onko suomi kallis?, kananoja harri

Kansainvälinen

hintavertailu

Onko Suomi kallis maa?

Kaisatalo 14.5.2014

Harri Kananoja

15.5.2014 2 Kv.hintavertailu/Harri Kananoja

KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU

= OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA

1. Mihin ostovoimapariteetteja käytetään?

2. PPP-asetuksen sisältö ja Suomen kanta

PPP=Purchasing Power Parities

3. ECP-koordinointi,

ECP=European Comparison Programme

4. PPP-perusaineisto

5. Tuloksia

6. Lähteet


1. MIHIN OSTOVOIMAPARITEETTEJA

KÄYTETÄÄN?

Tarkoituksena tuottaa ostovoimapariteetit eli Purchasing

Power Parities ts. hintasuhteet, joita käyttämällä päästään

reaalisiin BKT-vertailuihin.

BKT ja sen aggregaatit ovat olennaisia indikaattoreita

A) taloustieteellisissä ja tilastollisissa tarkasteluissa ja

analyyseissa sekä

B) poliittisessa päätöksenteossa


1.1. BRUTTOKANSANTUOTE

BKT:n käyttö on jaettu 6 pääryhmään:

1) kotitalouksien kulutusmenot

2) VTY:jen eli voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen

kulutusmenot

3) julkiset kulutusmenot, yksilölliset ja kollektiiviset

4) kiinteän pääoman bruttomuodostus

5) varastojen muutos

6) tavaroiden ja palvelujen nettovienti

1.2. MITEN OSTOVOIMAPARITEETIT

LASKETAAN (PPP)?

Esim. kuvitteellinen Brandy maksaa Helsingissä 26 € ja Tukholmassa 300 kr ► Brandypullon pariteetiksi saadaan: 26€/300kr = 0,087 €/kr ► Jakamalla PPP vaihtokursseilla saadaan hintatasoindeksiksi: (0,087/0,11017) x 100=79 Ruotsi=100, Suomi 79 ► Toisinpäin: 300 kr/26€=11,538 kr/€ (11,538/9,06578) x 100= 127 Suomi=100, Ruotsi 127



1.3. BRUTTOKANSANTUOTE JA

OSTOVOIMAPARITEETIT

Bruttokansantuotteeseen sisältyvät kulutusmenot jaetaan

eritasoisiin alaluokkiin, ja alimman tason muodostavat

hyödykeryhmät, joita kutsutaan perusnimikkeiksi (basic

heading). PPP:t lasketaan aivan perusnimiketasolle

saakka.

Kukin perusnimike muodostuu ryhmästä samantapaisia

tuotteita ja palveluita. Perusnimikkeitä ovat esimerkiksi

tuore leipä, juusto, miesten jalkineet, kirjat, dieselautot tai

ravintolapalvelut.


1.4. OSTOVOIMAPARITEETTIEN KÄYTTÖ

KOMISSIOSSA

1) Rakennerahastot: alueet, joiden ostovoimapariteettina

mitattu bruttokansantuote asukasta kohti on vähemmän

kuin 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, voivat saada tukea

rakennerahastoista.

2) Koheesiorahastot: jäsenvaltiot, joiden BKT per capita

on alle 90 prosenttia EU:n keskitasosta voivat saada

rahoitustukea ympäristöä ja verkkojen liikenteen

infrastruktuuria koskeviin hankkeisiin.



KOMISSIOSSA

3) Korjauskertoimet: liittyvät henkilöstösääntöjen 64

artiklaan

Ostovoimapariteettitutkimuksen yhteydessä kerättyjä

hintoja tarvitaan myös korjauskertoimiin, joita käytetään

Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön

palkkojen ja eläkkeiden laskentaan.



KOMISSIOSSA

4) Hintavertailut: erityisen tärkeitä useille yhteisön

politiikan aloille, kuten sisämarkkinoiden kehitykselle ja

EMUn seurannalle hintojen lähentymisen ja hintaerojen

tunnistamiseen liittyvän kuluttajansuojan kannalta.

Muu käyttö: ”Onko Suomi kallis maa?”

► turistinäkökulma

► palkkojen ostovoimavertailu

Ostovoimakorjattuja tuloja

http://www.stat.fi/til/tjt/2011/05/tjt_2011_05_2013-05-22_tau_001_fi.html


2. PPP-ASETUS

Komissiolla oli pitkään lainsäädäntöön perustuva tehtävä

laskea BKT ostovoima huomioon ottaen, mutta

jäsenvaltioilla ei ole ollut lainsäädäntöön perustuvaa

velvoitetta osallistua siihen.

Työn monenvälisen luonteen vuoksi yhden ainoan maan

vetäytyessä PPP-tutkimuksesta koko työn validiteetti

saattoi kärsiä. Tarvittavien tietojen oikea-aikaisen

saatavuuden takaamiseksi tarvitaan sen vuoksi vakaata,

sitovaa ja luotettavaa oikeudellista kehystä.


2.1. SUOMEN KANTA

Suomi piti asetuksen säätämistä tarpeellisena.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisten

sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan

perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja

levittämisestä (PPP) annettiin 11.12. 2007.

Asetus ei tuonut mukanaan varsinaisesti uusia tehtäviä,

vaan pikemminkin oli kysymys laadun parantamisesta.

KODIFIOI AIEMMAN/NYKYISEN LAINSÄÄDÄNNÖN


3. ECP-KOORDINOINTI

Suomi on ollut yksi kansainvälisen hintavertailututkimuksen

ryhmänvetäjistä vuodesta 1999. Euroopassa oli kolme

muuta ryhmänvetäjämaata: Itävalta, Portugali ja

Alankomaat.

Vuoden 2014 alusta Suomi on osallistunut hintakeruiden

suunnitteluun ja hintatutkimusten ohjaukseen koko

Euroopassa kattaen 37 maata, koordinointityö yhdessä

Portugalin ja kahden itävaltalaisen ”freelancerin” kanssa.

Tilastokeskus osallistuu myös tulosten arvioimiseen ja

raportointiin.


4. PPP-PERUSAINEISTO

Frekvenssi Deadline

BKT:n loppukäyttöarvot, VAT, Tips Vuosittain Syyskuu

Todelliset ja laskennalliset vuokrat Vuosittain Elokuu

Palkansaajakorvaukset Vuosittain Kesäkuu

Ajalliset korjauskertoimet (KHI) Vuosittain Maaliskuu

Kulutustavaroiden ja palvelujen

hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden

indikaattorit

3 vuotta Kesä- ja joulukuu

Pääomahyödykkeiden hinnat 2 vuotta Kesäkuu

Rakennushankkeiden hinnat Vuosittain Heinäkuu

Alueelliset korjauskertoimet 6 vuotta Heinä- ja tammikuu


5. TULOKSIA

YKSITYISEN KULUTUKSEN HINTATASO

OECD julkaisee yksityisen kulutuksen hintatasoindeksit "Main

Economic Indicators" -sarjassa kolmen kuukauden kuluttua

viiteajankohdasta.

Yksityisessä kulutuksessa sovelletaan yksilöllisen kulutuksen

käyttötarkoituksen mukaista luokitusta (COICOP).

Yksityinen kulutus on jaettu seuraavasti: elintarvikkeet ja alkoholittomat

juomat, alkoholijuomat ja tupakka, vaatetus ja jalkineet, asuminen, vesi,

sähkö ja muut , kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito,

terveys, liikenne, viestintä, kulttuuri ja vapaa-aika, koulutus, ravintolat ja

hotellit sekä muut tavarat ja palvelut.

Yksityisen kulutuksen hintatasot

http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/hin/kvhv/kvhv_fi.asp

6. LÄHTEET

Tietoa yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoista maittain, kuukausittain ja

vuosittain sekä hintavertailutuloksia eri tuoteryhmittäin kuten "ruoka, juomat ja

tupakka" tai "vaatteet ja jalkineet” löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta

(Tilastokeskus.fi-palvelu): Tilastot => Hinnat ja kustannukset =>

Kansainvälinen hintavertailu

Eurostatin verkkopalvelu: -Ostovoimapariteetit ja hintatasoindeksit vuodesta 1995 lähtien

-BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus

sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna

Eurostat’s data

Maailman Pankin verkkopalvelu:

Globaalia ICP-vertailua (ICP=International Comparison Programme)

koskevaa tietoa

World Bank’s site


http://tilastokeskus.fi/til/kvhv/index.html

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database

http://siteresources.worldbank.org/ICPEXT/Resources/ICP_2011.html

Yhteydenotot:

[email protected]

[email protected] tai

[email protected]

KIITOKSIA

KUULIJOILLE!


mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

onko suomi kallis?, kananoja harri

Economy & Finance