nro 4/12 pekeman työntekijät ry lokakuu team … asentajan vankka peukalo painaa panokset sisään...

12
NRO 4/12 Lokakuu Pekeman Työntekijät ry TEAM os. 100 Seisokit pidetty Borealiksen Porvoon laitosten yh- täaikainen seisokkirypäs on vai- heessa, jolloin viimeisiä pultteja kiristellään. Kunhan tuotannot saa- daan käyntiin, onkin edessä jo tal- vi, joten viimeistelyt eristeineen, saattoineen ja telineiden poistoi- neen on myös hoidettava ripeään tahtiin. Toisin sanoen eräiltä osin seisokki jatkuu vielä lumille asti. Ammattiosasto joutuu suhtautu- maan seisokin onnistumiseen jon- kin verran toisesta näkökulmasta, kuin bisnes. Etenkin työaikajärjes- telyt ovat tyydyttäneet vain harvo- ja. Työntekijöitä käynnin aikana- kin kuormittavat alimitoitetut mie- hitykset ovat johtaneet seisokissa erikoisiin järjestelyihin. Määrää- vän osapuolen sanelun aiheuttama turhautuneisuus ilmenee tämän Vi- rikkeen palstoilta ja se on ollut ha- vaittavissa työpaikoilla jo elokuun lopusta lähtien. Työtunneista, eh- kä palkanmaksustakin, taistellaan kenties vielä ensi vuoden puolella. Laitoksia on huollettu ennenkin. Seisokkikuva vuodelta 2002. Tässä Virikkeessä myös: – Luottamusmiesvalinnat edessä syksyllä – Kunnallisvaaliehdokkaita jäsenistön joukossa – Syyskokouskutsu – Ennakkoilmoitus pikkujoulujuhlasta – PE2:n parkkipaikkasota – Punkaharjun osakkeet toistaiseksi kiinni – Esittelyvuorossa Elof ”Juice” Juselius – ’Miehemme Aasiassa’ tällä kertaa Laosissa

Upload: phamhanh

Post on 17-Sep-2018

213 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

1

NRO 4/12Lokakuu

Pekeman Työntekijät ryTEAM os. 100

Seisokit pidettyBorealiksen Porvoon laitosten yh-täaikainen seisokkirypäs on vai-heessa, jolloin viimeisiä pultteja kiristellään. Kunhan tuotannot saa-daan käyntiin, onkin edessä jo tal-vi, joten viimeistelyt eristeineen, saattoineen ja telineiden poistoi-neen on myös hoidettava ripeään tahtiin. Toisin sanoen eräiltä osin seisokki jatkuu vielä lumille asti. Ammattiosasto joutuu suhtautu-maan seisokin onnistumiseen jon-kin verran toisesta näkökulmasta, kuin bisnes. Etenkin työaikajärjes-telyt ovat tyydyttäneet vain harvo-ja. Työntekijöitä käynnin aikana-kin kuormittavat alimitoitetut mie-hitykset ovat johtaneet seisokissa erikoisiin järjestelyihin. Määrää-vän osapuolen sanelun aiheuttama turhautuneisuus ilmenee tämän Vi-rikkeen palstoilta ja se on ollut ha-vaittavissa työpaikoilla jo elokuun lopusta lähtien. Työtunneista, eh-kä palkanmaksustakin, taistellaan kenties vielä ensi vuoden puolella.

Laitoksia on huollettu ennenkin. Seisokkikuva vuodelta 2002.

Tässä Virikkeessä myös:– Luottamusmiesvalinnat edessä syksyllä– Kunnallisvaaliehdokkaita jäsenistön joukossa– Syyskokouskutsu– Ennakkoilmoitus pikkujoulujuhlasta– PE2:n parkkipaikkasota– Punkaharjun osakkeet toistaiseksi kiinni– Esittelyvuorossa Elof ”Juice” Juselius – ’Miehemme Aasiassa’ tällä kertaa Laosissa

2

NRO 4/1235. vuosikerta2.10.2012Julkaisija:

PekemanTyöntekijät ryPL 33006101 Porvoowww.pekemantyontekijat.fi

Päätoimittaja:Jari Voutilainen(09) 3949 4493050 379 4235Toimitussihteeri:Hannu Lindqvist(09) 3949 3415050 379 4088Olef.-tuotanto v. 1e-mail:[email protected]

Muu toimitus:Veikko Höök(09) 3949 3452/3495Esa Vainonen(09) 3949 3023050 379 0162Pasi Mäntysaari(09) 3949 3048 050 379 4050

Painopaikka:Porvoon PainopaikkaPorvoo

Seuraava Virike il-mestyy viikolla 50. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on olta-va toimitussihtee-rillä 7. joulukuuta mennessä.

KIRJOITTELE!

PEKEMAN TYÖNTEKIJÄT ry järjestää jäsenilleen PIKKUJOULUNPerjantaina 30.11.2012 klo 18:30 alkaen Porvoossa ravintola Iriksessä.

Nautimme alkuun tervetuliaisglögin, josta jatkamme joulupöydän ruokai-lulla, sisältäen muutaman joulujuoman. Ruokailumahdollisuus klo 20:30 saakka.

Loppuillan ohjelmassa on tanssia.Kaikki tämä hintaan 25€ ja sama avecilta.

Lippuja myyvät 29.10. – 15.11.2012 välisenä aikana:Pasi Mäntysaari, puh. 3048

Esa Vainonen, puh. 3023Pekka Lampinen, puh. 3458

Pikkujoulujuhlan ennakkoilmoitus

3

Meistäkö eurokriisin maksajia?

Puheenjohtajan pääkirjoitus:

Jari Voutilainen

Kyllä pikku hiljaa alkaa tosissaan tuntua, että me täällä kentällä olemme vain välttämättömiä pelinap-puloita ay-johtajien pelissä. Palkansaajien keskus-järjestöjen johto laulaa aivan samoja lauluja kuin maamme hallitus, joka kaikin keinoin yrittää saada työväestön eurokriisin maksajaksi. Vähän väliä näkyy uutisointia, että vähäisissäkin sopimuskorotuksissa on työnantajien mielestä liikaa. Ainahan ne valittavat, mutta nyt tuntuvat ay-johtajat olevan piilossa eikä tomeria vastaväitteitä työnanta-jille ja politiikoille kuulu. Nyt tapetilla on pienyrittä-jien vaatimus irtisanomissuojan heikentämisestä, se tuskin menee läpi, mutta varmaankin jotain avausta sillä pedataan. Liittyneekö kaupankäyntiin uudesta raamisopimuksesta?

Ihmetyttää sekin, että missä vaiheessa on nykyi-sen raamisopimuksen kolmen päivän koulutusva-paa-asia. Sitä kun viime syksynä pidettiin niin suu-rena asiana, jopa voittona, reaaliansioita pudottavan raamisopimuksen hyväksymisessä. Pitääkö tämäkin ”voitto” maksaa työnantajille vielä kertaalleen sopi-muksissa? No, katsotaan nyt miten raamit kolisee. Seurataan kolinaa ja yritetään pitää ja ay-johtajat –”edunvalvo-jamme” - ruodussa.

Vaikka ammattiosastolla tuntuu olevan rahanmenoa moneen suuntaan, niin pikkujoulu sentään pidetään. Varataan itse kukin jo nyt kalenterista aikaa 30. mar-raskuuta. Jutellaan siellä mukavia.

Ammattiosaston hallitus kokoontuu

”Minusta tuntuu, että yritykset nyt vähän ylireagoivat heikentyviin ta-lousnäkymiin. Toivon niiden har-kitsevan irtisanomisten sijasta lo-mautuksia; kyllä suomalaiset työn-tekijät ymmärtävät ja joustavat…” Näin torui Jutta Urpilainen suuryri-tyksiä suurirtisanomisista. 29.9.12. Jos tosiaan ymmärrämme sen, et-tä yhteiskunta maksaa suuryritys-ten kuluja, olemme suuria typeryk-siä! Lauri Ihalainen on vaihtanut lin-jaa. Aiemmin hän vuodesta toiseen

Viitaten yllä olevaan pääkirjoitukseen:

Vetoamuksilla ei pitkälle pötkitäesitti työnantajille vetoamuksia, mutta on nyt työvoimaministerinä herennyt ehdottamaan malttia irti-sanomisissa. Lauri Lyly rohkenee hänkin ottaa kantaa palkansaaji-en luokan puolesta ja ilmaisee tuon tuostakin paheksuntansa työnanta-jien toimenpiteiden johdosta. Aina-kin vuosittain. Teollisuudessa sanotaan, että ti-laukset ovat vähentyneet. Taitaa ol-la niin, että Suomessa, jossa irti-sanomiset ovat erittäin halpoja to-teuttaa, ei suuryrityksillä ole mo-

tiivia edes yrittää saada tilauksia. Saman voiton saa vuosineljännek-sen tuloksessa näkymään, kun lait-taa ihmisiä jalkasen katuhiomoon. Ja esittämällä huonoa tilauskantaa sekä työllistämisen mahdottomia kustannuksia, voi aina saada ve-ronmaksajien tukea. Sitä tukea on myös se nimellinen veron määrä, jota suuryritykset maksavat.

Toimitussihteeri

maanantaina 22. lokakuuta

4

Esa Vainonen

Pääluottamusmiehen palsta:

Pääluottamusmiehen mietteitäEipä tarvitse katsoa kuin Teamlii-ton kotisivuja, niin uutiset irtisano-misista, lomautuksista ja ulkoistuk-sista ovat arkipäivää. Tuntuu siltä, että työntekijä on vain kustannus työnantajalle. Työntekijän kannal-ta elämme karmeaa aikaa. Yrityk-set tekevät hyvää tulosta ja voitot pitää kotiuttaa nopeasti omistajil-le - mielestäni tämä on törkeää, ny-kyjohtajat eivät näe tulevaisuuteen. Kenenkään työntekijän osaa ei voi kadehtia, sillä työpaikkansa pitä-vät saavat tehdä rutkasti enemmän töitä. Tällä tavalla eivät työmoraa-li ja työilmapiiri ainakaan parane. Joukkoirtisanomiset johtavat ih-misten pahoinvointiin. Työpaikan menettäminen tuo mukanaan lie-veilmiöitä, joiden johdannaisista saamme lukea päivittäisistä uuti-sista. Monissa tapauksissa perheet putoavat tyhjän päälle, eikä uudesta työpaikasta ole suurta toivoa. Am-mattiliitot pahoittelevat tilannetta, eipä juuri muuta. Borealis-konserni on päättä-nyt aloittaa ohjelman, jonka pitäisi tuottaa vuoden 2014 loppuun men-nessä 75 miljoonan euron säästöt. Tämähän oli tiedossa jo viime ke-säkuussa yhtiön yt - tilaisuudessa. Olin 4. – 7. 9. Belgiassa CCC-va-raedustajana kuulemassa mm. tu-levista säästöistä. Henkilöstö kysyi miten säästöt aiotaan kohdentaa ja johto vastasi, että tarkempaa suun-nitelmaa siitä ei vielä ole. Pitääkö-hän paikkansa? Porvoon tuotantolaitokset ovat tehneet hyvää tulosta ja en pidä oi-keutettuna sitä, että säästöt koh-

distuisivat Suomen tuotantolaitok-siin. Mielestäni kaikkeen pitää kui-tenkin varautua ja kaikkien hen-kilöstöryhmien yhteistyö on rat-kaisevassa asemassa tulevissa yh-teisissä haasteissa. Työntekijöitä ei voi vähentää nykyisestä enää sillä niin tuotannossa kuin kunnossapi-dossa on miehitykset vedetty mini-miin. Borealishan pitää henkilös-töstä huolta 24 tuntia vuorokaudes-sa. Näinhän se on ainakin luvan-nut. Turvallisuus on Borealiksen ykkösasia, mutta se ei parane vä-keä vähentämällä eikä lomautuk-silla. Kaikki tietävät, että tuotan-tolaitoksilla käsitellään vaaralli-sia aineita, prosessi kokonaisuutena on erittäin haastava ja suurta am-mattitaitoa vaativa. Ympäristöhaas-teet ovat erittäin suuria. Borealik-sen tarkoitus ei ole päästä paikal-lislehtien otsikoihin negatiivisessa mielessä, eihän? Seisokki pitäisi tämän lehden il-mestyessä olla pulkassa. Muoviteh-taat on saatu osittain ajettua ylös ja Petrokemian tehtaiden ylösajo hy-vässä vauhdissa. Toivottavasti ylös-ajot sujuvat häiriöittä. Olen kuullut seisokista kaikenlaisia kommentte-ja, riippuen keneltä kysyy. Päällik-kötason ihmiset kehuvat miten hie-nosti ja turvallisesti seisokki ete-nee, työntekijöiden kommentit ovat järjestään olleet negatiivisia. Eräs Borealiksen työntekijä kommentoi: ”Jos minä saisin päättää, niin tääl-lä työskentelisi vain suomalaisia.” Totuus lienee jostain tältä välil-tä. Lopputulos mitataan vasta sil-loin kun kaikki laitokset ovat ol-

leet jonkin aikaa tuotannossa. Nä-emme toimivatko laitteet oikein ja suunnitellusti ilman vuotoja. Työn-tekijöiden motivaatiosta on pidet-tävä huolta myös seisokin jälkeen, sille he ovat antaneet kovan työpa-noksen ja korvaus pelkästään sei-sokkipalkkion muodossa ei mieles-täni ole riittävä. Seisokkimiehitys on aiheuttanut keskustelua koko ajan, eikä syyt-tä. Joillakin laitoksilla työantaja on muuttanut vuorojärjestelmää seiso-kin ajaksi, syynä liian pieni vuoro-miehitys. Tämä on tuonut omat on-gelmansa. Ylitöiden maksuissa on ollut joitakin poikkeamia. Olen sel-vitellyt joitakin tapauksia ja asiat ovat saaneet paremman käänteen. Toisaalta, ylityö on aina vapaaeh-toista ja siihen pitää olla työanta-jan pyyntö sekä työntekijän suostu-mus. Kunnossapidon tilanteessa ei lii-emmin ole tapahtunut. Työnanta-ja selvittää paraikaa esimiesvas-tuukysymyksiä, jonka jälkeen asi-aa katsotaan muiden henkilöstö-ryhmien kanssa, sekä työntekijöi-den ammattiosaston hallituksessa. Borealiksen oma kunnossapito on niin laitosten turvallisuuden- kun taloudelliset seikat huomioon otta-en paras vaihtoehto. Kannattaisiko kumppanuusasiaa vielä harkita? En ole kuullut vielä yhtään positiivis-ta kommenttia keneltäkään kump-panuudesta.

5

Työsuojeluvaltuutetun palsta

Pasi Mäntysaari

Tänään se en ole minäTyöpaikallamme sattui kuuden vii-kon sisällä heinäkuun lopusta alka-en neljä tapaturmaa. Palovammoja, murtumia, ruhjeita ja haavoja. Ta-paturmien ketjun katkaisemiseksi järjestettiin kampanja, jolla yritet-tiin tavoittaa yli 2000 henkilöä vii-kon aikana. Tarkistettaessa haas-tatteluin, miten onnistuttiin, voi sa-noa, että viesti meni perille. Kes-kusteluissa ymmärrettiin ja oli si-säistetty turvallisen työskentelyn ja ympäristön merkitys tapaturmatto-maan työpäivään. Henkilökohtai-sesti kohtasin vain yhden henkilön, joka totesi, että infopaketissa olevat vammat olivat vain pieniä, joten ei hätää. Outo ilmaisu, jonka johdos-ta mainitsinkin hänelle: ”Kun on itse kohteena, niin pienikin haave-ri voi vaikuttaa henkilön pärjäämi-seen töissä ja kotona ollen tuskil-taan hyvinkin mittava.” Minä olen ollut se ”tänään” muutaman kerran ja viime tapaturma rajoittaa saa-mieni vammojen johdosta vieläkin elämääni.

Seisokki Kirjoittaessani tätä on seisokkien viime metrit meneillään ja joitakin palautteita siitä, miten meni, al-kaa tulla. Olen saanut keskusteluis-sa kommentteja, joissa ollaan erit-täin helpottuneita, kun on enää vä-hän päiviä. Väsymys näkyy ja tun-tuu niin omilla kuin ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöillä. Jotkut heistä ovat tehneet hyvinkin pitkiä päiviä putkeen. Puolalaisten kult-tuuri työaikojen suhteen ei vaiku-

ta kovin terveeltä. Varsinkin loppu-viikkoina viikonlopun yli kestäneet 12-tuntiset työpäivät, sisältäen vain ruokatunnin, ovat uuvuttaneet hen-kilöitä. Sainkin huolestuneen kom-mentin, miten on tuon turvallisen toiminnan laita, kun väsymyksen lisänä ovat huonot kelit. Pinnan ki-reys on ollut havaittavissa aika mo-nella henkilöllä.

Voiko saada halvalla hyvääViime virikkeessä toteamani ky-symys tulee varmaankin saamaan vastauksia, kun analysoidaan sei-sokin jälkeistä tilannetta turvalli-suuden ja laadun osalta. Seisokin aikana raportoituja läheltä-piti-, havainnontikierros-, olosuhde- ja muita raportteja tuli mittava mää-rä ja niiden, sekä lukemattomien HSE-kierrosten raporttien pohjal-ta on syytä tehdä kattavat yhteen-vedot. Oli hyviä ja kehitettäviä asi-oita ja paljon materiaalia, josta on hyötyä yhteisellä työpaikalla myös muualla kuin vain Porvoossa. Yh-teenvetojen pohjalta tehtyjä johto-päätöksiä tulee hyödyntää ja sovel-taa jatkossa tulevissa seisokeissa, ovat ne sitten yhtä mittavat tai ei-vät, kuin mennyt seisokki.

Juorut Seisokin aikana olin yllättynyt siitä juoruviidakosta, jonka muun mu-assa hävinneet tavarat saivat ai-kaiseksi. Yksi polkupyörä muut-tui yhden päivän aikana useaksi ja tapahtuma kauaksi todellisuudes-ta. Myös erilaiset tapahtumat sai-vat siivet allensa kun jutut levisi-

vät henkilöiltä toisille. Millä sit-ten väärän tiedon leviäminen estet-täisiin? Ainakin on syytä parantaa tiedottamista tapahtumien osalta, ettei ylilyöntejä jutuissa syntyisi.

PuuttuminenOlen todella ylpeä kaikista HSE –ryhmissä työskentelevistä ja muu-tenkin turvallisuusasioissa aktiivi-sesti toimineista työntekijöistä. Il-man aktiivista otetta poikkeamiin ei seisokki olisi sujunut työsuoje-lu- ja turvallisuusmielessä näin hy-vin. Puuttuminen epäkohtiin niin ympäristössä kuin ihmisten käyt-täytymisessä on välittämistä ja vä-hentänyt varmasti tapaturmia. Us-kon myös, että ulkopuolisten työn-tekijöiden näkemä hyvä turvalli-suuskulttuurimme kantaa hedel-mää myös heidän tulevissa työkoh-teissaan.

JaksaminenNyt kun syksy on taas saapunut ja kelit ovat mitä ovat ja takana on kaikkien yhteinen pitkä seisok-ki, niin ei voi muuta sanoa kuin et-tä otetaan rauhallisesti! Pidetään vapaat rentoutuen ja ei hötkyil-lä hommeleissa. Näin minäkin lu-paan.

Turvallisempaa syksyä ja alkutal-vea!

6

Asentajan vankka peukalo painaa panokset sisään ja pian molemmat piiput laulavat lyhyen laulunsa Sa-vijärven ampumaradan syyskui-sessa iltapäivässä. Haulikkoa pite-lee Elof Juselius – Juice. – Ammuin enemmän ennen, mutta nyt pääpaino on siirtynyt järjestöpuolelle. Toteamus on si-poolaisen SSG-ampumaseuran pu-heenjohtajan ja samalla Pekeman Työntekijät ry:n varapuheenjohta-jan kuvaus harrastuksistaan. Juice on raavaan huumorin mies ja miet-tii vain hetken vastausta, kun ky-syn miten tähän on tultu. – Ammattiosaston toimikunnas-sa, eli nykyisessä hallituksessa olin ollut jo 80-90 –luvuilla, mutta kun v. 97 siirryin Fenolin korjaamol-le, ilmoittivat työkaverit ja osaston luottamusmies Ruotsalaisen Rai-ner -vainaa, että olet sitten vuoden alusta tämän osaston luottamus-mies. Uudet kuulemma aina valit-tiin siihen tehtävään. Mainittu vaihtokäytäntö ei ole sen jälkeen jatkunut ja porukka luottaa edelleenkin vakuuttavan suorasanaiseen realistiin. Tehtä-viä alkoi tulla lisää, kun Juice osal-listui aktiivisesti kaikkeen, millä saattoi vaikuttaa työolojen kehityk-seen. Ammattiosaston johtoelimis-sä järkkymättömän tahtonsa työn-tekijöiden puolesta osoitettuaan hän on jo vuosia ollut mm. Kilpi-lahden Sairauskassan hallitukses-sa. Pekemalaisten varapuheenjoh-tajan paikasta Juicen nimissä en-simmäinen merkintä osaston histo-riikissa löytyy vuodelta 2009. Työsuhde täyttää marraskuun 4. päivänä 38 vuotta. – Silloin satoi vettä helvetis-

Juice

ti tammikuun puoliväliin saak-ka, muistaa Juice. Hän oli ammat-tikoulun käytyään ollut pari vuot-ta metallialan töissä metalliliit-tolaisena, mutta hakeutui vuoden 74 syksyllä Pekema Oy:n korjaa-molle. Edesmenneen VCM-laitok-sen kunnossapidossa meni vuoteen 80, sitten LDPE:llä siihen saakka, kunnes hän siirtyi Fenolin kp:oon. Ammattinimikkeet ovat olleet mil-loin hitsari, kone-, korkeapaine-asentaja, nyt laitosmies, mutta rau-dasta ei mies ole päässyt eroon. – Ei kaikki aina ole putkeen mennyt. Luottamustehtävillä kun on tapana kasaantua, olin ja olen edelleen osallisena kunnossapi-don ulkoistamis-projektissa. Vuo-den 2010 kesällä, jolloin alun ko-vat neuvottelut oli käyty, tuli pahin koettelemus kun oma pumppu sip-pasi kesken työpäivän. Onneksi äly pelasi ja vaatimalla vaadin pääs-tä suoraan Meilahteen, joka pelas-

ti henkeni. Kivut olivat hurjat kun viisi suonta oli tukossa, mutta Juice nauraa huumorinkin vielä pelan-neen varjottoman valon alla: – Rintahan siellä avattiin, mut-ta sitä ennen leikattiin haalareita lahkeesta alkaen pois päältä. Sii-nä vaiheessa neuvoin saksia heilut-tanutta hoitajaa ottamaan haarojen kohdalla varovasti. Kolmen kuukauden kuluttua mies oli taas täysillä mukana.

Bonuksia vaan lisää!

Juice on paikallinen luomus; Por-voossa v. 56 syntynyt sipoolaispe-räinen, joka kertaalleen kierrätet-tyine perheineen muutti vastikään Tolkkisista Gammelbackaan. Äi-dinkieli on ruotsi, mutta hän puhuu ja kirjoittaa paremmin suomeksi. – Molemmilla yhtä huonosti, hän korjaa. Tiedä tuota… sillä sil-

Mieti vakavasti ketä äänestät, sillä kunnallisvaaleissakin valitaan oi-keudenmukaisuuden ja potkimisen välillä, kehottaa Juice

7

loin, kun Juice avaa suunsa, ovat kannanotot hyvin harkittuja. Ja usein ne ovat huumorilla ravittuja; tilanteesta riippuen arvostavalla, vitsikkäällä tai ivallisella. Työnan-tajat eivät saa mieheltä kehuja: – Koko työelämän tilanne on huolestuttava. Jokainen tietää mistä on kyse, kun sanon että mikään ei tunnu riittävän. Ahneudella ei ole enää rajoja… lisää vaan optioita ja bonuksia, perkele! Ihmisiä aivopes-tään väittämillä, että Suomessa on Euroopan lyhimmät työajat ja pal-katkin aivan liian suuret. Kohta varmaan uskotaan itsekin? Kunnallisvaalit ovat tulossa. Aut-taako äänestäminen ja pystymme-kö ammattiosastona enempään? – Äänestää pitää jokaisen! Työ-väenpuolueiden ehdokkaita - vaik-ka Juice toteaa, ettei hänellä itsel-lään ole puoluejäsenyyttä mihin-kään suuntaan. On luultavaa, että mies ei kuitenkaan horjahda keski-viivan yli. – Ammattiosastona me tarvitaan ryhtiä toimintaan. Meillä on älyä, mutta meiltä puuttuu strategista älyä. Meidän pitää pystyä ennakoi-maan tulevaa, eikä vain myhistel-lä työnantajan kähmiessä liittonsa turvin. Ja onpa tuo juossut Työtuo-mioistuimenkin selän taa, milloin on eväät loppuneet. – Nuoria remmiin oppimaan. Heille jotka saadaan mukaan, he-ti vaan tehtäviä ja vastuuta. Ja kun-nollinen yhteistyö osastojen ja am-mattiosaston johdon välille.

Kehityskeskustelut viestivät huo-nosta kommunikaatiosta

– Kolmivuotiaiden tyttären kak-sosten kanssa kuluu paljon aikaa, mutta Tammisaaressa oleva vapaa-ajan asunto on varsinainen työlei-ri. Siihen liittyy läheisesti kaikki

metsään ja kalastukseen liittyvä ja Juice kertoo aikovansa alkaa vielä metsästämäänkin. Mies on ennen kaikkea järjes-töihminen ja alussa mainittu sipoo-laisen ampumaseuran johtaminen ei ole pikkupuuhastelua. – SSG on 2000-luvulla Suomen parhaiten menestynyt ampuma-seura, tiivistää Suomen Ampujalii-ton valtuuston jäsen Elof Juselius. – Savijärvellä tonttia on yli 70 ha ja toiminta on monitahoista. Öljy-tien varressa sijaitseva ampumarata on oikeammin ampumakeskus, jo-ta käyttävät laajalti Etelä-Suomen viranomaisetkin. – Rahaakin meillä liikkuu ja tehtäviini kuuluu 2-4:n työnteki-jämme työsopimusasiat. Millainen työnantaja on ay-aktii-vi Juice? – Keskustelen ja kyselen työnte-kijöiltä heidän toiveistaan. Ei se ole vaikeaa ja kun juttelee säännölli-sesti, on tulos paljon parempi kuin joillakin kehityskeskusteluilla. Ampumaseuran aivan kuten työ-elämänkin luottamustoimissa Jui-ce on nähnyt liiankin läheltä, kuin-ka asioista päättävät ovat kaukana arjesta. Juicea haastateltiin aluera-dion lähetyksessä silloin, kun Suo-messa jotkut poliitikot alkoivat vaatia aseiden säilyttämistä ampu-

maseurojen toimesta. Juice vastasi: – Ihan hullu ajatus! Sellaisia pu-huvat eivät ymmärrä, mikä uhka syntyisi SSG:nkin kaltaisen yli tu-hannen jäsenen aseiden varastoimi-sesta yhdessä paikassa. Se tietäsi useita tuhansia aseita. Missä ja mil-lä resursseilla niitä vartioitaisiin? Kierrämme vallein suojattuja ra-toja. Juice kertoo ampumakeskuk-sen historiasta, joka sisältää EM- ja MM-kisojenkin järjestämistä ja kiittäviä lausuntoja ympäri maail-man. Lopuksi mennään silhuetti-radalle, jossa hän muistelee hetkeä jolloin melkein pelästyi. – Olin sulkemassa rataa vä-hän etuajassa, kun luulin helikop-terin laskeutuvan taakseni. Ei. Se oli vain 30 Harley Davidsonia. Yk-si niittipuseroista sanoi haluavan-sa kokeilla neljänelostaan. Juice sa-noo että silloin oli vähän ahtaan paikan kammoa. Kalju, teurastajan ulkomuodolla varustettu mies saat-toi hyvinkin aiheuttaa saman tun-teen nahkapuseroihin sonnustautu-neissa vierailijoissa. – Kohtaaminen sujui asiallises-ti. Puhuttiin aseista, pojat ampui-vat aikansa ja lähtivät. Löin lukon porttiin ajallaan.

Hannu Lindqvist

Juice on toiminut 11 vuotta yli tuhannen jäsenen ampumaseura SSG:n puheenjohtajana

8

Ilmapiirin hämmennystä PE 2:llaSitä on jotenkin vaikea ymmär-tää, miksi vuodesta toiseen onnis-tutaan yhtiön toimesta hämmentä-mään työpaikkojen ilmapiiriä. Jos osaston sisäinen ilmapiiri on muu-ten kunnossa, niin sitä sorkitaan ulkopuolisten tekemillä päätöksillä huonompaan jamaan. Nämä yhtiön päättäjät eivät ole myöskään välit-täneet kysyä osaston mielipidettä ennen päätöksien tekoa. Henkilöstön mielipiteiden huo-mioimatta jättäminen tuntuu ole-van talon tapa toimia myös muilla työosastoilla. Se on aika erikoinen tapa luoda ja kehittää ilmapiiriä.

PE2:n parkkipaikka ajojahdin kohteena Kevätkesästä yhtiö suuressa vii-saudessaan päätti lopettaa PE2:n nykyisen parkkipaikan 15.10. men-nessä. Vaakakupissa eivät paljoa painaneet turvallisuuteen liittyvät tekijät johon liittyvät myös onnis-tuneet vuoronvaihdot. Porukat on tähän asti tulleet hyvän hyvyyttään töihin hyvissä ajoin. Onnistuneen vuoronvaihdon varmistamiseksi näin on toimittu vuosikausia. Yhti-

ön ratkaisuesitys kävelymatkan pi-dennyksestä on ollut kehotus lähteä vielä aikaisemmin töihin, jotta ke-retään vaihtaa vuoro entiseen mal-liin. Näinköhän tätä kehotusta nou-datetaan? PE2:n henkilöstöllä on ollut oma parkkipaikka koko laitoksen histo-rian ajan. Alkuun aitojen ulkopuo-lella (kuva), jolloin siitä ei puhut-tu eikä se aiheuttanut kateutta. Ny-kyisellä paikallaan se on ollut ajo-jahdin kohteena kaiken aikaa. Pää-töksentekijät taipuivat ulkopuoli-sen painostuksen alla tekemään erittäin lyhytnäköisen ja turvalli-suutta vaarantavan päätöksen.

Sentit ovat tiukassaPalkasta neuvotteleminen vie tä-nä päivänä aikaa. Suurin vaikut-tava tekijä tähän on päätösvallan puute osastotasolla. Toinen on tie-tysti se, että ollaan eri mieltä muu-tosten suuruudesta. Yhtiön puolel-ta yleensä vähätellään tulevia muu-toksia. PE2:n neuvotteluissa vai-keusastetta lisäsi myöhemmin tur-haksi käynniksi osoittautunut kier-ros HR-osastolla. Lopuksi järki

löytyi osastotasolla kun päätösval-ta osallistui neuvotteluun. Tästä nyt toivon mukaan otettiin opiksi myös yhtiön puolella. Asiat on ratkaistava osastotasolla. Työntekijöiden mielipiteet on otet-tava huomioon ja neuvoteltava rat-kaisuhakuisesti. Päätösvallan mu-kanaolo neuvotteluissa on asioi-den etenemisen osalta välttämätön myös jatkossa.

Oisko seisokista opittavaa?Seisokki on Virikkeen ilmestyessä takanapäin. Ongelmia oli heti alku-metreillä, kun vuoroskeeman ylit-tävien tuntien korvauksesta oli epä-selvyyttä. Eli vaikka olisi ollut ai-kaa hoitaa nämä asiat kuntoon en-nen seisokkia, niin ne piti vedättää näin pitkälle. No, tilanne rauhoit-tui asian ratkettua. Keskustelua on kuitenkin ollut koko seisokin ajan yhtiön määrittelemästä työtuntijär-jestelmästä. Se oli väärä valinta, jo-ka ei toivon mukaan ole käytössä enää tulevissa seisokeissa. PE2:lla seisokki-ilmapiiriä koe-teltiin lisäksi palkkaneuvottelujen hitaalla etenemisellä. Yhtiön vedä-tys oli tässäkin asiassa lähellä vaa-rantaa koko seisokin ilmapiiri lai-toksella. Muuten itse seisokki on kai mennyt pääosin hyvin? Tosin lopuksi tuli taas kiire, kuten aiem-missakin seisokeissa on käynyt. Investoinnit PE2:lle ovat hyvä ja tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Suurempi 3G -investointi jäi vielä odotuttamaan, mutta uskon senkin vielä näkevän päivänvalon. Alusta-via töitä kun jo tehtiin tässä seiso-kissa.

Säästökuurin varjossa’Kohti huonompia aikoja mennään’ on viesti, josta on jo saatu kuulla. Parkkipaikan alkuperäinen sijainti oli hyvä

9

No tähänhän on kyllä totuttu. Ei ole pitkä aika edellisestä säästökuurista. Jos ja kun tulevia säästöjä linjataan, niin toivottavas-ti ei vedetä niin sanotusti överiksi! Henki-löstöön kohdistuvia säästöjä ei toivon mu-kaan edes harkita. Nykymiehitykset tuo-tanto-osastoilla on vedetty niin tiukal-le että porukkaa on päinvastoin lisättävä. Eläkkeelle lähtevien määrä tulee lähivuo-sina kasvamaan nopeasti. Uusia kaverei-ta on saatava sisään etupainotteisesti jotta koulutukset saadaan hoidettua aina ennen ”vanhan” siirtymistä eläkkeelle.

Kari Koistinen

Sydänkuntoutusystäväni

Joskus Tallinnan laivallakaunis nainenparfyymimyymälän edessä opasti minua

Hyvä herramiehen pitää arvostaa itseään ja siihen meillä olisi partavesiä, deodorantteja, tuoksuja jotka kiihottavat naista

Ei ollut ehkä paras päiväni, sanoinmiehen pitää haista hielle ja testosteronille

Eipä syntynyt kontaktia myyntiedustajan kanssa

Kerron tämän sinulleolet minulle tärkeä siksi että olet sinä – äläkä kysy miksi

Heiveröistä on silloin maailman tuskan debattijos tärkeintä on antiperspirantti

Silti jotakin minä tarvitsen sinulta sydänystäväni

Jos voisit vielä lailla muusan minua kuntouttaaehkä sydäntäkin sopivasti kiihottaa mutta mikä tärkeintä – rakastaa

Ville Matala

Punkaharjun lomaosakkeissa

remonttiHallituksen päätöksellä emme tule vuokraamaan loma-asuntoja ennen Pun-kaharjulla tehtävien kattoremonttien val-mistumista. Kattoremontin yhteydessä tullaan myös tekemään muita kunnossapitotoi-menpiteitä (mm. lattian korjaus), jotka omalta osaltaan vaikuttavat vuokrausai-koihin.

Milloin vuokraus on jälleen mahdollista, ilmoitetaan tarkemmin H-aseman, koti-sivun ja sähköpostin kautta kun korjauk-set on suoritettu. Tämän hetkisen tiedon mukaan re-montin valmistuminen kestää Jouluun.

Tiedustelut, vapaa viikot ja vuokraus-anomukset:Pasi Mäntysaari, Borealis konttori, puh. 3048, 050-379 4050H-asema / BOREALIS / PEKEMA / lo-maosakkeet Punkaharjulla /

Ammattiosaston kotisivu: www.peke-mantyontekijat.fi /Punkaharju

10

Ojasen Martin kanssa Indokiinaa kiertäessä jäivät junat testaamatta. Laosissa ei edes ole matkustajaju-nia, joten jatkoimme Pakxesta poh-joiseen bussilla. Makuubussin pai-kat Vientianeen maksoivat 15 eu-roa. Hintaan kuului hotellista mo-polla nouto, eväspaketti ja aasialai-sille mitoitettu makuulaveri. Nuk-kumiseen se oli ahdas meille kah-delle jättijätkälle – ja etenkin lyhyt. Käytävän toisella puolella oli jouk-ko mummoja, jotka mahtuivat mel-keinpä poikittain 110 senttiä leveäl-le kahden hengen laverille. Oli et-sittävä unta parin taalan nestemäi-sestä unilääkepullosta. Koomisella nukkumahyllylämme vitsailimme, että voisimme ehdottaa mummoille uutta jakoa tasoittaaksemme ahta-utta 11 tunnin matkalla - ikäjakau-tuman ollessa toisenlainen. Olim-me kuitenkin aivan liian nuoria. Perillä pääkaupungissa lavataksi kuljetti keskustaan ja onnistuimme saamaan Lonely Planetin neuvoin hyvän huoneen ihan keskustasta. Vientianessa asuu noin 50 suoma-laista, joista yhden sattumalta ta-pasimme. Kaveri oli asunut maas-sa seitsemän vuotta ja toimi metsä-konsulttina. Nyt hän turhautuneena suunnitteli paluuta Suomeen, koska Laosin valtio ei anna tuhota sade-metsiään ja siten ei työ oikein luis-ta. Laos onkin onnistunut säilyttä-mään tuon maailmankolkan par-haan luonnonvaraisen lajiston sys-temaattisella suojelupolitiikallaan. Vietimme Vientianessa kaksi yö-tä ja suunnitelmaan kuului myö-hemmin palata sen kautta Thai-maahan. Aamubussi kohti pohjois-ta vuoristoa, johon olimme hank-kineet liput, ehti täyttyä ja lähteä. Tuntia myöhemmin lähti seuraa-va. Kiipesimme VIP-bussiin, jonka

Osa 7

Miehemme Aasiassa

alakerran täyttivät tavaratilat. VIP-piä ei juuri jalkatiloista huomannut, mutta ilmastointi pelitti. Illan pi-meään asti nautimme armottomas-ta tärinästä, joka johtui yhtä pal-jon bussin jousituksesta kuin tien laadustakin. Matkalta tuli lisää ih-misiä, joilla oli huomattavia mää-riä matkatavaraa - aina alakertaan sullottua motskaria myöten. Erääl-lä pariskunnalla oli mukanaan hä-

killinen ankanpoikasia, jotka sir-kutuksellaan pitivät huolen matka-musiikista.

Amerikkalainen häpeä

Tämä 10 tunnin matka sisälsi niin heikosti taukoja, että hätäisesti toi-mien ehdin hotkia yhden vermisel-likanakeiton. Martti osti hedelmiä.

Neliakselinen sleeping bus ei ole nukkumatiloiltaan niin valtava, kuin ulkoisilta mitoiltaan

Tislausteollisuutta Mekongin yläjuoksulla

11

Amerikan Sue ja Kihniön oma poika Martti Ojanen tukistelevat Laosin kihniöläistä

Näillä mausteilla joenvarsiviskistä

saadaan VSOP:tä

Kohteemme Luang Prabang oli sopivan kokoinen eläväinen vuo-ristokaupunki. Matkan jatkoa siel-tä eteenpäin suunnitellessa vara-simme päivän risteilyn Mekongil-le ja parina iltana tingittiin yötoril-la. Martin edessä bussimatkalla oli istunut kanadalainen lentoemän-tä Sue. Hän otti osaa myös Mekon-gin risteilylle, jolloin hän häpeillen kertoikin olevansa jenkki. – Maailmalla ei aina oikein hy-

väksytä amerikkalaisia, ja kaik-kein vähiten tällä syrjällä maail-maa, Sue myönsi, ja lisäsi ymmär-tävänsä sen hyvin. Paljon matkus-tavana hän kertoi yleensä esiin-tyvänsä kanadalaisena. Jos Mart-ti häpeäisi omaa kansallisuuttaan, hän voisi esiintyä thaimaalaisena, mutta ryhdikkäästi molemmat tun-nustimme olevamme Suomesta – Kihniöltä ja Porvoosta. Sue kertoi lentoyhtiöstään, mutta me emme

muistaakseni sentään maininneet Borealiksesta. Marraskuun alussa Luang Pra-bangissa ei vielä ole turisteja, jos nyt yleensäkään on kovin paljon. Niinpä pitkän pitkässä katetussa jokiveneessä istui Martin ja itse-ni lisäksi vain mainittu Sue ja yk-si saksalaispariskunta sekä opas ja kuski. Silläkin jokiristeilyllä näim-me hyvin säilynyttä luontoa ja puh-taampaa jokivettä kuin mitä se on alempana. Tutustuimme myös joenvarren kylien pienteollisuuselämään silk-kiäistoukkien kasvatuksesta val-miiden vaatteiden myyntiin, 7000 buddhapatsaan luolaan ja vuoris-toviinan keittoon. Vuosituhansi-en perintö rajaa miesten ja naisten työt niin, että miesten ei tule vahin-gossakaan tehdä mitään ”naisellis-ta”, kuten keittiötöitä tai kutomista.

Viinan keitto on tie-tysti miesten työtä ja kylää, jossa vii-napannuja kärytet-tiin julkisesti joki-törmällä, sanottiin Whisky Villagek-si. Aine oli ihan sa-maa sikunapontik-kaa, jota viimeksi olin ostanut yöbus-siin Pakxesta, mutta viskinä siitä sai pa-remman hinnan. Veneessä söimme

sormiruokaa ja maistoimme penk-kaostoksiamme. Risteilyn hintapo-litiikka oli sellainen, että saimme osan rahoista takaisin, koska mat-kassa olikin viisi matkustajaa mei-dän kahden sijasta. Markkinatalo-udessa tällaista jälkikäteisalennus-ta sanottaisiin mahdottomaksi. Me sanomme sitä rehtiydeksi.

Hannu Lindqvist

12

Syksyn kunnallisvaaliehdokkaita jäsenistön joukossa ovat:

No: 6

No: 130

No: 191Ismo Hannila

OperaattoriPerussuomalaiset, Porvoo

Pasi MäntysaariTyösuojeluvaltuutettu, operaattoriSDP sitoutumaton, Porvoo

Tuomo TourunenOperaattoriVasemmistoliitto, Porvoo

PEKEMAN TYÖNTEKIJÄT RYTeam osasto 100

SYYSKOKOUSPidetään maanantaina 26.11.2012 klo 18.00 alkaen Porvoossa ravintola

Näsin Krouvissa. Iltapalan tarjoilu aloitetaan klo 17.30 alkaen.Sääntömääräiset syyskokousasiat, mm:

– Toimintasuunnitelma 2013– Budjetti 2013

– Henkilövalinnat vuodelle 2013

Osaston jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita!