näköalat 4 2014

NÄKÖALAT 4 2014 1

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 | 2014

Kohti digitaalista vallankumousta

lukkovalmistajamuuttaa maailmaa

Digiajan

SIVU 28

SIVU 12

Logistiikka mutkistuu, syvenee ja laajenee

uutta ohjelmaa

Tekesiltä

2 NÄKÖALAT 4 2014

02 sisältö

"Haluamme kaupallistaa Suomessa kehitetyn osaamisen maailmanlaajuiseen käyttöön", sanoo Vantaalaisen AW-Energy Oy:n Mikael Martikainen. Mikä upea lause.

Me tarvitsemme Suomessa nyt lisää uskallusta ottaa isoja askelia ja yrityksiä, jotka tavoittelevat asiakkaita rajojemme ulkopuolelta. Lue koko juttu sivulta 7 Tekesin kaupallistamishankkeista. Kyseinen yritys pilotoi Tekesin rahoituksella aaltovoiman sähköksi muuttavaa voimalaansa Portugalissa ja kyseessä on yrityksen ensimmäinen kaupallinen aaltovoimala.

Tekes tarjoaa rahoitusta tuotteen kaupallistamiseen. Kyse on lainasta, jolle ei vaadita vakuuksia ja epäonnistumisen sattuessa se voidaan jopa muuttaa avustukseksi.

Nyt rohkeasti yrittämään. Suomi kasvuun yrittäjyydellä!

Logistiikkaratkaisee nettikaupan menestyksenHankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara pitää logististen järjestelmien toimivuutta merkittävimpänä verkossa tehtävien ostosten kasvuun vaikuttavana tekijänä.

Maimo Henriksson: Katse maailmalleSuomalaisen arktisen liiketoiminnan brändiä on rakennettava systemaattisesti omista vahvuuksistamme, sanoo ulkoasiainministeriön Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö Maimo Henriksson.

Digiajan lukkovalmistaja muuttaa maailmaaOululaisen iLOQin ainutlaatuinen lukko yhdistää digitaalisen tunnistuksen ja tutun mekaanisen avaamisen. Maailman valloituson kovassa vauhdissa.

Kristina MetsoKaupallinen johtajaKaupan liitto

20

12

22

28

Pääkirjoitus ................................................ 03

Valokeilassa .............................................. 04

Tekesin uutisia ........................................... 07

Uusia julkaisuja ............................................. 11

Bold Moves hallitsee vaarallisten aineiden logistiikan .................................. 12

Hyllysaatavuuden varmistaminen on lähes rakettititedettä ...........................14

Innorail edistää Pohjois-Euroopan logistiikkaa ................................................... 16

EU-rahoitus ................................................ 26

Gallup ........................................................... 27

Risteyksessä .............................................. 32

Tekesin tarjoama ..................................... 33

Uusiin asemiin .......................................... 34

Yhteystiedot ............................................. 35

Suunnannäyttäjä

Kasvuyrityksen tarina

Lukijan vinkki

Logistiikka mutkistuu, syvenee ja laajenee

NÄKÖALAT 4 2014 3

pääkirjoitus 03

Julkaisija: Innovaatiorahoituskeskus TekesPäätoimittaja: Pia MörkToimituksen sihteeri: Susanna LehtoToimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile ThalénToimitusneuvosto: Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto , Maija Korhonen , Juha Korkeila, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen

Kansikuva: Markus SommersTaitto: Mainostoimisto Cake Oy/ Kari LehkonenPainatus: Punamusta Oy

ISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)Painos: 14 500Seuraava numero ilmestyy 20.2.2015

KU

VA

: EEV

A A

NU

ND

I

Numero 4/2014, 28.11.2014

Kuinka usein teidän taloyhtiönne jäteastiat pursuavat yli? Miksi jätteiden poiskuljetusta ei saa silloin kun asiakas palvelua tarvitse, vaan vasta kun se sopii palveluntuottajan

aikatauluun? Edellisessä Näköaloissa esitellyn suomalaisen

Enevon oivallus on mitata jäteastian täyttöaste, siirtää mittaustieto langattomasti pilveen ja optimoida tiedon avulla jäteautojen reitit. Tuloksina ovat parempi asiakaspalvelu ja turhan ajelun poisjäännin myötä radikaalisti pienemmät jätteiden keruukustannukset.

Asiakashyötyjen lisäksi Enevon esimerkki osoittaa digitalisaation edut liiketoiminnan kasvattamisessa. Jätehuollon perinteisillä toimintatavoilla liiketoiminnan laajentaminen saatikka kansainvälistäminen on vaikeaa. Enevon toimintamalli sen sijaan skaalautuu vaivatta, minkä yritys on jo ympäri maailmaa osoittanut.

Digitalisaatio on muuttanut perinpohjaisesti kuluttajamarkkinat, ja murros ulottuu yhä uusiin teollisiin toimialoihin. Sensoreiden, tietoliikenteen ja pilvipalveluiden halventuessa kynnyskysymys ei enää ole saako dataa kerättyä, vaan mikä asiakkaan tarve datan avulla ratkaistaan ja kuinka tästä ratkaisusta luodaan liiketoimintaa. Kuluttajamarkkinoiden esimerkeistä on pääteltävissä, että oivalluksia syntyy toimiala-, IT- ja palveluosaajien yhdistäessä voimansa.

Suomessa tarvitaan Enevon kaltaisia yrityksiä heti lisää ja paljon. Tekesin uudet ohjelmat vastaavat nimenomaan suomalaisten teollisuus- ja palveluyritysten tarpeisiin saada kaikki hyöty irti digitalisaatiosta. Teollisuussijoituksen Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma ja muut Team Finland -kumppaneidemme palvelut tähtäävät samaan päämäärään. Kun sinulla on rohkeutta uudistua, me jaamme riskiä ja tarjoamme rahoitusta. Minkä asiakastarpeen sinä aiot ratkaista digitaalisuuden keinoin?

Kari Komulainen

Palvelujohtaja

Sata Enevoa tänne heti, kiitos

4 NÄKÖALAT 4 2014

04 KOONNUT: MIIA LINNUSMAA

va

loke

ilassa

Tekes on ollut mukana rahoittamassa mielenkiintoisten tuotteiden ja yritysten liiketoiminnan kehitystä. Moni tuotteista tai palveluista sopisi varmasti pukinpussiin ja lahjaksi muutenkin. Jos sinulla on lahjat hankkimatta, niin tässä jutussa muutama vinkki.

Globe Hope ekologiset design -tuotteetGlobe Hope on innovatiivinen suomalainen designyritys, joka valmistaa ekologisia designtuotteita kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista.

InnoluxDesign-valaisimia suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemana.

Jolla-älypuhelin”Aidosti erilainen. Kohtaa Jolla, uusi tapa ajatella.” Eleisiin perustuvalla Sailfish -käyttöjärjestelmällä varustettu älypuhelin on on kätevä personoida omaan käyttöön sopivaksi.

Aava-malliston tuotteetJokipiin Pellava Oy, Lennol Oy ja VM-Carpet Oy ovat pohjalaista käsityöperinnettä vaalivia perheyrityksiä, joilla on yhteinen Aava-mallisto.

kehitystä.Moni

NÄKÖALAT 4 2014 5

Polar Loop -aktiivisuus- rannekeKun haluat tietää aktiivisuutesi vuorokauden aikana ja saada aktivointivinkkejä.

YepzonSeurantalaite lapsen liikkeisiin.

Supergolf.fi -pelioikeuspakettiPelaa golfia useilla kentillä kuudessa eri maassa.

Beddit -unimittariKun haluat tarkkailla untasi.

Magisso kakkulapioKotimaisen designtuotteita val-mistavan yrityksen kakkuleikku-rilla leikkaaminen on helppoa!

Supergolf.fi

6 NÄKÖALAT 4 2014

ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia, Vaasan yliopisto ja Merinova ryhtyvät testaamaan ja pilotoimaan älykkään sähköverkon teknologiaa Sundom Smart Grid -hankkeessa. Alueella on mahdollista tutkia ja kehittää liiketoimintamalleja oikeassa verkossa, jossa on kuluttaja-asiakkaita.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen älyverkkopilotin ta-voitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. Kyse on ensimmäisestä Tekesin INKA-ohjelman (innovatiiviset kaupungit) hankkeesta älyverkkoihin liittyen.

Valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaus-tiedon siirron. Tieto kerätään palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeen toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy tutkimaan maakaapeloin-nin ja verkostoautomaation vaikutuksia sekä kustannuste-hokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti.

Sundom Smart Grid palkittiin parhaiten käynnistyneenä INKA-hankkeena ohjelman seminaarissa Tampereella 2.10.

Eurooppa kamppailee kilpailukykykriisissä. Kasvua meille tuovat innovaatiot, kunhan meiltä löytyy nälkäisiä yrittä-jiä viemään niitä markkinoille.

7PO-projekteihin osallistuneet ovat yllättävän tyytyväisiä innovaatiotoimintaan EU-tasolla. Jopa 80 % kaikista analyysia varten tehtyyn kyselyyn vastanneista aikoo osallistua myös Horisontti 2020 -ohjelmaan, jos vain sopiva konsortio ja aihe löytyvät.

Julkisuudessa puhutaan paljon EU:n byrokraattisuu-desta, mutta itse rahoituksen käyttäjät eivät pidä järjes-telmää lainkaan mahdottomana, vaikka parannettavaa toki löytyikin. Komissio on myös kehittänyt hankehallin-toa parempaan suuntaan.

u tekes.eu/palvelut/tilastot/

Kokemuksia EU:n innovaatiorahoituksestaEuroopan unionin innovaatiorahoitusta saaneet kannustavat suomalaisia hyödyntämään Horisontti 2020 -rahoitusta. Näin todetaan 7. puiteohjelman suomalaisosallistumista koskevasssa analyysissa.

Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan

6 valokeilassaTEKSTI: EERO LUKIN, KAJ NORDGREN JA SOILE THALÉN

Palkitun pelitutkija ja -kehittäjä Sonja Ängeslevän kirjassa Level Up: Työrutiinit peleiksi esitellään tapoja, joilla työelä-män toistuvia toimintoja, kuten kokouskäytäntöjä ja projek-tityötä, voidaan muuttaa mielekkäämmäksi peleistä tutuilla tavoilla. Kirja kuvaa kokouksia pelimäisenä prosessina, jossa sarja toimenpiteitä rytmittää tekemistä ja edesauttaa loppu-tulokseen pääsemistä.

Kuten peli, hyvin suunniteltu ja johdettu kokous tuottaa paremman lopputuloksen kuin johtamaton. Toimiva ja tavoitteellinen kokous voidaan rinnastaa pelin mukaansa tempaavaan taustatarinaan. Pelaaja etenee rakentamalla yksityiskohdista kokonaiskuvan ja oppii tekemällä. Kokous etenee samalla tavalla asioista kokonaisuuksiin ja päätöksestä toiseen. Loppuun pääseminen pitäisi molemmissa olla aktiivisen aivotyön ja sitä innostavan ilmapiirin tulos. Pelaamaan meidät saa jatkuva onnistumisen kynnyksellä ole-minen. Se kannattaa muistaa kokouksissakin.

Pelimaailman opeista helpotusta työrutiineihin

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

tekes.eu/palvelut/tilastot

NÄKÖALAT 4 2014 7

Muita etuja ovat esimerkiksi tuotteistamisen ja kaupal-listamisen nopeuttaminen. Pilotointi voi olla nopeaa,

kuten ohjelmistoalalla, tai se voi liittyä pitkiin kehitysprosesseihin, kuten ener-gia- tai prosessiteollisuudessa. Pilotoi-tava kohde voi sijaita myös ulkomailla.

”Tekesin lainarahoituksella voi demota tuotteen toimivuutta todellises-sa toimintaympäristössä. Tavoitteena on ratkaisun kaupallistaminen heti kehityshankkeen jälkeen. Demo ja pilo-tointi voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena jatkona jo tehdylle kehitys-työlle. Kyseessä voi olla fyysinen tuote tai palvelu tai esimerkiksi uusi innovatii-vinen tuotantoprosessi tai toimintatapa. Olennaista on, että ratkaisun avulla yri-tys saa itselleen kilpailuedun, joka tukee kasvua ja kansainvälistymistä”, kertoo Tekesin lainarahoituksen tuotepäällikkö Susanna Kaitera.

”Tekesin lainarahoitus on hyvin kilpailukykyistä. Korko on tällä hetkellä yksi prosentti ja laina-aika lähtökohtai-sesti seitsemän tai kymmenen vuotta. Niistä lyhennysvapaita vuosia on kolme

Kokeile niin tiedät

Yritysten kannattaa kokeilla tuotteen toimivuutta asiakkaiden kanssa jo kehitysvaiheessa, hankkia tärkeää palautetta ja näin nopeuttaa uusille markkinoille pääsyä. Tähän sopii Tekesin demo- ja pilotointilaina.

tai viisi, tarvittaessa enemmänkin. Lainalle ei vaadita vakuuksia. Riskiä jaamme erityisesti siinä, jos hanke epäonnistuu eikä sen tuloksia voida hyödyntää kaupallisesti. Tällöin laina voidaan muuttaa jossain tapauksissa jälkikäteen jopa kokonaan avustukseksi.”

Rahoitus on pk-yrityksille 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskus-tannuksista ja suuryrityksille 25–35. Projektin alkuun on mahdollista nostaa ennakkoa 30 prosenttia projektille myönnetystä rahoituksesta.

Pilotointi elintärkeää

Jyväskyläläinen Paytrail pilotoi Tekesin rahoittamassa hankkeessa uutta mak-sutuotettaan ja -kokemusta rajatulla asiakasjoukolla.

”Yleisesti yhtään monimutkai-sempaa tuotekehityshanketta ei pitäisi tehdä ilman pilotointia. Paytrailin tuotekehityshankkeissa pilotoimme ite-ratiivisesti, jotta saamme todellisilta asi-akkailta ja käyttäjiltä mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien palautetta. Tämä palaute otetaan huomioon tuot-

teen tai toiminnallisuuden kehityksessä ja käyttöönotossa”, kertoo tuotekehitys-johtaja Vesa Kortteinen.

”Pilotointiin ei liity ainoastaan tekninen näkökulma. Sen lisäksi, että varmistutaan teknisistä kyvykkyyksistä, saadaan myynnissä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa hyödynnettävää palautetta.”

Kaupallinen tuote demon pohjalta

Vantaalainen AW-Energy pilotoi Teke-sin rahoituksella aaltovoiman sähköksi muuttavaa voimalaansa Portugalin ran-nikolla. Kyseessä on yrityksen ensim-mäinen kaupallinen aaltovoimala, joka on kehitetty pari vuotta toiminnassa olleen demovoimalan pohjalta. Sen on tarkoitus valmistua ensi kesänä.

”Uusi voimala on erittäin tärkeä, koska se on tuote, jota jatkossa myym-me. Laitetta tullaan käyttämään eri puolilla maailmaa valmisteilla olevissa aaltovoimapuistoprojekteissa. Haluam-me kaupallistaa Suomessa kehitetyn osaaminen maailmanlaajuiseen käyt-töön. Tavoitteena on auttaa hiilidioksi-din vähentämispyrkimyksissä ja edistää Suomen vientiteollisuutta”, sanoo AW-Energyn Mikael Martikainen.

u www.tekes.fi/pilotointi

– ja asiakaskin tietää

Tekesin uutisia 7TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

"Tekesin lainarahoitus on hyvin kilpailukykyistä", Tekesin

lainarahoituksen tuotepäällikkö Susanna Kaitera vinkkaa.

www.tekes.fi/pilotointi

8 NÄKÖALAT 4 2014

8 Tekesin uutisiaTEKSTI: KAJ NORDGREN, PIA MÖRK JA SANNA NUUTILA KUVA: FOTOLIA

Tekes tähtää mittavilla uusilla ohjel-milla siihen, että Suomesta saadaan digitaalisen vallankumouksen keskus.

Teollinen internet – liiketoimin-nan vallankumous -ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joissa digitaali-suuden avulla kehitetään uusia kansain-väliseen kasvuun tähtääviä palveluja ja liiketoimintamalleja. Ohjelman tavoit-teena on uudistaa yritysten liiketoi-mintaa teollisen internetin keinoin ja kannustaa eri alojen yrityksiä uudenlai-seen yhteistyöhön.

u www.tekes.fi/ti

5thGear-ohjelma tähtää uuden sukupolven langattoman tietoliikenteen haasteiden ratkomiseen, uuden liike-toiminnan synnyttämiseen ja Suomen nostamiseen kansainvälisten investoin-tien kärkikohteeksi.

u www.tekes.fi/5g

Terveyttä biteistä -ohjelman tavoitteena on, että Suomesta kehit-tyy tunnettu digitaalisen terveyden osaamis- ja liiketoimintakeskittymä, jota pidetään kiinnostavana kumppanina ja asemapaikkana innovaatiotoiminnalle. Ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti digitalisaatiota hyödyntäville kansain-välistä kasvua tavoitteleville yrityksille, jotka kehittävät tuotteita ja palveluja muun muassa terveyden edistämiseen, sairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja terveydentilan seurantaan ja yksilöl-listettyyn hoitoon.

u www.tekes.fi/terveyttabiteista

Uudet ohjelmat ovat jatkoa Tekesin digitaalisuuden hyödyntämisen toimen-piteille muun muassa pelialalla sekä älykkäiden kaupunkien ja oppimisratkai-sujen alueella.

Ohjelmien yhteenlasketuksi laajuu-deksi arvioidaan 300 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 150 miljoo-naa. Terveyttä biteistä -ohjelman kesto on neljä vuotta, Teollisen internetin ja 5thGearin viisi.

Kestävää kasvua Suomeen ja kehitysmaihin

Tekesin ja ulkoasianministeriön yhtei-nen ohjelma BEAM edistää kehitys-maihin suuntautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaa. Suomalaiset toimijat ovat merkittävässä asemassa luomas-sa uutta kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää liiketoimintaa niin Suomeen kuin kehitysmaihinkin

Ohjelman kesto on viisi vuotta alkaen vuoden 2015 alusta. Ohjelman rahoituk-sen kokonaisvolyymi on 50 miljoonaa euroa, josta Tekesin ja UM:n rahoitus noin 50 prosenttia. Hankkeisiin pyritään saamaan kansainvälistä rahoitusta muun muassa Maailmanpankin, YK:n ja muiden kehitysrahastojen kautta

BEAM-ohjelman tavoite on parantaa yritysten kasvun edellytyksiä voimakkaasti kasvavilla kehitysmaiden markkinoilla.

”Innovaatioiden avulla syntyy uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja hyvinvointia sekä kehitysmaihin että Suomeen”, korostaa ohjelmapäällikkö Pia Salokoski.

Ohjelmaan toivotaan erityisesti laajoja ekosysteemihankkeita, joissa voi olla mukana yrityksiä, tutkimuslaitoksia,

Tekes käynnistää uusia ohjelmia

Tekes polkaisee käyntiin neljä uutta ohjelmaa. Digitaalisuu-den hyödyntämistä vauhditetaan kolmella ohjelmalla ja kehi-tysmaihin suuntautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaa Tekesin ja ulkoasianministeriön yhteisellä ohjelmalla.

Suomen tulevaisuus on digitaalinen

www.tekes.fi/ti

www.tekes.fi

www.tekes.fi/terveyttabiteista

NÄKÖALAT 4 2014 9

FiDiPro-ohjelman todettiin tekevän Suomea tunnetuksi ulkomailla ja vähentävän kansainvälisten osaajien kynnystä tulla Suomeen. Tekes painottaa tutkimusrahoituksessaan yliopistojen ja yritysten yhteistyötä ja tulosten hyödyntämistä. Arvioinnin tekijät toteavat,

että lähes kaikki haastatellut yritykset olivat tyytyväisiä FiDiPro-ohjelmaan, vaikkei siihen osallistuminen toisikaan heille konkreettista välitöntä etua. Osallistuminen oli hyödyttänyt yrityksiä mm. verkostoitumisessa ja kan-sainvälisen tunnettuuden kasvamisessa.

Jopa 96 prosenttia haastatelluista yliopistojen edustajista kertoi FiDiPron vaikuttaneen uusien metodien, tiedon ja teknologian leviämiseen koko tutkimuslaitoksessa. Uudet metodit ja osaaminen ovat avanneet uusia tutkimusalueita. Suomalaiset tutkimusorganisaatiot saavat kansainvälisiltä tutkijoilta kiitosta, hallinnollisia hankaluuksia ei ole juurikaan ollut.

FiDiPro-ohjelman heikkouksiksi arvioidaan, että rahoituksen saaneet ovat jo uransa jälkipuoliskolla. Pitkäaikaisten yhteistyösuhteiden luomiseksi, olisi hyödyllisempää rahoittaa nuorempia ansioituneita tutkijoita. Moni Fi-DiPro-professori olisi odottanut, että suomalaiset tutkijat olisivat lähteneet innokkaammin tutkijavaihtoon ulkomaiseen yliopistoon. Kiinteämpi kyt-kentä yliopistojen tutkimus- ja kansainvälistymisstrategioihin olisi eduksi. ¡

Tekes ja Suomen Akatemia ovat rahoittaneet FiDiPro - Finland Distinguished Professor -ohjelman avulla kansainvälisten huippututkijoiden ja suomalaisten yhteistyötä vuodesta 2006. Ohjelman vaikutuksia selvitettiin Owal Groupin toteuttamassa arvioinnissa.

uusia ohjelmia 9TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO

Lue FiDiPro-ohjelman arvio Tekesin verkkosivuilta.

FiDiPro-tutkijat tuovat Suomeen uusia tutkimuskäytäntöjä ja osaamista

kansalaisjärjestöjä ja mahdollisia muita toimijoita. Ohjelmassa ei voida rahoittaa ulkomaisia toimi-joita, mutta heitä toivotaan mu-kaan ekosysteemeihin alihankki-joina tai muun rahoituksen avulla. Tavoitteena on luoda suomalaisille yrityksille uutta liiketoimintaa ja samalla edistää kehitysmaiden köyhien ihmisten hyvinvointia.

Tekes yhdistää tutkimuksen, liiketoiminnan kehittämisen, innovaatioprosessit ja monenlai-set palvelut, kuten ennakointi- ja arviointipalvelut, kasvuyrityksiä palveleviksi kokonaisuuksiksi. Ulkoasiainministeriöllä on kehi-tysyhteistyön kautta erinomaiset yhteydet ja tieto uusista nopeasti kasvavista markkinoista sekä osaaminen kehitysmaista, köyhyy-den vähentämisestä ja kestävästä kehityksestä.

”BEAM-ohjelmaa voidaan pitää ensimmäisenä Team Finland -ohjelmana, jossa hyödynnetään koko Team Finland -verkoston osaamista ohjelman osallistujien hyväksi”, sanoo Salokoski. ¡

u www.beam.fi

Tekesin lokakuussa päättynyt rahoitushaku liiketoiminnan digitalisoimiseen tuotti yli 200 hakemusta, joilla haettiin yli 100 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan valmistavan teollisuuden lisäksi muun muassa kaupan alan ja palveluliiketoiminnan kehityshankkeisiin. Hakemukset kattavat myös viidennen sukupolven tietoliikenneteknologiat, 3D-tulostamisen ja robotiikan alueet. Monet rahoitusta hakeneista yrityksistä ovat Tekesille uusia asiakkaita.

Digitaalisuuden hyödyntäminen kiinnostaa suomalaisia yrityksiä

www.beam.fi

10 NÄKÖALAT 4 201410 NÄKÖALAT 2 2014

Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille

startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tekes ottaa uudistukset käyttöön vuo-den 2015 alusta. Muutokset johtuvat Euroopan unionin valtiotukilainsäädän-nön uudistuksista. Uudistukset otetaan käyttöön suomalaisia startup-yrityksiä parhaiten hyödyttävällä tavalla.

Uudistus koskee yrityksen ikää ja rahoitusmallia. Nyt yrityksen on oltava hakemishetkellä alle 5-vuotias, kun aiemmin raja on ollut kuusi vuotta.

Uudessa mallissa avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on ollut 1–1,25 mil-joonaa euroa avustusta riippuen yrityk-sen kotipaikasta. Nyt tuen suuruus on kaikille yrityksille sama.

Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus uudistuu vuoden alussaUudistuksessa kohdeyritysten yläikäraja laskee ja lainasta tulee osa rahoitusta. Uudistukset johtuvat Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön uudistamisesta.

Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea koskeneet rajoitteet pois-tuvat, mikä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle.

”Nuoret innovatiiviset yritykset -ra-hoitus on aiempaa joustavampi ja takaa parhaille startup-yrityksille merkittävän rahoituksen. Tekesin myöntövaltuu-det ovat yleisesti siirtymässä lainojen suuntaan, ja tämän takia tarjoamme lainaa myös osana Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta”, Nuoret yritykset vastuualueen johtaja Jukka Häyrynen sanoo.

Omalta osaltaan startupien rahoitusta vahvistaa Tekes Pääoma-sijoitus Oy, joka aloittaa tänä vuonna sijoituksen alkuvaiheen kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin. ¡

10 Tekesin uutisia

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: ISTOCK PHOTO

• Yritysten yläikäraja hakemiselle on vuoden 2015 alusta viisi vuotta.

• Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa avustuksena ja 750 000 euroa lainana.

• Rahoitus myönnetään jatkossa vähintään kolmessa jaksossa.

Näin nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus uudistuu

Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen tavoitteena on nopeuttaaolennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Se on tarkoitettu liiketoiminnankokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

NÄKÖALAT 4 2014 11

uusia julkaisuja 11

TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA

TEKESIN KATSAUKSIA

Evaluation of the Finnish Distinguished Professor (FiDiPro) programme 5/2014

Arvioinnissa etsittiin vastauksia kysymyksiin: onko toiminta edelleen relevanttia; ollaanko oltu tehokkaita; ja onko vaikutuksia syntynyt?

TEKESIN ESITTEITÄ

Clean technology, new innovations, sustainable economy

Tekesin rahoitus pk-yrityksille

Uudessa rahoitusesitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot.

Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi

INKA-ohjelma, Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi.

Arctic Seas Conducting renewable and sustainable business in challenging conditions

Arktiset meret -ohjelman englanninkielinen esite.

Korjausrakentaminen – palveluja ja teollista toimintaa 4/2014

Rakennettu ympäristö -ohjelman (2009-2014) projektien tuloksia.

Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi 310/2014

Tekesin vuosina 2012-14 rahoittaman MEADOW-tutkimuksen kolmas raportti analysoi organisaatioiden innovatiivisuuden ja työn imun samanaikaista esiintymistä sekä työntekijöiden roolia kehittämisessä.

Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla: menestys versoo työelämää uudistamalla 311/2014

Katsaus kokoaa yhteen Tekesin vuosina 2012–14 rahoittaman MEADOW-tutkimusprojektin keskeisiä tuloksia kolmen aiemmin julkaistun tutkimusraportin pohjalta.

Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia – Suomisen perheen kesämatka 2045

Suomisen perhe on kesämatkalla ympäri Suomea. He kohtaavat innovatiivisissa kaupungeissa ratkaisuja ja tulevaisuuden toimintamalleja.

Innovativeness in Finnish workplaces: renewing working life to bring Finland to bloom 312/2014

Lue lisää Tekesin verkkosivuilta

12 NÄKÖALAT 4 2014

12 teema

Kun ostokset siirtyvät verkkoon, logististen järjestelmien virheettömyys on entistä tärkeämpää. Tietoteknistyminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että tuotteet ja palvelut digitalisoituisivat. Fyysisten valmisteiden sujuva siirtäminen paikasta toiseen edellyttää jatkossa myös eri kuljetusmuotojen yhä laajempaa yhdistämistä. Samalla korostuu toimivien logististen kumppanuuksien merkitys.

Logistiikka mutkistuusyvenee ja laajenee

ogistiikka-alalla on yleis-tynyt rakennustyömaiden projektinjohtoon verratta-va toimintatapa, jolle on ominaista laaja verkostoitu-

minen ja näkemyksellinen, asiakkaiden todellisia tarpeita

lähtökohtana pitävä kokonai-suuden hallinta. Neljä vuotta sitten Riihimäellä perustettu Bold Moves Oy on hyvä esimerkki tästä.

”Ensimmäinen asiakkaamme oli minulle tuttu Aga, joka oli jo ennen laaja-alaista yhteistyötä hankkinut osan kuljetuspalveluistaan ulkopuoli-silta kuljetusyrityksiltä. Näen vaaral-listen aineiden logistiikan siinä määrin vaativana ja erityisenä, että siinä on erikoistumisen paikka. Juuri tällaista yritystä ei markkinoilla siihen asti ollut olemassa”, toimitusjohtaja-perustaja Rami Vähäviita kertoo.

Jotta yrityksellä olisi riittävän monta tukijalkaa, oli luonnollisesti aloitettava välittömästi uusien kump-panuuksien etsintä. Työ johti tulokseen loppuvuodesta 2011, jolloin Bold Moves solmi pitkäaikaisen sopimuksen Ekokemin tiettyjen tuotteiden logistii-kan hoidosta.

”Pyrimme nimenomaan pitkäaikai-seen ja laajasti logistiikan osa-alueita kattavaan yhteistyöhön. Se merkitsee myös sitä, että omat tietoja toiminnan-

TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: MARKUS SOMMERS JA EEVA ANUNDI


Rami Vähäviita työskenteli Agalla 19 vuotta ja 10 kuukautta. Opittu tietotaito muodosti vankan perustan omalle yritykselle, jonka toiminta-ajatuksena on huolehtia erityiskäsittelyä vaativien tuotteiden logistiikasta pitkälle viedyin kumppanuuksin. Olennaista yrityksen liiketoimintamallissa on se, ettei sillä ole lainkaan omaa kuljetuskalustoa, vaan kyseiset resurssit ostetaan alihankintoina.

Bold Moveshallitsee vaarallisten aineiden logistiikan

ohjausjärjestelmämme on kyettävä sovittamaan yhteen asiakkaan vas-taavien järjestelmien kanssa. Muun muassa tämä sai meidät hakeutumaan yhteistyöhön Tekesin kanssa – ja myös vahvistamaan omia resursseja toimin-nan kehittämiseksi”, Vähäviita kertoo.

Kehityspäällikkö Janne Leino ko-rostaa tietoteknisen yhteensopivuuden merkitystä kumppanuuksien teknisenä perusedellytyksenä.

”Meidän on pystyttävä joustamaan ja muokattava omaan järjestelmäämme asiakkaan järjestelmän ehdoilla. Tietty geneerinen osuus on aina olemassa, loppu räätälöidään asiakaskohtaisesti”, Leino toteaa.

Koulutuksella ja kalustolla laatua

Bold Movesin verkostossa on yli kym-menen kuljetusliikettä, joiden henki-lökunta on koulutettu Bold Movesin johdolla nimenomaan vaarallisten aineiden logistiikkaan.

”Vaarallisten aineiden kuljet-taminen on voimakkaasti säädeltyä toimintaa niin kuljetuksiin käytettävän kaluston kuin henkilöstön osaamisen-kin näkökulmasta. Lisäksi kalusto on oltava valittu sekä yleiset että asiak-kaiden ympäristö- ja turvallisuusvaa-timukset täyttävästi. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kuljetuksiin käytettävät kuormatilat on optimoitu

kuljetettavien tuotteiden vaatimusten mukaan”, Rami Vähäviita kertoo.

Kalustotekniikan lisäksi tietotek-niikan on oltava kunnossa myös tien päällä. Jokaisella kuljettajalla on käy-tössään reaaliajassa toimiva käsipääte, jonka avulla hän pystyy seuraamaan ja hallitsemaan logistiikkaa reaaliajassa ja keskustelemaan asiakkaan järjestel-män kanssa.

”Nämä toimet eivät edellytä asiak-kaalta minkäänlaista vaivannäköä. Kun kuljettaja kohtaa asiakkaan, oleellista on tietenkin hyvä asiakaspalvelu. Pyrim-me omassa toiminnassamme siihen, ettei tämä ole pelkkä klisee. Vain näin voi toteutua periaatteemme pitkäaikaisista kumppanuuksista”, Vähäviita sanoo.

Bold Moves hioo ja jalostaa toimin-

ta-ajatustaan yhdessä Tekesin kanssa. Ensi vuonna päättyvä kehitysohjelma sisältää kestävään kasvuun, kansain-välistymiseen ja teknologian kehittä-miseen liittyviä elementtejä. Yhteistyö Tekesin kanssa on tuonut Vähäviidan mukaan yrityksen toiminnan kehittämi-seen sekä syvyyttä että vauhtia.

”Voimakkaasti verkostoituneessa liiketoimintamallissa yrityksemme kehitystyö linkittyy asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kehitystyö-hön ja strategioihin”, Rami Vähäviita korostaa.

Yrityksemme kehitystyö linkittyy asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kehitystyöhön ja strategioihin”, Rami Vähäviita korostaa.


os lähikaupasta on leipä tai banaani loppu, henkilökunta selviää pulmasta yhdellä tai kahdella puhelulla tutulle

tavarantoimittajalle. Kun tuotenimikkeiden

määrä kasvaa kymmeniin tuhansiin, täsmälleen oikein

mitoitettu hyllysaatavuus on jo keskeinen liiketoiminnan kannattavuuskysymys. Jotta riittävän tuoretta tavaraa on asiakkaille kuna-kin hetkenä oikea määrä, tarvitaan kehittynei-tä tilastollisia menetelmiä ja niitä hyödyntäviä ohjelmistoja.

Kaupan toimitusketjuihin erikoistumi-nen tuli uutena tutkimusaiheena silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa mahdolliseksi teollisuustalouden professori Kari Tanska-sen johdolla. Valmistumisvaiheessa oleva teekkarikolmikko innostui aiheesta niin, että päätti jatkaa toimitusketjujen tutkimista perustutkinnon jälkeenkin. Akateemisen uran jatkuminen johti väitöskirjoihin, joita Relex Solutionsissa työskentelevillä on valmiina yhteensä neljä.

Tekniikan tohtori Mikko Kärkkäinen on ollut yrityksen toimitusjohtaja alusta lähtien. Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että Pohjoismaiden projekteista vastaavan johtajan Johanna Smårosin vajaan kym-

Yhdeksän vuotta toiminut RELEX Solutions Oy on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa Euroopan johtavaksi tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuluttajatuotevalmistajien ”ennustetaloksi”. Yrityksen perustajat Mikko Kärkkäinen, Michael Falck ja Johanna Småros perehtyivät kaupan toimitusketjuihin jo opiskellessaan Otaniemessä tuotantotaloutta.

Hyllysaatavuuden varmistaminen on lähes rakettitiedettä

14 teemaTEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: EEVA ANUNDI


menen vuoden takainen vetovastuu toimitusketjuihin liittyvässä tutki-musprojektissa oli ratkaiseva vaihe yrityksen perustamisen edellytysten luomiseksi. Kolmas perustaja Michael Falck puolestaan on kehitysjohtajana koko ajan huolehtinut siitä, että Rele-xin palvelut laajenevat ja tarkentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhtiön omaa kehitystyötä on muun muassa tietokanta, jonka avulla on mahdollista ennustaa kaupan kysyntää ja kysynnän muutoksia jopa tuntien tarkkuudella.

”Koko toiminta-ajatuksemme lähtee siitä, että väärin mitoitetuista ja ajoitetuista tavaraerähankinnoista aiheutuisi mahdollisimman vähän kustannuksia kauppiaalle”, Mikko Kärkkäinen kiteyttää.

Sopii kaikille kaupan aloille

Kysyntävaihtelujen tarkan ennustami-sen tarve koskettaa päivittäistavarakau-passa erityisesti tuoretuotteita, joiden

pilaantumishävikki on kauppiaalle merkittävä kannattavuustekijä. Jos kauppa alkaisi tarjota ruskettuneita hedelmiä, huono maine kiirisi kauas. Ongelmalta välttyy, jos ennustaa asiakkaiden ostokäyttäytymisen oikein. Kokenutkaan kauppias ei pysty tähän, jos tuotenimikkeitä on samassa hankin-takokonaisuudessa kymmeniä tuhansia. Ennustaminen onnistuu monin verroin paremmin, jos käytettävissä on tähän tarkoitukseen kehitetty tietokanta ja jos ymmärtää tilastollisia menetelmiä perusinsinööriä syvällisemmin.

”Holt-Wintersin kysyntäennuste-malli on klassikkoja tällä alalla. Ennen kaikkea kuitenkin tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja taitoa soveltaa ohjelmistoja asiakas-kohtaisesti oikein, muistuttaa Johanna Småros.

RELEX Solutions on menestynyt oikein muotoillulla ja sovelletulla toiminta-ajatuksellaan erinomaisesti. Yhtiö työllistää tätä nykyä 79 huip-puammattilaista Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kauppoja on tehty myös Iso-Britanniaan, jossa vähittäiskau-pan tietoteknistyminen on ehkä vielä pidemmällä kuin Pohjoismaissa.

”Kotimaassa referenssejä on nelisenkymmentä. Niiden joukossa on esimerkiksi isoja kirjakauppoja ja elintarvikevalmistajia. Mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä tärkeämpää on kyetä ennustamaan paitsi peruskysyn-tää myös yllättäviä kysynnän muutok-sia”, Mikko Kärkkäinen sanoo. ¡

Tekniikan tohtorit Mikko Kärkkäinen ja Johanna Småros ovat tehneet arkiostosten ennustamisesta väitöskirjatasoista tiedettä – ja soveltaneet sitä onnistuneesti käytäntöön. Tekesin myöntämällä Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksella heidän yrityksensä tähtää yhä vankempaan kasvuun.


Kymmenen vuotta toiminut ja useita vuosia yhteistyötä Tekesin kanssa tehnyt logistiikka-alan kehittämisyhtiö Innorail Oy pyrkii lisäämään alansa osaamista. Tärkeänä keinona tähän on yhtiön ylläpitämä, logistiikka-alan päätöksentekijöille tarkoitettu verkottumis- ja keskustelufoorumi. Innorailin uusimpia avauksia on Aasian Jakelufoorumin luominen.

Innorailedistää Pohjois–Euroopan logistiikkaa

10 teemaTEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: ISTOCKPHOTO JA EEVA ANUNDI


edistää Pohjois–Euroopan logistiikkaa


uomen maantie-teellinen erityis-

asema logistiikan näkökulmasta on sekä

haaste että mahdollisuus. Usein esitetty toteamus ”saares-

ta” laivayhteyksien takana on osittain totta. Toisaalta Suomen sijainnin voi nähdä myös Pohjois-Euroopan talous-maantieteellisenä keskuksena, josta on erinomaiset yhteydet Venäjälle ja sen kautta Keski-Aasiaan ja Kiinaan sekä arktisille alueille.

Ympäristövaatimukset ja siirtymi-nen puhtaampaan ja kalliimpaan polt-toaineeseen ovat viime aikoina johta-neet siihen, että etenkin laivaliikenne on entistä hitaampaa. Varustamot hakevat kustannussäästöjä liikennöi-mällä harvemmin ja hitaammin, mikä on venyttänyt toimitusaikoja esi-merkiksi Kiinaan jopa parin-kolmen kuukauden mittaisiksi. Monin verroin nopeampi ja kalliimpi lentorahti sopii toisinaan, mutta lisäksi olisi kysyntää välimuodolle, pari viikkoa kestävälle ja kohtuuhintaiselle junakuljetusyh-teydelle, arvioi Innorailin toimitusjoh-taja Aleksi Kukkarinen.

Keski-Euroopasta, esimerkiksi Puolasta on avattu Kiinaan parikin junarahtiyhteyttä, jotka mahdollista-vat konttien kuljettamisen. Suomesta Kiinaan ei toistaiseksi ole vastaavaa toimivaa kuljetusyhteyttä, jonka kehit-tämiseen Kukkarisen mukaan on nyt oikea aika.

Toistaiseksi varsinkin pk-yri-tykset tarvitsevat apua logististen yhteyksien ja verkostojen luomiseksi. Sekä Venäjällä että Kiinassa toimit-taessa on tärkeää hallita kuljettami-sen lisäksi viranomaiskäytännöt ja tullausproseduurit. Lisäksi yritysten kansainvälistyminen edellyttää entistä laajempien logistiikkaverkostojen

kehittämistä globalisoituvilla mark-kinoilla. Tarvitaan yritysten yhteisiä kehittämishankkeita, koska yksittäi-nen yritys ei voi vaikuttaa läheskään kaikkiin logistisiin kilpailutekijöihin-sä.

Aika-, kulttuuri- ja rytmierot tiedostettava

Venäläisen bisnes- ja tapakulttuurin hyvin tunteva, maassa pitkään asunut ja opiskellut Kukkarinen pitää kult-tuurintuntemusta olennaisena perus-tana solmittaessa yhteistyösuhteita. Uutisoinnissa usein yllätyksellisiksi ja poukkoileviksi tulkitut viranomaispää-tökset eivät välttämättä ole sellaisia, jos on verkostoitunut kunnolla ja jos tieto sen vuoksi kulkee hyvin.

"Venäjällä puolestaan pidetään suomalaista päätöksentekoa toisi-naan hitaana, koska on tavallista, että suomalaisen yrityksen hallitus kokoon-tuu vain kerran parissa kuukaudessa. Venäläisen johdon aikahorisontti on usein enintään kaksi viikkoa, jolloin myös päätöksiä odotetaan siinä ajassa", Kukkarinen sanoo.

Hän lisää, ettei Venäjällä ole kysymys yhdestä monoliittisesta kulttuurista. Jo Moskovan ja Pietarin välillä on suuria eroja, myös verrat-tuna muihin maan yli kymmenestä miljoonakaupungista, puhumattakaan maaseututaajamista, joita on Venäjällä usealla ilmasto- ja peräti yhdeksällä aikavyöhykkeellä.

"Lämpötilakin vaihtelee -40°C:n ja +40°C:n välillä. On selvää, että usein tarvitaan kehittynyttä lämpötilasää-deltyä kuljetustekniikkaa, riippumatta siitä, liikutaanko junalla vai rekalla. Tällöin maailmanlaajuisesti standar-doidut kontit pääsevät kuljetusmuotona oikeuksiinsa".

Aleksi Kukkarinen pitää toivot-tavana, että logistiikkayritykset ja suurten yritysten logistiikkaosastot lähtisivät entistä rohkeammin kehit-tämään myös yhdistettyjä kuljetuksia, esimerkiksi ’rekka junassa’ -tyylisiä ratkaisuja.

"Suomesta yhdistettyihin kuljetuk-siin tarvittavaa logistista infrastruktuu-ria löytyy monelta paikkakunnalta. Sen sijaan kuljetuskäytävien ja logististen solmukohtien yhteinen valtakunnal-linen koordinointi ja kehittäminen näyttäisi puuttuvan. Olisikin tarvetta kehittää 'kuivanmaan satamia', jollaisia esimerkiksi Ruotsissa on kolmatta-kymmentä. Suomessa taas korkeintaan muutamalla paikkakunnalla on tarjolla palveluja, joita voi pitää kuivanmaan sataman palveluina".

Kukkarinen toteaa, että logistiik-kaa ja kuljetuksia kehitetään aktiivi-sesti useilla paikkakunnilla, esimerkik-si Helsingissä, Imatralla, Kouvolassa ja Seinäjoella. Hän näkeekin yritysten kannalta mielekkääksi verkottua ja yhdistää kehittämishankkeitaan myös julkisen sektorin kanssa, koska yhdes-sä toimien synergiaedut korostuvat.

Mitä pk-yrityksiin tulee, ne tarvitsevat yhteisesti rakennettuja palveluverkostoja. Tämä on yksittäis-ten yritysten resurssien näkökulmasta ymmärrettävää. Silti se, että logistiikka on kaikista toimialoista peränpitäjänä satsauksissaan kehitystoimintaan, on epätyydyttävä tilanne. Koulutuksella-kin voidaan vaikuttaa asiaan. Innorail aikoo lanseerata yritysten, yliopistojen ja Tekesin kanssa uusien kykyjen verkoston. Sen avulla nuorille huippu-yksilöille luodaan urapolku kehittyvis-sä alan yrityksissä sekä parannetaan alan kilpailukykyä ja mainetta tulevai-suuden osaajia ja päätöksentekijöitä rekrytoimalla ja kouluttamalla. ¡


Suomesta Kiinaan ei toistaiseksi ole toimivaa junarahtiyhteyttä, jonka kehittämiseen Aleksi Kukkarisen mukaan on nyt oikea aika.


Parhaillaan meneillään oleva kaupan alan murros koettelee perinteisiä tavarataloja ja toisaalta pieniä kivijalka-

kauppoja. Viime mainitut ovat olleet ”kauppakeskustoitumisen” takia vai-keuksissa jo pidempään. Markkinoin-nin professorina ensin Helsingin kaup-pakorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa sekä lokakuun alusta Hankenissa toiminut Jaakko Aspara on tutkinut kuluttajien ja ammattiostajien ostokäyt-täytymistä sekä liiketaloustieteellisestä että psykologian näkökulmasta.

”Jos ostokäyttäytymisen ana-lysointi ulotetaan tulevaisuuteen, voi toki olla liian uskaliasta puhua tutkimuksesta. Pikemminkin voi laatia erilaisiin megatrendeihin perustuvia selvityksiä. Yksi näistä megatrendeistä on kaupunkirakenteiden kehittyminen. Muun muassa siitä riippuu perinteisten ostospaikkojen tulevaisuus. Selvää joka tapauksessa on, että verkkokauppa tulee kasvamaan merkittävästi. Pidän myös todennäköisenä, että yhä suurem-pi osa palvelutarjonnasta hakeutuu asi-

akkaiden luo sen sijaan, että asiakkaan täytyy mennä sinne, missä palvelu on”, Aspara pohtii.

Hän poimii muutaman kuvaannol-lisen esimerkin, jotka hyvinkin saat-tavat piankin olla elävää todellisuutta. Esimerkiksi tiheillä työpaikka-alueilla voisi olla hänen mukaansa piilevää kysyntää vaikkapa kiertäville partureil-le tai hierojille. Toisen esimerkin hän ideoi pankkimaailmasta.

”On helposti kuviteltavissa, että tapaamista kasvokkain edellyttävät pankkipalvelut ja -virkailijat tulevat asiakkaiden luo, kun konttoriverkos-to supistuu. Tämä tietysti edellyttää erittäin kehittynyttä ja turvallista tietotekniikkaa. Yleensäkin palvelu-jen jalkauttaminen ihmisten luo vaatii hyvin verkossa toimivan varausjärjes-telmän”, Aspara sanoo.

Ostoselämyksestä kiinni

Jaakko Aspara muistuttaa ostokäyt-täytymisen asiantuntijana erosta, joka vallitsee elämyksellisen shoppailun

ja ”kylmän” rutiiniostamisen välillä. Herkästi mieleen tulevan jaottelun ku-luttajien ja ammattiostajien välillä hän kuitenkin asettaa osin kyseenalaiseksi.

”Yleinen käsitys on, että am-mattiostaja ostaa vain rationaalisin perustein ja kuluttaja tunnepohjalta. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Ammattiostajakin tekee usein päätök-siä osittain tunnepohjalta, esimerkiksi valitessaan ison toimittajayrityksen tai -brändin tuotteen siihen liittyvän alhaisemman riskitunteen vuoksi. Vastaavasti kuluttaja kernaasti vetoaa jälkikäteen ostopäätöksensä järkipe-räisyyteen. Todellisuudessa elämyksel-lisyys kuluttajien on ostopäätöksissä lähes aina mukana, jos ostetaan muuta kuin aivan tavallisia perusostoksia. Tämä tulee tiedostaa, kun pyritään en-nustamaan esimerkiksi verkkokaupan tulevaisuutta. Iso kysymys, saadaanko verkko-ostamiseen elämyksellisyyttä ja millä keinoin, Aspara pohtii.

Hänen oma vastauksensa kysymyk-seen on hienokseltaan skeptinen, mistä syystä hän uskoo perinteisten fyysisten ostospaikkojen jatkossakin pärjäävän.

”Ainakin länsimaisissa kuluttajissa on syvälle iskostuneena shoppailun pe-rinne, joka ilmenee tyypillisesti esimer-kiksi siten, että perheet käyvät yhdessä kauppakeskuksessa viikonloppuna, kukin perheenjäsen omine tarpeineen. Tätä tuskin voi herkästi korvata robotti-maisella nettiostamisella.”

Hän myös muistuttaa tiedonsiirto-kapasiteetin rajoista, jotka saattaisivat olla koetuksella, jos kaikki palvelut äkillisesti siirtyisivät verkkoon.

”Yksi esimerkki on äänilevy-kauppa. Kuten tiedämme, verkosta voi nykyään ladata suosikkikappaleen-sa helposti. Jossain on raja, kuinka paljon verkkoa voi kerralla kuormittaa. Musiikkituotteet ovat helposti digita-lisoitavissa, samoin esimerkiksi kirjat. Kysymys on kuitenkin muustakin kuin tekniikasta. On joka tapauksessa todennäköistä, että monissa tuotteissa kauppaa käydään tulevaisuudessakin paljolti perinteisin fyysisin esinein.” ¡

Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara pitää logististen järjestelmien toimivuutta merkittävimpänä verkossa tehtävien ostosten kasvuun vaikuttavana tekijänä. ”Tulevaisuuden kauppaan vaikuttaa myös kaupunkirakenteiden kehittyminen sekä se, mitkä tuotteet ja palvelut ylipäänsä ovat digitalisoitavissa”, hän toteaa.

Logistiikkaratkaisee nettikaupan menestyksen

Professori Jaakko Aspara

20 teemaTEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: EEVA ANUNDI


Team Finland Future Watch tarjoaa yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisestä liiketoiminnasta eri maissa 2–5 vuoden aikajänteellä. Palvelun avulla yritys pystyy tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia ja suuntaamaan kehitystyötään.

Hyödynnä kauppaan ja logistiikkaan liittyvät tuoreet selvitykset!

• Deep Motivators & Consumer Roles in Russia

• What makes us buy, and why? The future of consumers' roles and motivations

• Online revolution – Eight unique trends shaping the future of china's market

• U.S. Intelligent Transportation Systems – Trends, Signals & Cases

• Arctic Review 2013 – Logistics & Mining

u www.tekes.fi/futurewatch

tarjoaa näkymiä kaupan ja logistiikan liiketoiminnan kehittämiseen

FutureWatch

www.tekes.fi/futurewatch


22 suunnannäyttäjäTEKSTI: SANNA NUUTILA KUVAT: EEVA ANUNDI

Katse maailmalle

Maimo Henriksson


Arktinen liiketoiminta on yhä globaalimpaa. Myös suomalaisten yritysten on lähdettävä maailmalle. Suomalaisen arktisen liiketoiminnan brändiä on rakennettava systemaattisesti omista vahvuuksistamme.

”Arktinen osaaminen on ollut aika paljon esillä viime vuosina,

mutta sen sisältöä ja arvoa ei ehkä mielletä. Esimerkiksi rakentaminen Suomessa on juuri arktista osaamista globaalistikin ajateltuna. Rakennuste-ollisuutemme ei varmaankaan miellä tätä eikä mainosta itseään maailmalla arktisena osaajana”, Maimo Henriksson pohtii arktisen liiketoiminnan brändiä Suomessa.

”Miksi suomalaiset yritykset eivät jätä aktiivisemmin tarjouksia omilta vahvoilta alueiltaan, kuten rakentami-nen, infra, korkean teknologian tuotteet teollisuudelle, ICT, meriteollisuus? Tässä Suomella on kiinniotettavaa Ruotsiin ja Norjaan.”

Se, missä Suomi on selvästi hyvin vahvoilla, on jäämerenkulku jään-murtajineen. Toinen vahvuutemme on

Ulkoasiainministeriön Pohjoisen Euroopan yksikköä johtava Maimo Henriksson painottaa arktisen liiketoiminnan kansainvälisyyttä. Pohjoismaisessa yhteistyössä hän korostaa ruotsinkielen merkitystä.


Maimo Henriksson on seurannut arktista alaa pitkään. Kymmenen vuotta sitten hän toimi ulkoasiainministeriön Pohjoisen ulottuvuuden yksikön päällikkönä, ja samaan yksikköön kuului myös arktinen neuvosto. Sen jälkeen hän työskenteli Venäjän yksikön päällikkönä 2008–2010. Sitten Henriksson siirtyi Norjaan Osloon Suomen suurlähettilääksi. ”Yksi syy valintaani saattoi olla arktinen taustani”, Henriksson aprikoi. Syksystä 2014 lähtien Maimo Henriksson on johtanut UM:n Pohjoisen Euroopan yksikköä, mihin nykyisin kuuluu muun muassa arktinen neuvosto.


kaivannaisteollisuus. Siinä Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet, kun tähtäämme maailman ympäristöys-tävällisimpään kaivosteollisuuteen. Henrikssonin mielestä juuri näillä vahvuuksilla rakennetaan suomalaisen arktisen liiketoiminnan brändiä.

Kansainvälisen yhteistyön perinne puuttuu

Henriksson on huolissaan siitä, että suomalaiset yritykset eivät lähde riittävästi ulos ja maailmalle. ”Monien pk-yritysten asiakkaat ovat olleet täällä kotimaassa, mutta tilanne on muuttu-nut. Enää Suomessa ei ole yhtä paljon isoja telakoita, ei ole Nokiaa ja niin poispäin. Tässä tilanteessa on aivan pakko lähteä rajojen ulkopuolelle!”

Henrikssonin mielestä helpoin markkina olisi lähimaat eli Norja ja Ruotsi. Kumppanuus naapurimaiden alan toimijoiden kanssa kannattaa, koska sitä kautta voi päästä vanave-dessä maailmalle ja kansainvälisiin verkostoihin. Tässä ei riitä näpertely, kuten sähköpostien lähettäminen, vaan pitää mennä mukaan tapahtu-miin. Esimerkiksi Henriksson nostaa Norjassa järjestettävät rakennusteolli-suuden messut, off shore -teollisuuden suurtapahtumat sekä meriteollisuu-den ja varustamoliiton tapahtumat. ”Näissä suomalaisten pitäisi käydä ja luoda henkilökohtaiset suhteet. Se on perusaskel ja edellytys”, Henriksson kannustaa.

Suurin este yhteistyön aloittami-selle muihin Pohjoismaihin näyttää selvitysten ja kokemuksen pohjalta olevan puutteellinen kielitaito. ”Tämä koskee erityisesti ruotsin kieltä, joka toimii ovena muihin Pohjoismaihin,” Henriksson muistuttaa.

Toinen jarruttava tekijä on perinteen puuttuminen. ”Meillä oli pitkään idässä turvallinen kumppani Neuvostoliitto, ei ollut pakko mennä muualle. Lisäksi meiltä on puuttunut

monipuolisuutta, olemme olleet kahden tukijalan, metsän ja Nokian varassa. Nyt on nähtävä monta ilmasuuntaa ja rakennettava monta tukijalkaa”, sanoo Henriksson.

Korkea koulutustaso Suomen vahvuus

Kansainvälisissä kuvioissa tapahtuu muutoksia. Oli vaihe, kun esimerkiksi meriteollisuuden toimintaa siirrettiin ensin Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja Baltian maihin ja sitten Aasiaan, eri-tyisesti Etelä-Koreaan. Nyt teknologian keittymisen myötä on huomattu, että työvoiman koulutustaso ei ihan noissa maissa riitä. Projektit ovat hankalia ja vaativia. Nyt toiminta on palaamassa takaisin mm. Norjaan.

”Suomessa on Euroopan korkein koulutustaso ja parhaat koulutustulok-set. Tämä tarkoittaa sitä, että työvoi-mamme ja suunnittelukapasiteettimme, kykymme kehittää hyviä tuotteita ja palveluja ovat myös maailmanluokkaa”, Henriksson tähdentää.

Henriksson haastaa korkeakoulut mukaan elinkeinoelämän nostamis-talkoisiin: ”Suomalaiset korkeakoulut voisivat panostaa siihen, minne ja minkälaiseen vaihtoon opiskelijat läh-tevät. Voisi miettiä hyötyaspektia. Voisi olla järkevää lähteä vaikka Norjaan ja hankkia kielitaitoa ja verkostoja. Niistä olisi valtava hyöty työmarkkinoilla. ”

Arktisen liiketoiminnan tulevaisuus

Arktinen ala on herkkä. Arktisen liike-toiminnan täytyy toteutua niin, että ark-tisen luonnon arvot voidaan säilyttää - yksikin erehdys voiolla loppu arktiselle liiketoiminnalle. Tämä antaa Suomelle suuria mahdollisuuksia ympäristötek-nologian alalla. Henriksson iloitsee siitä, että arktisen luonnon merkitys on sisäistetty arktisessa elinkeinotoimin-nassa hyvin, erityisesti Suomessa.

Realiteetit ovat kuitenkin näh-tävissä: arktinen ympäristö jatkaa muutostaan ja jääpeitteet sulavat, vaikka maailman poliitikot onnistuisi-vatkin tarttumaan kaikkein suurimpaan haasteeseen eli ilmastonmuutokseen. Henriksson on optimisti ja uskoo vakavan muutoksen tuovan myös hyviä asioita: ”Joidenkin kymmenien vuosien kuluttua meriliikenne tulee vilkastu-maan arktisilla alueilla, energiatoimin-ta tulee lisääntymään ja energiateolli-suutta rakennetaan systemaattisesti yhä pohjoisemmaksi. Sama koskee kaivan-naisteknologiateollisuutta.”

Matkailu muuttuu, kun Aasian keskiluokkaan nousseet lähtevät liik-keelle. Esimerkiksi mannermatkailu akselilla Suomi-Ruotsi-Norja tulee lisääntymään: Suomessa on joulupuk-ki, Ruotsissa jäähotellit ja Norjassa vuonoristeilyt. Henrikssonin mielestä Suomella on tässä vahva asema, sillä pohjoisen matkailu on meillä edisty-neempää kuin naapurimaissamme.

Ensikontaktit löytyvät läheltä

Henriksson neuvoo yrityksiä ottamaan yhteyttä ulkoasiainhallintoon. ”Kai-kissa arktisissa maissa on Suomen suurlähetystöt, jotka voivat tarjota erinomaista osaamista ja tietoa ja toimia ensimmäisenä kontaktina lähteä liikkeelle. Myös Finpron palveluja kannattaa hyödyntää. Tämä on Team Finland -työtä”, painottaa Henriksson.

Maimo Henriksson toivoo, että ark-tisia asioita ei katsottaisi vain Arktisen neuvoston suhteellisen suppean agen-dan näkökulmasta vaan paljon laajem-min. Voitaisiin ehkä tulevaisuudessa puhua pohjoisen politiikasta. Arktiset asiat eivät ole vain ulkoministeriön asia vaan koskettavat suomalaista yhteis-kuntaa laaja-alaisesti. Uuden näkökul-man omaksuminen voisi auttaa tulosten aikaansaamisessa. ¡


26 EU-rahoitus

Yhteensä puiteohjelmasta on toistaiseksi Suomeen varmis-tunut rahoitusta 867 miljoonaa

euroa tutkimukseen ja tuotekehityk-seen. Olemme eurooppalaisen tutki-mus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nettosaaja: jokaista ohjelmaan EU-jä-senmaksuina maksamaamme euroa kohti saamme, 1,18 euroa takaisin.

Suomi on järjestyksessä viidenneksi eniten rahoitusta saava maa, kun rahoi-tuksen suhteuttaa väkilukuun. Rahoitus-ta varmistaneita suomalaisia osallistujia on yhteensä 504. Näistä yrityksiä on 374 ja muut ovat esim. tutkimuslaitok-sia, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Eniten rahoitusta Suomessa saa-neet organisaatiot ovat VTT, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto.

Huiput Horisonttiin

Seitsemäs puiteohjelma on ollut tärkeä väylä kansainvälistymiseen. Suomalai-set ovat verkottuneet merkittävästi tänä aikana”, kertoo Tekesin palvelujohtaja Marja Nykänen.

Nykäsen mukaan Horisontti 2020 -ohjelmassa mahdollisuudet erityisesti yrityksille ovat entistäkin paremmat, ja niihin pitää tarttua aktiivisesti. Budjetti on lähes 80 miljardia euroa seitsemälle vuodelle.

”Kilpailu on kovaa, mutta rahoitus-ta on saatavilla niille, jotka tähtäävät huipulle”, arvioi Nykänen.

u www.tekes.eu

Suomi nettosaajana EU:n 7. puiteohjelmassaTekesissä analysoitiin komission toimittamat EU:n 7. puiteohjelman (7PO) osallistumisluvut. Meillä on takanamme tukevasti plusmerkkinen seitsenvuotiskausi.

Tulokset 7. puiteohjelmasta

Suomalaista organisaatiota

mukana

504

EU-rahaa Suomeen867 M€

suomalaisten koordinoimaa

hanketta

355

2628

1764Suomalaisosallistumista

yhteensä

hankkeessa

Suomalaishakijoiden onnistumisprosentti

21,4 %

TEKSTI: SOILE THALÉN KUVA: ISTOCKPHOTO

www.tekes.eu


Vastikään julkaistu analyysi suo-malaisosallistujien kokemuksista 7PO:ssa paljastaa mielenkiintoisia trendejä. Kyselyyn vastanneiden suomalaisten konkariosallistujien viesti uusille on selvä: rohkeasti mukaan! Byrokratiaa on pelättyä vähemmän ja tuloksista on ollut kaupallista hyötyä.

Suomen kannalta merkittävää on se, onko mukana tutkijoiden lisäksi tulevaisuuden hyödyntäjiä. ”Jos hankkeessa hyödynnetään suo-malaista tutkimusosaamista, mutta kaupallistamisesta vastaa ulkomai-nen osapuoli, varsinaiset toiminnan hedelmät – innovaatiot – karkaavat Suomesta”, varoittaa analyysin teh-nyt Tekesin vaikuttavuusarvioinnin asiantuntija Jussi Kajala.

Suomalaiset koordinoimaan hankkeita

”Juuri teollisissa hankkeissa koor-dinointien määrän soisi nousevan”, toivoo Marja Nykänen. Suomalais-ten koordinaattoreiden hankkeet ovat kansallisesti yli kaksi kertaa arvokkaampia kuin muut hankkeet, jos mittarina on Suomeen tuleva rahoitus, niissä kun on usein muka-na useampia suomalaisosallistujia. Koordinaattori voi myös osallistu-jista parhaiten vaikuttaa hankkeen sisältöön ja suuntaan.

”Tarvitsemme enemmän suo-malaisia yritysosallistujia ja koor-dinaattoreita EU-tasolla tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön, koska ne nostavat rahoituksen vaikuttavuut-ta”, toteaa Marja Nykänen.

Suomi 7. puiteohjelmassa ja Ana-lyysi suomalaisten kokemuksista löytyvät osoitteesta tekes.eu/palve-lut/tilastot/

Puiteohjelmaan osallistuneet kannustavat osallistumaan

KOONNUT: ANNA-MAIJA IKONEN

Gallup 27


ESA HIETIKKOYliopettaja, Savonia amk

Omalla 3D-tulostimella voi käytännössä tuottaa pieniä muovisia kappaleita, lähinnä leluja, koristeita, ehkä korujakin ja esimerkiksi kodinkoneiden varaosia. Mallit tilaisin netistä tai suunnittelisin itse. Hyötynä on, että tulosteen saa nopeammin käyttöönsä. Voisin harkita 3D-tulostimen hankkimista sitten, kun hinta

on suunnilleen nykyisten 2D-tulostinten tasoa ja materiaalivalikoima nykyistä laajempi. Oppilaitoskäytössä tulostinta voi hyödyntää suunnitelmien fyysisissä realisoinneissa, jolloin opiskelija saa paremman käsityksen suunnittelemansa kappaleen toiminnasta.

FAMA DOUMBOUYASovelto Oyj

Tulostaisin persoonallisia ja personoituja lahjoja ja koriste-esineitä, kehittäisin harrastuksiani tulostettujen osien tai kokonaan uusien esineiden avulla ja korjaisin rikkinäisiä esineitä. Yritykselläni käyttäisin tulostinta tuotekehityksessä tuoteideoiden prototyyppien luomiseen, testaukseen ja 3D-mallimuodossa olevien tuotteiden konkreettiseen

esittelyyn asiakkaille. Kustannussäästöjä syntyy hyvin nopeasti, kun mietitään vaikkapa perinteisen ruiskuvalumuotin hintaa, joka on yleensä useita tuhansia euroja. Tuotekehitys pysyy myös paremmin salassa.

gallup 27

Mihin käyttäisit 3D-tulostinta? Millä edellytyksillä ostaisit sellaisen?

KOONNUT: ANNA-MAIJA IKONEN

Euroopan unionin innovaatiorahoitusta saaneet kannustavat suomalaisia hyödyntämään Horisontti 2020 -rahoitusta rohkeammin.

TAN THUONG (kuvassa oikealla)

Vietnam-Suomi-Piilaakso, MBA Candidate, Luxury Brand Management, IFA Shanghai & Paris

Printtaisin uniikkeja koruja muunmuassa rannekoruja, sormuksia tai kaulakoruriipuksia. En välttämättä ostaisi itselleni kotiin 3D-tulostinta koruja varten, joka mieles-täni lisää vaan "krääsän" määrää. Pariisin 3D Print Show:ssa oli suklaa- ja keksiprintteri. Sellaisen ostai-sin alle 200 euron hintaan, koska se materiaali häviää kätevästi masuun..

KANG SUBIN (kuvassa vasemmalla)

Etelä-Korea, MBA Candidate, Luxury Brand Management, IFA Shanghai & Paris

Printtaisin persoonallisia hajuvesipulloja, koska olen luomassa omaa parfyymimerkkiä. Voisin ostaa oman 3D -printterin, jos se maksaisi enintään 150 euroa.




28 kasvuyrityksen tarinaTEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: KUVA-ULJAS

Oululaisen iLOQin ainutlaatuinen lukko yhdistää digitaalisen tunnistuksen ja tutun mekaanisen avaamisen. Maailman valloitus on kovassa vauhdissa.

DIGIAJAN LUKKOVALMISTAJA MUUTTAA MAAILMAA


iLOQin kehittämä digitaalinen lukitusjärjestelmä tuottaa tarvit-semansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Vastaavaa rat-kaisua ei maailmasta löydy. Mika Pukarin vuonna 2003 perusta-ma yritys pyrkii eliminoimaan

perinteisten lukkojen heikkouksia, kuten avainten katoamisen ja kopioinnin sekä lukitusjärjestelmien ylläpidon ja elinkaari-kustannukset.

”Tämä lisää turvallisuutta, säästää ra-haa ja on ympäristöystävällistä. Ei tarvita paristoja eikä kaapeleita”, sanoo toimitus-johtaja Esa Myllylä.

Lukon kehitystyö alkoi kymmenen vuotta sitten ja ensimmäinen järjestel-mä ilmestyi markkinoille vuonna 2007. Muutamassa vuodessa iLOQ nappasi yli viidentoista prosentin siivun lukitusjär-jestelmien markkinoista Suomessa. Omat myyntiyhtiöt löytyvät Ruotsista, Saksas-ta ja Hollannista. Jälleenmyyjiä on 24 maassa.

Tuotantoa on Suomen lisäksi Aasiassa ja Itä-Euroopassa. Kotimaassa kilpailijoita ovat mekaanisen lukituksen yritykset, Keski-Euroopassa digitaalisen.

DIGIAJAN LUKKOVALMISTAJA MUUTTAA MAAILMAA

iLOQin toimitusjohtaja Esa Myllylä uskoo vakaasti yrityksensä digitaaliseen lukitusjärjestelmään. Kasvuluvut kertovat samaa.


”Liikumme teknologisesti haasta-valla alueella ja yhdistämme tuotteis-samme vaativaa mekaniikka-, elekt-roniikka ja ohjelmistosuunnittelua. Se edellyttää saumatonta yhteistyötä ja rautaista ammattitaitoa koko tiimiltä.”

"Suomesta löytyy meille riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Haasteel-lista on sen sijaan löytää kokeneita henkilöitä kansainvälisiin myyntitehtä-viin. Mielestäni tämä pitäisi huomioida suoraan koulutuksessa."

Kasvukunto: kova

Viime vuonna Deloitten kasvuyritys-kilpailun voittanut ja tämän vuoden Teknologiakasvajat-kilpailun kunnia-maininnan saanut yritys on tiukassa kunnossa. Vuoden 2011 liikevaihto oli 4,4 miljoonaa euroa, 2012 liikevaihto oli 7,8 miljoonaa ja viime vuonna jo yli 13 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa henkilöstömäärä on viisikym-menkertaistunut nykyiseen 50 hen-keen. Neljännes henkilöstöstä työsken-telee tuotekehityksessä.

Myös pääomasijoituksia iLOQ on kerännyt merkittävästi.

”Yrityksen omistaa 30 tahoa, jotka vakuuttuivat iLOQin potentiaalista heti alkuvaiheessa. Tähän kuuluvat myös meidän avainhenkilöt ja henkilöstö”, Myllylä sanoo.

”Tekesin rooli on ollut aivan kes-keinen yrityksen alkuvaiheen rahoi-tukselle ja riskin jakamiselle. Olemme erittäin tyytyväisiä Tekesin tapaan toimia ja palvella meidän kaltaistamme yritystä. Rahoitus on mahdollistanut panostuksen tuotekehitykseen, auttanut kansainvälistymisessä ja luonut uskot-tavuutta sijoittajien silmissä.”

Finnvera takasi alkuaikoina vie-rasta pääomaa ja Finpro on selvittänyt uusien maiden tilannetta ja yhteistyö-kumppaneita.

Digitaalisuus muuttaa alaa

iLOQ tekee teknologiamurrosta mekaa-nisista lukitusjärjestelmistä digitaali-siin. Yritys vei avaintenhallintajärjes-telmänsä pilveen jo vuonna 2005.

Filmikamerat ovat vaihtuneet digi-taalisiin ja cd-levyt internetin musiik-kipalveluihin. Samanlainen mullistus on käynnissä lukitusalalla. Esimerkiksi

sairaaloissa, kouluissa ja lentoasemilla perinteinen mekaaninen lukitus ei enää ole järkevä vaihtoehto.

”Seuraavaksi elektromekaaniset lukot valtaavat asuinkiinteistöt, joissa asukkaiden vaihtuvuus on suurta.”

Esa Myllylä näkee yrityksensä viiden vuoden kuluessa kansainvälises-ti tunnettuna kasvuyrityksenä, jolla on merkittävä markkinaosuus Euroopassa.

”iLOQ suuntaa voimakkaasti vien-timarkkinoille. Pohjoismaiden ohella haemme nyt vahvaa kasvua Kes-ki-Euroopasta, jonka merkitys tulee olemaan keskeinen 50–70 miljoonan liikevaihtotavoitteemme saavuttami-sessa vuonna 2017.”


Toimitusjohtaja Esa Myllylä listaa viisi teesiä kansainvälistä kasvua hakeville suomalaisille yrityksille.

u Kansainvälistymisen nälkä

Se on elinehto. iLOQin tähtäimessä oli alusta asti kansainväliset markkinat ja niiden eteen tehtiin heti systemaattista työtä.

v Huomioi markkinan tarjonta

Paikallisilla kilpailijoilla on aina etumatka. Oman tuotteen pitää olla selkeästi parempi. Sen pitää ratkaista jokin merkittävä ongelma, jonka kanssa asiakkaat ovat taistelleet. Jokaisella markkinalla tuote ja asiakastarve luodaan uudelleen. Jos tuotteelle on kysyntää toisessa maassa, älä odota pärjääväsi samoilla myyntiargumenteilla muualla.

w Valitse oikeat markkinat

Uusille markkinoille on mentävä valikoiden ja suunnitellusti. On osattava sanoa myös ei. Pie-nen yrityksen kannattaa etsiä juuri omalle tuot-teelle sopiva markkina. iLOQ valitsi sellaisen, jolla teknologiamurros mekaanisista lukoista elektromekaanisiin on jo käynnissä.

x Hyödynnä paikallinen asiantuntemus

Kumppanin valinnan merkitystä ei voi painottaa liikaa. Kumppanin on tunnettava alan rakenteet, periaatteet ja jakelukanavat. Hyvä kumppani on aidosti motivoitunut ja innostunut myymään juuri sinun tuotettasi. Tärkeimmillä markkinoilla pelkkä jälleenmyyjä ei riitä, vaan paikallisilla alan osaajilla on suuri merkitys. iLOQ tarjoaa suurimmilla markkinoilla teknistä tukea ja kou-lutusta jälleenmyyjille paikallisella kielellä. Se ei onnistu Suomesta käsin.

y Valmistaudu byrokratiaan

Jokaisella maalla on omat tapansa toimia. Varaudu erilaisten vaatimusten selvittämiseen ja täyttämiseen, joihin menee oma aikansa.

Näillä keinoilla uusille markkinoille

Digitaalisuus syö jatkuvasti perinteisten

lukitusmenetelmien markkinoita.


Usein muutokset tapahtuvat hitaasti hiipumalla, niitä ei edes huomata ennen kuin jälkeenpäin. Tyypillisesti

kilpailukyky ei häviä yhdessä yössä, mutta päätös sulkea tuotantolaitos tai hakeutua konkurssiin tulee nopeasti. Paperin kulutus vähenee pikkuhiljaa, mutta paperikoneet suljetaan aina kokonaisina.

Rakennemuutos johtuu usein siitä, että maksava asiakas saa parempaa palvelua. Aika moni pankkitoimihen-

kilö menetti 90-luvulla työnsä, mutta samalla palvelut tulivat käyttäjille helpommiksi ja edullisemmiksi.

Surullisia uutisia on parin viime vuoden aikana ollut runsaasti. Savua-vat rauniot ovat kuitenkin kuin metsä kulotuksen jäljiltä, hyvä alusta uudelle kasvulle. Nokialta lähteneet työntekijät ovat perustaneet yli 400 uutta yri-tystä parin vuoden aikana. Kajaanissa suljettiin paperitehdas vuoden 2008 lopulla, jolloin tehtaalla työskenteli 535 työntekijää. Nyt paperitehtaan alueella

32 risteyksessäKUVA: SUSANNA LEHTO

– savuavia raunioita vai edellytys uudistumiselle?

Renforsin rannassa on monenlaista yri-tystoimintaa ja enemmän työpaikkoja.

Suomessa rakennemuutos on viime vuosina koskettanut erityisesti paperi-teollisuutta ja elektroniikkateollisuutta. Seuraavat aallot loiskuvat laajemmin, kun digitaalisuus alkaa lyödä läpi ja rutiinitehtäviä automatisoidaan. Viime aikoina muutokset ovat koskettaneet mm. vakuutusalaa, kauppaa ja mediaa. Seuraavaksi laitteita aletaan kytkeä internetiin ja niiden kuntoa voidaan arvi-oida ja toimintaa ohjata netin yli.

Rakennemuutos voi olla hyväkin juttu. Se tuo talouteen uudistumista, mikä nostaa tuottavuutta ja edel-leen yleistä hyvinvointia. Vähemmän kilpailukykyiset yritykset tai toimialat kutistuvat.

Rakennemuutos on valtava henki-lökohtainen kärsimys niille, jotka jäävät työttömäksi. He ovat toisaalta myös voimavara uuden kasvun luomiseen. Viranomaiset ovatkin luoneet toiminta-malleja, miten näissä tilanteissa voidaan tuoda nopeasti apua sitä tarvitseville.

Jos rakennemuutokseen reagoi-daan, ollaan jo väistämättä myöhässä. Olisi parempi varautua kilpailutilanteen muuttumiseen ajoissa. Aina tämä ei ole helppoa, joskus taas muutos on aivan ilmeinen. Oli aivan ilmeistä, että paperin kulutus pienenee, kirjepostin määrä vähenee, kauppaa siirtyy kivijalasta verkkoon ja mediamarkkinat jaetaan uudestaan sähköisen median myötä. Olennainen kysymys on, miten toimiala, yritys ja jopa yksittäinen henkilö varau-tuu tulevaan muutokseen.

Huolehdi siis jatkuvasta uudistu-misesta. Ne pärjäävät, joilla on huip-puosaamista. Selviytymistä helpottaa myös, jos osaa monia asioita. Miten sinä varaudut maailman muuttumi-seen?

Rakennemuutos

Mika Lautanala on älykäs elinympäristö -vastuualueen johtaja Tekesissä.


TEKSTI: SANNA PIIROINEN KUVA: ISTOCKPHOTO

Tekesin tarjoama 33

Tähtäimessä uudet markkinat?


Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitusta yrityksille

Tekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan

kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yrityk-selle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitok-sia ja muita organisaatioita.

Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiin

Tekes tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille rahoitusta ja palveluja kansainvälisil-le markkinoille valmistautumiseen. Kohdemarkkinoiden ja –asiakkaiden tunteminen on oleellista onnistumises-sa. Kansainvälisen kasvun suunnittelun -rahoituksella voi testata uutta konsep-tia potentiaalisilla asiakkailla ja varmis-

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin

taa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen.

Tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla tuotetta, palvelua ja liiketoimin-tamallia voi edelleen kehittää, ja nyt myös pilotoida isossa mittakaavassa. Lisäksi lupaavimmat nuoret yritykset voivat hakea rahoitusta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja nopeaan kasvuun.

Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmah-dollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Tutustu ohjelmien teemoihin verkossa.

Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa?

Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittä-viä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi. Erityisesti nuorten yritysten

arvioinnissa painaa yrityksen avain-henkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

Tekesin rahoitus on lainaa tai avustusta

Tekesin rahoituksesta yhä suurempi osa on lainaa. Lainarahoituksella voimme rahoittaa laajempia projekteja ja olla mukana pilotointi- ja demovaiheissa. Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla avustusta.



FM Juho Partanen on nimitetty rahoitustarkastajaksi maksatuspalvelut-yksikköön.

Nimitys

”Bryssel on koti maailman suurim-malle tutkimus- ja innovaatio-ohjelmalle

Horisontti 2020:lle, joka tarjoaa upeita rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja tutkimus-organisaatioille. Osallistun lupaavasti liikkeelle lähteneen ohjelman haltuunot-toon niin, että suomalaisten kasvanut osallistumisinto saadaan pysyväksi olotilaksi”, Matti sanoo.

Euroopan komission vetämän Ho-risontti 2020 -tutkimusohjelman uusia hakuja valmistellaan parhaillaan. Niihin vaikuttaminen ja suomalaisen näkö-kulman esiintuominen on tärkeää, jotta tulevista rahoitushauista löytyy meille sopivia aiheita.

Kovaa työtä on tiedossa myös toimivien päättäjäkontaktien luomiseksi uusien eurokansanedustajien ja komis-saarien kanssa.

”Täällä tehdään todella laajalla skaalalla yritysten toimintaympäristöä muokkaavia ratkaisuja, oli sitten kyse vaikkapa energiapolitiikasta, ympäris-tölainsäädännöstä tai sisämarkkinoiden toimivuuden parantamisesta. Tämän seuranta ja vaikuttaminen kuuluvat myös työni painopisteisiin. ”

Tekesin ulkomaan toimipisteet si-jaitsevat globaalin innovaatiotoiminnan kuumissa pisteissä ja potentiaalisten markkinoiden porttikohdissa. Brysselis-

34 uusiin asemiin

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: SUSANNA LEHTO

Matti Hiltunen tasoittaa tietä Horisontti 2020 -ohjelmaan Matti Hiltunen aloitti Tekesin Brysselin toimiston vetäjänä tänä syksynä. Kokenut asiantuntija aikoo olla Tekesin korvina, silminä ja suuna Euroopan ytimessä.

sä Tekesin toimisto on osa Team Finland Beneluxia. Erittäin tärkeä kumppaniryh-mä on myös IGLO-verkosto eli ”Infor-mal Group of RTD Liaison Offices”

”Brysselissä vallitsee vahvan yhteistyöhaluinen henki. Kokemuksia, tietoa ja näkemyksiä vaihdetaan yli organisaatiorajojen ja kansallisuuksien varsin avoimesti. Lisäksi, niin virkamies kuin olenkin, olen huomannut, että täs-sä tehtävässä löytyy sellaista start up -yrittäjän villiä ja vapaata henkeä, jossa tekemiseen voi vaikuttaa paljon itse", Matti toteaa.


Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-PasilaPL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 20.2.2015

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin ELY-keskusRuokasenkatu 2PL 8060, 96101 RovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Virallinen sähköposti

[email protected]

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected].

Puhelinvaihde

Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki

Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta

Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel

Kiina Peking

Shanghai

USA Palo Alto

Washington D.C.

Venäjä Pietari

Moskova

Pohjanmaan ELY-keskusHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. 029 50 28500

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusViestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

yhteystiedot 35

www.tekes.fi

mailto:[email protected]

www.tekes.fi/julkaisut


https://asiointi.tekes.fi/suojaposti


www.tekes.fi/tunnustelu

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna

www.rohkeutta.fi

Onko sinulla rohkeutta kokeilla jotain ihan uutta? Oletko valmis ottamaan kasvun ja uudistumisen riskiä?

Rahoituksemme jakaa riskejä, kun:

Teet nopeita kokeiluja

UudistutDigitalisoit liiketoimintaa

Valmistaudut kansainvälistymään

Etsit uusia markkinoita

Kehität kilpailukykyisiä

tuotteita ja palveluja

www.rohkeutta.fi

näköalat 4 2014

Documents