SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 13.9.2012 SMDno/2012/1070

SISÄASIAINMINISTERIÖN KANSLIAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

1. Viran avoimeksi tulo ja siitä ilmoittaminen

Sisäasiainministeriön kansliapäällikön virka tuli avoimeksi 1.6.2012 lukien viranhal-tijan tultua nimitetyksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.

Viran avoimeksi tulosta ilmoitettiin 13.5.2012 Helsingin Sanomissa ja Hufvudstads-bladetissa. Lisäksi ilmoitus julkaistiin valtioneuvoston sähköisellä ilmoitustaululla (Senaattori), www.valtiolle.fi - rekrytointifoorumilla, työvoimahallinnon internet-sivuilla (www.mol.fi), sisäasiainministeriön ilmoitustaululla sekä intranet- ja inter-netsivuilla. Ilmoittautumisaika virkaan päättyi 1.6.2012 klo 16.15.

2. Nimittäminen

Ministeriön kansliapäällikön nimittää valtioneuvosto (Perustuslaki 126 §).

Kansliapäällikön virka voidaan valtion virkamieslain 9 §:n 2 momentin nojalla täyt-tää määräajaksi. Hakuilmoituksessa todettiin, että virka täytetään määräajaksi, enin-tään seitsemäksi vuodeksi.

Kansliapäällikön virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta ilmoittautumismenette-lyä käyttäen.

3. Kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset

Valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 2 kohdan mukaan kansliapäällikön viran kelpoi-suusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuo-linen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Sisäasi-ainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1567/2011) 7 §:n 1 kohdan mu-kaan kelpoisuusvaatimuksena kansliapäälliköllä on tämän lisäksi perehtyneisyys hal-lintotehtäviin.

Valtion virkamieslain 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kansliapäällikön virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaati-muksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kie-len tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaa-dittavasta kielitaidosta 6 §, 424/2003). Virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitettu selvitys si-donnaisuuksistaan.

Hakuilmoituksen mukaan kansliapäällikön viran menestyksellinen hoitaminen edel-lyttää lisäksi hyvää yhteistyökykyä, vuorovaikutus- ja organisointitaitoa, tuloshakui-

2

suutta, kykyä toimia laaja-alaisessa ja nopeatempoisessa toimintaympäristössä sekä englannin kielen taitoa.

4. Viran tehtävät

Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallin-nonalan toimintaa siten, kuin valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä ja sisäasiainmi-nisteriön työjärjestyksen (1036/2011) 23 §:ssä kansliapäällikön tehtävistä säädetään.

5. Virkaan ilmoittautuneet

Sisäasiainministeriön kansliapäällikön virkaan ilmoittautuivat määräaikaan mennessä seuraavat henkilöt:

1. osastopäällikkö, OTK, Kauko Aaltomaa2. OTK, Jarmo Helppikangas 3. KL, FT, Tuire Jankko 4. erikoissuunnittelija, kriminologian tohtori, Mika Junninen 5. projektipäällikkö ja assistentti, FM, Sari Kaakkolammi6. hallintojohtaja, varatoimitusjohtaja, KTM, Timo Kiviaho 7. diplomi-insinööri, MBA, Edward Krogius8. apulaispäällikkö, OTT, Tero Kurenmaa9. VTM, Maarit Laakso-Eräkallio10. pääjohtaja, yleisesikuntaupseeri, Ilkka Laitinen11. valiokuntaneuvos, OTK, varatuomari, Ossi Lantto12. lehtori, FT, Kaj Lönnqvist 13. hallintojohtaja, OTK, Olli Muttilainen14. hallinto- ja kehitysjohtaja, ylijohtaja, MMM, agronomi, Päivi Nerg15. assistentti, YVTS, Nina Nuevo16. KTM, Toni Perälä17. KTM, Pirjo Pintamo-Kenttälä18. hallintojohtaja, OTL, varatuomari, Eila Ratasvuori 19. osastosihteeri, KTM, Minna Saari20. ylijohtaja, OTK, varatuomari, Jorma Vuorio21. keskuksen johtaja, yleisesikuntaupseeri, Sakari Wallinmaa

Yhteenveto virkaan ilmoittautuneiden työurasta ja keskeisistä ansioista on liitteessä 2.

6. Ilmoittautuneiden kelpoisuus

Kansalaisuus, koulutus ja kielitaitoKaikki virkaan ilmoittautuneet ovat Suomen kansalaisia.

Ilmoittautuneista Nuevo ei ole toimittamiensa asiakirjojen perusteella suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa eikä hän siten täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.Muilla hakijoilla on ylempi korkeakoulututkinto.

Nuevoa lukuunottamatta muut virkaan ilmoittautuneet täyttävät toimittamiensa asia-kirjojen perusteella kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset.

3

Tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemusTehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus tarkoittaa työkokemusta erilaisissa jul-kisen tai yksityisen sektorin tehtävissä ja organisaatioissa erityisesti täytettävään vir-kaan ja sen tehtäviin liittyen. Tavoite kokemuksesta useammasta kuin yhdestä tehtä-västä tai organisaatiosta ei tarkoita, että kokemusta tulisi ehdottomasti olla hankittuna useamman organisaation palveluksesta. Kokemuksen tulee kuitenkin olla sellaista, että siitä arvioidaan olevan etua kansliapäällikön tehtävän menestykselliselle hoita-miselle. Monipuolista kokemusta arvioitaessa huomioon otettavia näkökohtia ovat muun muassa viran keskeisten tehtävien tuntemus sekä tehtävien taso (esim. johta-mistehtävä - asiantuntijatehtävä) ja luonne. Monipuolinen kokemus voi karttua muun muassa yksityisen tai julkisen sektorin tehtävissä arvioinnin pääpainon keskittyessä organisaatioiden sijasta kansliapäällikön tehtävien keskeiseen sisältöön.

Virkaan ilmoittautuneiden kokemus sen laajuuden ja monipuolisuuden osalta on eri-laista ja painotukseltaan vaihtelevaa. Viran tehtävän ja tason näkökulmasta tarkastel-tuna tutkinnon ja kielitaidon osalta kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista Aal-tomaalla, Kurenmaalla, Laakso-Eräkalliolla, Laitisella, Lantolla, Muttilaisella, Ner-gillä, Ratasvuorella, Vuoriolla ja Wallinmaalla voidaan arvioida olevan riittävä teh-tävän edellyttämä monipuolinen kokemus. Sen sijaan Helppikankaalla, Jankolla, Junnisella, Kaakkolammilla, Kiviaholla, Krogiuksella, Lönnqvistillä, Perälällä, Pin-tamo-Kenttälällä ja Saarella ei voida katsoa aiemman työkokemuksen perusteella olevan viran tehtävien edellyttämää riittävän laaja-alaista ja monipuolista kokemusta.

Käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemusKäytännössä osoitettuun johtamistaitoon sisältyy toisaalta toiminnan ohjaukseen ja johtamiseen sekä toisaalta johtajuuteen ja henkilöjohtamiseen liittyviä valmiuksia. Kelpoisuusvaatimuksissa säädetty käytännössä osoitettu johtamistaito voidaan osoit-taa ja hankkia varsinaisten johtamistehtävien lisäksi myös vaativissa asiantuntija- ja projektitehtävissä. Johtamiskokemuksen hankkiminen sen sijaan voi tapahtua vain varsinaisissa johtamistehtävissä. Vaadittavan johtamiskokemuksen tulee perustua or-ganisatorisesta asemasta johtuvaan tai tosiasialliseen johtamisvastuuseen ja johta-miskokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista. Kansliapäällikön viran kelpoisuus-vaatimuksena oleva johtamiskokemus voidaan saavuttaa toimimalla henkilöstöjoh-tamisvastuullisissa tehtävissä usean vuoden ajan.

Täytettävänä olevan viran kannalta säädetyt kelpoisuusvaatimukset käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen osalta täyttävät Aaltomaa, Kuren-maa, Laakso-Eräkallio, Laitinen, Lantto, Muttilainen, Nerg, Ratasvuori, Vuorio ja Wallinmaa. Heillä kaikilla on monipuolista kokemusta johtamistaidon eri osa-alueilta sekä kokemusta toimimisesta johtamis- ja esimiestehtävissä.

Virkaan ilmoittautuneista Helppikankaalla, Jankolla, Junnisella, Kaakkolammella, Kiviaholla, Krogiuksella, Lönnqvistillä, Perälällä, Pintamo-Kenttälällä ja Saarella ei sitä vastoin voida katsoa olevan riittävää, kansliapäällikön tehtävässä edellytettyä käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta.

Perehtyneisyys hallintotehtäviinKansliapäällikön tehtävän osalta hallintotehtäviin perehtyneisyyden voidaan katsoa hankitun muun muassa toimimalla valtion, kunnan tai yleensä julkisen hallinnon teh-

4

tävissä tai esimerkiksi julkiseen hallintoon suuntautuneissa tai julkisen hallinnon teh-tävien luonteisissa yksityissektorin tehtävissä.

Ilmoittautuneista Aaltomaalla, Helppikankaalla, Jankolla, Junnisella, Kurenmaalla, Laakso-Eräkalliolla, Laitisella, Lantolla, Lönnqvistillä, Muttilaisella, Nergillä, Ra-tasvuorella, Vuoriolla ja Wallinmaalla voidaan katsoa olevan riittävää perehtynei-syyttä hallintotehtäviin. Kaakkolammella, Kiviaholla, Krogiuksella, Lönnqvistillä, Perälällä ja Pintamo-Kenttälällä ei ole tältä osin virkaan säädettyä kelpoisuutta.

Kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijatEdellä mainituin perustein kansliapäällikön viran säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat ovat: Aaltomaa, Kurenmaa, Laakso-Eräkallio, Laitinen, Lantto, Muttilainen, Nerg, Ratasvuori, Vuorio ja Wallinmaa.

7. Haastatteluun kutsutut ja heidän ansiot

Kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista haastatteluun kutsuttiin ne henkilöt, joilla asiakirjojen perusteella arvioitiin olevan parhaat edellytykset kansliapäällikön virkaan erityisesti viran tehtäväalaan liittyvän monipuolisen perehtyneisyyden sekä laaja-alaisen johtamiskokemuksen perusteella. Haastateltaviksi kutsuttiin Aaltomaa, Laitinen, Muttilainen, Nerg, Vuorio ja Wallinmaa.

Haastattelut suoritti sisäasiainministeri Päivi Räsänen, valtiosihteeri Marjo Anttoora,hallintojohtaja Janne Kerkelä ja neuvotteleva virkamies Marja-Riitta Salokannel. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan työ- ja johtamiskokemuksen laajuutta ja mo-nipuolisuutta, haastateltavien näkemyksiä ministeriön ja hallinnonalan toiminnan ke-hittämisestä sekä ministeriö- että valtioneuvostotasolla, tehtävän roolia suhteessa po-liittiseen päätöksentekijään, hallinnonalan toimialoihin ja keskeisiin sidosryhmiin se-kä EU- ja kansainvälisten asioiden tuntemusta. Lisäksi pyrittiin arvioimaan viran ha-kuilmoituksessa kuvatuin tavoin haastateltavien kykyä toimia laaja-alaisessa ja no-peatempoisessa toimintaympäristössä sekä henkilöiden yhteistyökykyä ja vuorovai-kutus- ja organisointitaitoja.

Aaltomaa on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on toiminut vuodesta 2010 lukien sisäasiainministeriön poliisiosaston osastopäällikkönä. Sitä ennen hän on työskennellyt Etelä-Suomen läänin poliisijohtajana vuosina 2002-2009. Vuosina1994-2002 Aaltomaa toimi keskusrikospoliisissa apulaispäällikkönä ja muissa joh-tamistehtävissä muun muassa tulosyksikön päällikkönä. Pääasiallinen muu poliisihal-linnon työkokemus koostuu poliisin miehistön ja alipäällystön tehtävistä paikallispo-liisissa ja keskusrikospoliisissa vuosilta 1980-1994.

Aaltomaalla on ylemmän tason johtamistehtävien ohella kokemusta usealta poliisior-ganisaation tasolta, mukaan lukien konsernijohtamiseen verrattavalta poliisin läänin johtotasolta. Hänellä on myös vankka kokemus poliisin eri toiminnallisista tehtävistä. Aaltomaan etuna on ministeriötasoisen ylemmän johtamiskokemuksen ohella se, että poliisiorganisaation johtamisen sekä kentän ja hallinnon hyvä tuntemus on kertynyt usealta poliisihallinnon eri tasolta, alueelta ja eri tehtävistä. Aaltomaalla on myöskansainvälistä kokemusta.

5

Laitinen on suorittanut upseerin tutkinnon vuonna 1985 ja yleisesikuntaupseerin tut-kinnon vuonna 1995. Vuodesta 2005 lukien Laitinen on toiminut Euroopan Unionin rajaturvallisuusviraston (Frontex) pääjohtajana. Tätä ennen Laitinen on työskennellytKaakkois-Suomen rajavartiostossa apulaiskomentajana vuosina 1997-1998, rajavar-tiolaitoksen tiedotuspäällikkönä vuosina 1998-2000, ulkoasianministeriön (Suomen pysyvä edustusto EU:ssa) erityisasiantuntijana vuosina 2000-2002 ja rajavartiolaitok-sen esikunnan kv-yhteistyö yksikön päällikkönä vuosina 2002-2004. Laitinen toimiEUN riskianalyysikeskuksen (RAC) johtajana vuosina 2003-2005 ja rajavartiolaitok-sen esikunnan raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkönä vuosina 2004-2005.

Laitisella on vankka kokemus rajavartiolaitoksen ja rajaturvallisuuden alalta eri tason tehtävistä ja nyttemmin usean vuoden ajan EU:n rajaturvallisuusviraston pääjohtajan tehtävästä. Laitinen on perehtynyt erityisesti kansallisen ja kansainvälisen tason raja-turvallisuusasioihin sekä lähinnä kansainvälisen tason maahanmuuttoasioihin. Hänen vahvuudeksi voidaan katsoa laaja-alaisen johtamiskokemuksen ohella hänen pereh-tyneisyytensä sisäiseen turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin painottuen erityisesti rajaturvallisuuteen. Laitisen vankkaa ydinosaamista liittyy lisäksi muun muassa lain-valvontaan, EU-oikeuteen ja –politiikkaan, turvallisuusalan yhteistyöhön, kansainvä-lisiin suhteisiin sekä maahanmuuttoon.

Muttilainen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on toiminut oikeus-ministeriön hallintojohtajana vuodesta 2005. Sitä ennen hän on työskennellyt oike-usministeriössä ylitarkastajan, hallitussihteerin, neuvottelevan virkamiehen ja kehit-tämispäällikön tehtävissä vuosina 2000-2005. Vuosina 1987-2000 Muttilainen toimi Helsingin yliopiston hallinnossa apulaissihteerinä (lakimies), lakimiehenä ja yleishal-lintoyksikön päällikkönä.

Muttilaisen vahvuutena on pitkäaikainen kokemus valtioneuvosto- ja ministeriötasontoiminnasta erityisesti johtamisen, henkilöstöjohtamisen ja hallinnon näkökulmasta.Hän on osallistunut lukuisiin työryhmiin ja valmisteluihin jäsenenä ja puheenjohtaja-na ministeriössä, hallinnonalalla ja valtioneuvostossa.

Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hän on agronomi. Nerg on toiminut valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana vuodesta 2009. Vuosina 1996-2002 Nerg työskenteli Kuopion yliopistossa koulutus- ja kehittämis-keskuksen johtajana. Yliopiston hallintojohtajaksi Nerg tuli vuonna 2002. Vuoden 2007 alusta Nerg toimi kahden yliopiston fuusioitumisen (Itä-Suomen yliopiston) johtajana. Nergillä on työuraa yritysmaailmasta vuosilta 1990–1996 muun muassaLihapolar Oy:stä ja Atria Oyj:stä, joissa hän on toiminut muun muassa laatupäällik-könä, laboratoriopäällikkönä sekä koko konsernin henkilöstö- ja laatujohtajana.

Nergin vahvuutena on laaja ja monipuolinen johtamiskokemus niin valtionhallinnon kuin yrityselämän piiristä. Hänellä on vankkaa kokemusta niin henkilöstö- kuin toi-minnallisesta johtamisesta hänen toimittuaan vastuullisissa esimies- ja johtajan teh-tävissä pörssiyrityksessä, yliopistossa ja valtiovarainministeriössä. Nergillä on run-saasti kokemusta strategisen johtamisen, suunnittelun ja kehittämisen tehtävistä eri organisaatioissa. Nyttemmin valtiovarainministeriössä hänen vastuulleen on kuulu-nut muun muassa valtion konserniohjauspalveluiden ohjausvastuu, ministeriön ope-ratiivinen johtaminen sekä ministeriön hallinnonalan tulosohjaus.

6

Vuorio on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on varatuomari. Vuorio on toiminut vuodesta 2004 lukien Maahanmuuttoviraston ylijohtajana. Sitä ennen häntyöskenteli vuodesta 1980 lukien poliisihallinnon eri tehtävissä muun muassa poliisin lääninjohdossa apulaisnimismiehenä, nimismiehenä, apulaispoliisitarkastajana ja po-liisiylitarkastajana. Vuodesta 1996 lähtien Vuorio työskenteli sisäasiainministeriön poliisiosastolla poliisiylitarkastajana kehittämisyksikössä ja sen jälkeen poliisitoi-mintayksikössä toimien samalla myös esimiehenä.

Vuorion vahvuutena on erityisesti hänen laaja ja pitkäaikainen johtamis- ja kehittä-miskokemuksensa Maahanmuuttoviraston lisäksi poliisihallinnon eri tasoilta sekä hänen kokemuksensa strategisesta suunnittelusta, tulosohjauksesta ja lainsäädäntö-työstä ministeriötasolla. Vuoriolla on runsaasti kokemusta kansainvälisestä yhteis-työstä sekä nykyiseen tehtäväänsä että sisäasiainministeriön aiempiin tehtäviin poh-jautuen.

Wallinmaa on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri. Hän on toiminut puolustusvoi-missa vuodesta 1984 lukien ja työskentelee tällä hetkellä Puolustusvoimien tieduste-lukeskuksen (PVTK) johtajana, jossa hän on toiminut vuodesta 2011 lukien. Aiem-pia komentajatehtäviä Wallinmaalla on vuosilta 2000-2002, jolloin hän toimi Tiedus-telupatteriston komentajana Tykistöprikaatissa. Vuosina 2002-2006 Wallinmaa työs-kenteli Pääesikunnan tiedusteluosastolla vanhempana osastoesiupseerina sekä erityis-tehtävissä. Kansainvälisissä johtotehtävissä Wallinmaa toimi muun muassa vuonna 2006 Sarajevossa EUFOR-operaation operaatiopäällikkönä. Vuosina 2007-2008 hän toimi Porin Prikaatin esikuntapäällikkönä. Apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa vuonna 2009 Wallinmaa hoiti oman tehtävänsä ohella yhteysupseerin tehtäviä.

Wallinmaan vahvuutena on pitkä johtamiskokemus puolustusvoimien erityyppisissä tehtävissä, joihin on sisältynyt myös kansainvälisiä johtajatehtäviä. Hänellä on vah-vaa kokemusta organisaatiomuutosten läpiviemisestä, organisaatioiden ja toiminnan kehittämisestä sekä uuden toiminnan käynnistämisestä. Lukuisten kansainvälisten tehtävien myötä Wallinmaalle on kertynyt osaamista myös kriisinhallinta- ja EU-asioista.

Kaikilla haastelluilla voidaan arvioida olevan tehtävän hoidon kannalta vahvuuksia, jotka painottuvat eri tavoin. Kokonaisuutena arvioiden vertailtaessa haastateltujen ansioita erityisesti viran kelpoisuusvaatimuksissa olevan tehtävän edellyttämän mo-nipuolisen kokemuksen sekä käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskoke-muksen näkökulmasta hakijoista nousevat esille Aaltomaa, Laitinen, Nerg ja Vuorio. Heistä pyydettiin henkilöstöresurssien kehittämiseen erikoistuneen yrityksen suorit-tama henkilöarvio, jossa painotettiin edellä esitettyjä tehtävän vaatimuksia.

8. Loppuvertailu ja johtopäätökset

Sisäasiainministeriön kansliapäällikön tehtävä on edellä kuvatuin tavoin laaja-alainen muodostuen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton kokonaisuuksien johtamisestahallinnonalan, ministeriön ja valtioneuvoston tasolla. Tämän johdosta tehtävän me-nestyksellinen hoitaminen edellyttää laaja-alaista ja vankkaa ylemmän tason johta-miskokemusta. Tehtävässä korostuu johtamisen ohella strateginen suunnittelu ja sii-hen kytkeytyvä tuloksellisuuden johtaminen sekä ministeriön hallinnonalan eri toi-

7

mialojen toiminnan yhteensovittaminen ja niiden tulosohjaus. Poliittisen johdon alai-suudessa toimivalta kansliapäälliköltä edellytetään aktiivisuutta ja joustavuutta suh-teessa päätöksentekijöihin, hallinnonalaan ja sidosryhmiin ja kykyä osaltaan olla se-kä aloitteellinen että johtaa tuloksellisesti toimintaa. Kansliapäällikön tehtävässä on etenkin viime vuosina korostunut valtioneuvostotasoinen yhteistoiminta sekä siihen kytkeytyvä laajempi koko valtioneuvostotasoinen kehittämistoiminta muun muassaosana kansliapäälliköiden muodostamaa kansliapäällikkökokousta ja erilaisia johto-ryhmiä.

Huomioonottaen kansliapäällikön keskeinen asema ministeriön ja koko hallinnonalan toiminnan johtamisessa, voidaan Nergillä katsoa olevan neljän laadukkaan kärkihaki-jan ryhmästä parhaimmat valmiudet kansliapäällikön tehtävään. Keskeisenä etuna muihin nähden on pidettävä Nergin kokonaisvaltaista johtamisosaamista sekä laaja-alaisempaa johtamiskokemusta. Nerg on osoittanut omaavansa sellaista kokemusta ja johtajaominaisuuksia, joita kansliapäälliköltä ministeriön toiminnan ylimpänä virka-miesjohtajana edellytetään. Hänellä on myös tehtävään ilmoittautuneista laaja-alaisin ja syvällisin perehtyneisyys viran kelpoisuusvaatimuksissa säädettyihin hallintoteh-täviin sekä kokemus ministeriön johtotason tehtävistä valtioneuvoston osana. Nerginkokemus valtioneuvostotason ylemmistä johtamistehtävistä on olennaisesti muita loppuvertailussa olevia hakijoita vahvempi.

Nergin kokemus sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminnallisista tehtävistä on si-nänsä loppuvertailussa olevia hakijoita vähäisempi. Kyseinen seikka ei kuitenkaan nimitysperusteiden vertailussa muodostu ratkaisevaksi, koska kansliapäällikön tehtä-vässä painotetaan aikaisemmin kuvatuin tavoin laajan hallinnonalan strategista joh-tamista ja siihen liittyvää kehittämistoimintaa. Viimeksi mainittujen seikkojen osalta Nergillä on useamman organisaation palveluksesta ylemmän tason tehtävissä hankit-tua kokemusta ja näyttöä menestyksellisestä toiminnasta. Lisäksi Nergin vastuulla on aikaisemmin kuvatuin tavoin valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana ol-lut nyt täytettävänä olevaan virkaan rinnastettavia tehtäviä (mm. valtion konsernioh-jauspalveluiden ohjausvastuu ja valtiovarainministeriön hallinnonalan tulosohjaus),jotka osin vastaavat ja tukevat nyt täytettävänä olevan viran tehtäviä.

Myös haastatteluiden ja niistä muodostuneita näkemyksiä tukevien henkilöarvioin-tien perusteella Nerg on tuloshakuinen, kehittämisorientoitunut ja vankka muutosjoh-taja. Edellä esitetyn perusteella Nergin voidaan katsoa omaavan nimitysperusteiden kokonaisharkinnan perusteella parhaat edellytykset sisäasiainministeriön kansliapääl-likön viran menestykselliseen hoitamiseen.

9. Selvitys sidonnaisuuksista

Nerg on antanut ministeriölle valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitetun selvityksen sidonnaisuuksistaan. Selvityksestä käy ilmi, ettei hänellä ole sellaisia edellä mainitunlain tarkoittamia sidonnaisuuksia, jotka asettaisivat esteen hänen nimittämiselleen si-säasiainministeriön kansliapäällikön tehtävään.

8

10. Esitys

Esitetään, että sisäasiainministeriön kansliapäällikön virkaan nimitetään maatalous-ja metsätieteiden maisteri Päivi Nerg seitsemän vuoden määräajaksi 1.10.2012-30.9.2019 väliseksi ajaksi.