KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET

LEHDET 4411, 4412EXPLANATION TO THE MAPS OF

ja 4413PRE-QUATERNARY ROCKS

SHEETS 4411, 4412and 4413

Viljam Hypponen

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmonkartta-alueiden kallioperaSummary: Pre-Quaternary rocks of the Ontojoki, Hiisijarvi,

and Kuhmo map-sheet areas

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOSGEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

ESPOO 1983

WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND1 : 100000

Kallioperakarttojen selitykset . Lehdet 4411, 4412 ja 4413.Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 4411, 4412 and 4413

Viljam Hypponen

ONTOJOEN, HIISIJARVEN JA KUHMONKARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERA

Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ontojoki, Hiisijarvi, and Kuhmo

map-sheet areas

Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of FinlandEspoo 1983

Hypponen, V. 1983 . Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueidenkalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Ontojoki, Hiisijarvi andKuhmo map-sheet areas . Suomen geologinen kartta 1 : 100000. Kalliopera-karttojen selitykset . 4411 Ontojoki, 4412 Hiisijarvi and 4413 Kuhmo .60 pages, 24 figures and 16 tables .

The region contained in the map sheets is located in eastern Finland .All the rocks, excepting the diabase dikes, are of Archean age and belongto the pre-Svecokarelian basement complex . About 15 % of the area consistsof the southernmost third of the Kuhmo greenstone belt and the rest ofvarious granitoid rocks and migmatites . The greenstone belt consists mainlyof various metavolcanic rocks, some of which are of komatiitic and tholeiticcomposition, serpentinites and soapstones, conglomerates, sericitic quart-zites, mica schists and black schists . No basal conglomerates have beenmet with .

U-Pb analytical data are given for 57 zircon fractions and two titanitesfrom 12 rock samples . Two granitoid intrusions, one of which is a dikeintersecting mafic volcanites of the Kuhmo belt, yield a chord on a con-cordia diagram with upper intersection ages of 2739 ±8 Ma and 2734 ±2Ma. This confirms the results obtained for the plutonic intrusions thatinvade greenstone belts in Suomussalmi (2714 ±4 Ma) and Ilomantsi(2724 ±6 Ma) . The youngest rocks are mafic dikes showing Jatulian ages .

The text is in Finnish, with figure and table captions and summaryin English .

Key words : Regional geology, greenstone belts, Archean, komatiites, dikerocks, radiometric ages, Kuhmo, Finland .

Vii jam Hypponen, Tornitaso 2 A, SF-02120 Espoo 12, Finland

ISBN 951-690-174-3

Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus

128300660Y-13

SISALTO - CONTENTS

Alkulause 5Tutkimusvaiheet 6Morfologia ja kallioperan vleispiirteet 7Prekarjalaiset liuskeet 12

Yleista 12Kvartsi-maasalpaliuskeet 12Kvartsiitit 14Kiilleliuskeet ja kiillegneissit 16Mustaliuskeet 18Karbonaattipitoiset kivet 18Kvartsiraitaiset rautamalmit 19Emaksiset ja ultraemaksiset vulkaniitit 22Konglomeraatti 24

Prekarjalaisia liuskeita lavistavat plutoniitit 24Yleista 24Serpentiniitit ja vuolukivet 25Kvartsidioriitit 26Pegmatiittigraniitit 26

Gneissigraniittialueen kivilajit 27Diabaasit ja metadiabaasit 30Radiometrisia ianmaarityksia 30Malmiaiheita ja kivilouhoksia 36Summary : Pre-Quaternary rocks of the Ontojoki, Hiisijarvi and Kuhmo mapsheet areas 38

Introduction 38Prekarelidic schists 38Plutonic rocks penetrating Prekarelidic schists 40Area of Prekarelidic gneissose granites 40Diabases and metadiabases 40Isotopic results 41

Tables 2-16 44Kirjallisuutta - Literature 58

Viljam Hypponen

ALKULAUSE

Siirtyessani elakkeelle toukokuun lopussa 1978 osa kartoitustyohon liittyvistakemiallisista analyyseista ja radiometrisista ianmaarityksista oli viela kesken . Alku-peraista 1978 laadittua kasikirjoitusta on mydhemmin taydennetty ja tarkistettunaiden tutkimusten tuloksilla kallioperaosastolla toimitustyon yhteydessa .

Rouva Anni Vuori on piirtanyt puhtaaksi Ontojoen ja Hiisijarven karttalehdetja rouva Ritva Forsman Kuhmon karttalehden . Kivilajien mineraalikoostumuksetovat maarittaneet Heikki Lukkarinen ja Markus Torssonen pistelaskumenetelmalla .Pentti Ojanpera on tehnyt osan kemiallisista analyyseista klassisen silikaattianalyy-sin menetelmilla . Muut silikaattianalyysit on tehnyt Vaino Hoffren rontgenfluore-senssimenetelmalla. Jalkimmaisia on tarvittaessa taydennetty maarittamalla totaali-vesi-, ferrorauta- ja hiilidioksidipitoisuus . Nama maaritykset on tehnyt Mikko Ojan-pera . Valokuvat on ottanut Viljam Hypponen .

Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperaosaston isotooppigeologian laboratorios-sa on analysoitu 57 zirkonifraktiota ja 2 titaniittia .

Kartoitustyon viimeisina vuosina ja sen jalkeen Kuhmon liuskevyohyke on ollutintensiivisen tutkimustyon kohteena . Tutkimuksia ovat suorittaneet mm . ranskalai-sen Rennes'n yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijaryhmat, Kajaani Oy, seka Geo-logisen tutkimuslaitoksen kallioperaosasto . Tutkimusten tuloksena on vuosina1978-81 ilmestynyt lukuisia Kuhmon liuskevyohyketta kasittelevia tutkimuksia .Ne on merkitty kirjallisuusluetteloon ja joitakin uudempien tutkimusten tuloksiaon mainittu myos tekstin asianomaisissa kohdissa .

Kaikille tyohon osallistuneille ja siina avustaneille esitan parhaimmat kiitokseni .

Espoossa 7 . 10 . 1982

6

TUTKIMUSVAIHEET

Ontojoen (4411), Hiisijdrven (4412) ja Kuhmon (4413) 1 : 100 000 -kaa-vaisten kallioperakarttojen alueet sisaltyvat osina Suomen geologisen yleiskartan1 : 400 000, lehti D4, Nurmes, vuorilajikartan alueeseen . Taman yleiskarttalehdenmaastotutkimukset on tehty vuosina 1900-1909 . Vuorilajikartan selitys on pai-nettu vuonna 1921 ja kartta vuonna 1924 . Molemmat on laatinut W . W. Wilkman .

Outokumpu Oy:n toimesta suoritettiin 1950-luvulla malmigeologisia tutkimuk-sia karttalehtien 4411, 4412 ja 4413 alueilla . Suomen Malmi Oy suoritti malmi-tutkimuksia kyseisten karttalehtien alueella vuosina 1962-68 . Tutkimukset koh-distuivat liuskealueisiin . Tutkimuksia johtavana kenttageologina toimi tamdn kir-joittaja. Liuskevyohykkeen etelaosa karttalehden 4412 pohjoisreunaan asti mitat-tiin maasta kasin seka magneettisesti etta sahkoisesti .

Malminetsinnan yhteydessa suoritettiin myos syvakairausta karttalehtiruutujen441111D, 4411 12 C, 4412 10 D, 4412 11 B, 4412 12 A-D, 4413 01 D ja4413 02 B alueilla . Kairausreikien paikat on merkitty kallioperakarttoihin .

Suomen Malmi Oy :n Kuhmon liuskevyohyketta koskeva tutkimusaineisto onnykyaan Myllykoski Oy :n omaisuutta, mutta se on ollut tekijan kaytettavissa siindmaarin kuin se on ollut tarpeellista kallioperakarttojen ja niitten selityksen laati-mista varten .

Heikki Papunen (1960) on tehnyt pro gradu -tutkimuksen karttalehden4411 12 alueelta Siivikon seudulta ja Pekka Mielikainen (1966) Arolan seudultakarttalehdelta 4412 11 .

Kallioperakartoitukseen liittyvat maastotyot on suoritettu kenttdtyokausina1969-77 . Tyohon osallistuneet on esitetty taulukossa 1 .

Kartoitustyon yhteydessa on Geologinen tutkimuslaitos kairauttanut kartta-lehden 4411 12 alueella Hietaperassd kolme reikaa, yhteensa 208 m. Kesalla 1977suoritettiin Oulun yliopiston geologisen tutkimusprojektin toimesta liuskejaksonpoikki kulkevilla profiileilla useita kallion paljastuksia, joista oli hyotya myos kal-lioperakartan 4413 piirtamisessa .

Tutkimuksissa on ollut kaytettavissa Geologisen tutkimuslaitoksen 150 m :nkorkeudesta mitatut aeromagneettiset kartat koko alueelta . Lisaksi Geologisen tut-kimuslaitoksen geofysiikan osasto suoritti karttalehden 4413 01 B alueella maastakasin magneettista ja sahkoista mittausta muutamilla profiililinjoilla kivilajikontak-tien paikantamiseksi .

Taulukko 1 . Maastotutkimuksiin eri karttalehdilla osallistuneet henkilot .Table 1 . Persons, who have participated in field work on various mapsheet areas .

* ) vain muutamia havaintoja kartan lansilaidassa .only a few observations on the western part of the map sheet .

Kenttatutkimukset ja kallioperakarttojen painatus on suoritettu ennen uusien1 : 20 000 -mittakaavaisten peruskarttojen ja 1 : 100 000 -mittakaavaisten topo-grafikarttojen valmistumista . Karttalehdilta 4411 ja 4413 on ollut kartoituksen lop-puvaiheissa kaytettavissa keskeneraisten peruskarttojen valokopioita 1 : 10 000 .Muutoin on kaikki kenttahavainnot merkitty 1 : 20 000 -mittakaavaisille ilmakuva-kartoille . Samoista kartoista on myos piirretty kartan kokoamisessa ja painatuksessakaytetty karttapohja 1 : 50 000. Painettujen kallioperakarttojen maastokuvioidentarkkuus on paikoin puutteellinen ja saattaa vaikeuttaa paljastumien loytamistamaastossa . Tasty syysta tekstissa mainittujen paljastumien sijainti on ilmoitettumyos koordinaateilla, joiden avulla ne voidaan paikantaa uusille topografikartoille .Koordinaatit on ilmoitettu kayttaen peruskoordinaatistoa (y = 30°) .

Kallioperakartoissa ja osittain myos tekstissa on kaytetty vanhemmissa kartois-sa esiintyvia ja paikallisten asukkaitten kayttamia paikannimia . Uusissa peruskar-toissa esiintyva paikannimisto poikkeaa tasty joissakin tapauksissa . Suurin osa teks-tissa mainituista, mutta kallioperakartoilta puuttuvista paikannimista on loydetta-vissa esimerkiksi Suomen tiekartasta 1 : 200 000 (lehti GT 11) .

MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET

Karttalehtien alue on kokonaisuutena suhteellisen tasaista . Korkeudet vaihtele-vat noin 140 ja 250 m :n valilla mpy . Paikalliset korkeuserot ovat enintaan muu-tamien kymmenien metrien suuruusluokkaa .

Pitkat ja kapeat vesistolinjat ja laaksot ilmentavat kallioperan murrosvyohyk-keita. Niiden suunta on yleisimmin luoteesta kaakkoon . Paikoin muodostavat emak-

7

4411 4412

4413

Marjatta Asa 1968*)Veikko Hakkarainen - 1969-70*)

-Viljam Hypponen 1969-77 1969-77

1969-77Pekka Hakkinen 1971-73 1971

1973Kauko Kahma - 1970

-Antero Lindberg -

1975-77Markku Merilainen - -

1974Jussi Mustonen 1971 1969-70

-Eero Maatta 1972 -

1973-77Pentti Rastas 1969*)

-Simo Rohunen 1971 1969-70Juha Sarvaranta - 1968-69*)

-Matti Seppanen 1971 1971

-Raimo Saaski 1972-73 1970

1973-76Ilkka Tuokko - -

1976

8

l a )

Kuva 1 . Hiisijarven (4412) ja Ontojarven (4411) kartta-alue .A = kemiallisen analyysin numero ; B = kuvan numero .

Fig . 1 . Hiisijarvi (4412) and Ontojkrvi (4411) map-sheet area .A = the number of chemical analysis; B = Fig . no .

2 128300660Y--13

, 7 a J

Kuva 2 . Kuhmon (4413) kartta-alue .A = kemiallisen analyysin numero ; B = kuvan numero .

Fig . 2. Kuhmo (4413) map-sheet area .A = the number of chemical analysis. B = Fig . no .

siset ja ultraemaksiset kivet, etenlcin serpentiniitit, seka kvartsiitit, ymparistoaankorkeammalle nousevia kumpareita ja harjanteita . Laajoilla alueilla kalliopera onkokonaan jaakautisten moreeni-, sora- ja hiekkakerrostumien seka soiden ja vesis-tojen peitossa .

Karttalehtien alueesta noin 80 % on merkitty erilaisiksi granitoideiksi ja mig-matiiteiksi . Ialtaan ne ovat prekarjalaisia . Kartoitusalueen keskipaikkeilla sijaitseeKuhmon-Suomussalmen liuskejakson etelaisin osa . Karttalehden 4412 alueella jasiita pohjoiseen liuskejakson suunta on likimain pohjois-etelainen. Ontojarven paik-keilla se kaantyy etelakaakkoon ja jakaantuu jarven etelapuolella kahdeksi haaraksi .Molemmat haarat paattyvat lahella karttalehtialueen 4413 etelareunaa . Liuskejak-son leveys vaihtelee kartoitusalueella noin 1 km :n ja 10 km :n valilla .

Kuhmon liuskejakson kivilajit ovat enimmakseen vulkaanista alkuperaa. Laavo-jen ja tuffien yhteydessa tavataan vahaisia kvartsiraitaisia rautamalmeja sekagranaatti-amfiboliliuskeita, kerrallista fylliittia ja grafiittipitoista mustaliusketta .Kiilleliusketta tavataan runsaimmin jakson etelapaassa Ontojarven etelapuolella .Kvartsiitteja esiintyy paaasiassa liuskevyohykkeen keskiosissa . Serpentiniittia javuolukivia tavataan eri osissa liuskevyohyketta . Poikkeuksellisen suuri serpentiniitti-alue on karttalehtien 4411 ja 4412 rajalla Kellojarven itapuolella .

9

1 0

Kuva 3 . Hiisijarven (4412) ja Ontojarven (4411) kartta-alue .A = radiometrisen ianmaaritysnaytteen numero ;

B = pisteiaskuanalyysin numero .Fig . 3 . Hiisijdrvi (4412) and Ontojarvi (4411) map-sheet area .A = the sample number of the radiometric age determination ;

B = the number of point counting analysis .

a Ksi i a(9Kuva 4 . Kuhmon (4413) kartta-alue . A = radiometrisen ianmaaritys-

naytteen numero ; B = pistelaskuanalyysin numero .Fig . 4 . Kuhmo (4413) map-sheet area . A = the sample number of the

radiometric age determination ; B = the number of point counting analysis .

Kvartsi-maasalpaliuskeet sijoittuvat liuskejakson lansiosiin . Paikoin ne ovatmyloniittiutuneita ja muistuttavat ulkonaoltaan kvartsiitteja . Ontojarven luoteis-rannalla on noin 5 x 5 km:n suuruinen alue loiva-asentoista kvartsi-maasalpalius-ketta, joka on alkuperaltaan ilmeisesti hapanta vulkaniittia .

Kuhmon liuskejakson kivilajien kerrostumispohjaa ei tutkimusten aikana oletavattu . Paikoin esiintyy liuskeitten ja gneissigraniittialueen valissa kvartsidioriittia .Se leikkaa ja breksioi liuskeita ja on siis niita nuorempi . Kvartsidioriitin ja gneissi-graniitin valilla ei ole havaittu kontaktia, joten vaihettuminen lienee vahittainen .Karttalehdella 4412 10 tavataan liuskejakson sisalla pegmatiittista graniittia, jokabreksioi kvartsiittia ja kiilleliusketta . Nykyisen kasityksen mukaan Kuhmon liuske-jakson kivilajit ovat ialtaan prekarjalaisia (Kouvo & Tilton 1966, Simonen 1971ja 1980) .

Diabaaseja tavataan juonina lahes kaikissa alueen muissa kivilajeissa, joten nelienevat ia1tadn kaikkein nuorimpia .

1 1

1 2

PREKARJALAISET LIUSKEET

Yleista

Kivilajeja kuvattaessa on noudatettu paaasiassa samaa jarjestysta ja muutamiapoikkeuksia lukuun ottamatta sarnaa kivilajinirnistoa kuin karttalehtien merkkienselityksissakin . On kuitenkin otettava huomioon, etta osa kivilajien mineraalikoos-tumuksia koskevista maarityksista ja suurin osa kemiallisista analyyseista on valmis-tunut vasta asianomaisen kallioperakartan painamisen jalkeen . Tasty syysta kallio-perakartassa kaytetty kivilajinimi ja taulukoista ilmeneva mineraalikoostumus jakemiallinen koostumus eivat kaikissa tapauksissa vastaa taysin toisiaan . Myosuudemmat tutkimukset ovat tuoneet huomattavasti lisavalaistusta joittenkin kivi-lajien alkuperaa koskeviin kysymyksiin . Min on tapahtunut etenkin ns. komatiit-tisten vulkaniittien osalta .

Kvartsi-maasalpaliuskeet

Nimitysta on kaytetty vaaleista paaasiassa kvartsia ja maasalpaa sisaltavistaliuskeista . Monin paikoin niille on tunnusomaista rapautumispinnassa nakyvat sini-harmaat, 1-2 mm :n lapimittaiset kvartsikohoumat . Tasty syysta niita on kutsuttumyos kvartsiporfyyreiksi . Mikroskooppisten havaintojen mukaan kivessa on kvart-sin lisaksi plagioklaasia ja mikroliinia epatasaisesti jakautuneina raeryhmina . Mus-koviittia ja biotiittia esiintyy vaihtelevassa maarin, kumpaakin runsaimmin lahellaesiintyman kontakteja . Kivilaji muistuttaa suuresti Matiston (1958, s . 56-60)Kuhmon-Suomussalmen liuskejakson pohjoisosasta Kiannan-Saarijarven alueeltakuvaamia kvartsi-maasalpaliuskeita . Kvartsi-maasalpaliuskeiden mineraalikoostu-muksia on esitetty taulukoissa 2 ja 3 ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 4 .

Kvartsi-maasalpaliuskeet esiintyvat kartoitusalueella liuskejakson lansireunassatai sen laheisyydessa, emaksisten vulkaniittien tuntumassa . Selvimmin kivilajinkvartsiporfyyrinen rakenne ja myos muut kivilajin vulkaaniseen alkuperaan viittaa-vat rakennepiirteet ovat nahtavissa karttalehdella 4411 Ontojarven luoteispuolella .Kvartsi-maasalpaliuskeita esiintyy siella noin 5 x 5 km : n suuruisella alueella . Lius-keisuuden ja paikoin myos kerroksellisuuden kaade on hyvin loiva, yleensa 10'-30' lounaaseen. Alue ei ole aivan yhtenainen, vaan granitoidialueet pistavat siihenkielekkeina ja emaksista vulkaniittia on myos kvarts imaasalpaliuskeitten valissa .Hietaperassa (karttaruutu 4411 11 D) Geologisen tutkimuslaitoksen suorittamassasyvakairauksessa tavattiin amfiboliittia 1-5 m :n paksuisina valikerroksina kvartsi-maasalpaliuskeessa . Jalkimmaisessa esiintyi myos huomattavaa karbonaattipitoi-suutta .

Juurikkalahden koillisrannalla (karttalehtiruutu 4411 11 D, nimea ei ole kallio-perakartassa) tavataan fragmenttirakenteista kvartsi-maasalpaliusketta . Fragmen-

Kuva 5 . Fragmenttirakenteista kvartsi-maasalpaliusketta . Laatta 12 cm .Fig . 5 . Quartz-feldspar schist with fragmented structure . Tag 12 cm .

Juurikkalahti, Ontojarvi, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7118,63, y = 457,56 .

tit ovat yleensa muutaman cm :n vahvuisia ja 10-20 cm :n pituisia . Megaskooppi-sesti seka valimassa etta pallot nayttavat olevan lahes samaa ainesta, joskin paikoinesiintyy myos emaksisempia kappaleita (Kuva 5) . Taulukossa 2 on esitetty yhdcnpallon ja valimassan mineraalikoostumukset (analyysit 1 ja 2) .

Edellisesta noin 500 m lounaaseen Juurikkalahden lansipuolella on kvartsi-maasaIpaliuskepaljastumia, joissa nakyy paikoin breksiamaisia rakenteita (Kuva 6) .Rakenteet nakyvat parhaiten pilvisella saalla kallion pinnan ollessa martin .

Ymparoivien granitoidien ja kvartsi-maasalpaliuskeitten keskinaisia suhteitaei ole voitu varmuudella havaita . Vaarajarvesta itaan (4411 11 D, x = 7119,75,y = 455,04) kivilajien valisena rajana on ruhjerako joten kivien ikajarjestysta eiole voitu todeta .

Karttalehdella 4412 12 ja 4413 01 on kvartsi-maasalpaliusketta emaksisen lius-kejakson lansireunassa mm . Karhujarvien alueella . Liuskeisuuden kaateet ovat jyrk-kia ja kivilajissa on tapahtunut ilmeisesti voimakkaita liikuntoja . Kivilajin mine-raalikoostumuksia on esitetty taulukossa 3, analyysit 9 ja 10 ja kemiallinen koos-tumus taulukossa 4, analyysi 4 .

Myos Ontojarven etelapuolella on pienehkoja kvartsi-maasalpaliuske-esiintymia .Aivan karttalehden 4411 10 itareunassa, Ontojarven Kalliolahden etelapuolella, onOulun yliopiston tutkijaryhman tekemassa kaivauksessa paljastettu kallio, jonkaitapaassa nakyy sarvivalkeneulasia sisaltavaa kvartsi-maasalpaliusketta ja saman

1 3

14

Kuva 6 . Breksioitunutta kvartsi-maasalpaliusketta . Laatta 12 cm .Fig . 6. Brecciated quartz-feldspar schist. Tag 12 cm .

Niemelasta pohjoiseen - To the north from Niemela,Ala-Vieksi, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7118,18, y = 457,19 .

paljastuman lansipaassa on emaksista kivilajia . Kivilajien valinen kontakti on tera-vii . Esiintymaa ei ole merkitty kallioperakarttaan .

Karttalehden 4413 01 lansiosassa olevien kahden kvartsi-maasalpaliuske-esiintyman mineraalikoostumukset on esitetty taulukossa 3, analyysit 11 ja 12 . Jal-kimmaisen yhteydessa Tikkasen talon luoteispuolella (nimea ei ole merkitty kallio-perakarttaan) on nykyisen maantien varressa ja vanhan maantien etelapuolella ojanpohjassa rikkikiisukiteita kvartsi-maasalpaliuskeessa .

Etenkin Ontojarven luoteispuolella tavatut monet rakennepiirteet viittaavat sii-hen, etta kartoitusalueen kvartsi-maasalpaliuskeet ovat ainakin osittain alkuperal-taan happamia vulkaniitteja . Taulukossa 4 esitettyjen analyysien mukaan niidenkemiallinen koostumus vastaa lahinna ryoliitteja . Samoja kivilajeja ovat myohem-min tutkineet mm . Tuokko ja Taipale (1980) . Heidan mukaansa osa rakenteistaviittaa siihen, etta ne ovat syntyneet vedenalaisen vulkaanisen toiminnan tuloksena .

Kvartsiitit

Kvartsiitteja tavataan Ontojarven pohjoispuolella karttalehdilla 4411 ja 4412lahes 40 km:n pituudelta . Ne esiintyvat yleensa liuskejakson keskiosissa . Kuten

Kuva 7 . Kerroksellista kvartsiittia . Laatta 12 cm .Fig . 7 . Stratified quartzite . Tag 12 cm .

Kivivaara, Hietapera, Kuhmo, 4411 12 C, x = 7122,75, y = 458,72 .

karttakuvasta ilmenee, ne ovat useissa paikoissa katkenneet ja siirtyneet paikoiltaanliuskealuetta deformoineiden suurten siirrosten vaikutuksesta .

Kvartsiitit ovat yleensa serisiittirikkaita ja variltaan vaaleankellertavia . Kuiva-jarven pohjoispuolella karttalehdella 4412 10 D olevassa kapeassa, pegmatiitti-graniitin breksioimassa kvartsiitissa on biotiittia ja ilmeisesti tasty syysta kivi onharmaata. Karttalehdella 4412 11 B, Harmakylan kansakoulun pohjoispuolella suu-rehkon serpentiniittipahkun vieressa, kvartsiitti on variltaan punertavan valkeata .Paikoin kvartsiitteja on vaikea erottaa megaskooppisesti kvartsi-maasalpaliuskeis-ta . Kvartsiittien kemiallisia analvyseja on esitetty taulukossa 5 .

Ontojarven pohjoiskarjesta pohjoiseen sijaitsee Kivivaaran kvartsiittijakso . Sitaon voitu seurata yli 4 km :n pituudelta ja sen leveys on suurimmillaan noin 500 m .Kvartsiitissa nakyy paikoin kerroksellisuutta . Etenkin Kivivaaran pohjoispaassa ontulkinnanvaraisia virtakerroksellisuutta muistuttavia rakennepiirteita (Kuva 7) .Mikroskooppisessa tutkimuksessa kvartsiitista ei ole loydetty klastista rakennetta .Sen sijaan kataklastisuus erottuu selvasti .

Valtaosa kivesta on kvartsia . Se esiintyy usein noin 2 mm :n lapimittaisten ra-keitten muodostamina raeryhmina, joita reunustaa serisiitti . Plagioklaasi on serisiit-tiytynytta, ja sita esiintyy harvassa noin 6 mm :n lapimittaisina rakeina . Lisaksi kivi-lajissa on hiukan kalimaasalpaa . Kivivaaran kvartsiittijakson etelapaasta otetuista

1 5

1 6

Kuva 8 . Kiilleliusketta . Laatta 12 cm .Fig . 8 . Mica schist. Tag 12 cm .

Ontojarven etelapuolella Tikkasen talosta koilliseen -On the south side of Ontojarvi, to the northeast from the Tikkanen farm,

Tikkanen, Kuhmo, 4413 01 B, x = 7109,26, y = 463,97 .

naytteista on separoitu kaksi erilaista zirkonifraktiota . Niista on kerrottu tarkem-min ianmaarityksia koskevassa luvussa .

Kiilleliuskeet ja kiillegneissit

Kartoitusalueen laajimmat kiilleliuske-esiintymat ovat Ontojarven kaakkois-osassa ja sen etelapuolella . Kiilleliuskeiden sijainti ja kerrosasennot osoittavat nii-den olevan stratigrafisesti emaksisten vulkaniittien paalla .

Kivilajin rakenne on paikoin grauvakkamainen . Hyvin hienoa fylliittista ainestaon noin 3 cm:n paksuisina linsseina karkeamman aineksen keskella . Biotiittirikkaatjuovat ovat yleisia, ja ne antavat kivelle selvan suuntauksen . Pienoispoimutusta onpaikoin hyvin runsaasti (Kuva 8) . Myos eripaksuisia kvartsijuonia on runsaasti .Osa niista on kerrosmyotaisia ja osa kerroksia leikkaavia . Kiilleliuskeitten raekokoon vaihteleva . Kvartsin raekoko on 0,5-0,01 mm, biotiitin 0,1-0,01 mm ja seri-siitin noin 0,01 mm .

Kuva 10. Kiillegneissia . Laatta 12 cm .Fig . 10 . Mica gneiss . Tag 12 cm .

Nurmekseen johtavan tien N :o 75 leikkaus - Cut No. 75 of road leading to Nurmes .Kuhmo, 4413 04 B, x = 7109,53, y = 474,97 .

3 128300660Y-13

Kuva 9. Kiilleliusketta . Laatta 12 cm .Fig . 9 . Mica schist . Tag 12 cm .

Raiskio-Koitto tie - Raiskio-Koitto road .Jamaslahti, Kuhmo, 4413 04 B, x = 7109,53, y = 474,97 .

1 7

1 8

Ontojarvesta pohjoiseen kiilleliuske-esiintymat ovat yleensa kapeita ja paljastu-neina vain melko harvoissa paikoissa . Vuosanganjarven lansipuolella, missy kiille-liusketta tavataan laajalla alueella, kerrosasennot ovat loivia .

Retkeilykohteiksi sopivia kiilleliuskepaljastumia on karttalehdella 4413 02 CSotkamon ja Kuhmon valisen valtatien nro 76 varrella, Raiskioon vievan tien ris-teyksesta Kuhmoon pain noin 500 m :n matkalla . Edellisesta pari kilometric etelaan(4413 01 D) Raiskion tielta Koiton taloon johtava tie kulkee kiilleliuskepaljastu-mien yli . Tasty kivilajista on kuva 9 .

Varsinaisen liuskejakson ulkopuolellakin, varsinkin karttalehden 4413 itaosassa,on kiilleliuskeen varilla merkittyja alueita . Petrografisesti ne poikkeavat edella ku-vatuista kiilleliuskeista, ja niiden koostumus vastaa lahinnc kiillegneissia . Tyypilli-nen esimerkki on karttalehdella 4413 04 valtatien nro 75 varrella kallioleikkauk-sessa viitisen kilometric Kuhmosta Nurmekseen pain . Kivilaji on raitaista ja nayt-taa kerralliselta (Kuva 10) . Kerrosten paksuus on 2-4 cm .

Mustaliuskeet

Mustaliusketta tavataan paaasiassa liuskejakson keskiosissa emaksisten liuskeit-ten ja kiilleliuskeitten yhteydessa . Geofysikaalisten mittausten ja syvakairausten pe-rusteella sita on liuskejaksossa paljon yleisemmin kuin pelkastaan paljastumahavain-noista voisi paatella . Osa alueella tavatuista mustaliuske-esiintymista on kooltaanniin vahaisia, etta niita ei ole merkitty kallioperakarttoihin . Mustaliuskekerrostenvahvuus vaihtelee muutamasta senttimetrista lakes 20 metriin . Grafiitin lisaksi niis-sa on lakes aina kiisuja, ja mustaliuskepaljastumat ovat tasty syysta useimmitenhyvin ruosteisia .

Parhaiten mustaliuske on nahtavissa karttalehdella 4412 11 B Arolan tienris-teyksesta noin 500 m lanteen ja noin 50 m tiesta etelaan . Taalla on paljastuma-havaintojen ja syvakairausten mukaan kaksi noin 10-15 metrin paksuista rinnak-kaista mustaliuskekerrosta 10-20 metrin etaisyydella toisistaan .

Karbonaattipitoiset kivet

Varsinaisia kalkkikiviesiintymia ei kartoitusalueelta ole loydetty . Sen sijaanmonin paikoin esiintyy melko runsasta karbonaattipitoisuutta etenkin emaksistenvulkaniittien yhteydessa . Arolan seudun (4412 11) amfiboliiteissa on melko ylei-sesti kalsiittia ohuina juonina. Vuolukivissa on huomattavasti dolomiittia . Hieta-perassa (4411 12 C) todettiin Geologisen tutkimuslaitoksen teettamassa syvakai-rauksessa useiden kymmenien metrien paksuinen kerros kvartsia, plagioklaasia, do-

Kuva 11 . Kvartsiraitaista rautamalmia . Laatta 12 cm .Fig. 11 . Quartz-banded iron ore . Tag 12 cm .

Harmajoki, Vieksi, Kuhmo, 4412 11 B, x = 7145,28, y = 453,76 .

lomiittia, kiilletta, kalsiittia ja kloriittia sisaltavaa kivea . Se sijaitsee kvartsi-maasalpaliuskeen ja ohuitten emaksisten kivilajikerrosten yhteydessa . Ontojarvenetelarannalla Kalliolahden koillispuolella (4411 11 C) on karbonaattipitoista emak-sista kivea aivan vesirajassa .

Kvartsiraitaiset rautamalmit

Kartoitusalueella tavatut kvartsiraitaiset rautamalmit ovat niin vahaisia, ettaniita ei ole piirretty kallioperakarttoihin omana geologisena muodostumanaan, vaanainoastaan merkitty magnetiitin merkilla . Niita on ldydetty kolmesta paikasta emak-sisten vulkaniittien yhteydesta .

Pohjoisin tavattu esiintyma on Harmajarven pohjoispaassa niemen karjessa la-hella vesirajaa (4412 11 B, x = 7147,90, y = 451,86) . Esiintyma on lapimital-taan vain muutamia metreja . Kvartsiraitojen leveys on noin 0,5 cm ja tummien rai-tojen noin 1,5 cm . Tummien raitojen mineraaleina on klinopyrokseenia ja magne-tiittia. Lisaksi on epidoottia, granaattia ja dolomiittia . Epidoottia esiintyy myos ker-roksellisuutta leikkaavina juonina .

19

20

Kuva 12 . Kvartsiraitaista rautamalmia .Fig . 12 . Quartz-banded iron ore .

Harmajoki, Vieksi, Kuhmo, 4412 11 B, x = 7145,28, y = 453,76 .

Karttalehdella 4412 11 B (x = 7145,28, y = 453,76), Harmajoen maantie-sillasta noin 150 m pohjoiseen ja maantielta noin 100 m lanteen, on noin 50 x50 m :n suuruisella alueella pienia paljastumia kvartsiraitaista rautamalmia . Raito-jen leveys on 1-2 cm ja kivilaji on kauniisti poimuttunutta (Kuva 11) . Tummienraitojen mineraalikoostumus on sama kuin edellisessa, paitsi etta klinopyrokseeninasemesta on paikoin griineriittia . Amfibolia on tunkeutunut kapeina juonina kerrok-sellisuutta vinosti leikkaavia rakoja pitkin turnmista kerroksista vaaleisiin kvartsi-rikkaisiin kerroksiin (Kuva 12) .

Karttalehdella 4411 12 D, Naataniemeen johtavalta tielta etelaan Siivikonalueella on useita rinnakkaisia jaksoja kvartsiraitaista rautamalmia . Kerrosten va-lissa on emaksisia laavoja . Liuskejakson yleissuunnasta poiketen kerrokset ovat la-hes itii-lantisia . Pisimpia kvartsiraitaisia rautamalmikerroksia on voitu seurata noin300 m . Paksuutta niilla on vain 1-5 m . Kartoitusalueen kvartsiraitaisia rautamal-meja ovat kuvanneet mm . Papunen (1960), Mielikainen (1966), Lehto ja Niinis-korpi (1977), Hanski (1979) ja Tuokko (1979) .

Kuva 13. Tyynylaavaa . Laatta 12 cm .Fig . 13 . Pillow lava . Tag 12 cm .

Makivalkeisesta etelaan - To the south from Makivalkeinen .Vieksi, Kuhmo, 4411 12 D, x = 7127,44, y = 456,59 .

Kuva 14. Tyynylaavaa . Laatta 12 cm .Fig . 14 . Pillow lava . Tag 12 cm .

Siivikko, Vieksi, Kuhmo, 4411 12 D, x = 7126,07, y = 454,53 .

2 1

22

Kuva 15 . Tyynylaavaa . Laatta 12 cm .Fig . 15 . Pillow lava . Tag 12 cm .

Kirkkosuo, Risteli, Kuhmo, 4413 04 A, x = 7103,84, y = 471,47 .

Emaksiset ja ultraemaksiset vulkaniitit

Suurin osa liuskevyohykkeen kivilajeista on merkitty kallioperakarttoihin amfi-boliitin varilla . Monin paikoin tavataan tyynylaava- ja mantelikivirakenteita, jotkaosoittavat niitten olevan alkuperaltaan laavoja (Kuvat 13-16) . Laavakivien lisak-si on alueella tunnistettavissa myos tuffeja ja tuffiitteja. Useimmiten kivien meta-morfoosiaste on kuitenkin niin korkea, etta niiden primaarirakenteet eivat ole enaatunnistettavissa .

Liuskevyohykkeelle tyypillinen amfiboliitti on nahtavissa esimerkiksi Arolantienristeyksesta runsas kilometri lanteen (4412 12 A) . Taalla sijaitsevassa kallio-leikkauksessa on selvasti suuntautunutta amfiboliittia (Kuva 17) . Kerroksellisuusja liuskeisuus ovat melkein pystyt. Tummassa sarvivalkerikkaassa, epidoottipitoi-sessa kivilajissa nakyy noin 1-2 cm :n paksuisina linsseina ja juonina kvartsia, kar-bonaattia ja plagioklaasia . Naissa juonissa ja linsseissa on usein myos rikkikiisu-rakeita .

Kartoitusalueen amfiboliiteiksi merkittyjen kivilajien mineraalikoostumuksia onesitetty taulukossa 6 ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 7 . Kuten niista ilme-nee, on kivilajien koostumus varsin vaihteleva eika eraissa tapauksissa vastaa amfi-

Kuva 16. Mantelikivea. Laatta 12 cm .Fig . 16 . Amygdaloid . Tag 12 cm .

Kirkkosuo, Risteli, Kuhmo, 4413 04 A, x = 7103,84, y = 471,47 .

Kuva 17. Pystykerroksellista amfiboliittia . Laatta 12 cm .Fig . 17. Vertically layered amphibolite . Tag 12 cm .

Arolasta lanteen - To the west from Arola .Vieksi, Kuhmo, 4412 12 A, x = 7150,24, y = 453,26 .

23

24

boliitin maaritelmaa . Plagioklaasin koostumus vaihtelee albiitista andesiiniin . Pai-koin esiintyvien epidootin ja karbonaatin maarat ovat myos hyvin vaihtelevia .

Kallioperakartoissa ei ole voitu erottaa eri vulkaniittityyppeja toisistaan . Yksi-tyiskohtaisemmissa kartoituksissa (esim . Papunen, 1960 ja Hanski, 1979) on to-dettu meta-andesiittisten, gabromaisten ja joskus peridotiittisten kivilajien vaihte-levan suppeillakin alueilla .

Kymmenen viime vuoden aikana on eri puolilla maailmaa erotettu lahinna ke-miallisen koostumuksen perusteella uusi emaksisten ja ultraemaksisten vulkaanistenkivilajien luokka, ns . komatiitit. Nimitysta ovat kayttaneet ensinna Viljoen ja Vil-joen (1969), mutta sen tasmallinen maaritelma ei ole viela vakiintunut . Osa Kuh-mon liuskevyohykkeen kivilajeista kuuluu tahan luokkaan (Mutanen, 1976, Hanski,1979, Blais et at ., 1978 ym .) .

Konglomeraatti

Tyypillisia pohjakonglomeraatteja ei kartoituksen yhteydessa tavattu. Syksylla1977 loytyi Oulun yliopiston tutkijaryhman tutkimuksissa konglomeraattimuodos-tuma, jossa on suuria, pydristyneita granitoidipalloja yhdessa teravasarmaisten noin10 cm :n mittaisten tummien liuskefragmenttien ja hienomman iskoksen kanssa(Kuva 18) . Ymparist6n kivilajit ovat paaasiassa mantelikivia ja tyynylaavoja . Suu-rimmat granitoidipallot ovat noin metrin lapimittaisia, ja niiden koostumus on Id-hinna kvartsidioriittinen . Sen mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 10, ana-lyysi 35 ; kemiallinen koostumus taulukossa 11, analyysi 6 .

Konglomeraatti sijaitsee lahella liuskejakson kaakkoiskarkea (4413 04 A, x =7103,84, y = 471,47) ja sita on nimitetty lahimman peruskartassa esiintyvan pai-kannimen mukaan Kirkkosuon konglomeraatiksi . Konglomeraattia ja sen geologistaymparistda on kuvannut tarkemmin Tuokko (1979, s . 52) .

Geologisen tutkimuslaitoksen isotooppigeologian laboratoriossa suuresta grani-toidipallosta tehty ianmaaritys on esitetty kyseisessa luvussa .

PREKARJALAISIA LIUSKEITA LAVISTAVAT PLUTONIITIT

Yleista

Karttalehtien merkkien selityksissa on erotettu omaksi ryhmakseen liuskemuo-dostuman kivilajeja lavistavat plutoniitit . Niihin kuuluvat serpentiniitit, vuolukivet,kvartsidioriitit ja pegmatiittigraniitit . Kvartsidioriitteja ja ultraemaksisia kivilajejaesiintyy myos gneissigraniittialueella, liuskevyohykkeen ulkopuolella, mutta siellakivilajien keskinaiset ikasuhteet ovat olleet vaikeammin selvitettavissa .

Kuva 18. Konglomeraattia . Lama 12 cm . lanmaaritysnayte nro A 831 onotettu kuvassa oikealla olevasta kvartsidioriittipallosta numerolaatan kohdalta .

Fig . 18 . Conglomerate . Tag 12 cm. Age determination sample No . A 831taken from the quartz-diorite boulder on the right in the figure at

the point of the tag .Kirkkosuo, Risteli, Kuhmo, 4413 04 A, x = 7103,84, y = 471,47 .

Serpentiniitit ja vuolukivet

Ultraemaksisia kivia - serpentiniitteja ja vuolukivia - tavataan koko liuske-jakson alueella erikokoisina esiintymina . Suurin niista sijaitsee karttalehtien 4411ja 4412 rajalla Kellojarven itapuolella . Se on noin 7 km pitka ja 4 km levea . Myosliuskejakson ulkopuolella tavataan joitakin pienia ultraemaksisia pahkuja .

Serpentiniitteja ja vuolukivia ei ole erotettu karttakuvassa toisistaan, koska nii-den valiset rajat ovat serpentiinin, dolomiitin, magnesiitin, talkin ja kloriitin maa-rien vaihtelun takia asteittaisia ja epamaaraisia . Ultraemaksisten kivien kemiallisiakoostumuksia on esitetty taulukossa 8 ja mineraalikoostumuksia taulukossa 9 .

Serpentiniiteissa ja vuolukivissa on tavattu paikoin myos oliviinin jaannoksia,joiden ymparilla oleva iddingsiitti nakyy muutoin vihertavanharmaan kallion pin-nassa ruskeina sormenpaan kokoisina taplina . Yksi tallainen esiintyma on Alajar-ven metsatien vieressa (4413 01 A, x = 7104,50, y = 460,30) .

4 128300660Y-13

25

26

Serpentiniittien magnetiittipitoisuus nayttaa vaihtelevan serpentiiniytymisasteenmukaan. Useimmiten se on huomattavan suuri ja tasta syysta serpentiniittiesiinty-mat nakyvat selvasti erilaisissa magneettisissa kartoissa . Niita onkin kaytetty hy-vaksi kivilajien rajoja piirrettaessa .

Kvartsidioriitit

Liuskejakson ja sita ymparoivan gneissigraniittialueen valissa on paikoin kvartsi-dioriittia . Se sisaltaa paaasiassa plagioklaasia (An :o-15) suurina sameina rakeina,kvartsia, biotiittia, epidoottia, karbonaattia, titaniittia ja apatiittia . Megaskooppi-sesti sille ovat tunnusomaisia plagioklaasihajarakeet, jotka nakyvat rapautumispin-noilla 2-5 mm :n lapimittaisina kohoumina. Tyypillinen kvartsidioriittipaljastumaon esimerkiksi Hietaperasta pohjoiseen vievan tien leikkauksessa lahella Romma-kon tienhaaraa (4413 03 A, x = 7124,78, y = 460,02) . Paikoin kivilajissa onrunsaasti biotiittia, ja siina esiintyy myos sarvivalketta . Kvartsidioriittien mineraali-koostumuksia on esitetty taulukossa 10 ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 11 .

Laajimmat kvartsidioriittialueet sijaitsevat karttalehdilla 4411 12 ja 4413 03Ontojarven pohjois- ja koillispuolella . Kvartsidioriitiksi merkityilla alueilla on myososueita, jotka lahenevat koostumukseltaan granodioriittia . Myos gneissigraniitti-alueella esiintyy kvartsidioriittisia osueita . Kvartsidioriitti ja gneissigraniitti vaihet-tuvatkin ilmeisesti asteittain toinen toisikseen ilman selvia kontakteja . Kvartsi-dioriitin ja liuskemuodostuman kontaktit ovat sita vastoin teravia .

Kvartsidioriitti leikkaa ja breksioi emaksisia vulkaniitteja useissa paikoissa, ku-ten esimerkiksi Naataniemen Siivikossa (4411 12), Vesijarven koillispuolella(4412 11) ja Roppasenahon pohjoispuolella (4412 12) . Liuskeita leikkaavissakvartsidioriittijuonissa kivilaji on porfyyrista . Hajarakeet ovat vyohykkeellista pla-gioklaasia ja suurimmat rakeet ovat noin 5 cm :n pituisia . Tallaisia kohteita on Har-majoen sillasta noin 200 m lanteen (4412 11 B, x = 7145,26, y = 453,72) jasamalla karttalehdella Metsalasta n . 500 m etelaan ja maantielta noin 300 m lan-teen suosaarekkeessa (x = 7146,38, y = 453,15) (Kuva 19) .

Pegmatiittigraniitit

Muutamissa paikoissa on tavattu liuskemuodostumaa leikkaavia pegmatiitti-graniitteja . Naista laajin sijaitsee Halmevaarassa ja sen ymparistossa 4412 10 . Ta-man pegmatiittigraniitin keskella on kvartsiittia seka pienehko esiintyma kiisurikas-ta kiilleliusketta . Malmitutkimusten yhteydessa suoritetussa syvakairauksessa ontodettu pegmatiittigraniitin ja kvartsiitin vuorottelevan kerrosten paksuuden vaih-dellessa muutamista metreista muutamiin kymmeniin metreihin .

Kuva 19. Emaksista liusketta leikkaava porfyyrinen kvartsidioriittijuoni . Laatta 12 cm .Fig . 19 . Porphyritic quartzdiorite dike intersecting basic schist . Tag 12 cm .Metsalasta etelaan, Vieksi, Kuhmo, 4412 11 B, x =7146,38, y = 457,56 .

Pienehko pegmatiittigraniittiesiintyma on Halmevaarasta pohjoiseen Piilolantalon lahella maantien 905 kallioleikkauksessa ja taman etelapuolella . Naissa paljas-tumissa voi sely isti havaita graniitin breksioivan kvartsiittia . Viela pohjoisempanaKangaslammen luoteispuolella 4412 11 C on pienia paljastumia pegmatiittista gra-niittia kvartsiittien yhteydessa . Esiintyman pienuuden takia sita ei ole merkittykallioperakarttaan .

Mvos karttalehdella 4413 01 A ja B on samanlaista pegmatiittigraniittia .Pegmatiittigraniitit ovat tavallisesti hyvin karkearakeisia . Mikrokliini- ja plagio-

klaasirakeet ovat lapimitaltaan jopa 5 cm . Plagioklaasi on oligoklaasia (An 10-20) .Maasalpien ja kvartsin lisaksi on myos muskoviittia suurina noin 2 cm :n lapimit-taisina rakeina . Paikoin on tavattu myos granaattia .

GNEISSIGRANIITTIALUEEN KIVILAJIT

Karttalehtien 4411, 4412 ja 4413 alueesta on yli 80 % merkitty gneissigranii-tiksi . Joissakin julkaisuissa tasty kivilajimuodostumasta on kaytetty myos nimitystagraniittigneissikompleksi (esim . Matisto 1958) tai graniittinen tai granodioriittinenpohjagneissi (Simonen 1980 a) .

Gneissigraniitiksi merkitty alue ei ole laheskaan tasalaatuista, vaan koostuu

27

28

paaasiassa erilaisista granitoideista ja migmatiiteista . Paikallisia kivilajivaihteluitaon kartoissa kuvattu erilaisilla paallemerkinnoilla . Muutamien graniittisten kivi-lajien mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 12 ja kemiallisia koostumuksiataulukossa 13 . Kvartsidioriittisten kivien koostumuksia on esitetty edella taulu-kossa 10 ja 11 .

Yleisin gneissigraniittityyppi on vaalea, punertavanharmaa ja sisaltaa tummanamineraalina hiukan biotiittia . Kivi on selvasti suuntautunutta, ja sen rakenne onuseimmiten kataklastinen . Kvartsi ja maasalvat esiintyvat kiilteen reunustamina lins-seina. Raekoko on useimmiten alle 2 mm . Maasalpa on enimmakseen plagioklaasia(An,o-so) . Kalimaasalvan maara on vahainen ja paikoin voi tavata hiukan sarvival-ketta . Aksessoreina on useimmiten epidoottia, titaniittia ja zirkonia .

Monin paikoin edella kuvatun kaltainen gneissigraniitti vaihettuu juovaiseksimigmatiitiksi, jossa vaihtelevat tummat gnessigraniittiset ja vaaleat granodioriittisetja pegmatiittiset juovat (Kuva 20) .

Samanlaista koostumuksen vaihtelua esiintyy myos muodoltaan ja rajoiltaanepamaaraisina alueina (Kuva 21) . Haamumaiset liuskejaanteet ovat myos yleisia,kun taas muu osa kivesta on homogenisoitunutta ja sisaltaa maasalpahajarakeita .Tavallisimmin hajarakeet ovat punertavaa mikrokliinia tai harmaata ortoklaasia,mutta myos plagioklaasia esiintyy pienina hajarakeina .

Paikoin grano- tai kvartsidioriitin kalimaasalpapitoisuus nousee niin suureksi,etta sen koostumus lahenee graniittia . Talkiin se on myos tasarakeisempaa ja hei-kommin suuntautunutta . Kivilajien valilla ei ole selvia rajoja, vaan muutokset ovatvahittaisi.a . Laajimpia lakes yhtenaisia graniittialueita on eroteltu kallioperakartoilleomalla varillaan . Graniittisen aineksen lisaantymista gneissigraniittialueella on kar-toissa kuvattu erilaisilla paallemerkinnoilla . Eras melko yhtenainen graniittialue si-jaitsee Pohjajarven ja maantien nro 909 valissa (4412 12) . Taalta on louhittu suu-ria maaria punaista kaligraniittia Kostamuksen radan paallystesepeliksi . Louhos ontehty kallioperakartan painamisen jalkeen, misty syysta sita ei ole merkitty karttaan .Kivilajin kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 13, analyysi 29 . Kivestatchty ianmaaritys on esitetty kyseisessa luvussa .

Useissa paikoissa on havaittu harmaan gneissigraniitin muuttuvan ruhjevyohyk-keitten laheisyydessa punaiseksi tai kellanpunaiseksi ja ainakin naennaisesti kali-maasalparikkaammaksi kiveksi . Punainen kivilajimuunnos esiintyy yleensa muuta-man kymmenen metrin levyisena vyohykkeena ruhjelaakson molemmilla puolilla javaihettuu vahitellen harmaaksi gneissigraniitiksi . Tallainen tapaus on havaittavissaesimerkiksi Tervajarven ja Saarijarven valisen rotkolaakson rinteilla (4412 11 D) .Kartoitusalueelta kaytettavissa oleva tutkimusaineisto ei kuitenkaan ole riittavaluotettavien johtopaatosten tekemiseen siita, onko kysymyksessa kalipitoisuudentodellinen lisays vai mahdollisesti jokin muu syy, kuten esimerkiksi maasalpien va-rin muuttuminen ruhjeliikuntojen ja samanaikaisen metamorfoosin vaikutuksesta .Samantapaisia havaintoja on tehty myos Suomussalmen geologisen yleiskarttalehdenalueella (Matisto 1958, s . 20) . Sen mukaan sekundaarin kaligraniittisen aineksentunkeutuminen ruhjevydhykkeisiin on erittain yleista .

Kuva 20 . Graniittisia ja kvartsidioriittisia juonia gneissigraniitissa .Fig . 20 . Granitic and quartzdioritic dikes in gneiss granite .Vepsanjoki, Kuhmo, 4413 01 C, x = 7101,07, y = 466,35 .

Kuva 21. Migmatiittista gneissigraniittia . Laatta 12 cm .Fig . 21 . Migmatitic gneiss granite . Tag 12 cm .

Kiviaho, Mertajarvi, Kuhmo, 4414 01 B, x = 7138,80, y = 464,59 .(Paikka on hiukan kartoitusalueen ulkopuolella karttalehdesta 4412 itaan -

The place is slightly outside the area mapped, to the east from map sheet 4412) .

29

30

DIABAASIT JA METADIABAASIT

Alueen nuorimpia kivilajeja ovat diabaasit . Niiden on todettu leikkaavan kaik-kia muita kivilajeja, mutta minkaan kivilajin ei ole havaittu leikkaavan niita . Poh-joisempana Suomussalmen yleiskarttalehden alueella on sita vastoin havaittu peg-matiittigraniitin leikkaavan diabaasia (Matisto, 1958, s . 102) .

Useimmat diabaasijuonet ovat enintaan muutamien kymmenien metrien levyisia,ja niita on voitu seurata maastossa paljastumahavaintojen avulla korkeintaan muu-tamia satoja metreja . Pisimmat juonet ovat muutamien kilometrien pituisia . Tallai-nen on esimerkiksi Arolan lansipuolella (4412 12 A) . Diabaasien kaade on yleensajyrkka, mutta loiviakin kaateita tavataan . Yleisin diabaasijuonien suunta on noin100 °-130 ° . Juonien laitaosissa kivi on yleensa suuntautunutta, mutta ainakin le-veimpien juonien keskus on suuntautumatonta ja ofiittista . Diabaasien ja metadia-baasien mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 14 ja kemiallisia koostumuk-sia taulukossa 15 . Vuosangan jarven lansi- ja etelapuolella (4412 11 C) diabaasileikkaa seka gneissigraniittia etta liuskeita. Karttakuvassa diabaasijuoni on mutkit-televa ja laaja-alainen, mika johtuu sen loivasta asennosta . Diabaasin keskipaikkeil-ta louhikosta otetun naytteen mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 14, ana-lyysi 43 ja kemiallinen analyysi taulukossa 15, analyysi 30 . Plagioklaasissa (Anal)on saussuriittia . Titaniitti esiintyy leukokseenina ja oksidimineraali lamelleina . Kivi-lajista voisi kayttaa myos nimitysta metagabro .

Diabaasin itapaasta Uusanganjarven etelarannalta otetun naytteen mineraalikoos-tumus on esitetty taulukossa 14, analyysi 44 ja kemiallinen koostumus taulukossa15, analyysi 31 .

Kartoitustydn yhteydessa ei diabaasien sijoittumisesta eri-ikaisiin ja koostumuk-seltaan erilaisiin ryhmiin ole tehty vksityiskohtaisempaa selvitysta, vaikka selviaeroavuuksia on kylla havaittavissa (Matisto 1958) . Radiometrisin keinoin on maa-ritetty kahden Ontojoen koillispuolella olevan emaksisen juonen ika . Tulokset onesitetty seuraavassa luvussa .

RADIOMETRISIA IANMAARITYKSIA

Kuhmon-Suomussalmen vihreakivivvohykkeen iasta on esitetty geologisillaperusteilla erilaisia kasityksia, mutta esimerkiksi jo Vayrynen (1933, 1954) pitisita karjalaisia muodostumia vanhempana arkeeisena liuskevyohykkeena . Tama ka-sitys vahvistettiin 1960-luvun puolivalissa radiometrisin keinoin, kun Suomussal-men liuskevyohykett i leikkaavari granodioriitin zirkonin iaksi saatiin noin 2800 Ma(Kouvo & Tilton 1966) . Titaniittia ja useampia zirkonifraktioita seka uusia hajoa-misvakioita kayttaen on taman Lamminkylasta otetun naytteen iaksi myohemminsaatu 2714 Ma .

3 1

Merkittava havainto on, etta arkeeisia liuskeita lavistavissa intruusioissa niinSuomussalmen Lamminkylassa (2714±4 Ma), Kuhmon Harmajoella (2739±8Ma) kuin Ilomantsin kirkonkylassa (2724 -1- 6 Ma) on viela tallella arkeeinen tita-niitti .

Nuorempaa arkeeista tapahtumaa edustavat esimerkiksi viereisella karttalehdel-la (4414 09) tien nro 9126 laidassa olevassa migmatiittipaljastumassa Lylyvaaras-sa tavatun migmatiitin titaniitin (2620 Ma) seka migmatiittia lavistavan granitoi-din (2675 Ma) zirkonien ja titaniitin iat .

Kuhmon-Suomussalmen liuskevyohykkeelta ja sen ymparistosta tehtyja ian-maarityksia on raportoitu Geologisen tutkimuslaitoksen toimintakertomuksissavuosilta 1970-72 ja 1975-78 seka Geologisen tutkimuslaitoksen kallioperaosas-ton kertomuksissa toiminnasta vuosina 1980 ja 1981 . Ianmaarityksia ovat julkais-seet kyseiselta alueelta myos Asa (1971) seka useissa julkaisuissaan Vidal tyokump-paneineen . Geologisen tutkimuslaitoksen isotooppigeologian yksikossa Ontojoen,Hiisijarven ja Kuhmon karttalehtien alueelta tehtyjen ianmaaritysnaytteiden otto-paikat on esitetty kuvissa 3 ja 4 ja analyyttiset tiedot taulukossa 16 seka konkordia-diagrammit kuvissa 22, 23 ja 24 .

Kuvassa 22 olevaan konkordiadiagrammiin on koottu neljan granitoidin sekaKaterman kylasta Kotiniemen metsatien varresta (karttalehti 4411 12 C) otetunryoliittisen metavulkaniitin ianmaaritysten tulokset . Vastoin yleista saantoa, ettadiskordanttisuusaste kasvaa uraanipitoisuuden myota, kyseisen vulkaniitin kuudestaanalysoidusta zirkonifraktiosta konkordanteimman tuloksen antavat joukossa olevatpitkat neulaset (fraktio C) , joiden uraanipitoisuus on 412 ppm . Uraanista koyhinfraktio B, joka on analysoitu kahdesti samalla tuloksella, sijoittuu konkordantti-suutensa puolesta vasta kolmanneksi . Seitseman analyysipisteen maarittama diskor-diasuora antaa zirkoneille iaksi 2798 ± 15 Ma alaleikkauksen konkordiakayralla ol-lessa 286±94 Ma. Jos zirkonit ovat kogeneettisia kiven muiden ainesosien kanssa,edella mainittu ikatulos vastaa myos kiven ikaa . Kuitenkin mm . Harmajoen ja Koi-vulehdon tyyppisia granitoideja on tavattu murtokappaleina tahan ryoliittiseenmuodostumaan liittyvassa breksiassa mm . Ontojarven W-puolella ja ryoliitin allaolevassa pyroklastisessa breksiassa Ruokojarven E-rannalla (Erkki Luukkonen, hen-kilokoht . ilmoitus) , missy lisaksi on murtokappaleina liuskealueen emaksisia vul-kaniitteja . Nama havainnot edella mainittujen konkordanttisuushavaintojen kanssaviittaavat mahdollisuuteen, etta kiven alkupera ei olisi yksiselitteinen .

Nayte A572 on otettu Koivulehdon porfyyrisesta granodioriitista noin 2 kmArolasta lanteen paikasta, missy Kostamukseen vieva rautatie ylittaa valtatien nro909 (karttalehti 4412 12 A) . Naytteesta separoidut zirkonifraktiot sijoittuvatdiskordiasuoralle uraanipitoisuuden mukaisessa jarjestyksessa uraanista rikkaimmanfraktion ollessa diskordantein . Zirkonifraktioiden perusteella saadaan taman grano-dioriitin iaksi 2734-+2 Ma . Diskordiasuoran alaleikkaus on 247±7 Ma . Neljananalysoidun titaniittifraktion keskiarvoiaksi on saatu 2707 Ma .

Tuomaanjarven pilsteisen granodioriitin (A329) zirkonien analyysipisteet muo-

32

0.5

COC1N

U

0N

0.3

50

KUHMO

o .

2798*-152739'8-2734±2

2694±13 -/

2500_--' 0

0 0327- TUC MA ANVAARAA329-TUOMAANJA,- .

# + A402--ORMAJ13K'O A519-KATCRMA

∎ ~ A572- KC VU'_EH IO

80

207Pb/235U

120

150

Kuva 22 . Tulosydin/lahtoydin suhteet ja konkordiadiagrammazirkoneille ja titaniiteille .

Fig. 22 . Concordia diagram and U-Pb isotopic ratios for zircon and titanitesamples . Each fraction except A402, has a letter referred to in Table 16 .

Two sigma errors.

dostavat 2694 + 13 Ma vastaavan diskordiasuoran . Edellisistd naytteista poiketenalaleikkaus konkordiakayralld on korkealla (751 ± 161 Ma) , mika osoittaa suurem-paa metamorfista hairidtilaa .

Tuomaanvaaran gneissiytyneen granodioriitin (nayte A327) zirkoni (Asa 1971)edustaa keskiarvonaytetta ja sijoittuu lahelle Harmajoen ja Koivulehdon diskordia-suoria . Lisaanalyysit ovat osoittaneet populaation koostuvan erilaisista fraktioista,joista vanhimmat ovat yli 2800 Ma :n ikaisia .

Nayte A402 on otettu Harmajoelta karttalehdelta 4412 11 B emaksista vulka-niittia leikkaavasta kvartsidioriittijuonesta (Kuva 19) . Kolmen zirkonifraktion jayhden titaniitin madrittama diskordiasuora antaa kiven iaksi 2739±7 Ma . Tamatulos antaa myds minimi-ian kyseiselle vulkaniitille . Samanikainen titaniitti sulkeepois mahdollisuuden, etta zirkoni olisi silikaattisulaan ksenoliittisena sekaantunuttavanhempaa ainesta . Ikdtulos on virherajojen puitteissa sama kuin ndytteen A572ika. Korkeampi alaleikkaus 494 ± 44 Ma on kuitenkin todistus erilaisesta geokernial-lisesta historiasta .

Pohjajarvella sijaitsevan graniittilouhoksen kaligraniitista (A790) on separoituzirkonifraktioita alustavaa maaritystd varten . Kahden fraktion antamat >07Pb2. .Pb iat osoittavat yli 2600 Ma ikdarvoa . Konkordiadiagrammilla analyysipisteetkuuluvat samaan ikaryhmaan kuin ndytteet A572 ja A402 . Zirkonit ovat huomat-

05

03+ ZIRCON

I jIIiI11

60

80

2 07 Pb / 235U 120

150

Kuva 23 . Tulosydin/lahtoydin suhteet neljalle zirkonifraktiollePolvilammen kvartsi-maasalpaliuskeesta (A788) .

Fig 23 . U-Pb concordia plot for zircons from the quartz-feldsparschist in Polvilampi (A788) .

3 3

tavan rikkaat uraanista ja mainittakoon, etta hivenmineraaliseurue sisaltaa rutiilia .Kartoituksen vhteydessa on tavattu lukuisia liuskejaksoa leikkaavia mafisia juo-

nia. Naista kahden ika on maaritetty radiometrisin menetelmin . Nayte A491 on Hie-taperasta karttalehdelta 4411 12 D, Suomen Malmi Oy :n kairaamasta timanttikai-rausreiasta nro 3, syvyydelta 4,90-19,90 m. Kairaussydannaytteesta on separoitukaksi zirkonifraktiota . Molemmat sisaltavat runsaasti seka uraania etta tavallistalyijya, joka ei ole syntynyt kivessa olleen uraanin hajoamistuotteena . Molemmatikatulokset ovat huomattavan diskordantteja, ja ikdarvio voidaan antaa ainoastaananalyysipisteita vastaavien diffuusiokavrien arvoina : raskaampi fraktio 2249 Ma jakevyempi 2288 Ma. Naita ikia vastaavien suhdearvojen maarittama diskordia leik-kaisi konkordiakayran pisteessa 2172 Ma alaleikkauksen ollessa 105 Ma .

Petajaniemesta (karttalehti 4413 02 B) loydetty mafinen juoni sisaltaa pegma-toidisia osueita . Tallaisesta kohdasta otetusta naytteesta (A910) separoidut zirkonitosoittavat suurta uraanipitoisuuden vaihtelua (290-1474 ppm) . Zirkonikiteetedustavat jatulidiabaaseille tvypillista sameaa kiteytymaa, jossa on runsaasti sulkeu-mia. Kaikissa fraktioissa tavataan kuitenkin myos muutamia ruskehtavia kirkkaitakiteita . Mielenkiintoisena geneettisena piirteena mainittakoon, etta hivenmineraali-seurue sisaltaa baddeleyiittia . Metamiktisyyseroista huolimatta zirkonit eivat muo-dosta yksiselitteista isokronia . Ikaarvion saamiseksi voidaan fraktiot kasitella kah-

3 4

tena ryhmana . Tiheydeltaan 4,0 g/cm' kevyemmat fraktiot sisaltavat uraania yli1000 ppm ja ne muodostavat hyvinkin tarkan isokronin, jonka ylaleikkaus kon-kordiadiagrammilla antaa ian 2099+- 11 Ma (2 sigma) . Alaleikkaus on tavallistakorkeampi 529+-56 Ma. Fraktiot, joiden tiheys on suurempi kuin 4,0 g/cm', si-saltavat uraania vain 290-437 ppm . Naiden fraktioiden suhdearvot sijaitsevat iso-kronin ylapuolella. Raskain fraktio (B), jonka pitaisi olla konkordantein, sijaitsee1965 Ma edustavalla diffuusiokayralla . Edella mainituista kirkkaista kiteista koottupieni fraktio on konkordantein ja edustaa vanhinta ikaarvoa eli 2186 Main dif-fuusiokayraa. Konkordanttisuusasteet verrattuina uraanipitoisuuksiin seka hajontaisokronilta osoittavat, etta zirkonipopulatio ei muodostu kogeneettisesta materiaa-lista .

Todisteiden saamiseksi edella mainittuja kivilajeja vanhemmasta kallioperastaseparoitiin detritaalista zirkonia kolmesta naytteesta seuraavin tuloksin .

Karttalehdelta 4412 12 C otetun Kelovaaran kvartsiittinaytteen (A789) zir-koneista saadut ikatulokset ovat hyvin diskordantit, ja zirkoneita luonnehtii korkeatavallisen lyijyn pitoisuus . Katerman vulkaniittiin verrattaessa nahdaan, etta kor-keimmat eli 20'Pb/Y 06Pb -suhteeseen perustuvat Kelovaaran iat ovat Katermanikia korkeammat, vaikka diskordanttisuusaste on paljon suurempi . Tama merkitseekorkeampaa primaaria ikaa . Tutkimuksen tassa vaiheessa ei voida antaa arviota tas-ta iasta, koska tapaukset ovat diskordantit . Mainittakoon kuitenkin, etta lyhyenisokronin ylaleikkaus antaisi konkordiakayralta ikaarvon 2996±60 Ma . Diffuusio-mallin mukainen ika olisi runsaat 3100 Ma .

Karttalehdelta 4412 12 C Kivivaaran etelapaasta otetusta serisiittikvartsiitti-naytteesta (A400) on analysoitu nelja fraktiota, joista yhdesta (A) poistettiin hio-malla pintakerros . Tiheydeltaan 4,2-4,6 g/cm' olevasta fraktiosta on analysoituerikseen tummat ja vaaleat lapikuultavat kiteet . Tulokset ovat hyvin diskordantit,mutta tavallisen lyijyn pitoisuudet eivat ole yhta korkeat kuin Kelovaaran nayt-teessa . Hiottu fraktio eroaa muista hieman konkordantimpana, mutta muodostunutisokroni on Juan lyhyt antaakseen merkittavaa tulosta (2803 ± 238 Ma) . Myos dif-fuusiomallin mukainen ikaarvo (noin 2970 Ma) on osittain menettanvt merkityk-sensa korkean diskordanttisuusasteen vuoksi .

Edellisista poikkeavaksi havaittiin zirkonipopulaatio Polvilammen kvartsi-maasalpaliuskeessa (A788) karttalehdella 4412 11 D (katso englanninkielinen ly-hennelma) . Neljan analysoidun fraktion muodostama isokroni on vaikeasti tulkit-tavissa, koska kolmen (A, C )a D) diskordanttisuusaste on melkein sama . Muodos-tunut diskordiasuora leikkaa konkordiakayran pisteessa 2810±48 Ma (Kuva 23) .Tama ika on virherajoissa sama kuin Katerman metavulkaniitin (A511) .

Sivulla 00 mainittu Kirkkosuon konglomeraatin pallosta otettu nayte oli osit-tain rapautunut ja sisalsi mm . markasiittia . Navtteesta analysoitiin erikseen terveis-ta, rapautumattomista palasista separoidut fraktiot (A831a) ja erikseen osittainrapautuneista palasista saadut fraktiot (A831b) . Isokroni on laskettu osanaytteenA831a antamien arvojen perusteella, ja niista on hylatty diskordantein fraktio F,

Q20

5,0

2593±22 _

207Pb/235U

10,0

Kuva 24. Isotooppisuhteet Kirkkosuon konglomeraatin granitoidipallon zirkoneille .Fig 24 . U-Pb concordia plot for zircons from a large granitoid boulder found in

the Kirkkosuo conglomerate . The U-Pb data for five zircon fractions from sampleA831 are considered . The most discordant fraction G, not fitting the trajectory,

is omitted.

joka on isokronin ulkopuolella (Kuva 24) . Ikatulos ylaleikkauksesta konkordia-kayralla on 2575±20 Ma ja alaleikkaus on melko korkea 650+61 Ma . Onko ky-seessa geokemiallinen muutosprosessi vaiko todella nuori arkeeinen ika, selvinneejatkotutkimuksissa .

Kirjallisuusviitteet sisaltavat lukuisia ianmaarityksia Suomussalmen, Kuhmon jaTipasjarven vihreakivivyohykkeilta ja niiden ymparistosta . Ranskassa tehdyt tyotperustuvat suurimmaksi osaksi kiven totaalilyijyn isotooppisuhteisiin seka Rb-Sr jaSm Nd lahtoydin/tulosydin-systeemeihin . Myds naissa tutkimuksissa on tullut esillearkeeisen alueen sisainen kronostratigrafia, esimerkiksi vanhemmat ja nuoremmatharmaat gneissit, jotka kehittyivat aikavalilla 2,86-2,50 Ga . Naissa tutkimuksissaon myos lukuisia kannanottoja vihreakivivyohykkeen ja ymparoivien granitoidiensuhteesta .

Suomussalmen-Kuhmon alueen kivia on kaytetty materiaalina myos tutkittaes-sa zirkonien sisaltaman hafniumin 176Hf/ 177Hf initiaalisuhdetta ja mahdollisuuk-sia sen avulla selvittaa kuoren ja vaipan evoluutiota (Patchett et al . 1981) . Tallai-

sia kivia ovat mm . Moisiovaaran mafinen juoni, Lamminkylan kvartsidioriitti sekakyseisilta karttalehdilta Katerman ryoliittinen vulkaniitti A511 .

35

36

MALMIAIHEITA JA KIVILOUHOKSIA

Edella s . 19 kuvatut kvartsiraitaiset rautamalmit ovat tosin rautapitoisuudel-taan huomionarvoisia, mutta kooltaan niin vahaisia, etta niiden taloudellisesta hv-vaksikaytosta ei ole toiveita .

Serpentiniiteissa oleva magnetiitti aiheuttaa poikkeuksellisen voimakkaita aero-magneettisia anomalioita . Serpentiniittien rautapitoisuus on kuitenkin niin pieniettei niita voi pitaa malmeina .

Picnic magnetiittirikastumia tavataan myos graniittien yhteydessa, mutta nekinovat kooltaan liian pienia malmeiksi .

Rikkikiisua ja magneettikiisua tavataan vlcisesti pirotteena kvartsi maasalpalius-keissa, kiilleliuskeissa la kvartsiittiliuskeissa (kvartsiittiliuskeen nimea ei ole kar-tassa eika merkkien selityksessa) .

Kompaktia rikkikiisua on nahtavissa Polvilammen (Polvijarven) itarannalla(4412 11 C, x = 7143,72, y = 455,57) missa sita on rantakalliossa noin puolenmetrin vahvuudelta kvartsirikkaassa kiilleliuskeessa .

Yla-Vieksin Halmevaarassa (4412 10 D, x = 7135,57, y = 458,02) on pienipaljastuma mustaliusketyyppista kiisurikasta kivea pegmatiittigraniitin keskella .Esiintvmaan on tehty yksi syvakairausreika .

Ontojarven seudulla on ilmeisesti rikkikiisurikkaita kerroksia runsaasti, koskajirven rannoilta on loydetty huomattavan paljon irtolohkareita .

Siivikkovaaran alueella (Papunen 1960), on kvartsiraitaisen rautamalmivyo-hvkkeen itapaassa (4411 12 D, x = 7126,18, v = 456,06) pieni kiisuesiintyma,jossa on magneettikiisun lisaksi hiukan kuparikiisua . Paikalla on pieni kaivanto (ns ."kiisumonttu") , joka on tehty Outokumpu Oy :n suorittamien malmitutkimustenyhteydessa .

Ontojarven koillispuolella on vanhassa vuolukivilouhoksessa kuparikiisupirot-teinen soyri (4413 B, x = 7119,00, y = 462,74) .

Naita mainittuja lukuun ottamatta kartoitusalueella niiyttaa olevan kuparikiisuaerittain vahan. Emaksisissa vulkaniiteissa sita on tavattu vain yksittaisina rakeina .

Scheeliittia on tavattu Kellojarven lansipuolella Huuhilossa (4412 10 A, x =7133,60, y = 453,65) amfiboliitissa maantien kallioleikkauksessa . Aihetta on tut-kinut Outokumpu Oy mm. syvakairauksella .

Kartoitusalueelta on 16ydetty useita sinkkivalke- ja lyijyhohdepitoisia lohkarei-ta, jotka ovat aiheuttaneet jatkotutkimuksia . Paljastumista sinkkivalketta ja lyijy-hohdetta on tavattu vain vahaisena pirotteena mustaliuskevyohykkeitten laheisyy-dessa .

Huomattavin malmiaihe on Arolan lansipuolella (4412 11 B), missa pentlan-diittia esiintyy pirotteena amfiboliittisessa kivessa . Tama nikkelimalmio on SuomenMalmi Oy :n tutkima (v . 1963-68) . Nykyisin esiintyma on Malmikaivos Oy :nhallussa .

Vuolukivea on seudulla kaytetty yleisesti uunien rakennusaineena . Vanhoja pie-

37

nia louhoksia on useita, mutta rnistaan niista ei ole louhittu suuria maaria vaan ai-noastaan paikkakunnan tarpeisiin . Tallaisia louhoksia on mm . Korpijarven Pitka-lahden koillisrannalla (4412 10 C) , Naataniemessa (4411 12 B) ainakin kahdessapaikassa seka Ontojarven koillisosassa sijaitsevassa Pehmeansaaressa ja Katajalah-desta koilliseen (4413 02 B, x = 7129,88, y = 462,74) . Myos Arolasta noin kilo-metri lounaaseen (4412 11 B) on pieni louhos talkkikloriittiliuskeessa, mutta tatalouhosta ei ole merkitty kallioperakarttaan .

Myos gneissigraniittialueella olevista pienista vuolukivilinsseista on louhittuuunikivea . Tallaisia paikkoja on mm . Lentuan kaakkoispuolella Koivumaessa (441309 A) ja Sarkijarvesta lanteen (4413 11 A) . Vuosien kuluessa louhokset ovat peit-tyneet ja niita on vaikea havaita maastossa . Monia sellaisia on todennakoisesti jaa-nyt ldvtamattakin ja kartalle merkitsematta .

Serpentiniitin ja vuolukiven yhteydessa on irtolohkareissa tavattu asbestia . Aro-lan lansipuolella (4412 11 B) on kalliossa maantien ojassa noin 1 cm :n pituistaasbestikuitua, mutta esiintyma on peitetty maantien korjauksen yhteydessa .

Suurin kartoitusalueen louhoksista on Arolasta noin 4 km lanteen (4412 12 A)Pohjajarven luona . Siita on louhittu suuria maaria punaista kaligraniittia sepeliksiKostamuksen rautatielle .

38

Summary

PRE-QUATERNARY ROCKS OF THE ONTOJOKI, HIISIJARVIAND KUHMO MAP SHEETS AREAS

Introduction

In the area covered by the map sheets is located the southernmost third of theKuhmo-Suomussalmi greenstone belt, which is nearly 200 kilometers long andfor the most part less than ten km wide . The greenstone belt is surrounded mainlyby a gneiss-granite area consisting of migmatites and granitoid rocks . This areabelongs to the pre-Svecokarelian basement complex (Simonen 1980 a, b) . Thelocation of the map sheets is shown on the back cover . All the rocks, with the ex-ception of the diabases, are archaic of age (over 2500 Ma) .

For the most part, the bedrock is overlain by glacial drift as much as severaldozen meters thick as well as bogs and lakes . It is for this reason that the mapsof the pre-Quaternary rocks have been compiled on the basis of field observationsmade of exposures and aeromagnetic maps surveyed at line intervals of 400 m froman altitude of 150 m . Most of the greenstone belt located in the area mapped hasbeen further surveyed magnetically and electromagnetically on the ground in con-junction with ore prospecting . Drilling operations have also been carried out in thearea . The data collected in connection with ore prospecting have been madeavailable to the present author for the drawing up of maps .

A large proportion of the determinations of the mineralogical and chemicalcomposition of the rocks was completed only after the printing of the maps of thepre-Quaternary rocks . That is why in certain cases the mineralogical compositionand the chemical composition reported in the accompanying tables do not whollycorrespond to the name of the rock used in the map .

Prekarelidic schists

Quartz-feldspar schists occur mainly in the western parts of the schist belt inthe proximity of basic volcanites . Their mineralogical compositions are presentedin Tables 2 and 3 and their chemical compositions in Table 4 . The primary

39

structures are presented in Figs . 5 and 6 . In most instances, however, the quartzfeldspar schists are metamorphosed and tectonized to such an extent as to make itdifficult to determine their origin . Evidently, at least some of them are felsic meta-volcanites possessing a ryolitic composition .

Quartzites are met with mainly in the middle parts of the schist sequence . Theyare often seen to be sericite-rich and yellowish in color . Some contain biotite, how-ever, and have a grayish hue . Reddish varieties also occur. As Table 5 shows, theSiO_2 content of the quartzites does not nearly correspond to orthoquartzites . Inplaces, it is hard to differentiate quartzites megascopically from certain quartz-feldspar schists, and they do not significantly differ from these in chemical com-position, either .

Mica schists occur mostly on the eastern and southern sides of Ontojarvi onmap sheet 4413 and on the western side of Vuosanganjarvi on map 4412 .Stratigraphically, they are situated on top of basic volcanites . The rocks are inplaces graywackelike and the grain size varies generally between 0 .5 mm and0.01 mm . Structures appearing on mica schist exposures are shown in Figs . 8-10. The areas marked with the color of mica schist outside the schist belt comeclose to mica gneisses in composition and structure .

Black schists are met with mainly in the middle parts of the schist belt inassociation with basic schists and mica schists . On the basis of geophysical measure-ments and diamond drillings, they are considerably more common than might besupposed solely in the light of exposure observations . The thickness of the blackschist layers varies from a few centimeters to about 20 meters . In addition tographite, they nearly always contain sulphides .

Carbonate rocks proper have not been found . In the basic volcanites, thereoften occurs a carbonate content, taking the form of thin veins . The steatitescontain dolomite in appreciable amounts .

The quartz-banded iron deposits are so slight in their dimensions that they havenot been indicated on the maps in colors of their own but only with the markdenoting magnetite . Their structures are presented in Figs . 11 and 12 .

The basic and ultrabasic volcanites are marked on the maps with the color ofamphibolite. The primary structures (Figs . 13-17) show that some of these rocksare lavas by origin . Also tuffs and tuffites occur . In most cases, metamorphism hasdestroyed, however, the primary structures indicating the origin of the rock . Themineral compositions of the rocks identified as amphibolites are reported in Table6 and the chemical compositions in Table 7 . Some of these rocks belong, accordingto present terminology, to the group of komatiites .

No basement conglomerates have been found . At the southeastern end of theschist belt (4413 04), in the middle of the volcanites, there is a conglomerateoccurrence, in which, in addition to schist fragments roughly 10 cm long and finermatrix, there are rounded granitoid boulders (Fig . 18) . The largest boulders areabout one meter in diameter, and their composition is mainly quartz dioritic (Table10, anal . 35, and Table 11, anal. 26) .

40

Plutonic rocks penetrating Prekarelidic schists

Serpentinites and steatites - ultrabasic rocks - are met with throughout theschist sequence as occurrences of different sizes . The largest of them isapproximately seven km long and four km wide, and it is located on the boundaryof map sheets 4411 and 4412, on the eastern side of Kellojarvi . Also in the gneiss-granite area, there occur some small ultrabasic knobs . The chemical compositionsof certain ultrabasic rocks are reported in Table 8 and their mineral compositionsin Table 9 .

Quartz diorites occur mainly between the schist belt and the gneiss-granite area .In places, they approach granodiorites in composition . The quartz diorites undergoa gradual transition to rocks of the gneiss-granite area, but they intersect as veinsthe rocks of the schist formation - basic volcanites in particular . In the inter-secting veins (Fig . 19), zoned plagioclase occurs as phenocrysts, with the largestgrains about 5 cm in length . The mineral compositions of the quartz diorites arepresented in Table 10 and the chemical compositions in Table 11 .

Pegmatite granites penetrating quartzites and mica schists appears especially onmap sheets 4412 10 and 4413 01 . These rocks contain mostly microcline, oligo-clase (An ;o-2 ) and muscovite . The grain size of the feldspars is 1-5 cm and thatof the muscovite c . 1-2 cm. Met with in addition is, for example, garnet .

Area of Prekarelidic gneissose granites

More than 80 % of the area covered by the map sheets is marked as composedof various rocks of the gneissose granite area, which has also been designated asthe granite-gneiss and basement gneiss complex . The area is not homogeneous butconsists largely of different varieties of granitoid rocks and migmatites . The mineralcomposition of some of the granitoids is presented in Table 12 and the chemicalcomposition in Table 13 . Typical migmatite structures are shown in Figs . 20 and 21 .

The commonest type of gneissose granite is a pale reddish gray in color andcontains, in addition to plagioclase and quartz, a small amount of biotite . The grainsize is generally less than 2 mm . The rock is generally cataclastic . In places, thepotash feldspar content rises to the extent that the composition of the rock approa-ches that of granite . The most extensive of such areas could be demarcated on themaps with the color of granite . The boundaries between the gneissose granites andthe granites are gradual .

Diabases and metadiabases

The youngest of the rocks in the region are various diabases . They generally

cover a few dozen meters in breadth and at most a few kilometers in length . Thedip is generally steep or vertical, but also gently sloping dips occur . An exception-ally gently dipping and extensive diabase is located on map sheet 4412 on thewestern side of Vuosanganjarvi .

In part, the diabases have evidently metamorphosed after their intrusion . Insuch cases, they have often been termed metadiabases . Two diabases penetratingschists have been dated by the U-Pb method . The mineral compositions of thediabases are reported in Table 14 and their chemical compositions in Table 15 .

Isotopic results

U-Pb zircon and titanite studies are applied to adjust the chronostratigraphy of theArchean greenstone-granitoid complex of Kuhmo area . Data for 57 zircon fractionsand 2 titanite from 12 rock samples are listed in Table 16 . Though most of thecalculated radiometric ages have been published in the Annual Reports of the Geo-logical Survey and of the Department of Petrology of the GSF, this is the firstpublished report including the pertinent analytical results . The U-Pb discordancepatterns of the zircon fractions from four samples and the isotopic ratio of totalzircon from sample A327-Tuomaanvaara are plotted in Fig . 22. Ages are calculatedusing decay constants and isotopic abundances recommended by Steiger and Jager(1977) .

The extensive problems like the precursors of the Kuhmo greenstone belt andassociated granitoids, the age of the Belt and behaviour of the whole complexduring the Proterozoic orogeny, have been of keen interest for a long time . Theconclusions reached by different authors have been in contradiction but the de-duction accepted already e .g . by Vayrynen (1933, 1954) that the rock complex ofKuhmo is pre-Karelian and Archean, has been generally adopted .

The Kuhmo greenstone belt is cut by a quartz diorite in Harmajoki . U-Pb datafor three density fractions of zircon and for titanite from this quartz diorite definea discordia array having an upper intercept of 2739 ± 7 Ma (2 sigma) . Within thelimits of error this age is the same obtained for a porphyritic granodiorite fromKoivulehto . A marked geochemical difference is indicated by the lower interceptionsof 247±7 Ma (Koivulehto) and 494±44 Ma (Mrmajoki) .

The similarity of lithostratigraphic successions and isotopic age results in Suo-mussalmi, where a cross cutting quartz diorite in Lamminkyla has an age 2714±4 Ma (Kouvo & Tilton 1966 ; Patchett et al . 1918 and unpublished data) and inIlomantsi, where a cross cutting granodiorite has an age of 2724±6 Ma (Kouvo& Tilton 1966 ; Tilton & Grunenfelder 1968 ; Patchett et al . 1981 ; Lavikainenin prep. and unpublished data) has enabled more confident correlations to be madeamong these successions . It is critical to know that titanites from all of thoseArchean intrusions penetrating the greenstone belts have been able to withstandthe effects of Proterozoic metamorphism and that they still record the Archeantime .

4 1

42

Younger Archean igneous activity is represented e .g . by a granitoid invading anolder migmatite in Lylyvaara (map sheet 4414 09) . Both zircons and titanites showan age of 2675 Ma .

This younger Archean event is postdated by the Jatulian ages of 2100-2200Ma shown by hypabyssal dikes in Hietapera (A491) and Petajaniemi (A910) .

The present material provides a few U-Pb ages on detrital zircons in endevourto find evidences of the pre-Belt source rocks . Because all zircon fractions from theKivivaara (A400) and Kelovaara (A789) quartzites are highly discordant, it wouldbe unwise to base too much age significance on these detrital zircon data . Never-theless, sedimentary detrital zircons need consideration . Zircons in quartzite A400-Kivivaara suggest little mechanical abrasion . Fraction heavier than 4 .6 g/cm 3 andfiner than 70 pt.m consist of predominantly euhedral long crystals length/widthratio exceeding even five . Fraction 70--160 µm includes some rounded crystalsand fraction over 160 µm is heterogeneous having only some few long needles .Some dark crystals were analyzed separately . If plotted on a concordia diagram theKivivaara data group corresponds to diffusion trajectories of 2929-2986 Ma . Thefour point isochron obtained (2803±238 Ma) is too short to give any meaningfulage result . Data on five zircon fractions from the Kelovaara quartzite (A789) areapproximately collinear but highly discordant . The extrapolation of this chord givesthe upper intersection with concordia at 2996 ± 60 Ma . Fractions A and B are den-sity fractions of colourless fine grains including a lot of long crystals like sampleA400 . Fraction 4 .0-4 .2 g/cm 3 consists of fairly normal looking only slightly ab-raded zircon grains . The zircon populations in both the Kivivaara and Kelovaaraquartzites show increasing heterogeneity with decreasing density . The older age ofKelovaara zircons as compared e .g. with zircons from the silicic metavolcanic rockof Katerma (A511) is indicated by the fact that the age based on the 20 ' Pb/206Pbratio is higher than that in Katerma-volcanite in spite of much higher discordancy .The large portions of euhedral zircons suggest rapid transportation .

Four zircon fractions from the quartz-feldspar schist in Polvilampi (A788)show younger and more concordant age than those of quartzites from Kelovaara(A789) and Kivivaara (A400) . A limitation to interpretation of the Polvilampidata is that the fractions A, C and D show equal degrees of discordance on theconcordia plot (Fig . 00) . Nevertheless, the approximate collinearity of the fourfractions points to a simple chord having an upper intersection age of 2810±48Ma. This age is not far from that obtained for the silicic metavolcanic rock ofKaterma (A511) . Zircons are euhedral but some rounded crystals can be foundamong the coarse grains . The average grain size is small but grades even up to0 .4 mm. The elongation frequency varies from 2 to 4, but long crystals charac-terized by a very elongate habit (L/B 7 or greater) are not rare . The large portionsof euhedral zircons suggest rapid transportation but neither is the authigenic originof most of the zircon population precluded .

Hafnium in zircon from the rhyolitic metavolcanic rock of Katerma (A511,

43

Fig. 22) has been analyzed for initial ratio i `''Hf/' ' 'Hf by Patchett et al . (1981)with two other samples from the Suomussalmi-Kuhmo area (mafic dike in Moisio-vaara and quartz diorite in Lamminkyla) .

44

Taulukko 2 . Kvartsi-maasalpaliuskeitten mineraalikoostumuksia karttalehdelta 4411Ontojarven luoteispuolelta .

Table 2 . Mineralogical composition of the quartz-feldspar schists from the map sheet 4411,northwest of the lake Ontojkrvi.

1 . Vaalea fragmentti kvartsi-maasalpaliuskeessa - Light fragment

quartz-feldspar schist .Juurikkalahti, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7118,63, y = 457,56 .

2. Fragmenttien valinen iskos - Matrix. Sama paikka kuin ylla -- Same locality as above .3-8 . Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz--feldspar schist .3 . Juurikkalahti, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7118,02, y = 457,53 .4. Juurikkaniemi, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7117,20, y = 458,65 .5. Hietapera, Kuhmo, 4411 12 C, x = 7122,26, y = 458,40 .6 .--7 . Hietapera, Kuhmo, 4411 12 C, x = 7122,26, y = 458,44 .8. Tuupanen, Kuhmo, 4411 12 C, x = 7120,53, y = 459,45 .Analyysit 5 ja 7 ovat syvakairausnaytteista - Analyses 5 and 7 are from drill core samples .Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 3 ja 4 - The sampling sites are indicated in Figs 3and 4 .

Taulukko 3 . Kvartsi-maasalpaliuskeitten mineraalikoostumuksia karttalehdilta 4412 ja 4413 .Table 3 . Mineralogical composition of the quartz-feldspar schists from

the map sheets 4412 and 4413 .

9 . 10 . 11 . 12 .

Kvartsi - Quartz 31,7 25,6 37,9 58,8Plagioklaasi - Plagioclase 49,7 55,3 44,2 21,3Muskoviitti - Muscovite 0,9 6,9 15,5 13,0Biotiitti - Biotite 0,1 4,5 3,7Kalimaasalpa - Potassium feldspar 16,5 7,2 1,0 --Kloriitti - Chlorite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,4 0,4 - 1,1Epidootti - Epidote 0,7 - 0,1 0,7Apatiitti - Apatite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 0,1 0,2Titaniitti - Sphene . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 0,4Opaakit - Opaques . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,6 0,8Zirkoni - Zircon 0,1

100,0 100,0 100,0 100,0

2 . 3 . 4. 5 . 6 . 7 . 8 .

Kvartsi - Quartz 47,7 25,7 41,1 34,5 29,7 29,2 25,0 12,2Plagioklaasi - Plagioclase 35,1 15,4 32,0 41,0 20,6 16,6 17,3 55,1Muskoviitti - Muscovite 3,9 32,0 5,5 5,9 29,1 28,4 40,8 26,7Biotiitti - Biotite 11,7 21,6 15,5 14,2 19,9 18,3 15,2 4,4Kalimaasalpa - Potassium feldspar 1,5 5,2 - - - -- - 0,3Kloriitti - Chlorite - - 0,7 3,7 0,5 7,1 0,1 -Epidootti - Epidote - - - - - - 0,1Karbonaatti - Carbonate 4,3 0,4 0,2Apatiitti - Apatite . . . . . . . . . . . . 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1Titaniitti - Sphene . . . . . . . . . . . . - - -Opaakit - Opaques . . . . . . . . . . . . 0,1 0,8 0,1. 0,4 1,3 0,8Zirkoni - Zircon . . . . . . . . . . . . . . - - 0,1 - 0,3

100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

9. Pieni Karhujarvi, Kuhmo, 4412 12 B, x = "7159,40, y = 451,20 .10 . Pieni Karhujarvi, Kuhmo, 4412 12 B, x = 7156,88, y = 452,31 .11 . Nurmesjarvi, Kuhmo, 4413 01 A, x = 7104,76, y = 460,26 .12 . Nurmesjarvi, Kuhmo, 4413 01 B, x = 7108,40, y = 460,94 .

Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 3 ja 4 - The sampling sites are indicated in Figs 3and 4 .

Taulukko 4 . Kvartsi-rnaasalpaliuskeiden kerniallisia koosturnuksia .Table 4 . Chemical compositions of quartz-feldspar schist .

4 5

*) kokonaisvesi - tot H2O .

1 . Rornunvaara, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7118,94, y = 455,33 .2. Romusuo, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7119,54, y = 457,20 .3. Romusuo, Kuhmo, 4411 11 D, x = 7119,54, y

457,20 .4. Pieni Karhujarvi, Kuhmo, 4412 12 B, x = 7159,04, y = 451,85 .

Analyysit I ja 2 ovat tehneet P . Ojanpera ja M. Hynonen yhdessa, analyysit 3 ja 4 XRF-mene-telmalla V . Hoffren; FeO ja H2O-tot . maaritykset M . Ojanpera - Analyses 1 and 2 made byP. Ojanperd and M. Hynonen, XRF-analyses 3 and 4 by V . Hoffren; FeO ja H 2O t ot . b yM. Ojan perk .Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 1 ja 2 - The sampling sites are indicated in Figs 1and 2 .

2 . 3 . 4 . 1 . 2 . 3 . 4 .

Si0 2 78,47 78,19 75,98 72,73 Q 45,99 50,14 48,97 28,07Ti02 0,17 0,19 0,26 0,15 or 27,18 19,09 21,27 15,54A1 20 3 11,62 12,25 13,19 15,28 ab 18,02 19,72 15,57 46,45Fe2O, 0,68 0,98 0,88 0,57 an 4,78 3,67 3,62 4,71FeO 0,33 0,37 0,77 0,30 C 1,38 3,57 4,94 1,67MnO 0,02 0,01 0,00 0,00MgO 0,28 0,37 0,57 0,42 en 0,70 0,92 1,42 1,05CaO 0,99 0,78 0,73 0,95 fs - 0,26 -Na20 2,13 2,33 1,84 5,49 di en -K20 4,60 3,23 3,60 2,63 fsP2O 5 0,02 0,03 0,00 0,00 wo -CO2 0,00 0,00 - -H20+ 0,50 0,82 1,15*) 0,61*) mt 0,64 0,67 1,28 0,53H 2O- 0,06 0,06 - ii 0,32 0,36 0,49 0,28

hm 0,24 0,51 - 0,2099,87 99,61 98,97 99,13 ap 0,05 0,07 -

z -ccf

1,95 2,54 3,45 2,07fern

Qu 50,43 56,37 57,06 31,16Or 29,80 21,46 24,79 17,25Ab 100 19,76 22,17 18,14 51,58

Qu 47,92 54,14 54,75 29,62Or 28,32 20,61 23,79 16,40Ab 18,78 21,29 17,41 49,01An 100 4,98 4,00 4,05 4,97

46

Taulukko 5 . Kvartsiittien kemiallisia koostumuksia .Table 5 . Chemical compositions of quartzites .

*) Kokonaisrauta ilmoitettuna Fe 2O 3:na - Total iron content reported as Fe20 3 .

5 . Piilola, Kuhmo, 4412 10 D, x = 7139,38, y = 456,48 .6. Romppasenaho, Kelovaara, Kuhrno, 4412 12 D, x = 7155,95, y = 456,60 .7 . Hietapera, Kivivaara, Kuhrno, 4411 12 C, x = 7122,10, y = 458,95 .

Analyysit 5 ja 6 on tehnyt V . Hoffren XRF--menetelmalla, analyysin 4 P . Ojanpera -XRF-analyses 5 and 6 made by V . Hoffren, analysis 4 by P. Ojanperd .Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 1 ja 2 - The sampling sites are indicated in Figs Iand 2 .

6 . 7 . 5 . 6 . 7 .

Si02 74,86 86,27 84,17 Q 37,21 74,67 71,96A12O 3 14,28 8,18 9,98 or 12,41 16,55 17,61Fe203 0,79*) 0,49*) 0,28 ab 37,82 0,51FeO - 0,29 an 7,22 0,50 0,03MgO 0,33 0,45 0,29 C 2,01 4,97 6,64CaO 1,56 0,14 0,02Na 2O 4,47 0,00 0,06 en 0,82 1,12 0,72K 2O 2,10 2,80 2,98 fs - - 0,02MnO 0,00 0,00 0,00 di enTiO2 0,28 0,21 0,17 fsP20 5 0,08 0,03 0,01 woCO - -H26+ 1,34 mt 0,33 0,15 0,41H2O- 0,02 ii 0,53 0,40 0,32

hm 0,17 0,13 -98,74 95,58 99,61 ap 0,19 0,07 0,02

z - - -ccf -

fern 2,04 1,87 1,49

Qu 42,55 81,86 79,89Or 14,19 18,14 19 .55Ab 100 43,25 - 0,56

Qu 39,31 81,41 79,86Or 13,11 18,04 19,54Ab 39,96 - 0,56An 100 7,62 0,54 0,76

Taulukko 6 . Emaksisten ja ultraemaksisten vulkaniittien mineraalikoostumuksia .Table 6 . Mineral composition of basic and ultrabasic metavolcanic rocks .

47

13-19. Amfiboliitti - Amphibolite .13 . Niemenkyla, Kuhmo, 4412 10 A, x = 7133,60, y = 453,65 . Kemiallinen koostumus on

taulukossa 7, anal . 9 - Chemical composition in Table 7, anal . 9.14 . Karhujarvi, Kuhmo, 4412 12 B, x = 7157,42, y = 452,97 .15 . Matalanjarvi, Kuhmo, 4412 12 D, x = 7155,23, y = 458,67 .16 . Raja-aho, Kuhmo, 4412 12 C, x = 7150,62, y = 456,58 .17 . Koivulehto, Kuhmo, 4412 12 A, x = 7150,24, y = 453,26 .18 . Voikangas, Kuhmo, 4412 11 A, x = 7142,80, y = 453,91 .19 . Niskajarvi, Kuhmo, 4412 10 D, x = 7137,39, y = 459,54 .20. Epidoottikivi - Epidote rock. Ruuhilampi, Kuhmo, 4412 11 B, x = 7145,32, y = 453,17 .

Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 3 ja 4 - The sampling sites are indicated in Figs 3and 4 .

13 . 14 . 15 . 16 . 17 . 18 . 19 . 20 .

Amfiboli - Amphibole 80,7 72,5 66,2 65,2 63,7 61,0 29,2 12,3Plagioklaasi - Plagioclase 13,1 19,9 28,1 22,6 6,3 18,7 54,6 0,6Biotiitti - Biotite - 4,1 0,2 5,7 8,5 - 0,3Epidootti - Epidote 2,9 1,3 10,2 5,9 0,1 77,7Karbonaatti - Carbonate - - 0,1 15,6 - - -Kvartsi - Quartz 4,7 0,4 0,2 2,4 3,3 2,0 13,0 7,9Titaniitti - Sphene 0,8 1,6 1,3 0,8 3,5 2,9 -Opaakit - Opaques 0,6 3,1 0,2 1,3 0,1 0,2 0,8Zirkoni - Zircon 0,1 0,6 - - - -Apatiitti - Apatite - - 0,4Kloriitti - Chlorite 0,1 0,4

100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

48

Taulukko 7 . Emaksisten ja ultraemaksisten vulkaniittien (amfibohittien) kemiallisia koostumuksia .Table 7. Chemical compositions of basic and ultrabasic meta-volcanic rocks .

8. Huuhila, Kuhmo, 4412 10 A, x = 7130,80, y = 453,73 .9. Niernenkyla, Kuhmo, 4412 10 A, x = 7133,60, y = 453,65 .10 . Hyttivaara, Kuhmo, 4412 10 C, x = 7132,17, y = 455,82 .11 . Halmevaara, Kuhmo, 4412 10 D, x = 7137,50, y = 459,58 .12 . Ruuhilampi, Kuhmo, 4412 11 B, x = 7145,32, y = 453,17 .13 . Hyyryla, Kuhmo, 4412 12 A, x = 7150,24, y = 453,26 .14. Riekkila, Kuhmo, 4412 12 D, x = 7159,82, y = 459,64 .15. Petajaniemi, Kuhmo, 4413 02 B, x = 7118,35, y = 461,55 .

XRF-analyysit on tehnyt V . Hoffren, FeO, CO ja kokonaisvesimaaritykset M . Ojanpera . Fe2O3pitoisuudet on laskettu XRF analyysin ja FeO mHrityksen erotuksesta - XRF-analyses byV. Hof f ren, FeO, CO2 and total H 2 O-determinations by M . Ojanperk. Fe203contents measuredfrom the difference between XRF-analysis and FeO-determination .

Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 1 ja 2 - The sampling sites are indicated in Figs 1 and 2 .

8 . 9 . 10 . 11 . 12 . 13 . 14 . 15 .

Si02 50,17 47,92 39,40 44,59 50,53 44,70 44,35 51,74TiO 2 0,88 1,29 3,81 0,44 0,59 0,83 1,02 1,14A1203 12,52 13,57 5,66 6,00 15,21 12,19 15,20 5,19Fe 20 3 1,77 4,17 12,55 3,76 5,72 3,73 2,89 2,56FeO 9,17 8,97 13,24 6,30 3,87 6,49 10,46 7,53MnO 0,30 0,32 0,57 0,18 0,27 0,25 0,29 0,29MgO 8,92 7,00 7,77 24,02 5,03 4,02 6,23 12,21CaO 10,91 11,25 13,54 7,34 15,72 20,02 12,02 15,75Na 0 1,87 2,74 1,01 0,57 0,64 0,49 2,00 1,16K 26 0,15 0,42 0,66 0,00 0,30 0,15 0,85 0,21P 205 0,08 0,10 0,07 0,00 0,04 0,09 0,07 0,06CO - - - - 5,45 0,07 -H26 tot. 1,93 1,58 1,56 5,97 1,78 2,10 1,93 2,08

98,64 99,34 99,83 99,16 99,70 100,51 97,35 99,92

Q 1,78 12,35 11,18 - 2,68or 0,88 2,48 3,90 - 1,77 0,89 5,02 1,24ab 15,82 23,18 8,55 4,82 5,42 4,15 14,71 9,82an 25,32 23,49 8,96 13,81 37,74 30,62 29,99 8,33C - - - -

en 15,39 4,75 1,60 24,99 2,43 10,52fs 10,03 3,13 0,77 3,37 1,93 - 3,59di en 6,82 7,61 15,52 7,40 12,53 7,58 5,86 19,89

fs 4,45 5,01 6,99 1,00 1,91 6,00 5,92 6,78wo 11,81 13,22 24,11 9,44 16,18 14,05 12,00 28,98

2,57 6,05 18,20 5,45 8,29 5,41 4,19 3,71mtJ 1,67 2,45 7,24 0,84 1,12 1,58 1,94 2,16

-- - - - - - -ap 0,19 0,24 0,16 0,09 0,21 0,16 0,14z - - - -cc 12,39 1,60f - -

fern 52,93 48,61 76,89 74,57 40,64 51,59 44,54 75,78

Qu 9,64 - - 63,22 68,95 - 19,49Or 4,79 9,67 31,33 100,0 9,07 5,47 25,45 9,03Ab 100 . . . 85,57 90,33 68,66 100,0 27,71 25,58 74,55 71,47

Qu 4,07 - - 21,57 23,87 - 5,62Or 2,02 5,05 18,22 -- 3,09 1,89 10,10 5,62Ab 36,11 47,17 39,92 25,88 9,45 8,85 29,59 44,48An 100 57,80 47,78 41,86 74,12 65,88 65,38 60,31 37,77

Taulukko 8 . Ultraemaksisten kivien kerniallisia koostumuksia .Table 8. Chemical composition of ultrabasic rocks .

49

16. Serpentiniitri - Serpentinite . Hyttivaara, Kuhmo, 4412 10 A, x = 7130,97, y = 454,10 .Mineraalikoostumus taulukossa 9, anal. 21 - Mineralogical composition in Table 9, anal .No . 21 .

17 . Serpentiniitti - Serpentinite . Arola, Kuhmo, 4412 11 B, x = 7149,54, y = 454,78 . Mine-raalikoostumus taulukossa 9, anal . 22 - Mineralogical composition in Table 9, anal . 22 .

18. Ultraemaksinen kivi - Ultrabasic rock. Homasenvaara, Kuhrno, 4413 01 A, x = 7104,50,y = 460,30 . Mineraalikoostumus taulukossa 9, anal . 23 - Mineralogical composition inTable 9, anal. 23 .

19. Ultraemaksinen kivi - Ultrabasic rock . Sarkkalampi, Kuhmo, 4413 01 A, x = 7100,18,y = 461,60. Mineraalikoostumus taulukossa 9, anal . 24 - Mineralogical composition inTable 9, anal. 24 .

20. Vuolukivi - Soapstone . Hyttivaara, Kuhmo, 4412 10 A, x = 7130,65, y = 453,97

XRF-analyysit on tehnyt V . Hoffren, FeO, CO2 ja H2O maaritykset M . Ojanpera - XRF-analyses by V . Hoffren, FeO, CO 2 and H 2O determinations by M. Ojanpera .

Naytteiden of opaikat ilmenevat kuvista 1 ja 2 - The sampling sites are indicated in Figs 1 and 2 .

16 . 17 . 18 . 19 . 20,

Si02 38,29 38,58 42,92 40,59 28,80TiO 0,23 0,13 0,55 0,55 0,17Ale a 2,86 1,85 8,28 9,24 1,22Fe20 s . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,20 7,85 2,86 4,23 4,49FeO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,53 1,57 7,29 6,13 3,42MnO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,15 0,12 0,16 0,19 0,33MgO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33,88 36,43 22,45 24,26 33,30CaO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,64 0,14 6,70 5,41 0,57Na 0 0,51 0,41 0,44 0,65 0,30K26 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 0,00 0,04 0,04 0,00P20 5 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,00 0,00 0,04 0,00 0,05CO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - - - 21,72H2 tot 11,07 11,49 6,42 7,52 3,88

98,36 98,57 98,15 98,81 98,22

Q . . . . . . . . . . . . . . . .or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - - 0,24 0,24ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,31 3,47 3,72 5,50an . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,51 0,69 20,50 22,18C . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 0,92

en . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21,66 29,22 24,03 17,91fs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,32 - 4,47 2,14di en 0,93 3,94 1,54

fs 0,01 0,73 0,18wo 1,09 - 5,21 1,95

rnt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,99 5,07 4,15 6,13it . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,44 0,25 1,04 1,04

ap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,09z . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -c . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . .f . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -

fern 77,46 81,99 67,28 63,38

Qu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - -Or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,97 4,12Ab 100 100,0 100,0 94,03 95,88

Qu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - -Or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - - 0,97 0,85Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43,90 83,32 15,22 19,70An 100 56,10 16,68 83,81 79,45

50

Taulukko 9. Ultraemaksisten kivien mineraalikoostumuksia .Table 9 . Mineralogical compositions of ultrabasic rocks .

anal . 16 - Chemical composition in Table 8, anal . 16 .22 . Serpentiniitti - Serpentinite . Arola, Kuhmo. Kemiallinen koostumus on taulukossa 8, anal .

17 - Chemical composition in Table 8, anal. 17 .23. Ultraemaksinen kivi - Ultrabasic rock . Homasenvaara, Kuhmo . Kemiallinen koostumus tau-

lukossa 8, anal . 18 - Chemical composition in Table 8, anal . 18 .24. Ultraemaksinen kivi - Ultrabasic rock . Sarkkalampi, Kuhmo . Kemiallinen koostumus tau-

lukossa 8, anal . 19 - Chemical composition in Table 8, anal . 19 .

Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 3 ja 4 - The sampling sites are indicated in Figs 3 and 4 .

Taulukko 10. Kvartsidioriittien mineraalikoostumuksia .Table 10. Mineralogical composition of the quartz diorites .

25. Lontankangas, Kuhmo, 4411 09 D, x = 7125,40, y = 449,92 .26. Vaarajarvi, Kuhmo, 4411 12 A, x = 7120,22, y = 454,28 .27. Korpipuro, Kuhmo, 4411 12 C, x = 7120,75, y = 457,68 .28. Jarvenpaa, Kuhmo, 4411 12 D, x = 7125,74, y = 459,50 .29. Kelloniemi, Kuhmo, 4411 12 B, x = 7127,94, y = 451,24 .30. Hyttivaara, Kuhmo, 4412 10 A, x = 7131,28, y = 454,95 .31 . Pykalamurronaho, Kuhmo, 4412 12 C, x = 7158,31, y = 455,38 .32. Luokkivaara, Kuhmo, 4412 12 B, x = 7159,89, y = 454,87 .33. Simunajarvi, Kuhmo, 4413 02 B, x = 7120,00, y = 464,38 .34. Tuppivaara, Kuhmo, 4414 03 A, x = 7100,52, y = 472,16 .35. Kvartsidioriittinen konglomeraatin pallo - Quartz dioritic boulder in conglomerate . Kirkko-

suo, Kuhmo, 4413 04 A, x = 7103,84, y = 471,47 .

Naytteiden 26, 28, 30 ja 35 kemialliset koostumukset on esitetty taulukossa 11, analyysit 22, 23,24 ja 26 - Chemical composition of rocks 26, 28, 30 and 35 are shown in table 11, anal . 22,23, 24 and 26 .

25 . 26 . 27 . 28 . 29 . 30 . 31 . 32 . 33 . 34 . 35 .

Plagioklaasi - Plagioclase 46,9 23,8 43,7 49,8 55,5 40,3 39,1 46,8 49,4 45,4 58,8Kvartsi - Quartz . . . . 31,1 48,5 27,7 32,6 29,9 30,7 19,4 15,0 31,6 31,8 34,5Biotiitti - Biotite . . . 18,7 17,3 26,0 13,2 12,9 28,3 23,5 26,5 13,7 15,3 3,3Epidootti - Epidote . . . 2,5 2,6 0,1 2,7 0,3 0,1 3,7 6,8 2,2 6,4 -Muskoviitti - Muscovite 7,5 1,8 0,5 1,2 0,4 6,0 0,3 - 0,1 1,3Amfiboli - Amphibole . . - - - 2,2 0,2 - -Kloriitti - Chlorite . . 0,3 0,2 0,9 0,2 0,1 0,3 0,4 1,8 0,1 1,5Karbonaatti - Carbonate - 6,2 0,7 0,2 0,3 0,3Titaniitti - Sphere . . 0,2 0,1 0,1 - 0,7 0,5 - -Apatiitti - Apatite 0,1 0,1 0,2 0,1 0,4 0,3 0,4 0,4 0,1Opaakit - Opaques 0,4 - - 0,4 - 0,2Zirkoni - Zircon . . 0,2 0,3 - 0,7 0,5 0,1 0,2 -

100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

21 . 22 . 23 . 24 .

Serpentiini - SerpentineAmfiboli - AmphiboleKloriitti - ChloriteOpaakit - OpaquesIddingsiitti - IddingsiteOliviini - OlivineKarbonaatti - CarbonateTalkki -- TalcPyrokseeni - PyroxeneSpinelli - Spinet

70,8-

15,8

12,01,4

81,7

-18,2-

0,1

-23,925,74,3

15,30,8-

24,755,64,96,1-7,2--1,40,1

100,0 100,0 100,0 100,0

21 . Serpentiniitti - Serpentinite . Hyttivaara, Kuhmo . Kemiallinen koostumus taulukossa 8,

Taulukko 11 . Kvartsidioriittien kemiallisia koostumuksia . XRF-analyysit V . Hoffren .Table 11 . Chemical composition of quartz diorites . XRF-analyses by V . Hof fren .

51

21 .

22 .

23 .

24 .

25 .

26.

21 . Sarkilampi, Kuhmo, 4411 09 C, x = 7121,40, y = 448,50 .22. Vaarajarvi, Kuhmo, 4411 12 A, x = 7120,22, y = 454,28 .23 . Jarvenpaa, Kuhmo, 4411 12 D, x = 7125,74, y = 459,40 .24. Hyttivaara, Kuhrno, 4412 10 A, x = 7131,28, y = 454,95 .25. Ruuhilampi, Kuhrno, 4412 11 B, x = 7145,26, y = 453,72 .26. Kirkkosuo, Kuhmo, 4413 04 A, x = 7103,84, y = 471,47 .

Kvartsidioriittien 22, 23, 24 ja 26 mineraalikoostumukset on esitetty taulukossa 10, analyysit 26,28, 30 ja 35 - Mineralogical composition of quartz diorites 22, 23, 24 and 26 are shown inTable 10, analyses 26, 28, 30 and 35 respectively .

Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 1 ja 2 - The sampling sites are indicated in Figs 1 and 2 .

Si0Al263Fe203MgOCaONa20K20MnOTi02P205

63,0216,464,682,074,604,440,970,080,550,12

72,2513,483,631,321,964,412,110,060,440,08

67,8315,854,041,823,524,001,710,070,530,13

66,4113,815,721,961,784,232,350,090,720,13

64,4814,854,652,774,294,112,130,100,520,17

75,2213,861,380,631,795,310,500,000,260,05

96,98 99,75 99,51 97,19 98,06 99,10

Q 19,51 31,71 27,06 25,05 19,26 37,52or 5,73 12,47 10,10 13,89 12,59 2,95ab 37,57 37,32 33,85 35,79 34,78 44,93an 22,04 9,20 16,61 7,98 15,78 8,55C 0,30 0,57 1,33 1,38 - 1,45

en 5,15 3,29 4,53 4,88 5,69 1,57fs 2,99 1,90 2,34 3,06 2,29 0,58di en - - - 1,21 -

fs 0,49wo - - 1,83 -

rnt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,33 2,03 2,10 3,14 2,47 0,75ii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,04 0,84 1,01 1,37 0,99 0,49hm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - - - - - -ap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,28 0,19 0,31 0,31 0,40 0,12cc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - - -f . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

fern . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,81 8,25 10,29 12,76 15,38 3,50Qu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,06 38,91 38,11 33,52 28,91 43,93Or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,12 15,30 14,23 18,58 18,89 3,46Ab 100 59,81 45,79 47,66 47,89 52,20 52,61

Qu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22,06 34,96 30,88 30,29 23,37 39,93Or . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,75 13,75 11,53 16,79 15,27 3,14Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,28 41,14 38,62 43,27 42,20 47,82An 100 25,97 10,14 18,96 9,65 19,15 9,10

52

Taulukko 12 . Graniittisten kivien mineraalikoostumuksia .Table 12 . Mineralogical composition of some granitic rocks .

36. Piilola, Kuhmo, 4412 10 D, x = 7139,95, y = 456,00 .37-38. Ilmola, Kuhmo, 4412 11 D, x = 7148,66, y = 459,11 .39. Vehmasvaara, Kuhmo, 4412 12 C, x = 7150,67, y = 457,96 .40. Navetta-aho, Kuhmo, 4412 12 C, x = 7150,44, y = 456,62 .41 . Raiskiovaara, Kuhmo, 4412 12 C, x = 7152,10, y = 456,37 .42. Hoikkavaara, Kuhmo, 4413 11 D, x = 7118,43, y = 496,25 .

Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 3 ja 4 - The sampling sites are indicated in Figs 3 and 4 .

Taulukko 13. Graniittisten kivien kemiallisia koostumuksia.Table 13. Chemical composition of some granitic rocks .

36 . 37 . 38 . 39 . 40 . 41 . 42 .

Plagioklaasi - Plagioclase 51,2 40,7 41,5 40,5 37,8 40,2 32,7Kalimaasalpa - Potassium feldspar 12,5 25,5 32,5 15,3 18,3 31,6 29,3Kvartsi - Quartz 30,0 24,7 22,8 39,0 34,5 27,2 33,8Muskoviitti - Muscovite 5,5 2,4 2,5 7,4 0,1 1,1Biotiitti - Biotite 0,5 5,0 2,5 1,1 2,7Kloriitti - Chlorite 0,1 0,8 2,1 0,1. 0,7 0,9 0,1Titaniitti - Sphene - - - 0,1 0,2Epidootti - Epidote 0,1 -Karbonaatti - Carbonate . 0,1Opaakit - Opaques 0,2 0,1Aksessoriset - Accessories . . . 0,2 0,9 0,9

100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

27 . 28 . 29 . 27 . 28 . 29 .

SiO 71,34 72,36 75,64 Q 22,55 33,61 37,00A12615,16 14,61 12,57 or 28,13 15,54 28,48Fe 203 1,19 1,71 1,02 ab 42,56 34,86 26,82MgO 0,51 0,69 0,35 an 1,05 7,73 2,47CaO 0,29 1,61 0,55 C 1,35 2,15 1,23Na 0 5,03 4,12 3,17K26 4,76 2,63 4,82 en 1,27 1,72 0,87MnO 0,00 0,00 0,00 fs 0,23 0,78 0,36TiO 2 0,21 0,23 0,14 di en - -PZO 5 0,06 0,04 0,04 fs

98,54 98,02 98,30wo

rnt 0,81 0,97 0,64ii 0,39 0,44 0,27hm - -- -ap 0,14 0,09 0,09z - -ccf

fern 2,85 4,00 2,23

Qu 24,18 40,00 40,08Or 30,17 18,50 30,86Ab 100 45,65 41,50 29,06

Qu 23,92 36,64 39,04Or 29,83 16,94 30,05Ab 45,14 38,00 28,30An 100 1,11 8,42 2,60

53

27. Graniitti - Granite . Ilmola, Kuhmo, 4412 11 D, x = 7148,66, y = 459,11 . Mineraalikoos-tumus taulukossa 12, anal . 39 - Mineralogical composition in Table 12, anal . 39.

28 . Graniitti - Granite. llmola, Kuhmo, 4412 11 D, x = 7148,66, y = 459,11 .29 . Kaligraniitti - Potassium granite . Pohjajarvi, Kuhmo, 4412 12 A, x = 7151,10, y = 450,70 .XRF-analyysit on tehnyt V . Hoffren - XRF-analyses by V . Hoffren .

Naytteiden ottopaikat ilmenevit kuvista 1 ja 2-The sampling sites are indicated in Figs 1 and 2 .

Taulukko 14. Diabaasien mineraalikoostumuksia .Table 14 . Mineralogical composition of diabases .

43 . Vuosanganjoki, Kuhmo, 4412 11 C, x = 7140,59, y = 456,71 .44. Uusanganjarvi, Kuhmo, 4412 11 C, x = 7140,90, y = 459,52 .45. Hietapera, Kuhmo, 4411 12 C, x = 7121,90, y = 459,80 .46. Hietapera, Kuhmo, 4413 03 A, x = 7121,30, y = 460,56 .47. Perselampi, Kuhmo, 4411 06 D, x = 7128,84, y = 438,04 .

Naytteiden ottopaikat ilmenevat kuvista 3 ja 4 - The sampling sites are indicated in Figs 3 and 4 .

43 . 44 . 45 . 46 . 47 .

Amfiboli - Amphibole 68,0 65,1 49,1 45,0 6,8Plagioklaasi - Plagioclase 19,2 29,9 31,2 32,1 49,9Pigeoniitti - Pigeonite - - 31,4Epidootti - Epidote 0,2 0,6 13,5 12,3Biotiitti - Biotite 4,1 - 4,6 2,3Titaniitti - Sphene 1,7 2,6 2,0 5,0 0,3Kvartsi - Quartz 4,0 1,5 0,3 0,6 2,7Serpentiini - Serpentine - - 0,8Opaakit - Opaques 2,4 0,1 3,7 0,4 5,8Karbonaatti -- Carbonate 0,1 0,2 -Apatiitti - Apatite 0,1 -Serisiitti - Sericite 0,2

99,8 100,0 100,0 100,0 100,0

54

Taulukko 15 . Diabaasien kemiallisia koostumuksia .Table 15 . Chemical composition of some diabases .

30 . Vuosanganjoki, Kuhrno, 4412 11 C, x = 7140,59, y = 456,71,Mineraalikoostumus taulukossa 14 anal . 43. - Mineralogical composition in Table 14,anal . 43 .

31 . Vuosanganjarvi, Kuhmo, 4412 11 C, x = 7140,90, y = 459,52 .Mineraalikoosturnus taulukossa 14 anal . 44 . - Mineralogical composit on in Table 14, anal . 44 .

32-33. Nerselinlampi, Kuhrno, 4413 02 B, x = 7119,80, y = 463,41 .

XRF-analyysit on tehnyt V . Hoffren, FeO- ja H20-maaritykset P. Ojanpera - XRF-analyses byV. Hoffren, FeO and H 2 O determinations by P . Ojanpera.

30 . 31 . 32 . 33 . 30 . 31 . 32 . 33 .

SiO 49,77 51,25 49,24 49,78 Q 5,89 2,34 3,63 0,14A1 26, 12,23 14,33 13,41 13,09 or 4,67 2,30 2,89 7,62Fe 2O 3 18,04 13,84 15,12 14,63 ab 22,17 25,72 19,21 32,32MgO 4,06 5,27 5,57 3,98 an 19,28 24,30 24,95 14,76CaO 8,73 10,62 10,35 8,43 C - - -Na 0 2,62 3,04 2,27 3,82K2 20 0,79 0,39 0,49 1,29 en 6,09 7,21 8,54 4,50MnO 0,26 0,23 0,23 0,38 fs 8,35 6,52 8,06 4,47TiO 2 2,62 1,25 1,72 2,20 di en 4,02 5,91 5,34 5,41P20 5 0,19 0,11 0,15 0,11 fs 5,52 5,35 5,04 5,38

wo 9,52 11,55 10,61 10,9999,31 100,33 98,55 97,72

mt 7,07 5,48 5,54 6,67it 4,98 2,37 3,27 4,18hm - - -ap 0,45 0,26 0,35 0,26z - - - -ccf

fern 46,01 44,66 46,75 41,87

Qu 17,99 7,72 14,10 0,35Or 14,26 7,59 11,25 19,01

Ab 100 67,74 84,69 74,65 80,63Qu 11,32 4,29 7,16 0,26Or 8,98 4,21 5,71 13,89Ab 42,63 47,05 37,89 58,93An 100 37,07 44,45 49,23 26,91

Taulukko 16 . Analyysitulokset ja niista lasketut radiometriset tat zirkonifraktioille seka kahdelle titaniitille .Table 16 . U-Pb analytical data and radiometric ages for zircon fractions and titanites .

Naytenro

Sampleno .

Fraktio - Fractiond = g/cm°o = raekoko/grain size, µm

<'"Uppm

Radiogeeninen lyijy, ppmRadiogenic lead, ppm

2" Pb Radiometriset iat, MaRadiometric ages, Ma2 „ IPb

mitattumeasured

20 °Pb 2(17 Pb 2 °'Pb-`Pb

21, -, Pb wPb

21-Pb238U 2 :i .5U

A327A T (Asa, 1971) 573,9 236,17 45,06 20,16 1119 2508+20 2639±11 2741±10

A329A T (Asa, 1971) 322,3 127,50 22,88 16,86 1955 2427+18 2544±8 2640±7B d>4,6 165,5 71,19 13,10 10,47 5780 2602±34 2646±15 2680+3C 4,2<d<4,6 298,4 124,61 22,67 16,59 5048 2538+17 2608±8 2662±3D d<4,2 797,3 280,39 49,08 24,05 4628 2198±14 2412±7 2598+2E d>4,6; 0>160 ; HF 152,6 64,20 11,84 9,87 24706 2555+13 2627+6 2684+2F d>4,6; e<160 ; HF 180,4 77,46 14,18 10,64 10308 2598±14 2640±6 2673+3

A400A d>4,6 336,6 88,00 16,96 16,36 1157 1701±10 2229_+5 2757+370<0<160 ; a

B d>4,2 ; tummat 383,3 92,46 17,57 17,25 1958 1585±8 2144±6 2734+3

Cdark crystalsd>4,6 ; o>160 345,7 79,26 15,18 19,26 1746 1515±9 2106+6 2747+3

D d>4,2 ; vaaleat 289,8 70,09 13,66 13,98 710 1588±9 2169+6 2775±3

A402A

light coloured

d>4,1 385,5 146,83 27,31 18,81 2252 2351±12 2542±9 2699±11B 3,8<0<4,1 779,1 222,13 39,13 33,76 938 1835+10 2226+8 2609±10C titaniitti-titanite 71,0 29,39 5,50 30,62 266 2520±16 2626+11 2710+13D 4,2<d<4,6 385,8 148,64 27,70 18,72 3422 2374±12 2555±6 2702+3

A491A d>4,1 634,7 144,00 19,33 73,13 345 1500+10 1790+12 2146±18B 3,8<d<4,1 818,9 159,75 21,30 84,83 427 1310±9 1659±8 2134±12

A51IA d>4,1 ; m>70 404,9 145,10 28,01 20,66 985 2234+15 2520±7 2760+3B d>4,6 307,3 109,66 21,23 14,70 897 2225+12 2519+6 2765+4C d>4,1 ; pitkat 408,6 155,04 30,08 22,56 1227 2344+13 2578±7 2768±3

Dlong crystals4,0<d<4,2 ; r0>70 518,6 176,00 33,80 26,72 778 2133+13 2465±7 2751+5

E 4,0<d<4,1 ; 0<70 613,7 198,57 38,05 30,11 657 2047+13 2419±7 2748±7F 3,8<d<4,0 503,7 164,39 31,47 26,44 517 2063+14 2426+7 2746±6G d>4,6 309,3 110,00 21,34 14,88 836 2219+14 2518±8 2768+6

Table 16 cont .

Naytenro

Sampleno .

Fraktio - Fractiond = g/cm3

22 38U

ppmRadiogeeninen ly1jy, ppmRadiogenic lead, ppm

= 00 Pb Radiometriset iat, MaRadiometric ages, Ma2-Pb

o = raekoko/grain size, µm

mitattumeasured

20 Pb 207Pb 207 Pb2-Pb

z 07 Pb 20 EPb20' .Pb:a5Usae[

A572A 4,2<d<4,6 551,4 159,64 29,32 17,06 1862 1860+9 2278±6 2678±3B 4,0<d<4,2 928,4 179,36 31,36 22,60 855 1299±7 1877+5 2596+3Cl titaniitti ; T - titanite 70,3 31,40 5,83 33,99 139,9 2682±14 2690+7 2696+5C2 -„- ; T 70,5 31,30 5,80 33,95 148,9 2668+22 2683+11 2694±11C3 -- ;T

3,5<d<3,6 64,0 28,08 5,27 32,47 283,0 2645±17 2685+8 2715±4C4 11

3,4<d<3,5; o>7067,9 30,30 5,66 33,45 216,5 2680+14 2695+9 2706±10

D d>4,6 471,4 144,58 26,63 17,59 2075 1955+11 2333+5 2682+2E 4,0<d<4,2 801,9 175,94 31,28 21,63 1134 1456±9 2002±6 2624+7F d>4,2 ; 0<70 ; HF 326,4 135,13 25,51 13,05 15991 2520± 13 2634±6 2723+2G d>4,2 ; 0>70; 11F 315,2 133,15 25,20 12,39 7389 2562±13 2655+6 2727+2

A788A d>4,6 ; 0>70 261,5 98,16 18,95 10,40 2256 2323+12 2563+6 2760+3B d>4,2 ; 0>70 387,5 137,11 26,22 13,48 1932 2209+12 2500±6 2745±3C d>4,6; HF 245,9 92,90 17,98 10,50 5175 2335±10 2572+5 2764±2D d>4,2 ; m>70 ; HF 345,5 129,55 24,92 12,65 6114 2321±10 2559±5 2754±2

A789A d>4,6 278,3 60,84 12,35 15,24 278,2 1452+8 2116+5 2843+3B 4,0<d<4,2 632,0 99,18 18,54 20,98 215,3 1074±7 1758+6 2707±6C d>4,2 417,3 82,85 16,33 15,70 349,6 1331+8 2005+7 2794+6F 4,2<d<4,6 459,9 89,41 17,45 17,34 273,6 1306+7 1978±5 2778+2G 4,2<d<4,6 ; a 454,9 80,39 15,58 16,50 287,6 1198+7 1889+6 2766±7

A790B 4,0<d<4,2; 0>70 863,3 222,53 39,46 39,82 1122 1680+9 2142±5 2620+3C 3,8<d<4,0; 0>70 1388 292,94 51,51 55,64 525 1406+8 1958+5 2606±4

A831aA d>4,2 653,5 227,20 37,79 42,46 1317 2177±14 2355+7 2513+3aB 4,0<d<4,2; 0>70 831,3 259,86 42,03 47,89 1150 1988+12 2233+7 2465±3aC 3,8<d<4,0 984,5 269,04 42,05 51,97 1124 1769±11 2082+6 2407+3bD d>4,6 489,0 179,29 30,45 36,53 1985 2277+12 2423+6 2548±4bE isot kiteet - 613,3 191,82 31,32 24,67 728 1989±11 2242±6 2482±4

aFlarge crystals3,6<d<3,8; 0>70 983,3 242,21 37,92 46,49 890 1614±9 1992+6 24110±5

aG d>4,6 517,5 177,81 29,30 44,38 1701 2155+13 2335+7 2497±4aH 3,6<d<3,8; 0<70 929,8 245,18 37,60 46,71 979 1714+10 2034±5 2375+3

T = totaali fraktio

HF = puhdistettu fluorivetyhapossa

a = hiottu laboratoriossatotal fraction

preleached in hydofluoric acid

abraded in laboratory

A327-Tuomaanvaara. Gneissiytynyt granodioriitti - Gneissose granodiorite . Tuomaanvaara, Ristijarvi . 4412 00 0 ; x = 7147,5, y = 432,5 .A329-Tuomaanjarvi . Pilsteinen granodioriitti - Gneissose granodiorite . Tuomaanjarvi, Ristijarvi . 4412 00 0 ; x = 7148,9, y = 427,9 .A400-Kivivaara . Serisiittikvartsiitti - Sericite quartzite . Kivivaara, Hietapera, Kuhmo . 4411 12 C ; x = 7122,10, y = 458,95 .A402-Harmajoki . Kvartsidioriittinen juoni -- Quartz diorite dike . Harmajoki, Yli-Vieksi, Kuhmo . 4412 11 B ; x = 7146,38, y = 457,56 .A491-Hietapera. Diabaasijuoni - Diabase dike . Hietapera, Kuhmo . 4411 12 C ; x = 7121,90, y = 459,80 .A511-Katerma . Ryoliittinen metavulkaniitti - Rhyolitic metavolca,,:ic rock. Kotimemen metsatie, Katerma, Kuhmo .

4411 11 D; x = 7119,54, y = 457,20 .A572-Koivulehto . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Koivulehto, Kuhmo . 4412 12 A ; x = 7150,50, y = 452,50 .A788-Polvilampi . Kvartsi-maasalpa liuske - Quartz-feldspar schist . Polvilampi, Kuhmo . 4412 11 D ; x = 7143,30, y = 456,50 .A789-Kelovaara . Kvartsiitti - Quartzite . Kelovaara, Kuhmo . 4412 12 D ; x = 7155,95, y = 456,60 .A790-Pohjajarvi. Graniitti - Granite . Pohjajarven louhos, Kuhmo . 4412 12 A ; x = 7151,10, y = 450,70 .A831-Kirkkosuo . Granitoidipallo konglomeraatissa - Granitoid boulder in conglomerate . Kirkkosuo, Risteli, Kuhmo. 4413 04 A ;

x = 7103,84, y = 471,47 .A910-Petajiiniemi. Maafinen juoni - Mafic dike . Petajaniemi, Kuhmo . 4413 02 0 ; x = 7118,40, y = 461,80 .

A910A 3,8<d<4,0; o>160 1461 400,43 50,53 365,7 465,9 1774±10 1898±6 2036±7B d>4,6 290,4 80,29 9,64 7,79 1729 1787±14 1863+8 1948±7C 4,2<d<4,6 ; o>70 389,1 109,00 13,38 48,36 548 1808±10 1893±10 1988+18D 4,0<d<4,2 401,6 120,39 15,31 64,58 1363 1917±13 1982±7 2050±7

e<160; HFE 3,8<d<4,0; e<160 1143 306,11 38,38 237,46 463,7 1738±10 1872±6 2025+2F 4,2<d<4,6 436,9 118,68 14,63 50,33 500 1760±10 1870+6 1995±3G 3,8<d<4,0; HF 1022 308,02 39,64 199,01 1401 1926+10 1997+6 2071±2H 3,6<d<3,8; HF 1211 292,58 36,00 213,76 597 1587±9 1769±6 1992±6I kirkkaat kiteet ;

transparent crystals901,5 289,35 39,46 124,88 1514 2033±9 2103±4 2173±4

58

KIRJALLISUUTTA - LITERATURE

Asa, Marjatta, 1971 . Radiometrisia ianmaarityksia Kainuusta . Julkaisematon pro gradu ty6[Manuscript]. Helsingin yliopiston geol . laitos .

Bertrand, J .-M ., Blais, S . & Capdevila, R ., 1978 . Precisions sur l'evolution structurale de1'Archeen de Karelie (Finlande) C . R . Acad . Sci . Paris, Serie D, 683-686 .

Blais, S ., Auvray, B ., Bertrand, J . M., Capdevila, R ., Hameurt, J . & Vidal, Ph ., 1978 . Les grandstraits geologiques de la ceinture archeenne de roches vertes de Suomussalmi-Kuhmo (Fin-lande orientale) . Bull . Soc . geol . France (7), XIX, 1031-1037 .

Blais, R., Auvray, B., Capdevila, R . & Hameurt, J ., 1977 . Les series komatiitiques et tholeiiti-ques des ceintures archennees de roches vertes de Finlande orientate . Bull . Soc . geol . France,1977 (7), XIX, 963-968 .

Blais, S ., Auvray, B., Capdevila, R ., Jahn, B . M. & Hameurt, J ., 1977 . Geochimie des seriesvolcaniques des ceintures archeennes de roches vertes de Finlande orientale . Reun. Ann . Sci .Terre, Rennes 1977, s . 82 .

Blais, S ., Auvrey, B ., Capdevila, R ., Jahn, B . M. & Hameurt, J ., 1978 . The Archaean greenstonebelts of Karelia (Eastern Finland) and their komatiitic and tholeiitic series . In ArchaeanGeochemistry, ed . by B. F . Windley and S . M . Naqvi. Elsevier, 87-107 .

Blais, S ., Noiret, G ., Auvray, B ., Capdevila, R . & Maneourt, J., 1976. Un nouvel exemple deceinture archeenne de roches vertes : la cointure ophiolitique de Suomussalmi (Finlande) .Reun. Ann . Sci . Terre, Paris, 1976, s . 56 .

Geologinen tutkimuslaitos 1971-1973 ; 1976-1979 . Kertomukset toiminnasta vuosina 1970-1972 ja 1975-78. Geological Survey of Finland . Annual reports on the activities for theyears 1970-72 and 1975-78 .

Geologinen tutkimuslaitos 1981 ja 1982 . Kallioperaosasto . Kertomus toiminnasta vuonna 1980 ja1981 . Geologisen tutkimuslaitoksen arkisto .

Hanski, E . J ., 1979 . Komatiittiset ja tholeiittiset vulkaniitit Siivikkovaaran alueella Kuhmonarkeisella vihreakivivydhykkeella . Kuhmon ja Kittilan malrniprojektit, rap . 15 . 106 s .

- 1980. Komatiitic and tholeiitic metavolcanics of the Siivikkovaara area in the Archean Kuh-mo greenstone belt, Eastern Finland . Bull . Geol. Soc . Finland 52, 67-100 .

- 1982 . Albiittidiabaasit ja niihin liittyviit ultramafiset kivet Kuhmon ja Kolin alueilla . Oulunyliopisto, Arkeeisten alueiden malmiprojekti, rap . 6 .

Hanski, E ., Taipale, K . & Tuokko, I ., 1980 . Outcrop descriptions for the IGCP nickel-excursionin the southern part of the Archean Kuhmo greenstone belt, 27 .7.1980. Oulun yliopisto,Kuhmon ja Kittiliin malmiprojektit, rap . 34 . 14 s .

Jahn, B. M., 1978 . Compositional heterogeneity in the archean mantle-evidence from Finnishgreenstone belts . Abstract for 4th International Conf . Geochro/Cosmochro/Isotope Geol .,Snowmass-at-Aspen, Colo ., August 20-25 . U .S. Geol. Surv ., Open-File Rep . No. 78-701,s. 197-199 .

Jahn, B. M., Auvray, B ., Blais, S . . Capdevila, R ., Cornichet, J ., Vidal, F . & Hameurt, J ., 1980 .Trace element geochemistry and petrogenesis of Finnish greenstone belts . J . Petrol . 21 (2),201-244 .

59

Kairakari, H ., 1980. Kuhmon arkeeinen vihreakivivyohyke Koskenmaen alueella . Oulun yliopis-to, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 43 . 63 s .

Kouvo, O. & Tilton, G . R ., 1966 . Mineral ages from the Finnish Precambrian . J. Geol . 74,421-442 .

Lehto, T . & Niiniskorpi, V., 1977 . Pohjois-Suomen rautamuodostumat . Summary: The iron-formations of northern and eastern Finland . Geol . tutkimusl ., Tutkimusrap . 22 . 49 s .

Martin, H ., Chauvel, C ., Jahn, B . M. & Vidal, Ph ., 1981 . Rb/Sr and Sm/Nd isotopic ages andgeochemistry of Archean granodioritic rocks from Eastern Finland . Julkaisematon kasikirjoi-tus [manuscript] .

Martin, H ., Jahn, B . M. & Vidal, Ph ., 1981 . Geochronologie et geochimie isotopique des "gneissgris" archeens de Finlande orientale . Terra Cognita, First Strasb . Meet., M 19 .

Martin, H ., Querre, G . & Hameurt, J ., 1981 . Donnees geochronologiques Rb-Sr sur les granites"tordifs" dans les terrains archeens de Finlande orientale . Terra Cognita, First Strasb . Meet .,M 20 .

Matisto, A ., 1954. Kivilajikartta, lehti D 5, Suomussalmi . Suomen geologinen yleiskartta1 : 400 000 .

- 1958. Kivilajikartan selitys, lehti D 5, Suomussalmi . English summary. Suomen geologinenyleiskartta 1 : 400 000. 115 s .

Mielikainen, P ., 1966 . Arolan alueen kallioperasta Kuhmon pitajan Vieksin kylassa . Julkaisema-ton pro gradu tyo [manuscript] . Helsingin yliopiston geol . laitos . 63 s .

Mutanen, T., 1976. Komatiites and komatiite provinces in Finland . Geologi 28, 49-56 .Niiniharju, S ., 1980. Om arkeiska skiffrar och granitgnejser i Vepsaomradet, Kuhmo, ostra Finland .

Pro-gradu -avhandling i geologi och mineralogi . Abo Akademi, 71 s .Paakkola, J., Piirainen, T., Koivumaa, S ., Lanne, E ., Saarnisto, M . & Taipale, K ., 1980 . Oulun yli-

opisto, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 49 . 93 s .Papunen, H ., 1960 . Havaintoja Siivikkovaaran alueen kallioperasta Kuhmon pitajan Vieksin ky-

lassa. Julkaisematon pro gradu tyo [manuscript] . Helsingin yliopiston geol . laitos . 56 s .Patchett, P . J., Kouvo, 0 ., Hedge, C . E. & Tatsumoto, M ., 1981 . Evolution of continental crust

and mantle heterogeneity : evidence from Hf isotopes . Contrib . Mineral . Petrol. 78, 279-297 .

Peltoniemi, H ., 1980. Moreenin litologia ja geokemia seka moreeniaineksen kulkeutumismatkaKuhmon luoteisosassa . Oulun yliopisto, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 48 . 91 s .

Piquet, D ., 1982 . Mechanismes de recristallisations metamorphiques dans les ultrabasites :

exemple des roches vertes archeennees de Finlande orientale (Ceintures de Suomussalmi-Kuhmo) . Universite de Rennes 1 . Centre Armoricain d'Etude Structurale des Socles .

Querre, G ., 1981 . Resultants preliminaires sur la petrologic des intrusions granitiques "tardives"dans les terrains archeens de Kainuu (Finlande Orientale) . Terra Cognita, First Strasb .Meet. 0 10 .

Ruotsalainen, A ., 1979 . Kuhmon malmiprojektin geofysikaalisista tutkimuksista 1977-1978 . Ou-

lun yliopisto, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 11 . 11 s .

Saarnisto, M ., Nevalainen, R., Peltoniemi, H ., Taipale, K . & Tuokko, I ., 1980 . Kuhmon malmi-projektin maaperageologiset tutkimukset v . 1980 . Oulun yliopisto, Kuhmon ja Kittilan mal-miprojektit, rap . 44 . 95 s .

Saarnisto, M ., Peltoniemi, H., Uusikartano, K ., Tuokko, I . & Koivumaa, S., 1980 . Malminetsin-taa palvelevat maaperageologiset tutkimukset Kuhmon Kellojarven alueella . Oulun yliopisto,Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 39 . 127 s .

Saksela, M ., 1952. Uber die Verwitterung einiger finnischer Kieserze . Bull. Comm . Geol . Finlande

157, 27-40 .Simonen, A., 1971. Das Finnische Grundgebirge . Geol. Rundschau 60, 1406-1421 .- 1980a. Suomen kalliopera - Prequaternary rocks of Finland 1 : 1 000 000 . Geologinen tut-

kimuslaitos .

60

- 1980b. The Precambrian of Finland . Geol . Surv . Finland, Bull . 304 . 58 s .

Steiger, R . H. & Jager, E ., 1977 . Subcommission on geochronology : Convention on the use ofdecay constants in geo- and cosmochronology . Earth Planet . Sci . Letters 36, 359-362 .

Taipale, K ., 1979 . Arkeisen vulkanismin kehitys Tipasjarven alueella, Oulun yliopisto, Kuhmonja Kittilan malmiprojektit, rap . 14 . 46 s .

- 1982 . Kuhmon arkeeinen vihreakivi-graniittialue . Osa I : Tipasjarven-Hietajarven alue .

Oulun yliopisto, Arkeeisten alueiden malmiprojekti, rap . 4 .

- 1983. The geology and geochemistry of the Archaean Kuhmo greenstone-granite terrain in theTipasjarvi area, Eastern Finland. Acta Univ. Oul . A 151 . Geol . 5 . 98 s ., 2 liitetta .

Taipale, K ., Tuokko, I . & Piirainen, T ., 1980 . A brief introduction to the geology and geo-chemistry of the Kuhmo greenstone belt, Eastern Finland . In Excursion Guide, Finland, ed .b y H. Papunen. Nickel Sulfide Field Conference 1980 ; IGCP Project No. 161 .

Taipale, K . & Tuokko, I., 1981 . Kuhmon arkeeisen vihreakivivyohykkeen geologiasta, geo-kemiasta ja malmimineralisaatiosta . Oulun yliopisto, Kuhmon ja Kittiliin malmiprojektit, rap .47 . 65 s .

Tilton, G . R. & Grunenfelder, M. H., 1968 . Sphene : Uranium - Lead Ages . Science 159, 1-3 .Tuokko, I., 1979. Kuhmon-Suomussalmen liuskejakson rautamuodostumat ja niiden stratigrafi-

nen sijainti . Oulun yliopisto, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 16 . 82 s .

- 1980a . Pienen Honkisaaren, Niskajarven ja Hietajarven alueiden malmigeologisista tutkimuk-

sista Kuhmon liuskejaksolla. Oulun yliopisto, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 24 .

33 s .- 1980b. Sulfidimineralisaatioiden heijastumisesta lampisedimenttien geokemiaan Ontojiirven-

Arolan alueella Kuhmossa . Oulun yliopisto, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 35 . 44 s .Tuokko, I . & Taipale, K ., 1980 . Vulkaanisten kivien rakenteista ja niiden merkityksesta malmien

sijoittumisen ilmaisijoina . Oulun yliopisto, Kuhmon ja Kittilan malmiprojektit, rap . 40 . 55 s .

Vidal, Ph. & Tilton, G . R., 1978. Pb-Pb and Rb-Sr systematics of the Archean greenstone belt

of Suomussalmi (Eastern Finland) . Abstract for the 4th international Conf . Geochro/Cosmo-

chro/Isotope Geol ., Snowmass-at-Aspen, Colo ., August 20-25 . US. Geol . Surv., Open-

File Rep ., No. 78-701, s. 439-440 .

Vartiainen, H., 1965 . Tipasjarven alueen kalliopera Sotkamon pitajan SE-osassa . Julkaisematon pro

gradu -tyd . Kasikirjoitus Oulun yliopiston geologian laitoksella . 120 s .- 1966. Tipasjiirven breksia/konglomeraatti Sotkamon pitajan kaakkoisosassa . Geologi 3-4 .

- 1969. Tipasjarven rikkikiisumalmi ja sen metasomaattisesti muuttunut ymparisto . Julkaisematon

FL-tyo . Kasikirjoitus Oulun yliopiston geologian laitoksella . 155 s .

- 1970. Schist belt of Tipasjarvi on the parish of Sotkamo, Finland . Bull . Geol . Soc . Finland

42, 13-22 .

Vidal, Ph ., Blais, S ., Jahn, B . M., Capdevila, R ., & Tilton, G . R. 1980 . U-Pb and Rb-Sr syste-matics of the Suomussalmi Archean greenstone belt (Eastern Finland) . Geochim . Cosmochim .

Acta 44, 2033-2044 .Viljoen, M . J. & Viljoen, R . P ., 1969 . Evidence for the existence of a mobile extrusive perido-

titic magma from the Komati Formation of the Onverwacht Group . Geol . Soc . S . Afr,, Spec .

Publ. 2, 87-112 .Wilkman, W. W ., 1921 . Vuorilajikartan selitys, lehti D 4, Nurmes . Suomen geologinen yleiskart-

ta 1 : 400 000. 216 s .

- 1924. Vuorilajikartta, lehti D 4, Nurmes . Suomen geologinen yleiskartta 1 : 400 000 .

Vayrynen, H., 1933 . Uber die Stratigraphie der karelischen Formationen . Bull . Comm. Geol . Fin-

lande 101 . 54-78 .- 1954. Suomen kalliopera, sen synty ja geologinen kehitys . Otava, Helsinki . 260 s .

Julkaistut kallioperakartat (1: 100 000) ja selitykset (*)

Published maps of pre-Quaternary rocks (1 :100000) and explanations

1.4. 1983

*0034+0043 Signilskar. 1978 .1011 Lagskar . 1978 .

*1012 Maarianhamina. 1979 .1013 K6kar 1981 .1014 Foglo. 1980.

*1021 Geta . 1978 .*1023 Kumlinge. 1978 .*1033 N6t6. 1954.1034 Nagu. 1973 .

*1242 Korsnas . 1960 .1343 Vexala 1981 .2011 Hanko. 1970 .2012 Pernio. 1955 .2013 Jussaro. 1973.

*2021 Salo. 1955 .*2022 Marttila . 1957 .*2023 Suomusjarvi. 1955 .*2024 Somero. 1955 .*2032 Siuntio. 1960 .2034 Helsinki . 1967 .

*2042 Karkkila. 1953 .*2043 Kerava . 1969 .*2044 Riihimaki. 1956 .*2111 Loimaa . 1953 .*2112 Huittinen . 1976.*2113 Forssa . 1954 .*2114 Toijala . 1973 .*2121 Vammala. 1967.*2122 Ikaalinen . 1952 .*2123 Tampere. 1961 .*2124 Viljakkala-Teisko . 1953.*2131 Hameenlinna . 1949 .*2132 Valkeakoski . 1970 .*2133 Kark615. 1961 .*2134 Lammi. 1964 .*2141 Kangasala . 1964.2143 Padasjoki . 1971 .2144 Kaipola. 1973 .

*2213 Kuru. 1960 .*2214 Virrat . 1965 .2222 Seinajoki. 1961 .2223 Alavus. 1970 .2224 Kuortane. 1971 .2231 Mantta . 1976 .

*2232 Keuruu. 1963 .2241 Ahtari . 1970.2313 Alajarvi. 1979 .2321 Pietarsaari 1981 .2322 Kokkola . 1980 .2323 Kaustinen. 1971 .*2324 Kannus. 1961 .2332 Perho . 1976 .

*2334 Kinnula . 1962 .*2341 Lestijarvi. 1964 .*2342 Sievi. 1962 .*2343 Reisjarvi . 1963 .*2344 Nivala . 1962.*2413 Kalajoki. 1955 .*2431 Ylivieska . 1955 .*2432 Pyhajoki. 1957 .*2433 Haapavesi . 1958 .*2434 Vihanti . 1958.*2441 Raahe. 1959 .

Julkaisuja myy / Publications may be

Maanmittaushallituksen kartanmyynti,Etelaesplanadi 4, SF-00130 Helsinki 13

*2443 Paavola. 1959 .2541 Kemi. 1972 .2542+2524 Karunki. 1972.2543 Simo. 1975 .2544 Runkaus. 1971 .2714 Kihlanki 1981 .2723 Muonio. 1980 .3012 Pellinki . 1965 .3021 Porvoo . 1964 .*3022 Lapinjarvi . 1962 .3023+3014 Kotka. 1970 .3024 Karhula. 1965 .3041 Haapasaari . 1972 .3042 Hamina. 1973 .3044 Vaalimaa . 1979 .

*3111 Lahti . 1964 .*3112 Heinola. 1970 .3113 Kouvola . 1963 .3114 Vuohijarvi. 1969 .

*3121 Sysma. 1977 .3122 Joutsa . 1982.

*3123 Mantyharju. 1978.3131 Luumaki. 1975 .

*3132 Savitaipale. 1965 .3133 Ylamaa . 1979 .*3134 Lappeenranta . 1964 .*3142 Mikkeli. 1980 .*3144 Sulkava. 1966 .3232 Pieksamaki . 1971 .3233 Rantasalmi . 1973 .3234 Varkaus. 1980 .

* 3311 Viitasaari . 1966.*3312 Pihtipudas . 1969.*3314 Pielavesi . 1977 .*3323 Kiuruvesi. 1977 .3334 Nilsia 1981 .3433 Sotkamo 1981 .3531 Jonku. 1977.3541 Rytinki . 1979 .3543 Loukusa . 1980 .3642 Pelkosenniemi . 1979 .3643 Kursu. 1967 .3713 Sodankyla . 1979 .3714 Sattanen . 1980.4112+4111 Imatra . 1966.*4123+4114 Parikkala . 1982 .*4124+4142 Punkaharju . 1980 .*4213 Kerimaki . 1975 .*4222 Outokumpu . 1971 .*4224 Kontiolahti . 1971 .*4231 Kitee . 1973 .*4232+4234 Tohmajarvi . 1967 .*4241 Kiihtelysvaara . 1971 .4243 Oskajarvi . 1975 .4244 Ilomantsi . 1973 .

*4311 Sivakkavaara . 1971 .4411 Ontojoki. 1976.4412 Hiisijarvi. 1973 .4413 Kuhmo. 1978.4524+4542 Kuusamo . 1973 .4613 Rukatunturi . 1982.4621+4623 Salla. 1967 .

purchased at :

(*)

60 °

84 1843

1832 1834 281 ∎iOff=,- :

®~l

00®

3641 3643-46210

3631 3533 - 4611

®~~® 13542 3544-4522®

2543 3521

3541 3543-4521®'

®~®®®®

®~®®®®

®® EaOEM®®®t~~ ®~i~iIaII%

'~_~~®~-®®®®®®~NOWW-®®®~® I!iiB®®®®®®®®®®®®®'

iiiiiiiiiii~ i-

6

®®®®®®®®®®~®WOE®®®®®®~~~

® ~ 2022 2026 2042 2044 022 3024~~r ®

'-202 2041

®

/

r

3012

®®~~ 2031

743-3721 723

734-3712171,

2644-3622 3624

3742 3744-4722 4724

3741 3743-412 4723

3732 3734-4712 4714

3731 3733-4711

3642 36,4-4622 4524

3632 3634-4612

1011

823 2

3832

3821 3823

3941

3932 3934-4912

3841 3843

3832 3834-46

363

3041

833

482

49 4

614

6

41

6

0043

2

21°

1842

6

6

6

2

Karttalehtijako 1 : 100 000Map division 1 : 100 000

2843

3911

3822

391<

27 °

3842 38444822

2

4811

68 °

6 °

.

ISBN 951-690-174-3