Nouseeko puurakentaminen?

Metsässä puhaltavat uudet tuulet -juhlaseminaari Mikkeli

11.9.2012

Henrik Heräjärvi

Nikolai Sutyagin House, Arkangeli

Historia

• Suomi asui ja asioi puutaloissa pitkälle 1900-luvulle

• 1900-luvun alun teollistuminen ja kaupungistuminen edellyttivät rakentamista, mikä toteutettiin pääosin betonilla

• Suomessa kehitettiin 1968-1970 asuinrakentamiseen avoin betonielementtistandardi (BES), mikä loi kustannussäästöjä ja mahdollisti ennätysmäisen asuntotuotannon 1970-luvulla – BES: standardoidut betonielementit ja liitosdetaljit => urakoitsijat voivat

hankkia valmisosia samaan rakennukseen useilta toimittajilta

• 1980-luvulla runko-BES-järjestelmä toimitila- ja teollisuusrakentamiseen

• Teollisen puuelementtirakentamisen runko-PES -järjestelmä julkaistiin keväällä 2012

Talonrakentamisen merkitys Suomessa

• 10 % bkt:stä käytetään rakentamiseen

• Uusien asuntojen tarve pitkällä aikavälillä noin 35 000 asuntoa/a

• Rakennusala työllistää keskimäärin 175 000 ihmistä (talonrakentaminen 61 000)

• Puurakentamisessa työllistävä arvoketju on pidempi kuin muilla rakennusmateriaaleilla (ml. taimituotanto, metsän kasvatus ja niihin liittyvä palvelutuotanto)

• Metsänkasvattajien kantorahatuloista 2/3 tulee tukkipuusta, jonka tärkein loppukäyttö on rakentaminen

Puun kilpailukykytekijöitä rakentamisessa

• Paikallinen raaka-aine (jos sitä käytetään…) – Työpaikat ja tulovirrat syntyvät sinne missä rakennetaan

– Raaka-aineiden hankintaan sekä tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen liittyvä energiankulutus ja päästöt alenevat

• Nopea rakentamisprosessi (etua kerrostalorakentamisessa) – Ei kuivumisen odottelun tai pakkasen aiheuttamia taukoja

– Arvioitu, että puukerrostalorakentamisessa ajansäästö jopa yli 50 % betonirakentamiseen verrattuna => kustannussäästöt rakentamisessa, nopeutunut investoinnin takaisinmaksu

• Turvallinen asua – Puukerrostalot ovat muista materiaaleista tehtyjä kerrostaloja

paloturvallisempia, koska nyt vain puukerrostaloissa on vaatimuksena sprinklaus (milloin sprinklausvaatimus ulotetaan kaikkiin kerrostaloihin?)

Puukerrostalojen ympäristöedut?

• Kerros- tai toimistorakennuksen elinkaaren (50 a) aikaisista hiilidioksidipäästöistä 84–88 % syntyy käyttövaiheen aikana (Lounamaa 2010)

=> puukerrostalo voi olla betonikerrostaloa ilmastoystävällisempi jos käytön aikana päästään tasoihin

• Materiaalin vaihtumisen aiheuttama päästövähennys ja substituutio vaikeasti arvioitavissa – fossiilisten polttoaineiden käyttö ja globaali energiankulutus kasvavat joka tapauksessa…

• Jäähdytystarve matalaenergia- ja passiivirakentamisessa? – Jos puutaloa pitää jäähdyttää (tai lämmittää) enemmän kuin

raskaampaa kivirakennetta, hävitetään ympäristöedut

– Aurinkokeräimet jäähdytysenergian tuotannossa?

Estetäänkö ilmastonmuutos puutuotteilla?

• Ihmistoiminnasta johtuvat hiilidioksidipäästöt n. 10 Gt/a

• Sahatavaran kulutus 400 milj. m3/a, mikä sitoo 0,08 Gt hiiltä

• Entäpä puukerrostalot?

Tapaus Vierumäen PuuEra: 27 asuntoa viidessä kerroksessa Puun käyttö < 10 m3 per asunto (vrt. pientalot n. 30 m3/talo) => “Rankarakennustekniikalla” Suomeen rakentaisi 10 000 kerrostaloasuntoa alle 100 000 sahatavarakuutiometrillä

Tapaus Joensuun Elli: 96 asuntoa kahdessa kerroksessa Puun käyttö (arvio) > 30 m3 per asunto => CLT-tekniikalla 10 000 kerrostaloasunnon rakentamiseen käytettäisiin > 300 000 m3 sahatavaraa

(Puu)rakentamisen keskeisiä haasteita

• Raaka-aineen laatu (korostuu tulevaisuudessa)

• Tehdasvalmistuksen laatu

• Rakentamisen laatu

• Rakennuksen ylläpito-osaaminen – Uusi haaste (monimutkainen talotekniikka – vrt. uudet autot)

– Markkina kiinteistöhuoltopalveluille (“merkkihuolto”)

• Matalaenergia- ja passiivitalojen poikkeusolojen toimivuus?

• Kiistämättömän ympäristösuorituskykytiedon tuottaminen

• Kilpailukyky suhteessa muihin materiaaleihin ja ulkomaisiin toimijoihin

Asuntorakentaminen Suomessa

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3257. kesäkuu 2012, Liitetaulukko 12. Asuntotuotanto talotyypeittäin 2003-2012, kpl, keskeneräiset ja valmistuneet rakennukset . Helsinki: Tilastokeskus. [viitattu: 7.9.2012].

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Valmistuneet pien-, kerros- ja rivitaloasunnot 2003-2011

Pientalot

Kerrostalot

Rivitalot

Lopuksi

• Energian hinnan krooninen kohoaminen parantaa puun asemaa suhteessa energiasyöpömpiin rakennusmateriaaleihin

• Väestön demografinen rakenne => lisää kerrostaloja – Pientalojen kotimaan markkina pienenee, minkä vaikutus puun käyttöön,

hiilen sidontaan, työpaikkoihin ja tulovirtoihin voi olla moninkertainen verrattuna kerrostaloista saataviin uusiin markkinoihin

• Kustannuskilpailukyky on edellytys sille, että puuhun perustuvat ratkaisut pääsevät kerrostalorakentamisen markkinoille, mutta pelkkä kustannuskilpailukyky ei riitä – Materiaaliin ja rakentamiseen liittyvien teknis-taloudellisten kysymysten

lisäksi tulee erityistä huomiota kiinnittää laatuun

– Puukerrostalot ovat median, viranomaisten, kilpailevien materiaalien puolestapuhujien, poliitikkojen ja suuren yleisön silmätikkuna

Nouseeko puurakentaminen? – Hyppy Sutyaginin talosta eteenpäin

TEM: Tiedotteet Yritykset 31.1.2012 14.45 Ministerit haastavat rakennusalan toimijat mukaan puurakentamisen lisäämiseen

YLE: Suomen korkein puukerrostalo Heinolaan 4.5.2011 klo 18:21

Puuinfo: Puukerrostalorakentamisen teollisen prosessin läpimurto on tapahtunut 19.10.2011

Talouselämä: 14.12.2010: Vaikea, vaikeampi, puukerrostalo

Metla-talo, Joensuu – puurakentamisen edelläkävijä vuodesta 2004

Lisätiedot: Henrik Heräjärvi

Henrik.Herajarvi@metla.fi www.metla.fi/ohjelma/puu/

KIITOS ja onnittelut päivänsankareille!