_______________________________________________________________________________________________________________________________Hakaniemenkatu 2 Hagnäsgatan 2 PL 380 PB 380 00531 HELSINKI 00531 HELSINGFORS Puhelin (09) 774 775 Telefon (09) 774 775

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

DNO 1/011/2004

MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

PÄIVÄMÄÄRÄ 16.1.2004Perusopetuksen järjestäjille ja peruskouluille Voimassaoloaika 16.1.2004 alkaen

toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen antamisesta perustuu PL 14 §

Kumoaa määräykset 1/011/1994 26/011/1997 4/011/1999 63/011/2002

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetushallituksen johtokunta on hyväksynyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 noudatettaviksi 16.1.2004 alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 §:n mukaisesti.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä perusteissa on määrätty. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää perusteissa olevia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.

Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön 1.8.2004 ja se tulee ottaa käyttöön opetussuunnitelmassa päätettävän porrastuksen mukaisesti kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006.

Näiden perusteiden mukainen perusopetuksen päättötodistus ja todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit otetaan käyttöön lukuvuoden 2006-07 päättyessä. Terveystiedon arvioinnissa käytetään kriteerejä kuitenkin vasta sitten, kun koko oppimäärä on opetettu. Ennen mainittua ajankohtaa annettavat vastaavat todistukset laaditaan ja päättöarviointi suoritetaan ennen näiden perusteiden voimaantuloa annettujen perusteiden mukaisesti.

Pääjohtaja Kirsi Lindrooos

Ylijohtaja Aslak Lindström

TIEDOKSI opetusministeriö sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus lääninhallitukset

OPETUSHALLITUS MUURAMEN KUNTA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

1. luku Opetussuunnitelma

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen rakenne 3. luku Opetuksen toteuttaminen

3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri

3.4 Työtavat

4. luku Opiskelun yleinen tuki

4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma 4.3 Ohjauksen järjestäminen 4.4 Tukiopetus 4.5 Oppilashuolto 4.6 Kerhotoiminta

5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5.1 Eri tukimuodot 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 5.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain

6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

6.1 Saamelaiset 6.2 Romanit 6.3 Viittomakieliset

6.4 Maahanmuuttajat

7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

Suomi äidinkielenä Suomi toisena kielenä

7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi

7.5 Vieraat kielet 7.6 Matematiikka 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto 7.8 Biologia ja maantieto 7.9 Fysiikka ja kemia 7.10 Terveystieto 7.11 Uskonto

Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskontoMuut uskonnot

7.12 Elämänkatsomustieto 7.13 Historia 7.14 Yhteiskuntaoppi 7.15 Musiikki 7.16 Kuvataide 7.17 Käsityö 7.18 Liikunta 7.19 Kotitalous 7.20 Valinnaiset aineet 7.21 Oppilaanohjaus

8. luku Oppilaan arviointi

8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset

9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus

9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus 9.2 Kansainväliset kielikoulut 9.3 Steinerpedagoginen opetus PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 3 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen

perusteiksi Liite 5 Muuramen ops-työryhmien kokoonpano Liite 6 Oppilaskortin liite Liite 7 Vuosittainen yhteistyö Nisulanmäen koulun ja Jyväskylän ammatillisen

koulun välillä Liite 8 Muuramen kunnan HOJKS-lomake Liite 9 Tiedote vanhemmille erityisopetussiirrosta Liite 10 Hakemus oppilaan ottamiseksi/siirtämiseksi erityisopetukseen Liite 11 Erityisopetussiirron purkulomake Liite 12 Koulun kriisisuunnitelma

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 1. luku Opetussuunnitelma sivu 1

OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

1. luku Opetussuunnitelma

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa pääte-tään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan koko-naisuuden. Nämä päätökset ovat • perusopetuslaki ja -asetus • valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusope-

tuksen tuntijaosta • esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet • opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma• opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioi-ta sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin ope-tussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 1. luku Opetussuunnitelma sivu 2

1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää:

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää (sinisellä on painettuna se kohta, mistä asia löytyy Muuramen opetussuunnitelmasta):

Arvot ja toiminta-ajatus 2. luku Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 2. luku Kieliohjelma 2. luku Noudatettava paikallinen tuntijako 2. luku Toimintakulttuurin kuvaus, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset 3. luku Opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus 2. luku Opetuksen mahdollinen eheyttäminen 2. luku Aihekokonaisuuksien toteuttaminen 7.1. luku Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuk-sittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa

7. luku

Valinnaisaineiden opetus 7.20 luku Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 2. luku Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 4.5.4 luku Kodin ja koulun yhteistyö 4.1 luku Yhteistyö muiden tahojen kanssa 4.5.4 luku Oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen 4.5 luku Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 4.2 luku Ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt 4.3 luku Kerhotoiminnan järjestäminen 4.6 . lukuTukiopetuksen järjestäminen 4.4 lukuErityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5. luku Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 6. luku Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin

8. luku

Opinnoissa etenemisen periaatteet 8. luku Todistukset 8. luku Tietostrategia 7.1 luku Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 8. luku

Muuramen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma tarkastetaan ainakin kerran kahdessa vuo-dessa ja päivitetään tarvittaessa. Päivitystyöstä vastaavat aineryhmät koulutuksen järjestäjän an-tamien ohjeiden mukaisesti. Muuramen ops-työryhmien kokoonpanot ovat liitteessä 5.

Muuramen kunnassa uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön luokilla 1. – 2. syksyllä 2003. Luokat 3 - 6 ottivat tuolloin käyttöön opetussuunnitelman kokeiluversion. Tämä vuoden 2004 perusteiden mukainen opetussuunnitelma otetaan Muuramessa käyttöön luokilla 3 – 8 syksyllä 2004. 9. luokalla tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2005. Lukuvuonna 2004 – 2005 kuudesluokkalaiset noudattavat vuoden 1994 perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa käsitöis-sä. Uskonnossa ja äidinkielessä 5. ja 6. luokalla opetetaan lukuvuonna 2004 - 2005 mahdollisia vuorokursseja.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat sivu 1

2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.

2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

Muuramen perusopetuksen toiminta-ajatuksena on kasvattaa yhdessä koteja tukien itsensä ja muiden kanssa toimeentulevia, oppimishaluisia ja -kykyisiä kansalaisia.

Muuramessa perusopetuksen tavoitteissa ja tehtävässä on huomioitu jatkumo ja yhteneväisyys esiopetuksen kasvatustavoitteiden kanssa. Myös huoltajat ovat voineet vaikuttaa koulun toimintakulttuuri –osioon. Heiltä kysyttiin, miten he haluaisivat arvojen näkyvän koulun toimintakulttuurissa. Sadoista vastauksista opettajat työstivät eri koulujen toimintakulttuuri- osiot.

Arvot määritellään seuraavalla tavalla:

Tasapainoinen lapsi on tunne-elämältään vakaa, mutta samalla tunteikas. Hän osoittaa voivansa tuntea empatiaa, on aloitteellinen ja aktiivinen, hyvä ja luotettava ystävä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat sivu 2

Vastuuntuntoinen lapsi/nuori tietää tehtävänsä ja oikeutensa yhteisön jäsenenä. Vastuuntuntoiseen voi luottaa ja antaa hänelle itsenäisesti ratkaistavia tehtäviä. Hän tuntee myös lähimmäisestään huolehtimisen merkityksen. Hän kunnioittaa työrauhaa, fyysistä ja henkistä turvallisuutta sekä omaisuutta. Lapsen/nuoren tulee kokea vastuunsa omien päätöstensä seurauksista.

Yhteistyökykyinen oppilas osallistuu yhteisiin toimiin oman vastuunsa kantaen, tarvittaessa joustaen ja sovitellen. Hän oppii työskentelemään ja oppimaan asioita yhdessä parin tai ryhmän kanssa, toinen toiselta oppien, auttaen ja tukien.

Itsenäinen oppilas osaa ja uskaltaa ajatella itse, tehdä valintoja, on aloitekykyinen ja luottaa omiin taitoihinsa. Tasapainoisuus ja vastuuntuntoisuus ovat perusta, jolle lapsen itsenäisyys voi rakentua. Itsenäisyys ei merkitse yksin jättämistä, vaan lasta tuetaan ja ohjataan ottamaan vastuu omasta oppimisestaan ja toiminnastaan oppilaan kehitystaso huomioon ottaen.

Osallistuva ihminen on kiinnostunut tapahtumista ympärillään. Hän tuntee olevansa osallinen kulttuuriperinnöstä ja yhteiskunnasta ja globaalistuvasta maailmasta. Hän on tietoinen mahdollisuuksistaan ja pystyy toteuttamaan niitä. Osallistuva nuori kasvaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi ja omaa valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Luova oppilas ei ole vain taiteen eri alueilla lahjakas lapsi tai nuori, vaan yhtä tärkeää on arkielämän luovuus – kyky ratkaista luovasti ja joustavasti arkipäivän elämässä esiin tulevia ongelmatilanteita ja muutoksia. Luovuus ei saa toteutua toisten kustannuksella.

Hyvätapainen oppilas on vilpitön ja oikeudenmukainen. Hän osaa käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti. Hän sisäistää yhteisön jäsenenä kasvaessaan yhteiskunnan moraalisääntöjä ja eettisiä näkemyksiä. Hän tietää, että elämässä pärjää myöhemminkin elämällä reilun pelin fair play –säännöillä.

Hyväkuntoinen lapsi/nuori on fyysisesti ja psyykkisesti terve. Hän on perusvireeltään elämänmyönteinen ja iloinen. Hän on utelias ja kiinnostunut uusista asioista ja oppimisesta. Hyväkuntoisuus tuo myös opiskelusitkeyttä: jaksaa kohdata ongelmia ja ponnistella niiden ratkaisemiseksi. Liikunta- ja muut fyysistä terveyttä ylläpitävät tottumukset luodaan jo lapsena.

Koulun toimintakulttuuri tarkoittaa käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus – ja opetustavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

3

Arv

opoh

jaop

etus

suun

nite

lman

per

uste

iden

m

ukaa

n

Ihm

isoi

keuk

sien

kun

nioi

ttam

inen

:

• yk

silö

n hy

vinv

oint

i •

turv

alli

suus

•

yht

eisö

llis

yys

• ta

sa-a

rvo/

yhde

nver

tais

uus/

er

ilai

suud

en h

yväk

sym

inen

•

oman

ja to

iste

n ty

ön

kunn

ioit

tam

inen

•

vast

uull

isuu

s•

dem

okra

tia

Kes

tävä

tul

evai

suus

/ym

päri

stön

mon

imuo

tois

uude

n sä

ilytt

ämin

en j

a ke

hitt

ämin

en:

• lu

onto

• ra

kenn

ettu

ym

päri

stö

• ku

lttu

uri

• va

stuu

llis

uus

• gl

obal

isaa

tio

Kan

salli

suus

/Kan

sain

välis

yys

• om

an k

ultt

uuri

n tu

ntem

us

osan

a po

hjoi

smai

sta

ja

euro

oppa

lais

ta k

ultt

uuri

a •

osal

lisu

us s

uom

alai

sest

a yh

teis

kunn

asta

ja

glob

aali

stuv

asta

maa

ilm

asta

•

suom

alai

sen

kult

tuur

in

mon

ipuo

list

umin

en

maa

hanm

uutt

ajie

n m

yötä

•

suva

itse

vais

uus

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

4

Yle

iset

kas

vatu

s- j

a op

pim

ista

voit

teet

O

ppila

asta

kas

vaa

Kou

lun

toim

inta

kult

tuur

in p

ääas

iat

Kon

kree

ttis

et t

oim

et I

sola

hden

koul

ussa

Su

hde

omaa

n m

inää

n •

Opp

ilas

om

aa te

rvee

n it

setu

nnon

ja

sit

ä ka

utta

arv

osta

a it

seää

n •

Opp

ilas

on

fyys

ises

ti, p

syyk

kise

sti

ja s

osia

alis

esti

hyv

invo

iva.

•

Opp

ilas

osa

a er

ilai

sia

työ-

ja o

ppi-

mis

tapo

ja ja

luot

taa

kyky

ynsä

op

pia.

• O

ppil

as o

ppii

huo

leht

imaa

n it

senä

ises

ti te

htäv

istä

än.

• O

ppil

as o

ppii

rat

kais

emaa

n lu

ovas

ti ja

jous

tava

sti a

rkip

äivä

n on

gelm

ia ja

muu

toks

ia.

• O

ppil

as o

saa

käyt

täyt

yä h

yvin

ja

arvo

staa

rei

lun

peli

n –s

äänt

öjä

eläm

ässä

än.

• O

ppil

as y

mm

ärtä

ä te

rvee

llis

en

eläm

än m

erki

tyks

en o

mal

le

hyvi

nvoi

nnil

leen

.

Suhd

e to

isee

n ih

mis

een

• O

ppil

as o

ppii

työs

kent

elem

ään

yksi

n, p

arin

kan

ssa

ja r

yhm

ässä

, to

inen

tois

elta

opp

ien,

aut

taen

ja

tuki

en.

• O

ppil

as o

saa

ilm

aist

a m

ieli

pite

ensä

ja

arv

osta

a to

isen

kinl

aisi

a aj

atuk

sia.

• O

ppil

as n

äkee

eri

lais

uude

n ri

kkau

tena

.•

Opp

ilas

sis

äist

ää y

htei

set s

äänn

öt

ja o

sall

istu

u yh

teis

iin

toim

iin

tll

iti

tasa

pain

oine

n hy

väku

ntoi

nen

itse

näin

en

luov

ahy

väta

pain

en

yhte

isty

ökyk

yine

nsu

vait

seva

inen

- ka

svat

usty

össä

pos

itiiv

inen

ase

nne

- on

nist

umis

en k

okem

uksi

a ka

ikill

e

- tu

rval

lisuu

s

- op

pim

isen

tai

dot

- hy

vät

tava

t

- te

rvee

llise

t el

ämän

tava

t

- yh

teis

työn

har

joit

tele

min

en

- po

siti

ivin

en lu

okka

henk

i

- er

ilais

uude

n hy

väks

ymin

en

- sä

äntö

jen

noud

atta

min

en

• ke

rhot

oim

inta

• ko

uluk

ohta

isen

tun

nin

käyt

ön

valin

ta (

tuet

aan

fyys

istä

ja

psyy

kkis

tä k

unto

a)

• vä

litun

nit

ulko

na, o

hjat

tuja

pi

hale

ikke

jä, v

älit

unti

met

sä

• xy

litol

-pur

kka

ruok

ailu

n yh

teyd

essä

• os

allis

tum

inen

eri

lais

iin

kam

panj

oihi

n ja

tap

ahtu

miin

es

im. L

iikun

taSe

ikka

ilu,

Tou

kofe

st

• ai

kuin

en v

älit

unti

valv

ojan

an,

kyyd

itys

odot

uste

n va

lvon

ta

• yh

dysl

uokk

atyö

sken

tely

•

yhte

isty

ö es

ikou

lun,

ryh

mik

sen

ja m

uun

lähi

verk

osto

n ka

nssa

•

oppi

lask

unta

työs

kent

ely

• re

tket

, lei

riko

ulut

•

paja

työs

kent

ely,

tee

map

äivä

t •

koul

ujen

väl

iset

kilp

ailu

t ja

ta

paht

umat

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

5

vast

uull

ises

ti.

Suhd

e ym

päri

stöö

n

• O

ppil

as h

uom

ioi j

a ku

nnio

itta

a to

isia

ihm

isiä

, luo

ntoa

ja

ympä

rist

öä.

• O

ppil

as o

ppii

kan

tam

aan

vast

uuta

om

ista

ja y

htei

sist

ä ta

varo

ista

, hu

omaa

toim

inta

nsa

vaik

utuk

set j

a to

imii

ym

päri

stön

sä h

yväk

si

• O

ppil

as a

loit

taa

ympä

rist

öön

ja

kult

tuur

iin

tutu

stum

isen

M

uura

mes

ta ja

laaj

enta

a re

viir

iään

iä

n m

yötä

.

Suhd

e tu

leva

isuu

teen

• O

ppil

as o

ppii

tied

onha

nkin

nan

kein

oja

ja o

ppim

isen

tait

oja

tule

vais

uutt

a va

rten

. •

Opp

ilas

saa

tarv

itse

man

sa ti

edot

ja

taid

ot s

ekä

halu

n ja

tko-

opin

toih

in

ja e

lini

käis

een

oppi

mis

een.

•

luot

taa

selv

iyty

väns

ä ar

kipä

ivän

ti

lant

eist

a.•

Opp

ilas

saa

val

miu

det t

oim

ia

dem

okra

atti

sess

a ja

tasa

-arv

oise

ssa

yhte

isku

nnas

sa.

vast

uunt

unto

inen

osaa

va

osal

listu

va

- va

stuu

seen

kas

vatt

amin

en

- ke

stäv

ä ke

hity

s

- op

iske

luta

idot

- op

pila

iden

osa

llisu

uden

lisä

ämin

en

• pi

ha/s

iivou

späi

vät

• vi

ikko

järj

estä

jät/

viik

kote

htäv

ät5.

ja

6. lu

okill

a •

mon

ivuo

tist

en k

oulu

kirj

ojen

ja

tarv

ikke

iden

käy

ttö

ja v

astu

u

• pa

peri

n la

jitt

elu

• ti

etok

onei

den

käyt

tö

• op

pila

skun

taty

öske

ntel

y •

kirj

asto

n kä

ytön

ohj

aus

Joki

n ai

heal

ueis

ta v

oida

an v

alit

a pa

inot

etta

vaks

ilu

kuvu

osis

uunn

itel

mas

sa

luku

vuod

eksi

tai

lyhy

emm

äksi

ja

ksok

si.

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

6

Yle

iset

kas

vatu

s- j

a op

pim

ista

voit

teet

O

ppila

asta

kas

vaa

Kou

lun

toim

inta

kult

tuur

in p

ääas

iat

Kon

kree

ttis

et t

oim

et K

inko

maa

n ko

ulus

sa

Suhd

e om

aan

min

ään

• O

ppil

as o

maa

terv

een

itse

tunn

on

ja s

itä

kaut

ta a

rvos

taa

itse

ään

• O

ppil

as o

n fy

ysis

esti

, psy

ykki

sest

i ja

sos

iaal

ises

ti h

yvin

voiv

a.

• O

ppil

as o

saa

eril

aisi

a ty

ö- ja

opp

i-m

ista

poja

ja lu

otta

a ky

kyyn

sä

oppi

a.•

Opp

ilas

opp

ii h

uole

htim

aan

itse

näis

esti

teht

ävis

tään

. •

Opp

ilas

opp

ii r

atka

isem

aan

luov

asti

ja jo

usta

vast

i ark

ipäi

vän

onge

lmia

ja m

uuto

ksia

. •

Opp

ilas

osa

a kä

yttä

ytyä

hyv

in ja

ar

vost

aa r

eilu

n pe

lin

–sää

ntöj

ä el

ämäs

sään

. •

Opp

ilas

ym

mär

tää

terv

eell

isen

el

ämän

mer

kity

ksen

om

alle

hy

vinv

oinn

ille

en.

Suhd

e to

isee

n ih

mis

een

• O

ppil

as o

ppii

työs

kent

elem

ään

yksi

n, p

arin

kan

ssa

ja r

yhm

ässä

, to

inen

tois

elta

opp

ien,

aut

taen

ja

tuki

en.

• O

ppil

as o

saa

ilm

aist

a m

ieli

pite

ensä

ja

arv

osta

a to

isen

kinl

aisi

a aj

atuk

sia.

• O

ppil

as n

äkee

eri

lais

uude

n ri

kkau

tena

.•

Opp

ilas

sis

äist

ää y

htei

set s

äänn

öt

jaos

alli

stuu

yhte

isii

nto

imii

n

tasa

pain

oine

n hy

väku

ntoi

nen

itse

näin

en

luov

ahy

väta

pain

en

yhte

isty

ökyk

yine

nsu

vait

seva

inen

- ka

svat

usty

össä

pos

itiiv

inen

ase

nne

- on

nist

umis

en k

okem

uksi

a ka

ikill

e

- tu

rval

lisuu

s

- op

pim

isen

tai

dot

- hy

vät

tava

t

- te

rvee

llise

t el

ämän

tava

t

- yh

teis

työn

har

joit

tele

min

en

- po

siti

ivin

en lu

okka

henk

i

- er

ilais

uude

n hy

väks

ymin

en

- sä

äntö

jen

noud

atta

min

en

• m

yönt

eine

n, r

ehel

linen

, ka

nnus

tava

ja

rake

ntav

a pa

laut

e m

ahdo

llisi

mm

an u

sein

•

johd

onm

ukai

suus

•

yhte

iset

sää

nnöt

/ sop

imuk

set

• er

il. li

ikun

ta m

ahdo

llisu

uksi

en.

tarj

oam

inen

(la

sket

telu

. lui

stel

u Jy

väsj

ärve

llä)

• lii

kunt

aker

hot

• lii

kunt

a m

yönt

eine

n ko

kem

us/

haus

kaa

• pr

ojek

tien

itse

näin

en t

yöst

ämin

en

• va

stuu

läks

yist

ä ja

tar

vikk

eist

a •

oman

suu

nnit

telu

n j

a ra

tkai

suid

en

koro

stam

inen

ku,

kä,

mu

•

ong

elm

akes

kein

en. l

ähtö

koht

a te

htäv

ille

• m

atem

aatt

isen

väl

inei

stön

ke

hitt

ämin

en

• ilm

aisu

taid

on t

unni

t •

ruok

ailu

, ter

veht

imin

en, k

ätte

ly

• ju

hlat

: jo

ulu,

kev

ät, ä

itie

npäi

vä

• vi

erai

lut,

bus

sim

atka

t •

hym

ypoj

at/-

tytö

t •

tuki

oppi

last

oim

inta

•

ryhm

itte

ly t

apah

tum

iin

• so

pim

ukse

t (l

umip

, kei

nut…

) •

jär

jest

yssä

ännö

t •

odot

tam

inen

•

kum

mik

oulu

Nam

ibia

ssa,

ki

rj.v

aiht

o, k

eräy

kset

•

Kan

erva

n vi

erai

lut

• us

konn

onno

ssa

eett

iset

poh

dinn

at

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

7

ja o

sall

istu

u yh

teis

iin

toim

iin

vast

uull

ises

ti.

Suhd

e ym

päri

stöö

n

• O

ppil

as h

uom

ioi j

a ku

nnio

itta

a to

isia

ihm

isiä

, luo

ntoa

ja

ympä

rist

öä.

• O

ppil

as o

ppii

kan

tam

aan

vast

uuta

om

ista

ja y

htei

sist

ä ta

varo

ista

, hu

omaa

toim

inta

nsa

vaik

utuk

set j

a to

imii

ym

päri

stön

sä h

yväk

si

• O

ppil

as a

loit

taa

ympä

rist

öön

ja

kult

tuur

iin

tutu

stum

isen

M

uura

mes

ta ja

laaj

enta

a re

viir

iään

iä

n m

yötä

.

Suhd

e tu

leva

isuu

teen

• O

ppil

as o

ppii

tied

onha

nkin

nan

kein

oja

ja o

ppim

isen

tait

oja

tule

vais

uutt

a va

rten

. •

Opp

ilas

saa

tarv

itse

man

sa ti

edot

ja

taid

ot s

ekä

halu

n ja

tko-

opin

toih

in

ja e

lini

käis

een

oppi

mis

een.

•

luot

taa

selv

iyty

väns

ä ar

kipä

ivän

ti

lant

eist

a.•

Opp

ilas

saa

val

miu

det t

oim

ia

dem

okra

atti

sess

a ja

tasa

-arv

oise

ssa

yhte

isku

nnas

sa.

vast

uunt

unto

inen

osaa

va

osal

listu

va

- va

stuu

seen

kas

vatt

amin

en

- ke

stäv

ä ke

hity

s

- op

iske

luta

idot

- op

pila

iden

osa

llisu

uden

lisä

ämin

en

• ki

usaa

mis

kyse

ly

• ri

itoj

en s

elvi

ttel

y lo

ppuu

n as

ti j

a m

ahd.

ran

gais

tust

en v

alvo

nta

• va

rain

hank

inta

an o

salli

stum

inen

: le

ipom

inen

, mai

nost

en j

ako,

m

yynt

i •

tuki

oppi

last

oim

inta

•

vast

uuvu

orot

mm

. dis

co

• va

stuu

om

ista

teh

tävi

stä/

väl

inei

stä

• va

stuu

kou

lun/

toi

sten

om

asta

tai

ym

päri

stös

tä e

sim

. kev

ätsi

ivou

s

• ti

edon

haku

, net

ti j

a m

uut

• e

nsia

pu, p

elas

taut

umin

en,

sam

mut

us

• pi

kkuk

okit

•

tapa

htum

an s

uunn

itte

lu

koko

nais

valt

aise

sti

• op

pila

skun

tato

imin

ta

• es

iinty

min

en e

ri t

ilais

uuks

issa

•

yhte

isla

ulut

unni

t •

koul

un k

erho

t, u

lkop

uolis

et k

erho

t L

eiri

koul

ut 1

-2, 3

-4 j

a 5-

6 lu

okill

a,

kans

ainv

älin

en le

irik

oulu

5-6

luok

illa,

yö

koul

u 1-

2 lu

okill

a ja

sei

kkai

lule

iri

K

aiki

ssa

kasv

atet

aan

itse

näis

yytt

ä,

luov

uutt

a, h

yvät

apai

suut

ta,

yhte

isty

ökyk

yä, s

uvai

tsev

aisu

utta

, va

stuu

ntun

toa,

osa

avuu

tta

ja

osal

listu

vuut

ta

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

8

Yle

iset

kas

vatu

s- j

a op

pim

ista

voit

teet

O

ppila

asta

kas

vaa

Kou

lun

toim

inta

kult

tuur

in p

ääas

iat

Kon

kree

ttis

et t

oim

et M

äkel

änm

äen

koul

ussa

Su

hde

omaa

n m

inää

n •

Opp

ilas

om

aa te

rvee

n it

setu

nnon

ja

sit

ä ka

utta

arv

osta

a it

seää

n •

Opp

ilas

on

fyys

ises

ti, p

syyk

kise

sti

ja s

osia

alis

esti

hyv

invo

iva.

•

Opp

ilas

osa

a er

ilai

sia

työ-

ja o

ppi-

mis

tapo

ja ja

luot

taa

kyky

ynsä

op

pia.

• O

ppil

as o

ppii

huo

leht

imaa

n it

senä

ises

ti te

htäv

istä

än.

• O

ppil

as o

ppii

rat

kais

emaa

n lu

ovas

ti ja

jous

tava

sti a

rkip

äivä

n on

gelm

ia ja

muu

toks

ia.

• O

ppil

as o

saa

käyt

täyt

yä h

yvin

ja

arvo

staa

rei

lun

peli

n –s

äänt

öjä

eläm

ässä

än.

• O

ppil

as y

mm

ärtä

ä te

rvee

llis

en

eläm

än m

erki

tyks

en o

mal

le

hyvi

nvoi

nnil

leen

.

Suhd

e to

isee

n ih

mis

een

• O

ppil

as o

ppii

työs

kent

elem

ään

yksi

n, p

arin

kan

ssa

ja r

yhm

ässä

, to

inen

tois

elta

opp

ien,

aut

taen

ja

tuki

en.

• O

ppil

as o

saa

ilm

aist

a m

ieli

pite

ensä

ja

arv

osta

a to

isen

kinl

aisi

a aj

atuk

sia.

• O

ppil

as n

äkee

eri

lais

uude

n ri

kkau

tena

.•

Opp

ilas

sis

äist

ää y

htei

set s

äänn

öt

jaos

alli

stuu

yhte

isii

nto

imii

n

tasa

pain

oine

n hy

väku

ntoi

nen

itse

näin

en

luov

ahy

väta

pain

en

yhte

isty

ökyk

yine

nsu

vait

seva

inen

- ka

svat

usty

össä

pos

itiiv

inen

ase

nne

- on

nist

umis

en k

okem

uksi

a ka

ikill

e

- tu

rval

lisuu

s

- op

pim

isen

tai

dot

- hy

vät

tava

t

- te

rvee

llise

t el

ämän

tava

t

- yh

teis

työn

har

joit

tele

min

en

- po

siti

ivin

en lu

okka

henk

i

- er

ilais

uude

n hy

väks

ymin

en

- sä

äntö

jen

noud

atta

min

en

• ka

nnus

tus

ja k

iitos

•

oppi

laid

en it

sear

vioi

nti

• jä

rjes

tyss

äänn

öt

• pe

ruso

pisk

elut

aito

jen

harj

aann

utta

min

en

• tu

ki-

ja e

rity

isop

etus

• ai

kuis

ten

esim

erkk

i •

vaad

itaa

n op

pila

ilta

• ju

hlak

äytt

äyty

min

en•

ruok

ailu

käyt

täyt

ymin

en•

tapa

kasv

atus

•

mon

ipuo

lisee

n lii

kkum

isee

n ja

te

rvei

siin

elä

män

tapo

ihin

oh

jaam

inen

• va

listu

styö

• yh

teis

toim

inta

a ke

hitt

ävät

ty

ötav

at•

yhte

isto

imin

ta e

ri lu

okki

en

kesk

en•

kum

mio

ppila

stoi

min

ta

• ke

vätk

ohau

s, j

oulu

- ja

ke

vätj

uhla

•

erit

yiso

ppila

at in

tegr

oida

an

ylei

sope

tuks

een

•ka

kki o

vat

osal

lisia

kou

lun

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

9

ja o

sall

istu

u yh

teis

iin

toim

iin

vast

uull

ises

ti.

Suhd

e ym

päri

stöö

n

• O

ppil

as h

uom

ioi j

a ku

nnio

itta

a to

isia

ihm

isiä

, luo

ntoa

ja

ympä

rist

öä.

• O

ppil

as o

ppii

kan

tam

aan

vast

uuta

om

ista

ja y

htei

sist

ä ta

varo

ista

, hu

omaa

toim

inta

nsa

vaik

utuk

set j

a to

imii

ym

päri

stön

sä h

yväk

si

• O

ppil

as a

loit

taa

ympä

rist

öön

ja

kult

tuur

iin

tutu

stum

isen

M

uura

mes

ta ja

laaj

enta

a re

viir

iään

iä

n m

yötä

.

Suhd

e tu

leva

isuu

teen

• O

ppil

as o

ppii

tied

onha

nkin

nan

kein

oja

ja o

ppim

isen

tait

oja

tule

vais

uutt

a va

rten

. •

Opp

ilas

saa

tarv

itse

man

sa ti

edot

ja

taid

ot s

ekä

halu

n ja

tko-

opin

toih

in

ja e

lini

käis

een

oppi

mis

een.

•

luot

taa

selv

iyty

väns

ä ar

kipä

ivän

ti

lant

eist

a.•

Opp

ilas

saa

val

miu

det t

oim

ia

dem

okra

atti

sess

a ja

tasa

-arv

oise

ssa

yhte

isku

nnas

sa.

vast

uunt

unto

inen

osaa

va

osal

listu

va

- va

stuu

seen

kas

vatt

amin

en

- ke

stäv

ä ke

hity

s

- op

iske

luta

idot

- op

pila

iden

osa

llisu

uden

lisä

ämin

en

arje

ssa

ja j

uhla

ssa

• po

siti

ivis

en p

alki

tsem

isen

pol

ku

• op

pila

skun

ta

• va

stuu

llise

t te

htäv

ät

• jä

ttei

den

laji

ttel

uun

ohja

amin

en

• pe

ruso

pisk

elut

aito

jen

harj

aann

utta

min

en

• tu

ki-

ja e

rity

isop

etus

•

oppi

lask

unta

työ

• ju

hlat

•

teem

apäi

vät

• ke

vätk

ohau

s •

joul

u- j

a ke

vätj

uhla

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

10

Yle

iset

kas

vatu

s- j

a op

pim

ista

voit

teet

O

ppila

asta

kas

vaa

Kou

lun

toim

inta

kult

tuur

in p

ääas

iat

Kon

kree

ttis

et t

oim

et N

iitty

ahon

ko

ulus

sa

Suhd

e om

aan

min

ään

• O

ppil

as o

maa

terv

een

itse

tunn

on

ja s

itä

kaut

ta a

rvos

taa

itse

ään

• O

ppil

as o

n fy

ysis

esti

, psy

ykki

sest

i ja

sos

iaal

ises

ti h

yvin

voiv

a.

• O

ppil

as o

saa

eril

aisi

a ty

ö- ja

opp

i-m

ista

poja

ja lu

otta

a ky

kyyn

sä

oppi

a.•

Opp

ilas

opp

ii h

uole

htim

aan

itse

näis

esti

teht

ävis

tään

. •

Opp

ilas

opp

ii r

atka

isem

aan

luov

asti

ja jo

usta

vast

i ark

ipäi

vän

onge

lmia

ja m

uuto

ksia

. •

Opp

ilas

osa

a kä

yttä

ytyä

hyv

in ja

ar

vost

aa r

eilu

n pe

lin

–sää

ntöj

ä el

ämäs

sään

. •

Opp

ilas

ym

mär

tää

terv

eell

isen

el

ämän

mer

kity

ksen

om

alle

hy

vinv

oinn

ille

en.

Suhd

e to

isee

n ih

mis

een

• O

ppil

as o

ppii

työs

kent

elem

ään

yksi

n, p

arin

kan

ssa

ja r

yhm

ässä

, to

inen

tois

elta

opp

ien,

aut

taen

ja

tuki

en.

• O

ppil

as o

saa

ilm

aist

a m

ieli

pite

ensä

ja

arv

osta

a to

isen

kinl

aisi

a aj

atuk

sia.

• O

ppil

as n

äkee

eri

lais

uude

n

tasa

pain

oine

n hy

väku

ntoi

nen

itse

näin

en

luov

ahy

väta

pain

en

yhte

isty

ökyk

yine

nsu

vait

seva

inen

- ka

svat

usty

össä

pos

itiiv

inen

ase

nne

- on

nist

umis

en k

okem

uksi

a ka

ikill

e

- tu

rval

lisuu

s

- op

pim

isen

tai

dot

- hy

vät

tava

t

- te

rvee

llise

t el

ämän

tava

t

- yh

teis

työn

har

joit

tele

min

en

- po

siti

ivin

en lu

okka

henk

i

- er

ilais

uude

n hy

väks

ymin

en

- sä

äntö

jen

noud

atta

min

en

• m

otiv

oint

ikar

kit

• yk

silö

llise

t op

pim

ista

voit

teet

• te

htäv

ät k

oulu

n jä

lkee

n

• hy

myt

•

5 m

in/k

irou

s •

reilu

n ka

veri

n st

ipen

di

• ks

ylit

olip

urkk

a

• le

irik

oulu

6. l

uoka

lla

• yö

koul

ut•

kum

mit

oim

inta

•

eska

reid

en j

a 1.

ja

2.

luok

kala

iste

n yh

teis

työ

• ai

kuis

et lä

snä

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

11

rikk

aute

na.

• O

ppil

as s

isäi

stää

yht

eise

t sää

nnöt

ja

osa

llis

tuu

yhte

isii

n to

imii

n va

stuu

llis

esti

.

Suhd

e ym

päri

stöö

n

• O

ppil

as h

uom

ioi j

a ku

nnio

itta

a to

isia

ihm

isiä

, luo

ntoa

ja

ympä

rist

öä.

• O

ppil

as o

ppii

kan

tam

aan

vast

uuta

om

ista

ja y

htei

sist

ä ta

varo

ista

, hu

omaa

toim

inta

nsa

vaik

utuk

set j

a to

imii

ym

päri

stön

sä h

yväk

si

• O

ppil

as a

loit

taa

ympä

rist

öön

ja

kult

tuur

iin

tutu

stum

isen

M

uura

mes

ta ja

laaj

enta

a re

viir

iään

iä

n m

yötä

.

Suhd

e tu

leva

isuu

teen

• O

ppil

as o

ppii

tied

onha

nkin

nan

kein

oja

ja o

ppim

isen

tait

oja

tule

vais

uutt

a va

rten

. •

Opp

ilas

saa

tarv

itse

man

sa ti

edot

ja

taid

ot s

ekä

halu

n ja

tko-

opin

toih

in

ja e

lini

käis

een

oppi

mis

een.

•

luot

taa

selv

iyty

väns

ä ar

kipä

ivän

ti

lant

eist

a.•

Opp

ilas

saa

val

miu

det t

oim

ia

dem

okra

atti

sess

a ja

tasa

-arv

oise

ssa

yhte

isku

nnas

sa.

vast

uunt

unto

inen

osaa

va

osal

listu

va

- va

stuu

seen

kas

vatt

amin

en

- ke

stäv

ä ke

hity

s

- op

iske

luta

idot

- op

pila

iden

osa

llisu

uden

lisä

ämin

en

• ku

mm

itoi

min

ta

• si

ivou

stal

koot

• ki

rjoj

en k

ierr

ätys

• ku

mm

itoi

min

ta

oppi

laid

en u

utis

et

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

12

Yle

iset

kas

vatu

s- j

a op

pim

ista

voit

teet

O

ppila

asta

kas

vaa

Kou

lun

toim

inta

kult

tuur

in p

ääas

iat

Kon

kree

ttis

et t

oim

et N

isul

anm

äen

koul

ussa

Su

hde

omaa

n m

inää

n •

Opp

ilas

om

aa te

rvee

n it

setu

nnon

ja

sit

ä ka

utta

arv

osta

a it

seää

n •

Opp

ilas

on

fyys

ises

ti, p

syyk

kise

sti

ja s

osia

alis

esti

hyv

invo

iva.

•

Opp

ilas

osa

a er

ilai

sia

työ-

ja o

ppi-

mis

tapo

ja ja

luot

taa

kyky

ynsä

op

pia.

• O

ppil

as o

ppii

huo

leht

imaa

n it

senä

ises

ti te

htäv

istä

än.

• O

ppil

as o

ppii

rat

kais

emaa

n lu

ovas

ti ja

jous

tava

sti a

rkip

äivä

n on

gelm

ia ja

muu

toks

ia.

• O

ppil

as o

saa

käyt

täyt

yä h

yvin

ja

arvo

staa

rei

lun

peli

n –s

äänt

öjä

eläm

ässä

än.

• O

ppil

as y

mm

ärtä

ä te

rvee

llis

en

eläm

än m

erki

tyks

en o

mal

le

hyvi

nvoi

nnil

leen

.

Suhd

e to

isee

n ih

mis

een

• O

ppil

as o

ppii

työs

kent

elem

ään

yksi

n, p

arin

kan

ssa

ja r

yhm

ässä

, to

inen

tois

elta

opp

ien,

aut

taen

ja

tuki

en.

• O

ppil

as o

saa

ilm

aist

a m

ieli

pite

ensä

ja

arv

osta

a to

isen

kinl

aisi

a

tasa

pain

oine

n hy

väku

ntoi

nen

itse

näin

en

luov

ahy

väta

pain

en

yhte

isty

ökyk

yine

nsu

vait

seva

inen

- ka

svat

usty

össä

pos

itiiv

inen

ase

nne

- on

nist

umis

en k

okem

uksi

a ka

ikill

e

- tu

rval

lisuu

s

- op

pim

isen

tai

dot

- hy

vät

tava

t

- te

rvee

llise

t el

ämän

tava

t

- yh

teis

työn

har

joit

tele

min

en

- po

siti

ivin

en lu

okka

henk

i

• ty

öyht

eisö

n vi

ihty

vyys

ja

jaks

amin

en e

sim

. yht

eise

t ill

anvi

etot

ja

koul

utus

•

tuke

a op

etta

jille

esi

m. k

aikk

ia

palv

elev

a er

ityi

sope

tus

• yk

silö

llise

t op

pim

ista

voit

teet

•

läks

yker

ho

• hy

vän

tove

rin

stip

endi

• Sm

oke

free

cla

ss

• tu

kiop

pila

stoi

min

ta

• ts

empp

ipäi

vä 7

. luo

kkal

aisi

lle

• lu

okki

en v

älis

et u

rhei

luki

sat

esim

. säh

lytu

rnau

s

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

13

ajat

uksi

a.•

Opp

ilas

näk

ee e

rila

isuu

den

rikk

aute

na.

• O

ppil

as s

isäi

stää

yht

eise

t sää

nnöt

ja

osa

llis

tuu

yhte

isii

n to

imii

n va

stuu

llis

esti

.Su

hde

ympä

rist

öön

• O

ppil

as h

uom

ioi j

a ku

nnio

itta

a to

isia

ihm

isiä

, luo

ntoa

ja

ympä

rist

öä.

• O

ppil

as o

ppii

kan

tam

aan

vast

uuta

om

ista

ja y

htei

sist

ä ta

varo

ista

, hu

omaa

toim

inta

nsa

vaik

utuk

set j

a to

imii

ym

päri

stön

sä h

yväk

si

• O

ppil

as a

loit

taa

ympä

rist

öön

ja

kult

tuur

iin

tutu

stum

isen

M

uura

mes

ta ja

laaj

enta

a re

viir

iään

iä

n m

yötä

.

Suhd

e tu

leva

isuu

teen

• O

ppil

as o

ppii

tied

onha

nkin

nan

kein

oja

ja o

ppim

isen

tait

oja

tule

vais

uutt

a va

rten

. •

Opp

ilas

saa

tarv

itse

man

sa ti

edot

ja

taid

ot s

ekä

halu

n ja

tko-

opin

toih

in

ja e

lini

käis

een

oppi

mis

een.

•

luot

taa

selv

iyty

väns

ä ar

kipä

ivän

ti

lant

eist

a.•

Opp

ilas

saa

val

miu

det t

oim

ia

dem

okra

atti

sess

a ja

tasa

-arv

oise

ssa

yhte

isku

nnas

sa.

vast

uunt

unto

inen

osaa

va

osal

listu

va

- er

ilais

uude

n hy

väks

ymin

en

- sä

äntö

jen

noud

atta

min

en

- va

stuu

seen

kas

vatt

amin

en

- ke

stäv

ä ke

hity

s

- op

iske

luta

idot

- op

pila

iden

osa

llisu

uden

lisä

ämin

en

• ti

ukka

val

vont

a

• tu

kiop

pila

stoi

min

ta

• ku

mm

iopp

ilas

kehi

tysm

aast

a •

siiv

oust

alko

ot•

kirj

ojen

kie

rrät

ys

• hä

vinn

eide

n ta

i rik

kout

unei

den

tarv

ikke

iden

kor

vaam

inen

• tu

kiop

pila

stoi

min

ta

• ak

tiiv

inen

opp

ilask

unta

•

oppi

laid

en j

ärje

stäm

ät

teem

apäi

vät

• ke

vätt

anss

iais

et, j

ossa

opp

ilaat

va

lmis

tava

t ja

hoi

tava

t ta

rjoi

lun,

muo

tinä

ytök

sen

ja

esit

ykse

t•

koul

uleh

ti

• ja

tkuv

at o

ppila

stöi

den

näyt

tely

t

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat sivu 14

Käyttäytymisen tavoitteet Muuramen kouluissa kasvatustavoitteiksi on määritelty tasapainoinen, hyväkuntoinen, itsenäinen, luova, hyvätapainen, yhteistyökykyinen, suvaitsevainen, vastuuntuntoinen ja aktiivinen lapsi ja nuori. Näistä tavoitteista hyvätapainen, yhteistyökykyinen, suvaitsevainen ja vastuuntuntoinen liittyvät erityisesti käyttäytymiseen ja ovat siis käyttäytymisen tavoitteita.

Kodin ja koulun tehtävä on opettaa oppilaita käyttäytymään hyvin. Hyvin käyttäytyvä lapsi ja nuori pärjää toisten ihmisten kanssa nyt ja tulevaisuudessa, ottaa toiset huomioon ja kunnioittaa muita. Hyvä käyttäytyminen vahvistaa itsetuntoa ja vastaavasti tasapainoinen ihminen käyttäytyy hyvin. Hyvät tavat ovat myös apuvälineitä, joiden avulla oppii luontevasti selviytymään erilaisissa tilanteissa.

1. Hyvätapaisuus - tervehtiminen - kiittäminen - asianmukainen kielenkäyttö - asiallinen ja kohtelias käytös eri tilanteissa - ruokailutavat - siisteys ja puhtaus - asiallinen pukeutuminen - juhlatavat

2. Yhteistyökykyisyys, suvaitsevaisuus - toisten huomioon ottaminen - toisten mielipiteiden kunnioittaminen - halukkuus yhteistyöhön - erilaisuuden hyväksyminen - auttaminen - hyväksyvän ilmapiirin edistäminen

3. Vastuuntuntoisuus - sääntöjen noudattaminen - työrauhan ylläpitäminen - opiskeluun liittyvistä välineistä ja asioista huolehtiminen - vastuun kantaminen omista ja yhteisistä tavaroista sekä toisten omaisuuden

kunnioittaminen - vastuun ottaminen omista teoista ja rehellisyys - omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtiminen - ihmisten, luonnon ja ympäristön huomioiminen - terveet elämäntavat - yhteisten asioiden hoitaminen

2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat sivu 15

Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät,oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. §,:n 3. momentin säännöksiä.

Kieliohjelma Muuramessa

Kieliohjelman tavoitteena on tarjota oppilaille monipuoliset mahdollisuudet kielen opiskeluun ja kasvattaa oppilaista kielitaitoisia, kansainvälisiä nuoria.

Kielenopetuksen laajuudet määritellään seuraavasti:

A1 = 3. vuosiluokalta alkava kaikille oppilaille yhteinen englannin kieli

A2 = 5. vuosiluokalta alkava vapaaehtoinen ruotsin tai saksan kieli

B1 = 7. luokalta alkava ruotsin kieli, ellei sen opiskelu ole alkanut 5. luokalla

B2 = 8. luokalta alkava saksan, ranskan tai venäjän kieli

B3 = lukiossa alkava saksan, ranskan tai venäjän kieli

Vapaaehtoisen A2 –kielen opetusryhmän muodostaminen edellyttää vähintään 16 saman ikäluokan oppilasta kielen aloitusvaiheessa. Mikäli jossakin koulussa ei muodostu vapaaehtoisen kielen opetusryhmää, on oppilaalla mahdollisuus saada opetusta toisen koulun vastaavassa ryhmässä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat sivu 16

Vieraan kielen opetus alkuopetuksessa

Ensimmäisen vieraan kielen opetus voidaan aloittaa jo ensimmäisellä tai toisella luokalla. Tuolloin opetus voidaan jakaa pieniksi oppituokioiksi muiden aineiden lomaan.

Kielen opetukseen voidaan käyttää kunnan tuntijakosuunnitelmaan sisältyvä 1 koulukohtainen oppitunti. Opetus voidaan toteuttaa paitsi viikoittaisena opetuksena myös periodina toisen luokan keväällä tutustumisjaksona kolmannella luokalla alkavalle vieraan kielen opiskelulle. Päätös kielen opetuksesta tehdään koulukohtaisesti ja se merkitään koulun vuosisuunnitelmaan. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa / koulun vuosisuunnitelmassa tulee näkyä opetettava kieli, kielen opetukseen käytettävä tuntimäärä ja suunnitelma opetuksen toteuttamisesta.

Vieraitten kielten luvussa 7.5. on määritelty alkuopetuksessa tapahtuvan kielen opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Koulukohtaisesti näitä tavoitteita voidaan tarkentaa ja täydentää koulun kielen opetuksen toteuttamissuunnitelman mukaan.

Mahdolliset opetuksen painotukset

Muuramessa luokilla 2 – 6 eri oppiaineet painottuvat vuosisuunnitelmassa määriteltävillä koulukohtaisilla lisätunneilla.

Opetuksen eheyttäminen

Muuramessa yhdysluokilla voidaan opettaa oppiaineita sitomatta niitä vuosiluokkiin. Poikkeuksena on uskonto luokilla 5 -6 sekä matematiikka ja englannin kieli.

Muu

ram

en k

unna

n op

etus

suun

nite

lma

2004

: 2. l

uku

Ope

tuks

en jä

rjest

ämis

en lä

htök

ohda

t s

ivu

17

Per

usop

etuk

sen

tunt

ijako

Muu

ram

essa

MU

UR

AM

EN

KU

NT

A

16

.11.

2002

Per

uso

pet

uks

en t

un

tija

ko

Ain

e 1

2 3

4 5

6 7

8 9

Yh

-te

ensä

Äid

inki

eli,

kirj.

7

7 5

5 4

5 3

3 3

42

A-k

ieli

2 2

2 2

2 3

3 16

B-k

ieli

2 2

2 6

Mat

emat

iikka

3

3 4

4 4

4 3

3 4

32

Bio

logi

a, m

aant

ieto

2

2 3

3 2

2 2

2 3

21

Fys

iikka

, kem

ia

(9

) 10

1 1

2 3

2 9/

33

Ter

veys

tieto

0,

5 1,

5 1

3

Usk

onto

/ E

T

2 1

1 1

1 2

1 1

1 11

His

toria

, yht

eisk

unta

oppi

2

1 2

2 3

10

Mus

iikki

6 2

1 1

1

11

Kuv

atai

de

28

6 2

2 2

28

12

56*

Käs

ityö

(2

6)

6

2 2

3

(30)

13

(56)

Liik

unta

10

2 2

2 2

2 20

Kot

italo

us

3

3

Opp

ilaan

ohja

us

0,5

0,5

1 2

Val

inna

iset

ain

eet

2 6

5 0

Kou

luko

htai

set

1

1 1

1*

1*

5

Opp

ilaan

tunn

it 20

20

24

24

25

25

31

30

30

22

9

Vap

aaeh

t. A

-kie

li

3

3 2

2 2

12

A2-

kiel

tä lu

keva

n op

p.

tunn

it

28

28

31

30

30

23

5

( )

= v

alta

kunn

allis

esti

mää

räty

t väh

imm

äist

unni

t

*

= tu

ntija

kopä

ätök

sest

ä jo

htue

n si

joite

ttava

taito

- ja

/tai t

aide

aine

isiin

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 3. luku Opetuksen toteuttaminen sivu 1

3. luku Opetuksen toteuttaminen

3.1 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 3. luku Opetuksen toteuttaminen sivu 2

oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

• virittävät halun oppia • ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen • aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti • edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista • kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja • tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista • edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista • kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman

toiminnan reflektointia varten • auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen • kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

Opetuksen toteuttaminen

Seuraavaan taulukkoon on koottu tämän luvun keskeiset asiat:

Oppimiskäsitys: • Oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprojekti.

• Oppiminen on päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi, joka toteutuu itsenäisesti, opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa.

• Oppiminen on seurausta oppilaan tavoitteellisesta ja aktiivisesta toiminnasta, jossa hän käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta.

• Opittavana on tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat • Monipuolinen oppimisympäristön on tärkeä , koska sen avulla

vaikutetaan oppimiseen. Oppimisympäristö= oppimiseen liittyvä psyykkisten ja fyysisten rakenteiden kokonaisuus Ilmapiiri: • avoin, rohkaiseva, kiireetön, myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä

vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille Muu psyykkinen ympäristö: kognitiiviset, emotionaaliset ja sosiaalisetrakenteet

• turvallinen ja viihtyisä ja tukee oppilaan terveyttä • tukee oppilaan kasvua ja oppimista yksilönä ja ryhmän jäsenenä • tukee oppimismotivaatioita ja uteliaisuutta sekä aktiivisuutta,

itseohjautuvuutta ja luovuutta • tukee opettajan ja oppilaan sekä oppilaiden välistä vuorovaikutusta • edistää oppilaan oman toiminnan arviointia

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 3. luku Opetuksen toteuttaminen sivu 3

Fyysinen ympäristö:

Rakennukset ja tilat , opetusvälineet ja lähiympäristö

• turvallinen, viihtyisä, esteettinen ja terveellinen • Opiskelutiloja ja -välineitä tulee voida käyttää joustavasti, jotta

monipuolisten opetusmenetelmien ja työtapojen käyttö mahdollistuu. • Työvälineiden , materiaalien sekä kirjastopalveluiden tulee olla

oppilaan käytettävissä , niin että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti.

• Oppilaalla tulee antaa tilaisuuksia tietokoneiden, muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen, jotta hän kehittyisi nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi.

Työtavat: • Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla ohjataan ja tuetaan oppilaan oppimista.

• Opettaja valitsee työtavat. • antavat mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan,

elämyksiin ja leikkiin. • virittävät halun oppia • ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen • aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti • edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista • kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja • tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa

oppimista • edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa

yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista • kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä

sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten • auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä

mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen • kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa

tilanteissa. • Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että

yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. • Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän

kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

Koulun toimintakulttuuri

• tarkoittaa käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä • Koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan

kasvatus – ja opetustavoitteiden saavuttamista. • Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset

säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu.

• Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

Turvallisuuden ja terveyden osalta Muuramessa pyritään huolehtimaan siitä, että koulutilat, laitteet, piha-alueet ja välineet pidetään turvallisuus- ja terveysvaatimusten edellyttämässä kunnossa jatkuvan seurannan, kunnossapidon ja siivouksen avulla.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 1

4. luku Opiskelun yleinen tuki

4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovai-kutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppi-laan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoittee-na on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja tervey-denhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opetta-jan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, ope-tuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenver-taisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteis-työ tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdolli-suus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö Muuramessa

Vanhemmat ovat osallistuneet tämän osion tekemiseen. Koululla on tärkeä tehtävä yhteisöllisyy-den ja kasvatuksen arvopohjan rakentajana omassa lähiyhteisössään. Kodin ja koulun yhteistyötä tulee kehittää tavoitteellisesti. Koulun tulee tiedottaa huoltajille lukuvuosittain toiminnasta, opetus-suunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Tähän kuuluu tärkeänä osana tiedottaminen oppi-lashuollosta. Tiedotuksen tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja ennakoivaa. Siinä hyödynnetään myös tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 2

Yhteistyön tavoitteet

Edistää oppilaan koulunkäynnin• turvallisuutta • hyvinvointia • oppimista

Antaa kodeille • mahdollisuuden tutustua opettajiin, toisiinsa ja koulun moniammatilliseen henkilöstöön. • mahdollisuuden osallistua toiminnan suunnittelemiseen, toteuttamiseen ja arviointiin yh-

dessä opettajan ja oppilaiden kanssa. • mahdollisuuden tutustua koulun toimintakulttuuriin. • mahdollisuuden olla vaikuttamassa ja tulla kuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa

keskusteluissa. • tietoa koulun opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. • tietoa ja tarvittaessa mahdollisuuden keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asi-

oista. • moniammatillisen yhteistyöverkoston tuki koulunkäyntiä ja perheen hyvinvointia koskevissa

kysymyksissä. • tukea ja tietoa lasten ja nuorten kehityksestä ja kasvatuksesta.

Oppilaan • tulee osallistua opetukseen. • on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti. • on käyttäydyttävä asiallisesti. (PoL 35§)

Koti

• lapsen/ nuoren asiantuntija • ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta • huolehtii siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa (PoL 26 §)

Koulu

• opetuksen asiantuntija • vastuu lapsen/nuoren kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä • tuki vanhemmille heidän kasvatustyössään • aktiivinen aloitteentekijä yhteistyössä

Yhteistyön edellytykset

• tasa-arvo • luottamus • avoimuus • tuki

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 3

Yhteistyön muodot

• vanhempainillat • koulukohtaiset / luokkakohtaiset tiedotteet • reissuvihot • kyselyt • opettajan, vanhempien ja oppilaan väliset tapaamisen ja keskustelut • yhteydenotot molemmin puolin • vierailevien asiantuntijoiden luennot • koulun juhlat, teemapäivät, retket, talkoot • avointen ovien päivät • vanhempaintoimikunnat /luokkatoimikunnat ja niiden toiminta • vanhempainyhdistykset • luokan yhteinen vapaa-ajan toiminta • 7. luokan TETissä oppilaat viettävät yhden päivän vanhempiensa työpaikalla • moniammatillisen yhteistyöverkoston tuki kodeille

Huoltajat saavat tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä tiedotteiden, erilaisten kyselyjen pohjalta vanhempainilloissa ja voivat siten tukea lastensa koulun käyntiä ja osallistua koulutyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Yhteistyötä pyritään uudistamaan myös va-paamuotoisempaan suuntaan, mikä mahdollisesti lisäisi huoltajien halua ja keinoja osallistua kou-lun/luokan toiminnan kehittämiseen nykyistä paremmin.

Esimerkkejä yhteistyöstä vuosiluokilla 1 - 6 Vanhempainillat:

• luokkakohtaiset vanhempainillat syksyllä ja tarvittaessa myöhemminkin lukuvuoden aikana

• koulukohtaiset vanhempainillat: o etenkin pikkukoululuilla o ajankohtaisista, merkittävistä asioista tiedottaminen o myös kasvatukselliset illat

• ohjaukselliset vanhempainillat o 4. lk : vapaaehtoisen A2-kielen valintailta helmikuussa o 6. lk : valinnaisaine- ja tutustumisilta 7. luokkaa varten kevätlukukauden al-

kupuolella Nisulanmäen koulussa

Vanhempainvartit• henkilökohtaiset keskustelut huoltajien (ja oppilaan) kanssa • luokanopettaja pyrkii tapaamaan luokkansa vanhemmat ainakin saadessaan uuden

luokan.

Esimerkkejä yhteistyöstä vuosiluokilla 7 - 9 Vanhempainillat:

• luokkakohtaiset vanhempainillat syksyllä ja tarvittaessa myöhemminkin lukuvuoden aikana

o syksyllä 7. luokan oppilaiden vanhempien tutustumisilta, jossa yhteisessä ti-laisuudessa perehdytään opiskeluun Nisulanmäen koululla

o mahdollisuuksien mukaan vanhempien mukaan ottaminen 7. luokkalaisten tsemppipäivään (luokkahenkeä kehittävä päivä heti 7. luokan alussa)

o 8. luokan luokanvalvojien tapaaminen kasvatuksellisen illan yhteydessä • koulukohtaiset vanhempainillat:

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 4

o ajankohtaisista, merkittävistä asioista tiedottaminen o myös kasvatukselliset illat marraskuussa

• ohjaukselliset vanhempainillat o 7. luokan valinnaisaineilta 8. luokkaa varten helmikuussa o 9. luokan infoilta lukio-opiskelusta marraskuussa o 9. luokan infoilta ammatillisesta koulutuksesta helmikuussa o vanhemmilla on mahdollisuus keskustella opinto-ohjaajien kanssa jatko-

opinnoista päättöluokkalaisten vanhempainilloissa ja tarvittaessa tietenkin muulloinkin

Vanhempainvartit• henkilökohtaiset keskustelut huoltajien (ja oppilaan) kanssa • luokanvalvoja pyrkii tapaamaan luokkansa vanhemmat henkilökohtaisesti ainakin 7.

luokan aikana.

4.2 OppimissuunnitelmaOppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.

Oppimissuunnitelman käyttäminen Muuramessa

Muutoin kuin erityisopetukseen siirretylle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan tarvittaes-sa oppimissuunnitelma. Se laaditaan aina maahanmuuttajille sekä starttiluokkalaisille, mikäli hei-tä ei ole siirretty erityisopetukseen. Oppimissuunnitelma tehdään täyttämällä tarvittavat osat Muu-ramen kunnan hojks-lomakkeesta tai oppilaskortin liitteellä (liite 6).

Oppilasta koskevan tiedon siirtämisen ja varhaisen puuttumisen kannalta on tärkeää, että luokan-opettaja/luokanvalvoja kirjaa oppilaan koulussa saamat tukitoimet (esim. tiedot annetusta tukiope-tuksesta, toistuvat neuvottelut vanhempien kanssa, asiantuntijatapaamiset jne.) oppimissuunnitel-maan jo ennen kuin erityisopetussiirto tai muiden viranomaisten lisätukitoimet ovat ajankohtaisia. Näin tuen tarve tulee dokumentoitua ja nopeuttaa mahdollisesti tarvittavan lisäavun saamista.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 5

4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivel-vaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukemi-nen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamah-dollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle pe-rusopetuksen jälkeen.

Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Ope-tussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Muuramessa oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus koulunkäynnissä, fyysisen, psyykkisen ja sosiaali-sen kehityksen tukemisessa, vaikeuksien poistamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa

Jos sinua mietityttää… Mihin voi ottaa yhteyttä? Oppimisvaikeudet Oma opettaja, aineenopettaja, erityisopettaja

• Asiaa aletaan selvitellä. Mahdollisesti tarvitaan koulupsy-kologin oppimisvaikeustestejä.

• tukiopetus, erityisopetus Terveysongelmat Terveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi

Kaveriongelmat Oma opettaja, erityisopettaja, tukioppilaat, koulupsykologi Kotiongelmat oma opettaja, terveydenhoitaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, mobile,

ensi- ja turvakoti Hammashoito hammashoitaja, hammaslääkäri Itseesi liittyvät muut asiat

oma opettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi

Opiskelu, jatko-opinnot opinto-ohjaaja, opettajat Runsas poissaolo kou-lusta

Oma opettaja, opinto-ohjaaja, rehtori, erityisopettaja

Päihde- tai huumeon-gelmat

terveydenhoitaja, oma opettaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, nuori-sotyöntekijät

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 6

Muuramessa oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus jatko-opintojen suunnittelussa ja siirryttä-essä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen

Oppilaanohjaustunneilla yhdeksännellä luokalla selvitetään lähialueen oppilaitosten koulutustarjon-ta. Yhteisten luokkakohtaisten vierailujen (Jämsänjokilaakson ja Jyväskylän ammatilliset oppilai-tokset) lisäksi oppilaille järjestetään yksilöllisiä 1-2 päivän tutustumisia haluamiinsa perustutkintoi-hin. Lukio-opiskelua selvitetään mm. lukion opinto-ohjaajan ja lukion opiskelijoiden vierailun avulla oppitunneilla ja Nisulanmäen oppilaiden vierailun avulla Muuramen lukioon ja sen oppitunneille. Kaupungin lukioinfotilaisuudesta tiedotetaan Muuramen oppilaille.

Yhdeksäsluokkalaisille järjestetään halutessaan mahdollisuus tulla keskustelemaan jatko-opiskelusuunnitelmistaan opinto-ohjaajan kanssa niin monta kertaa kuin on tarpeellista. Vanhem-milla/huoltajilla on mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opinto-ohjaajan kanssa lapsensa jatkokoulutuksesta paitsi vanhempainilloissa myös muuna aikana.

Opinto-ohjaaja järjestää tarpeen mukaan oppilaalle keskustelun Jyväskylän työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin kanssa.

Opinto-ohjaaja/erityisopettaja on yhteistyössä jatko-oppilaitoksen oppilaanohjaajan/kuraattorin kanssa, jotta ehkäistäisiin uusien opiskelijoiden opintojen keskeyttäminen ja varmistettaisiin oppi-laan jatko-opiskelun sujuminen. Liitteenä on vuosittainen vuosittainen yhteistyö Nisulanmäen kou-lun ja Jyväskylän ammatillisen koulun välillä (liite 7) Mikäli erityistä tukea tarvitseva oppilas käyttää joustavaa yhteisvalintaa, asiasta huolehtivat opinto-ohjaaja ja erityisopettaja. Jatko-opintonsa kes-keyttäneiden oppilaiden opinto-ohjauksesta pyrkivät huolehtimaan koulu ja sosiaalitoimi yhdessä.

Oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty, suunnitellaan aina oppilaskohtaisesti oppilashuoltohenkilös-tön kesken. Lisäksi oppilaiden ohjausta on käsitelty luvussa 5 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaiden opetus.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 7

4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnois-saan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjes-tämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituk-senmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulko-puolella.

Tukiopetus on tarkoitettu ensisijaisesti tilapäisten oppimisvaikeuksien tai opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneiden oppilaiden tueksi esim. sairastapauksissa. Tukiopetusta ei kuitenkaan ole tarkoi-tettu paikkaamaan opintovaikeuksia, jotka johtuvat esim. perhematkailusta tai normaalin koulun-käynnin laiminlyönnistä.

4.5 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kou-luyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksi-lön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäi-seminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelu-laissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toi-meenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaat-teet:

• toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovai-kutuksen edistämiseksi (4.5.1.)

• oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyy-sisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa (4.3.)

• yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laa-timisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa (luvut 4.3. ja 5.)

• oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty (4.3 ja 4.5.4.)

• oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantunti-joiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa (4.5.4)

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 8

• toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoi-tamiseksi: - poissaolojen seuranta (kriisisuunnitelma)- kiusaaminen, väkivalta ja häirintä (4.5.3., kriisisuunnitelma) - mielenterveyskysymykset (kriisisuunnitelma)- tupakointi ja päihteiden käyttö (kriisisuunnitelma)- erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset (kriisisuunnitelma)

• koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen (4.5.7.)• kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuk-

sen tavoitteet. (4.5.8.)

4.5.1. Toiminta hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi Muuramen kouluissa

Koulun työyhteisö käsittää kaikki koulurakennuksessa työskentelevät henkilöt, niin oppilaat kuin henkilökunnankin. Hyvinvointi koulussa on kaikkien etu ja myös kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla. Tavoitteenamme on ylläpitää hyvinvointia ja jatkuvan seurannan avulla löytää ja korjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilmenneet epäkohdat. Koulutus on yksi keino nostaa hy-vinvointiasiat tietoisuuteen ja antaa keinoja hyvinvoinnin lisäämiseen. Kehitämme koulujemme ilmapiiriä avoimeksi, rohkaisevaksi, kiireettömäksi ja myönteiseksi. Tunne myönteisestä ilmapiiris-tä, yhteistoiminnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista lisäävät turvallisuutta ja koulussa viihtymistä. Yritämme tukea oppilaiden positiivista minäkäsitystä ja itsetuntoa. Vahvan ja myönteisen itsetun-non omaavalla oppilaalla on tutkimusten mukaan parhaat edellytykset valita terveelliset elämänta-vat, välttää syrjäytyminen ja välttää joutumista kiusaajaksi tai kiusatuksi.

Pyrimme kehittämään fyysistä ympäristöä eli rakennuksia ja tiloja, opetusvälineitä sekä lähiym-päristöä niin, että jokaisella olisi mahdollisimman turvallinen, terveellinen ja tarkoituksenmukainen työskentely-ympäristö.

Kasvatuksellisia ja opetuksellisia ratkaisuja pyrimme valitsemaan niin, että ne virittävät halun oppia, tukevat yhteisöllisyyttä, tarjoavat jokaiselle oppilaalle onnistumisen kokemuksia ja kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. (Kts. myös luku 3).

Hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta lisääviä toimia Muurames-sa:

• oppilaiden vaihtuvat parit, ryhmät ja istumajärjestykset • opetuksen ohessa käytettävät sosiaalisen kasvatuksen ohjelmat (lions quest ,

alis, avartti) • toimiva ohjaus-, tukiopetus ja erityisopetusjärjestelmä • koulujen kerhot • jälkkäri • 7. luokkalaisten tsemppipäivät, joissa pyritään luomaan positiivista luokka-

henkeä toimimalla ryhmänä yhden päivän ajan seikkailurasteilla • kummioppilastoiminta, tukioppilastoiminta • oppilaiden osallisuuden lisääminen: esim. oppilaskunnat 1. – 9. luokilla • tupakan, päihteiden ja huumeiden käytön ennaltaehkäisemiseen tähtäävä oh-

jelma Muuramen kunnassa 4. luokalta lähtien yhdessä kunnan nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa (4.5.2)

• kunnan moniammatilliset työryhmät esim. huumetyöryhmä • Muuramen kasvatusprojekti (yhteisiä sääntöjä ja toimintaohjeita esim. näpis-

tyksen varalle)

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 9

• Lapsiperheiden palveluopas • Nuorison yrittäjyystalo

Turvallisuutta lisääviä toimia Muuramen kouluissa:

• pyrkimys riittävän pieniin opetusryhmiin • yhteistyö koulun sisällä ja yhteistyökumppanien kanssa • koulukiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisemissuunnitelma

(4.5.3.) • välitön ja perusteellinen puuttuminen koulukiusaamiseen (kriisisuunnitelma lii-

te 12) • selkeät järjestyssäännöt ja muut säännöt, joista pidetään kiinni ja joista tiedo-

tetaan • valvonta eri tilanteissa • koulukyyditysten järjestäminen mahdollisimman turvallisesti (4.5.7) • jokaisessa koulussa turvallisuussuunnitelma, jossa kuvataan pelastautumis-

toimet onnettomuus- ja kriisitilanteissa (koulujen johtajilla) • suunnitelmat kriisitilanteiden varalle (kriisisuunnitelma liite 12) • kunnossapidosta pyritään huolehtimaan hyvin

Jatkossa on kuvattu lisää hyvinvointia ja turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä: kiusaamisen ennalta-ehkäiseminen, oppilaalle tarjottava tuki, yhteistyö eri toimijoiden kesken, oppilashuolto sekä vakuu-tukset.

4.5.2. Tupakoinnin, päihteiden ja huumeiden käytön ennaltaehkäisemiseen tähtäävä ohjelma

Varsinainen tupakan, päihteiden ja huumeiden käytön ennaltaehkäisemiseen tähtäävä valistustyö alkaa 4. luokalta. Luokanopettaja voi tietenkin käsitellä aihetta jo aiemmin, mikäli asiat tuntuvat ajankohtaisilta. Ennaltaehkäisytuntien järjestelyvastuu on kunnan nuoriso-ohjaajalla, joka ottaa yhteyttä kouluihin ja sopii valistustunneista. Ennaltaehkäisytunteja pitävät kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät sekä opiskelijat. Luokanopettaja on tunneilla apuna ja tukena.

Luokka aihe 4. lk tupakka 5. lk tupakka ja alkoholi 6. lk tupakka ja alkoholi sekä lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö

Luokilla 7. – 9. tupakan, päihteiden ja huumeiden käytön ennaltaehkäisyä käsitellään ensisijaisesti terveyskasvatuksen tunneilla. Ennaltaehkäisytyö on tuolloin pääosin terveyskasvatuksen opettajan vastuulla. Hän voi pyytää tarvittaessa eri asiantuntijoita oppitunneille. Tarkemmat opetettavat sisäl-löt ovat terveyskasvatuksen opetussuunnitelmassa. Terveellisiä elämäntapoja ja valintoja käsitel-lään myös monissa muissa oppiaineissa.

Luokilla 7. – 10. terveyskasvatuksen opetuksen lisäksi ennaltaehkäisevää työtä tupakoinnin, päih-teiden ja huumeiden käytön estämiseksi ja vähentämiseksi edistetään vuosittain toteutettavalla projektilla. Projektin suunnittelusta vastaa päihde- ja huumetyöryhmä. Suunnittelu aloitetaan heti syksyllä ja projekti toteutetaan loka-marraskuussa. Joka neljäs vuosi pyritään toteuttamaan ”kouk-kuloukku”, elämyksellinen huumevalistusrata.

Päihde- ja huumevalistusta tarjotaan monipuolisesti. Pelkän tiedonjakamisen lisäksi pyritään käyt-tämään osallistuvia, keskustelevia ja koskettavia toimintatapoja.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 10

4.5.3. Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisen tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaaminen voi olla sanallista (esim. nimitte-lyä, haukkumista), fyysistä (esim. tönimistä, lyömistä) tai epäsuoraa (esim. oppilas jätetään toistu-vasti ryhmän ulkopuolelle ja hänestä puhutaan pahaa selän takana). Kiusattu oppilas on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kahden tasaväkisen oppilaan välinen tappelu tai riitely ei siis ole koulukiusaamista. (Salmivalli 1998).

Ennaltaehkäiseminen: - yksin jäämisen ehkäiseminen, ryhmäytymisen ja toverisuhteiden edistäminen - myönteisen ilmapiirin edistäminen - jokainen puuttuu epäilemäänsä tai havaitsemaansa kiusaamiseen - joka lukuvuoden alussa kerrataan koulukiusaamisen ennaltaehkäisemis- ja puuttumis-

suunnitelma henkilökunnan ja oppilaiden kanssa sekä suunnitelma lähetetään koteihin syystiedotteen mukana.

- koulukiusaamisesta tehdään kysely luokille ainakin kerran lukuvuodessa ja mahdollisiin kiusaamistapauksiin puututaan toimintasuunnitelman mukaisesti (kriisisuunnitel-ma liite 12, luku 7.5.)

- oppilaille kerrotaan mahdollisuuksista tuoda ilmi havaintojaan koulukiusaamisesta myös muulloin kuin kyselyissä

- kiusaamattomuudesta muistutetaan pitkin lukuvuotta esim. päivänavauksissa tai tee-mapäivinä.

- vanhempia ja yhteistyökumppaneita kehotetaan ottamaan aktiivisesti yhteyttä kouluun, mikäli he kuulevat tai huomaavat merkkejä koulukiusaamisesta.

- kouluissa voidaan palkita luokkia tai ryhmiä, joissa on hyvä luokkahenki eikä kiusaa-mista esiinny.

Kiusaamisen ennaltaehkäisemisen ja puuttumisen mallia voidaan käyttää myös väkivallan ja häi-rinnän ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi.

4.5.4. Eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö sekä paikalliset tukiverkostot op-pilaan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi, oppimissuunnitelman tai henki-lökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi ja seuraamiseksi

4.5.4.1. Yhteistyö perusopetuksen sisällä

Yhteistyö esiopetuksen kanssa (lisätietoa luvussa 5.3. Erityisopetukseen ottaminen)

• esiopettajien osallistuminen alkuopetuksen opetussuunnitelmatyöhön ja alkuopettajien osallistuminen esiopetuksen opetussuunnitelmatyöhön

• Esikoulusta kouluun (Esko) – työryhmä • Esikoulusta kouluun – tiedotustilaisuus vanhemmille

• Esikoulusta kouluun -lomakkeella esikoulun opettajat välittävät tietoa tulevien koululaisten perustaidoista ja oppimisvalmiuksista alkuopettajille, erityisopettajille ja rehtoreille

• Kouluun tutustumispäivä kevätlukukaudella tuleville oppilaille

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 11

Esimerkkejä toimipaikkakohtaisista yhteistyön muodoista:

• esikoulun opettajien ja alkuopettajien yhteiset kokoontumiset, koulutukset ja suunnittelu-päivät

• esikoululaisten vierailut alkuopetukseen / alkuopetuksen vierailut esiopetukseen • lasten yhteiset juhlat, tapahtumat ja tempaukset • työparitoiminta eri toimintapisteissä (esi- ja alkuopettaja) • alkuopettajan vierailu esiopetuksen vanhempainillassa koulun aloittamiseen liittyvissä ky-

symyksissä

Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa

• yhteinen opetussuunnitelma • opettajien yhteiset koulutukset ja suunnittelupäivät • yhteiset opettajat • Esimerkkejä toimipaikkakohtaisista yhteistyön muodoista:

o oppilaiden/koulujen yhteiset juhlat, tapahtumat, tempaukset, retket, vanhempainillato siirtymävaiheessa / opettajan vaihtuessa yhteiset neuvottelut, joihin oppilas ja hä-

nen perheensä tarvittaessa ovat mukana o opettajan vaihtuessa uuden opettajan vierailu vanhempainillassa o kummioppilastoiminta o koulun sisäiset tiedonsiirtolomakkeet

Yhteistyö Muuramen lukion kanssa

• lukion opinto-ohjaajan ja lukion opiskelijoiden vierailut perusopetuksessa • Nisulanmäen koulun oppilaiden vierailut Muuramen lukioon ja sen oppitunneille • opettajien yhteiset koulutukset ja suunnittelupäivät • yhteiset opettajat • koulujen yhteiset juhlat, tapahtumat, tempaukset, päivänavaukset, vanhempainillat • tarvittaessa siirtymävaiheessa yhteiset neuvottelut • yhteinen valinnaisainekurssi matematiikassa • yhteistyötä maahanmuuttajien opetuksessa

Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa

• oppilaitoksista tulevat vierailijat koululle • yhdeksäsluokkalaisten vierailut ammatillisiin oppilaitoksiin (Jämsänjokilaakson ja Jyväsky-

län ammatilliset oppilaitokset) • yksilöllisiä 1-2 päivän tutustumisia ammatillisiin oppilaitoksiin • yhteiset koulutukset ja tiedotustilaisuudet (opinto-ohjaajat) • tiivistetty yhteistyö syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden ohjaamiseksi (kts. liite 7)

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 12

4.5.4.2. Yhteistyö eri viranomaisten kesken

Koulu tukee yhdessä moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla huoltajia ja perheitä niin, että he voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta. Muuramessa kou-lutoimessa tehdään eniten yhteistyötä terveydenhoidon, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja seura-kunnan nuorisotyön kanssa.

Koulun sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta ja hänen perhettään erilaisissa kou-luvaikeuksissa. Yhteistyö riittävän ajoissa voi ehkäistä lapsen ongelmien vaikeutumisen. Koulun kanssa yhteistyössä tehtävä sosiaalityö on perusteltua, koska

• koulussa seurataan lasten ja nuorten kehitystä lähes päivittäin usean vuoden ajan. Havain-not auttavat hahmottamaan ja ymmärtämään lapsen/nuoren arjen kokonaistilannetta.

• yhteistyö mahdollistaa vastuun jakamisen • yhteistyö auttaa huomioimaan eri elämäntilanteessa elävien oppilaiden tarpeita koulutyön

suunnittelussa • koulu tavoittaa lähes koko lasten ja nuorten ikäryhmän • koulussa on lasten ja nuorten kehitykseen ja kasvatukseen liittyvää asiantuntemusta ja so-

siaalitoimessa taas perheiden hyvinvointiin liittyvää asiantuntemusta • kouluaika on merkittävä vaihe itsetunnon ja minäkuvan kehittymisen kannalta • koulun loppuun saattamisella on suuri merkitys nuorten syrjäytymiskehityksen estäjänä.

Sosiaalityöntekijä toimii opettajan yhteistyökumppanina. Kukin aluesosiaalityöntekijä vastaa alu-eensa asukkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä myös kouluasioiden osalta.

Kun lapsella tai hänen perheellään on vaikeuksia, sosiaalityön auttamiskeinoja ovat mm. • taloudellinen tuki perheelle • lasten ja nuorten harrastusten sekä lomatoiminnan tukeminen • tukihenkilö tai tukiperhe • sovittelu lasten huoltoon, elatukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa • sovittelutoiminta nuorten rikos- ja riita-asioissa • terapiapalvelujen järjestäminen/kustantaminen • koulunkäynnin ja ammatinvalinnan tukeminen • perhe- ja laitoshoito

Muuramen kunnassa työskentelee koulu- ja sosiaalitoimen yhteinen lasten ja nuorten psykologi.Psykologin työhön kunnassa sisältyy perustutkimusten tekeminen (oppimisvaikeudet, koulukyp-syys, tunne-elämän vaikeudet), lyhytmuotoinen terapiatyö, jatkohoitoon tai kuntoutukseen ohjaa-minen sekä erimuotoinen yhteistyö vanhempien, koulujen, sosiaalityöntekijöiden ja päiväkotien kanssa. Vastaanotolle oppilas voi hakeutua opettajan/kouluterveyden-hoitajan kautta tai varaamal-la ajan henkilökohtaisesti.

Viranomaisten mahdollinen ja tarvittaessa käynnistyvä yhteistyö tulee esiin myös oppilaiden palve-luita esittelevässä kuviossa kappaleessa 4.3. oppilaiden ohjaaminen. Luokilla1-6 ja 7-10 toimivat lisäksi oppilashuoltotyöryhmät, jotka omalta osaltaan tukevat huoltajien kasvatustyötä.

Kouluterveydenhoidon kanssa tehtävä yhteistyö on luvussa 4.5.9.

4.5.5. Oppilashuoltotyöryhmät Muuramessa

Oppilashuoltotyöryhmän tarkoitus on tukea oppilaiden koulunkäyntiä ja perheitä sekä etsiä rat-kaisua ongelmatilanteisiin moniammatillisessa työryhmässä. Oppilashuoltotyöryhmä palvelee myös työntekijöiden tiedonvaihtoa ja sitä kautta yhteistyötä. Oppilashuoltotyöryhmän tarkoituksena on lisäksi ennaltaehkäistä vaikeuksia ja tukea opettajia heidän työssään.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 13

Huolestumiseen voi olla syytä ja moniammatillista yhteistyötä tarvitaan esim. silloin, kun oppilas • on paljon poissa koulusta • käyttäytyy häiritsevästi kouluyhteisössä • on masentunut ja vetäytyy syrjään • käyttää päihteitä tai huumeita • tekee rikoksia • on kiusaaja tai kiusattu • on kokenut traumaattisia asioita.

Oppilashuoltotyöryhmä toimii jokaisella koululla rehtorin koolle kutsumana. Oppilashuoltotyö-ryhmään kuuluvat johtaja, erityisopettaja(t), terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä(t) sekä tarvittavat opettajat. Pikkukouluilla kaikki opettajat ovat mukana kokouksissa. Lisäksi kokouksissa on tarvitta-essa paikalla psykologi. Ylempien luokkien oppilashuoltotyöryhmässä on lisäksi mukana tarvittaes-sa nuorisopsykiatri.

Kun oppilaalla ilmenee ongelmia koulunkäynnissään, asioiden käsittely etenee seuraavasti (kur-sivoidut kohdat on mukailtu Stakesin julkaisemasta Huolen harmaa vyöhyke):

1. Tuntia pitävä opettaja juttelee asiasta oppilaan kanssa ja on tarvittaessa yhteydessä kotiin. 2. Luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan kanssa ja on yhteydessä kotiin.

- Opettaja ajattelee tai tuntee: ”Huoli käynyt mielessä, mutta luottamus omiin puuttumismah-dollisuuksiin on vahva.”

3. Luokanopettaja/luokanvalvoja ottaa työparikseen jonkun erityishenkilön (rehtori, erityisopet-taja, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi). Asiaa tutkitaan ja pidetään tarvittaessa palavereja, joissa sovitaan toimenpiteistä.

- ”Huoli kasvaa ja luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä on toivomus lisä-voimavaroista ja tilanteen selvittelystä.”

4. Erilaisia tukitoimenpiteitä käytetään: tukiopetus, ohjauskeskustelut oppilaan ja vanhempien kanssa, erityisopetus, kunnan erityistyöntekijöiden työpanoksen hyödyntäminen, kunnan ulkopuolinen tuki esim. perheneuvola tai nuorisopsykiatrinen poliklinikka, oppilashuoltotyö-ryhmän hyödyntäminen.

- ”Huoli on tuntuva. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimavarojen ja kontrollin tarve.”

5. Vastuu oppilaan vaikeuksien selvittelystä siirtyy oppilashuoltotyöryhmälle. - ”Lapsi/nuori on vaarassa. Huolta paljon ja jatkuvasti. Omat keinot loppumassa.”

6. Vastuu siirtyy sosiaalitoimelle. - ”Lapsi/nuori on lastensuojelulain tarkoittamassa vaarassa. Koulun tukitoimet käytetty. Tarvit-tava apu koulun toimintavaltuuksien ulkopuolella.”

Oppilashuoltotyöryhmän työskentelyssä puheenjohtaja organisoi keskustelua. Kokouksissa on hyvä käyttää esityslistaa. Keskustelun lopuksi sovitaan selkeästi toimenpiteistä, jotka jokainen kir-jaa: kuka tekee ja mitä ja kenen kanssa. Seuraavassa kokouksessa käydään läpi, miten asian hoi-taminen on edennyt. Sosiaalipuolen toimenpiteistä vastaavat sosiaalityöntekijät, terveyspuolen asioista terveydenhoitaja ja koulupuolen asioista vastaa oppilaan kanssa eniten tekemisissä oleva opettaja tai rehtori.

Jotta oppilashuoltotyöryhmä toimisi hyvin, on pidettävä huolta • että kaikki osapuolet huolehtivat tehtävistään. Se on perusedellytys ryhmän toimimiselle! • tiedonkulusta ryhmän sisällä ja tarvittavasta tiedonkulusta ryhmän ulkopuolella toimiville vi-

ranomaisille • että ryhmän toiminnasta tiedotetaan kouluyhteisössä. Kaikkien on tiedettävä, miksi oppi-

lashuoltotyöryhmä on olemassa ja kuinka asioita voi tuoda oppilashuoltotyöryhmään • ryhmän tarkoituksenmukaisesta kokoonpanosta: kaikki asianosaiset ovat paikalla, mutta

kukaan ei ole siellä turhaan • riittävistä tuki- ja auttamispalveluista • työtapojen kehittämisestä esim. työparityöskentely.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 14

4.5.6.Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten

Koulujen kriisisuunnitelmissa on suunnitelmat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten. Tällaisia ovat oppilaiden poissaolot, kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteet, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kunkin koulun kriisisuunnitelma on ops-kansion liitteenä ( 12 ).

4.5.7. Koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoittei-den toteuttaminen

Perusopetuksen, lisäopetuksen tai pidennetyn opetussuunnitelman piirissä olevan esiopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittä-vään avustukseen, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olo-suhteet huomioon ottaen muuten muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. PoL 32 §.

Kuljetukseen oikeutettu oppilas voi joutua aamulla odottamaan koulun alkua tai paluukuljetusta koulun jäl-keen. Oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. 13 vuotta täyttäneen tai 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta saavan oppilaan päivittäinen koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. PoL 32

Mikäli oppilas saa perusopetuslain Jos oppilas otetaan muuhun kuin omaan lähikouluunsa, asetetaan oppi-laaksi ottamisen edellytykseksi, että oppilaan huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta aiheutuvista kustan-nuksista. PoL 32

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. PoL 32

Muuramessa noudatetaan koulukuljetuksissa laissa määriteltyjä rajoja. Mikäli kuljetukseen oikeu-tettu oppilas ei asu välittömästi kuljetusreitin varrella, edellytetään hänen ilman erityisperusteluja suoriutuvan omaehtoisesti matkasta reitin varrelle, mikäli se 1-6 -luokan oppilaalla on enintään kaksi kilometriä ja 7-9 -luokan oppilaalla enintään kolme kilometriä. Mikäli oppilaalle, jonka koulu-matka on alle viisi kilometriä, on myönnetty oikeus käyttää pitkämatkalaisille järjestettyä kuljetusta ja autossa on tilaa vain osalle ko. oppilaista, otetaan tällöin autoon ensisijaisesti alimpien luokkien oppilaita.

Muuramessa pyritään huolehtimaan siitä, että koulukuljetukset tapahtuvat turvallisuus- ja terveys-vaatimusten mukaisesti jatkuvan seurannan ja ohjeistuksen avulla.

4.5.8. Kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravit-semuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet

Kouluruokailun tavoitteena on ohjata oppilaita terveelliseen ravitsemukseen, kehittää maku- ja ruo-kailutottumuksia ja opettaa asiallisia ruokatapoja. Ruokatauon pituus on vähintään puoli tuntia. Ruokailu tapahtuu joko luokissa tai itsepalveluruokasaleissa.

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suo-situksia. Kouluruoka on monipuolista, tasapainoista ja nautittavaa. Monipuolisuus saavutetaan, kun ateriaan valitaan raaka-aineita ruokaympyrän jokaisesta lohkosta. Tasapainoisessa kouluateriassa

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 15

on riittävästi suojaravintoaineita ja tarvetta vastaava määrä energiaa. Kouluruoan nautittavuus syn-tyy ruoan väristä, rakenteesta, mausta, tuoreudesta, sopivasta lämpötilasta, maustamisesta, val-mistustavasta, sekä annoskoosta ja ruokailuympäristöstä. Ruokaa syödään kohtuullinen annos eli nautitun ruoan määrä vastaa kulutusta. Kouluruoka on tuotettava mahdollisimman taloudellisesti.

Kouluruokailun suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon kalenterivuoden juhlapäivät, teemapäi-vät ja -viikot sekä koulujen erilaiset koulupäivät esim. retkitapahtumat. Sairauksien, uskontojen ja eettisten vakaumusten edellyttämät erityisruokavaliot otetaan suunnittelussa huomioon; esim. kas-visvaihtoehto on tarjolla joka päivä.

Kouluruokailuun liitetään mahdollisuuksien mukaan myös työkasvatusta. Esimerkiksi Mäkelänmä-en 5 – 6 -luokkien oppilaat työskentelevät jakelukeittiössä noin tunnin ajan (3 oppilasta / päivä).

Kouluruokailun tulisi tarjota • ravintoa • lepo- ja virkistyshetken • päivän kohokohdan, jopa juhlahetken ja • yhdessäoloa, silmäniloa ja hyvää oloa.

4.5.9. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämistä se-kä terveen kasvun ja kehityksen tukemista yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilös-tön, opettajien ja vanhempien kanssa.

Kouluterveydenhuollon tehtävät voidaan jakaa neljään alueeseen: • osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. • koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen. • oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen. • osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja

selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa.

Terveystarkastukset:

Esikoulu 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk 10.lk Lukio 2.lk

Terveydenhoitaja x x x x x x x Lääkäri x x

Muilla luokkatasoilla tarkastuksia tehdään tarvittaessa.

Lisäksi terveydenhoitajat voivat pitää valistustunteja. Aiheita voivat olla esim. 1. lk Ensiapua 4. lk Ruokailu, nukkuminen, pukeutuminen, puhtaus 5. lk Murrosikä: eri luennot sekä tytöille että pojille 6. lk Ruokailu, nukkuminen, puhtaus, lisää murrosiästä 7. lk Kuukautisista ja seurustelusta 9. lk Tutustumiskäynti perhesuunnitteluneuvolaan, tietoa seksistä ja sukupuolitaudeista

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 16

Kouluterveydenhoitaja Päivi Ikkala puh.659 795 tai 040-7658434 paivi.ikkala@muurame.fiLuokat 1-5 Vanha koulu Leikari Kinkomaan koulu Isolahden koulu

Kouluterveydenhoitaja Paula Aitta 659 456 tai 0400-785 721 paula.aitta@muurame.fiLuokat 6-10 Lukio Niittyahon koulu

Koululääkäri Riitta Lehtinen riitta.lehtinen@muurame.fiKoululääkäri tekee terveystarkastuksia koululla. Sairaanhoidosta huolehtii oma lääkäri terveysasemalla.

Kouluterveydenhuollon tilat sijaitsevat uimahallin yläkerrassa.

4.5.10. Hammashuolto Koululaisten hammashoito tapahtuu kouluhammashoitolassa, missä lapset ovat jo esikouluiässä tottuneet käymään. Hammashoitolassa työskentelee kaksi hammaslääkäriä vuoroviikoin. Ennalta-ehkäisevästä hammashoidosta sekä seulontatarkastuksista vastaavat profylaksiahammashoitaja sekä hammashuoltaja. Jokaisen ensimmäisen luokan oppilaan tarkastaa ensimmäisen kouluvuoden aikana pääsääntöi-sesti hammaslääkäri. Tältä käynniltä lähetetään kirjallinen informaatio suun terveydentilasta lapsen mukana vanhemmille. Tällä käynnillä tehdään lapselle henkilökohtainen kutsuohjelma tuleviksi vuosiksi hammassairauksien riskin tai purennan seurannan tarpeen mukaan. Tämä tieto on muka-na kirjallisessa viestissä. Jokainen oppilas kutsutaan kuitenkin vähintään kolme kertaa ala-asteen aikana joko hammaslääkärin tai hoitohenkilökunnan vastaanotolle. Kutsuohjelma jatkuu yksilöllise-nä yläasteen ja lukion aikana.

Kutsu hoitokäynneille tapahtuu pääsääntöisesti koulun kautta. Hoitokäynnit voivat ajoittua myös kouluajan ulkopuolelle ennen tai jälkeen koulupäivän tai lomien aikana tapahtuviksi. Tarvittaessa oireilun, hammastapaturman tai jonkin ongelman esiintyessä voi kysyä aikaa suoraan hoitolasta.

Purentaelimen terveyden kannalta hyvä kotihoito on ensiarvoisen tärkeää. Se sisältää hampaiston huolelliset aamu- ja iltapesut fluorihammastahnalla sekä terveellisen ruokavalion ja xylitolituottei-den käytön.

Kouluhammashoitolassa, uimahallin yläkerrassa, työskentelevät: • hammaslääkäri Jorma Keyriläinen ja hammashoitaja Eila Käppi (parittomat viikot) • p. 659 425 • hammaslääkäri Seija Susi ja hammashoitaja Mari Mäkelä (parilliset viikot), • p. 659 425 • vastaava hammashuoltaja Irma Pitkänen p. 659 427 • profylaksiahammashoitaja Ulla Vihinen p. 659 424

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 4. luku Opiskelun yleinen tuki sivu 17

4.5.11. Vakuutukset

Muuramelaiset on vakuutettu ryhmätapaturmavakuutuksella. Vakuutuksesta korvataan tapaturmat, jotka sattuvat kunnan järjestämissä ja valvomissa toiminnoissa Suomessa. Vakuutus on voimassa myös kunnan Suomessa järjestämillä matkoilla. Koululaisten osalta vakuutus on voimassa myös ulkomailla opetussuunnitelman mukaisten retkien ja leirikoulujen aikana sekä myös silloin, kun oppilas on pois koulun alueelta koulun luvalla väli- ja ns. hyppytunnin aikana. Lisäksi vakuutus kor-vaa tapaturmat, jotka sattuvat koulumatkoilla. Koululaisten osalta vakuutus käsittää myös käytän-nöllisissä harjoittelutöissä ja välittömillä työmatkoilla sattuvat tapaturmat. (Vakuutuskirja 2002).

4.6 Kerhotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusope-tuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata ope-tussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat

• kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen • lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen • mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen • mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen • luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen • lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan • mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen• harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

Muuramessa pyritään tukemaan koulujen kerhojen järjestämistä mahdollisuuksien mukaan. Kerho-ja pyritään järjestämään myös yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten, seurakunnan sekä jär-jestöjen ja yhteisöjen kanssa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 1

5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

Jokaisella oppilaalla on oikeus erityisopetukseen tarpeensa mukaisesti. Sen tarkoituksena on taata oppivelvollisuuden suorittaminen sekä mahdollisuus jatko-opintoihin. Pyrkimyksenä on oppilaiden yksilöllisen kehityksen ja itsetunnon tukeminen sekä opiskelutaitojen ja vastuullisen työskentelytyy-lin oppiminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Erityisopetus on ennaltaehkäisevää, suunnitelmallista, kokonaisvaltaista ja kuntouttavaa toimintaa, joka perustuu yksilöllisiin tarpeisiin sekä elämänkaariajatteluun.

Muuramen erityisopetuksen periaatteita ovat • oppilaslähtöisyys; palvelut yritetään räätälöidä yksittäistä oppilasta parhaiten pal-

veleviksi • laadukas erityisopetus • oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen • joustavat erityisopetusjärjestelyt ja yhteistyö erityisopetuksen sisällä ja yleisope-

tuksen kanssa. • kaikkien oppilaiden opettaminen yhdessä aina kun se on mahdollista; se synnyt-

tää yhteistyötä ja yhteistoimintaa ja tukee kaikkien osallistujien kehittymistä, tois-ten hyväksymistä ja myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä. Tämä luo hy-vän perustan elämälle ja ihmisten väliselle tasa-arvolle.

Erityisopettaja on erityiskasvatuksen asiantuntija ja oppimisvaikeuksien kuntouttaja. Hän opettaa erityisoppilaita sekä tukee muita opettajia heidän työskennellessään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Konsultointi on tärkeä osa erityisopettajan työtä. Erityisopettaja on mukana valmistelemassa oppilaan siirtoa erityisopetukseen sekä oppilaan siirtymistä takaisin yleisopetuk-seen. Erityisopettaja vastaa hojksien (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunni-telma, liite 8) tekemisestä, ellei toisin sovita. Hän myös seuraa erityistä tukea tarvitsevien oppilai-den koulunkäyntiä. Yhteistyö vanhempien kanssa on oleellinen osa työtä. Erityisopettaja on oppi-lashuoltotyöryhmän jäsen ja pitää yhteyttä koulun ulkopuolisiin yhteistyötahoihin.

Tuloksellinen erityisopetus edellyttää • kiinteää yhteistyötä kodin kanssa ja vanhempien sitoutumista opetusjärjestelyihin • koulun riittäviä erityisopetusresursseja • pieniä opetusryhmiä • kattavaa oppilashuoltoa ja tarvittavia tukitoimia • koulutettuja ja pysyviä koulunkäyntiavustajia • materiaaleja, apuvälineitä, tietotekniikkaa • opetukseen soveltuvia tiloja • täydennyskoulutusta ja työnohjausta

5.1 Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mu-kaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaike-uksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään.Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 2

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetustaannetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteelli-sesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.

Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunni-telmassa.

Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Myös erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksen (1435/01) 9 §:n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppi-laan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistä-minen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseenoppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorit-taa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimin-toja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuk-sen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittami-sesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistä-minen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähe-ne. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. §:n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppi-misedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitel-massa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntija-osta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piiris-sä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivel-vollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Op-piainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunni-telmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 3

Erityisopetus voi olla yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetusta. Luokanopettaja/aineenopettaja ja erityisopettaja sekä oppilas ja hänen huoltajansa neuvottelevat erityisopetusjärjestelyistä. Oppilas voi hakeutua erityisopetukseen itse tai hän voi tulla sinne luokanopettajan, luokanvalvojan, aineen-opettajan tai vanhempien aloitteesta. Erityisopetuksen aloittamisesta tiedotetaan aina huoltajalle. Tavoitteena on löytää jokaiselle oppilaalle sopivin erityisopetuksen muoto. Vaihtoehtoina Muura-men kouluissa ovat seuraavat mahdollisuudet tai niiden yhdistelmät:

• samanaikaisopetus • opiskelu yleisopetuksen ryhmässä tuettuna (esim. oppimateriaalit, avustaja) • osa-aikainen pienryhmäopetus • jatkuva pienryhmäopetus

Samanaikaisopetuksessa opettaja ja erityisopettaja työskentelevät yhdessä opetusryhmän kans-sa samassa tilassa.

Opiskelu tuettuna yleisopetuksen ryhmässä tarkoittaa, että oppilas opiskelee omassa yleisope-tuksen ryhmässä, mutta hänellä on opintojensa tukena apuvälineitä (esim. tietokone), avustaja ja/tai yksilöllistettyjä opetusmateriaaleja.

Muuramessa suurin osa erityisopetuksesta on osa-aikaista pienryhmäopetusta. Tuolloin oppilas opiskelee omassa yleisopetuksen ryhmässään aina, kun opiskelu sujuu, ja käy erityisopetuksessa ainoastaan silloin, kun tarvitsee erityistä tukea. Kolmannelta luokalta alkaen oppilas siis kuuluu johonkin yleisopetuksen opetusryhmään ja käy pienryhmässä vain tarvittaessa. Tällä periaatteella toimivat niin laaja-alainen erityisopetus (valtakunnan perusteissa tätä kutsutaan osa-aikaiseksi erityisopetukseksi) kuin lähes kaikki erityisluokatkin (valtakunnan perusteissa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus).

Osa-aikaista pienryhmäopetusta annetaan Muuramessa kaikissa peruskoulun toimipisteissä. Mi-käli oppilaalla on erityinen oppimisvaikeus eikä tuen tarve ole kovin suuri, erityisopetusta antaa pääsääntöisesti laaja-alainen erityisopettaja. Opetuksen painopiste on kielellisen kehityksen tuke-misessa, lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja tarkkaavaisuuden taitojen harjaannuttamises-sa/kuntouttamisessa. Erityisopettaja pyrkii rakentamaan erilaisia toimintamalleja käyttäytymisen ongelmien ratkaisemiseksi luokassa. Lisäksi maahanmuuttajat voivat saada tukea laaja-alaiselta erityisopettajalta. Puheopetusta annetaan ensisijaisesti ensimmäisellä luokalla. Erityisopettaja seuraa oppimista jokaisella luokka-asteella ja tukee oppimista tarvittaessa (aikataulu testeistä lu-vussa 5.4.).

Mikäli oppilas tarvitsee tukea useammassa aineessa laajojen oppimisvaikeuksien, tarkkaavuuden ongelmien tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi, erityisopetusta antaa pääsääntöisesti erityisluokan-opettaja. Erityisluokanopettajan antamaa erityisopetusta on Muuramessa Mäkelänmäen ja Nisu-lanmäen kouluissa, mutta ne pyrkivät palvelemaan kaikkien kunnan koulujen tarpeita.

Peruskoulun päättövaiheessa käytetään tarvittaessa joustavia opetusjärjestelyjä (mm. työvaltainen opetus) opiskelumotivaation säilyttämiseksi, jatko-opintovaihtoehtojen selkiyttämiseksi ja päättöto-distuksen saamisen turvaamiseksi. Yksilölliset opetusjärjestelyt kuvataan hojksisssa tai oppimis-suunnitelmassa.

Jatkuvassa pienryhmäopetuksessa oppilas opiskelee suurimman osan tunneistaan erityisope-tuksessa ja integroituu yleisopetukseen vain joissakin aineissa tai tilanteissa.

Alkuopetuksessa jatkuvaa pienryhmäopetusta annetaan starttiluokalla ja Pienluokka 1:ssä. Ne sijaitsevat Mäkelänmäen koulun alaisuudessa Vanhalla koululla. Näissä pienryhmissä opetus on strukturoitua ja opiskelu painottuu työskentelytaitojen oppimiseen sekä turvalliseen ja tuettuun kou-lun aloittamiseen. Keskeistä on oman toiminnan ohjaaminen ja se, että oppilas muodostaa myön-

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 4

teisen kuvan itsestään oppijana. Pienryhmissä kartoitetaan oppilaiden tuen tarve ja harjoitellaan koululaisen perustaitoja (välitunnilla oleminen, ruokailu, läksyt, keskittyminen jne.) Oppilaat noudat-tavat joko yleisopetuksen opetussuunnitelmaa tai opetus on yksilöity. Kaikille oppilaille laaditaan HOJKS.

Starttiluokalla opiskellaan ensimmäinen kouluvuosi ja sieltä jatketaan opiskelua pienryhmässä tai yleisopetuksessa ensimmäisellä tai toisella luokalla. Pienluokassa aloittavat oppilaat, joilla on jo varhaisessa vaiheessa havaittu erityistä tuen tarvetta oppimisen ja/tai käyttäytymisen alueella. Luokassa voi aloittaa myös pidennetyn oppivelvollisuuden. Luokassa on mahdollista opiskella 1-3 vuotta.

Pienryhmissä integraatiota toteutetaan sekä luokka- että yksilötasolla. Pienryhmät työskentelevät yhdessä yleisopetuksen luokkien kanssa eri oppiaineiden tunneilla (esim. liikunta ja musiikki). Li-säksi järjestetään yhteisiä opintokäyntejä, retkiä ja koulun yhteisiä tapahtumia. Oppilas voi käydä mahdollisuuksiensa mukaan yleisopetuksen ryhmissä kokeilemassa eripituisia jaksoja. Lisäksi yh-den tai useamman aineen voi opiskella kokonaan yleisopetuksessa. Vastaavasti yleisopetuksen oppilaat voivat käydä opiskelemassa pienryhmässä. Iän myötä pyritään integroitumaan yhä enemmän yleisopetukseen, jonne oppilas menee kaikissa mahdollisissa aineissa joko tuettuna tai ilman ja käy erityisopetuksessa vain tarpeen mukaan.

Kehitysvammaisten jatkuva pienryhmäopetus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvolli-suus vuotta säädettyä aiemmin ja kestää 11 vuotta.( PoL 25§)

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteise-nä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuk-siksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. (VN 1435/2001).

Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvolli-suuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidenne-tyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonai-suuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla.

Lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaiset opiskelevat kahdessa pienryhmässä Mäkelänmäen koululla. Opetusta voi saada esiasteelta yhdeksänteen luokkaan saakka. Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppilailla esiopetus voi alkaa 5-vuotiaana vanhempien näin halutessa päiväkodissa tai esikouluryhmässä. Koulun kaksi esiasteen vuotta voi suorittaa päiväkodissa tai koulussa.

Jatkuvissa erityisopetuksen pienryhmissä noudatetaan periaatteessa yleisopetuksen tunti- ja op-piainejakoa. Hojksissa määritellään ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa yleis-opetuksen opetussuunnitelmasta. Oppiaineita on yhdistetty osittain oppiainekokonaisuuksiksi. Päi-vittäisten toimintojen taidot -opintokokonaisuus sisältää ruokailun, hampaiden pesun, wc-käynnit sekä ohjatun vapaa-ajantoiminnan. Siinä on sisältöjä ympäristö- ja luonnontiedosta, biologiasta, terveystiedosta, äidinkielestä, matematiikasta ja liikunnasta. Kotitalous- opintokokonaisuudessa opiskellaan kolmannelta luokalta alkaen äidinkielen, matematiikan sisältöjä käytännössä sekä koti-taloutta, yhteiskuntaoppia ja terveystietoa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 5

5.2 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laadi-tun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitii-viset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suun-nittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle ra-kentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimin-toihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuut-ta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympä-röivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.

Muuramessa ei järjestetä opetusta toimialoittain, vaan vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat opis-kelevat Jyväskylässä Päiväharjun koulussa.

5.3. Erityisopetukseen ottaminen

Oppilaan koulunkäynti voi alkaa suoraan alkuopetuksen pienryhmissä (starttiluokka ja pienluokka 1 tai kehitysvammaisten pienryhmä), jolloin oppilaan ottamisesta erityisopetukseen sovitaan huoltaji-en kanssa jo esikouluvuoden aikana. Moniammatillinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksen siirtymä-vaiheessa Muuramen kunnassa tapahtuu seuraavasti: Elo- syyskuu:

• Esiopetus alkaa o yhteistyötä esiopetuksen ja koulun kanssa o tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet

Loka- marraskuu:

• Esikoulusta kouluun (Esko) – työryhmä kokoontuu • Esikoulusta kouluun – tiedotustilaisuus

o jossa mukana esikoulunopettajia, erityislastentarhanopettaja, kiertävä erityislas-tentarhanopettaja (kelto), puheterapeutti, psykologi, terveydenhoitaja, erityis-opettajia, erityisluokanopettajia ja luokanopettajia.

o tarkoitettu esikoululaisten vanhemmille, tarkoitus tiedottaa koulunkäynnin alka-miseen liittyvistä seikoista

o aiheina oppimisvalmiudet ja koulunaloittamiseen liittyvät vaihtoehdot

Tammi-helmikuu:• Infotilaisuus Turun tutkimuksista esikoulunopettajille • Turun tutkimuksiin ilmoittautuminen • Turun tutkimusten toteutus (psykologi ja kelto) • Tutkimusten pisteytys ja arviointipalaute lähetetään kirjallisena koteihin. Samalla van-

hemmille varataan soittoaika psykologille tai keltolle.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 6

Maalis-huhtikuu:• Esikoulun opettajat täyttävät koulua varten Esikoulusta kouluun – lomakkeen ja se toi-

mitetaan kouluun. • Luokkajaot

o rehtori ja erityisopettajat o Tarvittaessa sopivan ryhmän ja tuen tarpeen selvittämisessä sekä käytössä ole-

vien resurssien määrittelyssä mukana psykologi, kelto, vanhemmat, esikoulun-opettaja, erityisopettaja, puheterapeutti, rehtori ja / tai erityisluokanopettaja.

Toukokuu: • Luokkajaot valmiina • Kouluun / omaan luokkaan tutustuminen

o oppilaat ja vanhemmat • Kouluterveydenhoitaja aloittaa kouluuntulotarkastukset, jotka jatkuvat mahdollisesti ke-

säkuussa

5.4. Erityisopetukseen siirtäminen

Yleisopetuksessakin aloittaneiden oppilaiden koulunkäyntiä seurataan tiiviisti ja oppimista testa-taan säännöllisesti. Testaukset tehdään pääsääntöisesti seuraavan suunnitelman mukaan:

ERITYISOPETUKSEN TESTIPAKETTI 1.-9. LUOKILLE

luokka ajankohta arviointitapa

1. elo-syys

joulu

maalis-huhti

touko

alkuvalmiuksien kartoittaminen

lukeminen kirjoittaminen: tavu- ja sanasanelu

tekninen lukeminen luetun ymmärtäminen

kirjoittaminen: tavu- ja sanasanelu

2. elo-syys

maalis

huhti-touko

kirjoittaminen: sanasanelu

Allu: luetun ymmärtäminen

kirjoittaminen: lausesanelu

3. elo-syys

tammi

matematiikan keskeisen oppiaineksen koe

kirjoittaminen: tarinasanelu

4. maalis

huhti

touko

Allu: luetun ymmärtäminen

tekninen lukeminen (tarvittaessa)

kirjoittaminen: sanasanelu (tarvittaessa)

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 7

5. yksilötestejä tarpeen mukaan

6. sanelukirjoitus Allu: luetun ymmärtäminen Allu: tekninen lukeminen Makekokuullun ymmärtämisen testi

7. ja 8. yksilötestejä tarpeen mukaan 9. lukitestejä tarvittaessa lukioppilaille

Testien perusteella poimitaan erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat ja heidän tukitoimensa suunnitellaan opettajien ja erityisopettajan yhteistyönä.

Mikäli yleisopetusta käyvän oppilaan tueksi järjestetty tukiopetus, samanaikaisopetus, tuettu opis-kelu yleisopetuksessa eikä laaja-alainen erityisopetus koulunkäynnin tukemiseksi, oppilas voidaan siirtää erityisopetukseen. Ennen erityisopetukseen siirtopäätöstä neuvotellaan aina oppilaan huol-tajan kanssa. Vanhemmille annetaan tiedote erityisopetussiirrosta (liite 9). Vanhemmat hakevat ottoa/siirtoa erityisopetukseen (hakemus liitteenä 10). Siirrosta päättää koulun rehtori. Mikäli van-hemmat eivät suostu siirtoon ja erityisopetussiirto katsotaan oppilaan kehityksen ja opetuksen tur-vaamisen kannalta välttämättömäksi, siirtopäätöksen voi tehdä sivistyslautakunta.

Ennen siirtopäätöstä myös hankitaan oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys, jos suinkin mahdollista. Luki-oppilaiden ja maa-hanmuuttajaoppilaiden yksittäisten aineiden erityisopetussiirtopäätökseen riittää erityisopettajan lausunto.

Erityisopetussiirto voidaan tehdä yhdessä tai useammassa aineessa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Erityisopetussiirto tarkoit-taa, että oppilaan opetusta yksilöllistetään joko niin, että

• oppilaan oppimääriä yksilöllistetään (tavoitetaso on vähäisempi kuin yleisen opetus-suunnitelman mukaan opiskelevilla) yhdessä tai useammassa aineessa ja/tai

• opetusjärjestelyjä yksilöllistetään oleellisesti (esim. tarve henkilökohtaiseen koulunkäyn-tiavustajaan tai pienryhmään).

Mikäli oppilas ei enää tarvitse yksilöllistettyä opetusta, erityisopetussiirtopäätös voidaan myös pur-kaa (erityisopetussiirron purkulomake liite 11). Siirron purkamisesta päättää rehtori.

Suositeltavaa on, että siirrot tapahtuvat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vapautuksia op-piaineista tehdään vain erittäin painavista syistä: oppimäärän yksilöllistämistä tulee harkita ennen kuin oppilas vapautetaan oppimäärän suorittamisesta: esimerkiksi vaikea lukivaikeus voi olla ruot-sin kielestä vapauttamisen peruste.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 8

5.5 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunni-telmaJokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perus-tuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seu-raavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:

• kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edel-lyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista

• opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet• oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä • niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä • oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet• opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalve-

lut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä • henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa • tukipalvelujen toteutumisen seuranta.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista ope-tusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata sään-nöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja kou-lusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Muuramen kunnassa on käytössä yhtenäinen HOJKS-lomakkeisto (liite 8). HOJKS laaditaan yh-dessä oppilaan sekä hänen huoltajiensa kanssa. Tarvittaessa myös muita oppilashuollon asiantun-tijoita (esim. psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkintävoimistelija, terveydenhoitaja, musiikkiterapeutti) osallistuu hojksin tekemiseen. HOJKS päivitetään tarvittaessa tai ainakin kerran vuodessa. HOJKS:iin nimetään vastuuhenkilö, joka koordinoi palveluja ja seuraa HOJKS:n toteutumista. Yleensä vastuuhenkilö on erityisopettaja. Huoltajien suostumuksella HOJKS siirtyy oppilaan muka-na seuraavalle kouluasteelle.

5.6. Oppimissuunnitelma Muutoin kuin erityisopetukseen siirretylle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan tarvittaes-sa oppimissuunnitelma. Se laaditaan aina maahanmuuttajille sekä starttiluokkalaisille, mikäli hei-tä ei ole siirretty erityisopetukseen. Oppimissuunnitelma tehdään täyttämällä tarvittavat osat Muu-ramen kunnan hojks-lomakkeesta tai oppilaskortin liitteellä (liite 6) .

Oppilasta koskevan tiedon siirtämisen ja varhaisen puuttumisen kannalta on tärkeää, että luokan-opettaja/luokanvalvoja kirjaa oppilaan saamat tukitoimet (esim. tiedot annetusta tukiopetuksesta, toistuvat neuvottelut vanhempien kanssa, asiantuntijatapaamiset jne.) oppimissuunnitelmaan jo ennen kuin erityisopetussiirto on ajankohtainen. Näin tuen tarve tulee dokumentoitua ja nopeuttaa mahdollisesti tarvittavan avun saamista.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 9

5.7 Nivelvaiheiden yhteistyö

Oppilaan siirtyminen ryhmästä toiseen valmistellaan lähettävän tahon ja vastaanottavan tahon kesken. Alkuopetuksen erityisopettajat toimivat yhteistyössä esiopetushenkilöstön kanssa (kts. 5.3. Erityisopetukseen ottaminen). Myös yläluokkien erityisopettaja on mukana kuudesluokkalais-ten testauksessa, HOJKSien laadinnassa, erityisopetussiirroissa ja luokkien muodostamisessa. Peruskoulun päättyessä erityisopettaja on yhteydessä vastaanottavaan jatko-opiskelupaikkaan aiemmin tehdyn suunnitelman mukaisesti (liite 7). Tämä on erityisen tärkeää syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden kohdalla. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille laaditaan kuntoutussuunnitelma yhdessä sosiaalitoimen kanssa jatko-opintojen turvaamiseksi. Mikäli oppilas tarvitsee joustavaa hakumenettelyä jatko-opintoihin hakiessaan, se laaditaan yhteistyössä opinto-ohjaajan ja erityis-opettajan kanssa.

5.8. Arviointi

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joi-den avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirre-tyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetus-suunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suori-tukset.

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mu-kaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjes-tämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimääri-en mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunni-telmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koske-vassa suunnitelmassa on päätetty.

Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan arviointi perustuu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevas-sa suunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu oppimisvalmiuksiin ja edistymiseen toiminta-alueittain. Oppimisvalmiuksia ovat aistitoiminnot, käyttäytyminen ja vuorovaikutustaidot, kiinnostuneisuus ja tarkkaavaisuus oppimistilanteissa, itsenäistyminen toiminnoissa ja työskentelytaidot. Arvioita-via toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppilaan arvioinnissa kuullaan oppilasta kuntouttavia tahoja sekä oppilaan huoltajia.

Jos erityisopetuspäätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöar-viointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua, jolloin numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan (Perusopetuslaki 17 §:n 2 mom.). Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan päättöarviointi on sanallinen.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanalli-nen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus s. 10

Muuramessa pyritään käyttämään numeroarviointia neljänneltä luokalta alkaen, kuten yleisopetuk-sessakin, vaikka oppilaan opetusta olisikin yksilöllistetty ja hänelle olisi tehty HOJKS. Kehitysvam-maisten jatkuvassa pienryhmäopetuksessa käytetään sanallista arviointia kaikilla luokilla.

Mikäli oppilaalle on laadittu HOJKS käyttäytymisongelmien tai tunne-elämän häiriöiden vuoksi, ei näiden vaikeuksien tulisi heijastua arvosanoihin. Oppilaan todistukseen voidaan liittää HOJKS, mutta siitä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Niiden kohdalla, joiden opetuksesta vastaavat sekä luokanopettaja/aineenopettaja että erityisopet-taja, tulee arviointi suorittaa yhdessä. Muutoin arvioinnin suorittaa aineesta vastaava opettaja. Op-pilaan arviointia voidaan selkiyttää sanallisilla liitteillä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 6.luku Kieli ja kulttuuriryhmien opetus sivu 1

6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

6.1 Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä.

Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön.

Saamenkielistä opetusta annetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu´dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta.

Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin.

6.2 Romanit

Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 6.luku Kieli ja kulttuuriryhmien opetus sivu 2

6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia.

6.4 MaahanmuuttajatMaahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 6.luku Kieli ja kulttuuriryhmien opetus sivu 3

MAAHANMUUTTAJAT

Perusopetuksen tavoitteena on, että maahanmuuttajaoppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia peruskoulun oppiaineita. Maahanmuuttajien opetus järjestetään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti yhteistyössä ko. oppilasta opettavien opettajien kanssa.

Suomen kielen taidottomille oppilaille pyritään järjestämään joko omankielinen opetusryhmä tai muuta valmistavaa opetusta ensimmäisen kouluvuoden ajaksi yhteistyönä lähikuntien kanssa. Tämän jälkeen oppilas palaa omaan kuntaan omaan luokkaansa ja käyttää tämän jälkeen normaalin koulujärjestelmän palveluja: yleisopetus, erityisopetus, tukiopetus. Mahdollisuuksien mukaan oppilaalle pyritään järjestämään kielitaitoinen avustaja. Osa Muuramen erityisopettajista toimii myös maahanmuuttajien yhdysopettajina.

Pääsääntöisesti maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan opetuksen ja arvioinnin tueksi oppimissuunnitelma. Sosiaalityöntekijä kutsutaan mukaan ainakin maahanmuuttajaoppilaan ensimmäiseen koulupalaveriin. Alle kolme vuotta Suomessa olleelle, nuorelle maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa kotouttamissuunnitelma, jonka yksi osa on oppimissuunnitelma.

Kielten opetuksesta Maahanmuuttajalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että opiskelun väline. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Muuramessa pyritään suomen kielen tehokkaaseen opetukseen käyttämällä kahden viikkotunnin tukiopetusresurssi, jota valtio avustaa 1 h/koulu ja 0,5 h /opetukseen oikeutettu oppilas. Tukiopetusta voi antaa oppilaan oma opettaja, koulun joku muu opettaja tai koulun erityisopettaja. Oppilas on oikeutettu tähän tukiopetukseen, mikäli hän on asunut maassa enintään neljä vuotta. Sekä ylimääräistä tukiopetusta että valmistavaa opetusta voidaan ja tulisi antaa myös esikouluikäisille. Lukiossa tukiopetusresurssi on viikossa 0.5 h/koulu ja 0.5 h/oppilas.

Suomi on harvoin maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli tai äidinkielenä suomi – merkinnästä huolimatta suomen kielen taito ei ole kaikilla osa-alueilla äidinkielisen tasoinen. Tällöin oppilaalle opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden- oppimäärän sijasta. Arviointi tapahtuu opetetun oppimäärän mukaan.

Mikäli maahanmuuttajaoppilaan suomen kieli arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen, oppilas voidaan opettaa ja arvioida suomen kielen oppimäärän mukaan. Oppilaalla on oikeus oman äidinkielensä opetukseen. Se järjestetään mahdollisuuksien mukaan joko omassa kunnassa tai yhteistyössä lähikuntien kanssa. Oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Mikäli oppilaalla on jo monta kieltä tai suomen ja englannin omaksuminen vaatii jo paljon voimavaroja, voi ruotsin kielestä vapauttaminen olla perusteltua. Oppilas käyttää tuolloin ruotsin tuntinsa suomen kielen ja muiden aineiden opiskeluun.

Arvioinnista Kokeisiin valmistautuessa voi käyttää selkokielisiä materiaaleja. Samoin koe pyritään laatimaan selkokieliseksi. Kirjoittamisen lisäksi koevastauksia on voitava täydentää piirroksin, suullisesti tai omalla äidinkielellä.

Tarvittaessa todistusarviointia voidaan selkeyttää sanallisilla liitetiedotteilla. Myös koko arviointi voi olla sanallista perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 6.luku Kieli ja kulttuuriryhmien opetus sivu 4

Koulun ja kodin yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön lähtee maahanmuuttajaperheen perehdyttämisestä suomalaiseen koulujärjestelmään ja koulukulttuuriin. Erikielisiä esitteitä saa yhdysopettajilta. Kun neuvotellaan keskeisistä oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista huoltajan kanssa, on käytettävä perheen ulkopuolista tulkkia, mikäli vanhempien kielitaito ei ole riittävä.

Jatko-opinnot Oppilasta pyritään ohjaamaan elinikäiseen oppimiseen, niin että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Jatko-opinnot vaativat lähes äidinkielisen suomen kielen taitoa. Maahanmuuttajan on hyvä käyttää kaikki tuki saavuttaakseen hyvän suomen kielen taidon. Näitä tukimuotoja peruskoulun aikana ovat mm. tukiopetus, luokan kertaaminen ja kymppiluokka.

Lukio-opintojen aluksi maahanmuuttaja voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta vapautusta ruotsin kielen kokeesta. Vapautus myönnetään ulkomaalaisille ja niille paluumuuttajille, jotka eivät ole lukeneet ruotsia yläasteella. Vapautuspäätöksen jälkeen lukion rehtori voi myöntää vapautuksen ruotsin kielen opinnoista. Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi korvataan erivapauskokeella, joka voi olla esim. oppilaan äidinkieli tai reaalikoe tai matematiikka.

Näiden toimenpiteiden tavoitteena on maahanmuuttajaoppilaan oman kielen ja kulttuurin säilyminen ja toisaalta oppilaan nopea kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, jotta hän voisi hyödyntää kykyjään mahdollisimman hyvin eikä syrjäytyisi.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 1

7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisäl-löt

7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.

Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista nä-kökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toi-mintakulttuurissa.

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisval-taista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilölli-syyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan • arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän • tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle • tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana • toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖT • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely,

vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä • oikeudenmukaisuus, tasa-arvo • esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta • opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen • toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 2

Ihmisenä kasvaminen Oppiaine Kuinka aihekokonaisuutta käsitellään oppiaineessa Biologia ja maantieto - ihmissuhteet

- murrosiän muutokset - tunteet ja vuorovaikutus, vastuu ja oikeudet - erilaisuuden hyväksyminen

Elämänkatsomustieto Koko oppiaine pyrkii ihmisenä kasvamisen edistämiseen.

Fysiikka Tavoitteena on saada oppilaat kiinnostumaan itseään ympäröivistä ilmi-öistä. Parin tai ryhmän kanssa suoritettavat tehtävät ja kokeet pakottavat oppilaat suunnittelemaan, toteuttamaan sekä tekemään johtopäätöksiä yhteistuumin. Kaikkien on huolehdittava tunnollisesti omasta osuudes-taan ja kasvettava vastuulliseksi ryhmän jäseneksi.

Fysiikka koetaan vaikeana ja miehisenä tieteenalana, minkä vuoksi mo-net tytöt sitä karsastavat. Tavoitteenamme on vahvistaa jokaisen oppi-laan uskoa omiin kykyihinsä ja kiinnostuksenaloihin sukupuolesta tai taustasta riippumatta

Historia Esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja tasa-arvokysymykset

Kemia Tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan häntä ympäröivistä ilmiöis-tä. Ilmiöiden tutkiminen ja selittäminen vaatii erilaisia kokeita, tutkimuk-sia, keskustelua ja näkemysten vaihtoa parin kanssa ja ryhmissä. Yhteis-työssä oppilas oppii ilmaisemaan mielipiteensä, keskustelemaan ja neu-vottelemaan asioista. Jokaisen ryhmän jäsenen on kannettava oma vas-tuu annettavista tehtävistä. Kemia kokeellisena luonnontieteenä opettaa vastuullista työntekoa ja toisten huomioonottamista pa-ri/ryhmätyöskentelyssä.

Kielet Ihmisenä kasvaminen nivoutuu kielten opetukseen lähinnä välillisesti, osana oppimaan oppimisen sisältöjä. Tällöin käsittelyyn tulevat opiskelu-taidot, itsensä kehittäminen kielen oppijana sekä oppilaan rooli erilaisissa pari- ja ryhmätyötilanteissa ryhmän jäsenenä.

Kuvataide Oppilas oppii arvostamaan - ja tuntemaan itseään sekä luottamaan itseensä - toisia ja toimimaan yhteisössä - ja ymmärtämään erilaisuutta oma kuvailmaisu, tunteet, ajatukset,

yksilöllisyys - fysiologia, anatomia, aistihavainnot, taidekokemukset - onnistumisen elämykset, terve itsetunto - muiden huomioiminen, yhteisöllisyys

Käsityö - tietojen ja taitojen kehittyminen - itsetuntemuksen kehittyminen - yksilöllisten ja yhteisöllisten taitojen harjaantuminen - työskentelyn suunnitelmallisuuden harjoitteleminen

Liikunta Oman kehon tunteminen on tärkeä perusta hyvälle itsetunnolle. Liikun-nan monipuoliset tilanteet tuovat oppilaalle tietoa omista tunteista, tar-peista ja terveydentilasta. Iloiset liikuntatunnit tuovat mielihyvää ja koke-musta elämänhallinnasta. Toveruus ja reilunpelin henki auttavat hyväk-symään erilaisuutta ja luovat valmiuksia toimia sosiaalisissa tilanteissa. Joukkuepelit synnyttävät mielihyvää liittymisestä ja yhteenkuuluvuudesta ja opettavat toimimaan yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Kilpailutilanteis-sa on tärkeintä leikinomaisuus. Leikinomaisuuden tuella lapsi oppii kehittämään kykyä kestää epäonnistumisia ja pettymyksiä. Mikäli

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 3

mittaaminen ei korostu, syntyy säännöllisesti toistuvien iloisten liikunta-tuokioiden myötä myönteinen asennoituminen liikuntaan. Koululiikunta on synnyttämässä elinikäistä, terveyttä tukevaa elämäntapaa

Musiikki - sosiaalisten taitojen ja yhteistyön merkitys yhteisessä musisoin-nissa

- onnistumisen elämykset musisoitaessa vahvistavat itsetuntoa - musiikin aikaansaama hyvä mieli ja positiivisuus - musiikin merkitys rentouttajana

Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksessa on keskeistä auttaa ja tukea oppilasta hänen ihmi-senä kasvamisessaan ja kehittymisessään. Erittäin tärkeää on itsetunte-muksen ja siihen liittyvän itsearvioinnin oppiminen. Hyvä itsetuntemus on merkittävä asia valintojen, päätöksenteon ja siirtymisen oppimisen kan-nalta koko opinpolun aikana. Oppilaan tulee oppia suunnittelemaan tule-vaisuuttaan ja hallitsemaan arkeaan. Oppilaanohjauksessa tuetaan myös oman oppimistyylin ja pitkäjänteisen ja tavoitteellisen opiskelun oppimis-ta. Oppilasta tuetaan toimimaan yhteisön jäsenenä luokka- tunneilla, ryhmätöissä ja työelämään tutustuttaessa (TET-jaksot).

Terveystieto - Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat teki-jät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely

- Toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä

Uskonto - oman elämänkatsomuksen hahmottaminen ja pohdinta

Yhteiskuntaoppi Esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja tasa-arvokysymykset

Ympäristö- ja luon-nontieto

- ihmisen kehoon sekä sen kasvuun ja kehitykseen tutustuminen - terveellisten elämäntapojen merkityksen oivaltaminen - itsensä ja toisten arvostaminen, kunnioittaminen ja huomioon ot-

taminen - ryhmässä työskentelemisen harjoitteleminen

Äidinkieli ja kirjalli-suus

Äidinkielen oppiminen on jo sinänsä tärkeä asia lapsen identiteetin tuke-misessa. mahdollisimman rikas sanavarasto auttaa oppilasta ilmaise-maan havaintoja, toiveita, tarpeita ja ongelmia monipuolisesti ja selkeäs-ti. Vuorovaikutustaitojen kehittyminen lujittaa lapsen asemaa yhteisössä ja parantaa ilmapiiriä. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja käsitte-leminen tukevat lapsen mielenterveyttä. Luokan yhteiset keskustelut avaavat erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä lapsen pohdittaviksi. Toisten oppilaiden kuunteleminen ja samastuminen satujen henkilöihin tukevat lapsen moraalin kehitystä ja synnyttävät myötäelämisen kyvyn. Opettajan ja oppilaan keskustelut luovat turvallisuutta, ne tukevat lapsen itsearviointitaitoja ja lisäävät itsetuntemusta.

Ylemmillä luokilla oppilaan opiskelutaidot kehittyvät ja oma oppimistyyli alkaa hahmottua. Eettisiä ja moraalisia kysymyksiä pohditaan niin kes-kusteluissa kuin kirjoitelmissakin. Niitä lähestytään mm. kaunokirjallisuu-den avulla.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 4

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suo-malaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittä-mään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii • tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuu-

ri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisem-

pien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä • tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhtei-

sössä ja kansainvälisessä yhteistyössä • ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus • muita kulttuureita ja monikulttuurisuus • ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön

edellytyksiä • kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa • tapakulttuurien merkitys.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppiaine Kuinka aihekokonaisuutta käsitellään oppiaineessa Biologia ja maantieto - muuramelaisuus

- suomalaisuus - eurooppalaisuus - kansainvälinen yhteistyö - alueellinen eriarvoisuus

Elämänkatsomustieto - Kuka olen ja mitä osaan (2lk) - Kulttuuri (3lk) - Kulttuurivähemmistöt (4lk) - Erilaisia elämäntapoja, monikulttuurisuus (4lk) - Suomalainen kulttuuri ja muut kulttuurit (6lk) - Ihmisoikeudet (8lk) - Maailmanperintö (8lk) - Katsomusten historiaa (9lk)

Historia Esimerkiksi oma ja vieraat kulttuurit sekä kansainvälisyyskysymykset

Kemia Ilma ja vesi ovat maapallon yhteinen suojelukohde. Vesi kiertää, mutta millaisena sen siirrämme tuleville sukupolville. Jokaisen tulisi ymmärtää oma osuutensa veden ja ilman puhtauden ylläpitäjänä maailmassa

Kielet Kieltenopetukseen ilmeisimmin nivoutuu aihekokonaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Tämän aihekokonaisuuden voi sanoa esiintyvän läpäisyperiaatteella kaikilla luokka-asteilla. Kieltenopetus an-taa paitsi kielellisiä valmiuksia, myös tietoa kielialueen maista ja niiden kulttuureista sekä valmiuksia viestintään.

Kotitalous Esimerkiksi suomalainen ruoka- ja tapakulttuuri, suvaitsevaisuus

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 5

Kuvataide Oppilas oppii arvostamaan - omaa suomalaiskansallista ja eurooppalaista taustaansa sekä

vieraita kulttuureja taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen- suomalainen kulttuuriperintö ja länsimainen kulttuuritausta se-

kä vieraiden kulttuurien tuntemus - kuvakielen kansainvälisyys

Käsityö Oman ja muiden maiden kulttuuriperintöön kuuluviin käsityötaitoihin ja perinteisiin tutustuminen ja niiden kokeileminen

Liikunta Perinteisten liikuntalajien säilyttäminen ja uusien, suomalaisten lajien kehittäminen on entistä tärkeämpää kansainvälisen kulttuurivaihdon vuoksi. Kulttuurimme omaleimaisuutta tai luontomme tarjoamia liikunta-mahdollisuuksia tuovat esiin pesäpallo, hiihto, suunnistus, uinti, perinne-leikit ja kansantanssit. Tietyt liikuntalajit luovat yhteyttä yli kansallisten rajojen. Näitä ovat useat joukkuepelit ja tanssi.

Musiikki - oman musiikkiperimän tiedostaminen ja siirtäminen sukupol-velta toiselle

- eri maiden musiikkiin tutustuminenOppilaanohjaus Oppilaanohjauksen sisältöä on suomalainen koulutusjärjestelmä ja työ-

elämä ja niiden muutokset. Oppilas perehtyy työelämään ja sen ammat-teihin aina menneisyydestä nykypäivään ja tulevaisuuteen. Oppilas saa tietoa myös paikallisesta elinkeinorakenteesta. Oppitunneilla ja henkilö-kohtaisessa ohjauksessa selvitetään mahdollisuuksia kansainvälisiin ja eurooppalaisiin koulutus-, työharjoittelu- ja opiskeluvaihto-ohjelmiin.

Terveystieto - Tapakulttuurin tuntemus, hyvät tavat

Uskonto - omat uskonnolliset juuret - eri uskontoihin ja kirkkokuntiin tutustuminen - suvaitsevaisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen

Yhteiskuntaoppi Esimerkiksi ihmisoikeudet

Ympäristö- ja luon-nontieto

- omaan lähiympäristöön ja kotiseutuun tutustuminen - vuotuisten juhlapäivien huomioiminen ja merkityksen ymmär-

täminen - muiden maiden tapoihin ja elinoloihin tutustuminen

Äidinkieli ja kirjalli-suus

Kalevala, suomalaiset kansansadut, Topeliuksen sadut, kansanrunot ja lorut kuuluvat alkuopetuksen äidinkielen opetukseen. Niitä voidaan näy-tellä, lukea ja leikkiä sekä käyttää päivänavauksien sisältönä. Suomalai-sia tapoja ja perinteitä vaalitaan juhlia järjestäen. Kirjallisuuden avulla tutustutaan vieraisiin kulttuureihin. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena perustuu kulttuuri-identiteetin rakentamiseen. Tämä aihekokonaisuus painottuu myös 9. luokan opetuksessa. Silloin perehdytään suomalaisuu-teen, pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen muita kulttuureja unohtamatta. Eurooppalaista kulttuuriperintöä sivutaan varsinkin 8. ja 9. luokan kirjallisuuden opiskelussa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 6

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

TAVOITTEETOppilas oppii • ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää • kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa • suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvo-

ja viestinnässä• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti • käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutusti-

lanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa • viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus • median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen • yhteistyö median kanssa • lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus • viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

Viestintä ja mediataito Oppiaine Kuinka aihekokonaisuutta käsitellään oppiaineessa Biologia ja maan-tieto

• viestintävälineet biologian ja maan-tiedon opetuksessa luonnontieteellisen tiedon tuottaminen ja vastaanottaminen

Historia Esimerkiksi lähdekritiikki

Kielet Viestintä ja mediataito on myös mukana kaikessa kielenopetuksessa viestinnän osalta: tarkoitus on harjoittaa oppilaiden kykyä tuottaa ja vastaanottaa viestejä kohdekielellä. Oppilaiden maailmassa suuri osa vieraskielisistä viesteistä välittyy jonkin median kautta. Lähinnä A1-kielessä eri medioita tarkastellaan lähemmin.

Kotitalous Esimerkiksi ajankohtaisten kotitalouteen liittyvien asioiden käsittely

Kuvataide Oppilas oppii - hallitsemaan ja arvioimaan median kuvatulvaa kuvaviestintä ja me-

diaosaaminen - omien ajatusten ja tunteiden kuvailmaisu - mediakriittisyys, faktan ja fiktion erottaminen

Käsityö - esteettisyyteen kasvattaminen, esteettisten arvojen tunnistaminen - tietotekniikan hyödyntäminen esim. suunnittelussa

Liikunta Liikuntatuntien opetustilanteet ja opettajan opetustyyli antavat oppilaalle run-saasti erilaisia kokemuksia ryhmien ohjauksesta ja ryhmänjäsenyydestä. Lii-kuntatilanteet ovat hyviä ja monipuolisia vuorovaikutustilanteita. Niihin liittyy

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 7

usein melkoinen tunnelataus ja näin ne ovat hyviä harjoitustilanteita tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisuun. Suositut liikuntalajit innostavat oppilaita seuraamaan urheiluasioita lehdistä, netistä ja televisiosta. Oppilaat seuraavat urheilua kilpailutilanteissa paikan päällä. Kannustamista ja asiallista käytöstä yleisön joukossa on aiheellista tarkastella yhdessä. Opettajan ja oppilastovereiden kanssa käydyt keskuste-lut tiedotusvälineiden tavasta suhtautua urheiluun ja urheilijoihin kehittävät oppilaan arvostelukykyä tiedotusvälineitä kohtaan.

Musiikki - mitä laulut kertovat tekijöistään, alkuperämaastaan, aikakaudestaan? - musiikilla voidaan herättää ajatuksia eli vaikuttaa

Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksessa selvitetään media- ja viestintätaitojen merkitystä osana hyvää ammattitaitoa. Työelämässä tarvittavien sosiaalisten, kommunikaatio-, vieraiden kielten ja tietotekniikan taitojen osaamista korostetaan.

Terveystieto - Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa

Uskonto - eettinen pohdiskelu - kulttuurin ja uskonnon merkitys viestinnässä (esim. symbolit )

Yhteiskuntaoppi Esimerkiksi median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa

Ympäristö- ja luonnontieto

- tietokoneiden hyödyntäminen - omien mielipiteiden ilmaiseminen ja niiden perusteleminen - kriittisyys mediatietoja kohtaan

Äidinkieli ja kirjallisuus

Ensiluokkalaisten ensimmäiset kirjalliset viestit ovat kirjelappusia luokkatove-reille. Kirjeet, palaute opettajalle, luokkalehdet, mainokset, julisteet ja sähkö-postiviestit ovat alkuopetusikäisten viestinnän harjoittelua. sanomalehtiviikko ja koulu-TV:n opetusohjelmien seuraaminen kehittävät vastaanottotaitoja. Yhteiset keskustelut lehdistä ja televisio-ohjelmista kasvattavat mediakriitti-syyttä. Pienet tutkimukset ja haastattelut kartoittavat mieltymyksiä ja avaavat ymmärtämään tiedotusvälineiden merkitystä yhteiskunnassa. Viestinnän pe-rustaitojen harjoittelu omassa kouluyhteisössä tukee kasvamista osallistuvak-si kansalaiseksi.

Viestintätaidot ovat oleellinen osa äidinkielen opiskelua. Viestintävälineitä käytetään opiskelussa monipuolisesti ja myös kriittisyyteen kiinnitetään huo-miota. Media ja vaikuttaminen painottuvat yläluokilla erityisesti 8. luokalla. 9. luokan sisältöjä ovat mm. kielen sekä verbaalisen ja non-verbaalisen viestin-nän merkitys.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 8

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteis-kuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjä-mäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoi-miseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpei-

ta yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta • muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen • osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa koulu-

yhteisössä ja paikallisyhteisössä • kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteelli-

sesti • toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa

ja sen vaikutuksia • tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

KESKEISET SISÄLLÖT• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta • demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa • erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa • verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi • osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden

arviointi• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppiaine Kuinka aihekokonaisuutta käsitellään oppiaineessa Elämänkatsomustieto

- Toiminta vastuullisena kansalaisena (7lk) - Tulevaisuuden yhteiskunta

Historia Esimerkiksi osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa (vertailu diktatuuriin)

Kuvataide Oppilas oppii - sisäistä yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä - viestintätaitoja ja sosiaalista pärjäämistä omatoimisuus, suunni-

telmallisuus, vastuullisuus - hyvät ja tarkoituksenmukaiset työskentelytaidot - kuvaviestintä ja mediaosaaminen - kritiikin sietokyvyn harjaannuttaminen arvioinnissa

Käsityö - omatoimisuuteen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn kannustami-nen

- tutustuu käsityöteollisuuden tuotteisiin ja välineisiinLiikunta Liikunta luo oppilaalle sisäistä yrittäjyyttä toimia omien kykyjensä edellyt-

tämällä tasolla ja luoda realistisia tavoitteita. Liikuntavälineistä huolehti-minen ja niiden asianmukainen käyttö kehittää vastuuntunnetta ja huo-lenpitoa yhteisistä asioista. Kannustus urheiluseuratoimintaan on tärke-

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 9

ää. Toiminta on osallistuvaa kansalaisuutta. Seurojen varainhankintaan osallistuminen antaa lapselle ensimmäisiä kokemuksia yrittäjyydestä.

Musiikki - laulujen lyriikoiden sanoma - yhteiskunnallinen vaikuttaminen - kaupallisuus musiikissa - - musiikki ammattina

Oppilaanohjaus Sisäinen yrittäjyys on eräs ohjauksen tavoite. Yhdeksännen luokan ke-väällä kylvetään siemeniä ulkoiseen yrittäjyyteen ns. Yritysideakilpailun avulla. Oppilaat tekevät ryhmissä paperille oman yrityksensä. Muuramen yrittäjät palkitsevat parhaan idean. Ohjauksessa on keskeistä lahjakkuu-den ja kiinnostuksen virittäminen koulutusuran valintaan sukupuolesta ja taustasta riippumatta, jotta koulutuksellinen ja sukupuolinen tasa-arvo toteutuisi.

Uskonto - vaikuttaminen seurakunnassa - eettisiin esikuviin ja vaikuttajiin tutustuminen (esim. Mahatma

Gandhi ja Martin Luther King)

Yhteiskuntaoppi - esim. yrittäjyys ja sen merkitys

Ympäristö- ja luon-nontieto

- omaksuu koulun yhteiset säännöt ja noudattaa niitä - toimii aktiivisena ryhmän jäsenenä - oman toiminnan vaikutuksen ymmärtäminen koulussa ja lähiym-

päristössä

Äidinkieli ja kirjalli-suus

Vaikuttamisen tapoja ja keinoja (kirjoittamalla ja puhumalla) harjoitellaan erityisesti 8. luokalla. Oppilaat voivat lähettää mielipidekirjoituksiaan leh-tiin, pitää päivänavauksia ja toimittaa omaa lehteä. Pienimuotoista yrittä-jyyttä voi olla myös teatteriesityksen valmistaminen ja markkinointi

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 10

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppi-laan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevai-suusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville rat-kaisuille.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen

yhteyden • havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia

sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi • arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyt-

tämiä toimintatapoja • edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia glo-

baalilla tasolla • ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja

toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

KESKEISET SISÄLLÖT • ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä • yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista • ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa • ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari • oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot • toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuu-desta

Oppiaine Kuinka aihekokonaisuutta käsitellään oppiaineessa Biologia ja maantieto - ekologinen tietämys luonnon toiminnasta

- ihmisen aiheuttamat ympäristöongelmat - kierrätys, ympäristöä säästävät valinnat - vastuu omasta käyttäytymisestä ja lähiympäristöstä

Elämänkatsomustieto - Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä (3lk) - Kauneus luonnossa (oma lähiympäristö) (3lk) - Luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys(3lk) - Tulevaisuuden yhteiskunta

Fysiikka Fysiikan tunneilla pohditaan keinoja säästää uusiutumattomia luonnonva-roja. Samalla opitaan vertailemaan eri tuotteiden elinkaaria sekä kierrä-tyksen tärkeyttä jokapäiväisessä elämässä.

Tutustutaan eri energiantuotantotapoihin. Samalla pohditaan eri keinoja säästää energiaa. Lasketaan mm. eri sähkölaitteiden kuluttaman sähkön hintoja. Tärkeää on myös ydinenergiaan tutustuminen eri kannoilta. Op-pimiensa asioiden pohjalta oppilas voi muodostaa oman mielipiteensä energiantuotannon eri vaihtoehdoista ja oppii ajattelemaan asioita maa-ilmanlaajuisesti.

Historia Esimerkiksi yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristöstä ja hyvinvoinnista

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 11

Kemia Oppilaan tulisi oppia toimimaan oman ja kaikkien parhaaksi myös tulevia sukupolvia ajatellen. Kemian tunneilla pohditaan toiminnan vaikutuksien seurauksia esim. mitä seuraa jos... Lisäksi mietitään sitä, miten kukin voisi parantaa omaa hyvinvointiaan. Opitaan kestävän kehityksen periaatteita sekä kierrätyksen tärkeyttä jokapäiväisessä elämässä. Valinnoilla on kau-askantoisia merkityksiä. Kemian opiskelun eräänä tavoitteena on opettaa oppilas ymmärtämään oma roolinsa osana luonnon kiertokulkua ja näke-mään valintojensa ja tekojensa vaikutukset ympäristöön.

Kielet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestakytkeytyy lähinnä päättövaiheen opintoihin. Oppilaille annetaan tietoa aihepiirin sanastosta kohdekielellä ja ohjataan heitä pohtimaan omaa toimintaansa suhteessa ekologisiin periaatteisiin ja omaa tulevaisuuttaan ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen periaatteiden valossa.

Kotitalous Esim. terveys- ja turvallisuusriskejä kotitaloudessa, oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä, ympäristövastuun ottamista omien valintojen kautta

Kuvataide Oppilas oppii - ympäristövastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia

ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - suunnittelu, ympäristön laatu ja viihtyisyys - esteettinen, eettinen ja ekologinen suunnittelu - omat vaikutusmahdollisuudet ympäristössä

Käsityö - materiaalien taloudellinen käyttö, kierrätys ja kunnostustaidot - omien ekologisten valintojen tekemisen opettelu

Liikunta Yhteys luontoon on häviämässä ja niin ympäristön tila ei kaikkia kiinnosta. Liikunnanopetus luonnossa mahdollistaa mitä parhaimmalla tavalla herkistymisen luonnossa liikkumisen synnyttämälle mielihyvälle. Opetustilanteet luonnossa, retkeily, suunnistus ja hiihtoretket on syytä luoda mahdollisimman miellyttäviksi ja antoisiksi. Luonnossa liikkuminen antaa oppilaalle esteettisiä elämyksiä. Aistilliset elämykset, hiljaisuus, koskemattomuus ja puhdas luonto auttavat ymmärtämään terveellisen elämäntavan merkityksen oman ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta

Musiikki - äänisaasteen vaarat - musiikin pakkosyötön vaarat

Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksessa pidetään esillä tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden suunnittelua ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle elämäntavalle. Esimerkiksi Yritysideakilpailussa pyritään kestävän kehityksen ajattelumalliin.

Terveystieto - Yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista

- Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapaUskonto Eettisten kysymysten pohdintaYhteiskuntaoppi Esimerkiksi oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminenYmpäristö- ja luonnontieto

- oman lähiympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä huolehtiminen - luonnonsuojelu - terveet elämäntavat - oman toiminnan vaikutus kanssaihmisiin ja eläimiin

Äidinkieli ja kirjallisuus

Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympä-ristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöön, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä pohditaan kaikilla luokilla kirjoitelmissa ja keskusteluissa sekä näitä teemoja sisältävän kirjallisuuden käsittelys-sä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 12

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysi-siä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistä-en.

TAVOITTEET Oppilas oppii • tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terve-

yttä ja turvallisuutta edistävästi • edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti • toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti • toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä • vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen • tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

KESKEISET SISÄLLÖT• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä • työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus • terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja • väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa • keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt • muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet • lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen• turvallisuutta edistävät palvelut • kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.

Turvallisuus ja liikenne Oppiaine Kuinka aihekokonaisuutta käsitellään oppiaineessaBiologia ja maan-tieto

• ihminen ja liikenne, liikennesäännöt • oikeudet ja velvollisuudet liikenteessä • tapaturmien ehkäisy ja ensiapu • terveelliset elämäntavat

elämänhallintaFysiikka Painotetaan näön ja kuulon merkitystä ainutkertaisina aisteina. Selvitetään

mikä voi vahingoittaa näitä aisteja ja miten niitä voi suojella. Liikenneturvalli-suus otetaan huomioon pohtimalla lähiympäristön riskipaikkoja. Opetellaan toimimaan liikenteessä turvallisesti ja vastuullisesti. Käytetään turvalaitteita esim. pyöräilykypärää ja autossa turvavöitä.

Koska oppilaat eivät vielä itse pääse kokeilemaan, miten esim. auto käyttäy-tyy liikenteessä, on tärkeä painottaa liikettä opiskeltaessa, että ajoneuvon pysäyttämiseen tai suunnan muutokseen tarvitaan paljon voimaa. Monilla muillakin esimerkeillä voidaan korostaa ennakoivan ajattelun tärkeyttä liiken-teessä.

Sähkölaitteiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen käyttö tulee esille fysii-kassa. Pienellä harkinnalla vois säästyä monilta sähkövahingoilta.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 13

Historia Esimerkiksi väkivallan ulottuvuudet

Kemia Opetellaan turvalliset työskentelymenetelmät. Opetetaan tiedot, joiden perus-teella voi tehdä terveellisiä valintoja ravintoaineiden, lääkkeiden, alkoholin ja tupakan käytöstä. Tutustutaan ja opetellaan tulkitsemaan kemikaalien käyttö-turvallisuustiedotteita. Opetellaan tulkitsemaan kodin kemikaalien ja ravintoai-neiden tuoteselosteita, esim. pH-arvon merkitys. Opetellaan aineiden turvallis-ta käyttöä ja kemikaalien varoitusmerkit. Annetaan ensiavun perusohjeita esim. palovamman hoito, hapon/emäksen neutralointi. Tutustutaan erilaisiin polttoaineisiin ja niiden elinkaaren vaikutusta ympäristöön.

Kotitalous - esim. viihtyisä ja turvallinen ilmapiiri, onnettomuuksilta suojautuminen

Kuvataide Oppilas oppii- vastuuta, harkintaa, havainnointi- ja arviointitaitoja - muiden huomioimista - visuaalisten symbolien ja signaalien tulkintaa työturvallisuus, laitteet,

työvälineet ja materiaalit - elämän kunnioittaminen, hyvät tavat ja vastuullisuus - havainnoinnin ja hahmotuksen kehittäminen - värisymboliikka, varoitus- ja huomiovärit

Käsityö käsityössä tarvittavien työvälineiden turvallinen käyttäminen

Liikunta Liikuntatilanteissa huomioidaan ennakolta turvallisuustekijät; paikasta toiseen siirtymiset, liikuntavälineiden ja telineiden kunto sekä lajien asettamat vaati-mukset lasten taitotasolle.

Oppilaanohjaus Ohjauksen sisältöjä ovat nuoren oikeudet ja velvollisuudet, nuorten työlain-säädäntö ja työelämän pelisäännöt, joissa perehdytään lasta ja nuorta turvaa-viin ikärajoihin ja turvallisuuteen yleensä.

Terveystieto - Onnettomuuksilta ja päihteiltä suojautuminen omassa elinympäristös-sä

- Koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimin-tamalleja

- Keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt - Muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön tur-

vallisuus ja turvalaitteet - Lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen

Uskonto - vastuullisuus

Yhteiskuntaoppi Esimerkiksi työturvallisuus

Ympäristö- ja luonnontieto

- tapaturmilta välttyminen - hätätilanteessa toimiminen - koulun lähiympäristön vaaranpaikkojen tunnistaminen - yksinkertaisia ensiaputoimia

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 14

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisensuhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

TAVOITTEETOppilas oppii • ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja

ympäristössä • käyttämään teknologiaa vastuullisesti • käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin • ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vai-

kutuksia tulevaisuuteen.

KESKEISET SISÄLLÖT • teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä • teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina • teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö • teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset • tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

Ihminen ja teknologia Oppiaine Kuinka aihekokonaisuutta käsitellään oppiaineessa Biologia ja maantieto - tietoverkot ja ohjelmat luonnontieteen opetuksessa

- teknologia terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa, luon-nontieteen ja teknologian vuorovaikutus

- ihmisen ja teknologian vaikutus luonnonympäristöönElämänkatsomustieto - Luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys (3lk)

- Tulevaisuuden maailma (5lk) - Tulevaisuuden yhteiskunta (7lk)

Fysiikka Suomen nykyinen teknologinen kehitys perustuu luonnontieteelliseen pe-rustutkimukseen. Mikäli haluamme säilyttää kilpailukykymme, on meidän saatava luonnontieteistä kiinnostuneita nuoria, jotka lähtevät opiskele-maan myös fysiikan alaan liittyviä aineita.

Jokaisesta fysiikan ilmiöstä löytyy lukemattomia yksinkertaisia ja moni-mutkaisia esimerkkejä. Tavoite on saada oppilaat huomaamaan ja pohti-maan fysiikan ilmiöitä ympärillään. “Miksi toi laite toimii noin?”

Historia Esimerkiksi teknologian kehittäminen ja sen vaiheet

Kemia Teknologiaa koskevan demokraattisen päätöksenteon perustana on, että kansalaisilla on perustiedot tältä alueelta. Opetellaan eri energialähteiden valinnan vaikutuksia ympäristöön ja talouteen. Jos kaikilla kansalaisilla on perustiedot teknologiasta, harhaanjohtaminen tai osatotuuksien kertomi-nen ei ole mahdollista

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 15

Kielet Ihminen ja teknologia esiintyy lähinnä sanastotasolla: oppilaalle annetaan välineitä käsitellä teknologiaan liittyviä aiheita kohdekielellä. Tietoteknisten laitteiden mahdollisuudet kielten opiskelun tukena tuodaan esiin.

Kotitalous - esim. kodin pienkoneiden turvallinen käyttö

Kuvataide Oppilas oppii - arvioimaan teknologian vaikutuksia taiteen keinoin - teknologian hyödyntämistä - visuaalisia kommunikointitaitoja, pehmeät ja kovat arvot, inhimilli-

syys ja tekniikka käsin ja koneella, taiteella, tunteella ja tekniikalla - kuvataideilmaisun välineet, laitteet ja koneet - mediateknologian käyttö ja hallinta omassa toiminnassa

Käsityö Käsityössä tarvittaviin työvälineisiin ja koneisiin tutustuminen ja niiden käytön harjoittelu

Liikunta Kehontuntemus auttaa oppilasta kiinnittämään huomiota hyviin työskente-lyasentoihin. Ergonomia tulee tutuksi jo varhain. Kehon tuntemuksiin rea-goimalla ehkäistään mahdollisia myöhempiä vaurioita.

Musiikki - musiikki ja tietotekniikka - soitinten rakenne ja kehittyminen - musiikkiteknologia - tekijänoikeudet

Oppilaanohjaus Työelämän tutustumisjaksoilla kiinnitetään huomiota turvallisiin työolosuh-teisiin ja teknologian hyödyntämiseen. Koulutuslohkon Tekniikka ja Lii-kenne esittelyssä perehdytään teknologian vaikutukseen erilaisiin ammat-tikuviin.

Tietotekniikka kts. tämän taulukon alta tietotekniikan ops

Uskonto - eettinen pohdiskelu

Yhteiskuntaoppi - esim. tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

TIETOTEKNIIKAN OPETUSSUUNNITELMA MUURAMEN PERUSKOULUSSA

Tietotekniikkaa ei opeteta peruskoulussa yhteisenä oppiaineena. Eri oppiaineissa opetellaan käyt-tämään tietotekniikkaa opiskelun apuna. Tietotekniikkaa voi valita valinnaisaineeksi 7., 8. ja 9. luo-kalla.

Tietotekniikan opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas • osaa käyttää koulun tietokoneita opiskelunsa apuna riippumatta aikaisemmasta käyttökoke-

muksesta. • osaa käyttää sujuvasti ainakin tekstinkäsittelyohjelmaa ja tutustuu lisäksi koulun muihin työvä-

lineohjelmiin (esim. kuvankäsittely, taulukkolaskenta) • oppii hankkimaan tietoa internetistä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 16

• oppii jäsentämään löytämäänsä tietoa ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. • harjaantuu tuottamaan omia töitä, joissa hän yhdistää eri lähteistä hankkimaansa ja aiemmin

oppimaansa tietoa. • osaa käyttää sähköpostia viestinnässä. • tuntee oman vastuunsa ja oikeutensa tietotekniikan käytössä

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka Oppilas

• tutustuu tietokoneeseen. Tietokoneeseen tutustuminen

• tietokoneen käynnistäminen ja sammut-taminen

• tuttujen kirjaimien etsiminen näppäimistöl-tä

2. luokka 2. luokka Oppilas

• rohkeasti kokeilee tietokoneen käyttöä. • osaa kirjoittaa pieniä juttuja tietokoneella. • oppii käyttämään hiirtä ja näppäimistöä.

Tekstinkäsittely • lyhyiden ja helppojen tekstien kirjoittamis-

ta tekstinkäsittelyohjelmalla Kuvankäsittely

• hiiren käyttöä harjoitetaan yksinkertaisen piirustusohjelman avulla

Tietokonelaitteisto • ohjelmien avaaminen ja sulkeminen • tulostamisen harjoittelua

3. luokka 3. luokka Oppilas

• osaa omatoimisesti kirjoittaa tietokoneella.• tutustuu turvallisesti internetiin.

Tekstinkäsittely • kirjoitetun tekstin korjailua • kirjasinlajin ja -koon muuttaminen • tekstitehosteet (lihavointi, kursivointi,

alleviivaus) • muutokset koko asiakirjassa ja valitulla

alueella• tekstin tallentaminen oikeaan paikkaan

levykkeelle tai kovalevylle omaan kansioon, avaaminen ja tulostaminen

Opetellaan koulun opetusohjelmien käyttöä.

Internet • käyttösäännöt • tiedon hakeminen valmiin osoitteen avulla • oppikirjoihin liittyvien ja muiden oppimista

tukevien sivujen käyttöä

4. luokka 4. luokka Oppilas

• osaa yhdistää kuvaa ja tekstiä. • harjaantuu tiedon hakemiseen tietoko-

neen avulla.

Haetaan tietoa erilaisilta CD-ROM-levyiltä.

Yhdistetään kuvaa ja tekstiä • kuvien hakeminen CD-levyiltä ja interne-

tistä • kuvan liittäminen tekstiin tekstinkäsittely-

ohjelmassa

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 17

• tekstin muotoilun varmistamista

Internet • Selainohjelmaan tutustuminen tarkem-

min (esim. suosikit) • tiedon hakeminen jollakin hakukoneella

yhtä hakusanaa käyttäen

Harjoitellaan edelleen tiedoston tallentamista, avaamista ja tulostamista.

5. luokka 5. luokka Oppilas

• osaa etsiä itse tietoa internetistä. • osaa käyttää leikepöytää.

Internet • tarkennettujen hakujen harjoittelemista • linkkilistojen käyttö • tiedon etsiminen esimerkiksi esitelmää

varten • tietolähteen luotettavuuden arvioimista

Leikepöytä • opetellaan avaamaan useampi ohjelma

yhtä aikaa • tekstin tai kuvan siirtäminen tai kopiointi

saman ohjelman sisällä tai ohjelmien välil-lä (leikkaa, kopioi, liitä)

6. luokka 6. luokka Oppilas

• tutustuu sähköpostiin. • osaa tallentaa tiedostot oikeaan paikkaa

ja löytää ne tarvittaessa. • tuntee tietotekniikkaan liittyviä tekijänoi-

keussääntöjä.

Sähköposti • mitä se on • salasanan pitäminen salaisuutena • kirjesalaisuus • käyttäytymissäännöt

Peda.net • tutustutaan verkkolehteen • omien nettisivujen tekeminen mahdollisuuksi-

en mukaan

Kansiorakenne • tutustuminen kansioihin • tiedostot talletetaan oikeaan paikkaan • tiedostot löytyvät tietokoneelta • tiedostojen siirtäminen, kopiointi ja poistami-

nen levykkeeltä

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 18

7. luokka 7. luokka Oppilas

• osaa käynnistää koulun tietokoneet. • kirjautua koulun verkkoon oppilastunnuk-

sella. • osaa tietokoneluokkien säännöt ja tieto-

koneiden asiallisen käytön • hallitsee koulussa käytössä olevan teks-

tinkäsittelyohjelman peruskäytön (kirjoit-taminen, tiedoston tallentaminen ja avaa-minen, tulostaminen, kuvan liittämisen tekstiin).

• osaa käyttää jotakin hakukonetta interne-tissä.

• ymmärtää tietokoneohjelmien, nettisivu-jen, kuvien ym. tekijöiden ja valmistajien tekijöidentekijänoikeudet.

Tutustuminen Nisulanmäen koulun tietoko-neisiin (opo)

• tutustuminen tietokoneluokkaan, sen ko-neisiin ja ohjelmiin

• kirjautuminen koulun verkkoon • tietokoneluokan säännöt • nettietiketti

Sujuva tekstinkäsittely (äidinkieli) Kiinnitetään huomiota, että tekstinkäsittelyn pe-rusasiat tehdään oikein. Ohjelman hienouksia opetellaan käyttämään valinnaisen tietotekniikan tunneilla.

• sujuva näppäimistön ja hiiren käyttö • tiedoston tallentaminen oikeaan kansioon

ja avaaminen annetusta kansiosta • esikatselun käyttö • tulostaminen koulun verkossa • kesken kappaleen ei riviä vaihdeta enteril-

lä• sisennys aina sarkaimella (ei välilyönnillä) • muokattavan tekstin osan valitseminen

hiirellä ja näppäimistöllä • valitun alueen kopiointi ja siirtäminen (ko-

pioi, leikkaa, liitä) samassa ohjelmassa ja eri ohjelmien välillä (esim. tekstinkäsitte-lyohjelmassa tai selainohjelman ja teks-tinkäsittelyohjelman välillä)

• koko asiakirjan tai sen osan kirjasinlajin tai -koon muuttaminen

• tekstitehosteiden käyttö (lihavointi, kursi-vointi ja alleviivaus)

• kuvan liittäminen tekstin lomaan halutulle paikalle tekstinkäsittelyohjelmassa

• sivun asetusten muuttaminen • prosessikirjoittaminen

Netin käyttö tiedonhankintaan (äidinkieli, reaa-liaineet, vieraat kielet)

• johonkin hakukoneeseen tutustuminen • tiedon haku hakusanalla • tiedon kriittinen arvioiminen • netin turvallisuusriskit • nettijulkaisujen tekijänoikeudet

8. luokka 8. luokka Oppilas

• osaa käyttää sähköpostia viestinnässä asiallisesti.

• osaa hankkia tietoa internetistä jollakin

Sähköpostin käyttäminen (äidinkieli) a. sähköpostiviestin rakenne

• otsikkokentät • runko-osa

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 7. luku Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 19

hakukoneella monipuolisia hakuehtoja käyttäen.

• osaa hakea tietoja internetin erilaisten ha-kulistojen avulla.

• tutustuu johonkin tietokantaan.

b. sähköpostiviestin käsittely • viestin vastaanotto • viestin lähetys annettuun osoitteeseen • liitetiedosto • viestiin vastaus • viestin tulostus

Internetin etiketti (uskonto, et) • sähköpostin kirjesalaisuus • oma vastuu viestijänä • tekijänoikeudet • pedofiilit ym.

Internetin käyttö tietojen hakuun (äidinkieli ja reaaliaineet)

• hakukoneiden monipuolinen käyttö, esim. haku useammalla hakusanalla, korvaus-merkkien käyttö, tarkennettu haku

• tutustuminen hyviin aihehakemistoihin eli linkkilistoihin

• tiedon luotettavuuden arviointi • lähteiden mainitseminen • tekijänoikeudet koulutöissä

Tietokantojen käyttö (äidinkieli ja reaaliaineet) • Muuramen kirjaston tietokannan käyttöä • tarpeen mukaan muiden internetistä löy-

tyvien tietokantojen käyttöä

9. luokka 9. luokka Oppilas

• varmentaa tiedonetsimistaitoja. • osaa halutessaan käyttää tietokonetta tut-

kielman tekemiseen. • osaa havainnollistaa tilastotietoja tauluk-

kolaskennan avulla ja tutustuu mahdolli-suuksien mukaan muihinkin sovellusoh-jelmiin.

Tutkielmakurssi (tutkielmien ohjaajat) a. tiedonhankinta internetistä

• tiedon luotettavuuden arviointi • hakumenetelmien kertaaminen • lähteiden merkitseminen • tekijänoikeudet koulutöissä

b. kirjoittaminen tietokoneella • vinkkejä ja neuvoja hyvän lopputuloksen

saamiseksi • tallentamisen merkitys

Taulukkolaskenta (matematiikka ja fysiikka) • yksinkertaisten taulukoiden tekeminen

(lukujen ja tekstin kirjoittaminen) • pylväs- ja ympyräkaavioiden piirtäminen • kaavion tai taulukon tulostaminen • fysiikan kaavojen havainnollistaminen

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7. 2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskeluÄidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perus-teiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.

Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli äidinkieli oppimäärä

yhteinen erillis- yhteinen valinnainen rahoitettu

suomi suomi --- ruotsi --- äidinkielenä

ruotsi ruotsi --- suomi --- äidinkielenä

saame saame --- --- ruotsi äidinkielenä ja suomi saamen- kielisille

romani suomi tai romani ruotsi tai --- ruotsi suomi äidinkielenä

viittomakieli viittomakieli --- --- ruotsi tai äidinkielenä ja suomi suomi tai ruotsi viittomakielisille

muu äidinkieli muu oppilaan --- --- ruotsi tai äidinkieli ja suomi suomi tai ruotsi toisena kielenä

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- toisena kielenä tai oppilaan suomi suomi tai ruotsi äidinkieli äidinkielenä

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 2

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

Suomi äidinkielenäÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuoro-vaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tie-toon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kir-joittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikut-taa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kyt-keä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekäviestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiske-lu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.

VUOSILUOKAT 1 2Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasva-tuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.

TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas

• tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin • oppii kuuntelemaan keskittyen • oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään • kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilas • oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ym-

märtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen • kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppi-

misympäristössä • oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana • oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu Oppilas • tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mieliku-

vituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa • opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja • tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja • tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana,

lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 3

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot• suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskuste-

luja• keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista • kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös

muihin taideaineisiin integroiden

Lukeminen ja kirjoittaminen • lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin • painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen• äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua • kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua • sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen

lukemisesta myös äänettömään lukemiseen • tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä • puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua • kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten

yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä) • oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tieto-

koneella kirjoittamisen opettelua • oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa ni-

missä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä • omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin,

että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

Kirjallisuus ja kieli • kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien • kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjalli-

suuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa • kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun

liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn • kirjaston käytön opettelua• kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksis-

taan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa • osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerron-

taa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuk-sillaan ja kysymyksillä

• osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on

niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta • on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemas-

taan • osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa

myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan • osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella • osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerk-

kejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän • etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 4

• on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkau-delle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen

• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

• on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.

ÄIDINKIELI :

V U O R O V A I K U T U S T A I T O J A

Minäkuva vahvistuu

Kulttuuriperintö syntyy ja siirtyy

Opiskelutaidot syntyvät

Sosiaalisuus kehittyy

Kasvaminen

yhteisön jäseneksi

Kielikohteena ja välineenä

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Äidinkieltä opetetaan jokaisella vuosiluokalla. Viikoittain opetettavat tuntimäärät ovat seuraavat:

Luokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Yht. Vkt 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS luokat 1 - 2

Tavoitteet

1. luokka 2.luokka Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas

• haluaa ja uskaltaa ilmaista itseään suulli-sesti

• kuuntelee keskittyen

Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilas

• oppii kielen peruskäsitteitä • harjoittelee lukemisen perustekniikkaa ja

etenee edellytystensä mukaan • oppii kirjoittamisen perustekniikan • kehittää lukemisensa ymmärtämistä • osaa kirjoittaa kuvan avulla • tutustuu tekstinkäsittelyyn

Kirjallisuus Oppilas

• tutustuu kirjoihin kuunnellen, kuvia kat-sellen ja lukien

• jakaa lukukokemuksia ja elämyksiä tois-ten kanssa

• innostuu lukemisesta

Kirjasto tulee tutuksi ja lainaaminen mieluisaksi asiaksi

Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas

• osaa ilmaista itseään • suullisesti • harjoittelee esiintymistä • kuuntelee keskittyen ja eläytyen

Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilaan lausetaju kehittyy.

Oppilaan lukemisnopeus kehittyy.

Oppilas • harjoittelee lukemaan äänettömästi • oppii ennakoimaan tekstin sisältöä ja

ymmärtää lukemansa • osaa kirjoittaa lauseita • harjoittelee tuottamaan lyhyitä tekstejä • harjoittelee tekstinkäsittelyä

Käsiala kehittyy selkeäksi ja luettavaksi

Kirjallisuus Oppilas

• lukee itse kirjoja ja kuuntelee lukemista • osaa kertoa lukemastaan ja esittää

mielipiteensä luetusta

Lukemisharrastusta ylläpidetään ja monipuolistetaan kirjaston avulla

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 6

Sisällöt 1. luokka 2.luokka Puhuminen ja kuunteleminen

• arkisissa puhetilanteissa selkeää ja koh-teliasta puhetta, asiallista vastaamista kysymyksiin

• kertomisen harjoittelua; kuulumiset, omat kokemukset, pienet tarinat

• ohjeiden vastaanottamista ja ymmärtä-mistä

• toisten oppilaiden kertomisen kuuntele-mista ja eläytymisen harjoittelua

• opettajan lukemisen kuuntelua • pieniä esiintymistilanteita; leikkejä, runo-

ja, improvisointia ja näytelmiä • keskittyminen esitysten seuraamiseen

Lukeminen ja kirjoittaminen • äänne- kirjain-vastaavuuden harjoittelua

ja lukemissuunnan vahvistamista • yhdistämistä äänteistä tavuiksi ja tavuista

sanoiksi • tavujen ja sanojen lukemisen harjoittelua

automatisoitumiseen asti • kirjoitetun tekstin tarkastelua ja tulkintaa • oikean kynäotteen ja rennon

kirjoitusasennon opettelua • oikeinkirjoituksen harjoittelua; pitkävo-

kaali, geminaatta, äng-äänne, sanavälit ja sananjakaminen riviltä toiselle

• tekstinkäsittelyn harjoittelua, sanoja ja lauseita

Kirjallisuus • satuja, kertomuksia, runoja aikuisen lu-

kemana • omia lukukokemuksia ja niiden jakamista • satukirjojen klassikoihin tutustumista • keskustelua kertomuksista ja tutustumis-

ta käsitteisiin päähenkilö, juoni • kirjallisuuden käyttö oman keksimisen

apuna• kirjastokäyntejä ja oman kirjastokortin

hankkiminen

Puhuminen ja kuunteleminen • arkisten puhetilanteiden harjoittelua kohti

ystävällistä ja vastavuoroista keskustelua• mielipiteiden perustelua • havaintojen ja tapahtumien selostamista • tunteiden ilmaisemista • tarkan ja päättelevän kuuntelemisen

harjoittelua • rooleissa toimimista kuvitteellisissa tilan-

teissa• esiintymistilanteita ja kokonaisilmaisun

harjoittelua, myös musiikin sekä liikun-nan avulla

Lukeminen ja kirjoittaminen • lausetajun kehittämistä • lukemisen ja kirjoittamisen perusteknii-

kan vahvistamista • lukeminen äänettömästi • riimittelyä • aakkostamisen opettelu • tekstin sisällön pohtiminen • omien kirjoitelmien tuottamista • sujuva kirjoittaminen kirjoituskirjaimin • isot alkukirjaimet ja lauseiden lopetus-

merkkien käytön harjoittelu • tekstinkäsittelytaidon vahvistaminen, hii-

ren käyttöä, piirtämistä, kirjoittamista • näppäimistöön tutustuminen ja pienten

virheiden korjaaminen

Kirjallisuus • aikuisen lukemisen kuuntelu • lasten kirjallisuuteen, satuihin, runoihin

tutustuminen lukien itse • keskustelua lukukokemuksista • pieniä esityksiä luetun pohjalta • kertomusten tarkastelua, käsitteet;

tapahtuma-aika, -paikka, ongelma ja lop-puratkaisu

• päähenkilön roolihahmon tutkiminen • oman lempikirjan esittely • lasten tietokirjallisuuteen tutustuminen • kirjaston monipuolinen käyttö

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 7

VUOSILUOKAT 3 5

Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppi-minen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventä-minen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoit-tamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.

TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas • oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan kes-

kusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään • oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa • kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas • oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana • tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita • oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä

ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä• opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas • oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti• kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa

ilmaisuaan• oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla

ja oppii käyttämään viestinnän välineitä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas • tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin • lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja

sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy • kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja

havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon • oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti.

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot• viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia• kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuo-

roja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua • ilmaisuharjoituksia

Tekstinymmärtäminen • keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua • silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista • tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotieto-

jen perusteella • pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen

tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia • ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 8

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen • tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamis-

ta, äänenkäytön selkeyttämistä • tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja

perusteleminen • oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä • palautteen vastaanottamista ja antamista • otsikoinnin ja kappalejaon opettelua• selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista • oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua

Tiedonhallintataidot• erilaisten tietokirjojen käyttöä • erityyppisten tietotekstien avaamista • kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonha-

kuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti

Kielen tehtävät ja rakenne • sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä • sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella • taivutuksen tehtävä tekstilauseissa • lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä • puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua

Kirjallisuus ja muu kulttuuri• luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista

ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista • keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, sekä niiden käyt-

töä • kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän• rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja

vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa • kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo

omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

• osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

• osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koske-via päätelmiä

• pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmai-suharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän• on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon • osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita • tuntee tiedonhankinnan päävaiheet • on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä • löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia • erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen • käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 9

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän• osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen• suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perus-

tuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto • ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan krono-

logisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittai-sia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

• osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala • osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla • hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostami-

sessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän• hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa • on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien

sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin • tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa • hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi• tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan • on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt

niitä eri menetelmin• pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietä-

mystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan • on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS luokat 3 - 4

Tavoitteet Tavoitteet

3. luokka 4. luokka Vuorovaikutustaidot Oppilas

• kuuntelee keskittyneesti opetustilantees-sa

• harjoittelee oppilastoverin aktiivista kuuntelemista

• osallistuu pienryhmäkeskusteluihin • harjoittelee ilmaisua koko luokan opetus-

keskusteluissa • harjoittelee toimimista tekstiympäristöis-

sä

Tiedonhankintataidot ja tekstin ymmärtämi-nenOppilas

• harjoittelee edelleen sujuvaa ja ymmär-tävää lukemista

• harjoittelee lukemaan erilaisia tekstejä • oppii tarkastelemaan omia lukutapojaan • oppii etsimään opiskelussaan tarvitse-

maansa tietoa lasten tietokirjoista ja eri-tyisalojen kirjoista

• oppii käyttämään sisällysluetteloa

Vuorovaikutustaidot Oppilas

• kuuntelee keskittyneesti ja opettelee te-kemään päätelmiä kuulemastaan

• kuuntelee toisia ihmisiä eläytymiskyky-ään kehittäen

• harjoittelee erilaisia rooleja ja keskuste-lun avaamista

• harjoittelee vuorovaikutusta tekstiympä-ristössä

Tiedonhankintataidot ja tekstin ymmärtämi-nenOppilas

• lukee sujuvasti luokkatasonsa mukaista tekstiä

• ymmärtää lukemansa • osaa tehdä päätelmiä lukemansa perus-

teella • osaa käyttää sujuvaa, ilmeikästä tai

ymmärtävää lukemista • opettelee etsimään tietoa eri lähteistä

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 10

• oppii tarkastelemaan tietotekstiä väliotsi-koiden ja kuvien perusteella

• tutustuu monipuolisesti eri viestintäväli-neisiin

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Oppilas

• osaa kertoa omien kokemustensa lisäksi myös opitusta asiasta

• harjoittelee esittämään tekstiä selkeästi ja johdonmukaisesti

• kirjoittaa sujuvasti • tuottaa omia kirjoitelmia • harjoittelee käyttämään tekstissään eri-

mittaisia lauseita ja yhdistämään niitä keskenään

• harjoittelee tekstin tuottamista tekstinkä-sittelyohjelmalla

Kielen tehtävät ja rakenne Oppilas

• tutustuu puhe- ja kirjakielen eroihin • alkaa ymmärtää kielen rakentumista • oppii lisää kieliopin peruskäsitteitä • hahmottaa tekstistä lauseen

Kirjallisuus Oppilas

• tottuu lukemaan paljon • etsii itselleen kiinnostavaa ja sopivaa lu-

ettavaa • suhtautuu lukemiseen myönteisesti • osaa kuvailla itseään lukijana ja tunnis-

taa lempikirjallisuuttaan • tutustuu kirjallisuuteen teatterin keinoin

• oppii käyttämään tietotekstiä omiin tuo-toksiinsa

• oppii ennakoimaan tietotekstiä väliotsi-koiden perusteella

• tutustuu monipuolisesti mediaan ja eri viestintävälineisiin

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Oppilas

• esiintyy yksin luokan edessä • oppii tarkkailemaan hyvään esiintymi-

seen liittyviä seikkoja • oppii käyttämään mahdollisimman selke-

ää puhetapaa ja kuuluvaa ääntä • kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti • osaa parannella tuottamaansa tekstiä

saamansa palautteen avulla • pyrkii rikastuttamaan tekstinsä sisältöä

sanavarastonsa avulla • osaa tuottaa tekstiä eri tarkoituksiin

Kielen tehtävät ja rakenne Oppilas

• osaa käyttää tietoisesti puhe- ja kirjakiel-tä hyödyksi omassa ilmaisussaan

• osaa luokitella sanoja eri perustein • osaa ryhmitellä sanoja merkityksen pe-

rusteella • tunnistaa lauseesta predikaatin ja

subjektin tavallisimmat tyypit

Kirjallisuus Oppilas

• osaa muodostaa lukemastaan mielipi-teen

• rinnastaa lukemansa omaan elämäänsä • pohtii lukukokemuksen merkitystä oman

elämänsä suhteen • osaa jakaa lukukokemuksensa toisten

kanssa • tutustuu kirjallisuuteen liittyviin keskeisiin

käsitteisiin • tutustuu kirjojen pohjalta tehtyyn teatte-

riin, elokuvaan ja median tuotoksiin

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 11

Sisällöt Sisällöt

3. luokka 4. luokka Vuorovaikutustaidot

• opetustuokioiden kuuntelu keskittyen • ohjeiden tarkka kuuntelu jo ensimmäisel-

lä kerralla • oppilastovereiden kuulumisten ja tarinoi-

den kuuntelu eläytymiskykyä kehittäen • asioinnin harjoittelu luonnollisissa tilan-

teissa• kohteliaan, asiallisen ja ystävällisen pu-

heen harjoittelu myös oppilastovereiden kesken

• opetuskeskustelut • tervehdykset ja kohteliaat ruokahetket

kouluympäristössä • sujuvien puheluiden harjoittelu • kielteisten tunteiden ilmaisemisen harjoit-

telu kiistatilanteissa • anteeksipyytäminen

Tiedonhankintataidot

• tieto -käsitteeseen ja tutkimiseen tutustuminen

• tiedonhankintatapoihin tutustuminen • aakkosjärjestyksenkäyttö tiedon

järjestämisessä • erilaisiin sisällysluetteloihin tutustuminen

Tekstinymmärtäminen• tekstin avaaminen ja tiedonjäsentäminen

kuvatekstien ja väliotsikoiden avulla • kysymyksiin vastaaminen tekstin avulla • omien kysymysten keksiminen • päätelmien teko tekstistä • lukukokemuksen arviointi • ajatuskarttojen laatiminen

Ilmaisukasvatus, puhe-esitysten ja kirjoitus-ten laatiminen

• pienten esiintymistilanteiden harjoittelu yksin luokan edessä

• ryhmätöiden raportointi • ilmaisuleikit • pienoisnäytelmät • vuoropuhelut • otsikoinnin harjoittelu • oman tekstin suunnittelu • kuulumisten kertominen kortein ja kirjein • satujen, tarinoiden ja runojen kirjoittami-

nen• ajatuskartan käyttö tekstin tuottamisen

apuna• selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelu

Vuorovaikutustaidot • keskittymistaitojen kehittäminen edelleen

erilaisissa kuuntelutilanteissa • aktiivisen kuuntelun harjoittelu vuorovai-

kutustilanteissa • itsensä esittely • haastattelutilanteet • sujuva asiointi erilaisissa tilanteissa • luokkahengen kehittäminen myönteisten

vuorovaikutustilanteiden avulla • mielipiteen ilmaiseminen ja perustelemi-

nen• ongelmanratkaisutilanteet

pienryhmäkeskusteluissa • omasta paikkakunnasta kertominen • toivotukset • tunteiden ilmaisun harjoittelu • toisen kannustaminen

Tiedonhankintataidot

• tiedon etsiminen sisällysluettelon avulla kirjoista

• erikoisalojen kirjojen etsiminen kirjastos-ta

• tiedon etsiminen internetistä • hakusanojen käyttö

Tekstinymmärtäminen• tietotekstin ominaisuuksiin tutustuminen • aiempien, samaan aiheeseen liittyvien

lukukokemusten mieleen palauttaminen • tietotekstin lukeminen • luetun jäsentäminen ja analysointi • tiivistäminen • luetun oppiminen

Ilmaisukasvatus, puhe-esitysten ja kirjoitus-ten laatiminen

• yksin, pareittain tai ryhmän hankkimien tietojen raportointi

• esitelmä yksin tai pareittain yhdessä so-vitusta aiheesta

• luova ilmaisu • näytelmät • tutkimusselostukset • omien tieto- ja asiatekstien tuottaminen • mielipiteen kirjoittaminen • jännityskertomuksen kirjoittaminen • tarpeiden ja tunteiden ilmaisu kirjoittaen • käsialaharjoitukset tarvittaessa

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 12

Kielen tehtävät ja rakenne • ison alkukirjaimen ja päättövälimerkkien-

käyttö omissa teksteissä • tutustuminen pilkun käyttöön lauseissa ja

luetteloissa • verbin persoonamuodot • äng-äänne • pitkät vokaalit ja kaksoiskonsonantit • yhdyssanojen tunnistaminen • sanojen ryhmittely luokiksi; substantiivit,

adjektiivit, verbit • puhekielen ja kirjakielen erojen tarkastelu• murteisiin tutustuminen

Kirjallisuus • erilaisiin tietoteksteihin tutustuminen • satujen, runojen ja muun lasten kirjalli-

suuden runsas lukeminen • luokan yhteiset lukukokemukset ja niiden

jakaminen ryhmissä ja koko luokan kes-ken

• keskeisiin kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen

Kielen tehtävät ja rakenne • puheen ja kirjoituksen erojen tarkastelu • muut kielet ja kulttuurit • tietotekniikan kieli • vuorosanaviiva ja lainausmerkit • erilaiset yhdyssanat ja yhdysmerkin käyt-

tö • kaikki sanaluokat • adjektiivien vertailu • vastakohdat • synonyymit • lauseen rakentuminen, predikaatti ja sub-

jekti • lauseiden yhdistäminen • tutustuminen sanojen taivutukseen • kirjeen aloitus ja lopetus

Kirjallisuus • kirjallisuuden merkityksen pohtiminen • suosittuja kirjasarjoja • lukupäiväkirja • perinteitä; sananlaskuja ja arvoituksia • sadun kieli • sadun juonen tutkiminen • sadun henkilöiden tutkiminen • kansansatujen ominaisuudet • humoristinen kerronta

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 13

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS luokka 5

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5. luokka Vuorovaikutustaidot Oppilas

• haluaa ja osaa kuunnella toisia ajatuksia aktiivisesti ja keskittyneesti.

• harjoittelee lukemaan nonverbaalista vies-tintää.

• ilmaisee oma-aloitteisesti omia ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

• pitää tärkeänä ilmaisu- ja vuorovaikutustai-tojen oppimista ja osallistuu aktiivisesti il-maisuharjoituksiin.

• muodostaa asioista omia mielipiteitä ja pe-rustelee niitä keskustelussa.

• kertoo ja kuvailee omia havaintojaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin.

• osaa erottaa ikäiselleen tarkoitetusta vies-tistä pääasiat.

• pitää selkeällä äänellä, tutulle yleisölle, pienimuotoisen suullisen esitelmän, ottaen katsekontaktin yleisöön.

• opettelee lukemaan tekstiä ilmeikkäästi ja eläytyvästi.

Tiedonhankintataidot ja tekstin ymmärtämi-nenOppilas

• käyttää lukutaitoaan sekä hyödyksi että huviksi.

• saavuttaa sujuvan peruslukutaidon • arvioi, miten hyvin itse lukijana ymmärtää

tietotekstin. • erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisel-

le tarkoitetusta tekstistä. • löytää tietotekstin pääasiat. • kykenee tiivistämään ja ymmärtämään

tekstin keskeiset viestit sekä yleistämään ja muuntamaan ne sellaiseen muotoon, et-tä ne nivoutuvat koko käsiteltävän aihepii-rin tietämykseen.

• ymmärtää, että tietotekstit rakentuvat eri tavoin kuin kaunokirjalliset tekstit.

• osaa hyödyntää ja käyttää luetun ymmär-tämistä parantavia strategioita, kuten ku-viin, kuvateksteihin ja otsikoihin tutustumis-ta, ennakointia ja aikaisemmin opittujen tie-tojen hyödyntämistä sekä ajatus- ja käsite-kartan käyttöä.

• opettelee muodostamaan lukemastaan

Vuorovaikutustaidot: • viestinnän perustekijöihin tutustumista ja

vuorovaikutuksen havainnointia • keskustelupuheenvuorojen käyttämistä,

kertomista ja selostamista sekä oman mielipiteen ilmaisemista ja kysymysten tekoa.

• keskittyneen aktiivisen, toiset huomioivan kuuntelun harjoittelemista ja kuuntelun pohjalta päättelyn ja mielipiteiden esittä-misen harjoittelua

• erilaisten ilmaisutaitoharjoitusten avulla oman kerronnan ja ilmaisun rikastutta-mista.

• esitelmän pitäminen tutulle yleisölle • tukisanaliuskan laatimista ja käyttöä esi-

telmän pitämisessä• esiintymistilanteessa yleisön huomioimi-

sen ja äänenkäytön selkeyden harjoitte-lua

• esityksien havainnollistamista erilaisia havainnollistamisvälineitä käyttäen

• ilmeikkään ja eläytyvän lukemisen har-joittelua.

Tiedonhankintataidot ja tekstinymmärtämi-nen

• erilaisten tietokirjojen ja -lähteiden kuten internet ja CD-rom käyttöä

• erityyppisten tietotekstien avaamisen harjoittelua.

• tutustumista kirjaston aineiston ryhmitte-lyyn ja luokitusjärjestelmään, kirjojen ha-kua tietoverkoista.

• tekstien sisällön ja rakenteen ennusta-mista ja ymmärtämistä kuvien, väliotsi-koiden ja aikaisempien lukukokemusten-sa ja ennakkotietojen perusteella.

• tekstin pääasioiden erottamista yksityiskohdista

• tiivistämistä ja väliotsikointia. • itsenäistä muistiinpanojen tekemistä

tekstistä. • tekstin ajatusten pohdintaa ja päätelmien

tekemistä luetusta tekstistä • luetun ja kuullun arviointia • oman lukemisen ymmärtämisen arvioin-

tia

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 14

mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hä-nen omaan elämäänsä ja mitä uutta hän on lukemastaan oppinut.

• osaa etsiä tietoa erilaisista lähteistä ja tuot-taa ohjatusti kirjallisen tai suullisen esityk-sen annetusta aiheesta.

• oppii käyttämään kirjastoa itsenäisesti et-siessään tarvitsemaansa tietoa painetusta tai sähköisistä tiedonlähteistä kuten inter-netistä.

• suhtautuu tietoon tutkivasti ja pohtii sen to-tuudenmukaisuutta sekä merkitystä itsel-leen.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Oppilas

• kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin so-pivia tekstejä, kuten tarinoita, tietotekstejä, runoja, satuja, tiivistelmiä ja muistiin-panoja.

• suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä. • pyrkii rakentamaan tietoon, kokemukseen

ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä • alkaa käyttää kirjoituksissaan rikastunutta

sanastoa ja omaa ajattelua. • ymmärtää ja muistaa opiskeltavan tekstin

keskeiset asiat ja osaa käyttää niitä oman kirjoituksensa lähdeaineistona.

• käyttää hyödykseen mm. opettajalta ja op-pilastovereilta saamaansa palautetta ja ideoita muokatessaan kirjoittamaansa tekstiä.

• ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja opettelee käyttämään kirjoituksissaan kap-palejakoa.

• osaa käyttää tekstissään vaihtelevasti eri-pituisia lauseita ja yhdistää niitä melko su-juvasti.

• osaa tekstata ja hänen käsialansa on sel-keää.

• osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjel-malla.

• hallitsee melko varmasti sanatasoisen oi-keinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjai-men keskeiset käyttötavat.

Käsiala alkaa kehittyä itselle tyypilliseksi.

Kielen tehtävät ja rakenne Oppilas

• hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taito-jaan eli ns. kielikorvaansa omien ja muiden tekemien tekstien ymmärtämisessä ja tuot-tamisessa.

• osaa etsiä ja luokitella sanoja eri perustein ja ryhmitellä merkityksen ja taivutuksen pe-rusteella sanaluokkiin.

• tekstien vertaamista • ajatus- ja käsitekarttojen laatimista teks-

tin pohjalta.

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen • tutun asian selostamista ja kuvailua • eri lähteistä hankittujen tietojen koontia

esitelmän muotoon • juonellisten kertomusten kirjoittamisen

harjoittelua: oppilas suunnittelee omaa tekstiään, muokkaa ja viimeistelee sen esim. opettajan tai luokkatovereiden pa-lautteen pohjalta.

• yleiskielen käyttö kirjoitelmissa. • otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelua

kirjoitelmissa. • ajatuskartan laatimista ja käyttöä kirjoi-

telman suunnittelussa. • selkeän ja sujuvan käsialan kertaamista

ja vahvistamista. • oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitte-

lua kirjoitelmissa: ison ja pienen alkukir-jaimen käytön sekä yhdyssanoihin, väli-merkkeihin kuten päättövälimerkkien ja pilkkuun liittyvien sääntöjen harjoittelua.

Kielen tehtävät ja rakenne • sanojen merkityksien tarkastelua ja ver-

tailua tekstiyhteydessä • puhutun ja kirjoitetun kielen vertaamista • sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivu-

tuksen perusteella: kaikki sanaluokat, alustava tutustuminen yleisimpiin sija-muotoihin: nominatiivi, genetiivi ja parti-

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 15

• tietää, miten verbi taipuu persoonamuo-doissa ja sen millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa.

• hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista tyypillisimmät subjektin ja predikaatin.

• osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muoto-ja.

• tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen eron ja käyttää luontevasti puhekieltä puhuessaan ja kirjakieltä kirjoittaessaan kirjoitelmia.

• kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein.

• osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan.

• osaa melko varmasti repliikkien kirjoitusta-van.

Kirjallisuus Oppilas

• lukee valitut yhteiset teokset tai teoksen ja useita itse valitsemiaan kirjoja ja työstää niitä eri menetelmin.

• lukee runsaasti erilaisia lyhyitä tekstejä, kuten sarjakuvia, runoja, satuja, arviointeja ja lehtijuttuja.

• pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana.

• ymmärtää, että lukemalla voi laajentaa tietämystään, saada elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan.

• tutustuu myös elokuvan, teatterin ja medi-an keinoin tuotettuun fiktioon.

tiivi • sanojen taivutuksen tarkastelua tekstissä• verbin taivutus persoonamuodoissa • verbin aikamuodoista preesens ja imper-

fekti • adjektiivien vertailumuotojen kertaus • lauseiden rakenteiden tutkimista; • kysymys- ja kieltolause • tutustuminen sivu- ja päälauseeseen • pilkkuun liittyvien sääntöjen opettelua • lainausmerkkien käyttö

Kirjallisuus • runsaasti erilaisten tekstien lukemista ja

eri kirjallisuuden lajeihin tutustumista • luetaan luokan yhteinen kokonaisteos • luetaan runsaasti erilaisia lyhyitä tekste-

jä, kuten tarinoita, sarjakuvia, runoja, sa-tuja, vitsejä, tietotekstejä, lehtijuttuja, ar-viointeja ja mielipidekirjoituksia.

• luetaan ja kuunnellaan vapaavalintaisia kirjoja

• kirjallisuuden käsittelemistä ja arvioinnin opettelua, lukukokemuksen jakamista

• keskeisiin kirjallisuuden käsittelyssä tar-vittaviin käsitteisiin tutustumista.

• elokuvan, teatterin ja median maailmaan tutustumista

• tutustuminen Kalevalaan

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 16

VUOSILUOKAT 6 9

Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiiris-sä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas • kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan • harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta

rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella • pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja

tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas • harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutai-

tonsa kehittyvät • kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tie-

donhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät • tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas • kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhu-

essaan ja kirjoittaessaan • rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuk-

sia • tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään • oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas • oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta • monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suo-

men kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja • saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista • saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten

valintoja• saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja

hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee • kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot• perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä vies-

tinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen • tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestin-

täympäristöissä • puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien

näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen • viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmai-

sutapojen harjoittelua

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 17

• omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia

Tekstinymmärtäminen• ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua • silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan var-

mentamista• siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista • kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä • selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teks-

teissä • kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina • tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina • tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arvi-

ointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamista eri näkökulmista • puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista • tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista • tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin • omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista • yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua • kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista • erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen • ilmaisukeinojen monipuolistamista

Tiedonhallintataidot• tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttö-

kelpoisuuden arviointia • muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä

ja rakentamista esitykseksi

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin • perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä • suomen kielen vaiheita ja vaihtelua • suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin • suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden

pohdintaa• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta,

kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista• yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä• kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin• tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä• fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen • teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän • haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään • osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa • osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja

esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja • edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä • tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen,

vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 18

• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän • osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää

tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa • tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä • lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen • erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista • tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja • osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut • pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän

suhteittensa kehitystä • osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia • tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun • pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista • pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen,

lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn • pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä

kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa

tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan • kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä

ajatuskulkua on helppo seurata • pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia,

määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän • on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen • löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan • on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja,

esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

• pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa • osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja

tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan • tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa

kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 19

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS luokat 6 - 9 VUOSILUOKILLA 6 - 9 oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntemus laajenee lähipiirissä tarvitta-vista taidoista kohti uusia tekstilajeja sekä yleiskieltä ja yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta. Hän tulee yhä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä.

Oppilas kehittyy itsensä ilmaisijana ja viestijänä niin, että hän pystyy selviytymään erilaisissa vies-tintätilanteissa ja tuottamaan sekä suullisesti että kirjallisesti elämyksellisiä, pohtivia ja raportoivia tekstejä. Lisäksi oppilas ymmärtää eri kielimuotojen käytön, hallitsee yleiskielen, laajentaa lukuhar-rastustaan ja tutustuu teatteriin ja joukkoviestintään. Hän hallitsee myös medialukutaidon ja toimin-nallisen lukutaidon.

Oppilas oppii tiedostamaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja tulkitsemaan sekä arvioi-maan erilaisia tekstejä. Suomen kielen rakenteellisia ominaispiirteitä hän tuntee niin paljon, että pystyy niitä hyödyntämään vieraiden kielten opinnoissa ja kehittymään yhä taitavammaksi oman äidinkielensä käyttäjäksi.

Oppilas tuntee kansanperinnettä, kirjallisuuden lajeja ja kotimaisen kirjallisuuden lisäksi muiden maiden kirjallisuutta. Näin hän pystyy tältä pohjalta kehittämään myönteisen kulttuuri-identiteetin ja oman halun kehittyä yhä taitavammaksi kielenkäyttäjäksi.

Tavoitteet Sisällöt

6. luokka 6. luokka Vuorovaikutustaidot Oppilas • opettelee asettamaan tavoitteita viestinnäl-

leen puhujana, lukijana ja kirjoittajana. • pyrkii omalla osallistumisellaan myönteisen

ilmapiirin syntymiseen luokassa ja ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallis-tua vuorovaikutukseen.

• keskittyy kuuntelemaan esitelmiä, ääneen luettua kaunokirjallisuutta, puheita ja keskus-telussa toisten ajatuksia.

• kannustaa ja tukee toisia oppilaita esiintymis-tilanteessa.

• oppii kiinnittämään huomiota myös nonver-baalisen viestinnän merkitykseen ja tunnis-tamiseen.

• ilmaisee omia mielipiteitään ja ajatuksiaan luontevasti ja asiallisesti sekä osaa perustella mielipiteensä keskustelussa.

• osallistuu aktiivisesti ilmaisutaidon harjoituk-siin ja pitää tärkeänä luontevien ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen oppimista.

• pitää monipuolisia esitelmiä valitusta aihees-ta, käyttäen havainnollistamisvälineitä ja ot-taen katsekontaktin yleisöön ja puhuen sel-keällä ja kuuluvalla äänellä.

• opettelee edelleen lukemaan tekstiä ilmeik-käästi ja eläytyen.

Tiedonhankinta ja tekstinymmärtäminen Oppilas • harjoittelee aktiivista ja kriittistä lukemista

sekä kuuntelemista.

Vuorovaikutustaidot

• yleispuhekielisen kohteliaan ja kuulijan huomioonottavan viestintätavan harjoittelua

• perustietoa erilaisten tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen ja vies-tintävälineeseen

• väittelytilanteiden harjoittelua; eriävien nä-kemyksien hyödyntäminen ja ristiriitatilantei-den selvittämisen harjoittelua

• palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua; esitelmän palaute

• keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoit-telua

• erilaisten ilmaisuharjoitusten avulla viestintä-rohkeuden vahvistamista

• suullisen esitelmän pitäminen; yleisöön kon-taktin ottaminen, selkeän äänenkäytön sekä havainnollistamisen harjoittelu

Tiedonhankinta ja tekstinymmärtäminen • tiedon hakemista erityyppisistä lähteistä;

tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luo-tettavuuden, ajankohtaisuuden ja ymmärret-tävyyden arviointia

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 20

• osaa etsiä tietoa monipuolisesti erilaisista tietolähteistä ja löytää tekstistä pääasiat esi-merkiksi esitelmää tai muistiinpanoja tehdes-sään.

• pystyy paremmin tunnistamaan erilaisia teks-tilajeja.

• erottaa mielipiteen tietotekstistä ja kykenee ymmärtämään tekstin erilaisia käyttötarkoi-tuksia.

• käyttää luetun ymmärtämistä ja oppimista tukevia tekstiin tutustumisen strategioita ja osaa tehdä muistiinpanoja lukemastaan teks-tistä.

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Oppilas • kirjoittaa edelleen monipuolisesti erilaisia

tekstejä eri tarkoituksiin. • rohkaistuu tuomaan kirjoitelmissaan ja esi-

telmissään esille myös omia näkemyksiään ja perustelemaan niitä.

• suunnittelee viestintäänsä ja etenee tavoit-teellisesti puhe- tai kirjoitustehtävissään.

• harjoittelee ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan tekstis-sään.

Kielen tehtävät ja rakenne Oppilas • oppii perustietoa omasta äidinkielestä ja sen

vaihtelusta. • tutustuu ja pohtii median ja kirjallisuuden

mahtiin tuottaa mielikuvia, muokata maail-mankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja.

• osaa sanaluokat ja tunnistaa sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin.

• tunnistaa lauseesta selkeät ja tyypilliset sub-jektin, predikaatin sekä objektin

• tietää tyypillisimmät yhdyssanasäännöt ja yleisimmät vakiolyhenteet

• osaa taivuttaa verbin persoonamuodoissa ja osaa verbin aikamuodot.

• tunnistaa eris- ja yleisnimet ja osaa käyttää isoa ja pientä alkukirjainta sujuvasti.

• harjoittelee pilkun käyttöä ja osaa laittaa päävälimerkit paikalleen.

Kirjallisuus • Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu

vähitellen. • Oppilaan kirjallisuudentuntemus laajenee ja

hän oppii tuntemaan nimeltä joitakin Suomen ja muiden maiden kirjallisuuden klassikoita ja lukee nuortenkirjallisuuden klassikoita.

• Oppilas tutustuu myös teatterin ja median välityksellä kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleen-sä.

• muistiinpanojen tekemisen harjoittelua • aineiston valikointia, luokittelua ja ryhmitte-

lyä puhe-esityksen tai kirjallisen tutkielman laadinnassa

• erilaisten lukutapojen, kuten silmäilevän, sana- ja asiatarkan sekä päättelevän lukuta-van harjoittelua

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laadinta • omien tekstien tavoitteiden määrittelyä en-

nen tekstin tai esityksen tekemistä • työskentelyn tavoitteiden määrittelyä • oman tekstin sisällön ja kielen tarkastelua ja

niiden suunnitelmallista parantamista • kirjoituksen tai esitelmän aloituksen ja lope-

tuksen harjoittelua

Kielen tehtävät ja rakenne • lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkir-

joituksen vakiinnuttamista • sanaluokat • sijamuodoista nominatiivi, genetiivi ja parti-

tiivi • verbin persoonamuodot • verbin aikamuodot • adjektiivien vertailumuodot • lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja ob-

jekti • yhdyssanasäännöt • yleisimmät vakiolyhenteet • yleis- ja erisnimet • iso ja pieni alkukirjain • pää- ja sivulause • pilkun käytön harjoittelua • päävälimerkit

Kirjallisuus • omien lukutottumusten ja -kokemusten seu-

raamista ja arviointia • kirjallisen yleissivistyksen laajentamista;

tutustumista muutamiin kirjallisuuden klassi-koihin, keskeisiin kirjailijoihin ja heidän teok-siinsa

• yhteisten ja valinnaisten nuortenkirjojen lu-kemista ja runsaasti muita lyhyempiä tekste-jä, kuten tarinoita, tietotekstejä, novelleja, runoja, vitsejä, arvoituksia, uutistekstejä

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 21

• alustava tutustuminen kaunokirjallisuuden lajeihin

• kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkas-telua siinä merkityksessä, mitä oppilas voi niiden kautta saada itselleen; elämyksiä, mielikuvitusta, tietoa, näkemyksiä ja sanava-raston karttumista

• teatteri- ja elokuvakokemuksen hankkimista, keskustelua nähdystä ja kuullusta kulttuuris-ta

• omien mediakäyttötottumusten tarkastelua

7. luokka 7. luokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas • tutustuu viestinnän ja vuorovaikutuksen pe-

rusasioihin. • harjoittelee puheenvuorojen pitämistä erilai-

sissa tilanteissa ja ympäristöissä. • oppii antamaan ja saamaan palautetta sekä

hyödyntämään sitä. • saa lisää viestintärohkeutta ja -varmuutta;

haluaa ja rohkenee ilmaista itseään. • harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuunte-

lemista.• ymmärtää kuuntelemisen merkityksen vuoro-

vaikutustaiton

Oppilaan tiedonhankintataidot kehittyvät Oppilas • harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi

ja kuulijaksi. • lukee tekstejä tarkoituksenmukaista lukuta-

paa käyttäen. • harjaantuu kriittiseen tiedonhankintaan erilai-

sista lähteistä. • oppii tekemään muistiinpanoja ja hyödyntä-

mään niitä. • harjoittelee hyödyntämään miellekarttoja

tekstejä laatiessaan. • kehittyy lukutapojen ja lukuprosessien hallin-

nassa sekä tekstien ja kuvien tulkitsemises-sa.

• löytää tekstien sisällöistä ydinasiat ja oppii käyttämään referointia tiedonhankintataitona.

• tutustuu elokuvaan ja teatteriin.

Oppilaan tekstitaidot laajenevat Oppilas • tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja ete-

Vuorovaikutustaidot • Harjoitellaan pari- ja ryhmäkeskustelutaitoja

sekä yksilöpuheenvuoroja. • Annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta. • Vahvistetaan viestintärohkeutta ja -

varmuutta itseilmaisu- ja kirjoitustehtävillä. • Harjoitellaan ymmärtävää ja arvioivaa kuun-

telua mm. opetustilanteissa, keskusteluissa ja kaunokirjallisuutta käsiteltäessä.

Tiedonhankintataidot• Harjoitellaan kriittistä tietojen hankintaa eri

lähteistä, kuten kirjoista, kirjastoista, joukko-viestimistä, tietoverkoista tai haastattelemal-la.

• Opetellaan tekemään muistiinpanoja kuullun ja luetun pohjalta (mm. tekemällä kysymyk-siä tekstistä) ja hyödyntämään niitä.

• Valikoidaan ja ryhmitellään aineistoja mm. mielle- ja käsitekarttoja käyttämällä; raken-netaan tekstejä suunnitelmien pohjalta.

• Tarkastellaan mm. selostavia, kuvailevia ja kertovia tekstityyppejä asia- ja kaunokirjalli-sissa teksteissä.

• Harjoitellaan lukuprosessien hallintaa ja harjoitellaan silmäilevää, etsivää sekä sana- ja asiatarkkaa lukutapaa.

• Analysoidaan tieto- ja mediatekstejä ja jae-taan lukukokemuksia.

• Tulkitaan kuvia. • Harjoitellaan tiivistelmiä ja koevastauksia. • Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan teat-

teriin ja elokuviin; jaetaan ja eritellään saatu-ja kokemuksia.

Tekstitaidot • Harjoitellaan ja pidetään pieniä puhe-

esityksiä.

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 22

nemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitusteh-tävissään.

• tutustuu puhe-esityksen ja kirjoitelman laati-misen prosesseihin.

• kirjoittaa tekstejä erilaisiin tarkoituksiin käsin ja tekstinkäsittelyohjelmalla.

• rohkaistuu pitämään puhe-esityksiä tutulle ryhmälle.

• ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja osaa hyödyntää tietojaan.

• osaa hyödyntää oppimiaan oikeinkirjoituskäy-tänteitä.

• oppii hyödyntämään saamaansa palautetta

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas • osaa muodostaa ja tunnistaa virkkeitä ja eri-

laisia lausetyyppejä sekä hyödyntää tavalli-simpia oikeinkirjoitussääntöjä.

• tuntee sanaluokat, sijamuodot, aikamuodot ja lauseen pääjäsenet.

• osaa tunnistaa ja muodostaa erilaisia kie-liopillisia muotoja sekä hyödyntää kielitieto-aan tekstien tuottamisessa.

• tutustuu puhutun ja kirjoitetun kielen sanas-tollisiin ja tyylillisiin eroihin ja osaa hyödyntää tietojaan.

• omaa riittävän lukutaidon pitkienkin tekstien lukemiseen.

• harjaantuu löytämään itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta ja lukemaan oma-ehtoisesti.

• lukee monipuolisesti kokonaisteoksia, lyhy-empiä tekstejä, sarjakuvia ja muita kulloinkin käsiteltäviä tekstejä.

• tuntee kaunokirjallisuuden päälajit sekä kirjal-lisuuden peruskäsitteet, joita osaa hyödyntää lukemiensa teosten tulkinnassa.

• osaa esitellä lukemiaan teoksia ja tekstejä sekä keskustella niistä.

• Harjoitellaan palautteen antamista ja saa-mista.

• Kirjoitelmien, kirjeiden, määritelmien jne. yhteydessä sekä puhe-esityksiä laadittaessa harjoitellaan erilaisia jäsentelytapoja ja jak-sottamista sekä oikeinkirjoituskäytänteitä.

• Opetellaan suhteuttamaan tehtävän laajuut-ta mm. annettuun aikaan ja omiin taitoihin.

• Kirjoitetaan erilaisia tekstejä käsin ja tieto-koneella.

• Hyödynnetään tietotekniikkaa (internetiä, cd-romeja) myös suullisissa tehtävissä.

Kielitieto • Kerrataan kirjoitetun kielen lauseen- ja virk-

keenmuodostuksen säännöt sekä vakiinnu-tetaan oikeinkirjoitusta harjoittelemalla mm. yhteen ja erilleen kirjoittamista, isojen ja pienten alkukirjaimien sekä välimerkkien käyttöä.

• Tarkastellaan suomen kielen rakenteellisia ominaisuuksia kertaamalla ja täydentämällä kielitiedon perusasioita, kuten sanaluokat, sijamuodot, verbien aikamuodot ja lauseen pääjäsenet.

• Tutkitaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja opetellaan valitsemaan kuhunkin tilantee-seen sopiva tyylilaji.

Kirjallisuus ja kirjallisuustieto • Luetaan monipuolisesti yhteisiä ja valinnai-

sia kokonaisteoksia, kuten kertomuksia, no-velleja, romaaneja, sarjakuvia ja tietotekste-jä sekä tekstikatkelmia.

• Innostetaan kirjallisuuden omaehtoiseen lukemiseen.

• Kerrataan ja täydennetään kirjallisuuden peruskäsitteet ja kaunokirjallisuuden pääla-jit.

• Analysoidaan kaunokirjallisuutta peruskäsit-teiden avulla, esitellään luettuja kirjoja ja keskustellaan niistä.

8. luokka 8. luokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas • haluaa ja rohkenee ilmaista itseään ja osaa

hyödyntää opiskelutaitojaan • osaa ottaa ryhmäkeskusteluissa puheenvuo-

ron, perustella väitteensä ja puolustaa kan-taansa rakentavasti.

• hallitsee perustelemisen taitoja myös kirjalli-sissa tuotoksissaan.

Vuorovaikutustaidot• Harjoitellaan vaikuttavaa puhumista ja pe-

rustelutaitoja. • Harjaannutaan perustelemaan omia näke-

myksiä sekä kommentoimaan muiden aja-tuksia.

• Laaditaan vaikuttavia puheenvuoroja ja mie-lipidekirjoituksia sekä tutustutaan joukko-viestimiin vaikuttamisen välineinä.

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 23

• ymmärtää vaikuttamisen keinoja mm. mai-nonnassa ja mediassa yleensäkin sekä yksi-lötasolla.

• oppii monipuolistamaan puheenvuorolajeja ja hyödyntämään erilaisia vaikutuskeinoja mm. keskusteluissa ja väittelyissä.

• kehittyy kriittisemmäksi vastaanottajaksi ja sopivan palautteen antajaksi; osaa toimia ra-kentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä.

Oppilaan tiedonhankintataidot karttuvat Oppilas • kehittää itselleen omanlaisensa muistiin-

panotekniikan • oppii suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja

arvioimaan tekstin laatijan tarkoitusperiä ts. oppilas ymmärtää, että häneen yritetään vai-kuttaa.

Oppilaan tekstitaidot laajenevat Oppilas • kykenee analysoimaan erilaisia mielipide-

tekstejä ja laatimaan omia. • pystyy havaitsemaan erilaiset perustelukeinot

ja käyttämään niitä. • osaa tiivistää tekstiä ja tunnistaa tekijän

tavoitteet ja keinot. • kykenee vertaamaan tekstejä eri näkökulmis-

ta.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas • oppii perustietoa oman äidinkielensä raken-

teesta • oppii tuntemaan maailmankirjallisuuden pää-

linjoja ja klassikoita • oppii eri tyylilajeihin kuuluvien fiktiivisten

tekstien tuntomerkkejä (romanttisten, realis-tisten ja modernien, fantasian, tieteiskirjalli-suuden, jännityskirjallisuuden ja viihdekirjalli-suuden tuntomerkkejä)

• harjaantuu erittelemään ja arvioimaan fiktiota keskeisiä käsitteitä käyttäen.

• Tulkitaan ja laaditaan esim. mainoksia ja arvosteluja.

• Keskustellaan, väitellään ja neuvotellaan. • Kehitetään kriittisen vastaanottajan taitoja ja

rakentavan palautteen antamista.

Tiedonhankintataidot • Kehitetään opiskelu- ja tiedonhankintataitoja

sekä muistiinpanotekniikkaa. • Pohditaan kriittisesti tietojen paikkansapitä-

vyyttä.

Tekstitaidot • Analysoidaan ja laaditaan mielipidetekstejä. • Eritellään perustelukeinoja (argumentaatio). • Tiivistetään tekstin sisältöä ja harjoitellaan

tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamis-ta.

Kielitieto • Jatketaan verbin taivutuksen opiskelua mo-

duksilla. • Opiskellaan loput lauseenjäsenet aiemmin

opittujen lisäksi.

Kirjallisuus ja kirjallisuustieto • Tutustutaan maailmankirjallisuuden klassi-

koihin ja tyylilajeihin (erityisesti romantti-seen, realistiseen ja moderniin tyyliin; käsi-tellään myös esim. fantasia-, tieteis- ja jänni-tyskirjallisuutta)

• Luetaan yhteisiä ja valinnaisia kokonaiste-oksia maailmankirjallisuudesta sekä useita lyhyitä tekstejä (novelleja ja näytelmiä) sekä hankitaan (mieluiten aihepiiriin liittyviä) elo-kuva- ja teatterikokemuksia

Kirjoitetaan kirjallisuuden, elokuvien ja teatterin pohjalta (esimerkiksi arvosteluja ja omaa fiktio-ta)

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 24

9. luokka 9. luokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas • osaa käyttää monipuolisia keskustelupu-

heenvuoroja erityyppisissä viestintäympäris-töissä.

• osaa ajoittaa ja mitoittaa puheenvuoronsa vuorovaikutustilanteeseen sopiviksi.

• ymmärtää kuulemansa, mutta suhtautuu sii-hen samalla kriittisesti.

• rohkaistuu viestimään ja vastaanottamaan palautetta.

• harjaantuu rakentavan palautteen antoon ja objektiiviseen itsearviointiin sekä kritiikkiin.

• kykenee analysoimaan lukemaansa ja jaka-maan lukukokemuksia toisten kanssa; lisäksi hän pystyy ”keskustelemaan” itse tekstinkin kanssa.

• ymmärtää kielen ja kulttuurin merkityksen. • osaa esitellä itsensä ja saavutuksensa ja

laatia jatko-opinnoissa ja arkielämässä tarvit-tavia asiakirjoja.

Oppilaan tiedonhankintataidot kehittyvät Oppilas • osaa hankkia tietoa eri lähteistä: kirjoista,

joukkoviestimistä yms. • pystyy rakentamaan suullisen ja/tai kirjallisen

esityksen valikoimalla ja ryhmittelemällä ke-räämäänsä aineistoa.

• osaa laatia ns. portfolion esimerkiksi jostakin kotimaisesta kirjailijasta ja hänen tuotannos-taan.

• kykenee arvioimaan lähteiden luotettavuutta ja hän osaa lähdeviitteiden merkitsemisen ja lähdeluettelon laatimisen.

• pystyy toteuttamaan yhteisen projektityön jonkin muun oppiaineen kanssa.

• osaa kirjoittaa erilaisia tekstityyppejä, kuten referaatin, raportin yms.

• pystyy hyödyntämään erilaisia lukustrategioi-ta, kuten päättelevää lukutapaa.

• kykenee löytämään puheeseen, kirjoituksiin ja kuviin kätkeytyneitä arvoja ja asenteita.

Oppilaan tekstitaidot laajenevat Oppilas • hallitsee opiskelutaidot: hän pystyy mm. refe-

roimaan kuulemaansa ja lukemaansa; lisäksi hän kykenee tekemään kysymyksiä tekstistä.

• osaa kirjoittaa sekä käsin että koneella erilai-sia tekstejä; lisäksi hän kykenee kirjoitta-maan aineiston pohjalta.

• kykenee suuntaamaan tekstinsä eri kohde-ryhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin.

Vuorovaikutustaidot• Harjoitellaan monipuolisia puheenvuoroja

erityyppisissä viestintäympäristöissä, esim. kokouksissa.

• Ajoitetaan ja mitoitetaan puheenvuoroja vuorovaikutustilanteeseen sopiviksi.

• Opetellaan kuuntelemaan ymmärtävästi ja arvioivasti.

• Harjaannutaan rakentavan palautteen an-toon ja vastaanottoon sekä objektiiviseen it-searviointiin.

• Analysoidaan luettua ja jaetaan lukukoke-muksia toisten kanssa.

• Pohditaan inhimillisen kielen ja kulttuurin merkitystä

• Vahvistetaan jatko-opinnoissa ja arkielä-mässä tarpeellisia kirjoittamisen ja puhumi-sen taitoja, kuten hakemuksen ja CV:n (cur-riculum vitaen) tekoa sekä itsensä esittelyä (esim. työpaikkahaastattelu).

Tiedonhankintataidot • Jatketaan tiedonhankinnan harjoittelua eri

lähteistä. • Laaditaan itse kerätystä aineistosta suulli-

nen tai kirjallinen esitys. • Valmistetaan esittely tai portfolio jostakin

suomalaisesta kirjailijasta ja hänen teokses-taan.

• Arvioidaan lähteiden luotettavuutta (esim. nettikriittisyys) ja harjoitellaan lähdemerkin-töjen ja sisällysluetteloiden tekoa.

• Toteutetaan yhteinen projektityö (tutkielma) jonkin muun oppiaineen kanssa.

• Tarkastellaan erilaisia tekstityyppejä ja laaditaan niitä (referaatti, raportti, reportaasi tms.)

Tekstitaidot • Hiotaan ja varmennetaan opiskelutaitoja. • Kirjoitetaan erilaisia tekstejä eri

kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen.

• Jäsennetään tekstiä eri rakennemalleja käyttäen (esim. syy ja seuraus -järjestys).

• Varmennetaan tekstien aloitus-, lopetus- ja jaksotustaitoa.

• Vakiinnutetaan tekstintekoprosessia arvioi-

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 25

• osaa jäsentää tekstiään valitsemansa peri-aatteen mukaan.

• hallitsee tekstin erilaiset aloitus- ja lopetusta-vat, samoin jaksotuksen.

• kykenee kehittämään tekstintekoprosessia arvioimalla sen sisältöä, kieltä ja muotoa myös ns. prosessikirjoituksen avulla.

• pystyy valmistelemaan ja pitämään erilaisia

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas • hallitsee keskeiset suomen kielen kielioppi- ja

oikeinkirjoitusseikat. • tietää suomen kielen ominaispiirteet ja vai-

heet sekä ihmis- ja eläinkielen eroja. • osaa perustiedot suomen sukukielistä ja

muista maailmankielistä. • tutustuu Suomen maantieteellisiin ja sosiaali-

siin murteisiin. • perehtyy erityisesti kotimaiseen kirjallisuu-

teen: pohtien ilmaisutapaa ja varsinkin teos-ten teemoja.

• tietää keskeisimmät kirjailijat ja heidän teok-sensa luoden näin pohjaa kirjalliselle yleissi-vistykselle.

• tuntee Suomen kirjallisuuden historiaa, tutus-tuu Kalevalaan ja suomalaiseen kansanperinteeseen.

• tutustuu suomen kielen ja suomalaisen kult-tuurin ominaispiirteisiin.

• hankkii sekä teatteri- että elokuvakokemuk-sia, joita hän kykenee erittelemään ja jaka-maan muiden kanssa.

• perehtyy oman kulttuurinsa, suomalaisuuden, ohella jonkin verran pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen - muita kulttuureita ja niiden tapakulttuuria unohtamatta.

malla ja kehittämällä omien tekstien sisältöä, kieltä ja muotoa; tekstejä arvioidaan myös ryhmissä (=prosessikirjoitus).

• Valmistellaan ja pidetään puhe-esityksiä.

Kielitieto • Varmennetaan kielioppi- ja oikeinkirjoitus-

seikkojen hallintaa. • Tarkastellaan suomen kielen ominaispiirteitä

ja tutustutaan suomen kielen vaiheisiin. • Pohditaan ihmis- ja eläinkielen eroja sekä

äidinkielen merkitystä. • Opetellaan perustiedot suomen kielisukulai-

sista ja maailmankielistä. • Harjoitellaan hyvää yleiskieltä ja kielenkäyt-

töä sekä tilanteenmukaista kielimuotoa. • Tutustutaan Suomen maantieteellisiin ja

sosiaalisiin murteisiin

Kirjallisuus ja kirjallisuustieto • Luetaan ja esitetään kotimaista kertomakir-

jallisuutta, runoja ja näytelmiä; pohditaan erityisesti ilmaisutapaa ja teemaa.

• Luodaan pohjaa kirjalliselle yleissivistyksel-le, hankitaan tietoa keskeisistä kirjailijoista ja tutustutaan heidän teoksiinsa

• Pidetään lukupäiväkirjaa. • Tutustutaan Suomen kirjallisuuden histori-

aan sekä Kalevalaan ja kansanperintee-seen.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • Tutustutaan suomen kielen ja suomalaisen

kulttuurin ominaispiirteisiin kirjallisuuden, tekstinäytteiden, videoiden ja elokuvien avulla.

• Käsitellään teatteri- ja elokuvakokemuksia

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 26

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: HYVÄN OSAAMISEN (ARVOSANAN 8) KRITEERIT 9. LUO-KAN JÄLKEEN

Vuorovaikutustaidot - pystyy toimimaan ryhmän jäsenenä siten, että ottaa huomioon muut ja edistää työtä - pystyy keskustelemaan aiheena olevasta asiasta ryhmässä ja kuuntelemaan muita - kykenee esittämään valmistellun puheenvuoron, alustuksen tms. yleisölle sekä yleisönä ol-

lessaan kuuntelee esiintyjää ja pystyy antamaan rakentavaa palautetta - ymmärtää erilaisten viestintätilanteiden vaatimukset, esimerkiksi kokouskäyttäytymisen, ja

kykenee ottamaan huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; pystyy tarvittaessa käyttämään yleiskieltä

- pystyy arvioimaan itseään viestijänä sekä vastaanottamaan ja hyödyntämään palautetta

Tiedonhankintataidot - pystyy hankkimaan itsenäisesti tietoa erilaisista lähteistä, osaa käyttää kirjastoa ja tieto-

verkkoja - kykenee arvioimaan tietolähteitä kriittisesti - osaa tehdä muistiinpanoja lukemastaan ja kuulemastaan, poimia olennaiset asiat ja järjes-

tää laajahkonkin aineiston suunnitellusti - osaa kertoa ja merkitä käyttämänsä lähteet asianmukaisesti

Tekstitaidot - pystyy laatimaan tarkoituksenmukaisesti jäsennellyn kirjoitelman tai puhe-esityksen - pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla - kirjallisessa ilmaisussa hallitsee varsin moitteettoman oikeinkirjoituksen (alkukirjaimet, yh-

dyssanat ja välimerkit) - osaa niin kirjallisessa kuin suullisessakin viestinnässä valita tilanteeseen sopivan tyylin - osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa (esim. kysyä, kommentoida, vertailla, löytää si-

sällön ydinasiat ja tekijän mielipiteiden perustelut sekä mediatekstien visuaaliset ja auditiivi-set keinot)

- pystyy kirjoittamaan aineiston pohjalta siihen asianmukaisesti viitaten - pystyy laatimaan tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, tiivistelmiä, selos-

tuksia, kirjeitä, uutisia ja mielipidekirjoituksia sekä tunnistaa erilaisia tekstityyppejä - osaa tehdä tutkielman - osaa laatia tärkeimmät asiakirjat (mm. työhakemuksen ja kokouspöytäkirjan) - havaitsee puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneitä arvoja ja asenteita - pystyy perustellen arvioimaan omaa ja muiden tekstiä

Kielitieto - hallitsee perusasiat suomen kielen rakenteesta (sanaluokat, nominien ja verbien taipumi-

sen, lauseenjäsenet, virkkeen rakentumisen) - ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa sekä ominaispiirteet suhtees-

sa muihin opiskelemiinsa kieliin - ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan (mm. käsitteet

puhekieli, puhuttu ja kirjoitettu yleiskieli sekä slangi ja murre)

Kirjallisuus ja kirjallisuustieto - lukee kokonaisteoksia ainakin yhteisesti sovitun määrän ja on lukenut sekä kotimaisesta et-

tä ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, näytelmiä ja sarja-kuvia

tuntee kansanperinnettä sekä Kalevalaa - tietää merkittävimpiä maailmankirjallisuuden ja kotimaisen kirjallisuuden klassikoita ja kirjai-

lijoita - tuntee kirjallisuuden lajit (tietokirjallisuus, kaunokirjallisuus, epiikka, proosa, lyriikka, draa-

ma), peruskäsitteet (mm. henkilöt, miljöö, juoni, kertoja, dialogi) sekä tyylilajit (mm. romant-tinen, realistinen, moderni)

- pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa

- pystyy lukemaan ja kuuntelemaan myös runoja sekä keskustelemaan ja kirjoittamaan nii-

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 27

den pohjalta - on tutustunut elokuvaan ja teatteriin ja pystyy kertomaan ja keskustelemaan näkemästään

sekä arvioimaan sitä

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen äidinkielen ja kirjallisuu-den opetuksessa

Ihmisenä kasvaminen Äidinkielen oppiminen on jo sinänsä tärkeä asia lapsen identiteetin tukemisessa. mahdollisimman rikas sanavarasto auttaa oppilasta ilmaisemaan havaintoja, toiveita, tarpeita ja ongelmia monipuo-lisesti ja selkeästi. Vuorovaikutustaitojen kehittyminen lujittaa lapsen asemaa yhteisössä ja paran-taa ilmapiiriä. Tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja käsitteleminen tukevat lapsen mielenterve-yttä. Luokan yhteiset keskustelut avaavat erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä lapsen pohdittaviksi. Toisten oppilaiden kuunteleminen ja samastuminen satujen henkilöihin tukevat lapsen moraalin kehitystä ja synnyttävät myötäelämisen kyvyn. Opettajan ja oppilaan keskustelut luovat turvallisuut-ta, ne tukevat lapsen itsearviointitaitoja ja lisäävät itsetuntemusta.

Ylemmillä luokilla oppilaan opiskelutaidot kehittyvät ja oma oppimistyyli alkaa hahmottua. Eettisiä ja moraalisia kysymyksiä pohditaan niin keskusteluissa kuin kirjoitelmissakin. Niitä lähestytään mm. kaunokirjallisuuden avulla.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysKalevala, suomalaiset kansansadut, Topeliuksen sadut, kansanrunot ja lorut kuuluvat alkuopetuk-sen äidinkielen opetukseen. Niitä voidaan näytellä, lukea ja leikkiä sekä käyttää päivänavauksien sisältönä. Suomalaisia tapoja ja perinteitä vaalitaan juhlia järjestäen. Kirjallisuuden avulla tutustu-taan vieraisiin kulttuureihin. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena perustuu kulttuuri-identiteetin ra-kentamiseen. Tämä aihekokonaisuus painottuu myös 9. luokan opetuksessa. Silloin perehdytään suomalaisuuteen, pohjoismaalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen muita kulttuureja unohtamatta. Eurooppalaista kulttuuriperintöä sivutaan varsinkin 8. ja 9. luokan kirjallisuuden opiskelussa.

Viestintä ja mediataito Ensiluokkalaisten ensimmäiset kirjalliset viestit ovat kirjelappusia luokkatovereille. Kirjeet, palaute opettajalle, luokkalehdet, mainokset, julisteet ja sähköpostiviestit ovat alkuopetusikäisten viestin-nän harjoittelua. sanomalehtiviikko ja koulu-TV:n opetusohjelmien seuraaminen kehittävät vas-taanottotaitoja. Yhteiset keskustelut lehdistä ja televisio-ohjelmista kasvattavat mediakriittisyyttä. Pienet tutkimukset ja haastattelut kartoittavat mieltymyksiä ja avaavat ymmärtämään tiedotusväli-neiden merkitystä yhteiskunnassa. Viestinnän perustaitojen harjoittelu omassa kouluyhteisössä tukee kasvamista osallistuvaksi kansalaiseksi.

Viestintätaidot ovat oleellinen osa äidinkielen opiskelua. Viestintävälineitä käytetään opiskelussa monipuolisesti ja myös kriittisyyteen kiinnitetään huomiota. Media ja vaikuttaminen painottuvat ylä-luokilla erityisesti 8. luokalla. 9. luokan sisältöjä ovat mm. kielen sekä verbaalisen ja non-verbaalisen viestinnän merkitys.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vaikuttamisen tapoja ja keinoja (kirjoittamalla ja puhumalla) harjoitellaan erityisesti 8. luokalla. Op-pilaat voivat lähettää mielipidekirjoituksiaan lehtiin, pitää päivänavauksia ja toimittaa omaa lehteä. Pienimuotoista yrittäjyyttä voi olla myös teatteriesityksen valmistaminen ja markkinointi.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tämän eheyttävän teeman päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympä-ristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöön, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen liittyviä kysy-myksiä pohditaan kaikilla luokilla esim. kirjoitelmissa ja keskusteluissa sekä näitä teemoja sisältä-vän kirjallisuuden käsittelyssä.

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 28

SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta. Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys.

Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoittelemi-nen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen.Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä.

TAVOITTEET Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa

• ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu

• selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä

• ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä

• kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä

• kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan • käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia

oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi • arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä • kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella • vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa,

ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita.

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 29

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan

• henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhta-us; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet

• eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet • juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne

ja elämänmuoto

Rakenteet ja kielitieto • äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä

ja niiden erityispiirteet • kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityy-

pit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nomi-naalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; vä-limerkit ja oikeinkirjoitus

• sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit • puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu • suomi maailman kielten joukossa

Lukeminen ja kirjoittaminen • suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjai-

met• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pää-

asioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä • tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin

Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus • ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalli-

set otteet ja kokonaisteokset • keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet • mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri • kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta • tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot • puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen il-

maiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen • kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittä-

minen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen • omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen • puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä • neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen

Kielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryh-

mäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen päättely asiayhteydestä, suo-men kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kieli-taidon arviointi

Muuramen kunnan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma 2004 sivu 30

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 • Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että

oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.

Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1–B1.2

Kulttuuritaidot Oppilas • tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja • ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä • ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.

KielenopiskelutaidotOppilas • on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja.

Suomi toisena kielenä kuntakohtaiset tavoitteet ja sisällöt laaditaan myöhemmin opetushallituksen tarkempien ohjeiden valmistuttua.

Muut äidinkielen oppimäärät ovat luvussa 7.22. Niitä ei opeteta Muuramessa.

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.4 Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska).

Ruotsin kieli Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsin-kielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestin-nällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine.

Ruotsi A-kielenä Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Hyvien opiskelutottumus-ten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös kulttuurien välinen toimintakyky.

VUOSILUOKAT 1 2Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai ope-tuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetuson luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEET Oppilas • tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä • rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä • saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille • kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

KESKEISET SISÄLLÖT • jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu • ikäkauteen soveltuvat ruotsinkieliset laulut, lorut ja leikit • ruotsinkieliseen kulttuuriin ja kielialueeseen ja jossain määrin muihinkin Pohjoismaihin liittyvää keskeistä

yleistietoa

VUOSILUOKAT 3 6

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilasta viestimään ruotsiksi hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilan-teissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi yksinkertaisissa arkipäivän pu-hetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 2

• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän si-sällön tilanneyhteyden tukemana

• kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuk-siin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot • Oppilas oppii • tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa • viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuu-

rille luontevalla tavalla.

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa • käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa • käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä• käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan • tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja

kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta

• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät

• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat • asuminen maalla ja kaupungissa • ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot • asioiminen erilaisissa tilanteissa • perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta

Rakenteet• viestinnän kannalta keskeistä kielioppia

Viestintästrategiat• puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta • omien viestien suunnittelu • puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 3

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito

Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskieli- taito • Ymmärtää yksinker-

taisia lausumia (hen-kilökohtaisia kysy-myksiä ja jokapäiväi-siä ohjeita , pyyntöjä ja kieltoja) ru-tiinimaisissa keskus-teluissa tilanneyhtey-den tukemina.

• Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välit-tömään tilanteiseen tai omaan kokemuk-seensa liittyviä kes-kusteluja

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtämi-nen edellyttää nor-maalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennet-tua yleiskielistä pu-hetta.

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Osaa viestiä suppeasti

joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökoh-taisia perustietoja kä-sittelevissä vuoropu-heluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua.

• Puheessa taukoja ja muita katkoksia

• Ääntäminen voi aihe-uttaa usein ymmär-tämisongelmia.

• Osaa hyvin suppean perussanaston, joita-kin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskie-liopin aineksia.

• Alkeellisessakin va-paassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

A 1.3 Toimiva alkeiskieli- taito• Pystyy lukemaan

tuttuja ja joitain tun-temattomia sanoja. Ymmärtää hyvin ly-hyitä viestejä, joissa käsitellään arkielä-mää ja rutiinitapah-tumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.

• Pystyy löytämään tarvitsemansa yksit-täisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset).

• Lyhyenkin tekstipät-kän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Osaa viestiä välittö-

miä tarpeita lyhyin lausein.

• Osaa kirjoittaa muu-tamia lauseita ja fraa-seja itsestään ja lähi-piiristään (esim. vas-tauksia kysymyksiin tai muistilappuja.)

• Osaa joitakin perus-sanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita.

• Ulkoa opetellut fraa-sit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsinkielisen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppilas pystyy

vuorovaikutukseen ruotsinkielisten henkilöiden kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten pari-

ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 4

A2- KIELEN OPINNOT MUURAMESSA

Muuramessa A2- kieli aloitetaan kieliohjelman mukaisesti viidennellä luokalla. Valittavina kielinä ovat saksa ja ruotsi. Käytännön kokemus on osoittanut, että A2-kielen opinnot ovat melko vaativat laajuudeltaan ja sisällöltään. Niinpä opintoja suositellaan aloitettaviksi, jos

• oppilas itse on motivoitunut lisäkielen opiskeluun. • A1-kielen arvosana on vähintään kahdeksan. • koulumenestys on muutenkin hyvä.

RUOTSI (A2) luokat 5 - 6 Kielten opiskelun yleistavoitteena on, että oppilas

- selviytyy kohdekielellä jokapäiväisen elämän viestintätehtävistä ja -tilanteista ja saa hyvän pohjan tuleville kieliopinnoille

- tottuu käyttämään kielitaitoaan - oppii ymmärtämään omaa ja vieraita kulttuureja ja asennoituu ennakkoluulottomasti eri kult-

tuureihin ja niiden edustajiin - kehittää työskentelytaitojaan yksin ja ryhmän jäsenenä - kehittää itsearviointikykyään ja oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan - kokee opetuksen ja opiskelun mielekkäänä, elämyksellisenä ja haasteellisena - kiinnostuu kielistä, kulttuureista ja käsittää kielten opiskelun elinikäiseksi haasteeksi

- ymmärtää kielen viestintävälineeksi kansainvälistyvässä maailmassa

Muuramessa A2- kieli aloitetaan kieliohjelman mukaisesti viidennellä luokalla. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat seuraavat:

Luokka 5. 6. 7. 8. 9. Yht. Vkt 3 3 2 2 2 12

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5. luokka Kielen taidot: Oppilas

• opettelee ymmärtämään välittömään elämänpiiriinsä liittyvää puhetta ja tekstiä

• opettelee kertomaan omasta itsestään ja lähipiiristään suullisesti ja kirjallisesti

Kulttuuritaidot: Oppilas

• oppii tuntemaan omaa kulttuuriaan • tutustuu alustavasti oman ja ruotsinkieli-

sen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin

• opettelee kohteliasta ja luontevaa viestin-tää ruotsiksi

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• huolehtii kouluvälineistään ja kotitehtä-

Tilanteet ja aihepiirit • esittäytyminen • tervehtiminen ja hyvästely • anteeksi pyytäminen • toivottaminen • mielipiteen ilmaiseminen • itsestä kertominen (kotipaikka, perhe,

harrastuksia) • kirjeen kirjoittaminen • puhelinkeskustelu • ruokia ja juomia • ostaminen ja myyminen • ihmisen kuvaileminen • eläimiä • sairauksia • kellonajat • koulusanastoa • sääasioita • vaatteita

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 5

vistään • osaa käyttää oppikirjojaan ja niiden

sanastoja • harjoittelee pari- ja pienryhmätyöskente-

lyä • opettelee arvioimaan omaa työskentely-

ään

• oman ja kohdekulttuurin perustietoja (lä-hinnä suomenruotsalaisuus)

Rakenteet• en-sanojen lyhyt ja pitkä muoto (yksikkö

ja monikko) • ett-sanojen lyhyt ja pitkä muoto (yksikkö)• adjektiivin taivutus • persoonapronominit • kysymyssanoja • lukusanoja • verbin perusmuoto ja preesens • apuverbejä • prepositioita • suora sanajärjestys • käänteinen sanajärjestys alustavasti

Viestintästrategiat• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat

vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovai-kutusstrategiat

6. luokka 6. luokka Kielen taidot: Oppilas

• oppii ymmärtämään jokapäiväisiä asioita käsittelevää puhetta ja helppoa yleisiä asioita käsittelevää kirjoitettua kieltä

• harjoittelee käyttämään kohdekieltä arki-päivän tilanteissa ja pystyy tuottamaan lyhyen kirjallisen viestin

Kulttuuritaidot: Oppilas

• oppii tuntemaan omaa kulttuuriaan • tunnistaa oman ja ruotsinkielisen kulttuu-

rin keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja • harjoittelee kohteliasta ja luontevaa

viestintää ruotsiksi

Oppimaan oppiminen: Oppilas oppii mahdollisuuksiensa mukaan

• toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa

• kielen opiskelun keskeisiä harjoittelu-muotoja, esim. uusien sanojen ja raken-teiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päät-telyä asiayhteydestä

• käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sana-kirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaiton-sa eri alueita suhteessa annettuihin ta-voitteisiin

Tilanteet ja aihepiirit • 5.luokan asioiden syventäminen sanava-

rastoa laajentaen • kortin kirjoittaminen • sukulaisia • oma huone • kadonneen esineen kuvailua • asiointitilanteita, esim. ravintolassa ja ho-

tellissa• matkustamiseen liittyviä tilanteita, esim.

tien kysyminen ja neuvominen sekä lip-pujen ostaminen

• Pohjoismaat alustavasti (lähinnä Ruotsi)

Rakenteet • ett-sanojen lyhyt ja pitkä muoto (yksikkö

ja monikko) • persoonapronominien omistus- ja objek-

timuodot • komparatiivi alustavasti • järjestysluvut • imperfekti • imperatiivi • suora ja käänteinen sanajärjestys

Viestintästrategiat• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat

vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovai-kutusstrategiat

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 6

VUOSILUOKAT 7 9Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä har-rastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia stra-tegioita.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielis-tä puhetta ja tekstiä

• selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista ja kuvaile-maan lähipiiriään

• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista • tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

• tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuu-rierojen syitä

• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa

• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan

työskentelytapojaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen- ja ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 6 esiin tulleen lisäksi

• vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen • julkiset palvelut • opiskelu, työ ja elinkeinoelämä• kestävä kehitys • terveys ja hyvinvointi• tiedotusvälineet

Rakenteet• keskeinen verbioppi • substantiivien, adjektiivien sekä tavallisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö • keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet

Viestintästrategiat• kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 7

• puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • oman kielenkäytön tarkkailu • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lope-

tuksen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Ymmärtää tarpeeksi

kyetäkseen tyydyttä-mään konkreetit tar-peensa. Pystyy seu-raamaan hyvin sum-mittaisesti selväpiir-teisen asiapuheen pääkohtia.

• Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin ra-jallisen joukon idiomeja tuttuja aihei-ta tai yleistietoa käsit-televässä tilan-nesidonnaisessa pu-heessa.

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtämi-nen edellyttää yleis-puhekieltä, joka ään-netään hitaasti ja sel-västi. Toistoa tarvi-taan melko usein.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Osaa kuvata lähipiiri-

ään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yk-sinkertaisista sosiaa-lisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopet-taa lyhyen vuoropu-helun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua.

• Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jakso-ja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloi-tuksia.

• Ääntäminen on ym-märrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ään-tämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongel-mia.

• Osaa helposti enna-koitavan perussanas-ton ja monia keskei-simpiä rakenteita (ku-ten menneen ajan muotoja ja konjunkti-oita).

• Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiin-tyy yhä paljon perus-rakenteissakin.

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Ymmärtää pääasiat ja

joitakin yksityiskoh-tia muutaman kappa-leen pituisista vies-teistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainok-set, kirjeet, ruokalis-tat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttö-ohjeet, pikku-uutiset).

• Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jä-sennellystä muuta-man kappaleen pitui-sesta tekstistä. Osaa päätellä tuntematto-mien sanojen merki-tyksiä niiden kie-liasusta ja kontekstis-ta.

• Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä teksti-kappaleen ymmärtä-miseksi.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Selviytyy kirjoitta-

malla kaikkein rutii-ninomaisimmista ar-kitilanteista.

• Osaa kirjoittaa lyhyi-tä yksinkertaisia vies-tejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jot-ka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksin-kertaisia, luette-lonomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisia tai kuvit-teellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitel-mista).

• Osaa käyttää perus-tarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisiin sidossanoin (ja, mut-ta) liitettyjä rinnastei-sia lauseita.

• Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti vir-heitä perusasioissa (aikamuodot, taivu-tus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 8

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oi-valtanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

RUOTSI (A2) luokat 7 - 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja • kertomaan suullisesti ja kirjallisesti ikäi-

sensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsittelevistä aiheista vuosi-luokalla opiskeltujen sisältöjen puitteis-sa.

Oppilas oppii • selviytymään tavallisista, vuosiluokalla

harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luo-kan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot: Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisien

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

Tilanteet ja aihepiiritLÄHIYMPÄRISTÖ JA SIIHEN KUULUVAT HENKILÖT, ASIAT JA TOIMINNOT

• sukulaisuus • luvan kysyminen ja suostuttelu • onnittelu ja toivotuksia

VAPAA-AJANVIETTO JA HARRASTUKSET • matkustaminen • sää• musiikkimaku • tapaaminen ja esitteleminen • tien kysyminen ja neuvominen • matkalipun osto, aikataulut • huonevaraus • vaateostoksilla • ravintolakeskustelu, ruokapöytäkeskuste-

lu• postissa, pankissa • turisti-informaatiossa • elokuvalipun varaus • myöhästyminen • kirjeen kirjoittaminen

Kulttuuritaidot• Ruotsi, Tukholma • Norja

Rakenteet:VERBIOPPI:

• preesens, imperfekti, perfekti • apuverbejä • imperatiivi

SUBSTANTIIVIT: • substantiivien taivutus • ainesanat

ADJEKTIIVIT: • adjektiivien taivutus • adjektiivien vertailu

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 9

PRONOMINIT: • persoonapronominien objektimuodot • omistuspronominit • demonstratiivipronominit

JÄRJESTYSLUVUT JA PÄIVÄYS LAUSEOPPI:

• det finns…• man-rakenne • lyhyet vastaukset • prepositioita

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

8. luokka 8. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja • kertomaan suullisesti ja kirjallisesti ikäi-

sensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsittelevistä aiheista vuosi-luokalla opiskeltujen sisältöjen puitteis-sa.

Oppilas oppii • selviytymään tavallisista, vuosiluokalla

harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luokan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot:Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisten

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

Tilanteet ja aihepiiritTERVEYS JA HYVINVOINTI

• sairaudet ja ruumiinosia • lääkärissä

JULKISET PALVELUT • poliisiasemalla

VAPAA-AJANVIETTO JA HARRASTUKSET • itsestä kertominen, kuvaileminen • tietokoneharrastus • seurustelu • lomasuunnitelmat

KOULU, OPISKELU, OPPILASTOVERIT SEKÄ OPETTAJAT

• koulu ja koulunkäynti • rippikoulu

Kulttuuritaidot• Tanska, Kööpenhamina

Rakenteet:VERBIOPPI

• refleksiiviverbit • pluskvamperfekti • konditionaali

SUBSTANTIIVIT: • maantieteelliset nimet

PRONOMINIT: • sin, sitt, sina

LAUSEOPPI: • päälauseen sanajärjestys • sivulause ja jälkilause • var-verbit

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 10

9. luokka 9. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja kertomaan suullisesti ja kirjallisesti ikäisensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsit-televistä aiheista vuosiluokalla opiskeltu-jen sisältöjen puitteissa.

• Oppilas oppii • selviytymään tavallisista, vuosiluokalla

harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luokan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot: Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisten

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

Tilanteet ja aihepiiritASUMINEN MAALLA JA KAUPUNGISSA

• asumismuodot maalla ja kaupungissa • luonto • mielipiteen ilmaiseminen • kestävä kehitys • ympäristötietoutta

VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET • bändi• mopoilu • talviurheilu • rahankäyttö

OPISKELU, TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ • työharjoittelu • kesätyöt • ammatit

TERVEYS JA HYVINVOINTI • liikunta ja kuntoilu

TIEDOTUSVÄLINEET

Kulttuuritaidot • Suomenruotsalaisuus • Islanti • ruotsalaisia juhlapäiviä ja tapoja

Rakenteet VERBIOPPI:

• 2. konditionaali • att+infinitiivi • futuuri • s-passiivi

ADJEKTIIVIT: • adjektiiviattribuutti • superlatiivi attribuuttina

ADVERBIT: • adverbin muodostus • adverbien vertailu

PRONOMINIT: • pronomini+adjektiivi+substantiivi • denna, detta, dessa

LAUSEOPPI: • prepositioita • epäsuora kysymyslause

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 11

Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen saakka. Sen jälkeen valinta on sitova. Keskeyttäminen voidaan joskus kuitenkin sallia, jos perustelut ovat vahvat:

• opiskelu osoittautuu etukäteisharkinnasta huolimatta liian vaikeaksi tai raskaaksi • A2-kieli alkaa vaikeuttaa ratkaisevasti muuta opiskelua • oppilaan sairastuminen • elämäntilanteen muutos

Vanhemmat hakevat A2-kielen opiskelujen keskeyttämistä. Myös opettaja ilmaisee mielipiteensä asiasta. Rehtori päättää opintojen keskeyttämisestä. Mikäli A-kielen opiskelu keskeytetään, päätös olisi syytä tehdä viimeistään kuudennen luokan aikana, ennen kuin se vaikuttaa oppilaan jatkova-lintoihin. Sopivin opiskelun keskeyttämisajankohta on lukukausien taitteessa. Jos oppilas keskeyt-tää kotimaisen kielen A-oppimäärän, hänen on kuitenkin suoritettava saman kielen 7. luokalta al-kava B-kielen oppimäärä.

Ruotsi B-kielenä (B2)

VUOSILUOKAT 7 9Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa pu-hetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

• ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana • kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä

tilanteissa.

KulttuuritaidotOppilas oppii

• ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa • viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuu-

rille luontevalla tavalla.

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laa-timista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä

• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ym-märtämis- ja viestintästrategioita

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖTTilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta

• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät

• harrastukset ja vapaa-ajan vietto • matkustaminen • koulu ja oppilastoverit sekä opettajat • asuminen maalla ja kaupungissa

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 12

• ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö• perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta

Rakenteet• kaikkein keskeisin verbioppi• substantiivien ja adjektiivien taivutus • keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita

Viestintästrategiat• kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • oman kielenkäytön tarkkailu • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lope-

tukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Pystyy ymmärtämään

yksinkertaista puhetta tai seuraamaan kes-kustelua aiheista, jotkaovat hänelle välittö-män tärkeitä.

• Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisäl-lön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästipuhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

A1.3 Toimiva alkeiskieli- taito • Osaa kertoa lyhyesti

itsestään ja lähipiiris-tään. Selviytyy kaik-kein yksinkertaisim-mista vuoropuheluis-ta ja palvelutilanteis-ta. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

• Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

• Ääntäminen voi jos-kus tuottaa ymmär-tämisongelmia.

• Osaa rajallisen jou-kon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lausera-kenteita.

• Alkeellisessakin pu-heessa esiintyy paljon peruskielioppivirhei-tä.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Ymmärtää yksinker-

taisia ja kaikkein ta-vanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yk-sityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).

• Ymmärtää tekstin pääajatuksen ja joita-kin yksityiskohtia pa-rin kappaleen pituises-ta tekstistä. Osaa pai-kantaa ja verrata yksit-täisiä tietoja ja pysty hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

• Lyhyenkin tekstipät-kän lukeminen ja ymmärtäminen on hi-dasta.

A1.3 Toimiva alkeiskieli- taito

• Selviytyy kirjoittamal-la kaikkein tutuimmis-sa, helposti ennakoita-vissa arkisiin tarpei-siin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

• Osaa kirjoittaa yksin-kertaisia viestejä (yk-sinkertaisen postikor-tin, henkilötiedot, yk-sinkertainen sanelu).

• Osaa kaikkein tavalli-simpia sanoja ja ilma-uksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpei-siin. Osaa kirjoittaa muutamia yksiselittei-siä virkkeitä.

• Alkeellisessakin va-paassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 13

KulttuuritaidotOppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuuri-en keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

RUOTSI B-KIELENÄ

Ruotsia B-kielenä viikkotuntimäärät ovat seuraavat:

Luokka 7. 8. 9. Yht. Vkt 2 2 2 6

RUOTSI (B1) luokat 7 - 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään yksinkertaista yleiskielistä puhetta ja tekstiä

• käymään lyhyitä keskusteluja ja • kertomaan lyhyesti ikäisensä nuoren

elämään liittyvistä aiheista vuosiluokalla opiskeltujen sisältöjen puitteissa.

Oppilas oppii • selviytymään tavallisista, vuosiluokalla

harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luokan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot: Oppilas

• saa perustietoa kielialueesta ja sen kult-tuurista.

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle

Tilanteet ja aihepiiritLÄHIYMPÄRISTÖ,TUTUT HENKILÖT, ASIAT JA TOIMINNOT

• tutustuminen • itsestä, perheestä ja lemmikeistä puhuminen • musiikista puhuminen • kirjeenvaihtotoverit • aamiaisella oleminen • asuminen; huoneen kuvailu

HARRASTUKSET JA VAPAA-AJAN VIETTO • omasta harrastuksesta kertominen • puhelinkeskustelu, tapaamisen sopimi-

nen• elokuvissa käyminen • vaateostoksilla käynti • kioskilla käyminen

Kulttuuritaidot• Perustietoja Pohjoismaista

Rakenteet:VERBIOPPI:

• preesens • imperfekti alustavasti

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 14

tyypillisiä työtapoja. • opettelee arvioimaan omaa työskentely-

ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

• apuverbejä SUBSTANTIIVIT:

• suvut, yksikkö ja monikko • ainesanat • s-genetiivi

ADJEKTIIVIT: • adjektiivien taivutus

PRONOMINIT: • persoonapronominit: subjekti-, objekti- ja

omistusmuodot • demonstratiivipronomini den,det,de

LAUSEOPPI: • kysymyslause • käänteinen sanajärjestys

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

8. luokka 8. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja • kertomaan suullisesti ja kirjallisesti ikäi-

sensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsittelevistä aiheista vuosi-luokalla opiskeltujen sisältöjen puitteis-sa.

Oppilas oppii • selviytymään tavallisista, vuosiluokalla

harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luokan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot:Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisten

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

Tilanteet ja aihepiirit

LÄHIYMPÄRISTÖ JA SIIHEN KUULUVAT HENKILÖT, ASIAT JA TOIMINNOT

• sukulaisuus • luvan kysyminen ja suostuttelu • onnittelu ja toivotuksia

VAPAA-AJANVIETTO JA HARRASTUKSET • matkustaminen, lomasuunnitelmat • sää • musiikkimaku • tapaaminen ja esitteleminen • tien kysyminen ja neuvominen • matkalipun osto, aikataulut • huonevaraus • ravintolakeskustelu, ruokapöytäkeskuste-

lu• tullissa• kirjeen kirjoittaminen

TERVEYS JA HYVINVOINTI • sairaudet ja ruumiinosia • lääkärissä

JULKISET PALVELUT • poliisiasemalla

Kulttuuritaidot• Ruotsi, Tukholma • Norja

Rakenteet:VERBIOPPI

• preesens, imperfekti, perfekti • apuverbejä

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 15

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

• imperatiivi SUBSTANTIIVIT:

• substantiivien taivutus • ainesanat

ADJEKTIIVIT • adjektiivien taivutus • adjektiivien vertailu

PRONOMINIT: • persoonapronominien objektimuodot • omistuspronominit • demonstratiivipronominit

JÄRJESTYSLUVUT JA PÄIVÄYS LAUSEOPPI:

• det finns… • man-rakenne • lyhyet vastaukset • prepositioita • sivulause ja jälkilause

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

9. luokka 9. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja kertomaan suullisesti ja kirjallisesti ikäisensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsit-televistä aiheista vuosiluokalla opiskeltu-jen sisältöjen puitteissa.

• selviytymään tavallisista, vuosiluokalla harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luokan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot: Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisten

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

Tilanteet ja aihepiiritKOULU, OPPILASTOVERIT JA OPETTAJAT

• koulu ja koulunkäynti • rippikoulu

ASUMINEN MAALLA JA KAUPUNGISSA • asumismuodot maalla ja kaupungissa • luonto • mielipiteen ilmaiseminen • kestävä kehitys • ympäristötietoutta

VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET • itsestä kertominen, kuvaileminen • tietokoneharrastus • seurustelu • harrastuksesta kertominen • rahankäyttö

OPISKELU, TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ • työharjoittelu • kesätyöt • ammatit

TERVEYS JA HYVINVOINTI • liikunta ja kuntoilu

Kulttuuritaidot • Tanska, Kööpenhamina • Suomenruotsalaisuus • Islanti • ruotsalaisia juhlapäiviä ja tapoja

Muuramen kunnan ruotsin kielen opetussuunnitelma 2004 sivu 16

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

Rakenteet VERBIOPPI:

• pluskvamperfekti • futuuri • att+infinitiivi • refleksiiviverbit • konditionaali

SUBSTANTIIVIT • ammattia ilmaisevat sanat

ADJEKTIIVIT: • adjektiiviattribuutti

ADVERBIT: • adverbin muodostus • adverbien vertailu

PRONOMINIT: • sin, sitt, sina • pronomini+adjektiivi+substantiivi • denna, detta, dessa

LAUSEOPPI: • prepositioita

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Lisätietoa arvioinnista ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen ruotsin opiskelussa ja on luvun 7.5. Vieraat kielet lopussa.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.5 Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen teh-tävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

A-kieliA-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelu-tottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoil-le. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.

VUOSILUOKAT 1 2Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai ope-tuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEET Oppilas

• tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä • rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä • saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille • kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

KESKEISET SISÄLLÖT • jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu • ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit • kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa

VUOSILUOKAT 3 6Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän si-sällön tilanneyhteyden tukemana

• kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuk-siin liittyvissä tilanteissa.

KulttuuritaidotOppilas oppii

• tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyk-siin ja eroihin

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 2

• viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla ta-valla.

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa • käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa • käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä • käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan • tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja

kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäse-net

• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat • asuminen maalla ja kaupungissa • ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot • asioiminen erilaisissa tilanteissa • perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomes-

sa

Rakenteet• viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi• tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan

Viestintästrategiat• puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta • omien viestien suunnittelu • puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa• kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito

Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtämi-nen

Puhuminen Luetun ymmärtämi-nen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Pystyy ymmärtä-

mään yksinker-taista puhetta tai seuraamaan kes-kustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkei-tä.

• Pystyy ymmärtä-mään lyhyiden, yksinkertaisten,

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito • Osaa kertoa lyhy-

esti itsestään ja lä-hipiiristään. Sel-viytyy kaikkein yksinkertaisim-mista vuoropuhe-luista ja palveluti-lanteista. Tarvit-see joskus puhe-kumppanin apua.

A2.1Peruskielitaidon alkuvaihe • Ymmärtää yk-

sinkertaisia ja kaikkein tavan-omaisinta sanas-toa sisältäviä tekstejä (yksi-tyiskirjeitä, pik-ku-uutisia, arki-simpia käyttöoh-jeita).

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito • Selviytyy kirjoit-

tamalla kaikkein tutuimmissa, hel-posti ennakoitavis-sa arkisiin tarpei-siin ja kokemuk-siin liittyvissä ti-lanteissa.

• Osaa kirjoittaa yksinkertaisia vies-tejä (yksinkertai-

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 3

• itseään kiinnosta-vien ja keskustelu-jen ja viestien (oh-jeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan ai-hepiirin vaihdok-set tv-uutisissa.

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtä-minen edellyttää normaalilla no-peudella ja selke-ästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi tois-taa.

• Kaikkein tutuim-mat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

• Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämison-gelmia.

• Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, kes-keisintä sanastoa ja perustason lau-serakenteita.

• Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskie-lioppivirheitä.

• Ymmärtää teks-tin pääajatuksen ja joitakin yksi-tyiskohtia parin kappaleen pitui-sesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksit-täisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kon-tekstin avulla.

• Lyhyenkin teks-tipätkän luke-minen ja ym-märtäminen on hidasta

sen postikortin, henkilötiedot, yk-sinkertainen sane-lu).

• Osaa kaikkein tavallisimpia sa-noja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muuta-mia yksilauseisia virkkeitä.

• Alkeellisessakin vapaassa tuotok-sessa esiintyy monenlaisia vir-heitä.

Muut kielet A1.3 Toimiva alkeiskielitaito • Ymmärtää yksin-

kertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jo-kapäiväisiä ohjeita , pyyntöjä ja kiel-toja) rutiinimaisis-sa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemina.

• Pystyy seuraa-maan yksinkertai-sia, välittömään ti-lanteiseen tai omaan kokemuk-seensa liittyviä keskusteluja

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtä-minen edellyttää normaalia hitaam-paa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito • Osaa viestiä sup-

peasti joitakin vä-littömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsit-televissä vuoropu-heluissa. Tarvitsee usein puhekump-panin apua.

• Puheessa taukoja ja muita katkoksia

• Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämison-gelmia.

• Osaa hyvin sup-pean perussanas-ton, joitakin tilan-nesidonnaisia il-maisuja ja perus-kieliopin aineksia.

• Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin pal-jon kaikenlaisia virheitä.

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito • Pystyy luke-

maan tuttuja ja joitakin tunte-mattomia sano-ja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arki-elämää ja ru-tiinitapahtumia tai annetaan yk-sinkertaisia oh-jeita.

• Pystyy löytä-mään tarvitse-mansa yksittäi-sen tiedon lyhy-estä tekstistä (postikortit, sää-tiedotukset).

• Lyhyenkin teks-tipätkän luke-minen ja ym-märtäminen on hyvin hidasta.

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito • Osaa viestiä välit-

tömiä tarpeita ly-hyin lausein.

• Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itses-tään ja lähipiiris-tään (esim. vasta-uksia kysymyksiin tai muistilappuja.)

• Osaa joitakin perussanoja ja sa-nontoja ja pystyy kirjoittamaan hy-vin yksinkertaisia päälauseita.

• Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettu-ja, mutta alkeelli-simmassakin va-paassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlai-sia virheitä.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 4

Kulttuuritaidot Oppilas • tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja • pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas • käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa• ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

Vieraat kielet Kielten opiskelun yleistavoitteena on, että oppilas

- selviytyy kohdekielellä jokapäiväisen elämän viestintätehtävistä ja –tilanteista ja saa hyvän pohjan tuleville kieliopinnoille

- tottuu käyttämään kielitaitoaan - oppii ymmärtämään omaa ja vieraita kulttuureja ja asennoituu ennakkoluulottomasti eri kult-

tuureihin ja niiden edustajiin - kehittää työskentelytaitojaan yksin ja ryhmän jäsenenä - kehittää itsearviointikykyään ja oppii ottamaan vastuuta oppimisestaan - kokee opetuksen ja opiskelun mielekkäänä, elämyksellisenä ja haasteellisena - kiinnostuu kielistä, kulttuureista ja käsittää kielten opiskelun elinikäiseksi haasteeksi

- ymmärtää kielen viestintävälineeksi kansainvälistyvässä maailmassa

Muuramessa A1- kieli, englanti, aloitetaan kieliohjelman mukaisesti kolmannella luokalla. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Yht. Vkt 2 2 2 2 2 3 3 16

ENGLANTI (A1) luokat 3 - 4

Tavoitteet Sisällöt

3. luokka 3.luokka Kielen taidot: Oppilas

• oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja

• oppii vastaamaan häntä koskeviin kysy-myksiin lyhyesti

• oppii tunnistamaan tuttuja sanoja ja lyhyi-tä fraaseja

• opettelee kirjoittamaan tuttuja sanoja ja fraaseja

Kulttuuritaidot: Oppilas

• oppii kertomaan lyhyesti omasta elämäs-tään ja lähiympäristöstään

• oppii kohteliasta kommunikointia Oppimaan oppiminen:

Tilanteet ja aihepiirit Esimerkiksi

• esittäytyminen • tervehtiminen • värejä • numerot 1-100 • eläimiä • harrastuksia • perhesanoja • asumiseen liittyviä sanoja • säätiloja • viikonpäivät • kellonaika tasatunnein • ruokia ja juomia • adjektiiveja

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Oppilas • oppii huolehtimaan kouluvälineistään ja

kotitehtävistään • opettelee parityöskentelyä • opettelee käyttämään oppikirjojaan

itsenäisesti • harjoittelee itsearviointia

• koulusanoja • kehonosia • luontosanoja • maiden nimiä

Rakenteet• be-verbi alustavasti • have-verbi alustavasti • säännöllinen monikko

Viestintästrategiat Oppilas

• tutustuu kohdekielen kirjoitus- ja ään-neasujen erilaisuuteen

• opettelee ääntämismerkit • harjoittelee parityöskentelyä, mahdolli-

suuksien mukaan myös tietokonetyös-kentelyä

4.luokka 4.luokka Kielen taidot: Oppilas

• oppii ymmärtämään myös lyhyitä lausei-ta, kysymyksiä ja kehotuksia

• opettelee kysymään ja vastaamaan hen-kilökohtaisissa asioissa lyhyesti

• oppii ymmärtämään lyhyitä ja yksinker-taisia tekstejä

• opettelee kirjoittamaan lyhyitä lauseita it-sestään ja lähipiiristään

Kulttuuritaidot:Oppilas

• oppii kertomaan omasta elämästään ja lähiympäristöstään

• oppii kohteliasta kommunikointia laa-jemmin

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• huolehtii kouluvälineistään ja kotitehtävistään

• opettelee edelleen parityöskentelyä • osaa käyttää oppikirjojaan ja niiden

sanastoja • harjoittelee itsearviointia

Tilanteet ja aihepiirit Esimerkiksi:

• 3. luokan sanavaraston syventäminen • aakkoset • oppiaineet • kulkuneuvoja • vuodenajat • kuukaudet • kellonajat • hedelmiä ja vihanneksia • ostossanastoa • vaatesanoja

Rakenteet• be-verbi laajemmin • have-verbi laajemmin • epäsäännöllinen monikko • prepositioita • omistuspronominit

Viestintästrategiat • syvennetään 3. luokan taitoja

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 6

ENGLANTI (A1) luokat 5 - 6

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5.luokka Kielen taidot: Oppilas

• oppii ymmärtämään yksinkertaisia keskusteluja

• opettelee kysymään ja vastaamaan omaan elämänpiiriinsä kuuluvissa asiois-sa

• harjoittelee ymmärtämään tekstiä, jossa on joitakin tuntemattomia sanoja

• harjoittelee kirjoittamaan lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot: Oppilas

• oppii 3. ja 4. luokilla mainittujen tavoittei-den lisäksi vertaamaan oman maan ja kohdemaan kulttuurin keskeisiä eroja alustavasti

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• opettelee 3. ja 4. luokilla mainittujen ta-voitteiden lisäksi pienryhmätyöskentelyä

• opettelee tekemään pieniä omia tuotok-sia

• tekee itsearviointia

Tilanteet ja aihepiirit• edellisten luokkien asioiden syventämi-

nen sanavarastoa laajentaen • ammatteja • kieliä • matkasanastoa • Iso-Britannia

Rakenteet• preesens • do- ja does-sanojen käyttö • järjestysluvut

Viestintästrategiat• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat

vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovai-kutusstrategiat

6.luokka 6.luokka Kielen taidot: Oppilas

• oppii ymmärtämään yksinkertaista puhet-ta, joka liittyy hänen välittömään elämän-piiriinsä

• oppii kertomaan lyhyesti itsestään ja lähipiiristään

• oppii ymmärtämään pääajatuksia yksin-kertaisesta tekstistä, joka sisältää vierai-ta sanoja

• oppii kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja kertomuksia

Kulttuuritaidot:Oppilas

• tunnistaa oman maan ja kohdemaan kulttuurin keskeisiä eroja

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• oppii mahdollisuuksiensa mukaan • toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi

kielenoppimistilanteissa • kielen opiskelun keskeisiä harjoittelu-

Tilanteet ja aihepiirit• edellisten asioiden syventäminen sana-

varastoa laajentaen • eri maita

Rakenteet • imperfekti • adjektiivien vertailumuodot

Viestintästrategiat • kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat

vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovai-kutusstrategiat

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 7

muotoja, esim. uusien sanojen ja raken-teiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päät-telyä asiayhteydestä

• käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sana-kirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä

• arvioimaan työskentelyään ja kielitaiton-sa eri alueita suhteessa annettuihin ta-voitteisiin

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 8

A2- KIELEN OPINNOT MUURAMESSA Muuramessa A2- kieli aloitetaan kieliohjelman mukaisesti viidennellä luokalla. Valittavina kielinä ovat saksa ja ruotsi. Käytännön kokemus on osoittanut, että A2-kielen opinnot ovat melko vaativat laajuudeltaan ja sisällöltään. Niinpä opintoja suositellaan aloitettaviksi, jos

• oppilas itse on motivoitunut lisäkielen opiskeluun. • A1-kielen arvosana on vähintään kahdeksan. • koulumenestys on muutenkin hyvä.

Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 5. 6. 7. 8. 9. Yht. Vkt 3 3 2 2 2 12

Ruotsin opetussuunnitelma on § 10 Toinen kotimainen kieli –otsikon alla.

SAKSA (A2) luokat 5 - 6

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5. luokka Kielen taidot Oppilas

• opettelee ymmärtämään välittömään elämänpiiriinsä liittyvää puhetta ja tekstiä

• opettelee kertomaan itsestään ja lähipii-ristään suullisesti ja kirjallisesti

Kulttuuritaidot Oppilas

• oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan

• tutustuu alustavasti saksankieliseen kult-tuuriin

• opettelee kohteliasta ja luontevaa viestin-tää saksaksi

Oppimaan oppiminen Oppilas

• huolehtii kouluvälineistään ja kotitehtävistään

• osaa käyttää oppikirjojaan ja niiden sanastoja

• harjoittelee parityöskentelyä • opettelee arvioimaan omaa työskentely-

ään

Tilanteet ja aihepiirit Esimerkiksi:

• itsensä esitteleminen ja tervehtiminen • omaan elämänpiiriin liittyviä asioita • värit • numerot • ruoka-aineita • huoneita, huonekaluja • urheilusanastoa • kehonosia • koulutavaroita • viikonpäivät, kellonajat • harrastuksia • kouluaineita • sukulaissanoja • kulkuneuvoja • sääsanastoa

Rakenteet • preesensverbitaivutus ja sein-verbi • persoonapronominit • kysymyssanoja ja yksinkertaisia kysy-

myksiä

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 9

6. luokka 6. luokka Kielen taidot Oppilas

• oppii ymmärtämään jokapäiväisiä asioita käsittelevää puhetta ja helppoa yleisiä asioita käsittelevää kirjoitettua kieltä

• harjoittelee käyttämään kohdekieltä arki-päivän tilanteissa

Kulttuuritaidot Oppilas

• oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan

• tutustuu saksankieliseen kulttuuriin • opettelee kohteliasta ja luontevaa viestin-

tää saksaksi

Oppimaan oppiminen Oppilas

• huolehtii kouluvälineistään ja kotitehtävistään

• osaa käyttää oppikirjojaan ja niiden sanastoja

• harjoittelee parityöskentelyä • opettelee arvioimaan omaa työskentely-

ään

Tilanteet ja aihepiirit Edellisten lisäksi

• Saksa-tietoutta, Suomi-tietoutta • puhelinkeskustelu • ostoksilla käyminen • hedelmiä, vihanneksia • eläimiä • vaatteita • maita ja maanosia • pääilmansuunnat, kuukaudet ja vuoden-

ajat • luontosanastoa

Rakenteet • persoonapronominien akkusatiivimuodot • epämääräinen ja määräinen artikkeli

nominatiivissa • muutosverbejä • modaaliverbejä • prepositioita • datiivi alustavasti • perfekti alustavasti • järjestysluvut • adjektiivin vertailu komparatiivissa

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 10

VUOSILUOKAT 7 9

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohde-kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

TAVOITTEET Kielitaito, muu kuin englanti Oppilas oppii

• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielis-tä puhetta ja tekstiä

• selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lä-hipiiriään

• kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista.

Kielitaito, englanti Oppilas oppii

• ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä

• selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia

• tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista.

KulttuuritaidotOppilas oppii

• tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten • viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa

• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muutta-

maan työskentelytapojaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 6 esiin tulleen lisäksi

• vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen • julkiset palvelut • opiskelu, työ ja elinkeinoelämä• kestävä kehitys • terveys ja hyvinvointi• tiedotusvälineet

Rakenteet• verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot • substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö • keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 11

Viestintästrategiat• kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • oman kielenkäytön tarkkailu • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja

lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullunymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito • Ymmärtää

pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisestitoistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten,elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.

• Pystyy seuraa-maan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perus-tuvaa puhetta. Ymmärtää taval-lista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.

• Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaa-lia hitaampaa ja selkeämpää yleis-kielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

A2.2 Kehittyvä perus-kielitaito • Osaa esittää pienen,

luettelomaisen ku-vauksen lähipiiris-tään ja sen jokapäi-väisistä puolista. Osaa osallistua ru-tiininomaisiin kes-kusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.

• Puhe on välillä su-juvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

• Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy.

• Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jo-kapäiväisen sanas-ton ja jonkin verran idiomaattisia ilmai-suja. Osaa useita yk-sinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita.

• Laajemmassa va-paassa puheessa esiintyy paljon vir-heitä perusasioissa (esim. verbien ai-

B1.1 Toimiva peruskielitaito • Pystyy luke-

maan monenlai-sia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulu-kot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tu-tuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääaja-tuksia, avainsa-noja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistau-tumatta.

• Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin.

• Arkikokemuk-sesta poikkeavi-en aiheiden ja tekstin yksityis-kohtien ymmär-täminen voi olla puutteellista.

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Selviytyy

kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.

• Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).

• Osaa arkisen perussanastonrakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.

• Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 12

• kamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Ymmärtää

tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheenpääkohtia.

• Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoja ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Osaa kuvata

lähipiiriään lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisistakohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua.

• Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jak-soja, mutta puheessa on paljon hyvin il-meisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras koros-tus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnai-sia ymmärtämis-ongelmia.

• Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita).

• Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellises-sa vapaassa puhees-sa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Ymmärtää

pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisistaviesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).

• Pystyy hankkimaan helpostiennakoitavaa tietoa tutuista aiheistaselkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisestatekstistä. Osaa päätellätuntemattomien sanojen merkityksiä niidenkieliasusta ja kontekstista.

• Tarvitsee usein uudelleenlukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Selviytyy

kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.

• Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista(todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).

• Osaa käyttää perustarpeisiinliittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisialauseita.

• Kirjoittaa kaik-kein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa(aikamuodot,taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 13

Kulttuuritaidot• Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas • käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

ENGLANTI luokat 7 – 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään omaan elämänvaihee-seensa liittyviä yleiskielisiä keskusteluja ja tekstejä,

• ymmärtämään myös laajempaa yleistie-toa sisältävää puhetta ja tekstiä

• kertomaan omasta itsestä ja lähipiiris-tään sekä itselleen tärkeistä asioista suullisesti ja kirjallisesti,

• selviytymään suullisesti omaan välittö-mään elämänpiiriin liittyvissä keskustelu-tilanteissa, vuosiluokalla opiskeltujen si-sältöjen puitteissa

Kulttuuritaidot: Oppilas

• tutustuu englanninkielisiin maihin ja nii-den kulttuuriin

• omaksuu tietoa oman ja kohdekulttuurin eroista ja yhtäläisyyksistä

• harjoittelee englannille tyypillisiä, luonte-via viestintätapoja

Oppimaan oppiminen:Oppilas

• harjaantuu tehokkaan kielenopiskelun työtapoihin

• saa tietoa erilaisista opiskelustrategioista• osallistuu aktiivisesti kielen suulliseen

harjoitteluun pari- ja pienryhmätilanteissa• opettelee arvioimaan omaa työskentely-

ään ja suhteuttamaan sitä omiin tavoit-teisiinsa

Tilanteet ja aihepiiritLÄHIYMPÄRISTÖ JA SIIHEN KUULUVAT TUTUT HENKILÖT, ASIAT JA TOIMINNOT

• esim. asuminen, sukulaisuus, lemmikit, kotityöt

• tien kysyminen ja neuvominen KOULU JA OPPILASTOVERIT SEKÄ OPETTAJAT

• esim. ystävyyssuhteet, opiskelutavat • erilaisuuden hyväksyminen, ihmisen

kuvailu ASUMINEN MAALLA JA KAUPUNGISSA

• esim. tutustuminen uusiin ihmisiin, itsensä esittely

ASIOINTITILANTEET • ostosten teko

Rakenteet:• verbin perusaikamuodot • persoonapronominien omistus- ja

objektimuodot • genetiivi, artikkelien peruskäyttö • ajan ja paikan prepositioiden käyttöä • epämääräisen ajan adverbit

Viestintästrategiat:Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Kulttuuritaidot • Australia • Thanksgiving-perinne USA:ssa •

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 14

8. luokka 8. luokka 7. luokalla mainittujen lisäksi: Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään omaan elämänvaihee-seensa liittyviä yleiskielisiä keskusteluja ja tekstejä

• ymmärtämään myös laajempaa yleistie-toa sisältävää puhetta ja tekstiä

• kertomaan omasta itsestä ja lähipiiris-tään sekä itselleen tärkeistä asioista suullisesti ja kirjallisesti

• selviytymään suullisesti omaan välittö-mään elämänpiiriin liittyvissä keskustelu-tilanteissa vuosiluokalla opiskeltujen si-sältöjen puitteissa

Kulttuuritaidot: Oppilas

• jatkaa tutustumista englanninkielisiin maihin ja niiden kulttuuriin

• omaksuu tietoa englannin kielen eri va-rianteista ja niiden eroista ja harjoittelee toimimaan kohteliaasti erilaisissa viestin-tä- ja palvelutilanteissa

Oppimaan oppiminen: 7. luokalla mainittujen tavoitteiden lisäksi oppilas

• harjoittelee itsenäistä työskentelyä ohjei-den mukaan

• lisää taitojaan kielen suullisen harjoitte-lun eri työtavoissa

• tutustuu viestintäteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin kielenopiskelun tukena

• oppii käyttämään äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä hyväksi päättelytilan-teissa

• syventää taitojaan analysoida omaa op-pimistaan suhteessa tavoitteisiin

Tilanteet ja aihepiiritKOULU, OPPILASTOVERIT JA OPETTAJAT

• esim. oppiaineet, koulukiusaaminen, kouluruokailu

ASIOIMINEN ERI TILANTEISSA • vaateostoksilla, lääkärissä,

matkatoimistossa, lippua ostamassa, • hotellissa, löytötavaratoimistossa,

poliisiasemalla, ravintolassa VAPAA-AJAN VIETTO JA HARRASTUKSET

• esim. matkailu, tutustuminen eri harrastuksiin, omasta harrastuksesta kertominen

JULKISET PALVELUT • ks. asioiminen eri tilanteissa

TERVEYS JA HYVINVOINTI • esim. liikunta, sairaudet

TEINI-IKÄ JA NUORTEN MAAILMA • esim. ihmissuhteet, nuorten ongelmat

RakenteetAikaisemmin opiskeltujen lisäksi:

VERBIT: • konditionaali, futuuri, apuverbit

PRONOMINIT: • relatiivi-, indefiniitti- ja refleksiivipronomi-

nit LAUSEOPPI:

• sanajärjestys, liitekysymys

Viestintästrategiat

Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Kulttuuritaidot• Uusi Seelanti • Irlanti • Britti- ja amerikanenglannin erot

9. luokka 9. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään omaan elämänvaihee-seensa liittyviä yleiskielisiä keskusteluja ja tekstejä

• ymmärtämään myös laajempaa yleistie-toa sisältävää puhetta ja tekstiä

• kertomaan omasta itsestä ja lähipiiris-

Tilanteet ja aihepiirit: PERUSTIEDOT OMASTA KULTTUURISTA OPISKELU, TYÖ JA ELINKEINOELÄMÄ

• esim. jatko-opinnot, työharjoittelu, työ-paikan hakeminen, työpaikkahaastattelu

KESTÄVÄ KEHITYS • ympäristötietoutta

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 15

tään sekä itselleen tärkeistä asioista suullisesti ja kirjallisesti

• selviytymään suullisesti omaan välittö-mään elämänpiiriin liittyvissä keskustelu-tilanteissa vuosiluokalla opiskeltujen si-sältöjen puitteissa

Kulttuuritaidot Oppilas

• jatkaa tutustumista englanninkielisiin maihin ja niiden kulttuuriin

• oppii kertomaan omasta kulttuuristaan kohdekielellä

• laajentaa tietämystään kohdekieltä pu-huvista maista

Oppimaan oppiminen Oppilas

• oppii ottamaan vastuuta omista opiskelu-strategioistaan

• lisää tietojaan oppimistyyleistä, suhteut-taa niitä omaan työskentelyynsä

• oppii käyttämään kompensaatiostrategi-oita korvaamaan

• kielitaitonsa puutteita • tutustuu viestintäteknologian tarjoamiin

mahdollisuuksiin kielenopiskelun tukena • syventää taitojaan analysoida omaa op-

pimistaan suhteessa tavoitteisiin

TIEDOTUSVÄLINEET • tv, sanomalehdet, mainonta, elokuva,

kirjallisuus

KULTTUURIEN KOHTAAMINEN • siirtolaisuus ja pakolaisuus

Rakenteet 7. ja 8. luokalla opiskeltujen lisäksi:

VERBIT: • passiivi, 2. konditionaali, perusmuodon ja

ing-muodon käyttö, apuverbejä SUBSTANTIIVIT:

• artikkelit maantieteellisten sanojen yh-teydessä, yksikkömuotoiset substantiivit

LAUSEOPPI: • epäsuora kysymyslause

PALJOUSSANAT

Viestintästrategiat

Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Kulttuuritaidot • Suomi • USA • Eri taiteenlajien edustajia kielialueen

maista

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 16

SAKSA (A2) luokat 7 - 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja • kertomaan suullisesti ja kirjallisesti ikäi-

sensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsittelevistä aiheista vuosi-luokalla opiskeltujen sisältöjen puitteis-sa.

Oppilas oppii • selviytymään tavallisista, vuosiluokalla

harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luo-kan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot: Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisten

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

Aihepiiritesimerkiksi:

• itsensä esittely • omasta ulkonäöstä, perheestä, harras-

tuksista ja vapaa-ajasta kertominen • hyvän ystävän kuvaaminen • vaatesanasto ja kaupassa asiointi • julkiset rakennukset ja asuinpaikan ku-

vaaminen • kouluaineet • kellonajat • henkilötietojen ja mieltymysten kysymi-

nen• sää• onnitteleminen • puhelimessa asiointi • kahvilassa asiointi • mielialojen ja tunnetilojen ilmaiseminen • päivän/viikon tapahtumista kertominen • liikennevälineet ja matkustamiseen liitty-

vät ilmaisut • ruokailu ja ruoasta keskusteleminen

Rakenteet • verbien preesens ja perfekti • artikkelin käyttö • sanajärjestys • adjektiivi predikatiivina • eriävä yhdysverbi • teitittely • substantiivien ja persoonapronominien

akkusatiivi ja datiivi • akkusatiivi- ja datiiviprepositiot • modaaliapuverbi • man-rakenne • adjektiivien vertailu

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 17

8. luokka 8. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja • kertomaan suullisesti ja kirjallisesti ikäi-

sensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsittelevistä aiheista vuosi-luokalla opiskeltujen sisältöjen puitteissa.

Oppilas oppii • selviytymään tavallisista, vuosiluokalla

harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luo-kan sisältöjen mukaan.

Kulttuuritaidot:Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisten

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

Aihepiirit Esimerkiksi:

• lomamuistot • tapaamisesta sopiminen • henkilön luonnehdinta • mielipiteen ilmaiseminen • tien kysyminen ja neuvominen • asiointi ravintolassa ja hotellissa • tutustuminen Muncheniin ja Stuttgartiin • nähtävyyksistä kertominen • asumisesta ja kotitöistä kertominen • unelmista ja toiveista kertominen • tietovisa Itävallasta; loma Itävallassa • Sveitsin esittely; matkaohjelman laatimi-

nen Sveitsissä • voinnista kertominen, sairaus ja lääkäris-

sä käynti • eri ammatteja

Rakenteet • refleksiiviverbit • wurde+infinitiivi kohteliaisuusmuotona • imperfekti ja pluskvamperfekti • als-sivulause • epäsuora kysymyslause • suomen konditionaalin vastineet • adjektiivin taivutus • järjestysluvut • imperatiivi • artikkeliton ammattinimike

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

9. luokka 9. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• ymmärtämään selkeää yleiskielistä pu-hetta ja tekstiä

• käymään keskustelua ja kertomaan suul-lisesti ja kirjallisesti ikäisensä nuoren elämään liittyvistä sekä yleistietoa käsit-televistä aiheista vuosiluokalla opiskeltu-jen sisältöjen puitteissa.

• selviytymään tavallisista, vuosiluokalla harjoitelluista sosiaalisista tilanteista luo-kan sisältöjen mukaan.

Aihepiirit Esimerkiksi:

• koulutavarat; esineen kuvaileminen • sähköpostiviestejä • nuorten arvoja ja esikuvia • sukupuu; perheen esitteleminen • lomakokemuksia • henkilön luonnehdinta • poptähden haastattelu • tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista

kertominen • kulutus ja kierrätys; Saksan

kierrätysjärjestelmä • ympäristöuutisia • opasteet ja kyltit

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 18

Kulttuuritaidot: Oppilas

• tutustuu kielialueeseen ja kulttuureihin. • opettelee havaitsemaan oman ja toisten

kulttuurien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä arvostamaan omaa ja toisten kulttuuria

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• tulee tietoiseksi erilaisista kielen opiske-lun strategioista ja harjoittelee käyttä-mään niitä.

• harjaantuu käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja.

• opettelee arvioimaan omaa työskentely-ään ja kielitaitoaan suhteessa tavoittei-siin ja oppii ottamaan vastuuta oppimi-sestaan

• kunnioittaa omaa ja toisten työtä

• ystävyyskoulujen oppilaat videokonferenssissa

• asiointi lippuluukulla, vaatekaupassa

Rakenteet • welcher-pronomini • futuuri • genetiivi • heikot maskuliinit • relatiivipronominit • pronominaaliadverbit • passiivi • maantieteelliset nimet • was fur ein -pronomini

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Huoltajan pyynnöstä on mahdollista jättää merkitsemättä päättötodistukseen valinnaisen kielen numeroarvosana. (Opetushallitus 16/011/2002). Toisesta kotimaisesta kielestä on kuitenkin aina annettava numeroarvosana päättötodistukseen.

Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen saakka. Sen jälkeen valinta on sitova. Keskeyttäminen voidaan joskus kuitenkin sallia, jos perustelut ovat vahvat:

• opiskelu osoittautuu etukäteisharkinnasta huolimatta liian vaikeaksi tai raskaaksi • A2-kieli alkaa vaikeuttaa ratkaisevasti muuta opiskelua • oppilaan sairastuminen • elämäntilanteen muutos •

Vanhemmat hakevat A2-kielen opiskelujen keskeyttämistä. Myös opettaja ilmaisee mielipiteensä asiasta. Rehtori päättää opintojen keskeyttämisestä. Mikäli A-kielen opiskelu keskeytetään, päätös olisi syytä tehdä viimeistään kuudennen luokan aikana, ennen kuin se vaikuttaa oppilaan jatkova-lintoihin. Sopivin opiskelun keskeyttämisajankohta on lukukausien taitteessa. Oppilas voi halutes-saan aloittaa saksan opinnot alusta B2-kielenä 8. luokalla.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 19

B-kieli (B1)

VUOSILUOKAT 7 9Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiske-lutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.

TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii

• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

• ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana• kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä ti-

lanteissa.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

• ymmärtämään kohdekielen kielialueen elämänmuotoa• viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla

tavalla.

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä

• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ym-märtämis- ja viestintästrategioita

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät

• harrastukset ja vapaa-ajan vietto • koulu ja oppilastoverit sekä opettajat • matkustaminen • asuminen maalla ja kaupungissa • ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö • perustietoja omasta ja kohdekulttuurista

Rakenteet• viestinnän kannalta kyseiselle kielelle ominainen keskeinen kielioppi

Viestintästrategiat• kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • oman kielenkäytön tarkkailu • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lope-

tukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 20

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kieli

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitaidonalkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidonalkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä.

OpiskelustrategiatOppilas • käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

Muuramessa ei opeteta B1- vierasta kieltä. Ruotsin opetussuunnitelma on luvussa 7.4 Toinen kotimainen kieli –otsikon alla.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 21

Valinnainen kieli (B2) Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.

TAVOITTEET KielitaitoOppilas oppii

• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa

• ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja • lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä • kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin pe-

rustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3.

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.2 Kehittyvä alkeis- ……kielitaito • Ymmärtää rajallisen

määrän sanoja, lyhyi-tä lauseita, kysymyk-siä ja kehotuksia, jot-ka liittyvät henkilö-kohtaisiin asioihin tai välittömään tilantee-seen.

• Joutuu ponnistele-maan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lau-sumia ilman selviä ti-lannevihjeitä.

• Tarvitsee paljon apua: puheen hidas-tamista, toistoa, näyt-tämistä ja käännöstä.

A1.3 Toimiva alkeiskieli- taito • Ymmärtää yksinker-

taisia lausumia (hen-kilökohtaisia kysy-myksiä ja jokapäiväi-siä ohjeita , pyyntöjä ja kieltoja) ru-tiinimaisissa keskus-teluissa tilanneyhtey-den tukemina.

• Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välit-

A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta• Osaa vastata häntä

koskeviin yksinker-taisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuo-rovaikutus puhe-kumppanin varassa ja puhuja turvautuu eh-kä äidinkieleen tai eleisiin.

• Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia.

• Ääntäminen voi aihe-uttaa suuria ymmär-tämisongelmia.

• Osaa hyvin suppean perussanaston ja joi-takin opeteltuja va-kioilmaisuja.

• Puhuja ei kykene vapaaseen tuotok-seen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Osaa viestiä suppeasti

joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Ymmärtää nimiä,

kylttejä ja muita hy-vin lyhyitä ja yksin-kertaisia tekstejä, jot-ka liittyvät välittö-miin tarpeisiin.

• Tunnistaa yksinker-taisesta tekstistä yk-sittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen.

• Kyky ymmärtää en-tuudestaan tuntema-ton sana edes hyvin ennustettavassa yh-teydessä on hyvin ra-jallinen.

A 1.3 Toimiva alkeiskieli- taito • Pystyy lukemaan

tuttuja ja joitain tun-temattomia sanoja. Ymmärtää hyvin ly-hyitä viestejä, joissa käsitellään arkielä-mää ja rutiinitapah-tumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.

• Pystyy löytämään tarvitsemansa yksit-täisen tiedon lyhyestä

A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta• Osaa viestiä välittö-

miä tarpeita hyvin ly-hyin ilmaisuin.

• Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökoh-taiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tu-tuttuja sanoja ja fraa-seja.

• Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja.

• Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kir-joittaa oikein muuta-mia sanoja ja ilmauk-sia.

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Osaa viestiä välittö-

miä tarpeita lyhyin lausein.

• Osaa kirjoittaa muu-tamia lauseita ja fraa-seja itsestään ja lähi-piiristään ( esim. vas-tauksia kysymyksiin tai muistilappuja.)

• Osaa joitakin perus-sanoja ja sanontoja ja

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 22

tömään tilanteiseen tai omaan kokemuk-seensa liittyviä kes-kusteluja

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtämi-nen edellyttää nor-maalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennet-tua yleiskielistä pu-hetta.

vastata henkilökoh-taisia perustietoja kä-sittelevissä vuoropu-heluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua.

• Puheessa taukoja ja muita katkoksia

• Ääntäminen voi aihe-uttaa usein ymmär-tämisongelmia.

• Osaa hyvin suppean perussanaston, joita-kin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskie-liopin aineksia.

• Alkeellisessakin va-paassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

tekstistä (postikortit, säätiedotukset).

• Lyhyenkin tekstipät-kän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita.

• Ulkoa opetellut fraa-sit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

Kulttuuritaidot Oppilas oppii

• tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

OpiskelustrategiatOppilas oppii

• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan • hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

• tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa • itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen• perhe ja vapaa-aika • selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamises-

ta.

Rakenteet• viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi

Viestintästrategiat• puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta • omien viestien suunnittelu • oman kielenkäytön tarkkailu • puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa • kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 23

B2-KIELEN OPINNOT MUURAMESSA Muuramessa B2- kielinä on mahdollisuus lukea ranskaa ja saksaa. Viikkotuntimäärät vuosiluokit-tain ovat:

Luokka 8. 9. Yht. Vkt 2 2 4

RANSKA (B2) luokat 8 - 9 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja ohjaa oppilasta viestimään ranskan kielelle ominaisia viestintätapoja käyttäen. Opetus toimii samalla johdantona pitempikes-toisille ranskan kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

Tavoitteet Sisällöt

8. luokka 8. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• selviytymään ranskan kielellä tavallisim-missa arkipäivän tilanteissa

• kertomaan itsestään ja lähipiiristään • käymään lyhyitä keskusteluja • tuottamaan lyhyitä kirjallisia viestejä

Kulttuuritaidot: Oppilas

• tutustuu ranskan kielialueisiin ja ranska-laiseen kulttuuriin, myös tapakulttuuriin

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla

• oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuuria ja ymmärtämään ja arvosta-maan niitä

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• viestimään rohkeasti ranskan kielellä • asettamaan opiskelulleen tavoitteita ja

arvioimaan työskentelyään ja taitojaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin

AihepiiritLÄHIYMPÄRISTÖ, TUTUT HENKILÖT, ASIAT JATOIMINNOT

• itsensä esittely • perhe ja sukulaiset • ystävät, tuttavat • kotipaikka, koti, koulu • kellonajat • säästä kertominen • kahvilassa asiointi • ostosten tekeminen

VAPAA-AJAN VIETTO • matkustaminen • harrastukset

Kulttuuritaidot: • perustietoja Ranskasta ja muista rans-

kankielisistä alueista • tapakulttuuri viestittäessä:

• tervehtiminen, hyvästeleminen • esittäytyminen • kiittäminen • anteeksi pyytäminen • ihasteleminen, harmittelu

Rakenteet VERBIOPPI

• säännölliset –er- ja –re-verbit • tärkeimmät epäsäännölliset verbit • verbin preesens

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 24

suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin • hyödyntämään muissa kielissä hankki-

miaan tietoja, taitoja ja strategioita • erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä

työtapoja • kunnioittamaan omaa ja toisten työtä

SUBSTANTIIVIT • substantiivien suku, artikkelit • yksikkö, monikko • genetiivi

ADJEKTIIVIT • taipuminen • paikka lauseessa

PRONOMINIT • omistuspronominit • demonstratiivipronominit

LUKUSANAT • perusluvut, järjestysluvut ja päiväys

MUUT RAKENTEET

• väite-, kysymys- ja kieltolauseen muo-dostaminen

• il y a –rakenne • prepositioita

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

9. luokka 9. luokka Kielen taidot: Oppilas oppii

• kommunikoimaan ranskan kielellä taval-lisimmissa arkipäivän tilanteissa

• ymmärtämään jokapäiväiseen elämään liittyvän tekstin tai puheen keskeisen si-sällön

• tuottamaan jokapäiväiseen elämään liit-tyviä lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä

Kulttuuritaidot:Oppilas

• tutustuu ranskan kielialueisiin, ranskalai-seen kulttuuriin, tapakulttuuriin, tapahtu-miin, juhlapäiviin

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

• oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuuria ja ymmärtämään ja arvosta-maan niitä.

Oppimaan oppiminen: Oppilas

• viestimään rohkeasti ranskan kielellä • asettamaan opiskelulleen tavoitteita ja

arvioimaan työskentelyään ja taitojaan

Aihepiirit ARKIPÄIVÄN ASKAREET

• aamutoimista kertominen • ruokaostosten tekeminen • ruuan valmistaminen • ravintolassa asioiminen • vaateostoksilla käyminen

VAPAA-AJAN VIETTO • matkustaminen • harrastukset

MUU VIESTINTÄ • kirjeen laatiminen • tien neuvominen • puhelinkeskustelu • kutsun esittäminen ja tapaamisesta so-

piminen

Kulttuuritaidot • tietoja Ranskasta, ranskankielisistä alu-

eista, henkilöistä ja juhlapäivistä • tapakulttuuri viestittäessä:

• ehdottaminen, suostuminen ja kieltäytyminen

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 25

suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin. • hyödyntämään muissa kielissä hankki-

miaan tietoja, taitoja ja strategioita. • erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työ-

tapoja. • kunnioittamaan omaa ja toisten työtä.

Rakenteet VERBIOPPI

• säännölliset –ir-verbit • epäsäännöllisiä verbejä • refleksiiviverbejä • lähifutuuri • perfekti eli passé composé • imperatiivi

SUBSTANTIIVIT • partitiivi

PRONOMINIT • persoonapronominien objekti- ja adver-

biaalimuodot • painolliset pronominit

MUUT RAKENTEET • tout-ilmauksia • il faut –rakenne

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 26

SAKSA (B2) luokat 8 - 9 Saksan kielen opetus antaa oppilaille valmiuksia toimia saksan kielellä kaikkein tavanomaisimmis-sa arkipäivän tilanteissa. Oppilasta rohkaistaan käyttämään kieltä ja olemaan aktiivinen. Opetus toimii samalla johdantona pitempikestoisille saksan kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

Tavoitteet Sisällöt

8. luokka 8. luokka Kielen taidot Oppilas oppii

• selviytymään saksan kielellä tavallisim-missa arkipäivän tilanteissa.

• kertomaan itsestään ja lähipiiristään. • käymään lyhyitä keskusteluja. • tuottamaan lyhyitä kirjallisia viestejä.

Kulttuuritaidot Oppilas

• tutustuu saksan kielialueisiin ja saksan-kieliseen kulttuuriin, myös tapakulttuuriin.

• harjoittelee selviytymään viestinnässään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla.

• oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuuria ja ymmärtämään ja arvosta-maan niitä.

Oppimaan oppiminen Oppilas oppii

• viestimään rohkeasti saksan kielellä. • asettamaan opiskelulleen tavoitteita ja

arvioimaan työskentelyään ja taitojaan suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin.

• hyödyntämään muissa kielissä hankki-miaan tietoja, taitoja ja strategioita.

• erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työ-tapoja.

• kunnioittamaan omaa ja toisten työtä.

Tilanteet ja aihepiirit• perhe, sukulaisuus • asuminen • koulu • kellonajat • vaatetus • matkustaminen • harrastukset • ostoksilla käyminen • postissa asiointi

Kulttuuritaidot • tutustuminen saksalaiseen kulttuuriin • esittäytyminen • tutustuminen aikuiseen, teitittely • ruokailutilanne • anteeksipyyntö ja siihen reagoiminen • tunteiden ilmaiseminen • kohtelias kielenkäyttö, tiedustelu

Rakenteet• verbin preesenstaivutus • apuverbit • substantiivien monikkomuodot • artikkelit • kysymyslauseet • päälauseen sanajärjestys • prepositioita • kieltolauseet • akkusatiivi • pronomineja

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

9. luokka 9. luokka Kielen taidot Oppilas oppii

• kommunikoimaan saksaksi arkipäivän ti-

Tilanteet ja aihepiirit • kesänvietto • sää

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 27

lanteissa. • ymmärtämään jokapäiväiseen elämään

liittyvän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön.

• tuottamaan jokapäiväiseen elämään liit-tyvistä asioista lyhyitä suullisia ja kirjalli-sia viestejä.

KulttuuritaidotOppilas oppii

• viestimään arkitilanteissa saksalaiselle kulttuurille luontevalla tavalla.

• tuntemaan saksalaista kielialuetta ja sen keskeisimpiä kulttuurisisältöjä.

• suhtautumaan arvostavasti saksankieli-sen kohdekulttuurin edustajiin.

Oppimaan oppiminen Oppilas oppii

• käyttämään erilaisia opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja tiedonhankintavälineiden käyttöä.

• ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä.

• hyödyntämään muissa kielissä hankki-miaan taitoja, tietoja ja strategioita.

• arvioimaan omaa työskentelyään ja kieli-taitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin.

• Suomesta kertominen • tien kysyminen ja neuvominen • matkalipun ostaminen • puhelinkeskustelu • ympäristönsuojelu • virallisen viestin lähettäminen • voinnin tiedustelu • ravintolassa asiointi

Kulttuuritaidot • maita, kansallisuuksia, kieliä • koululaisten järjestämä ulkomaalaista-

pahtuma • juhlatraditiot eri kulttuureissa • Saksa, Itävalta, Sveitsi ja Etelä-Tiroli

Rakenteet • sein- ja haben- verbien imperfekti • perfekti • datiivi • prepositioita • imperatiivi • sivulauseen sanajärjestys

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanot-tamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 28

Arviointi kielten opetuksessa

Oppilaan todistusarvosana muodostuu hänen tieto- ja taitotasostaan (opiskeltujen sisältöjen suh-teen) ja hänen työskentelystään.

Arviointimenetelminä käytetään mm. kirjallisia kokeita ja erilaisia suullisia ja kirjallisia tuotoksia. Oppilaan suullisen kielitaidon arviointi perustuu pääsääntöisesti oppitunneilla tapahtuvaan suulli-sen harjoittelun jatkuvaan seurantaan.

Päättötodistuksen arvosana kuvaa päättövaiheessa saavutettua tasoa - kielitaitoa, joka muodostuu koko peruskoulun aikana omaksutuista tiedoista ja taidoista.

Päättöarvioinnissa arvosanojen lähtökohtana on tieto- ja taitotason kuvaus arvosanalle 8. Koska kieli on kumuloituva oppiaine ja joka luokkatasolla harjoitetaan kaikkia neljää kielitaidon osa-aluetta, käytetään opintojen aikana tapahtuvassa arvioinnissa soveltuvin osin samoja kriteerejä kuin päättöarvosanoissa, suhteessa opiskeltavaan ainekseen.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 / A1 –KIELI JA A2 -KIELI Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtämi-nen

Puhuminen Luetun ymmärtämi-nen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva perus-kielitaito • Ymmärtää pääaja-

tukset ja keskeisiä yksityiskohtia pu-heesta, joka käsit-telee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännölli-sesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt ker-ronta.

• Pystyy seuraa-maan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perus-tuvaa puhetta. Ymmärtää taval-lista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.

• Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaa-lia hitaampaa ja selkeämpää yleis-kielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Osaa esittää pienen,

luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistuarutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.

• Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

• Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy.

• Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jo-kapäiväisen sanas-ton ja jonkin verran

B1.1 Toimiva peruskielitaito • Pystyy luke-

maan monenlai-sia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulu-kot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tu-tuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääaja-tuksia, avainsa-noja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistau-tumatta.

• Pystyy seuraa-maan tuttua ai-hetta käsittele-vän parisivuisen tekstin pääaja-tuksia, avainsa-noja ja tärkeitä yksityiskohtia.

• Arkikokemuk-sesta poikkeavi-en aiheiden ja tekstin yksityis-kohtien ymmär-

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Selviytyy

kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.

• Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).

• Osaa arkisen pe-russanaston raken-teet ja tavallisim-mat sidoskeinot.

• Kirjoittaa yksin-kertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee vir-heitä harvinai-

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 29

idiomaattisia ilmai-suja. Osaa useita yk-sinkertaisia ja joita-kin vaativampiakin rakenteita.

• Laajemmassa va-paassa puheessa pe-rusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien ai-kamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

täminen voi olla puutteellista.

semmissa raken-teissa ja muodois-sa ja tuottaa köm-pelöitä ilmaisuja.

Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Ymmärtää

tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreettisen tarpeensa. pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheenpääkohtia.

• Pystyy yleensä tunnistamaan ym-pärillään käytävän keskustelun ai-heen. Ymmärtää tavallisia sanastoja ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsitte-levässä tilan-nesidonnaisessapuheessa.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Osaa kuvata lähipii-

riään lyhyin lausein. Selviytyy yksinker-taisista sosiaalisista kohtaamisista ja ta-vallisimmista palve-lutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhe-lun, mutta kykenee harvoin ylläpitä-mään pitempää kes-kustelua.

• Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jak-soja, mutta puheessa on paljon hyvin il-meisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras koros-tus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnai-sia ymmärtämis-ongelmia.

• Osaa helposti enna-koitavan perussanas-ton ja monia keskei-simpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunk-tioita).

• Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellises-sa vapaassa puhees-sa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito • Ymmärtää

pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisistaviesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) ja faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).

• Pystyy hankki-maan helposti ennakoitavaa tietoa tutuista aiheista selkeäs-ti jäsennellystä muutaman kap-paleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tunte-mattomien sano-jen merkityksiä niiden kieliasus-ta ja kontekstis-ta.

• Tarvitsee usein uudelleen luke-mista ja apuvä-lineitä teksti-kappaleen ym-märtämiseksi.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Selviytyy

kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.

• Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinker-taisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät ar-kisiin tarpeisiin sekä yksinker-taisia, luettelo-maisia kuvauksia hyvin tutuista ai-heista (todellisis-ta tai kuvitteelli-sista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).

• Osaa käyttää pe-rustarpeisiin liit-tyvää konkreettis-ta sanastoa ja pe-rusaikamuotoja sekä yksinkertai-sin sidossanoin (ja, mutta) liitetty-jä rinnasteisia lau-seita.

• Kirjoittaa kaik-kein yksinker-taisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta te-kee toistuvasti virheitä perusasi-oissa ( aikamuo-

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 30

perusrakenteissakin. dot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmai-suja vapaassa tuo-toksessa.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 / B1 -KIELI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Pystyy ymmärtämään

yksinkertaista puhetta tai seuraamaan kes-kustelua aiheista, jotkaovat hänelle välittö-män tärkeitä.

• Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydin si-sällön sekä havaitse-maan aihepiirin vaih-dokset tv-uutisissa.

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästipuhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

A1.3 Toimiva alkeiskieli- taito • Osaa kertoa lyhyesti

itsestään ja lähipiiris-tään. Selviytyy kaik-kein yksinkertaisim-mista vuoropuheluis-ta ja palvelutilanteis-ta. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

• Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

• Ääntäminen voi jos-kus tuottaa ymmär-tämisongelmia

• Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

• Alkeellisessakin pu-heessa esiintyy paljon peruskielioppivirhei-tä.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe • Ymmärtää

yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).

• Ymmärtää tekstin pääajatuksen ja joita-kin yksityiskohtia pa-rin kappaleen pituises-ta tekstistä. Osaa pai-kantaa ja verrata yksit-täisiä tietoja ja pysty hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

• Lyhyenkin tekstipät-kän lukeminen ja ymmärtäminen on hi-dasta.

A1.3 Toimiva alkeiskieli- taito

• Selviytyy kirjoittamal-la kaikkein tutuimmis-sa, helposti ennakoita-vissa arkisiin tarpei-siin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

• Osaa kirjoittaa yksin-kertaisia viestejä (yk-sinkertaisen postikor-tin, henkilötiedot, yk-sinkertainen sanelu).

• Osaa kaikkein tavalli-simpia sanoja ja ilma-uksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpei-siin. Osaa kirjoittaa muutamia yksiselittei-siä virkkeitä.

• Alkeellisessakin va-paassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 / B2 -KIELI Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3.

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.2 Kehittyvä alkeis- ……kielitaito • Ymmärtää rajallisen

määrän sanoja, lyhyi-tä lauseita, kysymyk-

A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta• Osaa vastata häntä

koskeviin yksinker-taisiin kysymyksiin

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Ymmärtää nimiä,

kylttejä ja muita hy-vin lyhyitä ja yksin-

A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta• Osaa viestiä välittö-

miä tarpeita hyvin ly-hyin ilmaisuin.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 31

siä ja kehotuksia, jot-ka liittyvät henkilö-kohtaisiin asioihin tai välittömään tilantee-seen.

• Joutuu ponnistele-maan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lau-sumia ilman selviä ti-lannevihjeitä.

• Tarvitsee paljon apua: puheen hidas-tamista, toistoa, näyt-tämistä ja käännöstä.

A1.3 Toimiva alkeiskieli- taito • Ymmärtää yksinker-

taisia lausumia al-keiskielitaito (henki-lökohtaisia kysymyk-siä ja jokapäiväisiä ohjeita , pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimai-sissa keskusteluissa tilanneyhteyden tu-kemina.

• Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välit-tömään tilanteiseen tai omaan kokemuk-seensa liittyviä kes-kusteluja

• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtämi-nen edellyttää nor-maalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennet-tua yleiskielistä pu-hetta.

lyhyin lausein. Vuo-rovaikutus puhe-kumppanin varassa ja puhuja turvautuu eh-kä äidinkieleen tai eleisiin.

• Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia.

• Ääntäminen voi aihe-uttaa suuria ymmär-tämisongelmia.

• Osaa hyvin suppean perussanaston ja joi-takin opeteltuja va-kioilmaisuja.

• Puhuja ei kykene vapaaseen tuotok-seen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Osaa viestiä suppeasti

joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökoh-taisia perustietoja kä-sittelevissä puheluis-sa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua.

• Puheessa taukoja ja muita katkoksia

• Ääntäminen voi aihe-uttaa usein ymmär-tämisongelmia.

• Osaa hyvin suppean perussanaston, joita-kin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskie-liopin aineksia.

• Alkeellisessakin va-paassa puheessa esiintyy paljon kai-kenlaisia virheitä.

kertaisia tekstejä, jot-ka liittyvät välittö-miin tarpeisiin.

• Tunnistaa yksinker-taisesta tekstistä yk-sittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen.

• Kyky ymmärtää en-tuudestaan tuntema-ton sana edes hyvin ennustettavassa yh-teydessä on hyvin ra-jallinen.

A 1.3 Toimiva alkeiskieli- taito • Pystyy lukemaan

tuttuja ja joitain tun-temattomia sanoja. Ymmärtää hyvin ly-hyitä viestejä, joissa käsitellään arkielä-mää ja rutiinitapah-tumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.

• Pystyy löytämään tarvitsemansa yksit-täisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset).

• Lyhyenkin tekstipät-kän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

• Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökoh-taiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tu-tuttuja sanoja ja fraa-seja.

• Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja.

• Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kir-joittaa oikein muuta-mia sanoja ja ilmauk-sia.

A1.2 Kehittyvä alkeis- kielitaito • Osaa viestiä välittö-

miä tarpeita lyhyin lausein.

• Osaa kirjoittaa muu-tamia lauseita ja fraa-seja itsestään ja lähi-piiristään ( esim. vas-tauksia kysymyksiin tai muistilappuja.)

• Osaa joitakin perus-sanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita.

• Ulkoa opetellut fraa-sit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 32

Todistusarvosanojen muodostuminen (tieto- ja taitotason kriteerit ja kursivoituna työskentelyn kriteerit)

Arvosana Oppilas

10 -ylittää 8:n tieto- ja taitotason lähes kaikessa -hallitsee lähes täysin oppiaineksen sisällöt -osaa opitun avulla soveltaa ja ratkaista ongelmia -osoittaa harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan

-tuntityöskentely erinomaista -esimerkillinen myönteinen asenne -jatkuvasti aktiivinen

9 -ylittää useimmissa kohdissa 8:n tieto- ja taitotason -osaa oppiaineksen sisällöt hyvin

-tuntityöskentely yleensä kiitettävää -osaa työskennellä itsenäisesti -yritteliäisyys ja aktiivisuus hyvä

8 -osoittaa keskimäärin 8:n tieto- ja taitotason osaamista -osaa oppiaineksen keskeiset sisällöt

-jatkuva näyttö hyvä -aktiivinen ja yritteliäs -myönteinen asenne

7 -saavuttaa osaamisessa useimmat 8:n tieto- ja taitotason edellytykset

-osaa sisällöt melko hyvin -jatkuva näyttö tyydyttävää -työskentelee tyydyttävästi ohjeiden mukaan -suullista näyttöä

6 -osoittaa joidenkin 8:n tieto- ja taitotason edellytysten mukaista osaamista

-osaa sisällöt puutteellisesti -työskentelee passiivisesti, tekee vain pakollisen -suhtautuminen yleensä myönteistä -osallistuu

5 -pyrkii tavoitteiden saavuttamiseen, pystyy vain jossakin määrin 8:n tieto- ja taitotason edellytysten mukaiseen osaamiseen

-osaa hiukan mallin mukaan -yrittää, on yleensä myönteinen ja haluaa oppia

4 -ei osaa juuri mitään -on haluton, kielteinen tai lintsaa

Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

Muuramen kunnan vieraiden kielten opetussuunnitelma 2004 sivu 33

Aihekokonaisuuksien toteuttamien kielten opetuksessa

Aihekokonaisuuksien nivoutumista kieltenopetukseen voidaan tarkastella kaikkien kielten opetusta koskevana, yhtenä kokonaisuutena.

Kieltenopetukseen ilmeisimmin nivoutuu aihekokonaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Tämän aihekokonaisuuden voi sanoa esiintyvän läpäisyperiaatteella kaikilla luokka-asteilla. Kieltenopetus antaa paitsi kielellisiä valmiuksia, myös tietoa kielialueen maista ja niiden kulttuureista sekä valmiuksia viestintään.

Viestintä ja mediataito on myös mukana kaikessa kielenopetuksessa viestinnän osalta: tarkoitus on harjoittaa oppilaiden kykyä tuottaa ja vastaanottaa viestejä kohdekielellä. Oppilaiden maailmassa suuri osa vieraskielisistä viesteistä välittyy jonkin median kautta. Lähinnä A1-kielessä eri medioita tarkastellaan lähemmin.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kytkeytyy lähinnä päättövaiheen opintoihin. Oppilaille annetaan tietoa aihepiirin sanastosta kohdekielellä ja ohjataan heitä pohtimaan omaa toimintaansa suhteessa ekologisiin periaatteisiin ja omaa tulevaisuuttaan ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen periaatteiden valossa.

Ihminen ja teknologia esiintyy lähinnä sanastotasolla: oppilaalle annetaan välineitä käsitellä teknologiaan liittyviä aiheita kohdekielellä. Tietoteknisten laitteiden mahdollisuudet kielten opiskelun tukena tuodaan esiin.

Ihmisenä kasvaminen nivoutuu kielten opetukseen lähinnä välillisesti, osana oppimaan oppimisen sisältöjä. Tällöin käsittelyyn tulevat opiskelutaidot, itsensä kehittäminen kielen oppijana sekä oppilaan rooli erilaisissa pari- ja ryhmätyötilanteissa ryhmän jäsenenä.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.6 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja mate-maattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvami-seen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa.

VUOSILUOKAT 1 2Vuosiluokkien 1 2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.

TAVOITTEET Oppilas • oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa

ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta • saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa

keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit • oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita • ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja • oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai

suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita• harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista

matemaattisista ongelmista.

KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset• lukumäärä, lukusana ja numerosymboli • lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen

konkreettisin välinein • kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate• yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla • kertolaskua ja kertotauluja • jakolaskua konkreettisilla välineillä • eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin

ja kynän käyttö • erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista• murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein

Algebra • säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista• yksinkertaisia lukujonoja

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Geometria• ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu • ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen• kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen• geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma• kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden

tunnistaminen ja rakentaminen• yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia

Mittaaminen• mittaamisen periaate • pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta • mittavälineiden käyttö • tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu • mittaustuloksen arviointi

Tietojen käsittely ja tilastot • tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen • yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen• koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas

• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle

• pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti

• osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas

• tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen

• hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut

• tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä • ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa • osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa • tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi

neljäsosa ja yksi kolmasosa.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 3

GeometriaOppilas

• tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin

• osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen

Oppilas

• osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika

• osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.

MATEMATIIKKA

Matematiikkaa opiskellaan jokaisella vuosiluokalla 1-9. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. yht.

Vkt 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32

Tavoitteet

Tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään matematiikan merkitys käytännön elämässä omien havaintojen ja oman toiminnan kautta. Näin herätetään kiinnostus matematiikkaan oppiaineena, joka vaatii ja kehittää ongelmanratkaisutaitoja.

Keskeistä on peruslaskutoimitusten oppiminen ja niiden soveltaminen matemaattisiin ongelmiin sekä ongelmien mallintaminen ja esittäminen systemaattisesti matematiikan kielellä. Oppilasta totutetaan samalla vähitellen käyttämään täsmällistä matemaattista kieltä.

Peruskoulun tavoitteena on antaa oppilaalle sellaiset matemaattiset perustiedot ja -taidot, jotka antavat valmiudet jatko-opintoihin ja selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä.

Tavoitteena ovat myös hyvät ajattelu-, päättely-, perustelu- ja kommunikaatiotaidot.

Työtavat

Oppilasta totutetaan kokeilevaan, keksivään ja tutkivaan työskentelyyn sekä ongelmien muotoiluun ja ratkaisemiseen ja näissä tilanteissa suoriutumiseen. Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon konkreettisia apuvälineitä ja malleja hahmotta-maan lukualueita, käsitteitä, kappaleita ja konkretisoimaan ajatuksia ongelman ratkaisussa.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 4

MATEMATIIKKA luokat1 – 2

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• tuntee lukumäärät, lukusanat ja nume-rosymbolit alueella 0-100

• osaa vertailla, luokitella, asettaa järjes-tykseen, hajottaa ja koota lukuja konk-reettisin välinein.

• ymmärtää kymmenjärjestelmän rakentumisen periaatteen.

• osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskuja luonnollisilla luvuilla 0-20 sekä ymmärtää niiden välisen suhteen.

• tutustuu lukualueeseen 20 -100. • osaa valita kunkin tehtävän suorittami-

seen tarvittavan laskutavan. • osaa jakaa luvun konkreettisten välinei-

den avulla. • osaa jakaa kokonaisen yhtä suuriksi

osiksi (murtoluvun käsitteen pohjustami-nen).

• osaa automaattisesti täydentää ns. kymppiparit.

• opettelee kuvaamaan sanallisesti, kuval-lisesti ja matemaattisin merkein omia aja-tuskulkujaan ja ratkaisumallejaan

Algebra Oppilas

• osaa muodostaa lukujonoja (kasvavia, väheneviä, parillisia, parittomia).

• osaa tulkita kuvista säännönmukaisuuk-sia, suhteita ja riippuvuuksia.

Geometria Oppilas

• tunnistaa geometrisia peruskuvioita ja kappaleita omasta elinympäristöstään.

• osaa nimetä geometriset peruskäsitteet • osaa rakentaa, piirtää ja jäljentää kaksi-

ulotteisia muotoja ja kuution. • osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja

suurennoksia. • hahmottaa ja täydentää mielessään kol-

miulotteisia kuvioita.

Luvut ja laskutoimitukset• lukumäärä, lukusana ja numerosymbo-

lit 0 – 100 • lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu,

järjestykseen asettelu (<, =, >, lu-kusuora)

• lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisilla välineillä

• kymmenjärjestelmän rakentuminen (kymmenjärjestelmävälineet)

• yhteen- ja vähennyslasku lukualueella 0 - 20 sekä näiden laskutoimitusten väliset yhteydet

• yksinkertaisia jakolaskuja konkreettisin välinein

• kymppiparit • päässälaskuja

Algebra • lukujonoja: kasvavat, vähenevät, parilli-

set, parittomat• säännönmukaisuuksien, suhteiden ja

riippuvuuksien etsiminen kuvista

Geometria • peruskäsitteet: piste, suora, jana, kulma,

kärkipiste, sivu. • kaksiulotteiset muodot: ympyrä, kolmio,

nelikulmio • kolmiulotteiset kappaleet: pallo, kuutio • kaksiulotteisten muotojen rakentelu, piir-

täminen ja kopioiminen• yksinkertaiset peilaukset ja suurennokset• geometristen muotojen tunnistaminen

ympäröivästä tilasta

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Mittaaminen Oppilas

• tuntee mittaamisen periaatteen ja osaa käyttää yksinkertaisia mittavälineitä pi-tuuden, massan, tilavuuden ja ajan mää-rittämiseksi.

• tunnistaa 1, 2, 5 ja 10 euron rahat ja osaa laskea hintoja.

• tuntee kellosta tasatunnit ja puolet tun-nit.

• oppii arvioimaan saamaansa tulosta.

Tietojenkäsittely ja tilastot Oppilas

• osaa etsiä, kerätä ja tallentaa yksinker-taisia tietoja.

• osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja.

• osaa esittää kokoamansa tiedot pylväs-diagrammina.

Mittaaminen • mittaamisen periaate (viivain, mittanau-

ha, punnukset, mitta-astiat, kello) • mittaamista seuraavilla yksiköillä:

- pituusmitat: cm, dm, m - hinta: € - massa: kg, g - aika: h, min,- tilavuus: l, dl

• mittaustuloksen arviointi

Tietojenkäsittely ja tilastot • yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdia-

grammien lukeminen• tietojen kerääminen, tallentaminen ja

esittäminen pylväsdiagrammina

2. luokka 2. luokka Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• oppii luonnollisten lukujen numerosymbolit lukualueella 100 – 1000 ja ymmärtää paikkajärjestelmän.

• osaa vertailla, järjestää, hajottaa ja koota lukuja.

• varmentaa kymmenjärjestelmän raken-tumista.

• hallitsee kymmenylityksen yhteen- ja vä-hennyslaskuissa.

• osaa laskea yhteen ja vähennyslaskuja kolminumeroisilla luvuilla allekkain käyt-täen muistinumeroa ja lainaamista.

• ymmärtää kertolaskun idean ja osaa ul-koa kertotaulut 1-5 sekä 10.

• ymmärtää alustavasti jakolaskun idean konkreettisten välineiden avulla.

• kehittää päässälasku- ja päättelytaito-

jaan.

Algebra Oppilas

• harjoittelee vaikeutuvia lukujonoja.• oppii huomaamaan kuvista säännönmu-

kaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia.

Luvut ja laskutoimitukset • numerosymbolit 100-1000 • lukujen ominaisuudet: vertaileminen, jär-

jestykseen asettaminen, hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein

• kymmenjärjestelmän rakentumisen var-mentaminen

• kymmenylityksen hallinta • yhteen- ja vähennyslasku lukualueella 0-

1000 (myös allekkain) ja laskutoimitusten välinen yhteys luonnollisilla luvuilla

• kertolaskut 1-5, 10 • yksinkertaisia jakolaskuja konkreettisilla

välineillä• päässälaskuja

Algebra • yksinkertaiset lukujonot (kasvavat, vä-

henevät, parilliset, parittomat, joka kol-mas, neljäs tai viides, …)

• säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havainnointia kuvista

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 6

Geometria Oppilas

• havainnoi, kuvailee ja oppii nimeämään kolmiulotteisia geometrisia kappaleita ympäristössään.

• oppii määrittelemään pisteen, suoran, ja-nan, sivun, kulman ja kärkipisteen.

• oppii geometriset peruskäsitteet puo-lisuora ja murtoviiva.

Mittaaminen Oppilas

• osaa mitata massan, pinta-alan ja tila-vuuden.

• osaa valita sopivan mittavälineen kuhun-kin tehtävään ja käyttää sitä oikein.

• oppii merkitsemään metrejä ja senttimet-rejä sisältävän mittaustuloksen kahdella tavalla.

• oppii arvioimaan saamaansa tulosta.• osaa vertailla ja muuntaa mittayksiköitä.

Tietojenkäsittely ja tilastot Oppilas

• osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja pylväsdiagrammeja.

• oppii keräämään tietoja sekä tallenta-maan ja esittämään niitä taulukoina ja pylväsdiagrammeina.

Geometria • piste, suora, jana • kolmion ja neliön perusominaisuudet: si-

vu, kulma, kärkipiste • peruskäsitteet: murtoviiva ja puolisuora • kolmiulotteiset kappaleet: kuutio• yksinkertaisia suurennoksia ja peilauksia

(symmetria)

Mittaaminen

• mittayksiköt: - pituusmitat: km, m, cm - massa: kg, g - tilavuus: l, dl - aika: h, min, s - hinta: € , snt

• mittavälineiden käyttö • tärkeimpien mittayksiköiden käyttö • vertailu ja muuntaminen • mittaustuloksen arviointi

Tietojenkäsittely ja tilastot • yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdia-

grammien tulkitseminen • tietojen kerääminen, tallentaminen ja

esittäminen pylväsdiagrammeina.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 7

VUOSILUOKAT 3 5Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaat-tisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä ko-kemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.

TAVOITTEET Oppilas • saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa • oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä• oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä • oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita • perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille • oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta• oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita • oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Luvut ja laskutoimitukset

• kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla • lukujen luokittelua, järjestämistä • kertolaskua • sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus • laskualgoritmeja ja päässälaskua • murtoluvun käsite, murtolukujen muunnokset • desimaaliluvun käsite • murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys • murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella

luvulla• laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen• sulkeiden käyttö • negatiivisen kokonaisluvun käsite • erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen

Algebra • lausekkeen käsite • lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen• säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia • yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä

Geometria

• suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava• peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein • ympyrä ja sen osia • yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat• kulman mitta ja kulmien luokittelu • erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu • piiri ja pinta-ala

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 8

• kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen • mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen • mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista • mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

• tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen • koordinaatisto• yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen• keskiarvon käsite ja laskeminen • tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen • kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas • osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittä-

mällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla• pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan

havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla• osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä,

konstruoimalla ja mallintamalla • osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä

ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä

• osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi

• osaa noudattaa sääntöjä.

Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas • ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää

negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla • osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa

etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden

• osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

GeometriaOppilas • osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen

kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta • tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita

annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot • ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen

mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä • osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 9

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas • osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja

diagrammeja• osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman

tapauksen.

MATEMATIIKKA luokat 3 – 5

Tavoitteet Sisällöt

3. luokka 3. luokka Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• tutustuu lukualueeseen 0-10 000, ym-märtää lukujärjestelmämme kymmenjär-jestelmänä ja paikkajärjestelmänä ja op-pii lukemaan ja kirjoittamaan nelinume-roisia lukuja.

• oppii pyöristämään lukuja täysiksi kym-meniksi ja täysiksi sadoiksi.

YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU • harjoittelee nelinumeroisten lukujen yh-

teen- ja vähennyslaskua allekkain ja op-pii lainaamaan peräkkäin sekä lainaa-maan yhden ja kahden nollan yli.

• kertaa yhteen- ja vähennyslaskua pääs-sälaskuna yksi - kolminumeroisilla luvuil-la.

• harjoittelee käyttämään yhteen- ja vä-hennyslaskun matemaattisia termejä. (summa, erotus jne. )

KERTOLASKU • muodostaa 6-9 kertotaulut ja harjoittelee

käyttämään niitä sujuvasti myös sovellus ja ongelmatehtävissä.

• tutustuu kertolaskun nimityksiin. • oppii kertomaan allekkain yksinumeroi-

sella luvulla käyttäen useita muistinume-roita.

JAKOLASKU • ymmärtää jakolaskun käsitteen ja osaa

käyttää ositusjakoon ja sisältöjakoon liit-tyviä erilaisia ajattelumalleja.

• oppii ratkaisemaan jakolaskuja käyttäen hyväksi kertotauluja ja kerto- ja jakolas-kun yhteyttä.

• tunnistaa ja osaa käyttää jakolaskun kah-ta erilaista merkintätapaa.

Luvut ja laskutoimitukset • lukualue 0 -10 000, kymmenjärjestelmä • pyöristäminen täysiksi kymmeniksi ja sa-

doiksi.

YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU • nelinumeroisten lukujen yhteen- ja vä-

hennyslaskua • yhteen- ja vähennyslasku päässä yksi -

kolminumeroisilla luvuilla.

KERTOLASKU • 6-9 kertotaulut • kertolaskun nimitykset • allekkain kertominen yksinumeroisella

luvulla

JAKOLASKU • jakolaskun käsite, ositusjako ja sisältöja-

ko • jakolasku ja jakolaskun eri merkintätavat • luvun jakaminen itsellään ja täydellä

kymmenluvulla.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 10

• harjoittelee jakamista itsellään ja täydellä kymmenluvulla.

AIKA • ymmärtää tunnin ja minuutin sekä tunnin

ja vuorokauden välisen suhteen ja oppii tekemään helppoja muunnoksia näillä ajan yksiköillä.

• oppii ilmoittamaan kellonajan pistemer-kintänä ja osaa sanoa pistemerkintänä annetun kellonajan arkikielellä.

• oppii tulkitsemaan helppoa aikataulua ja laskemaan lyhyen aikavälin päässälas-kuna.

MURTOLUVUT • ymmärtää tasajaon välttämättömyyden

murtolukuja muodostettaessa. • oppii yhdistämään murtoluvun kuvan, lu-

kutavan ja merkinnän.• järjestää samannimisiä murtolukuja kes-

kenään suuruusjärjestykseen ja sa-manosoittajaisia murtolukuja keskenään suuruusjärjestykseen.

Algebra Oppilas tulkitsee ja kirjoittaa lukujonoja

Geometria Oppilas

• tutkii erilaisten geometristen kappaleiden ominaisuuksia.

• tutustuu tasogeometrian peruskäsitteisiin jana, suora, suorakulma, yhdensuuntai-suus ja kohtisuoruus.

• tunnistaa, piirtää ja luokittelee erilaisia monikulmioita

• tutustuu symmetria-akseliin ja oppii piir-tämään symmetrisen kuvion kaikki sym-metria-akselit.

• mittaamista ja arviointia • oppii mittayksiköt mm, dm ja km.• mittaa ja arvioi lähiympäristön kohteiden

pituuksia ja massoja.

Tietojenkäsittely ja tilastot Oppilas harjoittelee etsimään, tulkitsemaan, muokkaamaan ja soveltamaan tietoa teksteistä, taulukoista ja diagrammeista.

AIKA • h- ja min- sekä h- ja d- muunnokset • kellonajan pistemerkintä • aikataulu ja lyhyen aikavälin päässälasku

MURTOLUVUT • murtoluvun kuva, lukutapa ja merkintä • samannimisten suuruusjärjestys ja sa-

manosoittajaisten suuruusjärjestys

Algebra • lukujonot

Geometria • geometriset kappaleet • jana, suora, suorakulma, yhdensuuntai-

suus ja kohtisuoruus. • monikulmiot • symmetria-akseli • mm, dm ja km.• lähiympäristön pituuksia ja massoja

Tietojenkäsittely ja tilastot • tekstit, taulukot ja diagrammit

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 11

4. luokka 4. luokka Luvut ja laskutoimitukset

Oppilas • ymmärtää viisi- ja kuusinumeroiset luvut

lukujärjestelmässämme • oppii pyöristämään lukuja täysiksi tuhan-

siksi. • oppii arvioimaan ja tarkistamaan lasku-

toimitusten tuloksia • oppii tutkimaan erilaisten vaihtoehtojen

lukumäärän kokeilemalla

YHTEEN JA VÄHENNYSLASKU

• osaa allekkain yhteen- ja vähennyslas-kun muistinumeroineen ja lainaamisi-neen nelinumeroisilla luvuilla.

KERTOLASKU • hallitsee kertotaulut 2-10. • harjoittelee allekkain kertomista kaksi-

numeroisella kertojalla. • harjoittelee tasakymmen- ja tasasatalu-

kujen kertomista keskenään.

JAKOLASKU • harjoittelee kaksinumeroisen luvun jaka-

mista yksinumeroisella luvulla päässä-laskuna.

• oppii jakamaan useampinumeroisen lu-vun yksinumeroisella luvulla lukuyksiköit-täin.

• oppii jakamaan luvun jakokulmassa yksi-numeroisella jakajalla.

• oppii jakamaan nolliin päättyvän luvun 10:llä, 100:lla, 1000:lla jne.

MURTOLUVUT • oppii murtoluvun ja sekaluvun kuvamal-

lin, symbolimerkinnän ja lukutavan. • oppii muodostamaan murtoluvun jouk-

komallista ja merkitsemään murtoluvun lukusuoralle.

• oppii samannimisten murtolukujen yh-teen- ja vähennyslaskun.

• osaa muuntaa massan ja pituuden mur-tolukumerkintöjä pienemmiksi yksiköiksi ja desimaalimerkinnöiksi.

Luvut ja laskutoimitukset

• viisi- ja kuusinumeroiset luvut • pyöristäminen täysiksi tuhansiksi. • laskutoimitusten tuloksien arviointi ja tar-

kistaminen • erilaisten vaihtoehtojen lukumäärä

YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU • allekkain yhteen- ja vähennyslasku neli-

numeroisilla luvuilla

KERTOLASKU • kertotaulut 2-10. • allekkain kertominen kaksinumeroisella

kertojalla. • tasakymmen- ja tasasatalukujen kerto-

minen keskenään.

JAKOLASKU • kaksinumeroisen luvun jakaminen yksi-

numeroisella päässä • useampinumeroisen jakaminen yksinu-

meroisella lukuyksiköittäin. • jakokulmassa jakaminen yksinumeroisel-

la jakajalla. • nolliin päättyvän luvun jakaminen 10:llä,

100:lla, 1000:lla jne.

MURTOLUVUT • murtoluvun ja sekaluvun kuvamalli, sym-

bolimerkintä ja lukutapa • murtoluku joukkomallista ja merkintä lu-

kusuoralle • samannimisten murtolukujen yhteen- ja

vähennyslasku • massan ja pituuden murtolukumerkinnät

pienemmiksi yksiköiksi ja desimaalimer-kinnöiksi.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 12

DESIMAALILUVUT • ymmärtää desimaaliluvun käsitteen • osaa yhdistää yksi- ja kaksidesimaalisten

lukujen kuvamallin, lukutavan ja nume-romerkinnän.

• osaa järjestää suuruusjärjestykseen yksi- ja kaksidesimaalisia lukuja.

• ymmärtää murto- ja desimaaliluvun väli-sen yhteyden ja osaa ilmoittaa kymme-nes- tai sadasosina olevan murtoluvun desimaalilukuna ja päinvastoin.

• oppii laskemaan kymmentä pienempien yksidesimaalisten lukujen yhteen- ja vä-hennyslaskuja päässälaskuna.

• oppii laskemaan kaksidesimaalisten lukujen yhteen- ja vähennyslaskuja allek-kain.

• oppii muuntamaan eurot ja sentit desi-maalimerkinnäksi ja päinvastoin sekä muuntamaan metrit ja senttimetrit desi-maalimerkinnäksi ja päinvastoin.

AIKA • oppii käyttämään kalenteria ja merkitse-

mään päivämäärän. • oppii vuorokauden, viikon, kuukauden ja

vuoden väliset suhdeluvut ja oppii käyt-tämään niitä laskuissa.

• tuntee sekunnin ja minuutin välisen suh-deluvun ja osaa käyttää sitä muunnos-tehtävissä.

• harjoittelee arvioimaan lyhyitä aikavälejä

Algebra • harjoittelee lausekkeen laatimista sanal-

lisesta tehtävästä.• palauttaa mieleen laskujärjestyssopi-

muksen ja harjoittelee laskemaan moni-vaiheisia lausekkeita vaiheittain

Geometria • oppii tunnistamaan ja piirtämään terävän

kulman, tylpän kulman ja suorakulman. • oppii tunnistamaan ja piirtämään terävä-

kulmaisen, tylppäkulmaisen ja suorakul-maisen kolmion.

• osaa nelikulmioiden luokittelun. • oppii suurentamaan ja pienentämään

kuvion yhdenmuotoisena ja annetussa mittakaavassa

• piirtää kuvalle peilikuvan peilaussuoran toiselle puolelle

• tutustuu tonniin massan yksikkönä.

DESIMAALILUVUT • desimaaliluvun käsite • yksi- ja kaksidesimaalisten lukujen ku-

vamalli, lukutapa ja numeromerkintä • yksi- ja kaksidesimaalisten lukujen suu-

ruusjärjestys • murto- ja desimaaliluvun yhteys • kymmenes- tai sadasosina oleva murto-

luku desimaaliluvuksi ja päinvastoin • yksidesimaalisten lukujen yhteen- ja vä-

hennyslasku päässälaskuna (0 – 9,9) • kaksidesimaalisten lukujen yhteen- ja

vähennyslasku allekkain. • eurot ja sentit desimaalimerkinnäksi ja

päinvastoin • metrit ja senttimetrit desimaalimerkin-

näksi ja päinvastoin.

AIKA • kalenteri ja päivämäärä • d- ja vk- sekä kk- ja a- suhdeluvut• s- ja min- suhdeluku

Algebra • lauseke sanallisesta tehtävästä • laskujärjestyssopimus • monivaiheiset lausekkeet vaiheittain.

Geometria • terävä kulma, tylppä kulma ja suorakul-

ma • teräväkulmainen, tylppäkulmainen ja

suorakulmainen kolmio • nelikulmiot • suurentaminen, pienentäminen • yhdenmuotoisuus, mittakaava • peilikuva, peilaussuora • tonni

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 13

Tietojenkäsittely ja tilastot • harjoittelee taulukoiden, (pylväs-, viiva- ja

lämpötila-) diagrammien ja karttapiirros-ten tulkintaa ja diagrammien laadintaa sekä sanallisten tehtävien ratkaisemista.

• harjoittelee tietojen etsimistä ja tulkintaa kalenterista, tekstistä ja taulukoista.

Tietojenkäsittely ja tilastot • diagrammit • kalenteri, tekstit ja taulukot.

5. luokka 5. luokka Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• varmentaa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun laskemisen päässälaskuna sekä algoritmein positiivisilla kokonaislu-vuilla

• ymmärtää jaollisuuden ja oppii sovelta-maan jaollisuussääntöjä

• oppii sulkeiden käytön • tutustuu negatiivisen kokonaisluvun kä-

sitteeseen

MURTOLUVUT• palauttaa mieleen murtoluvun pintamal-

lin, joukkomallin ja lukusuoramallin tul-kinnan ja käytön

• oppii muuntamaan murtoluvun sekalu-vuksi ja päinvastoin

• oppii laventamaan ja supistamaan murto-lukuja

• oppii laskemaan yhteen ja vähentämään toisistaan erinimisiä murtolukuja muun-tamalla ne ensin samannimisiksi

• oppii laskemaan yhteen ja vähentämään toisistaan samannimisiä sekalukuja

• oppii kertomaan ja jakamaan murtolukuja luonnollisilla luvuilla

• harjoittelee murtoluvun muuntamista de-simaaliluvuksi ja päinvastoin

DESIMAALILUVUT • ymmärtää desimaaliluvun käsitteen ja

oppii tunnistamaan lukusuoralta, luke-maan ja kirjoittamaan kolmidesimaalisia lukuja

• harjoittelee desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allek-kain

• oppii desimaalilukujen kertomisen ja ja-kamisen luonnollisella luvulla päässälas-kuna ja allekkain

• oppii katkaisemaan päättymättömän ja-kolaskun ja pyöristämään osamäärän

Luvut ja laskutoimitukset • yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku

päässä ja allekkain positiivisilla kokonais-luvuilla

• jaollisuus ja jaollisuussäännöt • sulkeet • negatiivisen kokonaisluvun käsite

MURTOLUVUT • murtoluvun pintamalli, joukkomalli ja lu-

kusuoramalli • murtoluku sekaluvuksi ja päinvastoin • murtoluvun laventaminen ja supistami-

nen • erinimisten murtolukujen yhteen- ja vä-

hennyslasku • samannimisten sekalukujen yhteen- ja

vähennyslasku • murtolukujen kertominen ja jakaminen

luonnollisilla luvuilla • murtoluku desimaaliluvuksi ja päinvas-

toin

DESIMAALILUVUT • desimaaliluvun käsite • kolmidesimaalisten lukujen käsittely • desimaalilukujen yhteen- ja vähennys-

lasku päässä ja allekkain • desimaalilukujen kerto- ja jakolasku

luonnollisella luvulla päässä ja allekkain • päättymättömän jakolaskun katkaisemi-

nen ja osamäärän pyöristäminen • murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentti-

luvun välinen yhteys

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 14

annetulle tarkkuudelle • oppii murtoluvun, desimaaliluvun ja pro-

senttiluvun välisen yhteyden

Algebra Oppilas

• oppii arviomaan laskun tulosta laskemal-la sen päässälaskuna pyöristetyillä luvuil-la

• harjoittelee lausekkeen arvon laskemista laskujärjestyssopimusta noudattaen

• harjoittelee lausekkeen laatimista sanal-lisesta tehtävästä

• tutkii lukujen säännönmukaisuuksia, suh-teita ja riippuvuuksia

• oppii ratkaisemaan yhtälöitä ja epäyhtä-löitä päättelemällä

Geometria Oppilas

• oppii piirtämään määrätynkokoisen ym-pyrän harpilla ja käyttämään harppia esim. kuusikulmion piirtämisessä

• oppii mittaamaan kulman piirtokolmiolla ja piirtämään kolmion avulla määrätyn-kokoisen kulman

• tutustuu neliösenttimetriin pinta-alan yk-sikkönä

• tutustuu piirin ja pinta-alan laskemiseen • ymmärtää mittaamisen käsitteen ja oppii

käyttämään erilaisia mittavälineitä • ymmärtää pituuden, massan ja tilavuu-

den (vetomitat) yksikköjärjestelmät kym-menjärjestelminä

• oppii tekemään yksikkömuunnoksia joko käyttämällä yksikköjärjestelmän paikka-kaaviota, yksiköiden luettelukeinoa tai yksiköiden välisiä suhteita

• oppii uusina mittayksiköinä milligramman ja millilitran

• oppii ymmärtämään ja käyttämään pinta-alan yksiköitä: neliödesimetri, neliömetri, aari, hehtaari ja neliökilometri sekä ker-taa neliömillimetrin ja neliösenttimetrin

• ymmärtää pinta-alayksiköiden välisen suhdeluvun 100 ja harjoittelee yksiköiden välisiä muunnoksia

Tietojenkäsittely ja tilastot Oppilas

• oppii laskemaan annettujen lukujen kes-kiarvon

• tulkitsee ja tuottaa pylväs-, viiva- ja sek-toridiagrammeja

Algebra • laskun tuloksen arviointi laskemalla se

päässä pyöristetyillä luvuilla • lausekkeen arvon laskeminen laskujär-

jestyssopimuksen mukaisesti • lausekkeen laatiminen sanallisesta teh-

tävästä • lukujen säännönmukaisuudet, suhteet ja

riippuvuudet • yhtälöiden ja epäyhtälöiden päättelyrat-

kaisu

Geometria • ympyrän piirtäminen harpilla • kulman mittaaminen piirtokolmiolla ja tie-

tynkokoisen kulman piirtäminen kolmiolla• neliösenttimetri • piirin ja pinta-alan laskeminen • mittaaminen ja mittavälineet • pituuden, massan ja tilavuuden (vetomi-

tat) yksikköjärjestelmät (10-järjestelmät) • yksikkömuunnokset • milligramma ja millilitra • neliömillimetri, neliösenttimetri, neliöde-

simetri, neliömetri, aari, hehtaari ja neliö-kilometri

• pinta-alayksiköiden suhdeluku 100 ja yksiköiden väliset muunnokset

Tietojenkäsittely ja tilastot • keskiarvo • pylväs-, viiva- ja sektoridiagrammi • koordinaatisto • klassinen ja tilastollinen todennäköisyys • tietojen luokittelu ja järjestely

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 15

• tutustuu koordinaatistoon • saa kokemuksia klassisesta ja tilastolli-

sesta todennäköisyydestä• luokittelee ja järjestää tietoja• tutustuu alustavasti tyyppiarvon ja medi-

aanin käsitteisiin

• tyyppiarvo ja mediaani

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 16

VUOSILUOKAT 6 9

Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintami-nen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitte-leminen.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa • ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja

reaalimaailman välisiä yhteyksiä • laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • loogista ja luovaa ajattelua • soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia • työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät • loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista,

mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä • vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö • matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen • todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys-erehdysmenetelmä, vää-

räksi osoittaminen, suora todistus • kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä • ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä • matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset • peruslaskutoimitusten varmentaminen • luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut • vastaluku, itseisarvo, käänteisluku • aikalaskut, aikaväli • alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä • murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna • kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla • lausekkeiden sieventäminen • suhde ja verrannollisuus • prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku• pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö • potenssi, eksponenttina kokonaisluku • juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

Algebra • lauseke ja sen sieventäminen • potenssilauseke ja sen sieventäminen

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 17

• polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku • muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen • yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen • vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen • verranto• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti • lukujonojen tutkimista ja muodostamista

Funktiot• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla • funktion käsite • lukuparin esittäminen koordinaatistossa• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon • funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen • lineaarinen funktio • suoraan ja kääntäen verrannollisuus

Geometria• kulmien välisiä yhteyksiä • kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä • säännölliset monikulmiot • ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen • kappaleiden nimeäminen ja luokittelu • kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen • yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys • geometrista konstruointia • yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa • Pythagoraan lause • kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä • trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

Todennäköisyys ja tilastot• todennäköisyyden käsite • frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi • keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen • hajonnan käsite • diagrammien tulkinta• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas

• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet • osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa • osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon • osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä

suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden • osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 18

• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta dia-grammia käyttäen.

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa

• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava pe-ruslaskutaito

• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkuteki-jöihinsä.

• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkai-

semisessa.

Algebra Oppilas osaa

• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön • sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita • potenssien laskutoimitukset • muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai

päättelemällä• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen • arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

FunktiotOppilas

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta • osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun

lukujonon muodostumisesta • tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikka-

uspisteen piirtämällä.

GeometriaOppilas osaa

• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet • soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioi-

den ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa • soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa • käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen • suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa

• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennä-köisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa

• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, medi-aanin ja tyyppiarvon.

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 19

MATEMATIIKKA luokat 6 - 9

Tavoitteet Sisällöt

6. luokka 6. luokka Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas

• osaa esittää murtolukuja välineillä, kuvilla ja osaa hahmottaa konkreettisesta mal-lista murtoluvun paperille.

• osoittaa murtoluvun ymmärtämistä. • osaa arvioida desimaalilukujen pyöristä-

misen järkevällä tarkkuudella. • osoittaa käsitteiden ymmärtämistä käyt-

tämällä kirjaimia yksinkertaisten ongel-mien ratkaisussa päättelemällä.

• osaa soveltaa matematiikkaa käytäntöön yhdistäen useampia laskutoimituksia samaan lausekkeeseen.

• osaa käyttää piirroksia ja välineitä geo-metrisen ajattelun tukena.

• osaa arvioida pituuksia, pinta-aloja ja ti-lavuuksia ja osaa yhdistää kyseisiä suu-reita ongelmien ratkaisuissa.

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• tuntee lukujärjestelmän miljardiin asti. • hallitsee peruslaskutoimitukset edellä

mainituilla lukualueilla. • osaa erinimisten ja samannimisten mur-

tolukujen ja sekalukujen yhteen- ja vä-hennyslaskuja yksinkertaisilla luvuilla.

• osaa murtoluvun kertomisen luonnollisel-la luvulla.

• tuntee murtoluvun ja desimaaliluvun väli-sen yhteyden.

• osaa desimaalilukujen peruslaskutoimi-tuksia yksinkertaisilla luvuilla.

• osaa desimaalilukujen katkaisemisen ja pyöristämisen järkevällä tarkkuudella.

• osaa käyttää yhdistettyjä laskutoimituksia sisältäviä lausekkeita soveltamistehtä-vissä.

• osaa matemaattiset ajan yksiköt ja aika-välin laskemisen.

• tuntee prosentin käsitteen ja osaa laskea prosenttiarvon, kun prosenttilukuna on ostoksilla yleisimmin käytetyt prosentti-luvut

• osaa laskea päättelemällä 10 %, 20 %, 25 %, 50 % ja 75 % luvusta.

Ajattelun taidot ja menetelmät • murtolukujen hahmottaminen • desimaalilukujen järkevä tarkkuus • desimaalilukujen pyöristäminen • kirjainten käyttäminen ongelmissa • laskutoimituksien yhd. lausekkeeksi • piirrosten ja välineiden käyttö • pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien

arviointi

Luvut ja laskutoimitukset • lukukäsite miljardiin asti • kokonaisluvut käsitteenä • murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku • murtoluvun kertominen luonnollisella lu-

vulla • desimaalilukujen peruslaskutoimitukset • yhdistetyt laskutoimitukset • ajan yksiköt ja aikavälin laskeminen • prosentinkäsite ja prosenttiarvon laske-

minen

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 20

Algebra Oppilas

• hallitsee yksinkertaisten yhtälöiden kirjoittamisen ja ratkaisemisen kokeilemalla sekä laskulausekkeen muodostamisen.

• osaa arvioida tuloksen mielekkyyttä.

Geometria Oppilas

• tunnistaa ja osaa piirtää geometrisiä ku-vioita, monikulmioita, ympyrän, ja suora-kulmaisen särmiön ja tunnistaa niiden osat.

• osaa laskea suunnikkaan ja kolmion pin-ta-alan.

• osaa pinta-alayksiköt ja niiden muunnok-set.

• osaa laskea suorakulmaisen särmiön ti-lavuuden.

• osaa tilavuuden yksiköitä ja niiden yh-teyden aiemmin opiskeltuihin yksiköihin, esim. 1 dm3 = 1 litra.

Tilastot Oppilas ymmärtää keskiarvon käsitteen ja osaa laskea keskiarvon.

Algebra • laskulausekkeen muodostaminen • yhtälöiden kirjoittaminen ja ratkaisu

Geometria • kuvioiden ja kappaleiden piirtäminen • suunnikkaan ja kolmion pinta-alat • pinta-alayksiköt • suorakulmaisen särmiön tilavuus • tilavuuden yksiköitä • pituuden, pinta-alan ja tilavuuden arvioi-

mista

Tilastot • keskiarvo käsitteenä ja keskiarvon las-

keminen

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 21

7. luokka 7. luokka Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas

• osaa soveltaa oppimaansa valitsemalla oikean laskulausekkeen sovellustilan-teissa.

• osaa selostaa ja perustella laskutoimi-tuksia ja ajatuskulkujaan.

• osaa arvioida tuloksen järkevyyttä ja osaa valita tuloksen tarkkuuden ja yksi-kön.

• ymmärtää kirjainten merkityksen ja tar-koituksenmukaisuuden matem. lausek-keissa.

• osaa päätellä yksinkertaisesta väitteestä onko väite tosi vai epätosi.

• huomaa eri tapauksien säännönmukai-suuksia.

• osaa tulkita yksinkertaisen matemaatti-sen ongelman ja suunnitella ongelman ratkaisun matemaattisena lausekkeena.

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• tuntee lukuihin, lukujoukkoihin ja lasku-toimituksiin liittyviä käsitteitä, lukujen merkitsemistapoja ja lukujen ominai-suuksia sekä osaa käyttää niitä ajatte-lussaan ja kommunikoinnissa.

• osaa laskea kokonais- ja desimaaliluku-jen peruslaskutoimitukset laskimella sekä yksinkertaisilla luvuilla myös paperia ja kynää käyttäen sekä päässä.

• osaa arvioida laskemiensa tulosten jär-kevyyttä ja suuruusluokkia sekä osaa va-lita tulosten ilmoittamisessa sopivan tark-kuuden ja yksikön.

• osaa selostaa ja perustella lukuihin ja laskutoimituksiaan liittyviä ajatuskulku-jaan päätelmiään ja laskelmiaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

• tuntee murtolukujen muunnokset ja pe-ruslaskutoimitukset sekä osaa laskea murtolukulaskuja kynää ja paperia käyt-täen.

• tuntee tavallisimpien suureiden yksikkö-järjestelmät ja osaa yksikkömuunnoksia.

• osaa valita tarkoituksenmukaisen lasku-tavan sovellustilanteissa ja osaa käyttää laskinta apuneuvona jokapäiväisten ma-temaattisten ongelmien ratkaisussa.

Ajattelun taidot ja menetelmät • loogista ajattelua vaativaa vertailua, jär-

jestämistä, mittaamista, sääntöjen etsi-mistä

• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä, esim. kolmiulotteiset murtoluku-mallit ja erilaiset pelit

• matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset • eri lukualueet: luonnolliset luvut, koko-

naisluvut, rationaaliluvut ja reaaliluvut • vastaluku, itseisarvo ja käänteisluku • peruslaskutoimitusten varmentaminen • aikalaskut, aikaväli • luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen

jaollisuussääntöjä • jakaminen murtoluvuilla

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 22

• osaa suunnitella ja muodostaa laskulau-sekkeen.

• osaa arvioida laskemiensa tulosten jär-kevyyttä ja suuruusluokkia sekä osaa va-lita oikean yksikön.

• tulosten ilmoittamisessa sopivan tark-kuuden ja yksikköön.

Algebra Oppilas

• osaa laskujärjestyssäännöt. • tuntee potenssikäsitteen ja osaa potens-

sien laskutoimituksia luvuilla. • tunnistaa neliöjuuren, osaa laskea neliö-

lukujen neliöjuuret päässälaskuna. • osaa merkitä yksinkertaisia säännönmu-

kaisuuksia kirjainlausekkeina, sieventää kirjainlausekkeita ja laskea niiden arvoja annetuilla kirjainten arvoilla.

• osaa muodostaa ja ratkaista ensimmäi-sen asteen yhtälön algebrallisesti

Funktio Oppilas

• osaa koordinaatistoon liittyvät nimitykset sekä järjestetyn lukuparin ja koordinaa-tiston pisteen vastaavuuden.

• tietää, että matemaattisia riippuvuuksia voidaan kuvata koordinaatistossa.

• osaa etsiä ja muodostaa riippuvuuksia ja sääntöjä.

Geometria Oppilas

• osaa tavallisimmat geometriset peruskä-sitteet ja -kuviot, tunnistaa ne ympäris-tössään sekä osaa niihin liittyvät nimityk-set.

• tietää ja tunnistaa esimerkiksi kulmiin, monikulmioihin ja ympyrään liittyviä mer-kintöjä ja käsitteitä.

• osaa käyttää geokolmiota ja harppia yk-sinkertaisten geometristen kuvioiden piir-tämiseen.

Algebra • potenssi, eksponenttina kokonaisluku • juuren käsite • lausekkeen muodostaminen ja sen sie-

ventäminen, lausekkeiden yhteen-, vä-hennys- ja kertolasku

• laskujärjestys • muuttujan arvon sijoittaminen lausekkee-

seen• kirjainlausekkeet • yhtälön ratkaiseminen • tutustuminen aritmeettisiin ja geometri-

siin jonoihin

Funktio • koordinaatistoon liittyvät käsitteet ja lu-

kuparin esittäminen koordinaatistossa • riippuvuuden havaitseminen ja esittämi-

nen koordinaatistossa

Geometria • kolmioihin, nelikulmioihin ja ympyrään liit-

tyviä käsitteitä • säännölliset monikulmiot • tasokuvioiden piirin ja pinta-alan suuruu-

den arviointi ja laskeminen• geometrinen piirtäminen

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 23

8. luokka 8. luokka Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas

• osaa luokitella asioita • osaa muotoilla säännönmukaisuuden

matemaattisena lausekkeena • osaa tulkita ongelman matemaattiseen

esitysmuotoon ja ratkaista ongelman yh-tälöä ja verrantoa käyttäen sekä arvioida tuloksen oikeellisuutta

• osaa selostaa ja perustella ajatuskulku-jaan, päätelmiään ja laskelmiaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• osaa muotoilla lukuihin ja suureisiin liitty-viä tehtäviä tutuissa tilanteissa

• osaa käyttää monipuolisesti laskutoimi-tuksia ongelmien ja yhtälöiden ratkaisuun

• osaa käyttää yksikkömuunnoksia sovel-lustehtävissä

• ymmärtää desimaaliluvun ja prosenttilu-vun yhteyden

• ymmärtää prosentin käsitteen ja osaa käyttää prosenttilaskua arkielämän on-gelmien ratkaisussa

• osaa valita tulosten ilmoittamisessa sopi-van tarkkuuden ja yksikön

• ymmärtää lukujen suhteen ja verrannolli-suuden

• omaa hyvän peruslaskutaidon

Algebra Oppilas

• tuntee polynomikäsitteen sekä po-lynomiin liittyvät nimitykset, ja osaa po-lynomien kertomisen vakiolla

• osaa sieventää algebrallisia lausekkeita • osaa muodostaa ja ratkaista ensimmäi-

sen asteen yhtälön algebrallisesti • osaa muodostaa verrannon ja käyttää

verrantoa ongelmien ratkaisemisessa

Funktio Oppilas

• tuntee suoraan ja kääntäen verrannolli-suuden

• tuntee lineaarisen riippuvuuden käsitteet ja osaa soveltaa näiden avulla matema-tiikkaa arkielämään

• tuntee suoran peruskäsitteet

Ajattelun taidot ja menetelmät • matemaattisten tekstien tulkinta ja ma-

temaattisen lausekkeen muodostaminen • vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien

käsitteiden tulkinta ja käyttö • luokittelun ja järjestämisen käyttöä • loogista ajattelua vaativaa mallintamista

ja rakentamista • matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset • suhde ja verrannollisuus• prosenttilasku

Algebra • polynomin käsitteet • polynomien kertominen vakiolla ja po-

lynomien sieventäminen • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisu al-

gebrallisesti • verranto

Funktio • suoraan ja kääntäen verrannollisuus • lineaarisen funktion kuvaajan piirtäminen

ja tulkinta • suoran peruskäsitteet • ensimmäisen asteen yhtälön graafinen

ratkaiseminen

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 24

• osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtä-lön graafisesti

Geometria Oppilas

• tietää, mitä yhtenevyys, yhdenmuotoi-suus, mittakaava ja symmetria tarkoitta-vat ja tunnistaa yksinkertaiset yhtenevät, yhdenmuotoiset ja symmetriset kuviot ympäristössään

• osaa soveltaa yhdenmuotoisuutta ja mit-takaavaa tehtävien ratkaisussa

• osaa käyttää yleisimpiä geometrisia kä-sitteitä ja nimityksiä suullisessa ja kirjalli-sessa esityksessään sekä ymmärtää nämä käsitteet puheessa ja kirjallisessa esityksessä

• osaa piirin, pinta-alan ja tilavuuden käsit-teet ja hallitsee niiden mittayksiköiden muunnokset ja osaa niihin liittyviä lasku-kaavoja ja niiden soveltamisen

• osaa pinta-alan ja tilavuuden kaavat ja osaa laskea kaavojen avulla kartion ja suoran lieriön kokonaispinta-alan sekä ti-lavuuden

• tietää suorakulmaisen kolmion ominai-suudet ja osaa Pythagoraan lauseen se-kä osaa käyttää sitä

Tilastot Oppilas

• osaa kerätä, muuntaa ja esittää tietoa käyttökelpoisessa muodossa taulukoina ja erilaisina diagrammeina

Geometria • yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys • ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet • kappaleiden nimeäminen ja luokittelu • kartion ja lieriön pinta-alan ja tilavuuden

laskeminen • tilavuuden yksiköt • geometrista konstruointia • symmetria suoran ja pisteen suhteen• Pythagoraan lause

Tilastot • diagrammityypit

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 25

9. luokka 9. luokka Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas

• osaa päätellä eri ratkaisuvaihtoehtoja esim. taulukoita ja puu- tai polkudia-grammia käyttäen

• osaa ilmaista loogista ajatteluaan oikeita termejä käyttäen kuten esim. ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa

• osaa suunnitella ongelman ratkaisun ja ratkaista yhtälöparin

Luvut ja laskutoimitukset Oppilas

• osaa arvioida laskemiensa tulosten jär-kevyyttä ja suuruusluokkia sekä osaa va-lita tulosten ilmoittamisessa tarkkuuden merkitsevien numeroiden tarkkuudella

Algebra Oppilas

• osaa kertoa binomin binomilla • tunnistaa lukualueena määrittelyjoukon

ja ratkaisujoukon • osaa ratkaista algebrallisesti ja graafises-

ti yksinkertaisen yhtälöparin ja käyttää yhtälöä sekä yhtälöparia ongelmien rat-kaisemiseen

• tuntee ensimmäisen asteen epäyhtälön ja tutustuu epäyhtälöiden ratkaisemiseen

Funktio Oppilas

• ymmärtää riippuvuuskäsitteen sekä muuttuja- ja funktiokäsitteen

• hallitsee koordinaatiston käytön • osaa piirtää suoran kulmakertoimen ja

vakion avulla • osaa laskea funktion arvon ja funktion

arvoa vastaavan muuttujan arvon • hallitsee koordinaatiston käytön • osaa muodostaa ympäröivästä maail-

masta riippuvuutta esittävän lausekkeen ja kuvata sitä koordinaatistossa

• osaa tulkita funktion kuvaajaa: funktion nollakohdat, funktion suurimman ja pie-nimmän arvon

• osaa määrittää kahden suoran leikkaus-pisteen piirtämällä

Ajattelun taidot ja menetelmät • ongelmien ratkaiseminen eri menetelmiä

käyttäen • todistuksen pohjustaminen • loogista ajattelua vaativien sääntöjen ja

riippuvuuksien etsiminen sekä niiden esittäminen

• matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset • merkitsevät numerot

Algebra • polynomilaskentaa: binomin kertominen

binomilla • määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko luku-

alueena• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkai-

seminen • yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebral-

lisesti ja graafisesti

Funktio • riippuvuuden havaitseminen ja sen esit-

täminen muuttujien avulla • suoran piirtäminen kulmakertoimen ja

vakion avulla • funktion käsite • yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen

ja niiden kuvaajien piirtäminen koor-dinaatistoon funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, funktion kasvaminen ja väheneminen

• epäyhtälö

Muuramen kunnan matematiikan opetussuunnitelma 2004 sivu 26

Geometria Oppilas

• tunnistaa ja osaa piirtää kolmiulotteisia kappaleita

• osaa pallon pinta-alan ja tilavuuden kaa-vat ja osaa laskea kaavojen avulla pallon kokonaispinta-alan ja tilavuuden

• osaa käyttää trigonometriaa suorakul-maisiin kolmioihin liittyvissä tehtävissä ja soveltaa tätä taitoa käytännön elämän ongelmatilanteissa

Tilastot ja todennäköisyys Oppilas

• oppii ymmärtämään tilastojen merkityk-sen arkielämässä

• osaa määrittää annetusta aineistosta sel-laiset tilastolliset tunnusluvut kuten frek-venssi, keskiarvo, moodi ja mediaani

• osaa laatia tilastollisesta aineistosta tau-lukon ja kuvata niitä erilaisilla diagram-meilla. Niiden laatimisessa voi käyttää apuna tietotekniikassa opittuja taitoja

• osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyy-destä

• ymmärtää todennäköisyyden ja satun-naisuuden merkityksen arkielämässä

Geometria • kappaleiden piirtäminen • pallon pinta-ala ja tilavuus • kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä • trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmi-

on ratkaiseminen• kierto ja siirto tasossa

Tilastot ja todennäköisyys • todennäköisyyden käsite • frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi • keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin

määrittäminen • hajonnan käsite • diagrammien tulkinta

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.7 Ympäristö- ja luonnontieto

VUOSILUOKAT 1 - 4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuvaintegroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtö-kohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikai-semmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.

Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perus-teella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

TAVOITTEET Oppilas oppii • toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiym-

päristössä ja liikenteessä • tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutok-

sia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita • hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä • tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja

luokittelemaan havaintojaan • tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita • lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa • esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa• käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selite-

tään • suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja • psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista • terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä teke-

mään terveyttä edistäviä valintoja.

KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt • elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet• erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin • oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja • luonto eri vuodenaikoina• kasvien ja eläinten elämänvaiheita • ruoan alkuperä ja tuottaminen

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana • oma lähiympäristö• vuorokauden- ja vuodenajat • maaston keskeiset piirteet ja kartta • kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta• Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana

Ympäristön ilmiöitä • ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu• lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä• yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen • magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä

Ympäristön aineita • arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys • ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus • veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa

Ihminen ja terveys • ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään • omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset • sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet• perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielentervey-

delle

Turvallisuus• kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus,

liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat• sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunni-

oittaminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirtei-

siin • osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien

perusteella • osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennet-

tuun ympäristöön • osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa • osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt Oppilas • ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan,

puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esi-merkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä

• tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

• tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 3

• osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä

• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään

• osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa • oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemalli-

sen rikkauden • ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen

elinpaikkana.

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas• osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina • osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyt-

tää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä • osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten

rakenteiden lujuutta• osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä

sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti • tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liitty-

viä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmit-täminen

• tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti

• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa

• ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

• tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita

• osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveys Oppilas • osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat

ja keskeisiä elintoimintoja • tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöl-

linen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

• osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

• osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussään-töjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.

TurvallisuusOppilas • osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen

koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä

• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei • tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai

jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 4

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO luokat 1 - 2

Tavoitteet Tavoitteet

1. luokka 2. luokka Eliöt ja elinympäristöt Oppilas oppii

• tuntemaan luontoa ja rakennettua lä-hiympäristöään

• havainnoimaan luontoa ja tekemään yk-sinkertaisia kokeita opettajajohtoisesti

• käyttämään ympäristöä ja luontoa ku-vaavia käsitteitä

• huolehtimaan lähiympäristöstään • tulkitsemaan yksinkertaista karttaa lä-

hiympäristöstä • ymmärtämään ruoan alkuperää

Maapallo ihmisen elinpaikkana Oppilas oppii

• ymmärtämään maapallon osana avaruut-ta

• ymmärtämään maan, auringon ja kuun liikkeiden vaikutuksia

• pääilmansuunnat • ymmärtämään kartan ilmaisutapaa • hahmottamaan kotiseutunsa osana

Suomea • Suomen naapurimaat

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas oppii

• huomaamaan veden, ilman, lämmön ja valon merkityksen

• käyttämään yksinkertaisia mittavälineitä ohjattuna

• tekemään havaintoja säästä • tutkimaan liikettä ja käyttämään yksinker-

taisia laitteita • tutkimaan yksinkertaisia fysiikan ilmiöitä • huomaamaan aineen muuttumisen luon-

non kiertokulussa

Ihminen Oppilas oppii

• ymmärtämään kasvuaan ja kehitystään • nimeämään kehonosat • aistit ja niiden merkityksen tiedonvälittä-

misessä.

Eliöt ja elinympäristötOppilas oppii

• tuntemaan luontoa ja rakennettua ympä-ristöä

• havainnoimaan elinympäristön muutok-sia

• hankkimaan tietoa tutkimalla ympäristöä ja tekemällä yksinkertaisia kokeita ohja-tusti

• käyttämään käsitteitä, joiden avulla ym-päristöä sekä siihen kuuluvia ilmiöitä seli-tetään

• huolehtimaan ympäristöstään • ymmärtämään kartan perusperiaatteita • ymmärtämään ruoan tuottamisen vaihei-

ta

Maapallo ihmisen elinpaikkana Oppilas oppii

• tuntemaan omaa aurinkokuntaansa. • ymmärtämään maan, auringon ja kuun

liikkeiden vaikutuksia • ilmansuunnat • tulkitsemaan karttaa

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas oppii

• tutkimaan veden, ilman, lämmön ja valon ominaisuuksia

• käyttämään yksinkertaisia mittavälineitä • tutkimaan sääilmiöiden syitä • tutkimaan liikettä ja käyttämään yksinker-

taisia koneita • tutkimaan yksinkertaisia fysiikan ilmiöitä • huomaamaan ihmisen tekojen vaikutuk-

set luonnon kiertokulussa

Ihminen Oppilas oppii

• ihmisen anatomiaa

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Terveys Oppilas oppii

• ymmärtämään terveyteen vaikuttavia te-kijöitä

• tunnistamaan tavallisia lastensairauksia • toimimaan hätätilanteessa rauhallisesti ja

johdonmukaisesti • työskentelemään ryhmässä • hyväksymään, kunnioittamaan ja arvos-

tamaan itseään ja toisiaan

Turvallisuus Oppilas oppii

• ymmärtämään sopimusten ja sääntöjen olemassaolon ja pyrkii noudattamaan nii-tä.

• turvallisen liikennekäyttäytymisen. • ymmärtämään oikeuden omaan ja tois-

ten fyysiseen koskemattomuuteen • huolehtimaan omista tavaroista • ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltaa.

Terveys Oppilas oppii

• ymmärtämään oman toiminnan vaikutuk-sia terveyteensä

• toimimaan oikein sairastaessaan • toimimaan hätätilanteessa rauhallisesti ja

johdonmukaisesti • toimimaan erilaisissa ryhmissä • hyväksymään, kunnioittamaan ja arvos-

tamaan itseään ja toisiaan

Turvallisuus Oppilas oppii

• ymmärtämään, miksi sopimuksia ja sääntöjä on

• toimimaan liikenteessä• ymmärtämään oikeuden omaan ja tois-

ten fyysiseen koskemattomuuteen • ymmärtämään toisten omaisuuden kos-

kemattomuuden • ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltaa.

Sisällöt Sisällöt

1. luokka 2. luokka Eliöt ja elinympäristöt

• tutustumista koti- ja koulualueeseen elinympäristönä, eloton ja elollinen luonto

• koti- ja koulualueen kasvi-, sieni- ja eläin-lajeihin tutustumista ja tunnistamaan opettelua

• käsitteitä: esim. järvi, metsä, piha, pelto, joki, mäki

• luonnon tarkkailua eri vuodenaikoina • lähiympäristön hahmottaminen ja ha-

vainnollistaminen esim. piirtämällä, ra-kentelemalla ja muovaamalla

• ruoan alkuperään ja tuottamiseen tutus-tumista

Maapallo ihmisen elinpaikkana • maapallo taivaankappaleiden joukossa:

maa, aurinko, kuu

Eliöt ja elinympäristöt • erilaisiin elinympäristöihin (pelto, metsä,

piha, järvi) tutustumista • ravintoketju • eri elinympäristöjen (pelto, metsä, piha,

järvi) kasvi-, sieni- ja eläinlajeihin tutus-tumista

• kasvien kerääminen koulussa (vähintään 10 kasvia, joissa mukana tutuimmat puu-lajit)

• luonnon tutkimista eri vuodenaikoina • maiseman ja maaston keskeisimpien ra-

kenteiden hahmottaminen (mahdolli-suuksien mukaan retki Muuramen harjul-le ja Muuramen joelle)

• kartan lukemiseen tutustuminen esim. värit

• ruoan tuottamiseen tutustumista lähiseu-dulla

• lähiympäristön esteettisyys ja viihtyisyys

Maapallo ihmisen elinpaikkana • maapallo taivaankappaleiden joukossa:

planeetat

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 6

• vuorokaudenajat, vuodenajat • viikonpäivät, kuukaudet • pääilmansuunnat • Suomen kartta • Suomi ja sen naapurimaat: nimi, pää-

kaupunki, lippu, raha, hallitusmuoto

Ympäristön aineita ja ilmiöitä

• veden ja ilman ominaisuuksien tutkimista • olomuotojen tutkimista • yksinkertaiset mittavälineet • lämmönlähteiden tutkimista ja lämpötilan

mittaamista • sääilmiöitä • liikkeen havainnointia ja aikaansaamista

yksinkertaisilla laitteilla esim. vipu, pyörä, jousi

• magneettiin ja hankaussähköön tutustuminen

• erilaisten materiaalien kuten lasin, muo-vin, puun, paperin, metallien ja tekstiilien tutkimista

Ihminen • kasvu ja kehitys • kehonosat • aistit

Terveys • ravinto • pukeutuminen • puhtaus • lepo• liikunta • tavallisimmat lastensairaudet • yksinkertaisia ensiaputaitoja ja avun hä-

lyttäminen • toisten huomioon ottaminen • ryhmässä toimiminen • kohtelias käytös

Turvallisuus • luokan ja koulun säännöt • liikennesääntöjä koulumatkalla • oma ja toisten fyysinen koskemattomuus• omat tavarat • kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy

• vuorokaudenajat, vuodenajat • ilmansuunnat • kartta: värien merkitys

Ympäristön aineita ja ilmiöitä

• veden kiertokulku luonnossa ja veden järkevä käyttö

• yksinkertaiset mittavälineet • aineen muuttumiseen tutustuminen esim.

palaminen ja paloturvallisuus • valon ja äänen tutkiminen (kuulon ja

näön suojeleminen) • sääilmiöiden syiden tutkimista • yksinkertaisia koneita • omaan elämänpiiriin kuuluvan teknologi-

aan tutustuminen: erityisesti sähkönkäyt-tö ja sähköturvallisuus

• erilaisten materiaalien säästävä käyttö ja kierrätys

Ihminen • lihakset • luusto ja hampaat • tärkeimmät sisäelimet ja verenkierto

Terveys • oman toiminnan vaikutus sekä fyysiseen

että henkiseen hyvinvointiin: ravinto, pu-keutuminen, puhtaus, lepo, liikunta

• tavallisimpien lasten sairauksien hoito • yksinkertaisia ensiaputaitoja ja avun hä-

lyttäminen • toisten huomioon ottaminen • ryhmässä toimiminen • kohtelias käytös

Turvallisuus • luokan ja koulun säännöt • liikennesääntöjä koulumatkalla • pyöräilijä liikenteessä • oma ja toisten fyysinen koskemattomuus• toisten omaisuuden koskemattomuus • kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 7

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO luokat 3- 4

Tavoitteet Tavoitteet

3. luokka 4. luokka Eliöt ja elinympäristöt Oppilas oppii

• hankkimaan tietoja luonnosta havain-noimalla ja tutkimalla sekä yksinkertaisia lähdeaineistoja käyttämällä

• tekemään ohjatusti pieniä luonnontieteel-lisiä tutkimuksia

• kuvailemaan ja luokittelemaan havainto-jaan

• käyttämään lähiympäristön karttaa • laatimaan yksinkertaisen kartan lähiym-

päristöstä • huolehtimaan elinympäristöstään

Maapallo ihmisen elinpaikkana Oppilas oppii

• tuntemaan Muuramen ja Keski-Suomea osana Suomea

• tuntemaan Suomea: kartan hahmottami-nen, kansat, ilmaston olosuhteet, kasvil-lisuus ja eläimistö

• tuntemaan itsenäisen Suomen osana Euroopan Unionia

• väli-ilmansuunnat

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas oppii

• tutkimaan valoon, veteen ja ilmaan liitty-viä ilmiöitä

• käyttämään mittavälineitä • tuntemaan kodissa käytettäviä sähkölait-

teita • käyttämään sähkölaitteita turvallisesti

Ihmisen terveys Oppilas oppii

• tunnistamaan ja hyväksymään erilaisia tunteita itsessään ja muissa

• tunteidensa säätelyä • perheen, ystävien ja vuorovaikutuksen

merkityksen • terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä

Eliöt ja elinympäristöt Oppilas oppii

• hankkimaan tietoja luonnosta havain-noimalla ja tutkimalla sekä erilaisia tieto-lähteitä käyttämällä

• tekemään pieniä luonnontieteellisiä tut-kimuksia ohjeiden mukaan

• luokittelemaan ja vertailemaan havainto-jaan

• käyttämään kartastoa • laatimaan yksinkertaisen kartan (kartta-

merkit, mittakaava) • harjoittelee suojelemaan luontoa ja sääs-

tämään luonnonvaroja

Maapallo ihmisen elinpaikkana Oppilas oppii

• tietämään Suomen luonnonmaantieteel-liset alueet

• tuntemaan Pohjoismaat ja Baltian: kartan hahmottaminen, kansat, ilmaston olosuh-teet, kasvillisuus ja eläimistö

Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas oppii

• tutkimaan ääneen ja lämpöön liittyviä il-miöitä

• valmistamaan yksinkertaisia mittavälinei-tä

• havainnoimaan ja kokeilemaan raken-teen lujuutta

• tuntemaan tavallisimmat sähköiset ja magneettiset ilmiöt

• rakentamaan ohjatusti yksinkertaisen virtapiirin

Ihmisen terveys Oppilas oppii

• itsetuntemusta • arkielämän ihmissuhdetaitoja • tekemään terveyttä edistäviä valintoja • fyysisen kunnon merkityksen, ylläpitoa ja

mittaamista • miksi päihteitä kannattaa välttää

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 8

• terveellisen ruoan, levon, liikunnan, har-rastusten, pukeutumisen ja hygienian merkityksen terveydelle ja jaksamiselle

Turvallisuus Oppilas oppii

• ottamaan toiset oppilaat huomioon ja käyttäytymään hyvin

• toimimaan yhteisesti hyväksyttyjen sään-töjen mukaan

• hyväksymään erilaisuutta • kunnioittaa toisen ihmisen fyysistä kos-

kemattomuutta • jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyvät tär-

keimmät liikennesäännöt ja -merkit • ensiaputaitoja • yhteisen omaisuuden tärkeyden ja arvon

• ergonomian perusteita

Oppilas tutustuu • oman alueen harrastusmahdollisuuksiin

(kts. Muuramen Lapsiperheiden palve-luopas)

Turvallisuus Oppilas oppii

• vuorovaikutustaitoja ja vastuullisuutta • ensiapua hätätilanteissa toimimista • turvallista liikennekäyttäytymistä, -

sääntöjä ja -merkkejä • aineiden turvallista käyttöä • rahankäyttöä • yhteisen omaisuuden suojelemista

Sisällöt Sisällöt

3. luokka 4. luokka Eliöt ja elinympäristöt

• tutustumista elinympäristöihin (esim. joki, meri, suo)

• tutustumista kotiseutuun sekä laajemmin järveen elinympäristönä

• kotiseudun sekä järven kasvi- ja eläinla-jeihin tutustumista ja niiden tunnistamista (myös lemmikkieläimet)

• kasvien keräily koulussa (vähintään 10 lajia)

• luonnon tutkimista ja tarkkailua eri vuo-denaikoina

• järven eliöiden elämänvaiheisiin tutustu-mista

• lähiympäristön kartta: värit, karttamerkit • kiinnostus lähiympäristön viihtyisyyteen

ja monimuotoisuuteen • lajittelu ja kierrätys

Maapallo ihmisen elinpaikkana • retkien tekeminen lähiympäristöön mah-

dollisuuksien mukaan (Muuramenharju, kotiseutumuseo)

• Suomen kartta • Suomen valtio

Eliöt ja elinympäristöt• tutustumista erilaisiin elinympäristöihin:

(esim. niitty, puisto) • tutustumista laajemmin kotiseutuun ja

metsään elinympäristönä • metsän kasvi- ja eläinlajeihin tutustumis-

ta ja niiden tunnistamista (luokittelua eri ryhmiin)

• kasvien keräily itsenäisesti (yhteensä 30 lajia 4. – 6. luokan aikana)

• vuodenaikojen vaihtelu • metsän eliöiden elämänvaiheisiin tutus-

tumista • ympäristötekijöiden vaikutuksia: valo,

lämpö • kartasto: meret, mantereet • kiinnostus ja vastuu elinympäristön viih-

tyisyydestä ja monimuotoisuudesta • aineiden ja esineiden säästävä käyttö ja

kierrätys sekä ongelmajätteet

Maapallo ihmisen elinpaikkana • Suomen luonnonmaantieteelliset alueet • Pohjoismaat ja Baltia

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 9

• Euroopan Unionin käsite • väli-ilmansuunnat • suunnistuskartta

Ympäristön aineita ja ilmiöitä • vesi: ominaisuudet, olomuodot, kiertokul-

ku luonnossa, säästävä käyttö • veden olomuodon muutosten tutkiminen

ja mittaaminen • ilma: ominaisuudet, palaminen • valoon liittyvien ilmiöiden tutkiminen

(esim. eteneminen, heijastuminen ja tait-tuminen)

• kodin tavallisimmat sähkölaitteet • paloturvallisuus • sähköturvallisuus

Ihmisen terveys • tunteiden nimeäminen, tunnistaminen ja

säätely • vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen • hyvät tavat • perhe • ystävät • yleisimmät sairaudet • tautien ennaltaehkäisy • terveellinen ravinto • riittävä lepo • henkilökohtainen hygienia • liikunta ja muut harrastukset

Turvallisuus • fyysinen koskemattomuus • yksinkertainen ensiapu • jalankulkijan ja pyöräilijän liikennesään-

nöt, tärkeimmät liikennemerkit • suojavarusteet liikunnassa ja liikenteessä• yhteinen omaisuus

Ympäristön aineita ja ilmiöitä • ääneen liittyvien ilmiöiden tutkiminen

(esim. eteneminen, heijastuminen) • lämpöön liittyvien ilmiöiden tutkiminen ja

mittaaminen (esim. siirtyminen) • lämmittäminen, lämmön lähteet • tutuimmat sähköiset ilmiöt (virtapiiri, han-

kaussähkö) • magneettiset ilmiöt: kompassi • erilaisia rakenteita: esim. kolmio, putkira-

kenne ja niiden lujuus

Ihmisen terveys

• Itsetunto, myönteinen minäkuva ja omat rajat

• kuunteleminen, keskusteleminen • terveyttä edistävät valinnat: ruoka, lepo,

liikunta, harrastukset, pukeutuminen ja hygienia

• liikunnan vaikutukset fyysiseen ja psyyk-kiseen hyvinvointiin

• tupakoimattomuus (kts 4.5.2. Tupakoin-nin, päihteiden ja huumeiden käytön en-naltaehkäisemiseen tähtäävä ohjelma)

• lääkkeiden käytön hyötyjä ja haittoja • oikeat työasennot ja ryhti • oman alueen harrastusmahdollisuudet

Turvallisuus • vastuuntuntoon ja rehellisyyteen kasva-

minen: hyvät tavat, yhteiset sopimukset ja säännöt

• kouluviihtyvyys ja sen lisääminen • oman koulun turvallisuus • toimiminen hätätilanteessa - pelastautu-

misohjeet ja välineistön käyttö • yleisimmät koulu- ja kotitapaturmat; en-

naltaehkäisy ja hoito • liikennekasvatus - jalankulkijana, pyöräili-

jänä ja joukkoliikenteessä • liikkuminen vesillä ja jäällä • terveydelle vaaralliset aineet • omaisuudesta huolehtiminen ja rahan

käyttö

Muuramen kunnan ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 10

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa

Ihmisenä kasvaminen - ihmisen kehoon sekä sen kasvuun ja kehitykseen tutustuminen - terveellisten elämäntapojen merkityksen oivaltaminen - itsensä ja toisten arvostaminen, kunnioittaminen ja huomioon ottaminen - ryhmässä työskentelemisen harjoitteleminen

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - omaan lähiympäristöön ja kotiseutuun tutustuminen - vuotuisten juhlapäivien huomioiminen ja merkityksen ymmärtäminen - muiden maiden tapoihin ja elinoloihin tutustuminen

Viestintä ja mediataito - tietokoneiden hyödyntäminen - omien mielipiteiden ilmaiseminen ja niiden perusteleminen - kriittisyys mediatietoja kohtaan

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - omaksuu koulun yhteiset säännöt ja noudattaa niitä - toimii aktiivisena ryhmän jäsenenä - oman toiminnan vaikutuksen ymmärtäminen koulussa ja lähiympäristössä

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - oman lähiympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä huolehtiminen - luonnonsuojelu - terveet elämäntavat - oman toiminnan vaikutus kanssaihmisiin ja eläimiin

Turvallisuus ja liikenne - tapaturmilta välttyminen - hätätilanteessa toimiminen - koulun lähiympäristön vaaranpaikkojen tunnistaminen - yksinkertaisia ensiaputoimia

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.8 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5–6

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaali-maan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja koke-muksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimi-seen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ym-märtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantie-don opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystie-don opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykki-senä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaa-limista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä • hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä • liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa• ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta • kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään

ja suojelemaan luontoa • tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista• arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnus-

piirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta • pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysy-

myksiä• ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset • laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä

maantieteellisen tiedon lähteinä • hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön • ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla • perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan

myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT

Eliöt ja elinympäristöt• lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu• eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö• kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen • elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys• ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja

sosiaaliset muutokset • oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen

kehityksen yksilöllinen vaihtelu • ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikä-

kauteen liittyvät oikeudet ja vastuu

Luonnon monimuotoisuus • luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

Eurooppa osana maailmaa • Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva• Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla • maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot • sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen

elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä • luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset

ympäristössä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa • osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa

niiden tuloksia • tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.

Eliöt ja elinympäristöt Oppilas • tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa ker-

toa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä • tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla • osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla • ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää

peruselintarvikkeiden alkuperän • osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas • osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista • osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen

kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä • osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan

tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

• tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 3

Karttataidot Oppilas • osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja

sekä osaa tulkita erilaisia karttoja • osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvi-

oida eri tietolähteitä • osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaa Oppilas • tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja

ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas • tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä-

ja aavikkoalueet • tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten

ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumi-seen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä

• osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakenta-minen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä

• osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.

BIOLOGIA JA MAANTIETO Luokilla 1- 4 biologiaa ja maantietoa opetetaan ympäristö- ja luonnontieto oppiaineen sisällä. 5. luokasta alkaen biologiaa ja maantietoa opiskellaan erillisenä oppiaineena. Luokkien 5 ja 6 biologia sisältää myös terveystiedon sisällöt. Biologian ja maantiedon viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 5. 6. 7. 8. 9. Yhteensä

Vuosiviikko-tuntimäärä

2 2 2 2 3 11

Viikkotuntimäärä jaetaan jokaisella luokalla tasan biologian ja maantiedon kesken.

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 4

BIOLOGIA JA MAANTIETO luokat 5 - 6

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5.luokka Eliöt ja elinympäristöt Oppilas

• oppii tuntemaan eliölajeja, niiden raken-netta ja elämää sekä eliölajien sopeutu-mista elinympäristöihinsä.

• hahmottamaan eliökunnan kokonaisuu-den ja luokittelemaan eliöitä

• oppii liikkumaan luonnossa sekä tutki-maan ja havainnoimaan luontoa maas-tossa.

• oppii toimimaan ympäristöystävällisesti ja huolehtimaan lähiympäristöstään

• harjoittelee suojelemaan luontoa.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja ke-hitys Oppilas oppii

• arvostamaan jokaisen henkilökohtaista kasvua ja kehitystä

• tietämään perusasiat ihmisen rakentees-ta ja elintoiminnoista.

• ymmärtämään seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta

• tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä • perusasioita lisääntymisestä

Ihmisen terveys Oppilas kehittää

• itsetuntemustaan • vuorovaikutustaitojaan ja vastuullisuut-

taan omista ja yhteisistä asioista • tietojaan terveellisestä ravinnosta ja sen

vaikutuksista terveyteen, kasvuun ja jak-samiseen.

• tietojaan hygienian merkityksestä ja taito-jaan huolehtia siitä omalla kohdallaan.

• liikunnan merkityksen fyysisen ja psyyk-kisen hyvinvoinnin lisääjänä.

Turvallisuus Oppilas oppii

• ensiaputaitoja • tietoja turvallisesta liikenne-

käyttäytymisestä ja -säännöistä • tietoja päihteiden haittavaikutuksista.

Eliöt ja elinympäristöt • tutustumista erilaisiin elinympäristöihin:

lajit ja ravintoketjut sekä eliöiden sopeu-tuminen elinympäristöönsä

• tutustumista laajemmin niittyyn elinympä-ristönä

• kasvien keräily itsenäisesti (yhteensä 30 lajia 4. – 6. luokan aikana)

• jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä retkeilytaidot

• kierrätys ja kompostointi

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja ke-hitys

• kehittyminen on yksilöllistä • ihmisen rakenne ja keskeiset elintoimin-

not:(esim. keuhkojen toiminta, luuston tehtävät, lihasten tehtävät, hermosto ja aistit, ravinnon matka suusta soluun, sy-dän- ja verenkiertoelimistön toiminta.)

• ihmisen seksuaalisuus • murrosikä • uuden elämän alkaminen solusta • ihmisen lisääntyminen ja ehkäisyn merki-

tys

Ihmisen terveys • vuorovaikutustaidot ja vastuunotto itsestä

ja ympäristöstä • erilaisuuden hyväksyminen • terveelliset ja riittävät ateriat ja säännölli-

nen ruokailurytmi • murrosikäisen henkilökohtainen hygienia • liikkuminen ja liikuntaharrastukset

Turvallisuus• ensiapu pienissä vammoissa esim. haa-

vat, ruhjeet, silmävamma, nenäveren-vuoto, kylkiasento ja avun hälyttäminen

• oikeat asenteet liikenteessä • tupakanpolton ja alkoholin käytön haitta-

vaikutukset (kts 4.5.2. tupakoinnin, päih-teiden ja huumeiden käytön ennaltaeh-käisemiseen tähtäävä ohjelma )

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Eurooppa osana maailmaa Oppilas

• perehtyy Euroopan maantietoon • oppii arvostamaan suomalaisuutta osana

eurooppalaisuutta • suhtautumaan myönteisesti vieraisiin

maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. • oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja • käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia

ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä.

Eurooppa osana maailmaa

• Euroopan kartta • Euroopan kansat • Euroopan Unioni • Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhyk-

keet • Euroopan eläimistö • erilaisia maantieteellisiä tietolähteitä

6. luokka 6. luokka Eliöt ja elinympäristöt Oppilas oppii

• ymmärtämään, että ihminen on ravinnon-tuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta.

• havainnoimaan ja tutkimaan luontoa • kuvaamaan tekemiään yksinkertaisia

luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostamaan niiden tu-loksia

• ymmärtämään luonnossa vallitsevat luonnontieteen peruslainalaisuudet

• toimimaan ympäristöystävällisesti ja suo-jelemaan luontoa

Ihmisen kasvu, kehitys ja terveys Oppilas oppii

• pohtimaan kasvuun ja kehitykseen liitty-viä kysymyksiä

• elämänhallintataitojaan ja itsetuntemus-taan.

• osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

• ottamaan huomioon toiset ihmiset eri ti-lanteissa

• perusasioita sukupuolisesta kehityksestä ja käyttäytymisestä eri ikäkausina.

• ottamaan vastuuta omista teoistaan

Oppilas kehittää • terveelliset elämäntavat

Turvallisuus Oppilas

• oppii terveyttä edistävien valintojen te-kemistä

• kehittää taitojaan toimia ensiaputilanteis-sa.

Eliöt ja elinympäristöt • elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen:

maanviljely, karjanhoito, puutarha • metsätyypit ja metsien hyötykäyttö • kasvien ja eläinten kasvu ja lisääntymi-

nen (esim. vuodenajat kasvi- ja eläin-maailmassa)

• kasvien keräily itsenäisesti (yhteensä 30 lajia 4. – 6. luokan aikana)

• aineen ja energian kiertokulku • yhteyttäminen • eliöiden ja aineiden välinen riippuvuus • jätehuolto • uhanalaisia lajeja

Ihmisen kasvu, kehitys ja terveys

• ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu • vuorovaikutustaidot • esimerkkejä tunteiden ilmaisusta ja sää-

telystä • vastuullisuus omissa ja yhteisissä asiois-

sa• huolenpito muista • asianmukainen pukeutuminen eri tilan-

teissa• oman kehon arvostaminen ja suojelemi-

nen• syömishäiriöt • terveyttä edistävät tottumukset: ravinto,

hygienia, liikunta, lepo

Turvallisuus • tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja

haittaavat tekijät: tupakka, alkoholi ja se-kakäytön haitat (kts 4.5.2. Tupakoinnin, päihteiden ja huumeiden käytön ennalta-ehkäisemiseen tähtäävä ohjelma)

• tapaturmat: ensiapu ja elvytys, pai-neside, kylkiasento

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 6

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen moni-muotoisuus maapallolla Oppilas

• perehtyy Euroopan ulkopuolisiin maapal-lon alueisiin

• oppii hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön

• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja

• oppii suhtautumaan myönteisesti ja ar-vostamaan vieraisiin maihin, niiden kan-soihin ja kulttuureihin

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen moni-muotoisuus maapallolla

• yleiskuva Aasiasta, Afrikasta, Amerikasta ja Australiasta

• maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataitojen harjoittelu

• yleiskuva ilmasto- ja kasvillisuusalueista: sademetsät, savannit, arot, aavikot

• ihmisen elämä eri maapallon alueilla toi-minnan vuorovaikutus maapallolla

• ihmisen toiminnan aiheuttamat muutok-set ympäristössä

BIOLOGIAVUOSILUOKAT 7–9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnon-tuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluu-tioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohja-taan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elä-myksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristö-jä ja elämän eri muotoja kasvaa.

TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä• kuvaamaan elämän perusilmiöitä • tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaa-

limiseen • hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa• tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta• tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen

perustan• tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä • tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumah-

dollisuuksia • ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet.

KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit • kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen • ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin

omakohtainen tutkiminen• metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen • luonnon monimuotoisuus

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 7

Elämä ja evoluutio • solun rakenne ja toiminta • eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä • ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet • biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset

Ihminen• ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot • ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen • perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä

Yhteinen ympäristö • ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet • oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien

tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa • käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mu-

kaisesti • toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa • jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja

sienilajeja • kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan • nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä• tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia • selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannal-

ta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.

Elämä ja evoluutioOppilas osaa • kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta • kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä • selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet • jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

Ihminen Oppilas osaa • kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet • selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja • selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 8

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa • kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun

merkitystä• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta • kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä

tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

BIOLOGIA luokat 7 – 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Oppilas

• kiinnostuu vesiekosysteemistä ja sen tut-kimisesta.

• oppii liittämään yksittäisiä ilmiöitä ja omakohtaisia havaintoja osaksi ekosys-teemiä.

• oppii tunnistamaan tavallisimpia vesieliöi-tä ja ymmärtämään niiden elintapoja.

• oppii käyttämään biologisia tutkimusväli-neitä, esim. mikroskooppia.

• ymmärtää ekosysteemissä vallitsevia vuorovaikutussuhteita.

• oppii ymmärtämään kotiseudun vesistö-jen merkityksen ja vesiensuojelun tär-keyden.

• vesiekosysteemin keskeinen lajisto, toi-minta ja suojelu.

8. luokka 8. luokka Oppilas

• kiinnostuu metsäekosysteemistä ja sen tutkimisesta.

• oppii ottamaan vastuun itsenäisestä työskentelystä ja suunnittelemaan työskentelyaikataulun omien tavoitteiden mukaisesti.

• oppii itsenäisesti tekemään havaintoja kotiseudun luonnosta sekä keräämään näytteitä ja tutkimaan niitä.

• oppii tunnistamaan tavallisempia metsän eliöitä.

• oppii ymmärtämään metsän eliöiden vä-lisiä vuorovaikutussuhteita sekä metsän monimuotoisuuden ja suojelun merkityk-sen.

• oppii hankkimaan biologista tietoa eri tietoläheistä

• oppii käyttämään ja ymmärtämään biolo-

• metsäekosysteemin keskeinen lajisto, toiminta ja suojelu

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 9

gialle ominaisia käsitteitä

9. luokka 9. luokka Oppilas

• tuntee ihmisen perusrakenteen ja perustoiminnat.

• ymmärtää perusasiat seksuaalisuudesta ja sen monimuotoisuudesta.

• ymmärtää terveiden elämäntapojen bio-logista perustaa.

• tuntee perinnöllisyyden perusasiat. • tuntee evoluution pääpiirteet.

• ihmisen rakenne ja fysiologia sekä evo-luution perusteet

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 10

MAANTIETO VUOSILUOKAT 7–9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehit-tää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmis-ten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietoläh-

teitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä säh-köisiä viestimiä

• määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet • ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla • ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa • ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa

sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista • tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoi-

hin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin • tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan

oman alueellisen identiteettinsä • tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehit-

tymiseen • ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysy-

myksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 11

KESKEISET SISÄLLÖT

Maa – ihmisen kotiplaneetta • maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman

alueellinen jäsentäminen • maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat • Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman maanosan luon-

nonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu

Eurooppa• Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaiku-

tus Euroopan eri alueilla • Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus

Suomi maailmassa • Suomen karttakuva ja maisema • luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemai-

semat • Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit • vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä • Suomi osana maailmaa • oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja

sosiaalinen ympäristö

Yhteinen ympäristö • ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien

pohtiminen• Itämeren alueen ympäristökysymykset • ihminen luonnonvarojen kuluttajana

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa • etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaa-

vaa• tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietover-

koissa olevaa tietoa • havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla • vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotieto-

jen perusteella.

Maailman jäsentäminen Oppilas osaa • hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiir-

teet • soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja

osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 12

Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa • kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja

kulttuurisen rikkauden • vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman

alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminen Oppilas osaa • selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmi-

sen toimintaan Suomen eri alueilla • kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa • analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemai-

semat • osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja

kehittymiseen • suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutki-

muksia• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit • kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman

kanssa.

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa • selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmi-

ön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 13

MAANTIETO luokat 7 – 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Oppilas

• oppii käyttämään karttaa ja hahmotta-maan maailman karttakuvaa.

• ymmärtää planetaarisuuden perusteet. • oppii ymmärtämään luonnonmaantieteel-

listen ilmiöiden perustaa ja merkitystä. • oppii havaitsemaan ihmisten välillä vallit-

sevan alueellisen eriarvoisuuden.

• maailman karttakuvan hahmottaminen ja alueellinen jäsentäminen

• maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat• ihmisten välinen eriarvoisuus

8. luokka 8. luokka Oppilas

• oppii tuottamaan ja tulkitsemaan tietoa kartasta ja muista maantieteellisistä tie-donlähteistä.

• oppii tarkastelemaan ihmisen ja ympäris-tön välistä suhdetta alueellisista näkö-kulmasta erityisesti omassa maanosas-samme.

• oppii havaitsemaan ihmisten välillä vallit-sevan alueellisen eriarvoisuuden ja ym-märtämään eriarvoisuuden syitä.

• Eurooppa osana maailmaa • luonnon ja ihmisten vuorovaikutus Eu-

roopassa • Eurooppa-aiheista karttatyöskentelyä

9. luokka 9. luokkaOppilas oppii

• Suomen ja kotiseudun luonnon- ja kult-tuurimaantieteen perusasiat.

• hahmottamaan Suomen osana Pohjois-maita, Eurooppaa ja maailmaa.

• ymmärtämään ihmisen aseman ja vas-tuun luonnon kuluttajana.

• sisäistämään kestävän kehityksen vält-tämättömyyden osana ihmisen hyvinvointia.

• Suomi osana Eurooppaa • Suomen luonnonmaantieteen perusteet • ihmisen toiminnasta ympäristölle aiheu-

tuvat ongelmat

Muuramen kunnan biologian ja maantiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 14

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen biologian ja maantiedon opetuksessa

Aihekokonaisuus Sisältöjä

Ihmisenä kasvaminen • ihmissuhteet • murrosiän muutokset • tunteet ja vuorovaikutus, vastuu ja

oikeudet • erilaisuuden hyväksyminen

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • muuramelaisuus • suomalaisuus • eurooppalaisuus • kansainvälinen yhteistyö • alueellinen eriarvoisuus

Viestintä- ja mediataito • viestintävälineet biologian ja maan-tiedon opetuksessa

• luonnontieteellisen tiedon tuottami-nen ja vastaanottaminen

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

• ekologinen tietämys luonnon toi-minnasta

• ihmisen aiheuttamat ympäristöon-gelmat

• kierrätys, ympäristöä säästävät va-linnat

• vastuu omasta käyttäytymisestä ja lähiympäristöstä

Turvallisuus ja liikenne • ihminen ja liikenne, liikennesäännöt • oikeudet ja velvollisuudet liikentees-

sä• tapaturmien ehkäisy ja ensiapu • terveelliset elämäntavat • elämänhallinta

Ihminen ja teknologia • tietoverkot ja ohjelmat luonnontie-teen opetuksessa

• teknologia terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa, luonnontie-teen ja teknologian vuorovaikutus

• ihmisen ja teknologian vaikutus luonnonympäristöön

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.9 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5–6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäris-tön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian pe-ruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta poh-timaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimi-maan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja

ohjeita• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotetta-

vuutta • tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappalei-

den ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita • tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappalei-

den ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia • käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan

kuuluvia käsitteitä• ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden.

KESKEISET SISÄLLÖT

Energia ja sähkö• lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus • erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat

Luonnon rakenteet • Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä • turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen • Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas

Aineet ympärillämme • ilman koostumus ja ilmakehä • veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen • maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä • elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö • vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita • osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon koh-

teen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin • osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden

avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esi-merkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 2

• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvaile-misessa, vertailemisessa ja luokittelussa

• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimusten-sa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö Oppilas • tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, läm-

mön ja liikkeen aikaansaamiseen • tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonva-

roja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteet Oppilas • osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä

tunnistaa erilaisia liikkeitä • osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä • tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pi-

mennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta • osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Aineet ympärillämme Oppilas • tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän

merkityksen elämän ylläpitäjänä • osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan • osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyt-

tää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista • tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia

aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta • tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa

esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 3

Fysiikka ja kemia Fysiikkaa ja kemiaa opetetaan ympäristö – ja luonnontieto –oppiaineessa luokilla 1 – 4. 5. ja 6. luokilla fysiikkaa ja kemiaa opetetaan omana, yhtenä oppiaineena ja luokilla 7 - 9 erillisinä fysiikan ja kemian oppiaineina. Fysiikan ja kemian vuosiviikkotuntimäärät jaetaan tasan fysiikan ja kemian kesken. Yhteiset opetettavat tunnit viikoittain ovat seuraavat:

Luokka 5. 6. 7. 8. 9. Yhteensä Vkt 1 1 2 3 2 9

Fysiikan opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas• tuntee luonnon lainalaisuuksia ja ymmärtää, miten ne ilmenevät häneen omassa elämässään

ja ympäristössä. • innostuu laboratoriotöistä ja suorittaa ne huolellisesti ja turvallisesti annettujen ohjeiden mu-

kaan. • pystyy tekemään havaintoja aistivaraisesti sekä apuvälineitä käyttäen ja arvioimaan

havaintojen järkevyyttä.• osaa tehdä tutkimuksista ja tehtävistä muistiinpanoja ja esittää tutkimustuloksia sanallisesti,

taulukoina ja kuvaajina sekä samalla arvioimaan tulosten järkevyyttä.• osaa tehdä johtopäätöksiä yksinkertaisen luonnontieteellisten kokeiden perusteella.• osaa käyttää tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan käsitteitä.• osaa tunnistaa tutkittavaan aiheeseen liittyviä syy-seuraussuhteita.• osaa huolehtia ympäristöstään ja toimia siinä vastuullisesti.• pystyy ryhmätyöskentelyyn. • tuntee keskeisten fysiikan suureiden symbolit ja yksiköt. • osaa suorittaa fysiikan laskutehtäviä merkiten suureet, laskukaavat ja yksiköt laskuihin.

Kemian opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas • osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa annettuja ohjeita noudattaen • pystyy käsittelemään laboratoriovälineitä ja kokoamaan laitteistoja • omaksuu tarkoituksenmukaiset ja turvalliset työtavat • oppii tekemään havaintoja, kirjaamaan havaintonsa ja tekemään päätelmiä ja arvioimaan

tulosten luotettavuutta • oppii käyttämään kemian merkkikieltä ja terminologiaa • ymmärtää kemian merkityksen käytännön elämässä • oppii soveltamaan kemiallista tietoa vastuullisena kuluttajana ja päätöksen tekijänä

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 4

FYSIIKKA JA KEMIA luokat 5 – 6

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5. luokka Fysiikka

ÄäniOppilas

• tuntee erilaisia äänen lähteitä • tietää, miten ääni etenee.• tietää, että ääni on aaltoliikettä. • ymmärtää hyvän kuulon arvon ja osaa

suojella omaa kuuloaan. • tutustuu äänen voimakkuuden ja kor-

keuden mittaukseen.

ValoOppilas

• tuntee erilaisia valon lähteitä • osaa tutkia valoon liittyviä ilmiöitä, ku-

ten heijastuminen ja taittuminen. • tietää, miten valo etenee ilmassa. • tutustuu valon etenemiseen linsseissä

ja peileissä.

Luonnon rakenteetOppilas

• osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheu-tuvia voimia kuten painovoimaa ja kit-kaa.

• tunnistaa erilaisia liikkeitä esim. kiihty-vä liike.

• osaa tutkia, miten voima muuttaa liiket-tä.

• tuntee erilaisia keinoja helpottaa työ-hön tarvittavaa voimaa esim. vipu, kal-teva taso ja väkipyörä.

• osaa liikkua turvallisesti liikenteessä sekä ymmärtää liikenteen vaarat.

• tuntee Maan ja Kuun liikkeet • tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä ai-

heutuvia ilmiöitä, kuten vuorokau-denajat, vuodenajat, vuorovesi-ilmiön sekä Kuun vaiheet ja pimennykset.

• tuntee Aurinkokunnan planeetat ja ra-kenteen.

• osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta.

Fysiikka

Tutkiminen • ongelma, hypoteesi, tutkiminen, ra-

portti

Mekaniikka • painovoima • kitka • tasainen liike, kiihtyvä liike • vipu ja sen käyttö: vartalonliikkeissä

ja yksinkertaisissa koneissa • kalteva taso ja sen käyttö • työvälineiden ergonominen käyttö • liikenneturvallisuus lähiympäristössä

Ääni • syntyminen ja eteneminen • aaltoliike • kaikuluotain • voimakkuus, vahvistaminen ja korke-

us• kuulonsuojelu arkielämässä

Valo • luonnolliset valonlähteet, keinotekoi-

set valonlähteet • valo ja varjo • valon eteneminen ilmassa • valon heijastuminen • valon taittuminen prismassa • valon eteneminen linsseissä ja pei-

leissä. • valon nopeus

Maailmankaikkeus• Aurinkokunta: Aurinko, planeetat ja

Kuu• avaruuden rakenne: galaksit, tähdet

ja tähdistöt • Maan ja Kuun liikkeet: mihin aika

perustuu • Kuun vaiheet ja -pimennykset • Auringonpimennykset • Maan ja Kuun vetovoima: vuorovesi-

ilmiö, avaruusalukset, satelliitit

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Kemia

IlmaOppilas

• tuntee kemian merkkikieltä • tuntee puhtaan ilman koostumuksen • ymmärtää ilman saastumisen syitä ja

vaikutuksia • tuntee käsitteen happamoituminen • ymmärtää ilmakehän merkityksen elä-

mälle

VesiOppilas

• ymmärtää, että vesi on eräs elämän edellytys maapallolla

• tietää mihin ihminen tarvitsee vettä • tuntee veden ominaisuuksia • osaa tehdä yksinkertaisia tutkimuksia • tuntee veden liuottavan ominaisuuden • osaa veden olomuodot • osaa suorittaa yksinkertaisia höyrys-

tymis- ja tiivistymiskokeita • tietää missä lämpötilassa olomuotojen

muutos yleensä tapahtuu • tuntee veden kiertokulun luonnossa • tuntee veden saastumisen vaikutuksia • tietää, miten vettä puhdistetaan • osaa laatia yksinkertaisia kaavioita

(esim. sateen muodostuminen) • osaa suorittaa yksinkertaisia kokeita

erilaisilla esineillä tutkiakseen, kellu-vatko vai uppoavatko ne

Kemia

Ilma• Ilmakehä • Ilmakehän aineet: typpi, happi, hiilidi-

oksidi ja niiden kemialliset merkit • Ilman epäpuhtaudet esim. happosa-

teet

Vesi• Veden alkuaineet: vety, happi • Kelluminen • Veden ominaisuudet • Veden olomuodot: kiinteä (jää), nes-

temäinen, kaasumainen (vesihöyry) • Vesi liuottimena

Vesi ja elollinen luonto • Veden kiertokulku: tiivistyminen,

haihtuminen, imeytyminen maape-rään

• Veden epäpuhtaudet • Veden puhdistaminen mekaanisesti

(esim. siivilöiminen, suodattaminen), biologisesti ja kemiallisesti (esim. sa-ostaminen)

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 6

6. luokka 6. luokka Fysiikka

Energia Oppilas

• tuntee erilaisia sähkön ja lämmön tuo-tantotapoja eri luonnonvarojen avulla.

• osaa luokitella luonnonvarat uusiutu-viin ja uusiutumattomiin.

• osaa rakentaa yksinkertaisen virtapii-rin.

• osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti • tuntee eri jännitelähteitä, kuten esim.

akun ja pariston • osaa mitata lämpötilan ja ilmoittaa sen

celsiusasteina.• tuntee erilaisia lämmön lähteitä • osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, jois-

sa sähköä käytetään lämmön aikaan-saamiseen.

• osaa tutkia, että lämpö siirtyy johtumal-la, kulkeutumalla ja säteilemällä

• tietää erilaisia palovammojen ehkäi-syyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toi-mia niiden mukaisesti.

• tutustuu olomuotojen muutoksiin veden lisäksi myös muilla aineilla esim. tina

• ymmärtää miten energian kulutukseen ja säästämiseen voi itse vaikuttaa jo-kapäiväisessä elämässä.

Kemia

MaaperäOppilas

• tuntee maalajeja ja niiden ominaisuuk-

Fysiikka

Energia • energian käsite • auringon energia ja sen varastoitumi-

nen• tärkeimpiä energianlähteitä: synty,

käyttö, hyödyt ja haitat ympäristölle • energian kulutus kotona • energian säästäminen kuluttajan ja

yhteiskunnan kannalta • uusiutuvat ja uusiutumattomat

luonnonvarat • Muuramen kunnan energianlähteet

Lämpö• lämpöenergia • lämpötila: mittaaminen, celsiusas-

teikko • lämmön lähteitä • lämpömittari ja sen toiminta:

lämpölaajeneminen • lämmön tuotantotapoja • sähkön käyttö lämmön aikaansaami-

seksi • lämmön siirtyminen johtumalla, kul-

keutumalla ja säteilemällä • lämmön johteet ja eristeet • olomuotojen muutoksia vedellä ja jol-

lain toisella aineella: kiinteä, neste ja kaasu

• palovammojen ehkäisy

Sähkö• sähkön tuotantotapoja • yksinkertainen virtapiiri • lamppujen ja paristojen kytkentöjä • jännitelähteitä: akku ja paristo • vastus, oikosulku ja sulake • sähkölaitteiden turvallinen käyttö • magneetti, kompassi • aineiden sähkönjohtavuus • eristeet

Kemia

Maaperä• Maaperän aineiden luokittelua • maaperän alkuaineiden kemiallisia

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 7

sia• oppilas tietää joidenkin aineiden kemi-

allisia merkkejä • tuntee elollisen luonnon tärkeitä alku-

aineita ja joitakin yhdisteitä • tietää että aineet voivat muuttua toisik-

si aineiksi kemiallisissa reaktioissa • osaa erottaa maalajeja

Elinympäristön aineetOppilas

• tuntee arkielämässään eteen tulevien aineiden alkuperiä

• ymmärtää, mitä tarkoittaa uusiutuva ja uusiutumaton luonnonvara

• osaa selostaa luonnon aineiden kier-ron pääpiirteet

• tietää milloin ruostumista tapahtuu ja miten sitä voidaan estää

• ymmärtää maapallon luonnonvarojen rajallisuuden

• tietää, mitä tarkoittaa hapan ja emäk-sinen

• osaa tutkia aineiden happamuutta esim. pH-paperilla

• tuntee perusasioita elimistölle haitallis-ten aineiden turvallisesta käytöstä

• osaa selittää, mitä on jäte ja ympäris-töön joutuva haitta-aine

• tunnistaa paperin, pahvin, lasin, lum-pun, kumin, nahkan, metallin, muovin, lasin, posliinin, öljyn

• osaa lajitella ja kierrättää elinympäris-tön jätteitä

• ymmärtää, mitä haittaa ongelmajätteis-tä on

merkkejä • (Maalajien vedenläpäisy ja pidätys-

kyky) • Maaperän aineiden erottaminen

esim. seulominen, suodatus

Elinympäristön aineet• Aineiden ja materiaalien käyttö: hyö-

dyllisyys, haitat • Aineiden elinkaari • raaka-aineet • uusiutuva luonnonvara esim. ilma,

vesi, puu • uusiutumaton luonnonvara esim. mi-

neraalivarat, öljy • Aineiden kemiallisia ominaisuuksia

esim. happamuus, emäksisyys, liu-koisuus, kiteytyminen, ruostuminen

• Kierrätys: paperinkeräys, kartonki, metalli, lasi, ongelmajäte, (sekajäte, biojäte)

• Elimistölle haitallisten aineiden turval-linen käyttö esim. pesuaineet, lääke-aineet

• tupakka, alkoholi, huumausaineet

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 8

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7–9 Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaa-lisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taito-ja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttä-en sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodosta-mista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suoje-luun liittyvissä asioissa.

TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa• luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen • havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaa-

mista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen • suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöis-

sä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia • muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja

arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta • käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologi-

aan kuuluvia asioita • arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta • käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja on-

gelmanratkaisussa • tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja

rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

KESKEISET SISÄLLÖTLiike ja voima• vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintymi-

nen ympäristössä • liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit • voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho

Värähdys- ja aaltoliike • erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitsemi-

nen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait • äänen ja valon merkitys ja sovellukset • optisten laitteiden toimintaperiaatteita

Lämpö • kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksen-

mukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset • energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 9

Sähkö• kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat • tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämäs-

sä ja tekniikassa • sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona

Luonnon rakenteet• luonnon rakenteet ja mittasuhteet • rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien väli-

sissä prosesseissa • radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä

suojautuminen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidotOppilas • osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa • osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita,

sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa • osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä

tulkita niitä • osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuut-

ta ja mielekkyyttä • tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää

käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima Oppilas • osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka,

nopeus, kiihtyvyys ja voima • osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä

käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemi-aan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumi-sen ja kuumailmapallon toiminnan

• tuntee työn ja energian välisen yhteyden • ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike Oppilas • tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vas-

taanottamisen, heijastumisen ja taittumisen • tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luon-

nehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla • osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen

liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa • ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautumi-

nen sekä valo tiedonsiirrossa.

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 10

Lämpö Oppilas • tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä • osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavi-

en suureiden ja kokeellisten lakien avulla • osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäes-

sään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

SähköOppilas • osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa

arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkö-

virran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä • tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian

muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet Oppilas • tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojau-

tua säteilyltä • hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä

rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla • osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily • ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa

prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 11

FYSIIKKA luokat 7 – 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Fysiikan tutkimusOppilas

tutustuu “fysiikan maailman” mittakaavaan. tutustuu energian käsitteeseen ja yksik-köön.

Aaltoliike Oppilas

tietää, millaista liikettä värähdysliike on ja tunnistaa aaltoliikkeen perustyypit. tietää, miten aaltoliike syntyy ja siirtyy väli-aineessa. tuntee käsitteet heilahdusaika, aallonpi-tuus ja taajuus sekä niiden yksiköt sekä osaa laskea yksinkertaisia taajuuslaskuja.

ÄäniOppilas

tietää, miten ääni syntyy ja etenee. tietää, että ääni kuljettaa energiaa. ymmärtää taajuuden ja energian vaikutuk-sen ääneen. tuntee resonanssin. tietää kaikuluotauksen ja ultraäänitutki-muksen periaatteen. ymmärtää hyvän kuulon merkityksen ja arvon ja osaa suojella omaa kuuloaan.

Valo Oppilas

oppii tutkimaan valoa optista penkkiä, lamppua ja muita yksinkertaisia apuvälineitä käyttäen. tutustuu valon aalto- ja hiukkasmalliin ja samalla sähkömagneettiseen säteilyyn. ymmärtää, että valo on energiaa. tietää valon aallonpituuden, energian ja värin yhteyden toisiinsa ja tuntee spektrin. tutustuu valon kulkuun peileissä, linsseis-sä, prismassa sekä yksinkertaisiin optisiin laitteisiin, esim. silmälasit tuntee valoon liittyvät suureet, kuten va-laistusvoimakkuus ja tutustuu aineiden op-tisiin tiheyksiin. tuntee aaltoliikkeen heijastumis- ja taittu-mislain ja osaa soveltaa niitä yksinkertai-sissa esimerkeissä piirtämällä tai selittä-mällä. tietää, mikä on kokonaisheijastus, ja osaa kertoa siitä esimerkkejä (kangastus, valo-kuitu ym )

Fysiikan tutkimus • Turvallisuusohjeet kerrataan • Mitä fysiikka tutkii? • Fysiikan mittakaava • Energia

Aaltoliike ja ääni VÄRÄHDYS- JA AALTOLIIKE

• värähdysaika • poikittainen ja pitkittäinen aaltoliike • aallonpituus, amplitudi • taajuus

ÄÄNI • synty ja eteneminen • ominaisuudet • taajuus ja voimakkuus • resonanssi

ÄÄNIÄ YMPÄRILLÄMME • äänen syntyminen soittimissa ym. • kaikuluotaus, ultraääni • meluvalistusta

Valo VALO JA NÄKEMINEN

• Näkemisen periaate • Varjot, auringon- ja kuunpimennys • Optiikan työvälineet

PEILIT • Heijastumislaki • Valon kulku erilaisissa peileissä

VALON OMINAISUUKSIA • Valon nopeus, valo energiaa • Valon taittumisen ymmärtäminen ja

säännöt

KOKONAISHEIJASTUS • Miten kokonaisheijastus syntyy • Kokonaisheijastus luonnossa ja teknii-

kassa

LINSSIT • Linssien toiminta

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 12

kuitu ym.).

Maailmankaikkeus Oppilas

ymmärtää avaruuden oikeiden mittasuh-teiden ja sitä kuvaavien piirrosten mitta-suhteiden eron. osaa käsitteet tähti, planeetta ja kuu.

• Valon kulku linsseissä • Kuvan syntyminen linssissä • Silmän toiminta ja näkövirheiden korjaa-

minen

VÄRIT • Valkoinen valo koostuu erivärisistä

valoista • Värillinen valo, heijastuminen • Valon energia ja värit

Maailmankaikkeus • Mittakaavat, erityisesti Aurinkokunta • Käsitteitä: tähti, planeetta, kuu

8. luokka 8. luokka Mekaniikka Oppilas

ymmärtää massan ja painon eron sekä osaa mitata ne vaakaa ja jousivaakaa käyttäen ja käyttää niiden yksiköitä. tuntee eri vuorovaikutukset.tuntee erilaisia voimia ja osaa käyttää voiman yksikköä. tuntee painovoiman ja siihen liittyvät suu-reet yksiköineen. ymmärtää voiman vaikutuksen kappaleen liiketilaan, tasapainoon ja muotoon. osaa tutkia tasaista ja tasaisesti kiihty-vää liikettä (erityisesti putoamisliike) ja esittää tutkimustulokset taulukkoina ja ku-vaajina. osaa laskea keskinopeuden, tasaisen kiih-tyvyyden annetuista arvoista tai mittaustu-loksista. osaa ratkaista matkan ja ajan keskinopeu-den yhtälöstä. hallitsee nopeuden, matkan ja ajan yksiköt ja niiden muunnokset. ymmärtää nopeuden ja erilaisten voimien vaikutuksen liikenneturvallisuuteen. ymmärtää tasapainoehdon ja vivun mo-menttiyhtälön sekä tuntee vivun sovelluk-sia, esim. punnitseminen. ymmärtää, että tiheys on aineen ominai-suus, ja osaa tiheyden yksiköt. osaa määrittää kappaleen tiheyden mit-taamalla ja laskemalla. ymmärtää, miksi kappale kelluu tai uppo-aa, ja osaa päätellä aineiden käyttäytymis-tä tiheyden perusteella. ymmärtää nosteen periaatteen ja tuntee Arkhimedeen lain. tuntee paineen ja sen yksiköitä. ymmärtää, että paine pyrkii tasoittumaan

Mekaniikka MASSA JA VUOROVAIKUTUKSET

• massan käsite ja yksikkö • vuorovaikutuslajit • voima ja sen yksikkö • painovoima, kitkavoima • voimien vaikutus kappaleeseen

NOPEUS JA KIIHTYVYYS • erilaiset liiketilat ja voiman vaikutus liik-

keeseen • nopeuden yksikkö • keskinopeuden laskeminen • liikkeen tulkitseminen aika-

matkakoordinaatistossa • kiihtyvä liike • kiihtyvyyden yksikkö • putoamisliike ja putoamiskiihtyvyys

TASAPAINO • punnitseminen • tasapinoehto • vipu ja siihen perustuvia laitteita • momenttiyhtälö

TIHEYS • tiheyskäsite ja tiheyden yksiköt • tiheys aineen ominaisuus • uppoaminen ja kelluminen • tiheyslaskuja

PAINE • erilaisia paineita (esim. neste, kaasu) • erilaisia paineen yksiköitä • noste ja Arkhimedeen laki • paineeseen liittyviä laskuja

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 13

ja aikaansaa erilaisia ilmiöitä. osaa laskea yksinkertaisia paineeseen liittyviä laskuja. ymmärtää, mitä työ fysiikassa tarkoittaa ja osaa sen yksikön. ymmärtää työn yhteyden energiaan. osaa laskea työhön liittyviä laskuja (esim. nosto- ja siirtotyö). tuntee tehon ja sen yksikön. osaa laskea yksinkertaisia teholaskuja.

Energia Oppilas

tuntee erilaisia energiamuotoja ja energi-an lähteitä sekä ymmärtää energian muut-tumisen toiseen muotoon. osaa laskea kappaleen asema- ja liike-energian suuruuden. erottaa toisistaan lämpöenergian ja läm-pötilan.osaa mitata lämpötilan ja tietää celsius- ja kelvinasteikot lämpötilan yksiköinä. tuntee suljetun systeemin ja energian säi-lymisen lain ja osaa käyttää tietojaan yk-sinkertaisissa tutkimuksissa. tutkii, miten lämpö varastoituu eri aineisiin ja osaa laskea varastoituneen energian määrän. tutustuu, miten lämmittäminen vaikuttaa kappaleisiin ja osaa laskea lämpölaajene-miseen liittyviä yksinkertaisia tehtäviä. tutustuu olomuodon muutoksiin ja osaa laskea niissä kuluvan tai vapautuvan energian määrän. tuntee lämpöenergian eri siirtymistavat ja siirtymissuunnan. ymmärtää erityisesti veden käyttäytymisen lämpötilanvaihteluissa. tietää, miten energiaa tuotetaan ja ymmär-tää, miten voi itse vaikuttaa energian kulu-tukseen ja säästämiseen.

TYÖ JA TEHO • mikä on työtä • työn yksikkö • työn ja energian välinen suhde • teho ja sen yksikkö • työ- ja teholaskuja

Energia • energian käsite • energian eri muodot ja lähteet • energialajit ja niiden väliset muutokset • suljettu systeemi ja energian säilymislaki • asema- ja liike-energialaskuja

LÄMPÖENERGIA • lämpötila: mittaaminen ja yksiköt (celsius-

ja kelvinasteikot) • lämpömittari • lämpö energiamuotona • lämpöenergian varastoituminen ainee-

seen• ominaislämpökapasiteetti • (käsite ja laskuja)

LÄMPÖLAAJENEMINEN • lämpölaajenemisen periaate • lämpölaajenemisen sovellukset (esim.

rakentamisessa, kaksoismetalli) • veden lämpölaajeneminen • lämpölaajenemislaskuja

OLOMUODON MUUTOKSET • olomuodon muutoksen yhteys energian

muutokseen • ominaissulamislämpö ja ominaishöyrys-

tymislämpö • edellisiin liittyviä laskuja • olosuhteiden vaikutus sulamiseen ja höy-

rystymiseen

LÄMMÖN SIIRTYMINEN • Lämpöenergian siirtymistavat (virtaami-

nen, johtuminen ja säteily) • lämmön johde ja eriste • käytännön sovelluksia

ENERGIAN TUOTANTO JA KÄYTTÖ • tärkeimmät energialähteet • voimalaitoksen toimintaperiaate • hyötysuhde • energian säästö

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 14

9. LUOKKA 9. LUOKKA Sähköoppi Oppilas • tuntee magneetin ja magneettien väliset

vuorovaikutukset. • tietää magneettikentän ominaisuudet. • tuntee sähkövaraukset, niiden väliset vuo-

rovaikutukset ja varauksen syntymisen. • tuntee sähkövarauksen ympärille syntyvän

sähkökentän. • osaa luokitella aineita niiden sähkönjohto-

kyvyn mukaan. • osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin

kytkentäkaavion perusteella. • osaa piirtää kytkentäkaavion yksinkertai-

sesta virtapiiristä. • osaa selittää, miten sähkövirta kulkee sul-

jetussa tasavirtapiirissä. • tuntee pariston ja akun sähköenergian

varastoina. • ymmärtää jännitteen ja sähkövirran yksin-

kertaisessa suljetussa virtapiirissä sekä osaa niiden yksiköt.

• erottaa sarjaan ja rinnan kytketyt laitteet. • ymmärtää aineiden vastustavan sähkövir-

rankulkua ja tuntee sitä kuvaavan suu-reen, resistanssin, yksikköineen.

• osaa Ohmin lain ja laskea yksinkertaisia laskuja siihen liittyen.

• tietää, mikä ero on rinnan ja sarjaan kytke-tyillä jännitelähteillä tai vastuksilla.

• ymmärtää sähkömagneettisen induktion ja tuntee sen sovelluksia, esim. sähkömag-neetin, sähkömoottorin ja generaattorin.

• ymmärtää sähkön merkityksen energian siirrossa.

• tietää sähkön tuotannon ja siirron periaat-teet, erityisesti muuntajan käytön sähkön siirrossa.

• tietää sähkötehon riippuvuuden sähkövir-rasta ja jännitteestä sekä osaa laskea sähkötehon ja hallitsee sen yksikön.

• osaa laskea sähkölaitteiden energiankulu-tuksen ja arvioida, mitä sähkölaitteen käyt-täminen maksaa.

• ymmärtää sulakkeen, suojamaadoituksen, suojaeristyksen ja sähkölaitteiden turvalli-sen käytön merkityksen.

• tuntee sähkömagneettisen aaltoliikkeen lajit.

• tietää sähkömagneettisen aaltoliikkeen aallonpituuden ja energian välisen yhtey-den.

• tunnistaa sähkömagneettisen säteilyn vaa-rat ja hyödyt.

Sähköoppi MAGNEETIT

• Navat, magneettinen vuorovaikutus • Magneettikenttä • Kestomagneetti/magnetoitu kappale • Kompassi, Maan magneettikenttä

SÄHKÖ • Positiivinen ja negatiivinen varaus, vuo-

rovaikutus, polarisaatio • Sähkövarauksen syntyminen • Aineiden sähkönjohtavuus • Sähkökenttä • Sähkövirta ja jännite sekä niiden yksiköt • Paristo ja akku

VIRTAPIIRI • Yksinkertaisen virtapiirin rakentaminen

(suljettu virtapiiri) • Virtalähde, hehkulamppu, sulake • Sähkövirran suunta • Sähkö siirtää energiaa • Suojamaadoitus ja suojaeristys

MITTAUKSET • Jännitemittarin ja virtamittarin kytkeminen

virtapiiriin ja niillä suoritetut mittaukset (tarvitaan runsaasti harjoittelua)

• Sarjaankytkentä ja rinnankytkentä • Kytkentäkaavion soveltaminen ja piirtä-

minen (merkit)

RESISTANSSI • Sähkön kulun vastustaminen • Johteet, puolijohteet ja eristeet • Resistanssi ja sen yksikkö • Ohmin laki ja yksinkertaisia resistanssi-

laskuja

SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO • Sähkömagneettinen induktio • Sähkömagneetin rakentaminen ja sovel-

taminen • Rakennetaan sähkömoottori ja generaat-

tori

SÄHKÖN TUOTANTO • Sähköllä siirretään energiaa eri laitteiden

käyttöön • Muuntajan rakentaminen ja toimintaperi-

aate • Sähkövoimalan toimintaperiaate

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 15

Ydinfysiikka Oppilas • oppilas tuntee tärkeimmät radioaktiivisen

säteilyn lajit ja niiden ominaisuuksia. • tuntee ionisoivan ja ionisoimattoman sätei-

lyn. • tuntee ionisoivan säteilyn vaikutukset ih-

miseen ja muuhun elolliseen luontoon. • tietää, miten haitalliselta säteilyltä voi suo-

jautua. • tietää, mitä aktiivisuus, puoliintumisaika ja

säteilyannos tarkoittavat. • tuntee ydinreaktiot ja erottaa toisistaan

fuusion ja fission. • ymmärtää fission energiantuotannossa. • tuntee ydinvoimalan toimintaperiaatteen ja

sen käyttöön, polttoaineeseen ja jätteisiin liittyvät riskit.

• Sähkön siirron periaate • Sähkön merkitys yhteiskunnan toimin-

nassa

SÄHKÖTEHO JA ENERGIA • Sähkötehon tutkiminen, laskeminen ja

yksikkö • Sähköenergia ja sen yksikkö • Sähkönkulutuksen laskeminen ja virtapii-

rin kuormitus • Mitä sähkölaitteiden käyttö maksaa • Sähkölaitteiden arvokilpi • Sähkön säästäminen

SÄHKÖMAGNEETTINEN AALTOLIIKE • Sähkömagneettisen aaltoliikkeen lajit • Aallonpituus ja energia • Lähteet • Sovellutuksia, esim. röntgentutkimukset

Ydinfysiikka RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

• Alkuaineiden isotoopit • Radioaktiivinen hajoaminen • Pysyvät/hajoavat ytimet • Alfa-, beeta- ja gammasäteilyn erot • Ionisoiva ja ionisoimaton säteily • Ionisoivan säteilyn vaarat, säteilyannos • Säteilyn mittaaminen ja yksiköt

Aktiivisuus ja puoliintumisaika

YDINREAKTIOT JA YDINENERGIA • Luonnollinen ja keinotekoinen radioaktii-

visuus • Ydinreaktiot: fissio ja fuusio • Ydinreaktioissa vapautuu energiaa • Ydinvoimalaitoksen toimintaperiaate,

polttoaine ja jäte • Ydinvoiman turvallinen käyttö ja riskiteki-

jät

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 16

Aihekokonaisuuksien toteuttamien fysiikan opetuksessa

Ihmisenä kasvaminen

Tavoitteena on saada oppilaat kiinnostumaan itseään ympäröivistä ilmiöistä.Parin tai ryhmän kanssa suoritettavat tehtävät ja kokeet pakottavat oppilaat suunnittele-maan, toteuttamaan sekä tekemään johtopäätöksiä yhteistuumin.Kaikkien on huolehdittava tunnollisesti omasta osuudestaan ja kasvettava vastuulliseksi ryhmän jäseneksi.

Fysiikka koetaan vaikeana ja miehisenä tieteenalana, minkä vuoksi monet tytöt sitä kar-sastavat. Tavoitteenamme on vahvistaa jokaisen oppilaan uskoa omiin kykyihinsä ja kiin-nostuksenaloihin sukupuolesta tai taustasta riippumatta.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Fysiikan tunneilla pohditaan keinoja säästää uusiutumattomia luonnonvaroja. Samalla opi-taan vertailemaan eri tuotteiden elinkaaria sekä kierrätyksen tärkeyttä jokapäiväisessä elämässä.

Tutustutaan eri energiantuotantotapoihin. Samalla pohditaan eri keinoja säästää energiaa. Lasketaan mm. eri sähkölaitteiden kuluttaman sähkön hintoja. Tärkeää on myös ydinener-giaan tutustuminen eri kannoilta. Oppimiensa asioiden pohjalta oppilas voi muodostaa oman mielipiteensä energiantuotannon eri vaihtoehdoista ja oppii ajattelemaan asioita maailmanlaajuisesti.

Turvallisuus ja liikenne

Painotetaan näön ja kuulon merkitystä ainutkertaisina aisteina. Selvitetään mikä voi vahin-goittaa näitä aisteja ja miten niitä voi suojella. Liikenneturvallisuus otetaan huomioon poh-timalla lähiympäristön riskipaikkoja. Opetellaan toimimaan liikenteessä turvallisesti ja vas-tuullisesti. Käytetään turvalaitteita esim. pyöräilykypärää ja autossa turvavöitä.

Koska oppilaat eivät vielä itse pääse kokeilemaan, miten esim. auto käyttäytyy liikentees-sä, on tärkeä painottaa liikettä opiskeltaessa, että ajoneuvon pysäyttämiseen tai suunnan muutokseen tarvitaan paljon voimaa. Monilla muillakin esimerkeillä voidaan korostaa en-nakoivan ajattelun tärkeyttä liikenteessä.

Sähkölaitteiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen käyttö tulee esille fysiikassa. Pienellä harkinnalla vois säästyä monilta sähkövahingoilta.

Fysiikan töissä painotetaan jatkuvasti turvallisuusohjeiden tärkeyttä. Tavoitteena on, että oppilas aina huomioisi turvallisuusnäkökohdat tehdessään töitä kotona, koulussa tai jossa-kin muualla.

Ihminen ja teknologia

Suomen nykyinen teknologinen kehitys perustuu luonnontieteelliseen perustutkimukseen. Mikäli haluamme säilyttää kilpailukykymme, on meidän saatava luonnontieteistä kiinnostu-neita nuoria, jotka lähtevät opiskelemaan myös fysiikan alaan liittyviä aineita.

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 17

Jokaisesta fysiikan ilmiöstä löytyy lukemattomia yksinkertaisia ja monimutkaisia esimerkkejä. Tavoite on saada oppilaat huomaamaan ja pohtimaan fysiikan ilmiöitä ympärillään. “Miksi toi laite toimii noin?”

KEMIA

VUOSILUOKAT 7–9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodos-tamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäi-väisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaat-teita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen • käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja vies-

tintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä• tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia• aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ym-

päristölle• tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä • aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja • kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla • soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa • tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. • KESKEISET SISÄLLÖT Ilma ja vesi • ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle • vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys • aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominai-

suudet ja vaikutukset ympäristössä

Raaka-aineet ja tuotteet • tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus,

käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys • sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset • alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu • reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän

avulla

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 18

Elollinen luonto ja yhteiskunta • fotosynteesi ja palaminen, energialähteet • orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä

niiden ominaisuudet ja käyttö • hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita • hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-

aineina• pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas • osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä • osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista,

palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta • osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä • tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen

kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen • tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin

merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hy-vinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityk-sen jokapäiväisessä elämässä

• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana • osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happa-

muutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamises-

sa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen • osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön • osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen

paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 19

KEMIA luokat 7 – 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Kemian tutkimus Oppilas

• harjoittelee hypoteesin, havaintojen ja päätelmien tekemistä

• tutustuu kemian laboratoriotyöskentelyyn ja laboratoriotyövälineisiin

• tutustuu työturvallisuuteen

Raaka-aineet ja tuotteet Oppilas

• oppii yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen tunnistamaan, erottelemaan ja luokittelemaan aineita

• oppii tavallisimpien alkuaineiden kemial-liset merkit

• osaa luokitella aineet alkuaineiksi ja ke-miallisiksi yhdisteiksi kaavan perusteella

• tietää mitä tarkoittaa kemiallinen reaktio • tietää mitkä tekijät ja millaiset olosuhteet

vaikuttavat reaktionopeuteen

Ilma ja vesi Oppilas

• tietää, että palaminen on reagoimista hapen kanssa

• osaa tutkia aineen palamista, palamis-tuotteen liukenemista veteen ja synty-neen vesiliuoksen happamuutta

• osaa kuvata palamisreaktiota kemian merkkikielellä

• tutustuu aineiden paloherkkyyteen • tietää, että happi on elämälle välttämätön

aine• ymmärtää hapen merkityksen ihmiselle

ja luonnolle • tuntee veden ominaisuuksia • tuntee happamuuden ja emäksisyyden • tuntee ilmakehän tärkeimmät kaasut ja

niiden merkityksen

Elollinen luonto ja yhteiskunta Oppilas

• tietää yhteyttämisreaktion ja ymmärtää sen ja palamisreaktion välisen yhteyden

Kemian tutkimus • laboratoriovälineet • hypoteesi, havaintojen ja päätelmien te-

keminen • työturvallisuus; käyttöturvallisuustiedote,

varoitusmerkit, turvallisuusohjeet, en-siapuohjeet

• kaasupolttimen käyttö

Puhdas aine ja seos• homogeeninen seos • heterogeeninen seos • liuos• kylläinen liuos • vesi liuottimena

Erotusmenetelmät • suodatus • tislaus • kiteyttäminen • uuttaminen • kromatografia

Alkuaineet • atomi • alkuaine • kemialliset merkit • molekyyli • aineiden luokittelu

Kemiallinen reaktio • yhdiste • reaktio • reaktioyhtälö • lähtöaineet • reaktiotuotteet • yhteyttäminen

Olomuodon muutokset • olomuodot • olomuotojen muutokset • sulamispiste• kiehumispiste

Kemiallisen reaktion nopeus• reaktionopeus • kemiallinen luonne • väkevyys

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 20

• lämpötila • katalyytti • inhibiitti

Palaminen • reaktio hapen kanssa • oksidi • palamisen edellytykset • paloturvallisuus

Happi • hapen merkitys • valmistus • hapen kiertokulku • otsoni

Vety • räjähdyskaasu • ydinreaktio • tulevaisuuden polttoaine

Happamat ja emäksiset aineet • hapan liuos • emäksinen liuos • neutraali liuos • happamuusaste • pH• indikaattori

Veden ominaisuuksia • esim. kapillaari-ilmiö ja pintajännitys • veden ominaisuuksia • veden tiheys • veden kiertokulku • veden puhdistaminen

Ympäristön alkuaineet ja yhdisteet • ilmakehä • ilmanpaine • ilman koostumus • maankuori • kasvihuoneilmiö

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 21

8. luokka 8. luokka Raaka-aineet ja tuotteet

Oppilas • tietää, että atomi on aineen pienin osa-

nen• tuntee atomin rakenteen • tietää, että aineen rakennetta kuvataan

malleilla ja että mallit ovat pelkistyksiä • tuntee hyvin jaksollisen järjestelmän ja

osaa tehdä sen perusteella päätelmiä atomin ja yhdisteen rakenteesta ja alku-aineen ominaisuuksista

• osaa selittää sidosten muodostumista kemiallisessa reaktiossa atomimallia ja jaksollista järjestelmää apuna käyttäen

• tietää, että kemiallista reaktiota voidaan mallintaa reaktioyhtälöllä

• osaa tulkita reaktioyhtälöitä sekä tasa-painottaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä

• tuntee hapettumisen ja pelkistymisen pe-riaatteen

• tietää tärkeimmät maankuoresta saata-vat alkuaineet ja yhdisteet, ja tuntee nii-den ominaisuuksia

• tuntee metallien jalostusprosessin mal-mista metalliksi

• osaa luokitella alkuaineet • tietää metallien käytöstä, riittävyydestä ja

kierrätettävyydestä • tuntee metallien sähkökemiallisen jänni-

tesarjan • tuntee sähköparin • tuntee elektrolyysin käsitteen ja sovelluk-

sia• ymmärtää jännitesarjan yhteyden kor-

roosioon • tuntee korroosiota edistäviä tekijöitä ja

korroosion ehkäisykeinoja ja korroosiolta suojaamisen merkityksen

Ilma ja vesi Oppilas

• tuntee tärkeimpiä emäksiä ja happoja ja niiden ominaisuuksia

• tietää mikä aiheuttaa happamuu-den/emäksisyyden

• ymmärtää neutraloitumisen

Alkuaineet ja atomin rakenne • alkuaineiden jako metalleihin ja epäme-

talleihin • metallien ominaisuuksia • atomin pääosat, hiukkaset • järjestysluku, massaluku

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä • elektronipilven rakenne • ryhmä ja jakso

Kemiallinen sidos • oktetti • ioni ja ionisidos • elektronipari ja molekyylisidos

Kemiallinen yhdiste • ioniyhdiste • molekyyliyhdiste

Reaktioyhtälö • energian sitoutuminen/vapautuminen re-

aktiossa • reaktioyhtälö ja sen tasapainottaminen

Hapettuminen ja pelkistyminen • hapettumis – pelkistymisreaktio • palaminen

Metallien valmistus ja käyttö • metallien erottaminen malmista • metallien ominaisuuksia, esim. sähkön-

ja lämmönjohtokyky • metallien kierrätys, ongelmajätteet

Jalot ja epäjalot metallit • sähkökemiallinen jännitesarja • metallien hapettuminen ja pelkistyminen

Sähkökemiaa • sähköpari • paristo • elektrolyysi • akku

Ilma ja vesi HAPOT JA EMÄKSET

• heikko/vahva happo/emäs • vetyioni ja hydroksidi-ioni

NEUTRALOITUMINEN

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 22

• tietää että neutraloitumisreaktiossa syn-tyy suolaa ja vettä

• suolan muodostuminen • suolojen ominaisuuksia

KORROOSIO • metallien syöpyminen • korroosion esto • patina • uhrimetalli

9. luokka 9. luokka Elollinen luonto ja yhdyskunta Oppilas

• tuntee hiilen luonnon rakennusaineena • tuntee hiilen kiertokulun • tietää, mikä on hiilivety • tuntee hiiliatomien välisien sidosten

muodostumisen • erottaa toisistaan molekyyli- ja rakenne-

kaavat • osaa tulkita ja rakentaa erilaisia hiilivetyjä• ymmärtää öljynjalostuksen periaatteen • tutustuu petrokemian teollisuuden tuot-

teisiin • tietää, että alkoholit on laaja aineryhmä • osaa tärkeimmät alkoholit ja niiden omi-

naisuudet ja rakentumisperiaatteen • tuntee erilaisten alkoholien käyttökohteita• tuntee orgaanisten happojen rakentu-

misperiaatteen • osaa tärkeimmät karboksyylihapot ja nii-

den ominaisuudet • saa käsityksen karboksyylihappojen

merkityksestä ihmiselle • tietää, että öljy on muovin raaka-aine • tuntee polymeroitumisen • tuntee tärkeimmät muovin lajit ja käyttö-

tarkoitukset • tietää tärkeimmät ravintoaineet ( hiilihyd-

raatit, valkuaisaineet ja rasvat), käsittää eri ravintoaineiden merkityksen, tuntee niiden lähteet

• ymmärtää valkuaisaineiden merkityksen elimistön rakennusaineena

• tuntee rasvojen yleisen rakenteen • tuntee rasvojen ominaisuuksia ja käyttö-

kohteita, sekä merkityksen ihmiselle • osaa luokitella pesuaineita • tuntee pesuaineiden ominaisuuksia,

merkityksen nyky-yhteiskunnassa ja toi-mintaperiaatteen

• tuntee muutamia tärkeitä kosmeettisia aineryhmiä

• ymmärtää kierrätyksen tärkeyden • osaa luokitella jätteitä • tuntee kierrätysmateriaaleja

Elollinen luonto ja yhteiskunta HIILI

• hiilen esiintymismuodot • hiilen kiertokulku • orgaaninen kemia

HIILIVEDYT • alkaanit, alkeenit ja alkyynit • sidostyypit • rakenne- ja molekyylikaava

HIILIVEDYT RAAKA-AINEENA • öljynjalostus • petrokemian teollisuus • fossiiliset polttoaineet

ALKOHOLIT • hydroksyyliryhmä • yksiarvoiset ja moniarvoiset alkoholit • etanolin valmistus

KARBOKSYYLIHAPOT JA ESTERIT • karboksyyliryhmä • karboksyylihappojen esiintyminen ja

käyttö • esterin muodostuminen

MUOVIT • muovien valmistus • kerta- ja kestomuovit • tekokuidut • kierrätys ja polttaminen

RAVINTOAINEET • Hiilihydraatit: sokeri, tärkkelys, selluloosa• Valkuaisaineet: rakentuminen aminoha-

poista, valkuaisaineet elimistön raken-nusaineena, denaturoituminen, villa-kuidut

• • Rasvat: rasvojen rakenne, tyydytty-

nyt/tyydyttymätön rasvahappo, rasvojen tarve ja ominaisuuksia

• Vitamiinit ja hivenaineet

Muuramen kunnan fysiikan ja kemian opetussuunnitelma 2004 sivu 23

• osaa toimia elämässään ekologisesti kestävällä tavalla

PAPERI • selluloosa ja sen erottaminen • viskoosi

KEMIANTEOLLISUUDEN TUOTTEITA • pesuaineet • pintajännitys • lääkeaineet • kosmeettiset aineet

KIERRÄTYS • jätteiden lajittelu • kierrätys • ongelmajäte • elinkaari

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen kemian opetuksessa:

Ihmisenä kasvaminen Tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan häntä ympäröivistä ilmiöistä. Ilmiöiden tutkiminen ja selittäminen vaatii erilaisia kokeita, tutkimuksia, keskustelua ja näkemysten vaihtoa parin kanssa ja ryhmissä. Yhteistyössä oppilas oppii ilmaisemaan mielipiteensä, keskustelemaan ja neuvottele-maan asioista. Jokaisen ryhmän jäsenen on kannettava oma vastuu annettavista tehtävistä. Kemia kokeellisena luonnontieteenä opettaa vastuullista työntekoa ja toisten huomioonottamista pa-ri/ryhmätyöskentelyssä.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysIlma ja vesi ovat maapallon yhteinen suojelukohde. Vesi kiertää, mutta millaisena sen siirrämme tuleville sukupolville. Jokaisen tulisi ymmärtää oma osuutensa veden ja ilman puhtauden ylläpitä-jänä maailmassa.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaan tulisi oppia toimimaan oman ja kaikkien parhaaksi myös tulevia sukupolvia ajatellen. Ke-mian tunneilla pohditaan toiminnan vaikutuksien seurauksia esim. mitä seuraa jos... Lisäksi mieti-tään sitä, miten kukin voisi parantaa omaa hyvinvointiaan. Opitaan kestävän kehityksen periaattei-ta sekä kierrätyksen tärkeyttä jokapäiväisessä elämässä. Valinnoilla on kauaskantoisia merkityk-siä. Kemian opiskelun eräänä tavoitteena on opettaa oppilas ymmärtämään oma roolinsa osana luonnon kiertokulkua ja näkemään valintojensa ja tekojensa vaikutukset ympäristöön.

Turvallisuus ja liikenne Opetellaan turvalliset työskentelymenetelmät. Opetetaan tiedot, joiden perusteella voi tehdä ter-veellisiä valintoja ravintoaineiden, lääkkeiden, alkoholin ja tupakan käytöstä. Tutustutaan ja opetel-laan tulkitsemaan kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteita. Opetellaan tulkitsemaan kodin kemikaalien ja ravintoaineiden tuoteselosteita, esim. pH-arvon merkitys. Opetellaan aineiden turvallista käyttöä ja kemikaalien varoitusmerkit. Annetaan ensiavun perusohjeita esim. palovamman hoito, hapon/emäksen neutralointi. Tutustutaan erilaisiin polttoaineisiin ja niiden elinkaaren vaikutusta ympäristöön.

Ihminen ja teknologia Teknologiaa koskevan demokraattisen päätöksenteon perustana on, että kansalaisilla on perustie-dot tältä alueelta. Opetellaan eri energialähteiden valinnan vaikutuksia ympäristöön ja talouteen. Jos kaikilla kansalaisilla on perustiedot teknologiasta, harhaanjohtaminen tai osatotuuksien kerto-minen ei ole mahdollista.

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.10 Terveystieto

TERVEYSTIETO luokat 1 - 4Terveystieto on luokilla 1 - 4 osa ympäristö- ja luonnontiedon opetusta. Terveystiedon asiasisältöjen pitäisi kattaa kyseisillä luokilla n. 1/5 YL-opetuksen sisällöstä (2/10 vkt). Sisältöjä toteutetaan myös muissa kouluaineissa ja kasvatustilanteissa (esim. terveydenhoitajan luona, liikunnassa, uskonnossa sekä väli- ja ruokatunneilla). Tavoitteena on kasvattaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveitä ja tiedostavia oppilaita, jotka osaavat valinnoillaan vaikuttaa omaan ja ympäristön terveyteen.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa (suunnitelma) mainitaan osana YL-opetusta seuraavat tavoitteet:

- Oppilas oppii psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista.

- Oppilas oppii terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Terveystiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokille 1- 4 on esitetty luvussa 7.7. Ympäristö ja luonnontieto.

TERVEYSTIETO luokat 5 - 6

Terveystieto integroidaan vuosiluokilla 5 - 6 biologian (ja maantiedon) opetukseen.Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Terveystiedon asiasisältöjen pitäisi kattaa kyseisillä luokilla n. 1/4 biologian/maantiedon opetuksen sisällöistä (1/4 vvt). Sisältöjä toteutetaan myös muissa kouluaineissa ja kasvatustilanteissa (esim. terveydenhoitajan luona, liikunnassa, uskonnossa/elämänkatsomustiedossa sekä väli- ja ruokatunneilla). Tavoitteena on kasvattaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveitä ja tiedostavia oppilaita, jotka osaavat valinnoillaan vaikuttaa omaan ja ympäristön terveyteen.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa (suunnitelma) mainitaan osana biologian opetusta seuraavat tavoitteet:

- Oppilas oppii tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista. - Oppilas oppii ymmärtämään seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta,

tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina.

- Oppilas oppii pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset.

Terveystiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokille 5 - 6 on esitetty luvussa 7.8. Biologia ja maantieto.

Luokilla 7 – 9 terveystiedon viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat seuraavat:

Luokka 7. 8. 9. Yht. Vkt 0,5 1,5 1 3

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 2

VUOSILUOKAT 7 9

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.

Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa.

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa.

TAVOITTEET

Oppilas oppii • tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden

fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä • ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hy-

vinvoinnissa• ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvo-

ja ja näkemyksiä • kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan

ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja• huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan

tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa • tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja• arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden

näkökulmasta • käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä

terveyden edistämiseksi • ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun,

vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Kasvu ja kehitys

• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema • fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus

ja terveys • psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenter-

veys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino • sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitse-

vaisuus, välittäminen ja huolenpito• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus • omasta terveydestä huolehtiminen

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 3

Terveys arkielämän valintatilanteissa

• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot • tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat • ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen • seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit • tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito • liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu

Voimavarat ja selviytymisen taidot

• terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat • tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot • kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

• kansantaudit • ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys • keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ • lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas

• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden nä-kökulmasta

• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannal-ta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia

• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisis-tä vuorovaikutuksen taidoista

• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään • osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia rat-

kaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas

• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa poh-tia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

• osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuot-timien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkival-lan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteis-sään

• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnetto-muustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas

• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, mi-ten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 4

• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön pe-rusteet

• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas

• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä • osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa

lähiympäristössään • tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata

esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti • osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lain-

säädäntöä.

TERVEYSTIETO luokat 7 - 9 Terveyskasvatuksen päätavoitteena on oppilaan terveyttä edistävän käyttäytymisen tukeminen matkalla aikuisuuteen. Terveyskasvatuksen opetuksen lähtökohtia ovat terveyskasvatukseen liittyvien aiheiden kokonaisvaltainen käsittely eri oppiaineissa toisiaan tukien, opetuksen oikea ajoitus, selkeät tavoitteet ja tavoitteiden yhdenmukaisuus yhteiskunnan terveystavoitteiden kanssa. Opetuksessa huomioidaan kansainväliset, valtakunnalliset ja paikalliset terveystutkimustulokset lasten ja nuorten terveydentilan yleisistä suuntaviivoista. Koulussa voidaan tehdä myös omia terveyskartoituksia, jotka osaltaan ohjaavat opetuksen painotusta paikallisten tarpeiden suuntaan. Opetus tulisi liittää nuoren omaan kokemusmaailmaan ja hänelle ajankohtaisiin asioihin ja merkityksiin. Nuorelle tulisi muodostua kokonaiskuva oman terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen kuuluvista asioista. Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kouluyhteisössä kaikille. Opetuksen suunnittelussa voidaan tehdä yhteistyötä myös kouluruokailuhenkilökunnan, vanhempien, opetuksen tukipalveluhenkilökunnan kanssa.

TERVEYSTIETO 7 - 9 luokka

Tavoitteet Sisällöt 7. luokka 7. luokka Terveyden olemus, terveys voimavarana Oppilas

• ymmärtää terveyden monimuotoisuuden • tietää terveyteen vaikuttavia asioita, poh-

tii omia vaikutusmahdollisuuksiaan ter-veyteensä

Nuoren kasvu ja kehitys

• tukea nuoren itsenäistymistä, identiteetin ja itsetunnon kehitystä sekä vuorovaiku-tustaitoja (= minäkuva, itsetunto)

Terveyden olemus, terveys voimavarana • Mitä terveys minulle merkitsee? • omasta terveydestä huolehtiminen,

hygienia • elämänilo

Nuoren kasvu ja kehitys

• fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys

• yksilöllisyys ja erilaisuus

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 5

• erilaisuuden hyväksyminen • psykososiaalisen ympäristön

(=sosiaalinen ja yhteiskunta) merkitys koulussa jaksamiselle

Oppilas

• ymmärtää yksilön vastuun, välittämisen ja huolenpidon merkityksen hyvinvoinnil-le

• tietää nuoruuden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen erityispiirteet

• oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan rakentavasti riita- ja kiusaa-mistilanteessa

Vuorokausirytmi Oppilas

• ymmärtää säännöllisen päivärytmin mer-kityksen terveydelle ja jaksamiselle

Minä ja muut

• kts. tavoitteet kohdasta nuoren kasvu ja kehitys

Päihteet: tupakka ja nuuska Oppilas

• pohtii tupakan kokeilun ja käytön syitä • tietää tupakan ja nuuskan käytön välit-

tömät ja pitkäaikaisvaikutukset • ymmärtää tupakan mielihyvän tunteen

vaikutuksen riippuvuuden syntymiseen • saa valmiuksia itsenäisen terveyttä edis-

tävien valintojen tekemisen

Vuorokausirytmi

• uni, lepo, liikunta, säännöllinen ruokailu, harrastukset / koulutyö

Minä ja muut

• millainen olen, minäkuva ja itsetunto • tunnistanko tunteet (tunteille sanat,

tunteiden säätely), perheen ja ystävien merkitys

• ristiriitojen selvittäminen, koulukiusaaminen, erilaisuuden hyväksyminen, koulun "turvaverkko"

• miten viihdyn koulussa? Päihteet: tupakka ja nuuska

• riippuvuuksien syntyminen, mielihyvä • tupakoinnin vaikutukset • miksi tupakointi aloitetaan • kieltäytyminen, tupakoimattomuus • tupakkalaki

8. luokka 8. luokka Elämäntapojen vaikutus terveyteen Oppilas

• pohtii omien elämäntapojensa ja valintojensa merkitystä terveyteensä

Uni ja lepo Oppilas

• ymmärtää riittävän unen ja levon merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle

Ravinto Oppilas

• tietää terveyttä edistävän ravitsemuksen perusteet

• saa tietoa yleisimmistä erityisruokavalioista

• pohtii omia ruokailutottumuksiaan • tietää ali- ja yliravitsemuksen riskit, pohtii

median luomia kauneusihanteita ja niiden seurauksia

Elämäntapojen vaikutus terveyteen • omien elämäntapojen ja valintojen

vaikutus terveyteen Uni ja lepo

• unen ja levon merkitys, unen puute • unettomuus

Ravinto

• hyvän ravitsemuksen perusteet • omat ruokailutottumukseni • luuston kehittyminen, osteoporoosi ja

sen ehkäiseminen • kauneusihanteet • syömishäiriöt

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 6

• oppii suhtautumaan kriittisesti terveyttä koskevaan tiedonvälitykseen ja terveysmainontaan

Liikunta Oppilas

• ymmärtää liikunnan ja oikeiden liikuntavarusteiden merkityksen terveydelle

Päihteet Oppilas

• tietää passiivisen tupakoinnin haitat • tietää tupakoinnin lopettamisen hyödyt • pohtii päihteiden käytön syitä ja tietää

niiden vaikutukset terveyteen ja elämään• tuntee päihteitä koskevaa lainsäädäntöä

Seksuaalisuus Oppilas

• ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen • pohtii henkisen kypsyyden merkitystä ja

toisen ihmisen arvostamista seurustelusuhteessa, sekä niiden merkitystä edellytyksenä "seksikokemusten" aloittamiselle

• saa tietoa seksuaaliterveydestä • tietää seksuaalisuuden kasvun ja

kehityksen muutokset murrosiässä • tuntee seksuaalisuuteen liittyvää

lainsäädäntöä

Sairaudet Oppilas

• tietää tavallisimpia nuorten terveysongelmia ja niiden oireita, ehkäisyä ja hoitoa

Ensiapu ja erilaiset vaaratilanteet • oppilas tietää kuinka toimia erilaisissa

tapaturma- ja vaaratilanteissa

Liikunta

• mitä liikunta merkitsee minulle • terveysliikunta • terveysvaikutukset • liikuntavarusteet

Päihteet • tupakointi:

o passiivinen tupakointi o tupakoinnin lopettaminen ja sen

hyödyt • alkoholi • imppaus • lääkkeiden väärinkäyttö • huumeet

o syyt ja käytön vaikutukset sekä lainsäädäntö

Seksuaalisuus

• ihastuminen, rakastuminen, ihmissuhteet, tunteet ja toisen huomioiminen

• seurustelu, aloitus ja lopetus • Mitä seksuaalisuus on? • kuukautiset, siemensyöksyt • Milloin seksiä? • oikeus omaan kehoon • itsetyydytys • ehkäisy • lainsäädäntö

Sairaudet

• tulehdustaudit • niska-, hartia- ja selkävaivat • työterveys: ergonomia ja ryhti • vatsavaivat • päänsärky • allergiat ja astma • diabetes • ennaltaehkäisy ja itsehoito

Ensiapu ja erilaiset vaaratilanteet

• haavat • KKK -hoito • kodin turvallisuus, paloturvallisuus • turvallisuus vapaa-aikana, esim. mopolla,

vesillä • päihteet ja liikenne • kaasu- ja säteilyvaara

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 7

9. luokka 9. luokka Mitä Suomi sairastaa? Oppilas

• tietää yleisimmät suomalaisten kansantaudit, niiden oireita, hoitokeinoja ja ennaltaehkäisyä

• tietää kotikuntansa terveyspalveluista Ravinto Oppilas

• tutustuu yleisimpiin erityisruokavalioihin • pohtii median antamaa kuvaa ravinnosta

ja osaa suhtautua siihen kriittisesti Elämänkulku Oppilas

• tuntee ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä

• saa ymmärrystä ja kykyä kohdata elämän mukanaan tuomia vaikeuksia

• pohtii omia selviytymiskeinojaan elämän vaikeissa tilanteissa

• ymmärtää rentoutumisen merkityksen Liikunta Oppilas

• ymmärtää kuntoliikunnan merkityksen terveydelle

• osaa laatia oman liikuntasuunnitelman • pohtii omia liikuntatottumuksiaan

Seksuaalisuus Oppilas

• tietää yleisimmät sukupuolitaudit, oireet ja ehkäisyn

• saa hakea apua seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa

• pohtii aborttiin liittyviä kysymyksiä ja tietää aborttilain

• ymmärtää seksuaalisuuden monimuotoisuuden

• pohtii parisuhteen vastuita ja velvollisuuksia

Ensiapu Oppilas

• osaa toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa ja antaa tilanteen vaatimaa ensiapua

Mitä Suomi sairastaa? • sydän- ja verisuonitaudit • tuki- ja liikuntaelinsairaudet • syöpä • diabetes • mielenterveysongelmat • oireet, ehkäisy, hoitokeinot, lääkkeiden

oikea käyttö • kotikuntani terveyspalvelut • tulevaisuuden näkymät

Ravinto

• yleisimmät erityisruokavaliot • ravinto ja media

Elämänkulku

• elämänkulku syntymästä kuolemaan • elämän kriisit ja vaikeat tilanteet esim.

yksinäisyys, alakuloisuus, suru, masennus, stressi, itsetuho (mielenterveystoimiston psykiatrinen sairaanhoitaja pitää oppitunnin)

• selviytymiskeinot ja voimavarat • mistä saa apua omien voimavarojen

loppuessa • rentoutuminen • kansalaisjärjestöjen työ

Liikunta

• kuntoliikunta • kestävyys • lihaskunto • liikkuvuus • oma liikuntasuunnitelma, liikunta

elämäntavaksi • Liikunko terveesti?

Seksuaalisuus

• yleisimmät sukupuolitaudit • abortti • seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden

moninaisuus • vastuut ja velvollisuudet parisuhteessa

Ensiapu

• auttamisvelvollisuus • toiminta onnettomuus ja vaaratilanteessa• kylkiasento • hätäensiapu • puhallus- ja paineluelvytys • sokki • suuret verenvuodot • äkilliset sairaskohtaukset • palo- ja paleltumavammat

Muuramen kunnan terveystiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 8

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN TERVEYSTIEDOSSA AIHEKOKONAISUUS OPPIAINESISÄLLÖT Ihmisenä kasvaminen - Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun

vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja kä-sittely

- Toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvolli-suudet ryhmässä

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Tapakulttuurin tuntemus, hyvät tavat

- Viestintä ja mediataito - Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset il-

maisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- Yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista

- Ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa

Turvallisuus ja liikenne - Onnettomuuksilta ja päihteiltä suojautuminen omassa elinympäristössä

- Koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuut-ta edistäviä toimintamalleja

- Keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneym-päristöt

- Muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet

- Lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.11 Uskonto

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkö-kulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikut-tavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia iden-titeetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulot-tuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on

• perehdyttää omaan uskontoon • perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen• tutustuttaa muihin uskontoihin• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä • kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

7.11.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtä-mään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 1 5

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1 5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maail-maan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arvioin-tiin ja vastuullisuuteen.

TAVOITTEET Oppilas • oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuu-

den sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä • tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin • tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin • ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden • tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan • tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan sovelta-

mista.

KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus • oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita • Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä • toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus • teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia • suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppi-

laiden elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia • alku- ja patriarkkakertomukset • Egyptistä Luvattuun maahan • Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous

Eettisyyteen kasvaminen • ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta • kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä • yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus

Luterilaisen kirkon elämä • seurakunta oppilaan elämässä • kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja • luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta • seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seu-

rakunnan jäsenenä • kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma • oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla • juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseenOppilas • tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia • tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan • tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita

kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas • ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta • tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia • näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta • osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä • pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 3

• kykenee eettiseen pohdintaan • tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään.

Evankelisluterilainen uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaille tietoa ja kokemuksia kristinuskon merkityk-sestä ja laaja-alaisista vaikutuksista yksilöiden ja yhteisöjen elämään ja kulttuuriin. Tavoitteena on myös, että oppilas tutustuu muihin uskontoihin, erityisesti maailmanuskontoihin ja Suomessa vai-kuttaviin uskonnollisiin liikkeisiin. Muuramelainen näkökulma uskonnonopetukseen toteutuu osin yhteistyössä seurakunnan kanssa, esim. joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkot, tutustumiskäynnit ja rippi-kouluinformaatiotilaisuudet.

Oppiaineessa pohditaan uskon keskeisiä kysymyksiä ja ajankohtaisia aiheita uskon ja etiikan nä-kökulmasta. Opiskellessa kunnioitetaan oppilaan ja heidän vanhempiensa vakaumusta ja kasvate-taan suvaitsevaisuuteen. Jokaisella luokka-asteella huomioidaan kirkkovuoden juhlapyhät. Hengel-listä musiikkia opetetaan sekä uskonnon että musiikin tunneilla. Uskonto tarjoaa hyviä integraa-tiomahdollisuuksia esim. historian, äidinkielen, musiikin ja kuvaamataidon kanssa.

Uskontoa opetetaan peruskoulun jokaisella vuosiluokalla. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat seuraavat:

Luokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Yht. Vkt 2 1 1 1 1 2 1 1 1 11

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO luokat 1 – 2

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka

Oppilas • saa tietoa suvaitsevaisuudesta ja kunni-

oittamisesta• saa tietoa ja pohtii eettisiä kysymyksiä

omassa ja toisten elämässä • tutustuu rukouksiin, virsikirjaan ja lasten

hengellisiin lauluihin sekä Kirkkovuoden juhlapäiviin ja hiljentymiseen

• saa pääpiirteittäin tietoa Jeesuksen elä-mästä ja toiminnasta

Oppilas • harjoittelee omassa luokkayhteisössä

elämistä: oikea ja väärä, asennoituminen erilaisuuteen tai heikompaan, empaatti-suus, elämän kunnioittaminen ja suoje-leminen

• harjoittelee arkipäivän etiikkaa ja tutustuu kultaiseen sääntöön: (anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen, rehellisyys, riita, sopu, omatunto, pelko)

Oppilaalle annetaan mahdollisuus ihmetellä, epäillä ja keskustella ajatuksistaan.

Oppilaalle opetetaan jokin ruokarukous ja iltaru-kous.

Oppilas • tutustuu Jumalaan Luojana ja turvallise-

na Isänä • tutustuu Jeesukseen opettajana (esim.

Pietarin kalansaalis, parantaminen, Jee-

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 4

sus ja lapset sekä hyvä paimen) • käy oman seurakuntansa kirkossa ja saa

tietoa kerhoista, leireistä, partiosta ja py-häkoulusta sekä lähetystyöstä

2. luokka 2. luokka Oppilas

• täydentää tietojaan suvaitsevaisuudesta ja toisten sekä elämän kunnioittamisesta

• saa tietoa eettisistä säännöistä ja pohtii niitä

• tutustuu erilaisiin rukouksiin ja luokkato-vereidensa uskontoon

• tutustuu kirkkovuoden juhlapäiviin ja las-ten hengelliseen musiikkiin

• saa tietoa Jeesuksen syntymästä, ope-tuksista ja ihmeteoista

Oppilas • harjoittelee omassa luokkayhteisössä

elämistä ja sääntöjen merkitystä esim. kultainen sääntö kiusaamistilanteessa, kilpaileminen, kateus

• pohtii ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja tutustuu lasten diakoniaan, muista huolehtimiseen ja arkipäivän lähimmäisyyteen kotona ja koulussa

• laatii omia rukouksiaan ja tutustuu ruko-usrituaaleihin kuten käsien ristiminen, ris-tinmerkki, kynttilöiden sytyttäminen

• saa mahdollisuuden ihmetellä, epäillä ja keskustella ajatuksistaan

• tutustuu Jeesuksen ajan elämään (Pa-lestiinan luonto, paimenten elämä, Nasa-retin koti, synagoga)

• saa tietoa Jeesuksen opetuksista ja elämästä maan päällä sekä pääsiäisen tapahtumista

• saa perustietoa lähiympäristönsä us-konnollisesta elämästä (luterilainen kirk-ko, ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko, helluntaiseurakunta, islam)

• käy oman seurakuntansa kirkossa ja saa tietoa kerhoista, leireistä, partiosta ja pyhäkoulusta sekä tutustuu lähetystyö-hön

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 5

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO luokat 3 – 5

Tavoitteet Sisällöt

3. luokka 3. luokka Oppilas

• tutustuu kristinuskon perusteisiin • tutustuu lähiympäristössään kirkon toi-

mintaan • pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysy-

myksiä • tutustuu Raamatun kertomuksiin

Oppilas • saa tietoa kristinuskon Jumalasta ja

muodostaa omaa käsitystään Jumalasta • saa tietoa Jumalan suunnitelmasta Van-

hasta testamentista (esim. alkukerto-mukset)

• tutustuu eettisiin sääntöihin, kymmenen käskyä

• opettelee Herran siunauksen• tutustuu kirkollisiin juhlahetkiin sekä kirk-

kovuoden juhliin• tutustuu oman seurakuntansa jumalan-

palvelukseen, ehtoolliseen ja diakoniaan• tutustuu arjen lähimmäisyyteen kodin ja

luokkayhteisönsä jäsenenä• pohtii Joosef-kertomuksia ja muita patri-

arkkakertomuksia ( Abrahamista, Isakista ja Jaakobista) virikkeenä eettisiin ongel-manratkaisuihin

• keskustelee omista näkemyksistään• tekee retken Muuramen kirkkoon tutus-

tuen samalla johonkin seurakunnan työn-tekijään

4. luokka 4. luokka Oppilas

• tutustuu kristinuskon perusteisiin • tutustuu evankelisluterilaisen ja ortodok-

sisen kirkon toimintaan • pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysy-

myksiä ja soveltaa niitä arjen tilanteisiin • tutustuu Raamatun kertomuksiin

Oppilaalle opetetaan Jeesuksen elämästä.

Oppilas • saa tietoa Vanhan ja Uuden testamentin

yhteydestä • saa tietoa Jeesuksen kasvusta opetta-

jaksi, auttajaksi ja vapahtajaksi • tutustuu kirkkovuoden juhlista loppiai-

seen, pyhäinpäivään ja pääsiäiseen sekä evankelisluterilaisen että ortodoksisen kirkon kautta

• tutustuu paastoon ja uskonnollisiin tapoi-hin

• opettelee Isä meidän -rukouksen • oppii eettisten periaatteiden merkitystä

omassa luokkayhteisössään esim. erilai-suuden sietämistä, asennoitumista hei-kompaan, empaattisuutta

• pohtii elämän kunnioittamista ja suojele-mista

• keskustelee omista näkemyksistään pe-

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 6

rustellen niitä • käy retkellä Muuramen hautausmaalla ja

siunauskappelissa

5. luokka 5. luokka Oppilas

• tutustuu Uuteen testamenttiin • tutkii Jeesuksen opetuksia • saa tietoa Alkuseurakunnan synnystä • tutustuu Raamattuun kirjana • saa tietoa muista uskonnoista Suomessa

ja maailmalla • tutustuu joihinkin eettisiin esikuviin ja

vuorisaarnan etiikkaan

Oppilas • saa tietoa evankeliumeista, Apostolien

teoista ja Raamatun kirjeistä • tutustuu vertauksiin • tutustuu Alkuseurakuntaan ja ympäröi-

vään kulttuuriin (Antiikin Kreikka, Antiikin Rooma, juutalaisuus)

• tutustuu Pietarin ja Paavalin elämään ja vaikutukseen

• tutustuu katoliseen kirkkoon ja muihin kristillisiin yhteisöihin Suomessa kuten helluntaiherätys, adventtikirkko, pelas-tusarmeija

• tutustuu kiinnostuksensa mukaan maail-manuskontoihin ja muihin uskonnollisiin ilmiöihin

• saa tietoa liturgisista väreistä ja tekstii-leistä, sekä symboleista esim. kala ja kyyhky

• tutustuu esim. Fransiscus Assisilaiseen, Martin Luther Kingiin tai Äiti Teresaan

• pohtii Vuorisaarna virikkeenään esim. kostoa, suhdetta omaisuuteen, suvaitse-vaisuutta, vihaa ja vihollisesta välittämis-tä

• keskustelee omista näkemyksistään.

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 7

VUOSILUOKAT 6 9Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEET Oppilas • tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana• perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä • perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen poh-

dintaansa ja toimintaansa.

KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta • elämän merkitys ja rajallisuus • uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä • Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta • Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä • Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö • Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä • kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia • kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään • kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbo-

lit

Suomalainen katsomusperinne • yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristilli-

siä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus • uskonnonvapaus• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne • suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana • kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 8

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas • tuntee Raamatun keskeisen sisällön • tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet • tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen • ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas • ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta • tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa • tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen • hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas • kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan • tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO luokat 6 – 9

Tavoitteet Sisällöt

6. luokka 6. luokka Oppilas

• saa käsityksen Jeesuksen elämänkaa-resta ja erityisesti pääsiäisen tapahtumis-ta

• tuntee seurakunnan syntymisen asiat • saa tietoa hiljentymisen, mietiskelyn ja

rukouksen merkityksestä • ymmärtää kirkon historiaa • tuntee lähetyskäskyn ja tietää lähetys-

työn tavoitteet

Oppilas • saa tietoa Marian päivästä, adventista,

joulusta, pääsiäisen ajasta, helatorstaista ja helluntaista

• ymmärtää Jeesuksen toiminnan seura-ukset:, seurakunnan syntyminen

• tutustuu psalmeihin ja laatii kuvittaen omia rukouksia ja saa tietoa rukousritu-aaleista

• tutustuu omiin juuriinsa haastatellen ja laatien oman sukupuunsa

• tutustuu kuinka kristinusko kohtaa juuta-laisuuden ja muita uskontoja, saa tietoja kristittyjen vainoista, kristinuskon tulosta Suomeen ja kristinuskon leviämisen vai-kutuksista

• tutustuu kirkkotaiteeseen, arkkitehtuuriin ja kirkkotekstiileihin evankelisluterilaisen, ortodoksisen, katolisen ja mahdollisesti muidenkin kirkkojen kautta

• saa tietoa Suomen lähetyskentistä, tutus-tuu lähetystyöntekijän työhön ja eläytyy

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 9

auttajan rooliin • keskustelee omista näkemyksistään

ryhmissä ja perehtyy erilaiseen kirkko-musiikkiin ja kirkkotaiteeseen

7. luokka 7. luokka Oppilas

• ymmärtää uskontoa ilmiönä ja sen eri ulottuvuuksia yksilöiden ja yhteisöjen elä-mässä

• tutustuu maailmanuskontoihin

• uskonto ilmiönä ja sen merkitys ihmiselle• maailmanuskonnot • maailman uskonnollinen tilanne • Suomen uskonnollinen tilanne • elämänkysymykset eri uskonnoissa

8. luokka 8. luokka Oppilas

• tutustuu kristinuskon syntyyn, kehityk-seen ja vaikutukseen

• hahmottaa kristinuskon nykytilanteen

• kristinuskon vaiheet, nykytilanne maail-massa ja Suomessa

• uskonnonvapaus, uskonnottomuus • kristinuskon pohjalta syntyneet uskonnot • kotiseudun uskonnollinen tilanne

9. luokka 9. luokka Oppilas

• tutustuu Raamatun sisältöön, merkityk-seen ja vaikutukseen

• pohtii elämänkysymyksiä Raamatun vi-rikkeiden pohjalta

• tiedostaa ja hahmottelee omaa elämän-katsomustaan

• pohtii eettisiä kysymyksiä vastuullisesti

• Raamattu, sen synty, sisältö, sanoma ja käyttö

• kirkollinen elämä ja juhlat • etiikan käsitteitä ja kysymyksiä • eettisten ongelmien ja elämänkysymys-

ten pohdinta Raamatun valossa • oma elämänkatsomus

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 10

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen uskonnon opetuksessaJokaiseen teemaan löytyy yhtymäkohtia uskonnosta, tässä niistä joitakin näkökulmia:

1. Ihmisenä kasvaminen - oman elämänkatsomuksen hahmottaminen ja pohdinta

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - omat uskonnolliset juuret - eri uskontoihin ja kirkkokuntiin tutustuminen - suvaitsevaisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen

3. Viestintä ja mediataito - eettinen pohdiskelu - kulttuurin ja uskonnon merkitys viestinnässä (esim. symbolit )

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - vaikuttaminen seurakunnassa - eettisiin esikuviin ja vaikuttajiin tutustuminen (esim. Mahatma Gandhi ja Martin

Luther King)

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - eettisten kysymysten pohdinta

6. Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen - vastuullisuus

7. Ihminen ja teknologia - eettinen pohdiskelu

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 11

7.11.2 ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitä-minen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaiku-tuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

VUOSILUOKAT 1–5 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

TAVOITTEET Oppilas • vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä • perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään,

ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan • tutustuu uskonopin peruskysymyksiin • perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elä-

mästä nousevia eettisiä kysymyksiä • tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin.

KESKEISET SISÄLLÖT Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset • pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat • oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä • paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset • kirkon suuria opettajia ja marttyyreja

Kirkon jäsenenä • ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa • oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö • luostarien toiminta • kirkollisia järjestöjä • lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja • oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla • juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä

Raamattu pyhänä kirjana • alkukertomukset ja patriarkkakertomukset • Egyptistä Luvattuun maahan • Jeesuksen elämä ja opetukset, Herran rukous• evankeliumien kirjoittajat • ylösnousemus ja uusi elämä • Uuden testamentin ajanhistoriaa

Liturginen elämä • jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgiajumalanpalvelus • sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen • kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja • kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana • ikoni kuvana ja pyhänä esineenä

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 12

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen • ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena • Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet • pelastus ja iankaikkinen elämä • kirkko ja seurakunta • kymmenen käskyn etiikka

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta Oppilas • tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää • tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkko-

vuotta omassa elämässään • tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy sovelta-

maan niitä omassa elämässään.

Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia Oppilas • tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen • tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn • osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa

niitä huomioon omassa elämässään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä • tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää • pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi • kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.

Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja Oppilas • tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä • tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan • tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa • tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 13

ORTODOKSINEN USKONTO luokat 1 – 2

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eetti-sesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

Työtavat:

jumalanpalveluksiin osallistuminen, retket, vierailut, askartelu, piirtäminen, käsityöt, kirjalliset teh-tävät, yhteiskunnalliset työtavat ja kerronta.

Ortodoksista uskontoa opetetaan peruskoulun jokaisella vuosiluokalla. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat seuraavat:

Luokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Yht. Vkt 2 1 1 1 1 2 1 1 1 11

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka Oppilas

• oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä

• oppii tuntemaan kirkkovuotta • tutustuu oman seurakuntansa toimintaan• tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jee-

suksen elämän keskeisiin vaiheisiin lä-hinnä kirkkovuoden kautta

• oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset: • tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten

joulu, teofania, palmusunnuntai, ja pää-siäinen

• oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä

• paasto • joitakin pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikola-

os sekä pyhittäjät Sergei ja Herman

Kirkon jäsenenä:• oma kirkko, ortodoksina perheessä ja

koulussa • risti, ristinmerkki ja ikoni • rukous, kuten ”Isä meidän” ja ruokaruko-

us• seurakunnan lapsityö • luterilainen kirkko

Raamattu pyhänä kirjana • Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia • Jeesuksen kotimaa

Liturginen elämä • yleisimmät kirkkoveisut ja tärkeimpien

juhlien veisuja • kirkkomatka • kirkko rakennuksena

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 14

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen • ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena• Isä, Poika ja Pyhä henki • oikea ja väärä • ystävyys ja suvaitsevaisuus

2. luokka 2. luokka Oppilas

• syventää ortodoksisen kristillisyyden se-kä uskonopin peruskäsitteitä

• oppii tuntemaan kirkkovuotta • tutustuu oman seurakunnan toimintaan • tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuk-

siin kirkkovuoden juhlien kautta • tutustuu alustavasti muihin uskontoihin • oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset: • tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten

palmusunnuntai, ristin ylentäminen ja kirkkovuoden alku

• oppilaan nimikkopyhä • paasto • joitakin pyhiä ihmisiä kuten Johannes

Kastaja ja apostoli Johannes teologi

Kirkon jäseniä: • kodin ja maahedelmien siunaaminen • liturgia • vainajien muisteleminen • seurakunnan lapsityö • lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja

Raamattu pyhänä kirjana: • luominen • Jeesuksen opetuksia • evankeliumi

Liturginen elämä :• nimenanto • kaste ja ehtoollinen • kirkkomatka, papin tapaaminen • yleisimmät kirkkoveisut • kirkko pyhänä paikkana

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen: • ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena • lähimmäisenrakkaus• väärin tekeminen ja katumus

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 15

ORTODOKSINEN USKONTO luokat 3 – 5

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Opetuksessa huomioidaan oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä nä-kemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentamiseen ja kasvamiseen eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi.

Opetuksessa huomioidaan kirkkovuoden kierto juhlineen ja paastoaikoineen. Lukuvuoden aikana oppilaat osallistuvat liturgia-jumalanpalvelukseen ja perehtyvät syvemmin kirkon liturgiseen perin-teeseen osallistumalla teemapäivään. Teemapäivät järjestetään tason mukaisesti luokille 1-2, 3-5 sekä 6-9. Opetuksessa tutustutaan paikallisen ortodoksisen seurakunnan historiaan, perinteisiin ja tapoihin. Tarvittaessa pyritään opetuksessa ottamaan huomioon oppilaiden oma kulttuuritausta.

Työtavat:

Opetuksessa käytetään oppilaan tasoon ja opetustilanteeseen soveltuvia, monipuolisia työtapoja. Opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan soveltaen hyödyntämään tietoverkoista löytyvää aineistoa, kuten esimerkiksi www.ortoweb.fi. 3-5

Tavoitteet Sisällöt

3. luokka 3. luokka Oppilas:

• oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä • perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten

elämään ja liturgiseen elämään • tutustuu oman seurakunnan elämään • osallistuu ortodoksiseen liturgiaan • perehtyy Vanhan Testamentin kertomuk-

siin• oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä

eettisiä kysymyksiä • tutustuu oman lähiympäristön uskontoi-

hin

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset • kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun

kertomusten ja kirkon perimätiedon poh-jalta, erityisesti Neitsyt Marian juhlat

• oman kirkon pyhän elämäkerta

Kirkon jäsenenä • ortodoksinen perinne ja toiminta kotiseu-

rakunnassa • lähiympäristön muut uskonnot

Raamattu pyhänä kirjana • Maailman ja ihmisen luominen • patriarkkakertomukset • Egyptistä luvattuun maahan

Liturginen elämä • sakramenteista Ehtoollinen • liturgia • jumalanpalvelusten toimittajat • kirkkorakennus • suurten juhlien ikoneja • jumalanpalvelusveisuja, tropareja ja ru-

koushetken veisuja

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 16

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen • kymmenen käskyä ja niiden merkitys

omassa elämässä • ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena

4. luokka 4. luokkaOppilas:

• oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä • perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten

elämään ja liturgiseen elämään • tutustuu oman seurakunnan elämään • perehtyy Uuden Testamentin kertomuk-

siin • oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä

eettisiä kysymyksiä

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset • kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun

kertomusten ja kirkon perimätiedon poh-jalta, erityisesti Kristuksen juhlat

• suuren paaston käytäntöjä ja merkityksiä• Sergei ja Herman Valamolainen • oppilaan oma suojeluspyhä

Kirkon jäsenenä • kotiseurakunta ja sen toiminta • seurakunnat ja hiippakunnat Suomessa • ONL ortodoksisen nuorten liitontoiminta

Raamattu pyhänä kirjana • Jeesuksen elämä ja opetukset • ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä

Liturginen elämä • liturgiaan valmistautuminen • kaste, voitelu, katumus ja avioliitto • suurten juhlien ikoneja • jumalanpalvelusveisuja, tropareja ja ru-

koushetken veisuja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen

• eettisiä kysymyksiä Jeesuksen opetusten pohjalta

5. luokka 5. luokkaOppilas

• oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä • perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten

elämään ja liturgiseen elämään • tutustuu uskonopin peruskysymyksiin • perehtyy Raamatun kertomuksiin ja oppii

pohtimaan Raamatusta nousevia eettisiä kysymyksiä. Laupias Samarialainen

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset • kirkkovuosi • paastot, sekä niihin liittyvät eettiset ky-

symykset • kirkon suuria opettajia ja marttyyreja

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 17

VUOSILUOKAT 6–9 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtä-mystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaanoppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEET Oppilas • vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä • perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katso-

muksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä • perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä

pohdinnassaan ja toiminnassaan • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu• Raamatun synty ja sisältö • Raamattu pyhänä kirjana • Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit • Apostolien teot

Kirkkohistoria• kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat • kirkkokunnat sekä ekumenia • Suomen ortodoksisen kirkon historiaa• Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne • Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys

Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiir-

teet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Liturgiikka ja uskonoppi • sakramentit • jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia • kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki • uskonopin keskeiset kohdat

Etiikka• ortodoksinen ihmiskäsitys • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen • Vuorisaarnan etiikka

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta Oppilas • tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkko-

vuotta • tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 18

• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista• tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen • tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.

Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön Oppilas • tuntee Raamatun sisäisen rakenteen • ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen • ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota • tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt • osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa • tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen • tuntee oman seurakunnan toimintaa • tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa • tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.

Oppilas tuntee maailmanuskontoja Oppilas • ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle • tunnistaa suuret maailmanuskonnot• osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 19

ORTODOKSINEN USKONTO luokat 6 – 9

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppi-laan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen syvempää rakentumista.

Tavoitteet Sisällöt

6. luokka 6. luokka Oppilas

• ymmärtää myönteisen ilmapiirin merki-tyksen ortodoksisen opetuksen aikana

• tutustuu ortodoksisuuden peruskysymyk-siin

• kehittää ja vahvistaa ortodoksista va-kaumusta

Raamatun synty ja sisältö• profeetat, kuninkaat ja Psalmit • Apostolien teot, alkukirkon synty, Paava-

lin matkat • vuorisaarnan etiikka • kirkkovuosi tutuksi, ikonit, veisut ja niiden

tunnistaminen • liturgian ja vigilian keskeiset sisällöt • pyhän kirkon sanoman viejinä, lähetystyö

ja sen merkitys • tärkeimpien veisujen tunteminen • ortodoksi kirkon elävänä osana

7. luokka 7. luokka Oppilas

• tutustuu kristinuskon varhaisvaiheisiin, sen opin kehittymiseen ja kirkon järjes-täytymiseen

• tarkastelee kirkon myöhempiä vaiheita • tietää kirkkojen välisistä yhteyksistä

Kirkon synty• apostolien lähetystehtävä, apostoli Paa-

vali • marttyyrien aika • kirkolliskokoukset ja kirkon hallinto • luostarilaitoksen kehittyminen • kristinuskon leviäminen Euroopassa • kirkon jakaantuminen: ortodoksinen ja

katolinen kirkko • protestanttiset kirkot: luterilainen, refor-

moitu, anglikaaninen kirkko ja vapaakirk-ko

• ortodoksiset paikalliskirkot ja ortodoksi-suuden yleismaailmallisuus

• ekumeeninen liike

8. luokka 8. luokka Oppilas

• perehtyy Suomen ortodoksisen kirkon vaiheisiin ja suomalaiseen uskonnollisuu-teen

• tutustuu kirkkonsa hallintoon ja järjestö-toimintaan

• tutustuu uskontoon ilmiönä ja uskonnon vaikutukseen yksilössä, yhteisössä ja kulttuurissa

• tutustuu syvemmin suuriin maailmanus-k ihi

• luostarit: Valamo, Konevitsa ja Petsamo hengellisen elämän keskuksina

• Venäjän ja Ruotsin vallan aikana • kirkko itsenäisessä Suomessa • siirtokarjalaisuus • herännäisyys, maallistuminen, uusus-

konnollisuus • Konstantinopolin patriarkaatti • kirkon ja seurakunnan hallintoelimet • nuorisotoiminta: Ortodoksisten Nuorten

Muuramen kunnan uskonnon opetussuunnitelma 2004 sivu 20

kontoihin Liitto, Syndesmos, Seurakunnan kerhot ja kristinoppileiri

• aikuisjärjestöt: PSHV, tiistaiseurat, Orto-doksinen lähetys

• symbolit, myytit, riitit, kultit ja pyhän ko-keminen

• varhaiskantaiset uskonnot • hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan ja

Japanin uskonnot • Juutalaisuus, islam ja kristinusko

9. luokka 9. luokka Oppilas

• tutustuu etiikan peruskäsitteisiin ja kristil-lisen etiikan yleispiirteisiin

• syventyy pohtimaan yksilö- ja yhteisöeet-tisiä kysymyksiä ja osaa soveltaa niitä toiminnassaan

• saa kauniin muiston uskonnonopettajas-ta ja peruskoulusta

• etiikka ja moraali, arvot ja normit• Jumalan armo • hengellisten voimien vahvistaminen: ru-

kous, sakramentit, paasto ja Raamatun luku

• käsitys synnistä • Vanhan testamentin kymmenen käskyä• vuorisaarnan etiikka• vastuu omasta itsestä, lähimmäisestä ja

koko luomakunnasta• henkilökohtainen suhde Jumalaan ja

muihin ihmisiin • ihminen Jumalan kuvana ja pyrkimys kal-

taisuuteen • elämisen rajat ja bioetiikka• ihmissuhteet• työ- ja talouselämä• sota ja rauha• muuttuva maailma, ihmisoikeudet

7.11.3. MUUT USKONNOT Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden peri-aatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä.

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.12 Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofi-aa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ope-tuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kult-tuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maail-maansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvoste-lukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toi-mintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissi-vistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa va-paiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

VUOSILUOKAT 1 5Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomus-taan ja maailmankuvaansa.

TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä • etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia,

kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään • kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän

tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa • tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja

oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta • tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu • toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maa-

ilmassa • ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä • hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet • erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus • suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö • elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Yhteisö ja ihmisoikeudet• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö • lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet • tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma • etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja

niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa • elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja,

syntymä, elämä ja kuolema luonnossa • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maail-

manperintö ja ympäristö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas

• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta • ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita • kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtö-

kohtien olemassaolon • ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiOppilas

• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä • osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) • rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella • pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään • osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.

Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas

• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita • ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen • ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.

Ihminen ja maailma Oppilas

• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä • ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle • osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 3

Elämänkatsomustieto

Luokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Yht. Vkt 2 1 1 1 1 2 1 1 1 11

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO luokat 1-5

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka Oppilas

• kehittää taitojaan ilmaista itsensä • oppii tunnistamaan erilaisia tunteita ja

rohkenee puhua niistä • kehittää arvostelukykyään ja ymmärtää

käsitteet oikea ja väärä • erottaa oikean ja väärän arkipäivän asi-

oissa ja perustelee valintansa • ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityk-

sen• harjoittelee toisen asemaan asettumista • osaa luonnehtia hyvän ystävän ominai-

suuksia ja ymmärtää ystävyyden merki-tyksen elämässään

• Toisen kohtaaminen ja hänen asemaan-sa asettuminen (koulukiusaaminen)

• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys

• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä • tunteet (ilo, suru…)

2. luokka 2. luokka Oppilas

• tutustuu ihmisen elämänkaareen • tutustuu kasvien ja eläinten elämänkaa-

reen • rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan

miettimällä mitä osaa hyvin ja mitä toivoo • tutustuu omaan sukuunsa tekemällä su-

kupuun • tutustuu kertomuksiin maailman synnystä • tutustuu tieteelliseen teoriaan maailman-

kaikkeuden synnystä

• tutustuu ja oppii käyttämään käsitteitä elämänkaari, maa, maailmankaikkeus

• Kuka olen ja mitä osaan; elämänvaiheet ja toiveet (oma sukupuu, suvun mennei-syys)

• Elämänkaari • Elämän synty ja kehitys, kertomuksia

maailman synnystä, maa ja maailman-kaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syn-tymä, elämä ja kuolema luonnossa

3. luokka 3. luokka Oppilas

• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkey-den ihmiselle

• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaat-teita

• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöi-hin

• suomalainen kulttuuri (vuotuiset juhlat, uskonnolliset ja uskonnottomat)

• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

• vastuu ja vapaus elämässä • ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kau-

neus luonnossa (oma lähiympäristö) • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys,

maailmanperintö ja ympäristö

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 4

• tutustuu suomalaiseen kulttuuriin • tutustuu lapsen oikeuksiin • tuntee ihmisoikeuksien periaatteita

maailmanperintö ja ympäristö

4. luokka 4. luokka Oppilas

• tutustuu suomalaisiin kulttuurivähemmis-töihin

• tutustuu suvaitsevaisuuden periaatteisiin • ymmärtää mitä tarkoitetaan ajattelun, us-

konnon- ja elämänkatsomuksen vapau-della

• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta

• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämän-katsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä

• suomalaiset kulttuurivähemmistöt (pako-laiset, siirtolaiset, romanit, saamelai-set…)

• erilaisia elämäntapoja, monikulttuurisuus

5. luokka 5. luokkaOppilas

• tuntee oikeudenmukaisuuden periaatteita • tutustuu erilaisiin elämän- ja maailman-

katsomuksiin • pystyy hahmottamaan katsomusvapau-

den merkityksen omassa elämässään • tutustuu käsitteisiin elämänkatsomus,

uskomus, luulo, tieto, ymmärrys, ta-sa-arvo, rauha, arvo, normi, demokratia, moraali ja kulttuuriperintö

• tutustuu erilaisiin aikakäsityksiin ja ym-märtää niiden merkityksen ihmisten elä-mässä

• tutustuu etiikan perusteisiin • kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden

moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta

• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy eri-laisten toimintalähtökohtien olemassa-olon

• ymmärtää, että konflikteihin on löydettä-vissä väkivallattomia ratkaisuja

• kehittää kykyään eettiseen ajatteluun ja toimintaan

• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuu-den toteutuminen jokapäiväisessä elä-mässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa

• hyvä elämä, arvo ja normi • elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja

ymmärrys, erilaisia elämän- ja maail-mankatsomuksia

• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevai-suuden maailma

• maailman kulttuuriperintö • erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys

ihmisten elämässä• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeu-

tus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elä-mäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisu-ja

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 5

VUOSILUOKAT 6 9Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ym-märrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulli-seksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä • etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia

sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan • kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arki-

päivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista har-kintaa

• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnas-ta ja luonnosta

• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välit-tymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

KESKEISET SISÄLLÖT Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1 5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta • yhteiskuntateorian perusteet, demokratia • politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys

Katsomusten maailma • katsomusten historiaa, katsomusvapaus • maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus • tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen • uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus

Kulttuuri • kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto • kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus • käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen

Etiikka ja hyvä elämä • etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu • ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka • monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

Tulevaisuus • tulevaisuuden tutkiminen • luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö • minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 6

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas

• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä• tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huo-

mioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat • kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun • kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja

kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiOppilas

• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskul-kuja

• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron • osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuk-

sista.

Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas

• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron • hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön • pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden • tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä

• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimus-ten perusteita

• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailma Oppilas

• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita • tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia • osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön • ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 7

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO luokat 6 - 9

Tavoitteet Sisällöt

6. luokka 6. luokka • laajentaa oppilaan katsomuksellista ja

kulttuurista yleissivistystä • saada oppilas tuntemaan eri kulttuurien

tärkeitä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja nii-den taustoja.

• Tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, eri-laisiin muihin kulttuureihin ja yhteisöihin, pohditaan monikulttuurisuutta.

• Tutustutaan eri uskontoihin ja uskonnot-tomaan elämänkatsomukseen.

7. luokka 7. luokka • Kehittää oppilaan kykyä havaita ja arvi-

oida jokapäiväisten tilanteiden eettisiä merkityksiä ja kehittää oppilaan kykyä eettiseen toimintaan.

• Saada oppilas kantamaan vastuuta itses-tään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja ympäröivästä luonnosta eli toimimaan vastuullisena kansalaisena.

• Pohditaan tulevaisuuden yhteiskuntaa ja ihmisen asemaa siinä; minkälainen tule-vaisuudessa on ihmisen, kulttuurin ja luonnon suhde ja miten sitä voi tutkia.

• Käsitteet humanistinen, utilitaristinen, mystinen ja luontokeskeinen.

• Mitä on politiikka ja demokratia.

8. luokka 8. luokka• tutustua ihmisoikeuksien, oikeudenmu-

kaisuuden ja suvaitsevaisuuden periaat-teisiin.

• kehittää oppilaan kykyä hahmottaa eetti-siä kokonaisuuksia ja ilmaisemaan omia näkemyksiään ja omaa elämänkatso-mustaan.

• nuoren moraalinen kasvu • etiikan pääsuuntaukset • Ihmisoikeusetiikka • monikulttuurisuus • maailmanperintö • ympäristöetiikka

9. luokka 9. luokka• syventää oppilaan kulttuurista ja katso-

muksellista yleissivistystä • oppia arvioimaan tieteiden merkitystä

meidän elämäntapaamme.

• katsomusten historiaa, tieto ja tutkimus • käsitteet maailmankuva, maailmankat-

somus ja elämänkatsomus • luonnollinen ja yliluonnollinen • uskonto ja uskonnottomuus

Muuramen kunnan elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma 2004 sivu 8

Aihekokonaisuuksien toteuttamien elämänkatsomustiedon opetuk-sessa:

Ihmisenä kasvaminen- Koko oppiaine pyrkii ihmisenä kasvamisen edistämiseen.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - Kuka olen ja mitä osaan (2lk) - Kulttuuri (3lk) - Kulttuurivähemmistöt (4lk) - Erilaisia elämäntapoja, monikulttuurisuus (4lk) - Suomalainen kulttuuri ja muut kulttuurit (6lk) - Ihmisoikeudet (8lk) - Maailmanperintö (8lk) - Katsomusten historiaa (9lk)

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - Toiminta vastuullisena kansalaisena (7lk) - Tulevaisuuden yhteiskunta (7lk)

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä (3lk) - Kauneus luonnossa (oma lähiympäristö) (3lk) - Luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys(3lk) - Tulevaisuuden yhteiskunta (7lk)

Ihminen ja teknologia - Luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys (3lk) - Tulevaisuuden maailma (5lk) - Tulevaisuuden yhteiskunta (7lk)

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.13 Historia

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historial-lisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

VUOSILUOKAT 5–6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luontee-seen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapah-tumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuk-sessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai

tarkastelutapojen myötä • ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha

aika, keskiaika, uusi aika • tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu

vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä • tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa • esittämään muutoksille syitä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Omat juuret ja historiallinen tieto • oman perheen ja kotiseudun historia • muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit • kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena • maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään

Eurooppalaisen sivilisaation synty • antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri • antiikin heijastuminen tähän päivään

Keskiaika• uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema • Suomen liittäminen osaksi Ruotsia

Uuden ajan murros • eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taitees-

sa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä

Suomi Ruotsin valtakunnan osana • elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina • suomalaisen kulttuurin muotoutuminen

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Vapauden aate voittaa alaa • Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b) kaupankäynnin kehitys c) kulttuurin kehitys d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) väestössä tapahtuneet muutokset

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas • osaa erottaa faktan mielipiteestä • osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas • tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille

ominaisia piirteitä. • tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se

myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.• osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri

tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.

Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas • osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden

kannalta• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 3

HISTORIA

Historiaa ja yhteiskuntaoppia opiskellaan 5. luokasta alkaen. 9. luokalla opetetaan yhteiskuntaoppia. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 5. 6. 7. 8. 9. Yhteensä

Vuosiviikko-tuntimäärä

2 1 2 2 3 10

HISTORIA luokat 5 - 6

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5. luokka Oppilas oppii

• historian opiskelun perustaidot • että historian tiedot ovat ihmisten tekemiä

tulkintoja • ymmärtämään itsensä osana historian

kulkua • historiallisen aikakausijaottelun • ymmärtämään eurooppalaisen sivilisaa-

tion juuret

Suomen historian aihepiirejä: Omat juuret ja historiallinen tieto

• Oman suvun ja kotiseudun historia • Tutustuminen erilaisiin historiallisiin läh-

teisiin Esihistoriallinen aika

• Kivikausi, pronssikausi, rautakausi

Yleisen historian aihepiirejä:

Ensimmäiset korkeakulttuurit • Yhteisöjen kehittyminen maanviljelyn

myötä, esim. kirjoitustaidon vaikutukset

Eurooppalaisen sivilisaation synty • Antiikki • Antiikin vaikutus länsimaiseen kulttuuriin

6. luokka 6. luokka Oppilas oppii

• että historian tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

• ymmärtämään Suomen ja Ruotsin yhtei-sen historian

• uskonnon merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa keskiajalla

• asioita uuden ajan alusta Euroopassa • työskentelemään projektinomaisesti ja

tutustuu tarkemmin johonkin korkeakulttuuriin

Suomen historian aihepiirejä: Keskiaika, uusi aika

• Suomi Ruotsin valtakunnan osana

Yleisen historian aihepiirejä: Keskiaika

• Uskonto ihmisten elämässä: (integroi-daan uskonnon opetukseen)

Uuden ajan murros • Ihmisen maailmankuvan muutos tieteissä

ja taiteissa (integraatiomahdollisuus us-kontoon, musiikkiin ja kuvataiteeseen)

Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuri vallankumous

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 4

VUOSILUOKAT 7–9

Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaiku-tuksiin.

TAVOITTEET Oppilas oppii • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa • käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta • ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin • selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia • arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa.

KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate • elämää 1800-luvun Suomessa • 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa • kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa

Teollinen vallankumous

• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään • kaupungistuminen

Murrosten aika Suomessa • sääty-yhteiskunnan mureneminen • Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen • imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille • ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset • Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Laman ja totalitarismin aika • maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan • elämää demokratioissa ja diktatuureissa

Toisen maailmansodan aika • toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset • Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

Suomi 1950-luvulta nykypäivään • elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään • suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun • kylmä sota • maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön • tiedonvälityksen kehitys

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas • osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä • pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas • kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. • osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. • osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas • pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saa-

maansa informaatiota • pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

HISTORIA luokat 7 – 8

Seitsemännellä vuosiluokalla käsitellään 1800- ja 1900-luvun historiaa ensimmäisen maailmansodan päättymiseen asti. Ajanjaksoja lähestytään sekä Suomen että yleisen historian perspektiivistä. Suomen historian teemat liittyvät maamme autonomiseen asemaan, itsenäisen Suomen syntyyn sekä teollistumi-seen. Yleisen historian teemat ovat Napoleonin aika, uudet aatteet, teollistuminen, Euroopan ulkopuolis-ten alueiden (Pohjois-Amerikka, Aasia, Afrikka) kehitys ja ensimmäinen maailmansota seurauksineen. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat ihminen, aika ja ympäristö. Asioita käsitellään myös Keski-Suomen ja Muuramen näkökulmasta.

Kahdeksannella vuosiluokalla käsitellään historiaa 1920-luvun alusta nykypäivään asti. Ajanjaksoja lähestytään sekä Suomen että yleisen historian perspektiivistä. Suomen historian teemat ovat nuori itse-näinen valtio, Suomi toisessa maailmansodassa, jälleenrakennus ja hyvinvointi - Suomen synty ja kehi-tys. Yleisen historian teemat ovat 1920-luvun lama, totalitarismin aika, toinen maailmansota ja sen jäl-keinen maailma nykypäiviin saakka. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat ihminen, aika ja ympäristö. Asioita käsitellään myös Keski-Suomen ja Muuramen näkökulmasta.

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 6

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Suomen historian aihepiirejä:

Oppilas oppii:

• miten 1800-luvun suomalaisessa sääty-yhteiskunnassa elettiin maalla ja kau-pungissa

• miten kansallisuusaate nousi Suomessa ja Suomea sorrettiin

• miten Suomi teollistuu ja miten se vaikut-taa yhteiskuntaan

• miten 1. maailmansota vaikutti itsenäis-tyvään Suomeen

Yleisen historian aihepiirejä:

Oppilas oppii:

• miten keisareiden ja kuninkaiden Euroo-passa elettiin 1800-luvulla sodan ja rau-han aikana

• miten uudet aatteet kuohuttivat ja saivat aikaan vallankumouksia

Suomen historian aihepiirejä: Autonomisen aseman rakentuminen ja sen vahvistuminen

• Suomalainen sääty-yhteiskunta • Perhe ja kotitalous • Maaseudun elämää • Väestönkehitykseen • Kansan koulutus • Valtiopäivät

Autonomiaa kohtaan suoritettu sorto • Kansallisuusaatteen nousu Suomessa • Sääty-yhteiskunnan mureneminen • Suomen venäläistäminen ja sen vastus-

tus • Torpparikysymys • Äänioikeus

Suomen teollistuminen • Teollinen vallankumous • Höyryvoiman käyttöönotto • Metsät rahaksi • Maaseudun muuttuminen

Itsenäistyvä Suomi • Maailmansodan vaikutukset Suomessa • Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Yleisen historian aihepiirejä:

Euroopan sota ja rauha • Ranskan Suuri vallankumous • Napoleon aika • Suomi suurvaltojen pelinappulana • Rauha palaa Eurooppaan• Pohjoismaat suurvaltapolitiikassa

Uusia aatteita • Konservatismi • Liberalismi • Sosialismi • Nationalismi

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 7

• miten teollistuminen muutti ihmisten elä-mää, elinympäristöä sekä kärjisti yhteis-kuntaryhmien välisiä epäkohtia

• miten Yhdysvaltojen alueellinen laajen-tuminen ja taloudellinen nousu tapahtui sekä miksi se ajautui sisällissotaan

• miten Afrikassa ja Aasiassa elettiin en-nen länsimaalaisten tuloa sekä miten im-perialismin vaikutti niihin

• miten Venäjästä kasvaa suurvalta, mutta samalla tyytymättömyys lisääntyy ja joh-taa vallankumouksiin

• miten vanha keisarien ja kuninkaiden Eu-rooppa sortuu ja ajautuu maailmanso-taan

Euroopan teollistuminen 1800-luvulla • Teollinen vallankumous • Työväenluokan synty

Pohjois-Amerikka • Yhdysvaltojen laajeneminen länteen • Yhdysvaltojen sisällissota • Yhdysvaltojen teollistuminen

Afrikka • Eurooppalaisten tutkimusmatkat • Imperialismi • Afrikan jako

Kiina ja Japani • Kiina, Keskuksen valtakunta • Eurooppalaiset alistavat Kiinan • Auringon pojan valtakunta • Japanista siirtomaavalta

Venäjä• Venäjä kasvaa suurvallaksi • Maaorjuus lakkautetaan • Valtakunta vaikeuksissa • Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt

ja vuoden 1917 vallankumoukset

Ensimmäinen maailmansota • Liittokuntien Eurooppa • Balkanilla räjähtää • Eurooppa sodassa • Uuden aikaista sotaa • Sodan seuraukset

Lisäksi 7. luokalla käsitellään teknologian kehi-tystä (liikkumis- ja kuljetusvälineet) 1800-luvulta nykyaikaan saakka.

8. luokka 8. luokka Suomen historian aihepiirejä:

Oppilas oppii:

• mitä vaikeuksia Suomen nuorella tasa-vallalla oli ja mitä yhteiskunnallisia muu-toksia tapahtui 1920- ja 1930- luvuilla

Suomen historian aihepiirejä:

Suomen tasavalta • Heimosodat • Ahvenanmaan kysymys • Reunavaltiopolitiikka • Kohti yhteiskuntarauhaa • Pohjoismainen suuntaus • Lapuanliike

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 8

• 2. maailmansodan synnyn, taustan ja sodan päälinjat sekä sodanjälkeisen Suomen poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset

• miten Suomesta tulee hyvinvointivaltio ja miten se liittyy osaksi yhdentyvää Eu-rooppaa

Yleisen historian aihepiirejä:

• miten epävakaa taloudellinen kehitys vaikutti Yhdysvalloissa sekä miten Eu-roopan valtioista tulee demokratioita tai diktatuureja

• 2. maailmansodan syyt, seuraukset ja ratkaisevat tapahtumat sekä ymmärtää miten maailmansota muutti maailmaa

• miten idän ja lännen välinen sotilaallinen ja taloudellinen kilpailu vaikutti maail-massa

Oppilas tutustuu:

• erilaisiin kulttuureihin, niiden yhteiskun-nallisiin ja poliittisiin järjestelmiin sekä ymmärtää köyhän etelän ja rikkaan poh-joisen vastakkainasettelun

Suomi toisessa maailmansodassa • Neuvostoliiton aluevaatimukset • Talvisota • Jatkosota • Elämää sotavuosina • Rauhanehtojen varjossa • Asekätkentä • Pelon ja toivon vuodet

Suomi 1950-luvulta nykypäivään • Elinkeinorakenteen muutos ja sen

vaikutukset ihmisten elämään • Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan

rakentaminen • Kekkosen aika • Eurooppalainen Suomi

Yleisen historian aihepiirejä:

Maailmansotien välissä • Talouslama koettelee maailmaa • Yhdysvallat – demokratia • Massakulttuurin Yhdysvallat • Demokratioita ja diktatuureja • Kansallissosialistit nousevat valtaan

Saksassa • Saksa – diktatuuri • Saksan laajeneminen

Toinen maailmansota • Saksan salamansota • Voimasuhteet ja sodankäynti • Akselivallat kukistuvat • Tyynenmeren sota • Siviilinä sodassa • Sodan jälkiselvittelyt

Kylmä sota • Kylmä sota • Neuvostoliitto sodan jälkeen • Maailma jakaantuu kahtia • Kylmän sodan kriisejä

Kauhun tasapaino

Etelä ja pohjoinen vastakkain • Afrikka itsenäistyy • Kiina – puolisiirtomaasta suurvallaksi • Kriisien Palestiina • Intian itsenäistyminen • Latinalainen-Amerikka • Persianlahden sodat

Muuramen kunnan historian opetussuunnitelma 2004 sivu 9

• miten kommunismin romahtaminen Neu-vostoliitossa ja Itä-Euroopassa vaikutti ympäröivään maailmaan.

Kylmä sota päättyy • Neuvostoliiton romahtaminen • Euroopan murros • Uusi maailmantilanne

Lisäksi 8.luokalla käsitellään jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri 1800-luvulta nykyaikaan saakka.

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN HISTORIAN OPETUKSESSA:

1. Ihmisenä kasvaminen Esim. oikeudenmukaisuus ja tasa-arvokysymykset

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Esim. oma ja vieraat kulttuurit sekä kansainvälisyyskysymykset

3. Viestintä ja mediataito Esim. lähdekritiikki

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Esim. osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa (vertailu diktatuuriin)

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Esim. yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristöstä ja hyvinvoinnista

6. Turvallisuus ja liikenne Esim. väkivallan ulottuvuudet

7. Ihminen ja teknologia Esim. teknologian kehittäminen ja sen vaiheet

ARVIOINTI: Historiassa arvioidaan oppilaan tuntityöskentely, koemenestys, kotona tai koulussa tehtyjen yksilö-, pari- tai ryhmätöiden tulokset ja esittely sekä työskentely ryhmässä. Tuntityöskentelyssä painotetaan oppilaan oppitunnilla antamaa tiedollista ja taidollista kuvaa osaamisestaan mm. läksyn kuulustelussa sekä uuden asian opetustilanteessa. Arvioinnin perusteena ovat oppilaan historian ilmiöiden ymmärtäminen, tiedon hankkimisen taidot, tiedon soveltaminen ja sen kriittinen arviointi. Huomioon otetaan myös oppilaan asenne oppiaineessa.

Lukuvuoden alussa oppilaalle esitetään arvioinnin perusteet: - koe - tuntityöskentely - yksilö-, pari- ja ryhmätyöt ja työskentely ryhmässä - asenne - hyvän osaamisen kuvaukset ja perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdek-

san

Jokaisella luokkatasolla yksi sisältökokonaisuus voidaan toteuttaa yhteistoiminnallisena, jolloin oppilai-den työt tai niiden pohjalta laadittu koe huomioidaan arvostelussa. Mahdollisilla valtakunnallisilla kilpai-luilla ja testeillä sekä harrastuneisuudella voi vaikuttaa arviointiin.

Muuramen kunnan yhteiskuntaopin opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.14 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yh-teiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnal-lisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta

VUOSILUOKAT 7–9 TAVOITTEET Oppilas • saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta • oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimi-

maan aktiivisena vaikuttajana • oppii tuntemaan julkiset palvelut • saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä • oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään • kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana • tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.

Yksilö yhteisön jäsenenä

• perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa

Yksilön hyvinvointi

• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet • tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi

Vaikuttaminen ja päätöksenteko

• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa • demokratia, vaalit ja äänestäminen • politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla • media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Kansalaisen turvallisuus

• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu • liikenneturvallisuus • turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus

Taloudenpito

• yksityisen taloudenpidon periaatteet • työnteko ja yrittäjyys

Muuramen kunnan yhteiskuntaopin opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Kansantalous • yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina • ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys

Talouspolitiikka

• talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin • julkinen talous ja verotus

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas • kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä • pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista • osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauk-

sia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas • ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoeh-

toja • ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

YHTEISKUNTAOPPI luokka 9 Historiaa ja yhteiskuntaoppia opiskellaan 5. luokasta alkaen. 9. luokalla opetetaan yhteiskunta-oppia. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 5. 6. 7. 8. 9. Yhteensä

Vuosiviikko-tuntimäärä

2 1 2 2 3 10

Tavoitteet Sisällöt

9.lk 9. lk

Oppilas • oppii, että yhteiskuntatiede koostuu mo-

nesta eri tieteenalasta • tiedostaa mahdollisuutensa vaikuttaa eri

tavoin yhteiskunnassa • ymmärtää, että yhteiskunnassa on asi-

oiden suhteen erilaisia näkökantoja • ymmärtää, että ei ole vain yhtä totuutta • oppii kunnioittamaan ja käsittelemään

erilaisia mielipiteitä • oppii tuntemaan vastuuta ihmisenä ja

yhteiskunnan jäsenenä • osaa toimia täysivaltaisena yhteiskun-

Yksilö yhteisön jäsenenä • kotoa maailmalle

Yksilön hyvinvointi • erilaiset näkemykset yhteiskunnasta ja

sen vastuusta Vaikuttaminen ja päätöksenteko

• yhteiskunnalliseen toimintaan osallistu-minen

Kansalaisen turvallisuus • vapaus ja vastuu

Taloudenpito • henkilökohtainen budjetti • elinkeinomuodot

Muuramen kunnan yhteiskuntaopin opetussuunnitelma 2004 sivu 3

nan jäsenenä • oppii valistuneeksi kuluttajaksi ja talou-

den toimijaksi

Kansantalous • yksilö vaikuttajana ja vaikutuksen koh-

teena • ulkomaankauppa globaalissa taloudessa

Talouspolitiikka • talouden kiertokulku • julkinen sektori

Lisäksi 9.luokalla käsitellään tarkemmin yrittä-jyyttä ja sen merkitystä Muuramessa. Teemaa voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisten yrittä-jien kanssa esim. yritysideakilpailun merkeissä.

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN YHTEISKUNTAOPIN OPETUKSESSA 1. Ihmisenä kasvaminen

- esim. oikeudenmukaisuus ja tasa-arvokysymykset 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

- esim. ihmisoikeudet 3. Viestintä ja mediataito

- esim. median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

- esim. yrittäjyys ja sen merkitys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- esim. oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen 6. Turvallisuus ja liikenne

- esim. työturvallisuus 7. Ihminen ja teknologia

- esim. tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

ARVIOINTI

Yhteiskuntaopissa arvioidaan oppilaan tuntityöskentely, koemenestys, kotona tai koulussa tehtyjen yksilö-, pari- tai ryhmätöiden tulokset ja esittely sekä työskentely ryhmässä. Tuntityöskentelyssä painotetaan oppilaan oppitunnilla antamaa tiedollista ja taidollista kuvaa itsestään mm. läksynkuu-lustelussa sekä uuden asian opetustilanteessa. Arvioinnin perusteena ovat oppilaan yhteiskunta-opin ilmiöiden ymmärtäminen, tiedon hankkimisen taidot, tiedon soveltaminen ja sen kriittinen arvi-ointi. Huomioon otetaan myös oppilaan asenne oppiaineessa.

Syyslukukauden alussa oppilaalle esitetään arvioinnin perusteet: - koe - tuntityöskentely - yksilö-, pari- ja ryhmätyöt ja työskentely ryhmässä - asenne - perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan

Yksi sisältökokonaisuus voidaan toteuttaa yhteistoiminnallisena, jolloin oppilaiden työt tai niiden pohjalta laadittu koe huomioidaan arvostelussa. Mahdollisilla valtakunnallisilla kilpailuilla ja testeillä sekä harrastuneisuudella voi vaikuttaa arviointiin.

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.15 Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustu-valla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologi-an ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

VUOSILUOKAT 1–4

Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin

• kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia • käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina • ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta • toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.

KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä • lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia • yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla

lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset • monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua • musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin • musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon – liitty-

vää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä • laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas

• osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun • hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoit-

toon• hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa • osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 2

• tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liik-keen avulla

• osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.

MUSIIKKI Musiikinopetuksen tehtävänä on innostaa musiikilliseen ilmaisuun ja vastuulliseen yhdessä tekemi-seen. Sen tarkoitus on luoda pohja ja perusteet lapsen kyvylle ymmärtää musiikkia paremmin, ja näin saada musiikki eläväksi osaksi oppilaan elämää. Musiikinopetuksessa pitää antaa tilaa lapsen henkilökohtaisille ratkaisuille ja kokemuksille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ym-märtämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset.

Musiikinopetus on jaettu kolmeen osa-alueeseen: musisointi, musiikin kuuntelu ja musiikin tun-temus. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat musiikinopetuksen kokonaisuuden.

Musisointiin kuuluu soittaminen, laulaminen, musiikkiliikunta ja muu musiikin esittäminen ja tuotta-minen.

Musiikkia kuunnellessaan oppilas puolestaan tarkastelee ääniympäristöä, ottaa vastaan musiikkia, eläytyy siihen ja oppii ymmärtämään sitä.

Musiikin tuntemukseen kuuluvat musiikin peruskäsitteet sekä keskeisiä musiikin ilmenemismuoto-ja ja traditioita.

Oppilaan musiikin taitoja kehitetään monipuolisesti laulamisen, soittamisen, kuuntelemisen ja liikun-nan osa-alueiden avulla. Osa-alueet voivat painottua eri opetusryhmissä eri tavoin riippuen oppi-lasaineksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

MUSIIKKI luokat 1 – 2

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka Musisointi: Oppilas

• rohkaistuu ilmaisemaan itseään ryhmässä musiikin avulla laulaen, soittaen, liikkuen

• tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoitti-miin sekä omaan kehoon soittimena

• tutustuu monipuolisesti eri maiden musiik-kiin ja laululeikkeihin

• kasvaa toiset huomioon ottavaksi musi-soivan ryhmän jäseneksi

Musiikin kuuntelu: Oppilas harjaantuu musiikin kuuntelijana.

Musisointi: • äänenkäytön opettelua, oikea lauluasento • laululeikkejä sekä muuta opetusta tukevia

ajankohtaisia lauluja rytmisoittimilla, oppi-laiden omilla soittimilla

• soittamista äänellistä, kehollista ilmaisua; kehosoitin, kehorytmi

Musiikin kuuntelu: • erilaisen musiikin kuuntelua sekä kuunte-

lun tuomien elämysten, mielikuvien, ha-vaintojen kuvailua

• elävään musiikkiin tutustumista mahdolli-

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 3

Musiikin tuntemus: Oppilas

• tutustuu ja opettelee erilaisia rytmejä ja melodioita toistaen ja kokeillen

• oppii musiikin peruskäsitteitä

suuksien mukaan (konsertit, orkesterivie-railut)

Musiikin tuntemus: • musiikin peruskäsitteisiin tutustumista lau-

laen, soittaen, liikkuen, kuunnellen: mm. perussyke, sanarytmi, iloinen, surullinen, hiljainen, voimakas, korkea, matala, tem-pon muutoksen kokeminen

• kansalliseen kulttuuriperinteeseen ja kou-lun juhliin liittyvät laulut ja tavat; esim. Maamme, Keski-Suomen kotiseutulaulu

2. luokka 2. luokka Musisointi: Oppilas

• rohkaistuu musiikilliseen ilmaisuun pien-ryhmässä ja yksin

• soittaa erilaisia rytmi- ja melodiasoittimia rytmimerkintöjen avulla

• tutustuu monipuolisesti erilaiseen musiik-kiin laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnel-len

Musiikin kuuntelu: Oppilas harjaantuu musiikin kuuntelijana

Musiikin tuntemus: • Oppilas opettelee erilaisia rytmejä ja me-

lodioita, toistaen ja kokeillen • musiikin peruskäsitteiden tuntemus laaje-

nee

Musisointi: • oikea lauluasento laulua eri kokoon-

panossa, soolo-tutti

Musiikin kuuntelu: • erilaisen musiikin kuuntelua sekä kuunte-

lun tuomien elämysten, mielikuvien, ha-vaintojen kuvailua

• elävään musiikkiin tutustumista mahdolli-suuksien mukaan (konsertit, orkesterivie-railut)

Musiikin tuntemus: • musiikin peruskäsitteisiin tutustumista lau-

laen, soittaen, liikkuen, kuunnellen: mm. nouseva, laskeva melodia, voimistuen, hil-jentyen, kaanon, rytmitavut ja -merkit: taa I, ti-ti II, neljäsosatauko Z

• kansalliseen kulttuuriperinteeseen ja kou-lun juhliin liittyvät laulut ja tavat; esim. Maamme, Keski-Suomen kotiseutulaulu

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 4

MUSIIKKI luokat 3 – 4

Tavoitteet Sisällöt

3. luokka 3.luokka Musisointi:

• Oppilas käyttää ääntään monipuolisesti laulaen aktiivisesti ryhmän osana.

• Oppilas oppii yhden soittimen alkeistai-dot (nokkahuilu)

Musiikin kuuntelu • Oppilas harjaantuu kuuntelemaan erilais-

ta suomalaista musiikkia, erityisesti kan-sanmusiikkia.

• Oppilas tunnistaa vähintään yhden olen-naisesti suomalaiseen kulttuuriin kuulu-van musiikin ääninäytteen perusteella.

• Oppilas tunnistaa ääninäytteen perus-teella vähintään yhden suomalaisen kan-sansoittimen (esim. kannel)

Musiikin tuntemus Oppilas

• osaa käyttää voiman vaihtelua mu-sisoidessaan

• tunnistaa oikealla mainitut tahtilajit, tun-nistaa ja pystyy nimeämään oikealla mainitut nuottien kestot ja nuotinnimet

• tunnistaa nuoteista kertaus ja lopetus-merkin.

Musisointi:Monipuolista laulamista (kaanon, äänenhuolto) ja soittamista erilaisin koulusoittimin sekä run-sasta harjoitusta erityisesti yhteen soittimeen (nokkahuilu)

Musiikin kuuntelu Perehdytetään erityisesti suomalaiseen musiik-kiin, erityisesti kansanmusiikkiin.

Musiikin tuntemus • Voiman vaihtelu (crescendo-diminuendo,

f,p, ff, fff, pp ja ppp) • -tahti; tahtilajit 2/4 , ¾ ja 4/4 • alennus ja ylennysmerkki • kestot: neljäsosa-, puoli-, pisteellinen

puoli- ja kahdeksasosanuotti • nuottiviivasto: nuottinimet c1- d2, kertaus

:ll ja lopetus (fine)

4.luokka 4.luokka Musisointi:

• Oppilas syventää ryhmässä laulamisen taitojaan sekä kolmannella luokalla aloit-tamansa soittimensa soittotaitoja.

Musiikin kuuntelu • Oppilas harjaantuu kuuntelemaan erilais-

ta pohjoismaista musiikkia. • Oppilas tunnistaa ääninäytteen perus-

teella vähintään yhden pohjoismaiseen kulttuuriin olennaisesti kuuluvan musiik-kinäytteen.

Musiikin tuntemus - Oppilas pystyy valitsemaan taululle kirjoi-

tetuista rytmimerkeistä oikean kuule-mansa perusteella (kts. oikean puolen rytmimerkit)

- Oppilas tunnistaa tutuista lauluista muo-torakenteen (AB / ABA), nuoteista oikeal-

Musisointi: • Monipuolinen laulaminen (kaanonin li-

säksi helppoja kaksiäänisiä lauluja) • syvennetään kolmannella luokalla aloite-

tun soittimen soittotaitoa

Musiikin kuuntelu Perehdytään erityisesti pohjoismaiseen musiik-kiin.

Musiikin tuntemus • Yksinkertaisten rytmien merkintä kuun-

nellusta (neljäsosanuotti, kahdeksasosa-nuotti, neljäsosatauko tahtilajeissa 2/4 ja 4/4

• Muotorakenteet ABA ja AB • Nuottien ja taukojen aika-arvoja (pisteel-

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 5

la mainittuja nuotteja ja taukoja, muun-nesävelet fis:n ja b:n sekä pystyy sano-maan tutusta laulusta, onko kyseessä duuri- vai mollilaulu.

linen neljäsosanuotti sekä kokonuotti, koko- ja puolitauko ja kahdeksasosatau-ko)

• Muunnesävelet fis ja b • Käsitteet duuri ja molli

VUOSILUOKAT 5–9 5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä.

TAVOITTEET Oppilas

• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin

eri lajien ja tyylien tuntemustaan • oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muo-

don tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä • rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin.

KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä

ohjelmistoa, josta osa ulkoa • yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa

soitto-ohjelmistoa• monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti • omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soit-

timia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas

• osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti • hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteis-

soittoon• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan • osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden

kanssa • tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia • tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää • osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä • osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelys-

sä ja toteutuksessa.

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 6

MUSIIKKI luokat 5 – 6

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5.luokka Musisointi: Oppilas

• osallistuu aktiivisesti musisointiin yksin ja ryhmän jäsenenä

• tutustuu kitaran, basson, kosketinsoitti-men (ja rummuston) rakenteisiin ja soittotekniikoihin

Musiikin kuuntelu: Oppilas

• kuuntelee monipuolisesti musiikkia yksin ja ryhmän jäsenenä

• tunnistaa kuulemansa perusteella vähin-tään yhden ulkomaalaista musiikkia edustavan valtion kuulemansa perusteel-la

Musiikin tuntemus:Oppilas

• kykenee tunnistamaan yhden sinfoniaor-kesterin soitinryhmän ja vähintään yhden tietyn aikakauden säveltäjän tai teoksen kuulemansa perusteella ääninäytteestä vähintään / ulkonäön perusteella

• tietää, millä nimellä kutsutaan korkeam-paa ja matalampaa miehen ja naisen ää-nityyppi

• tuntee basson vapaat kielet perusvirityk-sessä (E, A, D, G)

• tietää perusperiaatteen kitaran tai koske-tinsoittimen sointuotetaulukon lukemi-seen

Musisointi: Runsaasti erilaisia koti- ja ulkomaalaisia lauluja ja niitten säestystä koulu- ja bändisoittimin

Musiikin kuuntelu: Runsaasti erilaisia koti- ja ulkomaisia orkesteri-teoksia, kansanmusiikkia, nykymusiikkia ja pop/rockmusiikkia

Musiikin tuntemus:• Ihmisen äänityypit: sopraano, altto, teno-

ri, basso, kuunteleminen ääninäyttein (elävänä musiikkina tai äänittein)

• Historian suuret säveltäjät ja tyylisuunnat• Sinfoniaorkesterin soitinryhmiin tutustu-

minen ääninäytteiden (aito soitin tai ääni-te) perusteella; kiinnekohta musiikin soin-tivärikäsitteeseen

6.luokka 6.luokka Musisointi: Oppilas

• osallistuu aktiivisesti musisointiin yksin tai ryhmän jäsenenä

• pystyy tuottamaan joko kosketinsoittimel-la tai kitaralla vähintään kaksi erilaista perusduuri- tai perusmollikolmisointua otetaulukko apunaan ja käyttämään näitä soveltuvin osin säestyksessä

• pystyy tuottamaan ”sylirummuin” , jotain koulurytmisoitinta hyväksikäyttäen (esim. marakassit, kehärummut, kapulat) tai ai-doin rummuin joko yhden osan (esim. hi-hatin osan) tai koko kompin perusbeatis-

Musisointi: Runsaasti erilaisia koti- ja ulkomaalaisia lauluja ja niitten säestystä koulu- ja bändisoittimin

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 7

ta (tasajakoinen rytmi) ja perusvalssista (kolmijakoinen)

Musiikin kuuntelu:Oppilas

• kuuntelee monipuolisesti musiikkia yksin tai ryhmän jäsenenä

• tunnistaa kuuntelunäytteen perusteella vähintään kolmen eri maan tai kulttuurin alkuperän

Musiikin tuntemus: Oppilas

• tietää dynaamisten vaihteluiden (cres-cendo, diminuendo) merkityksen ja käyt-tää niitä osana musisointiaan

• löytää reaalisointumerkistä pohjasävelen ja osaa hyödyntää sitä musisoinnissaan

• tunnistaa nuoteista etumerkinnän perus-teella vähintään kaksi seuraavista sävel-lajeista (C-duuri, a-molli, G-duuri, e-molli, F-duuri, d-molli, D-duuri, h-molli, B-duuri, g-molli)

Musiikin kuuntelu:

Runsaasti kuuntelunäytteitä eri musiikkikulttuu-reista ja maista

Musiikin tuntemus:

• Voiman vaihtelu musiikissa sekä sen keskeinen sanasto: crescendo, di-minuendo

• Reaalisointumerkistä pohjasävelen löy-täminen

• Historian suuret säveltäjät ja merkittä-vimmät tyylisuunnat

• Sävellajit: C-duuri, a-molli, G-duuri, e-molli, F-duuri, d-molli, D-duuri, h-molli, B-duuri, g-molli

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 8

MUSIIKKI luokat 7 – 8

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7.luokka Musisointi: Oppilas:

• osallistuu aktiivisesti musisointiin yksin ja ryhmän jäsenenä

• saa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä omalle että ryhmässä tapahtuvalle musiikin ilmaisulle

• saa tukea kasvuunsa musisoinninalueel-la tavoitteena musiikin pysyvän harras-tuksen edistäminen

Musiikin kuuntelu: Oppilas:

• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja nä-kemyksiä kuulemastaan

• pyrkii tunnistamaan kuuntelemalla musii-kin eri lajeja ja eri aikakausien ja kulttuu-rien musiikkia

• pyrkii kuuntelemaan monipuolisesti mu-siikkia yksin ja ryhmän jäsenenä

Musiikin tuntemus: Oppilas:

• yrittää käyttää musiikin käsitteitä mu-sisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydes-sä

• oppii ymmärtämään musiikin elementtien ja muodon tehtävää musiikin rakentumi-sessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä

• omaksuu oppisisältöjen tiedollisen ainek-sen

Musisointi: • oikean äänenkäytön opettelu • lauletaan paljon, mahdollisuuksien mu-

kaan myös moniäänisiä sovituksia • yleisimpiin bändi-soittimiin sekä niiden

soittotekniikoihin tutustuminen, painotus komppisoittimissa (beat- ja valssikomppi rummuilla)

• yhtyesoiton perusteet • bändi-soitinten sekä muiden rytmi- ja me-

lodiasoitinten käyttö laulujen säestyksis-sä (“luokkabändit”)

• opetusaiheiden mukainen lau-lu/soittomateriaali

• musiikillisten ideoiden tai teemojen kek-siminen ja toteuttaminen (esim. sanoi-tukset, improvisaatiot, variaatiot, rytmiset toteutukset ym.)

Musiikin kuuntelu: • opetusaiheiden mukaiset kuuntelunäyt-

teet • painotetaan aktiivista ja arvioivaa kuunte-

lua• monipuolista ajan, paikan sekä kulttuurin

mukaan jäsennettyä kuunteluohjelmistoa• kuuntelun avulla harjoitetaan myös kes-

kittymistä ja rentoutumista

Musiikin tuntemus: • nuottien nimet (ylennetyt, alennetut, G-

avain) • nuottien ja taukojen aika-arvot sekä kes-

tot • äänityypit • kuorotyypit • sinfoniaorkesteri, soitinryhmät • äänenkäyttö, äänenmurros • esitysmerkkejä • rytmidiktaatit (4/4, vähintään taa, titi ja

tauko) • rumpusetti • musiikkiteknologiaa opetustilanteen mu-

kaan

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 9

8.luokka 8. luokka Musisointi: Oppilas:

• osallistuu aktiivisesti musisointiin yksin ja ryhmän jäsenenä

• saa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä omalle että ryhmässä tapahtuvalle

• musiikin ilmaisulle ja osaa käyttää jo hankkimiaan tietoja ja taitoja

• saa tukea kasvuunsa musisoinnin alu-eella tavoitteena musiikin pysyvän har-rastuksen edistäminen

Musiikin kuuntelu: Oppilas:

• osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja nä-kemyksiä kuulemastaan

• tunnistaa kuuntelemalla eri musiikin laje-ja ja eri aikakausien ja kulttuurien mu-siikkia

• kuuntelee monipuolisesti musiikkia yksin ja ryhmän jäsenenä

Musiikin tuntemus: Oppilas:

• osaa käyttää musiikin käsitteitä mu-sisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydes-sä

• oppii ymmärtämään musiikin elementtien ja muodon tehtävää musiikin rakentumi-sessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä

• omaksuu oppisisältöjen tiedollisen ainek-sen

Musisointi: • lauletaan paljon, mahdollisuuksien mu-

kaan myös moniäänisiä sovituksia • käytetään PA- laitteita mahdollisimman

paljon myös laulussa • yleisimpiin bändi-soittimiin sekä niiden

soittotekniikoihin tutustuminen • yhtyesoiton harjoittelu • bändi-soitinten sekä muiden rytmi- ja me-

lodiasoitinten käyttö laulujen säestyksis-sä (“luokkabändit”)

• opetusaiheiden mukainen lau-lu/soittomateriaali

• musiikillisten ideoiden tai teemojen kek-siminen ja toteuttaminen (esim. sanoi-tukset, improvisaatiot, variaatiot, rytmiset toteutukset ym.)

Musiikin kuuntelu: • opetusaiheiden mukaiset kuuntelunäyt-

teet • painotetaan aktiivista ja arvioivaa kuunte-

lua• monipuolista ajan, paikan sekä kulttuurin

mukaan jäsennettyä kuunteluohjelmistoa• kuuntelun avulla harjoitetaan myös kes-

kittymistä ja rentoutumista

Musiikin tuntemus: • intervallit (puhtaat ja suuret) viivastolta • kuuntelemalla duuri- ja mollisoinnun

muodostaminen sekä tunnistaminen kuuntelemalla

• duuriasteikon muodostaminen • molliasteikon muodostaminen • voimakkuusmerkit • tempomerkinnät • rytmidiktaatit (4/4, 3/4, vähintään taa, titi

ja tauko, seuraavana synkooppi) • yksinkertaiset melodiadiktaatit • musiikinhistorian aikakausiin tutustumi-

nen • esitysmerkkejä • musiikkiteknologiaa opetustilanteen mu-

kaan

Muuramen kunnan musiikin opetussuunnitelma 2004 sivu 10

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen

1. Ihmisenä kasvaminen - sosiaalisten taitojen ja yhteistyön merkitys yhteisessä musisoinnissa - onnistumisen elämykset musisoitaessa vahvistavat itsetuntoa - musiikin aikaansaama hyvä mieli ja positiivisuus - musiikin merkitys rentouttajana

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- oman musiikkiperimän tiedostaminen ja siirtäminen sukupolvelta toiselle - eri maiden musiikkiin tutustuminen

3. Viestintä ja mediataito - mitä laulut kertovat tekijöistään, alkuperämaastaan, aikakaudestaan? - musiikilla voidaan herättää ajatuksia eli vaikuttaa

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - laulujen lyriikoiden sanoma - yhteiskunnallinen vaikuttaminen - kaupallisuus musiikissa - musiikki ammattina

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - äänisaasteen vaarat - musiikin pakkosyötön vaarat

6. Ihminen ja teknologia - musiikki ja tietotekniikka - soitinten rakenne ja kehittyminen - musiikkiteknologia - tekijänoikeudet

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.16 Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaali-sen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen ope-tuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon op-piaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista tee-mallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.

VUOSILUOKAT 1–4

Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1 4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyt-töä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omi-en tavoitteiden asettelua

• kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta • tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsittei-

den käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä • tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perin-

nettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua

• arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta • tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään • kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja.

KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

• kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja raken-telua

• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva• kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskusteltaessa

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista • taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista • Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutos-

ten tunnistamista • esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien

tai pienoismallien valmistamista

Media ja kuvaviestintä • kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 2

• kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva • television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua

ja tutkimista

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas

• osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan ku-viksi

• osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin omi-naisuuksia

• osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna

• osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista • osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan • osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää

kuvataiteen peruskäsitteitä • tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspii-

rissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua • osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä • osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä,

kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa • tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa • tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä • osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan • osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja • osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä • osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 3

KUVATAIDEKuvataide oppiaineena tarkastelee koko visuaalista kulttuuria käsittäen sekä esteettisen, eet-tisen että käytännön taiteellisen suunnittelun ja toiminnan. Parhaimmillaan kuvataiteen opis-kelu on luovaa ilmaisua ja vastaanottamista, jossa yhdistyvät tunne, tiedon ja taidon hallinta sekä persoonallinen näkemys ja kokemus. Kuvataidetta opiskellaan jokaisella vuosiluokalla 1-9. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. yht.

viikkotuntimäärä 6 2 2 2 12

Tavoitteet, joihin kuvataiteen opiskelulla peruskoulussa pyritään

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluTavoitteena on opettaa oppilaalle perustaidot havainnoinnin, kuvallisen ajattelun, tila-, muoto- ja väri-ilmaisun sekä muun kuvasommittelun alueelta sekä opettaa kuvataiteelle ominaisten mene-telmien, työvälineiden ja materiaalien perushallintataidot niin, että oppilas parhaimmillaan pystyisi itsenäiseen, kokeilevaan ja tutkivaan työskentelyyn. Lisäksi tavoitteena on kehittää oppilaan ky-kyä ilmaista ja prosessoida rohkeasti ja omaperäisesti kokemuksiaan, mielikuviaan, ajatuksiaan, tunteitaan ja oivalluksiaan sekä kuvallisesti että verbaalisesti. Oppimisen ja onnistumisen koke-musten avulla tuetaan oppilaan henkistä kasvua vahvistaen hänen itsetuntoaan

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenTavoitteena on kuvataiteen havainnointi- ja arviointikyvyn kehittäminen ja taiteen tuntemuksen laajentaminen niin, että oppilaalle muodostuisi myönteinen asenne taidetta ja ammattitaiteen har-joittamista kohtaan. Oppilaan oman taiteen tekemisen avulla pyritään kehittämään hänen alttiut-taan taide-elämyksiin ja -kokemuksiin.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOpiskelun tavoitteena on antaa oppilaalle perustiedot muuramelaisesta lähiympäristöstä sekä arkkitehtuurista ja muotoilusta yleensä. Pyrkimyksenä on herättää oppilaan kiinnostus rakennet-tua ja luonnon ympäristöä sekä ympäristön esinemaailmaa kohtaan niin, että hän tuntisi vastuuta ympäristön tilasta, sen viihtyisyydestä, kauneudesta ja kulttuuriarvojen säilymisestä.

Kuvaviestintä ja mediaosaaminenTavoitteena on opettaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita niin, että oppilas pystyy toden ja kuvitteellisen viestin tunnistamiseen sekä harjaantumaan kuvan lukemiseen ja kuvilla kertomiseen siten, että hänestä kehittyisi kriittinen ja valikoiva kuvan katsoja ja käyttäjä.

Työskentely- ja tiedonhankintataidotTavoitteena on opettaa oppilas tutkimaan ja arvioimaan omaa tavoitteenasetteluaan ja työskentelyynsä liittyviä valintoja sekä huomioimaan ratkaisuissaan myös muilta saamansa palautteen. Lisäksi opetuksella harjaannutetaan oppilaan vastuullisuutta, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä sekä ohjeiden ja aikataulun noudattamiseen tarvittavaa kärsivällisyyttä. Oppilasta ohjataan itsenäiseen työskentelyyn, ryhmässä toimimiseen ja muiden työn kunnioittamiseen. Tavoitteena on saada oppilas käyttämään tiedonhankinnassaan erilaisia tietolähteitä sekä soveltamaan hankkimaansa tietoa omassa työskentelyssään.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 4

Kuvataiteen opetuksen sisältö

Kuvataiteen opiskelussa keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain. Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen on pysyvää, vaikka teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaih-della tavoitteiden puitteissa. Integroimalla oppiaineen sisällä ja muiden oppiaineiden kanssa päästään laajempiin teemallisiin kokonaisuuksiin. Kuvataiteen opetuksen tulee elää luovasti, jot-ta ajassa liikkuvat ilmiöt, paikalliset olosuhteet, opettajan erityistiedot, -taidot ja persoonallisuus sekä oppilaiden mielenkiinnon kohteet voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti kuvataiteellisen op-pimisen hyväksi. Ihanteellista olisi vaihdella teemoja ja aiheita siten, että oppilas pääsisi kokei-lemaan ja oivaltamaan itse; ei kopioisi, eikä näkisi valmiita ratkaisuja koulun näyttelyissä. Ku-vailmaisussa pyritään usein sekä sisällöltään että toteutukseltaan kiinnostavaan ja tai-dokkaaseen tuotokseen, kuvalliseen teokseen. Toisinaan kuitenkin havainnointi, keskustelu, taidekokemus tai -harjoitus on pääroolissa. Silloin ei painoteta valmista lopputulosta, vaan aktiivista osallistumista prosessiin.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 5

Kuvataide 1. luokka

Kuvailmaisun virittämisvaihe, välittömien omakohtaisten aistikokemusten kautta oppiminen

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas harjoittelee • kuvallisen ilmaisun tietoja ja taitoja elämyksel-

lisesti ja leikinomaisesti kokeillen • motorisia taitojaan• kertomaan rohkeasti omista kuvistaan• luottamaan itseensä • katsomisen lisäksi näkemistä ja ajattelua

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluPerustiedot ja -taidot

• kuvailmaisun keinojen, tekniikoiden ja ilmaisu-tapojen virittämisvaihe, maalaamisen, piirtämi-sen, grafiikan, muotoilun ja rakentelun perustei-ta leikinomaisesti kokeillen

• sommittelun elementit: viiva, väri, muoto, tila ja liike elämyksellisten harjoitusten kohteina

• havainnointi- ja keskusteluharjoituksia kuvista Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenOppilas • tutustuu taidekuviin ja harjoittelee tarkastele-

maan niitä ja keskustelemaan niistä • harjoittelee erottamaan taidekuvan muusta

kuvatulvasta • opettelee toimimaan taidenäyttelyssä

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminenAiheita ja teemoja esimerkiksi:

• kuvataiteen suomalaiskansallisia mestareita • esimerkkejä eri aikakausien taiteesta • mahdollisuuksien mukaan oman paikkakunnan

museo- tai taidenäyttelyvierailu tai taiteilijan työhön tutustuminen

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluOppilas oppii • havainnoimaan luontoa ja keskustelemaan sii-

tä• tuntemaan kotipaikkakuntansa tärkeitä raken-

nuksia ja luonnonympäristöjä • havainnoimaan esineistöä, materiaaleja ja

muotoja

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluAiheita ja teemoja esimerkiksi:

• lähiympäristön luonto ja rakennukset sekä ym-päristön muutosten tunnistaminen, vuodenaiko-jen vaihtelu, vanha, uusi (YL)

• materiaali- ja muotoiluharjoituksia (TN, TS)

Media ja kuvaviestintäOppilas harjoittelee • katsomaan mediakuvia ja keskustelemaan

niistä (AI) • harjoittelee erottamaan todellisen ja kuvitellun

viestin (AI)

Media ja kuvaviestintäAiheita ja teemoja esimerkiksi:

• opetuskuvat, satukuvat, sarjakuvat (AI) • sanomalehtikuvien tarkastelua keskustellen (AI) • lasten ja/vai aikuisten ohjelmia televisiosta (AI)

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotOppilas totuttelee • kuuntelemaan opetusta ja noudattamaan oh-

jeita • harjoittamaan aistihavaintoja monipuolisesti • tekemään työnsä valmiiksi • muiden huomioimista ja opettelee yhteistyötai-

toja • huolehtimaan työvälineistä, materiaaleista ja

työympäristön siisteydestä • kysymään neuvoa

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotPerustaidot

• opetuksen kuunteleminen ja työssä eteneminen itsenäisesti saatujen ohjeiden mukaan

• keskittymiskyky • kohteliaisuus ja hyvät tavat • siisteys ja järjestys • lisäneuvojen pyytäminen ja taito odottaa omaa

vuoroa luokkatilanteessa

Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen sekä keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain.Teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaihdella integroituen oppiaineen sisällä tai muiden oppiaineiden kanssa (YL, AI, HY, UE, BG, GE, MA, MU, LI, TN, TS jne.) kuvataiteen oppimistavoitteiden puitteissa.Ajankohtaiset ilmiöt, paikalliset olosuhteet, oppilaiden ikä ja mielenkiinnon kohteet sekä opettajan erityistiedot, -taidot ja persoonallisuus tulisi hyödyntää täysipainoisesti kuvataiteellisen oppimisen hyväksi. Arviointi perustuu oppiaineksen hallintaan ja työskentelyprosessiin. Tiedot ja taidot ilmenevät ku-vailmaisun tuotoksissa. Toisinaan kuitenkin havainnointi, keskustelu, taidekokemus tai työskentelyharjoitus on pääroolissa. Tällöin ei painoteta valmista lopputulosta, vaan aktiivista prosessiin osallistumista.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 6

Kuvataide 2. luokka

Kuvailmaisun toiminnallinen vaihe, kokeilujen kautta oppiminen

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas oppii • aktiivista ja jossain määrin jäsentävää

havainnointia kaikilla aisteilla • ilmaisemaan rohkeasti mielikuvia ja ha-

vaintoja sekä suullisesti että kuvallisesti • kuvallisia peruselementtejä, -muotoja ja

symboleita • käsittelemään tyydyttävästi eri materiaaleja

ja yksinkertaisia työvälineitä • kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen tai-

toja

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluPerustiedot ja -taidot • maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja

rakentelua toiminnallisten harjoitusten kautta oppien • sommittelun elementit viiva, väri, muoto, tila ja liike

kokeiluina ja toiminnallisina harjoituksina • rytmiä ja liikettä viivoiksi ja muodoiksi esim. kuunnel-

len ja liikkuen, piirtäen ja maalaten (MU, LI) • värisävyjä, lämmintä ja kylmää, vihreitä ja violetteja • painantaa yksinkertaisilla menetelmillä

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaami-nen Oppilas oppii • taidekuvaa tutkivaa lähestymistapaa kes-

kustellen • erottamaan taidekuvan muusta

kuvatulvasta • tietämään, mitä taiteilija tekee ja pääsee

harjoittelemaan kuvailmaisua taiteilijan ta-paan

• toimimaan taidenäyttelyssä

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • suomalaiskansallisia mestareita ja esimerkkejä eri

aikakausien taiteesta, ”kuukauden kuva” • mahdollisuuksien mukaan oman paikkakunnan mu-

seo- ja taidenäyttelyvierailut tai taiteilijan työhön tu-tustuminen

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muo-toilu Oppilas oppii • tuntemaan kotipaikkakuntansa tärkeitä

rakennuksia ja luonnonympäristöjä • arviointia, mittaamista, suunnittelua ja yh-

teistyötä muiden kanssa • rakenteita ja rakentamista saaden tilako-

kemuksia • ryhmittelemään esineitä ja muotoja

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • lähiympäristön luonto, rakennukset ja ympäristön

muutosten tunnistaminen, oma koulu ja koulupiha (YL), tilaa rakentaen ja kokien: sanomalehtimaja luokkaan, maja metsään, lumilinna, pieniä majoja luonnonmateriaalista (MA, YL, TN)

• käyttö-, koriste-esineet, materiaali, väri, muoto

Media ja kuvaviestintä Oppilas harjoittelee • tekstin ja kuvan yhdistämistä sekä erotta-

maan toden ja kuvitteellisen kuvaviestin • kuvien luokittelua ja mediakäsitteen ym-

märtämistä

Media ja kuvaviestintä Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • kuvitusharjoituksia, fakta vai fiktio (AI) • uutiskuva, mainoskuva, viihdekuva (AI) • tiedotusvälineiden kuvatulvan tarkastelua (AI)

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotOppilas oppii • tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä

kuvia ja keskustelemaan niistä • harjaantuu töidensä viimeistelyyn ja säilyt-

tämiseen • yhdessä muiden kanssa työskentelyä • oppii huolehtimaan työvälineistä ja -

ympäristöstä

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotPerustaidot • keskustelu- ja kuuntelutaito, oman ja muiden työn

arvostaminen, palautteesta oppiminen (AI) • keskittymiskyky, työkansion käyttö • kohteliaisuus, hyvät tavat, muiden huomioiminen • siisteys ja järjestys

Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen sekä keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain.Teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaihdella integroituen oppiaineen sisällä tai muiden oppiaineiden kanssa (YL, AI, HY, UE, BG, GE, MA, MU, LI, TN, TS jne.) kuvataiteen oppimistavoitteiden puitteissa.Ajankohtaiset ilmiöt, paikalliset olosuhteet, oppilaiden ikä ja mielenkiinnon kohteet sekä opettajan erityistiedot, -taidot ja persoonallisuus tulisi hyödyntää täysipainoisesti kuvataiteellisen oppimisen hyväksi.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 7

Kuvataide 3. luokka

Kuvailmaisun ja kuvallisen ajattelun oppiminen havainnoiden ja pohdiskellen yksin ja yhdessä

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas oppii • käyttämään kuvataiteen keskeisiä työvälinei-

tä ja materiaaleja varmemmin • hahmottamaan tilaa ja kuvaamaan syvyys-

vaikutelmaa kuvapinnassa • käyttämään väriopillisia termejä • halutun värisävyn sekoittamista • erittelemään ympäristössä tarkoituksenmu-

kaisia värivalintoja luonnon ja ihmisen tarpei-siin

• löytämään ympäristöstä aiheita kuvail-maisuunsa

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Perustiedot ja -taidot • maalaaminen, piirtäminen, grafiikka, muovailu ja

rakentelu välineiden sekä materiaalien hallintaan pyrkien ja sommittelun perusteita harjoitellen

• muoto, muotoilu, materiaalit, esineet (TN, TS) • tilan kuvaamisen perusteita, pienenee, peittyy (YL) • kylmät värit, valöörit, esim. veden kuvaaminen

(YL) • lämpimät värit, huomiovärit esim. liikenne(YL) • murretut värit, suojavärit, esim. esineet, luonto

(YL) • rytmi, ornamentiikka, esim. luontoaiheet (YL,MA)

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas oppii • valmiuksia ja taitoja taidekuvasta kertomi-

seen • käyttämään taidekuvia oman tuotoksensa vi-

rikkeenä tai lähtökohtana sekä tuntemaan suomalaisia taiteilijoita ja heidän teoksiaan

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja

keskustelemalla kuvista, esimerkkejä eri aikakau-sien taiteesta, suomalaiskansallisia mestareita, Kalevala kuvataiteen lähteenä (AI)

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas oppii • luonnon muutosten tunnistamista • todellisuuden ja karttakuvan yhdistämistä • arvioimaan esineiden toimivuutta • tuntemaan perinteisiä käyttöesineitä ja työta-

poja

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • pihapiirin kasvit, eläimet, kevään tarkkailu (YL) • kotiseudun kartta, kuvakartta (YL, MA) • suomalainen muotoilu, kodin käyttöesineet (TN) • vanhat esineet, paikkakunnan museo (TN, TS)

Media ja kuvaviestintä Oppilas oppii • luokittelemaan sanomalehtikuvia sisällön

mukaan • mediakuvien rakennetta • arvioimaan omaa median käyttöään, teke-

mään omia valintoja ja perustelemaan näkö-kantojaan

• käyttämään joitakin mediaviestinnän välineitä

Media ja kuvaviestintä Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • uutiskuva, mainoskuva, viihdekuva, sarjakuva (AI) • kuvakoot, kuvakulmat, valaistus ja muu tekniikka • median käyttötottumukset • mahdollisuuksien mukaan valo-, digi- tai videoku-

vausta (AI)

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotOppilas oppii • osallistumaan opetus- ja arviointikeskuste-

luun• käyttämään luonnostelua työskentelyn apuna • taltioimaan työskentelyprosessin kulkua • arvioimaan omaa työskentelyä ja tuotoksiaan • tietolähteiden käyttöä

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotPerustaidot • keskustelu- ja kuuntelutaito, kuvataiteen termien

käyttö (AI) • työkansion käyttö • vertailu, realistisen arvioinnin kehittäminen • sanomalehti, kirjat ja internet tietolähteinä

Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen sekä keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain.Teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaihdella integroituen oppiaineen sisällä tai muiden oppiaineiden kanssa(YL, AI, HY, UE, BG, GE, MA, MU, LI, TN, TS jne.) kuvataiteen oppimistavoitteiden puitteissa. Ajankohtaiset ilmiöt, paikalliset olosuhteet, oppilaiden ikä ja mielenkiinnon kohteet sekä opettajan erityistaidot , -tiedot ja persoonallisuus tulisi hyödyntää kuvataiteellisen oppimisen hyväksi. Arviointi perustuu oppiaineksen hallintaan ja työskentelyprosessiin. Tiedot ja taidot ilmenevät kuvailmaisun tuotoksissa. Toisinaan kuitenkin havainnointi, keskustelu, taidekokemus tai työskentelyharjoitus on pääroolissa. Tällöin ei painoteta valmista lopputulosta, vaan aktiivista prosessiin osallistumista.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 8

Kuvataide 4. luokka

Kuvailmaisun perustaitojen ja kuvallisen ajattelun perusteiden hallintavaihe

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas oppii • havaitsemaan ja kuvaamaan kohteiden kolmi-

ulotteisuutta sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä työvälineitä ja tekniikoita myös ko-keillen

• keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taito-ja

• kuvasisällön ja sommitteluelementtien yhdis-tämistä abstraktissa ja tyylitellyssä kuvassa (nimi työlle)

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluPerustiedot ja -taidot • piirtäminen, kappaleiden kolmiulotteisuus (MA) • väri, maalaaminen (esim. abstrakti tunne ja tun-

nelma) • grafiikka, painantakokeiluja (vrt. nykytaide) • sommittelun elementit viiva, väri, muoto, tila, liike

ja aika (esim. suhteessa modernismiin ja nykytai-teeseen)

• liike kuvapinnassa, liike tilassa (esim. mobile)

• Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • Oppilas oppii • keskustelemaan taiteesta kuvataiteen käsit-

tein ja arvostamaan erilaisia näkemyksiä tai-teesta

• tuntemaan lisää kuvataidetta ja abstraktikäsit-teen

• tuntemaan nykytaiteen menetelmiä ja ilmaisu-keinoja

• figuratiivisen kuvataiteen ja abstraktin taiteen eroja

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja

keskustelemalla kuvista (AI) • eri aikakausien ja kulttuurien kuvataidetta • modernismi, geometriset muodot (MA) • nykytaide, tilataide, taide ympäristössä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas oppii • ymmärtämään rakentamisen historiaa ja ny-

kyisyyttä • tuntemaan ja arvostamaan suomalaista ra-

kennusperinnettä • arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun perus-

teita• suunnittelua, mittakaavan käyttöä ja kolmiulot-

teisen rakentamisen tarkoituksenmukaista to-teuttamista

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • suomalainen perinnerakentaminen, saunakylä,

Hautalan talo, kotikylän perinnekohteet Muura-messa

• arkkitehti Alvar Aalto ja Keski-Suomi • uusimmat rakennuskohteet lähiympäristössä • tila, kolmiulotteinen rakentaminen, pienoismallit ja

ympäristösuunnitelmien valmistaminen (TN)

Media ja kuvaviestintä Oppilas oppii • ymmärtämään kuvan tehoa ja eri medioitten

merkitystä omassa elämässään • ymmärtämään, että kuvallisessa viestinnässä

on erilaisia näkemyksiä ja tarkoitusperiä

Media ja kuvaviestintä Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • kuvalla vaikuttaminen, kuvan houkutukset (AI) • television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien

ja mainonnan viestien kriittinen tarkastelu ja tutki-minen (AI)

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotOppilas oppii • suunnitelmallisuutta, yhteistyö- ja neuvottelu-

taitoja sekä oman työosuuden arviointia pari- ja ryhmätöissä

• tiedonhankintaa yhteistyössä muiden kanssa

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotPerustaidot • muiden huomioiminen, yhteisöllisyys • realistinen arviointi • muilta oppiminen, muille jakaminen

Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen sekä keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain.Teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaihdella integroituen oppiaineen sisällä tai muiden oppiaineiden kanssa (YL, AI, HY, UE, BG, GE, MA, MU, LI, TN, TS jne.) kuvataiteen oppimistavoitteiden puitteissa.Ajankohtaiset ilmiöt, paikalliset olosuhteet, oppilaiden ikä ja mielenkiinnon kohteet sekä opettajan erityistiedot, -taidot ja persoonallisuus tulisi hyödyntää täysipainoisesti kuvataiteellisen oppimisen hyväksi.Arviointi perustuu oppiaineksen hallintaan ja työskentelyprosessiin. Tiedot ja taidot ilmenevät ku-vailmaisun tuotoksissa. Toisinaan kuitenkin havainnointi, keskustelu, taidekokemus tai työskentelyharjoitus on pääroolissa. Tällöin ei painoteta valmista lopputulosta, vaan aktiivista prosessiin osallistumista.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 9

VUOSILUOKAT 5 9

Kuvataiteen opetuksessa 5 9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen il-maisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehis-torian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä tois-ten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteel-lista oppimista.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan

• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

• ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua • arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja,

sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä • hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten

lähteinä • tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä

omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa • tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta • työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

• piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun sy-ventäminen

• kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva • kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa • omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa • ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen

hyödyntämistä • kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja

taidekritiikkiä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilais-

ten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista,• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista • tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötar-

koituksen yhteyden tarkastelua

Media ja kuvaviestintä • kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia • valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta • kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä • graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita • mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja • elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 10

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa

• ilmaista itseään kuvallisin keinoin • käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskente-

lytekniikoita • valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita • selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin • tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen • tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia • hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja • erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia • tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään • tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä • kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsitte-

lyä ja graafista suunnittelua • analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta • osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelys-

sään • osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa • pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden

kanssa • osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä,

museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 11

Kuvataide 5. luokka

Kuvailmaisun ja kuvallisen ajattelun monipuolistamisen ja kuvataiteen peruskäsitteiden oppimisen vaihe

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluOppilas oppii • kuvasisältöjen kytkemistä laajemmin ja koko-

naisvaltaisemmin muuhun oppiainekseen kuva-taiteen opiskelun sisällä ja toisten oppiaineiden kanssa (esimerkiksi: HY, BG; MA, AI)

• kuvataiteen perusmenetelmien monipuolista käyttöä

• kuvaamaan tilaa ja kolmiulotteista muotoa • arvioimaan mittasuhteita • systemaattisen väriopin perusteita ja sekoitta-

maan haluamiaan, työssä tarvitsemiaan värisävy-jä

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluPerustiedot ja -taidot • piirustusta, maalausta, grafiikkaa, kuvanveis-

toa ja rakentelua monipuolisesti kokeillen (esim. taiteen tuntemus- ja ympäristötehtävien yhteydessä)

• muodon kuvaaminen piirtäen ja maalaten, va-lo, varjo, varjostus, kolmiulotteisuus (3D)

• esim. viivaperspektiiviharjoituksia piirtäen, tila lehtikuvissa

• esim. ihmisen piirtäminen elävästä mallista • vastavärit, värien sekoittaminen, murretut vä-

risävyt, esim. ilmaperspektiivin vaikutus värei-hin (FY)

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas oppii • omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmai-

semista kuvataiteen keinoin • tuntemaan länsimaisen kulttuurin juuret antiikissa

ja Suomen osana eurooppalaista kulttuuria • ymmärtämään taiteen merkityksen myös

historiallisena tietolähteenä • käyttämään kuvataidetta työskentelyn lähteenä

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • ihminen taiteessa, henkilösuhteet, tunteet

(HY, BG) • antiikin taide, kuvanveisto, jumaltarustot (HY) • Suomen taide, elettiinpä ennenkin (HY) • mahdollisuuksien mukaan ohjattu näyttely- tai

taiteilijavierailu • kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tut-

kimista, sisällöllistä tulkintaa (AI) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas oppii • arvostamaan luontoa kuvataiteen lähteenä • ymmärtämään kulttuuriperinteen vaalimisen ja

museoinnin merkitystä • löytämään ympäristöstä tyylillisiä historian jälkiä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • luonto, kasvit ja eläimet taiteessa (BG) • kansantaide, kodin vanhat esineet, esineiden

elinkaari (HY, BG) • antiikin arkkitehtuurin muotokieli, klassismin

piirteet Helsingin ja Muuramen arkkitehtuuris-sa (HY, MA)

Media ja kuvaviestintä Oppilas oppii • mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja • kuvaamaan ja ymmärtämään mediateknologian

mahdollisuuksia omassa ilmaisussaan

Media ja kuvaviestintä Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • kuva mainoksessa, analysointia (AI) • kamera ja kuvaaminen, mahdollisuuksien

mukaan valo-, digi- tai videokuvausta, käsikir-joitus (AI)

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotOppilas oppii • itsenäiseen ja vuorovaikutteiseen työskentelyyn • portfoliomaista työskentelyä • hakemaan tietoa eri lähteistä

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotPerustaidot • suunnittelu- ja luonnosmateriaalin säilyttämi-

nen lopputuotoksen rinnalla, oman työskente-lyprosessin kuvaaminen, sähköisten tietoläh-teiden käyttö (AI)

Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen sekä keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain.Teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaihdella integroituen oppiaineen sisällä tai muiden oppiaineiden kanssa (YL, AI, HY, UE, BG, GE, MA, MU, LI, TN, TS jne.) kuvataiteen oppimistavoitteiden puitteissa. Ajankohtaiset ilmiöt, paikalliset olosuhteet, oppilaiden ikä ja mielenkiinnon kohteet sekä opettajan erityistiedot, -taidot ja persoonallisuus tulisi hyödyntää täysipainoisesti kuvataiteellisen oppimisen hyväksi.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 12

Kuvataide 6. luokka

Kuvailmaisun ja kuvallisen ajattelun monipuolisen hallinnan ja ilmiöiden abstraktin havainnoinnin vaihe

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas oppii • havaitsemaan massan, volyymin, kolmiulottei-

suuden • grafiikan eri menetelmiä • kuvanveistomaista ilmaisua • maalaamaan varmemmin ja hallitummin • yhdistämään värin ja valon, valaistuksen • kuvaamaan tilaa keskeisperspektiivimenetel-

mällä • graafisen ja maalauksellisen ilmaisun eroja

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Perustiedot ja -taidot • piirustus, kolmiulotteisuuden korostaminen

(esim. 3D) • grafiikka, esim. lino/puupiirros, keskiajan ta-

paan• keramiikka, kuvanveisto (esim. ihminen, muo-

tokuva) • maalaus, värisävyjen runsaus, • väri tilassa, valo, varjo, valööri • tila ( keskeisperspektiivi luotiin renessanssin

aikana) • graafista suunnittelua (esim. kuviot, merkit, kir-

jaimet) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas oppii • ymmärtämään yhteiskunnallisen kehityksen, tie-

teen ja taiteen sidonnaisuuden • keskeistä länsimaista kuvataidetta ja käyttä-

mään taidekuvia oman tuotoksensa lähtökohta-na

• piirtämään realistisesti mallista havainnoiden

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • keskiaika , kuvanveisto, kirjataide, tarinoiden

kuvitus, mielikuvitustehtävät (HY, UE, AI) • Italian renessanssin suuret mestarit (HY) • muotokuvataide, pään mittasuhteet (HY, BG) • ihmisen kuvaaminen, mittasuhteet, kolmiulot-

teisuus Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas oppii • yhdistämään rakentamisen tavan, tyylin ja ma-

teriaalit historialliseen ja maantieteelliseen ym-päristöönsä

• ymmärtämään kaupunkirakenteen kehitystä • klassismin tyylipiirteiden kertautuvan yhä uudes-

taan länsimaisessa arkkitehtuurissa, myös tääl-lä Suomessa ja Muuramessa

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • keskiajan rakennustaide, romaaninen ja gootti-

lainen tyyli, kirkot ja linnat, luostarit, suomalai-set kivikirkot, seinämaalaukset (UE, HY, MA)

• keskiajan kaupunki, Tukholma, Tallinna (HY) • renessanssi, kaupunkipalatsi, uusklassismi

Helsingissä, Tukholmassa, Pietarissa (HY)

Media ja kuvaviestintä Oppilas oppii • graafista suunnittelua • että juliste on viestintää jonkin asian puolesta tai

jotakin vastaan, luonto, liikenneturvallisuus, päihteet

• analysoimaan mediakuvan sisältöä ja rakennet-ta

Media ja kuvaviestintä Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • merkki, logo, kansikuva, kuvitus, tekstityylit, -

fontit • juliste viestinnän muotona • lehtikuvan tarkastelua: kuvan tarkoitus ja vaiku-

tus, sisältö ja sommittelu ja dokumentti vai fik-tio (AI)

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotOppilas oppii • tavoitteenasettelua, oman työskentelynsä suun-

nittelua ja realistista itsearviointia • portfoliomaista työskentelyä ja prosessin kuva-

usta • tiedonhankintaa eri tietolähteistä ja tiedon sovel-

tamista omassa työskentelyssään

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotPerustaidot • suunnittelu- ja luonnostelu lopputuotosten rin-

nalla, työprosessin kuvaaminen ja itsearviointi • portfoliokäsite ja portfolion käyttäminen • kirjaston, käsikirjaston, lehdistön, television,

elokuvan ja internetin käyttö tietolähteinä

Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen sekä keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain.Teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaihdella integroituen oppiaineen sisällä tai muiden oppiaineiden kanssa (YL, AI, HY, UE, BG, GE, MA, MU, LI, TN, TS jne.) kuvataiteen oppimistavoitteiden puitteissa.Ajankohtaiset ilmiöt, paikalliset olosuhteet, oppilaiden ikä ja mielenkiinnon kohteet sekä opettajan erityistiedot, -taidot ja persoonallisuus tulisi hyödyntää täysipainoisesti kuvataiteellisen oppimisen hyväksi.Arviointi perustuu oppiaineksen hallintaan ja työskentelyprosessiin. Tiedot ja taidot ilmenevät ku-vailmaisun tuotoksissa. Toisinaan kuitenkin havainnointi, keskustelu, taidekokemus tai työskentely-

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 13

harjoitus on pääroolissa. Tällöin ei painoteta valmista lopputulosta, vaan aktiivista prosessiin osallistumista

Kuvataide 7. luokka

Kuvailmaisun ja kuvallisen ajattelun päättöarvioinnin kriteerien saavuttamisen vaihe peruskoulus-sa

Tavoitteet Sisällöt

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluTyövuoden aikana tavoitteena on, että oppilas saavut-taa PÄÄTTÖARVIONTITASON, jossa hän edellisvuo-sina oppimansa lisäksi pystyy • tietoiseen työn suunnitteluun • monipuoliseen, persoonalliseen kuvailmaisuun • pitkäjänteiseen prosessointiin • tietoisesti valitsemaan työhön sopivan menetelmän • sisällöllisesti, kuvailmaisultaan ja tekniikaltaan

mielenkiintoisiin ja vaikuttaviin tuloksiin

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Perustiedot ja -taidot • piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka,

kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä • sommittelu: muoto, väri, tila, liike ja aika • kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyt-

täminen kuvailmaisussa • tarkoituksenmukaiset työskentelytaidot • omien havaintojen, ajatusten, mielikuvien ja

tunteiden ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas oppii • valmiuksia ja taitoja taidekuvasta kertomiseen • käyttämään taidekuvia oman työnsä lähtökohtana • kuvataiteen vertailu- ja tulkintakyvyn perusteita

opetuskeskusteluissa sekä alan käsitteitä • ymmärtämään modernin taiteen ja nykytaiteen il-

menemismuotoja oman työskentelynsä kautta

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • Suomen taiteen kultakausi, keskeisiä piirtei-

tä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa, kuvien ana-lysointia (HY, AI)

• mahdollisuuksien mukaan näyttelyvierailuja, taiteilijavierailuja ja internetin kulttuuripalve-luiden hyödyntämistä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas oppii tuntemaan • Suomen rakennustaiteen ja muotoilun historiaa • arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiir-

teitä ja perinteitä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoi-luAiheita ja teemoja esimerkiksi: • kansallisromantiikka Suomen

rakennustaiteessa ja muotoilussa (HY, TS, TN) • suomalaisen muotoilun kehitys (HY, TS, TN)

Media ja kuvaviestintä Oppilas oppii • arvioimaan mediaesitysten sisältöä ja rakennetta • luovasti käyttämään mediakuvia ja mediateknolo-

giaa oman ilmaisunsa avuksi

Media ja kuvaviestintä Aiheita ja teemoja esimerkiksi: • kuva ja sana, typografian ja taiton perusteita

(AI) • mahdollisuuksien mukaan työskentely valo-,

digi- tai videokuvauksen tai kuvankäsittelyn tekniikoilla (AI)

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotOppilas oppii • portfoliomaista työskentelyä, tavoitteellisuutta, vas-

tuullisuutta ja oman työn realistista arviointia • muilta saadun palautteen hyödyntämistä ja kritiikin

sietokykyä sekä yhteisöllisyyttä ja muiden huomi-oimista

• soveltamaan hankkimaansa tietoa omassa työs-sään

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidotPerustaidot • suunnittelu- ja luonnostelu lopputuotoksen

rinnalla, oman työskentelyprosessin kuvaa-minen ja itsearviointi

• opetuksen seuraaminen ja itsenäinen työs-kentely ohjeiden ja annetun aikataulun mu-kaan

• tietolähteiden käyttö työskentelyn tukena ja tiedon soveltamista

Perustietojen ja -taitojen harjaannuttaminen sekä keskeiset sisältöalueet toistuvat vuosiluokittain.Teemat, aiheet ja menetelmät voivat vaihdella integroituen oppiaineen sisällä tai muiden oppiaineiden kanssa (YL, AI, HY, UE, BG, GE, MA, MU, LI, TN, TS jne.) kuvataiteen oppimistavoitteiden puitteissa. Ajankohtaiset ilmiöt, paikalliset olosuhteet, oppilaiden ikä ja mielenkiinnon kohteet sekä opettajan erityistiedot, -taidot ja persoonallisuus tulisi hyödyntää täysipainoisesti kuvataiteellisen oppimisen hyväksi.Arviointi perustuu oppiaineksen hallintaan ja työskentelyprosessiin. Tiedot ja taidot ilmenevät ku-vailmaisun tuotoksissa. Toisinaan kuitenkin havainnointi, keskustelu, taidekokemus tai työskentelyharjoitus on pääroolissa. Tällöin ei painoteta valmista lopputulosta, vaan aktiivista prosessiin osallistumista.

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 14

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen kuvataiteen opetuksessa

Tavoitteet Sisältöesimerkkejä:

Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii arvostamaan

- ja tuntemaan itseään sekä luottamaan it-seensä

- toisia ja toimimaan yhteisössä - ja ymmärtämään erilaisuutta

- oma kuvailmaisu, tunteet, ajatukset, yksilöllisyys

- fysiologia, anatomia, aistihavainnot, taidekokemukset

- onnistumisen elämykset, terve itse-tunto

- muiden huomioiminen, yhteisöllisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysOppilas oppii arvostamaan

- omaa suomalaiskansallista ja eurooppa-laista taustaansa sekä vieraita kulttuureja

- taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

- suomalainen kulttuuriperintö ja län-simainen kulttuuritausta sekä vierai-den kulttuurien tuntemus

- kuvakielen kansainvälisyys

Viestintä ja mediataitoOppilas oppii

- hallitsemaan ja arvioimaan median ku-vatulvaa

- kuvaviestintä ja mediaosaaminen - omien ajatusten ja tunteiden

kuvailmaisu - mediakriittisyys, faktan ja fiktion erot-

taminen

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii

- sisäistä yrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä - viestintätaitoja ja sosiaalista pärjäämistä

- omatoimisuus, suunnitelmallisuus,vastuullisuus

- hyvät ja tarkoituksenmukaiset työs-kentelytaidot

- kuvaviestintä ja mediaosaaminen - kritiikin sietokyvyn harjaannuttami-

nen arvioinnissa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii

- ympäristövastuuta ja vaikutusmahdolli-suuksia

- ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- suunnittelu, ympäristön laatu ja viih-tyisyys

- esteettinen, eettinen ja ekologinen suunnittelu

- omat vaikutusmahdollisuudet ympä-ristössä

Turvallisuus ja liikenne Oppilas oppii

- vastuuta, harkintaa, havainnointi- ja arvi-ointitaitoja

- muiden huomioimista - visuaalisten symbolien ja signaalien tulkin-

taa

- työturvallisuus, laitteet, työvälineet ja materiaalit

- elämän kunnioittaminen, hyvät tavat ja vastuullisuus

- havainnoinnin ja hahmotuksen kehit-täminen

- värisymboliikka, varoitus- ja huo-miovärit

Ihminen ja teknologia Oppilas oppii

- arvioimaan teknologian vaikutuksia taiteen keinoin

- teknologian hyödyntämistä - visuaalisia kommunikointitaitoja

- pehmeät ja kovat arvot, inhimillisyys ja tekniikka käsin ja koneella, taiteel-la, tunteella ja tekniikalla

- kuvataideilmaisun välineet, laitteet ja koneet

- mediateknologian käyttö ja hallinta omassa toiminnassa

Muuramen kunnan kuvataiteen opetussuunnitelma 2004 sivu 15

Arviointi kuvataiteessa

Kaikille yhteinen kuvataiteen opetus päättyy 7. luokan keväällä. Tällöin oppilaalle anne-taan kuvataiteen PÄÄTTÖARVIOINTI, joka perustuu soveltaen perusopetuksen arviointi-kriteereihin. Kuvataiteen valinnaiskurssiopiskelu 7. luokalla syventää ja laajentaa perus-opetuksen yhteisiä oppisisältöjä, jolloin kurssisuoritus voi vaikuttaa korottavasti päättö-arviointiin. Kuvataidetta opiskellaan 8. ja 9. luokalla vain valinnaisaineena. Arviointi perustuu KUVALLISIIN TUOTOKSIIN ja TYÖSKENTELYPROSESSIIN sekä OPPIAINEKSEN HALLINTAAN seuraavilla osa-alueilla: kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoi-lu, kuvaviestintä ja mediaosaaminen sekä työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot.

Kuvataiteen sanallinen arviointi, arvioitavat osa-alueet

Kuvailmaisu, taiteen, ympäris-tön ja kuvaviestinnän tarkas-telu

- kyky ja valmius havainnoi-da ja ilmaista havaintoja ja mielikuvia kuvallisesti ja verbaalisesti

- kyky hallita kuvailmaisun perustietoja, -taitoja ja ma-teriaaleja

- halu kokeilla eri välineitä ja materiaaleja monipuoli-sesti

- kyky erottaa tosi ja mieli-kuvitus

- kyky ymmärtää ympäristön viestien vuorovaikutuksel-lisuus

Työskentelytaidot ja tiedon-hankintataidot

- työn suunnittelutaito - tietolähteiden käyttötaito - työhön sitoutuminen - kiinnostuneisuus - ohjeiden noudattaminen - keskittymiskyky - itsenäinen työskentely ja

muiden huomioiminen - työn valmiiksi saattaminen - työympäristön siisteydestä

ja välineistöstä huolehti-minen

Oppilaan oma työn arvi-ointi

- kyky tarkastella omaa työskentely-ään kriittisesti

- muilta saadun pa-lautteen hyödyntä-minen

- kyky tarkastella omaa kuvallista tuo-tosta avoimesti ja rehellisesti

- kyky arvostaa mui-den oppilaiden ku-vallisia tuotoksia

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.17 Käsityö Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien.Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

VUOSILUOKAT 1 4Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herät-tää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmu-kaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.

TAVOITTEET Oppilas • oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä• omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä

sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä• oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin

hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät • oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään • oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin • oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita • oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari • tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä • oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin • tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan • oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

KESKEISET SISÄLLÖT • keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja• työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät • omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua

ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista • kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, -välineitä, -materiaaleja ja

työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lä-hiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä

• oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia

• materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 2

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas • osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuot-

teen • työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon

ottaen • hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja • työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee

vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä • ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita • arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia • suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

Käsityö

Käsityötä opetetaan Muuramessa viikoittain luokilla 1. - 7. seuraavasti:

Luokat 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Yht. Vkt 6 2 2 3 13

Opetus toteutetaan samansisältöisenä luokilla 1-7 kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä tek-nisestä työstä ja tekstiilityöstä. Luokilla 7-9 oppilaalla on mahdollisuus valita valinnaisai-neekseen kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko teknistä työtä tai tekstiilityötä.

KÄSITYÖ luokat 1 – 2

Alkuopetuksessa painotetaan oppilaan tekemisen, kokemisen ja kokeilemisen iloa. Käsityön aiheet valitaan lasten omasta kokemusmaailmasta, vuodenaikojen, juhlapyhien, merkkipäivien, luokan kokonaisaiheen, perinteen tai opeteltavan tekniikan mukaan.

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka Oppilas

• saa tietoa ikäryhmälle soveltuvista työvä-lineistä, materiaaleista ja peruskäsitteistä

• harjoittelee huolehtimaan omista ja yh-teisistä tarvikkeista

• suunnittelee mallin ja omien ideoidensa mukaan

• harjoittelee välineiden turvallista käyttöä • ohjataan arvostamaan omaa ja toisten

tekemää työtä • tutustuu käsityöperinteeseen • harjoittelee kierrätystä ja säästäväisyyttä

materiaalien käytössä

Työturvallisuus • työvälineiden tarkoituksenmukainen ja

turvallinen käyttö esim. saksien käyttö • työpaikan, siisteyden ja yhteisistä tarvik-

keista huolehtiminen• työrauhan ylläpitäminen

Suunnittelu • pienen yksityiskohdan suunnittelu

Ympäristöestetiikka ja ekologia • materiaalien taloudellisen käytön opette-

lu• jätteet, jätemateriaalit

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 3

Ompelu • kaavan piirtäminen• askarteluhuovan ja kankaan leikkaami-

nen kaavaa käyttäen• nuppineulojen käyttäminen • langan pujotus neulansilmään• solmun tekeminen• sauman ompelu etu- ja aivipistoin• käsinompelun aloitus ja päättely• jätemateriaalilla tai vanulla täyttäminen

Lankatyöt • virkkaus: ketjusilmukka sormivirkkauk-

sena• solmeilu: tupsu, nyöri, rusetti, pujottelu-

työt

Kirjonta ja kankaan koristelu • pujottelu • napin tms. kiinnitys kankaaseen• kankaanpainannan alkeet

Puu• liimaaminen• naulaaminen• sahaaminen• hiominen• maalaaminen• poraaminen

Metalli • muotoilu ja taivuttaminen esim. ohkolevy

tai metallilanka2. luokka 2. luokka Oppilas

• harjoittelee yhteistyötaitoja• saa kokeilla ja tutkia uusia mahdollisuuk-

sia• opettelee arkielämän taitoja• tutustuu käsityöperinteeseen

Työturvallisuus • samat kuin 1.luokalla

Suunnittelu • pienen työn suunnittelu

Ympäristöestetiikka ja ekologia • samat kuin 1.luokalla

Ompelu • samat kuin 1.luokalla

Lankatyöt • virkkaus: ketjusilmukka virkkuukoukulla

kokeillen erilaisia lankoja • solmeilu: samat kuin 1.luokalla

Kirjonta ja kankaan koristelu • samat kuin 1.luokalla

Puu• samat kuin 1.luokalla

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 4

Metalli • samat kuin 1.luokalla

KÄSITYÖ luokat 3 – 4

Tavoitteet Sisällöt

3. luokka 3. luokka Oppilas

• tutustuu työvälineisiin, materiaaleihin, tekniikoihin ja peruskäsitteisiin

• harjoittelee annettujen ohjeiden ja mate-riaalien soveltamista työssään

• tekee yhteistyötä, huolehtii ja käyttää yh-teisiä työvälineitä ja materiaaleja vuorol-laan

• iloitsee työn tekemisestä ja pyrkii huolel-liseen ja esteettiseen lopputulokseen

• pyrkii käyttämään turvallisesti perustyö-välineitä

• oppii arvostamaan omaansa ja muiden tekemää työtä

• oppii arvioimaan omaa työtään • osaa arkielämässä tavattavia taitoja

Työturvallisuus • työvälineiden tarkoituksenmukainen ja

turvallinen käyttö • työrauhan ylläpitäminen • työpaikan siisteydestä ja yhteisistä tar-

vikkeista huolehtiminen • työohjeiden noudattaminen

Suunnittelu • värien valinta • pienen kaavan jäljentäminen ja sauman-

varojen lisääminen

Ainestieto• töissä käytettävien materiaalien nimityk-

set ja ominaisuudet

Ympäristöestetiikka ja ekologia • materiaalin taloudellisen käytön opettelu• materiaalien kierrätyksen opettelu ja jät-

teiden lajittelu• tuotosten sopivuus ympäristöön

Ompelu • neulaaminen• lankasuoraan leikkaaminen• merkintä liidulla ja lyijykynällä• ompelulangan pujottaminen neulansil-

mään • ompelukoneen käyttö • ompelun alkeet: suora ommel, siksa-

kommel, yhdyssauma, yksitaitteinen päärme

• silittäminen • työn viimeistely

Lankatyöt • virkkaus: aloitussilmukka ja kiinteä sil-

mukka, oikeat työotteet, oma käsiala • solmeilu: langan keriminen, kolmen lan-

gan palmikko, solmuja, solmujen avaa-

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 5

minen

Kirjonta ja kankaan koristelu • kankaanpainanta tai konekirjonta

Puu• mittaaminen ja merkitseminen • suorakulman käyttö • sahaaminen • naulaaminen • kairaaminen • poraaminen • liimaaminen • talttaaminen • hiominen • pintakäsittely

Muovi • sahaaminen • poraaminen • hiominen

4. luokka 4. luokka Oppilas

• kartuttaa käsityön työväline-, materiaali- ja käsitetietojaan ja - taitojaan

• oppii lisää tekniikoita • harjaantuu koneiden ja laitteiden käytös-

sä• osaa soveltaa annettuja työohjeita ja ma-

teriaaleja töihinsä• oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden

esteettisiin ominaisuuksiin• omaksuu positiivisen asenteen työsuoje-

luun sekä oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä

• osaa huolehtia oppimisympäristönsä viih-tyisyydestä

Työturvallisuus • työvälineiden tarkoituksenmukainen ja

turvallinen käyttö • työrauhan ylläpitäminen • työpaikan siisteydestä ja yhteisistä tar-

vikkeista huolehtiminen • työohjeiden noudattaminen

Suunnittelu• värien ja materiaalien valinta • käyttötarkoituksen mukainen koko ja

muoto • mittaaminen ja merkitseminen • suorakulman käyttö

Ainestieto• töissä käytettävien materiaalien nimityk-

set ja ominaisuudet • yleisimmät luonnonkuidut • yleisimmät puulajit, metallit, muovit

Ympäristöestetiikka ja ekologia• materiaalien taloudellisen käytön opette-

lu• materiaalien kierrätyksen opettelu ja jät-

teiden lajittelu • tuotosten sopivuus ympäristöön

Ompelu • kankaan oikea ja nurja puoli• langansuunta

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 6

• kaavan ompelumerkit• muutamia hyötypistoja • ompelukoneen ja silitysraudan itsenäinen

käyttö

Lankatyöt • neulonta: silmukoiden luominen, oikea

silmukka, reunassa kääntyminen, ta-soneule, edestakaisneule, neuleen päät-tely, neulesauma, sopivien puikkojen ja työhön sopivan langan valinta, lankojen päättely

Kankaan koristelu • kankaanpainanta tai päällikeompelu ko-

neella

Puu• mittaaminen ja merkitseminen • suorakulman käyttö • sahaaminen • höylääminen • naulaaminen • kairaaminen • poraaminen • liimaaminen • talttaaminen • hiominen • pintakäsittely • liittäminen

Metalli: • sahaaminen • poraaminen • taivutus • muotoilu

Muovi: • sahaaminen • poraaminen • hiominen • muotoilu

VUOSILUOKAT 5 9Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5 9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälineva-lintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteis-hankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa.Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 7

voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekni-seen työhön tai tekstiilityöhön.

TAVOITTEET Vuosiluokkien 1 4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi oppilas• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä otta-

maan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot • perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin

saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä • perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielä-

mässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havait-

semiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä • oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon

hyvinvoinnissa• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.

KESKEISET SISÄLLÖT

Käsityön yleiset sisällöt • tuote- ja prosessi-ideointi • muodot, sommittelu ja värit • materiaali- ja kuluttajatietous• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö • erilaiset työjärjestykset ja työohjeet • käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen,

luonnontieteisiin ja matematiikkaan• erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita • tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuu-

reista • oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen • oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkaste-

luun

Teknisen työn sisällöt

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa • erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin • rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti• erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovel-

luksia

Valmistaminen• teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstämi-

nen• monipuolista laiterakentelua • kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 8

Tekstiilityön sisällöt

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä • sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti • tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä • tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita • tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

Valmistaminen• tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toi-

mintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luo-

vasti • tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Oppilas • havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa

on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, eko-logisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle • dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla

tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa • osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen Oppilas • työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työ-

ympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä • hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja es-

teettinen • osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä • osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja

niiden sovelluksia • osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas • kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa • osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti • arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein • ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia • muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 9

KÄSITYÖ luokat 5 – 7

Tavoitteet Sisällöt

5. luokka 5. luokka Oppilas

• on aktiivinen töiden ja mallien suunnitte-lussa

• ymmärtää työpiirroksen ja tuotoksen vä-lisen yhteyden

• tekee yhteistyötä• huolehtii oma-aloitteisesti käyttämistään

työvälineistä ja materiaaleista• haluaa tehdä arkielämän pieniä käsitöitä• käyttää materiaaleja säästäväisesti oh-

jeiden mukaan

Työturvallisuus • työvälineiden tarkoituksenmukainen ja

turvallinen käyttö • työrauhan ylläpitäminen • työpaikan siisteydestä ja yhteisistä tar-

vikkeista huolehtiminen • työohjeiden noudattaminen

Suunnittelu • omien töiden luonnostelu paperille annet-

tujen ohjeiden mukaan • työn mallin muokkaaminen toteuttamis-

kelpoiseksi • työjärjestyksen ymmärtäminen

Ainestieto • töissä käytettävien materiaalien nimityk-

set ja ominaisuudet

Ympäristöestetiikka ja ekologia • vaatteiden säilytys • vaatteiden korjaaminen • vaatteiden peseminen • patterin tai lampun vaihtaminen • työpaikan siisteys • materiaalin taloudellisen käytön opettelu • materiaalien kierrätyksen opettelu ja jät-

teiden lajittelu • tuotosten sopivuus ympäristöön

Ompelu • työtapojen soveltaminen materiaalien ja

käyttötarkoituksen mukaan• jousto-ommel• vaateompelua: mittojen ottaminen, yk-

sinkertaisten valmiiden kaavojen käyttö, nauhakuja

• vaatteiden sovittaminen• vaatteiden silittäminen

Lankatyöt • virkkaus: kiinteä keljusilmukka, pylväs,

reunassa kääntyminen, lankojen päätte-ly, sopivan koukun valinta omaan kä-sialaan, työhön sopivan langan valinta

Kirjonta ja kankaan koristelu

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 10

Puu• ruuviliitos • tappiliitos • höylääminen • levyn taivutus

Metalli• mittaaminen ja merkitseminen • leikkaaminen • viilaaminen • pakottaminen • takominen • poraaminen • pintakäsittely

6. luokka 6. luokka Oppilas

• oppii luottamaan omiin kykyihinsä • kehittyy työssään oma-aloitteiseksi, vas-

tuuntuntoiseksi ja aktiiviseksi

Työturvallisuus • samat kuin 5. luokalla

Suunnittelu • omien töiden luonnostelu ja työpiirroksen

tekeminen• eri vaihtoehtoihin tutustuminen ja mallin

päättäminen• työjärjestyksen suunnittelu

Ainestieto • tekstiilien pesu- ja hoito-ohjeet• tekstiilien peseminen• lakat ja öljyt

Ympäristöestetiikka ja ekologia • kauniiden, kestävien ja tarkoituksenmu-

kaisten töiden suunnittelu ja tekeminen• materiaalien taloudellinen käyttö • tekstiilien hoidon merkitys • vaatteiden peseminen • esim. polkupyörän huollon merkitys

Ompelu • työtapojen soveltaminen työn mukaan• sauma ja päärme joustavaan materiaaliin• vaateompelua: mittojen tarkistus, kaavo-

jen tekeminen tai jäljentäminen, väljyys-varat

• oikean koon valinta

Lankatyöt • neulonta

Kirjonta ja kankaan koristelu

Puu• ruuviliitos • tappiliitos

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 11

• höylääminen• taivutus• sorvaus • saranointi

Metalli• mittaaminen ja merkitseminen • leikkaaminen • viilaaminen • pakottaminen • takominen • poraaminen • pintakäsittely • veitsen ja puukon teroitus

Lisäksi • polkupyörän kausihuolto

7. luokka 7. luokkaOppilas

• osaa arvioida omaa suorituskykyään • pystyy suunnittelemaan toimivia ja järke-

viä käyttötavaroita • osaa soveltaa oppimiaan asioita jokapäi-

väisessä elämässä niin yksilönä kuin ryhmässä

• kokee osaamisen ja luomisen iloa • arvostaa paikallista ja kansallista käsi-

työperinnettä • ottaa työskentelyssään huomioon myös

eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot • suhtautuu vastuuntuntoisesti työturvalli-

suusasioihin• tutustuu tietoteknisten välineiden käyt-

töön käsityöprosessin eri vaiheissa ja eri-laisissa oppimisympäristöissä

Oppilaan • suunnittelu- ja työskentelytaito kehittyy • soveltamiskyky kehittyy • luovien ratkaisujen kehittely ottaen huo-

mioon suunnitelmaan liittyvät asiat

Työturvallisuus • lisääntyvien työvälineiden harkittu ja tur-

vallinen käyttö • työrauhan säilyttäminen • siisteyden ylläpitäminen

Suunnittelu • kokonaisuuksien suunnittelu• ohjeitten ja mallien muokkaaminen tar-

peen mukaan• työjärjestyksen laatiminen• mallin käyttö suunnittelussa

Ainestieto • tekstiilikuitujen ryhmittely ja tunnistami-

nen• tekstiilien hoito ja käyttöominaisuudet• pintakäsittelyn merkitys

Ympäristöestetiikka ja ekologia • tekstiilien järkevä hankinta ja käyttö• vaatteen korjaaminen• materiaalin säästämisen sisäistäminen• kierrätys• siisteyden ja hoidon merkitys

Ompelu • vaateompelua: yläosan ja/tai alaosan

vaate• kodintekstiilien ompelua• vaikeampi leikkuusuunnitelma• tutustumista kuositteluun• erilaisia kiinnitystapoja, reunan huolittelu-

ja ja saumoja• sovittaminen ja sovitusmuutokset

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 12

Lankatyöt • virkkaus-, neulonta-, kudonta- tai solmei-

lutyö

Kirjonta ja kankaan koristelu

Puu• mittaaminen ja merkitseminen • sahaaminen (koneellisesti) -

työturvallisuus • höylääminen (oiko- ja tasohöyläys ko-

neellisesti) • vannesahaus • liitokset (koneellisesti) • hiominen (syvällisempi opetus) • liimaaminen (massiivipuulevy ja vaneri) • pintakäsittely • ala – ja yläjyrsintä koneellisesti • sorvaus koneellisesti (CNC-tekniikka) • suunnittelu (omatoiminen ja CAD) • esimerkkityöt: jakkara, kulmahylly, avain-

kaappi

Metalli • sahaaminen ja leikkaaminen koneellises-

ti • hionta koneellisesti • muotoilu (taonta) • hitsaus (lanka-, piste – ja puikkohitsaus) • pintakäsittely • sorvaus koneellisesti • esimerkkityöt: hiilihanko, tuhkalapio

Kone- ja sähkötekniikka • koneiden korjaamista (esim. mopot ym.) • tutustuminen elektroniikkatuotantoon ja

perusteisiin

Lisäksi • polkupyörän huoltoa • sulake• virtapiiri

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 13

Koneiden käyttö teknisten töiden opetuksessa Seuraavassa taulukossa on kerrottu, mitä koneita ja laitteita oppilaat saavat käyttää eri vuosiluokil-la. Alemmilla luokilla koneita ja laitteita saa käyttää vain opettaja.

Kone luokat 1 – 6 luokat 7 – 9

Ahjo x x

Akkuporakone (x) x

Hallinosturi - x

Hydraulinen puristin - (x)

Kaarisakset (x) (x)

Konesaha (metalli) - x

Kulmahiomakone (pieni) - (x)

Kuvioleikkuri (metalli) ”Kapa” (x) x

Käsijyrsin (puu; kiinteä) - (x)

Käsiporakone (x) x

Kuviosaha (x) x

Lehtisaha (kone) x x

Metallisorvi - x

Muotorautaleikkuri (x) x

Nauhahiomakone(metalli, puu) (x) x

Nestekaasukuumennuslaitteet (x) x

Oikohöylä - (x)

Penkkihiomakone (x) x

Porakone (kiinteä) (x) x

Puusorvi (x) x

Pyörösaha - (x)

Tasohöylä - x

Talttaporakone - x

Tasohiomakone x x

Vannesaha - x

- = ei saa käyttää x = saa käyttää opetuksen ja harjoittelun jälkeen silmälläpidon alaisena (x) = saa käyttää opetuksen ja harjoittelun jälkeen silmälläpidon alaisena, mutta käyttöä ei sallita kaikille oppilaille

Muuramen kunnan käsityön opetussuunnitelma 2004 sivu 14

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen käsityön opetuksessa:

Aihekokonaisuus Oppiainesisällöt Ihmisenä kasvaminen • tietojen ja taitojen kehittyminen

• itsetuntemuksen kehittyminen • yksilöllisten ja yhteisöllisten taitojen har-

jaantuminen • työskentelyn suunnitelmallisuuden harjoit-

teleminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • oman ja muiden maiden kulttuuriperintöön

kuuluviin käsityötaitoihin ja perinteisiin tu-tustuminen ja niiden kokeileminen

Viestintä ja mediataito • esteettisyyteen kasvattaminen, esteettis-ten arvojen tunnistaminen

• tietotekniikan hyödyntäminen esim. suun-nittelussa

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • omatoimisuuteen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn kannustaminen

• tutustuu käsityöteollisuuden tuotteisiin ja välineisiin

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

• materiaalien taloudellinen käyttö, kierrätys ja kunnostustaidot

• omien ekologisten valintojen tekemisen opettelu

Turvallisuus ja liikenne • käsityössä tarvittavien työvälineiden turvallinen käyttäminen

Ihminen ja teknologia • käsityössä tarvittaviin työvälineisiin ja ko-neisiin tutustuminen ja niiden käytön har-joittelu

Arviointi: Opettaja antaa oppilaalle kannustavaa, rohkaisevaa ja neuvovaa palautetta työn edetessä. Opettaja ohjaa oppilasta huomaamaan/arvioimaan omia vahvuusalueitaan ja taidoissa edistymistä. Opettaja ohjaa oppilaita huomaamaan työskentelyssä ja lopputuloksissa erilaisuuden rikkauden. Todistuksessa annettavaa arviointia varten kriteereinä toimivat vuosiluokkien tavoitteet (keskiver-to), hyvän osaamisen kriteerit opetussuunnitelman perusteiden mukaan nivelkohdissa ja käsityön arviointiperusteet kaavake, jota voidaan käyttää myös itsearvioinnin pohjana.

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.18 Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimin-takykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omak-sua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista har-rastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppi-miskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnan-opetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

VUOSILUOKAT 1 4Vuosiluokkien 1 4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

TAVOITTEET Oppilas • oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa • oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon • harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun

korostumista • oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

KESKEISET SISÄLLÖT • juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin • voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä • musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja • leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja • luontoliikuntaa• talviliikuntaa• veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia • liikunnallisia leikkejä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas • hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa • osaa juosta, hypätä ja heittää • osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä • osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan • osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä • osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen• osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen • pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti • pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä • toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 2

• osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan • toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi

liikunnan opetukseen.

LIIKUNTA Liikuntaa opiskellaan jokaisella vuosiluokalla 1-9. Viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

luokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. yht.

viikkotuntimäärä 10 2 2 2 2 2 20

LIIKUNTA luokat 1 – 4

Tavoitteet Tavoitteet

1. luokka 2. luokka Oppilas

• iloitsee liikkumisesta • kehittyy motorisissa perustaidoissaan • oppii tuntemaan ja käyttämään kehoaan

monipuolisesti • ymmärtää reilun pelin ja sääntöjen

merkityksen • opettelee käyttäytymään ystävällisesti

tovereitaan kohtaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista

• oppii ymmärtämään peseytymisen merkityksen liikuntatuntien jälkeen

Oppilas • on saavuttanut ensimmäisen luokan

tavoitteet • kehittää jo tietoisemmin omia liikunnalli-

sia taitojaan • opettelee käyttämään omia liikunnallisia

vahvuuksiaan • harjoittelee sijoittautumista tilaan peliti-

lanteissa • oppilaan ketteryys ja notkeus kehittyvät

3. luokka 4. luokka Oppilas

• kokee liikunnan iloa ja saa onnistumisen kokemuksia

• asennoituu myönteisesti liikuntaan • harrastaa liikuntaa säännöllisesti • toimii liikuntatilanteissa reilun pelin

hengessä • ymmärtää liikunnan merkityksen omalle

hyvinvoinnilleen

Oppilas • säilyttää myönteisen asennoitumisen

liikuntaan • kokeilee rohkeasti eri liikuntamuotoja • tietää yleisimpien pelien perussäännöt • ymmärtää sääntöjen mielekkyyden reilun

pelin kannalta • hyväksyy omat ja erilaisten lasten liikun-

nalliset taidot

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 3

Sisällöt Sisällöt

1. luokka 2. luokka Perusliikunta

• Käveleminen ja juokseminen: etuperin, takaperin, suunnanmuutos, rytmin ja tempon vaihtelua

• Ryömiminen, kieriminen, konttaaminen • Hyppääminen: ponnistaminen, joustami-

nen, käsien käyttö• Tasapainoharjoitukset• Kiipeäminen• Riippuminen• Liikkeiden jäljittely• Suunnan hahmottaminen, etäisyyden ar-

viointi• Järjestäytyminen: jono, rivi, piiri ja jako

kahteen

Leikit ja pelit• Juoksu- ja piiloleikkejä• Leikinomaisia pallopelejä • Sääntöleikkejä • Palloleikkejä • Leikkejä välineillä ja telineillä

Palloilu • Vierittäminen • Heittoasento, heitot yhdellä ja kahdella

kädellä ylä- ja alakautta • Kiinniottaminen • Lyöminen

Suunnistus ja retkeily • Etsimis- ja maastoleikkejä • Nauhasuunnistusta • Luontoretkiä erilaisissa maastoissa

Voimistelu • Lihaskuntoa parantavia liikesarjoja • Ryhtiä ja notkeutta parantavia liikkeitä • Telinevoimistelua; kiipeämistä, hyppyjä

Musiikkiliikunta

• Laulu- ja perinneleikkejä • Kokonaisilmaisua • Musiikin mukaan liikkumista; rytmi, tem-

po, dynamiikka

Perusliikunta Ensimmäisen luokan sisältöjen lisäksi

• Erilaisia hyppyjä: (esim. tasa-, haara-ja perushypyt, harppaus, laukka, polven-nostohypyt, hyppynarun käyttö, ruutu-hyppely, vauhdin ja ponnistuksen yhdis-tely)

• Esteiden ylittäminen ja alittaminen

Leikit ja pelit Ensimmäisen luokan sisällöt

Palloilu Ensimmäisen luokan sisältöjen lisäksi

• Jalkapallon, koripallon ja lentopallon al-keispelejä

Suunnistus ja retkeily Ensimmäisen luokan sisältöjen lisäksi

• Valokuvasuunnistusta • Piilotusta ja etsimistä pihakartan avulla

Voimistelu Ensimmäisen luokan sisältöjen lisäksi

• Erilaisten välineiden yhdistämistä voimis-teluliikkeisiin esim. hyppynarut, herne-pussit, pallot

Musiikkiliikunta Ensimmäisen luokan sisältöjen lisäksi

• Oppilaiden keksimiä luovia tanssiharjoit-teita

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 4

Uinti

• Veteen totuttautumista • Veteen puhalluksen harjoittelua • Sukeltamiseen tutustumista • Kelluntaa • Liukumista • Vesileikkejä ja uinnin alkeisharjoitteita

Hiihto • Hiihdon perusasiat esim. suksien kuljet-

taminen , pukeutuminen hiihtotunnille • Oikea sauvaote • Kaatuminen ja ylösnouseminen • Tasapaino- ja liukuharjoituksia • Mäenlaskua ja laskuasentoja; oikolasku,

auraaminen • Mäennousutekniikat; oikonousu, sivu-

nousu, haaranousu

Luistelu• Luistimien laitto • Kaatuminen ja ylösnouseminen • Luisteluasento ja T-potku • Tasapainoharjoituksia • Liukuminen; kahdella ja yhdellä jalalla • Pujottelu • Puoliaura ja aurajarrutus • Hippa- ja kiinniottoleikkejä

Uinti Ensimmäisen luokan sisältöjä soveltaen tavoit-teena uimataito.

• liu’un kertaus • kellunta: päin ja selin • uinti: myyrä, alkeisselkä ja – rinta • pituus- ja syvyyssukellus

Hiihto Ensimmäisen luokan sisältöjen lisäksi

• Vuorohiihtoa • Luisteluharjoituksia

Luistelu Ensimmäisen luokan sisältöjen lisäksi

• Liukuja esim. kukkoliuku, kyykkyliuku • Makkaraluikertelu • Sivuttaisjarrutus • Taaksepäin luistelu • Viestileikkejä ja palloleikkejä • Temppuja pareittain • Taitoratoja

3. luokka 4. luokka Yleisurheilu

• Juoksu; pika- ja pitkänmatkanjuoksu • Viestijuoksun alkeet • Pituushypyn alkeet • Pallonheitto • Keihäänheiton alkeet

Voimistelu • Kuperkeikka eteen ja taakse, kärrynpyörä,

monipuolista liikkumista permannolla • Kiepit • Alkeishyppyjä • Välinevoimistelua; pallot, hyppynarut, • Kuntopiiri

Palloilu • Pallon käsittely; heitot, kiinniotot, kulje-

tukset, lyönnit • Palloleikit • Pitskun, jalkapallon, koripallon, käsipal-

Yleisurheilu • Juoksu; lähtöasennot, voimien oikea ja-

kaminen pitkänmatkan juoksussa • Viestijuoksua; vaihdon ajoitus • Pituushyppy; ponnistus laudalta • Keihäänheitto; vartalon oikea käyttö heit-

tosuorituksessa

Voimistelu • Kärrynpyörä, vatsalihasliikkeet, etunoja-

punnerrus • Tasapainoliikkeet puomilla • Hyppyjen hallinta trampoliinilla • Alkeisharjoittelua renkailla • Välinevoimistelua; keilat, nauhat, vanteet

Palloilu • Pallon kuljetus juosten, heitto koriin • Lentopallon sormilyöntiharjoitukset • Pitskun, jalkapallon, koripallon, käsipal-

lon ja sählyn taitojen edelleen kehittämi-

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 5

lon ja sählyn perusteet

Suunnistus ja retkeily • Kartan suuntaaminen • Pihakartat, rastireitti-, valokuva- ja vihje-

suunnistus

Musiikkiliikunta • Musiikkileikkejä • Vapaa kokonaisilmaisu • Kuntopiiri

Uinti • selkäuinti, vapaa uinti, rintauinti • hypyt • sukellukset • ajanotto 25 m uinnissa • 200 – 300 m uinti

Hiihto • Hiihdon perustaitojen edelleen kehittämi-

nen• Hiihtomaatoiminta

Luistelu ja jääpelit

• Eteen- ja taaksepäin luistelutaidon kehit-täminen

• Pysähtyminen ja lähtö • Tasapainon kehittäminen • Sivujarrutus

nen• Pelien perussäännöt ja termit

Suunnistus ja retkeily • Luonnon kunnioittaminen liikuntatilan-

teissa• Kartan ja maaston vastaavuuden

ymmärtäminen

Musiikkiliikunta • Erilaisia kuntopiirejä musiikin tahdissa • Kokonaisilmaisua • Helppoja tansseja

Uinti • 3. luokan taitojen vahvistaminen

Hiihto

• Hiihdon perustaitojen edelleen kehittämi-nen

• Hiihtolenkit

Luistelu ja jääpelit

• Taitoluisteluharjoitteita; alkeispyörintä, varsahyppy

• Pelivälineen käsittelyä mailalla, jääpelien perusteet

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 6

VUOSILUOKAT 5 9Vuosiluokkien 5 9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppi-laan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan har-rastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.

TAVOITTEETOppilas

• kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja • oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä • oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään• kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja • oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa • oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä • opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta • tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista.

KESKEISET SISÄLLÖT • juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa • voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia • pallopelejä• suunnistusta ja retkeilyä • talviliikuntaa• uintia ja vesipelastusta • toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa • uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas

• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa • osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä • osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa • osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan • osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksis-

ta • osaa luistella sujuvasti • hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat • hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja • tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä • osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään • osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii

puhtaudestaan • toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin

periaatetta.

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 7

LIIKUNTA luokat 5 – 6

Tavoitteet Tavoitteet

5. luokka 6. luokka • Oppilas kokee liikunnan iloa ja virkistyy

liikuntatunneilla • Hän tuntee kiinnostusta eri lajeja kohtaan• Liikuntakokemusten tulee vahvistaa oppi-

laan itsetuntoa • Oppilas omaksuu riittävät liikehallinnalli-

set ja motoriset taidot • Oppilas oppii harrastamaan liikuntaa

säännöllisesti koulun liikuntatuntien ulko-puolella

• Liikunnan ilon ylläpitäminen • Oppilas osoittaa fyysistä aktiivisuutta ja

osallistuu liikuntaan omia edellytyksiään vastaavalla tavalla.

• Oppilasta tulee kannustaa osallistumaan koulun liikuntatapahtumiin ja kilpailuihin, toimimaan koulun ulkopuolisissa urheilu-seuroissa sekä käyttämään kunnan tar-joamia liikuntapalveluja

• Oppilas oppii arvioimaan ja tarkkaile-maan omaa fyysistä, psyykkistä ja sosi-aalista toimintakykyään

Sisällöt Sisällöt

5. luokka 6. luokka Yleisurheilu

• Lajitaitojen lisäharjoittelua ja viestinjuok-sua

Voimistelu • Perushyppyjä pukilla • Perusriipunta renkaissa • Kuperkeikka eteen ja taakse, kärrynpyö-

rä • Niska-, hartia- ja käsilläseisonnan harjoit-

telu • Kuntopiiri

Musiikkiliikunta • Aerobicia, musiikkikuntoliikuntaa

Palloilu • Opittujen pallopelitaitojen kehittäminen:

pallon ja mailan hallinta • Tilaan sijoittautuminen pelitilanteissa

Suunnistus • Tukireittisuunnistus kartalla, vihjesuun-

nistus, karttamerkit

Yleisurheilu Opittujen lajitaitojen lisäharjoittelua ja viestin-juoksua, maastojuoksu

Voimistelu • Kieppi ja leuanvetoja rekillä • Perushyppyjä pukilla • Perusriipunta renkaissa • Perusliikkeitä puomilla • Kuntopiiri

Musiikkiliikunta • Aerobicia, musiikkikuntoliikuntaa, tansse-

ja

Palloilu • Opittujen pallopelitaitojen kehittäminen:

pallon ja mailan hallinta • Tilaan sijoittautuminen pelitilanteissa ja

perustaktiikka

Suunnistus • Vihjesuunnistus, karttamerkit, retkeily

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 8

Uinti • perhosuinti • 300 m uintia • 50 m uintia, josta otetaan aika

Hiihto ja laskettelu • Luistelu- ja perinteinen hiihto, suksihuolto• Laskettelu ja lumilautailu resurssien mu-

kaan

Luistelu ja jääpelit • Perusluistelutekniikat: kaarreluistelu, py-

sähtyminen ja lähtö • Jääpelejä: eri pelivälineiden käsittelyä

mailalla, kaukalopallo, jääkiekko kevyt-kiekolla, ringette

Testit • Kuntotestit:esim. Nupponen-Soini testis-

tö, syksyllä ja keväällä

Uinti • pelastusta • edellisten vuosien taitojen kertausta

Hiihto ja laskettelu • luistelu- ja perinteinen hiihto; suksihuolto,

retkihiihto, hiihtoon sopiva pukeutuminen• Laskettelu ja lumilautailu resurssien mu-

kaan

Luistelu ja jääpelit • Perusluistelutekniikat: kaarreluistelu, py-

sähtyminen ja lähtö • Jääpelejä: pelien perustaktiikat, kaukalo-

pallo, jääkiekko kevytkiekolla, ringette

Testit • Kuntotestit: esim. Nupponen-Soini -

testistö, syksyllä ja keväällä

LIIKUNTA luokat 7 - 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Palloilu ja mailapelit

• Pallopelien perustekniikoiden ja jouk-kuepelin perustaktiikan harjaantuminen.

• Oppilaan hyväksyminen joukkueeseen pelitaidoista riippumatta.

• Pallopelien perussäännöt

Tanssi ja musiikkiliikunta Oppilas

• erottaa tasa- ja kolmijakoisen tanssiryt-min.

• oppii kuuntelemaan musiikin rytmiä ja liikkumaan sen tahdissa.

• uskaltautuu tanssimaan vastakkaista su-kupuolta olevan parin kanssa.

• suhtautuu hyväksyvästi kaikkiin tanssipa-reihinsa.

• tietää tanssin etikettisäännöt.

Talviliikunta• kunnon kohottaminen hiihtäen tai luistel-

len• luistelussa perustekniikoiden, eteen- ja

Palloilu ja mailapelit • palloilulajit; jalkapallo, pesäpallo, lento-

pallo, koripallo, sulkapallo, tennis, pöytä-tennis, salibandy, squash, kaukalopallo (pojat) ja ringette (tytöt). Mahdollisuuksi-en mukaan ultimate, salamapallo, golf.

Tanssi ja musiikkiliikunta• Musiikin rytmissä liikkuminen. • Paritanssit; valssi, boogie. Parinvaihto-

tanssit; esim. Amerikan marssi, Jiffy Mi-xer , twist

Talviliikunta • hiihto vapaaehtoisena luistelun rinnalla. • luistelu ja jääpelit; Tytöillä ringette ja

pojilla kaukalopallo.

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 9

taaksepäin sekä kaarreluistelun ja jarru-tusten harjaantuminen

• jääpelit (ks. pallopelit)

Suunnistus • Oppilas oppii lukemaan karttaa ja hallit-

see karttamerkit ja kartan suunnastami-sen maastomerkkien avulla tutussa maastossa.

• perustaitojen syventäminen ja harjoittelu

Uinti • kroolin kokonaistekniikan harjaantumi-

nen. • Oppilas ymmärtää uimataidon merkityk-

sen vesillä liikkumisen turvallisuutta li-säävänä tekijänä.

• Oppilas kokee uinnin hyvänä kuntoliikuntamuotona.

• Oppilas virkistyy uintitunneilla.

Yleisurheilu• Vauhdin lisääminen suoritukseen, sekä

uusiin lajeihin tutustuminen. • Oppilas harjoittelee ja kehittää uusien la-

jien perustekniikoita. • Oppilas tiedostaa suoritustekniikan mer-

kityksen tulosten paranemiselle. • Tulosten parantuessa oppilas kokee

myönteisiä liikuntaelämyksiä.

Voimistelu • perusvoimisteluliikkeiden yhdistäminen

sarjoiksi eri telineillä • telinevoimistelunomaisia harjoituksia,

joissa korostuu motoristen perustaitojen ja lajitaitojen lisäksi erityisesti ylä- ja kes-kivartalon lihasten hallinta ja voimakkuus

• Oppilas rohkenee kokeilla uusia liikkeitä tai liikesarjoja eri telineillä.

• Oppilas tiedostaa turvallisuuden merki-tyksen telineillä.

• kuntosalilaitteisiin tutustuminen • Oppilas harjoittelee oikealla nosto -

tekniikalla keveitä painoja käyttäen, voi-makestävyys periaatteella.

• välinevoimistelussa liikkeiden yhdistämi-nen sarjoiksi ja liikkeiden tehostaminen välineiden avulla

• sarjojen suunnittelu ja esittäminen.

• jääpelit (ks. pallopelit) • luistelu: eteen- ja taaksepäin luistelu,

kaarreluistelut, aura- ja sivujarrutukset. • laskettelu resurssien mukaan valinnai-

sessa liikunnassa ja liikuntapäivinä.

Suunnistus • kartanluku, kartan suunnastaminen,

karttamerkit ja -värit. • suunnistaminen yksin helpossa maas-

tossa (tytöt parisuunnistus)

Uinti • pojat: krooliuinti; potku, käsiveto ja hengi-

tystekniikka. • potkuharjoitukset laudalla, räpylöiden

käyttäminen potkun tehostamiseksi. • tytöt: rintauinti; potku, käsiveto ja hengi-

tystekniikka. • (uintitesti pojat 12 min. ja tytöt 6 min )

Yleisurheilu • Pojat:korkeushyppy, pituushyppy, kuula,

keihäs • Tytöt: korkeushyppy, kuulantyöntö, pal-

lonheitto, pikajuoksu

Voimistelu • telinevoimistelu, kuntovoimistelu, väline-

voimistelu (tytöillä) ja kuntosaliharjoittelu.• pojat: permanto, rekki, hyppy, nojapuut

sekä vartalon hallinta ja tasapaino tram-poliinilla.

• tytöt: permanto, hyppy ja trampoliini. • kuntosaliharjoittelu kuntosalilaitteilla ja

kuntopiiriharjoittelu kehon painoa hyväk-si käyttäen.

• välinevoimistelussa pallo; heitot, kiin-niotot, vieritykset, pomputukset ja viennit; naru: edellisten lisäksi hypyt; vanne: edellisten lisäksi pujotukset; nauha. Eri välineet opetetaan vuorovuosina 7. – 9. luokkien aikana.

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 10

Fyysisen kunnon kehittymisen seuraaminen • Oppilas seuraa fyysistä kuntoaan. • Oppilas saa tietoa omista fyysis-

motorisista kyvyistään ja osaa tehdä tar-vittaessa sen perusteella muutoksia lii-kuntatottumuksiinsa.

Fyysisen kunnon kehittymisen seuraaminen • juoksutestit 50 m ja 1500 metriä (tytöt)

sekä 12 minuuttia (pojat). • kuntotestit esim. Nupponen & Soini, Kou-

lun uusi kunto- ja liikehallintatekijöiden testi.

8. luokka 8. luokka Palloilu ja mailapelit

• pelien vaatimien tekniikkataitojen harjaantuminen

• puolustus- ja hyökkäyspelaamisen perustaktiikan ymmärtäminen ja harjaantuminen pelitilanteessa

• sääntötietouden syventäminen

Tanssi ja musiikkiliikunta • Oppilas harjaantuu kuuntelemaan ja

liikkumaan musiikin rytmissä. • Oppilas suhtautuu edelleen hyväksyvästi

kaikkiin tanssipareihinsa. • Oppilas osaa käyttäytyä tanssin etiketti-

sääntöjen mukaisesti.

Talviliikunta • kunnon kohottaminen hiihtäen tai luistel-

len• jjääpelit (ks. palloilu) • luistelutaitojen harjaannuttaminen.

Suunnistus ja maastoliikunta • kompassin käyttö kartan suunnastami-

seksi. • suunnassa kulku kompassin avulla • suunnistuksen tarkkuuden korostaminen.

Uinti • rintauinnin kokonaissuorituksen kehittä-

minen. • Oppilas ymmärtää uimataidon merkityk-

sen vesillä liikkumisen turvallisuutta li-säävänä tekijänä.

• Oppilas kokee uinnin hyvänä kuntoliikun-tamuotona.

• Oppilas virkistyy uintitunneilla koulutyön ohessa.

Palloilu ja mailapelit • jalkapallo, lentopallo, koripallo, lentopal-

lo, pesäpallo, sulkapallo, pöytätennis, tennis, kaukalopallo (pojat) ja ringette (ty-töt). Mahdollisuuksien mukaan ultimate, salamapallo, golf.

• perustekniikoiden kertaaminen ja harjoit-telu. Pelaamisessa korostuu taktiikan ja joukkuepelaamisen merkitys.

• puolustuspelaaminen, hyökkäyspelaami-nen, syvyyspelaaminen, sääntötietouden kertaaminen.

Tanssi ja musiikkiliikunta • valssin pyörintä, jenkka, boogie ja yleis-

tanssi. Edelleen parinvaihtotansseja: ci-capo, Tennessee wig walk, Texasin ruu-su, letkis

Talviliikunta• hiihto vapaaehtoisena luistelun rinnalla • tytöillä ringette ja pojilla kaukalopallo.

(ks. palloilu) • luistelu: eteenpäin ja taaksepäin luistelu,

kaarreluistelut, jarrutukset. • laskettelu resurssien mukaan valinnai-

sessa liikunnassa ja liikuntapäivinä

Suunnistus ja maastoliikunta 7 lk:n sisältöjen lisäksi

• kompassin käyttö, suunnassa kulku ja matkan mittaus

Uinti • pojat: rintauinti; potku, käsiveto ja hengi-

tystekniikka • tytöt: selkäuinti; potku, käsiveto ja hengi-

tystekniikka. • potkuharjoitukset laudalla, räpylöiden

käyttäminen potkun tehostamiseksi. • lisäksi vesileikit ja -pelit, sukellustehtäviä• uintitesti 12 min ; mahdollisuuksien mu-

kaan

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 11

Yleisurheilu • vauhdin lisääminen suoritukseen• Oppilas saa tietoa eri lajien suoritustek-

niikoista ja harjaannuttaa taitojaan valit-semissaan lajeissa.

• Oppilas tiedostaa suoritustekniikan merkityksen tulosten paranemiselle.

• Tulosten parantuessa oppilas kokee myönteisiä liikuntaelämyksiä.

Voimistelu • perusvoimisteluliikkeiden yhdistäminen

sarjoiksi eri telineillä • telinevoimistelunomaisia harjoituksia,

joissa korostuu motoristen perustaitojen ja lajitaitojen lisäksi erityisesti ylä- ja kes-kivartalon lihasten hallinta ja voimak-kuus.

• Oppilas rohkenee kokeilla uusia liikkeitä tai liikesarjoja eri telineillä.

• Oppilas tiedostaa turvallisuuden merki-tyksen telineillä.

• kuntosalilaitteisiin tutustuminen • Oppilas oppii oikean suoritustekniikan

keveillä painoilla, voimakestävyys peri-aatteella.

• välinevoimistelussa liikkeiden yhdistämi-nen sarjoiksi ja liikkeiden tehostaminen välineiden avulla.

• sarjojen suunnittelu ja esittäminen.

Fyysisen kunnon kehityksen seuraaminen • Oppilas seuraa fyysistä kuntoaan. • Oppilas saa tietoa omista fyysis-

motorisista kyvyistään ja osaa sen perus-teella tarvittaessa tehdä muutoksia liikun-tatottumuksiinsa.

Yleisurheilu • Pojat: pituushyppy, korkeushyppy, kuu-

lantyöntö, kiekonheitto, keihäs, pikajuok-su

• Tytöt: pituushyppy, kiekonheitto, juoksut

Voimistelu • telinevoimistelu, kuntovoimistelu ja vä-

linevoimistelu (tytöillä) ja kuntosaliharjoit-telu

• pojat: rekki, permanto, trampoliini. • tytöt: eritasonojapuusarja. • välinevoimistelu; Eri välineet opetetaan

vuorovuosina 7. – 9. luokkien aikana. • Kuntosaliharjoittelu laitteilla,

kuntopiiriharjoittelu kehon painoa hyväksi käyttäen.

Fyysisen kunnon kehityksen seuraaminen • juoksutestit 50 m ja 1500 metriä (tytöt)

sekä 12 minuuttia (pojat). • kuntotestit esim. Nupponen & Soini, Kou-

lun uusi kunto- ja liikehallintatekijöiden testi.

9. luokka 9. luokka Palloilu ja mailapelit

• yhteispelaamisesta ja sosiaalisesta vuo-rovaikutuksesta nauttiminen joukkuepe-leissä.

• kestävyyskunnon kohottaminen peleissä ja harjoitteissa.

Tanssi • Oppilas sitoutuu vastuuntuntoisesti ke-

vättanssiaisharjoituksiin koko luokan tanssiopetusjaksojen ajaksi.

Palloilu ja mailapelit • palloilulajit: jalkapallo, lentopallo, koripal-

lo, lentopallo, pesäpallo, sulkapallo, pöy-tätennis, tennis, kaukalopallo (pojat) ja ringette (tytöt). Mahdollisuuksien mukaan ultimate, salamapallo, golf.

Tanssi • edellisten vuosiluokkien tanssien kerta-

us. • valssin oikea ja vasen pyörintä ja niiden

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 12

• tansseissa korostuu tyylikkyys ja juhlalli-suus

Talviliikunta • kunnon kohottaminen hiihtäen tai luistel-

len• jääpelit (ks. pallopelit)

Suunnistus ja maastoliikunta • Oppilas kokee selviytyvänsä yksin maas-

tossa, luottaen suunnistustaitoonsa, kar-tan ja kompassin käyttöön.

• Oppilas kokee onnistumisen ja löytämi-sen iloa löytäessään rastin.

• Ratasuunnistuksessa oppilas kokee kil-pailujännityksen tunteen.

Uinti ja vesiliikunta Oppilas

• kokeilee oppilastoverin kuljettamista. Oppilaalle havainnollistuu vaatteiden painon vaikutus uintitaitoon veden va-raan jouduttaessa.

• ymmärtää uimataidon merkityksen vesillä liikkumisen turvallisuutta lisäävänä teki-jänä.

• kokee uinnin hyvänä kuntoliikuntamuoto-na.

• virkistyy uintitunneilla koulutyön ohessa.

Yleisurheilu• Oppilas harjaannuttaa valitsemiensa laji-

en perustekniikoita. • Oppilas tiedostaa suoritustekniikan mer-

kityksen tuloksen paranemiselle. Tulos-ten parantuessa oppilas kokee myöntei-siä liikuntaelämyksiä.

Voimistelu • perusvoimisteluliikkeiden yhdistäminen

sarjoiksi eri telineillä • telinevoimistelunomaisia harjoituksia,

joissa korostuu motoristen perustaitojen ja lajitaitojen lisäksi erityisesti ylä- ja kes-kivartalon lihasten hallinta ja voimakkuus

• Oppilas rohkenee kokeilla uusia liikkeitä tai liikesarjoja eri telineillä.

yhdistäminen • tanssinopetuksen pääpaino on koulum-

me perinteisiin kevättanssiaisiin harjoitel-tavissa salonkitansseissa. Tanssittavia tansseja voivat olla mm. Cicapo, perhe-valssi, rivitanssi

Talviliikunta • hiihto vapaaehtoisena luistelua rinnalla. • jääpelit (ks. pallopelit) • laskettelu resurssien mukaan valinnai-

sessa liikunnassa ja liikuntapäivinä

Suunnistus ja maastoliikunta • ratasuunnistus ja kuntosuunnistus • tytöillä lisäksi maastopyöräily ja lenkkeily

valinnan mukaan.

Uinti ja vesiliikunta • pojat: uinnin vetoharjoittelu 10 x 50 m • hengenpelastus pojat: sukellus 5 esinet-

tä, vaatteissa uinti 25 m ja riisuutuminen vedessä sekä uhrin (oppilastoverin) kul-jettaminen 25 m.

• tytöt: krooliuinti; potku, käsiveto ja hengi-tystekniikka, potkuharjoitukset laudalla, räpylöiden käyttäminen potkun tehosta-miseksi.

• hengenpelastus tytöt: hengenpelastus-viesti

• kuntouinti 20 min.

Yleisurheilu• Pojat: korkeushyppy, pituushyppy, kei-

häs, kuula, kiekonheitto. Oppilaalle sove-liaimman lajin/lajien harjoittelu.

• Tytöt: korkeushyppy, pituushyppy, kei-häs, juoksut, kolmiloikka mahdollisuuksi-en mukaan

Voimistelu • telinevoimistelu, kuntovoimistelu, väline-

voimistelu (tytöt) ja kuntosaliharjoittelu • pojat: rekki, permanto, trampoliini. • tytöt: puomi • kuntosaliharjoittelu kuntosalilaitteilla ja

kuntopiiriharjoittelu kehon painoa hyväk-si käyttäen.

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 13

• Oppilas tiedostaa turvallisuuden merki-tyksen telineillä.

• Kuntosali- ja kuntopiiriharjoittelussa oppi-las ymmärtää lihaskuntoharjoittelun mer-kityksen osana lihastasapainon ja -kunnon ylläpitäjänä.

• välinevoimistelussa liikkeiden yhdistämi-nen sarjoiksi ja liikkeiden tehostaminen välineiden avulla.

• sarjojen suunnittelu ja esittäminen.

Fyysisen kunnon kehittymisen seuraaminen • Oppilas seuraa fyysistä kuntoaan. • Oppilas saa tietoa omista fyysis-

motorisista kyvyistään ja osaa sen perus-teella tehdä tarvittavia muutoksia liikunta-tottumuksiinsa.

• välinevoimistelu (tytöt): Eri välineet ope-tetaan vuorovuosina 7. – 9. luokkien ai-kana.

Fyysisen kunnon kehittymisen seuraaminen • juoksutestit 50 m ja 1500 metriä (tytöt)

sekä 12 minuuttia (pojat). • kuntotestit esim. Nupponen & Soini;

Koulun uusi kunto- ja liikehallintatekijöi-den testi.

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 14

LIIKUNTA ARVIOINTI (8. taso = hyvä)

OSAAMINEN JA TOIMINTA - Oppilas hallitsee motoriset perustaidot ja lajitaitojen yksityiskohdat. - Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna. Oppilas

säilyttää tasonsa edellisvuosiin verrattuna. - Oppilaan fyysinen aktiivisuus vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään

ja mahdollisuuksiaan. - Oppilas ottaa vastuuta ja osaa ottaa toiset huomioon. - Oppilas edistää omalla toiminnallaan terveyttä ja turvallisuutta oppitunneilla.

TAHTO JA TUNNE - Oppilas on kiinnostunut harrastamansa lajin lisäksi myös muista lajeista. - Oppilas yrittää parhaansa. - Suhtautuu myönteisesti liikuntaan. - Osaa toimia erilaisissa ryhmissä urheiluhenkisesti. - Suhtautuu saamaansa palautteeseen tilanteen vaatimalla tavalla. Osaa onnistua ja epäon-

nistua.

TIETO - Oppilas tietää lajien tekniikoiden ja sääntöjen ydinkohdat, harjoittelun yleisperiaatteet ja tur-

vallisuusnäkökohdat. - Oppilas ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet. - Oppilas tuntee itsearviointinsa pohjaksi fyysisen toimintakyvyn perus- lainalaisuudet. - Oppilas tietää liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat. - Henkilökohtaisen hygienian ja liikunnassa asianmukaisen pukeutumisen - merkityksen ymmärtäminen. - Oppilas tietää miten siirrytään liikuntapaikoille turvallisesti.

LISÄKSI ARVIOINNISSA painottuu osaaminen ja toiminta. Arvioinnin pohjana on kunto- ja liikehal-lintatesti. Opettaja arvioi havainnoimalla tahto- ja tunnetekijöitä. Oppilas osallistuu arviointiin. Yrittä-jyys korottaa arvosanaa. Kunto- ja liikehallintatekijät mitataan viidennestä vuosiluokasta alkaen kerran vuodessa.

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen liikunnan opetuksessa

Ihmisenä kasvaminen Oman kehon tunteminen on tärkeä perusta hyvälle itsetunnolle. Liikunnan monipuoliset tilanteet tuovat oppilaalle tietoa omista tunteista, tarpeista ja terveydentilasta. Iloiset liikuntatunnit tuovat mielihyvää ja kokemusta elämänhallinnasta. Toveruus ja reilunpelin henki auttavat hyväksymään erilaisuutta ja luovat valmiuksia toimia sosiaalisissa tilanteissa. Joukkuepelit synnyttävät mielihyvää liittymisestä ja yhteenkuuluvuudesta ja opettavat toimimaan yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Kilpai-lutilanteissa on tärkeintä leikinomaisuus. Leikinomaisuuden tuella lapsi oppii kehittämään kykyä kestää epäonnistumisia ja pettymyksiä. Mikäli suoritusten mittaaminen ei korostu, syntyy säännölli-sesti toistuvien iloisten liikuntatuokioiden myötä myönteinen asennoituminen liikuntaan. Koululii-kunta on synnyttämässä elinikäistä, terveyttä tukevaa elämäntapaa.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Perinteisten liikuntalajien säilyttäminen ja uusien, suomalaisten lajien kehittäminen on entistä tär-keämpää kansainvälisen kulttuurivaihdon vuoksi. Kulttuurimme omaleimaisuutta tai luontomme tarjoamia liikuntamahdollisuuksia tuovat esiin pesäpallo, hiihto, suunnistus, uinti, perinneleikit ja kansantanssit. Tietyt liikuntalajit luovat yhteyttä yli kansallisten rajojen. Näitä ovat useat joukkuepe-lit ja tanssi.

Muuramen kunnan liikunnan opetussuunnitelma 2004 sivu 15

Viestintä ja mediataito Liikuntatuntien opetustilanteet ja opettajan opetustyyli antavat oppilaalle runsaasti erilaisia koke-muksia ryhmien ohjauksesta ja ryhmänjäsenyydestä. Liikuntatilanteet ovat hyviä ja monipuolisia vuorovaikutustilanteita. Niihin liittyy usein melkoinen tunnelataus ja näin ne ovat hyviä harjoitusti-lanteita tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisuun. Suositut liikuntalajit innostavat oppilaita seuraamaan urheiluasioita lehdistä, netistä ja televisiosta. Oppilaat seuraavat urheilua kilpailutilanteissa paikan päällä. Kannustamista ja asiallista käytöstä yleisön joukossa on aiheellista tarkastella yhdessä. Opettajan ja oppilastovereiden kanssa käydyt keskustelut tiedotusvälineiden tavasta suhtautua urheiluun ja urheilijoihin kehittävät oppilaan arvostelukykyä tiedotusvälineitä kohtaan.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Liikunta luo oppilaalle sisäistä yrittäjyyttä toimia omien kykyjensä edellyttämällä tasolla ja luoda realistisia tavoitteita. Liikuntavälineistä huolehtiminen ja niiden asianmukainen käyttö kehittää vas-tuuntunnetta ja huolenpitoa yhteisistä asioista. Kannustus urheiluseuratoimintaan on tärkeää. Toi-minta on osallistuvaa kansalaisuutta. Seurojen varainhankintaan osallistuminen antaa lapselle en-simmäisiä kokemuksia yrittäjyydestä.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Yhteys luontoon on häviämässä ja niin ympäristön tila ei kaikkia kiinnosta. Liikunnanopetus luonnossa mahdollistaa mitä parhaimmalla tavalla herkistymisen luonnossa liik-kumisen synnyttämälle mielihyvälle. Opetustilanteet luonnossa, retkeily, suunnistus ja hiihtoretket on syytä luoda mahdollisimman miellyttäviksi ja antoisiksi. Luonnossa liikkuminen antaa oppilaalle esteettisiä elämyksiä. Aistilliset elämykset, hiljaisuus, koskemattomuus ja puhdas luonto auttavat ymmärtämään terveellisen elämäntavan merkityksen oman ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen Liikuntatilanteissa huomioidaan ennakolta turvallisuustekijät; paikasta toiseen siirtymiset, liikunta-välineiden ja telineiden kunto sekä lajien asettamat vaatimukset lasten taitotasolle.

Ihminen ja teknologia Kehontuntemus auttaa oppilasta kiinnittämään huomiota hyviin työskentelyasentoihin. Ergonomia tulee tutuksi jo varhain. Kehon tuntemuksiin reagoimalla ehkäistään mahdollisia myöhempiä vauri-oita.

Muuramen kunnan kotitalouden opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.19 Kotitalous

VUOSILUOKAT 7 9Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyö-valmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ot-tamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvalli-suudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdolli-suuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta• pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa • tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksen-

mukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja • toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongel-

mia• tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikult-

tuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen • hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat• sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri • tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri • ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka • ruoan laatu ja turvallisuus • perusruoanvalmistusmenetelmät • aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa • ruokakulttuurien muuttuminen

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta • oman rahankäytön suunnittelua• kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet • tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö • kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö • asunnon ja tekstiilien hoito • kotitalouden jätehuolto • kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä

Muuramen kunnan kotitalouden opetussuunnitelma 2004 sivu 2

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas • osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä • tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä op-

pimistilanteessa.

Käytännön työtaidot Oppilas • tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hy-

väkseen ruoanvalmistuksessa • osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset

huomioon ottaen • osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti • osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä • osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä • osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin

jätteiden peruslajittelusta.

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas • osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja

symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta • osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.

KOTITALOUS Kotitaloutta opetetaan Muuramessa yhteisenä aineena 3 vuosiviikkotuntia 7. luokalla. Sen jälkeen kotitalous on valinnaisaineena.

Kotitalouden opiskelun tavoitteena on kehittää oppilaassa valmiuksia, jotka auttavat häntä selviy-tymään arkipäivän usein odottamattomistakin haasteista. Kotitalous-oppiaineessa on keskeistä se, miten oppilas suoriutuu käytännön tehtävistään, miten hän ymmärtää arkitoimintojen taustalla ole-via ilmiöitä ja ratkaisee ongelmia muuttuvissa oloissa sekä miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta omasta terveydestään, taloudestaan, ihmissuhteis-ta ja ympäristöstä.

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Oppilas

• osaa noudattaa hyviä tapoja arkielä-mässä sekä kodin juhlahetkissä.

• ymmärtää, että kodin ihmissuhteet ja tasa-arvo ovat tärkeitä sosiaalisen vas-tuun ja toisista välittämisen syntymiselle

• tietää miten ajankäytön, suunnittelun ja työnjaon avulla voidaan helpottaa arjen hallintaa

Perhe ja yhdessä • hyvät tavat mm. ruokatavat ja niiden

merkitys yhteistyön sujumiselle jokapäi-väisessä elämässä

• oman ja toisen tekemän ruuan arvosta-minen

• ruokapöydän ympärillä; kauniisti katettu pöytä kuuluu arkeen sekä juhlaan

• yhteistyössä on voimaa: neuvottelutaito, harkinta, vastuu itsestä ja toisista, oman

Muuramen kunnan kotitalouden opetussuunnitelma 2004 sivu 3

• ymmärtää miten koostetaan terveellinen ateria

• ymmärtää hyvän ruokavalion merkityk-sen terveydelleen ja hyvinvoinnilleen

• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia • tietää ruuan turvallisuuteen liittyviä vaa-

ratekijöitä

• ymmärtää ruuanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa tietoaan soveltaen

• valmistaa aterioita ja leivonnaisia • ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmer-

kintöjä

• pohtii ja arvioi omaa rahankäyttöään • tuntee kotitalouden rahankäytön perus-

teita • tuntee kuluttajan oikeuksia ja velvolli-

suuksia sekä vastuuta

• osaa hoitaa tekstiilejä hoito-ohjemerkin mukaan

• osaa tavanomaiset kodin siivoustyöt • osaa käyttää tavallisia kodinkoneita tur-

vallisesti ja taloudellisesti • osaa huolehtia kotitalousjätteiden perus-

lajittelusta

mielipiteen ilmaiseminen, joustaminen

Ravitsemus ja ruokakulttuuri • ateria, ruokalaji, ruoka-aine, ravintoaine • evästä elämään; ruoka terveyden

edistäjänä ja ylläpitäjänä: monipuolisuus, tasapainoisuus, säännöllisyys, kohtuullisuus ja riittävyys

• ruoka-aineet ja niiden ominaisuudet • tavallisimmat ruuanvalmistusmenetel-

mät • valmistetaan arki- sekä juhlaruokia ja

leivonnaisia • työskentely toimivaksi

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta • nauti ruuasta – turvallisesti • pakkauksen kertomaa • Mitä kaikkea voi kuluttaa? • kulutustapojen pohdintaa • tarpeita vai unelmia -rahankäytön

pohdintaa

Koti ja ympäristö • asusteiden perushoitomenetelmät • koti kuntoon - siivoamalla siistiä • keittiökoneet ja -laitteet -turvallinen ja ta-

loudellinen käyttö • jätteiden peruslajittelu

Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä vas-tuu kuluttajana opiskellaan perusteellisemmin yhteiskuntaopin tunneilla.

Muuramen kunnan kotitalouden opetussuunnitelma 2004 sivu 4

Aihekokonaisuuksien toteuttaminen kotitalouden opetukses-sa

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - esim. suomalainen ruoka- ja tapakulttuuri, suvaitsevaisuus

Viestintä ja mediataito - esim. ajankohtaisten kotitalouteen liittyvien asioiden käsittely

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - esim. terveys- ja turvallisuusriskejä kotitaloudessa, oman talouden hallintaa ja kulutuskäyt-

täytymistä, ympäristövastuun ottamista omien valintojen kautta

Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen - esim. viihtyisä ja turvallinen ilmapiiri, onnettomuuksilta suojautuminen

Teknologia ja ihminen - esim. kodin pienkoneiden turvallinen käyttö

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

7.20 Valinnaiset aineet Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita.

Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen

- oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin - useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin - vieraisiin kieliin - tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.

Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.

Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Tuntijaossa on vuosiluokilla 1 4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5 9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi. _______________________________________________________________________VALINTATARJOTIN 71 Opiskellaan 7. luokalla kahden jakson ajan/valittu kurssi. Arvostelu hyväksytty/hylätty. Tee kaksi varsinaista valintaa numeroilla 1-2 sekä kaksi varavalintaa numeroilla 3-4. A2-saksaa opiskelevat oppilaat eivät tee näitä valintoja. _______________________________________________________________________

Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus

Kurssi ILMAISUTAITO (AI)

Kohderyhmä Omien ilmaisutaitojen kehittämisestä kiinnostuneet. Kurssi sopii pohjaksi teatteriharrastukselle, mutta myös niille, jotka haluavat tulla rohkeammiksi ilmaisijoiksi.

Sisältö Tehdään monipuolisia ilmaisuharjoituksia, esim. pantomiimia, improvisaatioita ja roolileikkejä. Vieraillaan mahdollisesti teatterissa.

Työtavat Pari- ja pienryhmätyöskentelyä opettajan ohjaamana.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus

Kurssi KIRJOITAN PÖYTÄLAATIKKOON (AI)

Kohderyhmä Kirjoittamisen taitojen kehittämisestä ja kirjoittamalla itsensä ilmaisemisesta kiinnostuneet.

Sisältö Kirjoitellaan pieniä tekstejä kuten runoja, kertomuksia, monologeja ja pidetään päiväkirjaa. Kehitetään ryhmän palautteen kautta omia kirjoittajantaitoja.

Työtavat Kirjoitetaan käsin ja tietokoneella työtapoja vaihdellen.

Oppiaine Englanti

Kurssi ENLANNIN TUKIKURSSI (EN)

Kohderyhmä Ne 7. luokan oppilaat, joilla on puutteita tiedoissa tai opiskelutaidoissa.

Sisältö Kerrataan englannin perusasiat rakenteiden osalta ja pyritään vahvistamaan sanaston hallintaa. Luodaan oppilaalle niitä taitoja ja valmiuksia, joita hän englannin opiskelussa tarvitsee.

Työtavat Opettajajohtoinen työskentely, parityö.

Oppiaine Matematiikka

Kurssi APUA MATEMATIIKKAAN 7 (MA)

Kohderyhmä Ne 7. luokan oppilaat, joilla on puutteita matematiikan perustiedoissa ja – taidoissa.

Sisältö Kerrataan matematiikan perusasioita ja vahvistetaan laskurutiineja, tukiopetusta 7 lk:n asioista.

Työtavat Opettajajohtoinen opetus. Runsaasti omaa harjoittelua.

Oppiaine Tekninen työ

Kurssi PUU JA METALLI TUTUKSI (TN)

Kohderyhmä Kädentaidosta kiinnostuneet.

Sisältö Tutustuttaa oppilas, miten puuta/metallia voi liittää yhteen ja miten niitä voidaan pintakäsitellä.

Työtavat Oman projektityön toteuttaminen yhdessä opittujen tekniikoiden/menetelmien (perustaitojen) avulla. Voi tehdä myös tiimityötä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Tekstiilityö

Kurssi PIENIÄ, HELPPOJA TEKSTIILITÖITÄ (TS)

Kohderyhmä Käsitöistä kiinnostuneet

Sisältö Erilaisten helppojen, nopeasti valmistuvien pienten esineitten ja tekstiilien, esim. pussien, asusteitten, pehmolelujen ym. valmistaminen

Työtavat Yksilö- tai pari- ja ryhmätyöskentely opettajan avustuksella

Oppiaine Tietotekniikka

Kurssi ATK:N AAKKOSET (ATK)

Kohderyhmä Valinnaisainekurssi on tarkoitettu oppilaille, joilla ei juuri ole tietokoneen käyttötaitoja.

Sisältö Kurssilla edetään rauhallisesti perusasioihin keskittyen. Kurssia ei ole tarkoitettu tietotekniikan harrastajille.

Työtavat Oppilaat tekevät harjoituksia tietokoneella.

Oppiaine Musiikki

Kurssi YHTYESOITON ALKEET (MU)

Kohderyhmä Musiikista ja soittamisesta kiinnostuneet oppilaat.

Sisältö Perehdytetään yhtyesoiton alkeisiin bändi- ja koulusoittimia käyttäen laulamista unohtamatta.

Työtavat Työtavat vaihtelevat opetustilanteen mukaan.

Oppiaine Kuvataide

Kurssi MEDIAKUVA (KU)

Kohderyhm Kuvallisesta työskentelystä kiinnostuneet

Sisältö Kurssilla syvennetään käytännön harjoitusten avulla kuvaviestinnän ja mediateknologian taitoja sekä opetellaan analysoimaan mediaviestejä ja käyttämään niitä oman kuvailmaisun virikkeenä.

Työtavat Yksilö-, pari- ja ryhmätyöt sekä havainnointi-, keskustelu- ja taidekokemusharjoitukset.

Tämä kurssisuoritus voi vaikuttaa korottavasti kuvataiteen päättöarviointiin.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Kotitalous

Kurssi LÄMPIMIÄ LEIVONTAHETKIÄ (KO)

Kohderyhmä Leipomisesta innostuneet oppilaat

Sisältö Valmistetaan erilaisia suolaisia ja makeita leivonnaisia

Työtavat Yksin, pareittain sekä ryhmässä

Oppiaine Kotitalous

Kurssi PIENTÄ PURTAVAA JA NOPEAA NAPOSTELTAVAA (KO)

Kohderyhmä Kotitaloudesta innostuneet oppilaat

Sisältö Valmistetaan maukasta tarjottavaa pikkunälkään

Työtavat Yksin, pareittain sekä ryhmässä

Oppiaine Liikunta

Kurssi LIIKUNTA SEKARYHMÄSSÄ (LI)

Kohderyhmä 7. lk:n tytöt ja pojat.

Sisältö Sisällöt valitaan oppilaiden mieltymysten mukaan. Valittavana myös erityislajeja: seinäkiipeily, keilaus, lumilautailu/laskettelu, mikroautoilu, tennis, maastopyöräily, skeittaus. Huom. Osa erityislajeista on oppilaille maksullisia.

Työtavat Opettajajohtoinen yksilö-, pari- ja ryhmätyö.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

_____________________________________________________________T81/T91 (2 vkt + 2vkt, kesto 2 lv.) Opiskelu 8. ja 9. luokalla 2 tuntia viikossa kumpanakin lukuvuonna. Arviointi: Numeroarvostelu (4 - 10). Valitse yksi kurssi (numerolla 1) ja kaksi kurssia varalle (numeroilla 2 ja 3). _____________________________________________________________

Oppiaine Tekninen työ

Kurssi VALINNAINEN TEKNINEN TYÖ

Kohderyhmä Teknisistä töistä kiinnostuneet, ammatillisiin oppilaitoksiin aikovat.

Sisältö Oppilaat toteuttavat luovia projektitöitään, jotka he ovat itse suunnitelleet Teknologiaan ja tekniikoihin tutustutaan pintaa syvemmälle.

Työtavat Opettajajohtoinen yksilö- tai parityöskentely, mahdolliset opintokäynnit yrityksissä.

Oppiaine Tekstiilityö

Kurssi VALINNAINEN TEKSTIILITYÖ

Kohderyhmä Käsityöstä kiinnostuneet, ammatillisiin oppilaitoksiin aikovat

Sisältö Erilaisten käsitöiden tekeminen erilaisin tekniikoin, erilaisista materiaaleista oman valinnan mukaan kirjoen, neuloen, virkaten, kutoen, ommellen, solmeillen, askarrellen jne.

Työtavat Yksilöllistä työskentelyä opettajan avustuksella

Oppiaine Tietotekniikka

Kurssi VALINNAINEN TIETOTEKNIIKKA

Kohderyhmä Tietokoneista ja tietotekniikasta kiinnostuneet oppilaat. Jos valitset kaksivuotisen tietotekniikan, et voi valita yksivuotista tietotekniikkaa.

Sisältö Tekstinkäsittely, kuvankäsittely, taulukkolaskenta, kortisto-ohjelma, ohjelmointi, Internet, WWW-sivujen teko. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ryhmän kiinnostus ja ajankohtaiset asiat.

Työtavat Töitä tehdään itsenäisesti tai parin kanssa tietokoneella opettajan ohjauksessa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Musiikki

Kurssi VALINNAINEN MUSIIKKI

Kohderyhmä Musiikista kiinnostuneet oppilaat.

Sisältö Aiheita valittaessa otetaan huomioon ryhmässä olevien oppilaiden kiinnostuksen ja harrastuksen suunta. Esimerkkejä sisällöstä, joita voidaan painottaa oppilaiden kiinnostuksen mukaan: laulaminen (mahd. myös moniääninen) ja yhtyesoittimiin tutustuminen sekä niiden käyttäminen laulujen säestyksissä, yhtyesoiton opettelu, esitelmät (yhtyeistä, soittimista, säveltäjistä...), elokuvamusiikkiin tutustuminen, klassisen musiikin aikakaudet ja säveltäjät, musiikkiteorian kertausta ja uusien asioiden opiskelua, musiikin teollisuuteen tutustuminen, musiikin kuuntelutottumuksien laajentaminen, vierailut ym.

Työtavat Useita työtapoja, sillä eri ryhmien opetuksen sisällöt ja työtavat voivat vaihdella oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Työtavoissa pyritään oppilaskeskeisyyden korostamiseen.

Oppiaine Kuvataide

Kurssi LAAJA KUVATAIDE

Kohderyhmä Kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneet

Sisältö Kurssilla kehitetään oppilaan kuvallista ajattelua ja oppilaan omaa, luovaa kuvailmaisua monipuolisesti. Sisältöalueina ovat taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä media ja kuvaviestintä.

Työtavat Yksilö-, pari- ja ryhmätyöt sekä havainnointi-, keskustelu- ja taidekokemusharjoitukset. Mahdollisuuksien mukaan museo- ja näyttelykäyntejä.

Oppiaine Liikunta

Kurssi VALINNAINEN LIIKUNTA

Kohderyhmä Oppilaat, jotka haluavat liikkua enemmän kuin kaksi tuntia viikossa

Sisältö Kurssin sisältö noudattelee perusliikunnan lajeja. Oppilailla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa lajivalintaan ja joihinkin lajeihin voidaan keskittyä muita perusteellisemmin.

Työtavat Ohjattu ja omatoiminen eri lajien harrastaminen.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Kaupalliset aineet

Kurssi KAUPPA JA TALOUS

Kohderyhmä Oppilaat, joita kiinnostavat talousasiat, kaupallinen ala ja tietokoneen hyödyntäminen opiskelussa.

Sisältö Talousasiat ja rahankäyttö: perheen talous, pankkitoiminta Kaupankäynti: tavaroiden ja palvelujen kauppa, kuluttajatietous, puhelin- ja postiliikenne, matkailu

Asuminen: asumismuodot, oma asunto ja perheen vakuutukset Yritystoiminta: yrityksen markkinointi ja talousasiat

Työtavat Monipuoliset käytännönläheiset yksilö- ja ryhmätyöt tietokonetta apuna käyttäen, internetin hyödyntäminen tiedonhankinnassa.

Oppiaine Kotitalous

Kurssi VALINNAINEN KOTITALOUS

Kohderyhmä Kotitaloustaitojen kehittämisestä kiinnostuneet oppilaat

Sisältö 7. luokan oppisisältöjen vahvistamista ja lisäharjoittelua ruuanvalmistuksen ja leipomistaitojen kehittämisessä

Työtavat Yksin, pareittain ja ryhmässä

Oppiaine Biologia

Kurssi KASVIT JA ELÄIMET

Kohderyhmä Kasveista ja eläimistä kiinnostuneet.

Sisältö Kurssilla tutustutaan kodin ja lähiympäristön kasveihin ja eläimiin perehtyen niiden lajintuntemukseen, ekologiaan ja hyötykäyttöön.

Työtavat Työtavat ovat oppilaskeskeisiä. Tunneilla tehdään vihko- ja seinätöitä, esitelmiä ym. Kasvihuoneessa kasvatetaan koriste- ja hyötykasveja. Hautomakoneessa haudotetaan ankan tms. linnun munia. Lisäksi kurssiin kuuluu erilaisia maastoretkiä.

Oppiaine Saksa

Kurssi SAKSAN KIELI

Kohderyhmä A2-saksan lukijat eli oppilaat, jotka ovat valinneet saksan jo 5. luokalla.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

_____________________________________________________________VALINTATARJOTIN T82 (2 vkt) Opiskelu 8. luokalla 2 tuntia viikossa koko lukuvuoden ajan. Arviointi: Numeroarvostelu asteikolla 4 - 10. Valitse kaksi kurssia (numeroilla 1 ja 2) ja kaksi kurssia varalle (numeroilla 3 ja 4). ________________________________________________________________________

Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus

Kurssi TEATTERIKÄRPÄNEN

Kohderyhmä Näytelmistä ja esiintymisestä kiinnostuneet oppilaat.

Sisältö Suunnitellaan ja valmistellaan yhdessä esityksiä koulun juhliin. Harjoitellaan teatteri-ilmaisun keinoja. Vieraillaan mahdollisesti teatterissa.

Työtavat Eri työtapoja vaihdellen.

Oppiaine Matematiikka

Kurssi APUA MATEMATIIKKAAN 8

Kohderyhmä 8. luokan oppilaat, joilla on puutteita matematiikan perustiedoissa ja -taidoissa.

Sisältö Kerrataan keskeiset aiempien vuosiluokkien matematiikan asiat.

Työtavat Opettajajohtoinen opetus. Runsaasti omaa harjoittelua.

Oppiaine Fysiikka, kemia ja matematiikka

Kurssi MILLA MAGIA JA PELLE PELOTON

Kohderyhmä Kaikki kemian ja fysiikan töiden tekemisestä sekä matemaattisten ”pähkinöiden” ratkaisemisesta kiinnostuneet.

Sisältö Mielenkiintoisia kemian ja fysiikan töitä, joiden avulla tutustutaan laboratoriotyöskentelyyn. Matemaattisia ”pähkinöitä” ja pelejä, joiden avulla harjoitellaan erilaisia ongelmanratkaisustrategioita ja loogista ajattelua. Tutustutaan joihinkin fysiikan ja matematiikan koulukurssien ulkopuolisiin kiinnostaviin käsitteisiin ja ilmiöihin.

Työtavat Pääosin yksilö- tai parityöskentelyä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Historia

Kurssi HISTORIAN AIKAMATKA

Kohderyhmä Historiasta kiinnostuneet oppilaat.

Sisältö Tutustutaan ihmisten arkeen ja juhlaan eri aikakausina. Matkataan kivikaudelta viikinkien retkille ja ritarihovien loistoon, ”Villin lännen” sankareista uppoavaan Titaniciin ja tutkimusmatkalle tuntemattomaan Afrikkaan.

Työtavat Yksilö-, pari- ja ryhmätöinä tuotetaan ”matkapäiväkirja” aikakauden henkilön tai tapahtuman kautta. ”Historia alkaa elää”.

Oppiaine Tekninen työ

Kurssi LUOVAA MUOTOILUA PUUSTA JA METALLISTA

Kohderyhmä Luovasta puun ja metallin muotoilusta kiinnostuneet, ammatillisiin oppilaitoksiin aikovat.

Sisältö Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat hyvin muotoillun projektityön oppimillaan työmenetelmillä ja tavoilla. Työmenetelmiin kuuluvat mm. sorvausta, hiontaa, sahausta, taivutusta, takomista ja leikkaamista.

Työtavat Yksilöllinen työskentely opettajan avustuksella.

Oppiaine Tekstiilityö

Kurssi VAATTEIDEN VALMISTUS

Kohderyhmä Vaatteista ja niiden valmistamisesta kiinnostuneet

Sisältö Kauniiden, muodikkaiden, tyylikkäiden tai mukavien, rentojen asujen ja asukokonaisuuksien, korujen ja pikku asusteiden valmistaminen oman valinnan mukaan.

Työtavat Yksilöllinen työskentely opettajan avustuksella

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Tietotekniikka

Kurssi INTERNET, WWW-SIVU JA KUVANKÄSITTELY

Kohderyhmä Kuvien käsittelystä, www-sivuston ja sisällön tekemisestä kiinnostuneet

Sisältö Kurssilla harjoitellaan esim. digitaalikameran käyttöä. Käsitellään ja tehdään kuvia kuvankäsittelyohjelmalla. Harjoitellaan internetin monipuolista käyttöä. Suunnitellaan ja toteutetaan www-sivusto.

Työtavat Töitä tehdään itsenäisesti tai parin kanssa tietokoneella opettajan ohjauksessa.

Oppiaine Musiikki

Kurssi YHTYESOITTO JA LAULU 1.

Kohderyhmä Yhtyeessä soittamisesta ja laulamisesta kiinnostuneet oppilaat (ei vaadi aikaisempaa kokemusta).

Sisältö Tutustutaan yleisimpiin yhtyesoittimiin (rummut, basso, kitarat, koskettimet, lyömäsoittimet…) ja harjoitellaan niiden soittamista yhtyeessä. Tavoitteena on saada aikaan eheitä bändikappaleita, joissa myös laulun (mahdollisuuksien mukaan myös moniäänisen) mukanaolo on mahdollista.

8 lk:n kurssi 1. on alkava. 9. lk:n jatkavalle 2. kurssille voi tulla myös suoraan etenkin, jos on harrastanut musiikkia aikaisemmin.

Oppiaine Kuvataide

Kurssi TILOJA, TALOJA JA TAVAROITA

Kohderyhmä Kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneet

Sisältö Arkkitehtuuri ja muotoilu. Kurssilla harjoitellaan kuvailmaisua monipuolisesti, harjaannuttaen erityisesti kolmiulotteisuuden ja tilan hahmottamista ja kuvaamista rakennetun ympäristön ja esineistön tarkastelun kautta. Samalla tutustutaan arkkitehtuurin ja muotoilun kulttuuri- ja tyylipiirteisiin sekä merkittäviin edustajiin.

Työtavat Yksilö-, pari- ja ryhmätyöt sekä havainnointi-, keskustelu- ja taidekokemusharjoitukset. Mahdollisuuksien mukaan museo- ja näyttelykäyntejä.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Kotitalous

Kurssi LEIVONTAA JA HERKKURUOKAA

Kohderyhmä Kädentaitojen kehittämisestä ja kokkauksesta sekä leipomisesta innostuneet oppilaat

Sisältö Leivontaa ja ruuanvalmistusta monipuolisesti

Työtavat Yksin, pareittain ja ryhmässä

Oppiaine Liikunta

Kurssi TANSSI JA AEROBIC

Kohderyhmä Tanssiliikunnasta kiinnostuneet oppilaat.

Sisältö Kurssilla käydään läpi tanssin ja aerobicin eri tyylejä, sekä harjoitellaan koreografian tekoa suunnittelemalla esitys koulun juhliin (joulu-, kevätjuhla).

Työtavat Ryhmätyöskentely opettajan ohjauksessa.

Oppiaine Saksa

Kurssi SAKSAN KIELI

Huom! Tämä saksan kielivalinta on kaksivuotinen eli oppilas, joka valitsee saksan 8. luokalle, jatkaa sen opiskelua myös 9. luokalla.

Kohderyhmä 8. luokan oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan kielitaitoaan. Myös ne A2-saksan opiskelijat, joilla alkaa ilmetä vaikeuksia opiskelussa voivat aloittaa saksan opinnot alusta tässä ryhmässä.

Sisältö Mahdollisuus oppia kielen perusasiat. Tavoitteena on, että oppilas kykenee selviytymään saksan kielellä arkielämän viestintätilanteista. Tutustutaan saksankieliseen kulttuuriin ja elämäntapaan.

Työtavat Opettajajohtoinen, parityö, ryhmätyö.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Ranska

Kurssi RANSKAN KIELI

Huom! Tämä ranskan kielivalinta on kaksivuotinen eli oppilas, joka valitsee ranskan 8. luokalle, jatkaa sen opiskelua myös 9. luokalla.

Kohderyhmä Ne oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita ranskan kielestä ja ranskankielisistä kulttuurialueista.

Sisältö Tavoitteena opiskella ne ranskan kielen perusasiat, joiden avulla oppilas tulee toimeen jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. Tutustutaan myös ranskalaiseen kulttuuriin.

Työtavat Opettajajohtoinen työskentely, parityö, ryhmätyö.

Oppiaine Venäjä

Kurssi VENÄJÄN KIELI

Huom! Tämä venäjän kielivalinta on kaksivuotinen eli oppilas, joka valitsee venäjän 8. luokalle, jatkaa sen opiskelua myös 9. luokalla.

Kohderyhmä Ne oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita venäjän kielestä ja venäjänkielisistä kulttuurialueista.

Sisältö Tavoitteena opiskella ne venäjän kielen perusasiat, joiden avulla oppilas tulee toimeen jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. Tutustutaan myös venäjänkieliseen kulttuuriin.

Työtavat Opettajajohtoinen työskentely, parityö, ryhmätyö.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

________________________________________________________________________VALINTATARJOTIN 92 (2 vkt) Valitse yksi kurssi (numerolla 1) ja kaksi kurssia varalle (numeroilla 2 ja 3).

Oppiaine Äidinkieli

Kurssi LUOVA KIRJOITTAMINEN (AI1)

Kohderyhmä Kaikki vapaamuotoisesta kirjoittamisesta kiinnostuneet

Sisältö Kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä kuten runoja, novelleja ja pienoisnäytelmiä. Kehitetään monipuolisen palautteen kautta omia kirjoittajantaitoja.

Työtavat Prosessikirjoittaminen, osittain tietokoneella.

Oppiaine Äidinkieli

Kurssi PUHEVIESTINTÄ (AI2)

Kohderyhmä Oppilaat, jotka haluavat harjoitella arkielämän puheviestintätaitoja ja saada esiintymisvarmuutta.

Sisältö Harjoitellaan keskustelu- ja väittelytaitoja sekä puhumista ryhmän edessä, esim. esitelmien ja pikkupuheiden pitämistä.

Työtavat Ryhmä- ja yksilötyöskentelyä kannustavassa ilmapiirissä.

Oppiaine Matematiikka

Kurssi APUA MATEMATIIKKAAN 9 (MA1)

Kohderyhmä 9. luokan oppilaat, joilla on puutteita matematiikan perustiedoissa ja –taidoissa.

Sisältö Kerrataan 7. ja 8. luokan matematiikan asiat. Vahvistetaan laskurutiineja.

Työtavat Opettajajohtoinen opetus. Runsaasti omaa harjoittelua.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Fysiikka, kemia ja matematiikka

Kurssi LUONNONTIETEET HARRASTEENA (KE1)

Kohderyhmä Kaikki kemian tai fysiikan töiden tekemisestä kiinnostuneet ja oppilaat, jotka haluavat tutustua matematiikan maailmaan pintaa syvemmälle.

Sisältö Mielenkiintoisia kemian ja fysiikan töitä (esim. tähtisädetikku, limsatutkimus, ihmelima), joiden avulla tutustutaan laboratoriotyöskentelyyn. Ratkotaan erilaisia “pähkinöitä” ja matemaattisia ongelmia, pelataan päättelykykyä kohentavia lauta- ja tietokonepelejä.

Oppiaine Kansainvälisyyskasvatus

Kurssi MAAT JA KANSAT (GE1)

Kohderyhmä Kansainvälisistä asioista kiinnostuneet

Sisältö Maantieto: Kurssilla tutustutaan luonnon ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen eri puolilla maapalloa.

Historia: Tutustumme kurssilla ihmisten elämään eri kulttuureissa menneisyydestä nykyaikaan.

Työtavat Työt ovat oppilaskeskeisiä. Tunneilla tehdään mm. esityksiä ja matkasuunnitelmia eri kulttuureihin maailmalla.

Oppiaine Tekninen työ

Kurssi HUONEKALUT (TN3)

Kohderyhmä Teknisestä työstä kiinnostuneet ja ammatillisiin oppilaitoksiin pyrkivät

Sisältö Puun ja metallin muotoilua eri työskentelymenetelmiä käyttäen.

Työtavat Yksilötyöskentelyä tai ryhmätyöskentelyä pieniä sarjoja tehden opettajan ohjauksessa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Tekstiilityö

Kurssi JUHLAVAATTEIDEN VALMISTUS (TS3)

Kohderyhmä Kaikki vaatteiden valmistamisesta kiinnostuneet

Sisältö Valmistetaan vaatteita bileisiin ja muihin juhliin kunkin toiveiden ja taitojen mukaan henkilökohtaisessa ohjauksessa

Työtavat Yksilötyöskentelyä opettajan ohjauksessa

Oppiaine Kotitalous

Kurssi BILEISTÄ PERHEJUHLIIN-TACOISTA SASLIKKIIN (KO3)

Kohderyhmä Kaikki ennakkoluulottomat ja hyvän ruuan valmistustaidon omaavat oppilaat.

Sisältö Suunnitellaan ja järjestetään erilaisia kodin juhlia. Tutustutaan kansainväliseen ruokakulttuuriin ja löydetään monenlaisia uusia makuja ja tuoksuja.

Työtavat Yksilö-, pari- ja/tai ryhmätyöskentelyä.

Oppiaine Tietotekniikka

Kurssi TIETOKONE OPISKELIJAN APUNA (AT2)

Kohderyhmä Oppilaat, jotka haluavat oppia hyödyntämään tietokonetta opiskelussa ja vapaa-aikanaan. Jos olet valinnut kaksivuotisen tietotekniikan, et voi enää valita tätä kurssia.

Sisältö Tekstinkäsittely, kuvankäsittely, Internet, WWW-sivujen teko, tutustuminen taulukkolaskentaan ja kortisto-ohjelmiin.

Työtavat Itsenäistä työskentelyä tietokoneella opettajan ohjauksessa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Musiikki

Kurssi YHTYESOITTO JA LAULU (MU2)

Kohderyhmä Yhtyeessä soittamisesta ja laulamisesta kiinnostuneet oppilaat (ei vaadi aikaisempaa kokemusta).

Sisältö Tutustutaan yleisimpiin yhtyesoittimiin (rummut, basso, kitarat, koskettimet, lyömäsoittimet...) ja harjoitellaan niiden soittamista yhtyeessä. Tavoitteena on saada aikaan eheitä bändikappaleita, joissa myös laulun (mahdollisuuksien mukaan myös moniäänisen) mukanaolo on mahdollista.

Työtavat Useita työtapoja tilanteiden mukaan.

Oppiaine Kuvaamataito

Kurssi KERAMIIKKA JA KUVANVEISTO (KU2)

Kohderyhmä Kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneet

Sisältö Käytetään erilaisia materiaaleja kokeilevissa muotoilu-, kuvanveisto- ja rakentelutehtävissä. Harjoitellaan kolmiulotteisen muodon kuvaamista myös piirtäen ja maalaten.

Työtavat Itsenäistä työskentelyä opettajan ohjauksessa myönteisessä ja kiireettömässä ilmapiirissä eri työtavoilla.

Oppiaine Liikunta

Kurssi VALINNAINEN LIIKUNTA (LI2)

Kohderyhmä Oppilaat, jotka haluavat liikkua enemmän kuin kaksi tuntia viikossa.

Sisältö Harrastetaan eri liikuntalajeja oppilaiden mieltymysten mukaan tai keskitytään joihinkin lajeihin perusteellisemmin.

Työtavat Omakohtainen eri lajien harrastaminen. Tutustuminen koulun ulkopuolisiin liikuntamahdollisuuksiin.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valinnaiset aineet

Oppiaine Kaupalliset aineet

Kurssi YRITTÄJYYS (KP2)

Kohderyhmä Yrittäjyydestä, yritystoiminnasta ja tietokonetyöskentelystä kiinnostuneet oppilaat.

Sisältö Tutustutaan yrittäjyyteen ja yritystoimintaan etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä on yrittäjämäinen asenne ja toiminta ? - Mikä on yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa ? - Miten yritys perustetaan ja miten se toimii ? - Millaisia ominaisuuksia yrittäjyyteen tarvitaan ?

Lisäksi vieraillaan muuramelaisissa yrityksissä ja tehdään yrityksen messuosasto.

Työtavat Monipuoliset, käytännönläheiset yksilö- ja ryhmätyöt tietokonetta apuna käyttäen, tutustuminen yrityksiin internetin ja yritysvierailujen avulla.

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 1

7.21 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opis-keluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arki-elämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppi-laitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

TAVOITTEET Oppilas

• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen • oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja • oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmati-

lanteissa • oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit • oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan • saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen

päättövaiheessa • oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja va-

lintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia • oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan

myös muuttuvissa olosuhteissa• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja

ammatinvalinnoissa• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen

ja kansainvälisyyteen.

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tavoitteena on, että oppilas • kehittyy itsenäiseksi ja vastuulliseksi itsensä tuntevaksi kansalaiseksi • osaa toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa ja osaa kuunnella ja ilmaista itseään eri

tilanteissa • kehittää oppimis- ja opiskelutaitojaan, löytää itselle sopivat oppimistyylit • osaa arvioida omaa persoonaansa ja omaa toimintaansa • kehittää päätöksentekotaitojaan ja oppii arvioimaan tekemiään valintoja ja ratkaisuja • löytää itselleen sopivimmat koulutus- ja ammattivaihtoehdot sukupuolesta riippumatta • osaa hankkia tietoja eri tietolähteistä koulutuksesta, opiskelusta, töistä ja ammateista, yh-

teiskunnasta, työelämästä, yrittäjyydestä ja yhteiskunnan tarjoamista palveluista • oppii arvostamaan muita kulttuureita ja haluaa tulla avarakatseiseksi kansainväliseksi nuo-

reksi

Oppilaanohjaus liittyy kiinteästi yleiseen ohjauksen järjestämiseen, josta on säädetty tarkemmin luvussa 4.3.

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 2

Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opinto-polun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.

Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen valmiuksia ja taitojaan ja ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaan persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen.

Luokilla 1 – 6 ohjaus on luokanopettajan toimintaa yhteistyössä esiopetuksesta vastaavien henkilöiden, vanhempien, erityisopettajan ja oppilashuoltotyöryhmän henkilöiden kanssa. Oppilaanohjausta voidaan käsitellä alaluokilla äidinkielen, ympäristö- ja luonnontieteiden ja historian yhteydessä.

Oppilaanohjausta opiskellaan luokkamuotoisesti erillisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 - 9. Tuol-loin oppilaanohjaus muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta, henkilökohtaisesta- ja pienryhmä-ohjauksesta sekä työelämään tutustumisesta. Luokkamuotoisen ohjauksen viikkotuntimäärät vuosiluokittain ovat:

Luokka 7. 8. 9. yht.

Vkt 0,5 0,5 1 2

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 3

VUOSILUOKAT 1–2 Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuet-tava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toimin-nan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

OPPILAANOHJAUS luokat 1 -2

Tavoitteet Sisällöt

1. luokka 1. luokka Oppilas

• harjoittelee yhteistyötaitojaan • harjoittele perusvalmiuksia ja perusopis-

kelutaitoja • oppii keskittymään. • oppii huolehtimaan läksyistään.

• oppimisvalmiudet ja perustaidot: lukemi-nen, kirjoittaminen, laskeminen

• läksyt • ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen • toimiminen erilaisissa oppimisympäris-

töissä• ryhmässä ja opettajan kanssa toimimi-

nen tavoitteellisella tavalla• itsearviointi

2. luokka 2. luokka Oppilas

• oppii oppimaan. • osaa olla yhteistyössä muiden kanssa. • osaa työskennellä itsenäisesti. • keskittyy. • oppii tuntemaan itseään. • harjoittelee ratkaisemaan ongelmatilan-

teita. • hyväksyy tunteensa ja osaa ilmaista nii-

tä. • opettelee ottamaan vastuuta.

• oppimisvalmiudet ja perustaidot • oppimistaidot • vastuullisuus tehtävien tekemisessä • tietojen hankkiminen erilaisista tietoläh-

teistä • itsearviointi • ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 4

VUOSILUOKAT 3–6 Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään moni-puolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottami-seen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

OPPILAANOHJAUS luokat 3 - 6

Tavoitteet Sisällöt

3. luokka 3. luokka Oppilas

• oppii oppimaan • oppii tekemään valintoja. • ymmärtää oman työnteon merkitystä. • osaa tehdä yhteistyötä opetusryhmässä

ja aikuisten kanssa. • oppii kehittämään opiskelu- ja itsearvioin-

titaitojaan. • opettelee asettamaan tavoitteita ja löy-

tämään keinoja niiden saavuttamiseksi. • opettelee suunnittelemaan ajankäyttö-

ään.

.

Opiskelutaidot:• erilaisten läksyjen tekeminen esim.

reaaliaineet, vieraat kielet • tiedonjäsentely: alleviivaus, numerointi,

tukisanat, ajatuskartta • nopea ja ymmärtävä lukeminen • muistamiseen liittyvät asiat: luetun muis-

teleminen, kertaus • graafisten esitysten, taulukoiden, kuvien

lukeminen • kokeisiin lukeminen ja vastaaminen • työtottumukset: säännöllisyys, työskente-

lypaikka, tauot, riittävä uni yms. • kirjaston käyttö

Harrastukset ja vapaa-ajan vietto Työelämätietous

• harrastusten kautta työelämään • tutustuminen joihinkin ammatteihin, jotka

ovat syntyneet harrastuksen kautta; kä-dentaidot (esim. kokki, puuseppä, ompe-lija), taiteelliset alat (esim. muusikko, ke-raamikko, tekstiilitaiteilija)

• esimerkiksi vierailu työpaikalle tai vieraili-ja koululle

4. luokka 4. luokka Oppilas

• kehittää edelleen opiskelutaitojaan, it-searviointitaitojaan, sosiaalisia taitojaan ja työelämätietouttaan.

Opiskelutaidot • itsearviointitaidot • ryhmätyötaidot • suunnittelutaidot • mediaviestintää

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 5

• kirjaston käyttö • kyky tehdä valintoja (esim. A2-kielen valin-

ta)

Työelämätietous• monenlaisen työn tekeminen: kolmijako

(alkutuotanto, jalostus, palvelut) • esimerkkiammatit kultakin alueelta

5. luokka 5. luokkaOppilas

• kehittää edelleen opiskelu-, itsearviointi-, suunnittelu- ja sosiaalisia taitojaan.

• ymmärtää menneisyyden vaikutuksen nykyiseen työelämään.

Opiskelutaidot • edellisten lisäksi keskeistä on itsenäinen

tiedonhankinta: haastattelut, muistiinpa-not, kyselyt, tutkiminen

Työelämätietous • työn historia: millaista on ollut työnteko

ennen, nyt ja tulevaisuudessa esim. suu-tarit, räätälit - kenkätehdas, tekstiilinval-mistus

• ammatteihin tutustuminen: esim. työ-paikkavierailu tai vierailija koululle

6. luokka 6. luokkaOppilas

• ymmärtää koulumenestykseen liittyvät asiat ja on tavoitteellinen niiden suhteen.

• ymmärtää koulutuksen merkityksen yleensä ja ammatillisen suuntautumisen kannalta.

• suhtautuu luottavaisesti 7.luokalle siirty-miseen.

• kartuttaa työelämätietouttaan, tutustuu vanhempiensa työhön.

Opiskelutaidot • oman vahvuuden tunnistaminen • opiskeluasenteet • opiskelutekniikat • itsearviointi • nivelvaiheen tieto 7.luokalle siirryttäessä

esimerkiksi oppilaat vierailevat vanhem-painillassa, saavat esitteitä ja tutustuvat kouluun ns. Kuutospäivänä

Työelämätietous • koulutuksen merkitys opintopolun ja työ-

uran kannalta • vanhempien tai lähisukulaisten työhön,

ammattiin ja koulutukseen tutustuminen esim. työhallinnon tietokanta www.mol.fi

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 6

VUOSILUOKAT 7–9 Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu

- luokkamuotoisesta ohjauksesta - yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta - sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta- työelämään tutustumisesta.

Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistu-van opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttä-mään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammat-tialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista ai-doissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen jär-jestelyistä.

LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS

TAVOITTEET Oppilas

• oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja • muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista • oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelu-

taitojaan • oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita• tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista • hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista • opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla.

KESKEISET SISÄLLÖT

• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys • kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi • opiskelun taidot • tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot • työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat • Suomen koulutusjärjestelmä • jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin • opiskelu ja työskentely ulkomailla • ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut • tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä.

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 7

OPPILAANOHJAUS luokat 7 - 9

Tavoitteet Sisällöt

7. luokka 7. luokka Koulu työympäristönä Oppilas

• tutustuu kouluyhteisön jäseniin ja heidän tehtäviinsä.

• tutustuu luokkatovereihinsa. • oppii kouluyhteisön pelisäännöt ja tavat. • on mukana laatimassa oman luokkansa

sääntöjä. • tietää koulun rangaistuskäytännöt. • tuntee koulun oppilaskunta-, tukioppilas-,

ja kerhotoiminnan ja haluaa osallistua niiden toimintaan.

Perusopetuksen rakenne Oppilas

• tuntee opetussuunnitelman käsitteen ja periaatteet, yhteiset oppiaineet ja valin-naisaineet ja niiden tuntijaon.

• tietää, mitkä ovat lukuaineita ja taito- ja taideaineita.

• tietää, miten lasketaan lukuaineiden ja kaikkien aineiden keskiarvo ja mikä mer-kitys niillä on jatko-opintojen kannalta.

• osaa lukea jaksosuunnitelmaa: tietää mi-tä ainetta ja montako tuntia opiskellaan missäkin jaksossa.

Oppimistulosten arviointi Oppilas

• tietää, mihin arviointi perustuu ja mihin arvioinnilla pyritään.

• tuntee erilaiset todistukset. • tietää numeroarvostelun perusteet. • tietää, miten siirrytään vuosiluokalta toi-

selle. • tietää, kuka tai ketkä arvioinnin suoritta-

vat. • tietää, miten pyydetään arvioinnin uusi-

mista tai oikaisua. • tietää, mitkä seikat vaikuttavat käyttäy-

tymisen arviointiin. • tuntee, mitkä ovat työskentelyn arvioinnin

keskeiset osa-alueet. • arvioi omaa työskentelyään ja käyttäyty-

mistään itsearvioinnin avulla. • seuraa omaa opiskelumenestystään

Koulu työympäristönä • kouluyhteisön jäsenet ja heidän tehtä-

vänsä • luokkatovereiden ja opettajien nimet • koulun järjestyssäännöt ja tavat • meidän luokan säännöt • koulun rangaistuskäytännöt • koulun oppilaskunta-, tukioppilas- ja ker-

hotoiminta

Perusopetuksen rakenne • opetussuunnitelma • lukuaineet, taito- ja taideaineet • lukuaineiden ja kaikkien aineiden kes-

kiarvojen laskeminen • jaksosuunnitelma

Oppimistulosten arviointi • arvioinnin tarkoitus ja perusteet • erilaiset todistukset: jakso-, lukuvuosi-,

päättö- ja erotodistus • numeroarvostelun perusteet • vuosiluokalta toiselle siirtyminen, ehdot

ja niiden suorittaminen ja luokalle jäämi-nen

• arvioinnin uusiminen tai oikaisu • käyttäytymisen arviointi ja suorittajat • työskentelyn arvioinnin keskeiset osa-

alueet • oman työskentelyn ja käyttäytymisen it-

searviointi • oman opiskelumenestyksen seuraami-

nen

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 8

asettamalla itselleen opiskelutavoitteita ja seuraamalla niiden toteutumista 7-9 luokkien aikana ja tekee suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Luokkahengen kehittäminen Oppilas

• tietää, mikä merkitys on hyvällä luokka-hengellä koulumenestykseen.

• tietää, mitkä seikat edistävät tai heiken-tävät luokkahenkeä.

• tietää, miten itse voi parantaa luokka-henkeä.

• arvioi oman luokkansa tilannetta.

Väkivalta ja kiusaaminenOppilas

• tunnistaa kiusaamisen eri muotoja. • pohtii kiusaamiseen ja väkivaltaan johta-

via syitä. • pohtii, miten voitaisiin vähentää koulu-

kiusaamista. • arvioi oman koulunsa koulukiusaamista.

Opiskelun taidot ja oppiminen Oppilas

• tietää opiskelumenestykseen vaikuttavat tekijät.

• kartoittaa omat opiskelutaitonsa ja -tottumuksensa heikot ja vahvat alueet.

• tietää, mitä eri oppimistyylejä ja strategi-oita on olemassa ja löytää itselleen niistä sopivimmat.

• tietää motivaation ja asenteiden merki-tyksen hyvien oppimistulosten saavutta-misessa, opiskelutehon lisääjinä.

• testaa omia toimintatapoja ja ajatuksia opiskelutilanteessa.

• tietää, mitä oppiminen on ja tietää oppi-misen ja unohtamisen lainalaisuudet

• osaa hankkia tietoa kirjoista ja internetis-tä.

• tietää, miten tehostaa tuntityöskentelyä. • osaa lukea läksyt omalla tyylillään.• hahmottaa, miten keskittymiskyky, opis-

keluun käytetty aika ja opiskelun suunnit-telu vaikuttavat opiskeluun.

• osaa tehdä muistiinpanoja • osaa kehittää lukutaitoaan ja -

nopeuttaan.

Nuoruusikä Oppilas

• tuntee ihmisen ja murrosiän eri vaiheet ja

Luokkahengen kehittäminen• luokkahenkeä edistävät ja heikentävät

seikat • oman luokan luokkahengen arviointi ja

kehittäminen

Väkivalta ja kiusaaminen

• koulukiusaamisen eri muotoja • koulukiusaamisen ja väkivallan syitä. • oman koulun koulukiusaamistilanteen

kartoitus

Opiskelun taidot ja oppiminen• opiskelumenestykseen vaikuttavat tekijät• omien opiskelutaitojen- ja tottumusten

kartoitus • eri oppimistyylit ja strategiat • motivaation ja asenteiden merkitys op-

pimistulosten saavuttamisessa • oppimisen eri lajit • oppimisen ja unohtamisen lainalaisuudet • tiedon hankkiminen kirjoista • internetin käyttö tiedonlähteenä • tuntityöskentelyn tehostamiskeinoja • eri oppiaineiden läksyjen lukeminen • kokeisiin valmistautuminen ja niissä vas-

taaminen • muistiinpanotekniikat • lukutaidon- ja nopeuden parantaminen

Nuoruusikä • ihmisen kehitysvaiheet ja niiden

ominaispiirteet • murrosikä

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 9

niiden ominaispiirteet. • tuntee itsetuntemuksen ja minäkuvan

käsitteet. • tietää, miten voi lisätä itsetuntemustaan • tietää itseluottamuksen ja itsenäistymi-

sen käsitteet ja miten niitä kehittää. • ymmärtää vapaa-ajan järkevän käytön ja

merkityksen. • tietää oman kuntansa ja lähialueiden har-

rastusmahdollisuudet. • tietää hyvien tapojen ja hyvän käytöksen

merkitykset. • tietää nuorten oikeudet ja velvollisuudet • arvioi omia hyviä ja huonoja puoliaan ja

kykyjään, arvoja ja asenteitaan. • tietää kriisitilanteen eri vaiheet ja miten

niistä selviydytään. • osaa lisätä elämänhallintakeinojaan.

Opinto-ohjelman valinta 8. ja 9. luokkia var-ten Oppilas

• tietää, mitä valinnaisaineita koulussa on valittavana.

• tutustuu valinnaisaineiden sisältöihin. • tietää valinnan perusteet ja merkityksen

jatko-opinnoille. • osaa suorittaa valinnan.

Työelämä ja ammatit Oppilas

• tietää työn perustekijät. • oppii vertailemaan eri ammatteja. • testaa omia ennakkokäsityksiään ja tieto-

jaan eri ammateista. • pohtii jakoa miesten ja naisten ammat-

teihin ja tasa-arvon toteutumista työelä-mässä.

• tutustuu työelämään joidenkin esimerk-kiammattien avulla.

• tutustuu oman kunnan ja lähialueiden työpaikkoihin vierailujen ja vierailijoiden avulla.

• miettii ja arvioi omia toiveammattejaan. • tutustuu työelämään yhden päivän ajan

esim. vanhempien työpaikalla.

• itsetuntemus ja minäkuva • itsetuntemusta lisääviä keinoja • itseluottamus ja itsenäistyminen • vapaa-aika • oman lähialueen harrastusmahdollisuuk-

sien kartoittaminen • hyvät tavat ja hyvä käytös • nuorten oikeudet ja velvollisuudet • omien luonteenpiirteiden arviointi • kriisin eri vaiheet • elämänhallinta

Opinto-ohjelman valinta 8. ja 9. luokkia var-ten

• koulun valinnaisaineet ja niiden sisällöt • valinnan perusteet • valinnaisaineiden merkitys jatko-

opintojen kannalta • valinnan suorittamisohjeet • valinnaisaineiden arviointi

Työelämä ja ammatit • työn perustekijät • eri ammattien vertailu esimerkkiammatti-

en avulla • omien ammatteihin liittyvien ennakkokä-

sitysten ja tietojen testaus • kunnan ja lähialueiden työpaikkoihin tu-

tustuminen • omien toiveammattien kartoitus • yhdenpäivän TET

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 10

8. luokka 8. luokka Suomen koulutusjärjestelmä Oppilas

• tuntee toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen ja koulutusväylät.

• tietää perusasiat lukio-opiskelusta ja tie-tää lähialueen lukiot ja erikoislukiot.

• tietää perusasiat ammatillisesta koulu-tuksesta ja tietää lähialueiden ammatilli-set oppilaitokset.

• tietää kaksoistutkintomahdollisuudet. • tietää lukioiden ja ammatillisen koulutuk-

sen valintaperusteet ja pistelaskusys-teemin.

• osaa laskea omat pisteensä ja tietää omat pääsymahdollisuutensa.

• tutustuu koulutusoppaisiin ja osaa etsiä tietoja oppaista ja internetistä.

• tuntee ammatillisen koulutuksen koulu-tusalat.

• tietää ammatillisen perustutkinnon raken-teen ja laajuuden.

• tutustuu urheilijoille tarkoitettuun koulu-tukseen.

• tietää, mitä yleinen jatko-opintokelpoisuus tarkoittaa.

Työelämätietous Oppilas

• pohtii työtä ja sen merkitystä muille ja it-selleen.

• tietää, miten työ ja ammatit ovat muuttu-neet.

• tuntee Suomen elinkeinorakenteen. • tuntee Muuramen ja Jyvässeudun elin-

keinorakenteen ja niiden tarjoamat työ-paikat.

Itsetuntemus ja soveltuvuus Oppilas

• pohtii ammatinvalintaan vaikuttavia teki-jöitä.

• tietää, mitä lahjakkuuden eri lajeja on olemassa.

• tietää, miten luonne, terveys ja soveltu-vuus vaikuttavat ammatinvalintaan.

• tietää, miten kotitausta ja asuinalue vai-kuttavat ammatinvalintaan.

• hahmottaa omaa persoonallisuuttaan, omia luonteenpiirteitään kykyjään arvo

Suomen koulutusjärjestelmä • Suomen koulutusjärjestelmä ja koulutus-

väylät • lukio-opiskelu ja erilaiset lukiot • ammatillinen koulutus ja lähialueiden

ammatillisen koulutuksen oppilaitokset • kaksoistutkinto • lukioiden valintaperusteet • ammatillisen koulutuksen valintaperus-

teet ja pistelaskusysteemi • omien pisteiden laskeminen, lukuainei-

den keskiarvon laskeminen • eri koulutusoppaisiin tutustuminen • tiedon etsiminen internetistä • ammatillisen koulutuksen koulutusalat • perustutkintojen rakenteet ja laajuudet • urheilijoiden ammatillinen koulutus • yleinen jatko-opintokelpoisuus

Työelämätietous

• työ ja sen merkitys • erilaisia suhtautumistapoja työntekoon • työ ennen, nyt ja tulevaisuudessa • Suomen elinkeinorakenne • Muuramen ja Jyvässeudun elinkeinora-

kenne ja työpaikat

Itsetuntemus ja soveltuvuus

• ammatinvalintaan vaikuttavat tekijät • lahjakkuuden eri lajit • luonne, terveys ja soveltuvuus ammatin-

valinnassa • kotitausta ja asuinalue ammatinvalinnas-

sa• omien luonteenpiirteiden, kykyjen, arvo-

jen ja kiinnostuksien testaus • ongelmienratkaisemistaidot ja yhteistyö-

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 11

omia luonteenpiirteitään, kykyjään, arvo-jaan, kiinnostuksiaan ja harrastuksiaan.

• pohtii asennoitumistaan muihin ihmisiin, koulutukseen ja työntekoon.

• kehittää ongelmienratkaisukykyjään ja yhteistyötaitoja.

• pohtii, miten sukupuoli vaikuttaa uranva-lintaan.

• miettii oman maailmankuvansa muotou-tumista ja omia elämänarvojaan.

Oppiminen ja opiskelu Oppilas

• kertaa opiskelumenestykseen vaikuttavat asiat ja opiskelun lainalaisuudet.

• innostuu ja motivoituu koulunkäyntiin. • asettaa itselleen opiskelutavoitteita. • seuraa koulumenestystään. • testaa opiskelutottumuksiaan.

Työelämään tutustuminen (TET) Oppilas

• pohtii, mikä on TET:n tarkoitus. • tuntee TET:iä koskevat säännöt ja sopi-

mukset. • osaa hankkia itselleen sopivan TET –

paikan. • miettii, voisiko osan TET:stä olla tutus-

tumassa johonkin mieluisaan koulu-tusalaan oppilaitoksessa.

• arvioi TET:n avulla saamiaan tietoja ja kokemuksia.

Opinto-ohjelman valinta 9. luokkaa varten Oppilas

• tietää, mitä valinnaisaineita on valittava-na.

• tietää, mitä valinnaisaineet sisältävät. • tietää valintojen merkityksen itselleen ja

jatko-opinnoille. • tietää, miten valinnaisaineet arvioidaan.

kyky • sukupuoli ja uranvalinta • maailmankuvan muotoutuminen

Oppiminen ja opiskelu • opiskelumenestykseen vaikuttavat tekijät• opiskelun ja oppimisen lainalaisuudet • motivaatio • opiskelutavoitteiden asettaminen • koulumenestyksen seuraaminen • opiskelutottumusten testaaminen

Työelämään tutustumisjakso (TET)

• TET:n tarkoitus • TET:iä koskevat säännöt ja sopimukset • TET –paperit ja niiden täyttäminen

Opinto-ohjelman valinta 9. luokkaa varten • 9. luokan valinnaisaineet • yhden vuoden kestävät valinnaisaineet • tutkimuskurssit • tuki- ja syventävät kurssit • valinnaisaineiden arviointi

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 12

9. luokka 9. luokkaPäättöarvostelu ja päättötodistus Oppilas

• tietää, miten päättötodistuksen arvosanat muodostuvat ja mitä ne kertovat.

• tietää päättötodistuksen merkityksen. • tietää, millä keinoin päättötodistuksen ar-

vosanoja voi korottaa.

Toisen asteen koulutusvaihtoehdot Oppilas

• tietää toisen asteen oppilaitokset ja nii-den koulutustarjonnan.

• tietää pääsyvaatimukset eri oppilaitok-siin.

• tietää, millaista on opiskella lukiossa. • tietää, millaista on opiskella ammatilli-

sessa oppilaitoksessa. • tietää lähiseudun lukiot ja niiden erikois-

piirteet ja erityislukiot ja tutustuu Muura-men lukioon.

• tietää lähimmät ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ja tutustuu oppilaitoksiin.

• tietää, mitä tarkoittaa 2. asteen yhteys ja mitä siellä voi opiskella.

• tietää, mitä tarkoittaa kaksoistutkinto. • tietää, millaista on opiskelu etälukiossa. • tietää, millaista on oppisopimuskoulutus.

Muut koulutusmahdollisuudet Oppilas

• tuntee harvinaisemmat koulutusvaih-toehdot, niiden pääsyvaatimukset ja omat pääsymahdollisuutensa.

• tietää, millaista kansanopistojen, huma-nistisen ammattikorkeakoulun, kuljetus- ja liikennealan, suojelualan ja opetusalan koulutus on.

Korkea-asteen koulutukseen tutustuminen Oppilas

• tietää yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamat jatko-koulutusmahdollisuudet.

• tietää, mitä on opiskelu avoimessa am-mattikorkeakoulussa ja yliopistossa.

Päättöarvostelu ja päättötodistus

• päättötodistus ja sen arvosanat • päättötodistuksen merkitys • erilaiset 10. luokat • arvosanojen korottaminen erillisellä tut-

kinnolla • peruskoulu -linjat kansanopistoissa • iltalukion peruskoulu -linja

Toisen asteen koulutusvaihtoehdot

• toisen asteen oppilaitokset • pääsyvaatimukset toisen asteen koulu-

tukseen • opiskelu lukiossa • opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa • lukiot, erityislukiot, Muuramen lukio • ammatillisen koulutuksen oppilaitokset

Jämsän seudun ja Jyväskylän ammatilli-set oppilaitokset

• 2.asteen yhteyden koulutustarjonta • kaksoistutkinto • etälukio • oppisopimuskoulutus

Muut koulutusmahdollisuudet • kansanopistot • humanistinen AMK • kuljetus ja liikenne -alan koulutus • suojelualan koulutus • opetusalan koulutus

Korkea-asteen koulutukseen tutustuminen

• opiskelu yliopistoissa • opiskelu korkeakouluissa • opiskelu ammattikorkeakouluissa • opiskelu avoimessa ammattikorkeakou-

lussa• opiskelu avoimessa yliopistossa

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 13

Toisen asteen koulutukseen hakeminen Oppilas

• tietää lukion valintaperusteet. • tietää ammatillisen koulutuksen valinta-

perusteet. • tietää omat pääsymahdollisuutensa. • osaa valita itselleen sopivimmat koulu-

tusvaihtoehdot. • tietää, mitä tarkoittaa koehaku ja yhteis-

haku. • osaa vertailla eri koulutusvaihtoehtoja. • tietää päätöksenteon eri vaiheet ja

harjoittelee eri päätöksentekotapoja.

Oppimisen taito Oppilas

• kertaa opiskelutaitoihin liittyviä keskeisiä asioita.

• asettaa itselleen opiskelutavoitteita. • seuraa omaa opiskelumenestystään. • löytää ja vahvistaa omaa opiskelutyyli-

ään ja –strategioitaan. • testaa ja parantaa opiskelutaitoja.

Itsetuntemus ja ammatinvalinta Oppilas

• lisää ja vahvistaa itsetuntemustaan. • pohtii eri ammattien kiinnostavuutta ja

sopivuutta itselle. • osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia

palveluja.

Koulutuksen ja työelämän kansainvälistymi-nenOppilas

• tutustuu opiskelu, harjoittelu ja työskentelymahdollisuuksiin ulkomailla.

• tietää, miten hakeutua kielikursseille ja koululaisvaihtoon ulkomaille.

• tietää, millaista on opiskelu ulkomailla ja miten pääsee opiskelijavaihtoon ulko-maille.

• tietää, mitä kansainvälisillä työleireillä tehdään ja miten pääsee vapaaehtois-työn tekijäksi.

• tietää, miten hakeutua au pair -työhön • tietää, mitä työskentely ulkomailla edel-

lyttää ja antaa. • tutustuu eri vaihto-ohjelmiin. • osaa etsiä tietoja esitteistä ja internetistä

opiskelu-, harjoittelu- ja työskentelymah-

Toisen asteen koulutukseen hakeminen • lukion valintaperusteet • ammatillisen koulutuksen valintaperus-

teet • koehaku • yhteishaku • päätöksenteko • lukion ainevalinnat ja niiden merkitys jat-

ko-opinnoille • lukion ainevalintakortin täyttäminen

Oppimisen taito• opiskeluasenteiden- ja motivaation

tarkistaminen • opiskelutavoitteiden asettaminen • opiskelumenestyksen seuraaminen • opiskelutaitotesti

Itsetuntemus ja ammatinvalinta

• itsetuntemustestejä • ammattien kiinnostavuustestejä • sosiaali- ja työvoimatoimiston tarjoamat

palvelut • erilaiset auttavat puhelimet • mielenterveys-, päihde- ja huumeriippu-

vaisille tarkoitetut palvelut

Koulutuksen ja työelämän kansainvälistymi-nen

• kielikurssit • koululaisvaihto • opiskelu ulkomailla • opiskelijavaihto • kansainväliset työleirit • au pair -työ • työskentely ulkomailla • Cimo

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 14

dollisuuksista ulkomailla. • suhtautuu myönteisesti vieraisiin kulttuu-

reihin ja haluaa tutustua niihin.

Yrittäjyys Oppilas

• tietää, mitä sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa.

• tietää, millaista on toimia yrittäjänä. • tietää, mitä yrityksen perustaminen ja

toiminta edellyttää. • pohtii, onko hänestä yrittäjäksi. • tuntee oman kuntansa yritykset.

Työelämään tutustumisjakso (TET) Oppilas

• tutustuu viikon ajan työelämään valitse-massaan työpaikassa (osa voidaan suo-rittaa alan koulutukseen tutustumalla).

• arvioi ja pohtii omia ja muiden kokemuk-sia TET:in jälkeen.

Nuori työelämässä Oppilas

• tietää, mikä on työsopimus ja miten se tehdään.

• tietää oppivelvollisen ja nuorten työnteki-jöiden työntekoa, työaikaa ja palkkaa koskevat työlainsäännökset.

Opintojen rahoitus Oppilas

• tietää opiskelukustannukset ja opin-tososiaaliset edut eri oppilaitoksissa.

• tietää, mitä opintotuki tarkoittaa. • tietää, paljonko voi saada opintotukea,

milloin ja miten sitä haetaan ja kuinka pit-käksi aikaa.

• osaa arvioida ja laskea, mitä eläminen maksaa opiskeluaikana.

Työpaikan hakeminen Oppilas

• tietää, miten ja mistä haetaan työtä. • osaa tehdä työpaikkahakemuksen. • tietää, kuinka työpaikkahaastatteluun

valmistaudutaan ja kuinka työpaikka-haastattelussa käyttäydytään ja toimi-taan.

Työvoimatoimiston palvelut ja työnhaku Oppilas

• tietää, mitä palveluja työvoimatoimistosta saa.

Yrittäjyys

• sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys • toiminta yrittäjänä • yrityksen perustaminen ja toiminta • yrittäjyyskilpailu • muuramelaisia yrityksiä

Työelämän tutustumisjakso (TET) • TET -paikan hankkiminen • TET -ohjeistuksen kertaaminen • TET -kokemusten läpikäynti

Nuori työelämässä

• työsopimus • nuoria koskeva työlainsäädäntö

Opintojen rahoitus

• opiskelukustannukset ja opintososiaaliset edut eri oppilaitoksissa

• opintotuki • opintoraha, asumistuki ja opintolaina • opiskelijan elinkustannukset kuukaudes-

sa

Työpaikan hakeminen

• avoimet työpaikat • työpaikkahakemus • työpaikkahaastattelu

Työvoimatoimiston palvelut ja työnhaku

• ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut• koulutus- ja ammattitietopalvelut • tietopankit

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 15

• tietää, mitä on ammatinvalinta- ja ura-suunnittelupalvelut, koulutus-, ammatti-tietopalvelut työvoimatoimistojen tieto-pankit, työnhaku-, kansainvälisten ja ke-sätöidenhakupalvelut.

• tietää lähimmän työvoimatoimiston ja tu-tustuu siihen.

• tietää työvoimatoimiston internet -sivujen tarjoamat palvelut.

Opiskelu kesällä Oppilas

• tietää kesäopiskelumahdollisuuksista ja osaa hakea niitä sekä kotimaassa että ulkomailla.

• työnhaku ja kesätöiden hakeminen • Jyväskylän työvoimatoimisto • www.mol.fi

Opiskelu kesällä

• kesälukiot • kesäyliopiston kurssit • kansanopistojen kurssit • kielikurssit ulkomailla

Suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä ja lisää muustakin ohjauksesta on lu-vussa 4.3.

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet opinto-ohjauksessa

Ihmisenä kasvaminen

Oppilaanohjauksessa on keskeistä auttaa ja tukea oppilasta hänen ihmisenä kasvamisessaan ja kehittymisessään. Erittäin tärkeää on itsetuntemuksen ja siihen liittyvän itsearvioinnin oppiminen. Hyvä itsetuntemus on merkittävä asia valintojen, päätöksenteon ja siirtymisen oppimi-sen kannalta koko opinpolun aikana. Oppilaan tulee oppia suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja hallitsemaan arkeaan. Oppilaanohjauksessa tuetaan myös oman oppimistyylin ja pitkäjänteisen ja tavoitteellisen opiskelun oppimista. Oppilasta tuetaan toimimaan yhteisön jäsenenä luokka- tunneilla, ryhmätöissä ja työelämään tutustuttaessa (TET-jaksot).

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Oppilaanohjauksen sisältöä on suomalainen koulutusjärjestelmä ja työelämä ja niiden muutokset. Oppilas perehtyy työelämään ja sen ammatteihin aina menneisyydestä nykypäivään ja tulevaisuu-teen. Oppilas saa tietoa myös paikallisesta elinkeinorakenteesta. Oppitunneilla ja henkilökohtai-sessa ohjauksessa selvitetään mahdollisuuksia kansainvälisiin ja eurooppalaisiin koulutus-, työhar-joittelu- ja opiskeluvaihto-ohjelmiin.

Viestintä ja mediataito

Oppilaanohjauksessa selvitetään media- ja viestintätaitojen merkitystä osana hyvää ammattitaitoa. Työelämässä tarvittavien sosiaalisten, kommunikaatio-, vieraiden kielten ja tietotekniikan taitojen osaamista korostetaan.

Muuramen kunnan opinto-ohjauksen opetussuunnitelma 2004 sivu 16

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Sisäinen yrittäjyys on eräs ohjauksen tavoite. Yhdeksännen luokan keväällä kylvetään siemeniä ulkoiseen yrittäjyyteen ns. Yritysideakilpailun avulla. Oppilaat tekevät ryhmissä paperille oman yrityksensä. Muuramen yrittäjät palkitsevat parhaan idean. Ohjauksessa on keskeistä lahjakkuu-den ja kiinnostuksen virittäminen koulutusuran valintaan sukupuolesta ja taustasta riippumatta, jotta koulutuksellinen ja sukupuolinen tasa-arvo toteutuisi.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

Oppilaanohjauksessa pidetään esillä tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden suunnittelua ekologises-ti ja taloudellisesti kestävälle elämäntavalle. Esimerkiksi Yritysideakilpailussa pyritään kestävän kehityksen ajattelumalliin.

Turvallisuus ja liikenne

Ohjauksen sisältöjä ovat nuoren oikeudet ja velvollisuudet, nuorten työlainsäädäntö ja työelämän pelisäännöt, joissa perehdytään lasta ja nuorta turvaaviin ikärajoihin ja turvallisuuteen yleensä.

Ihminen ja teknologia

Työelämän tutustumisjaksoilla kiinnitetään huomiota turvallisiin työolosuhteisiin ja teknologian hyödyntämiseen. Koulutuslohkon Tekniikka ja Liikenne esittelyssä perehdytään teknologian vaikutukseen erilaisiin ammattikuviin.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 8. luku Oppilaan arviointi sivu 1

8. luku Oppilaan arviointi

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.

8.1 Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

ARVIOINNIN PERIAATTEET Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin

tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 8. luku Oppilaan arviointi sivu 2

näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 6biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen.

TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.

OPPILAAN ITSEARVIOINTI Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 8. luku Oppilaan arviointi sivu 3

asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

8.2 Päättöarviointi ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

ARVIOINNIN PERIAATTEET Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti.Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 8. luku Oppilaan arviointi sivu 4

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

8.3 Todistukset Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat

1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus. Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisestisaatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.

PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 8. luku Oppilaan arviointi sivu 5

poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassamääritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain,päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

MUUT TODISTUKSET Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 8. luku Oppilaan arviointi sivu 6

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Muuramessa käytettävän arvioinnin periaatteita:

• myös lapsi ymmärtää arvioinnin • informatiivisuus vanhemmille • hyvän osaamisen kuvaukset on huomioitu • nivelkohdat on huomioitu • on järkevä myös ja toteutuskelpoinen myös opettajan kannalta

Muuramen perusopetuksen arviointi on yksi kokonaisuus.

• Arviointilomakkeisto on yhtenäinen. Luokkatasoittain se on muodoltaan yhtenäinen kaikissa kouluissa.

• Virallinen arviointi tehdään vähintään kolme kertaa vuodessa yhteisellä arviointilomakkeella. Opettaja voi tehdä lisäarviointeja haluamallaan tavalla, myös arviointikeskusteluina.

• Työskentelyä arvioidaan oppiaineissa. Oppilaan työskentelytaitojen kehittämiseksi työskentelyä arvioidaan myös erikseen.

• Oppiaineissa arvioidaan osaamistasoa suhteessa tavoitteisiin.

ERI VUOSILUOKKIEN ARVIOINNIT MUURAMESSA Luokat 1 - 6

marraskuun väliarviointi

helmikuun väliarviointi lukuvuositodistus

1. lk sanallinen arviointi

- työskentely - käyttäytyminen - itsearviointi, jonka

muodon opettaja voi päättää

- työskentely - käyttäytyminen - äidinkieli - matematiikka - itsearviointi, jonka

muodon opettaja voi päättää

- käyttäytyminen - työskentelytaidot - äidinkieli: eroteltu - matematiikka:eroteltu- muut aineet:

sanallinen toteamus

2. lk sanallinen arviointi

- Sanallinen kuvaus oppiaineittain , mitä on opittu ja missä tarvitaan vielä harjoittelua.

- itsearviointi, jonka muodon opettaja voi päättää

- työskentely - käyttäytyminen - äidinkieli - matematiikka - mahdolliset muutokset

oppiaineittain - itsearviointi, jonka

muodon opettaja voi päättää

- käyttäytyminen - työskentelytaidot - äidinkieli : eroteltu - matematiikka:

eroteltu - muut aineet

sanallinen toteamus

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 8. luku Oppilaan arviointi sivu 7

3.lk sanallinen arviointi

- kaikki aineet sanallisesti

- itsearviointi, jonka muodon opettaja voi päättää

- työskentely - käyttäytyminen - mahdolliset muutokset

oppiaineittain - itsearviointi, jonka

muodon opettaja voi päättää

- käyttäytyminen sanallisesti

- kaikki aineet sanallisesti

4.lk sanallinen arviointi, keväällä numeroarviointi

- kaikki aineet sanallisesti

- itsearviointi, jonka muodon opettaja voi päättää

- työskentely - käyttäytyminen - mahdolliset muutokset

oppiaineittain - itsearviointi, jonka

muodon opettaja voi päättää

- käyttäytyminen ja kaikki aineet numeroin sekä mahdollinen sanallinen lisäys

5.lk numeroarviointi

- kaikki aineet numeroin

- itsearviointi

- työskentely - käyttäytyminen - mahdolliset muutokset

oppiaineittain - itsearviointi

- käyttäytyminen ja kaikki aineet numeroin sekä mahdollinen sanallinen lisäys

6. lk numeroarviointi

- kaikki aineet numeroin

- itsearviointi

- työskentely - käyttäytyminen - mahdolliset muutokset

oppiaineittain - itsearviointi

- käyttäytyminen ja kaikki aineet numeroin sekä mahdollinen sanallinen lisäys

Jaksotetut luokat (tällä hetkellä 7-10)

syysvälitodistus jouluvälitodistus kevätvälitodistus lukuvuositodistus7.lk - kaikki opetetut

aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arviointi

- kaikki opetetut aineet: numerot

- kaikki opetetut aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arviointi

- käyttäytyminen - kaikki aineet:

numerot

8. lk - kaikki opetetut aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arviointi

- kaikki opetetut aineet: numerot

- kaikki opetetut aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arviointi

- käyttäytyminen - kaikki aineet:

numerot

9. lk - kaikki opetetut aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arv.

- kaikki opetetut aineet: numerot

- kaikki opetetut aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arviointi

- käyttäytyminen - kaikki aineet:

numerot

10. lk - kaikki opetetut aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arv.

- kaikki opetetut aineet: numerot

- kaikki opetetut aineet: oppilaan itsearviointi ja sanallinen arviointi

- käyttäytyminen - kaikki aineet:

numerot

Koulutoimen arvioinnista on olemassa oma suunnitelmansa.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 9. luku sivu 1

9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen

perustuva opetus

9.1 Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus

Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Yleensä tällöin puhutaan vieraskielisestä opetuksesta tai kielikylpyopetuksesta. Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaat voivat saada vankemman kielitaidon kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen varatuilla tunneilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä.

Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa. Huolimatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan vieraalla kielellä tai kielikylpykielellä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan tai kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

VUOSILUOKAT 1–9

TAVOITTEET Vieras kieli tai kielikylpykieli Tavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen tai kielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa määritellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun ja luetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessa perusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltä äidinkielenään, heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä äidinkielenään puhuville oppilaille.

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi) Huolimatta siitä, onko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää alennettu valtioneuvoston asetuksen (1435/01 8 §:n 1 mom.) sallimissa rajoissa vai ei, tulee äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa koko perusopetuksen aikana saavuttaa samat tavoitteet kuin niissäkin kouluissa, joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä.

KESKEISET SISÄLLÖT Vieras kieli tai kielikylpykieli Opetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää, kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitä eri oppiaineiden opiskelua tukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksessa.

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä:

Vuorovaikutustaidot

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 9. luku sivu 2

• kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen, kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen

• puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla

Lukeminen ja kirjoittaminen • kirjain-äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittaminen

kirjain-äännevastaavuudeltaan oikein• oikeinkirjoitus sana- ja lausetasolla • eris- ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain • yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö • lukusanojen käyttö ja merkitseminen • välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen • kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen. • omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottaminen

Tekstinymmärtäminen• keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen • tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja luetun arviointi • puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet • tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistaminen, erittely ja

arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen eri näkökulmista • tekstilajit • kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin • monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen • kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen • tekstien tyylillinen pääjako • fiktion rakenteiden erittely• kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun

liittäminen omaan elämään sekä aiemmin kuultuun ja nähtyyn• luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen lukeminen,

kuunteleminen ja käsittely• kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat, Kalevala,

kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä • suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien ilmaisutapojen

tarkastelu • suomen kielen vaiheet

Tiedonhankintataidot• tietotekstien avaaminen • kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä lähteistä • muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia,

ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen • tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu

ja perusteleminen

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: 9. luku sivu 3

• omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien vakiinnuttaminen • sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen • tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentaminen • tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille sekä erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen käsin ja

tietotekniikkaa hyödyntäen • omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottaminen • yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisu- ja viestintätapa • kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen • erilaisten tekstilajien kirjoittaminen

Kielen tehtävät ja rakenne • sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen pohdiskeleminen • sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin • verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä • lauseiden jäsentäminen • tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet • suomen kielen rakenteen peruskäsitteet

ARVIOINTI Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisen karttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa koko perusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että tavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos lukemaan opitaan ensiksi vieraalla tai kielikylpykielellä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvän osaamisen kuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tulee perustua arvosanan 8 kriteereihin. Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu.

9.2 Kansainväliset kielikoulut Kansainvälisten kielikoulujen opetussuunnitelman perusteista päätetään erikseen opetuksen järjestämislupien muuttamisen yhteydessä.

9.3 Steinerpedagoginen opetus Steinerpedagogisessa opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita seuraavin poikkeuksin: Opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt voidaan jakaa eri vuosiluokille poiketen opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä tuntijaon nivelkohtien välisistä osioista. Oppilaan arvioinnissa opintojen aikana ei tarvitse noudattaa opetussuunnitelman perusteissa oppiaineiden nivelkohtiin määriteltyjä kuvauksia oppilaan hyvästä osaamisesta. Muutoin sekä oppilaan arvioinnissa opintojen aikana että päättöarvioinnissa noudatetaan perusteiden määräyksiä. Päättöarvioinnin arvosanojen tulee perustua perusteissa määriteltyihin oppiainekohtaisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Opetuksen järjestäjän on selvitettävä oppilaalle ja hänen huoltajalleen steinerpedagogiikan filosofiset ja pedagogiset periaatteet.

Muuramessa ei ole erityisen koulutustehtävän mukaista eikä erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuvaa opetusta.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valmistava opetus sivu 1

DNO 2/011/2004

MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

PÄIVÄMÄÄRÄ 16.1.2004Perusopetuksen järjestäjille Voimassaoloaika 16.1.2004 alkaen

toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen antamisesta perustuu PL 14 §

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

Opetushallituksen johtokunta on hyväksynyt Perusopetukseenvalmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 noudatettaviksi 16.1.2004 alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 §:n mukaisesti.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta antavan opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä perusteissa on määrätty. Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön 1.8.2004 ja se tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2006.

Pääjohtaja Kirsi Lindroos

Ylijohtaja Aslak Lindström

TIEDOKSI opetusministeriösosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

lääninhallitukset

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valmistava opetus sivu 2

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus

Perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää maahanmuuttajille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää.

2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

2.1 Yleiset tavoitteet

Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Opettajan on eriytettävä opetustaan oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin, lähinnä ikätasoaan vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin, oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan.Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista.

2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanuoret Vähän tai ei lainkaan koulua käyneiden maahanmuuttajanuorten opetuksen tavoitteet tulee asettaa siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Opetuksen pääpaino on luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissa selviytymistä, kotoutumista ja opiskelija-identiteetin kehitystä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävän pitkä aika, ennen kuin nuori täysipainoisesti aloittaa varsinaisia eri aineiden opintoja. Oppilaan opiskelutaitojen ja -motivaation karttuessa vaatimustasoa nostetaan joustavasti.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valmistava opetus sivu 3

2.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Suomi tai ruotsi toisena kielenä Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä, niin että he voivat siirtyä perusopetukseen. Opetus noudattaa soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelman perusteita. Valmistavan opetuksen pääpaino on kaikilla oppilailla suomi tai ruotsi toisena kielenä opiskelussa. Opetuksessa otetaan huomioon muiden oppiaineiden sisällöt.

Oppilaan äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opettamisen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, oman kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (liite). Oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan.

Muut kielet Oppilaan kielellisistä valmiuksista ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen edistymisestä riippuu, voidaanko hänen omaan opinto-ohjelmaansa sisällyttää vieraiden kielten opiskelua valmistavan opetuksen aikana.

2.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Muiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksen lähtökohtia ovat oppilas sekä hänen aikaisemmat opintonsa ja kulttuuritaustansa. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Sisältöjä suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Valmistavassa opetuksessa harjoitellaan erilaisia opiskelumenetelmiä.

3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määrittelemät yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen perusopetukseen valmistavan opetuksenopetussuunnitelmasta tulee ilmetä

• opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt • yhteistyö kotien kanssa • yhteistyö muiden tahojen kanssa • oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen erityisesti kotoutumisen tukemiseksi • ohjaustoiminta opiskelun tukena • erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus • oppilaan arviointi ja todistukset.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valmistava opetus sivu 4

4. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään

• oppilaan lähtötaso• oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin • opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät ja opetuksen sisältö • oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetuksen ryhmiin • henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.

Opinto-ohjelma voidaan laatia oppilaan kotoutumissuunnitelman osaksi.

5. Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan kasvamiseen ja kasvatukseen suomalaisessa yhteiskunnassa, suomalaiseen koulujärjestelmään, opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan omaan opinto-ohjelmaan. Opetuksen järjestäjän on luotava edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, huolehtiminen. Erityistä tukea tai oppilashuollon palveluja tarvitsevien oppilaiden varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja tukitoimet pitää käynnistää ajoissa ja tehokkaasti. Huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä oppilaalle tai hänen perheelleen mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa.

Oppilaanohjaus Opetussuunnitelmassa tulee määritellä, miten oppilaanohjaus toteutetaan. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaalla on realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan päästä jatko-opintoihin ja työelämän vaatimuksista. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen on annettava mahdollisuus perehtyä ajoissa tulevaan kouluun ja sen opetuksen painopistealueisiin.

6. Oppilaan arviointi Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Valmistava opetus sivu 5

7. Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen tulee merkitä opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistusta voidaan täydentää kuvaamalla oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa valmistavan opetuksen aikana.

Muuramessa suomen kielen taitamattomille oppilaille pyritään järjestämään joko omankielinen opetusryhmä tai muuta valmistavaa opetusta ensimmäisen kouluvuoden ajaksi yhteistyönä lähikuntien kanssa. Mikäli tämä ei onnistu, valmistava opetus järjestetään yleisopetuksessa käyttäen kaikkia mahdollisia tukimuotoja: erityisopetus, tukiopetus ja mahdollisuuksien mukaan kielitaitoinen avustaja.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Liite 2: Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet sivu 1

DNO 3/011/2004

MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

PÄIVÄMÄÄRÄ 16.1.2004Perusopetuksen järjestäjille Voimassaoloaika 16.1.2004 alkaen

toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen antamisesta perustuu PL 14 §

Kumoaa määräykset 3/011/1999

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

Opetushallituksen johtokuntas on hyväksynyt Lisäopetuksen opetussuunni-telman perusteet 2004 noudatettaviksi 16.1.2004 alkaen toistaiseksi.Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 §:n mukaisesti.

Lisäopetusta antavan opetuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä opetus-suunnitelma noudattaen, mitä näissä perusteissa on määrätty. Näiden perusteiden mukainen opetussuunnitelma voidaan ottaa käyttöön 1.8.2004 ja se tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2006

Pääjohtaja Kirsi Lindroos

Ylijohtaja Aslak Lindström

TIEDOKSI opetusministeriö sosiaali- ja terveysalantutkimus- ja kehittämiskeskus lääninhallitukset

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Liite 2: Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet sivu 2

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja ohjausta vähintään 1 100 tuntia. Lisäopetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Lisäopetuksen opetussuunnitelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärään kuuluvia kaikille yhteisiä oppiaineita, perusopetuksen valinnaisia aineita, perusopetuksen tehtävän mukaisia muita aineita ja oppiainekokonaisuuksia, ammattiin valmentavia opintoja sekä työelämään tutustumista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus korottaa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien yhteisten aineiden arvosanoja ja koulun opetustarjonnan mukaan myös valinnaisten aineiden arvosanoja. Lisäopetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 9. §:n mukaisesti. Lisäopetusta voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessä lisäopetusryhmässä ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestöissä ja yhteisöissä tapahtuvana ohjattuna opiskeluna. Opiskelijat voivat suorittaa lisäopetukseen kuuluvia opintoja muussa kuin omassa oppilaitoksessaan siten kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään. Koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajien kesken sovitaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tavoitteista ja sisällöistä sekä työnjaosta koulun ja työelämän kesken. Lisäopetus järjestetään siten, että se tarjoaa opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia erilaisissa oppimisym-päristöissä. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja työtapoja opiskelumotivaation herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäopetuksessa olevan opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa opintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa, jatko-opintojen valinnassa sekä uran ja elämän suunnittelussa. Opiskelijalle tulee myös järjestää muut tarvittavat oppilashuolto- ja tukipalvelut.

2. Lisäopetuksen tavoitteet Lisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija

• oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemustaan • oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja • kehittää opiskelutaitojaan • kehittää valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan • oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa olosuhteissa • parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tarvittavaa tieto- ja taitopohjaa • oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja käyttäen hyväksi

myös tieto- ja viestintäteknologiaa• oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa.

Tavoitteena on, että lisäopetuksen jälkeen jokaisella opiskelijalla on sekä suunnitelma jatko-opinnoista että valmiudet aloittaa ne.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Liite 2: Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet sivu 3

3. Opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määrittelemät yleiset valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen lisäopetuksen opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi

• lisäopetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt • opiskelijaksi ottamisen perusteet • mahdollisuudet opintoihin omassa koulussa • mahdollisuudet opintoihin muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla oman koulun ulkopuolella• ohjaustoiminta opiskelun tukena • oppilashuollon järjestäminen • kodin ja koulun yhteistyö • yhteistyö muiden oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja työelämän edustajien kanssa• erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukipalvelut • opiskelijan arviointi ja todistukset • lisäopetuksen jatkuva kehittäminen ja arviointi.

4. Opiskelijan opinnot Koska lisäopetusta varten ei ole valtakunnallista oppimäärää, jokaiselle opiskelijalle tulee yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa suunnitella ja sopia

• opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla

• oppiaineiden ja muiden opintojen tuntimäärät • opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet• henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.

Opiskelijalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, johon nämä tiedot kootaan ja jossa niitä täsmennetään.Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja suunniteltaessa.

5. Opiskelijan arviointi Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä opiskelijan itsearviointia kehittävää. Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arvioinnin tulee perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin, ja siinä käytetään perusopetusasetuksen 10. §:n 3. momentin mukaista numeroasteikkoa. Perusopetuslain 17. §:n 2. momentin mukaisesti yksilöllisen oppimäärän mukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää myös sanallista arviota. Perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä näiden aineiden arvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa päättöarviointia koskien päätetty. Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvostelua tai sanallista arviota. Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Liite 2: Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet sivu 4

6. TodistuksetLisäopetuksessa käytettävät todistukset ovat

• välitodistus tai jaksotodistus, joiden antamisesta päätetään opetussuunnitelmassa, • todistus lisäopetuksen suorittamisesta ja • todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.

Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksen järjestäjän ja kou-lun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, että todistus on Opetushallituksen 16.1. 2004 hyväksymien perusteiden mukainen todistus. Jos oppilas on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisen oppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisen oppimäärän mukaisesti. Arviota opiskelijan käyttäytymisestä ei merkitä todistuksiin. Mikäli osa opinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan rinnastettavassamuussa paikassa, siitä tulee tehdä merkintä todistuksiin. Opiskelijalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus.

6.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta

Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksen suorittamisesta. Todistuksen kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot merkitään opiskelijan opinto-ohjelma ja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa.

Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan.

6.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista

Mikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti tai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineen arvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen.

6.3 Todistusten liitteet

Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja työskentelyään lisäopetuksessa.

Todistuksen liitteenä voi olla myös • tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoista menestymisestä • seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista • arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä • seloste opiskelijan harrastustoiminnasta.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Liite 2: Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet sivu 5

6.5. Muuramen työkymppi

Työkympin tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, tukea nuorten kasvua ja kehitystä. Tar-koituksena on saada myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa sekä parantaa työkympin aikais-ta ja jälkeistä elämänhallintaa. Jokaiselle opiskelijalle pyritään yhdessä luomaan realistisia tavoitteita tulevaisuuden varalle.

Työkymppi tarjoaa mahdollisuuden parantaa opiskelutaitoja, peruskoulun numeroita ja tietopohjaa jatko-opintoja varten. Työkymppi voi myös olla jollekin vaihtoehto suorittaa peruskoulun viimeinen vuosiluokka päästötodistuksen saamiseksi. Toiminnan tarkoituksena on, että jokainen työkympin käynyt sijoittuu lisävuoden jälkeen jatkokoulutukseen tai työelämään. Opiskelijan vastuuta omasta oppimisestaan korostetaan heti alusta lähtien. Vastuunottamista opiskelusta ja elämästä opetel-laan yhdessä.

Työkympille valitaan • ensisijaisesti ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneet opiskelijat jotka ovat saaneet perusope-

tuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna • toissijaisesti ne opiskelijat, jotka ovat eivät ole päässeet toivomaansa jatkokoulutuspaik-

kaan • ne ilman päästötodistusta jääneet opiskelijat, joille yleisopetuksen ryhmä tai pienryhmäope-

tus ei ole ollut paras vaihtoehto. • maahanmuuttajia, joille työkymppi tarjoaa yhden lisävuoden oppia lisää suomenkieltä ja

kulttuuria sekä saada parempia valmiuksia jatko-opintoihin.

Hakijat hakevat hakulomakkeella ja heidät haastatellaan. Haastattelussa kartoitetaan hakijan moti-vaatio ja työkympillä opiskelun tarve. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.Opiskelijan elämäntilanne pyritään huomioimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti opiskelu-suunnitelmaa laadittaessa. Opintosuunnitelma ja siinä kirjatut tavoitteet tarkistetaan lukuvuoden aikana. Suunnitelmien laatimisessa ja tarkistamisessa ovat mukana opiskelijan huoltajat ja tarvitta-essa sosiaalitoimi ja/ tai nuorisotoimi.

Opiskelu on järjestetty siten, että opiskelua, työssäoppimista ja ohjausta on viikossa 30 tuntia. Kouluopiskelu, työssäoppiminen ja ohjaus rytmitetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaikille yh-teisiä oppiaineita ovat äidinkieli, matematiikka, ruotsi, englanti ja elämänhallinta. Muita aineita opiskellaan opiskelijoiden omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti mahdollisimman itsenäisesti kirjallisia tuotoksia tehden. Lisäksi opiskelija voi osallistua Nisulanmäen koulun kursseille ja suorit-taa opintoja myös lukioihin ja muihin oppilaitoksiin. Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta ja neu-vontaa opinnoissaan sekä jatko-opintojen ja elämän suunnittelussa. Opiskelijalla on mahdollisuus erityisopetukseen ja opinto-ohjaajan palveluihin. Huoltajille järjestetään tiedotusilta työkympin toiminnasta syyslukukauden aikana.

Työssäoppiminen on olennainen osa opiskelua työkympillä. Työssäoppimispäivien määrä voi vaihdella kunkin opiskelijan suunnitelman mukaisesti. Työssäoppimiseen liittyy tehtäviä, joita teh-dään työnteon ohella joko kotona tai työpaikalla. Työssäoppimispaikat pyrkii jokainen hankkimaan itsenäisesti. Työkympin lukuvuoteen kuuluu opintoretki tai -retkiä. Retkien tavoitteena on ryhmäy-tymisen parantaminen ja elämyksien tuottaminen sekä sosiaalisten ja yhteistyötaitojen parantami-nen. Myös itsenäistyminen edistyy opintoretkien aikana.

Muuramen kunnan opetussuunnitelma 2004: Liite 2: Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet sivu 6

Työkympillä opiskelijoita arvioidaan oppiaineissa lisäluokalle säädettyjen arviointiperusteiden mukaisesti. Työkympillä arvioidaan oppimistaitojen kehittymistä, tietojen ja taitojen hallintaa sekä soveltamista. Arvioinnissa korostuvat koenäytön ohella ja/ tai sijasta koko opiskeluprosessi, asen-noituminen, työskentelytavat ja kiinnostuneisuus. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tarkistuk-sien yhteydessä opiskelija saa henkilökohtaista suullista palautetta. Samalla opiskelija arvioi itse-ään ja omaa toimintaansa suullisesti. Arviointi voi olla myös kirjallista. Arviointi on koko työkympin jatkuva prosessi sekä työssäoppimisessa että oppiaineiden opiskelussa.

Opiskelija saa todistuksen lisäopetuksen suorittamisesta lukuvuoden päätteeksi tai opiskelija voi saada todistuksen peruskoulun oppimäärän suorittamisesta tietyn aineen osalta paremmalla ar-vosanalla. Lisäluokan suorittamisen todistuksen liitteeksi opiskelija saa arvioinnit työssäoppimis-paikoista, joissa hän on lukuvuoden aikana ollut.

Työkymppi toimii yhteistyössä Nisulanmäen koulun aineenopettajien ja erityisopettajien, Muu-ramen kunnan nuorisotoimen ja työpajan, Muuramen kunnan sosiaalitoimen, ja Muuramen seura-kunnan kanssa. Työkympin toimintaa arvioidaan ja kehitetään opiskelijoiden ja huoltajien palaut-teen avulla. Työkympin toimintaa tukemaan, arvioimaan ja kehittämään voidaan perustaa tausta-ryhmä johon kuuluu työkympin yhteistyötahojen edustajia. Työkymppiä pyritään jatkuvasti kehittä-mään tutustumiskäyntien, koulutuksen ja alan uusimpiin suuntauksien seuraamisen avulla. Työ-kymppi on hallinnollisesti Nisulanmäen koulun alainen.

HOJKS Henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma/

Oppimissuunnitelma 1. Oppilaan tiedot ja HOJKSIN laatiminen Oppilas Huoltajat/t Perhetietoja (sisarukset…)

Koulu Luokka Luokanopettaja/-valvoja Erit.opettaja/ erit.luokanopettaja erityisopetusmuoto

Miksi oppilas tarvitsee Hojksin/ oppimissuunnitelman?

Erityisopetussiirto päivämäärä

Oppimisympäristön järjestelyt (esim. avustaja, opetusympäristön muutokset)

Yhteistyötahot (esim. sosiaalityön tekijät, psykologi, ym. oppilashuollon työntekijät sekä tarvittavat ulkopuoliset tahot)

Koulunkäyntihistoria (päiväkoti, koulut, opettajat)

Aikaisemmat tutkimukset, kuntoutukset ja terapiat sekä mahdollinen lääkitys

2. Taustatietoja ja työskentelytaidot Vapaa-aika ja harrastukset

Oppilaan vahvuudet (kodin, koulun ja oppilaan näkökulmat) Omatoimisuus/ itseohjautuvuus Yhteistyötaidot Huolellisuus Pitkäjännitteisyys, keskittymiskyky Ei-toivottu käyttäytyminen

Missä oppilas tarvitsee tukea ja ohjausta

Oppimista helpottavia/vaikeuttavia tekijöitä

3. Oppiainekohtainen opetussuunnitelma Äidinkieli

Suomi toisena kielenä (S2)

Matematiikka

Englanti

Ruotsi

Venäjä tai jokin muu kieli

Ympäristötieto Biologia/maantieto

Historia

Uskonto/ Elämänkatsomustieto

Fysiikka/kemia

Musiikki

Liikunta

Kuvaamataide

Käsityö Tekninen/tekstiilityö

Oppilaanohjaus

Terveystieto

Tähdellä (*) merkityt oppiaineet on opiskeltu yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan

4.1 Oppimisaluekohtainen opetussuunnitelma Oppiaine/ kuntoutusalue/ käyttäytymisen osa-alue

Vahvuudet

Tuettavat alueet

Pitkän aikavälin tavoitteet

Osa-alue

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Menetelmät/keinot vastuuhenkilö/t

Arviointi pvm

4.2 Oppimisaluekohtainen opetussuunnitelma Oppiaine/ kuntoutusalue/ käyttäytymisen osa-alue

Vahvuudet

Tuettavat alueet

Pitkän aikavälin tavoitteet

Osa-alue

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Menetelmät/keinot vastuuhenkilö/t

Arviointi pvm

5. Siirtovaiheen arviointi Työskentelytaidot

Oppiaineet: lukuaineet Taito- ja taideaineet

Jatkosuunnitelmat

Muuta huomioitavaa

Arvioinnin suoritti, pvm.

6. Sitoumukset Sitoumus Valitusoikeus

Sitoudumme noudattamaan edellä mainittua suunnitelmaa.

_____________________ Oppilaan allekirjoitus

_____________________ ____________________ Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus

Huoltajilla on valitusoikeus erityisopetus- ja hojkspäätöksiin. Valitukset osoitetaan koulutuslautakunnalle osoitteeseen: Muuramen koulutuslautakunta, Virastotie 1, 40950 Muurame

Päivitykset (Pvm ja osallistujat)

Seuraava tarkistus ja arviointipvm.

7. Siirto, opetuksen yksilöllistäminen, Hojks-päätös ja

tiedonsiirtolupa (Tämä sivu siirtyy alkuperäisenä eri HOJKSin versioiden mukana)

Erityisopetussiirto

_____________________on otettu/siirretty erityisopetukseen Oppivelvollisuus on _____vuotinen. __________________________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Siirto yleisopetukseen

Oppilas on siirretty takaisin yleisopetukseen _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan ___________________________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Tiedonsiirto HOJKS voidaan siirtää oppilaan mukana toiseen kouluun/seuraavalle kouluasteelle. Pvm. _________ ____________________ ____________________ Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus

7. Opetuksen yksilöllistäminen (lisäsivu) Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

7. Opetuksen yksilöllistäminen (lisäsivu) Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä

Oppiaine:

Oppimäärä yksilöllistetään ______ Opetusjärjestelyt yksilöllistetään ______ ___________________________________________________ ___________________________________________________ Pvm, allekirjoitukset (huoltajat, opettaja ja rehtori) Oppilas on siirretty takaisin yleisopetuksen opetussuunnitelmaan _______________________________________ Pvm, paikka ja päätöksentekijä