NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt –hanke

Nurmikasvien kehittyminen ja kasvu

• nurmisato koostuu yksittäisistä versoista, joiden ominaisuu-det määräävät sadon määrän ja ravitsemuksellisen laadun

• nurmikasvusto on jatkuvasti muuttuvassa tilassa – versoja ja lehtiä muodostuu ja kuolee – korren ja lehtien suhde muuttuu – kasvisolukoiden ominaisuudet ja kemiallisten yhdisteiden

pitoisuudet eri kasvinosissa muuttuvat → vaikutus sadon laatuun

• kasvu jakautuu kahteen vaiheeseen – vegetatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet tuottavat vain

uusien lehtien aiheita – generatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet alkavat tuottaa

kukka-aiheita

Nurmen kevätkasvu • talvella nurmessa on sekä täysikasvuisia että nuoria lehtiä • keväällä täysikasvuiset lehdet kuolevat pois samalla kun

osa nuorimmista lehdistä jatkaa kasvuaan • kevätversot pääosin vegetatiivisia → tuottavat lehtiä • nurmikasvien lehdet ovat tärkeä osa satoa

– osa keväällä kasvun aloittavista lehdistä kuolee säilörehun korjuuseen mennessä

– timoteillä eläviä lehtiä 5-7 kpl/verso, nadoilla 2-4 kpl/verso

– kuolevat lehdet sisältävät enemmän soluseinäainesta ja kivennäisiä kuin elävä solukko

– kuolleen materiaalin D-arvo alhainen (45-65 %) → sadon ravitsemuksellinen laatu heikkenee

• juhannukseen asti päivä pitenee ja valon määrä kasvaa – korsia kasvavassa kasvustossa lehdet varjostavat

toisiaan vähemmän ja käyttävät valoa tehokkaammin kuin pelkkiä lehtiä sisältävässä kasvustossa

• säilörehuasteella timoteillä korrellisten versojen osuus on 90-95 %, ruokonadalla vain 10-20 %

• yleensä korret muodostavat kevätkasvustossa suuren osan korjattavasta massasta: 40-85 %

• aivan korrenkasvun alussa korsien sulavuus korkea • kasvun edetessä korren soluseinät paksunevat ja

tukirakenteet puutuvat → korren sulavuus laskee nopeammin kuin lehtien sulavuus

• nurmen kasvuhuippu ajoittuu tähkälletulovaiheen tienoille: massaa kertyy 200-300 kg ka/ha/vrk

Nurmiheinän koostumuksen muutokset kasvin vanhetessa

• nurmen vanhenetessa hyvin sulavien solunsisällysaineiden osuus vähenee • hemiselluloosa ja selluloosa ovat märehtijöiden normaalia ravintoa → pötsimikrobit

sulattavat niitä • kun nurmikasvi valmistautuu kukintaan ja siementen tuottamiseen, ligniinin osuus

kasvaa → lignifioitunut kuituaines hajotetaan märehtimällä

Lämpösumma 220

Lämpösumma 520

Solunsisällysaineet Raakavalkuainen 24 % 11 %Sokerit ym. 13 % 13 %Raakarasva 3 % 2 %Tuhka 9 % 7 %yhteensä 49 % 33 %

Soluseinäaineet Hemiselluloosa 19 % 28 %Selluloosa 29 % 34 %Ligniini 3 % 5 %yhteensä 51 % 67 %

Lähde: Tieto tuottamaan 132

Säätekijöiden vaikutus • nurmet, varsinkin timotei, aloittavat kasvun heti kun lumi

on sulanut ja lämpötila ylittää 0º • lämpötilaoptimi lehtien kasvulle on 17-25ºC • sadonmuodostus hyötyy yö- ja päivälämpötilojen eroista

→ sadontuoton kannalta optimaalinen vrk keskilämpötila on 16-18 ºC

• tätä korkeammat lämpötilat aiheuttavat lämpöstressin (varsinkin, jos on kuivaa)

• kasvin kehitys nopeutuu, versot puutuvat • pitkä päivä aiheuttaa nopean korren ja lehtien

pituuskasvun sekä suuren verso/juuri -suhteen – samalla kasvin valkuaispitoisuus voi jäädä alhaiseksi – timoteillä pitkä päivä saa aikaan vararavintovarastojen

purkua

• lämpösumma kuvaa erittäin hyvin D-arvon muutosta – monelle lypsykarjatilalle sopiva D-arvotavoite 69 %

saavutetaan, kun lämpösummaa on Lounais-Suomessa kertynyt noin 330 astetta

– pohjoiseen ja itään mennessä pienempi lämpösummakertymä riittää saman D-arvon saavuttamiseen esim. Sallassa korjuuseen pitää lähteä jo, kun lämpösummaa on noin 260 astetta

– D-arvo voi viileällä säällä laskea vain 0,1 prosenttiyksikköä päivässä, mutta lämpimällä säällä muutos voi olla jopa kymmenkertainen

Esimerkki: säilörehun ensimmäisen sadon D-arvon kehitys kahtena erilaisena kesänä

2011 korkeammat keskilämpötilat 2012 viileämpää

PORUTAKU-koe, Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) D-arvot Artturi -korjuuaikapalvelun mukaan

Kasvilajin ja –lajikkeen vaikutus • timotein, nurminadan ja puna-apilan kasvurytmit ja laadun

kehitys sopivat hyvin yhteen • lajiominaisuuksia

– timotei • nopea kevätkasvu, hidas jälkikasvu • hyvä maittavuus

– nurminata, ruokonata • lehteviä, hyvä jälkikasvu

– puna-apila • sulavuus heikkenee kevätsadossa nurmikasveja

hitaammin • osuus kasvaa jälkisadossa

• lajikkeen vaikutus – talvenkestävimpien lajikkeiden kevätsato suuri – sulavuus:

• kehitysrytmin nopeus vaikuttaa sulavuuteen: – aikaiset lajikkeet kehittyvät keväällä nopeasti → nopea korsiutuminen → sulavuus heikkenee

– sadonkorjuun määrittäminen: jos sama korjuuaika, mutta lajikkeet erilaisia • aikaisilla lajikkeilla korkeampi kuiva-ainesato, mutta

sulavuus jo alentunut • myöhäisemmillä lajikkeilla sulavuus korkeampi,

mutta kuiva-ainesato pienempi

PORUTAKU - koetuloksia

Kasvuston kehitys

Kasvuston korkeus cm

22.6.2011, lämpösumma 273,4º Nurmen korkeus n. 60 cm, apila 35-40 cm D-arvo 70,2 K-a sato 2505 kg/ha Kasvusto lehtevää, timotein tähkiä näkyvissä, nurminadan röyhyt supussa

Ensimmäinen niitto

Ensimmäinen niitto

27.6.2011, lämpösumma 320,9º Nurmen korkeus n. 70 cm, apila 50 cm D-arvo 67,4 K-a sato 3892 kg/ha Korsia enemmän kuin 22.6., puolet nurmen tähkistä/röyhyistä näkyvissä

Toinen niitto

Suosituksen mukaan säilörehun korjuu aloitetaan, kun 20 % kasvustosta on tähkällä ja lopetetaan, kun 50% on tähkällä tässä vaiheessa rehu pitäisi olla korjattuna

Toinen niitto

29.6. 2011, lämpösumma 349,6º Nurmen korkeus n. 80 cm, apila 65 cm D-arvo 65,8 K-a sato 4177 kg/ha Timotein tähkissä tummumista, nurminadan röyhy avautuu, puna-apilassa nuppuja

Kolmas niitto

Kolmas niitto

1.7. 2011, lämpösumma 381,7º Nurmen korkeus 90-95 cm, apila 70 cm D-arvo 64,3 K-a sato 5296 kg/ha Kasvusto korsiintunutta, timotei täysin tähkällä, nurminadan röyhyjä avautunut, puna-apilan kukkia näkyvissä

Neljäs niitto

Neljäs niitto

Kuiva-ainesadon kehitys

22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.110

1000

2000

3000

4000

5000

6000

Korjuuaika

Kui

va-a

ines

ato

kg/h

a

D-arvon kehitys

22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.1161

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

Korjuuaika

D-a

rvo

lämpösumma 273,4 320,9 349,6 381,7

Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) Artturi-korjuuaikapalvelun mukaan

Kasvilajien osuudet sadossa

22.06.11 27.06.11 29.06.11 01.07.110

20

40

60

80

100

120

muupuna-apilanurminatatimotei

Korjuuaika

Kasv

in o

suus

sad

ossa

%

Typpilannoitus

• typpi tärkein ravinne nurmen kasvulle • lannoituksessa ristiriita kasvin ja eläimen tarpeiden välillä:

typpeä tarvitaan suuren sadon saamiseksi, kun taas rehussa riittää pienempikin typen määrä

• kahden niiton systeemissä lannoitussuositus 200 kg/N/ha/v • typpilannoituksen lisääminen nostaa kuiva-ainesatoa ja sen

myötä muitakin satokomponentteja – raakavalkuaispitoisuus lisääntyy selvästi – vaikutus D-arvoon vähäinen – vaikutukset näkyvät selvemmin toisessa sadossa

Typpilannoituksen vaikutus nurmen raakavalkuaispitoisuuteen, Maaninka 2008

MTT Maaninka, Yara Suomi

03.06.08 16.06.08 02.07.080

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

70 kg N/ha100 kg N/ha

Korjuuaika

Raa

kava

lkuai

nen

g/kg

ka

Johtopäätöksiä • sääolosuhteilla suuri vaikutus nurmen kehitykseen ja korjuuaikaan

(ka-sato, D-arvo) • pohjoisessa viljellään aikaisia nurmikasvilajikkeita nopea

kasvuunlähtö ja kehitys sulavuus heikkenee nopeasti • koetulosten mukaan lannoitus ei vaikuta 1. sadon D-arvoon • typpilannoitus lisää kuiva-ainesatoa ja nostaa raakavalkuais-

pitoisuutta – Poronrehuntuotantoon soveltuva lannoitustaso, jolla saavutetaan hyvä

kuiva-ainesato ilman liikaa valkuaista on 70kg/N/ha ensimmäisessä sadossa ja 50kg/N/ha toisessa sadossa

Lähteet Korhonen, Mikko; Rinne, Marketta & Huhtanen, Pekka. 2006. Lannoitusvasteet

nurmirehun tuotannossa. http://www.smts.fi/esit06/1201.pdf Nousiainen, Juha. 2000. ARTTURI Korjuuaikatiedotus uudistuu. Lämpösumma

ennustaa nurmen sulavuuden. www.valio.fi/maitojame/5_00/artturi.htm Peltonen, Sari; Puurunen, Tapani & Harmoinen, Taina.(toim.) 2010.

Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. Tieto tuottamaan 132, ProAgria Keskusten Liitto.

Rinne, Marketta. 20000. Influence of the timing of the harvest of primary grass growth on herbage quality and subsequent digestion and performance in the ruminant animal http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/kotie/vk/rinne

Vanhanen, Lasse. 2009. Säilörehun korjuuajan ja lannoituksen vaikutus sadon laatuun ja määrään.

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2831/Lasse%20Vanhanen.pdf?sequence=1