oppikirja ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Kurssi suoritetaan loppuko-keella ja hyväksytysti suoritetuilla demonst-raatiolla ja harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Loppukokeessa käyte-tään arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Antti Uusimäki

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi antaa yleistiedot mikro- ja nanoteknologian valmistusmenetelmistä mukaan lukien integroitujen piirien standar-divalmistustekniikat.

6.5. Tietoliikennetekniika

n osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

521357A Tietoliikennetekniikka I

Telecommunication Engi-neering I

Laajuus: 3

SO-TIL 351

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa nimetä analogisen tiedonsiirto-järjestelmän tärkeimmät toiminnalliset lohkot ja niiden tehtävät. Opiskelija tuntee myös radiosignaalin erilaiset etenemismallit. Lisäksi hän osaa kertoa erilaisten analogisten kanto-aalto- ja pulssimodulaatiomenetelmien toi-mintaperiaatteet aika- ja taajuusalueissa sekä menetelmien asettamat rajoitukset tiedonsiir-ron kannalta erilaisia häiriötekijöitä omaavissa tiedonsiirtokanavissa. Hän osaa myös arvioida teknisen toteutuksen epäideaalisuuksien rajoittavia vaikutuksia suorituskykyyn. Opis-kelija kykenee myös matemaattisesti laske-maan ja analysoimaan erilaisten modulaatio-menetelmien SNR-suorituskykyjä ja häiriöte-kijöiden vaikutuksia.

Sisältö: Tietoliikennejärjestelmän perusosat, radiokanavan ominaisuudet tiedonsiirron kannalta, lineaariset ja epälineaariset kanto-aaltomodulaatiomenetelmät sekä niiden ominaisuuksien vertailu, analogiset ja digitaa-liset pulssimodulaatiot, sekoitus ja välitaa-juusvastaanotto, vaihelukkotekniikan sovel-lukset, multipleksointimenetelmät. SNR-suorituskykyanalyysi pääpiirteittäin eri modu-laatioille. Häiriökantoaallon ja vaihevirheiden vaikutus. Epälineaaristen järjestelmien kyn-nysilmiö. Tekniikat suorituskyvyn parantami-seksi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 28 h ja laskuharjoi-tukset 10 h

Kohderyhmä: 2. vuoden kandidaattiohjel-man opiskelijat

Esitietovaatimukset: Signaalianalyysi

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Luentokalvot saatavana suomeksi TTK-OPTIMA-järjestelmästä. Ne perustuvat oppikirjoihin: R.E. Ziemer & W.H. Tranter: Principles of Communica-tions: Systems, Modulation and Noise, 6. painos, John Wiley & Sons, 2010, luvut 1, 3 ja 7. S.R. Saunders & A. Aragón-Zavala: Antennas and Propagation for Wireless

Communication Systems, 2nd edition, 2007, John Wiley & Sons, soveltuvin osin.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Kari Kärkkäinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite lyhyesti: Esitetään radiokanavien perusteet sekä tärkeimpien amplitudin, vaiheen ja taajuuden moduloin-tiin perustuvien analogisten tiedonsiirtome-netelmien periaatteet, niiden toteutusmene-telmät ja verrataan niillä saavutettavia suori-tuskykyjä kohinan ja kantoaaltohäiriön vallitessa. Luodaan pohja diskreetteihin sa-nomasignaaleihin perustuvien digitaalisten tiedonsiirtomenetelmien ymmärtämiselle.

521361A Tietoliikennetekniikka II

Telecommunication En-gineering II

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 2-3

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kertoa digitaalisen tiedonsiir-tojärjestelmän sekä välttämättömät että valinnaiset toiminnalliset osat ja osaa selittää kunkin osan toiminnan aika- ja taajuusaluees-sa. Lisäksi hän osaa kertoa erilaiset tiedonsiir-tokanavan aiheuttamat rajoitukset sekä osaa kertoa tärkeimpiä menetelmiä kanavan häiri-öiden vaimentamiseksi. Yksinkertaisilla ole-tuksilla hän pystyy matemaattisesti analysoi-maan järjestelmän teoreettista suorituskykyä ja vertailemaan keskenään erilaisia modulaa-tiomenetelmiä resurssien käytön kannalta. Hän osaa arvioida tiedonsiirtojärjestelmien standardeja ja spesifikaatioita sekä soveltaa tietämystään järjestelmän ja sen osien käytän-nön suunnitteluun.

Sisältö: Digitaalisten siirtojärjestelmien peruslohkot, kantataajuinen digitaalinen tiedonsiirto, sovitettu suodatin ja korrelaatto-

SO-TIL 352

rivastaanotin, kaikki binääriset ja yleisimmät monitilaiset digitaaliset kantoaaltomodulaati-ot, suorituskykyvertailut AWGN-kanavassa, kaistarajoituksen ja monitie-etenemisen vaikutus suorituskykyyn ja menetelmät niiden vaikutuksen minimoimiseksi, informaatioteo-rian perusteet, lähteenkoodauksen ja virheen-korjaavien koodausmenetelmien perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 28 h ja laskuharjoi-tukset 10 h

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjel-man opiskelijat

Esitietovaatimukset: Signaalianalyysi

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Luentokalvot saatavana suomeksi TTK-OPTIMA-järjestelmästä. Ne perustuvat oppikirjaan: R.E. Ziemer & W.H. Tranter: Principles of Communications Systems, Modulation and Noise, 6. painos, 2010, John Wiley & Sons, luvut 8, 9, 10 ja 11 soveltuvin osin.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Kari Kärkkäinen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite lyhyesti: Esitetään tärkeimpien amplitudin, vaiheen ja taajuuden modulointiin perustuvien digitaalisten siirto-järjestelmien periaatteet, siirtokanavan vaiku-tus suorituskykyyn sekä informaatioteorian ja koodauksen alkeet.

521384A Radiotekniikan perus-teet

Basics of Radio Engineering

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-2

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija osaa määritellä, mitä radio-tekniikka on ja listata sen eri osa-alueet. Hän

kykenee selittämään erilaiset radiotekniikan termit ja sovellukset. Opiskelija osaa ratkaista Maxwellin yhtälöistä radioaallon etenemisen homogeenisessa väliaineessa, kahden väliai-neen rajapinnan heijastuksen ja läpäisyn, sähkömagneettisten kenttien energian ja tehon sekä radioaallon etenemisen yleisim-missä aalto­johdoissa. Lisäksi hän pystyy soveltamaaan näitä ratkaisuja tyypillisiin radioteknisiin ongelmiin. Opiskelija käyttää Smithin diagrammiin (Smith Chart) perustu-via menetelmiä mikroaaltopiirien ja antennien sovitukseen. Hän osaa selittää sekä passiivis-ten aaltojohtokomponenttien, resonaattorien ja suodattimien että puolijohdekomponent-teihin perustuvien piirien toiminnan. Lisäksi hän osaa laskea mikroaaltopiiriteorialla niiden ominaisuudet. Opiskelija kykenee selittämään antennitermit, luokittelemaan antennityypit ja antenniryhmät sekä laskemaan niiden säteilemän sähkömagneettisen kentän. Hän osaa luokitella ja selittää tärkeimmät maan pinnan, troposfäärin ja ionosfäärin radioyhte-yksillä hyödynnetyt radioaaltojen etenemis-mekanismit. Opiskelija pystyy selittämään radiojärjestelmän rakenteen ja laskemaan sen lohkojen ominaisuudet. Lisäksi hän osaa mitoittaa vapaan tilan radioyhteyden linkki-budjetin avulla. Opiskelija muistaa radioaalto-jen biologiset vaikutukset ja turvallisuusrajat sekä osaa soveltaa niitä itseensä ja kanssaih-misiinsä

Sisältö: Sähkömagneettisten aaltojen perus-teet. Maxwellin yhtälöt. Sähkömagneettiset aallot vapaassa tilassa. Aaltojohtorakenteita. Sähkömagneettiset kentät aaltojohdoissa. Sovitus aaltojohtoon ja Smithin diagrammin käyttö sovituksessa. Mikroaaltopiirien kuvaus sirontaparametrien avulla. Mikroaaltokom-ponentit. Antennien ja radioaaltojen etenemi-sen perusteet. Radiolähettimet ja vastaanot-timet. Kohina vastaanotossa. Radiotekniikan sovelluksia. Radiosäteilyn biologiset vaiku-tukset.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 26 h ja laskuharjoi-tukset 16 h

SO-TIL 353

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjel-man opiskelijat

Esitietovaatimukset: Sähkömagnetismi tai Sovellettu sähkömagnetiikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Räisänen, Lehto: Radio-tekniikan perusteet, Otatieto, 2011; myös kirjan vanhemmat painokset sopivat oppikir-jaksi. Louhi, Lehto: Radiotekniikan harjoituk-sia, Otatieto, 1995.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Markus Berg

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Kurssissa annetaan perustiedot radiotekniikasta. Kurssi luo pohjaa radiotekniikan opinnoille ja antaa yleiskuvan radiotekniikasta mm. elektronii-kan ja tietoliikennetekniikan opiskelijoille.

521369A Tietoliikenteen simu-loinnit ja työkalut

Simulations and Tools for Telecommunications

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-5

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija tunnistaa simulointeihin liittyviä ongelmia ja rajoitteita. Hän osaa valita sopivan simulointimenetelmän ja osaa varmentaa mallin. Hän osaa generoida signaa-leja, satunnaislukuja ja kohinaa. Hän kykenee myös mallintamaan häipyvän kanavan. Hän osaa toteuttaa Monte-Carlo-simuloinnin tietoliikennejärjestelmän kantataajuusosille ja osaa arvioida simulointien luotettavuutta. Hän osaa myös selittää verkkotason simuloin-tien perusteet. Lisäksi opiskelija osaa perus-teet yhdestä tai kahdesta oleellisesta simuloin-tiohjelmasta.

Sisältö: Simulointimenetelmät, tietoliiken-nejärjestelmän mallintaminen simuloimalla,

simulointien luotettavuusrajat, kohinan ja satunnaislukujen generointi, häipyvän kana-van mallintaminen. Yksinkertainen kantataa-juinen simulointiesimerkki, jossa em. osateki-jät tulevat vastaan käytännössä. Simulointioh-jelmien MATLAB ja OPNET perusteet (ohjelmat voivat vaihdella tar-peen/saatavuuden mukaan).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 20 h sisältäen simulointiohjelmiin perehtymisen. Lisäksi opintojaksoon kuuluu pakollinen harjoitustyö simulointiohjelmistolla (15 h).

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjel-man opiskelijat

Esitietovaatimukset: Tietoliikennetek-niikka II

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Luentokalvot. Valitut osat (kts. luentokalvot) kirjasta Michel C. Jeru-chim, Philip Balaban, and K. Sam Shanmu-gan, Simulation of Communication Systems, Modeling Methodology and Techniques, 2nd edition, Plenum Press, 2000. Lisälukemista: William H. Tranter, K. Sam Shanmugan, Theodore S. Rappaport, Kurt L. Kosbar, Principles of Communication Systems Simu-lation with Wireless Applications, Prentice Hall, 2004.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Arvosana määräytyy kokeen perusteella

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Risto Vuohtoniemi

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Opintojakson tavoit-teena on perehdyttää opiskelija tietoliikenne-järjestelmien simulointiin. Kurssi antaa vasta-ukset kysymyksiin miksi, milloin ja miten simuloidaan. Simulointiperiaatteiden lisäksi opiskelija perehdytetään joihinkin oleellisiin simulointiohjelmiin.

SO-TIL 354

521370A Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt

Laboratory Exercises for Telecommunication Engi-neering

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää spektri- ja piirianaly-saattoria perusmittauksiin. Hän pystyy autta-vasti käyttämään vektorisignaalianalysaattoria ja tulkitsemaan siitä saatavia tuloksia. Opiske-lija kykenee mittaamaan erilaisten radiokom-ponenttien perusominaisuuksia. Lisäksi hän osaa rakentaa yksinkertaisen tiedonsiirtoket-jun ja mitata sen suorituskykyä spektri- ja vektorisignaalianalysaattorin avulla.

Sisältö: Tietoliikennejärjestelmissä käytettä-vien komponenttien mittauksia. Digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän radiorajapinnan ja suorituskyvyn mittauksia. Radiokanavan mittauksia.

Järjestämistapa: -

Toteutustavat: Työt sisältävät laboratorio-mittauksia ja mittaustulosten dokumentoin-nin.

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjel-man opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Tietoliikennetek-niikka I, Tietoliikennetekniikka II, Radiotek-niikan perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Työmoniste

Suoritustavat: Työselostukset, jotka arvos-tellaan.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Juha-Pekka Mäkelä/Risto Vuohtoniemi

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on perehdyt-tää opiskelija tavallisimpiin radio- ja tietolii-kennetekniikassa käytettäviin mittalaitteisiin.

Lisäksi tavoitteena on tutustuttaa opiskelija tiedonsiirtojärjestelmän suorituskykyyn liittyviin mittauksiin ja mittaustulosten do-kumentointiin.

521386S Radio Channels

Radiokanavat

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 4-6

Learning outcomes: After completing the course, the student can define what the radio channel is and is able to distinguish it into modellable parts. He/she is capable to adopt radio wave propagation mechanisms: free-space propagation, absorption, scattering, reflection, refraction, diffraction, surface and ground waves, ionospheric waves and multi-path propagation. The student can also de-scribe how the radiation properties of differ-ent kind of antennas and antenna arrays affect the characteristics, quality and capacity of a radio channel. In addition, the student can apply physical and empirical models of path loss, slow fading (shadowing), narrowband or wideband fast fading and noise in order to calculate the link budget, power delay profile and other characteristics of a radio link. He/she can analyze which are the dominating propagation mechanisms in a fixed terrestrial, ionospheric and satellite links, outdoor and indoor mobile communications, MIMO (multiple-input-multiple output) communi-cations and ultra wideband communications. Moreover, he/she is able to calculate the effects of the dominating propagation mecha-nisms on different kind of radio channels. He/she can summarize how to overcome the radio channel impairments and how to meas-ure the properties of different radio channels.

Contents: Radio channels of different radio systems. Characterization of radio waves and propagation media. Different mechanisms of radiowave propagation: direct free-space propagation, absorption, scattering, reflec-tion, refraction, diffraction, surface and ground waves, ionospheric waves and multi-

SO-TIL 355

path propagation. Effects of antennas on the radio channel. Principles of the radio channel modeling. Noise calculations. Radiowave propagation phenomena over fixed terrestri-al, ionospheric and satellite links. Radio channel modeling for outdoor mobile sys-tems. Radiowave propagation inside or into buildings. Radio channels of mobile satellite links. Slow fading. Multipath propagation and its effects on narrowband and wideband radio channels. MIMO radio channels. Ultra wide-band radio channels. Mitigation methods of propagation phenomena. Measurement methods of radio channels.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 26 h and exercises 20 h

Target group: 1st or 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Basics of Radio Engineering, Signal Analysis

Recommended optional programme components: No

Study materials: Simon R. Saunders & Alejandro Aragón-Zavala: Antennas and propagation for wireless communication systems. Second edition. John Wiley & Sons Ltd, 2007. Curt A. Levis, Joel T. Johnson & Fernando L. Teixeira: Radiowave propaga-tion. Physics and applications. John Wiley & Sons Ltd, 2010. Henry L. Bertoni: Radio propagation for modern wireless systems. Prentice Hall PTR, 2000.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markus Berg

Work placements: No

Other information: Course will be given every second year in odd years. Objective: After having passed the course a student is familiar with the basics of radiowave propaga-tion over terrestrial, ionospheric and satellite channels. He/she understands the physics,

composition and importance of the propaga-tion models and can apply them in practice to radio communication, radio navigation, radio broadcasting and radar systems.

521380S Antennas

Antennit

ECTS credits: 4

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Learning outcomes: After completing the course the student can apply antenna termi-nology and calculate the antenna characteris-tics of different kind of radio systems. He/she can apply electromagnetic theory to calculate the properties of the fields radiated by wire antennas, micro strip antennas and antenna arrays. The student is also able to design wire antennas, micro strip antennas and antenna arrays for different radio sys-tems. In addition, the student can use elec-tromagnetic simulators to analyze and design antennas.

Contents: Introduction to different antenna types. Antenna parameters. Antennas as a part of a radio system. Radiation of an anten-na from the Maxwell's equations. Typical linear wire antennas: infinitesimal dipole, small dipole, finite length dipole, half-wavelength dipole. Antennas near the con-ducting plane. Loop antennas. Microstrip antennas. Antenna arrays.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 24 h, exercises 16 h and the compulsory antenna design work with an electromagnetic simulation program (14 h).

Target group: 1st or 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Basics of Radio Engineering

Recommended optional programme components: No

Study materials: C.A. Balanis: Antenna Theory, Analysis and Design (Third Edition).

SO-TIL 356

John Wiley & Sons, 2005. Chapters 1-6 and 14.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simula-tion work 0.25.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markus Berg

Work placements: No

Other information: Course will be given every second year in even years. Objective: After having passed the course the student knows antenna terminology, understands the role of antennas as a part of different radio systems and is familiar with the theories explaining the electromagnetic radiation of usual antenna types and antenna arrays. In addition, the student masters the preliminary design of various antenna types and arrays, as well as, knows the feasibility of electromag-netic simulators in the antenna design.

521387S Tietoliikenne- ja radio-tekniikan erikoistyö

Telecommunication En-gineering Project

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi/Englanti

Ajoitus: Syksy&kevät, periodit 1-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa saamastaan aihealueesta riip-puen joko ratkaista, suunnitella, rakentaa, mitata, simuloida, testata tai analysoida rajat-tuja pienimuotoisia tietoliikenne- ja radiojär-jestelmiä tai niiden osakokonaisuuksia. Hän siis osaa soveltaa teoreettisissa opinnoissa saamiaan tietoja käytännön insinöörityöhön ja dokumentoida teknillisen tai tieteellisen työnsä tuloksia.

Sisältö: Vaihtelee aiheesta riippuen.

Järjestämistapa: Itsenäinen työskentely.

Toteutustavat: Erikoistyö tehdään yhden tai kahden hengen ryhmissä työn vaikeusas-teesta riippuen. Työ voi olla joko laajahko simulointityö tai konstruktiotyö. Työ voidaan tehdä joko tietoliikennetekniikan osaston tai teollisuuden määrittelemästä aiheesta. Jäl-kimmäisessä tapauksessa työn aiheelle on haettava opintojakson opettajan hyväksyntä ennen työn aloittamista. Työn suorittajien on sitouduttava työaiheen määrittelijän esittä-mään aikatauluun. Työseloste laaditaan tieto-liikennetekniikan osaston diplomityön kirjoi-tusohjetta soveltuvin osin noudattaen.

Kohderyhmä: 1. tai 2. vuoden DI- ja WCE-opiskelijat

Esitietovaatimukset: Kurssin esitiedoiksi suositellaan työn aihepiiristä riippuen tietolii-kennejärjestelmien, digitaalisen siirtoteknii-kan, digitaalisen signaalinkäsittelyn tai/ja radiotekniikan syventäviä kursseja.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Vaihtelee aiheesta riippu-en.

Suoritustavat: Kirjallinen työseloste

Arviointiasteikko: Työseloste arvostellaan arvosanoilla 1-5.

Vastuuhenkilö: Markus Berg / Antti Tölli

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Tavoite: Opintojakson tavoit-teena on perehdyttää opiskelija tietoliikenne-järjestelmän jonkin osakokonaisuuden suun-nitteluun, toteutukseen ja/tai testaukseen.

521321S Elements of Information Theory and Coding

Informaatioteorian ja koo-dauksen perusteet

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to use the basic methodology of information theory to calculate the capacity bounds of communication and data compression sys-

SO-TIL 357

tems. He can estimate the feasibility of given design tasks before the execution of the detailed design. What is more, she can inde-pendently search for information and knowledge related to communication engi-neering, system design and signal processing. The student understands the operating prin-ciples of block codes, cyclic codes and convo-lutional codes. He can form an encoder and decoder for common binary block codes, and is capable of using tables of the codes and shift register when solving problems. She can represent the operating idea of a convolu-tional encoder as a state machine, the student is able to apply the Viterbi algorithm to decoding of convolutional codes, and is capable of specifying principles of turbo coding and coded modulation. Moreover, he can evaluate error probability of codes and knows practical solutions of codes by name.

Contents: Entropy, mutual information, data compression, basics of source coding, discrete channels and their capacity, the Gaussian channel and its capacity, rate distor-tion theory, introduction to network infor-mation theory, block codes, cyclic codes, burst error correcting codes, error correcting capability of block codes, convolutional codes, Viterbi algorithm, concatenated codes, and introduction to turbo coding and to coded modulation.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 40 h, exercises 20 h

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Signal Analysis, Telecommunication Engineering II

Recommended optional programme components: Wireless Communications I

Study materials: Parts from books Thomas M. Cover & Joy A. Thomas: Elements of Information Theory, 2nd ed. John Wiley & Sons, 2006 ISBN-13 978-0-471-24195-9, ISBN-10 0-471-24195-4, and S. Benedetto and E. Biglieri: Principles of Digital Trans-mission with Wireless Applications, 1999,

Chapters 3, 10 and in part 11 and 12. Lecture notes and other literature.

Assessment methods and criteria: The course is passed with weekly exams (only during lecture periods) or with final exam.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markku Juntti/Timo Kokkonen

Work placements: No

Other information: Objective: To learn the information theory as a discipline and its most important applications in information technology in general and in communications engineering in particular as well as the basics of forward error control coding.

521373S Communication Signal Processing I

Tietoliikennesignaalinkäsit-tely I

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 4-5

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to use the methodology of signal processing to design communication systems and their receivers. He or she will be able to design and implement various equalizer algorithms. The student can estimate the complexity of various equalizer algorithms.

Contents: Communication receiver as a statistical optimization problem, optimal linear filters, matrix algorithms, adaptive algorithms, linear and nonlinear equalizers, multi-antenna signal processing.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 16 h and the compulsory antenna design work with a simulation program (16 h).

Target group: 2nd year M.Sc. and WCE students

SO-TIL 358

Prerequisites and co-requisites: Statisti-cal signal processing, Telecommunication Engineering II, Wireless Communications I

Recommended optional programme components: No

Study materials: Parts from books: Jinho Choi: Adaptive and Iterative Signal Pro-cessing in Communications, Cambridge University Press, 2006 (318 pages) ISBN-13 978-0-521-86486-2 and Simon Haykin: Adaptive Filter Theory, 3rd ed. Prentice Hall, 1996. (989 pages) ISBN: 0-13-322760-X. Lecture notes and other literature.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simula-tion work 0.25.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markku Juntti

Work placements: No

Other information: Objective: Statistical signal processing methods are applied to design the key functionalities of a communi-cation receiver and in particular its equalizer. In addition, the expertise on statistical and adaptive signal processing is deepened and enlarged regarding linear estimation, adaptive signal processing and multi-antenna signal processing.

521360S Communication Signal Processing II

Tietoliikennesignaalinkäsit-tely II

ECTS credits: 4

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 2-3

Learning outcomes: After completing the course the student recognizes the blocks of all-digital receiver and can explain the basis for them. She/he can derive the key algo-rithms of the receiver and perform joint

optimization of transmitter and receiver. The student can design the synchronization algo-rithms of a receiver and the related filtering and sample rate conversions. He/she can derive the performance of the algorithms and methods to compare them. In addition, she/he can utilize and develop algorithms for fading channels.

Contents: Filter banks, synthesis and per-formance of synchronization algorithms in AWGN channels, frequency estimation, interpolation in synchronization, synchroni-zation and channel estimation in fading chan-nels, transceiver optimization, the impact of a cyclic prefix or guard interval.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 20 h and exercises 25 h out of which some are Matlab based problems.

Target group: 1st or 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Statisti-cal Signal Processing, Wireless Communica-tions I.

Recommended optional programme components: Recommended: Communica-tion Signal Processing I

Study materials: Parts from books: P. P. Vaidyanathan, S.-M. Phoong & Y.-P. Lin, Signal Processing and Optimization for Transceiver Systems, Cambridge University Press, 2010 ISBN 978-0-521-76079-9 and H. Meyr, M. Moeneclaey & S. A. Fechtel, Digi-tal Communication Receivers: Synchroniza-tion, Channel, Estimation and Signal Pro-cessing. John Wiley, 1998. Lecture notes and other literature.

Assessment methods and criteria: The course is passed with final examination and by solving homework problems. Grade is based on exam.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Markku Juntti

Work placements: No

SO-TIL 359

Other information: Objective: Digital communication knowledge is deepened by applying the statistical signal processing techniques to the design and optimization of receiver baseband algorithms. The main goal is to learn the principles which are used to optimize the transmitter and receiver based on communication, information, detection and estimation theories.

521335S Radio Engineering I

Radiotekniikka I

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Learning outcomes: After completing the course the student recognizes different kind of impedance matching methods and can design the impedance matching network using discrete components and microstrip lines. She/he can also explain factors, which are limiting the bandwidth of impedance matching networks. The student can design the impedance matching for a low noise amplifier. In the impedance matching the noise figure is minimized or the gain is max-imized. The impedance matching can also be made for the constant gain. The student can explain the principle of a single ended, bal-anced and double balanced mixer and the advantages and the disadvantages of these mixers. She/he can design a power divider and a directional coupler. The student can also explain the principle of an automatic gain control (AGC). The student can classify power amplifiers and can in the basic case design the matching network for a power amplifier.

Contents: Impedance matching using dis-crete components, microstrip matching networks, low noise amplifier (LNA) design, active and passive mixers, power dividers, directional couplers, automatic gain control (AGC), power amplifier design.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 24 h and the compulsory RF design work with ADS simu-lation software (18 h).

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Basics of Radio Engineering

Recommended optional programme components: No

Study materials: Lecture notes. Parts from D.M. Pozar: Microwave Engineering, 3rd edition, John Wiley & Sons, Inc., 2005. Also, additional material from other sources.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simula-tion work 0.25.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Risto Vuohtoniemi

Work placements: No

Other information: After having passed the course the student is familiar with the basic theory and techniques of designing radio frequency circuits used in radio transceivers.

521375S Radio Engineering II

Radiotekniikka II

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Learning outcomes: After completing the course the student recognizes the blocks of a transceiver and can explain the operating principle of a transceiver. She/he can classify different architectures used in a single and a multi-antenna transceiver and understand the basis for them. The student can define pa-rameters used in the transceiver system level design and can design a transceiver at the system level so that the requirements for the system are fulfilled. She/he can explain

SO-TIL 360

nonlinear distortion and can design the auto-matic gain control in the system level. The student can also explain factors, which are important for the selection of D/A- and A/D-converters and can derive various methods to create the in phase and the quad-ratute components of a received signal. The student can also explain the principles of frequency synthesis in a transceiver.

Contents: Designing a transceiver at the system level, transceiver architectures, per-formance characteristics of transceivers, nonlinearities, factors which limit the per-formance of a transceiver, placement of the A/D-converter in a receiver, frequency synthesis, design and implementation exam-ples.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Two hours of lectures in a week, 30 h in total. The compulsory design exercise with ADS simulation software, 30 h during peri-ods 5 and 6.

Target group: 1st M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Radio Engineering I

Recommended optional programme components: No

Study materials: Lecture notes. Parts from books: A. Luzatto, G. Shirazi: Wireless Transceiver Design, John Wiley & Sons Ltd, 2007 and Walter Tuttlebee: Software De-fined Radio.Enabling Technologies, John Wiley & Sons Ltd, 2002.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. In the final grade of the course, the weight for the examination is 0.75 and that for the simula-tion work 0.25.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Risto Vuohtoniemi

Work placements: No

Other information: The aim is to under-stand the basic theory and techniques of a

transceiver system level design. After passing the course the student knows, what should be taken into account when functional blocks of a transceiver are connected so that the per-formance requirements are achieved.

521316A Laajakaistaiset tietolii-kennejärjestelmät

Broadband Communica-tions Systems

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tärkeimmissä kaupallisis-sa langattomissa järjestelmissä käytettyjen tiedonsiirtoteknologioiden pääpiirteet. Opis-kelija osaa myös määritellä ja vertailla näiden teknologioiden tärkeimpiä ominaisuuksia, miksi juuri niitä käytetään ja mitkä ovat niiden hyödyt ja haitat. Opiskelija osaa selit-tää, miten langaton kanava vaikuttaa näiden teknologioiden suunnitteluun. Kurssin jäl-keen opiskelija osaa etsiä standardien avulla tietoa nykyisistä ja eritoten tulevista teknolo-gioista. Kurssin harjoitustyön myötä opiskeli-ja ymmärtää myös, miten näiden teknologioi-den suorituskyky riippuu useista systeemi- ja kanavaparametreista.

Sisältö: Digitaalinen tiedonsiirtolinkki, laajakaistaiset radiokanavat, monikäyttömene-telmät, hajaspektri- ja DS-CDMA-tekniikat, OFDM-tekniikan perusteet, UWB-tekniikka, CDMA- ja OFDM-tekniikoiden sovelluksia, langattomien järjestelmien yleisimmät stan-dardit.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 25 h ja pakollinen harjoitustyö simulointiohjelmistolla (20 h)

Kohderyhmä: 3. vuoden kandidaattiohjel-man opiskelijat

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ei

Oppimateriaali: Määritellään luennoilla.

SO-TIL 361

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä. Arvosana määräytyy kokeen perusteella.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Matti Latva-aho

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot: Kurssi korvaa vanhan kurssin 521316A Langaton tietoliikenne I. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on opiskelijan perehdyttäminen yleisimpiin laajakaistaisiin langattomiin siirtotekniikoihin, joita sovelle-taan kaupallisissa järjestelmissä, sekä luoda katsaus yleisimpiin langattomien järjestelmien standardeihin.

521320S Wireless Communica-tions I

Langaton tietoliikenne I

ECTS credits: 8

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Learning outcomes: After completing the course the student can analyze the perfor-mance of multilevel digital modulation meth-ods in AWGN channel. She/he can explain the effect of fading channel on the perfor-mance of the modulation method and can analyze the performance. She/he recognizes the suitable diversity methods for fading channel and related combining methods. Student can define the basic carrier and symbol synchronization methods and is able to make the performance comparison of them. Student can explain design methods signals for band-limited channels and can classify different channel equalizers, and perform the performance analysis. In addi-tion, the student can define the design crite-ria for CDMA and OFDM based wireless systems.

Contents: Radio channel models, channel capacity, digital modulation method and their performance in AWGN-channel, carrier and symbol synchronization, performance of

digital modulation in fading channel, diversity techniques, adaptive modulation and coding, multi-antenna techniques and channel equal-izers in wireless communication. CDMA techniques and modems, design of OFDM systems and modems.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 40 h, exercises 20 h and the compulsory antenna design work with a simulation program (20 h)

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Tele-communication Engineering II, Broadband Communications Systems

Recommended optional programme components: Recommended: Statistical Signal Processing

Study materials: Parts of book: Andrea Goldsmith: Wireless Communications, Cambridge University Press, 2005. Parts of book: J.G. Proakis: Digital Communications, 4th ed, McGraw Hill, 2001. Parts of book: R.L. Peterson, R.E. Ziemer, D.E. Borth: Introduction to Spread Spectrum Communi-cations, Prentice-Hall, 1995. Parts of book: R. Prasad, and R. Van Nee: OFDM for Wireless Multimedia Communications, Artech House, 2000.

Assessment methods and criteria: The course is passed with final examination (dur-ing lecture periods possibility to pass with intermediate exams) and accepted design exercise. Grade is based on exam.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Jari Iinatti

Work placements: No

Other information: Replaces the old course 421320S Wireless Communications II. Objective: Understanding of the basic theory and the knowledge of different fields required in digital communication are deep-ened. Also, communication techniques in fading channels are discussed. An overview of

SO-TIL 362

wireless communication systems is given, and ability to design simple communication receivers is created.

521317S Wireless Communica-tions II

Langaton tietoliikenne II

ECTS credits: 8

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is familiar-ised with the channel capacity as the basic performance measure of wireless communi-cation links, and can explain the effect of fading channel on the capacity in a single-user single-antenna setting as well as in multi-user uplink and downlink. After learning the basics in a single-user multiple-input multi-ple-output (MIMO) communications, the student is acquainted with the capacity opti-mal multi-antenna transmission and reception schemes in both multiple access and broad-cast channels. After the course, the student has also gained understanding on the applica-bility of multiuser MIMO communication schemes in realistic multi-cell scenarios. Finally, it is explained how these technologies are deployed in current and future wireless systems and standards.

Contents: Capacity of point-to-point and multiuser wireless channels, point-to-point MIMO communications, multiuser multiple antenna communications in uplink and down-link, opportunistic communications, schedul-ing and interference management, coordinat-ed multi-cell transmission.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 45 h, exercises 25 h and the compulsory design work with a simulation program (25 h)

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: In addition to the course Wireless Communica-

tions I, a working knowledge in digital com-munications, random processes, linear alge-bra, and detection theory is required. Also, students are asked to read chapters 1-4 from the textbook before attending the course.

Recommended optional programme components: Prior knowledge of infor-mation theory and convex optimisation is very useful but not mandatory.

Study materials: D. N. C. Tse and P. Viswanath, Fundamentals of Wireless Com-munication. Cambridge University Press, 2005, Chapters 5-10, as well as, a few recent journal publications related to multiuser MIMO downlink. Supporting material: Cover & Thomas, "Elements of Information Theory", John Wiley & Sons; Boyd & Van-denberghe, "Convex Optimization", Cam-bridge University Press, 2004.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. The final grade is a weighted sum of exam (70%), homeworks (20%), and work report (10%).

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Antti Tölli

Work placements: No

Other information: Course replaces the old course 521317S Wireless Communica-tions III. Objective: Target is to deepen the understanding of the fundamental multi-antenna transmission and reception concepts used in broadband wireless and in particular mobile systems.

521340S Communication Net-works I

Tietoliikenneverkot I

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to list the functionalities of different layers of

SO-TIL 363

OSI and TCP/IP protocol models. The course gives the skills for the student to describe the basic structure of GSM, GPRS, EDGE, LTE and IEEE802.11 systems. The student is able to describe the basic protocol model of the UMTS radio interface and radio access network. The student knows the basic properties of routing protocols in ad hoc networks. The student will achieve skills to describe the main principles of mobility control, network security, cross-layer opti-mization. The course also gives the student the ability to explain the essential features of sensor networks.

Contents: Communications architecture and protocols, adaptive network and trans-portation layers, mobility management, network security, network management, ad hoc and sensor networks, cross-layer optimi-zation, examples of wireless communication networks.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h and the compulsory design work with a simulation program (15 h).

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: None

Recommended optional programme components: No

Study materials: Parts from: S. Glisic & B. Lorenzo: Wireless Networks: 4G Technolo-gies (2nd ed.), 2009; S. Glisic: Advanced Wireless Communications: 4G Cognitive and Cooperative Technologies (2nd ed.), 2007.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. The final grade is based on examination.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Savo Glisic

Work placements: No

Other information: Objective: The aim is to present the fundamentals of the structure,

protocol and structure of digital data trans-mission networks. Technical implementation and application of the common data and local networks are also discussed.

521377S Communication Net-works II

Tietoliikenneverkot II

ECTS credits: 7

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to construct simple theoretical queuing theory models and analyze the simulation results of these models. The student achieves skills to explain simple Markovian birth-death process and apply that model in queuing systems. The course gives skills for the student to describe functionalities of a communication network with game theoretic models. The student knows the decomposition methods of net-work utility function and is capable of using that knowledge for network optimization.

Contents: Introduction to concepts in queuing theory, birth-death process, queuing systems and their measures of effectiveness, Little's result, blocking in queuing systems, open and closed (Jackson) queuing networks, advanced routing in data networks, multiple access techniques, network information theory, cognitive networks.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 30 h and the compulsory design work with a simulation program (15 h).

Target group: 1st year M.Sc. and WCE students.

Prerequisites and co-requisites: Com-munication Networks I

Recommended optional programme components: No

Study materials: Parts from S. Glisic & B. Lorenzo: Wireless Networks: 4G Technolo-

SO-TIL 364

gies, 2009, S. Glisic: Advanced Wireless Communications: 4G Cognitive and Cooper-ative Technologies, 2007.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. The final grade is based on examination.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Savo Glisic

Work placements: No

Other information: Objective: The aim is to help the student to understand the basic principles of networking by providing a balance between the description of existing networks and the development of analytical tools. The descriptive material is used to illustrate the underlying concepts, and the analytical material is used to generate a deep-er and more precise understanding of the concepts. The course presents the basic principles of queuing theory giving mathe-matical tools to apply the theory to practical communication systems.

521385S Mobile Telecommunica-tion Systems

Matkaviestintäjärjestelmät

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall, periods 1-3

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student will be able to determine and fit the values of the main parameters for modern mobile telecommuni-cation systems network planning. The course gives skills to describe mobility management, adaptive resource control and dynamic re-source allocation in mobile networks.

Contents: Concept and structures of mod-ern mobile communications systems. Basics of radio network planning and capacity. Distributed transmission power control and mobility management. Resource allocation techniques: adaptive resource control, dy-

namic resource allocation. Cooperative communications. Examples of digital mobile telecommunication systems in practice.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 16 h and the compulsory design work with a simulation program (16 h)

Target group: 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Tele-communication Engineering II, Broadband Communications Systems and Wireless Communications I.

Recommended optional programme components: No

Study materials: The course material will be defined in the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: The course is passed with a final examination and the accepted simulation work report. Grade is based on the exam

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Marcos Katz

Work placements: No

Other information: Objective: The goal of this course is to provide the basic understand-ing of dimensioning and performance of mobile communications systems. In addition, the current mobile communications system standards as well as the ones being developed are also studied, preparing students to under-stand the structure, functionality and dimen-sioning of these systems.

521318S Modern Topics in Tele-communications and

Radio Engineering

Tietoliikenne- ja radiotek-niikan ajankohtaisia aiheita

ECTS credits: 3-7

Language of instruction: English

Timing: Fall&Spring, periods 1-6

SO-TIL 365

Learning outcomes: After completing the course the student understand and is able to analyze basic principles of the topic which has been presented in the course. The final out-comes will be defined based on the contents.

Contents: Varies yearly based on actual topics in telecommunications and radio engineering.

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures and/or exercises and/or design exercise and/or seminars depending on the topic of the year. The start and im-plementation of the course will be informed separately. The course can be given several times with different contents during the academic year and it can be included into the degree several times.

Target group: 1st and 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: Will be defined based on the contents.

Recommended optional programme components: No

Study materials: Will be defined in the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: Depends on the working methods.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5.

Person responsible: Matti Latva-aho

Work placements: No

Other information: Objective: Depending on each year's topic, the course gives either an overview or deepens knowledge of actual topics and applications on radio techniques and telecommunications. The course com-prises varying topical subjects, applications, research areas. Depending on the subject, the course may comprise a seminar of essays that practices a student for spontaneously acquir-ing information, improves readiness for making a master's thesis and readiness for performing in front of an audience.

521350S Seminar in Telecommu-nication and Radio En-gineering

Tietoliikenne- ja radiotek-niikan seminaari

ECTS credits: 1

Language of instruction: English

Timing: Fall&Spring, periods 1-6

Learning outcomes: After completing the course the student can prepare a presentation of predetermined length of her/his thesis and have experience on presenting the topic. In addition, she/he has experience on evaluating other students' presentations and has a gen-eral view of completed diploma theses.

Contents: The content is determined by the diploma work topics and other current re-search topics.

Mode of delivery: Seminar presentations

Learning activities and teaching meth-ods: Seminar sessions when necessary during the whole year.

Target group: 2nd year M.Sc. and WCE students

Prerequisites and co-requisites: None

Recommended optional programme components: No

Study materials: Instructions for preparing a diploma work in the Department

Assessment methods and criteria: The student is required to participate in at least 4 seminars. In one of those, the student has to give an oral presentation of his/her diploma work. Presentations are given in English. Seminars are given during the whole year when necessary.

Grading: The course unit utilizes grading passed.

Person responsible: Jari Iinatti

Work placements: No

Other information: Objective: The aim is to familiarize the students to the diploma work requirements. The students get practice in preparing and giving an oral presentation.

SO-TIL 366

At the same time they learn about current research and development projects going on

in the university and in the industry.

MA 367

Matematiikan jaos

031010P Matematiikan perus-kurssi I

Calculus I

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa vektorialgebran käsitteet ja osaa käyttää vektorialgebraa analyyttisen geometrian ongelmien ratkaisemisessa. Opis-kelija osaa myös selittää alkeisfunktioiden perusominaisuudet sekä kykenee analysoi-maan yhden muuttujan reaaliarvoisten funkti-oiden raja-arvoa ja jatkuvuutta. Lisäksi opis-kelija osaa ratkaista yhden muuttujan reaaliar-voisten funktioiden differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyviä ongelmia.

Sisältö: Analyyttistä geometriaa. Yhden muuttujan funktioiden raja-arvo ja jatkuvuus. Vektorimuuttujan funktioiden perusominai-suudet. Differentiaali- ja integraalilaskentaa. Määrätyn integraalin sovelluksia. Kompleksi-luvut.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 55 h / Pienryhmäopetus 22 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset:

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Grossman S.I.: Calculus of One Variable; Grossman S.I.: Multivaria-ble Calculus, Linear Algebra, and Differential Equations (luvut 2, 3 ja 4 osittain, Liite 3); Salenius, T.: Matematiikan lyhyen peruskurs-sin analyyttinen geometria.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Ilkka Lusikka

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031011P Matematiikan perus-kurssi II

Calculus II

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee tutkimaan reaalitermisten sarjojen ja potenssisarjojen suppenemista sekä arvioimaan katkaisuvirhettä. Lisäksi opiskelija osaa selittää potenssisarjojen käytön esimer-kiksi raja-arvojen ja määrättyjen integraalien likiarvojen laskemisessa sekä kykenee ratkai-semaan usean muuttujan reaali- ja vektoriar-voisten funktioiden differentiaali- ja integraa-lilaskentaan liittyviä ongelmia.

Sisältö: Lukujonot, sarjat, potenssisarjat, Fourierin sarjat. Usean muuttujan funktioi-den differentiaali- ja integraalilaskentaa.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 62 h / Pienryhmäopetus 26 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että kurssi 031010P Matematiikan peruskurssi I on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kreyszig, E: Advanced Engineering Mathematics; Grossman S.I.: Multivariable Calculus, Linear Algebra, and Differential Equations.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Ilkka Lusikka

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031013A A-matematiikka

A-Mathematics

Laajuus: 3.5 op

Opetuskieli: Suomi

MA 368

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-5 (luennoidaan tarvittaessa).

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa konkreettisesta suunnittelutehtävästä matemaattinen ongel-ma. Kurssin päätyttyä opiskelija osaa ratkoa yksinkertaisia avaruudellis-ajallisia ongelmia matematiikan keinoin.

Sisältö: Avaruusgeometria, vektorilaskenta, pinnat ja käyrät, symmetrian käsite, orna-mentit ja kaakeloinnit.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 30 h / Pienryhmäopetus 16 h.

Kohderyhmä: Arkkitehtiopiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei esivaatimuksia

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: K. Ruotsalainen, A-matematiikka.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031017P Differentiaaliyhtälöt

Differential Equations

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6.

Osaamistavoitteet: Tämän perusopintota-son kurssin suorittanut opiskelija osaa käyttää differentiaaliyhtälöitä mallintamiseen. Hän pystyy tunnistamaan, valitsemaan ratkaisu-menetelmän ja ratkaisemaan useita erilaisia differentiaaliyhtälöitä. Hän tietää useita Lap-lacen muunnoksen laskusääntöjä ja hän osaa käyttää Laplacen muunnosta ongelmien ratkaisemisen työkaluna.

Sisältö: Ensimmäisen ja korkeamman kerta-luvun tavalliset differentiaaliyhtälöt. Laplace-muunnos ja sen sovellukset differentiaaliyhtä-löiden ratkaisemiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 44 h / Pienryhmäopetus 24 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että kurssi 031010P Matematiikan peruskurssi I on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Hamina, M: Differentiaa-liyhtälöt, luentomoniste; Kreyszig, E: Advan-ced Engineering Mathematics;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031018P Kompleksianalyysi

Complex analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-2

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa derivoida ja integroida komp-leksimuuttujan funktioita, ymmärtää analyyt-tisyyden käsitteen, osaa laskea kompleksisia käyräintegraaleja Residy-laskennan avulla ja soveltaa näitä menetelmiä yksinkertaisten signaalinkäsittelyn ongelmien ratkaisemiseen.

Sisältö: Kompleksiluvut, kompleksimuuttu-jan funktiot, derivaatta ja analyyttisyys, kompleksiset sarjat, kompleksinen käyräinte-graali, Cauchy'n lause, Taylorin ja Laurentin kehitelmät, Residy, Argumentin periaate, Möbius-muunnos, Sovelletuksia signaalinkä-sittelyyn.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan perus-kurssit I ja II, Differentiaaliyhtälöt

MA 369

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietona signaalianalyysin kurssille

Oppimateriaali: S. Seikkala, Kom-pleksianalyysi (opintomoniste), E.B. Saff and A.D. Saddler, Fundamentals of Complex Analysis with applications to engineering and science

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031019P Matriisialgebra (3.5op)

Matrix Algebra

Laajuus: 3,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi. Periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee käyttämään matriisien laskuoperaatioita. Hän pystyy ratkaisemaan lineaarisen yhtälöryhmän matriisien avulla ja osaa soveltaa iteraatiomenetelmiä yhtälöryh-män likimääräisen ratkaisun etsimisessä. Opiskelija tunnistaa vektoriavaruuden ja osaa yhdistää toisiinsa käsitteet lineaarinen kuvaus ja matriisi. Hän kykenee analysoimaan matrii-sia siihen liittyvien tunnuslukujen, vektorei-den ja lineaaristen avaruuksien avulla. Opis-kelija osaa diagonalisoida matriisin ja käyttää matriisin diagonalisointia yksinkertaisissa sovelluksissa.

Sisältö: Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisu. Gaussin eliminointimenetelmä. Matriisihajo-telmia. Vektoriavaruus. Lineaarikuvaus ja sen matriisi. Matriisin aste, determinantti, omi-naisarvot ja -vektorit. Matriisin diagonalisoin-ti ja diagonalisoinnin sovelluksia. Lineaarisen yhtälöryhmän numeerisesta ratkaisemisesta. Ylideterminoitu tehtävä, pienimmän neliö-summan menetelmä. Matriisifunktioista.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuk-sia

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Kivelä: Matriisilasku ja lineaarialgebra; Grossman, S.I: Elementary Linear Algebra; David C. Lay: Linear Algebra and Its Applications.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Matti Peltola

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031021P Tilastomatematiikka

Probability and Mathemati-cal Statistics

Laajuus: 5 op/134 tuntia opiskelijan työtä

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet ja tärkeimmät satunnaismuut-tujat sekä osaa soveltaa edellisiä todennäköi-syyksien ja tunnuslukujen laskemiseen. Lisäk-si opiskelija kykenee analysoimaan tilastollista aineistoa laskemalla parametrien estimaatteja ja luottamusvälejä sekä laatimaan ja testaa-maan hypoteesejä.

Sisältö: Todennäköisyyslaskennan peruskä-sitteet, satunnaismuuttuja, jakaumien tun-nusluvut, tunnuslukujen estimointi, hypo-teesien testaus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 44 h/laskuharjoitukset 22 h/itsenäistä työtä 68 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan kurssia 031010P Matematiikan peruskurssi I ja soveltuvin osin kurssia 031011P Matema-tiikan peruskurssi II vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

MA 370

Oppimateriaali: Laininen P. (1997). Sovel-lettu todennäköisyyslasku.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Jukka Kemppainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031022P Numeeriset Menetel-mät

Numerical methods

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-5

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa, mitä numeerisia ratkaisumenetelmiä voidaan soveltaa teknii-kassa esiintyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen, osaa suorittaa numeerisen laskenta-algoritmin eri vaiheet ja osaa arvioi-da ratkaisumenetelmän virhettä.

Sisältö: Numeerinen lineaarialgebra, epä-lineaaristen yhtälöryhmien ratkaisumenetel-mät, funktioiden interpolointi ja approksi-mointi, numeerinen derivointi ja integrointi, differentiaaliyhtälöiden numeeriset ratkaisu-menetelmät.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 44 h / Pienryhmäopetus 22 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan perus-kurssit I ja II, Differentiaaliyhtälöt, Matriisial-gebra

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Ilmoitetaan myöhemmin.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Marko Huhtanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031023P Tietotekniikan ma-tematiikka

Mathematical Structures for Computer Science

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee käyttämään lauselogiikan tuloksia lauseen totuusarvon määräämiseen. Hän kykenee kääntämään luonnollisen kielen lauseita symbolimuotoon ja osaa soveltaa päättelymekanismeja yksinkertaisten väittä-mien todistamiseen. Opiskelija osaa toteuttaa peruslaskutoimitukset eri lukujärjestelmissä ja kykenee muuntamaan luvun lukujärjestelmäs-tä toiseen. Hän tunnistaa lauselogiikan ja joukko-opin aksiomirakenteen Boolen algeb-raa vastaaviksi rakenteiksi ja osaa verrata kaksiarvoisen ja moniarvoisen logiikan omi-naisuuksia toisiinsa. Opiskelija osaa soveltaa diskreetin matematiikan formaaleja menetel-miä (kuten formaalit kieliopit, automaatit, jonokoneet ja Turingin koneet) yksinkertais-ten tietojenkäsittelytehtävien mallintamiseen ja kykenee rakentamaan yksinkertaisen tehtä-vän toteuttavan formaalin mallin.

Sisältö: Logiikan alkeita. Induktio ja rekur-sio. Boolen algebra. Joukko-oppia. Otteita automaateista, formaaleista kielistä ja graafi-teoriasta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuk-sia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Rosen K.H.: Discrete Mathematics and Its Applications. Gersting J.L.: Mathematical Structures for Computer Science.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

MA 371

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Matti Peltola

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031025A Introduction to Optimi-zation

Optimoinnin perusteet

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Fall semester, periods 1-2

Learning outcomes: After completing the course the student is able to solve optimiza-tion convex optimization problems with the basic optimization algorithms. The student is also able to form the necessary and sufficient conditions for the optimality .

Contents: Linear optimization, Simplex-algorithm, nonlinear optimization, KKT-conditions, duality, conjugate gradient meth-od, penalty and barrier function methods

Mode of delivery: Face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 40 h / Group work 20 h.

Target group: Students in Wireless Com-munication Engineering

Prerequisites and co-requisites: The recommended prerequisite is the completion of the courses Calculus I and II, Matrix alge-bra

Recommended optional programme components:

Study materials: P. Ciarlet; Introduction to numerical linear algebra and optimization, M. Bazaraa, H. Sherali, C.M. Shetty; Nonlin-ear programming

Assessment methods and criteria: Intermediate exams or a final exam.

Grading: Numerical grading scale 1-5.

Person responsible: Keijo Ruotsalainen

Work placements: No

Other information:

031026A Variaatiomenetelmät

Variational Methods

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6.

Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa variaatioprobleeman. Hän osaa muodostaa ja ratkaista analyyttisesti eräiden ongelmien Eulerin yhtälöitä erilaisissa koordinaatistoissa erilaisilla reunaehdoilla. Opiskelija osaa muodostaa osittaisdifferentiaaliyhtälön varia-tionaalisen muodon. Hän osaa konstruoida osittaisdifferentiaaliyhtälön reuna-arvotehtävälle likiratkaisuja Galerkinin mene-telmän avulla.

Sisältö: Klassinen variaatiolaskenta, variaati-ointegraali, Eulerin yhtälö, yleistetyt koor-dinaatit. Osittaisdifferentiaaliyhtälön varia-tionaalinen formulaatio, Hilbert avaruus, Galerkinin menetelmä.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että kurssit 031010P Matematiikan peruskurssi I, 031011P Matematiikan perus-kurssi II, 031017P Differentiaaliyhtälöt ja 031019P Matriisialgebra on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Rektorys K.: Variational Methods in Mathematics; Gelfand I., Fomin S.: Calculus of Variations;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

MA 372

031028S Matemaattinen signaa-linkäsittely

Mathematical Signal Pro-cessing

Laajuus: 6 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 5-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa johtaa kaksiulotteisten ja monikanavaisten signaalien Fourier-muunnosten keskeiset ominaisuudet ja osaa soveltaa niitä käytännössä. Opiskelija osaa muodostaa vastaavien LSI- ja LTI-järjestelmien siirtofunktion ja impulssivasteen ja osaa tutkia niiden avulla järjestelmän stabii-lisuutta. Hän osaa tutkia satunnaissignaalien käyttäytymistä näissä järjestelmissä mm. auto- ja ristikorrelaatiofunktioiden ja tehotiheys-spektrin avulla. Opiskelija ymmärtää erilais-ten aallokemuunnosten matemaattiset perus-teet ja osaa soveltaa niitä signaalinkäsittelyssä. Hän osaa muodostaa lineaarisen muunnoksen erityisesti separoituvana kuvamuunnoksena ja tuntee kuvanpakkauksessa käytettävien koo-dausmenetelmien perusteet.

Sisältö: Kaksiulotteista Fourier-analyysiä. Kaksiulotteiset LSI-järjestelmät, satunnaissig-naalit kaksiulotteisessa järjestelmässä ja kaksi-ulotteinen spektriestimointi. Monikanavaiset signaalit ja järjestelmät, satunnaissignaalit monikanavaisessa järjestelmässä ja moni-kanavainen spektriestimointi. Aallokkeet signaalinkäsittelyssä. Kuvankäsittelyn mate-matiikkaa, kuvamuunnoksia, kuvan koodaus.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 40 h / Pienryh-mäopetus 10 h. Lisäksi kurssiin kuuluu palau-tettavia kotitehtäviä ja niiden vertaisarvioin-tia.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että kurssit 031018P Kompleksianalyy-si, 031021P Tilastomatematiikka ja joko 031050A Signaalianalyysi tai kurssit 03049A Signaalit ja järjestelmät ja 031024A Satunnais-signaalit on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentomoniste. Marple L.: Digital Spectral Analysis with Applica-tions (1987). Gonzalez R., Woods R.: Digi-tal Image Processing, 2. ed. (2002).

Suoritustavat: Loppukoe

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Vesa Kotila

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031029S Graafiteoria (8op)

Graph Theory

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevätlukukausi, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa keskeiset graafityypit ja niiden ominaisuudet. Hän osaa soveltaa diskreetin matematiikan menetelmiä graafi-teorian tulosten todistamisessa. Hän osaa yhdistää graafien teorian antamat tulokset eri sovellusalueiden ongelmiin.

Sisältö: Peruskäsitteitä. Aligraafit ja syklit. Yhtenäiset graafit, puut, kaksijakoiset graafit, hyperkuutiot. Eulerin ja Hamiltonin graafit. Pariutukset ja väritykset. Yhtenäisyyden eri muodot. Ramseyn luvut. Viansieto tietover-kossa. Tasograafit, suunnatut graafit ja siirto-verkot.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Ei esitietovaatimuk-sia.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: F. Harary: Graph Theory. Reinhard Diestel: Graph Theory.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

MA 373

Vastuuhenkilö: Matti Peltola

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031044A Matemaattiset mene-telmät

Mathematical Methods

Laajuus: 3 op/80 tuntia opiskelijan työtä

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-2

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa laskea jaksollisen funktion Fourier-sarjan ja muodos-taa sen taajuusesityksen. Hän osaa laskea funktion Fourier-muunnoksen ja diskreetin jonon Z-muunnoksen sekä niiden käänteis-muunnokset. Kurssin suorittanut opiskelija osaa laskea funktion gradientin, vektorikentän divergenssin ja roottorin. Lisäksi hän osaa ratkaista yksinkertaisia osittaisdifferentiaaliyh-tälöitä Fourier-tekniikalla ja muuttujien separoinnilla.

Sisältö: Kompleksiluvut, Fourier-sarjat, Fourier-muunnos, Z-muunnos, gradientti, divergenssi, roottori, osittaisdifferentiaaliyh-tälö.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h/laskuharjoitukset 20 h/itsenäistä opiskelua 20 h.

Kohderyhmä: 2. vuoden prosessi ja ympä-ristötekniikan opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan kursseja 031010P Matematiikan perus-kurssi I ja 031017P Differentiaaliyhtälöt.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Ruotsalainen, K. Mate-maattiset menetelmät (luentomoniste verk-koversiona).

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Jukka Kemppainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031045S Aalloke-muunnos nu-meerisessa analyysissa

Wavelet transform in nu-merical analysis

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennoidaan tarvittaessa

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa aallo-kemuunnosten perusominaisuudet ja osaa konstruoida perusaallokkeita ja osaa analysoi-da niiden ominaisuuksia. Osaa ratkaista osit-taisdifferentiaaliyhtälöitä aallokemuunnoksen avulla.

Sisältö: Aallokemuunnos. Aalloke-kehikot. Riesz'n kanta. Ortogonaaliset ja biortogonaa-liset aallokkeet. Nopea aalloke -muunnos. Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen aallokkeilla.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan perus-kurssit I ja II, Differentiaaliyhtälöt, Matriisial-gebra ja Numeeriset menetelmät

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: I. Daubechies, Ten lectu-res on wavelets; A. Louis, P. Maas and A. Richter; Wavelets

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

MA 374

031047S Reunaele-menttimenetelmän pe-rusteet

Principles of the boundary element method

Laajuus: 6,5 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittanut opiskelija osaa itse ohjelmoida reunaelement-timenetelmällä potentiaaliyhtälön reuna-arvotehtävän ratkaisualgoritmin. Hän tuntee potentiaalitehtävän reuna-arvoprobleeman keskeisten likimääräismenetelmien (FDM, FEM, BEM) taustalla olevat perusperiaatteet.

Sisältö: Differentiaaliyhtälöiden ja integraa-liyhtälöiden välisiä yhteyksiä. Reuna-arvotehtävän klassinen vahva muoto, varia-tionaalinen heikko muoto sekä minimikarak-terisointi. Potentiaaliyhtälön reuna-arvotehtävän palauttaminen reunaintegraa-liyhtälöksi. Reunaintegraaliyhtälön numeeri-nen ratkaiseminen. Spline interpolaatiota. Numeerista integrointia. Funktionaa-lianalyyttistä taustaa. Lax-Milgramin lause. Differenssi-, elementti- ja reunaelementti-menetelmän vertailua. Konvergenssituloksia.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että kurssit 031010P Matematiikan peruskurssi I, 031011P Matematiikan perus-kurssi II, 031017P Differentiaaliyhtälöt ja 031019P Matriisialgebra on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Suomenkielinen luento-moniste ja harjoitustehtävät.; Chen G., Zhou J.: Boundary Element Methods.; Hackbush W.: Integralgleichungen.; Brebbia C.A, Dominguez J.: Boundary Elements. An Introductory Course;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031050A Signaalianalyysi

Signal Analysis

Laajuus: 4 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 3-4

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa laskea energian, tehon, konvo-luution ja spektrin diskreeteille ja analogisille, jaksollisille ja ei-jaksollisille deterministisille signaaleille. Opiskelija osaa tutkia satunnais-signaalien stationaarisuutta, ergodisuutta, keskinäistä riippuvuutta ja taajuussisältöä auto- ja ristikorrelaation, kovarianssin sekä tehotiheys- ja ristitehotiheysspektrin avulla. Opiskelija osaa selittää signaalin estimoinnissa käytettävien keskeisimpien optimaalisten järjestelmien matemaattiset perusteet sekä osaa laskea niihin liittyviä laskutehtäviä.

Sisältö: Signaalit, luokittelu, taajuus. Orto-gonaalikehitelmistä. Fourier-analyysiä, analo-ginen ja digitaalinen signaali, nopea Fourier-muunnos. Satunnaismuuttuja. Satunnaissig-naali. Stationaarisuus, ergodisuus, autokorre-laatio. Tehotiheysspektri. Autoregressiivinen, Gaussin ja Poissonin prosessi. Signaalin esti-mointi, ortogonaalisuusehto, Yule-Walker -yhtälöt, Wiener-suodatin. Sovitettu suodatin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h, pienryhmäopetus 20 t. Palautettavia kotiteh-täviä.

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositellaan, että kurssit 031019P Matriisialgebra, 031021P Tilastomatematiikka sekä 031018P Kompleksianalyysi on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Luentorunko. Proakis, J.G., Manolakis, D.K.: Introduction to Digital Signal Processing. Shanmugan, K.S.,

MA 375

Breipohl, A.M.: Random Signals, Detection, Estimation and Data Analysis.

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Vesa Kotila, Pasi Ruotsa-lainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031051S Numeerinen Matriisilas-kenta

Numerical Matrix Analysis

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi (tarvittaessa englanti)

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-2

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tietää tehokkaimmat numeerisesti luotettavat menetelmät, joilla lineaarialge-bran perustehtävät ratkaistaan. Opiskelija tietää kuinka erittäin suuria tehtäviä voidaan ratkaista iteratiivisilla menetelmillä ja mitä pohjustaminen merkitsee, sekä ymmärtää laskennallista kompleksisuusteoriaa.

Sisältö: Hajotelmien teoria, SVD, osittais-tuettu LU, QR hajotelma, Schurin hajotelma, FFT, ominaisarvo- ja yleistetty ominaisarvo-ongelma, matriisifunktiot, GMRES, MINRES sekä pohjustaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan perus-kurssit I ja II, Matrisialgebra ja Numeeriset menetelmät

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: M. Huhtanen, Matrix Computations (opintomoniste), G. Golub and C. van Loan, Matrix Computations.

Suoritustavat: loppukoe sekä palautettavat harjoitustehtävät.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Marko Huhtanen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031072S Reunaelementtimene-telmän perusteet, har-

joitustyö

Principles of the boundary element method, Home-work exercise

Laajuus: 2 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käsitel-lä kurssisisällössä kuvattua aihetta harjoitus-työn tehtävänannossa esitettyjen määrittely-jen mukaisesti ja tehdä työstään kirjallisen työselostuksen. Harjoitustyön tekemällä opiskelijalle konkretisoituu matemaattisen BEM-algoritmin käsittelyssä (esim. ohjel-mointi) kohdattavat ongelmat ja niiden ratkai-semiseen tarvittavien taitojen ja tietojen tarve.

Sisältö: Reunaelementtimenetelmän perus-teet kurssin aihepiiriin liittyvä harjoitustyö, joka voi olla joko kirjallisuustyö tai algoritmin ohjelmointityö (C, MATLAB, Fortran tms.). Hyväksytyltä harjoitustyöltä edellytetään kunnollinen dokumentointi.

Järjestämistapa:

Toteutustavat: .

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan kurssia 031071S, Reunaelementtimene-telmän perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali:

Suoritustavat: .

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

MA 376

031073S Numeeristen menetel-mien jatkokurssi

Numerical methods, ad-vanced topics

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Syyslukukausi, periodit 1-3.

Osaamistavoitteet: Tämän syventävän kurssin suorittanut opiskelija pystyy lukemaan alan julkaisuja. Hän osaa käyttää Hilbert- ja Banach-avaruuksien operaattoritekniikkaa numeeristen algoritmien sunnittelussa ja analysoinnissa. Hänellä on näkemys variaa-tioperiaatteen ja elementtimenetelmän (FEM) välisestä yhteydestä.

Sisältö: Peruskäsitteistöä: lineaariavaruudet, normit, Banachin ja Hilbertin avaruudet, operaattoriformalismi, differentiaalilaskentaa tasossa ja kolmiulotteisessa avaruudessa. Approksimointiteoriaa: polynomi-interpolaatio, spline interpolaatio, 'paras' approksimaatio, useamman muuttujan funk-tioiden approksimointi. Numeerista integ-rointia. Lineaaristen operaattoriyhtälöiden likimääräinen ratkaiseminen: ehtoluku, resi-duaalin minimointi, least squares, Galerkinin menetelmä, stabiilisuus, konsistenssi ja konvegrenssi. Epälineaarisen analyysin alkei-ta: kiintopistelause ja Picardin menetelmä, operaattorin derivointi, Newtonin menetel-mä, funktionaalien minimointi. Elementti-menetelmä: operaattoriyhtälön variaatiofor-mulointi ja Galerkin menetelmä, element-tiavaruuksia, konvergenssituloksia.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Esitietoina suositel-laan, että kurssit 031010P Matematiikan peruskurssi I, 031011P Matematiikan perus-kurssi II, 031017P Differentiaaliyhtälöt ja 031019P Matriisialgebra on suoritettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: Atkinson K., Han W.: Theoretical Numerical Analysis: A Functional

Analysis Framework; Linz P.: Theoretical Numerical Analysis; Eriksson K., Estep D., Hansbo P., Johnson C.: Computational Differential Equations;

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Martti Hamina

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

031074S Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä

Variational methods in ima-ge processing

Laajuus: 8 op

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Luennoidaan tarvittaessa

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa laskea mitallisen joukon Hausdorff-mitan. Hän osaa muodostaa kuvan energiafunktionaalin ja analysoida ehtoja milloin energiaminimi on olemassa yksikäsitteisesti. Lisäksi hän osaa muodostaa variaatiomallia vastaavan dif-fuusiomallin ja ratkaista sen tasa-arvopintamenetelmillä.

Sisältö: Geometrista mittateoriaa, suoristu-vat ja säännölliset joukot, Mumford-Shah'n energia. Multiskaala-analyysi. Diffuusiomal-lit. Ratkaisualgoritmeja.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luento-opetus 40 h / Pienryhmäopetus 20 h.

Kohderyhmä:

Esitietovaatimukset: Matematiikan perus-kurssi 1, matematiikan peruskurssi 2, mat-riisialgebra, differentiaaliyhtälöt, signaalit ja järjestelmät, numeeriset menetelmät ja vari-aatiomenetelmät.

Yhteydet muihin opintojaksoihin:

Oppimateriaali: J.-M. Morel and S. Soli-mini, Variational methods in Image segmen-tation; P. Mattila, Geometry of Sets and Measures in Euclidean Spaces

MA 377

Suoritustavat: Välikokeet tai loppukoe.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Keijo Ruotsalainen

Työssä oppimista: Ei

Lisätiedot:

CSE 378

7. Tietotekniikan osasto

Linnanmaa, Tietotalo 1 Kotisivut: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/

7.1. Yleistä

Opintotoimisto

Tietotalon 1. kerroksessa sijaitseva opintotoimis-to on avoinna 9:30–14:00. Toimistossa hoide-taan koulutusohjelmaan sekä jatko-opiskeluun liittyvät asiat. Siellä on saatavana opiskeluun liittyvät lomakkeet, diplomityö- ja harjoitteluoh-jeet sekä tutkintovaatimukset. Toimistossa laadi-taan koulutusohjelman lukujärjestykset ja koor-dinoidaan tenttijärjestelyt.

Opintoihin liittyvissä käytännön asioissa opas-tavat opintoneuvoja ja omaopettajat. Opintoneu-vojan yhteystiedot löytyvät osaston verkkosivuil-ta http://www.oulu.fi/tietotekniikka/opiskelu.

Tiedekirjasto Tellus

Tiedekirjasto toimii kahdessa tilassa, Telluksessa ja Lunassa. Tellus on avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna on suljettu lauantai-sin.Kesäaikana on poikkeavat aukioloajat.

Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskente-lyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikki-aan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on Telluksessa ja Lunassa yhteensä n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulos-tus).

Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen alojen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävää kirjallisuutta sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Lainattavat kurssikirjat ja niiden käsikirjakappaleet sijaitsevat Telluksessa. Laina-aika kirjoilla on 28 vrk, kurssikirjoilla ja lehdillä 14 vrk. Telluksen uutuuslehtihyllyssä olevia lehtiä ei lainata. Elektroniset lehdet, e-kirjat ja viitetietokannat ovat käytettävissä Nelli-tiedonhakuportaalin kautta, myös etäkäyttönä.

Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedon-haussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kir-jaston peruspalveluihin, tiloihin ja Nelli-portaaliin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankinta-kurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankin-ta opinnäytetyössä –kurssi ja ulkomaisille tutkin-to-opiskelijoille Information Skills for foreign degree students-kurssi.

Asiakaspalvelu puh. 029-448 1090 http://www.kirjasto.oulu.fi/ sähköposti: tellus.kirjasto@oulu.fi.

Työpaja

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on yhteinen työpaja, joka vastaa laitteiden huol-losta ja materiaali- ja tarvikehankinnoista sekä ylläpitää komponenttivarastoa. Lisäksi työpaja rakentaa opetus- ja tutkimusvälineitä ja valmistaa piirilevyjä.

Tietojenkäsittelyjärjestelmä

Sähkö-, tietoliikenne- ja tietotekniikan osastoilla on myös yhteinen tietojenkäsittelyjärjestelmä, joka käsittää runsaat 1000 erilliseen verkkoon liitettyä laitetta. Näistä noin 100 on Unix-palvelimia ja -työasemia käyttöjärjestelmänään joko Linux tai Solaris sekä n. 800 Windows PC-tietokoneita. Loput ovat joko itse verkon toi-minnan tai tutkimuksen tarvitsemia erikoislait-teita.

Opiskelijat saavat käyttöoikeuden Unix-järjestelmään heti opintojensa alussa lyhyen testin suoritettuaan. Opiskelijoilla on käytettä-vissään 3 Unix- ja 2 Windows PC-luokkaa, joissa on n. 100 työpistettä. Omilla tietokoneillaan opiskelijat voivat kytkeytyä langattomaan Pa-

CSE 379

noulu-verkkoon, joka kuuluu laajasti kampusalu-eella ja myös osassa kaupunkia.

Henkilökunta

Henkilökuntaluettelot ja yhteystiedot löytyvät osaston kotisivuilta. Henkilökunnan sähköposti-osoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ee.oulu.fi.

Osastonjohtaja

RÖNING, Juha, TkT

Koulutusohjelmavastaava

RIEKKI, Jukka, TkT

7.2. Koulutusohjelman

yleiset tavoitteet ja

rakenneperiaate

Tietotekniikan osasto tuottaa tietotekniikan koulutusohjelman. Lisäksi syksyllä 2013 alkaa erityisesti konenäköön ja signaalinkäsittelyyn keskittyvä kansainvälinen DI-ohjelma Computer Vision and Signal Processing (CVSP) sekä lääke-tieteen tekniikkaan keskittyvä kansainvälinen DI-ohjelma Biomedical Engineering (BME).

Tietotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä alan yritysten, tutkimus- ja oppilai-tosten sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulu-tusohjelma tähtää tietoteknisten laitteiden ja järjestelmien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamiseen.

Koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa 3-vuotinen (180 op) tekniikan kandidaatin ja 2-vuotinen diplomi-insinöörin (120 op) tutkinto. Koulutusohjelmassa on myös mahdollista seurata ns. joustavia opintopolkuja, jolloin kandidaatti-vaiheen jälkeen voi (erillisen haun kautta) vaihtaa toisen oppiaineen DI/maisteriopintoihin. Tarjol-la olevista joustavista opintopoluista kerrotaan yliopiston asiaa esittelevillä verkkosivuilla (http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinnot/joustavat-opintopolut).

Tekniikan kandidaatin tutkinto rakentuu koulutusohjelmakohtaisista perus- ja aineopin-

noista, täydentävästä moduulista, opintosuunnal-le valmistavasta moduulista, valinnaisista opin-noista sekä kandidaatintyöstä.

Perus- ja aineopinnot sisältävät lähinnä ma-tematiikkaa, fysiikkaa ja muita perusaineita sekä kaikille opintosuunnille tärkeitä, pohjaa luovia aineopintoja. Perus- ja aineopintojen laajuus on n. 140 opintopistettä, ja ne ovat kaikille koulu-tusohjelman opiskelijoille yhteisiä ja pakollisia. Ne suoritetaan yleensä kolmen ensimmäisen opintovuoden aikana. Perus- ja aineopintojen jälkeen opiskelija suorittaa opintosuunnalle valmistavan moduulin.

Opintosuunnan valinta tapahtuu kolmannen opintovuoden syksyllä. Opintosuunnalle valmis-tavat moduulit ajoittuvat pääosin kandidaattivai-heen kolmannelle opintovuodelle, samoin kuin täydentävät ja valinnaiset opinnot sekä kandidaa-tintyö. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena 3 opintopisteen laajuisen harjoitte-lun. Varusmiesjohtaja- ja kouluttajakoulutuksen opintoja voidaan hyväksilukea 3 opintopistettä tietotekniikan kandidaatin valinnaisiin opintoi-hin. Hyväksiluennan halutessaan opiskelijan on toimitettava todistus suoritetusta koulutuksesta opintoneuvojalle. Kandidaatintutkintoon kuuluu myös kandidaatintyöhön liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, ks. tarkemmin opinto-oppaan luku 2, kohta Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte.

Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa vuodessa. Tutkinto suorite-taan opiskelijan valitsemalle opintosuunnalle, josta suoritetaan sekä opintosuunnan moduuli että yksi opintosuunnan syventävistä moduuleis-ta. Näiden lisäksi opiskelija kokoaa itselleen täydentävän moduulin. Opiskelija sisällyttää täydentävään moduuliin 3 opintopisteen verran (pakollista) asiantuntijuutta syventävää harjoitte-lua. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy myös diplomityö sekä siihen liittyvä kirjallinen kyp-syysnäyte. Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisällyttää myös koulutusohjelman ulkopuolisia, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettuja vähin-tään aineopintotasoisia opintojaksoja.

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnon suorittaminen kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

CSE 380

7.3. Tietotekniikan koulutusohjelma

7.3.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit n. 20 op

Opintosuuntakohtaiset syventävät moduulit 30-40 op

Opintosuuntien moduulit 30-40 op

Informaatio- tekniikka

Soveltava tietotekniikka Sulautetut

järjestelmät

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö 10 op

Valinnaiset opinnot n. 10 op

Täydentävä moduuli n. 15 op

Opintosuunnille valmistava moduuli 10 op

Informaatio- tekniikka

Soveltava tietotekniikka Sulautetut

järjestelmät

Perus- ja aineopinnot 136 op

Vuosi III

Syksy II Kevät II

Sýksy I Kevät I

7.3.2. Tietotekniikan koulutusoh-jelman osaamistavoitteet

Tietotekniikan koulutusohjelma tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten

sekä julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on tietoteknisten laitteiden ja järjestel-mien tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotan-nossa tarvittavien valmiuksien antamisessa.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettu-aan opiskelija osaa:

CSE 381

käyttää matemaattisia menetelmiä teknisten ongelmien kuvaamiseen ja analysointiin

selittää tietokoneen toimintaperiaatteen; suunnitella ja toteuttaa tietokoneohjelmia; arvioida ohjelmien suorituskykyä ja vertail-la ohjelmien eri toteutusvaihtoehtoja

käyttää mittalaitteita sähköteknisiin mitta-uksiin ja analysoida digitaalikomponenteista koostuvan laitteen toimintaa

selittää sulautetun järjestelmän sekä sen ohjelmiston ja laitteiston dualismiluonteen

suunnitella ja toteuttaa sulautettujen järjes-telmien ohjelmistoja ja laitteita

selittää käyttöjärjestelmän perusrakenteen ja toiminnalliset osa-alueet

käyttää ohjelmistotekniikan ja reaaliaikajär-jestelmien peruskäsitteitä; toteuttaa ohjel-mistoprojektin käyttäen projektihallinta-menetelmää

selittää Internetin rakenteen; suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen tietokoneverkko-sovelluksen

käyttää signaalin- ja kuvankäsittelyn sekä tekoälyn perusmenetelmiä

käyttää ja soveltaa luovalla ja kriittisellä tavalla hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä

työskennellä vastuullisesti ryhmän jäsenenä ja itsenäisesti

käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälinei-tä ja viestintätaitojaan työtehtävissään

seurata ja tulkita tietotekniikan kehitystä sekä kehittää omaa osaamistaan sen mukana

viestiä itsenäisesti äidinkielensä lisäksi myös toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä myös kansainväliselle koh-deyleisölle

Nämä osaamistavoitteet saavutettuaan opiskeli-jalla on valmiudet tietotekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Koulu-tusohjelmasta on mahdollisuus siirtyä joustavia opintopolkuja pitkin myös filosofian maisterin, terveystieteiden maisterin, sähkötekniikan dip-lomi-insinöörin ja tietoliikennetekniikan diplo-

mi-insinöörin opintoihin Oulun yliopiston muis-sa koulutusohjelmissa.

Diplomi-insinöörintutkinnon suorittanut henkilö kykenee opintosuuntansa alueella:

hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti alan uusinta tietoa ja osaamista

soveltamaan tietämystään luovasti tuoteke-hitys-, tutkimus-, asiantuntija- ja johtamis-tehtävissä

tekemään tieteellistä tutkimusta ja tuotta-maan uutta tietoa yritysten ja muun yhteis-kunnan tarpeisiin

työskentelemään tavoitteellisesti itsenäises-ti ja ryhmän jäsenenä

viestimään suullisesti ja kirjallisesti selkeästi ja analyyttisesti

Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten tai julkisen sektorin palveluksessa. Tutkinto antaa valmiudet myös tieteellisiin jatko-opintoihin aina tohtorintutkintoon asti. Itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan kuuluu kasvavassa määrin myös vahva kansainvälinen yhteistyö.

7.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon opin-not (180 op) muodostuvat perus- ja aineopin-noista, yhdestä opintosuunnalle valmistavasta moduulista, yhdestä täydentävästä moduulista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä. Opintosuunnalle valmistava moduuli valitaan suunnitellun DI-vaiheen opintosuunnan perus-teella, sillä valmistava moduuli tarjoaa vastaavan DI-vaiheen opintosuunnan edellyttämät esitie-dot. Opintosuunnalle valmistava moduuli vali-taan viimeistään kolmannen vuoden syksyllä.

Täydentävä moduuli valitaan täydentämään osaamista; tähdäten joko suoraan ammatissa tarpeellisten ja hyödyllisten taitojen ja tietojen tai myöhemmässä opiskeluvaiheessa vaadittavien esitietojen hankkimiseen. Täydentävä moduuli valitaan viimeistään kolmannen vuoden alussa. Täydentäväksi moduuliksi voi valita myös toiselle

CSE 382

opintosuunnalle valmistavan moduulin, jolloin opiskelija opiskelee kolmannen vuoden aikana kyseisen opintosuunnan esitiedot. Tällöin opis-kelija voi valita DI-vaiheen opintosuunnan joko opintosuunnalle valmistavan tai täydentävän moduulin mukaisesti. Jälkimmäinen vaihtoehto voi edellyttää esitietojen täydentämistä myös valinnaisilla kursseilla kolmannen opiskeluvuo-den aikana.

Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sel-lainen opintopistemäärä, että kandidaatintutkin-non kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopistet-tä. Esim. täydentävien moduulien ja muiden opintosuunnille valmistavien moduulien kurssit sopivat valinnaisiksi opinnoiksi. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisena myös 3 opintopisteen laajuisen harjoittelun (väh. 2kk). Koulutusohjelmatoimikunta vahvistaa opiskelijan esityksestä kunkin opiskelijan valinnaiset opin-not. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja se tehdään itsenäisenä tutkielmana, josta laadi-taan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot. Teknii-kan kandidaatin tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa.

7.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen

Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin (120 op) sisältyy valittu opintosuunnan perusmoduuli, yksi siihen liittyvistä syventävistä moduuleista, täydentävä moduuli ja 450099S Diplomityö. Täydentävän moduulin opiskelija voi muodostaa itse esimerkiksi toisen opintosuunnan perusmo-duulin kursseista. Täydentävään moduuliin voidaan sisällyttää myös kandidaatin tutkinnon täydentävien moduulien aineopintotasoisia kurs-seja. DI-vaiheen täydentävällä moduulilla voi myös syventää kandidaatin opintojen täydentävän moduulin aineita. Moduulien sisältöjä suunnitel-taessa on huomattava, että diplomi-insinöörin tutkintoon on syventäviin opintoihin kuuluvan diplomityön lisäksi sisällyttävä 30 opintopisteen verran syventäviä (S) opintojaksoja. (Valtioneu-voston asetus yliopistojen tutkinnoista 2004). Opiskelijan pitää hakea hyväksyntä syventäville ja täydentäville moduuleille neljännen vuosikurssin

kuluessa lomakkeella, jonka saa opintotoimistos-ta tai verkkosivuilta.

DI-opintoihin sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Opiske-lija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojak-son 521016A, Syventävä harjoittelu, DI-opintoihin. Täydentävä moduuli voi sisältää myös kieliopintoja, kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin voi kuitenkin sisällyttää kieliopintoja yhteensä korkeintaan 18 op.

Kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoi-hin sisältyvät täydentävän moduulin kurssit ja valinnaiset kurssit voidaan suorittaa myös muus-sa, kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa, jonka kanssa on sovittu tietotekniikan koulutus-ohjelmaan sopivasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija kirjaa kandi- ja DI-vaiheen valintansa henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPSiin). Opiskelija voi esittää hyvillä perus-teilla muutosta esimerkiksi perus- ja aineopinto-jen kielikurssiin. Koulutusohjelma hyväksyy ja vahvistaa tämän suunnitelman. HOPSista kerro-taan tarkemmin verkkosivuilla.

7.3.5. Opintosuuntien tavoitteet

Informaatiotekniikan opintosuunta

Informaatiotekniikan opintosuunnassa koulute-taan asiantuntijoita, joilla on vahva teorian ja käytännön osaaminen digitaalisen informaation käsittelystä ja analyysistä. Lähtökohtana on tyypillisesti ympäristöstä mitta-antureilla havait-tu digitaalinen tieto kuten puhe, kuva, video, tai vaikkapa sydän- ja aivosähköinen signaali, joille suoritetaan erilaisia operaatioita, kuten suodat-tamista, pakkaamista tai luokittelua. Opin-tosuunta perehdyttää opiskelijan alan keskeisiin menetelmiin ja teknologioihin. Se antaa valmiu-det työskennellä tutkimus- ja tuotekehitystehtä-vissä sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa. Informaatiotekniikan asiantuntijan toimenkuva voi sisältää mm. uusien menetelmien kehitystä tai olemassa olevien menetelmien hyödyntämistä uusissa sovelluksissa. Informaatiotekniikka on keskeisessä roolissa kehitettäessä tulevaisuuden laitteita, joita on sulautettu kaikkialle: erilaisiin instrumentteihin, matkaviestimiin, kodinkonei-siin, vaatteisiin yms.

CSE 383

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiske-lija osaa:

hyödyntää mm. digitaalisen kuvan- ja videonkäsittelyn, tilastollisen hahmontun-nistuksen, konenäön sekä tietokonegrafii-kan perusmenetelmiä erilaisten käytännön sovellusongelmien ratkaisemiseen,

käyttää keskeisimpiä multimediateknologi-oita uusien multimediasovellusten ja -palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa,

soveltaa matemaattisia laskentamenetelmiä kuten esimerkiksi optimointialgoritmeja tieteessä ja tekniikassa esiintyvien ongelmi-en formaaliin määrittämiseen ja ratkaisemi-seen,

analysoida ja suunnitella digitaalisia signaa-linkäsittelyjärjestelmiä sekä toteuttaa niissä tarvittavia algoritmeja esimerkiksi moder-neille signaaliprosessoreille,

toteuttaa Internet-sovelluksia käyttäen modernia ohjelmistoarkkitehtuurityyliä.

Opintosuunnan sisällä opiskelija voi syventyä älykkäisiin järjestelmiin, signaalinkäsittelyyn tai lääketieteelliseen tietotekniikkaan. Valitsemansa syventävän moduulin perusteella opiskelija osaa:

suunnitella järjestelmiä, joilla on älykkäitä ominaisuuksia kuten kyky hankkia aisteilla tietoa ympäristöstään, analysoida tietoa ja tehdä se perusteella järkeviä toimenpiteitä.

kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä hyödyntäviä järjestelmiä esimerkiksi datan suodattamiseen, pakkaamiseen pienempään tilaan, analysointiin ja vaikkapa suojaami-seen tiedonsiirrossa syntyviä satunnaisia virheitä vastaan.

kehittää digitaalista signaalinkäsittelyä ja tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä ihmisen mittaamisella saatujen fysiologisten signaa-lien automaattiseen analysointiin ja tulkin-taan lääketieteen tekniikan ja hyvinvointi-tekniikan sovelluksiin.

Soveltavan tietotekniikan opin-tosuunta

Opintosuunta keskittyy tietotekniikan hyödyn-tämiseen nykyajan käytännön sovelluksissa.

Opintosuunta on tarkoitettu luoville ongelman-ratkaisijoille, jotka pitävät haasteista ja ovat hyviä tiimipelaajia. Opintosuunnassa perehdytään sekä perinteisiin että uusimpiin tietotekniikan mene-telmiin, joiden avulla ratkaistaan yritysten, organisaatioiden ja ihmisten todellisia ongelmia. Opintosuunta antaa opiskelijalle monialaisen osaamisen sekä käytännön kokemuksen tutki-mus- ja kehityshankkeista. Halutessaaan opiskeli-ja voi liittää opintoihinsa myös liiketoiminnan kursseja. Luentojen ja seminaarien lisäksi opiske-lijat kehittävät taitojaan käytännönläheisissä työpajoissa ja projekteissa erikoislaitteilla ja -ohjelmistoilla.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiske-lija osaa:

selittää tietotekniikan tieteellisen mene-telmän, kirjoittaa tutkimussuunnitelman, suunnitella ja tehdä kokeellista tutkimusta, kirjoittaa tieteelliseen tyyliin sekä esitellä tutkimustaan suullisesti

toteuttaa Internet-sovelluksia käyttäen modernia ohjelmistoarkkitehtuurityyliä

soveltaa uusinta tietämystä ja menetelmiä jokapaikan tietotekniikan järjestelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja evaluoin-nissa

selittää hajautettujen järjestelmien toimin-taperiaatteet, arvioida hajautettujen järjes-telmien suunnitteluperiaatteita, ratkaista näihin järjestelmiin liittyviä ongelmia sekä suunnitella ja toteuttaa pieniä hajautettuja järjestelmiä

toteuttaa käyttöliittymiä mobiililaitteisiin, toteuttaa sosiaalisen median sovelluksia, se-littää tilannetietoisuuden ja Internet-yhteisöjen peruskäsitteet

suunnitella ja toteuttaa tietokantasovelluk-sia

suunnitella, kehittää ja testata toimivia ohjelmistoja tosielämän ongelmiin; sekä dokumentoida työnsä ammattimaiseen ta-paan

Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syven-tävästä moduulista:

Soveltavan tietotekniikan teknologia antaa valmiudet vaativien ohjelmistojen ja niiden

CSE 384

osakokonaisuuksien suunnitteluun ja to-teuttamiseen.

Soveltavan tietotekniikan liiketoiminta antaa valmiudet informaatiojärjestelmien liiketoimintalähtöiseen suunnitteluun ja hyödyntämiseen.

Sulautettujen järjestelmien opin-tosuunta

Sulautetut järjestelmät ovat perustavanlaatuinen osa tämän päivän teknologista infrastruktuuria. Käytämme päivittäin sulautettuun tietotekniik-kaan ja sulautettuihin ohjelmistoihin perustuvaa teknologiaa, joista esimerkkeinä ovat MP3-soittimet, matkapuhelimet, pelikonsolit, hyvin-vointitekniikan laitteet, autojen tieto- ja turvajär-jestelmät, älytekstiilit ja GPS-navigaattorit. Sulautetut järjestelmät ovat erottamaton osa tulevaisuuden yhteiskuntaa ja sulautettujen järjestelmien asiantuntijoiden tarve kasvaakin nopeasti tekniikan kehittyessä ja mahdollistaessa yhä uusia sovelluksia. Esimerkiksi prosessori-, anturi- ja akkutekniikan kehitys mahdollistaa sulautettujen järjestelmien soveltamisen aivan uusille sovellusalueille.

Opintosuunnassa koulutetaan sulautettujen järjestelmien suunnitteluun syvällisesti perehty-neitä ohjelmisto-, laite- ja järjestelmäsuunnitteli-joita ja asiantuntijoita. Opintosuunta antaa val-miudet suunnitella sulautettuja järjestelmiä eri sovellusalueille kuten mobiilijärjestelmät, robo-tiikka, hyvinvointitekniikka ja viihde-elektroniikka. Opintosuunta antaa hyvän pohjan tietokonepohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen kattaen digitaalitekniikan, laite-suunnittelun, laiteläheisen reaaliaikaohjelmoin-nin, tietoliikennetekniikan, tietokoneverkot,

signaalinkäsittelyn, hahmontunnistuksen, hajau-tetut järjestelmät ja tietämystekniikan.

Opintosuunnan opinnot suoritettuaan opiske-lija osaa:

analysoida tietokoneen toimintaa digitaali-tekniikan näkökulmasta

analysoida ja vertailla teknologioita toimin-nallisuuden jakamisessa ohjelmiston ja lait-teiston välillä

analysoida toteutusteknologioiden vaiku-tusta sulautetun järjestelmän toimintaan ja elinkaareen

suunnitella ja toteuttaa sulautetun järjes-telmän laitteita, ohjelmistoja ja käyttöliit-tymiä noudattaen hyviä suunnittelukäytän-töjä

soveltaa sigaalinkäsittelyn ja hahmontunnis-tuksen menetelmiä sulautetuissa lasken-taympäristöissä

soveltaa sähkötekniikan ja elektroniikan teoriaa ja komponentteja sulautetun järjes-telmän toteutuksessa.

Lisäksi opiskelija voi valita yhden kahdesta syven-tävästä moduulista. Valitsemansa moduulin perusteella opiskelija osaa:

suunnitella vaativia sulautettuja järjestelmiä käyttäen digitaali- ja analogiatekniikan teo-riaa ja komponentteja sekä signaalikäsitte-lyn ja hahmontunnistuksen menetelmiä

suunnitella ja tuottaa laajoja sulautetun järjestelmän ohjelmistoja noudattaen hyviä suunnittelukäytäntöjä sekä soveltaa multi-media-, tietoliikenne- sekä ihmisen ja ko-neen vuorovaikutustekniikoita sulautettu-jen järjestelmien sunnittelussa

CSE 385

7.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2013 aloittaville ylioppilaille

PERUS- JA AINEOPINNOT

Syksy I

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521005P Tietotekniikan opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 1-3 1 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 1 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 1 761101P Perusmekaniikka 4,0 1-2 1 761102P Lämpöoppi 2,0 2-3 1 521109A Sähkömittaustekniikan perusteet 5,0 1-3 1 521412A Digitaalitekniikka I 6,0 1-3 1 521141P Ohjelmoinnin alkeet 5,0 1-3 1 Yhteensä 31,5

Kevät I

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

901008P Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai 2,0 4-6 1 901009P Toinen kotimainen kieli, suomi 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4-6 1 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 1 761104P Yleinen aaltoliikeoppi 3,0 5-6 1 521150A Internetin perusteet 5,0 5-6 1 521267A Tietokonetekniikka 4,0 4-6 1 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4-6 1 Yhteensä 30

Syksy II

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

902011P Tekniikan englanti 3 6,0 1-6 2 031018P Kompleksianalyysi 4,0 1-2 2 031023P Tietotekniikan matematiikka 5,0 1-3 2 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 2 521145A Ihminen-tietokone-vuorovaikutus 5,0 2-3 2 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 1-3 2 Yhteensä 31

CSE 386

Kevät II

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 4-6 2 031050A Signaalianalyysi 4,0 3-4 2 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 2 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4-5 2 521453A Käyttöjärjestelmät 5,0 5-6 2 521495A Tekoäly 5,0 4-5 2 521337A Digitaaliset suodattimet 5,0 5-6 2 Yhteensä 28

Vuosi III

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 3 521361A Tietoliikennetekniikka II 3,0 2-3 3 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 3 Yhteensä 16 Perus- ja aineopintoja yhteensä 136

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT

INFORMAATIOTEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-5 3 Yhteensä 10,0

SOVELTAVA TIETOTEKNIIKKA

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521151A Applied computing project I 10,0 1-6 3 Yhteensä 10,0

CSE 387

SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521302A Piiriteoria I 5,0 1-3 3 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5,0 4-6 3 Yhteensä 10,0

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Täydentävä moduuli valitaan oheisista vaihtoehdoista. Uusista täydentävistä moduuleista ilmoitetaan www-sivuilla. Täydentävän moduulin kurssit ja valinnaiset kurssit voidaan myös suorittaa muussa, kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa, jonka kanssa on sovittu tietotekniikan koulutusohjelmaan sopivasta opintokokonaisuudesta. Täydentävän moduulin tarkka sisältö riippuu opintosuunnasta, koska opintosuuntien valmistavat moduulit sisältävät jo valmiiksi jonkin verran eri täydentävien moduulien kursseja. Näitä kursseja ei voi sisällyttää täydentävään moduuliin. Täydentävän moduulin ainetta voi-daan syventää valitsemalla myös valinnaiset kurssit moduulin kurssijoukosta.

Tietotekniikan täydentävät moduulit: informaatiotekniikka, soveltava tie-totekniikka ja sulautetut järjestelmät

Ensimmäinen vaihtoehto täydentäväksi moduuliksi on koota se toiselle tietotekniikan opintosuunnalle valmistavasta moduulista. Tällöin voidaan toisen täydentävän moduulin lisäksi valita saman aihepiirin valinnaisia kursseja noin 5.0 opintopisteen edestä. Nämä moduulit soveltuvat erityisen hyvin täyden-tämään ja laajentamaan tietotekniikan tietoja ja taitoja. Toisen opintosuunnan moduulin suorittaminen kokonaan antaa valmiudet kyseisen opintosuunnan DI-opintoihin oman opintosuunnan lisäksi.

Sähkötekniikan täydentävä moduuli

Oheiselta listalta kootaan 15-20 op moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti. Opintoneuvoja ja opin-tosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 521302A Piiriteoria I 5,0 1-3 2 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5,0 4-6 2 521306A Piiriteoria II 4,0 4-6 2 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5,0 1-3 3 521316A Laajakaistaiset tietoliikennejärjestelmät 4,0 4-6 3 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 3 521331A Suodattimet 4,0 4-6 3 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4,0 4-6 3 521171A Elektroninen mittaustekniikka 6,5 4-6 3 521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 521384A Radiotekniikan perusteet 5,0 1-2 3 521104P Materiaalifysiikan perusteet 5,0 1-3 3 521357A Tietoliikennetekniikka I 3,0 5-6 2 Yhteensä n. 15,0

CSE 388

Tietojenkäsittelytieteen täydentävä moduuli

Oheiselta listalta kootaan 15-20 op moduuli kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti. Ohjelmointipainotteises-sa opintopolussa tietojenkäsittelytieteen sivuaine rakennetaan näistä kursseista. Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 811108P Projektitoiminnan perusteet 3,0 1-2 3 812347A Olio-ohjelmointi 6,0 1-3 3 811379A Käyttöliittymien perusteet 5,0 1-2 3 811375A Käyttöliittymäohjelmointi 5,0 1-3 3 811391A Vaatimusmäärittely 5,0 2-3 3 811380A Tietokantojen perusteet 7,0 2-5 3 815347A Ohjelmistoarkkitehtuurit 6,0 4-5 3 811169P Tietojärjestelmien suunnittelun perusteet 6,0 5-6 3 812334A Tietojärjestelmien suunnittelu 6,0 4-6 3 812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 1-2 2 Yhteensä n. 15,0

Taloustieteen täydentävä moduuli

Soveltavan tietotekniikan opintosuunnan opiskelijat voivat koota oheiselta listalta 15-20 op moduulin kursseista, jotka eivät sisälly omaan opintosuuntaan. Myös valinnaisia kursseja voi valita tältä listalta. Listalta valitaan kursseja halutun suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisesti, kursseja suositellaan erityisesti opintosuunnan syventävän moduulin ”Soveltavan tietotekniikan liiketoiminta” esitiedoiksi. Opintoneuvoja ja opintosuuntien edustajat antavat tarkempaa ohjausta. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 721210P Liike-elämän kansantaloustiede 5,0 1-2 3 721409P Johdatus markkinointiin 5,0 1-2 3 723027A International Project 5,0 1-3 3 721172P Johdon laskentatoimi 5,0 4-5 3 721426A Tietoverkkoliiketoiminta 5,0 4-5 3 Yhteensä n. 15,0

KANDIDAATINTYÖ

Kandidaatintyö tehdään tietotekniikan koulutusohjelmassa itsenäisenä tutkielmana, josta laaditaan erillisen ohjeen mukainen dokumentaatio. Tutkielman ohella kandidaatintyöhön liittyy 2 opintopisteen laajuiset viestintäopinnot. Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 523991A Kandidaatintutkielma 8,0 1-6 3 900060A Tekniikan viestintä 2,0 1-2 3 Yhteensä 10

CSE 389

VALINNAISET OPINNOT

Valinnaisia opintoja suoritetaan vähintään sellainen opintopistemäärä (voi vaihdella valitun valmistavan ja täydentävän moduulin mukaan), että kandidaatintutkinnon kokonaislaajuudeksi tulee 180 opintopis-tettä. Muille opintosuunnille valmistavien moduulien kurssit ovat hyviä vaihtoehtoja. Myös sähkötek-niikan, matematiikan, taloustieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden kurssit sopivat hyvin tähän koulutus-ohjelmaan. Osasto vahvistaa opiskelijan esityksestä hänen valinnaiset opintonsa. Koulutusohjelmaan liittyvä alan harjoittelu (vähintään 2 kk) voidaan myös lukea valinnaisiksi opinnoiksi 3 opintopisteen laajuisena.

KANDIDAATTIVAIHEEN VALINNOISTA

Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijalla on opinto-oikeus tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opintoja voi jatkaa jossakin niistä opintosuunnista, joiden esitietokurssit on kandidaattivaiheessa opiskeltu. Valmistavan moduulin lisäksi esitiedot voi hankkia täydentävällä moduulilla ja valinnaisilla kursseilla.

Tietotekniikan kandidaatti voi myös siirtyä joustavia opintopolkuja pitkin suoraan sähkötekniikan DI-koulutusohjelmaan, fysiikan maisteriohjelmaan, terveystieteiden maisteriohjelmaan tai tietojenkä-sittelytieteiden maisteriohjelmaan, jos kandidaatintutkinto täyttää valintaedellykset. Näiden koulutus-ohjelmien kandidaatintutkintoa ei siis tarvitse suorittaa. Hakijoille asetetut vaatimukset voi selvittää kyseisiltä laitoksilta.

7.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma

Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy pakollisena 3 op verran asiantuntijuutta syventävää harjoittelua Opiskelija suorittaa harjoittelun ja sisällyttää opintojakson 521016A Syventävä harjoittelu, 3 op, jo-honkin valitsemistaan syventävistä tai täydentävistä moduuleista. Opintojakson sisältökuvaus on esitet-ty opinto-oppaan opintojaksokuvausosiossa.

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT MODUULIT

INFORMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

031025A Optimoinnin perusteet 5,0 1-3 4 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4 521466S Konenäkö 5,0 5-6 4 521497S Hahmontunnistus ja neuroverkot 5,0 5-6 4 521279S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 5,0 1-3 5 521259S Digitaalinen videonkäsittely 5,0 2-3 5 521260S Programmable Web Project 5,0 4-6 4 Yhteensä 36,0

CSE 390

Syventävä moduuli Signaalinkäsittely

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-3 4 521321S Informaatioteorian ja koodauksen perusteet 5,0 1-3 4 521280S DSP-työt 5,0 2-6 4 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 1-3 4 Valinnaiset 521320S Langaton tietoliikenne I 8,0 1-3 4-5 521273S Biosignaalien käsittely 5,0 2 4-5 477607S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 4-5 4-5 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521373S Tietoliikennesignaalinkäsittely I 6,0 4-5 4-5 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4-5 521493S Tietokonegrafiikka 7,0 5-6 4-5 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4-5 521360S Tietoliikennesignaalinkäsittely II 4,0 2-3 4-5 Valitaan yhteensä n. 35 op

Syventävä moduuli Älykkäät järjestelmät

Laajuus op

Periodi Vsk

Pakolliset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 521493S Tietokonegrafiikka 7,0 5-6 4 477505S Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa 4,0 5 4 Valinnaiset 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2-3 4-5 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521273S Biosignaalien käsittely 5,0 2 4-5 477607S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät 5,0 4-5 4-5 521264S Ihminen-kone -vuorovaikutustekniikat 5,0 2-3 4-5 802633S Tilastollinen hahmontunnistus 10,0 4-6 4-5 Valitaan yhteensä n. 35 op

Syventävä moduuli Lääketieteellinen tietotekniikka

Laajuus op

Periodi Vsk

Pakolliset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 521273S Biosignaalien käsittely 5,0 2 4 521107S Lääketieteellinen instrumentointi 6,0 5-6 4 Valinnaiset 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 080910A Sovellettu diagnostinen radiologia 4,0 1-6 4-5 080901A Johdatus kliinisen lääketieteen tekniikkaan 6,0 3-4 4-5

CSE 391

764638S Neurotieteen perusteet 5,0 5-6 4-5 753124P Genetiikan perusteet 7,0 4-6 4 750340A Bioinformatiikan perusteet 3,0 4-6 5 764103P Johdatus biofysiikkaan 3,0 4-5 4-5 Valitaan yhteensä n. 35 op

SOVELTAVAN TIETOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Laajuus op

Periodi Vsk

521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 521148S Ubiquitous Computing Fundamentals 5,0 2-3 4 811380A Tietokantojen perusteet 7,0 2-5 4-5 521266S Hajautetut järjestelmät 6,0 4-5 4 521147S Mobile and Social Computing 5,0 4-5 4 521260S Programmable Web Project 5,0 4-6 4 521479S Ohjelmistoprojekti 7,0 4-6 4 Yhteensä 40

Syventävä moduuli Soveltavan tietotekniikan teknologia

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521152S Applied computing project II 10,0 1-6 4-5 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4-5 Valinnaiset 521264S Ihminen-kone -vuorovaikutustekniikat 5,0 2-3 4-5 812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 1-2 4 812347A Olio-ohjelmointi 6,0 1-3 5 812335A Interaction Design 4,0 2-3 4-5 815653S Open Source Software Development 4,0 1-2 4-5 815309A Real Time Distributed Software Development 6,0 1-2 4-5 817603S System Design Methods for Information Systems 5,0 1-2 4-5 813624S Information Systems Theory 7,0 1-3 4-5 Yhteensä n. 35 op

Syventävä moduuli Soveltavan tietotekniikan liiketoiminta

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 721412A Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 1-3 4 721704P Business logistics 5,0 2-3 4 721419A Kuluttajakäyttäytyminen 5,0 5-6 4 Valinnaiset 806109P Tilastotieteen perusmenetelmät I 9,0 4-6 4-5 721672S Informaatioverkostojen taloustiede 6,0 1-3 4-5

CSE 392

521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 721462S Verkostojen teoria 6,0 4-5 4-5 555344S Johtamisen tietojärjestelmät 5,0 4-6 4-5 Yhteensä n 35 op

SULAUTETTUJEN JÄRJESTELMIEN OPINTOSUUNNAN MODUULI

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

521404A Digitaalitekniikka II 5,0 1-3 4 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 4 521280S DSP-työt 5,0 2-6 4 521479S Ohjelmistoprojekti 7,0 4-6 4 521423S Sulautettujen järjestelmien työ 5,0 1-3 5 521279S Signaalinkäsittelyjärjestelmät 5,0 1-3 5 Yhteensä 32

Syventävä moduuli Sulautettujen järjestelmien elektroniikka

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4 521306A Piiriteoria II 4,0 4-6 4 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5,0 1-3 4 521445S Digitaalitekniikka III 6,0 5-6 4 Valinnaiset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4 521405A Laitesuunnittelu 5,0 1-2 4 521320S Langaton tietoliikenne I 8,0 1-3 4 521443S Elektroniikkasuunnittelu II 5,0 1-2 4 521450S Optoelektroniikka 4,0 5-6 4 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 4-5 521385S Matkaviestintäjärjestelmät 5,0 4-6 4-5 521331A Suodattimet 4,0 4-6 4-5 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 4-5 Yhteensä n. 40 op

Syventävä moduuli Sulautettujen järjestelmien ohjelmistot

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521488S Multimediajärjestelmät 6,0 2-3 4 521266S Hajautetut järjestelmät 6,0 4-5 4 521260S Programmable Web Project 5,0 4-6 4 Valinnaiset 521146S Research Methods in Computer Science 5,0 2-3 4

CSE 393

812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 1-2 4 812347A Olio-ohjelmointi 6,0 1-3 5 521320S Langaton tietoliikenne I 8,0 1-3 4-5 521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö 8,0 1-6 4-5 521281S Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit 5,0 4-5 4-5 521264S Ihminen-kone -vuorovaikutustekniikat 5,0 2-3 4-5 521369A Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut 3,0 4-5 4-5 Yhteensä n. 40 op

7.3.8. Opintopolut tietotekniikan DI-vaiheeseen

Tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin voi hakea myös suoraan, suoritta-matta ensin tietotekniikan kandidaatin tutkintoa. Opintoihin voivat hakea alemman tai ylemmän yli-opistotutkinnon tai AMK- tai BSc-tutkinnon suorittaneet. Tällöin on osoitettava tietotekniikan koulu-tusohjelman kandidaattivaihetta vastaava oleellinen osaamispohja. Jos osaamispohja saavutetaan jo suoritetuilla opinnoilla ja DI-vaiheen valinnaisuutta rajaamalla, diplomi-insinöörin tutkinto voidaan hankkia 120 opintopisteen opinnoilla; muussa tapauksessa opintoihin on sisällytettävä lisäksi diplomi-insinöörin tutkintoon kuulumattomia siltaopintoja, kuitenkin enintään 60 opintopistettä. Mahdolliset siltaopinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPSiin).

Niille Oulun yliopiston oppiaineille, joissa kandidaatinopintoihin voidaan sisällyttää tietotekniikan DI-opintojen edellyttämät esitiedot, on määritelty valmiiksi joustavat opintopolut tietotekniikkaan. Opintopoluissa pyritään tarjoamaan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot yhteensä 300 opinto-pisteen opinnoilla, mutta joissakin tapauksissa DI-opintojen esitietojen hankkiminen voi edellyttää tämän ylittävää opintopistemäärää. Tässä luvussa esitetään opintopolut sähkötekniikasta, tietojenkäsit-telytieteestä ja lääketieteellisestä tekniikasta tietotekniikan DI-opintoihin. Näihin opintopolkuihin haetaan yleensä kandidaatinopintojen kolmannen vuoden keväällä.

Joustavat opintopolut koostuvat kandidaatinopintoihin sisällytettävistä kursseista ja näiden lisäksi DI-vaiheeseen sisällytettävästä täydentävästä moduulista. Tässä luvussa esitetään kandidaatinopintojen valinnaiset kurssit, jotka tulee suorittaa kandidaatinopintojen osana. Täydentävä moduuli voidaan suorittaa DI-vaiheessa. Mahdollisista poikkeamista, kandivaiheeseen ajoitetun kurssin suorittamisesta vasta DI-vaiheessa, tulee sopia erikseen ja tällaiset poikkeamat tulee merkitä henkilökohtaiseen opinto-suunnitelmaan. Lisätietoa joustavista opintopoluista on saatavilla tietotekniikan osaston www-sivuilla: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/hae-opiskelijaksi.

CSE 394

Sähkötekniikan opintopolku tietotekniikkaan

Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain maisteritason erillisen opiskelijavalinnan sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneille. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi-insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kah-dessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna sähkötekniikan kandidaatin tutkinto Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea kaikkiin tietotekniikan koulutusohjelman opintosuuntiin. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla.

Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan sähkötekniikan kandidaatin on sisällytettävä kandidaatintut-kintoonsa seuraavat kurssit: Laajuus

op Periodi Suosit

vsk 521150A Internetin perusteet 5,0 5-6 2-3 521453A Käyttöjärjestelmät 5,0 5-6 2-3 Yhteensä 10 Tietotekniikan DI-ohjelmaan valitun sähkötekniikan kandidaatin on valittava, tietotekniikan opinto-suunnasta riippuen, seuraava täydentävä moduuli DI-opintojen osaksi. Moduulista voidaan tarvittaessa koota normaalia täydentävää moduulia suurempi (yli 20 op suuruinen). Näin voidaan tehdä erityisesti silloin, kun kandidaatinopinnot sisältävät tietotekniikan opintosuunnan moduulin tai syventävän mo-duulin kursseja, koska tällöin opintosuunnan tai syventävästä moduulista tulee tavallista pienempi. Alla lueteltujen kurssien lisäksi voidaan täydentävään moduulin sisällyttää valinnaisina kursseina tietoteknii-kan koulutusohjelman DI-vaiheen muita kursseja.

Informaatiotekniikan täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 2 521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 3 521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 3 521495A Tekoäly 5,0 4-5 3 Valinnaiset 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4-6 2 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 3 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-5 3 Yhteensä n.20-30 op

Sulautettujen järjestelmien täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaa-tille

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 2 521265A Tietoliikenneohjelmistot 5,0 4-5 3 Valinnaiset

CSE 395

521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4-6 2 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 3 521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 3 Yhteensä n.20-30 op

Soveltavan tietotekniikan täydentävä moduuli sähkötekniikan kandidaatille

Laajuus op

Periodi Suosit vsk

Pakolliset 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 4-5 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 4-6 4-5 521145A Ihminen-tietokone-vuorovaikutus 5,0 2-3 2 Valinnaiset 521495A Tekoäly 5,0 4-5 4-5 521151A Applied computing project I 10,0 1-6 4-5 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 4-5 521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 4-5 Yhteensä n.20-30 op

Tietojenkäsittelytieteen opintopolku tietotekniikkaan

Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain koulutusohjelman maisteritason erillisen opiskelijavalinnan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneille. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi-insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna luonnontieteiden kandidaa-tin tutkinto tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmasta Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea tietotekniikan koulutusohjelman ”Soveltavan tietotekniikan” -opintosuuntaan. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla.

Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan tietojenkäsittelytieteen kandidaatin on sisällytettävä kandi-daatintutkintoonsa seuraavat kurssit. Osa kursseista voidaan korvata oikeassa sarakkeessa luetelluilla vastaavilla tietotekniikan koulutusohjelmaan kuuluvilla kursseilla.

Vaadittu kurssi Vaihtoehtoinen kurssi

811122P Johdatus ohjelmointiin, 5 op ja harjoitustyö (811175P), 2 op

521141P Ohjelmoinnin alkeet, 5 op

811120P Diskreetit rakenteet, 5 op 031023P Tietotekniikan matematiikka, 5 op

811335A Ohjelmistotekniikka, 6 op 521457A Ohjelmistotekniikka, 5 op

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 5 op 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6 op

811338A Internet ja tietoverkot, 5 op 521150A Internetin perusteet, 5 op

031010P Matematiikan peruskurssi I, 5 op

031011P Matematiikan peruskurssi II, 6 op

521412A Digitaalitekniikka I, 5 op

521267A Tietokonetekniikka, 4 op

521453A Käyttöjärjestelmät, 5 op

Kandidaatin tutkinnosta puuttuvia kursseja voidaan sisällyttää hakijan diplomi-insinöörin opintojen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan tietotekniikan koulutusohjelman yleisten ohjeiden mukaisesti.

CSE 396

Lisäksi DI-vaiheen täydentävään moduuliin on valittava kurssit: 031019P Matriisialgebra (3,5 op) 031021P Tilastomatematiikka (5 op) 521142A Laiteläheinen ohjelmointi (5 op)

Lääketieteellisen tekniikan opintopolku tietotekniikkaan

Tietotekniikan osasto järjestää vuosittain koulutusohjelman maisteritason erillisen opiskelijavalinnan lääketieteellisessä tietotekniikassa. Koulutus on suunniteltu siten, että diplomi-insinöörin tutkinto on aiemmin suoritettujen opintojen pohjalta mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen noin kahdessa vuodessa. Hakijalla tulee tällöin olla suoritettuna luonnontieteiden kandidaatin tutkinto fysiikan koulu-tusohjelmassa tai terveystieteiden kandidaatin tutkinto hyvinvointitekniikan koulutusohjelmassa Oulun yliopistossa. Tässä valinnassa voidaan hakea tietotekniikan koulutusohjelman ”Informaatiotekniikka” -opintosuuntaan ja siinä erityisesti lääketieteellisen tietotekniikan syventymiskohteeseen. Hakuajoista ja muista yksityiskohdista tiedotetaan www-sivuilla. Tietotekniikan DI-ohjelmaan hakevan on sisällytettävä kandidaatintutkintoonsa seuraavat kurssit:

521337A Digitaaliset suodattimet, 5 op

521467A Digitaalinen kuvankäsittely, 5 op

031050A Signaalianalyysi, 4 op 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6 op (tai vastaavat tiedot)

CSE 397

7.3.9. Muuta informaatiota

Lukukaudet

Lukuvuosi on jaettu kuuteen opetusperiodiin. Lukuvuosi 2013-2014: Syyslukukausi: I 2.9.-4.10. II 7.10.-8.11. III 11.11.-13.12. Kevätlukukausi: IV 13.1.-14.2. V 17.2.-28.3. VI 31.3.-9.5. Lukuvuosi 2014-2015: Syyslukukausi: I 1.9.-3.10. II 6.10.-7.11. III 10.11.-12.12. Kevätlukukausi: IV 12.1.-13.2. V 16.2.-27.3. VI 30.3.-8.5.

Muiden osastojen ja tiedekuntien tuottamien opintojaksojen opetus-ajankohdissa sovelletaan niiden il-moittamia aikatauluja.

Tentit

Osaston tentit järjestetään yleisimmin perjantai-sin klo 14–17. Poikkeuksia voivat aiheuttaa loppuviikolle sattuvat pyhä- ja muut vapaapäivät. Lukukausien lopussa on ylimääräisiä tenttejä myös muina viikonpäivinä. Tenttilista julkiste-taan ennen lukukauden alkua osaston ilmoitus-taululla. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeis-tään kaksi vuorokautta ennen tenttipäivää säh-köisesti WebOodin kautta.

Diplomityö

Diplomityö voidaan aloittaa opintojen loppuvai-heissa: suositeltava aloittamisajankohta on vii-dennen opiskeluvuoden syksyllä. Työn voi aloit-taa myös aikaisemmin omien opintojen etenemi-sen mukaan; nyrkkisääntönä voidaan pitää, että

diplomityötä aloitettaessa suorittamattomia opintoja tulisi olla jäljellä enää korkeintaan 15-30 op:n verran. Tämän lisäksi joihinkin opintosuun-tiin voi liittyä vaatimus tiettyjen kurssien suorit-tamisesta ennen diplomityön aloittamista.

Diplomityön aiheen voi antaa osastoilla toi-miva professori tai dosentti tai tekniikan tohtori, jolloin aihe liittyy yleensä osastolla tehtävään tutkimustyöhön. Opiskelija voi suorittaa diplo-mityönsä myös yrityksessä ottamalla yhteyttä yritykseen joko suoraan tai osaston professorin välityksellä ja sopimalla työn valvonnasta diplo-mityön alaa edustavan professorin kanssa. Valvo-jaan kannattaa ottaa yhteyttä heti työn alkuvai-heessa: tällöin diplomityön aihe rajataan ja työn seurannasta ja ohjauksesta sovitaan valvojan kanssa.

Diplomityö tehdään pääsääntöisesti valittuun opintosuuntaan kuuluvasta aiheesta. Monesti kuitenkin erityisesti teollisuuden tarjoamat diplomityöaiheet ovat monitieteisiä ts. aihetta voi olla vaikea sijoittaa yksikäsitteisesti tiettyyn opintosuuntaan; tällöin diplomityön valvonnasta kannattaa sopia työn kokonaisuutta tai työn painopistettä parhaimmin edustavan professorin kanssa. Diplomityön tarkemmat teko-ohjeet saa opintotoimistosta sekä www-sivuilta: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/opiskelu

7.4. Harjoitteluvaatimukset

Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua ja diplo-mi-insinöörin tutkintoon kuuluu pakollinen 3 opintopisteen asiantuntijuutta syventävä harjoit-telujakso. 3 opintopistettä vastaa 2 kuukauden harjoittelua. Kuitenkin on suositeltavaa, että opiskelija mahdollisuuksiensa mukaan pyrkii hankkimaan enemmän harjoittelukokemusta, joskaan sitä ei välttämättä sisällytetä opintopis-teinä tutkintovaatimuksiin.

Opiskelijoille suositellaan harjoittelua alan yrityksissä. Perusvaatimuksena on, että harjoitte-lu on suoritettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon suorittanut henkilö. Käytännöllisen harjoittelun teknisenä päämäärä-nä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppututkinnon suoritettuaan tulee työskentele-

CSE 398

mään, ja tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija teollisen tuotannon sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilais-ten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskoh-dista. Opiskelijan tulee harjoittelu- tai muussa kesätyöpaikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja teolliseen toimintaan liittyvää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoittelun aikana opiskelija voi solmia yrityksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomityön valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulkomailla on suositeltavaa mm. kielitaidon kohentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Harjoittelukirja

Suoritusmerkinnän saadakseen opiskelija laatii harjoittelukirjan sekä kandidaattivaiheessa että diplomi-insinöörivaiheessa vähintään 2 kuukautta kestävästä harjoittelusta. Nimetyt henkilöt hy-väksyvät harjoittelukirjat. Harjoittelukirjojen tarkempi laadintaohje on osaston verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla.

7.5. Työhön sijoittuminen

Työelämä odottaa, että valmistuvilla diplomi-insinööreillä on riittävät tiedot ja asiantuntemus

kyseiseltä tekniikan alalta, riittävä kielitaito kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa varten sekä riittävä yleiskoulutus muiden tekniikan alan asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä varten. Tietotekniikan koulutusohjelmasta val-mistuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat hyvin erilaisiin tehtäviin, joille on ominaista jatkuva uudelleenkouluttautumistarve tekniikan nopeasti kehittyessä. Usein diplomi-insinööri voi luoda työpaikkansa itse esimerkiksi ideoimalla, suun-nittelemalla tai valmistamalla uusia teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä tuotteita.

Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistu-nut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkishallinnon palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Työ liittyy yleensä tutkimukseen, tuotekehitykseen, teolliseen tuotantoon tai vaativiin asiantuntija- ja johtamistehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Usein tietotekniikan alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipai-kasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. Tyypillisiä työnimikkeitä ovat: ohjelmoija, ohjelmistosuunnittelija, järjestelmä-suunnittelija, tekninen asiantuntija, tiimipäällik-kö, projektipäällikkö, kehityspäällikkö, tuotejoh-taja, toimitusjohtaja, kouluttaja, opettaja, lehto-ri, professori sekä tutkija.

CSE 399

7.6. Tietotekniikan

osaston tuottamien

opintojaksojen kuvaus

Peruskurssit

521005P Tietotekniikan opiskelu ja sen suunnittelu

Orientation Course for

New CSE Students

Laajuus: 1

Opetuskieli: Suomi, tarvittaessa englanti

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan uusi opiskelija tunnistaa korkeakoulun opiskelujärjestelmän ja opiskeluun liittyvät palvelut. Opiskelija osaa suunnitella omia opintojaan sekä ajankäyttöään koulutusohjel-mansa opetussuunnitelmaan perustuen. Opiskelija osaa käyttää opiskelujen alussa tarvittavia tieto- ja tietokonejärjestelmiä.

Sisältö: Opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat. Yliopiston, opiskelijajärjestöjen ja yhteiskunnan opiskelijoille tarjoamat palvelut (mm. opintotuki-, liikunta- ja terveydenhoi-topalvelut). Oulun yliopisto ja tietotekniikan osasto, yliopiston hallinto. Tutkinnot ja opiskelu tietotekniikan koulutusohjelmassa; opiskelijavaihto ja jatko-opinnot. Diplomi-insinöörin ammattikuva ja työtilanne. Opin-tojen suunnittelu ja opiskelutekniikka; henki-lökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kirjaston palvelujen ja tietoaineistojen esitte-ly. Oula-tietokannan opetus. Tietotekniikan osaston verkkosivut, Noppa, Lukkari ja muut tietojärjestelmät, johdatus työaseman käyt-töön.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Pienryhmäohjaus, oma-opettajan ohjaus, työaseman käyttöön opasta-va laboratorioharjoitus, tiedekunnan ja koulu-tusohjelmien järjestämät informaatiotilaisuu-

det sekä itsenäistä työskentelyä, yhteensä 30 tuntia.

Kohderyhmä: Tietotekniikan koulutusoh-jelman 1. vuoden opiskelijat

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Oppimateriaali: Opinto-opas, verkkosivus-toja.

Suoritustavat: Osallistuminen pienryhmä-ohjaukseen, omaopettajan ohjaustilaisuuksiin ja informaatiotilaisuuksiiin sekä oman opinto-suunnitelman valmisteleminen. Kurssin läpäiseminen edellyttää HOPSin tekemistä.

Arviointiasteikko: Hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Koulutusohjelmavastaava

521141P Ohjelmoinnin alkeet

Elementary Programming

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, kurssin voi suorittaa englanniksi vastaamalla oppimateriaalikysy-myksiin sekä tekemällä ohjelmointitehtävät ja harjoitustyön

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy selittämään ohjelmoinnin peruskäsitteitä ja soveltamaan ohjelmoinnin perusrakenteita ongelmanratkaisutilanteissa. Hän osaa myös toteuttaa itsenäisesti ohjel-mia.

Sisältö: Ohjelmoinnin peruskäsitteet, on-gelmien ratkaiseminen ohjelmoimalla.

Järjestämistapa: Verkko- ja lähiopetus

Toteutustavat: Oppimateriaali verkossa, 20 tuntia ohjattuja harjoituksia, loput itsenäistä opiskelua.

Kohderyhmä: Tietotekniikan ja sähkötek-niikan 1. vsk:n opiskelijat

Yhteydet muihin opintoihin: Kurssi tarjoaa pohjan myöhemmille ohjelmointikurs-seille.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaes-sa.

CSE 400

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan vastaamalla oppimateriaalikysymyksiin sekä tekemällä ohjelmointitehtävät ja harjoitustyö. Opintojakson arviointi perustuu luentokysy-myksiin, ohjelmointitehtäviin ja harjoitustyö-hön; kurssin läpäisy vaatii pisteitä kaikilta osa-alueilta. Tarkemmat arviointiperusteet löyty-vät opintojakson verkkosivuilta.

Arviointiasteikko: Hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Jukka Riekki

Ainekurssit

521150A Internetin perusteet

Introduction to Internet

Laajuus: 5

Opetuskieli: Kaikki materiaali on englan-ninkielistä, luennot pidetään suomeksi.

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6.

Tavoite: Kurssi tarjoaa perustiedot Interne-tin suunnitteluperiaatteista, nykyisestä toteu-tuksesta ja tulevaisuuden haasteista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää julkisen Internetin ja TCP/IP-protokollapinon rakenteen, ratkaista yksinkertaisia Internetiin liittyviä ongelmia sekä suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen Internet-sovelluksen.

Sisältö: Internetin suunnitteluperiaattet ja arkkitehtuuri, TCP/IP-protokollapino, tärkeimmät liityntäverkot, Internetin tär-keimmät sovellukset, tietoturvan perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot 32 h, laskuharjoi-tukset 12 h, laboratorioharjoitukset 12 h, harjoitustyö 25 h, itsenäistä opiskelua 52 h. Laskuharjoitukset, laboratorioharjoitukset ja harjoitustyö tehdään ryhmissä.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaes-sa.

Suoritustavat: Kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia siten, että opintojakson aikana on 4 välitenttiä. Kurssin voi suorittaa myös loppu-tentillä. Kurssiin kuuluu pakollinen harjoitus-työ.

Arviointiasteikko: Kurssilla käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5; nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

Vastuuhenkilö: Timo Ojala

521267A Tietokonetekniikka

Computer Engineering

Laajuus: 4

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää tietokoneen perustoi-mintaperiaatteen, perusorganisaation, muisti-organisaation ja sisäisen tiedonsiirron kätte-lyineen sekä assembler-kääntäjän toiminnan. Hän osaa kuvata tietokoneen toimintaa rekis-terinsiirtokielellä ja kaavioilla. Hän hallitsee relevantit lukujärjestelmät ja tiedon esitysta-vat tietokoneessa. Opiskelija osaa tyydyttä-västi ohjelmoida symbolisella konekielellä käyttäen apuna kohdeprosessorin käskykan-nan kuvausta.

Sisältö: Tietokoneen organisaatio ja arkki-tehtuuri, tietotyypit, muistihierarkia, keskey-tykset, tietokoneen liittyminen oheislaittei-siin. Assemblykieli ja kääntäjän toiminta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 30 h, laskuharjoi-tuksia 18 h, laboratorioharjoituksia 8 h, loput itsenäsitä opiskelua.

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: 521412A Digitaalitekniikka I.

Oppimateriaali: Mano M., Computer System Architecture. Prentice Hall, Eng-lewood Cliffs, New Jersey 1993.

Patterson D., Hennessy J., Computer Organ-ization and Design. Morgan Kauffman, San Fracisco, CA, 2005.

Suoritustavat: Tentti ja laboratorioharjoi-tus.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään numeerista arviointiasteikkoa 1-5; nolla merkitsee hylättyä suoritusta.

CSE 401

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521142A Laiteläheinen ohjel-mointi

Embedded Systems Prog-ramming

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, kurssin voi suorittaa englanniksi vastaamalla luentokysymyksiin sekä tekemällä ohjelmointitehtävät, laboto-rioharjoituksen ja harjoitustyön.

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toteuttaa työasemaympäristös-sä pienimuotoisia C-ohjelmia sekä sulautet-tuun laitteeseen pienimuotoisia ohjelmia, joissa ohjataan muistiinkuvattuja I/O-laitteita. Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa yleisellä tasolla miten laiteläheinen ohjelmointi eroaa yleisestä ohjelmoinnista.

Sisältö: C-kielen perusteet, bittioperaatiot, muistinhallinta, muistiinkuvatut I/O-laitteet, laiterekisterit, keskeytykset, kääntäminen ja linkittäminen.

Järjestämistapa: Verkko- ja lähiopetus

Toteutustavat: 20 h luentoja, 3 h laborato-rioharjoitus, 10-20 h vapaaehtoisia ohjattuja harjoituksia, loput itsenäistä opiskelua yksin ja kahden hengen ryhmässä.

Kohderyhmä: Tietotekniikan ja sähkötek-niikan 1. vsk:n opiskelijat

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan, että seuraavat kurssit ovat suoritettuna ennen opintojaksolle ilmoittautumista: 521141P Ohjelmoinnin alkeet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Seuraava kurssi suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan: 521267A Tietokonetekniikka.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaes-sa.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan vastaamalla luentokysymyksiin, osallistumalla labotorioharjoitukseen, sekä tekemällä oh-jelmointitehtävät ja harjoitustyö. Opintojak-son arviointi perustuu luentokysymyksiin,

ohjelmointitehtäviin ja harjoitustyöhön; kurssin läpäisy vaatii pisteitä jokaiselta kol-melta osa-alueelta. Tarkemmat arviointipe-rusteet löytyvät opintojakson verkkosivuilta.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Jukka Riekki

521457A Ohjelmistotekniikka

Software Engineering

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, materiaali saataville englanniksi

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa yleis-kuva reaaliaikajärjestelmiin liittyvien ohjel-mistojen kehittämisestä.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää ohjelmistotekniikan ja reaaliaikajärjestelmien peruskäsitteitä. Lisäksi opiskelija osaa toteuttaa projektin käyttäen projektihallinnan eri osa-alueita ja kehitystyön vaihejakoa. Opiskelija osaa asettaa projektin eri vaiheisiin tavoitteita ja tehtäviä. Opiskelija osaa käyttää rakenteista menetelmää järjes-telmän määrittelyssä sekä osaa suunnitella ja analysoida sen käyttäen oliopohjaisen teorian perusteita. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy auttavasti käyttämään rakenteiseen analyysiin ja suunnitteluun tarkoitettuja työkaluja.

Sisältö: Ohjelmistokehityksen problematiik-ka ja reaaliaikajärjestelmien erityispiirteet tältä kannalta. Ohjelmistokehitystä tarkastel-laan sekä projektin hallinnan että varsinaisen toteutuksen suhteen: 1. vaihejakomallit, 2. vaatimusmäärittely, 3. projektin hallinnan perusteet: suunnittelu, metriikka, riskien hallinta, resursointi, seuranta, laadunhallinta, tuotteenhallinta, 4. rakenteinen analyysi ja suunnittelu, 5. ohjelmistojen testausmene-telmät ja -strategiat, 6. johdanto oliopohjai-seen analyysiin ja suunnitteluun.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi koostuu luennoista ja laboratorioharjoituksena tehtävästä suunnitte-lutehtävästä. Luentoja 30 h, suunnitteluhar-

CSE 402

joitus (periodilla 3) 12 h, loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjelmointi.

Oppimateriaali: Pressman, R.: Software Engineering - a Practi-tioner’s Approach. McGraw-Hill, 1997 (4th ed., European adaptation), kappaleet 1- 20.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521145A Human Computer In-teraction

Ihminen-tietokone -vuorovaikutus

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Objective: To provide students an introduc-tion to Human Computer Interaction.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the Human Computer Interaction (HCI) funda-mentals, explain evaluation and prototyping techniques, explain how HCI can be incorpo-rated in the software development process.

Contents: Human and computer fundamen-tals, design and prototyping, evaluation techniques, data collection and analysis.

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures (20 h), exercises (20 h), and practical work (95 h). The course is passed with an approved practical work. The im-plementation is fully English.

Recommended optional programme components: No prior courses are re-quired.

Study materials: All necessary material will be provided by the instructor.

Assessment methods and criteria: The assessment is project-based. Students have to complete three group-based activities throughout the semester: design & prototyp-ing (40%), conduct an evaluation (40%), and complete a report of the activities (20%). Passing criteria: all 3 elements (designs, evaluation, report) must be completed, each receiving more than 50% of the available points.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Vassilis Kostakos

521144A Algoritmit ja tietora-kenteet

Algorithms and data struc-tures

Laajuus: 6

Opetuskieli: Suomi, kurssin voi suorittaa englanniksi vastaamalla luentokysymyksiin sekä tekemällä labotorioharjoitukset ja harjoi-tustyön.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida erilaisia algoritmeja ja tietorakenteita sekä niiden toteutusvaihtoeh-toja. Hän osaa myös suunnitella ja toteuttaa algoritmeja ja tietorakenteita.

Sisältö: Tietorakenteet. Algoritmit. Komp-leksisuus.

Järjestämistapa: Verkko- ja lähiopetus

Toteutustavat: 20 h luentoja; 10 h labora-torioharjoituksia; loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: Esitietoina vaaditaan 521141P Ohjelmoinnin alkeet tai vastaava kurssi; suosituksena lisäksi 031023P Tieto-tekniikan matematiikka.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan kurssin alkaes-sa.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan vastaamalla luentokysymyksiin, osallistumalla labotorioharjoituksiin, sekä tekemällä harjoi-tustyö. Opintojakson arviointi perustuu luentokysymyksiin, laboratorioharjoituksiin ja

CSE 403

harjoitustyöhön; kurssin läpäisy vaatii pisteitä jokaiselta kolmelta osa-alueelta. Tarkemmat arviointiperusteet löytyvät opintojakson verkkosivuilta.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Susanna Pirttikangas

521453A Käyttöjärjestelmät

Operating Systems

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, materiaali on saatavilla englanniksi.

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Opintojakso antaa opiskelijoille perustiedot tietokoneiden käyttöjärjestelmien rakenteesta ja toiminnasta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää käyttöjärjestelmän perusrakenteen ja siihen liittyvät toiminnalli-set osa-alueet. Hän kykenee osoittamaan prosessien hallinnassa ja synkronoinnissa olevat ongelmat ja soveltamaan opittuja menetelmiä perusongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija osaa selittää prosessien lukkiutumi-seen liittyvät syyt ja seuraukset sekä osaa analysoida niitä tavallisempien käyttöjärjes-telmissä tapahtuvien tilanteiden kannalta. Lisäksi opiskelija kykenee selittämään muistin hallinnan perusteet, virtuaalimuistin käytön moderneissa käyttöjärjestelmissä sekä ylei-simpien tiedostojärjestelmien perusraken-teen.

Sisältö: Käyttöjärjestelmien perusrakenne ja -palvelut. Prosessien hallinta. Vuorovaikut-teisten prosessien koordinointi. Lukkiutumi-nen. Muistin hallinta. Virtuaalimuisti. Mas-samuistin hallinta. Tiedostojärjestelmät.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 30 h, laboratorio-harjoituksia 6 h, loput itsenäistä opiskelua. Laboratorioharjoitukseen kuuluu itsenäisesti suoritettavat esitehtävät sekä ohjattu yksin tai parityönä tehtävä harjoitus unix-ympäristössä liittyen keskeisimpiin kurssilla käsiteltäviin osa-alueisiin.

Esitietovaatimukset: Ohjelmoinnin alkeet, Laiteläheinen ohjelmointi, Tietokonetekniik-ka.

Oppimateriaali: Silberschatz, A., Galvin P., Gagne G.: Operating System Concepts, 6th edition, John Wiley & Sons, Inc., 2003.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla laboratorioharjoituksella.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521495A Tekoäly

Artificial Intelligence

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, mahdollista suorittaa tentti ja harjoitustyö englanniksi.

Ajoitus: Kevät, periodit 4-5

Tavoite: Kurssilla tutustutaan tekoälyn, erityisesti tietämystekniikan peruskäsitteisiin ja menetelmiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa ongelmat joiden ratkai-suun tekoälymenetelmät soveltuvat. Opiske-lija osaa älykkäiden agenttien peruskäsitteet, ja yleisimpien tekoälyssä käytettäviä hakume-netelmien, logiikkaan perustuvien päättely-menetelmien sekä suunnittelussa käytettävien tekniikoiden soveltamisen tekoälyn ongel-miin. Opiskelija osaa soveltaa myös joitakin epävarmuuteen perustuvia päättelymenetel-miä ja yksinkertaisia koneen tekemiin havain-toihin perustuvan oppimisen menetelmiä. Lisäksi hän osaa toteuttaa yleisimpiä hakume-netelmiä ohjelmointikielellä.

Sisältö: 1. Johdanto, 2. Älykkäät agentit, 3. Ongelmanratkaisu haun avulla, 4. Infor-moidut hakumenetelmät,5. Rajoitteiden tyydyttämisongelmat, 6. Pelit, 7. Loogisesti päättelevät agentit, 8. Ensimmäisen kertalu-vun logiikka, 9. Päättely ensimmäisen kerta-luvun logiikassa, 10. Suunnittelu, 11. Epä-varmuus, 12. Bayesin verkot, 13.Oppiminen havainnoista.

Järjestämistapa: Lähiopetus

CSE 404

Toteutustavat: Luentoja 25 h sekä teko-älymenetelmien käytännön toteutukseen perehdyttävä harjoitustyö periodilla 4-5 noin 25 h,loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: Jonkin ohjelmointi-kielen hallitseminen.

Oppimateriaali: Kurssikirja ja luentokalvot (englanniksi): Russell, S., Norvig, P.: Artifi-cial Intelligence, A Modern Approach, Se-cond Edition, Prentice-Hall, 2003. Syrjänen, M.: Tietämystekniikan peruskurssin luento-moniste. Tarkempia tietoja kurssin verk-kosivuilta.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Matti Pietikäinen, 2013 Esa Rahtu.

521337A Digitaaliset suodattimet

Digital Filters

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, mahdollista suorittaa englanniksi

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja sen sovelluksista.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa spesifioida ja suunnitella ylei-simpiä menetelmiä käyttäen taajuusselektiivi-set FIR- ja IIR-suodattimet. Hän osaa ratkais-ta siirtofunktiona, differenssiyhtälönä tai realisaatiokaaviona esitettyjen digitaalisten FIR ja IIR-suodattimien taajuusvasteet ja pystyy analysoimaan laskostumis- ja kuvastu-misilmiöitä suodattimien vasteiden perusteel-la. Lisäksi hän pystyy selittämään äärelliseen sananpituuteen liittyvien ilmiöiden vaikutuk-set. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy autta-vasti käyttämään Matlab-ohjelmiston signaa-linkäsittelyyn tarkoitettuja työkaluja ja tulkit-semaan niiden antamia tuloksia.

Sisältö: 1. Näytteenottoteoreema, laskos-tuminen, kuvastuminen ja niiden hallinta analogisella ja digitaalisella suodatuksella, 2. Diskreetti Fourier-muunnos, 3, Z-muunnos ja taajuusvaste, 4. Korrelaatio ja konvoluutio, 5. Digitaalisten suodattimien suunnittelu, 6. FIR-suodattimen suunnittelu ja realisaatiora-kenteet, 7. IIR-suodattimen suunnittelu ja realisaatiorakenteet, 8. Äärellisen sananpi-tuuden vaikutukset ja analysointi, 9. Monen näytteistystaajuuden signaalinkäsittely

Järjestämistapa: Luento-opetus, itsenäinen työskentely, ryhmätyöskentely

Toteutustavat: Luennot ja laskuharjoitukset 50 h. Kahdessa suunnitteluharjoituksessa tutustutaan suodattimien suunnitteluun Matlab-ohjemiston avulla. Loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: 031018P Kompleksi-analyysi, 031050A Signaalianalyysi

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitustyö-materiaali. Luentomateriaali on kirjoitettu suomeksi. Oppikirja: Ifeachor, E., Jervis, B.: Digital Signal Processing, A Practical Ap-proach, Second Edition, Prentice Hall, 2002.

Suoritustavat: Opintojakso voidaan suorit-taa joko viikottaisten välikokeiden kautta tai loppukokeella. Lisäksi harjoitustyöt on suori-tettava hyväksytysti.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Jari Hannuksela

521467A Digitaalinen kuvankäsit-tely

Digital Image Processing

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luennot suomeksi, lasku- ja ohjelmointiharjoitukset englanniksi. Kurssin voi suorittaa suomeksi tai englanniksi.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot digitaalisesta kuvankäsittelystä ja ko-nenäöstä.

CSE 405

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa digitaalisen kuvankäsittelyn ja kuva-analyysin perusmenetelmien teoreetti-sen perustan ja tärkeimmät sovelluskohteet. Opiskelija osaa soveltaa kurssilla opetettuja paikka- ja taajuustason sekä aallokepohjaisia kuvankäsittelymenetelmiä käytännön ongel-miin kuvan korostuksessa, entistämisessä, kompressoinnissa, segmentoinnissa sekä tunnistuksessa

Sisältö: 1. Digitaalisen kuvan perusteet, 2. Kuvan korostus, 3. Kuvan entistäminen, 4. Värikuvien käsittely, 5. Aaallokkeet, 6. Kuvan kompressointi, 7. Morfologinen ku-vankäsittely, 8. Kuvan segmentointi, 9. Esitystavat ja kuvaukset, 10. Hahmontunnis-tuksen perusteet.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luentoja 25 h, laskuharjoi-tuksia 7 h sekä kuvankäsittelymenetelmien käytännön toteutukseen perehdyttävä harjoi-tustyö noin 25 h, loput itsenäsitä opiskelua.

Esitietovaatimukset: Ei ole

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kurssin sisällön syvällisen omaksumisen kannalta on eduksi, jos opiskelija on suoritta-nut Tietotekniikan koulutusohjelman kandi-daattivaiheen 1. vuoden matematiikan kurssit tai muutoin omaa vastaavat tiedot.

Oppimateriaali: Gonzalez, R.C., Woods, R.E.: Digital Image Processing, Second Edition, Addison-Wesley, 2002 (Tarkempia tietoja kurssin verkkosivuilta. Luento- ja harjoitusmonisteet.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Matti Pietikäinen, 2013 Esa Rahtu

521275A Sulautettujen ohjelmis-tojen projekti

Embedded Software Pro-ject

Laajuus: 8

Opetuskieli: Materiaali on englanniksi, luennot pidetään suomeksi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ohjel-man sulautettuun järjestelmään käyttäen nykyaikaisia ohjelmistosuunnittelumenetel-miä ja ohjelmakehityksen apuvälineitä. Opis-kelija osaa kirjoittaa rakenteeltaan ja ulkoasul-taan selkeitä teknisiä dokumentteja, sisältäen kirjallisuuskatsauksen ja teorian, teknisen dokumentaation, testausdokumentaation ja muut tarvittavat luvut.

Sisältö: Opiskelijat tutustuvat sulautettu-jen ohjelmistojen kehitystyöhön perehtymällä kehitystukivälineisiin ja järjestelmälliseen laiteläheiseen ohjelmankehitystyöhön laati-malla sovellusohjelman sulautettuun järjes-telmään.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Sulautettujen ohjelmis-tojen projekti on kandidaattivaiheen päättävä kurssi, jonka läpäisyyn vaadittavat valmiudet on hankittu aikaisemmilla kursseilla. Kurssilla opiskelijat toteuttavat ryhmissä ohjelman sulautettuun järjestelmään annetusta aiheesta, jota ei välttämättä ole käsitelty aiemmilla kursseilla ja kirjoittavat työstään diplomi-työohjeita noudattavan loppuraportin. Luen-toja 30 h, suunnitteluharjoitus periodilla 4-6 180 h.

Esitietovaatimukset: Ohjelmistotekniikka, Laiteläheinen ohjelmointi. Lisäksi Käyttöjär-jestelmät on hyödyksi.

Oppimateriaali: Datalehtiä, monisteita, käsikirjat.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan projektiraportoinnilla.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

CSE 406

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521484A Tilastollinen signaalin-käsittely

Statistical Signal Processing

Laajuus: 5 op

Opetuskieli: Suomi, mahdollista suorittaa englanniksi

Ajoitus: Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot estimointi- ja ilmaisuteoriasta sekä niiden soveltamisesta digitaaliseen signaalin-käsittelyyn.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää yleistä lineaarista mallia parametrien estimointiongelmien esitystapana. Hän kykenee myös soveltamaan tyypillisimpiä determinististen ja satunnaispa-rametrien estimointimenetelmiä erilaisiin estimointiongelmiin. Hän osaa määrittää estimaattoreiden tilastollisia ominaisuuksia ja tehdä vertailuja estimaattoreiden välillä. Opiskelija osaa myös muodostaa perustavan tilamallin ja hyödyntää Kalman-suodatusta tilaestimoinnissa. Lisäksi hän kykenee sovel-tamaan ilmaisuteorian perusmenetelmiä yksinkertaisten ilmaisuongelmien ratkaisemi-seen. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy toteut-tamaan opitut menetelmät ja arvioimaan niiden tilastollisia ominaisuuksia Matlab-ohjelmiston avulla.

Sisältö: 1. Johdanto, 2. Estimointiongelman mallintaminen, 3. Pienimmän neliösumman menetelmät, 4. BLU-estimointi, 5. Signaalin ilmaisu 6. ML-estimointi, 7. MS-estimointi, 8. MAP-estimointi, 9. Kalman-suodin.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 30 h, laskuharjoituk-set 24 h, suunnitteluharjoitus 10 h, loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: 031019P Matriisial-gebra, 031021P Tilastomatematiikka

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 521337A Digitaaliset suodattimet, 031050A Signaalianalyysi. Nämä opintojaksot tarjoavat täydentävää tietoa digitaalisesta signaalinkäsit-

telystä ja satunnaissignaaleista. Suositellaan suoritettavaksi ennen tai samanaikaisesti.

Oppimateriaali: J. Mendel: Lessons in Estimation Theory for Signal Processing, Communications and Control, Prentice-Hall, 1995 ja M.D. Srinath, P.K. Rajasekaran, R. Viswanathan: Introduction to Statistical Signal Processing with Applications, Pren-tice-Hall, 1996, luku 3. Luento- ja harjoi-tusmonisteet.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai loppukokeella sekä hyväksy-tysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikkoa 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Janne Heikkilä

521151A Applied Computing Project I

Soveltavan tietotekniikan projekti I

ECTS credits: 10

Language of instruction: English

Timing: Periods 1-6.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to complete a full cycle of interactive systems development, including requirements elicitation, system design, prototyping, testing, and evaluation. In this work, the student is able apply skills obtained in B.Sc. courses.

Contents: Project work.

Mode of delivery: Face to face teaching, project work as collaborative team work.

Learning activities and teaching meth-ods: Practical work in project teams. The course is passed with an approved project work. The implementation is fully English.

Target group: 3rd year B.Sc. students.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme com-ponents: No prior courses are re-quired.

CSE 407

Recommended reading: Dix, Finlay, Abowd & Beale: Human-Computer Interac-tion ( http://www.hcibook.com); Rogers, Sharp & Preece: Interaction Design: Beyond Human-Computer Interaction (http://www.id-book.com).

Assessment methods and criteria: The course uses continuous assessment so that the project work is assessed in stages: design (20% of total grade), implementation (40%), evaluation (20%), and final report (20%). Passing criteria: all stages (design, implemen-tation, evaluation, report) must be complet-ed with an approved grade.

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Vassilis Kostakos, Timo Ojala.

521012A Harjoittelu

Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Tekniikan kandidaatin tutkintoon on mahdollista sisällyttää valinnaisena 3 opintopisteen verran asiantuntijuutta kehittä-vää harjoittelua. Harjoittelun päämääränä on antaa opiskelijalle yleisnäkemys alasta, jolla hän tutkinnon suoritettuaan tulee työskente-lemään, sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Samoin harjoittelun tulee tutustut-taa harjoittelija yritystoiminnan sosiaalisiin seikkoihin ja työturvallisuuteen.

Osaamistavoitteet: Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan ja sen työympä-ristöstä opintojensa näkökulmasta katsottuna. Opiskelija osaa nimetä työympäristön ongel-mia ja ehdottaa niihin parannusehdotuksia. Opiskelija löytää työelämän ja opintojen välisiä yhtymäkohtia.

Sisältö: Perehtyminen työelämän vaatimuk-siin, vastuullinen toiminta valitussa työyhtei-sössä, raportointi.

Järjestämistapa:Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat har-joittelupaikkansa itse. Opiskelijoille suositel-laan osallistumista yliopiston tarjoamaan ohjaukseen jota järjestetään harjoittelun, urasuunnittelun ja työnhaun aihepiireistä.

Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä kandidaattivaiheen harjoittelusta laaditaan harjoittelukirja, jonka hyväksytetään osastolla. Harjoittelukirjan tarkempi laadinta-ohje on osaston www-sivuilla sekä ilmoitus-taululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Tietotekniikan osaston suunnittelija

Työssä oppimista: Kyllä

Syventävät kurssit

521488S Multimedia Systems

Multimediajärjestelmät

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Objective: The aim of the course is to provide advanced knowledge of multimedia technologies, and apply them in designing and implementing a multimedia system.

Learning outcomes: Student can deter-mine specifics of different multi-media ele-ments and can explain basic techniques for presentation of multi-media. Student can describe novel multimedia communication techniques and recognize different functional domains, and how to apply them in the de-sign and implementation of novel multimedia systems, applications and services.

Contents: Key concepts, multimedia ele-ments: image, audio, video, and animation techniques; resource management, real-time multimedia, quality of service, synchroniza-tion, multimedia communication techniques, multimedia databases, multimedia infor-mation retrieval, reference models, stand-ards, applications, watermarking, design and implementation of multimedia system.

CSE 408

Mode of delivery: Lectures, course exer-cise with supervision and seminars.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures (20 h) and course exercise (40 h), rest is independent work. Course is passed with final examination and accepted course exercise. Additional points to exam can be gained from two group exams. Course exercise is graded as part of the total grade. Course materials and group work instructions are available at OPTIMA.

Target group: 4th and 5th year M.Sc. level students.

Prerequisites and co-requisites: Rec-ommended courses include basic courses in computer science and mathematics, Operat-ing systems (521453A), Digital Image Pro-cessing (521467S), Computer networks I and II (521261A and 521262S) and Software Engineering (521457A)

Study materials: Multimedia Communica-tions: Applications, Networks, Protocols and Standards. F. Halsall, Addison-Wesley 2001, chapters 1-5. Supportive reading: Multime-dia: Computing, Communications and Appli-cations. R. Steinmetz and K. Nahrstedt, Prentice Hall 1995, chapters 1-6, 9.1.-9.4, 10.1, 11,12 and 15 (preferably equivalent sections from books Multimedia Systems 2004, Multimedia Applications 2004 by Steinmetz & Nahrstedt, Springer). Open Distributed Processing and Multimedia. G. Blair and J. Stefani, AddisonWesley 1998, chapters 2-4 and 8. Principles of Multimedia Database Systems. V. Subrahmanian, Morgan Kaufman 1998, chapters 1, 5, 9 and 15. Multimedia Systems: Algorithms, Standards, and Industry Practices, Havaldar & Medioni, Course Technology Ptr (2009), Chapters: 1,3,5-8, 11-17. Possible revisions to the reading material will be announced in the lectures.

Assessment methods and criteria: Final exam, accepted course exercise.

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Mika Rautiainen

521423S Sulautettujen järjestel-mien työ

Embedded System Project

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi, materiaali on saatavilla englanniksi.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on pe-rehdyttää opiskelijat nykyaikaisen sulautetun järjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen käytännön tekemisen kautta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suorittaa sulautettujen järjes-telmien kehitysprosessin vaatimusmäärittelys-tä valmiiseen prototyyppiin saakka. Hän osaa vaatimusmäärittelyn perusteella luoda järjes-telmätason suunnitelman, valita komponen-tit, suunnitella piirilevyn ja tuottaa sen, suorittaa kokoonpanon, sekä suunnitella ohjelmiston, ohjelmoida, osaa jäljittää virheen ja testata piirilevyä saattaakseen sen vaatimus-ten mukaiseen tilaan.

Sisältö: Kurssissa toteutetaan Atmelin AVR-mikrokontrolleriin perustuva yksinkertainen laite prototyyppiasteelle, ja demon-stroidaan sen toiminta sovelluksessa oikean mikrokont-rollerin avulla. Suunnittelussa hyödynnetään moderneja komponentteja ja kehitystyökaluja (IAR Embedded Workbench, Orcad 9.2, AVR-Studio, ATICE50, JTAG-ICE).

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Kurssi suoritetaan projekti-luonteisena työnä kahden hengen ryhmissä ja edistymistä seurataan raportointikokouksissa. Luentoja 20 h, suunnitteluharjoitus periodilla 1-3 120 h.

Esitietovaatimukset: Digitaalitekniikka I, Tietokonetekniikka ja Sulautetut järjestelmät. Lisäksi hyödyllisiä kursseja ovat Sulautettujen ohjelmistojen työ sekä Elektroniikkasuunnit-telun perusteet.

Oppimateriaali: Tehtävänanto, kompo-nenttien datalehdet, kehitystyökalujen käyt-töohjeet.

Suoritustavat: Hyväksytty suunnitteluhar-joitus

CSE 409

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521479S Ohjelmistoprojekti

Software Project

Laajuus: 7

Opetuskieli: Suomi/englanti, materiaali saatavilla englanniksi

Ajoitus:Kevät, periodit 4-6

Tavoite: Opintojakson tavoitteena on pe-rehdyttää opiskelija ohjelmistotuotantopro-sessin vaiheisiin ja projektityöskentelyyn. Aikaisemmilla opintojaksoilla opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön. Opiskelija saa koke-musta todellisen ohjelmiston toteuttamisesta ja testauksesta.

Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija kykenee suunnittelemaan, kehittämään ja testaamaan toimivia ohjelmis-toja tosielämän ongelmiin. Lisäksi opiskelija osaa dokumentoida työnsä ammattimaiseen tapaan.

Sisältö: Ohjelmistotuotantoprojektin vai-heet: vaatimusmäärittely, analyysi, suunnitte-lu, toteutus, testaus, (ylläpito). Projektityös-kentely, projektin perustaminen, projektin johto, työskentely sidosryhmien kanssa, projektidokumentaatio. Projektikohtaiset ohjelmiston toteutus tekniikat ja työkalut, ohjelmiston dokumentointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan 3-4 hengen ryhmissä. Tilaajatahoina on tyypilli-sesti eri yrityksiä ja yhteisöjä. Projektin ete-nemistä valvotaan katselmoinneissa, joissa projektiryhmät esittävät seminaarimuotoisesti työnsä edistyessä vaatimusmäärittelyn, pro-jektisuunnitelman, ohjelmiston teknisen suunnitelman, prototyypin demonstraation, testidokumentaation ja toimitettavan järjes-telmän demonstraation. Katselmointien lisäksi ryhmän työskentelyä koordinoidaan ohjaajan ja ryhmän välisissä ohjauspalavereis-sa. Työskentely-ympäristö ja työkalut mää-

räytyvät projektikohtaisesti. Kurssin osallistu-jamäärä on rajoitettu.

Esitietovaatimukset: 521457A Ohjelmis-totekniikka, 521453A Käyttöjärjestelmät, 521141P Ohjelmoinnin alkeet, 521142A Laiteläheinen ohjelmointi sekä projektikohtai-sesti vaadittavat esitiedot.

Oppimateriaali: Pressman, R. S. Software Engineering A Practitioner’s approach, 4the edition, Mc Graw-Hill, 1997; Phillips, D. The Software Project Manager’s Handbook, IEEE Computer Society, 2000; Monisteita (projektiohjeet);

Suoritustavat: Luentoja 10 h, suunnittelu-harjoitus periodilla 4-6 180 h.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä

Vastuuhenkilö: Juha Röning

521266S Distributed Systems

Hajautetut järjestelmät

ECTS credits: 6

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-5

Objective: The course provides introduc-tion to the key principles of distributed sys-tems and their application in major design paradigms of implementing distributed sys-tems.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the key principles of distributed systems, apply them in evaluating the major design paradigms used in implementing distributed systems, solve distributed systems related problems, and design and implement a small distributed system.

Contents: Architectures, processes, com-munication, naming, synchronization, con-sistency and replication, fault tolerance, security, distributed object-based systems, distributed file systems, distributed web-based systems, distributed coordination-based systems.

Mode of delivery: Face-to-face

CSE 410

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 30 h, exercises 26 h, project work 50 h, self-study 54 h. Project work is completed as group work.

Target group: M.Sc. students (computer science and engineering).

Study materials: Required literature: Andrew S. Tanenbaum and Maarten van Steen, Distributed Systems – Principles and Paradigms, Second Edition, Prentice Hall, 2007, ISBN 978-0132392273, 704 pages.

Assessment methods and criteria: The course uses continuous assessment so that there are 3 intermediate exams. Alternative-ly, the course can also be passed with a final exam. The course includes a mandatory project work.

Grading: Numerical scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Timo Ojala

521148S Ubiquitous Computing

Fundamentals

Jokapaikan tietotekniikan perusteet

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Objective: The course provides a research driven overview and hands on practical expe-rience of the wide range of topics included in the interdisciplinary field of ubiquitous com-puting.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to apply the knowledge and methods provided in the course in the design, implementation and evaluation of ubiquitous computing systems.

Contents: Ubiquitous computing systems, privacy, field studies, ethnography, interfac-es, location, context-aware computing, processing sequential sensor data.

Mode of delivery: Face-to-face

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 18 h, exercises 18 h, project

work 50 h, self-study 47 h. Exercises and project work are completed as group work.

Target group: M.Sc. students (computer science and engineering).

Study materials: Required literature: John Krumm (editor) Ubiquitous Computing Fundamentals, Chapman & Hall, 2010, ISBN 978-1-4200-9360-5, 328 pages; selected scientific publications.

Assessment methods and criteria: The course is passed with an ap-proved project work.

Grading: Numerical scale 1-5; zero stands for a fail

Person responsible: Timo Ojala

521260S Programmable web project

Ohjelmoitava web

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-6

Objective: The objective of the course is to supply the student with basic understanding of RESTful Web Services and related tech-nologies.

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, the student is able to design and implement different components of a RESTful Web Service including the Web client. The student becomes familiar with basic technologies to store data on the server, serialize data in the Web and to create Web based clients.

Contents: RESTful Web Services, serializa-tion languages (XML, JSON), data storage, HTML5 and AJAX.

Mode of delivery: web-based teaching and face-to-face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 4 h, guided laboratory work 10 h, the rest as self-study and group work. Each group implements programs and writes a report.

CSE 411

Target group: M.Sc. level students of Computer Science and Engineering; other students are accepted if there is space in the classes.

Prerequisites and co-requisites: Ele-mentary programming

Study materials: Will be announced at the first lecture

Assessment methods and criteria: This course unit utilizes continuous assessment. The students return each chapter of the project report separately and get from the teachers feedback to each chapter.

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Jukka Riekki

Other information: This course replaces the course “521260S Representing structured information”

521147S Mobile and Social Com-puting

Mobiili- ja sosiaalinen las-kenta

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-5

Objective: To give students an overview of the mobile social application domain, concep-tualize the fundamental aspects of this do-main, and provide practical experience in building such applications.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to implement mobile user interfaces, implement online social network applications, explain the fundamental concepts of context awareness and online communities.

Contents: Mobile interface design and implementation, mobile sensor acquisition, context awareness, social platforms, crowdsourcing, online communities, graph theory.

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises, and practical work. The course is passed with an approved practi-cal work. The implementation is fully Eng-lish.

Recommended optional programme components: No prior courses are re-quired.

Study materials: All necessary material will be provided by the instructor.

Assessment methods and criteria: The assessment is project-based. Students have to complete two group-based activities throughout the semester: build a mobile application (50%), build an online social application (50%). Passing criteria: both elements (mobile application, social applica-tion) must be completed, each receiving more than 50% of the available points.

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Vassilis Kostakos

521146S Research methods in Computer Science

Tietotekniikan tutki-musmenetelmät

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Objective: To give students an overview of the scientific approach and research methods in the discipline of Computer Science.

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the scientific method, create a research plan, design and conduct experimental studies for computer science, write in academic style, and give presentations.

Contents: Scientific method, research planning, statistics, research tools, research methods, studying humans, academic writ-ing, presentation skills

Mode of delivery: Face to face teaching

CSE 412

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises, and practical work. The course is passed with an approved practi-cal work. The implementation is fully Eng-lish.

Recommended optional programme components: No prior courses are re-quired.

Study materials: All necessary material will be provided by the instructor.

Assessment methods and criteria: The assessment is project-based. Students have to complete four individual activities throughout the semester: develop a research plan (20%), complete statistics tests (20%), generate graphs and figures (20%), conduct a mini experiment (40%). Passing criteria: all four elements (research plan, statistics tests, graphs and figures, mini experiment) must be completed, each receiving more than 50% of the available points.

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Vassilis Kostakos

521273S Biosignaalien käsittely

Biosignal processing

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luentokieli on suomi tai englanti. Laboratoriotyöt ohjataan suomeksi ja englanniksi. Tentin voi suorittaa myös englanninkielisesti.

Ajoitus: Syksy, periodit 2-3

Tavoite: Kurssi esittelee eräitä tyypillisiä biosignaaleja ja yleisimmät niihin sovellettavat signaalinkäsittelyn menetelmät. Luennoilla annetaan perustiedot menetelmistä sekä havainnollistetaan niitä monipuolisilla esimer-keillä. Luentojen rinnalla järjestettävissä ohjatuissa laboratoriotöissä sovelletaan luen-noilla opetettua tietoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee biosignaalien erityispiirteet ja tyypillisimmät niihin käytetyt tietokone-pohjaiset menetelmät. Opiskelija osaa ratkais-ta itse pieniä biosignaaleiden käsittelyssä

esiintyviä ongelmia liittyen signaalien esikäsit-telyyn, analyysiin ja päätöksentekoon.

Sisältö: Biosignaalit. Digitaalinen suodatus. Aika- ja taajuustason analyysi. Biosignaalien epästationaarisuus. Tapahtumien ilmaisu. Signaalien luonnehdinta.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 10 tuntia (5 kak-soistuntia) ja laboratoriotyöt 20 tuntia (10 kaksoistuntia), loput itsenäistä opiskelua, kirjallinen tentti.

Esitietovaatimukset: Tietotekniikan kou-lutusohjelman kandidaattivaiheen matemaat-tiset opinnot tai niitä vastaavat opinnot. Ohjelmointitaito. Perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä.

Oppimateriaali: Kurssi pohjautuu R.M Rangayyanin kirjaan “Biomedical Signal Ana-lysis, A Case-Study Approach”. 516 sivua. Lisäksi luentokalvot ja laboratoriotöiden materiaali.

Suoritustavat: Laboratoriotyöt ovat ohjattu tapahtuma ja assistentit tarkistavat, että kaikki annetut tehtävät tehdään onnistuneesti. Kurs-simateriaalin hallinta testataan kirjallisella tentillä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä suori-tusta.

Vastuuhenkilö: Tapio Seppänen

521497S Hahmontunnistus ja neuroverkot

Pattern recognition and neural networks

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luentokieli on suomi tai englanti. Ohjelmointiharjoitukset ja laskuhar-joitukst ohjataan suomeksi ja englanniksi. Tentin voi suorittaa myös englanninkielisesti.

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Kurssi keskittyy tekoälyn keskeisen osa-alueen, tilastollisen hahmontunnistuksen menetelmiin ja sovelluksiin. Kurssin suoritet-tuaan opiskelija hallitsee hahmontunnistuksen

CSE 413

taustateoriaa ja tuntee eräitä sovelluksissa käytettäviä algoritmisia ratkaisuja. Yksi käsi-teltävistä menetelmistä on neuroverkkotek-nologia.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa ratkaista hahmontunnistukseen liittyviä tilastollisia peruslaskuja sekä osaa suunnitella yksinkertaisia optimaalisia luokit-telijoita taustateoriasta ja arvioida niiden suorituskykyä. Opiskelija osaa selittää Bayesin päätösteorian perusteet ja osaa soveltaa sitä minimivirheluokittelijoiden ja minimikustan-nusluokittelijoiden johtamiseen. Opiskelija osaa soveltaa gradienttihaun periaatetta line-aarisen diskriminanttifunktion etsimiseen. Lisäksi hän osaa selittää eräiden yleisten neuroverkkojen rakenteita ja toimintaperiaat-teita.

Sisältö: Johdanto. Bayesin päätösteoria. Diskriminanttifunktiot. Parametrinen ja parametriton luokittelu. Piirteenvalinta. Luokittimen suunnittelu ja testaus. Esimerk-kiluokittimia. Neuroverkkoja, erityisesti Perceptron, SOM.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Johdatusluento, laskuharjoi-tukset 20 tuntia (10 kaksoistuntia), ohjel-mointiharjoitukset 16 tuntia (8 kaksoistun-tia), pakollinen ohjelmointityö, kirjallinen tentti.

Esitietovaatimukset: Tietotekniikan kou-lutusohjelman kandidaattivaiheen matemaat-tiset opinnot tai niitä vastaavat opinnot. Ohjelmointitaito.

Oppimateriaali: Duda RO, Hart PE, Stork DG, Pattern classification, John Wiley & Sons Inc., 2nd edition, 2001. Haykin S, Neural networks, MacMillan College Pub-lishing Company, 1994 (tai uudempi). Kurs-simoniste.

Suoritustavat: Ohjelmointiharjoitukset ovat ohjattu tapahtuma ja assistentit tarkista-vat että kaikki annetut tehtävät tehdään onnis-tuneesti. Pakollinen harjoitustyö ohjelmoi-daan itsenäisesti. Kurssimateriaalin hallinta testataan kirjallisella tentillä.

Arviointiasteikko: Numeerineb arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä suori-tusta.

Vastuuhenkilö: Tapio Seppänen

521280S DSP-laboratory Work

DSP-työt

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Periods 2-6 (from November to May)

Objective: The course concentrates on implementing basic algorithms and functions of digital signal processing using common modern programmable DSP processors.

Learning outcomes: After the course the student is able to use integrated design envi-ronments of digital signal processors for designing, implementing and testing signal processing algorithms.

Contents: Algorithm design, Sampling, quantization noise, signal generation, decima-tion and interpolation, FIR and IIR filter implementations, FFT implementations, DSP-assembly coding and optimization, Multi-rate signal processing, LMS adaptive filters implementations, CIC filtering.

Mode of delivery: Starting lectures and independent exercises

Learning activities and teaching meth-ods: The course is based on a starting lecture and exercises that are done using develop-ment boards of modern 32-bit digital signal processors, and the respective software development tools. The course is passed by accepted and documented exercises.

Target group: Students interested in signal processing, processor architectures, embed-ded systems programming.

Prerequisites and co-requisites: 521337A Digital filters, 521267A Computer Engineering, programming skills.

Recommended optional programme components: 521279S Signal prosessing system. This course provides complementary

CSE 414

information on the DSP-laboratory Work course

Study materials: Exercise instruction booklet, processor handbooks and develop-ment environment handbooks. All material is in English.

Assessment methods and criteria: The exercises will be passed or failed according to the functionality and overall quality.

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Miguel Bordallo López

521259S Digitaalinen vide-onkäsittely

Digital Video Processing

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi / englanti

Ajoitus: Syksy, periodit 2-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot digitaalisesta videonkäsittelystä painot-tuen erityisesti videon esitystapoihin ja koo-dausmenetelmiin sekä moniulotteisten signaa-lien näytteistykseen ja näytteistysnopeuden muunnoksiin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää keskeiset periaatteet digitaalisen videosignaalin muodostamisesta ja esitystavoista. Hän osaa analysoida videosig-naalin taajuusominaisuuksia ja moniulotteis-ten signaalien näytteistyksen vaikutuksia sekä kykenee spesifioimaan digitaalisia suodattimia videon näytteistystaajuuden muunnokseen. Hän osaa mallintaa videon sisältöä yksinker-taisia kaksi- ja kolmiulotteisia malleja hyödyn-tämällä ja osaa käyttää eräitä tunnettuja me-netelmiä videon liikkeen estimointiin. Opis-kelija pystyy kertomaan pääpiirteittäin videon koodauksessa hyödynnettävät tekniikat ja eräiden videonkoodausstandardien tärkeim-mät ominaisuudet. Hän osaa myös selittää yleisimmät menetelmät skaalatun videon koodaukseen ja virhesietoiseen videon koo-daukseen.

Sisältö: 1. Videon muodostus, 2. videosig-naalin Fourier-analyysi, 3. videon näytteistys, 4. videon näytteistystaajuuden muuntaminen, 5. videon mallinnus, 6. liikkeenestimointi, 7. videokoodauksen perusteet, 8. aaltomuotoon pohjautuva koodaus, 9. skaalautuva video-koodaus, 10. videokoodauksen standardit, 11. virheiden hallinta videonsiirrossa.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 24 h, laskuharjoi-tukset 10 h, harjoitustyö Matlab-ympäristössä 10 h, loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: 521467A Digitaali-nen kuvankäsittely, 521337A Digitaaliset suodattimet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 521466S Konenäkö, 521488S Multimediajär-jestelmät. Nämä opintojaksot tarjoavat täy-dentävää tietoa digitaalisen videon analyysista ja käsittelystä. Suositellaan suoritettavaksi ennen tai samanaikaisesti.

Oppimateriaali: Y. Wang, J. Ostermann, Y. Zhang: Video processing and communica-tions, Prentice-Hall, 2002, luvut 1-6, 8, 9, 11, 13 ja 14. Luento- ja harjoitusmateriaali.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä

Vastuuhenkilö: Janne Heikkilä

521466S Konenäkö

Machine Vision

Laajuus: 5

Opetuskieli: Suomi / englanti

Ajoitus: Kevät, periodit 5-6

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa syven-täviä tietoja konenäöstä ja sen soveltamisesta käytännön kuva-analyysiongelmiin. Kurssilla käydään läpi useita yleisimpiä konenäkömene-telmiä ja -algoritmeja sekä tutustutaan ku-vanmuodostuksen perusteisiin.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa hyödyntää yleisimpiä

CSE 415

konenäkömenetelmiä erilaisten ku-vaanalyysiongelmien ratkaisemiseen. Hän kykenee suorittamaan alueiden segmentointia ja hahmontunnistusta kuvista laskettavien väri-, tekstuuri- ja muotopiirteiden avulla. Hän osaa käyttää liiketietoa kuva-analyysissa sekä mallin sovitusta kuvien rekisteröinnissä ja objektien tunnistuksessa. Opiskelija osaa selittää geometrisen tietokonenäön keskeisten menetelmien periaatteet ja pystyy kalibroi-maan kameroita sekä hankkimaan 3D-mittaustietoa näkymästä mm. stereokuvan-tamisen avulla. Kurssin jälkeen opiskelija osaa auttavasti käyttää Matlab-ympäristöä ja sen tarjoamia työkaluja konenäkömenetelmien toteuttamiseen ja tulosten analysointiin.

Sisältö: 1. Johdanto, 2. kuvanmuodostus ja esitystavat 3. binäärikuvien analyysi, 4. hah-montunnistuksen perusteet, 5. väri ja varjos-tus, 6. tekstuuri, 7. sisältöpohjainen kuvien haku, 8. liike 2D-kuvasekvensseistä, 9. kuvan segmentointi, 10. sovittaminen 2D:ssä, 11. 3D-tiedon havaitseminen 2D-kuvista, 12. 3D-mallit ja niiden sovittaminen.

Järjestämistapa: Lähiopetus

Toteutustavat: Luennot 30 h, laskuharjoi-tukset 15 h, suunnitteluharjoituksia 10 h, loput itsenäistä opiskelua.

Esitietovaatimukset: 521467A Digitaali-nen kuvankäsittely.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 521497S Hahmontunnistus ja neuroverkot. Opintojakso tarjoaa täydentävää tietoa ko-nenäössä sovellettavasta hahmontunnistukses-ta ja luokittelusta. Suositellaan suoritettavaksi yhtä aikaa.

Oppimateriaali: Shapiro, L.G., Stockman, G.C.: Computer Vision, Prentice Hall, 2001. Luento- ja harjoitusmonisteet.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetulla harjoitustyöllä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä

Vastuuhenkilö: Janne Heikkilä

521281S Application Specific Signal Processors

Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 4-5

Objective: The course introduces the main types of processors used in digital signal processing. Practical skills are learned by processor construction exercises.

Learning outcomes: After completing the course the student can distinguish the main types of signal processors and design a couple of transport triggered architecture proces-sors. The student is able to assemble a signal processor out of basic entities and match the processor performance and the application requirements. The student applies the TTA codesign environment and Altera's FPGA tools to synthesize a system.

Contents: Examples of modern signal pro-cessing applications, main types of signal processors, parallel signal processing, transport triggered architectures, algorithm-architecture matching, TCE design environ-ment and Altera FPGA tools.

Mode of delivery: Lectures, independent work, group work

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures 12h (participation mandatory). Instructed labs 12h. Independent work 111h.

Target group: This is an advanced-level course intended for masters-level students and post-graduate students, especially to those who are specializing into signal pro-cessing.

Prerequisites and co-requisites: 521267A Computer engineering, 521337A digital filters, programming skills

Study materials: Handouts

Assessment methods and criteria: Par-ticipation in mandatory classes and approved project work.

CSE 416

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: Jani Boutellier

521489S Informaationkäsittelyn tutkimustyö

Research Work on Infor-mation Processing

Laajuus: 8

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Kurssin tavoite on käytännön harjoittelun kautta kehittää opiskelijan kykyä tehdä tutkimustyyppistä työtä osana aktiivista projektiryhmää. Tällaisen ammattitaidon merkitys korostuu yhä enemmän yliopistojen, tutkimuslaitosten ja korkean teknologian yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Työ kehittää oma-aloitteisuutta, luovuutta, teoriatiedon soveltamistaitoa, ohjelmointitai-toa ja ryhmätyötaitoa.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiske-lija osaa työskennellä aktiivisena, vastuullisena ja oma-aloitteisena projektiryhmän jäsenenä. Opiskelija osaa soveltaa alansa teoriatietoa luovasti käytännön tutkimusongelman ratkai-suun, pystyy toteuttamaan työssä tarvittavat menetelmät ohjelmointikielellä sekä osaa dokumentoida työnsä tulokset tieteellisen julkaisun muodossa.

Sisältö: Opintojaksossa tehdään informaati-onkäsittelyn alaan liittyvä pienimuotoinen tutkimustyö osana tutkimusryhmän toimin-taa. Aiheet valitaan käynnissä olevien tutki-mushankkeiden tarpeiden mukaisesti. Pääpai-no on informaationkäsittelyn menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa. Työhön kuuluu yleensä menetelmän toteuttaminen esimerkiksi Matlab-, C- tai Java-ympäristössä.

Järjestämistapa: Itsenäinen opiskelu.

Toteutustavat: Työ aloitetaan perehtymällä lyhyesti tutkimusryhmän tavoitteisiin ja toimintaan sekä sopimalla ohjaajan kanssa työn sisällön yksityiskohdat. Työn vaiheista-minen, käytännön toteutus ja ohjaus sovitaan ennen aloittamista. Tyypillisesti tehtävään

sisältyy teoriaan perehtyminen, ohjelmointi-vaihe, testausvaihe, dokumentointivaihe ja tulosten loppuesittely. Työaiheita voi hakea koko lukuvuoden ajan.

Esitietovaatimukset: Edellytyksenä kurs-sin suorittamiselle vaaditaan hyvä yleinen opintomenestys. Ohjelmointitekniikan kurs-sien menestyksekäs suorittaminen katsotaan eduksi. Lisäehtoja voidaan asettaa tehtäväkoh-taisesti.

Oppimateriaali: Sisältää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita tapauskohtaisesti.

Suoritustavat: Kurssion arviointi perustuu tutkimustyön raportointiin ja aiheesta pidet-tyyn esitelmään.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä.

Vastuuhenkilö: Timo Ojala

521279S Signaalinkäsittelyjärjes-telmät

Signal Processing Systems

Laajuus: 5

Opetuskieli: Luennoidaan suomeksi. Kurs-simateriaali on kirjoitettu englanniksi.

Ajoitus: Syksy, periodit 1-3

Tavoite: Kurssin tavoitteena on antaa syven-tävää tietoa signaalinkäsittelyjärjestelmistä liittyen yleisimpiin niissä käytettäviin algo-ritmeihin, toteutusrakenteisiin ja suunnittelu-työkaluihin.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää signaalinkäsittelyn toteutusten ohjelmisto- ja laitteistohaasteet sekä suunnitteluratkaisujen roolit. Hän osaa muuttaa liukulukuaritmetiikalle suunnitellun digitaalisen suodattimen kiintolukutoteutuk-seksi ja optimoida sananpituudet vaatimusten mukaisen käyttäytymisen saavuttamiseksi. Lisäksi opiskelija kykenee selittämään tär-keimmät algoritmien toteutusrakenteet ja pystyy tunnistamaan niiden käyttökohteet. Kurssin jälkeen opiskelija osaa auttavasti mallintaa Matlab- ja Simulink-ohjelmistoilla kiinteän pisteen signaalinkäsittelyä soveltavia

CSE 417

ratkaisuita ja tulkitsemaan niiden antamia tuloksia.

Sisältö: Binääri- ja liukulukuaritmetiikka, DSP- ohjelmointimallit ja yhteissuunnittelu, digitaaliset signaaliprosessorit, algoritmit ja toteutukset (FFT, CORDIC ja DCT), monen näytteistystaajuuden signaalinkäsittely, po-lyphase-suodattimet, suodatinpankit, adaptii-viset algoritmit ja sovellukset. Harjoitustöissä käytettävät ohjelmointityökalut ovat Matlab ja Simulink.

Järjestämistapa: Luento-opetus, itsenäinen työskentely, ryhmätyöskentely

Toteutustavat: Luennot (30 h) ja suunnit-teluharjoitukset (6*12h), loput itsenäistä opiskelua (33 h).

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu DI-tutkinnon loppuvaiheessa oleville opiskelijoil-le, erityisesti signaalinkäsittelyyn erikoistuvil-le.

Esitietovaatimukset: 521337A Digitaaliset suodattimet, 521267A Tietokonetekniikka

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitustyö-materiaali. Materiaali on kirjoitettu englan-niksi.

Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan loppukokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5; nolla merkitsee hylättyä

Vastuuhenkilö: Jari Hannuksela

521493S Computer Graphics

Tietokonegrafiikka

ECTS credits: 7

Language of instruction: English

Timing: Spring, periods 5-6

Objective: The objective of the course is to supply the student with basic understanding of computer graphics, algorithms and applica-tions

Learning outcomes: Upon completing the required coursework, student is able to specify and design 2D graphics algorithms including: line and circle drawing, polygon

filling and clipping, and 3D computer graphics algorithms including transfor-mations, viewing, hidden surface removal, shading, texture mapping and hierarchical modeling. Moreover, student is able to explain the relationship between the 2D and 3D versions of such algorithms, and also has the necessary basic skills to use these basic algorithms available in OpenGL.

Contents: The history and evolution of computer graphics; 2D graphics including: line and circle drawing, polygon filling, clipping, and 3D computer graphics algo-rithms including viewing transformations, shading, texture mapping and hierarchical modeling; graphics API (OpenGL) for im-plementation.

Mode of delivery: Face to face teaching

Learning activities and teaching methods: Lectures (40 hours) and self-study (50 h). In addition student will independently solve programming assignments (100 hours).

Prerequisites and co-requisites: Pro-gramming skills using C++; basic data struc-tures; simple linear algebra. Additionally recommended prerequisite is the completion of the following course prior to enrolling for course unit: 521267A Computer Engineer-ing.

Study materials: 1) Textbook: Edward Angel: Interactive Computer Graphics, 5th, Addison-Wesley 2008; 2) Reference: Peter Shirley, Michael Ashikhmin, Michael Glei-cher, et al. : Fundamentals of Computer Graphics, second edition, AK Peters, Ltd. 2005; 3) Lecture notes (in English); 4) Mate-rials in the internet: OpenGL Programming Guide or ‘The Red Book’: http://unreal.srk.fer.hr/theredbook/. OpenGL Video Tutorial: http://www.videotutorialsrock.com/opengl_tutorial/what_is_opengl/text.php

Assessment methods and criteria: The assessment of the course is based on the exam (50%) and returned course work (50%).

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

CSE 418

Person responsible: Guoying Zhao, Jie Chen, Jukka Holappa

521264S Human-Computer In-teraction Techniques

Ihminen-kone-

vuorovaikutustekniikat

ECTS credits: 5

Language of instruction: English

Timing: Autumn, periods 2-3

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to explain the HCI fundamentals, explain evaluation and proto-typing techniques, explain how HCI can be incorporated in the software development process.

Contents: Human and computer fundamen-tals, design and prototyping, evaluation techniques, data collection and analysis.

Mode of delivery: Face to face teaching.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises, and practical work. The course is passed with an approved practi-cal work. The implementation is fully Eng-lish.

Target group: -

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: -

Study materials: All necessary material will be provided by the instructor.

Assessment methods and criteria: The assessment is project-based. Students have to complete three group-based activities throughout the semester: design & prototyp-ing (40%), conduct an evaluation (40%), and complete a report of the activities (20%). Passing criteria: all 3 elements (designs, evaluation, report) must be completed, each receiving more than 50% of the available points.

Grading: The course unit utilizes a numeri-cal grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

Person responsible: -

521152S Applied Computing Pro-ject II

Soveltavan tietotekniikan projekti II

ECTS credits: 10

Language of instruction: English

Timing: Periods 1-6

Learning outcomes: Upon completing the course the student is able to complete a full cycle of interactive systems development, including requirements elicitation, system design, prototyping, testing, and evaluation. In this work, the student is able apply skills obtained in other courses.

Contents: Project work.

Mode of delivery: Face to face teaching, project work as collaborative team work.

Learning activities and teaching meth-ods: Practical work in project teams. The course is passed with an approved project work. The implementation is fully English.

Target group: M.Sc. students.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme components: No prior courses are re-quired.

Recommended reading: Dix, Finlay, Abowd & Beale: Human-Computer Interac-tion ( http://www.hcibook.com); Rogers, Sharp & Preece: Interaction Design: Beyond Human-Computer Interaction (http://www.id-book.com).

Assessment methods and criteria: The course uses continuous assessment so that the project work is assessed in stages: design (20% of total grade), implementation (40%), evaluation (20%), and final report (20%). Passing criteria: all stages (design, implemen-tation, evaluation, report) must be complet-ed with an approved grade.

Grading: The course utilizes a numerical grading scale 1-5. In the numerical scale zero stands for a fail.

CSE 419

Person responsible: Vassilis Kostakos, Timo Ojala.

521149S Special Course in In-formation Technology

Tietotekniikan erikoiskurssi

ECTS credits: 5–8

Language of instruction: English; Finnish when only Finnish-speaking students

Timing: Periods 1-6

Objective: Depending on each year's topic, the course gives either an overview or deep-ens knowledge of timely topics on infor-mation technology.

Learning outcomes: The learning out-comes are defined based on the course topic.

Contents: Varies yearly.

Mode of delivery: Face-to-face teaching, also web-based teaching can be used.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises, design exercise, project work and seminars depending on the topic of the year. The implementation of the course will be informed separately. The course can be given several times with differ-ent contents during the academic year and it can be included into the degree several times.

Target group: M.Sc. level students of Computer Science and Engineering; other students are accepted if there is space in the classes.

Prerequisites and co-requisites: Will be defined based on the contents

Recommended optional programme components: No

Study materials: Will be announced at the first lecture

Assessment methods and criteria: De-pends on the working methods.

Grading: Numerical grading scale 1-5; zero stands for a fail.

Person responsible: CSE dept. professors

521400S CSE Master’s Thesis Seminar

Tietotekniikan diplomityöseminaari

ECTS credits: 1

Language of instruction: English/Finnish

Timing: Periods 1-6

Learning outcomes: After completing the course the student can prepare a presentation of predetermined length of her/his thesis and have experience on presenting the topic. In addition, she/he has experience on evaluating other students' presentations and has a gen-eral view of completed master’s theses.

Contents: The content is determined by the master’s theses topics and other current research topics.

Mode of delivery: Seminar presentations.

Learning activities and teaching meth-ods: Face-to-face about 4 hours and inde-pendent work about 23 hours.

The student is required to participate in at least 4 seminars. In one of those, the student has to give an oral presentation of his/her diploma work. Presentations are given in English, and their length is approximately 30 minutes. Seminars are given during the whole year when necessary. The presentation is prepared independently and the amount of work is case-specific.

Target group: Second year M.Sc. students of the CSE degree programme.

Study materials: Instructions for preparing a master’s thesis document in the CSE degree programme.

Assessment methods and criteria: The student is required to participate in at least 4 seminars. In one of those, the student has to give an oral presentation of his/her diploma work. Presentations are given in English. Seminars are given during the whole year when necessary .

Grading: The course uses verbal scale pass / fail.

Person responsible: Janne Heikkilä

CSE 420

521013A Syventävä harjoittelu

Advanced Practical Training

Laajuus: 3

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Periodit 1-6

Tavoite: Opiskelija voi suorittaa harjoitte-lunsa mm. alan yritysten ja laitosten tutki-mus-, kehitys- ja käyttölaboratorioissa. Pe-rusvaatimuksena on, että harjoittelu on suori-tettava työpaikassa, jossa harjoittelua ohjaa insinööritutkinnon tai muun sopivan korkea-koulututkinnon suorittanut henkilö. Käytän-nöllisen harjoittelun päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija loppu-tutkinnon suoritettuaan tulee työskentele-mään, ja tukea ja edistää teoreettista opiske-lua. Samoin harjoittelun tulee tutustuttaa harjoittelija yritystoiminnan sosiaalisiin seik-koihin ja työturvallisuuteen sekä antaa riittävä kuva erilaisten töiden suorittamisen teknisistä yksityiskohdista. Lisäksi harjoittelun tulee antaa yleiskuva yrityksen ja sen tuotannon teknisestä ja taloudellisesta organisoinnista, hallinnosta ja työnjohdosta. Opiskelijan tulee harjoittelu-paikassaan valppaasti seurata kaikkea työelämään ja yritystoimintaan liitty-vää sekä kehittää ammattitaitoaan. Harjoitte-lun aikana opiskelija voi solmia yrityksiin kontakteja, joilla on merkitystä sekä diplomi-työn valinnan että lopullisen työelämään siirtymisen kannalta. Harjoitteleminen ulko-mailla on suositeltavaa mm. kielitaidon ko-hentamisen ja kansainvälisen kokemuksen hankkimisen takia.

Osaamistavoitteet: Syventävän työharjoit-telun jälkeen opiskelija osaa kertoa yhdestä mahdollisesta tulevaisuuden työpaikastaan tai toisenlaisesta työtehtävästä jo tutussa työym-päristössä. Opiskelija osaa tunnistaa työympä-ristön ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa teoreettista tietoa käytännön tehtävissä. Opiskelija tunnistaa diplomi-insinöörin tehtäviä työpaikaltaan.

Sisältö: Perehtyminen erikoistumisalueen työtehtäviin, vastuullinen toiminta valitussa työyhteisössä, raportointi.

Järjestämistapa: Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat har-joittelupaikkansa itse.

Suoritustavat: Vähintään 2 kuukautta kestävästä diplomi-insinöörivaiheen harjoitte-lusta vaaditaan harjoittelukirja, josta on saata-va hyväksyttävä arvosana. Harjoittelukirjan tarkempi laadintaohje on osaston verk-kosivuilla sekä ilmoitustaululla.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Jukka Kontinen

Työssä oppimista: Kyllä

521014S Erikoistumisharjoittelu

Expert Training

Laajuus: 1-5

Opetuskieli: Suomi / Englanti

Ajoitus: Periodit 1-6

Osaamistavoitteet: Erikoistumisharjoitte-lun jälkeen opiskelija tuntee yksityiskohtaises-ti erikoistumisalueen työtehtäviä ja osaa soveltaa oppimiansa tietoja ja taitoja haastavis-sa käytännön työtehtävissä.

Sisältö: Perehtyminen erikoistumisalueen työtehtäviin, vastuulliset ja syvällistä aihealu-een osaamista edellyttävät tehtävät työyhtei-sössä, raportointi.

Järjestämistapa: Itsenäinen toteutus.

Toteutustavat: Opiskelijat hankkivat har-joittelupaikkansa itse.

Suoritustavat: Harjoittelusta laaditaan raportti, jossa kuvataan työtehtävät sekä harjoittelun aikana erikoistumisalueen alalta kertyneet tiedot ja taidot. Raportti toimite-taan opintotoimistoon; siihen liitetään työto-distukset (oikeaksitodistetut kopiot), joista selviää työn kesto, koko-/osa-aikaisuus sekä työtehtävät. Harjoittelua myönnetään 1.5 op / työvuosi; minimissään 1 op ja enintään 5 op.

Arviointiasteikko: Hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: Koulutusohjelmavastaava

Työssä oppimista: Kyllä

TUTA 421

TUTA 422

8. Tuotantotalouden osasto

Osoite: Linnanmaa, PL 4610, 90014 OULUN YLIOPISTO Linnanmaa, Erkki-Koiso-Kanttilan katu (R-ovi) Puhelin. +358 294 48 0000, Fax +358 8 553 2904. Kotisivut: Tuotantotalouden osasto www.oulu.fi/tuotantotalous Kotisivu: Teknillinen tiedekunta www.oulu.fi/ttk Toimisto: Teknillisen tiedekunnan opintohallinnon palvelupiste TTK1 (huoneet YT103 ja YT109). Palvelupisteen asiointiaika on klo 9:00 - 14:00.

8.1. Tuotantotalouden osasto

ja koulutusohjelma

Tuotantotalouden osasto koostuu teollisuusta-louden, työtieteen ja laatu- ja projektijohtamisen yksiköistä. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan liittyvissä asioissa ota yhteyttä tuotantotalouden koulutusohjelmavastaavaan ja tuotantotalouden opetukseen ja opintohallintoon liittyvissä asioissa teknillisen tiedekunnan opintohallinnon palvelu-pisteeseen TTK1 tai tuotantotalouden koulutus-ohjelman opintoneuvojaan.

Tuotantotalouden osaston toiminta-ajatuksena on kouluttaa Suomen, erityisesti Pohjois-Suomen, elinkeinoelämälle ja sen sidos-ryhmille tekniikkaan ja teollisuusyritysten toi-mintoihin perehtyneitä diplomi-insinöörejä. Osastolla tehtävän tutkimuksen tavoite on tuot-taa mainituille kohderyhmille kansainvälisesti arvokasta tutkimusta.

8.2. Tuotantotalouden

osaston henkilökunta

Henkilökuntaluettelo ja yhteystiedot löytyvät osaston kotisivuilta www.oulu.fi/tuotantotalous.

Osaston kaikilla henkilöillä on sähköpos-tiosoite etunimi.sukunimi(at)oulu.fi.

Osastonjohtaja:

KUJALA, Jaakko, TkT

Koulutusohjelman johtaja:

KROPSU-VEHKAPERÄ, Hanna, TkT

Koulutusohjelmatoimikunta

Tuotantotalouden osastolla toimii koulutusoh-jelmatoimikunta, jonka tehtävänä on koulutuk-sen pitkäjänteinen kehittäminen ja kokonaisuu-den hallinta. Säännöllisesti kokoontuvassa koulu-tusohjelmatoimikunnassa on opiskelija- ja henkilökuntajäseniä. Koulutusohjelmatoimikun-nan kokoonpano on osaston sivuilla www.oulu.fi/tuotantotalous.

Toimisto:

Teknillisen tiedekunnan opintohallinnon palve-lupiste TTK1 huoneet YT101 (esim. suoritusre-kisteriotteet) ja YT109 (esim. opintojaksoihin ja valmistumiseen liittyvät asiat).

Opintoneuvoja:

VIERI, Eija, TkL

Kv-koordinaattori:

LAKKALA, Paulus, tekn.yo. Opiskelijavaihtoon liittyvät asiat (paulus.lakkala(at)oulu.fi).

8.3. Koulutusohjelmakohtaisi

a ohjeita

Informaatio

Tuotantotalouden osaston ja koulutusohjelman ilmoitustaulu on Tekniikankadulla. Opetukseen ja opintojaksoihin liittyvä informaatio löytyy WebOodista (weboodi.oulu.fi/oodi). Lisäksi tietoa on saatavilla tuotantotalouden osaston kotisivuilla.

TUTA 423

Muiden tekniikan osastojen ja tiedekuntien koulutusohjelmien tarjoamista opintojaksoista löytyy tietoa WebOodista.

Kirjasto

Tuotantotalouden koulutusohjelmaa varten tilatut kirjat, kurssikirjat ja kausijulkaisut löyty-vät pääasiassa tiedekirjastoista Tellus ja Luna. Kirjoja ja kausijulkaisuja kannattaa hakea myös tiedekirjasto Pegasuksessa. Tiedekirjastojen tiedot löytyvät opinto-oppaan teknillisen tiede-kunnan esittelyosiosta.

Tentit ja niihin ilmoittautuminen

Pidetyistä opintojaksoista järjestetään vähintään kolme tenttiä silloin, kun sen suorittamiseen liittyy tentti. Tuotantotalouden yleinen tentti-päivä on keskiviikko klo 14:00 – 18:00. Tenttei-hin tulee ilmoittautua WebOodin kautta viimeis-tään tenttipäivää edeltävänä maanantaina.

Opintoneuvonta

Tuotantotalouden koulutusohjelman opintoneu-voja opastaa opiskelijoita opiskelua, opetusta ja koulutusohjelmaa koskevissa kysymyksissä.

Pienryhmäohjaajat ja omaopettajat perehdyt-tävät opiskelijoita 1. vuosikurssin aikana yliopis-ton opiskelukäytäntöihin. Myös omaopettajat ja opintojaksojen opettajat vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin.

Muiden osastojen ja tiedekuntien opinnot

Tuotantotalouden koulutusohjelman opetus-suunnitelmaan sisältyy opintojaksoja muilta osastoilta ja muista tiedekunnista. Ko. opintojak-sojen kuvaukset ja aikataulut on esitetty kunkin tiedekunnan opinto-oppaassa sekä WebOodissa.

Opetusperiodit

Opetusta järjestetään opetusperiodien aikana. Lukuvuoden 2013 - 2014 opetusperiodit ovat: Syyslukukausi I 2.9. - 4.10. II 7.10. - 8.11.

III 11.11. - 13.12. Kevätlukausi IV 13.1. - 14.2. V 17.2. - 28.3. VI 31.3. - 9.5. Lukuvuoden 2014 - 2015 opetusperiodit ovat Syyslukukausi I 1.9. - 3.10. II 6.10. - 7.11. III 10.11. - 12.12. Kevätlukukausi IV 12.1. - 13.2. V 16.2. - 27.3. VI 30.3. - 8.5.

Tutkinnon suorittaminen

Tutkintojen (tekniikan kandidaatti ja DI) suorit-tamisen käytännön toimiin liittyviä ohjeita löytyy opinto-oppaan kohdassa 2.6, osaston kotisivuilta, teknillisen tiedekunnan kotisivuilta, TTK:n opintohallinnon palvelupisteestä TTK1 ja opin-toneuvojalta.

Tutkintotodistuksen saamiseksi jokaisen opis-kelijan tulee hyväksyttää omat tutkintoon sisälly-tettävät opinnot ja anoa tutkintotodistusta.

8.4. Tuotantotalouden koulu-

tusohjelma

8.4.1. Ammatillinen tehtäväalue

Tuotantotalous on diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävä koulutusohjelma. Tuotantotaloudessa yhdistyvät tekninen osaaminen, taloustieteen menetelmien hallinta sekä ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä. Koulutusohjelmassa opitaan tutkimaan ja kehittämään ilmiöitä näistä kolmesta näkökulmasta.

Opinnot on suunniteltu viiden vuoden koko-naisuudeksi sisältäen tekniikan kandidaatin-tutkinnon ja diplomi-insinöörin tutkinnon. Tuotantotalouden omilla teemoilla pyritään tehokkuuden, tuotteiden ja toiminnan laadun sekä työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen ottaen samalla huomioon kestävän kehityksen hyvät periaatteet.

Koulutusohjelmassa opiskelija voi valita itse-ään kiinnostavat painotukset. Valittavana on

TUTA 424

tuotannollinen toiminta, tuotekehityksen johta-minen, laatu- ja projektijohtaminen sekä käytet-tävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta. Tuotanto-talouden opiskelija voi valita tekniikan alan Oulun yliopiston tarjonnasta tai muista yliopis-toista Suomessa ja ulkomailla.

Ulkomaanjakso opinnoissa on suositeltava ta-pa monipuolistaa opiskelua ja lisätä kansainvälisiä valmiuksia. Yhteistyöyliopistoja on Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.

Lopullinen erikoistuminen tapahtuu diplomi-työvaiheessa. Diplomityö on noin puolen vuoden itsenäinen projekti, joka pääsääntöisesti tehdään yhteistyössä yliopiston ulkopuolisten tahojen, kuten teollisuusyritysten, suunnittelutoimisto-jen, asiantuntijapalveluyritysten tai julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

8.4.2. Opetussuunnitelma vuosina 2013 ja 2014 aloittaville

Tämä opetussuunnitelma koskee vuosina 2013 ja 2014 aloittavien opiskelijoiden koko opintouraa. Mikäli myöhemmin päätetään tehdä muutoksia myös näinä vuosina aloittaneiden opetussuunni-telmaan, siitä ilmoitetaan opiskelijoille erikseen.

Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoista. Kandidaatintutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, opintosuunnalle valmistavista opinnoista eli tekniikan opinnoista, valinnaisista opinnoista sekä kandidaatintyöstä ja siihen liitty-vistä opinnoista.

Kandidaatintutkinto on suunniteltu suoritet-tavaksi kolmen lukuvuoden kuluessa. Kandidaa-tintyön suorittamisesta saa lisäohjeita osaston opintoneuvojalta ja omaopettajilta.

Diplomi-insinöörivaiheessa suoritetaan opin-tosuunnan moduulit, täydentävä moduuli eli tekniikan opinnot sekä erikoismoduuli eli valin-naiset opinnot ja diplomityö.

Kieliopintojen määrä tutkinnossa on rajoitet-tu siten, että kandidaatin ja diplomi-

insinööritutkinnot yhteensä voivat sisältää kor-keintaan 18 op kieliä. Tähän ei sisällytetä suomen kielen opintoja.

8.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2013 aloittaneille

Vuonna 2012 opintonsa aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2012 - 2013 tai opin-to-opasta 2013 - 2015. Vuonna 2011 aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2011 - 2012. Vuonna 2010 aloittaneet opiskelijat nou-dattavat opinto-opasta 2010 - 2011. Vuosina 2005 - 2009 aloittaneet opiskelijat noudattavat opinto-opasta 2008 - 2010. Opinto-oppaat ovat saatavilla teknillisen tiedekunnan kotisivuilta www.oulu.fi/ttk/opinto-oppaat.

Opiskelija voi anoa tuotantotalouden koulu-tusohjelmatoimikunnalta henkilökohtaisen opin-tosuunnitelman hyväksymistä, joka poikkeaa hänen oman aloittamisvuotensa opintosuunni-telmasta.

Edellä mainitun lisäksi opiskelijan tulee ottaa huomioon mahdolliset opintojaksokohtaiset muutokset, joita opetusohjelmaan on mahdolli-sesti tullut.

8.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille

Insinööritutkinnon suorittaneiden opetussuunni-telma vaihtelee insinööriopintojen koulutusalan mukaan. Insinööriopintojen osalta sovelletaan koulutusohjelmien yleistä hyväksilukukäytäntöä. Anomus insinööritutkinnon perusteella hyväksi-luettavien opintojaksojen sisällyttämisestä tutkin-toon on esitettävä tuotantotalouden koulutusoh-jelmatoimikunnalle.

TUTA 425

8.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö

Tuotantotalouden koulutusohjelma rakentuu tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin opinnoista seuraavan kaavion mukaisesti.

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta

Diplomityö 30 op

Täydentävät moduulit 20 op Ks. DI-vaiheen tekniikan opinnot

Erikoismoduuli 10 op

Opintosuuntien moduulit 60 op

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta

Kandidaatintyö ja siihen liittyviä opintoja 10 op Valinnaiset opinnot 10 op

Opintosuunnille valmistavat moduulit 40 op Ks. Kandidaattivaiheen tekniikan opinnot

Perus- ja aineopinnot 120 op

Opintojen kokonaislaajuudeksi on kaikissa valintatilanteissa tultava vähintään 300 opintopistettä, mistä kandidaattivaiheen osuus 180 opintopistettä ja diplomi-insinöörivaiheen osuus on 120 opintopistettä.

TUTA 426

TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OPINTOPISTETTÄ, 3 LUKUVUOTTA

Tuotantotalouden kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, koulutusohjelman tekniikan opinnoista, valinnaisista opinnoista ja kandidaatin työstä.

Tuotantotalouden tekniikan kandi-daatin tutkinnon osaamistavoitteet

Tuotantotalouden tekniikan kandidaatti osaa itsenäisesti analysoida ja esittää ratkaisuvaihtoeh-toja koskien organisaatioiden käytännöllisiä tuotantotaloudellisia haasteita. Valmistunut osaa tehdä perusteltuja ja analyyttisiä kehitysehdotuk-sia ja ratkaisumalleja tehokkuuden, tuotteiden ja toiminnan laadun sekä työhyvinvoinnin paranta-miseksi huomioiden kestävän kehityksen periaat-teet. Lisäksi valmistunut osaa soveltaa taloustie-teen menetelmiä, teknistä osaamista ja keskei-simpiä käyttäytymisen teorioita ratkaistessaan organisaatioiden tuotantotaloudellisia ongelmia.

Koulutusohjelmasta valmistunut osaa käyttää alan viimeisintä tutkimustietoa kehittämistyössä. Lisäksi valmistunut osaa viestiä ja toimia vuoro-vaikutustilanteissa sekä suomen kielellä että vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Perusopinnot

Perusopinnot sisältävät koulutusohjelman pakol-liset matematiikan, fysiikan ja ohjelmoinnin opinnot. Perusopintoihin kuuluu myös tuotanto-talouden ja taloustieteen perusopintojaksoja sekä kaikille pakolliset kielten opinnot.

Tuotantotalouden aineopinnot

Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot sisältävät opiskelijoille pakollisia tuotantotalouden opinto-ja sekä harjoittelun.

Tuotantotalouden koulutusohjel-man tekniikan opinnot

Tuotantotalouden opiskelija voi suorittaa teknii-kan opintonsa Oulun yliopistossa opetettavilta

tekniikan aloilta. Tekniikan opinnot tai opintoja voi suorittaa jossakin muussa tekniikan yliopis-tossa Suomessa tai ulkomailla. Tekniikan opinnot sisältävät kaksi noin 20 opintopisteen moduulia, yhteensä vähintään 40 op.

Kielten opinnot

Tuotantotalouden koulutusohjelman tutkinto-vaatimuksiin kuuluu kaikille pakollisina kielten opintoina 6 opintopistettä yhtä vierasta kieltä ja toisen kotimaisen kielen opinnot. Vieraan kielen opinnoista 2 op hyväksiluetaan ylioppilaskirjoi-tusten pitkän kielen arvosanalla L tai E.

Valinnaiset opinnot

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa noin 10 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon alaraja 180 op tulee täyteen. Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopin-totasoisia. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää kielten opintoja seuraavan rajauksen mukaisesti: Kieliopintojen määrä tutkinnossa on rajoitettu siten, että kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnot yhteensä voivat sisältää kor-keintaan 18 op kieliä. Tähän ei sisällytetä suomen kielen opintoja.

Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään tutkintoon vain yhden kerran. Opiskelijan on otettava tämä huomioon suunnitellessaan eri moduulien, vapaasti valittavien opintojen ja mahdollisesti vaihdossa suoritettavien opintojen sisältöjä.

Harjoittelu

Alempaan perustutkintoon sisältyy 3 opintopis-teen laajuinen asiantuntijuutta kehittävä harjoit-telu. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäris-töön, perinteisiin, kieleen, erilaisiin ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin.

Harjoittelun hyväksymisen edellytyksenä on, että opiskelija laatii harjoittelutyöpaikastaan kirjallisen raportin, jonka liitteeksi tulee kopio työtodistuksesta. Harjoitteluraportin kirjoitta-minen on integroitu opintojaksoon 900061A Tuotantotalouden tieteellinen viestintä.

Harjoitteluraportin voi kirjoittaa myös aktii-visesta osallistumisesta kiltatoimintaan ja/tai

TUTA 427

ylioppilaskuntatoimintaan opinto-oppaan luvussa 2 esitetyllä tavalla.

Kandidaatintyö

Kandidaatintyön laajuus on 8 op. Kandidaatin-työn suorittamisen edellytyksenä on osallistumi-nen kandidaatinseminaariin. Tarkemmat ohjeet

kandidaatintyön suorittamiseksi löytyvät osaston kotisivuilta www.oulu.fi/tuotantotalous.

TUTA 428

8.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuosina 2013 ja 2014 aloittaville

PERUS - JA AINEOPINNOT 120 op

Perusopinnot

Laajuus op

Periodi Suosit. vsk.

555212P Opiskelu ja sen suunnittelu1 1,0 1-3 I 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 1-6 III 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 1-3 I 031011P Matematiikan peruskurssi II 6,0 4-6 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 4-6 I 031019P Matriisialgebra 3,5 1-3 I 031021P Tilastomatematiikka 5,0 4-6 II 900062P Tuotantotalouden suullinen viestintä 2,0 1-3 III 902011P Tekniikan englanti 32 6,0 1-6 I,II 903012P Tekniikan saksa 32 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 3,0 1-3 I 761101P Perusmekaniikka 4,0 1-3 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 4 I 761104P Yleinen aaltoliikeoppi 3,0 5 I 901008P Toinen kotimainen kieli Ruotsi 2,0 1-3 II Toinen kotimainen kieli Suomi 811122P Johdatus ohjelmointiin3 5,0 1-3 I 521141P Ohjelmoinnin alkeet 3 5,0 1-3 I 721412P Tuote- ja markkinastrategiat 5,0 A II 721172P Johdon laskentatoimi 5,0 C I 721210P Liike-elämän kansantaloustiede 5,0 A II 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet 3,0 5-6 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 4,5 1-4 I 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 2-3 I 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 4 I Yhteensä 81,0

1 Opintojaksoon kuuluu yhteisiä informaatiotilaisuuksia lukukauden alussa sekä pienryhmä- ja oma-opettajaohjausta. 2 Opiskelija valitsee pakollisena sen kielen, josta hänellä on lukion pitkän oppimäärän tiedot. 3 Opiskelija voi valita, kumman opintojakson hän suorittaa. Opintojakso 521141P Ohjelmoinnin alkeet on pakollinen sähkö- ja tietotekniikkaa tekniikan opintoina suorittaville.

TUTA 429

Tuotantotalouden aineopinnot

Laajuus op

Periodi Suosit. vsk.

555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1-3 II 555281A Laadun peruskurssi 5,0 4-5 II 555282A Projektinhallinta 4,0 5-6 III 555261A Työpsykologian peruskurssi 3,0 3-4 II 555262A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 3,0 3-4 II 555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1-3 I 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 1-3 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 3-4 II 555224A Tuotannon ja logistiikan menetelmät 4,0 1-3 III 721704A Business Logistics 5,0 B III 555210A Harjoittelu 3,0 1-3 II 555284A Case-kurssi 2,0 1-3 III Yhteensä 39,0

OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVAT MODUULIT 40 OP

Tuotantotalouden koulutusohjelman opintosuunnille valmistavat moduulit ovat tekniikan opintoja. Tekniikan opintoihin kuuluvat pakolliset opinnot (noin 20 op) ja valinnaiset opinnot siten, että teknii-kan opinnot kandidaatin tutkinnossa ovat yhteensä vähintään 40 op. Tässä opinto-oppaassa on esitetty tuotantotalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmat kone-, rakentamis-, prosessi-, ympäristö-, sähkö- ja tietotekniikan opinnoille. Opiskelija voi suorittaa tekniikan opintoja myös muussa yliopistos-sa Suomessa tai ulkomailla. Tällöin opintosuunnitelma on esitettävä hyväksyttäväksi tuotantotalouden koulutusohjelmatoimikunnassa.

Konetekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op

Periodi Suosit. vsk.

461016A Statiikka 5,0 1-3 II 463052A Valmistustekniikka 5,0 4-5 II 461018A Dynamiikka 4,0 4-6 II 461010A Lujuusoppi I 7,0 4-6 II Yhteensä 21,0

Konetekniikan valinnaiset opinnot

Opiskelijan tulee suunnitella valinnaiset opinnot siten, että ne tukevat pakollisten opintojen suoritta-mista ja/tai syventävät niissä hankittua osaamista sekä valmistavat häntä hänen valitsemansa DI-vaiheen konetekniikan opintosuunnan opintokokonaisuutta varten. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 461011A Lujuusoppi II 7,0 1-3 III 464055A Koneensuunnittelu I 8,0 1-6 III 464051A Koneenpiirustus 3,5 1-3 II 463053A Tuotantotekniikka I 3,5 4-6 II 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 1-3 III 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 4-6 III

TUTA 430

461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1,2 III 462021A Koneautomaatio I 5,0 4-6 III 465077A Hitsaustekniikka 3,5 1 III 464056A Koneensuunnittelu II 6,0 1-6 III 464061A Luovan työn tekniikka 3 1 III 465071A Metalliopin perusteet 3,5 4-5 II 465095A Metallien muovaus 3,5 6 II 463058A Valimotekniikka 3,5 2-3 III 464052A CAD 3,5 4-5 II 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 6 III Yhteensä vähintään 19,0

Rakentamistekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op

Periodi Suosit. vsk.

461016A Statiikka 5,0 1-3 II 461010A Lujuusoppi I 7,0 4-6 II 460118A Rakennusmateriaalit 3,0 4-6 III 460117A Rakennesuunnittelun perusteet 6,0 1-3 III 460116A Talonrakennuksen perusteet 3,0 1-3 III Yhteensä 24,0

Rakentamistekniikan valinnaiset opinnot

Opiskelijan tulee suunnitella rakentamistekniikan valinnaiset opinnot siten, että ne tukevat pakollisten opintojen suorittamista ja/tai syventävät niissä hankittua osaamista ja luovat pohjan DI-vaiheen raken-tamistekniikan opintokokonaisuutta varten. Mikäli opiskelija valitsee DI-vaiheen tekniikan opintoihinsa rakenteiden mekaniikan opintoja, kandidaatinvaiheeseen suositellaan sisällytettäväksi opintojaksot Lujuusoppi II ja Elementtimenetelmät I. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 463052A Valmistustekniikka 5,0 4-5 II 460165A Rakentamistalouden perusteet I 3,0 3-4 III 461011A Lujuusoppi II 7,0 1-3 III 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 1-2 III 460125A Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1-3 III 460135A Puurakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 4-6 III 460147A Betonirakenteiden suunnittelun perusteet 4,0 1-3 III 460154A Betonitekniikan perusteet 4,0 1-3 III Yhteensä vähintään 16,0

TUTA 431

Prosessi- ja ympäristötekniikan pakolliset opinnot

Prosessi- ja ympäristötekniikan pakolliset opinnot ovat kaikille prosessi- ja ympäristötekniikkaa opiske-leville tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille samat. Pakollisten opintojen lisäksi opiskelija valitsee valinnaisia opintoja siten, että opintosuunnalle valmistavat moduulit (eli tekniikan opinnot) ovat yhteensä vähintään 40 op. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 477011P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I 5,0 1-3 II 488010P Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II 5,0 4-5 II 477201A Taselaskenta 5,0 1-2 II 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 2 II Yhteensä 20,0

Prosessi- ja ympäristötekniikan valinnaiset opinnot

Opiskelijan tulee suunnitella valinnaiset opinnot siten, että ne tukevat pakollisten opintojen suoritta-mista ja/tai syventävät niissä hankittua osaamista sekä valmistavat häntä hänen valitsemansa DI-vaiheen prosessi- tai ympäristötekniikan opintosuunnan opintokokonaisuutta varten. Opintojaksot Liikkeen-siirto ja Lämmönsiirto suositellaan suoritettavaksi tässä vaiheessa. Ne tukevat prosessi- ja ympäristö-tekniikan kaikkien opintosuuntien analyyttistä ajattelua. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 477301A Liikkeensiirto 3,0 4 II 477302A Lämmönsiirto 3,0 5 II 477303A Aineensiirto 3,0 1 III 477202A Reaktorianalyysi 4,0 3 III 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3 III 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 6 III 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 4,0 1 III 477101A Partikkelitekniikka 3,0 3 III 477102A Jauheiden ja suspensioiden käsittely 4,0 4 III 477103A Biotuotetekniikka 3,0 5 III 488102A Hydrologiset prosessit 5,0 4-5 III 488103A Environmental Impact Assessment 4,0/8,

0 1-3 III

488104A Industrial and Municipal Waste Management 5,0 5-6 III 488012A Ympäristölainsäädäntö 5,0 4-5 III 488201A Environmental Ecology 5,0 4-5 III Yhteensä vähintään 20,0

Sähkö- ja tietotekniikan opinnot

Sähkö- ja tietotekniikan pakolliset opinnot ovat kaikille sähkö- ja tietotekniikkaa opiskeleville tuotanto-talouden koulutusohjelman opiskelijoille samat (20 op). Pakollisten opintojen lisäksi opiskelija valitsee valinnaisia opintoja siten, että opintosuunnalle valmistavat moduulit (eli tekniikan opinnot) ovat yh-teensä vähintään 40 op.

Ennen sähkö- ja tietotekniikan kursseille osallistumista opiskelijan tulee suorittaa Johdatus työase-man käyttöön -harjoitukset, joka järjestetään osana sähkö- ja tietotekniikan opiskelijoiden Opiskelu ja sen suunnittelu -opintojaksoa. Suoritusta varten ota yhteyttä sähkötekniikan osaston opintoneuvojaan Maritta Juvaniin (maritta.juvani(at)oulu.fi) syyslukukauden alussa.

TUTA 432

Sähkö- ja tietotekniikan pakolliset opinnot

Laajuus op

Periodi Suosit. vsk.

521109A Sähkömittaustekniikan perusteet 5,0 1-3 II 521412A Digitaalitekniikka 1 6,0 1-3 II 521142A Laiteläheinen ohjelmointi 5,0 4-6 II 521267A Tietokonetekniikka 4,0 4-6 II Yhteensä 20,0

Sähkö- ja tietotekniikan valinnaiset opinnot

Opiskelijan tulee suunnitella tekniikan valinnaiset opinnot siten, että ne tukevat pakollisten opintojen suorittamista ja/tai syventävät niissä hankittua osaamista ja valmistavat häntä hänen valitsemansa DI-vaiheen sähkö- tai tietotekniikan opintosuunnan opintokokonaisuutta varten. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 031018P Kompleksianalyysi 4,0 1-2 II 031050A Signaalianalyysi 4,0 3-4 II 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 4-5 III 031023P Tietotekniikan matematiikka 5,0 1-2 II 521104P Materiaalifysiikan perusteet 5,0 1-3 II 521205A Puolijohdekomponenttien perusteet 4,5 4-6 II 521209A Elektroniikan komponentit ja materiaalit 2,0 4-5 II 521218A Johdatus mikrovalmistustekniikoihin 4,0 4-6 III 521302A Piiriteoria I 5,0 1-3 II 521306A Piiriteoria II 4,0 4-6 III 521431A Elektroniikkasuunnittelun perusteet 5,0 4-6 III 521432A Elektroniikkasuunnittelu I 5,0 1-3 III 521337A Digitaaliset suodattimet 5,0 5-6 III 521357A Tietoliikennetekniikka I 3,0 5-6 III 521361A Tietoliikennetekniikka II 3,0 2-3 III 521340S Tietoliikenneverkot I 5,0 1-3 III 521316A Langaton tietoliikenne I 4,0 4-6 III 521384A Radiotekniikan perusteet 5,0 1-2 III 521453A Käyttöjärjestelmät 5,0 5-6 III 521457A Ohjelmistotekniikka 5,0 1-3 III 521275A Sulautettujen ohjelmistojen projekti 8,0 4-6 III 521144A Algoritmit ja tietorakenteet 6,0 1-3 III 521145A Ihminen-tietokone-vuorovaikutus 5,0 2-3 III 521150A Internetin perusteet 5,0 5-6 II 521467A Digitaalinen kuvankäsittely 5,0 1-3 III 521484A Tilastollinen signaalinkäsittely 5,0 4-6 III 521495A Tekoäly 5,0 4-5 III 812346A Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu 6,0 5-6 III Yhteensä vähintään 20,0

TUTA 433

KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op

Laajuus op

Periodi Suosit. vsk.

555200A Kandidaatintyö 8,0 4-6 III 900061A Tuotantotalouden tieteellinen viestintä 2,0 1-6 I,II Yhteensä 10,0

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO 120 OPINTOPISTETTÄ, 2 LUKUVUOTTA

Diplomi-insinöörivaiheen opinnot koostuvat opintosuunnan opinnoista, täydentävistä opin-noista, erikoismoduulista ja diplomityöstä. DI-opinnot antavat hyvät valmiudet jatkaa tieteelli-siin jatko-opintoihin. Tuotantotalouden koulu-tusohjelman täydentävät opinnot ovat tekniikan opintoja.

Tuotantotalouden diplomi-insinööritutkinnon osaamistavoit-

teet

Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa itsenäisesti ratkaista talouselämän eri alueilla toimivien organisaatioiden tutkimus-, tuotekehi-tys- tai tuotannollisen toiminnan haasteita, joissa kehitetään uutta tietoa ja uusia menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa tehdä perusteltuja ja analyyttisiä kehityseh-dotuksia ja ratkaisumalleja tehokkuuden, tuot-teiden ja toiminnan laadun sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi ottaen huomioon kestävän kehi-tyksen periaatteet. Tässä kehittämistyössä val-mistunut osaa soveltaa myös taloustieteen mene-telmiä, teknistä osaamista ja keskeisimpiä käyt-täytymisen teorioita.

Koulutusohjelman suorittanut diplomi-insinööri osaa toimia omassa työympäristössään yrittäjämäisesti eli osaa ottaa aktiivisesti vastuuta liiketoiminnan kehittämiseksi. Koulutusohjelman suorittanut osaa arvioida yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa ja hyödyntää tätä tietoa johtamistyössä. Lisäksi valmistunut osaa arvioida omaa ja muiden osaamista ja tehdä jatkuvaa osaamisen kehittämistä yhteistyössä työyhteisön kanssa. Koulutusohjelman suorittanut osaa suju-

vasti viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa sekä suomen kielellä että vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Tuotantotalouden opintosuuntien opinnot

Tuotantotalouden opinnot sisältävät kaikille opintosuunnille yhteisiä pakollisia opintoja 30 opintopistettä ja opintosuunnalle syventäviä opintoja 30 opintopistettä. Opintosuunnan opintoihin opiskelija voi halutessaan esittää sisällytettäväksi myös vaihdossa suoritettuja opintoja, mikäli ne sisällön puolesta moduuliin sopivat.

Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on nel-jä opintosuuntaa: 1) Käytettävyyden ja työhyvin-voinnin hallinta ja johtaminen (KTHJ), 2) Laatu- ja projektijohtaminen, 3) Tuotannollisen toimin-nan johtaminen ja 4) Tuotekehityksen johtami-nen.

Jokaiselle opintosuunnalle on omat opetus-suunnitelmansa. Opintosuuntien opiskelijat valitaan koulutusohjelmatoimikunnan vahvista-malla tavalla.

Opintosuuntien kuvaukset

Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hal-linnan ja johtamisen (KTHJ) opintosuun-nan alkuvaiheen suoritettuaan opiskelija tunnis-taa ja osaa kuvailla oman koulutusohjelmansa antamilla valmiuksilla ihmistä tuotteen kanssa ja ihmistä työssä. Lisäksi opintosuunnasta valmis-tunut osaa arvioida, soveltaa ja kehittää työjärjes-telmäkokonaisuuksiin liittyvää työhyvinvointia, käytettävyyttä ja ergonomiaa. Työjärjestelmäko-konaisuuteen sisältyy niin yksilö, yhteisö, työvä-lineet, prosessit, tehtävät, toimintajärjestelmä, johtaminen, osaaminen kuin taidotkin.

Opintosuunnasta valmistunut osaa arvioida ja antaa asiantuntijalausuntoja tuotteiden käytettä-vyyskokonaisuuden parantamiseksi. Hyvä tuot-

TUTA 434

teen käytettävyyskokonaisuus tarkoittaa sujuvaa ja nautittavaa vuorovaikutusta ihmisen ja tuot-teen tai järjestelmän kanssa.

Opiskelija osaa jaotella työhyvinvoinnin yksi-tyiskohtia ja toisaalta koota ja soveltaa näitä monipuolisesti ja monikriteerisesti käytännön työtilanteiden toimivuuden edistämiseksi. Orga-nisaation kehittämisessä opiskelija osaa huomioi-da sekä yksilön että organisaation näkökulmat.

Kehittämistyössä opiskelija osaa soveltaa laa-dukkaan työjärjestelmän keskeisimpiä erittely- ja arviointikriteerejä (fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset kriteerit). Toisaalta opiskelija osaa työhyvinvointia eriteltäessä ja parannuksia ehdo-tettaessa huomioida myös seuraavat näkökulmat: inhimillisyys, tuottavuus, talous, teknologia, sopimukset ja lainsäädäntö.

Opiskelija osaa määritellä ja soveltaa innova-tiivisen ja "kestävän" johtamisen ja suunnittelun keskeisiä keinoja. Opiskelija osaa arvioida työhy-vinvointia ja käytettävyyttä huomioiden objektii-viset edellytykset ja kokemukselliset näkökannat. Myönteisiä hyvinvointi- ja käyttäjäkokemuksia on tärkeää oppia arvioimaan ja tavoittelemaan - riskien hallintaa unohtamatta. Opintosuunnan suorittanut osaa antaa uudenlaista ja laajasti haluttua "voimaa" niin tavara- ja palvelutuottei-den kuin tuotannon kilpailukyvylle.

Laatu- ja projektijohtamisen opinto-suunnan tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, jotka osaavat valita ja soveltaa tilan-teeseen sopivia johtamismenetelmiä. Laatujoh-tamisen taustalla olevat tilastolliset menetelmät sopivat hyvin toistuvan prosessimaisen tuotannon ohjaukseen, kun projektinjohtamisen menetel-miä voidaan soveltaa monimutkaisten ja ainut-kertaisten projektien toteuttamiseen. Hyvä laatu- ja projektijohtamisen osaaminen tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa.

Laatujohtamisessa opetuksen pääpaino on ti-lastollisen laadunhallinnan menetelmissä. Opin-tosuunnasta valmistunut diplomi-insinööri osaa soveltaa erilaisia laatujohtamisen metodeja tuote- ja palveluprosessien analysointiin ja kehittämi-seen.

Projektijohtamisen opetuksessa pääpaino on projektinjohtamisen ja projektiliiketoiminnan alueella: yksittäisten organisaation muutospro-jektien, tuotekehitysprojektien ja ulkoiselle

asiakkaalle toteutettavien projektien johtaminen, sekä projektimaisesti toimivan organisaation ja sen liiketoiminnan johtaminen. Opintosuunnalta valmistunut opiskelija osaa soveltaa tekniikoita erilaisten projektien johtamisessa. Lisäksi opiske-lija osaa soveltaa projektimaisesti toimivan orga-nisaation johtamisen keskeisiä menetelmiä ja osaa hyödyntää projekteja yrityksen tuotekehityksessä sekä liiketoiminnan kehittämisessä ja toteuttami-sessa.

Tuotannollisen toiminnan johtamisen opintosuunnalta valmistunut diplomi-insinööri osaa suunnitella, kehittää ja johtaa tuotannollista toimintaa. Opintosuunnalta val-mistunut osaa analysoida tuotannollisia järjestel-miä, laatia näihin kehittämissuunnitelmia sekä perusmenetelmillä johtaa tuotannollista toimin-taa. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistie-teellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opis-kelijan valitsemat tekniikan opinnot tukevat tuotannon teknisten kysymysten ymmärtämistä yhdessä organisatoristen näkökulmien kanssa.

Tuotekehityksen johtamisen opinto-suunnan tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on kyky eri teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden analysointiin, suunnit-teluun ja kehittämiseen. Opintosuunnan suori-tettuaan opiskelija osaa soveltaa teknologioiden, tuotteiden elinkaaren ja tuotteiden kehittämis-prosesseihin liittyviä johtamisen menetelmiä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteelli-sen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Opinto-suunnan erikoistumiselle muodostetaan perusta tuoteteknologian, tuotekehityksen ja innovaatio-prosessin hallinnan, suorituskyvyn mittaamisen sekä johtamisen tietojärjestelmien opintojaksoil-la. Tuotantotalouden koulutusohjelman muiden opintosuuntien sisällöt täydentävät hyvin tuote-kehityksen johtamisen ydinsisältöjä.

Opiskelijavalinta opintosuunnille

Opiskelijat jaetaan opintosuunnille vuosikursseit-tain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Opiskelija palauttaa opintosuunta-anomuksen opintojensa kolmannen vuoden tammikuussa opintoneuvojalle. Lomake ja tarkemmat ohjeet löytyvät osaston nettisivuilta.

TUTA 435

Harjoittelu

Ylempään perustutkintoon sisältyy 3 opintopis-teen laajuinen syventävä harjoittelu. Harjoittelun päämääränä on antaa yleisnäkemys alasta, jolla harjoittelija tutkinnon suoritettuaan tulee työs-kentelemään, sekä tukea ja edistää teoreettista opiskelua. Suositeltavaa on, että harjoittelu tapahtuisi yritysympäristössä ja osa harjoittelusta suoritettaisiin ulkomailla. Harjoittelusta laaditaan kirjallinen raportti ja esitetään työtodistus.

Harjoitteluraportin voi kirjoittaa myös aktii-visesta osallistumisesta kiltatoimintaan ja/tai ylioppilaskuntatoimintaan opinto-oppaan luvussa 2 esitetyllä tavalla.

Tekniikan opinnot

Diplomi-insinöörivaiheen opinnoissa suoritetaan vähintään 20 opintopistettä tekniikan opintoja (Täydentävä moduuli, vähintään 20 op).

Erikoismoduuli eli valinnaiset opin-not

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enintään 10 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja. Näiden opintojen tulee olla vähintään aineopin-totasoisia.

Erikoismoduuliin voi sisällyttää kielten opin-toja seuraavan rajauksen mukaisesti: Kieliopinto-jen määrä tutkinnossa on rajoitettu siten, että kandidaatin ja diplomi-insinööritutkinnot yh-teensä voivat sisältää korkeintaan 18 op kieliä. Tähän ei sisällytetä suomen kielen opintoja.

Samansisältöisiä opintojaksoja hyväksytään diplomi-insinöörin tutkintoon vain yhden ker-ran. Opiskelijan täytyy ottaa tämä huomioon suunnitellessaan eri moduulien, vapaasti valitta-vien opintojen ja mahdollisten vaihdossa suori-tettavien opintojen sisältöjä.

Diplomityö

Diplomityössä perehdytään perusteellisesti yhteen tai useampaan tuotantotalouden osa-alueeseen. Diplomityö kestää 6 - 8 kuukautta ja se tehdään yleensä teollisuuteen. Diplomityön aihe voi painottua myös tekniikkaan.

TUTA 436

8.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma vuosina 2013 - 2014 aloittaville opiskelijoille

OPINTOSUUNTIEN MODUULIT

Kaikille opintosuunnille pakollinen moduuli

Laajuus 30 op. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555320S Strateginen johtaminen 5,0 1-3 IV 555321S Riskien hallinta 3,0 1-3 IV 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 1-3 IV 555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 4-6 IV 555342S Operaatiotutkimus 1 5,0 4-6 IV 555363S Työ- ja tuoteluovuus1 5,0 1-2 IV 555380S Laatujohtaminen 5,0 5-6 IV 555311S Syventävä harjoittelu 3,0 1-3 V

KÄYTETTÄVYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN HALLINTA JA JOHTAMINEN

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Pakollisina opintojaksoina seuraavat: Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555361A Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 5-6 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3-5 IV 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2-3 IV 721614A Työoikeus 7,0 C IV 555364S Ergonomia 5,0 1-3 V 555367S Työtieteen erikoistyö 6,0 2-5 V Valinnaiset opinnot (vähintään 3 op.): Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 IV 555385S Laatujohtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555386S Projektijohtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555387S Laatujohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555388S Projektijohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 813352A Käytettävyystestaus 4,0 C IV 555368S Ergonomian ajankohtaiskurssi 3,0-6,0 1-6 V

1 Valitaan opintosuunnan mukaan: Opintosuunnalla Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen pakollinen opintojakso on Työ- ja tuoteluovuus, muilla Operaatiotutkimus

TUTA 437

LAATU- JA PROJEKTIJOHTAMINEN

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555382S Projektiliiketoiminta 5,0 1-3 IV 555381S Projektijohtajuus 5,0 1-3 IV 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 IV 555323S Hankintatoimen johtaminen 3,0 1-3 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4-6 IV 555385S Laatujohtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555386S Projektijohtamisen seminaari 5,0 1-3 V 555387S Laatujohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555388S Projektijohtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 1-3 V

TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN JOHTAMINEN

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 IV 555323S Hankintatoimen johtaminen 3,0 1-3 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 4-6 IV 555344S Johtamisen tietojärjestelmät 5,0 4-6 IV 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 4-6 IV 555381S Projektijohtajuus 5,0 1-3 IV 555346S Tuotehallinta 5,0 4-6 V 555326S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V tai 555327S Tuotannon johtamisen seminaari 5,0 1-3 V

TUOTEKEHITYKSEN JOHTAMINEN

Syventävä moduuli

Laajuus vähintään 30 op. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 4-6 IV 555343S Tuotetiedonhallinta 5,0 4-6 IV 555344S Johtamisen tietojärjestelmät 5,0 4-6 IV 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 4-6 IV 555381S Projektijohtajuus 5,0 1-3 IV 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 1-3 V 555346S Tuotehallinta 5,0 4-6 V

TUTA 438

555347S Tuotekehityksen johtamisen seminaari 5,0 1-3 V tai 555348S Tuotekehityksen johtamisen erikoistyö 5,0 1-6 V

TÄYDENTÄVÄT MODUULIT

Di-vaiheen täydentävä moduuli sisältää tekniikan opintoja. Moduuli täydentää tekniikan kandidaatin vaiheessa aloitettuja tekniikan opintoja. DI-vaiheen tekniikan opintojen laajuus on vähintään 20 op.

Konetekniikan opinnot

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan konetekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä jonkin konetekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduulien opinnoista. Opinnot voivat sisältää opintosuunnan opintojaksojen välttämättömiä esitieto-opintojaksoja.

Rakentamistekniikan opinnot

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan rakentamistekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähin-tään 20 opintopistettä konetekniikan koulutusohjelman rakennesuunnittelun tai rakentamisteknologian opintoja. Opinnot voivat sisältää myös näiden opintojaksojen välttämättömiä esitieto-opintojaksoja ja/tai soveltuvia opintoja prosessi- ja ympäristötekniikan opintojaksotarjonnasta.

Prosessi- ja ympäristötekniikan opinnot

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan prosessi- ja ympäristötekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä jonkin prosessi- tai ympäristötekniikan koulutusohjelman opinto-suunnan moduulien opinnoista. Opinnot voivat sisältää myös näiden opintojaksojen välttämättömiä esitieto-opintojaksoja.

Sähkö- ja tietotekniikan opinnot

Kandidaatinvaiheessa tekniikan opinnoissaan sähkö- ja tietotekniikkaa opiskellut opiskelija valitsee vähintään 20 opintopistettä jonkin sähkö- tai tietotekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuli-en opinnoista. Opinnot voivat sisältää myös näiden opintojaksojen välttämättömiä esitieto-opintojaksoja.

8.4.8. Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde

Jatko-opintoihin valmistavan syventymiskohteen tavoitteena on tarjota tuotantotalouden perustutkin-to-opiskelijoille mahdollisuus suorittaa haastavia jatko-opintokelpoisia tieteellisiä yleisopintoja yhdessä tuotantotalouden jatko-opiskelijoiden kanssa. Syventymiskohteen suoritettuaan opiskelija osaa toimia tieteellisessä tutkimustyössä eri rooleissa ja hän pystyy hyödyntämään tieteellistä tutkimusta yritystoi-mintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Syventymiskohteen perusopiskelijat valitaan opintomenestyksen ja opintoja puoltavan professorin lausunnon perusteella. Jatko-opiskelijat voivat suorittaa syventymiskohteen opintoja osana metodi- tai pääaineopintoja.

Syventymiskohteen opinnot suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet tehdä myös tieteellisesti korkeatasoinen diplomityö ja jatkaa tohtorintutkintoon tähtäävää tutkimustoimintaa. Niille opiskeli-joille, jotka eivät perustutkinnon jälkeen jatka jatkotutkintoon tähtääviä opintoja, syventymiskohde antaa hyvät valmiudet omassa tehtävässä hyödyntää tieteellistä työotetta ja erilaisia tutkimuksen mene-telmiä.

TUTA 439

Syventymiskohteen opintoja voi sisällyttää jatko- tai perustutkintoon siltä osin, kuin se tutkinnon kannalta on mahdollista. Opiskelijan täytyy ottaa huomioon, että perustutkintoon sisällytettyjä opinto-jaksoja ei voi sisällyttää enää jatko-opintoihin.

Perusmoduuli

Perusmoduulin suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet opinnäytetyöhön johtavan tutkimuksen tekemiseen, ja hän ymmärtää miten opinnäytetyö ja siihen liittyvä tutkimus liittyy osaston muuhun tutkimustoimintaan. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555349S Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 1 5,0 4-6 III 555328S Tuotantotalouden tutkimusseminaari 1 5,0 1-6 IV Yhteensä 10,0

Syventävä moduuli

Syventävän moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee tieteellisen tutkimustyön tehtävät ja osaa toimia tutkimusryhmässä eri rooleissa. Opiskelija pystyy ohjaamaan ja hyödyntämään tieteellistä tutkimusta yrityksissä ja muissa organisaatioissa esiin nousevien ongelmien ratkaisemisessa ja toiminnan kehittämi-sessä. Laajuus

op Periodi Suosit.

vsk. 555350S Tuotantotalouden tutkimusmenetelmät 2 5,0 4-6 IV 555329S Tuotantotalouden tutkimusseminaari 2 5,0 1-6 V 555351S Tieteellinen kirjoittaminen ja julkaiseminen 5,0 4-6 V 555352S Research Design1 5,0 1-3 V Yhteensä 20,0

1 Opintojakso voidaan korvata TTK:n opintojaksolla How to get a PhD

TUTA 440

8.5. Osaston tuottamien

opintojaksojen

kuvaus

555212P Opiskelu ja sen suunnit-telu

Orientation Course for New Students

Laajuus: 1 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Opetus järjestetään 1. opiskelu-vuoden syyslukukaudella periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan uusi opiskelija on tutustunut Oulun yliopistoympäristöön (esim. opetustilat, kirjastot ja niiden palvelut, Oulun kaupunki pääpiirteissään), yliopiston opiskelun tietojär-jestelmiin (esim. sähköposti, OODI, Lukka-ri), yliopiston opiskelijajärjestöihin ja niiden rooliin opiskelussa (mm. ylioppilaskunta ja ainejärjestöt) sekä yhteiskunnan, opiskelija-järjestöjen ja yliopiston opiskelijoille tarjo-amiin palveluihin (mm. opintotuki-, tervey-denhoito- ja liikuntapalvelut).

Opiskelija on tutustunut oman opintoalansa tutkinnon rakenteeseen ja osaa esimerkiksi ilmoittautua hänen opetussuunnitelmaansa kuuluville opintojaksoille ja tentteihin. Hän osaa laatia itselleen lukujärjestyksen opiskelun tietojärjestelmien avulla.

Opiskelija osaa suunnitella omia opintojaan sekä ajankäyttöään koulutusohjelmansa ope-tussuunnitelmaan perustuen. Hän osaa laatia itselleen tekniikan kandidaatinvaiheen opinto-suunnitelman (eHOPS).

Sisältö: Opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat. Oulun yliopisto ja sen hallinto, teknilli-nen tiedekunta, oma osasto ja Oulun kau-punki. Yliopiston opiskelijajärjestot. Yhteis-kunnan, opiskelijajärjestöjen ja yliopiston opiskelijoille tarjoamat palvelut. Tutkinnot ja opiskelu teknillisessä tiedekunnassa. Tuotan-totalouden diplomi-insinöörin ammattikuva

ja työtilanne. Opintojen suunnittelu ja opis-kelutekniikka. Kirjaston palvelujen ja tietoai-neistojen esittely, Oula-tietokannan opetus. Opintosuunnitelman laatiminen.

Järjestämistapa: Opetus järjestetään lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Monimuoto-opetus. Yli-opiston, tiedekunnan ja koulutusohjelmien järjestämät informaatiotilaisuudet. Pienryh-mäohjaus, omaopettajan ohjaus. Kirjastojen esittelytilaisuudet. HOPS-ohjaus ja oman opetussuunnitelman (eHOPS) laatiminen. Esittelyjä ja ohjaustunteja n. 20 h, oman opintosuunnitelman laatiminen itsenäisesti. Yhteensä 27 h.

Kohderyhmä: Kaikki tuotantotalouden koulutusohjelman 1. vuosikurssin opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Teknillisen tiedekunnan opinto-opas, muu ohjauskerroilla jaettava materiaali.

Suoritustavat: Opiskelijan on osallistuttava tiettyyn määrään ohjauskertoja ja laadittava oma tekniikan kandidaatin opintosuunnitelma (eHOPS).

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään sanallista arviointiasteikkoa Hyväksyt-ty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Opintoneuvoja.

Työssä oppimista: Ei ole.

Lisätiedot: Opintojakso kirjataan suorite-tuksi sen jälkeen, kun opiskelija on laatinut eHOPSinsa.

555210A Harjoittelu

Internship

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Periodit 1-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson aikana opiskelija harjaantuu tarkastelemaan työym-päristöään tuotantotalouden osa-alueiden näkökannalta: opiskelija osaa tunnistaa ja

TUTA 441

luokitella työympäristöstään tuotantotalou-den osa-alueita. Opiskelija osaa valita aihee-seen sopivia teorialähteitä ja osaa arvioida työympäristöä valitsemansa teorian valossa. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjal-lisen raportin.

Sisältö: Opiskelija voi valita, mihin tuotan-totalouden osa-alueeseen hän harjoittelura-portissaan keskittyy.

Järjestämistapa: Itsenäisesti, ohjeen mu-kaan laadittava kirjallinen raportti.

Toteutustavat: Suoritetaan laatimalla tuotantotalouden osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti työharjoitteluun liittyen. Työharjoittelun vähimmäiskesto 2 kuukautta. Raportissa opiskelija perehtyy johonkin tuotantotalouden osa-alueeseen ensin kirjalli-suuden kautta, jonka jälkeen peilaa työhar-joittelun aikaisia kokemuksiaan ja havainto-jaan työelämästä valitsemaansa kirjallisuu-teen.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Harjoitteluraportin kirjoittaminen on integ-roitu opintojakson 900061A Tuotantotalou-den tieteellinen viestintä kanssa. Viestinnän opintojakso alkaa keväällä, harjoittelu suori-tetaan samana tai seuraavina kesinä. Viestin-nän opintojakso jatkuu syksyllä, jolloin käsitellään opiskelijan kesän aikana kirjoitta-maa harjoitteluraporttia.

Oppimateriaali: Opiskelija hakee itsenäi-sesti aiheeseen liittyvän sopivan ja riittävän kirjallisuuden. Kirjallisen työn ohjeistus osaston kotisivuilla ja Tuotantotalouden tieteellinen viestintä - opintojaksolla.

Suoritustavat: Tuotantotalouden osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti palaute-taan omaopettajalle.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään sanallista arviointiasteikkoa hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Omaopettaja

Työssä oppimista: Kyllä.

Lisätiedot: -

555311S Syventävä harjoittelu

Advanced internship

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi, raportin voi kirjoittaa myös englanniksi.

Ajoitus: Periodit 1-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa määritellä sopivan ko-koisen tutkimusongelman tai -aiheen suhtees-sa raportin laajuuteen sekä määritellä tähän liittyen tutkimuskysymykset. Lisäksi opiskeli-ja osaa kuvata ongelman tai sen ratkaisun dokumentoimalla mallin, prosessikuvauksen, kaavion tai muun vastaavan. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjal-lisen raportin.

Sisältö: Opiskelija voi valita, mihin tuotan-totalouden osa-alueeseen syventävässä har-joitteluraportissaan keskittyy.

Järjestämistapa: Itsenäisesti, ohjeen mu-kaan laadittava kirjallinen raportti.

Toteutustavat: Suoritetaan laatimalla osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti työharjoitteluun liittyen. Työharjoittelun vähimmäiskesto 2 kuukautta. Raportissa opiskelija perehtyy johonkin tuotantotalou-den osa-alueeseen ensin kirjallisuuden kautta, jonka jälkeen peilaa työharjoittelun aikaisia kokemuksiaan ja havaintojaan työelämästä valitsemaansa kirjallisuuteen.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitiedot: 555210A Harjoittelu ja Kandidaatintyö.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opiskelija hakee itsenäi-sesti aiheeseen liittyvän sopivan ja riittävän kirjallisuuden.

Suoritustavat: Osaston ohjeen mukainen kirjallinen raportti palautetaan opintoneuvo-jalle. Raportin voi kirjoittaa myös englannik-si.

TUTA 442

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään sanallista arviointiasteikkoa hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Opintoneuvoja.

Työssä oppimista: Kyllä

Lisätiedot: -

555200A Kandidaatintyö

Bachelor’s thesis

Laajuus: 8 op.

Opetuskieli: Suomi, työn voi tehdä myös englanniksi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Kandidaatintyön tehty-ään opiskelija osaa ratkaista pieniä organisaa-tioiden ongelmia itsenäisesti eli osaa laatia tutkimussuunnitelman, määritellä tutkimus-ongelman ja tutkimuskysymykset. Opiskelija osaa ohjata itseään laatimansa tutkimussuun-nitelman mukaisesti. Opiskelija osaa hyödyn-tää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjallisen rapor-tin.

Sisältö: Opiskelija valitsee aiheen kandidaa-tinseminaarin aloitusluennolla esitetyistä vaihtoehdoista.

Järjestämistapa: Kandidaatintyö suorite-taan osana kandidaatinseminaaria. Seminaari järjestetään erikseen syys- ja kevätlukukau-della periodeilla 1-3 ja 4-6.

Toteutustavat: Opintojakso suoritetaan kandidaatinvaiheen opintojen lopussa, tyypil-lisesti kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opiskelija määrittää aiheen yhdessä ohjaajan kanssa. Työ voi olla teoriapainotteinen tai diplomityön tyyppinen yrityksen ongelmasta tehtävä työ. Kandidaatintyön suorittamisen edellytyksenä on kandidaatinseminaariin osallistuminen, esitelmän pitäminen omasta työstä ja toisen opiskelijan työn opponointi.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina 555210A Harjoittelu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kauranen, Ilkka; Musta-kallio, Mikko; Palmgren, Virpi. Tutkimus-raportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille - 2. korj. p. 2007 Teknillinen korkeakoulu; Kirjasto Espoo, 2006. - 109 s. Kustantaja: Teknillinen korkeakoulu ISBN 951-22-8359-X UDK: 001.818; Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Tammi 2003, Helsinki.

Suoritustavat: Kandidaatintyö, osallistumi-nen kandidaattiseminaariin, työn esittely ja työhön liittyvä kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään sanallista arviointiasteikkoa hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Omaopettajat. Kandidaat-tiseminaarin organisoivat lehtorit Aila Auvi-nen ja Kari Kisko.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

470099S Diplomityö

Master’s thesis

Laajuus: 30 op.

Ajoitus: Periodit 1-6.

Opetuskieli: Suomi, työn voi tehdä myös englanniksi.

Osaamistavoitteet: Diplomityön tehtyään opiskelija osaa ratkaista organisaatioiden tuotantotaloudellisia ongelmia itsenäisesti eli osaa laatia tutkimussuunnitelman, määritellä tutkimusongelman ja tutkimuskysymykset. Lisäksi opiskelija osaa valita tutkimukseen sopivan tieteellisen näkökulman sekä laatia tilanteeseen sopivan ongelmanratkaisuproses-sin ja kriittisesti arvioida tätä prosessia. Opis-kelija osaa ohjata itseään laatimansa tutkimus-suunnitelman mukaisesti. Opiskelija osaa hyödyntää erilaisia tietolähteitä kriittisesti. Opiskelija osaa laatia ohjeen mukaisen kirjal-lisen raportin.

Sisältö: Opiskelija sopii työn aiheesta ja aikataulusta työn valvovan professorin kanssa.

Järjestämistapa: Itsenäisesti, ohjeen mu-kaan laadittava kirjallinen raportti.

TUTA 443

Toteutustavat: Opiskelija sopii työn aihees-ta ja aikataulusta työn valvovan professorin kanssa. Valvoja ja ohjaaja arvostelevat kirjalli-sen työn. Työ voidaan tehdä myös englannik-si.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Esitietoina 555210A Harjoittelu, kandidaatintyö, 555311S Syven-tävä harjoittelu.

Oppimateriaali: Kauranen, Ilkka; Musta-kallio, Mikko; Palmgren, Virpi. Tutkimus-raportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille - 2. korj. p. 2007 Teknillinen korkeakoulu; Kirjasto Espoo, 2006. - 109 s. Kustantaja: Teknillinen korkeakoulu ISBN 951-22-8359-X UDK: 001.818; Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Tammi 2003, Helsinki; Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkiel-ma. Johdatus tutkielman maailmaan. WSOY 1999, Helsinki.

Suoritustavat: Diplomityö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Ohjaava professori.

Työssä oppimista: Kyllä.

Lisätiedot: -

555241A Valmentava koulu-tusosaaminen

Training skills at work

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selvittää opetusteon ja oppi-misteon eron. Opiskelija osaa rakentaa posi-tiivisia oppimistilanteita ja koulutusta suunni-tellessa hän osaa huomioida koulutukseen osallistuvien lähtötason sekä määritellä selke-ästi osaamistavoitteet ja kuormittavuudeltaan sopivat oppimistehtävät. Opiskelija ymmärtää ohjauksen vuorovaikutteisen merkityksen ja

osaa erottaa ohjauksen tiedottamisesta ja neuvonnasta. Opiskelija saa diplomi-insinöörin työssä tarvittavia valmiuksia järjes-tää koulutusta omassa organisaatiossaan sekä soveltaa ohjaavaa työotetta erilaisissa työroo-leissa.

Sisältö: Opetuksen suunnittelu ja toteutta-minen (lähtötason ymmärtäminen; motivaa-tio, orientaation, internalisaatio, eksternali-saatio, kritiikki ja kontrolli; oppimistuloksen arvioinnin haaste). Oppimistiimien muodos-taminen (positiivinen, rento ja turvallinen olo oppimisen edellytyksenä; vertaisryhmän merkitys).

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Kurssi toteutetaan osaston pienryhmäohjaajien koulutuksen yhteydessä. Kurssin harjoitustyönä pienryhmäohjaajat toteuttavat uusien opiskelijoiden vastaanoton ja perehdyttämisen.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman pienryhmäohjaajat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: -

Suoritustavat: Oppimispäiväkirja.

Arviointiasteikko: Opintojaksolla käyte-tään numeerista arviointiasteikkoa 1-5 tai sanallista arviointiasteikkoa hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: Mirja Väänänen.

Työssä oppimista: Kyllä.

Teollisuustalouden yksikkö

555220P Teollisuustalouden pe-ruskurssi

Basic course in industrial engineering and manage-ment

Laajuus: 3-4,5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-4.

TUTA 444

Osaamistavoitteet: Opintojakson osan 1 (3 op) suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, mitä tuotantotalous oppiaineena tarkoittaa. Hän osaa selittää yritystoimintaan liittyviä keskei-simpiä käsitteitä ja käyttää niitä yritystoimin-nan kuvaamisessa ja arvioinnissa. Hän kyke-nee selittämään yleisellä tasolla ne seikat, jotka vaikuttavat yritysten taloudelliseen toimintaan sekä osaa käyttää tuotantotalou-den terminologiaa. Opiskelija osaa kuvata yrityksen talousprosessin ja perustella lasken-tatoimen merkityksen yrityksen päätöksente-on apuna. Hän osaa tehdä kirjanpidon perus-kirjaukset ja tehdä tilinpäätöksen annettujen lähtötietojen perusteella sekä arvioida kannat-tavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tarkastelemissaan esimerkeissä. Opiskelija osaa laskea suoritteiden yksikkökustannukset erilaisissa yksinkertaisissa esimerkkitilanteis-sa. Hän osaa laskea erilaisia vaihtoehto-, suunnittelu- ja tavoitelaskelmia annettujen tietojen perusteella sekä tehdä johtopäätöksiä niiden perusteella.

Opintojakson osan 2 (1,5 op) suoritettuaan opiskelija osaa tehdä yrityksen suunnitteluun ja ohjaukseen liittyviä taloudellisia laskelmia. Hän osaa tulkita ja analysoida yrityksen talou-dellisia raportteja ja tehdä johtopäätöksiä niiden perusteella.

Sisältö: Osa 1: Yritystoiminta. Teollisen yrityksen toiminnot. Yrityksen talousproses-si. Yrityksen laskentatoimi päätöksenteon apuna: tuloslaskenta, kustannuslaskenta, investointilaskenta, budjetointi.

Osa 2: Yritystoiminnan suunnittelu, taloudel-liset laskelmat, yrityksen menestymisen arviointi yritysinformaation pohjalta.

Järjestämistapa: Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Opintojakso jakaantuu kahteen osaan. Osan 1 lähiopetustunnit pidetään ja oppimistehtävät tehdään syyslu-kukaudella periodien 1-2 aikana. Osan 2 lähiopetustunnit pidetään ja oppimistehtävät tehdään syys- ja kevätlukukausilla periodien 3 ja 4 aikana.

Osa 1. Ohjattua opetusta 44 h / itsenäistä opiskelua 36 h. Yhteensä 80 h.

Osa 2. Harjoitustyö tehdään ryhmätyönä. Ohjattua opetusta 10 h / itsenäistä opiskelua 30 h. Yhteensä 40 h.

Kohderyhmä: Opintojakson osa 1 on pakollinen konetekniikan, prosessitekniikan, tuotantotalouden ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille, valinnainen muille. Opintojakson osa 2 on pakollinen tuotantotalouden koulutusohjelman opiskeli-joille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Opiskelu- ja harjoitusma-teriaalit sekä oppimistehtävät; Uusi-Rauva, E., Haverila, M., Kouri, I. & Miettinen, A. 2005. Teollisuustalous. 5. p. Ylöjärvi. Infacs Johtamistekniikka (soveltuvin osin); Muu luennoilla ilmoitettu materiaali.

Suoritustavat: Osa 1: Opintojakson aikana suoritettavat oppimistehtävät ja / tai loppu-tentti. Osa 2. Opintojakson aikana suoritetta-vat oppimistehtävät ja harjoitustyö.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5. 4,5 opintopisteen suorituksessa osien painoarvot kokonaisar-vosanaa määritettäessä ovat: Osa 1. 60 %, Osa 2. 40 %.

Vastuuhenkilö: Lehtori Aila Auvinen.

Työssä oppimista: Ei ole.

Lisätiedot: -

555221P Tuotannollisen toimin-nan peruskurssi

Introduction to production

Laajuus: 2 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodissa 4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää tuotantotoimin-taan liittyvät peruskäsitteet ja osaa tarkastella tuotantosysteemeihin liittyviä päätöksiä erilaisissa tilanteissa. Hän osaa selittää tuotan-tolaitoksen investointiprosessin vaiheet ja tarkastella prosessin eri vaiheissa tehtäviä päätöksiä. Hän osaa annettujen esimerkkien

TUTA 445

perusteella tehdä tuotantosysteemeihin liitty-viä yksinkertaisia lasku- ja suunnittelutehtäviä ja arvioida niitä. Opiskelija osaa kertoa tuo-tantolaitosten perustamiseen ja toimintaan liittyvät ympäristölainsäädännön taloudelliset ja hallinnolliset ohjauskeinot.

Sisältö: Katsaus teolliseen toimintaan. Tuo-tantotoiminnan peruskäsitteet. Tuotantolai-tos osana teollisuusyrityksen liiketoimintaa. Tuotantolaitoksen suunnittelu- ja toteutus-prosessi. Tuotantolaitosinvestoinnin perus-teet, kannattavuus ja päätösprosessi. Tuotan-tolaitosprojektiin liittyvä lainsäädäntö, luvat ja viranomaisten määräykset. Tuotantopro-sessin suunnittelu.

Järjestämistapa: Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.

Toteutustavat: Lähiopetustunnit järjeste-tään ja oppimistehtävät tehdään periodiope-tuksena kevätlukukaudella periodilla 4. Oh-jattua opetusta 25 h / itsenäistä opiskelua 30 h. Yhteensä 55 h.

Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen prosessitekniikan, tuotantotalouden ja ympä-ristötekniikan koulutusohjelmien opiskelijoil-le. Valinnainen muille.

Esitietovaatimukset: 555220P Teollisuus-talouden peruskurssi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositeltava esitieto: 555280P Projektitoi-minnan peruskurssi.

Oppimateriaali: Opiskelu- ja harjoitusma-teriaalit; Oppikirjasta Krajewski, L. J., Ritz-man L. P. & Malhotra M.K. 2007. Opera-tions management: processes and value chains. 8. p. Upper Saddle River (NJ), Pear-son Prentice Hall. soveltuvin osin kappaleet: 1. Operations as a Competitive Weapon, 2. Operations Strategy, 4. Process Strategy, 5. Process Analysis, 7. Constraint Management, 8. Process Layout ja 11. Location sekä Supp-lement A: Decision Making tai vastaavat kappaleet oppikirjan muista painoksista; Muu luennoilla ilmoitettu materiaali.

Suoritustavat: Opintojakson aikana tehtä-vät oppimistehtävät ja/tai tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Lehtori Aila Auvinen.

Työssä oppimista: Ei ole.

Lisätiedot: -

555222A Tuotantotalouden harjo-itustyö

Demonstration in Industri-al Engineering and Man-agement

Laajuus: 2 op.

Opetuskieli: Suomi, tuotantotalouden opiskelijat laativat kurssidokumentit englan-niksi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa peruskursseilla hankit-tuja taitoja kokonaisvaltaisesti liiketoiminta-suunnitelman laatimiseen. Opiskelija osaa laatia liiketoimintasuunnitelman. Opiskelija osaa tarkastella liiketoimintasuunnitelmaa strategisen näkökulman, markkinoinnillisen näkökulman ja talousprosessin (sis. reaalipro-sessin) näkökulman kautta. Opiskelija osaa laatia ja tulkita tulos- ja taseraportteja. Opis-kelija osaa toimia ryhmän jäsenenä annetun tehtävän toteuttamiseksi.

Sisältö: Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät osa-alueet mm. investointilaskelmat, markkinointisuunnitelma ja tuotantosuunni-telma.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Tuotantotalouden opiskeli-jat suorittavat kurssin integroituna 2 op:n laajuiseen englannin kielen kirjallisen viestin-nän kurssiin, joka on osasuoritus kurssiin 902011P Tekniikan englanti.

Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen tuotantotalouden koulutusohjelman opiskeli-joille, kone-, prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien tuotantotalouden opin-tosuuntien opiskelijoille. Valinnainen muille.

Esitietovaatimukset: 555220P Teollisuus-talouden peruskurssi.

TUTA 446

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Tuotantotalouden opiskelijat suorittavat kurssin integroituna 2 op:n laajuiseen englan-nin kielen kirjallisen viestinnän kurssiin (Business Plan), joka on osasuoritus kurssiin 902011P Tekniikan englanti.

Oppimateriaali: Esitietokurssilla käytetty kirjallisuus ja muu kurssilla esitettävä materi-aali.

Suoritustavat: Harjoitustyö.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Mirja Väänänen.

Työssä oppimista: Ei ole.

Lisätiedot: -

555223A Tuotannonohjauksen perusteet

Introduction to production control

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää, mitä tuotan-nonohjaus on sekä tuotannonohjaukseen liittyvät peruskäsitteet. Hän osaa kuvata tuotannonohjauksen tavoitteet ja osaa nimetä ja laskea annetuissa esimerkeissä erilaisia tuotannonohjauksen tavoitteisiin liittyviä mittareita. Hän osaa kuvata tuotannonohjauk-sen kulkua erilaisissa tilanteissa ja selittää eri tasoilla tehtäviä päätöksiä. Hän osaa selittää tuotannonohjauksen eri tasoilla käytettäviä työkaluja ja menetelmiä sekä osaa annetuissa esimerkeissä laskea tuotannonohjaukseen liittyviä peruslaskuja ja myös arvioida niiden merkitystä yrityksen menestymiseen. Opis-kelija tunnistaa tuotannonohjauksen pe-rushaasteet sekä tuntee erilaisia ohjausmalle-ja.

Sisältö: Tuotannonohjauksen tavoitteet ja keinot. Markkinoiden vaikutus tuotantoon. Tuotannon suunnittelu ja ohjaus. Materiaali-virtojen suunnittelu ja ohjaus. Varastojen valvonta. Laadun ohjaus osana tuotannonoh-

jausta. Tuotannon ajoitus. Kunnossapito tuotannonohjauksen näkökulmasta.

Järjestämistapa: Opetus toteutetaan lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Lähiopetustunnit pidetään ja oppimistehtävät tehdään syyslukukaudella periodin 3 ja kevätlukukaudella periodin 4 aikana. Ohjattua opetusta 30 h / itsenäistä opiskelua 50 h. Yhteensä 80 h.

Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen tuotantotalouden koulutusohjelman opiskeli-joille, prosessi- ja ympäristötekniikan koulu-tusohjelmien tuotantotalouden opintosuun-nan opiskelijoille sekä joillekin konetekniikan koulutusohjelman opintosuuntien opiskeli-joille. Valinnainen muille.

Esitietovaatimukset: 555220P Teollisuus-talouden peruskurssi, 555280P Projektitoi-minnan peruskurssi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Suositeltava esitieto: 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi.

Oppimateriaali: Opiskelu- ja harjoitusma-teriaalit; Oppikirjasta Krajewski, L. J., Ritz-man L. P. & Malhotra M.K. 2007. Opera-tions management: processes and value chains. 8. p. Upper Saddle River (NJ), Pear-son Prentice Hall. soveltuvin osin kappaleet: 1. Operations as a Competitive Weapon, 2. Operations Strategy, 4. Process Strategy, 5. Process Analysis, 7. Constraint Management, 9. Lean Systems, 10. Supply Chain Strategy, 12. Inventory Management, 13. Forecasting, 14. Sales and Operations Planning, 15. Re-source Planning, 17. Scheduling tai vastaavat kappaleet oppikirjan muista painoksista; Muu oppitunneilla ilmoitettu materiaali.

Suoritustavat: Oppimistehtävät ja / tai tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Lehtori Aila Auvinen.

Työssä oppimista: Ei ole.

Lisätiedot: -

TUTA 447

555224A Methods of production management and logis-tics

Tuotannon ja logistiikan menetelmät

ECTS Credits: 4 ECTS credits.

Language of instruction: English.

Timing: Periods 1-3.

Learning outcomes: The aim of the course is to familiarize a student with mathematical methods in production and logistics manage-ment. After completing the course, a student knows the most important mathematical methods for production and logistics man-agement. A student will be able to apply these methods and solve the production and logistics problems of a company.

Contents: Forecasting methods, simulation, queuing models, transportation algorithms and LP methods.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teaching meth-ods: The course includes lectures, exercises, and group work (/exam).

Target group: Industrial engineering and Management students.

Prerequisites and co-requisites: 555223A Introduction to production control, knowledge of MS Excel or similar software.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Applicable parts of Kra-jewski, L. et al. 2007. Operations Manage-ment – Processes and Value Chains. 8th edition. Pearson, Upper Saddle River. Addi-tional material will be announced during the lectures.

Assessment methods and criteria: Exercises and group work (/exam).

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Pekka Kess.

Work placements: No.

Other information: -

555240A Tuotekehityksen perus-teet

Basic course in product development

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa selittää tuotekehityksen roolin yrityksen toiminnassa, osaa erottaa innovaatiotoiminnan ja systemaattisen tuote-kehityksen toisistaan sekä osaa erotella tuote-kehitysprosessin vaiheet ja tehtävät toisistaan. Lisäksi opiskelija osaa määrittää yrityksen muiden toimintojen merkityksen tuotekehi-tystoiminnalle.

Sisältö: Tuotteiden merkitys teollisuusyri-tysten toiminnassa. Tuotekehityksen para-digma ja käsitteiden määrittely. Tuotekehi-tyksen toteutus menetelmällisesti (U&E –malli, Cooperin stage-gate -malli, QFD), innovaatiotoiminnan hallinta ja tuotekehityk-sen onnistumiseen vaikuttavat tekijät.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi pakolliset harjoitukset, joissa simuloi-daan tuotekehityksen toimintaa käytännön tilanteissa. Suoritus loppukokeella.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden opiskeli-jat.

Esitietovaatimukset: 555223A Tuotan-nonohjauksen perusteet.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -.

Oppimateriaali: Tentittävä kirjallisuus: Luento- ja harjoitusmateriaali sekä artikkeli-kokoelma. Ulrich, K. & Eppinger, S. 2008) Product Design and Development. McGraw-Hill. 358 p.

Suoritustavat: Tentti.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Harri Haapasa-lo.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

TUTA 448

555320S Strategic Management

Strateginen johtaminen

ECTS credits: 5 ECTS credits.

Language of instruction: English.

Timing: Periods 1-3.

Learning outcomes: The aim of the course is to familiarize a student with strategic thinking as well as develop students’ under-standing of the complexity of global business operations, in both theory and practice. After completing the course student is familiar with strategic thinking, strategic management and strategic planning. The student has under-standing of the complexity of global business operations, and can participate in strategic planning in organizations. The student is familiar with strategy analysis frameworks and can analyze the implementation of chosen strategy.

Contents: Strategic thinking, creation of strategic plan, strategy analysis frameworks and the basic types of strategy orientation for an enterprise, implementation of a business strategy in a dynamic, competitive environ-ment with an on-line strategy simulation tool, analyzing the implementation of chosen strategy.

Mode of delivery: Face-to-face teaching and group homework.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, group work, final report and seminar.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555322S Production management, B.Sc. in Industrial Engineering and Management or equivalent.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Isoherranen, V. (2012) Strategy analysis frameworks for strategy orientation and focus, University of Oulu, Faculty of Technology, Department of Indus-trial Engineering and Management; Mintzberg, H. et al. (2009) Strategy safari:

the complete guide through the wilds of strategic management, 2nd ed. Harlow, FT Prentice Hall.

Assessment methods and criteria: Group work or exam.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Pekka Kess.

Work placements: No.

Other information: -

555321S Risk management

Riskienhallinta

ECTS credits: 3 ECTS credits.

Language of Instruction: English.

Timing: Periods 1-3.

Learning outcomes: The course familiar-izes a student with the overall concept of risk management. After completing the course student can explain the key concepts of risk management. The student can describe risk classifications and can explain the importance of the risk management to organisations. The student can analyse business risks from new points of view and can produce improvement proposals based on the risk analysis.

Contents: Theoretical definition of risks, risks in entrepreneurship and their classifica-tions, methods of risk management, tools for corporate risk management.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, individual work or group work.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: B.Sc. in Industrial Engineering and Management or equivalent.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Bernstein P.L. (1996) Against the Gods - The Remarkable Story of Risk. JohnWiley & Sons Inc., ISBN: 0-471-

TUTA 449

29563-9 (nid.), 0-471-12104-5 (sid.); Lec-ture materials.

Assessment methods and criteria: Group work (/exam).

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Pekka Kess.

Work placements: No.

Other information: -

555322S Production manage-ment

Tuotannon johtaminen

ECTS credits: 3 ECTS credits.

Language of instruction: English.

Timing: Periods 4-6.

Learning outcomes: After finishing this course, the student will be able to analyze production processes and to define the cor-nerstones of managing different production modes. In addition the student will know how to analyze the bottlenecks in different production processes. Understanding the content of lean production. By combining this and previous courses, the student will be able to define the most important develop-ment areas in production processes.

Contents: Analysing and developing manu-facturing environment. Lean production. Change management. Management and operation information methods.

Mode of delivery: Face-to-face teaching and group homework.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, group work, seminar.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555223A Introduction to production control & 555224A Methods of production manage-ment and logistics.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: Exam and group work.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

Other information: -.

555323S Hankintatoimen johta-minen

Sourcing Management

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson tavoit-teena on perehdyttää opiskelija tuotannollisen yrityksen hankintatoimintaan ja sen johtami-seen strategisesta ja operatiivisesta näkökul-masta. Kurssin suoritettuaan opiskelija on perillä hankintatoimen johtamisen peruskäsit-teistä. Opiskelija osaa kuvata oston osana muuta yritystoimintaa ja osaa selittää ostami-sen tehokkuuden johtamisen merkityksen. Opiskelija osaa analysoida ostotoiminnan prosesseja ja analyysiinsä perustuen esittää kehittämiskohteita. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toimia asiantuntijaroolissa ostotoiminnan kehittämisessä.

Sisältö: Hankintatoimi tuotannollisessa yrityksessä, hankintastrategian periaatteet ja käytännöt, ostostrategiat, toimittajat ja tuot-teet, tuotteiden hankinta, hankintatoimen tietojärjestelmät.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Luennot, ryhmätyö.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden opiskeli-jat.

Esitietovaatimukset: Tekniikan kandidaat-ti (Tuotantotalous) tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen.

Oppimateriaali: Luentoaineisto. Muu kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Suoritustavat: Ryhmätyö/tentti.

TUTA 450

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Pekka Kess.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen

Advanced Supply Chain Management

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyt-tää opiskelijat uusimpiin teorioihin ja käytän-teisiin tilaus-toimitusketjun johtamisessa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää toimitusketjun johtamisen peruskäsit-teet. Opiskelija osaa kuvata toimitusketjun rakenteita ja osaa selittää toimitusketjun tehokkuuden johtamisen merkityksen. Opis-kelija osaa analysoida toimitusketjun toimin-taa ja analyysiinsä perustuen esittää kehittä-miskohteita. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toimia asiantuntijaroolissa toimitusketjun kehittämisessä.

Sisältö: Tilaus-toimitusketjun johtaminen, analysointi ja kehittäminen.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Luennot, ryhmätyö, loppu-raportti ja seminaari.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden opiskeli-jat.

Esitietovaatimukset: 555320S Strateginen johtaminen, Tekniikan kandidaatti (Tuotan-totalous) tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali, Sakki, J. (2009) Tilaus-toimitusketjun hallinta, Vantaa, Jouni Sakki Oy.

Suoritustavat: Ryhmätyö.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Pekka Kess.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555326S Tuotannon johtamisen erikoistyö

Research project in pro-duction management

Laajuus: 5 op. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös laajempana kuin 5 opintopis-tettä, mutta tästä on sovittava erikseen eri-koistyön ohjaajan kanssa.

Opetuskieli: Suomi, opiskelija voi tehdä työn myös englanniksi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Tuotannon johtamisen menetelmien soveltaminen yrityksen toimin-taan ja kehitykseen. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee systemaattisesti analysoi-maan ja kehittämään yrityksen toimintoja tuotannon johtamisen keinoin. Opiskelija osaa myös esittää tuotannon johtamiseen liittyviä tutkimusalueita ja kykenee arvioi-maan alueita sekä keskustelemaan niistä kriittisesti. Kurssilla opiskelija yhdistää ja soveltaa aikaisempaa osaamistaan laajan tut-kimuksen muodossa. Opiskelija tutustuu tutkimustyöhön ja tulosten raportointiin.

Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään pääsääntöisesti yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään todellisen ongelman ratkai-suun.

Järjestämistapa: Sovitaan erikseen kurssin alkaessa.

Toteutustavat: Menetelmistä sovitaan työn ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelma, tutus-tuminen oleelliseen kirjallisuuteen, ongelman ratkaiseminen sekä kirjallinen raportti ovat suorituksen edellytyksenä. Työ voidaan tehdä yksin tai ryhmässä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Tekniikan kandidaat-ti (Tuotantotalous) tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tehtäväkoh-taisesti.

TUTA 451

Suoritustavat: Tutkimusraportti.

Arviointiasteikko: 1-5 tai hyväksytty / hylätty

Vastuuhenkilö: Professori Pekka Kess.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555327S Tuotannon johtamisen seminaari

Seminar in production ma-nagement

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi, opiskelija voi tehdä työn myös englanniksi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Tuotannon johtamisen menetelmien soveltaminen yrityksen toimin-taan ja kehitykseen. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida ja kehittää yrityksen toimintoja soveltamalla tuotannon johtamisen menetelmiä.

Sisältö: Kussakin seminaarissa käsitellään tiettyä tuotantoon ja/tai tuotannon johtami-seen liittyvää aihealuetta syvällisesti. Aihealue määritellään seminaariin osallistuvien opiske-lijoiden erikoistumistoiveiden mukaan. Työs-kentelyyn kuuluu luentojen lisäksi henkilö-kohtaisen tutkimusraportin suunnittelu, laatiminen, esittäminen ja keskusteluun osallistuminen.

Järjestämistapa: Sovitaan erikseen kurssin alkaessa.

Toteutustavat: Menetelmistä sovitaan työn ohjaajan kanssa. Tutkimussuunnitelma, tutus-tuminen oleelliseen kirjallisuuteen, ongelman ratkaiseminen sekä kirjallinen raportti ovat suorituksen edellytyksenä. Työ voidaan tehdä yksin tai ryhmässä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: Tekniikan kandidaat-ti (Tuotantotalous) tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tehtäväkoh-taisesti.

Suoritustavat: Määritellään kurssin alkaes-sa.

Arviointiasteikko: 1-5 tai hyväksytty / hylätty.

Vastuuhenkilö: professori Pekka Kess.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555340S Technology manage-ment

Teknologiajohtaminen

ECTS credits: 4 ECTS credits.

Language of instruction: English.

Timing: Periods 1-3.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to differentiate product development and technology man-agement in a company. The student will be able to piece together the development needs and cycles of technologies in an organization. In addition, the student will know how to combine technology development and tech-nology management with strategic planning of a company.

Contents: The course consists of defining technology and its role within an enterprise and within society. During the course we study the meaning of innovation in techno-logical competition. The lifecycles of tech-nology including development, acquirement, and movement are also covered.

Mode of delivery: Face-to-face teaching, exercises and group work done as home-work.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, exercises and group work.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555240A Basic course in product develop-ment.

Recommended optional programme components: -

TUTA 452

Study materials: Lecture materials and selected articles, will be defined at the begin-ning of the course.

Assessment methods and criteria: Exam.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

555341S Productivity and per-formance management

Tuottavuuden ja suoritus-

kyvyn hallinta

ECTS credits: 3 ECTS credits.

Language of instruction: English.

Timing: Periods 4-6.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to analyse the efficiency of activities in an organization, from both internal and external viewpoints. The internal analysis is based on Balanced Score Card or other equivalent performance measurement. External measurement of efficiency in based on analysing productivity development and the factors affecting it.

Contents: The concepts of productivity and performance and the levels to their examina-tion. Productivity and its significance to an enterprise’s processes and profitability. Measuring productivity and performance. The metrics of productivity and operative steering tools. An enterprise’s internal and external productivity. The analysis and the tools for analysis of productivity and the approaches for measuring productivity in industry.

Mode of delivery: Face-to-face teaching and group work.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, group work.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555340S Technology management.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture materials. Su-manth, D.J. 1998. Total productivity man-agement, A systematic and quantitative approach to compete in quality, price and time. CRC Press LLC. 407 p.

Assessment methods and criteria: Exam.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

Other information: -

555342S Operaatiotutkimus

Operations research

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy soveltamaan tuotantotalou-delle tyypillisiä kvantitatiivisia menetelmiä. Opiskelija pystyy myös määrittelemään tuotantoprosessien kehityssuunnitelmia käyttämällä opittuja menetelmiä.

Sisältö: Operaatiotutkimuksen matemaatti-set menetelmät, kuten esimerkiksi moni-muuttujamenetelmät päätöksen teossa ja simulointi.

Järjestämistapa: Lähiopetus: luennot ja harjoitukset.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 50 h. Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi pakolliset harjoitukset, jossa syvennytään operaatiotutkimuksen menetel-miin esimerkkien avulla.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: TUTA-kandi tai vastaavat tiedot.

Yhteyden muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luento- ja harjoitusmate-riaali, artikkelikokoelma.

TUTA 453

Suoritustavat: Loppukoe.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Harri Haapasa-lo.

Työssä oppiminen: Ei.

Lisätiedot: -

555343S Product data manage-ment

Tuotetiedon hallinta

ECTS credits: 5 ECTC credits.

Language of instructions: English.

Timing: Periods 4-6.

Learning outcomes: The course familiar-izes a student with the product processes of an enterprise and specifically the meaning of product data in different stages of product process. After finishing the course, a student knows what product data is and how it can be used for business purpose. A student is famil-iar with the basic concepts of product data management (PDM) and is aware of the basic tools used for PDM. After finishing the course, a student will able to analyze existing and future products from product structure viewpoint. Students will be able to analyze the company's product data management as a whole and to give suggestions based their analysis.

Contents: Product information manage-ment concepts, its history and challenges, PDM-processes: managing product models, managing documents and configurations as well as tracing information, PDM-system and its functions, PDM-project and implementa-tion of the system.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, group work, exam.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555240A Basic course in product develop-ment.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture materials and selected articles. Saaksvuori A & Immonen A.2008. Product lifecycle management, 8 ed. pages 1-65 and 91-176.

Assessment methods and criteria: Group work report and exam.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

Other information: -

555344S Management infor-mation systems

Johtamisen tietojärjest-elmät

ECTS credits: 4 ECTS credits.

Language of Instruction: English.

Timing: Periods 4-6.

Learning outcomes: The aim of the course is to provide readiness for enterprise infor-mation system designing, purchasing, and development tasks. The aim is to familiarize a student with the significance of information and its management when controlling pro-cesses. After completing the course student can explain the key concepts of management information systems (MIS). The student can define the information needs of management processes and how information systems can meet these needs. The student can describe the key features of the following types of systems: DSS, GDSS, EIS, BI, and ERP. The student can analyse the state of the manage-ment in an organisation, and can suggest a suitable type of information system to sup-port the management. After the course the student can take part in the organisational development from MIS viewpoints.

Contents: Management information systems (MIS), information systems in decision mak-ing and leadership, Decision Support Systems (DSS), Group Support Systems (GSS), Exec-utive Information Systems (EIS), the effects

TUTA 454

of information technology in operations, examining the effects of information and communication technology on productivity, financial growth, and the formation of na-tional competitiveness.

Mode of delivery: multiple methods availa-ble. The principal way to conduct the course is participate face-to-face teaching (that is held mainly in Finnish). Course is also given in English based on distance learning and closing session where the group work is represented.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures and independent work, or group work and seminar.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: B.Sc. in Industrial Engineering and Management or equivalent.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Lecture materials and given set of journal articles. Laudon, K.C. & Laudon, J.P. 2004. Management Information systems. Prentice Hall. ISBN: 0-13-120681-8.

Assessment methods and criteria: Learning diary (recommended when partici-pating to the lectures), or group work report and seminar representation (recommended for exchange students), or exam.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Pekka Kess.

Work placements: No.

Other information: -

555345S Advanced course in product development

Tuotekehityksen jatkokurs-si

ECTS credits: 6 ECTS credits.

Language of Instruction: English.

Timing: Periods 1-3.

Learning outcomes: The student under-stands the objectives of requirements engi-neering in order to develop sustainable prod-ucts. The course familiarizes the student to requirements engineering process and its key activities. After finishing the course, the student will able to analyze requirements engineering in product development process-es. The student knows Design for Excellence (DfX) practice. The student can recognize different stakeholder specific requirements and their diversity.

Contents: The concepts of requirements management, requirements engineer process, requirement prioritization and valuation, Design for Excellence (DfX), different stake-holders and their requirements for product development.

Mode of delivery: Face-to-face teaching.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures and group work.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555240A Basic course in product develop-ment, 555340S Technology management.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: Group work, exam.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

Other information: -

555346S Product Management

Tuotehallinta

ECTS credits: 5 ECTS credits.

Language of Instruction: English.

Timing: periods 4-6.

TUTA 455

Learning outcomes: The course familiar-izes students with the broad concepts of product management. After finishing the course, the student understands central principles and contents of product manage-ment. Student knows the basics of product portfolio management and understands the ways to analyse products business case. A student learns to see product management as an organizational lifecycle function that focus managing all products and related actions in all product lifecycle phases. The student can apply the learned things and methods in different industries in order to develop sys-tematic product management.

Contents: Basic issues in product manage-ment, sub-processes that are included in product management, methods and tools for product management, product portfolio management, product business case.

Mode of delivery: Face-to-face learning.

Learning activities and teaching meth-ods: Will be defined at the beginning of the course.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555240A Basic course in product develop-ment, 555340S Technology management, 555320S Strategic management.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: Will be defined at the beginning of the course.

Grading: 1-5.

Person responsible: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

Other information: -

555347S Seminar in product de-velopment manage-ment

Tuotekehityksen johtami-sen seminaari

ECTS credits: 5 ECTS credits.

Language of Instruction: English.

Timing: Periods 1-3.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to present re-search areas related to product development management. The student will also able to assess related research and to critically discuss it.

Contents: Each seminar session discusses a certain topic in product development man-agement in great detail. The topic area is specified according to students’ wishes. On top of lectures the course includes comple-tion of a personal research report.

Mode of delivery: Will be defined at the beginning of the course.

Learning activities and teaching meth-ods: Will be defined at the beginning of the course. Students may also propose topics for the seminar. Lectures and seminar sessions are compulsory in order to complete the course.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: 555340S Technology management, 555321S Risk management, 555320S Strategic man-agement.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods: Will be defined at the beginning of the course.

Responsible person: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

Other information: -

TUTA 456

555348S Research project in product development management

Tuotekehityksen johtami-sen erikoistyö

ECTS credits: 5 ECTS credits. It is also possible to complete the course as a broader work piece of more than 5 ECTS credits if agreed so with the instructor.

Language of Instruction: English.

Timing: Periods 1-6.

Learning outcomes: After finishing the course, the student will able to analyze and develop company activities using product development management methods.

Contents: Completion of the course is agreed on one-to-one with the instructor. An accepted completion of the work requires planning of a research plan, familiarization with related literature, presented a solution to the researched question, and a written report.

Mode of delivery: Will be defined at the beginning of the course.

Learning activities and teaching meth-ods: Will be agreed together with the stu-dent and the professor.

Target group: Industrial engineering and management students.

Prerequisites and co-requisites: pre-requisites: 555340S Technology manage-ment, 555321S Risk management, 555320S Strategic management.

Recommended optional programme components: -

Study materials: Will be defined at the beginning of the course.

Assessment methods and criteria: Will be defined at the beginning of the course.

Grading: Will be defined at the beginning of the course.

Person responsible: Professor Harri Haapasalo.

Work placements: No.

Other information: -

Laatu- ja projektijohtamisen

yksikkö

555280P Projektitoiminnan pe-ruskurssi

Basic course in project management

Laajuus: 2 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy selittämään projektijohtami-sen keskeiset konseptit. Opiskelija pystyy kuvaamaan projektisuunnitelman pääpiirteet ja on kykeneväinen hyödyntämään erilaisia menetelmiä projektin osittamiseksi. Opiskeli-ja pystyy myös aikatauluttamaan projektin ja arvioimaan sen kustannuksia. Opiskelija osaa selittää tuloksen arvon laskentaan liittyvät termit ja osaa soveltaa menetelmää yksinker-taiseen tehtävään. Kurssin suoritettuaan opiskelija lisäksi tunnistaa projektin riskien hallinnan keskeiset tehtävät.

Sisältö: Projektitoiminnan määrittely, pro-jektin suunnittelu, organisointi ja laajuuden hallinta, aikataulun hallinta, kustannusten hallinta ja tuloksen arvon laskenta, projektin riskien hallinta.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, viikkotehtävät ja harjoituskirja. Kurssin arvosana muodostuu lopputentistä.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali, harjoi-tuskirja, Artto, Martinsuo & Kujala 2006. Projektiliiketoiminta. WSOY, ISBN: 951-0-31482-X (nid.) (soveltuvin osin), saatavilla http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/.

TUTA 457

Suoritustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 12 h. Pakolliset viikkoteh-tävät ja tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jaakko Kujala.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on pereh-dyttää opiskelija projektitoiminnan perustei-siin ja projektinhallinnan perusmenetelmiin.

555281A Laadun peruskurssi

Basic course in quality

management

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija osaa selittää laatujohtamisen keskei-set käsitteet ja tunnistaa laadun merkityksen erilaisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija omaa perustason taidot tilastollisen laadun-hallinnan työkalujen soveltamiseen. Opiskeli-ja osaa ratkaista tuotannollisen toiminnan ongelmia laatujohtamisen menetelmin tehtä-vän ongelmanratkaisun avulla.

Sisältö: Laadun merkitys yrityksen toimin-nassa, laatu avoimissa ja suljetuissa systee-meissä, laatukustannukset, laatutyökalut ja tilastollisen prosessinohjauksen (SPC) mene-telmät sekä niiden soveltaminen käytännön ongelmien ratkaisuun, laatujohtamisen perus-teet.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja luentoihin liittyvät harjoitukset muodostavat integroidun kokonaisuuden. Kurssiin liittyy pienryhmissä tehtävä harjoitustyö. Harjoituskirja on pakol-linen. Kurssin arvosana muodostuu harjoitus-työstä ja lopputentistä.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: Ei ole.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali, luen-tomoniste ja harjoituskirja.

Suoritustavat: Pakollinen harjoituskirja, harjoitustyö ja tentti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Osmo Kauppila

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on pereh-dyttää opiskelija tuotannollisten prosessien hallintaan tilastollisen laadunhallinnan näkö-kulmasta.

555282A Projektinhallinta

Project management

Laajuus: 4 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiske-lijalla on hyvä ymmärrys projektinhallinnan keskeistä osaamisalueista. Opiskelija osaa soveltaa saavutettua osaamista erityyppisten projektien toteutuksen suunnitteluun ja arviointiin. Opiskelija osaa hyödyntää tieteel-lisissä aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita oppimisen tukena.

Sisältö: Projektin tavoitteiden hallinta. Projektin sidosryhmien hallinta. Projektin riskien hallinta. Projektin aikataulun ja riip-puvuuksien hallinta. Design Structure Matrix (DSM). Erityyppisten projektien ominaisuu-det ja johtaminen.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot, pienryhmissä tehtävä harjoitustyö ja oppimispäiväkirja. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan kurssia 555280P Projektitoiminnan peruskurssi tai vastaavien tietojen hallintaa.

Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus muodos-tuu luentomateriaalista ja ohjeen mukaisesta, itsenäisestä perehtymisestä oheiskirjallisuu-teen. Artto, Martinsuo & Kujala 2006. Pro-

TUTA 458

jektiliiketoiminta. WSOY, ISBN: 951-0-31482-X (nid.), saatavilla http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/

Suoritustavat: Lähtötason varmistava alkutentti, harjoitustyö, oppimispäiväkirja

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jaakko Kujala.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Kurssin tavoitteena on pereh-dyttää opiskelija projektitoiminnan ohjauk-seen ja johtamiseen.

555284A Case-kurssi

Problem solving in business cases

Laajuus: 2 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa systemaattisesti ryhmässä työskennellen analysoida yrityksen liiketoi-mintaan liittyviä haasteita ja luoda sekä esittää mahdollisia ratkaisuehdotuksia niihin liittyen. Opiskelija pystyy analysoimaan ja kehittä-mään ryhmän toimintaa. Opiskelija osaa arvioida ja kehittää omaa esiintymistään.

Sisältö: Muuttuva sisältö.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Case -esimerkkien ratkaisu ryhmissä, oppimispäiväkirja. Opiskelijat suorittavat kurssin integroituna opintojak-soon 900062P Tuotantotalouden suullinen viestintä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: 555220P Teollisuus-talouden peruskurssi, 721172P Johdon las-kentatoimi.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään kurssilla.

Suoritustavat: Henkilökohtainen oppimis-päiväkirja.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Opintojakson tavoite on oppia soveltamaan erilaisia ongelmanratkaisun metodeja yrityksen strategiaan tai operatiivi-seen toimintaan liittyviin ongelmiin.

555380S Quality management

Laatujohtaminen

ECTS credits: 5 ECTS credits.

Language of instruction: English.

Timing: periods 4-6.

Learning outcomes: Having completed the course, the student can analyse the cen-tral principles and contents of quality man-agement and related management approach-es. The student can apply the learned things and methods in different kinds of situations and industries.

Contents: Quality management and its basic assumptions, the methods of TQM in differ-ent environments, process management, quality systems, quality award competitions, Six Sigma, performance measurement, Lean, organisational capability models.

Mode of delivery: Face-to-face learning.

Learning activities and teaching meth-ods: Lectures, a personal exercise, a group study and an exam.

Target group: Undergraduate students of IEM.

Prerequisites and co-requisites: -

Recommended optional programme compo-nents: 555281A Basic course in quality man-agement.

Study materials: Lecture materials and selected articles.

Assessment methods and criteria: The course grade is derived from the exam score, group work grade and the personal exercise grade.

Grading: 1-5.

TUTA 459

Person responsible: Osmo Kauppila.

Work placements: No.

Other information: The course gives the student a broad conception of contents of total quality management and applying it in different environments.

555381S Projektijohtajuus

Project leadership

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee kuvaamaan ja soveltamaan johtajuuden keskeisiä teorioita.

Sisältö: Johtajuuden keskeiset teoreettiset viitekehykset ja niiden historiallinen perspek-tiivi. Psykodynaaminen ja morenolainen näkökulma henkilökohtaisen johtajuuden kehittämiseen.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssin lähiopetus järjeste-tään intensiivipäivänä ja kurssin jälkeen järjes-tettävänä opitun yhteenvetokeskusteluna. Intensiivipäivään osallistuminen edellyttää hyväksyttyä suoritusta kirjallisesta esitehtä-västä. Kirjallisen esitehtävän lisäksi opiskelijat laativat myös henkilökohtaisen oppimispäivä-kirjan.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietoina suositellaan kurssia 555282A Projektinhallinta tai vastaavien tietojen hallin-taa.

Oppimateriaali: Northouse PG (2001) Leadership: Theory and Practice; Second Edition. Sage Pub-lications, Thousand Oaks. ISBN: 0-7619-1926-0 (nid.), 0-7619-1925-2 (sid.) (tai uudempi versio).

Suoritustavat: Kurssin arvosana perustuu esitehtävän ja oppimispäiväkirjan arviointiin.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Mirja Väänänen

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Kurssi antaa opiskelijalle käsi-tyksen johtajuuden teoreettisista perusteista, sekä valmiudet oman johtajuuden kehittämi-seen.

555382S Projektiliiketoiminta

Project business

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa projektiliiketoiminnan johtajuusalueet ja ymmärtää niiden keskeiset sisällöt. Opiskelija pystyy vertailemaan pro-jektiliiketoiminnan erityispiirteitä erilaisissa työskentely-ympäristöissä ja analysoimaan niiden vaikutuksia yrityksen liiketoimintamal-liin. Opiskelija pystyy arvioimaan yksittäisen projektin ja sen johtamisen merkitystä koko yrityksen liiketoimintatavoitteiden saavutta-misessa.

Sisältö: Projektiliiketoiminnan erityispiir-teet, projektiyrityksen liiketoimintamallit, projektien myynti ja markkinointi, projek-tisalkun hallinta, projektiverkostojen hallinta, neuvottelut ja sopimusten hallinta.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset sekä luentopäiväkirja, pienryh-missä toteutettava harjoitustyö.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: 555280P Projekti-toiminnan peruskurssi ja 555282A Projektin-hallinta tai vastaavat tiedot.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luentomateriaali ja muu myöhemmin määriteltävä kirjallisuus. Artto, Martinsuo & Kujala 2006. Projektiliiketoi-minta. WSOY, ISBN: 951-0-31482-X (nid.), saatavilla http://pbgroup.aalto.fi/en/the_book_and_the_glossary/.

TUTA 460

Suoritustavat: Kurssin suoritukseen vaadi-taan oppimispäiväkirjan pitäminen, pienryh-missä tehtävän harjoitustyön kirjallinen ra-portointi sekä työn esittäminen.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jaakko Kujala.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Kurssi antaa opiskelijalle perus-valmiudet projektimaista toimintaa harjoitta-van yrityksen johtamiseen.

555385S Laatujohtamisen semi-naari

Seminar in quality mana-gement

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi/englanti.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy systemaattisesti analysoi-maan yrityksen liiketoimintaan liittyviä haas-teita ja kehittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja näihin haasteisiin.

Sisältö: Vaihtuvasisältöinen kurssi ajankoh-taisista aiheista.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Määritellään erikseen semi-naarin alussa.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään erikseen seminaarin alussa.

Suoritustavat: Määritellään erikseen semi-naarin alussa.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jaakko Kujala, Osmo Kauppila.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Tavoite on oppia hyödyntämään erilaisia menetelmiä yrityksen strategiaan tai operatiiviseen toimintaan liittyvässä päätök-senteossa.

555386S Projektijohtamisen se-

minaari

Seminar in project mana-gement

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi/englanti

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy esittelemään projektijohta-miseen ja projektiliiketoiminnan tutkimus-alueita. Hän pystyy arvioimaan näiden alojen tutkimusta ja keskustelemaan siitä kriittisesti.

Sisältö: Opetustilaisuuksissa käsitellään jokaiseen seminaaritilaisuuteen erikseen määriteltyjä projektinjohtamisen tai projekti-liiketoiminnan tutkimusteemoja.

Järjestämistapa: Toteutus lähiopetuksena.

Toteutustavat: Seminaari toteutetaan jatkuvana ja opiskelija voi itse valita mihin seminaaritilaisuuksiin hän osallistuu lukuvuo-den aikana.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Seminaaritilaisuuteen koottava artikkelipaketti.

Suoritustavat: Vähintään yhdessä seminaa-ritilaisuudessa puheenjohtajana toimiminen ja siihen liittyvän artikkelikokoelman valinta erikseen vastuuopettajan kanssa sovittavasta tutkimusteemasta, artikkeleihin tutustuminen ja aktiivinen osallistuminen yhteensä vähin-tään kuuteen seminaaritilaisuuteen ja kirjalli-suusraportti yhdestä tutkimusteemasta.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jaakko Kujala.

TUTA 461

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Tavoitteena on perehtyä projek-tijohtamisen ja projektiliiketoiminnan keskei-siin tutkimusalueisiin.

555387S Laatujohtamisen eri-koistyö

Project work in quality management

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi/englanti.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy analysoimaan ja kehittämään laatujohtamisen menetelmiä hyödyntävän yrityksen toimintoja.

Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään pääsääntöisesti yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään todellisen ongelman ratkai-suun.

Järjestämistapa: Toteutus monimuoto-opetuksena.

Toteutustavat: Työn suorituksesta sovitaan erikseen työn ohjaajan kanssa. Työ toteute-taan yksilöllisesti tai pienryhmässä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tapauskohtai-sesti.

Suoritustavat: Hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on tutkimussuunnitelman laatiminen, aiheeseen liittyvään kirjallisuu-teen tutustuminen, ongelman ratkaisun esittäminen sekä siihen kirjallinen raportti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Osmo Kauppila.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Tavoitteena on laatujohtamisen menetelmien soveltaminen yrityksen toimin-

nassa ja sen kehittämisessä. Opintojaksossa tarjotaan opiskelijalle mahdollisuus opintojen loppuvaiheessa yhdistää ja soveltaa aiemmissa opinnoissa hankittuja tietoja laajemman harjoitustyön muodossa. Opintojaksossa opiskelija perehtyy tutkimustyön tekemiseen ja tulosten raportointiin.

555388S Projektijohtamisen eri-koistyö

Project work in project management

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi/englanti.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy analysoimaan ja kehittämään projektiyrityksen toimintoja.

Sisältö: Työt vaihtelevat sekä aiheensa että tyyppinsä puolesta. Harjoitustyö tehdään pääsääntöisesti yrityksen antamasta aiheesta, jossa perehdytään todellisen ongelman ratkai-suun.

Järjestämistapa: Toteutus monimuoto-opetuksena.

Toteutustavat: Työn suorituksesta sovitaan erikseen työn ohjaajan kanssa. Työ toteute-taan yksilöllisesti tai pienryhmässä.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat.

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Määritellään tapauskohtai-sesti.

Suoritustavat: Hyväksytyn suorituksen edellytyksenä on tutkimussuunnitelman laatiminen, aiheeseen liittyvään kirjallisuu-teen tutustuminen, ongelman ratkaisun esittäminen sekä siihen kirjallinen raportti.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Jaakko Kujala

Työssä oppimista: Ei.

TUTA 462

Lisätiedot: Tavoitteena on projektinhallin-nan ja projektiliiketoiminnan johtamismene-telmien soveltaminen projektiyrityksen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Opintojak-sossa tarjotaan opiskelijalle mahdollisuus opintojen loppuvaiheessa yhdistää ja soveltaa aiemmissa opinnoissa hankittuja tietoja laa-jemman harjoitustyön muodossa. Opintojak-sossa opiskelija perehtyy tutkimustyön teke-miseen ja tulosten raportointiin.

555389S Tuotantoprosessien sys-temaattinen kehittämi-nen

Systematic improvement of production processes

Laajuus: 10 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-5.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa johtaa tuotannollisen prosessin kehitystä ja ongelmanratkaisua laadunhallin-nan menetelmiä soveltaen. Opiskelija osaa selittää DMAIC-ongelmanratkaisumallin eri vaiheet ja valita sitä soveltaessa eri vaiheisiin sopivat laatutyökalut. Opiskelija osaa soveltaa kurssilla opetettuja laatutyökaluja käytännön prosessidataan MINITAB -ohjelmiston avulla ja analysoida saatuja tuloksia. Opiskelija syventää ymmärrystään ongelmanratkaisun kohteena olevasta tuotantoprosessista.

Sisältö: Systemaattinen ongelmanratkaisu DMAIC-mallin mukaisesti, Six Sigman tieto-sisällön laatutyökalut, MINITAB-ohjelmiston käyttö, tuotantoprosessien kehittämisen käytännön toteutus.

Järjestämistapa: Toteutus monimuoto-opetuksena.

Toteutustavat: Luennot intensiivipäivinä ja niihin liittyvät harjoitustehtävät, tehdasvierai-lu, laaja ryhmissä teollisuuteen tehtävä harjoi-tustyö.

Kohderyhmä: Tuotantotalouden koulutus-ohjelman opiskelijat, muiden tekniikan alojen tuotantotalouden suuntautujat, jatko-opiskelijat.

Esitietovaatimukset: TUTA-kandidaatti tai vastaava. Tilastollisen laadunohjauksen perusteiden tuntemus.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Kubiak, TM & Benbow DW (2009) The Certified Six Sigma Black Belt Handbook, Second Edition. ASQ Quali-ty Press, Milwaukee. 620 s. ja kurssilla jaet-tava materiaali.

Suoritustavat: Hyväksytyn suorituksen edellytyksinä ovat ryhmätyön suorittaminen aktiivisena ryhmän jäsenenä, luennoille osal-listuminen ja harjoitustehtävien tekeminen.

Arviointiasteikko: Hyväksytty/hylätty.

Vastuuhenkilö: Osmo Kauppila.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: Tavoite on oppia systemaattises-ti analysoimaan ja kehittämään tuotantopro-sesseja.

Työtieteen yksikkö

555260P Työsuojelun ja työhyvin-voinnin perusteet

Introduction to occupa-tional safety and well-being at work

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Opintojakso järjestetään kevätluku-kaudella, periodeilla 5-6.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa selittää työsuojeluun liittyvät keskeiset termit ja asiakokonaisuudet. Hän kykenee arvioimaan työsuojelun merkitystä työterveyden, työturvallisuuden ja yleisesti työhyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi opis-kelija kykenee yhdistämään työsuojeluasiat tärkeäksi osaksi yrityksen tuottavuuden ja laadun parantamista.

Sisältö: Työsuojelun merkitys työvoiman terveyttä turvaavana ja edistävänä sekä viih-tyisyyttä, töiden kehittävyyttä ja kokonaisval-taista tehokkuutta lisäävänä toimintana. Työsuojelu muuhun insinöörityöhön integroi-

TUTA 463

tuna, välttämättömänä ja hyödyllisenä, myös laatua ja tuottavuutta sekä organisaatiota kehittävänä toimintana. Linjaorganisaation mahdollisuudet, vastuut ja turvallisuusjohta-minen. Hyvän ergonomian ja työympäristön tuottavuusvaikutukset. Tapaturmat ja niiden tutkiminen, sairaus-poissaolot ja ammattitau-dit sekä työssä esiintyvä väkivalta. Suomalai-sen ja yleiseurooppalaisen lainsäädännön ja normien perusteet. Työsuojelu työpaikalla; työsuojeluyhteistoiminta, -valvonta sekä työterveyshuolto ja työkykyä edistävä toimin-ta. Erilaiset vaaratekijät ja niiden tekninen ja toiminnallinen torjunta. Yhteisten työpaikko-jen riskienhallinta (työturvallisuuskortti ja HSEQ-käytännöt). Työn merkitys yksilölle ja yritykselle sekä työhyvinvointi. Hyvä yritys- ja turvallisuuskulttuuri.

Järjestämistapa: Lähiopetus, monimuoto-opetus tarvittaessa.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja yhteensä 20 h, joihin sisältyy mm. luentoja ja tuntitehtäviä. Osa luennoista (8 h) voidaan käyttää työturvallisuuskortin suorittamiseen (rajattu osallistujamäärä). Harjoitustyöt tehdään pääosin pienryhmätyö-nä.

Kohderyhmä: Konetekniikan, prosessitek-niikan, tuotantotalouden ja ympäristöteknii-kan koulutusohjelmien opiskelijat. Sopii myös muille koulutusohjelmille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Työsuojelun perusteet, Työterveyslaitos 2009, ISBN: 978-951-802-916-1 (nid.) sekä muu kurssilla ilmoitettava materiaali. Harjoitustyömateriaalina mm. Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2012, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5, Työ-suojeluhallinto, ISBN 978-952-479-049-9.

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyöt.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Henri Jounila.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555261A Työpsykologian pe-ruskurssi

Basic course in Occupa-tional Psychology

Laajuus: 3 op

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Periodit 3-4.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää ihmisen työyhteisön jäsenenä ja työntekijänä. Opiskelija osaa selittää mitä merkitystä työyhteisölle on ihmisten yksilöllisillä eroilla, työmotivaatioil-la, työperäisellä stressillä, työryhmillä ja työtiimeillä.

Sisältö: Työpsykologinen tutkimus, arviointi ja kehittäminen. Psykologian ihmiskuvat. Työpsykologian alue, tavoite ja näkökulma organisaatioon. Työprosessin ja organisaation psykologiset rakenteet. Työtoiminnan raken-ne ja säätely, oppiminen, motivaatio, vuoro-vaikutus, hyvinvointi työssä, työn laatu, muutososaaminen. Tavoitteena johdattaa opiskelija työpsykologian perusteisiin, antaa hänelle työpsykologista tietoa ihmisestä ja työtoiminnasta, perehdyttää työpsykologisen tiedon hankintaan, tuottamiseen ja soveltami-seen sekä johdattaa työpsykologiseen työpro-sessin, organisaation ja tuotteen arviointiin ja kehittämiseen.

Järjestämistapa: Kurssi toteutetaan lä-hiopetuksena.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu luennot, harjoitukset ja seminaarit.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Arnold, J. (2005) Work Psychology; Understanding Human Behavior in the Workplace. Prentice Hall, ISBN: 978-0-273-71121-6.

Suoritustavat: Luennot, harjoitukset, seminaarit tai vain kirjatentti.

Arviointiasteikko: Numeerinen arvioin-tiasteikko 1-5, nolla on hylätty.

Vastuuhenkilö: Lehtori Kari Kisko.

TUTA 464

Työssäoppiminen: Ei.

Lisätiedot: -

555262A Käytettävyys ja turvalli-suus tuotekehityksessä

Usability and Safety in Product Development

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 3-4.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa analy-soida artefaktin käytettävyyttä pohjautuen käytettävyyden osatekijöihin ja hyvän tuot-teen ominaisuuksiin. Opiskelija osaa vertailla artefaktien käytettävyyttä erilaisin menetel-min. Opiskelija osaa tehdä käytettävyystut-kimuksen käyttäen käytettävyystutkimuksen yleisempiä menetelmiä.

Sisältö: Tuotteiden ja tuotantovälineiden hyvän käytettävyyden ja turvallisuuden mer-kitys teoriassa ja käytännössä sekä tähän liittyvä tuotekehitysprosessi.

Vaatimusmäärittely, käyttäjätutkimus, käy-tettävyystutkimus, vaihtoehtojen luonti ja arviointi sekä keskeiset standardit ovat kurs-silla esillä. Esimerkit ja erityisaiheet liittyvät useimmiten tieto- ja viestintäteknologian tai prosessitekniikan alueille. Kurssi painottaa näiden tekijöiden hallintakeinoja ja erityispai-notus kohdistuu tuote- ja työvälinevalistajien, tuotekehityksen ja suunnittelun rooliin käy-tettävyys- ja turvallisuustavoitteiden saavut-tamisessa.

Järjestämistapa: Monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Luennot, tentti, suunnitte-luongelmakeskeisten oppimistehtävien ratkai-su sekä harjoitustyönäyttely.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555240A Tuotekehityksen perusteet, Basic course in product development.

Oppimateriaali: Harjoitustöissä ja oppimis-tehtävissä hyödynnetään mm. kirjaa S. Väy-rynen, N. Nevala & M. Päivinen, Ergonomia

ja käytettävyys suunnittelussa. Teknolo-giateollisuus ry. 2004. Kletz T. & Amyotte P. (2010), Process Plants: A Handbook for Inherently Safer Design, Second Edition. CRC Press (soveltuvin osin). Päivittyvät aineistot Optimassa sekä muu kurssilla ilmoi-tettava aineisto.

Arviointiasteikko: Käytetään numeerista arviointiasteikkoa 1-5.

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö.

Vastuuhenkilö: Tatu Prykäri.

Työssä oppimista: Kyllä.

Lisätiedot: -

555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ

Technology, Society and Work

Laajuus: 2 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuun opiskelija osaa selittää teknologian, yhteis-kunnan ja työn yhteisvaikutuksen ihmisten elämään. Opiskelijat osaavat laatia ohjeen mukaisen kirjallisen raportin ja arvioida suullista esitelmää.

Sisältö: Työn ja tekniikan olemus ja merki-tys yhteiskunnan kehityksessä, tekniikan ihmisten ammattikuva työntekijänä tai yrittä-jänä sekä sen kehittyminen. Tekniikan ja ympäristön vuorovaikutus ja tekniikan histo-ria. Tarkastelukulmina ovat tiede, tekniikka, yhteiskunta ja kansainvälisyys.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot, ryhmätyöt ja seminaarit.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa.

Suoritustavat: Opintojaksolla jatkuva arviointi; luennot, ryhmätyöt ja seminaarit.

TUTA 465

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointi 1-5, nolla on hylätty.

Vastuuhenkilö: Lehtori Kari Kisko.

Työssäoppiminen: Ei.

Lisätiedot: -

555361A Koneturvallisuus ja käy-tettävyys

Machine safety and usability

Laajuus: 3,5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 5-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa valita keskeiset suunnit-telun ja johtamisen keinot, joiden avulla organisaatio toisaalta poistaa varsinkin henki-löön kohdistuvat koneiden ja tuotteiden riskitekijöitä ja toisaalta lisää koneiden ja tuotteiden hyödyllisyyttä ja käyttäjäystävälli-syyttä, mukaan lukien hyvä käyttäjäkokemus, ergonomian keskeisimpien periaatteiden hallinnan kautta. Työjärjestelmäkokonaisuu-den tulee tukea työhyvinvointia. Opiskelija osaa soveltaa kurssin antia yrityksen täyttäessä velvoitteitaan valtioneuvoston vuoden 2008 koneasetuksen ja (työvälineiden) käyttöase-tuksen pohjalta. Tämä edellyttää osaamista, joka yritystasolla liittyy niin turvallisuusjoh-tamiseen kuin turvallisuussuunnitteluun osana integroitua toimintajärjestelmää ja kestävän kehityksen kokonaisuutta – opiskelija osaa selittää asiantuntijan ja johtajan keskeiset mahdollisuudet ja velvollisuudet koneturvalli-suuden alueella. Opiskelija osaa myös ideoida turvallisuuden ja käytettävyyden tavoitteita parannettaessa omaehtoisesti yrityksen tuo-tannon ja tuotteiden tulevaisuuspotentiaalia.

Sisältö: Perehtyminen EU-alueella voimas-saoleviin koneiden ja laitteiden suunnittelua ja käyttöä koskeviin määräyksiin sekä määrä-yksiä tulkitseviin SFS-, EN- ja ISO- standar-deihin. Turvallisuusanalyysien ja yrityksen turvallisuuskulttuurin merkityksen tarkaste-leminen. Turvallisuuskulttuuriin liittyen perusteet työympäristöstä työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden taustana. Perehtyminen keskeisiin suunnitteluperiaat-

teisiin, jotka liittyvät koneiden ja laitteiden ergonomiaan, käytettävyyteen ja kunnossapi-dettävyyteen. Euroopan unionin ja globaalit käytänteet ja standardit koneturvallisuuteen liittyen. Turvallisuusanalyysit, koneisiin liittyvät ja niiden käyttöön yhteydessä olevat tapaturmat. Ergonomia ja käytettävyys suun-nittelussa. Niillä edistetään turvallisuuden ohella tuotteiden hyvää käyttäjäkokemusta ja yrityksen työhyvinvointia.

Järjestämistapa: Lähiopetus, sitä tukee monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja (20 h). Luennot, monimuoto-oppiminen sekä ryhmä- ja yksilöharjoitustyöt mm. verkkoaineistoja käyttäen. Koneturvalli-suusseminaari pakollisen harjoitustyön osana. Tentti, muut suorittamiseen liittyvät asiat ilmoitetaan kurssin alussa ja optimassa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu erityi-sesti konetekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille sekä tuotan-totalouteen suuntautuneille opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet ja 555364S Ergonomia.

Oppimateriaali: Väyrynen, Nevala & Päivinen (2004) Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, Teknologiateollisuus ry. 336 s. ISBN: 951-817-848-8 (soveltuvin osin); MetSta-verkkojulkaisu: http://www.metsta.fi/koneturvallisuus/ ; Väyrynen, S. (2011) Johdanto koneturvalli-suus ja käytettävyys –kurssiin. Pdf-moniste; Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia, Työ-suojelujulkaisuja 91. Työsuojeluhallinto 2009; Koneturvallisuus. Koneiden tekniset vaatimukset ja vaatimustenmukaisuus. Työ-suojeluoppaita ja -ohjeita 16. Työsuojeluhal-linto 2008; Kone-, tuotanto- ja materiaali-tekniikka. Koneiden turvallisuus. SFS-käsikirja 403. Suomen Standardisoimisliitto 2009; www.sfsedu.fi ja www.metsta.fi (kts. tietoja koneturvallisuus ja ergonomiastandar-deista); http://www.finlex.fi (kts. laki 738/2002, asetus 400/2008, asetus 403/2008); TSO-5: Pienyrityksen työympä-

TUTA 466

ristö tuloksen tekijänä. Aluehallintovirasto 2012; Dul, J & Weerdmeester, B (2008): Ergonomics for beginners: a quick reference guide . 3rd ed. CRC Press; ; www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/

Suoritustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja (20 h). Luennot, monimuoto-oppiminen sekä ryhmä- ja yksilöharjoitustyöt mm. verkkoaineistoja käyttäen. Koneturvalli-suusseminaari pakollisen harjoitustyön osana. Tentti, muut Suorittamiseen liittyvät asiat ilmoitetaan kurssin alussa ja optimassa.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Seppo Väyrynen ja Tatu Prykäri.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555360S Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen

Administration, Organiza-

tion and Education in Working Life

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi, englanti

Ajoitus: Toteutus periodeissa 4-6.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa tunnistaa organisaatiora-kenteet sekä kykenee arvioimaan niiden toimintaa. Hän pystyy tunnistamaan yksilöi-den toimintaan organisaatiossa vaikuttavia tekijöitä ja analysoimaan havaitsemiaan toi-mintamalleja. Hän osaa oppivan organisaation mallin mukaisesti tunnistaa jatkuvasti uusia kehittämiskohteita ja tuottaa niihin paran-nusehdotuksia. Opiskelija osaa esittää oppi-maansa muille ja osaa arvioida muiden esityk-siä. Opiskelijalla osaa havainnoida, analysoida ja esittää kehitysehdotuksia organisaatioiden ja niiden henkilöstöjen moninaisten vuoro-vaikutussuhteisiin liittyen.

Sisältö: Organisaation tehtävät ja toiminnot. Klassiset ja modernit organisaatioteoriat erityisesti avoin, oppiva organisaatio. Organi-saatiokulttuuri. Johtaminen, erityisesti henki-löjohtaminen. Henkilöstöasioiden hoito

organisaatiossa. Organisaation suunnittelu ja kehittäminen. Muutoshallinta.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Luennot, harjoitukset, seminaarit ja tentti tai pelkkä tentti.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Sarala, U. & Sarala, A. Oppiva organisaatio - oppimisen, laadun ja tuottavuuden yhdistäminen. 8. painos. Pal-menia-kustannus, 2003. Hatch, M. J. Or-ganization Theory. Oxford University Press, New York, USA, 2006 ja muu opintojaksolla ilmoitettava kirjallisuus. Täydentävä materi-aali: Haatanen: Työsuhde-politiikka. Julk. 895, Otatieto, Helsinki 2001.

Suoritustavat: Opintojaksolla jatkuva arviointi; luennot, harjoitukset, seminaarit ja tentti tai pelkkä tentti.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointi 1-5, nolla on hylätty.

Vastuuhenkilö: Lehtori Kari Kisko.

Työssäoppiminen: Ei.

Lisätiedot: -

555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus

Safety in process industry

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Opintojakso järjestetään syys- ja kevätlukukaudella periodeissa 2-4.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija kykenee tunnistamaan pro-sessilaitoksen moninaisia vaaratekijöitä sekä hahmottamaan prosessilaitoksen turvallisuu-teen vaikuttavat tekijät. Hän osaa tehdä yleisiä ja yksityiskohtaisempia turvallisuusana-lyysejä. Hän osaa selittää tekniikan, organi-saation ja ihmisen merkitystä ja vaikutuksia riskeihin ja onnettomuuksiin. Lisäksi hän kykenee muodostamaan käsityksen riskienhal-linnasta osana turvallisuusjohtamista.

TUTA 467

Sisältö: Prosessiteollisuuden häiriöttömyy-den ja turvallisuuden periaatteiden integrointi teknisiin ja organisatorisiin ratkaisuihin sekä insinöörityöhön ja -tekniikoihin.

Turvallisuusanalyysit elinkaaren eri vaiheissa. Järjestelmien ja laitosten turvallisuussuunnit-telu ja käyttöturvallisuus. Turvallinen tek-niikka ja turvalaitteet. Häiriö-, vika-, virhe- ja tapaturmamahdollisuuksien ja seurausten tunnistaminen ja arviointi. Vaarat ja riskit sekä niiden hallinta turvallisuusjohtamisen avulla. Tapahtuneet onnettomuudet ja niihin liittyvät vahingot, onnettomuuksien mallin-taminen ja tutkinta sekä vakuuttaminen. TTT-järjestelmät sekä yritysturvallisuusko-konaisuus safety- ja security-näkökohtineen. Turvallisuusohjelmat ja -ohjeet sekä turvalli-suustarkastukset. Lainsäädäntö ja standardit. Turvallisuuskulttuuri yrityksessä. Kunnossa-pito. Yritysten yhteistyö alihankintaverkos-toissa (HSEQ-kokonaisuus tilaaja-toimittaja-yhteistyössä, työturvallisuuskorttijärjestel-mät). Uutena sovellusalueena kurssilla ote-taan eri tavoin huomioon vuoriteollisuuden ja kaivosteknologian erityiskysymyksiä.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 85 h sisältäen luennot ja harjoitustyön tarvittavine ohjauksineen sekä tentin.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan, tuotanto-talouden ja ympäristötekniikan koulutusoh-jelmien opiskelijat. Sopii myös muille koulu-tusohjelmille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet.

Oppimateriaali: Laitinen, H, Vuorinen, M & Simola, A (2009) Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen, Tietosanoma, ISBN: 978-951-885-275-2 (sid.); Kletz T. & Amyo-tte P. (2010) Process Plants: A Handbook for Inherently Safer Design, Second Edition. CRC Press (soveltuvin osin); Luennoilla käsitellyt aiheet ja harjoitukset, esim. Tuke-sin, STM:n ja TVL:n uusimmat aineistot sekä sivustot www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/ ja

http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/alarp sekä muu kurssilla ilmoitettava materiaali.

Suoritustavat: Tentti, harjoitustyöt ja seminaariesitys.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Henri Jounila ja Seppo Väyrynen.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555363S Työ- ja tuoteluovuus

Creativity at work and in product development

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 1-2.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa havainnoida ympäristö-ään ja siinä tunnistettavissa olevia kehityskoh-teita. Hän pystyy analysoimaan havaintojaan ja soveltamaan aiemmin opittuja tietoja ja taitojaan uusien ratkaisujen kehittämiseen. Hän osaa tuottaa uusia tuoteideoita ja toimin-tamalleja työyhteisöön ja nimetä niiden mo-ninaiset liittymät ja vaikutukset. Hän oppii esiintymään ja esittämään työnsä tuloksia alan termistöä käyttäen. Hän osaa soveltaa jatku-van oppimisen ja kehittämisen periaatteita.

Sisältö: Luovuus, luovan työn tekniikat ja harjoitukset, luovuus käytännön työelämässä. Työyhteisöön liittyvien kehittämiskohteiden havaitseminen sekä menetelmiä näiden koh-teiden konkreettiseen kehittämiseen.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Monimuoto-opetus. Luen-not, harjoitukset, harjoitustyöt ja seminaarit.

Kohderyhmä: -

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: -

Oppimateriaali: Luova työote - tuottava työ- Työhallinnon julkaisu 345. Työministe-riö 2005.; Rajala, H-K. ja Kisko, K. 2005. Yhdessä paja paremmaksi. Teknolo-giateollisuus ry. 86 s. Langford, J. ja

TUTA 468

McDonagh, D. (Toim.) 2003. Focus Groups - Supporting Effective Product Development. London: Taylor & Francis. 230 s. Muu kirjal-lisuus ilmoitetaan kurssin alussa.

Suoritustavat: Opintojaksolla jatkuva arviointi; luennot, harjoitukset, harjoitustyöt ja seminaarit.

Arviointiasteikko: Numeerinen arviointi 1-5, nolla on hylätty.

Vastuuhenkilö: Lehtori Kari Kisko.

Työssäoppiminen: Ei.

Lisätiedot: -

555364S Ergonomia

Ergonomics

Laajuus: 5 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus syyslukukaudella pe-riodeissa 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa esitellä ja perustella ihmisen ja artefaktin vuorovaikutuksen olen-naisia periaatteita tuotannossa ja tuotteiden käytössä. Hän osaa valita ihmisen ja tuotteen yhteensopivuutta parantavia menetelmiä työntekijän tai tuotteen käyttäjän turvallisuu-den, terveyden, hyvinvoinnin sekä aikaan-saamisen ja käyttäjätyytyväisyyden tavoiteko-konaisuuden kannalta. Edelleen hän osaa kehittää tuotantoa ja suunnitella tuotteita käyttäjäkeskeisesti teollisuudessa ja osaa soveltaa ergonomian menetelmiä tiedepohjai-sessa innovaatiotoiminnassa.

Sisältö: Fyysinen, kognitiivinen ja organisa-torinen ergonomia työjärjestelmän ja tuottei-den suorituskyvyn, käytettävyyden ja hyvin-voinnin edistäjänä.

Ergonomian määrittely tieteellisesti ja käy-tännöllisesti. Ergonominen kriteeristö ja sen monitieteiset teoreettiset perusteet. Hyöty-arvoanalyysi ja muut tuotearvioinnin mene-telmät käytettävyystekniikassa. Ergonomia-kriteeristön suhteutus tuotteen tai järjestel-män ominaisuus-vaatimusten kokonaisuuteen. Tuotteiden ja työvälineiden sovittaminen ihmisen fysiologisiin ja kognitii-

visiin ominaisuuksiin. Ergonomia kytketään käyttäjä-tuote-tehtävä-yhteisö-käyttöympäristö - järjestelmään. Ergonomian vaikutus tuotteiden ja järjestelmien (hardwa-re ja software) asiakaslähtöiseen kilpailukyky-kyyn ja laatuun. Käytettävyyden selvittämi-nen kokeellisesti ja heuristisesti. Suomen ja Euroopan talousalueen lainsäädäntö ja normit ergonomian kannalta. Ihmisen ja teknologian välinen toimintoallokointi. Esimerkkisovel-lukset liittyvät mm. koneisiin, tuotteisiin, hyvinvointiteknologiaan, informaatioteknolo-giaan, rakennettuun ympäristöön, työpistei-siin, tuotantosoluihin, pääsyteihin, käyttöliit-tymiin, hallintalaitteisiin, näyttö- ja mittalait-teisiin, teknologian käyttöönottoon, ohjaamoihin, valvomoihin, kunnossapitoon, nostoihin, geronteknologiaan ja ihmisten toimintarajoitteisiin.

Järjestämistapa: Lähiopetus, sitä tukee monimuoto-opetus.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu yhteisiä oppitunteja (26 h). Luennot, monimuoto-oppiminen sekä ryhmä- ja yksilöharjoitustyöt mm. verkkoaineistoja käyttäen. Seminaari pakollisen harjoitustyön osana. Tentti, muut suorittamiseen liittyvät asiat ilmoitetaan kurssin alussa ja optimassa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu erityi-sesti teknillisen tiedekunnan tuotantotalou-den koulutusohjelmaan sekä prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien tuo-tantotalouden opintosuunnan opiskelijoille. Se sopii monitieteisen luonteensa takia myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet ja 555262A Käytettävyys ja turval-lisuus tuotekehityksessä.

Oppimateriaali: Väyrynen, S., Nevala, N. & Päivinen, M. (2004) Ergonomia ja käytet-tävyys suunnittelussa, Teknologiateollisuus ry. 336 S. ISBN: 978-0-8493-7306-0 (sid.), 0-8493-7306-9-(sid.); SFS-ergonomiastandardit (EN-ISO, www.sfs.fi); www.ttl.fi/fi/ergonomia; SFS-Käsikirja 48-1: Esteettömyys. Osa 1: Johdanto ja periaat-

TUTA 469

teet tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen suunnitteluun. 2010 (soveltuvin osin); Brid-ger, R. (2009). Introduction to ergonomics. 3rd edition. CRC Press. Muu luentojen yhteydessä jaettava tai ilmoitettava ajankoh-tainen materiaali.

Suoritustavat: Tentti, harjoitustyöt ja seminaariesitys.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Seppo Väyrynen ja Tatu Prykäri.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555366S Kemialliset ja fysikaali-set työympäristötekijät

Chemical and Physical Haz-ards in Industrial Environ-ments

Laajuus: 3 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Opintojakso järjestetään syysluku-kaudella, periodeilla 1-3.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija kykenee tunnistamaan työ-ympäristön kemiallisia, fysikaalisia ja biologia vaaroja. Hän tuntee mittausten perusteet, joiden pohjalta hän osaa suunnitella ja tehdä mittauksia sekä dokumentoida ja analysoida mittausten tuloksia. Lisäksi opiskelija osaa käyttää yleisimpiä melu- ja valaistusmittarei-ta.

Sisältö: Teollisuuden ja muiden työpaikko-jen hyvään kemialliseen, fysikaaliseen ja biologiseen työympäristöön perehtyminen niin työsuojelun kuin tuottavuuden edistäjä-nä. Työhygieenisten riskien hallinta: työym-päristössä esiintyvien aineiden ja energioiden (melu, tärinä, valaistus, säteilyt jne.) esiinty-minen, tunnistaminen, vaikutukset ihmiseen sekä torjunnan periaatteet. Työhygieeniset mittaukset: mittaussuunnittelu, toteutus sekä mittauspöytäkirjan ja lausunnon laadinta. Turvallisuusjohtaminen ja riskien arviointi siltä osin kuin ne liittyvät kurssin painopistei-siin.

Järjestämistapa: Lähiopetus.

Toteutustavat: Kurssiin kuuluu ohjattua opetusta yhteensä 50 h sisältäen yhteiset kokoontumiset ja harjoitustyön tarvittavine ohjauksineen. Harjoitustyössä painottuvat käytännönläheiset mittaustehtävät.

Kohderyhmä: Prosessitekniikan ja tuotan-totalouden koulutusohjelmien opiskelijat. Sopii myös muille tekniikan koulutusohjel-mille.

Esitietovaatimukset: -

Yhteydet muihin opintojaksoihin: 555260P Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet.

Oppimateriaali: Työhygieeniset mittauk-set, Työterveyslaitos 2007, ISBN: 978-951-802-754-9 (nid.); Starck, J. ym.: Työhygie-nia, Työterveyslaitos 2008, ISBN: 978-951-802-604-7 (sid.). Sekä muu kurssilla ilmoi-tettava materiaali.

Suoritustavat: Yhteiset kokoontumiset, harjoitustyö ja seminaariesitys sekä tentti tai tentit.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Henri Jounila ja Professori Seppo Väyrynen.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

555367S Työtieteen erikoistyö

Exercises in work science

Laajuus: 6 op.

Opetuskieli: Suomi.

Ajoitus: Toteutus periodeissa 2-5 tai sovit-tavalla tavalla.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritet-tuaan opiskelija osaa soveltaa työympäristön, työvälineiden ja työyhteisön kehittämisen sekä tuotekehityksen tietotaitokokonaisuutta käytännön soveltaviin haasteisiin. Hän osaa hyödyntää edellä mainitun akateemisen osaa-misen periaatteita yrityksissä ja työpaikoilla suunnittelun ja johtamisen tilanteissa. Opis-kelija osaa vastata ajankohtaiseen käytännön työjärjestelmän tai tuotekehityksen haastee-

TUTA 470

seen menetelmällisellä lähestymistavalla ja empiirisellä aineistolla. Opiskelijan on tärke-ää oppia näkemään ja kehittämään ihmisen, hänen hyödyntämänsä teknologian, työtehtä-vien ja prosessien, yhteisön, työympäristön sekä sidosryhmien järjestelmäkokonaisuutta tavoitteellisesti ja tulevaisuussuuntautuneesti. Opiskelija osaa hyödyntää myös tutkimuspoh-jaista lähestymistapaa oli tavoiteasettaja sitten yritys tai sitä yleisempi tutkimusorganisaatio tai t & k-hanke. Työn projektimuotoisuuden takia opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen. Myös mahdolliset jatko-opinnot saavat tärkeää taustoitusta, tai mah-dollisesti osasuorituksen.

Sisältö: Opiskelijat perehtyvät syvällisesti jonkin työtieteen osa-alueen erityiskysymyk-seen sekä alan kirjallisuuteen, muihin lähtei-siin, tietokoneavusteisiin menetelmiin (oh-jelmistot, internet), laboratoriomenetelmiin ja kenttätutkimuksen menetelmiin sekä näiden soveltamiseen käytännön tilanteissa; työn aihe voi painottua käytännön kehittä-mishankkeisiin tai tutkimuksellisiin ja mene-telmällisiin asioihin. Luovan työn tekniikoita ja tehtävän projektointia hyödynnetään.

Järjestämistapa: Osin lähiopetus, sitä tukee monimuoto-opetus. Pääosin itsenäistä työskentelyä.

Toteutustavat: Opintojaksoon kuuluu lyhyt luento-osuus. Pääosin opintojakso koostuu opiskelijan yksin ja osin seminaariryhmässä tekemästä ohjatusta harjoitustyöstä josta

raportoidaan laajasti kirjallisesti; työtä käsitel-lään myös loppuseminaaritilaisuudessa. Lisäk-si opiskelija kokoaa oman työtieteen alan osaamisprofiilinsa.

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu erityi-sesti teknillisen tiedekunnan tuotantotalou-den koulutusohjelmaan sekä prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien tuo-tantotalouden opintosuunnan loppuvaiheen opiskelijoille. Se sopii monitieteisen luon-teensa takia myös muiden osastojen ja tiede-kuntien opiskelijoille sekä työtieteen jatko-opintoihin.

Esitietovaatimukset: Erikoistyöhön tule-vilta vaaditaan, että työtieteen yksikön vas-tuulla olevien opintosuuntien keskeisimmät opintojaksot, tai vastaavat opinnot, on suori-tettu.

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Ks. edellinen kohta.

Oppimateriaali: Ilmoitetaan opintojakson alussa.

Suoritustavat: Itsenäinen laajahkon raport-tidokumentin tuottaminen. Se arvostellaan opinnäytetyön tyyliin. Seminaarityöskentely ja -esitys.

Arviointiasteikko: 1-5.

Vastuuhenkilö: Professori Seppo Väyry-nen.

Työssä oppimista: Ei.

Lisätiedot: -

471

9. Koulutusohjelmien

yhteiset opintojaksot

030005P Tiedonhankintakurssi

Information skills

Asema: TTK - pakollinen kaikille koneteknii-kan, prosessi- ja ympäristötekniikan, sähkö- ja tietotekniikan ja tuotantotalouden osastojen opiskelijoille. LuTK - Pakollinen biologian, fysiikan, geotieteiden, kemian, maantieteen ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoille sekä valinnainen biokemian ja matematiikan opiskeli-joille. Laajuus: 1 op

Ajoitus: 2. tai 3.vuosikurssilla

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät tiedonhankinnan prosessin eri vai-heet. He löytävät oman tieteenalansa keskeisim-mät tietokannat ja hallitsevat tieteellisen tiedon-haun perustekniikat. Opiskelijat oppivat keinoja tiedonhakutulosten ja lähteiden kriittiseen arvi-ointiin.

Sisältö: Tiedonhankintakurssin sisältönä on tieteellisen tiedon hankinta, tiedonhakuprosessi, oman tieteenalan keskeisimmät tiedonlähteet sekä tiedonhaun ja lähteiden arviointi.

Toteutustavat: verkkomateriaali ja siihen liittyvät monivalintatehtävät, ohjatut harjoitukset (8 h) sekä omatoimisesti suoritettava lopputehtä-vä

Oppimateriaali: verkko-oppimateriaali http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1056

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyt-tää läsnäoloa lähiopetuksessa ja kurssitehtävien

suorittamista.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Tiedekirjasto Telluksen in-formaatikot, tellustieto(at)oulu.fi

Lisätiedot: Ilmoittautuminen ja aikataulut: TTK http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1556, LuTK http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1551

Opetuskieli: suomi

030006P Tiedonhankintakurssi

Information skills

Laajuus: 0.5 op

Ajoitus: 2. tai 3.vuosikurssilla

Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät tiedonhankinnan prosessin eri vai-heet. He löytävät oman tieteenalansa keskeisim-mät tietokannat ja hallitsevat tieteellisen tiedon-haun perustekniikat. Opiskelijat oppivat keinoja tiedonhakutulosten ja lähteiden kriittiseen arvi-ointiin.

Sisältö: Tiedonhankintakurssin sisältönä on tieteellisen tiedon hankinta, tiedonhakuprosessi, oman tieteenalan keskeisimmät tiedonlähteet sekä tiedonhaun ja lähteiden arviointi.

Toteutustavat: verkkomateriaali ja siihen liittyvät monivalintatehtävät, ohjatut harjoitukset (5 h) sekä omatoimisesti suoritettava lopputehtä-vä

Oppimateriaali: verkko-oppimateriaali http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=1056

Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyt-tää läsnäoloa lähiopetuksessa ja kurssitehtävien

suorittamista.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Vastuuhenkilö: Arkkitehtuurin osaston kirjas-to, Tiedekirjasto Tellus, tellustieto(at)oulu.fi

Lisätiedot: Ilmoittautuminen ja aikataulut: http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=350

Opetuskieli: suomi

472

10. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkin-

tosääntö

Teknillisen tiedekunnan tutkintosäännössä määrätään tiedekunnan tutkinnoista ja opinnoista. Tut-kintosääntö on luettavissa tiedekunnan www-sivuilla: http://www.ttk.oulu.fi/opinnot/

473

11. Opiskelijajärjestöt

tiedekunnassa

Arkkitehtikilta

Oulun Arkkitehtikilta ry on arkkitehtuurin opiskelijoiden v. 1959 perustama järjestö, joka ajaa jäsentensä etuja niin opiskelussa kuin vapaa-aikanakin. Toiminnan edellytyksenä on mahdolli-simman monen arkkitehtiopiskelijan osallistumi-nen kiltansa toimintaan.

Kilta pyrkii vaikuttamaan koulutuksen epä-kohtiin. Se järjestää osastoiltapäiviä, joissa opet-tajat ja opiskelijat yhdessä käsittelevät ajankohtai-sia asioita. Kilta järjestää vuosittain myös Barbaa-riset Bakkanaalit sekä perinteikkään pikkujoulujuhlan. Lisäksi toimintaan kuuluvat arkkitehtuuria käsittelevät näyttelyt, luento- ja keskustelutilaisuudet, excursiot sekä osallistumi-nen muiden järjestöjen tapahtumiin. Vuoden tärkein retki on syyslukukauden alussa järjestet-tävä Hailuodon fuksicursio. Vappuna julkaisem-me vappulehti Ööpisen ja touhuamme teekkari-hengessä muun tupsukansan mukana.

Ympäristöpoliittisen toiminnan korostamista pidetään tärkeänä jo opiskelualankin perusteella. Killan tavoitteena on herättää keskustelua muun muassa Oulun kaupungin suunnittelusta ja hakea kiltalaisille sopivaa toimintaa opiskelukaupun-kimme rakennetun ympäristön parantamiseksi esimerkiksi tukemalla rakennusten ja alueiden säilyttämistä yhteistyössä eri kulttuurijärjestöjen kanssa.

Koko kaupungin tuntema kiltatalomme siir-rettiin talkoovoimin Heinäpäästä Pikisaareen vuonna 1994. Talon hyvinvointi on kiltalaisten käsissä edelleen. Vuonna 2006 saatiin valmiiksi suurempi sisätilojen remontti ja joka vuosi taloa kunnostetaan entistä ehompaan kuntoon talkoo-työnä. Killan jäsenyyden luontaisetuna ovat viikoittaiset saunaillat kiltatalolla. Kiltatalon vuokraaminen ulkopuolisille on killan talouden perusta.

Killan ylin päättävä elin on yleiskokous, joka on avoin killan kaikille jäsenille. Vuosittain valitaan hallitus, joka toimeenpanee päätökset. Varsinainen killan toiminta syntyy kuitenkin kaikkien arkkitehtuurin osaston opiskelijoiden

osallistumisesta, jonka tuloksena syntyy myös kiltalehtemme Alkkari.

Lisätietoja killan uusilta www-sivuilta osoit-teesta: www.oulunarkkitehtikilta.net

Koneinsinöörikilta ry

Oulun Yliopiston Koneinsinöörikilta ry on yksi yliopistomme suurimmista ja näkyvimmistä killoista. Tähän emme pääsisi ilman aktiivista ja innokasta jäsenistöämme. Tavoitteinamme on edistää jäsentemme opiskeluasioita, ylläpitää yhteyksiä työelämään, yhteiskuntaan ja muihin opiskelijajärjestöihin. Kilta tarjoaa myös erilaisia palveluita, niin opiskeluun kuin vapaa-ajallekin. Merkittävänä osana killan toimintaa on myös parantaa jäsentemme viihtyvyyttä järjestämällä erilaista yhteistoimintaa ja vapaa-ajan harrastuk-sia.

Arkisen opiskelun lomassa on mukavaa välissä mennä rentoutumaan kiltahuoneelle, jossa on myynnissä kahvia, virvokkeita ja välipaloja. Lisäksi voi pelailla, lukea lehtiä, jutustella tai selailla internetiä. Kiltahuonetta nimitetäänkin opiskelijan toiseksi olohuoneeksi. Kilta myös ylläpitää opiskelutilaa, jossa voi rauhassa tehdä ryhmätöitä tai kotitehtäviä.

Kiltamme piirissä harrastetaan ja puuhastel-laan kaikennäköistä. Kilta järjestää pajakerhoa, missä opiskelijat voivat tehdä omia projektejaan yliopiston tarjoamilla välineillä ja työkaluilla. Lisäksi tarjolla on myös urheilutoimintaa.

Koneinsinöörikilta näkyy ja kuuluu katuku-vassa, ja meidät on helppo erottaa muusta yli-opistoväestä. Näkyvyyttä tuovat suurina joukkoi-na liikkuvat ja kovaäänisesti laulavat punahaalari-set koneteekkarit sekä kiltamme ajoneuvot. Punainen, sireeniä soittava Ykä-paloauto, Mel-lakka-maastoajoneuvo sekä Jawa-moottoripyörä kääntävät päät missä ikinä liikkuvatkin.

Jokainen konetekniikan opiskelija voi liittyä jäseneksemme ja näin päästä osallistumaan ja vaikuttamaan kiltamme toimintaan. Killan näky-vimpänä osana on ollut laskiaisen järjestäminen, mutta olemme osallistuneet hyvin aktiivisesti myös muuhun opiskelijatoimintaan ja tukeneet jäsentemme osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäinen, ja yksi fukseille merkittävimmistä tilaisuuksista on fuksi-info, johon kaikki uudet konetekniikan opiskelijat kutsutaan. Tilaisuudes-sa kiltamme toimintaa ovat esittelemässä kil-

474

tamme aktiivit ja siellä on mukana myös muuta-ma yhteistyökumppani, jotka sen lisäksi, että kertovat itsestään, tukevat iltamme viihdepuolta ja saunomista. Syksyllä fukseille järjestetään myös excursio (opintomatka) johonkin lähialu-een teollisuusyritykseen.

Kiltamme aktiiveja on monessa mukana ja hy-vin paljon tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden opiskelijoiden, varsinkin muiden teekka-rikiltojen kanssa. Ensimmäisen vuoden opiskeli-joille yksi merkittävä taho on Oulun Teekka-riyhdistyksen (OTY) fuksijaos, joka järjestää fukseille kaiken näköistä mukavaa toimintaa, joista ensimmäisenä vastaan tulevat fuksipassi ja fuksisuunnistus. Fuksijaoksen tarkoituksena onkin ohjata ja kasvattaa fuksit ansaitsemaan Teekkarin arvonimen ja lakin. Kiltamme on myös aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa ja sitä kautta vaikuttamassa meidän opiskelijoiden oloihin.

Yhteyksiämme muihin koneteekkareihin hoi-detaan vuosittain Koneteekkarien neuvottelupäi-villä (KTN) sekä erinäisillä edustusreissuilla. Vuosittain pidetään koneteekkareiden yhteinen tapahtuma Kirkastusjuhla. Tämä tilaisuus järjes-tetään vuorotellen Oulussa, Otaniemessä, lap-peen Rannassa ja Tampereella.

Tervetuloa opiskelemaan yliopistoon ja terve-tuloa myöskin Koneelle

Lisätietoja löytää killan www-sivuilta osoit-teesta http://palkki.oulu.fi/

Prosessikilta ry

Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan proses-sitekniikan opiskelijoiden oma ainejärjestö, prosessikilta, on perinteikäs teekkarihenkinen yhteisö. Prosessikilta on perustettu vuonna 1961 teollisuusinsinöörikillan nimellä ja on maineik-kaasti kantanut Mustaa Nuolta, ”kaikki virtaa” -nimistä logoa alusta lähtien. Musta Nuoli on kaikkien prosessiteekkareiden mieliä kohottavana yhtenäisyyden symbolina sekä sananvaltaisena vaikutuselimenä kaikkialla yliopiston ja yritys-maailman foorumeissa.

Prosessikiltaan voivat liittyä kaikki Oulun yli-opistossa prosessitekniikan osastolla opiskelevat teekkarit ja fuksit. Killan toiminnasta riittää varmasti kaikille halukkaille niin paljon tekemistä ja virikkeitä kuin vain kukin haluaa ottaa. Virke-än opiskelijayhteisön hamaan tulevaisuuteen

jatkuvasta toiminnasta vastaa perinteitä kunnioit-tava, osaava ja idearikas killan hallitus. Hallitus valitaan vaalikokouksella syksyisin, jolloin jokai-sella paikalla olevalla kiltalaisella on äänioikeus hallituksen kuhunkin virkaan valittavaan henkilöön.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat, fuksit, saa-vat erikoiskohtelua, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta killan kaltaiseen instituuti-oon, opettaa teekkarihengen sisältöä ja merkitys-tä. Tämä siksi, että fuksit ensimmäisenä wappu-naan saisivat teekkarin arvon ja lakin sekä akti-voisi ja valmistaisi tulevaisuudessa jatkamaan killan kunniakasta taivalta. Tähän kaikkeen on aikojen kuluessa kehittynyt killan esittelytilai-suuksia, saunailtoja sekä tietysti oman killan teekkarihaalarin hankinta. Keväisin fuksit saavat tutustua teekkarikulttuuriin killan järjestämien fuksisitsien merkeissä.

Prosessikilta on laajalti tunnettu maamme si-sä- ja ulkopuolellakin paitsi osaavista ja hauskan-pidon taitavista teekkareistaan niin myös loisteli-aasta kiltalehdestään Porlesta ja Oulun virallisen MallasAppron järjestämisestä. Wapun odote-tuimpia tapahtumia ovat prosessikillan järjestä-mät Kirkkovenesoudut ja Jälkisoudut. Prosessi-kilta ei pelkästään puhu, vaan tekee, koska pys-tyy.

Prosessikillan henkisen elämän ja operatiivi-sen toiminnan ehdoton hermokeskus on oma tyylikäs ja siisti kiltahuone yliopistolla, prosessi- ja ympäristötekniikan osaston tuntumassa. Käte-vimmin lisätietoa ja helpon tilaisuuden liittyä nauttimaan prosessikillan toiminnasta saa tule-malla kiltahuoneelle ja esittelemällä reippaasti itsensä vanhoille konkareille. Urheilu on lähellä prosessiteekkarin sydäntä, joten kilta osallistuu kaikkiin palloilusarjoihin ja järjestää omiakin urheilurientoja.

Tietoja killan toiminnasta ja tempauksi s-ta saa killan kotisivuilta osoitteesta www.prosessikilta.fi, killan ilmoitustaululta ja aina ajankohtaisesta Porlesta. Liittymällä killan sähköpostilistalle pysyy parhaiten ajan tasalla. Kyseiseen osoitteeseen voi kuka tahansa lähettää tärkeitä viestejään. Listalle pääsee ottamalla yhteyttä killan hallituksen jäseniin. Killan halli-tuksen kokoonpano on nähtävissä killan net-tisivuilta ja ilmoitustaululta. Hallituksen tavoittaa parhaiten, lähes reaaliajassa, sähköpostilla osoit-teesta hallitus@prosessikilta.fi. Kiltalaisiin saa

475

helposti yhteyttä myös IRCin kautta kanavalla #prose.

Ympäristörakentajakilta ry

Ympäristötekniikan opiskelijat jyräävät maailmaa kohti huomista jo yli 50 vuoden kokemuksella. Virkeä vanhus ei eläköidy ikinä - ja sen huomaa! Ymppiläiset ovat aktiivisia niin opintojen kuin teekkarikulttuurin parissa. Lukuvuoden mittaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille, eli fukseille, tulevat tutuiksi laskupiirit ja labrat sekä erilaiset Ympin yhteistyössä järjestämät bileet (mm. Akateemiset Alkajaiset ja ValeWappu), muiden tapahtumien lisäksi. Aikaisemmin Rakentajakil-tana toiminut yhteisö vaalii edelleen vuonna 2004 lakkautetun Rakennusosaston muistoa mm. koulutussuuntautumisen muodossa ja pitämällä yhteyttä Suomen Rakennusinsinöörien Liittoon RIL:iin. Nimenvaihdoksen myötä ei ole ollut syytä muuttaa killan logoakaan, joka on sillan liukulaakeri.

Ympäristörakentajat erottuvat edukseen muusta massasta myös upeiden haalariensa ansi-osta. Nämä sini-puna-keltaiset asut ovat ainoat Suomessa (ja luultavasti myös ulkomailla) ja ne edustavat edelleen mahtavaa Raksakillan perin-töä. Haalareiden kanssa onkin paljon mukavam-paa lähteä menoon mukaan, ja nehän voi laittaa päälle ensikertaa vaikkapa fuxicursiolle. Muita Oulun rajojen ulkopuolelle suuntautuvia killan retkiä ovat Kotimaan Pitkä sekä joka toinen vuosi järjestettävä ulkomaan excursio – matkakohteet vaihtelevat vuosittain.

Ympäristörakentajakilta julkaisee myös omaa lehteään - nimeltään Nakertaja - neljä kertaa vuodessa, ja lisäksi fukseille toimitettavan JR-Nakertajan. Lehden sisältö vaihtelee niin juttujen tasolla kuin kuvien monimuotoisuudessa. Kaikkia kiltalehtiä ja yliopistolla ilmestyviä muita julkai-suja voi selailla kahvikupin ääressä Ympin kilta-huoneella (kierrä vihreiden naulakoiden taakse, oransseista ovista läpi ja rappuset alas). Etuhuo-neesta löytyvät lokoisat sohvat ja oma vaa-tenarikka, takahuoneesta taas opiskelutilaa ja -materiaalia, tietokoneet sekä PS 2.

Yliopiston ulkopuolella ymppiläisiä voi bon-gata sähly- ja sulkapallovuoroilta ja tietenkin kyykkäkentiltä. Paikallisissa ja valtakunnallisissa kyykkäkisoissa mainetta ovat niittäneet Ympin miesjoukkue Kyrppä-69 sekä naisjoukkueet

Pinppi-69 ja Penppu-69. Lisäksi yhteistä urheilu-hengen kohotusta tarjoaa Ympin oma pieni punainen sauna, jota vedetään ympäri Oulua - erityisesti Wappuna. Sauna on sekin muisto edesmenneestä Rakentajakillasta ja onpa sillä aikoinaan tehty myös Suomen ennätys. Saunaan pääsee tutustumaan myös löylyn merkeissä, vaikkapa heti fuksi-infossa.

Kilta toivottaa tervetulleeksi kaikki ympäris-tötekniikasta kiinnostuneet opiskelijat. Lisää taustatietoa ja toimintaa löytyy osoitteesta: www.ymparistorakentajakilta.net

Sähköinsinöörikilta ry

Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietotekniikan osaston sähkötekniikan, elektroniikan ja tietolii-kenteen opiskelijoiden yhdistys. SIK ry on perus-tettu vuonna 1965 ja se on tällä hetkellä Oulun yliopiston suurin kilta yli 1600 jäsenellä. Killan tarkoituksena on pitää hyvää huolta jäsenistään; tukemalla opiskelua, ajamalla jäsenistön etuja päätöksentekoelimissä ja järjestämällä vapaa-ajan toimintaa, kuten sauna- ja peli-iltoja sekä urhei-luvuoroja. Killan urheiluvuoroilla jokaisella jäsenellä on mahdollisuus käydä pelaamassa mm. sählyä ja lentopalloa.

Vuosittain vaalikokouksessa valittava hallitus ja toimihenkilöt pyörittävät killan toimintaa apunaan aktiivifuksit. Uusista tulokkaista pitävät huolen pienryhmäohjaajat, sähköpaimenet, jotka ohjaavat noin kymmenen hengen pienryhmiään kohti teekkariutta. Fukseille järjestetään monen-laista toimintaa heti syksyllä mm. fuksi-infon, fuksiexcursion ja lättyiltojen muodossa. Kiltaleh-temme Sinssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuoden julki killan kuulumiset. Sinssin toimitta-jille omien juttujen kirjoittaminen on sydämen asia, ja lehdessä nähdäänkin vain toimittajien oman kynän tuotoksia. Killan alaisuudessa toimi-va Elektroniikkakerho kerää viikoittain sekä elektroniikasta kiinnostuneet vasta-alkajat että kokeneemmatkin harrastajat puuhastelemaan elektroniikan parissa.

Yliopiston kombeissa, vihreiden naulakoiden läheisyydessä sijaitsee jokaisen kiltalaisen oma keidas, hieno kiltahuoneemme. Voit rauhoittua kahvikupposen ääressä mukavilla sohvilla luento-taukojen aikana, tarkastaa sähköpostisi, katsella TV:tä, pelata pöytälätkää tai muuten vain hen-gailla opiskelukavereiden kanssa. Kiltahuoneen

476

ulkopuolella sähkötekniikan opiskelijoita yhdis-tävät sähkönsiniset haalarit, ja vilkasta keskuste-lua käydään IRC:ssäkanavalla #sik_oulu. Ko-tisivumme ja ajantasaiset tiedot killan toiminnas-ta löydät osoitteesta www.sik.fi. Tervetuloa mukaan virkeään sähkönsiniseen joukkoon!

Oulun Tietoteekkarit ry

OTiT on Sähkö- ja tietotekniikan osaston tieto-tekniikan ja informaatioverkostojen koulutusoh-jelmien opiskelijoiden kilta. Killan jäsenet pääse-vät nauttimaan sen tarjoamista eduista, tilaisuuk-sista sekä virkistysmahdollisuuksista. Kiltalaiset ovatkin äärimmäisen näkyvä ja aktiivinen joukko, jotka takaavat miellyttävän ympäristön tilaisuu-dessa kuin tilaisuudessa.

Killan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa tieto-tekniikkaa tai informaatioverkostoja opiskeleva Oulun yliopiston opiskelija. Ensimmäisen vuo-den opiskelijoiden, fuksien, opiskelujen alkuvai-heeseen sisältyy useita killan järjestämiä tapah-tumia. Yksi näistä on fuksisauna, jossa tutustu-taan vanhempiin tieteenharjoittajiin sekä tilataan kiltalaisille ominaiset mustat haalarit.

Heti opintojen ensimmäisenä päivänä fuksit jaetaan pienryhmiin. Jokaisen pienryhmän ohjaa-jana toimii tehtävään koulutettu vanhempi tie-teenharjoittaja, joka opastaa heidät opiskelun sekä opiskelijaelämän alkuun. Kilta järjestää fukseille fuksisaunan lisäksi myös useita muita tapahtumia. Esimerkkinä mainittakoon fuksicur-sio, jollekin toiselle paikkakunnalle suuntautuva opintomatka, jolla tutustutaan alan yrityksiin ja muihin alan opiskelijoihin kohdepaikkakunnalla.

Kilta järjestää jäsenilleen monen moisia ta-pahtumia, kuten opintomatkoja eli excursioita ympäri Suomen sekä useita muita tapahtumia. Lisäksi kilta julkaisee säännöllisellä frekvenssillä omaa lehteään, Terminaalia, jonka kautta kaikilla kiltalaisilla on mahdollisuus saada äänensä kuulu-viin.

Huvinpidon lisäksi kilta hoitaa monia muita opiskeluun liittyviä asioita, jotka helpottavat jäsenten opiskelua ja elämää. Killan jäseniä on edustajina monissa järjestöissä, neuvostoissa ja jaostoissa ajamassa aktiivisesti kiltalaisten etuja.

Killalla on oma viihtyisä kiltahuone, joka toi-mii ikään kuin opiskelijoiden toisena kotina. Siellä on muun muassa erilaisia lauta- ja konsoli-pelejä, virvokkeita, UNIX-päätteitä sekä tietysti

luentojen välissä aikaa tappavia hilpeitä kiltalai-sia. Tietoteekkarin ei siis koskaan tarvitse olla tylsistynyt tai yksinäinen!

Kiltahuoneella voi myös usein nähdä pieniä seurueita ratkomassa kursseihin liittyviä harjoi-tustehtäviä tai valmistautumassa tentteihin. Heidän seuraansa voi rohkeasti liittyä ja heiltä voi myös saada vastauksia itse kursseihin ja niiden suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kysyvälle vastataan ja tieto leviää jakamalla.

OTiT tuntee myös vastuunsa jäsentensä kun-nosta ja tukee siksi aktiivista urheilutoimintaa mm. varaamalla salivuoroja sählyä ja sulkapalloa varten sekä järjestämällä silloin tällöin toverillisia turnauksia eri lajeissa.

Kilta on ystävällinen ihmisjoukko, johon on helppo tuntea kuuluvansa. Toimintaa kehitetään-kin jatkuvasti jäsenistön toiveiden ja ehdotusten mukaisesti.

Meidät tunnistaa mustista haalareista. Terve-tuloa joukkoomme!

OPTIEM - Oulun Tuotantotalousteekkarit ry

Optiem on Oulun yliopiston tuotantotalouden opiskelijoiden vuonna 1991 perustama kilta. Optiemin toiminnan ydin on opiskelijoiden keskuudestaan valitsema killan hallitus sekä toimihenkilöt, jotka vastaavat killan toiminnan järjestelyistä ja organisoinnista. Optiem ajaa jäsenistönsä etuja myös teknillisen tiedekunnan, tuotantotalouden koordinaatioryhmän ja teekka-riyhdistyksen kokouksissa edustajiensa välityksel-lä. Killan jäseniksi hyväksytään tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat.

Koulutusohjelman uudet opiskelijat eli fuksit perehdytetään yliopisto-opiskeluun pienryhmä-ohjauksen avulla. Fuksit pääsevät tutustumaan kiltatoimintaan heti opiskelujen alkuvaiheessa, sillä perinteinen fuksi-sauna järjestetään syksyisin Teekkaritalolla. Hieman myöhemmin syksyllä on vuorossa fuksi-excu sekä muita kiltamme tapah-tumia.

Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä muihin Eu-roopan tuotantotalouden opiskelijoihin, sillä Optiem on Euroopan tuotantotalouden opiskeli-joiden kattojärjestö ESTIEM:n jäsen. Killastam-me lähtee edustajat myös kahdesti vuodessa järjestettävään ESTIEM:n Council Meetingiin.

477

Kiltamme on solminut EU:n ERASMUS/ SOKRATES vaihto-ohjelman puitteissa useita kahdenvälisiä vaihto-opiskelijasopimuksia ympäri Eurooppaa. Tämä antaa opiskelijoille hyvät mahdollisuudet suorittaa osa tutkinnosta jossain toisessa eurooppalaisessa yliopistossa tai korkea-koulussa.

Kiltamme on läheisessä yhteistyössä talous-alueemme yrityksiin. Opiskelijamme tekevät useissa kursseissa harjoitustyöt teollisuuteen. Yhteistyön muotoja ovat myös excursiot ja yhteiset illanvietot. Kiltamme pitää aktiivista yhteyttä myös Suomen muihin tuta-kiltoihin. Toiminnan huipentuma on vuosittain järjestettä-vät tutapäivät, jotka järjestetään vuorotellen Suomen eri tuta-kiltojen kesken.

Kiltalaisilleen Optiem tarjoaa myös monipuo-liset mahdollisuudet harjoittaa ruumiin kulttuu-ria. Killalla on joukkue yliopiston järjestämissä

sarjoissa, kuten jalkapallossa. Kiltamme menes-tys urheilun saralla on viime vuosina ollut vähin-tään kiitettävää. Kilta järjestää urheiluvuoroja 1-3 kertaa viikossa. Näillä urheiluvuoroilla pelataan sählyä, lentopalloa, futsalia tai kaukalopalloa, vuodenajasta riippuen.

Kiltamme virallinen äänenkannattaja on Laat-ta, joka ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa. Laatta iacta est - Laatta on heitetty.

Optiem on teekkarikilloista pienin ja nuorin, mutta sitäkin aktiivisempi. Kiltamme toimintaan osallistuu innovatiivisia ja dynaamisia ihmisiä, joille mikään ei näytä olevan mahdotonta. Kil-tamme jäsenten keskuudessa on hyvä henki ja kaikki tuntevat toisensa. Mintunvihreät haala-rimme erottuvat aina joukosta. Lisää tietoa Optiemin toiminnasta saa www -sivuilta osoit-teesta: http://www.optiem.fi/

478

12. Hakemisto

3D1 / 3D-studio MAX yhteiskäyttö CAD-ohjelmien kanssa ................................... 43 3D-studio MAX, co-operative use with CAD. 43 A3 / Autocad Architecture perusteet .......... 43 Aalloke-muunnos numeerisessa analyysissa... 373 Administration, Organization and Education in Working Life ..................................... 465 Advanced Catalytic Processes ................... 248 Advanced Control and Systems Engineering . 266 Advanced Course for Biotechnology .......... 294 Advanced Course in Finite Element Methods 137 Advanced Course in Hydrology ................ 286 Advanced Course in Mechatronics ............. 146 Advanced course in product development.... 453 Advanced Course in Welding Technology ... 176 Advanced course of printed electronics ....... 341 Advanced internship .............................. 440 Advanced Practical Training .................... 225 Advanced Practical Training .................... 227 Advanced Practical Training .................... 323 Advanced Practical Training .................... 419 Advanced Process Design........................ 238 Advanced Separation Processes ................. 249 Advanced Studies of Architectural Design ..... 71 Advanced Supply Chain Management ......... 449 Advanced topics on concrete technology I.... 124 Advanced Topics on Design of Concrete Structures I ..................................... 123 Advanced Topics on Design of Steel Structures I ..................................... 120 Advanced topics on structural timber design I ... ..................................... 121 Aineensiirto ..................................... 242 Air Pollution Control Engineering ............. 290 Ajoneuvo- ja työkonehydrauliikka ............. 164 Algorithms and data structures ................. 402 Algoritmit ja tietorakenteet ..................... 402 Älykkäät laskennalliset menetelmät automaatiossa ..................................... 260 A-matematiikka ................................... 367 A-Mathematics .................................... 367 Analog Filters ..................................... 325 Analogiatekniikan työt ........................... 326 Antennas ..................................... 355 Antennit ..................................... 355 Anturit ja mittausmenetelmät .................. 336 Application Specific Signal Processors ......... 415 Applied Computing Project I ................... 406

Applied Computing Project II ..................418 Applied Microbiology ............................294 AR1 / Archicad perusteet ........................ 43 AR2 / Archicad syventyvä ........................ 45 Archicad advanced ................................. 45 Archicad basics ..................................... 43 Architectural Construction, Professional Skills 75 Architectural Design -syventymiskurssi ........ 71 Architectural Lighting ............................. 70 Arkkitehtuurin historia I, harjoitustyökurssi... 50 Arkkitehtuurin historia I, luentokurssi ......... 50 Arkkitehtuurin historia II harjoitustyökurssi ... 51 Arkkitehtuurin historia II, luentokurssi ........ 51 Arkkitehtuurin historia III harjoitustyökurssi .. 52 Arkkitehtuurin historia III, luentokurssi........ 52 Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ......................... 60 Arkkitehtuurin historian ja korjaussuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ......................... 60 Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria ............... 56 Arkkitehtuurin tutkimus ja teoria ............... 57 Arkkitehtuurivalaistus ............................. 70 art / Artlantis perusteet........................... 44 Artificial Intelligence .............................403 Artlantis basics ...................................... 44 Asemakaavasuunnittelu ........................... 82 Asuntosuunnittelun kurssi ........................ 66 Autocad Architecture basics ...................... 43 AutoCAD in Process and Environmental Engineering .....................................275 AutoCAD prosessi- ja ympäristötekniikan työkaluna .....................................275 Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät I 159 Autojen ja työkoneiden rakennejärjestelmät II ... .....................................161 Automation in Metallurgical Industry .........262 Automation in Mineral Processing .............274 Automation in Pulp and Paper Industry .......262 Automation of Building and Bridge Construction .....................................130 Automation of Foundation Engineering .......131 Automation of Road Construction .............130 Automotive Engineering .........................159 Autotekniikan perusteet .........................159 Bachelor’s thesis ...................................441 Bachelor’s work .................................... 47 Basic Course in Geology .........................269 Basic course in industrial engineering and management .....................................442 Basic course in Occupational Psychology .....462

479

Basic course in product development ......... 446 Basic course in project management ........... 455 Basic course in quality management ........... 456 Basics of Architectural Construction, lecture course ...................................... 74 Basics of Architectural Construction, studio course ...................................... 74 Basics of Biotechnology .......................... 292 Basics of Building Physics ......................... 79 Basics of Design .................................... 68 Basics of Radio Engineering ..................... 352 Betonirakenteiden suunnittelu .................. 122 Betonirakenteiden suunnittelun jatkokurssi I. 123 Betonirakenteiden suunnittelun perusteet .... 122 Betonitekniikan jatkokurssi I .................... 124 Betonitekniikan perusteet ....................... 123 Betonitekniikka .................................... 124 Biocatalysis ..................................... 296 Bioeconomy Research Seminar ................. 235 Biojalostamot ..................................... 239 Biokatalyysi ..................................... 296 Biomassojen kemiallinen prosessointi ......... 231 Biomassojen mekaaninen prosessointi ......... 232 Biomedical instrumentation ..................... 337 Bioprocess Engineering .......................... 295 Bioproduct Technology .......................... 231 Bioprosessitekniikka .............................. 295 Bioreactor Technology ........................... 293 Biorefineries ..................................... 239 Biosignaalien käsittely ............................ 412 Biosignal processing .............................. 412 Biotalouden tutkimusseminaari ................. 235 Biotuotetekniikan tutkimusharjoittelu......... 235 Biotuotteiden uusiokäyttö ....................... 233 Broadband Communications Systems ......... 360 Building materials ................................. 118 Building Physics ................................... 126 Bulk Solids Handling ............................. 230 CAD ..................................... 165 CAD ..................................... 165 CAD I ...................................... 42 Calculus I ..................................... 367 Calculus II ..................................... 367 Case-kurssi ..................................... 457 Chemical and Physical Hazards in Industrial Environments ..................................... 468 Chemical Engineering Thermodynamics ...... 237 Chemical Process Simulation ................... 240 Chemical Processing of Biomasses ............. 231 Ciruit theory 1 .................................... 323

Ciruit theory 1.....................................324 Cold Climate Engineering .......................287 Communication Networks I.....................362 Communication Networks II ....................363 Communication Signal Processing I ............357 Communication Signal Processing II ...........358 Complex analysis ..................................368 Computational Intelligence in Automation ...260 Computer Aided Circuit Design................328 Computer Aided Design .........................158 Computer Aided Design I ........................ 42 Computer Aided Manufacturing................153 Computer Engineering ...........................400 Computer Graphics ...............................417 Concrete technology .............................124 Condition Assessment of Buildings.............. 59 Construction Site Practical Training ............ 38 Contemporary Architecture I, basics ........... 61 Contemporary Architecture I, elements ....... 61 Contemporary Architecture II, basics .......... 63 Contemporary Architecture II, elements ...... 62 Contemporary Architecture III .................. 64 Contemporary Architecture IV .................. 64 Contemporary Architecture IV .................. 65 Continuum Mechanics ...........................138 Control System Analysis .........................264 Control System Design...........................264 Control System Methods ........................268 Creativity at work and in product development . .....................................466 CSE Master’s Thesis Seminar ...................419 Demonstration in Industrial Engineering and Management .....................................444 Design in Urban Context ......................... 69 Design of Apartment Blocks ..................... 75 Design of Concrete Structures ..................122 Design of Steel Structures .......................119 Diagnosis of Machine Condition ................149 Differentiaaliyhtälöt ..............................368 Differential Equations ............................368 Digitaalinen kuvankäsittely ......................404 Digitaalinen säätöteoria ..........................265 Digitaalinen videonkäsittely .....................413 Digitaaliset suodattimet ..........................404 Digitaalitekniikka 1 ...............................329 Digitaalitekniikka 2 ...............................330 Digitaalitekniikka 3 ...............................331 Digital Control Theory...........................265 Digital Filters .....................................404 Digital Image Processing .........................404

480

Digital Techniques 1.............................. 329 Digital Techniques 2.............................. 330 Digital Techniques 3.............................. 331 Digital Video Processing ......................... 413 Diploma thesis, dissertation of studies ......... 48 Diplomityö ...................................... 48 Diplomityö ..................................... 441 Distributed Systems .............................. 409 DSP-laboratory Work ............................ 413 DSP-työt ..................................... 413 Dynamics ..................................... 135 Dynamiikka ..................................... 135 Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu................ 83 Electrical Installations ............................. 77 Electrical Measurement Principles ............. 334 Electroceramics and intelligent materials ..... 349 Electronic and optoelectronic materials ...... 346 Electronic Components and Materials ........ 344 Electronic Measurement Techniques .......... 335 Electronic Measurement Techniques .......... 335 Electronic research exercise .................... 332 Electronic System Design........................ 332 Electronics Design and Construction Exercise ... ..................................... 331 Electronics Design I .............................. 326 Electronics Design II ............................. 327 Electronics Design III............................. 328 Elektrokeraamit ja älykkäät materiaalit........ 349 Elektroniikan ja optoelektroniikan materiaalit ... ..................................... 346 Elektroniikan komponentit ja materiaalit ..... 344 Elektroniikan materiaalien tutkimusmenetelmät ..................................... 343 Elektroniikan tutkimustyö ....................... 332 Elektroniikan työ.................................. 331 Elektroniikkasuunnittelu I ....................... 326 Elektroniikkasuunnittelu II ...................... 327 Elektroniikkasuunnittelu III ..................... 328 Elektroniikkasuunnittelun jatkokurssi ......... 329 Elektroniikkasuunnittelun perusteet ........... 325 Elektroniikkatuotteiden valmistustekniikka .. 155 Elektroninen mittaustekniikka .................. 335 Elektroninen mittaustekniikka .................. 335 Elektronioptiikan sovellutukset................. 175 Elementary Programming ....................... 399 Elements of Information Theory and Coding 356 Elementtimenetelmät I .......................... 140 Elementtimenetelmät II .......................... 141 Elementtimenetelmien jatkokurssi ............. 137 Embedded Software Project .................... 405

Embedded System Project .......................408 Embedded Systems Programming ..............401 EMC Design .....................................340 EMC-suunnittelu ja testaus ......................340 Energiaperiaatteet ja käyttö palkkirakenteissa 133 Energiatehokas rakentaminen, luentokurssi ... 76 Energy Efficient Building, lecture course ...... 76 Energy Principles and Their Use in Beam Structures .....................................133 Engineering Software Tools .....................180 Environmental and Social Responsibility in Mining .....................................274 Environmental Ecology ..........................288 Environmental Engineering .....................275 Environmental Impact Assessment .............277 Environmental Issues in the Barents Region ..300 Environmental Load of Process Industry ......291 Ergonomia .....................................467 Ergonomics .....................................467 Erikoistumisharjoittelu ...........................420 Erotusprosessit ....................................243 Excursion Abroad .................................. 40 Excursion Abroad .................................. 41 Exercises in Physical Metallurgy ................174 Exercises in work science ........................468 Exercises of Process Engineering ...............229 Experimental Design .............................257 Experimental Methods in Engineering Mechanics .....................................140 Experimental Methods in Internal Combustion Engines .....................................163 Experimental Research in Extractive Metallurgy .....................................254 Expert Training ...................................420 Extension course / Urban Planning ............. 84 Failure Analysis ....................................173 Fault Diagnosis and Process Performance Analysis .....................................265 Financial and Project Valuation of Mining Project .....................................272 Finite Element Methods I ........................140 Finite Element Methods II .......................141 Flow Dynamics ....................................244 Foundation engineering ..........................126 Foundry Technology .............................153 Fracture Mechanics ...............................137 Fundamentals of Civil Engineering .............284 Furnace Technology ..............................177 Fysikaalisen metallurgian harjoitustyöt ........174 Geoenvironmental Engineering ................287

481

Geologian peruskurssi ............................ 269 Geomechanics 281 Geomekaniikka .................................... 281 Georakenteiden laskentamenetelmät .......... 280 Geoympäristötekniikka .......................... 287 Gh Grasshopper basics ............................ 47 Gh Grasshopper perusteet ........................ 47 Graafiteoria (8op) ................................. 372 Graph Theory ..................................... 372 Groundwater Engineering ....................... 279 Hahmontunnistus ja neuroverkot .............. 412 Hajautetut järjestelmät ........................... 409 Hanke- ja muutossuunnittelu .................... 56 Hankintatoimen johtaminen .................... 448 Harjoittelu ..................................... 178 Harjoittelu ..................................... 322 Harjoittelu ..................................... 407 Harjoittelu ..................................... 439 Harjoittelu II ..................................... 178 Heat and Mass Transfer I ........................ 141 Heat and Mass Transfer II ....................... 142 Heat Transfer ..................................... 241 Hienomekaniikka ................................. 144 Historic Preservation .............................. 53 Historic Preservation .............................. 54 History of Architecture I, lecture course ...... 50 History of Architecture I, studio course ....... 50 History of Architecture II, lecture course ..... 51 History of Architecture II, studio course ...... 51 History of Architecture III studio course....... 52 History of Architecture III, lecture course .... 52 History of Urban Design .......................... 80 Hitsausmetallurgia ................................ 174 Hitsaustekniikan jatkokurssi ..................... 176 Hitsaustekniikka ................................... 172 Housing Design .................................... 66 Human Computer Interaction .................. 402 Human-Computer Interaction Techniques ... 417 Hydrological Processes .......................... 276 Hydrologiset prosessit ........................... 276 id / Indesign perusteet .......................... 46 Ihminen-kone-vuorovaikutustekniikat......... 417 Ihminen-tietokone -vuorovaikutus ............. 402 il / Illustrator, perusteet ja värinhallinta ...... 45 Illustrator basics and color management ....... 45 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa ......... 253 Indesign basics ...................................... 46 Industrial and Municipal Waste Management 278 Industrial Ecology ................................. 289 Industrial Microbiology .......................... 297

Industrial Water and Wastewater Technologies . .....................................239 Informaationkäsittelyn tutkimustyö ............415 Informaatioteorian ja koodauksen perusteet ..356 Information skills ..................................470 Information skills ..................................470 Inroduction to Sheet Metal Design .............156 Integrative Urban Planning ....................... 83 Interior Design ..................................... 69 Internal Combustion Engines I ..................161 Internal Combustion Engines II .................162 International Studio / Contemporary Architecture V ...................................... 66 Internetin perusteet...............................400 Internship .....................................439 Introduction to building construction .........117 Introduction to concrete technology...........123 Introduction to Construction Economics .....127 Introduction to Construction Economics II ...128 Introduction to Design of Concrete Structures .. .....................................122 Introduction to Design of Steel Structures ....118 Introduction to Highway Engineering .........129 Introduction to Internet..........................400 Introduction to Manufacturing Technology ..150 Introduction to Material Physics ................342 Introduction to Materials Science ..............171 Introduction to microfabrication techniques .350 Introduction to occupational safety and well-being at work .....................................461 Introduction to Optimization ...................371 Introduction to Process and Environmental Engineering I .....................................227 Introduction to Process and Environmental Engineering II .....................................228 Introduction to production ......................443 Introduction to production control ............445 Introduction to structural design ...............117 Introduction to structural timber design ......120 Introduction to Surface Water Quality Modelling .....................................281 Introduction to the Barents Region ............299 Introduction to Transportation Engineering..129 Japanilainen arkkitehtuuri ja puutarhataide .... 60 Jauheiden ja suspensioiden käsittely ............230 Johdatus mikrovalmistustekniikoihin ..........350 Johtamisen tietojärjestelmät .....................452 Jokapaikan tietotekniikan perusteet ............410 Joustavan valmistusjärjestelmän suunnittelu ..154 Kandidaatin työ ..................................... 47

482

Kandidaatintyö .................................... 441 Kantavien rakenteiden optimointi.............. 138 Kaupunkisuunnittelun historia ................... 80 Kaupunkisuunnittelun seminaarikurssi ......... 81 Kaupunkitilan detaljisuunnittelu ................ 71 Kaupunkitilan suunnittelu ........................ 82 Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 463 Käyttöjärjestelmät ................................ 403 Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 468 Kemiantekniikan termodynamiikka ............ 237 Kerrostalon korjaus ................................ 58 Kerrostalosuunnittelun kurssi.................... 75 Kiinteän kontinuumin mekaniikka ............. 138 Kiinteät epäorgaaniset materiaalit .............. 252 Kokeelliset moottoreiden tutkimusmenetelmät . ..................................... 163 Kompleksianalyysi ................................ 368 Komposiittien mekaniikka ....................... 139 Koneautomaatio I ................................. 143 Koneautomaatio II ................................ 143 Koneautomaation anturitekniikka .............. 147 Koneenpiirustus ................................... 164 Koneensuunnittelu I .............................. 165 Koneensuunnittelu II ............................. 166 Koneensuunnittelu III ............................ 166 Koneensuunnittelun erikoistyö ................. 167 Koneiden kunnon diagnostiikan mittalaitetekniikka ................................ 150 Koneiden kunnon diagnostiikka ................ 149 Konenäkö ..................................... 414 Konetekniikan analyysimenetelmät ............ 179 Koneturvallisuus ja käytettävyys................ 464 Kunnossapitotekniikka ........................... 148 Kuntasuunnittelun kurssi ......................... 83 Kuntoarviokurssi ................................... 59 Kypsyysnäyte arkkitehdin tutkinnossa .......... 49 Kypsyysnäyte kandidaatin työssä ................ 48 Laadun peruskurssi ............................... 456 Laajakaistaiset tietoliikennejärjestelmät ....... 360 Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät 266 Lääketieteellinen instrumentointi .............. 337 Laatujohtaminen .................................. 457 Laatujohtamisen erikoistyö ...................... 460 Laatujohtamisen seminaari ...................... 459 Laboratory Course in Microbiology ........... 296 Laboratory Exercises and Field Measurements in Environmental Engineering ..................... 283 Laboratory Exercises for Telecommunication Engineering ..................................... 354 Laboratory Exercises of Process Engineering 229

Laboratory Exercises on Analogue Electronics... .....................................326 Laiteläheinen ohjel-mointi .......................401 Laitesuunnittelu ...................................332 Lämmönsiirto .....................................241 Lämpö- ja virtaustekniikka I .....................141 Lämpö- ja virtaustekniikka II ....................142 Langaton tietoliikenne I ..........................361 Langaton tietoliikenne II .........................362 Langattomat mittaukset ..........................339 Large scale structures.............................. 78 Laser Processing ...................................157 Lasertyöstö .....................................157 Liikennetekniikan perusteet .....................129 Liikkeensiirto .....................................240 Liittorakenteet .....................................125 Louhinta- ja kaivostekniikka .....................272 Lujuusoppi I .....................................132 Lujuusoppi II .....................................133 Luovan työn tekniikka ............................167 LVI-tekniikka ...................................... 76 Machine Automation I............................143 Machine Automation II ...........................143 Machine Design I ..................................165 Machine Design II .................................166 Machine Design III ................................166 Machine Drawing .................................164 Machine safety and usability .....................464 Machine Vision ....................................414 Maintenancy Technology ........................148 Management information systems ..............452 Manufacturing of Electronics Products ........155 Manufacturing of Plastics Products ............155 Manufacturing Technology I ....................151 Manufacturing Technology II ...................151 Manufacturing Technology II (lecture course) ... .....................................152 Manufacturing Technology of Sheet Metal Products .....................................157 Mass Transfer .....................................242 Massa- ja paperitekniikan laboratorioanalyysit ... .....................................234 Master’s thesis .....................................441 Matemaattinen signaalinkäsittely ...............372 Matemaattiset menetelmät ......................373 Matematiikan peruskurssi I ......................367 Matematiikan peruskurssi II .....................367 Materiaalifysiikan perusteet .....................342 Materiaalin tutkimustekniikka ..................172 Materiaalitekniikka I ..............................169

483

Materiaalitekniikka II ............................. 170 Material and Energy Balances ................... 236 Materials Engineering I .......................... 169 Materials Engineering II.......................... 170 Mathematical Analysis in Mechanical Engineering ..................................... 179 Mathematical Methods ........................... 373 Mathematical Signal Processing................. 372 Mathematical Structures for Computer Science . ..................................... 370 Matkaviestintäjärjestelmät ....................... 364 Matriisialgebra (3.5op)........................... 369 Matrix Algebra .................................... 369 Maturity test for Bachelor’s degree ............. 48 Maturity test for Master’s degree ............... 49 Measuring and Testing Systems ................ 338 Measuring Instrumentation and Techniques for Diagnosis of Machine Condition................ 150 Mechanical Processing of Biomasses ........... 232 Mechanical Vibrations ............................ 136 Mechanics of Composites ........................ 139 Mechanisms ..................................... 144 Mechatronics ..................................... 145 Mekanismioppi .................................... 144 Mekatroniikan jatkokurssi ....................... 146 Mekatroniikka 145 Mekatronisten tuotteiden virtuaalisuunnittelu ... ..................................... 147 Metallien muovaus ................................ 177 Metalliopin perusteet............................. 171 Metalliseosten lujuus ............................. 171 Metallurgical Processes .......................... 256 Metallurginen termodynamiikka (KO) ........ 255 Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät ..................................... 254 Metallurgiset prosessit (KO) .................... 256 Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus ... 254 Methods of production management and logistics ..................................... 446 Microelectronics and micromechanics ........ 347 Microelectronics Packaging Technology and Reliability ..................................... 348 Micromodules ..................................... 349 Microsensors ..................................... 346 Microstructural changes in metallic alloys .... 170 Mikroanturit ..................................... 346 Mikroelektroniikan kokoonpanotekniikat ja luotettavuus ..................................... 348 Mikroelektroniikka ja -mekaniikka............. 347 Mikromoduulit .................................... 349

Mikrorakennemuutokset metalliseoksissa .....170 Mineraalitekniikan pintakemian perusteet ....270 Mining Project Feasibility Study ................271 Mittaus- ja testausjärjestelmät...................338 Mixed-signal Testing .............................340 Mobiili- ja sosiaalinen laskenta ..................411 Mobile and Social Computing ...................411 Mobile Hydraulics ................................164 Mobile Telecommunication Systems ..........364 Modelling and Control of Biotechnical Processes .....................................261 Modelling in Geoenvironmental Engineering 280 Modern Topics in Telecommunications and Radio Engineering ................................364 Momentum Transfer .............................240 Monikomponenttiaineen-siirto .................247 Multicomponent Mass Transfer ................247 Multimedia Systems ..............................407 Multimediajärjestelmät...........................407 Municipal Planning ................................ 83 Muotoilu kaupunkikontekstissa .................. 69 Muotoilun perusteet ............................... 68 Muovituotteiden valmistustekniikka ...........155 Murtumismekaniikka .............................137 Neighbourhood Design ........................... 81 Non-ideal Reactors ...............................245 Numeerinen Matriisilaskenta....................375 Numeeriset Menetelmät .........................370 Numeeristen menetelmien jatkokurssi ........376 Numerical Matrix Analysis ......................375 Numerical methods ...............................370 Numerical methods, advanced topics ..........376 Nykyaikainen arkkitehtuuri I, alkeet ............ 61 Nykyaikainen arkkitehtuuri I, perusteet ........ 61 Nykyaikainen arkkitehtuuri II, alkeet ........... 62 Nykyaikainen arkkitehtuuri II, perusteet ....... 63 Nykyaikainen arkkitehtuuri III ................... 64 Nykyaikainen arkkitehtuuri IV ................... 64 Nykyaikainen arkkitehtuuri IV ................... 65 Nykyaikainen arkkitehtuuri V .................... 66 Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 67 Nykyaikaisen arkkitehtuurin vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 68 Ohjelmatyökalut ..................................180 Ohjelmistoprojekti................................408 Ohjelmistotekniikka ..............................401 Ohjelmoinnin alkeet ..............................399 Ohjelmointi ja Matlab ............................257 Ohjelmoitava web ................................410

484

Ohjelmoitavat logiikat ja kenttäväylät ......... 148 Ohutlevytuotteen suunnittelu .................. 156 Ohutlevytuotteiden valmistustekniikka ....... 157 Operaatiotutkimus................................ 451 Operating Systems ................................ 403 Operations research .............................. 451 Opiskelu ja sen suunnittelu...................... 224 Opiskelu ja sen suunnittelu...................... 439 Optimization of Structures ...................... 138 Optimoinnin perusteet........................... 371 Optoelectronic Measurements ................. 337 Optoelectronics ................................... 333 Optoelektroniikka ................................ 333 Optoelektroniset mittaukset .................... 337 Organisaatio, henkilöstö ja kehittäminen ..... 465 Orientation ...................................... 38 Orientation Course for New CSE Students .. 399 Orientation Course for New electrical engineering Students ............................. 322 Orientation Course for New Students ........ 224 Orientation Course for New Students ........ 439 Orientation to the BEE Studies ................. 298 Orientoiva jakso .................................... 38 Painettava elektroniikka ......................... 341 Painettavan elektroniikan jatkokurssi .......... 341 Paper and Board Manufacturing ................ 233 Paper machine construction ..................... 168 Paperin ja kartongin valmistus .................. 233 Paperiteollisuuden koneet ....................... 168 Paperiteollisuuden koneet, erikoistyö ......... 168 Particle Technology .............................. 230 Partikkelitekniikka ................................ 230 Patenting ..................................... 168 Pattern recognition and neural networks ..... 412 Phenomena in Mineral Processing ............. 273 Phenomena-based Modelling in Extractive Metallurgy ..................................... 253 Photoshop, advanced photomanipulation ...... 44 Pienaluesuunnittelu ................................ 81 Piirisuunnittelu tietokoneella ................... 328 Piiriteoria 1 ..................................... 323 Piiriteoria 2 ..................................... 324 Pintarakenteet 1 .................................... 34 Planning of Flexible Manufacturing System .. 154 Plastinen sommittelu I ............................ 72 Plastinen sommittelu II ........................... 73 Plastinen sommittelu III........................... 73 Plastinen sommittelu IV / arkkitehtuurivalokuvaus .......................... 73 Plates and Shells ................................... 134

Pohjarakentaminen ja sen automaatiosovellutukset .........................131 Pohjarakenteet ja niiden suunnittelu ...........126 Polttomoottoritekniikka I .......................161 Polttomoottoritekniikka II .......................162 Portfolio ...................................... 41 Portfolio ...................................... 41 Power Electronics.................................334 Power Plant Automation ........................267 Power Plant Control .............................267 Power Plant Simulation ..........................268 Powerpoint ja PDF (presentations and portfolios) ...................................... 46 pp / Powerpoint ja PDF (presentaatiot ja portfoliot) ...................................... 46 Practical training ..................................178 Practical Training .................................224 Practical Training .................................226 Practical Training .................................322 Practical Training .................................407 Practical training II ................................178 Practical Training in Architect’s Office ........ 39 Practical Training in Architect’s Office ........ 39 Precision Engineering ............................144 Principles of Electronics Design ................325 Principles of Mineral Processing................270 Principles of Semiconductor Devices ..........343 Principles of the boundary element method ..374 Principles of the boundary element method, Homework exercise ..............................375 Printed Electronics ...............................341 Printing Technology ..............................234 Probability and Mathematical Statistics ........369 Problem solving in business cases ..............457 Process and Environmental Catalysis ..........248 Process Automation Systems ....................263 Process Control Engineering I ..................258 Process Control Engineering II .................258 Process Design.....................................237 Process Information Systems ....................266 Process Optimization .............................260 Process Simulation in Extractive Metallurgy .254 Processing and Properties of Steels ............175 Product data management .......................452 Product Management.............................453 Production and Use of Energy ..................289 Production management .........................448 Productivity and performance management ..451 Programmable Controllers and Field Bus Systems .....................................148

485

Programmable web project ..................... 410 Programming in Matlab .......................... 257 Project- and renewal planning ................... 56 Project business ................................... 458 Project leadership ................................. 458 Project management.............................. 456 Project Work in Machine Design .............. 167 Project work in paper machinery construction .. ..................................... 168 Project work in project management .......... 460 Project work in quality management .......... 460 Projektijohtajuus .................................. 458 Projektijohtamisen erikoistyö ................... 460 Projektijohtamisen seminaari ................... 459 Projektiliiketoiminta ............................. 458 Projektinhallinta................................... 456 Projektitoiminnan peruskurssi .................. 455 Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I...... 227 Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II ..... 228 Prosessiautomaatiojärjestelmät ................. 263 Prosessien optimointi ............................ 260 Prosessien säätötekniikka I ...................... 258 Prosessien säätötekniikka II...................... 258 Prosessitekniikan laboratoriotyöt .............. 229 Prosessitekniikan laboratoriotyöt .............. 229 Prosessiteollisuuden turvallisuus ............... 465 ps / Photoshop, edistynyt kuvankäsittely, 3D-näkymien viimeistely .............................. 44 Pulp and Paper Laboratory Analyses........... 234 Puolijohdekomponenttien perusteet........... 343 Puurakenteet ...................................... 78 Puurakenteiden suunnittelu ..................... 121 Puurakenteiden suunnittelun jatkokurssi I .... 121 Puurakenteiden suunnittelun perusteet ....... 120 Puurunkoisen pientalon korjaus ................. 58 Quality in Production ............................ 154 Quality management ............................. 457 R1 / Revit Architecture perusteet .............. 42 R2 / Revit Architecture syventyvä ............. 44 Radio Channels .................................... 354 Radio Engineering I............................... 359 Radio Engineering II .............................. 359 Radiokanavat ..................................... 354 Radiotekniikan perusteet ........................ 352 Radiotekniikka I ................................... 359 Radiotekniikka II .................................. 359 Rakennesuunnittelun perusteet................. 117 Rakennetekniikan perusteet ...................... 77 Rakennusfysiikan perusteet....................... 79 Rakennusfysiikka .................................. 126

Rakennusmateriaalit ..............................118 Rakennusopin ammattikurssi ..................... 75 Rakennusopin perusteet, harjoitustyökurssi ... 74 Rakennusopin perusteet, luentokurssi .......... 74 Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi ....... 79 Rakennusopin vaihtuvasisältöinen kurssi ....... 80 Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito ...................................... 53 Rakennussuojelu ja rakennetun ympäristön hoito ...................................... 54 Rakennusten sähköasennukset ................... 77 Rakentamistalouden perusteet I ................127 Rakentamistalouden perusteet II ...............128 Reactor Analysis ...................................236 Reaktorianalyysi ...................................236 Recycling of Bioproducts ........................233 Renovation of a Wood Frame Building ......... 58 Renovation of Housing Blocks ................... 58 Research and Theory of Architecture........... 56 Research and Theory of Architecture........... 57 Research Ethics ....................................250 Research Methodology ...........................246 Research methods in Computer Science ......411 Research methods of materials for electronics ... .....................................343 Research project in product development management .....................................455 Research project in production management.449 Research Techniques for Materials .............172 Research Training of Bioproduct Technology 235 Research Work on Information Processing ...415 Restaurointi ...................................... 54 Restaurointi ...................................... 55 Restoration ...................................... 54 Restoration ...................................... 55 Reunaelementtimenetelmän perusteet ........374 Reunaelementtimenetelmän perusteet, harjoitustyö .....................................375 Revit Architecture advanced ..................... 44 Revit Architecture basics ......................... 42 RF Components and Measurements ...........345 RF-komponentit ja mittaukset ..................345 Rh / Rhinoceros perusteet ....................... 45 Rhinoceros basics .................................. 45 Rikastustekniikan ilmiöt .........................273 Rikastustekniikan perusta ........................270 Rikastusteknisten prosessien mallinnus ........274 Risk management .................................447 Riskienhallinta .....................................447 River Engineering and Hydraulic Structures .285

486

Roads and Earth Works .......................... 132 Rock and Mining Engineering .................. 272 Rolling Technology ............................... 176 Röntgenmenetelmät .............................. 344 Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet menetelmät ..................................... 266 Säätöjärjestelmien analyysi ...................... 264 Säätöjärjestelmien suunnittelu .................. 264 Säätötekniikan menetelmät ...................... 268 Safety in process industry ........................ 465 Sähkömittaustekniikan perusteet ............... 334 Sähkötekniikan opiskelu ja sen suunnittelu ... 322 Sekasignaalilaitteiden testaus .................... 340 Seminaari ...................................... 47 Seminar ...................................... 47 Seminar in product development management .. ..................................... 454 Seminar in production management ........... 450 Seminar in project management ................ 459 Seminar in quality management ................ 459 Seminar in Telecommunication and Radio Engineering ..................................... 365 Sensor Technology of Machine Automation .. 147 Sensors and Measuring Techniques ............ 336 Separation Processes ............................. 243 Sheet Metal Forming ............................. 177 Signaalianalyysi .................................... 374 Signaalinkäsittelyjärjes-telmät .................. 416 Signal Analysis 3 .................................... 74 Signal Processing Systems ....................... 416 Simulation ..................................... 259 Simulations and Tools for Telecommunications . ..................................... 353 Simulointi ..................................... 259 Sisustussuunnittelu................................. 69 Software Engineering ............................ 401 Software Project .................................. 408 Solid Inorganic Materials ........................ 252 Sourcing Management ........................... 448 Sovelluskohtaiset signaaliprosessorit ........... 415 Soveltava mikrobiologia ......................... 294 Soveltavan tietotekniikan projekti I ............ 406 Soveltavan tietotekniikan projekti II ........... 418 Special Course in Electronic Design ........... 329 Special Course in Information Technology ... 418 Statics ..................................... 135 Statiikka ..................................... 135 Statistical Methods in Hydrology ............... 284 Statistical Signal Processing ..................... 405 Steel-concrete composite structures ........... 125

Strategic Management ............................447 Strateginen johtaminen...........................447 Strength of Materials I ............................132 Strength of Materials II ...........................133 Strength of metal alloys ..........................171 Structural Systems in Automotive Vehicles I .159 Structural Systems in Automotive Vehicles II 161 Structural Technology, Basic Course ........... 77 Structural timber design .........................121 Sulautettujen järjestelmien työ..................408 Sulautettujen ohjelmistojen projekti ...........405 Suodattimet .....................................325 Surface Chemistry Principles of Minerals .....270 Sustainable Development ........................299 Sustainable Energy Project ......................291 Suuret rakenteet .................................... 78 Systematic improvement of production processes .....................................461 Syventävä harjoittelu .............................323 Syventävä harjoittelu .............................419 Syventävä harjoittelu .............................440 Syventävä työharjoittelu (PO) ..................225 Syventävä työharjoittelu (YMP) ................227 Talon- ja sillanrakentaminen ja niiden automaatiosovellutukset .........................130 Talonrakennuksen perusteet ....................117 Taselaskenta .....................................236 Technical Optics ..................................338 Techniques of creative working ................167 Techniques of Plumbing, Heating and Ventilation ...................................... 76 Technology management ........................450 Technology, Society and Work .................463 Tehoelektroniikka.................................334 Tekniikka, yhteiskunta ja työ ....................463 Teknillinen optiikka ..............................338 Teknillisen mekaniikan mittaukset .............140 Teknologiajohtaminen............................450 Tekoäly .....................................403 Telecommunication Engineering I .............350 Telecommunication Engineering II ............351 Telecommunication Engineering Project .....356 Teollisuuden vesitekniikka ......................239 Teollisuustalouden peruskurssi .................442 Teräsrakenteiden suunnittelu ...................119 Teräsrakenteiden suunnittelun jatkokurssi I ..120 Teräsrakenteiden suunnittelun perusteet .....118 Terästen valmistus ja ominaisuudet ............175 Termodynaamiset tasapainot ....................251 Thermodynamic Equilibria ......................251

487

Thermodynamics in Metallurgy ................ 255 Tiedonhankintakurssi ............................. 470 Tiedonhankintakurssi ............................. 470 Tienrakentaminen ja sen automaatiosovellutukset ......................... 130 Tietokoneavusteinen suunnittelu ............... 158 Tietokoneavusteinen valmistus ................. 153 Tietokonegrafiikka ................................ 417 Tietokonetekniikka ............................... 400 Tietoliikenne- ja radiotekniikan ajankohtaisia aiheita ..................................... 364 Tietoliikenne- ja radiotekniikan erikoistyö ... 356 Tietoliikenne- ja radiotekniikan seminaari .... 365 Tietoliikennesignaalinkäsittely I ................ 357 Tietoliikennesignaalinkäsittely II ............... 358 Tietoliikennetekniikan laboratoriotyöt ........ 354 Tietoliikennetekniikka I .......................... 350 Tietoliikennetekniikka II ......................... 351 Tietoliikenneverkot I ............................. 362 Tietoliikenneverkot II ............................ 363 Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut ........ 353 Tietotekniikan diplomityöseminaari ........... 419 Tietotekniikan erikoiskurssi ..................... 418 Tietotekniikan matematiikka .................... 370 Tietotekniikan opiskelu ja sen suunnittelu .... 399 Tietotekniikan tutkimusmenetelmät ........... 411 Tilastollinen signaalinkäsittely .................. 405 Tilastomatematiikka .............................. 369 Tilaus-toimitusketjun johtaminen .............. 449 Toimistoharjoittelu ................................ 39 Toimistoharjoittelu ................................ 39 Town Planning ..................................... 82 Traditional Japanese Architecture and Garden Art ...................................... 60 Training skills at work ........................... 442 Tribologia ..................................... 145 Tribology ..................................... 145 Tuotannollisen toiminnan peruskurssi ......... 443 Tuotannon ja logistiikan menetelmät .......... 446 Tuotannon johtaminen ........................... 448 Tuotannon johtamisen erikoistyö .............. 449 Tuotannon johtamisen seminaari ............... 450 Tuotannon laatu ................................... 154 Tuotannonohjauksen perusteet ................. 445 Tuotantoprosessien systemaattinen kehittäminen ..................................... 461 Tuotantotalouden harjoitustyö ................. 444 Tuotantotekniikka I ............................... 151 Tuotantotekniikka II .............................. 151 Tuotantotekniikka II (luentokurssi) ......... 152

Tuotehallinta 453 Tuotekehityksen jatkokurssi .....................453 Tuotekehityksen johtamisen erikoistyö........455 Tuotekehityksen johtamisen seminaari ........454 Tuotekehityksen perusteet ......................446 Tuotesuojaus .....................................168 Tuotetiedon hallinta ..............................452 Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta .......451 Työ- ja tuoteluovuus..............................466 Työharjoittelu (PO) ..............................224 Työharjoittelu (YMP) ............................226 Työmaaharjoittelu ................................. 38 Työpsykologian peruskurssi .....................462 Työsuojelun ja työhyvinvoinnin perusteet ....461 Työtieteen erikoistyö .............................468 Ubiquitous Computing Fundamentals .........410 Ulkomaan ekskursio ............................... 40 Ulkomaan ekskursio ............................... 41 Urban Design Seminar Course ................... 81 Urban Space Design ............................... 82 Urban Space Detailing ............................. 71 Usability and Safety in Product Development 463 Utilization of Electron Optical Methods ......175 Uuniteknologia ....................................177 Valimotekniikka ...................................153 Valmentava koulutusosaaminen ................442 Valmistustekniikka ................................150 Valssaustekniikka ..................................176 Värähtelymekaniikka .............................136 Variaatiomenetelmät .............................371 Variaatiomenetelmät kuvankäsittelyssä ........376 Variational Methods ..............................371 Variational methods in image processing......376 Varying Courses in Architectural Construction .. ...................................... 79 Varying Courses in Architectural Construction .. ...................................... 80 Varying Courses in Contemporary Architecture ...................................... 67 Varying Courses in Contemporary Architecture ...................................... 68 Varying courses in History of Architecture and Restoration Studies ................................ 60 Varying courses in History of Architecture and Restoration Studies ................................ 60 Varying courses in Urban Design / Planning .. 84 Varying courses in Urban Design / Planning .. 85 Vaurioanalyysi 173 Väylät ja maarakenteet ...........................132 Väylätekniikan perusteet .........................129

488

Vesihuollon verkostot ............................ 278 Vesihuollon verkostot, jatkokurssi ............. 286 Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi .............................. 265 Virtausdynamiikka ................................ 244 Virtual engineering of mechatronics products147 Visual Arts I ...................................... 72 Visual Arts II ...................................... 73 Visual Arts III ...................................... 73 Visual Arts IV / Architectural Photography ... 73 Voimalaitosautomaatio ........................... 267 Voimalaitosten simulointi ....................... 268 Water and Wastewater Treatment............ 280 Water and Wastewater Networks, Advanced Course ..................................... 286 Water Resources Management ................. 282 Water Supply Networks ......................... 278 Wavelet transform in numerical analysis...... 373 Welding Metallurgy .............................. 174 Welding Technology ............................. 172 Wireless Communications I ..................... 361 Wireless Communications II .................... 362 Wireless Measurements ......................... 339 Wooden Structures ................................ 78 X-ray Methods .................................... 344 Yhdyskuntasuunnittelun erikoiskurssi .......... 84 Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 84 Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvasisältöinen kurssi ...................................... 85 Yhdyskuntien geotekniikka ...................... 284 Ympäristölainsäädäntö ........................... 275