muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
TRANSCRIPT
MUUTTOLIIKKEEN
VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA
VÄLIINPUTOAJAT
VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
1. REPEYTYVÄ SUOMI!
2.
3. TODELLISET VOITTAJAT!
(KANTA)KAUPUNKIEN KASVU!
3 4 4.
5.
MAAHANMUUTTO MUUTOSVOIMANA!
VILLIT KORTIT?
Muuttoliike on yksi
väestökehityksen osatekijä
Väestönkehityksen osatekijät:
Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus)
Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto)
Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto)
Suomen väkiluku kasvoi noin 133 000 henkilöllä vuosina 2010-2015
Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja
luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 %
Historiallinen käänne: työikäisten (20-64-vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen!
Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2014
65,3 % Josta, kunnan sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle
30 % Josta, kuntien välisiä muuttoja
4,7 % Josta, maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Repeytyvä Suomi!
+2 582
-2 016 +7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298 -259
-973
-2 097
-1 389 -3 114
+228 -86
+16 244
+2 582
+7 804 -2 016
-86
+228
-3 114
-1 389
-973 -2 057
-2 411 -1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259
-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 4 + 14 + 79
+10,4
-9,0 +15,7
+15,7
+1,1
+5,5
-10,6
-13,4
-17,1
-7,3
-22,9
-39,6
-7,8
-1,0
-3,5
-13,7
-10,5 -17,2
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+5,5 +10,4
+15,7 -9,0
+1,1
-17,2 -10,5
-13,7
-7,8 -1,0
-3,5
-10,6
-13,4 -17,1
-7,3 -39,6
-22,9
Kuntien välinen muuttoliike suhteellisesti (promillea) maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18)
+11,8 +14,4
+5,7
+25,0
+5,9
+1,0
+10,2
+20,7
+15,5
+3,8
+13,1
+1,1
Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota
Nuorista 15-24-vuotiaista eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014
25009
13025
11237
6505
6200
3235
2708
2318
1907
1316
1001
628
620
565
399
322
190
134
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Helsinki
Tampere
Turku
Oulu
Jyväskylä
Kuopio
Joensuu
Vaasa
Lahti
Seinäjoki
Espoo
Pori
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Maarianhamina
Ylivieska
Kerava
TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti
ja suhteellisesti 2010-2014
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014
Helsinki 13582
Tampere 5441
Oulu 3607
Turku 3599
Kuopio 2653
Espoo 2584
Lahti 1684
Seinäjoki 1627
Pirkkala 1250
Jyväskylä 1245
Lempäälä 1086
Ylöjärvi 856
Joensuu 814
Hämeenlinna 717
Lieto 716
Kauniainen 634
Nokia 623
Sipoo 580
Pori 547
Kaarina 503
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)
Kauniainen 14,1
Jomala 13,9
Pirkkala 13,9
Lempäälä 10,2
Kustavi 10,0
Kittilä 8,8
Lieto 8,5
Lemland 8,5
Uurainen 6,9
Marttila 6,2
Sipoo 6,2
Toivakka 6,2
Ylivieska 6,1
Seinäjoki 5,5
Ylöjärvi 5,5
Kontiolahti 5,1
Kuopio 5,0
Tampere 5,0
Ilmajoki 4,8
Helsinki 4,5
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
(Kanta)kaupunkien kasvu!
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
9000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Suurten kaupunkien kehyskunnat (57) Keskuskaupungit (6)
Käänne nousu-kauden huipulla vuonna 2007
Keskuskaupunkien muuttovoitot kehys-kuntia suuremmat
Suurten keskuskaupunkien (6) ja niiden kehyskuntien
(57) kuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2015
Keskuskaupungit: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti
Kehyskunnat: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Nastola
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; analyysi Timo Aro 2015
Helsinki 47,4 %
Tampere 64,5 %
Turku 84,4 %
Oulu 85,9 %
Jyväskylä
99,8 %
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Akselin
ots
ikko
Kaavion otsikko
Keskuskaupunkien osuus (%) koko kaupunkiseudun
kasvusta 2005-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot * Perustuu 1.1.2015 alueluokitukseen
Todelliset voittajat!
Laadullinen muuttoliike
Määrällinen muuttoliike
Työmarkkina-asema (työllinen, työtön tai
työvoiman ulkopuolella)
Koulutusrakenne (perus-, keski- tai korkea-
aste)
Ikärakenne
(esim. 5- 10 –vuotisjaksoittain)
Tulorakenne (keskimääräiset tulot,
laskennallinen tulokertymä)
Tulo- ja lähtömuuttajien
rakenne
Ei se muuttajien määrä, vaan muuttajien rakenne!
Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
7.700 €
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
29.000 €
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-vuotiaat
Tulo
mu
utt
ajie
n k
esk
imää
räis
et
tulo
t
Työlliset muuttajat Muut muuttajat
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina 2010-2012
Neljä maakuntaa sai muuttovoit-toa työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme
Työllisten muuttovoitot keskit-tyivät Uudellemaalle: Uusimaa sai muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-2012
Työllisistä kärsivät eniten määräl-listä muuttotappiota Pohjois-Pohjanmaa (-2 227), Keski-Suomi (-1 163), Lappi (-1 142) ja Pohjois-Karjala (-1 073)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Uusimaa
Kanta-Häme
Päijät-Häme Pirkanmaa
Pohjois- Karjala
Pohjois- Pohjanmaa
Lappi
Kainuu
Etelä-Savo
Pohjois- Savo
Etelä-Karjala Kymen- laakso
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä- Pohjanmaa Keski-
Suomi
Keski- Pohjanmaa
Varsinais- Suomi
Työllisten muuttovirrat seutujen välillä vuosina 2010-2012
Työllisistä sai muuttovoittoa vain 15 seutua vuosina 2010-2012
Helsingin seutu sai työllisistä muutto-voittoa yhteensä 10 300 henkilöä ja Tampereen seutu noin 1 000 henkilöä vuosina 2010-2013: muiden työllisistä muuttovoittoa saaneiden seutujen voitot vähäisiä
Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä kärsivät määrällistä muuttotappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön kolmen vuoden ajanjaksolla vuosina 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi- Lapin
Vaasan
Lahden
Tampereen
Pohjois- Lapin
Hämeenlinnan
1611
880 839
352
173 -25 -33 -40 -300 -411 -528 -545
-561 -818
-1400 -1552
-1680 -1797
-1994
-2600
-2200
-1800
-1400
-1000
-600
-200
200
600
1000
1400
1800
2200
2600
3000
Työllisten muuttajien nettomuutto määrällisesti
keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013
Työllisten muuttajien nettomuutto yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen indikaattoreista suurten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen tulomuuttajan tulot keskimäärin noin 30 000 euroa ja ei-työllisten noin 7000 euroa
Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia (20): työllisistä sai sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten muuttovoittoa Helsinki.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Seinäjoki ja Hämeenlinna. Seinäjoki sai keskuskaupungeista suhteellisesti toiseksi eniten muuttovoittoa
10503
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta; Analyysi Timo Aro 2016
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä 2005-2013
249,2
92,2
55,6 43,3 39,9 37,8
12,1 11,6 6,5 5,6 -0,8 -9,5 -10,2 -14,7 -19 -26,1 -26,9 -41,1 -51,3 -79,6
-120
-90
-60
-30
0
30
60
90
120
150
180
210
240
270 Miljoonaa euroa
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa)
keskuskaupungeissa yhteensä vuosina 2009-2013
*Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä kuvaa alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlaskettujen tulojen välistä erotusta yhden kalenterivuoden aikana. Tulot sisältävät kaikki verottajan tiedossa olevat tulot: valtion- ja kunnallisveronalaiset tulot, pääomatulot ja muut tulot
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016
Helsinki, Espoo ja Vantaa hyötyivät laskennallisesti muuttoliikkeestä yhteensä noin
400 miljoonaa euroa
vuosina 2009-2013
Hämeenlinna ja Seinäjoki hyötyivät asukasta kohti laskettuna (euroa/asukas) eniten muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta
Muuttoliikkeestä aiheutui suurista muuttovoitoista huolimatta eniten
taloudellista rasitetta Tampereelle, Turulle ja
Jyväskylälle vuosina 2009-2013.
Maahanmuutto muutosvoimana!
Nettomaahanmuutto
määrällisesti kunnittain
vuosina 2010-2014
Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014
Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä 83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes Porin asukasluvun verran
Maahannmuutosta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä muuttovoittoa: Helsinki (16 555), Espoo (7 776), Vantaa (6 459), Turku (3 762), Tampere (2 995), Oulu (2 235), Kotka (1 860), Vaasa (1 851) ja Jyväskylä (1 629).
Maahanmuutosta sai vain neljä kuntaa koko maassa ns. ”tilastollista” muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)
Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina 2010-2014
yli + 1000 henkilöä
yli -1 henkilöä
-----
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa
vuosina 1990-2014
Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 310 000 (5,7 %) vuoden 2013 lopussa
Vieraskielisten määrä 12 kertaistui vuo-sina 1990-2014 ja kolminkertaistui vuo-sina 2000-2014
Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vie-raskielistä eli muita kuin suomen-, ruot-sin- tai saamenkielistä. Vuoden 2014 lopussa vieraskielisten määrä oli 193 500 henkilöä eli enemmän kuin Turun kau-pungissa on asukkaita
Vieraskielisistä lähes yhdeksän kym-menestä (88 %) asuu kaupunkimaisissa kunnissa, kun kantaväestössä vastaava osuus on 69 %
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
220000
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Jyväskylä Oulu
TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti
vuosina 2010-2014
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014
Helsinki 16555
Espoo 7776
Vantaa 6459
Turku 3762
Tampere 2995
Oulu 2235
Kotka 1860
Vaasa 1851
Jyväskylä 1629
Lappeenranta 1430
Lahti 1413
Kuopio 1298
Rovaniemi 1131
Hämeenlinna 1095
Joensuu 1038
Kouvola 1022
Kajaani 862
Pietarsaari 820
Pori 817
Kerava 746
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)
Geta 18,7
Föglö 17,0
Vöyri 14,4
Kristiinank. 13,5
Siikajoki 12,3
Eckerö 11,3
Kökar 11,1
Pudasjärvi 9,7
Pietarsaari 8,4
Närpiö 7,6
Punkalaidun 7,6
Lumparland 7,4
Lieksa 7,3
Sund 7,0
Kotka 6,8
Vårdö 6,4
Kemi 6,3
Vantaa 6,3
Honkajoki 6,2
Uusikaarlepyy 6,2 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
Villit kortit?
ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisimmiksi paikoiksi
Murtuko perinteinen muna-kana –asetelma?
Väestöennuste kunnittain
2015-2030 (muutos %)
>10 % (33 kuntaa)
0,1-9,9 % (81 kuntaa)
-0,1- -9,9 % (98 kuntaa)
< -10 % (105 kuntaa)
Missä suomalaiset asuvat
vuonna 2030?
Väestö kasvaa noin joka kolmannessa kunnassa (114) ja vähenee kahdessa kolmesta kunnasta (203) vuoteen 2030 mennessä
Väestö kasvaa yli 15 % kuudes-sa Manner-Suomen kunnassa: Pirkkalassa, Luodossa, Lempää-lässä, Espoossa, Kauniaisissa ja Oulussa
Väestö vähenee yli -15 % 44 kunnassa: suurimmat menetyk-set Hyrynsalmella, Sallassa, Juukassa, Kyyjärvellä, Suomus-salmella ja Rautjärvellä
Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin
positiivinen väestökehitys vuosina 2015-2030
Sinisellä väestö kasvaa
Punaisella väestö vähenee
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);
Analyysi Timo Aro 2016
Yhteenveto pähkinänkuoressa
2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2)
1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) sai muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317). Aluekehityksen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen kasvava yhteys?
2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla
3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta?
2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2)
4.Muuttoliikkeen valikoivuus eli muuttajien yksilöllölliset, sosiaaliset ja taloudelliset ominaisuudet poikkeavat alueiden välillä. Muuttoliikkeen määrään ja muuttajien rakenteeseen liittyvät erot. Lisääkö muuttoliikkeen valikoivuus entisestään sekä suuralueiden välisiä että kaupunkiseutujen sisäisiä eroja?
5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
1.Kovat vetovoimatekijät
2.Pehmeät vetovoimatekijät
3.Identiteettitekijät
4.Sijainti, erityisesti suhteessa kasvukeskuksiin
5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus
6.Mainekuva
Muuttovetovoimaisen
alueen 6 tunnusmerkkiä
LISÄTIETOJA:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890