MUOTOILU KILPAILUTEKIJÄNÄ

KILPAILUKYKY

Maan kilpailukyky koostuu se kyvystä kilpailla kansainvälisillä markkinoilla tuotteiden sekä palveluiden hinnalla, laadulla ja saatavuudella sekä turvallisesta, toimivasta ja puhtaasta elinympäristöstä, jonka se tarjoaa.

MUOTOILU

”Muotoilulla tarkoitetaan esteettiset, eettiset sekä käytettävyyteen ja markkinointiin liittyvät seikat huomioivaa suunnittelutoimintaa, joka kohdentuu teollisuuden ja kaupan yrityksille sekä julkisen sektorin organisaatioille.

Muotoilun kohde voi olla tuotteet, palvelut, viestintä, ympäristö ja identiteetti.”

(Muotoilu 2005! -ohjelma)

MUOTOILUN ROOLI EU:SSA

Euroopan unionin innovaatio-ohjelma valmistui lokakuussa 2010. Ensimmäistä kertaa designilla on rooli EU:n innovaatiopolitiikassa.

Muotoilun määrittelyyn liittyen yhteneviä teemoja muutamien maiden muotoilupolitiikassa esiintyvien määrityksien pohjalta :- Muotoilu on prosessi, ei vain prosessin lopputulos- Muotoilu ottaa huomioon laajasti eri näkökulmia (esim. käytettävyyden ja estetiikan

lisäksi kestävyys, toiminnallisuus sekä tuotantokustannukset)- Muotoilu koskee tuotteita, palveluita, systeemejä, ympäristöä sekä viestintää

(Commission Staff Working Document, 2009)

MUOTOILU VAIKUTTAA KANSALLISEEN KILPAILUKYKYYN

Muotoilun käytön ja kansallisen kilpailukyvyn välillä on vahva korrelaatio useampien tutkimusten mukaan, kuten myös kilpailukyvyn sekä muotoiluohjelmien välillä. Vaikka kausaalisuutta näiden kahden välillä ei ole pitkälti tutkittu, on perusteltavaa esittää, että sikäli kun muotoilu vaikuttaa mikro-tasolla yritysten kilpailukykyyn, on myös sen käytön vaikutus makro-talouden tasolla positiivinen. (Commission Staff Working Document, 2009)

“Maat jotka menestyvät kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, käyttävät muotoilua keskimääräistä enemmän. Suomen kohdalta mielenkiintoinen havainto on, että jos vertailussa käytetty muotoiluindikaattori jaetaan markkinointiosaan ja teknologiaosaan, Suomi menestyy huomattavasti paremmin viimeksi mainitussa.” (Nyberg & al.  2006)

89% yritysten edustajista näkee muotoilun välttämättömänä suomalaisen kilpailukyvyn ylläpidolle. (Suomalaisen työn liitto, 2012, n1380)

MUOTOILU VAIKUTTAA YRITYSTEN KILPAILUKYKYYN 1/2

Tutkimustulokset mikro-tason tutkimuksesta esittävät selkeästi, että muotoilulla on

positiivinen vaikutus yritysten suorituskykyyn mitattaessa esimerkiksi kannattavuutta,

pörssikurssia, työllisyyttä tai vientiä.

Muotoilu vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn vaikuttamalla mm. brändiin ja yrityksen imagoon,

myyntiin, kustannuksiin ja kannattavuuteen (Commission Staff Working Document, 2009)

Suomalaisen tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia on sitä mieltä, että design luo

kilpailukykyä. Tätä mieltä ovat muita useammin suuret, yli 250 henkilön yritykset ja ne jotka

ilmoittivat panostaneensa designiin erittäin paljon. (Suomalaisen työn liitto, 2012)

Design in the DNA -tutkimus korostaa muotoilun tärkeyttä niin yritysten kilpailukyvyn kuin myös globaalien haasteiden ratkaisujen etsimisessä. (Economist Intelligence Unit, 2011)

MUOTOILU VAIKUTTAA YRITYSTEN KILPAILUKYKYYN 2/2

Vertailu ruotsalaisissa yrityksissä osoitti, että johdonmukaiset panostukset muotoiluun

parantavat yritysten kannattavuutta 50% myös pitkällä aikavälillä. (Teknikföretagen, 2011)

Tutkimukset ovat myös osoittaneet muotoilun vaikuttavan yrityksen arvon kehittymiseen.

Esimerkiksi Britannian Design Council (2004) osoitti, että muotoiluintensiivisten yritysten

pörssiarvo kehittyy jopa 200 % paremmin.

1. MUOTOILUN HYÖDYNTÄJÄT

1.1 YRITYKSET

“Muotoilupalvelut tehdään pääosin muiden alojen yrityksille.” (Alanen, 2010)

“Muotoilutoimistot palvelevat yleisimmin toimialoja kuten kone- ja metsäteollisuutta, elektroniikka- ja

sähkötuotteiden valmistusta, rakentamista, tukku- ja vähittäiskauppaa, elintarviketollisuutta ja julkista

hallintoa.”

(Design ROI, n15, 2012)

1.2 JULKINEN SEKTORI

Julkisen sektorin muotoilupalveluiden hyödyntäminen on viime vuosina painottunut ymmärryksen lisäämiseen

kysynnän vahvistamiseksi. Toteutukset ovat rajoittuneet paikallisiin kehitysprojekteihin ja yksittäisten virastojen

kehityskokonaisuuksiin. Panoksia on mm. WDC –vuoden myötä lisätty. Valtion ja kuntien toimesta palkattujen

muotoilijoiden määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi arkkitehtien ja insinöörien määrään.

(asiantuntijakeskustelut)

1.3 KOLMAS SEKTORI (YHDISTYKSET, YHTEISÖT)

Kolmannen sektorin muotoilun hyödyntämisen määrää ja tasoa ei ole tutkittu.

1.4 KULUTTAJAT, KOTITALOUDET

Kuluttajat hyödyntävät muotoilua tuotteiden ja palveluiden kautta. Koska kotimaisen kulutustavaroiden tuotanto

on vähäistä suhteessa muuhun tuotantoon, kotitalouksien kysynnän merkitys on suhteellisen vähäinen.

NÄKEMYKSET MUOTOILUSTA YRITYKSISSÄ

Design on muotoilua, suunnittelua, innovatiivisuutta ja viestintää brändistä. 89% oli myös sitä mieltä, että design on kilpailukykyä. (Suomalaisen työn liitto, 2012, n1380)

“Muotoilun rooli voidaan ymmärtää yrityksissä joko koko toiminnan läpäisevänä strategisena asiana tai yhtenä osaamisintensiivisenä palveluna muiden joukossa. Teorian tasolla yhä useampi yritys Suomessakin on alkanut hahmottaa asiaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti.” (Alanen, 2009 )

2. MUOTOILUN TARJOAJAT

2.1 MUOTOILUTOIMISTOT“Muotoilupalveluja tarjoavat yritykset ovat keskittyneet paljolti pääkaupunki-seudulle ja muutamaan suureen kaupunkiin. Muotoilupääkaupunkiin kuuluva Päijät-Häme on myös tärkeä alue.” Alanen, 2010

Design ROI -tutkimuksen (2012) mukaan “Muotoilutoimistojen toimeksiantojen luonne on muuttunut immateriaalisemmaksi ja toimistojen tehtävänä on entistä useammin siirtää osaamista yrityksiin erilaisten tutkimusten, konsultoinnin ja valmennuksen kautta.” “Muotoilutoimistojen oman näkemyksen mukaan tulevina vuosina kehitys painottuu immateriaalisiin palvelualueisiin. Miltei kaikki toimistot aikovat kehittää konseptisuunnittelun aluetta ja enemmistö osallistuneista nimesi strategisen muotoilun ja palvelumuotoilun kehityksen kehitettäviksi toiminnoiksi.” (Design ROI, n15, 2012)

2.2 MUOTOILIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN YRITYKSIIN JA MUILLE ALOILLE

2.3 KOULUTUS (pitkän aikavälin näkökulma tarjontaan)

MUOTOILUPALVELUT ALUEELLISESTI KESKITTYNEITÄ

“Useimmissa maissa muotoilupalvelut, varsinkin erityistaitoja vaativat, ovat keskittyneet maiden suurimpiin tai suurimpaan kaupunkiin.”

“Suomessa Uudenmaan, käytännössä paljolti Helsingin, osuus on kaikissa muotoilun kolmessa lajissa – pinnan, tilan ja esineiden muotoilussa – reilusti yli puolet koko maan palveluista, kun osuutta mitataan työvoimalla. Liikevaihdolla mitaten se on lähes 60 prosenttia.”(Alanen, 2010)

“Tärkeä rooli muotoilun alueellisessa kehityksessä on tietysti ollut myös alan koulutuksella. Se on 2000-luvulla laajentunut ja kattaa lähes koko maan. Yliopistotasolla koulutusta annetaan Lapin yliopistossa ja Helsingissä Taideteollises- sa korkeakoulussa (Aalto Yliopisto). AMK -tasolla taas on kymmenissä oppilaitoksissa erityyppistä muotoilun opetusta. Lisäksi on myös toisen asteen ammatillista opetusta.” (Alanen, 2010)

2.2 MUOTOILIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN YRITYKSIIN JA MUILLE ALOILLE

Muotoilijoita työllistyy muotoiluintensiivisiin yrityksiin inhouse -muotoilijoiksi ja muille toimialoille erilaisiin suunnittelutehtäviin. Eri toimialoille työllistymistä ei ole systemaattisesti mitattu.

“Merkittävin määrällinen tulos kyselystä oli, että yrityksissä on 2000-luvulla palkattu entistä enemmän omia työntekijöitä muotoilutehtäviin. Melkein puolet yrityksistä (39) oli lisännyt omien muotoilijoiden määrää, jotkin isot yritykset reilustikin. Näin oli tapahtunut sekä teknologiateollisuudessa, perinteisessä huonekaluteollisuudessa että tekstiili- ja vaatetustuotannossa. Vain muutamassa yrityksessä oli inhouse-muotoilijoiden määrä pienentynyt.” (Alanen, 2009)

2.3 MUOTOILUOSAAMINEN Pitkän aikavälin näkökulma tarjontaan

Nykyisin muotoilukoulutuksen katsotaan koostuvan seuraavista osista:

1) TEKIJÖIDEN KOULUTUS: muotoilun sisällön osaajien koulutus

2) INTEGROIJIEN KOULUTUS: koulutetaan muotoilun yhdistämistä muihin alueisiin eli monitieteellistä kompetenssia, joka tekee mahdolliseksi hyödyntää muotoilun osaamista eri yhteyksissä ja liiketoiminnassa.

3) MUOTOILUN KÄYTTÄJIEN /HYÖDYNTÄJIEN KOULUTUS- yritysten ohjaamista muotoilun käyttäjyyteen. Tämä vahvistaa muun muassa viestimisen osaamista kansainvälisissä yhteyksissä.

- kuluttajien koulutus vahvistaa muotoilun ymmärtämisen ja arvioinnin tasoa

TUTKIMUS

Muotoilututkimuksen volyymi on merkittävästi noussut edellisen muotoiluohjelman jälkeen. Tutkimuksen myötä koulutukseen on tullut merkittävästi uusia sisältöjä, mikä on parantanut osaamisen vastaavuutta työelämän tarpeisiin.

Valmistuneiden työelämään sijoittumisen seuranta ei ole systemaattista.(asiantuntijakeskustelut)

LÄHTEET

Alanen 2009: Yritysten muotoilutoiminta: Omin voimin vai ostopalveluilla? Aku Alanen. Tieto&trendit 2/2009

Alanen 2010: Muotoilupalvelujen tarjonta on alueellisesti keskittynytta. Aku Alanen. Tieto&trendit 1/2010.

Design Council. (2004). The Impact of Designon Stock Market Performance – An Analysis of UK Quoted Companies 1994-2003. Saatavilla osoitteesta (14.5.2012): http://www.idsa.org/sites/default/files/The_Impact_of_Design_on_Stock_Market_Performance.pdf

Design in the DNA, Economist Intelligence Unit (2011)

http://www.managementthinking.eiu.com/design-dna.html#ixzz1upy6SBoG

Design ROI -tulokset julkaistaan lokakuussa 2012. http://www.designroi.fi/

EU Design Initiaven (2012): Komission working paper http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/files/design_swd_sec501_en.pdf

Muotoilu 2005: Muotoilu 2005! Muotoilupoliittinen ohjelma. Pekka Saarela. Opetusministeriö. Kulttuuripolitiikan osaston julkaisusarja. Nro 3/1999.

Nyberg & al. (2006). Ei vain muodon vuoksi. Muotoilu on kilpailuetu Maarit Lindström, Martti Nyberg, Pekka Ylä-Anttila Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (Sarja B 220) Kustantaja: Taloustieto Oy Helsinki 2006

Suomalaisen työn liitto (2012): Tutkimus suomalaisesta designista. Mitä design merkitsee yrityksille. Tammikuu 2012

Teknikföretagen (2011). Företag som satsar på design är mer lönsamma. Saatavilla osoitteesta (14.5.2012): http://www.teknikforetagen.se/Documents/Industridesign/Design%20_lonsamhet_2006_2011.pdf