Maailman parhaat palvelijat? 6 Suomalaisesta palvelusta leivotaan jo vientituotetta.

Formaatti on lainsuojaton 14 Metsäkustannus ja MTV3 kinastelevat Vihreä Kulta

-ohjelman oikeuksista.

Apollo laskeutuu 16 Ruotsalainen Apollomatkat tähtää Suomen

suurimpien matkatoimistojen joukkoon.3. SYYSKUUTA 16. VUOSIKERTA ISSN 1237-6655 7,90 EUROA14/10

1

HERRA JA HIDALGO Mitä syrjemmäs Aatos Erkko on vetäytynyt, sitä suuremmaksi on kasvanut Jaakko Rauramon valta. 10

LA

UR

I RO

TK

O

armai.fi

SM-KULMA

AN

TT

I MA

NN

ER

MA

A

Markkinointi&Mainonta 14/10

Tästä asti taikaa.

4 Kuka myi mainosalan

glamourin?

6 Miten voisin palvella?

10 Rautakansleri

Rauramo avautuu.

12 Hiljainen hetki Facebookin

muistolle.

14 Pidä formaatista kii

– jos kykenet.

17 I want my old MTV.

20 Varsin vakuuttavaa.

22 And the Oscar goes to

– Angry Birds!

25 Jos ei keksi miten kuluttais,

niin jeesii löytyypi täältä.

27 Näin epäonnistut hallitusti.

32 Kaikki mitä tiedämme on

väärin. Vai onko?

34 Jos tuli taas töpeksittyä

grillijonossa, niin ei huolta.

”Talouselämä-lehteä kävi melkein sääliksi pari viikkoa sitten.”

M A RJA A N A TO I M I N E N

Vähän respektii! Juuri 75 vuotta täyttänyt isäni Osmo on rovasti. Yksi

hänen opetuksiaan meille lapsille oli arvostuksen merkitys: muita ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti ja kauniisti. Kun kaiken pohjalla on kunnioitus, kestää huonoina päivinä hivenen paremmin kaiken maailman nitinät ja natinat oli kyseessä sitten oma aviokumppani tai vaikkapa naapuri.

Viisaus pätee hyvin myös työelämään. Asiakasfirman Fabio saattaa pahimmillaan olla sietämätön koheltaja, mutta jos Fabiosta ihan tietoisesti etsii arvostamisen arvoi-sia asioita, sujuu yhteispeli paljon paremmin. Käytännössä kyse on siitä, että kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta töiden täytyy silti sujua.

Yhteispeli ärsyttävien ja erilaisten ihmisten kanssa on tärkeää ja rikastuttavaa myös siksi, että liian samanhenkis-

ten ihmisten tekosista syntyy yleensä vain keskinkertaista kakkaa.

Valitettavasti ihmisten jänne on työelämässä vedetty niin hirvittävän kireälle, että itse kullakin alkaa olla vaikeuk-sia kunnioittaa toisiaan. Arvosta siinä nyt sitten työtoveria, kun munaskuissa jäytää pelko työpaikan menettämisestä tai työilmapiirin tulehdusarvot ovat ylittäneet sallitun.

Eläkepommiveuhkaaminen on yksi osoitus siitä, miten esimerkiksi ikääntyviin ei tulekaan enää suhtautuneeksi arvostavasti, vaan pelonsekaisin tuntein. Saakeli soikoon, että tuossa kehtaavat vanheta nuo käävät, kalliiksi tulee!

M&M Cammp -seminaarissa puhunut trendianalyytikko Asko Ahokas käänsi asian toisinpäin. Väestön vanhene-minen on Suomelle upea mahdollisuus hopeatarjottimella.

Me vanhenemme Eu-roopassa ensimmäisten joukossa. Meillä on lois-totilaisuus kehittää (no juu, pakon edessä, mutta sehän onkin usein se paras konsti luoda uutta bisnestä), keinot, joilla tästä selviämme.

Ja siinä meillä on sitten uutta taloutta, jota voi monis-taa ja myydä niille maille, jotka ikääntyvät perässämme. Vanhus on yhtä kuin pätäkkä, joten vähän respektii mum-moille ja vaareille hei!

Ja onnea isille! saila-mari.kohtala@marmai.fi

VE

SA

SA

MM

AL

IST

O

utuu.

i Facebookin

sta kii

MTV.

t

M A RJA A N A TO I M I N E N

2

M&

M 14

/2

010

VASTAVÄITTÄJÄ JERE TEUTARI

TOIMITUKSEN KOMMENTTI Mikko Metsämäki antaa tunnustusta Bob Helsingin markkinointitempaukselle.

Markkinointitoimisto Bob Helsinkiin kuuluu suhtautua kyynisesti hymähdellen.

Kadunmiehet tietävät Bobin olevan se paviaanitoimisto, joka laatii kokoomuksen puolueohjelman.

Kilpailijoiden mukaan Bob perustettiin vain siksi, että se saataisiin pikaisesti myytyä jollekin kansainväliselle ketjulle – eikä siinäkään onnistuttu.

Hymähtely kertoo, että Bob Helsinki on tehnyt ainakin jotain oikein. Kadunmiehet eivät juuri muita mainostoimis-toja tunne, eikä kilpailijoiltakaan riitä kateutta kehnommille.

Bob on myös elänyt niin kuin se opettaa. Vaikka toimis-ton omissa markkinointitempauksissa ei ole ihan samaa särmää kuin alkuaikoina, se on johdonmukaisesti jatkanut itsensä markkinointia.

Tuorein tempaus nähtiin viime viikolla, kun Bob avasi Pop up -markkinointitoimiston Helsingin Lasipalatsiin. Viisi päivää auki olleen toimiston tarkoituksena oli ”riisua mark-kinointi- ja mainosalasta turhaa mystiikkaa ja glamouria”.

Hanke aiheutti tietysti lisää kyynistä hymähtelyä, sillä kukaan ei ole enää aikoihin liittänyt markkinointi- ja mai-nosalaan mystiikkaa tai glamouria.

Pop upin toiminta huipentui perjantaina kaikille avoi-meen presentaatioon, jossa bobilaiset esittelivät Martta-liitolle suunnittelemansa kampanjan.

Vaikka kyse oli osin näytösoikeudenkäynnistä – martat olivat hyväksyneet kampanjan perusidean ennakkoon – idea oli hyvä.

Presentaatiot ovat se osa mainostoimistojen työtä, josta voi vielä kaivaa mystiikkaa. Presentaatiossa toimisto pyrkii hurmaamaan asiakkaan, eikä niiden onnistumisista tai epäonnistumisista juuri huudella ulkopuolisille.

Vaikka avoimet ovet eivät houkutelleet Bobin mart-

tapresentaatioon suuria kansanjoukkoja – bobi-laisten ja marttojen lisäksi paikalla oli tasan yksi toimittaja – tunnelma oli innovatiivinen.

Presentaation vetänyt Marko Vainio esitteli Ar-ja Hopsu-Neuvoselle ja Katja Kuittiselle Helsingin Sanomiin laaditun marttailmoituksen, mutta myös paljon muuta: kokonaisen Martta-tuoteperheen, oman marttayh-distyksen etsinnässä auttavan Marttaraattori-verkkopalve-lun ja säästövinkkejä jakavan Marttavippi-mobiilipalvelun.

Ensimmäistä kertaa markkinointiviestinnän ostosreis-sulla olleet martat olivat siinä määrin myytyjä, että antoivat ideoille aplodit.

Aplodit ansaitsee myös Bob – vuoden toistaiseksi nok-kelimmasta mainostoimiston markkinointikampanjasta.

Prese auki

atja Kuittiselle Helsingin

SA

MP

O K

OR

HO

NE

N

JERE TEUTARI on mainostoimisto Family Inc:n tuore toimitusjohtaja, joka valittiin kesällä Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton alaisen MTL Mainostoimistot -toimialayhdistyksen puheenjohtajaksi.

”Mainosala on yhä seksikäs”1 Markkinointiviestintä on kuihtuva toimiala, josta lama karsi

viimeisenkin glamourin.

– Ei pidä paikkaansa. Ilmaiset drinkit ovat ehkä karsiutuneet, mut-ta käsityöläishenki on pysynyt yllä. Uskon, että ne ihmiset, jotka tällä alalla haluavat olla, ovat jäljellä. Ne, jotka olivat hyvien bilei-den ja helpon rahan perässä, ovat ehkä etsineet muuta työtä. Ja parempi näin.

2 Mainostoimistojen tilasta kertoo paljon se, että mediatoimis-tot ovat alkaneet viime vuosina näyttäytyä seksikkäämpinä työpaikkoina.

– En usko tuota. Mediatoimistot ovat seksikkäitä työpaikkoja niille, jotka etsivät analyyttisiä ongelmanratkaisuhaasteita. Niille, jotka etsivät luovaa ongelmanratkaisua, mainosala on edelleen seksikäs. Ja kyllä mediatoimistopuolelta tulee mainospuolelle ihmisiä koko ajan.

3 Ala kaipaisi kunnon nuorennusleikkausta, mutta alalle ei ole koulutusta ja rekrytointi on täysin sattumanvaraista.

– Tuossa olet osittain oikeassa. Alahan on pitkään ollut ilmoittau-tumisala. Nyt se kärsii pienestä kompetenssivajeesta, koska kou-lutus ei tue mainosalan tarpeita. Nuoret eivät taas ehkä koe alaa omakseen, sillä ihmiset hakevat töistään aitoutta, ja se miten mai-nosala on tähän asti näyttäytynyt ei ehkä tue aitouden tunnetta.

4 Palasit itse auringonlaskun alalle, koska Elisassa joutui tekemään liikaa oikeita töitä.

– Heh, heh. Tuota en allekirjoita. Kyllä tämä on vahva kutsumus-ammatti, ja täällä saa tehdä ihan oikeita töitä. ELINA HAKOLA

LA

UR

I RO

TK

O

4

M&

M 14

/2

010

Millainen on huo-noin mahdollinen palvelukokemus? Äänestän Itali-an suurimman te-leyhtiön Telecom Italian asiakaspal-velupuhelinta, jos-sa kuunnellaan hetki soittajan on-

gelmaa – ja lyödään luuri korvaan.Tai ehkä voittaja on se helsinkiläinen

ravintola, jossa ruoan saapuminen kesti tunnin ja neljäkymmentä minuuttia. Pa-lautetta saadessaan tarjoilija antoi kaik-kensa: ”Vittuako te mulle valitatte, mei-tä on täällä liian vähän töissä! Laittakaa sähköpostia mun pomolle.”

Tervetuloa lukemaan palvelusta! Aloitetaan suurimmasta kliseestä:

”Suomalainen palvelu on huonoa.” Mielikuva suomalaisen palvelun

huonoudesta istuu tiukassa, vaikka pa-rempaa palvelua saa yhä useammassa paikassa.

– Suomalaisessa kulttuurissa palve-lu on edelleen jonkinlainen opettelun paikka. Ylpeys hyvästä palvelusta puut-tuu, sanoo SIS. Delin kahviloiden perus-taja Anu Syrmä.

PALVELUA, PERKELE!

Suomalaista palvelua ei ole koskaan kehuttu.

Miten siitä tuli vientituote?

ruoan laatuun, sa-noo Kalmari.

– Asiakkaan ikä sanelee usein sen, millaista palvelua hän odottaa, komp-paa Loponen.

Palvelu muutti muotoaan

Suomalainen palvelu ei välttämättä ole maailman parasta, mutta suomalainen palvelumuotoilu voi olla sitä. Helsinki-läisen Palmu Incin Mikko Jäppinen selittää käsitteen.

– Puhumme palveluliiketoiminnan suunnittelusta muotoilun keinoin, hän kiteyttää.

– Kaiken, mitä teemme, on hyödytet-tävä asiakastamme, mutta myös loppu-käyttäjää. Jos loppukäyttäjä ei ole tyyty-väinen, meidän asiakkaallemme ei syn-ny liiketoimintaa, sanoo Jäppinen.

Palvelumuotoilu nousi 2000-luvun puolivälissä trendiksi meillä ja muualla. Aikaisemmin Satamassa ja Ego Betassa toiminut Jäppinen oli tuolloin perusta-massa Palvelumuotoilu.fi-saittia ja yh-distystäkin suunniteltiin.

Trendifaktori oli vahva. Sataman

kanssa nettisivustoa olivat ra-kentamassa muun muassa De-mos Helsinki ja Design Forum Finland.

Ja kas, viime vuonna palve-lumuotoilu nousi yhdeksi tär-keimmistä uusista ulottuvuuk-sista työ- ja elinkeinominis-

teriön arviotutkimuksessa muotoilun murroksesta Suomessa. Puhutaan jo tuotteesta, joka tulevaisuudessa nousee vientimme veturiksi.

Nauti siis huonosta palvelusta, kun vielä voit! Pian kaurismäkeläiset, yhden sanan kielteiset vastaukset kaikuvat asi-akkaan korviin vain turistien suosimis-sa kulttiravintoloissa.

Kaksisuuntainen tie

Palvelun käsite on ladattu vahvoilla kli-seillä ja uskomuksilla. Asiakas on aina oikeassa (ei ole). Palveluammattiin pi-tää syntyä ja siinä pitää sietää mitä ta-hansa (ei tarvitse). Nykyään on niin vai-kea löytää hyvää palvelusväkeä (tämä saattaa olla totta).

SIS. Delin kahviloita on kiitelty Mo-nocle-lehteä myöten hyvästä palvelus-taan. Se ei ole sattumaa. Mikko Jäppi-

Mitä on hyvä palvelu?

Huonon palvelun tunnistavat kaikki, mutta mitä on hyvä palvelu? Kysymys on niin monitasoinen, että sitä on pa-rasta kysyä suoraan ravintoloista.

Aloitetaan Chez Dominiquesta, jonka ravintola-alan ammattilaiset äänestivät maaliskuussa kuudennen kerran peräk-käin Vuoden ravintolaksi.

– Hyvä palvelu on reipasta ja asian-tuntevaa, se on asiakkaan tarpeiden huomioimista, kuvailee Chez Domini-quen Maria von Graevenitz-Väli-mäki.

Suomen Gastronomien Seuran valin-ta vuoden 2010 ravintolaksi oli puoles-taan helsinkiläinen Juuri. Ravintoloitsi-ja Ilja Björs uudistaa keittiössään suo-malaista perinneruokaa ja haluaa pönö-tyksen pois myös salin puolella.

– Halusimme luonnollisuutta palve-luun, Björs linjaa.

Niin ikään helsinkiläisessä kortteli-ravintola Lungissa Pekka Kalmari ja Ville Loponen hymyilevät tiskin taka-na ravintolan nimen ruumiillistumina.

– Hyvä palvelu tarkoittaa eri asiaa eri asiakkaille. Joillekin hyvä palvelu tarkoittaa nopeutta, toisille se viittaa

Nauti huonosta

palvelusta, kun vielä

voit!

6

M&

M 14

/2

010

VE

SA

SA

MM

AL

IST

OM

&M

14/

20

10

76

NÄIN PETRAAT PALVELUA

Palvelumuotoilija Mikko Jäppisen teesit palvelun parantamiseksi.

1. TUNNE ARKI

Palvelun suunnittelijan pitää tuntea yrityksen

arki: sekä palvelun tarjoajan että asiakkaan puolella. Tee tutkimusta, haastattele!

2. OPETTELE

ASIAKASTYYPIT

Taustatutkimuksen perusteella löytyvät asiakkaan arkkityypit, joille palvelua on helpompi fokusoida. Eri asia-kastyypeillä on erilaisia tarpei-ta ja palvelupolussa eri tyypeil-lä on eri kriittiset kohdat.

3. TEE HYPOTEESI

JA PROTOTYYPPI

Kun palvelun suun-nittelija on sekä muotoilija että tutkija, designratkaisu löytyy kenttätyöstä. On tärkeää visu-alisoida uudet prosessit heti.

4. TESTAA

UUTUUDET

KULUTTAJILLA

Kun prototyyppi uudesta ratkaisusta on tehty, testaa välittömästi kuluttajilla, pa-rantuuko palvelu uusilla työ-kaluilla. Esimerkiksi Palmu Inc testaa aina heti, toteutuvatko suunnitteluvaiheen hypoteesit käytännössä.

5. MITTAA JA

ANALYSOI

Palvelu on vuorovai-kutusta ja se muuttuu. Kun palvelu on aidosti olemassa, testaa ja analysoi sen toimi-vuutta.

nen ja Ego Betan palvelumuotoilijat olivat mukana suunnittelemassa kon-septia.

Kahvilan perustajasiskoista toinen, Anu Syrmä, jakaa kiitosta tiskin toisel-le puolelle.

– Meillä on kyllä todella hyvät asiak-kaat, Syrmä kehuu.

Myös Juuren ravintoloitsija Ilja Björs kuvailee palvelua kaksisuuntaiseksi

SISÄLTÄÄ PALVELUN

Helsinkiläinen Anu Syrmä ja hänen sis-konsa Kaisa Leikola avasivat ensimmäisen SIS. Delin helmikuussa 2008. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin työntekijöitä on 22,

kahviloita kaksi, ja SIS. Deli vastaa lisäksi Aleksanterin teatterin kahvilatoiminnasta.

SIS. Deli tuntuu vastaiskulta ketjukah-viloiden Suomelle. Tunnelma on iloinen ja

SIS. Delin työntekijöiden ei tarvitse tarkistaa manuaalista,

voiko asiakkaalle antaa ilmaisen kahvin.

tieksi. Palvelua tarjotaan, mutta palve-lukulttuuri syntyy siitä, miten sitä osa-taan ottaa vastaan. Björsin mukaan suo-malaisille palvelussa on tärkeää aitous. Tai ainakin aitouden tunne.

– Me olemme tasa-arvoinen kansa. Suomalainen ei tykkää yes sir -meinin-gistä, vaan rentoudesta. Ja suomalai-nen kokee rentouden aitoutena, pohtii Björs.

Ihminen, ihminen, ihminen

Rentous ja aitous kumpuavat molem-mat tyytyväisyydestä. Palvelumuotoi-lun ytimessä on loppukäyttäjän tarpei-den lisäksi työtyytyväisyys.

The Guardian julkaisi maaliskuussa kokonaan oman, palvelumuotoilua kä-sittelevän liitteen. Suomalaisessa perin-teessä design on pohjautunut muotoon

palvelu on henkilökohtaista. Ruoka tulee läheltä ja valmistetaan kahvilassa.

Toimintafilosofian pääteesit voi lukea kahviloiden ikkunasta.

Helppous, lämpö, nopeus ja terveelli-syys viittaavat tuotteisiin, mutta kolme en-simmäistä myös palveluun. Tavoitteena on, että asiakkaalle tulee jälkeenpäin hyvä olo.

Innoittajana ovat perustajien omakoh-taiset kokemukset suomalaisissa kahvi-loissa.

– Sekä minä että siskoni olimme hyvin aktiivisia kahvila- ja ravintolapalveluiden käyttäjiä jo ennen omaa yritystämme. Läh-tökohtana olikin, että meiltä ei saa saada huonoa palvelua, Anu Syrmä toteaa.

Siskokset heittäytyivät kahvilabisnek-seen suomalaisen markkinoinnin huipulta, siksi konsepti on tarkkaan mietitty. Palvelu on tärkeä osa brändiä. Syrmä kiittelee on-neaan, että heille on tullut mukavia ihmisiä töihin.

– Kun teimme ensimmäiset rekrytoin-nit, käytimme haastatteluihin paljon aikaa, hän sanoo.

Yrityksen oma palvelukulttuuri kehittyy, kun väki pysyy samana.

Suomessa vaihtuvuus on palvelualalla suurta, mutta SIS. Deli pitää hyvistä tyy-peistä kiinni. Työhyvinvointia ylläpidetään kehityskeskusteluilla ja sillä, että henkilö-kunta kehittää palvelua omilla ideoillaan.

– Meillä henkilökunnalla on valta tehdä päätöksiä työssään. Meillä ei tarvitse kat-soa manuaalista, saako antaa ilmaisen kah-vin vai ei, Syrmä sanoo.

SIS. Delissä palvelu perustuu sanaan kyllä.

– Lähdemme siitä, että kaikki järjestyy. Lähtökohtaisesti: mitä tahansa asiakas toi-voo, niin se yritetään toteuttaa.

Ehkä siinä on opittavaa suomalaisille. Palvelun ei tarvitse olla sitä, että toteute-taan asiakkaan kaikki toiveet. Palvelu on sitä, että halutaan yrittää. JN

SA

MP

O K

OR

HO

NE

N

SISKO JA SEN SYSTERI. Kaisa Leikola ja Anu Syrmä vaihtoivat pari

vuotta sitten markkinointialan työt ihmisten palveluun.

VE

SA

SA

MM

AL

IST

O

M&

M 14

/2

010

8

HUIPULLA ON SIMPPELIÄ Palvelun ylimpänä tasona voidaan pitää

Four Seasons -hotelliketjua.Microsoft-pomo Bill Gatesin osin omis-

tama perinteinen loistohotelliketju ei tee kompromisseja palvelussaan.

Four Seasons on luksusta isolla ja kul-taisella L-kirjaimella.

Esimerkiksi Milanon Four Seasons on rakennettu 1400-luvulta peräisin olevaan luostariin, jonka sisäkattoja peittävät fres-kot.

Four Seasonsin loisto ei kuitenkaan ole vain materiaa. Hotellin concierge-palvelu on maailmankuulu. Oli toive mikä tahansa, ei-sanaa ei tunneta. Asiakas on aina oikeas-sa – ja kaikki järjestyy.

Suomalaisen hotellin ei tietenkään tarvitse ripotella ruusun terälehtiä tyynylii-nalle (joka päivä) tai kirjoittaa asiakkaan ni-meä suklaalla cappuccinoon. Viiden tähden hotellissakaan palvelu ei perustu siihen, miten kalliita ja monimutkaisia kikkoja on varaa tehdä.

Palvelu pohjautuu henkilökunnan laa-tuun. Four Seasonsiin on suurin piirtein yhtä vaikea päästä töihin kuin amerikka-laiseen huippuyliopistoon opiskelemaan. Ketju on maailmanlaajuinen, tilasto pätee kaikkialla. Töihin otetaan yksi kahdesta-kymmenestä hakijasta ja jokainen työn-tekijä on aloittaessaan läpäissyt viisi eri työhaastattelua.

Palvelukulttuurin taustalla on työnteki-jöiden sitouttaminen – globaalisti. Milanon-hotellissa nuori hollantilainen pikkolo ker-too olleensa töissä myös Pariisissa. Hotellin keittiötä johtava Sebastiano Spriveri on työskennellyt Four Seasonsilla yli 20 vuot-ta: Kairossa, Lontoossa ja Milanossa.

Milanon-hotellin sveitsiläinen myyntijoh-taja Olivier Gerber kiteyttää palvelukult-tuurin yhteen asiaan.

– Työntekijöiden viihtyvyys on tärkeä osa palvelukulttuurin syntymistä, Gerber sanoo.

Kyse ei ole vain myyntijohtajan puhees-ta. Forbes on julkaissut parhaiden työpaik-kojen listaa vuodesta 1998. Four Seasons on ollut listalla mukana joka kerta. JN

Four Seasons -ketjun hotelleissa mikään ei ole mahdotonta.

tai funktionaalisuuteen, mutta uudes-sa palvelumuotoilussa korostuvat koke-mukset ja elämykset.

Palvelumuotoilu ei ole vain trendi. Ei voi olla, kun palveluja suunnitellessa keskiössä olemme me – ihmiset.

”People matter is the key on the road to recovery”, julisti The Guardian.

Palvelumuotoilija Mikko Jäppinen tuokin hyvän palvelun määritelmään uuden näkökulman. Suunnittelija kat-soo palvelua työntekijän näkökulmasta.

– Hyvä palvelu syntyy, kun palve-lua tarjoava organisaatio – ne ihmiset

– ovat tyytyväisiä tarjoamaansa palve-luun, Jäppinen kuvailee.

Viisaus ei tietenkään koske vain pe-rinteisiä palveluyrityksiä, vaan kaikkia firmoja, joissa ihmiset myyvät jotain toisille ihmisille.

Huomisen vientituote?

SIS. Delin Anu Syrmä puhuu työnteki-jöistä, joille annetaan tilaa tehdä omia päätöksiä. Lungin Pekka Kalmari ja Vil-le Loponen iloitsevat mahdollisuudesta olla töissä omana itsenään. Juuren Ilja

Björs puhuu asi-akkaista, jotka ovat henkilökun-nalle kuin kave-reita.

Tyytyväinen työntekijä tarjo-aa hyvää palvelua. Jäppinen tuo asian suunnittelun kautta vielä konkreetti-semmaksi. Ensin pitää muotoilla palve-luntarjoajan maailma, jotta loppukäyt-täjä saa hyvää palvelua.

– Kun suunnittelemme palveluita, tutkimme, miten yritys toimii. Siel-

tä löytyvät keinot, joille hyvä palvelu tarjotaan loppuku-luttajalle, jatkaa Jäp-pinen.

Palvelumuotoilu on potentiaalinen

vientituote, mutta esimerkiksi Palmu Inc. tekee parhaillaan töitä vain suoma-laisille asiakkaille.

Ulkomailla potentiaalisia asiakkaita riittää. Vinkki: Telecom Italia voisi olla kiinnostunut presentaatiosta.

JANI NI IPOLA

Uudessa palvelu muotoilussa

korostuvat elämykset.

M&

M 14

/2

010

98

Jo puhelimessa ennen tapaamista Jaakko Rauramo antaa en-simmäinen opetuksen: Jos asia on tärkeä, soita tai lähetä kirje. Ei säh-köpostia.

Viikkoa myöhem-min Rauramo istahtaa kantikkaaseen nahka-sohvaan jämptisti muo-tokuvansa alle.

Sanoma-konsernin hallituksen pu-heenjohtajan työhuone on Helsingin Erottajalla. Kirjahyllyssä seisovat rin-nakkain Carl Barksin kootut, rivi Dil-bertejä ja metreittäin bisneskirjoja: sel-laisia kuin Alvin Tofflerin kasariklas-sikko The Third Wave.

Juuri tänne kirja sopii. Amerikkalais-futuristi ennusti ensimmäisten joukos-sa teollisuusyhteiskunnan muutoksen tietoyhteiskunnaksi ja digitaalisen val-lankumouksen.

Vallankumous on yhä käynnissä ja nyt se kuristaa media-alaa. Niin paljon, että Helsingin Sanomat tuntuu kirjoitta-van sanomalehtien kriisistä viikoittain.

Seuraa Rauramon toinen opetus:– Joka härillä kyntää, se häristä pu-

huu.

Härkiä ovat lehdet ja kyntäjiä työpai-koistaan huolestuneet toimittajat. Lehti-en kuolema pelottaa enemmän toimit-tajia kuin kotimaisen mediajätin mer-kittävintä vallankäyttäjää.

Kahden kriisin keitos

Suuria tunteita. Kiihkeitä mielipiteitä. Kuohuntaa. Tällaisia kuvailuja Rauramo liittää media-alaan.

– Nämä kuulu-vat alan luontee-seen. Tietenkin toi-mittajia kiinnostaa, mitä omalle alalle tapahtuu. Nyt me-dian muutokseen sotkeutuu talous-kriisi. Kehityspolut näyttävät synkemmiltä kuin jos olisi nousukausi, Rauramo sanoo.

Esimerkiksi tällaisia polkuja hän alalla näkee: Television tarjonta muut-tuu täysin tilauspohjaiseksi. Suomessa Helsingin Sanomat pitää pintansa, niin kuin sanomalehtien markkinajohtajat kaikkialla, mutta maakuntalehdet käy-vät keskinäisen selviytymistaistelun.

– Paljon riippuu siitä, pystyvätkö mediayhtiöt uusien lukulaitteiden kaut-ta jakelemaan internetissä maksullista sisältöä.

Jos sisällöstä saa vaikkapa Ipadissa rahaa, ei samaa sisältöä voi tarjota leh-den nettisivulla ilmaiseksi.

– Jos maksullisuus uusissa päätelait-teissa toteutuu, sisällön tuottaminen säilyy samantyyppisenä kuin nykyisin-kin. Jos sisällöstä ei saada maksua, alan muutos on raju. Alalta poistuu nopeas-ti kuluttajien rahaa. Se on huono tule-vaisuus.

Kävipä munkki

Ilmaisen sisällön ongelma koskee erityi-sesti uutismedioita – ja siinä mielessä vain vähän Sanoma-konsernia.

Kansainvälinen aikakauslehtibisnes toi viime vuonna konsernin liikevaih-dosta 40, kotimainen sanomalehtikus-tantaja Sanoma News vain 15 prosent-tia. Liikevoitossa suhteellinen ero oli vieläkin suurempi.

Tässä mielessä Sanomalla kävi vuon-na 2001 tuuri. Yhtiö osti Rauramon joh-dolla hollantilaisen VNU:n aikakausleh-titoiminnan. Internet-krapulassa aika-kauslehdet olivat mediamaailman mo-nistettavin bisnes.

– Sittemmin on myös osoittautunut, että aikakauslehtien menestystekijöitä

on vaikea simuloida internetissä. Sa-ma koskee oppimateriaaleja. Kumman-kin tuottaminen on erikoistyötä, eikä il-maista sisältöä virtaa nettiin.

VNU-kaupassa verkkomedioille ei pantu mitään arvoa.

– Emme halunneet niitä, mutta myy-jä työnsi ne kauppaan väkisin. Nyt liike-toiminta on mennyt erittäin hyvin.

Huhti-kesäkuussa Sanoma Magazi-nesin verkkomainonta kasvoi Hollannissa 18 prosenttia.

Kovuutensa ja voi-tontahtonsa takia hy-myileväksi kuolemak-si kutsuttua Rauramoa tämä naurattaa.

Erkon vallan käyttäjä

Sanoma nimittää hallituksensa kolmek-si vuodeksi, toisin kuin pörssi suosittaa. Nyt 68-vuotiaan Rauramon kausi jat-kuu vuoden 2012 yhtiökokoukseen.

Mitä sen jälkeen?– Se on omistajien asia.Suostutko, jos pyydetään? Vai jäätkö

eläkkeelle?– Tähän en vastaa.Yhtä hyvin muuttua saattavat kon-

sernin omistajat. Aatos Erkko perhei-neen kontrolloi edelleen noin 40 pro-senttia yhtiön osakkeista. Jaakko Raura-mo on Erkon luottomies.

Monien mielestä Rauramon valta on viime vuosina vain kasvanut – sa-massa tahdissa kun terveysongelmista kärsivä Aatos Erkko on vetäytynyt jul-kisuudesta.

Viimeksi tämä valta näkyi julkisuu-dessa, kun Rauramo esitteli medial-le Sanoman uuden toimitusjohtajan, tammikuussa aloittavan Harri-Pekka Kaukosen.

Rahan arvoiset juuret

Sillä, mitä Sanomassa tapahtuu Aatos Erkon jälkeisenä aikana, on spekuloitu jo vuosia.

Yksi markkinoiden kestoennuste on, että konserni irrottaa Suomen sanoma-lehtitoiminnan ja kirjakustannuksen ja siirtää ne kotimaista kulttuurijättiä hal-linnoivaan säätiöön.

– Huono ajatus, Rauramo kuittaa.– Yhden suurimmista yllätyksistä

Sanoman kansainvälistymisen aikana koin viime vuonna konsernin eri mai-den johtajien kokoontumisessa. Taju-sin, miten suuri arvo Sanoman kirjalli-sella perinteellä, sanomalehtiperinteellä

ja arvopohjalla on myös kotimaan ul-kopuolella.

Siis rahallinen arvo?– Yhtiön juuret ovat rahan arvoi-

nen asia.Olkoon se kolmas oppi.

Tehostaminen riittää

1970-luvun puolivälissä Rauramo opis-keli vuoden Stanfordin yliopistossa, jonne silloinen toimitusjohtaja Aatos Erkko silloisen kirjapainon johtajan lä-hetti. Piilaaksossa Rauramo älysi, miten tietokoneilla voi automatisoida media-yhtiön toimintaa.

Tehostaminen alkoi Sanomalan pai-notalossa, sitten lehtien ilmoitustuo-tannossa.

Seuraa Rauramon neljäs oppi: Rau-taa rajalle. Siis: Kaikki irti tietoteknii-kasta.

– Enää yrityksissä ei ole yksinkertai-sia sisäisiä ratkaisuja kannattavuuden kehittämiseen. Ratkaisut pitää etsiä uu-sista markkinoista ja uusista liiketoi-mintamalleista. Internetin toimivin lii-ketoimintamalli pohjautuu nyt hakuun. Sanomassa tämä koskee lähinnä luoki-teltuja ilmoituksia, Rauramo selittää.

– Perinteinen media vie ilmoitukset asiakkaan luo. Hakupohjaisessa nettilii-ketoiminnassa ilmoitukset tulevat esiin sen mukaan, mitä asiakas hakee. Seu-raava viisasten kivi on, miten yhdistää nämä. Nyt klassinen media on jakanut sisältöä ilmaiseksi ja myynyt siihen il-moituksia, mutta se ei ole kummoinen liiketoimintamalli.

Sittenkin gadget-mies

Selvä: Rauramo ymmärsi tekniikan strategisen merkityksen jo 1970-luvul-la. Miksi hän tahtoo nyt, että tärkeissä asioissa lähetetään kirje?

– Olisipa inboksini yhtä tyhjä kuin postilaatikkoni. Silloin saisin sähköpos-tia vain ihmisiltä, jotka tunnen ja jotka merkitsevät minulle jotain. Mutta säh-köpostista on tullut kanava, jossa ei ole liikennesääntöjä. Isosta määrästä vain muutamalla viestillä on merkitystä.

Oikeasti Rauramo on hulluna gadge-teihin. Sellaisiin kuin Ipad, jota hän pi-tää ”aika fantastisena laitteena”.

– Ikäisiäni kutsutaan Blinking Ze-ro -sukupolveksi, siis ihmisiksi, joiden laitteiden kellot vilkuttavat nollaa, kun käyttäjä ei osaa laittaa niitä oikeaan ai-kaan.

– Minun kotonani laitteet ovat ajas-sa. ANNA RUOHONEN

AINA AJASSA

”Joka härillä kyntää, se

häristä puhuu.”

Mitä syrjemmäs Aatos Erkko vetäytyy, sitä suuremmaksi kasvaa Jaakko Rauramon valta.

Jaakko RauramoTITTELI: vuorineuvos, Sanoma-

IKÄ: PERHE: URA:

Sanomassa vuodesta 1966, hallituksen

HARRASTUKSET: metsästys, lukeminen

TOP 3 MEDIAT:

lukemiseen. Viimeksi olen lukenut

– Sota, yhteiskunta, tunnemaisema,

teki samannimisen tv-sarjan.

kiinnostuksella Mikrobittiä. Mediabisnekseen liittyy nykyisin syvästi erilaisten laitteiden

puhelinten kuin kotiteatterienkin.

10

LA

UR

I RO

TK

O M&

M 14

/2

010

11

MITÄ&MIELTÄ

KOLUMNI MARJAANA TOIMINEN

Hui, huominen tulee!

Talouselämä-lehteä kävi melkein sää-liksi pari viikkoa sitten. Talousjourna-lismin arvostettu instituutio julkaisi

kansijutun, joka pysyy muistissa pitkään. ”Facebook-huuma menee ohi”-artikkeli elää todennäköisesti kauan myös media-seminaarien suosikkiesimerkkinä. Kiusal-lisena sellaisena.

Viikon pääjuttu ei käsitellyt, toisin kuin luulin, sosiaalisen median jätin haastajia. Näkökulmahan olisi ollut kiinnostava. Vii-densadan miljoonan rekisteröidyn käyttä-jän Facebookilla on kosolti kilpailijoita, kos-ka jakaminen on netin tärkeimpiä ilmiöitä.

Mutta onko se Stumbleupon vai Tumblr, jos-ta kasvaa seuraava merkittävä yhteisö?

Talouselämä ei tiedä, eikä kai välitäkään tietää. Lehden – tai jutun kirjoittajan – nä-kemys on, että 1,9 miljoonaa suomalaista jättää kohta Facebookin. Jutussa oli asia-virheitä, tietämättömyyttä ja asenteellista ennakkoluuloa, vaikka sen oli kirjoittanut kokenut, journalismin professorinakin ansi-oitunut lehden esimies.

Yksittäinen artikkeli ei olisi kolumnin arvoinen, ellei se kertoisi median asen-

teesta jotain enemmän.

EVA:n johtaja Matti Apunen kiteytti uu-tismedian asennevian Iltalehdessä. Apusen mukaan suomalaista mediaa vaivaa ”raken-teellinen pessimismi, josta edistysusko on kadonnut”.

Mitä se voisi tarkoittaa? Ehkä sitä, että kyynisyys korvaa liian usein kriittisyyden. Tai sitä, että tarve analyysiin kuihtuu sar-kastiseksi näykkimiseksi.

Kun kyse on jonkun uuden, potentiaali-sesti merkityksellisen ilmiön kuvaamisesta ja asettamisesta isompaan kehykseen, vä-lineet ikään kuin loppuvat. Miten käsitellä aihetta, jota ei voi kuitata pienellä piikillä?

Parempi jättää käsittelemättä, ettei vaikuta hurahtaneelta.

Talouselämässä viime vuoden luetuim-pia juttuja oli artikkeli otsikolla ”Kaikki

vihaavat iPhonea”. ”Facebook joutuu kat-somaan peiliin” ja ”Facebook-virus ehkä saastuttanut tuhansia tietokoneita” ovat Helsingin Sanomien otsikoita keväältä. Re-levantteja aiheita kaikki.

Suomalainen media on tottunut käsit-telemään uusia ilmiöitä perinteisestä uutis-näkökulmasta. Ja asiathan nousevat yleen-sä uutisiksi vain, jos jotain ikävää tapahtuu

MITÄ TAPAHTUU TODELLA

Missä sait viimeksi loistavaa palvelua?

Heinäkuussa Bonk-museossa Uudessakaupungissa. Fantastinen tarina maailman parhaan oppaan kertomana. En voinut kuin ihailla op-paan näyttelijänlahjoja ja tilannetajua. Kaikille tuli fiilis, että tarina kerrotaan juuri minulle. Toimintavapaat koneet, paikallistetut mustat aukot ja anjovis-voima – huikea tarina 13 000 henkeä työllistävästä teollisuusjätistä!

Tuula Kallio, toimitusjohtajaDagmar

Tarttis Torilla, Tarttilassa viime sunnuntaina kello 13.30. Mies osasi hyvin kertoa vuohenjuustosta, toinen speltistä ja luomuviljelyn 30-vuotises-ta historiasta alueella. Nainen taas sai ostajat vakuuttumaan, että villa-kaulureita voivat käyttää aikuisetkin. Näiden landejen lisäksi ulkomaalais-taustaiset yrittäjät, Kaffecentral ja Yrjönkadun uimahalli osaavat ihmis-lähtöisyyden. Eli palvelun.

Roope Mokka, kehitysjohtajaDemos

Kertakokemusta tärkeämmäksi nostaisin palvelukokemuksen tasalaa-tuisuuden. Vierumäen Urheiluopiston respassa on aina yhtä reipas ja ys-tävällinen henki – vuodesta toiseen. Tälle nostan hattua.

Riitta Ahlholm, toimitusjohtajaFountain Part

Hyvää palvelua on sellainen, joka ylittää asiakkaan odotukset. Sellainen oli Hesarin kesäosoitteen muutoksen tekeminen netissä. Muutoksenteko toimi, sen jälkeen ilahdutti linkki ke-säpaikkakunnan sääennusteeseen, meiliin tuli vahvistus muutoksesta ja lehti tuli just kuten oli sovittu. Simp-peli homma, mutta pelitti, ilahdutti ja kolahti.

Markku Vierula, luova johtajaEzpa

1Classicus Oy lanseeraa lokakuus-sa Helsingin kirjamessuilla uu-den kulttuuripainotteisen life-style-lehden. Lumon tarkoitus on

yhdistää eri kulttuurialoja kansanta-juisesti ja mennä syvemmälle taiteen-tekemisen taustoihin.

Classicus tunnetaan perinteikkään musiikkilehden Rondo-Classican kus-tantajana. Maaliskuussa se alkoi pyö-rittää myös kulttuuripainotteista Ron-do FM-radiokanavaa. Lumon ja Rondo FM:n on tarkoitus tukea sisällöllisesti toisiaan.

Lumon päätoimittaja on Jussi Paa-si. Lehden ydinryhmään Classicus on koonnut nimekkäitä toimijoita eri tai-teenaloilta. Mukana ovat muun muas-sa elokuvaohjaaja Olli Saarela, tans-sija-koreografi Jorma Uotinen, klas-

sisen musiikin asiantuntija Minna Lindgren, kokki ja ruoka-asiantunti-ja Jaakko Nuutila, viinituntija An-na-Mari Vuol-let, kirjailija Kai Linnilä ja kuvataiteen pro-fessori Helena Sederholm.

– Tarkoitus on kertoa siitä taiteentekemisen puolesta, joka ei näy yleisölle, kansantajuisesti, ilman ammattisanastoa. Ei niin, että ammattilaiset kirjoittavat ammattilai-sille, Paasi kertoo sisältölinjauksista.

Paasi uskoo, että Lumon kaltaiselle lehdelle on tilausta, sillä vastaavanlais-ta lehteä, joka yhdistäisi luontevasti kulttuurin ja muut elämän alueet, ei vielä ole.

– Haluamme herättää keskustelua, sillä kunnon debatteja ei tahdo syn-tyä. Kulttuurijournalismi on tällä het-

kellä aika yksisilmäis-tä yhden ylikorostu-neen median takia. Naistenlehdet käsitte-levät kyllä kulttuuriai-heita, mutta aika pin-nallisesti.

Paasi ei halua tarkemmin määritel-lä Lumon kohderyhmää, mutta idean isä ja Classicuksen varatoimitusjohtaja Jan Vaaka määrittelee markkinoin-nillisen kohderyhmän yli 25-vuotiai-siin, yliopistokaupunkien ydinkeskus-toissa asuviin, keskivertoa varakkaam-piin aktiivisiin kulttuurin kuluttajiin.

Classicus aikoo tavoittaa ydinkoh-deryhmän rakentamalla kohdennettu-

Lumo haastaa kulttuurilla

SYVÄSTI KULTURELLI. Lumon päätoimittaja Jussi Paasi uskoo, että taiteen taustoja kaivelevalle lifestyle-lehdelle on tilausta.

SA

MP

O K

OR

HO

NE

N

12

M&

M 14

/2

010

Mediassa kyynisyys korvaa liian usein

kriittisyyden.

– paitsi jos joku voittaa jotain. Uuden iPho-nen huono antenni ja iPadista puuttuva flash ovat uutisnäkökulmasta tärkeämpiä aiheita kuin esimerkiksi se, miten Applen lanseeraukset muuttavat kuluttajien käyt-täytymistä ja mediapalveluita.

Odotin aika pitkään, että saisin lukea jostain kotimaisesta mediasta Googlen ta-rinan, vaikka jonkun aiheesta julkaistuun kirjaan perustuvan, edes. Tai Twitterin. Tai… Onhan näitä.

Tuoreessa Fortune-lehdessä on yhtä hät-kähdyttävä kansiotsikko kuin Talous-

elämässä. ”Is Google Over?”, lehti kysyy. Kuvassa tuttu logo sulaa värien lätäköksi.

Seitsemän sivun artikkelissa raflaava otsikko syvenee laatujournalismiksi. Siinä havainnollistetaan sekä Googlen että netin kehityksen seuraavia vaiheita, Youtuben, Androidin ja muiden viimeaikaisten lansee-rauksien ja yritysostojen potentiaalia.

Hakukonemarkkinaa hallitsevan jättiläi-sen tilanne taustoitetaan luvuilla ja asian-tuntijoilla. Yhden yrityksen kautta lukija saa netin tuleviin virtauksiin parvekenäkymän.

Esimerkki ei ole välttämättä oikeuden-mukainen, mutta silti havainnollinen. Ja on-

han poikkeuksia meilläkin, tietenkin on.Eikä paikalleen jämähtäminen ole vain

suomalaisen median yksinoikeus. Clay Shirky käsittelee ”median muutosvastarin-taa” mainiossa kirjassaan Cognitive Surplus. Shirkyn mukaan media katsoo maailmaa pysyvyyden näkökulmasta.

Se, millainen maailma on, tai vielä het-ki sitten oli, edustaa ideaalitilaa, ja kaikki siitä poikkeava näyttää enemmän tai vä-hemmän uhkaavalta tai ainakin epätoi-vottavalta. Tai riippuu asenteesta.

Kirjoittaja on Bonnier Publi cations Oy:n toimitus johtaja.

ja markkinointitoimenpiteitä eri kult-tuurialojen, järjestöjen ja yritysten asia-kasrekistereihin yhteistyössä eri tai-teenalojen edustajien, kuten gallerioi-den kanssa.

– Lumo tulee kilpailemaan lukijois-ta Imagen, ET-lehden ja Glorian sekä sa-nomalehtien liitteiden kaltaisten lehti-en kanssa. Tarkoitus ei ole kuitenkaan verisesti taistella pienillä markkinoilla vaan pikemminkin tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi ET-lehti voisi tuoda omia juttujaan meille radioon ja me voisim-me tehdä heidän kanssaan jotain muu-ta markkinointiyhteistyötä, Vaaka ku-vailee.

Lumo ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden ensimmäistä numeroa paine-taan 20 000 kappaletta, mutta vuoden 2011 aikana tavoitteena on nostaa levik-ki noin 40 000 kappaleeseen.

ELINA HAKOLA

Rautamaa katkaisi ketjun

2Itämeren alueen herruutta viime vuoden alusta lähtien tavoitelleen B9-toimistoryhmän yhteistyö Sa-

lomaa Yhtiöiden kanssa loppuu. Samal-la yhtiöt purkavat ristikkäiset omistuk-sensa.

– Ihan alkuperäisten osakassopimus-ten mukaan tässä mennään. Yhteistyötä koskevat odotukset eivät tainneet toteu-tua kummallakaan osapuolella, kom-mentoi B9-ryhmän perustaja J-P Rau-tamaa (kuvassa keskellä).

Rautamaan mukaan vaikeuksia aihe-utti muun muassa se, että Salomaa-kon-sernin intressit olivat etusijalla ryhmän Suomen-toimistossa, Adsekissa.

– Me olimme vähemmistöomistaji-na, joten vaikutusvaltaa oli rajoitetusti, hän lisää.

Salomaa Yhtiöt puolestaan pettyi tu-loksiin.

– Alun perin asetetut tavoitteet eivät toteutuneet. Näyttää lisäksi siltä, että Itämeri on toiminta-alueena haastava. Alue on niin monimuotoinen ja kan-sainvälistyvät suomalaisyritykset lähte-vät ensin yleensä joko itään, Keski-Eu-rooppaan tai Pohjoismaihin, sanoo Sa-lomaa Yhtiöiden toimitusjohtaja Mir-jami Mäkinen.

Nyt Adsek eroaa B9-ryhmästä ja ti-lalle astuu uusi, Rautamaan johtama B9 Helsinki. Kumppaneina ovat mai-nostoimisto Helsingin Dynastian part-nerit Jukka Järvinen (oik.) ja Timo Mansikka-Aho (vas.). Rautamaa lu-paa B9:n iskevän Suomen-markkinoille uudella, aggressiivisemmalla otteella.

– Aivan varmasti tulemme kilpaile-maan aiempaa kovemmin suomalaisis-ta asiakkaista. Suurin mielenkiinto koh-distuu toki edelleen yrityksiin, joiden kotimarkkina on Itämeren alue.

B9 Helsinki hoitaa Rautamaan mu-kaan kaikki ryhmän asiakkuudet Suo-messa. Näitä ovat muun muassa Euro-pean Batteries, Matka-Vekka ja Muutto-palvelu Niemi. MATTIAS ERKKILÄ

Mainonnankoulutus katkolla

3Turun taideakatemia on tarjon-nut ainoana ammattikorkeakou-luna Suomessa mainonnansuun-

nittelun koulutusta.Nyt viestinnän koulutusohjelma,

jonka suuntautumisvaihtoehto mainon-nansuunnittelu on ollut, on menossa uusiksi.

Koulutusohjelma muuttuu elokuvan ja television koulutusohjelmaksi, mi-kä on herättänyt huolestuneisuutta sii-tä, häviääkö mainonnan suunnittelun suuntautumisvaihtoehto tarjonnasta kokonaan.

Epäilyjä ei ole varsinaisesti hälventä-nyt se, että alkuvuodesta mainoskirjoit-tamisen lehtori erosi virastaan.

Turun taideakatemian koulutusjoh-taja Timo Tanskanen vakuuttaa kui-tenkin, että mainonnan suunnittelun koulutus jatkuu ja suunnitelmissa on uusien opiskelijoiden sisäänotto vuo-delle 2011.

– Taustalla on koulutuspoliittisen ti-lanteen kehittyminen. Elokuva- ja tele-visioalan koulutus keskitetään jatkossa

neljään ammattikorkeakouluun, muita tarkastellaan erittäin kriittisesti. Sisäl-löllinen tavoite on säilyttää mainonnan suunnittelu vahvana, mutta katsoa laa-ja-alaisesti alan kehitystä, joka menee koko ajan digitaalisempaan suuntaan.

Tanskasen mukaan koulutusohjel-man rukkauksessa on viime kädessä kyse opetusministeriön tahdosta.

– Meille koulutusohjelmanimikkeen muutos mahdollistaa edelleen olemas-saolon. Opetusministeriön esityksen mukaisesti emme pilko koulutusohjel-mia. Sisäistämme toki haasteen, miten nostaa mainonnansuunnittelun suun-tautumisvaihtoehtoa hakijamarkkinoin-nissa.

Mainoskirjoittamista opettamaan on nyt pestattu tuntiopettaja, eli opettaja-vahvuus pysyy ennallaan.

ELINA HAKOLA

Tolkkua tuplaluetteloihin

4Vuonna 2005 käynnistyneessä kahden puhelinluetteloyrityksen mittelössä Fonecta alkaa ottaa

niskalenkkiä Enirosta. Fonectan ja Eniron keskinäinen kil-

pailu on ollut omiaan kehittämään ha-kupalveluita, mikä on hyödyttänyt ku-luttajia. Silti kilpailutilanne on herättä-nyt enemmän nurinaa kuin kiitosta.

Niin kotitaloudet kuin yrittäjät ovat saaneet luetteloita kaksin kappalein. Tuhdit, useiden kilojen painoiset luette-lopaketit koetaan haaskuuksi.

Ilmoittajille tilanne on ollut vielä kinkkisempi. Varsinkin pienet yritykset ovat joutuneet valitsemaan kummassa luettelossa ilmoittavat. Useat pienet pal-veluyrittäjät ovat kokeneet lisäksi ilmoi-tusmyynnin aggressiiviseksi.

Elokuun lopulla noidankehä alkoi purkautua, kun Fonecta ilmoitti osta-vansa Eniron luettelobisneksen pääkau-punkiseudulla ja Pirkanmaalla.

Ensi vuonna näillä alueilla postilaa-tikkoon tai -luukkuun tömähtää enää vain Fonectan luettelopaketti. Samalla ilmoittajien valinnan vaikeus poistuu.

Luettelokisassa Eniro jää nyt altavas-taajaksi. Fonecta nappaa itselleen kak-si suurinta aluetta, joilla kireä kilpailu on merkinnyt myös sitä, että kilpailu on vaarantanut molempien kannatta-vuuden.

Fonecta toimii valtaajan elkein. Eni-ron bisneksen sulauttaminen merkitsee lähtöpasseja yli sadalle enirolaiselle.

Kahden alueen luettelobisneksen

myynninkin jälleenkin Eniro tekee luet-teloita vielä 30 alueella. Fonecta toimii valtakunnallisesti, joten päällekkäisyyt-tä vielä jää.

Sähköisten hakujen kehittymisestä huolimatta paperiluettelot pitävät vie-lä pintansa.

– Luettelo on yhä numeroiden ha-kemisessa käytetyin käyttöliittymä, Fo-nectan toimitusjohtaja Timo Hiltu-nen muistuttaa. IRMELI SALO

Volvon kaasu hirtti kiinni

5Muistatteko vielä Volvon, tuon turvallisen ruotsalaisen perheauton?

Fordin kaut-ta kiinalaisen Geely Auto-mobile Hol-dingsin omis-tukseen pääty-nyt brändi näyttää tuo-reessa kampanjassaan vetävän vuosi-kymmenten brändinrakennuksen ves-sanpöntöstä alas.

Volvo markkinoi uutta S 60 -malli-aan mainosvideolla, jossa hevikitarat kirkuvat ja kaahailevat autot temppui-levat radalla. Slogan kuuluu: ”Elämässä on paljon muutakin kuin turvallisuus”.

Volvo Auton markkinointipäällikkö Jon Höckerstedt myöntää, että kam-panjalla pyritään muuttamaan merkin imagoa rohkeammaksi, mutta vakuut-taa, että turvallisuus säilyy jatkossakin brändin ykkösarvona.

– Nyt on tuotu ajo-ominaisuuksia turvallisuuden rinnalle. Turvallisuutta ei brändimainonnasta ole jätetty pois, eikä ole tarkoituskaan.

Rohkeampi ote on Volvon uusi kan-sainvälinen linjaus, jota sovelletaan kaikkialla paitsi Ruotsissa, jossa luo-tetaan jatkossakin perinteiseen mark-kinoinnin linjaan. Kampanjan takana on Volvon kansainvälinen inhouse-toi-misto.

Volvon brändi on jo pitkään yrit-tänyt pyristellä eroon turvallisuuden kääntöpuolesta – epäseksikkyydestä – mutta Suomessa kaahailumainonta is-kee vähän onnettomaan saumaan. Vii-meksi viime viikonloppuna kaksi ih-mistä kuoli Kangasalla kisaillessaan jul-kisella maantiellä.

Elämässä on eittämättä muutakin kuin turvallisuus, mutta mitä jää jäljelle Volvosta, josta on riisuttu turvallisuus-mielikuva? ANNA JUVONEN

M.H

AR

JU

LA

M&

M 14

/2

010

1312 ediassa kyynisyys orvaa liian usein kriittisyyden.

kkeuksia meilläkin, tietenkin on.paikalleen jämähtäminen ole vain

aisen median yksinoikeus. Clay käsittelee ”median muutosvastarin-niossa kirjassaan Cognitive Surplus. mukaan media katsoo maailmaa den näkökulmasta.

millainen maailma on, tai vielä het-oli, edustaa ideaalitilaa, ja kaikki

kkeava näyttää enemmän tai vä-n uhkaavalta tai ainakin epätoi-ta. Tai riippuu asenteesta.

Kirjoittaja on Bonnier ations Oy:n toimitusjohtaja.

M&

M 14

/2

010

13P

.A.A

SIK

AIN

EN

Geisha ei selitteleKesän aikkarisatoa tuoma-

roineen Dagmarin suunnittelu-johtaja Mari Riipisen mielestä Geishan pääviesti välittyy mai-noksesta selkeästi.

– Pääviesti ei varmasti mene

ohi keneltäkään kohderyhmään kuuluvalta: Geishoja on nyt kak-si. Laadukkaasti toteutetussa kuvassa on kaikki mietitty koh-dalleen pienimpiä yksityiskohtia myöten, Riipinen kommentoi.

Valion brändijohtajan Hanna Hiekkamiehen mielestä mainos uudistaa Geishaa.

– Geisha on käsite, jonka brändinlaajennusta on varmasti mietitty tarkkaan: miten uusi maku erottuu eikä tulkita vaan

nykyisen pakkausmuutok-seksi. Hyvä mainos, joka kertoo asian ilman turhia selittelyjä.

Samsung vangitsi

Ruotsalaisen Cab Reklambyron Samsung Electronics Nordicille suunnittelema ”Television kol-mas ulottuvuus” teki Hiekkamie-heen vaikutuksen selkeydellään ja yksinkertaisuudellaan.

VoittajaGEISHA DREAMY CARAMEL Mainostaja: Fazer Makeiset

Mainostoimisto: Hasan & Partners, AD Anne Kukkohovi, copy Anu Niemonen, graafinen suunnittelija Jochum von Veh

Valokuvaaja: Mediatoimisto:Julkaistu: Naisten- ja sisustuslehdissä

KUUKAUDEN AIKKARIMAINOS

Mainostoimisto Hasan & Partnersin Fazer Makei-sille suunnittelema Geisha Dreamy Caramel -mainos oli kesän paras aikakauslehti-mainos.

KunniamainintaTELEVISION KOLMAS ULOTTUVUUS Mainostaja: Samsung

Mainostoimisto: Cab Reklambyro AB, Ruot-si, tekstisuunnittelu ja graafinen toteutus Suomessa X2M Finland

Mediatoimisto: Julkaistu: Sisustuslehdissä

Keksitkö mahtavan tv-ohjel-maidean? Kannattaa painella suoraan juristin puheille, sillä tv-formaateilla ei ole tekijänoi-keussuojaa.

Tuore esimerkki formaat-tien tekijänoikeuksiin liittyvis-tä ongelmista on MTV3:n esit-tämä Vihreä Kulta -ohjel ma.

– Metsäkustannus oli kol-

me ensimmäistä tuotantokaut-ta sopimuskumppanina UPM Kymmenen ja MTV3:n kanssa. Viime keväänä, kun neljättä sopimusta tehtiin, meitä ei kut-

suttu pöytään ensinkään, ker-too Metsäkustannuksen kehit-tämispäällikkö Mikko Häy-rynen.

Neuvottelujen ulkopuolel-

le jääminen häiritsee Häyrystä siitä syystä, että Vihreä Kulta -ohjelma perustuu hänen alku-peräiseen ideaansa. Metsäkus-tannus on myös avustanut for-

Saako formaatin pölliä?Metsäkustannus ja MTV3 kinastelevat Vihreä Kulta -ohjelman oikeuksista. Formaateilla ei ole tekijänoikeussuojaa.

14

M&

M 14

/2

010

V

KUU

&siDkm

14

M&

M 14

/2

010

-

– Vahva visuaalisuus ja hie-no kuva vangitsee katseen. Ker-too ilman tekstejä millaisesta tv:stä on kyse. Oman särmänsä tuo maskuliinisten ja feminiinis-ten elementtien kombinaatio, Hiekkamies kuvailee.

Riipisen mielestä Samsun-gin mainoksen toteutus onnis-

tuu välttämään päälleliimatun imelän ja naisellisen vaikutel-man, vaikka mukana on kukkia ja perhosia.

– Erottuvaa elektroniikka-mainontaa, joka vetoaa niihin kuluttajiin joita tämän toimialan mainonta ei yleensä kiinnosta.

Huominen jo nyt

Kunniamaininnan pokkasi myös Perfect Whiten Atelier Torbjörn Tillanderille suunnittelema ”Huomisen tarinoita”.

– Hienoa jatkoa hienolle kuvasarjalle! Laadukas kansain-välistä tasoa hipova toteutus joka herättää tunteita, kehuu mainostoimisto Kingin AD Anne Rusanen. ANNA JUVONEN

KunniamainintaHUOMISEN TARINOITA Mainos-taja: Mainostoimisto: Perfect White, Sara

Julkaistu: Naistenlehdissä

Markkinoinnilla on murrosikä.

Kuinka murroksesta voi selvitä voittajana?

Mainontapäivässä eväät tietoon ja taitoon antavat loista-

vat koti- sekä ulkomaiset puhujamme, jotka käsittelevät

aihetta hyvin erilaisista näkökulmista. Paikalla mm.

Raimo Sailas (VM), Jeannette Liendo (Microsoft),

Pekka Karhuvaara (MTV), Pekka Himanen ja Jonathan

Harries (Draftfcb). Varmista paikkasi, sillä tapahtuma on

ainutlaatuinen.

Lue lisää ja ilmoittaudu: mainontapaiva.com

MAINONTAPÄIVÄ14092010 Vuoden tärkein työpäivä

maatin ja sisällön suunnittelus-sa sekä kuvausjärjestelyissä.

– Ehdotin ohjelmaa Maikka-rille ja hankin siihen itse spon-soriksi UPM:n.

Nyt MTV3 ja UPM jatkavat ohjelman tekemistä ilman Met-säkustannusta.

– Meille tarjottiin lopulta niin huonoa sopimusta, ettei siihen voinut suostua, Häyry-nen kertoo.

Konsultti, ei keksijä

MTV3:n tuotepäällikkö Juha Tuominen ei ymmärrä Häy-rysen närkästystä.

– Vihreä Kulta -ohjelmani-men oikeudet on rekisteröinyt itselleen tuotantoyhtiö Intervi-sio Oy, joka on ollut ensimmäi-sestä kaudesta asti vastuussa ohjelman käsikirjoittamisesta ja sisällöstä. MTV Oy on tehnyt Intervision kanssa sopimuksen ohjelman tuottamisesta ja esi-tysoikeuksista. Sopimukseen kuuluu normaaliin tapaan oi-keus hankkia ohjelmalle yh-teistyökumppanit, kommentoi Tuominen sähköpostitse.

Tuominen lisää Vihreän Kullan olevan branded content-ohjelma, jossa yhteistyökump-panin viestinnälliset tavoitteet otetaan ohjelman tuotannossa huomioon, vaikka vastuu sisäl-löstä ja käsikirjoituksesta on-kin tuotantoyhtiöllä. Vihreän Kullan pääyhteistyökumppani-na on kaikkien neljän kauden ajan ollut UPM.

– Metsäkustannuksen roo-li on ollut konsultoiva, koska heillä on metsäteemaan liitty-vää erikoisosaamista ja suhtei-ta, Tuominen sanoo.

Hän arvioi Metsäkustan-nuksen reaktion johtuvan siitä, että neljäs tuotankokausi toteu-tetaan ilman Metsäkustannus-ta. Tuominen lisää, ettei yrityk-sellä välttämättä ole riittävää kokemusta tv-alasta.

– He ovat kuitenkin kus-tannusalan yritys, Tuominen sanoo.

Tuominen huomauttaa myös, ettei tekijänoikeuslaki suojaa ideaa tai aihetta.

– Esimerkiksi idea järviai-heisesta ohjelmasta olisi sellai-senaan niin yleisluontoinen, et-tei sille myönnetä tekijänoike-ussuojaa. Vasta yksilöidyn oh-jelmaformaatin luoja voi saada idealleen suojan.

Ei edes formaatti

Intervision toimitusjohtaja Antti Seppänen ottaa vielä askeleen taaksepäin.

– Vihreä Kulta on makasii-niohjelma eikä siis mikään oh-jelmaformaatti. Se rinnastuu ennemminkin vaikka Nelosella ja Maikkarilla pyöriviin auto-aiheisiin makasiiniohjelmiin, Seppänen selventää.

Ohjelmaformaattien teki-jänoikeusperiaatteet ovat vai-keampi kysymys.

– Se on niin vaikea ja moni-haarainen aihealue, että sen tiivistäminen yhteen vastauk-seen on mahdotonta. Sanotaan nyt niin, että ohjelmaformaatit ovat vaikeasti suojattavia. Tästä löytyy ihan kansainvälisiä esi-

merkkejä. Useimmiten kiistat kuitenkin sovitaan oikeussalien ulkopuolella, Seppänen sanoo.

Helpoin tapa välttää ongel-mat on varautua niihin etu-käteen.

– Suomestakin löytyy teki-jänoikeuteen erikoistuneita ju-risteja eikä konsultointi nyt niin kallista ole, vinkkaa Seppänen.

Metsäkustannuksen Häyry-sen viesti on sama.

– Vihreä Kulta -ohjelma ei sinänsä ole Metsäkustannuk-sen kannalta kovinkaan tärkeä asia. Ohjelmilla on elinkaaren ja saimme tärkeää kokemusta uusia tv-hankkeitamme varten. Tärkeää sen sijaan olisi, että erityisesti pienemmät toimijat miettisivät tekijänoikeuskysy-myksiä jo ennen kuin esitte-levät ideoitaan muille, Häyry-nen sanoo.

Hänen mielestään tarvetta olisi myös lainsäädännön terä-vöittämiseen.

– Nyt formaattiliiketoimin-ta perustuu luottamukseen.

MATTIAS ERKKILÄ

Laki ei suojaa

KENEN KULTA. Noora Hautakan-kaan ja Arttu Harkin juontaman Vihreä Kulta -ohjelman isyydestä ei ole varmuutta.

Tekijänoikeuslaki ei suojaa teoksen ideaa tai aihetta eikä siis useimmissa tapauksissa niin sa-nottua ohjelmaformaattiakaan. Tämä käy selvästi ilmi tekijän-oikeusneuvoston vuonna 2006 antamasta lausunnosta, jossa neuvosto toteaa, ettei MTV3:n ”Lasten Uutiset”-ohjelma loukkaa aiemmin samannimistä ohjelma-ideaa MTV3:lle esittäneen yrityk-sen tekijänoikeuksia.

Silti Suomenkin tv-kanavat ostelevat kovalla rahalla ohjelma-formaatteja ulkomailta.

– Siinä ostetaan hyvin paljon muutakin kuin pelkkä ohjelma-idea, kuten koko toteutustapa sekä ohjelman brändi ja sen mahdollisesti mukanaan tuoma menestys, kommentoi Zodiak En-tertainmentin luova johtaja Saku Tuominen.

Kauppa tehdään siis ennem-min kokonaisesta ohjelmatuot-teesta kuin pelkistä tekijänoike-uksista.

– Suomessa olisi varmasti voitu tehdä tanssiohjelma, jossa amatööriparit kilpailevat – mutta olisiko se sitten menestynyt sa-malla tavalla, Tuominen jatkaa.

Suoranaista kopiointiakin toki esiintyy.

– Muutama vuosi sitten Fox kopioi monta eurooppalaista menestyssarjaa, esimerkiksi Su-pernannysta tuli Nanny 911 ja niin edespäin. Oikeuteen yritystä ei saatu.

Tv-ala tekee kuitenkin par-haansa pitääkseen kopioinnin kurissa. Itsesääntelyä ja mahdol-lisia välimiesmenettelyjä hoitaa Format Recognition and Protection Association FRAPA.

– Asia on kuitenkin hieman niin, että isompi voi kopioida pie-nemmältä mutta ei päinvastoin, Tuominen toteaa.

Helpoin tapa välttää sählinki on sopia asioita ajoissa.

– Näkökulmia on aina monta. Jos esimerkiksi idea on 90-pro-senttisesti sinun, mutta minun 10 prosentin lisäpanoksen takia se saadaan ylipäätään myytyä, niin miten tulot pitäisi jakaa.

Tekijänoikeuslaissa asiasta voisi säätää, mutta vaikutukset olisivat rajalliset.

– Se ei kuitenkaan muuta kan-sainvälistä toimintatapaa, Tuomi-nen huomauttaa. ME

M&

M 14

/2

010

151414

Atelier Torbjörn

TILLANDER

Huomisen tarinoita.

NETIN NUMEROT

KAMPANJACHECK

TV-Check top 40 Eniten tv:ssä mainostaneet viikolla 34

Vko 34 Vko 33 Mainostaja Sekunnit Spotit kpl MTV3 Nelonen

Tietoturvayhtiö McAfee julkisti elokuussa laajasti uutisoidun sel-vityksen, jonka mukaan näyttelijä Cameron Diaz on verkon katalin hakukohde.

Verkkosivustojen luotettavuut-ta arvioivan kotimaisen Web of Trustin toimitusjohtaja Vesa Pe-rälä arvioi kilpailijan selvityksen olleen loistava mainoskikka.

Kovin ”vaarallinen” Diaz ei nimittäin oikeasti ole. Ensimmäi-sen sadan Google-haun joukosta

Diazilla löytyy vain kaksi huono-maineista sivustoa.

– Tuolla otannalla hän on 98-prosenttisesti turvallinen julk-kis verkossa, Perälä huomauttaa.

Perälän vetämä Web of Trust pyrkii onlinemainetiedon auktori-teetiksi ja seuraavaksi suomalai-seksi internetmenestystarinaksi. Sami Tolvasen ja Timo Ala-Kleemolan heinäkuussa 2006 perustamalla palvelulla on jo 13 miljoonaa käyttäjää.

Tällä hetkellä palvelu käsittää yli 30 miljoonaa maineluokiteltua verkkosivua ja määrä kasvaa reilul-la 700 000 sivulla kuukaudessa.

Käyttäjä plus algoritmi

Web of Trustin avulla verkon käyt-täjät voivat luokitella käyttämän-sä verkkosivut yksityisyyden suo-jan, lapsiturvallisuuden, asioinnin turvallisuuden ja yleisen luotetta-vuuden perusteella.

Palvelun käyttäjät lataavat il-maiseksi selaimensa työkalupalk-kiin ”liikennevalon”, joka ilmoittaa sivuston luotettavuuden vihreällä, keltaisella ja punaisella värillä.

– Kuluttajille työkalu osoit-taa onko sivusto käyttäjäkunnan keskuudessa luotettava. Palve-lun käyttäjällä näkyy esimerkiksi Google-hakujen perässä WOT-donitsi, joka väreillä indikoi mitä sivustolta löytyy, Perälä selventää palvelun logiikkaa.

Luotettavuus ei muodostu ainoastaan käyttäjien antamis-ta arvioista vaan algoritmien pohjana on tietoturvayhtiöiden toimittamat virusten- ja muiden haittaohjelmien jakosivustojen mustat listat.

Yrityksille Web of Trust markki-noi onlinemaineen kommunikoin-tia ja hallintaa.

– WOT Trust Seal antaa yrityk-sille työkalut hyvän maineen kom-munikointiin verkossa. Toimitta-maamme mainedataa voidaan lisäksi käyttää muun muassa ha-kukoneiden tulosten parantami-seen, Google Adwords -tyyppisten mainostyökalujen parantamiseen ja moniin muihin tuotteisiin ja palveluihin, joihin halutaan lisätä reaali aikainen mainekomponentti.

Vihreää valoa Diazille

Finnmatkat on viime viikkoi-na näkynyt vahvasti televisios-sa. Markkinointipäällikkö Tii-na Siren kertoo, että kampan-jaa jatketaan vielä jonkin aikaa.

– Televisio on meillä vahva kanava. Tavoitamme sillä hy-vin pääkohderyhmämme eli yli 50-vuotiaat pariskunnat sekä perheet. Lisäksi televisiomai-nos ohjaa todella hyvin nettiin, Siren kertoo.

Finnmatkojen verkkosivu-jen kävijämäärissä tv-mainok-set näkyvät välittömästi.

– Se on meille tärkeää. Myyn-nistämme jo 70 prosenttia tulee verkon kautta, Siren sanoo.

Taktista brändäystä

Ruotsalaisen Scholz & Friend-sin suunnitteleman ja Avalonin Suomeen sovittaman kampan-

jan Siren määrittelee brändi-vetoiseksi kampanjaksi, jonka taktisena tavoitteena on myydä ensi talven matkoja.

– Myös kesä 2011 on jo myynnissä, Siren sanoo.

Tulevaa kesää suunnitellaan Sirenin mukaan lähinnä lapsi-perheissä.

– Halutaan varmistaa, että saadaan tietty kohde ja hotelli.

Perheissä vahvoilla oleva Finn matkat toivoo – kuten myös mainonnasta näkyy – kasvatta-vansa osuuttaan erityisesti kulu-tuskykyisissä pariskunnissa.

Apollo isojen joukkoon

Ajoissa oleminen onkin fiksua, sillä kesän 2011 matkustajista käydään entistä kovempi ki-sa. Lokakuussa kampanjoinnin Suomessa aloittaa Apollomat-kat.

Ruotsissa 25 vuotta sitten perustetun, nykyisin kansain-väliseen Kuoni-matkailukonser-niin kuuluvan Apollon tavoit-teet ovat alusta saakka selvät.

– Suurimpien joukkoon kahdessa vuodessa. Vuoden 2011 liikevaihtotavoite on noin 20 miljoonaa euroa, tiivistää myynti- ja markkinointijohtaja Eva Torra.

Suurimmilla Torra tarkoit-taa Aurinkomatkoja, Finnmat-koja ja Tjäreborgia, jotka yh-dessä hallitsevat noin 80 pro-senttia markkinasta.

– Näiden jälkeen on sit-ten paljon pieniä. Me aiomme haastaa nimenomaan isot toi-mijat, Torra alleviivaa.

Nettiä ja lokaalia

Pienet agentuurit ovat Apol-lon näkökulmasta hyviä kump-

paneita.– Tarkoitus on mennä maa-

kuntiin, jossa matkojamme myyvät paikalliset agentit. Sin-ne on tullut viime aikoina tilaa, Torra sanoo viitaten Finnmat-kojen päätökseen luopua jäl-leenmyyjistä.

Toinen tärkeä kanava on tie-tysti netti.

– Sen pitää olla kunnossa. Digikanava tulee olemaan kes-keinen väline myös markki-noinnissamme, Torra sanoo.

Apollon markkinointikump-panit Suomessa ovat mediatoi-misto OMD ja digitoimisto Tri-bal. Apollon tv-mainokset ovat pohjoismaisia yhteistuotanto-ja, joista vastaa ruotsalainen Åkestam & Holst.

– Tarkoitus on olla inno-vatiivinen haastaja ja tuoda markkinoille uutta.

Ei hintasotaa

Uusien kohteiden lisäksi Torra toivoo Apollon houkuttelevan ihan uusia asiakkaita charter-matkoille.

– Apollon linjana on tarjota enemmän vapautta ja vähem-män järjestettyä ohjelmaa. Li-säksi panostamme pienempiin, paikallisiin hotelleihin, Torra kertoo.

Hinta ei ole ensisijainen kil-pailutekijä.

– Emme ole halvin, mutta emme varmasti se kalleinkaan vaihtoehto. Tarkoitus ei ole tu-hota kenenkään liiketoimintaa.

Suomessa Apollo työllistää 10 henkeä.

– Myynti ja markkinointi on täällä, mutta kaikki tuotan-toon liittyvät Ruotsin pääkont-torilla. MATTIAS ERKKILÄ

Apollo laskeutuu Suomeen

AUTIOSAARELLE. Eva Torra lupaa Apollon tuovan suomalaisille uusia kohteita muun muassa Kreikasta. Kuvassa Kroatian Brac.

Tapaus: Matkatoimiston lanseeraus

Tulija: Kuoni-konserniin kuuluva Apollo

Tavoite: Suomen suurimpien matkatoimistojen joukkoon kahdessa vuodessa

1 1 Unilever 6908 288 x x 2 2 Danone 5684 191 x x 3 4 Teliasonera 4095 104 x x 4 7 Saunalahti 3973 129 x x 5 6 K-ruokakaupat 3759 182 x x 6 10 Procter & Gamble 3483 156 x x 7 13 Finnmatkat 2652 80 x x 8 31 McDonald’s 2641 102 x x 9 15 Vitaelab 2252 75 x 10 25 Bayer 2143 100 x x 11 11 Plustv 2136 75 x x 12 72 Toyota 2122 71 x x 13 65 Valio 2110 109 x x 14 3 L’Oréal 1958 95 x x 15 14 Rautakirja 1725 78 x x 16 39 Dr Oetker 1581 59 x x 17 18 Nutricia baby 1573 63 x x 18 5 Fonecta 1569 32 x x 19 – Panda 1529 44 x x 20 – Skoda-Auto 1521 61 x x 21 21 Tryg 1465 41 x x 22 20 Fazer 1461 67 x 23 8 Elisa 1434 57 x 24 23 Beiersdorf 1399 53 x x 25 28 Georgia-Pacific 1317 52 x x 26 27 Suomen Nestlé 1297 65 x x 27 34 Pepsi Cola 1290 38 x 28 12 Walt Disney Studios 1286 54 x x 29 26 Dna Finland 1193 40 x x 30 38 Rautia 1185 35 x x 31 – Lancome 1170 39 x x 32 30 Aurinkomatkat 1160 29 x 33 29 Bio-Vita 1114 75 x x 34 – Nissen 1075 43 x 35 77 Lidl 1060 57 x x 36 – Hemtex 996 22 x 37 17 Felix Abba 982 53 x x 38 43 Franck Provost 979 39 x x 39 106 Mestareiden ralliautot 967 65 x x 40 16 Gigantti 954 39 x x

16

M&

M 14

/2

010

M&M TESTAA

+/–

Viikon mainostajatEniten mainostaneiden toimialojen suurimmat mainostajat viikolla 34

Vko 34 Vko 33 Mainostaja Sekunnit Spotit kpl MTV3 Nelonen

Tiedot toimitti TV-Check yhteistyössä TNS Gallupin kanssa. Lisätiedot: www.tvcheck.se, puh. + 46 21 199 100 ja www.tns-gallup.fi, puh. (09) 613 500

ELINTARVIKKEET

1 1 Danone 5684 191 x x 2 13 Valio 2110 109 x x 3 9 Dr Oetker 1581 59 x x 4 3 Nutricia baby 1573 63 x x 5 – Panda 1529 44 x x 6 – Unilever 1477 63 x x 7 4 Fazer 1461 67 x 8 5 Suomen Nestlé 1297 65 x x 9 7 Pepsi Cola 1290 38 x 10 2 Felix Abba 982 53 x x 11 10 Vaasan & Vaasan 656 25 x x

TELEOPERAATTORIT, IT, KONTTORITARVIKKEET

1 1 Teliasonera 4095 104 x x 2 3 Saunalahti 3973 129 x x 3 2 Fonecta 1569 32 x x 4 4 Elisa 1434 57 x 5 5 Dna 1193 40 x x

VÄHITTÄISKAUPPA

1 1 K-ruokakaupat 3759 182 x x 2 7 McDonald’s 2641 102 x x 3 2 Rautakirja 1725 78 x x 4 9 Rautia 1185 35 x x 5 – Nissen 1075 43 x 6 20 Lidl 1060 57 x x 7 – Hemtex 996 22 x 8 3 Gigantti 954 39 x x 9 5 Dressmann 820 23 x 10 22 Gina Tricot 764 51 x x 11 4 Lindex 645 28 x x

HYGIENIA, KOSMETIIKKA

1 3 Unilever 3435 159 x x 2 1 L’Oréal 1958 95 x x 3 2 Procter & Gamble 1954 105 x x 4 4 Beiersdorf 1399 53 x x 5 – Lancome 1170 39 x x 6 6 Franck Provost 979 39 x x 7 – Antula Health Care 655 23 x

MATKAILU

1 1 Finnmatkat 2652 80 x x 2 2 Aurinkomatkat 1160 29 x 3 3 Tjäreborg 569 18 x x

TERVEYDENHOITO

1 1 Vitaelab 2252 75 x 2 2 Bayer 2143 100 x x 3 3 Bio-Vita 1114 75 x x 4 4 Glaxosmithkline 950 53 x x

KIRJAT, MEDIA

1 1 Plustv 2136 75 x x 2 8 Mestareiden ralliautot 967 65 x x 3 6 Canal Plus 688 23 x

AUTOT

1 2 Toyota 2122 71 x x 2 – Skoda-Auto 1521 61 x x 3 – Volvo Auto 946 32 x 4 1 VV Auto 775 26 x x 5 – Laakkonen 660 33 x

PUHDISTUS

1 1 Unilever 1996 66 x x 2 – Procter & Gamble 1529 51 x x 3 3 Georgia-Pacific 1317 52 x x

FINANSSI, RAHAPELIT

1 1 Tryg 1465 41 x x

AUDIOVISUAALISET TUOTTEET

1 1 Walt Disney Studios 1286 54 x x

URHEILU, VAPAA-AIKA

1 2 Lego 859 47 x x 2 – Biolan 693 38 x

Amerikkaa valloittamaan

Web of Trustin suurin markkina-alue on Yhdysvallat, jossa sillä on jo 4,5 miljoonaa käyttäjää.

– Käytännössä meillä on käyt-täjiä kaikista maista Pohjois-Kore-aa lukuun ottamatta, Perälä sanoo.

12 henkilöä työllistävä yritys operoi Helsingistä käsin, mutta lähitulevaisuudessa se avannee toimipisteen myös Yhdysvaltoihin.

Näkyvyyttä yritys on saanut kumppaniverkoston ja ansaitun median kautta.

– Palvelumme on pr-ystäväl-linen juttu, koska se on ilmainen ja parantaa turvallisuutta. Meistä kirjoitetaan paljon. Turvallisuus kiinnostaa tällä hetkellä, joten

saamme sitä kautta paljon uusia käyttäjiä.

Pieni maininta New York Timesissa poiki 50 000 uutta käyttäjää yhden viikonlopun ai-

kana. WOT on hyvin esillä myös Fire foxin ja Google Chromen lisä-osagallerioissa.

Viime vuonna yrityksen liike-vaihto jäi start-upin tasolle, 5 000 euroon. Tänä vuonna Perälä arvioi liikevaihdon nousevan monikym-menkertaiseksi ja ensi vuonna pitäi-si puhkaista miljoonan euron raja.

Yrityksen omistus jakautuu perustajien, yksittäisten sijoittaji-en, Suomen Teollisuussijotuksen ja MySQL:n perustajan Michael Wideniuksen sijoitusyhtiö Open Oceanin kesken.

ANNA JUVONEN

Muistan elävästi ensikoske-tukseni Music Televisioniin. Olimme perheen kanssa hiih-tolomalla Lapissa, ja vuokra-mökissä pyöri MTV:n tauoton musiikkivideokimara. Tuijo-tin sitä haltioituneena. Kotona vonkasin, että meillekin pitää saada MTV. Sitä ei koskaan tul-lut, mutta päätin, että aikuise-na hankin sen omaan kotiini.

Nyt MTV näkyy ilmaiseksi, mutta sen katsominen tuntuu lähinnä ajanhukalta. Musiikin rooli kanavalla on olematon. Musiikkivideot pyörivät lähin-nä öisin, ja kanava on keskitty-nyt tosi-tv-formaatteihin. MTV on ollut edelläkävijä reality-skenessä, ja monet sen kon-septeista ovat ampaisseet maa-ilmanmaineeseen.

Kanavalla ei ole ollut koti-maista tuotantoa sen jälkeen, kun ohjelmakartta meni viime vuonna uusiksi. Aikaisemmin Axl Smith juonsi englannin-sekaisella suomellaan joitain lähetyksiä, mutta nykyään ko-timaisuus näkyy tekstitykse-nä ja kotimaisina mainoksina. Vaikutelma on köpsä ja tunk-kainen.

MTV:tä katsoessa jo kolmi-kymppinen löytää itsestään takakireän nutturatädin. Kun näkee brittiläisen lolloleenan

esittelevän vaatekaappiaan, huomaa miettivänsä, mitä ver-tailukohtia ja ihanteita kana-va teineille syöttää. Ei ihme, että MTV Finlandin verkkosi-vuilla on oma osionsa huoles-tuneille vanhemmille. Sivusto muistuttaa vanhempia heidän vastuustaan valvoa lapsen te-kemisiä.

Päällimmäiseksi jää kysy-mys siitä, mihin lokalisoitua MTV:tä oikeastaan tarvitaan. Tosi-tv:tä on joka kanavalla ja esimerkiksi supersuosittu MTV-sarja Hills näkyy uusin-tana Subilla. Musiikkivideoita

puolestaan näyttää esimerkik-si The Voice.

Amerikkalaisella kantaäi-dillä on varmasti paikkansa tv-valikossa, mutta MTV Finland jää etäiseksi. ELINA HAKOLA

Väsähtänyt legenda

Mediatuote: MTV Finland

Omistus: Osa kansainvälistä Music Televisionia

Kohderyhmä: Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset, pääasiassa naiset

MTV Finlandilla on pian syytä juhlaan. Ei siksi, että katselukäy-rät kohoaisivat kohti koillista, vaan siksi, että lokaali kanava saavuttaa syyskuussa viiden vuo-den iän.

Music TV:n taival Suomessa ei ole ollut helppo: tavoittavuu-det ja katseluosuudet, jotka eivät koskaan ehtineet kovin korkealle kohotakaan, ovat suuren yleisön keskuudessa olleet laskusuun-nassa. Virallinen 10+-tarkastelu ei toki tee profiilikanavalle oikeutta, mutta eipä kurssi ole nuorissa yhtään parempi.

MTV Finland on malliesimerk-ki mediasta, jolle tiukka profiili on sekä siunaus että kirous. Viime vuodet katsojakunnan selvänä kärkenä ovat olleet 15–24-vuoti-aat naiset, ja keskimääräiset kat-seluajat ovat jopa kasvaneet.

Kanavalla tuskin kuitenkaan ollaan tyytyväisiä kehitykseen. Sisällön ja lokalisoinnin asteen suhteen linjaa on haettu useam-paan otteeseen. Varsinainen musiikkikanavahan MTV ei ole ollut enää pitkään aikaan, ja nyt-temmin tavoitteeksi on ilmoitettu

siirtyminen realitystä kohti fiktio-tarjontaa.

MTV:n kohdalla mainostajan on relevanttia pohtia myös kana-van mainossisältöä. Katkomai-nonnan ympäristön luovat paitsi ohjelmat, joiden yhteyteen spotit sijoitellaan myös muut mainokset samoilla katkoilla. MTV Finlandilla törmää tätä nykyä monikansal-listen päivittäistavarajättien ja perinteisten nuorisobrändien ja -tuoteryhmien ohella ennen muu-ta mobiiliviihdepalvelujen ja on-linepelifirmojen luukutukseen.

Suht vahvana säilyneen brän-din ja tarjolla olevien täsmäkon-taktien ohella kanavan vahvuus on mainosmyynnin joustavuus ja hintakilpailukyky. MTV on sisäis-tänyt asemansa täkäläisessä tv-kentässä eikä pidä turhaa meteliä itsestään, mutta panostaa palve-luun ja asiakaskohtaisesti räätä-löitävissä oleviin ratkaisuihin.

Jos tähtäimessä ovat nuoret naiset ja viesti kestää tukevasti toistoa, on MTV tarkoitukseen varsin pätevä väline. Teemu Lukkari broadcast manager, MediaCom

Mediatoimiston mietintö

+ Osa tosi-tv-formaateista hyviä ja viihdyttäviä

+ Joustava mainosmyynti ja kilpailukykyinen hinnasto

– Ohjelmasisällön sopivuus kohderyhmälle arveluttaa

– Sekava ja etäinen profiili

LUOTTOMIES. Web of Trustin toi-mitusjohtaja Vesa Perälä rakentaa WOTista verkkomenestyjää.

LUE LISÄÄ

WWW.MARMAI.FI/EKSTRAT

1 veikkaus.fi 92

2 ray.fi 89

3 bwin.com 87

4 paf.fi 88

5 pokerstars.com 86

1 888.com 14

2 partypoker.com 26

3 mansion.com 36

4 williamhill.com 49

5 everestpoker.com 50

Lähde: Web of Trust

Suomessa tunnettujen pelisivustojen maineluokitus WOTin luotettavuus-lukujen mukaan

Maineikkaimmat pelisivustot

Parhaat Kurjimmat

M&

M 14

/2

010

17

www.iro.fi

Olemme saaneet tehdä 20 vuotta markkina- ja mielipidetutkimuksia

onnistunein tuloksin.

Kiitämme asiakkaitamme jayhteistyökumppaneitamme.

Aiomme olla luottamuksenne arvoisia jatkossakin.

Palstalla seurataan, miten suosikkibrändien arvostus on kehittynyt 2000-luvulla.

SIlja Linen sijoitus arvostetuimpien brändien listalla

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

37.

100.

29.85.

54.29.

102.

Merellä myrskyää

2000 Silja Linella on si-nivalkoinen imago, mutta sen omistaa brittiläis-bermu-dalainen Sea Containers Ltd.

2002 Toimitusjohtaja Nils-Gustaf Palmgren

jää eläkkeelle ja Siljan johtoon as-tuu telakkamies Antti Panka-koski.

2003 Silja Line lopettaa toistakymmentä vuotta kestäneen yhteistyön Publicis Törmän kanssa. Hasan & Partners tekee laivayhtiölle palkitun Lo-kit-spotin.

2005 Sinivalkoisilla laivoilla matkustaa 3,4 miljoonaa ihmis-tä – kaksi miljoonaa vähemmän kuin kaksi vuotta aiem-min.

2006 Uppoava Sea Con-tainers myy Silja Linen virolaiselle Tallinkille. Tallin-kin hallituksen öykkäröinti Silja Symphonylla tekee rumaa jälkeä laivayhtiön imagolle.

2007 50 vuotta täyt-tävä Silja juhlii nos-talgisella Bon Voyage -lyhytelokuvalla, jonka taustalla soi tietysti ”Un homme et une femme”.

Tanskalainen vakuutusyh-tiö Trygvesta pyrkii tekemään Pohjoismaista entistä yhtenäi-semmän markkina-alueen.

Niinpä Trygvesta virtavii-vaisti elokuussa nimensä pu-dottamalla vestan pois. Samal-la vakuuttaja uudisti yritysil-meensä.

Uudistusten tarkoituksena on saada aikaan tehokkuut-ta ja lisäarvoa. Kaikki kehitys-hankkeet ja markkinointitoi-met kattavat nyt kaikki Pohjo-lan maat.

Suomessa Trygvestan va-kuutuksia on myynyt vuodesta

2001 alkaen Nordea, ja vahin-kovakuutusten kuluttajabrändi on ollut Nordea Vahinkovakuu-tus. Trygvesta -nimi on kadun-miehelle tuntematon.

Nimen- ja ilmeenmuutok-sen Tryg jumputtaa kuluttajil-le yhteispohjoismaisella Bates

Y & R:n suunnittelemalla kampanjalla, jossa medioi-na ovat muun muassa tele-visio ja suoraposti.

Vanhoille Nordea Va-hinkovakuutus -asiak-kaille on kerrottu kirjeel-lä, että vanhat sopimuk-

set ja ehdot säilyvät voimassa. Samalla asiakkaat saavat osal-listua syyskuun puoliväliin asti nettivisaan, jossa pääpalkinto-na on Applen iPad.

Suuret jyräävät

Tryg on If-yhtiön jälkeen Poh-joismaiden toiseksi suurin va-kuutusyhtiö, mutta Suomen markkinoilla vielä pieni.

– Markkinaosuus henkilö-asiakkaissa on viisi prosenttia, Trygin maajohtaja Siina Sak-si sanoo.

Suomen vahinkovakuutus-markkinoilla pienten on vaikea kasvattaa osuuttaan.

Markkinoilla kolmen suu-rimman vakuuttajan yhteen-laskettu markkinaosuus on yli 70 prosenttia.

Suurin toimija 27 prosentin osuudella on Sammon If, jota peesaavat OP-Pohjola-ryhmän Pohjola ja Tapiola-ryhmän Va-hinko-Tapiola.

Undo on vain netissä

Vakuutusyhtiöt kilpailevat myös entistä selkeämmin koh-deryhmistä.

Tapiola-ryhmään kuuluu kolme vakuutusyhtiöistä, joista vahinkovakuutuksiin keskitty-nyt Vahinko-Tapiola lanseera-si toukokuussa uuden Tapio-la Undo-vakuutuksen, joka on pelkästään nettituote.

– Undon myynti, vakuutus-kirjeet ja laskutus ovat kaik-ki netissä, sanoo Vahinko-Ta-

Vakuuta minut!Vahinkovakuutusyhtiöt kisaavat nyt erikoistumalla eri kohderyhmiin ja jakelukanaviin.

Lumikenkä vai sompa? Trygvestan päätös yhtenäistää nimensä ei koske koko

Pohjolaa. Tryg-nimi tulee käyttöön Tanskassa, Norjassa ja Suomessa, mutta Ruotsissa kuluttajabrändinä on jatkossa-kin Moderna.

Tämä johtunee pääosin kielellisistä syistä. Tanskassa tryg-sana merkitsee turvaa ja vakuutta, ruotsissa taas lu-mikenkää tai suksisauvan sompaa.

j y ymeensä.

yy y y pY & Rkampanna ovavisio j

Vahinkokailllä, e

L

P

Tryg on Nordean kumppani vakuuttamisessa.

20

M&

M 14

/2

010

2007 2008 2009

116.

275. 244.

Lähde: M&M:n ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -tutkimukset

2000–2009

Some Finns just get it.

Siljalla on takanaan menestykse-käs kesä.

– Kesä–heinäkuu oli mat-kustajamääriltään äärimmäi-sen hyvä, sanoo Tallink Silja Oy:n varatoimitusjohtaja Pasi Näkki.

Etenkin lapsiperheet ovat ottaneet Siljan omakseen. Yhtiön uusi Kidz Club Helsin-gin ja Tallinnan välillä liikennöi-vällä Baltic Princessillä kertoo panostuksesta lasten viihtyvyyteen.

– Konferenssihuoneita on muutettu lasten leikkitiloiksi, joissa on monipuolista toi-mintaa ja ohjelmaa. Esimerkiksi Muumin merikoulu Silja Linen laivoilla saavutti suuren suosion, Näkki sanoo.

Silja on vuodesta 2001 ollut Muumin vi-rallinen laivayhtiö. Kun Muumit viettivät

tänä vuonna 65-vuotisjuhliaan, yhteis-työ on entisestään tiivistynyt.

Tallink Siljan investointistrate-gia on selkeä. Ei uusia laivoja, vaan enemmän elämyksiä laivoihin.

– Sisällön kehittämisessä riittää loputtomasti uusia ideoita ja mah-

dollisuuksia.Tallink Silja on lopettanut yhteis-

työn mainostoimistojen kanssa ja tekee markkinointiviestintänsä itse.

Mediavalinnoissa yhtiö käyttää mediatoi-miston apua.

– Käytämme mediaa laajasti ja monipuolisesti. Televisio, printti, radio ja sosiaalinen media ovat pää-roolissa, Näkki sanoo. IRMELI SALO

Enemmän elämyksiä

2008 Tallink Siljan ja Viking Linen brändiarvostukset ovat kymmenessä vuodessa vajon-neet pohjamutiin. Vikingin sijoitus on 332. Siljan emo Tallink on listauksen hännillä sijalla 733.

2009 Tallink Silja haastaa suomalaiset tuotekehittä-jiksi parantamaan matka-elämystä. 56 000 ilmoit-tautuu. IRMELI SALO

Etenkin Itä-Suomessa laajalti tuhoja teh-neet Veera- ja Asta-myrskyt ovat saaneet metsänomistajat arvioimaan uudelleen va-kuutusturvaansa.

Suomalaiset yksityismetsät ovat olleet va-kuutusten suhteen kesantopeltoa: vain vajaat 40 prosenttia metsistä on vakuutettuja ja osa näistäkin alivakuutettuja.

OP-Pohjola-ryhmä aloitti jo keväällä kam-panjan, jossa ryhmän pankki- ja vakuutusasi-akkaat saavat metsävakuutuksen vuodeksi veloituksetta.

OP-Pohjolan maa- ja metsäsektorin myyntijohtaja Teppo Pöllänen sanoo, että kampanja nelinkertaisti myynnin touko-hei-näkuussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Pöllänen arvioi, että myrskyjen jälkeen kauppa kasvoi entisestään.

– Kampanja jatkuu vuoden loppuun. Us-kon, että tänä vuonna metsävakuutusten me-nekki on viisin-kuusinkertainen viime vuoteen verrattuna.

Isot vahingot ovat vakuutusyhtiöille kaksi-piippuinen juttu.

Katastrofit saavat aikaan ostoryntäyksen, mutta tuhot voivat tulla yhtiöille kalliimmaksi kuin kertyvät vakuutusmaksutulot.

Näin on käynyt tänä vuonna Lähivakuutuk-selle, jolla kesämyrskyjen vahingonkorvaukset ylittävät saadun maksutulon.

Sitä mukaa kun riskit säiden ääri-ilmiöiden esiintymiseen lisääntyvät, paineet vakuutus-maksujen nostoon kasvavat. IS

Myrsky myy vakuutuksia

piolan kehityspäällikkö Joanna Ahlberg.

Undon markkinointiviestintä on kohdistettu selkeästi nuoril-

le, mutta Ahlbergin mukaan va-kuutuksen saamiseen ei ole ylä-ikärajaa.

Undon lanseerauskampanjan medioina ovat muun muassa tar-ramainokset pääkaupunkiseudun busseissa, bannerit nuorten suo-similla verkkosivuilla ja radiomai-nonta.

– Kesällä mainontaa oli myös festareilla kuten Ruis-, Ankka- ja Ilosaarirockissa, Ahlberg sanoo.

Kampanja jatkuu syksyllä-kin, kun monet nuoret muuttavat omilleen ja opiskelemaan.

– Monet nuoret joutuvat näin ensimmäistä kertaa miettimään esimerkiksi kotivakuutusta, Ahl-berg sanoo.

IRMELI SALO

M&

M 14

/2

010

21

MYYNTIHITTI

PIENI MARKKINOINTITEKO

Optikon eka kerta

Elle-lehden 189-sivuisen asus-tenumeron mainostajat ovat Suomen oloissa kuohukermaa: kosmetiikkaa, kenkiä, kelloja, au-toja, koruja...

Yksi ei kuulu joukkoon. Ilmoi-tuksen haalistuneessa valokuvas-sa on meikittömiä ihmisiä eikä muuta tekstiä kuin mainostajan nimi: Runebergin Silmälasi.

Töölöläisessä optikkoliikkees-sä yrittäjä Matti Piipponen to-teuttaa omaa näkemystään, mikä heijastuu myös hänen suhtee-seensa mainontaan.

Markkinoija: Runebergin Silmälasi

Tavoite: Saada asiakkaat hankkimaan yksilöllisiä silmälasinkehyksiä

Toteuttaja: Matti Piipponen

– Tämä Ellen mainos on liikkeen ensimmäinen ja se on lehdessä Ellen aloit-teesta, Piipponen kertoo.

Mainoksen potretissa hymyilevät mummi Sirkka Saksa ja sisarukset Ulpu, Jukka ja Matti Piipponen.

– Kuva on puuttuvista etuhampaista päätellen vuodelta 1984 tai 1985.

Nyt Piipposta vähän har-mittaa koko mainos, vaikka ilmoitus verottikin kassaa varsin maltillisesti. Ilman ar-vonlisäveroa neljännessivun paikka irtosi 500 eurolla.

– Enemmän ovi on käy-nyt sen jälkeen kun Helsingin Sanomien Nyt-liite teki meis-tä jutun, Piipponen sanoo.

Angry Birds on kohauttanut mediassa. Suomalaisen Rovio pelitalon tuiki tavallisesta kän-nykkäpelistä puuhataan jo elo-kuvaakin. Leffan juoni olisi simppeli: pahat possut vievät lentokyvyttömien lintujen mu-nat, ja linnut kostavat. Pelis-sä lingotaan erikoiskyvyin va-rustettuja siivekkäitä possujen bunkkereihin.

Kaikki alkoi kisastaRovion tarina alkoi siitä, kun Teknillisen korkeakoulun opis-kelijat Miklas Hed, Jarno Väkeväinen ja Kim Dikert osallistuivat Nokian ja HP:n sponsoroimaan pelikilpailuun vuonna 2003. Kaverukset voit-tivat kisan mobiililla verkkope-lillä nimeltä Kaalimaan kunin-gas, josta kehiteltiin myöhem-min kaupallinen peli Mole war.

Myyrien sodasta on nyt päästy lintujen ja sikojen tais-teluun, parinkymmenen muun pelin ohella, ja kolmen kaverin porukka on kasvanut 25 työnte-kijän yritykseksi, joka parhail-laan rekrytoi lisää.

Näin se syntyiAngry Birdsin ensimmäisen ai-hion kehitti Rovion lead game designer Jaakko Iisalo, jo-ka esitteli ideoimansa lintuhah-mon yrityksen kehitystiimille. Kaikki olivat sitä mieltä, että hahmon varaan pitää rakentaa peli. Lopullinen tuote hahmot-tui tiimissä sellaisten kriteerien kuten ”rento” ja ”fysiikkaan pe-rustuva” ympärille. Tavoitteena oli tehdä omaperäinen, kaikki-

Angry Birds paisuuMaailman myydyim-

män iPhone-pelin

ympärille suunnitel-

laan jo kokonaista

tuoteperhettä.

en pelaajasegmenttien helpos-ti lähestyttävä peli. Peli tuli myyntiin joulukuussa 2009.

Simppelisti monipuolinenAngry Birds on niin sanottu four quadrant -peli, eli sen pe-

limekaniikka, visuaalinen ilme ja huumori vetoavat nuoriin ja vanhoihin, miehiin ja naisiin. Tasaisesti kasvava vaikeusaste pyrkii takaamaan sen, että peli on helppo oppia, mutta tarjoaa myös haastetta pidemmäksi ai-

kaa. Kaikissa versioissa on yli 150 kenttää. Koska kännykkä-pelikilpailu on ankaraa, hinta on asetettu erittäin kilpailuky-kyiseksi. Lisäksi asiakkaat saa-vat jatkuvasti päivityksiä ja li-sää sisältöä.

Apple auttoi breikkaamaanAngry Birdsiä myytiin julkai-sun jälkeen vaatimattomas-ti, kunnes helmikuussa 2010 Apple Store lisäsi sen featured apps -listalle. Rovion viestin-

22

M&

M 14

/2

010

Rekisteröidy ennakkoon kävijäksi ja nopeuta sisääntuloa messuille

www.graftec.fi | www.pactec.fi | www.foodtechelsinki.fi

Elintarviketeknologia

Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely

Graafi nen teollisuus ja painoviestintä

MESSUKESKUKSESSA YLI 200 NÄYTTEILLEASETTAJAA GrafTec 2010 järjestetään samanaikaisesti pakkausalan PacTecin ja elintarviketeollisuuden FoodTecin kanssa.Kävijät pääsevät yhdellä rekisteröitymisellä tutustumaan kaikkiin kolmeen tapahtumaan.

Vuoden 2010 kovinammattitapahtuma21.–24.9.2010 Helsingin Messukeskus

UUSI GRAAFISEN ALAN JA MARKKINOINTIVIESTINNÄN TAPAHTUMAGrafTec 2010 tarjoaa katsauksen painoalan uutuuksiin, parhaisiin käytäntöihin ja mielenkiintoisiin markkinointi-ratkaisuihin. Mukana on niin painopalveluiden ja julkaisu-ratkaisujen tarjoajia kuin koneita ja materiaalejakin!

Ohjelmassa mm. ekologinen painaminen, digitaalisuu-den mahdollisuudet ja tehosteet painamisessa. Tiistaina Pori Jazz-case: Visuaalisuus ja vastuullisuus tapahtuma-näkyvyydessä. Perjantaina brändin merkitykseen paino-viestinnässä pureudutaan mm. Saarioinen ja Oululainen-esimerkkien kautta sekä tulevaisuutta ruotivassa panee-likeskustelussa.

Katso ohjelma ja näytteilleasettajat: www.graftec.fi

Tervetuloa tapaamaan tuttuja asiakkaita ja solmimaan uusia kontakteja!

Nyt-liite kiinnostui Piippo-sesta ja Runebergin Silmälasis-ta siksi, että valikoima poikke-aa radikaalisti muiden optikko-liikkeiden valikoimista.

– Minulla on myynnissä Suomen laajin vintagekehysten valikoima.

Hän välttelee tunnettuja pokabrändejä, joita kaikki muut myyvät.

Piipposen mielestä on nu-rinkurista, että Suomessa ke-nellä tahansa sauvakävelijällä keikkuu nokalla luksusbrändien kehykset.

Vintagekehysten lisäksi Piipponen myy myös paja-tuoreita pokia, mutta pyrkii etsimään yksilöllisiä malleja ja käsityötä.

– Myyn esimerkiksi käsin-tehtyjä Kirk Originals -kehyksiä. Suunnittelija on britti ja kehyk-set tehdään käsityönä Rans-kassa. Vastaavanlaisia tuotteita etsin lisää.

Se, ettei Runebergin Silmä-lasi ole aiemmin mainostanut itseään, ei johdu markkinointi-kielteisyydestä.

– Pieni liike ei vain voi tehdä massiivista mediakampanjoin-tia, Piipponen sanoo.

Silti ilmoitusmyyjät parvei-levat hänen ympärillään. Ilmoi-tusta kaupunginosalehti Töölö-läisessä hän harkitsee.

– Nyt ovipumppu laulaa sen verran aktiivisesti, että ehkä syssymmällä tai joulun alla.

IRMELI SALO

nästä vastaavan Ville Heija-rin mukaan tässä ratkaisi jul-kaisija Chillingon periksianta-maton markkinointityö App-len suuntaan. Featured app-seihin pääsyn jälkeen Angry Birds nousi listojen kärkeen ja

sai paljon julkisuutta, jolloin myös myynti lähti rakettimai-seen nousuun. Twitter-keskus-telut ovat tuoneet niin ikään huomiota ja uusia pelaajia.

Pikku-Iitasta isoäitiin– Suuri joukko ihmisiä ottaa meihin yhteyttä ja kertoo, että heidän koko perheensä viisi-vuotiaasta isoäitiin on koukus-sa Angry Birdsiin, Ville Heijari kertoo. Yli 200 000 käyttäjää on antanut App Storessa pelille viisi tähteä viidestä.

Linnut leffaanAngry Birdsin menestyksen ansiosta Rovio neuvottelee parhaillaan Hollywood-tahojen kanssa pitkästä elokuvasta.

– Erilaiset tuottajatahot ovat lähestyneet meitä, ja sen jälkeen olemme itse ottaneet aloitteellisemman roolin. Esil-lä on ollut versioita lyhyistä savianimaatioista digitaaliseen täyspitkään. Todennäköisesti päädymme lyhyempään tv-oh-jelmaan, Heijari sanoo.

Syksyllä Angry Birdsista jul-kaistaan versio Sonyn Playsta-tion Portablelle. Kehitteillä on myös pehmoleluja lapsille ja designer-leluja aikuisille.

– Lähdemme viihdemarkki-noille luomaan koko perheen brändiä.

OLLI HARMA

HINTA: 0,79 euroaMYYNTIMÄÄRÄ: Toistaisek-si Angry Birdsiä on myyty 6,5 miljoonaa kappaletta, mikä on ennätys suomalaiselle pelille. Tuo-tekehityskustannukset ovat olleet ”erittäin maltilliset”, joten noin vii-den miljoonan euron tuloilla yhtiö on jo tehnyt makeat voitot.KUKA KAUPPAA: Apple App Store, Nokia Ovi Store sekä pian myös Palm App Catalog sekä An-droid Market.

0,79 € 6,5 miljoonaa kappaletta

M&

M 14

/2

010

2322

Maaretta Tukiainen arvioi luovia työympäristöjä.

ALLER MEDIA perustamisvuosi: henkilöstömäärä: liikevaihto: sisustuksen suunnittelija:

sisustuksen suunnitteluvuosi: 2009

Viestintäkonserni Edita osti ruotsalaisen mainonnan suun-nittelu- ja tuotantotoimisto Ci-tat AB:n heinäkuussa 2008 pää-omasijoitusyhtiö Bure Equityltä.

Uusi omistaja alkoi oitis ra-kentaa Citatille siltaa meren yli Suomeen. Lama jarrutti laa-jenemishanketta, joten Citatin Suomen organisaatio alkoi var-

sinaisesti rakentua vasta viime vuodenvaihteessa. Nyt yksi-könjohtaja Aapo Kontiolan tiimissä on kymmenen hen-keä.

Citat Finland toimii Puna-vuoren luovan talouden kes-kittymässä, Editaan niin ikään kuuluvan Morning Digitalin ti-loissa.

Kontiolan mukaan liikkeel-lelähdön ajankohta on hyvä. Viime vuonna monissa mark-kinointiviestintätoimistoissa käydyt yt-neuvottelut vapautti-vat saataville osaajia.

– Lisäksi markkinat alkavat selvästi elpyä, Kontiola sanoo.

Aapo Kontiola on 20 vuotta mainonnan parissa työskennel-lyt konkari, jonka työpaikkoja ovat olleet muun muassa Pub-licis, BBDO ja Viherjuuri.

Kaveria ei jätetä

Citatin toimitusjohtaja Peter Stopp on viime kuukaudet sukkuloinut Ruotsin ja Suo-men väliä tukemassa toimiston alkutaivalta Suomessa.

– Citat iskee Suomessakin sellaiseen markkinarakoon, jossa on tilaa. Citat ei ole stra-teginen bränditoimisto, muttei myöskään perinteinen tuotan-totoimisto, Stopp linjaa.

Asema taktisena toimistona merkitsee, että brändikampan-joissa mainostajan pääkump-pani on joku muu toimisto ja Citat huolehtii brändistrategi-an jakautumisesta.

Taktisiin toimiin keskitty-minen ei silti tarkoita Stop-pin mukaan luovuuden puut-tumista.

– Meillä on laaja tarjonta, jo-ka kehittyy yhdessä asiakkuuk-sien kanssa.

Vuonna 1989 Tukholmassa perustetun Citatin tavoitteena oli alusta alkaen tehdä asioita totuttua tehokkaammin. Kus-tannustehokkuus alkoi poikia asiakkaita.

Stoppin mukaan asiakkaat pohjoismaistuvat niin, että asi-akas haluaa yhden maan si-jasta markkinointitoimia kah-dessa tai useammassa Pohjois-maassa.

Yksi Citatin pitkäaikaisista asiakkaista on Unilever, jon-

Citat tyytyy taktiseen

SAMAA MAATA.

--

--

-

-

24

TÄMÄN OLISIN HALUNNUT TEHDÄ

Financial Timesin viikonlop-punumerot katosivat vinhasti Lontoon kampukseni tauko-huoneen pöydiltä. Pontimena olivat tuskin yksin markkina- ja yritysanalyysit – niitähän riitti arkinumeroissakin.

Tukeva viikonloppunume-ro kuljettaa mukanaan joukon liitteitä. Kasan päällimmäise-nä on kansainvälistä mainet-ta niittänyt ”How to Spend it”. Aviisi keskittyy häpeilemättä menestyvän liikeuran luon-toisetuihin – elämänlaatuun – tai pikemminkin elintasoon ja elämäntyyliin.

Financial Timesin lukija-kunta ei halua tulla otetuksi kevyesti, en minäkään. Iloon orientoitunutta How to Spend it -liitettä täydentää säännön-mukaisesti tavanmukainen viikonloppuliite, jossa riittää syvyyttä ja synkkyyttä aidon laatulehden tapaan.

Siinä, missä viikonloppu-liitteistä toinen esittelee huvi-laa Caprilla, mustia helmiä ja antiikkisia kalvosinappeja, toi-nen sivistää Pohjois-Irlannin sodan sukupolvidiskursseista ja Jordanian naisasialiikkees-tä. How to Spend it haastaa downshifting-liikkeen röyh-keästi mutta tyylillä.

Markkinoinnin ammat-tilaista ilahduttaa, miten hy-vin How to Spend it on ko-tonaan mainosmediana ja jo-pa vahvempi mainossivujen-sa vuoksi. Moni toteutus on kokonaan räätälöity ja nojaa ironiaan. Pääosa luottaa kui-tenkin silkkaan ylivertaiseen estetiikkaan. Jopa ajokortiton saa visuaalisen elämyksen Ma-seratin kahdesta laiskantyylik-käästä aukeamasta.

Noin vuosi sitten How to Spend it rantautui verkkoon – ja myös päättäväisesti vakiin-

nutti asemansa siellä. Mainon-ta on häpeilemättä osa palve-lua, jopa niin mutkattomas-ti, että laatukellon kuvasto on lehteiltävissä normaalin ar-tikkelin tapaan. High interest -kategoriassa käyttäjä näkee kyllä vaivan.

How to Spend it -lehden kauneus ammentaa sen vaka-vasta, jopa pelottavasta yh tey-destä. Pinkki broadsheet-ko-koinen emolehti tuo vakuut-tavuutta, johon tavallinen life-style-lehdistö ei ehkä koskaan yllä. Samalla elämän kauniit sivujuonteet saavat ansaitse-mansa huomion.

Lehti tekee yhteiskunnal-lisen palveluksen kasvattaes-saan epävarmoista nuorista pankkiireista postmoderneja dandyja ja varovaisen uskali-aita kulttuuriliberaaleja. Olen löytänyt viiden pisteen fon-tilla kätketyistä tuotetiedois-

ta monta hankintahetkellään hyvin tarpeelliselta tuntunut-ta asustetta, kirjaa ja keittiö-vempainta. Kauniita ne ovat vieläkin.

PEKKA MATTILA

AALTO-YLIOPISTON

MARKKINOINNIN PROFESSORI

JA FUNNEL-RYHMÄN

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Uskottavasti turha

S.K

OR

HO

NE

N

Unileveriä ja Liikenneturvaa

Citat Finlandin ensimmäiset asiakkaat ovat tuttuja emoyh-tiön asiakaskunnasta.

– Unilever on Suomessakin asiakas, Aapo Kontiola sanoo.

Asiakkaita on löytynyt myös suomalaisista yhtiöis-tä. Citatin asiakaslistalla ovat muun muassa Chips, Tammi ja Fazer, jolle Citat tekee myyn-nin tukimateriaalia.

Nyt asiakaskunta on mo-nipuolistumassa. Tuoreita asiakkaita ovat muun muassa Handelsbanken, rakennuttaja SRV sekä Liikenneturva.

Kansainvälinen Kuoni-liittymään kuuluva matkanjär-jestäjä Apollo on hiljakkoin ran-tautunut Suomeen ja aloittaa syksyllä lanseerauskampanjan. Citat on yksi lanseerauskam-panjan toteuttajista. IS

ka brändien markkinointi-viestintään Citat on osallis-tunut.

– Unileverillä on usei-ta kansainvälisiä mainos-toimistokumppaneita ku-ten McCann. Citat on kam-panjoiden pohjoismainen kumppani, Stopp sanoo.

Nyt myös Ukrainassa!

Ruotsissa Citat kuuluu maan viiden suurimman mark-kinointiviestintätoimiston joukkoon. Henkilöstön mää-rä on yhteensä 140, jois-ta enemmistö työskentelee Ruotsissa.

Suomen kymmenen hen-gen tytäryhtiön lisäksi yh-tiö työllistää kaksi ihmistä Tanskassa ja 20 Ukrainassa.

– Meillä on Länsi-Ukrai-nassa Harkovissa toimisto, joka tekee digitaalista kuva-tuotantoa, Stopp selventää.

Hän on itse alkuperäl-tään valokuvaaja, joka tuli Citatin palvelukseen vuon-na 2002 kehittämään kuva-pankkitoimintaa.

Citat-konsernin liikevaih-to on 15 miljoonaa euroa.

IRMELI SALO

HALUATKO NÄILLE PALSTOILLE?

Ilmoittaudu osoitteeseen toimitus@marmai.fi.

M&

M 14

/2

010

25

Pohjois-Haagan Alepa, tors-tai kello 22.10. Kassalle kertyy jonoa.

Asiakaskunta on nuorta: lä-hellä on monta opiskelija-asun-tolaa. Jonossa on pari lähipu-bin kantapeikkoa tupakkaos-toksilla, koska viereinen kioski sulki ovensa jo yhdeksältä.

Kun uusi liikeaikalaki vuo-den alussa salli alle 400 ne-liön kokoisille myymälöille va-paat aukioloajat, lähes kaikki kokoluokkaan sopivat kaupat pidensivät aukioloaikaansa.

HOK-Elannon Alepa-ketjuun kuuluu pääkaupunkiseudulla 81 myymälää, joista yksi, Man-nerheimintien myymälä lähti kokeilemaan aukioloa ympäri vuorokauden.

Samalla kun aukioloajat muuttuivat, HOK-Elanto ryhtyi seuraamaan muutoksen vaiku-tuksia.

Lauantaisin kilisee

Alepa- ja S-market-ketjuista vas-taava ketjujohtaja Kimmo Ni-kula sanoo, että ensimmäi-sen seurantarupeaman tulok-set osoittavat asiakkaiden löy-täneen uudet aukioloajat.

– Sekä asiakkaiden että myynnin määrä ovat kasva-neet, Nikula sanoo.

Nikula karttaa tarkkojen lukujen antamista, mutta an-

taa ymmärtää, että erityisesti erikoistuotteiden kauppa käy myöhäistunteina.

– Herkkujen ja naposteltavi-en myynti on kasvanut. Lisäksi esimerkiksi vuorotyöläiset voi-vat tehdä normaaleja päivit-täistavaraostoja aikoina, jolloin aiemmin kauppa ei ollut auki, Nikula sanoo.

Nyt Alepan myymälät ovat auki seitsemänä päivänä vii-kossa kello 23:een saakka. Sun-nuntaita lukuunottamatta liik-keet aukeavat seitsemältä.

– Varsinkin lauantai-ilta on ollut iloinen yllätys. Samoin sunnuntaina myynti kasvaa kel-lo 18:n jälkeen, Nikula sanoo.

Myös arkipäivien iltamyyn-ti on noussut, mutta loivem-min kuin viikonloppuisin.

Espoo sai 24/7 Alepan

Nikulan mukaan kesää kohti tultaessa myöhäisten kauppa-tuntien suosio lisääntyi. Valoi-suus ja lämpö vilkastuttivat sel-västi myöhäisiltoja.

Pitkillä aukioloajoilla on ol-lut myös epäilijöitä ja vastus-tajia. Voiko kauppa enää lyö-dä leiville, kun henkilöstö te-kee yötöitä? Entä vaarantuuko työntekijöiden turvallisuus?

Nikulan mukaan taloudelli-sesti odotukset ovat täyttyneet, eivätkä myöhäistunnit ole li-sänneet häiriökäyttäytymistä.

– Kalteriovet olivat hyvä hankinta ja ne pitävät oluet ja muut alkoholijuomat taka-naan myöhäisinä aikoina, Ni-kula sanoo.

Mannerheimintien Alepa ei jää ainoaksi ketjun ympärivuo-rokautiseksi kaupaksi. Toissa-viikolla uusi 24/7 Alepa avau-tui Espoon Nihtisillassa.

IRMELI SALO

Myöhäisostaja hakee mässyäAlepa selvitti, mitä illan virkut ostavat: huikopalaa ja herkkuja.

Pyhäilta imee

Suomen Lähikaupan Siwa-ket-juun kuuluu 252 paikkakunnalla 531 myymälää, joilla jo aiemmin oli mahdollisuus muita kauppoja pidempiin aukioloaikoihin.

Viime huhtikuussa Siwa muut-ti viisi myymäläänsä aina auki-oleviksi. Myymälöistä kaksi on Helsingissä, loput Turussa, Tam-pereella ja Kuopiossa.

Siwa- ja Valintatalo-ketjujen myyntijohtajan Jonas Stjernber-gin mukaan ympärivuorokautiset myymälät toimivat yhä pilotteina, eikä niiden määrää ole tarkoitus nopeasti kasvattaa.

Kokemukset ostoskäyttäyty-misestä ovat hyvin samanlaiset kuin Alepallakin.

Myöhäisostoissa painottuvat herkuttelutuotteet, mutta yökyö-pelit tekevät myös normaaleja päivittäistavarahankintoja.

– Selkeä uusi ilmiö on, että maanantain ruokaostokset teh-dään nyt sunnuntai-iltana, Stjern-berg sanoo.

Myöhäisilta joustaa. Hiljaisem-milla alueilla Siwa voi sulkeutua jo kello 22.00. IS

Integroitu kampanjasuunnitteluJalostat markkinointiviestinnän konseptista monikanavaisen kampanjasuunnitelman.

Mainosgraafikon tutkintoSyvennät graafisen muotoilun ja markkinointiviestinnän suunnittelun osaamistasi tehokkaassa iltakoulutuksessa alan huippujen ohjauksessa.

Markkinointiviestinnän projektijohtaminenSyvennät brändin- ja projektihallintaan, integroituun konsepti- ja kampanjasuunnitte-luun, seurantaan ja palveluiden ostamiseen ja sopimuksiin liittyvää osaamistasi.

Markkinointiviestinnän suunnittelijan tutkinto, MATOsaat markkinointiviestinnän kokonaisvaltaisen suunnittelun sekä konsepti- ja kampanjasuunnittelun luovasti ja tuloksellisesti.

Markkinointiviestinnän suunnitteluSaat vankan strategisen pohjan markkinointiviestinnän ja brändimielikuvan kehittä-miseen, positiointiin, kohderyhmäajatteluun ja markkinoinnin juridiikkaan.

Tiedottajan tutkinto, MTiKehität ja syvennät monipuolisesti viestinnän taitojasi tiedottajan työn näkökulmasta.

Herättää

Huudella

Tunnistettava muutos.

markinst.fi

Hiomme timantinkovia ammattilaisia, joiden suunnittelema viestintä herättää. Koulutuksemme tähtää pysyvään muutok-seen – se tuottaa välittömästi tulosta itsellesi ja työnantajal-lesi. Kouluttajamme ovat alalla tunnettuja ja tunnustettuja.

26

M&

M 14

/2

010

PASSIKUVASSA

Hallittu epäonnistujaRakastankotia. Voisi sanoa, että harrastan kotia. Vie-tän paljon aikaa perheeni kanssa. En ole val-tavien ylityötuntien tekijä. Saan mielenrau-haa rutiineista ja jäsentyneestä elämästä. En esimerkiksi käytä blogini päivittämiseen kymmentä minuuttia pidempään aamuisin.

Myös työ on minulle tärkeää, mutta sen täytyy olla myös hauskaa. Tarvitsen aina jonkun projektin, joka haastaa tekemään jotain, mitä en vielä osaa. Luovan työn tekijänä minua kiinnostaa löytää pidempi jänne tekemisiini. Toivon löytäväni sen Plu-tosta, jossa toteutamme hankkeita yhdessä asiakkaan kanssa. Idean lisäksi olemme siis osaltamme vastuussa hankkeen läpi-viemisestä. Uskon, että tällainen proses-sinomainen, avoin markkinointiviestintä on tulevaisuutta.

Halveksinavoimesti, sisäsyntyisesti ja spontaanisti saamattomuutta. Minun on vaikea kuunnel-la ja ottaa tosissani ihmistä, joka on saama-ton. Pitää pystyä ajattelemaan ja toimimaan samaan aikaan. Tämän ajan synti on työn esittäminen – ilman että saadaan paljon-kaan aikaan. Toki olen itsekin joskus saa-maton. Ei saa olla ehdoton itseään kohtaan, muuten ei ole koskaan onnellinen.

Pelkäänkatkeroitumista. Kukaan ei halua olla teke-mi sissä katkeran ihmisen kanssa eikä ostaa siltä mitään. Katkera ihminen ei ole luova.

Tarkastelen katkeruutta jatkuvasti. Kat-son omia töitäni ja mietin olenko ruvennut toistamaan samaa asiaa. Kun toistaa samaa ratkaisua, alkaa kohta inhota omia töitään. Katkeroitumisen tunnistaa siitä, ettei jaksa kuunnella muita yhtään ja löytää virheitä muista, mutta ei itsestään, eikä pysty nau-ramaan itselleen.

Arvostanhallittua epäonnistumista, sillä se on ai-noa keino oppia. Onnistumisesta on vaikea paikantaa, miksi onnistui. Epäonnistun jatkuvasti, mutta yleensä sitä ehtii tehdä korjausliikkeen ennen kuin lopputulos on valmis.

Karvain epäonnistumiseni on varmasti designlamppu, jonka suunnittelin vuonna 2006 Helsinki Design Weekille. En ollut ot-tanut huomioon suunnittelussa lopputuot-teen hinnanmuodostuksen dynamiikkaa ja yksittäisestä lampusta tuli kohtuuttoman hintainen. Henkilökohtaista tappiota tuli muutama tonni.

Mainosalalla arvostan visionäärisyyttä. Mikään idea ei periaatteessa ole vieras. Lisäksi arvostan joukkuehenkeä, mainos-ala on yksi demokraattisimmista aloista ja hierarkialtaan matala. Kaikki saavat kokeilla siipiään. Jos pärjäät, saat taatusti mahdolli-suuksia. Toisaalta alalla ei ole pitkäjännittei-syyttä tai rutiineja. Tehdään isoja lähtöjä ja odotetaan, että yksi arpalippu toisi kaiken, kun pitäisi malttaa tehdä pala kerrallaan.

ELINA HAKOLA

Nimi: Jaakko Veijola

Koulutus: MA

Ikä: 31

Edellinen duuni: Bob Helsingin AD

Uusi duuni: Pluto Finlandin tuottaja

uvasti. Kat-o ruvennut

oistaa samaa mia töitään. , ettei jaksa ä virheitä pysty nau-

se on ai-a on vaikea nnistun htii tehdä utulos on

n varmasti in vuonna En ollut ot-

lopputuot-amiikkaa ja uuttoman piota tuli

äärisyyttä. e vieras. ä, mainos-a aloista ja avat kokeilla sti mahdolli-tkäjännittei-a lähtöjä ja oisi kaiken, errallaan. INA HAKOLA

27 M

&M

14/

20

10

TYÖN SANKARIT

Markkinointiviestintä

Euro RSCG Oy:ssä Sanna Iso-talo on nimitetty web AD:ksi. Hän on toiminut aiemmin vastaavissa tehtävissä Franticissa ja Satama Interactivessa. Medianomi Mirva Kettunen on nimitetty viestin-täkonsultiksi. Hän on toiminut aiemmin vastaavissa tehtävis-sä Viestintätoimisto Deskissä. Tradenomi Muusa Salminen on nimitetty projektisuunnitte-lijaksi. Hän on toiminut aiem-min projektipäällikkönä TBWA-ryhmässä. VTM, Master of Arts Noora Valkonen on nimitetty viestintäkonsultiksi. Hän on työs-kennellyt aiemmin toimittajana Suomen Tietotoimistossa sekä viestintätehtävissä Amnesty- ja Oxfam-kansalaisjärjestöissä. FM Liisa Wilkman on nimitetty vies-tintäkonsultiksi. Hän on toiminut aiemmin viestinnän neuvonanta-jana JKL Helsingissä.

Oy Cision Finland Ab:ssa Anni Lehto on nimitetty project manageriksi organizations-yksik-köön. Petra Jyrkäs on nimitetty production manageriksi monitor-osastolle.

Suunnittelutoimisto Mera Oy:ssä Henrik Lindström on ni-mitetty AD:ksi.

Dialogi Oy:ssä KTM Pia Sie-vinen on nimitetty toimituspääl-liköksi. Hän siirtyy Dialogiin mai-nostoimisto Euro RSCG:stä, jossa hän työskenteli viestintäkonsultti-na ja copywriterina.

Briiffi Oy:ssä Tanja Haka on nimitetty myyntipäälliköksi, vastuualueenaan uusasiakashan-kinta ja uusien markkinointivies-tintäpalveluiden myynti nykyisille asiakkaille. Hän on aiemmin toiminut mediakonsulttina ja myyntipäällikkönä Fonectalla. Jussi Vanto on nimitetty system developeriksi, vastuualueenaan tietojärjestelmät ja niiden kehit-täminen sekä www-sivustojen suunnittelu ja toteutus asiakkaille. Hän on aiemmin toiminut IT-alan yrittäjänä. Mari Toivonen ja Sari Salminen on nimitetty projekti-assistenteiksi.

McCannissa Janne Uotila on nimitetty design directorin

tehtävään kehittämään design-bisnestä. Piia Seppälä ja Saara Helkala on nimitetty luoviksi suunnittelijoiksi sekä Timo Sil-vennoinen ja Jyrki Poutanen co-creative leadereiksi.

Media

SuomiTV:ssä FM Tiina Sailavuo on nimitetty sisältöjohtajaksi. Hän on aiemmin työskennellyt Suo-miTV-kanavan kotimaisten ohjel-mien ohjelmapäällikkönä.

Universal Musicissa Anssi Nevalainen on nimitetty markki-nointijohtajaksi.

Aamulehdessä Kari Ikonen on nimitetty toimituspäälliköksi, Sari Torvinen suunnittelevaksi uutispäälliköksi ja Timo Ylihärsi-lä, Vesa Laitinen sekä Lauri Kai-sanlahti deskin uutispäälliköiksi. Minna Honkala on nimitetty uutispäälliköksi vastuualueenaan hyöty ja palvelu ja Matti Posio uutispäälliköksi vastuualueenaan debatti. Jari Toivonen on nimi-tetty ulkoasupäälliköksi ja Edith

Ahola Sunnuntai Asiat ja Ihmiset -liitteiden tuottajaksi.

Fresh Outdoorissa Petri Rä-sänen on nimitetty kehityspääl-liköksi. Hän toimi aiemmin Clear Channelissa kehityspäällikkönä.

Edita Publishing Oy:ssä KTM Mari Tamminen on nimitetty myynti- ja markkinointijohtajak-si, MMM Pälvi Myyry kehitys- ja hallintojohtajaksi, OTK Päivi In-dola lakitiedosta ja koulutuksesta vastaavaksi kustannuspäälliköksi ja KTM Suvi Palletvuori amma-tillisista oppimateriaaleista ja am-mattitiedosta vastaavaksi kustan-nuspäälliköksi. FM Olli Vuorikivi on nimitetty tilausjulkaisuista ja kustantamisen palveluista vas-taavaksi kustannuspäälliköksi, FM Hanna Sokratous peruskoulun ja lukion oppimateriaaleista vas-taavaksi kustannuspäälliköksi ja KTM Jarkko Merinen business controlleriksi. VTT, dosentti Rai-mo Savolainen on nimitetty asia-kasjohtajaksi. Edita Prima Oy:ssä Pekka Lehtinen on nimitetty direct median myyntijohtajaksi.

Autosuorasta vastaavaksi myyn-tipäälliköksi on nimitetty Lasse Koivisto. Morning Digital Design Oy:ssä BBA Peter Gréen on nimi-tetty chief innovation officeriksi vastuualueenaan myynnin ja uu-sien tuote- ja palvelukonseptien kehittäminen ja innovaatiotoi-minnan organisointi. Edita Press Oy:ssä FM Tuula Wäyrynen on nimitetty asiakasvastuulliseksi projektijohtajaksi.

A-lehdet-konsernissa Anni Lintula on nimitetty Demi-lehden toiseksi toimituspäälliköksi. Lin-tula on työskennellyt viimeksi Demin toimitussihteerinä. Sa-tu Koivisto on nimitetty Image Kustannus Oy:ssä Mondo-lehden toimituspäälliköksi marraskuusta 2010 alkaen. Koivisto siirtyy teh-tävään Viini-lehden päätoimitta-jan paikalta.

Muut

Itella Oyj:ssä Atte Varsta on nimitetty kuluttajapalveluihin johtajaksi. Hänen vastuullaan on

palvelutarjooman kehittäminen Postin kuluttaja-asiakkaille. Itella Asiakkuusmarkkinoinnissa KTM Leena Poutanen on nimitetty kehitysjohtajaksi vastuullaan asiak kuuksien ja liiketoiminnan kehittäminen. Poutanen palaa Itellaan Suomen Matkatoimistos-ta, jossa hän toimi kaksi vuotta markkinoinnista ja viestinnästä vastaavana viestintäjohtajana. BBA Sami Lahtinen on nimitetty myynti- ja asiakaspalvelujohta-jaksi sekä CEM-ratkaisumyynnin vetäjäksi. Hän siirtyy yrityksen avainasiakasryhmän myyntipäälli-kön tehtävistä. Tätä ennen hän oli asiakkuusjohtajana Kauppalehti 121 Oy:ssä. Timo Vauhkonen on nimitetty avainasiakasmyynnin myyntipäälliköksi. Peter Raika-mo on nimitetty CEM-ratkaisujen liiketoimintajohtajaksi. Hänen vastuulla on asiakkaiden analy-sointiin, kohdennetun markki-noinnin suunnitteluun, hallintaan ja seurantaan liittyvän ohjel-misto- ja palvelukokonaisuuden kehittäminen. Raikamo siirtyy

SANNA ISOTALOEuro RSCG

MIRVA KETTUNENEuro RSCG

MUUSA SALMINENEuro RSCG

NOORA VALKONENEuro RSCG

LIISA WILKMANEuro RSCG

ANNI LEHTOCision Finland

PETRA JYRKÄSCision Finland

HENRIK LINDSTRÖMMera

PIA SIEVINENDialogi

TANJA HAKABriiffi

JUSSI VANTOBriiffi

MARI TOIVONENBriiffi

SARI SALMINENBriiffi

TIINA SAILAVUOSuomiTV

KARI IKONENAamulehti

SARI TORVINENAamulehti

TIMO YLIHÄRSILÄAamulehti

VESA LAITINENAamulehti

LAURI KAISANLAHTIAamulehti

MINNA HONKALAAamulehti

MATTI POSIOAamulehti

WWW.MARMAI.FI/PALAUTE

Eräs asia mainosalalla on kis-mittänyt koko 11-vuotisen mai-nostoimistoyrittäjyyteni ajan ja kismittää edelleen.

Miksi ”mainostoimisto”-nimeä saa käyttää ihan kuka tahansa? Yhtään väheksymättä mies ja mäkki -periaatteella olohuoneen nurkassa kotonaan ahkeroivaa aadeeta, mutta ei tuon kaltainen toiminta ole mainostoimistotyö-tä . Eikä siinä mitään, mutta kun asiakas ostaa tämäntyyppiseltä mainostoimistolta mainostoimis-topalvelua ihan pilkkahintaan, niin mennäänkin metsään että rytisee. Ensinnäkin hinnoittelu vääristyy koko alalla, kun tämä one-man-

band laskuttaa esim logon suun-nittelusta, lomakkeistosta, esit-teestä ja nettisivuista yhteensä 350 e. Plus alv.

Ketä siinä oikeasti kusetetaan vai kaikkia? Tuntuu, että pisaroita lentelee ihan joka puolelle. Asia-kas saa ihan mitä sattuu ja alan arvostus laskee entisestään, kun pettynyt asiakas kertoo mainos-toimistosta, jolta saikin ihan huo-noa laatua. Toisaalta asiakas ker-too toisesta mainostoimistosta, joka tarjosi samaa settiä hintaan 5 000 e sis alv, kolmannesta, jon-ka tarjoushinta oli 25 000 e – huh huh, mitä riistoa ja voi voi sentään onpas omituista. Näin hinnoittelu

vääristyy koko alalla ja kaikilla on paha mieli. Paitsi sillä yhden mie-hen mainostoimistolla, joka tulee toimeen laatimillaan hinnoilla jon-kin aikaa, tai siis niin kauan kuin asiakkaita riittää. Uskoisin, että ainakin kerran ostavia löytyy. Kun kerran halvalla saa.

Ehdotankin, että jonkinsort-tinen auktorisointi otettaisiin takaisin käyttöön – tai jokin muu luokittelu. Mainostoimisto (tai markkinointiviestinnän suunnit-telutoimisto) -nimeä saisi käyttää vain, kun toiminta täyttää tietyt kriteerit laadun, koulutuksen, ko-kemuksen, asiakkuuksien, henki-löstön määrän jne. suhteen. Yksin

yrittävät ja vastaavat käyttäisivät ”mainospalvelu”, ”mainosapu” tai ”mainostuki”-nimeä, jotta asiakas huomaisi oitis, millaisesta yrittä-jästä on kyse. Se selittäisi myös erot hinnoissa.

Tämä selkiyttäisi asioita ja toi-mintaa alallamme huomattavasti, nostaisi alan arvostusta, norma-lisoisi hinnoittelua ja kaikilla olisi hyvä mieli. Myös tällaisella yli 10 ammattilaista työllistävällä mai-nostoimistoyrittäjällä, joka arvos-taa tätä alaa, omaa sekä henkilös-tönsä osaamista yli kaiken.

Heitänkin pallon MTL:n suun-taan. Eikö kannattaisi ottaa koppi ja aloittaa peli jonkinmoisten sääntöjen laatimisella?

HANNELE HIETIKKO

TOIMITUSJOHTAJA,

MAINOSTOIMISTO MAINIO OY,

MTL:N JÄSEN

Auktorisointi mainostoimistoille

Tupalan työpaikka

Toisin kuin M&M:n 13/2010 Pihalla-palstalla kerrottiin, client service director Kimmo Tupala työskentelee nykyisin mainostoimisto JWT:ssä.

Yhteishyvän oikea tekijä

M&M:ssä 13/2010 väitettiin virheellisesti, että SOK ostaisi Yhteishyvän toimitustyön Sa-noma Magazines Yritysjulkai-suilta. Yhteishyvän tekeminen siirtyi kuitenkin jo pari vuotta sitten Alma Median Lehden-tekijöille.

28

M&

M 14

/2

010

tehtävään yrityksen DM-yksikön johdosta. Topias Uotila on nimi-tetty business manageriksi suora-markkinoinnin palveluihin. Hänen vastuualueenaan on osoitteellisen ja osoitteettoman suoramark-kinoinnin tulostus-, postitus- ja jakelutuotteet. Tatu Koistinen on nimitetty kansainvälisen liiketoi-minnan liiketoimintajohtajaksi ja Jutta Vatanen kansainvälisen lii-ketoiminnan business manageriksi.

Wulff-yhtiöissä Jani Puro-ranta on nimitetty Wulff Oy Ab:n toimitusjohtajaksi. Juha Broman on nimitetty Wulff Oy Ab:n va-ratoimitusjohtajaksi. Hän jatkaa tehtävässä myös sen jälkeen, kun hän marraskuussa siirtyy Wulff-konserniin kuuluvan Torkkelin Pa-peri Oy:n toimitusjohtajaksi. Anna Mustonen on nimitetty Wulff-yhtiöiden kirjanpitäjäksi, Teija Niska Wulff Oy Ab:n avainasia-kaspäälliköksi ja Robert Sjöblad Entre Marketing Oy:n talousjoh-tajaksi. Sauli Mäki on nimitetty Wulff Oy Ab:n myyntipäälliköksi.

Mercuri International Oy:ssä Lauri Kurki ja John Lindström on nimitetty myyntikonsulteiksi. Jorma Ehrnrooth, Teppo Kil-peläinen ja Heikki Valajärvi on nimitetty valmennuskonsulteiksi. Juha Malmivaara on nimitetty seniorikonsultiksi. Petteri Im-monen, Mikael Ivovaara ja Harri Sell on nimitetty key account managereiksi. Petri Maliranta on nimitetty senior manageriksi.

Specsavers Finland Oy:ssä Riku Kuusisto on nimitetty markkinointijohtajaksi.

JARI TOIVONENAamulehti

EDITH AHOLAAamulehti

PETRI RÄSÄNENFresh Outdoor

ATTE VARSTAItella

LEENA POUTANENItella

SAMI LAHTINENItella

TIMO VAUHKONENItella

PETER RAIKAMOItella

TOPIAS UOTILAItella

TATU KOISTINENItella

JUTTA VATANENItella

JANI PURORANTAWulff-yhtiöt

JUHA BROMANWulff-yhtiöt

ANNA MUSTONENWulff-yhtiöt

TEIJA NISKAWulff-yhtiöt

ROBERT SJÖBLADWulff-yhtiöt

SAULI MÄKIWulff-yhtiöt

LAURI KURKIMercuri International

JOHN LINDSTRÖMMercuri International

JORMA EHRNROOTHMercuri International

TEPPO KILPELÄINENMercuri International

HEIKKI VALAJÄRVIMercuri International

JUHA MALMIVAARAMercuri International

PETTERI IMMONENMercuri International

MIKAEL IVOVAARAMercuri International

HARRI SELLMercuri International

PETRI MALIRANTAMercuri International

RIKU KUUSISTOSpecsavers Finland

kyllä osaaja osaajan tuntee

Uratiellä parhaat tekniset, kaupalliset ja terveyden- huollon osaajat kohtaavat arvoisensa työpaikat.Kysy lisää: uratie@talentum.com www.uratie.fi

Ota askel tai kaksi eteenpäin.

29 M

&M

14/

20

10

MAINOSKASSIT

ATK-OHJELMISTOT LIPUT JA BANDEROLLIT

P A L V E L U H A K E M I S T O

Suomen Suoramainonta OyPuh. (09) 5615 6400, www.suoramainonta.fi

MAINOSKASSIT

020 744 2000myynti@pretax.net

www.pretax.net

00680 HelsinkiPuh. (09) 755 2270 GSM 0500 304 444Fax (09) 7552 2770juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi

Ohrahuhdantie 4

PAINOPALVELUT

PAINO-JA REPROPALVELUT SUORAMARKKINOINTIPALVELUT TAPAHTUMATUOTANTOA

Sokotel Oy:ssä Minna Elias-son on nimitetty markkinointi-päälliköksi.

Xtravaganza Finlandissa To-mi Valonen on nimitetty account manageriksi. Hänen vastuu aluee-naan on xtravaganza-klubien kehittäminen ja myyntituki sekä uusien klubien avaaminen ja klu-biyrittäjien tukeminen. Valonen on aiemmin toiminut myyntitehtävis-sä Olvi Oyj:ssä ja Oy Kopparberg Finland Ab:ssa.

Printcenter Oy:ssä Henry Valkeisenmäki on nimitetty tek-niseksi myyjäksi ja Jukka Virta-nen yhteyspäälliköksi myymään B0-formaatin offset- ja B2-for-maatin UV-offsetpainotuotteita.

Nissan Nordic Europe Oy:ssä kauppatieteiden maiste-ri Johanna Laune on nimitetty viestintäpäälliköksi. Hän vastaa kotimaan viestinnästä ja me-diasuhteista ja raportoi Nissan Nordic Europen viestintäjohtajalle

Taina Erkkilälle. Hän on toiminut aiemmin autoalan viestintään keskittyneessä Inmen Oy:ssä viestintäkonsulttina.

Rautakirja Oy:ssä KTM Sari Kostiainen on nimitetty Rautakir-ja-yhtymän mainososaston mark-kinointipäälliköksi. Kioskikauppa-yksikössä tradenomi (ylempi AMK) Maria Gambardella on nimitetty kehityspäälliköksi koti-maan myyntiosastolle. Tradenomi Anu Ikola on nimitetty alue-

MINNA ELIASSONSokotel

TOMI VALONENXtravaganza Finland

HENRY VALKEISEN-MÄKI Printcenter

JUKKA VIRTANENPrintcenter

TIEDOT TÄLLE PALSTALLE

elina.hakola @marmai.fi

Kasvokuvat 200 dpi, vähintään 4 x 5 cm.

kyllä osaaja osaajan tuntee

Uratiellä parhaat tekniset, kaupalliset ja terveyden- huollon osaajat kohtaavat arvoisensa työpaikat.Kysy lisää: uratie@talentum.com www.uratie.fi

Vain katsomisen arvoiset tehtävät.

myyntipäälliköksi vastaamaan Rautakirjan omien kioskien toi-minnasta Helsingin alueella. Kau-pan palvelut -yksikössä KTM Joni Ryynänen on nimitetty business controlleriksi. Finnkino Oy:ssä KTM Tuukka Metsäaho on nimi-tetty business controlleriksi. Pia Strömsholm on nimitetty teatte-ripäälliköksi kauppakeskus Isossa Omenassa sijaitsevaan Finnkinon elokuvateatteriin. Suomalainen Kirjakauppa Oy:ssä tradenomi Pirjo Huuhtanen on nimitetty HR-päälliköksi. Tradenomi, MJD Venla Kuoppamäki on nimitetty markkinointipäälliköksi. Traden-omi Nona Ratia on nimitetty tuotepäälliköksi. Kat ja Lindholm on nimitetty myymäläpäälliköksi Suomalaisen Kirjakaupan Matin-kylän myymälään. Annastiina Karkkila on nimitetty myymälä-päälliköksi Suomalaisen Kirjakau-pan Espoonlahden myymälään.

Oy Suomen Lyyra Ab:ssa Sallamaari Repo on nimitetty toimitusjohtajaksi. Hän työsken-teli aikaisemmin Tullin tiedotus-päällikkönä.

A-Katsastuksessa Seppo Hämäläinen on nimitetty ope-

ratiiviseksi johtajaksi. Hän tulee lähikuukausina ottamaan täyden vastuun A-Katsastuksen koti-maan liiketoiminnoista Suomen maajohtajana.

SEMINAARIT JA KOULUTUKSET

Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu järjestää mm. Kon-septoitu visuaalinen markkinointi 27.9. – 3.11. Lisätietoja: taydennys-koulutus.taik.fi/.

Infor järjestää mm. Viestinnän suunnittelu ja mittarit – uudistet-tu (3 pv) 22.9., Sosiaalisen me-dian työkalut – Laki ja tietoturva sosiaalisessa mediassa (1 pv) 27.9. Lisätietoja: www.infor.fi.

Mainostajien Liitto järjestää: Mainontapäivä 14.9. Lisätietoja: www.mainontapaiva.com.

Markkinointi-instituutti jär-jestää mm. Diploma in Marketing Management – MJD (9 kk) alk. 15.9., Viestinnän suunnittelu ja johtaminen – VJD (9 kk) alk. 21.9., Kyselytutkimus asiakkuuksien jalostamisessa (3 kk) alk. 22.9. Lisä tietoja: www.markinst.fi.

Mercuri International järjes-tää mm. Tavoitteellinen myyntityö 13.–15.9., Yhteistyöllä tuloksiin 13.–15.9., Myyvä esitystaito 27.–29.9., Johdon esitystaito 27.–28.9., Projektin johtaminen 4.–6.10., Tavoitteellinen jälleen-myynti 4.–6.10. Lisätietoja: www.mercuri.fi.

Palmenia järjestää mm. Vies-tinnän arviointi osana viestinnän johtamista (3 op) 1.11.–10.12., So-siaalinen media organisaatiossa (2–8 op) 29.9.–11.12. (2–8 lähi-opetuspäivää) Lahti. Lisätietoja: www.helsinki.fi/palmenia/koulu-tus. Sosiaalisen median seminaa-risarja: Sosiaalinen media työyh-teisöjen ja osaamisen kehittämi-sessä 13.10., Verkkodemokratia ja kansalaisten osallistuminen 17.11. Lisätietoja: sosiaalisenmedian-seminaarisarja.blogspot.com.

Sovelto järjestää mm. In-design jatkokurssi: Taittopäivä, tehokkuutta taittotyöhön Indesig-nilla 23.9., Flash CS5/CS4 perus-kurssi 15.–16.9. Digium Enterprise – myynnin ja markkinoinnin am-mattilaisen työkaluna 27.9. Lisä-tietoja: www. sovelto.fi.

Talentum Koulutus järjestää mm. Ongelmia ratkaiseva esimies 21.9., Kriisiviestintä: Näin selviät julkisuudessa ehjin nahoin – me-diavalmennus 21.9., Pidä projekti hallinnassa 30.9., Jatkuva uudis-tuminen – luovuuden, innovatii-visuuden ja itsensä johtaminen verkostotaloudessa 7.10., Asian-tuntijasta esimieheksi. Työkalut uusiin haasteisiin 13.–14.10., Var-hainen puuttuminen ja on nis tunut puheeksiotto 21.10. Lisätietoja: www.talentumkoulutus.fi.

VIIHDEOHJELMAT

31 M

&M

14/

20

10

31

ARVIOT

Seppälä avautuuPia Sievinen: Seppälä – Oman elämänsä muotitalo. WSOY.

Vaateketju Seppälän sinnikäs vaellus on kestänyt jo 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Seppälä painatti historiansa, mutta myös nykyisyytensä ja tulevaisuutensa kirjaksi.

Pia Sievisen kirjoittama teos ei ole varsinainen histo-riikki, sellaisen Seppälä teetti 20 vuotta sitten. Sen sijaan kyseessä on muotiketjun anatomian oppikirja. Seppälä esit-telee harvinaisen avoimesti toimintakonseptinsa ja sen kehi-tyksen.

Seppälä saa teoksessa 360 asteen käsittelyn. Työpaik-kaansa arvioi esimerkiksi Seppälän 20-päinen suunnittelija-kaarti sekä joukko entisiä ja nykyisiä yhtiön edustajia ja jopa kuluttajia.

Vuonna 1930 Edvard Seppälän perustamassa vaatetus-alan yrityksessä on vuosikymmenten saatossa kehittynyt yrityskulttuuri, jonka nimenä on seppäläläisyys. Tälle kulttuu-rille on ominaista nopeus, ennakkoluulottomuus, poikkeuk-sellinen muotisuhde ja kyky toimia yllättävissä tilanteissa.

Nopeutta ja ennakkoluulottomuutta on tarvittukin, sillä aina asiat eivät ole menneet putkeen. Jo ennen kansainväli-sen kilpailun painetta Seppälä oli vähällä ajaa ojaan etenkin nopeassa kasvussaan ja kansainvälisissä hankkeissaan.

Vuoteen 1988 saakka Seppälä oli perheyritys, jolla oli sisarusten Liisa Seppälän ja Hannu Seppälän kasvot. Sep-pälät olivat poikkeuksellisia muodin edelläkävijöitä, jotka ymmärsivät nuorisomuodin trendejä ja kasvupotentiaalin. He myös uudistivat vaatemainontaa ja -markkinointia.

Sisarukset myivät Seppälän Stockmannille vain pari vuot-ta ennen kuin Suomi vajosi syvään ja pitkään lamaan. Ilman pörssiyhtiön muskeleita Seppälää tuskin enää olisikaan.

Seppälä on onnistunut sinnittelemään, vaikka kansain-väliset ketjut imevät kuluttajia.

Yksi onnistuneimmista markkinointikeinoista oli kulutta-jien valjastaminen ketjun mannekiineiksi. Bob Helsingin ke-hittämä ”Oman elämänsä supermalli” -konsepti on iältäänkin alalla harvinainen. Vuonna 2006 alkanut kampanja on anta-nut virikkeen myös juhlakirjan nimeen.

Seppäläkin on pyrkinyt kansainvälisille markkinoille. Län-nessä on tullut joka kerran takkiin. Siispä Seppälä on suun-nannut itään.

Nyt Seppälällä on Venäjällä 38 myymälää. Juhlakirjassa Seppälä julistaa tavoitteen: 100 myymälää vielä tämän vuo-sikymmenen aikana. IRMELI SALO

Ideoiden tiskijukkaMagnus Lindkvist: Everything we know is wrong! The trendspotter’s handbook. Marshall Cavendish.

Ruotsalainen Magnus Lindkvist kuvaa itseään ”ideoiden dj:ksi”. Kun tavallisen tiskijukan tehtävä on saada ihmisten jalat vipattamaan, Lindkvistin toimenkuvana on tyrkätä ajattelu liikkeelle.

Lindkvistin erikoisalaa ovat trendit ja maail-man muutos. Uuden kirjansa takakannessa hän lupaa antaa lukijalle eväät, joita nakertelemalla jo-kaisesta voi tulla menestyksekäs trend spotter.

Ihan aluksi Lindkvist tarjoaa trendien tarkkai-luun kymmenen sekunnin pikaratkaisun: ”Avaa Google ja kirjoita hakukenttään ’trends’”.

Niille, joille tämä ei riitä, Lindkvist tarjoilee seu-raavilla 150 sivulla selvityksen siitä, miksi emme huomaa ympärillämme tapahtuvia muutoksia.

Siksi, että muutokset ovat liian hitaita, liian pieniä, liian nopeita tai liian yllättäviä. Lisäksi us-komme liikaa siihen, että maailma on huomenna samanlainen kuin tänään ja että oma kuvamme maailmasta on oikea. Toisaalta meillä on taipu-musta suhtautua tulevaisuuteen liiankin pessi-mistisesti.

Esimerkkinä hitaasta muutoksesta, joka on jäänyt vähälle huomiolle, Lindkvist mainitsee mas-sayrittäjyyden kapitalismiin tuoman keikauksen. Olemme siirtyneet harrastelijoiden talouteen, jos-sa työtä tehdään pitkälti siksi, että siitä digataan.

Subin seminaarissa syyskuussa Helsingissä puhuvalla Lindkvistillä on paljon hyviä pointteja, jotka hän osaa esittää vetävässä muodossa.

Monin paikoin Lindkvistin ajattelu on kuitenkin bisneskirjamaisen pinnallista. En ole myöskään ihan varma, kannattaako WTC-iskuja esitellä esi-merkkinä siitä, miten merkittäviin suorituksiin pie-ni ihmisjoukko voi parhaimmillaan kyetä.

Jotkut Lindkvistin tarjoilemat esimerkit – ku-ten tarina Kroatiasta maana, joka on valtion mat-kailupolitiikan vuoksi täynnä ylihintaisia mutta tyhjiä hotelleja ja ravintoloita – ovat yksinkertai-sesti virheellisiä. MIKKO METSÄMÄKI

Kaikki ItämerestäSaara Bäck et al: Itämeren tulevaisuus. Gaudeamus.

Itämeri on korvaamaton. Se tarjoaa ihmisille niin toimeentulon kuin virkistyksen lähteen. Lisäksi sen eliö-kunta on ainutlaatuinen ja monimuotoinen. Kuitenkin meri on huonossa kunnossa.

Itämeren tulevaisuus -teos tarkastelee, mistä tämä johtuu ja miten tilanne saataisiin korjattua.

Suurin saastuttaja on maatalous, jonka valumat ovat syyllisiä meren rehevöitymiseen. Suuri uhka on Ve-näjän kasvava meriliikenne ja öljyvuotojen riski. Taustal-la on myös sosialismin holtiton perinne, ja esimerkiksi Kaliningradin jätevedet lasketaan edelleen puhdista-mattomina mereen.

Tarvitaan sitovia sopimuksia ja kokonaisvaltaista suojelua. Eri toimijoiden yhteistyö poliitikoista ja kan-salaisjärjestöistä yrityksiin ja yksityisiin ihmisiin on tärkeää.

Realistisesti kirja vetoaa niin esteettisiin kuin talou-dellisiinkin etuihin. Suomelle Itämeren hyvä tila on kil-pailuetu, koska Helsinki on puoliksi meren ympäröimä, ja puhdas meri houkuttaa ulkomaisia yrittäjiä ja sijoit-tajia.

Niin ikään taloutta edistävät meren esteettinen ve-tovoima, kalastus, fosforin ja muiden myrkkyjen tehok-kaat puhdistamot, imagohyöty ja puhdistusteknologian vieminen Venäjälle.

Tavalliset ihmiset ovat kiinnostuneita suojelusta, mutta he kaipaavat konkreettisia toimintamalleja. Kan-salaisjärjestöjen ja yritysten vapaaehtoinen ja rajoja rik-kova yhteistyö onkin ollut tehokkaampaa kuin rooleihin-sa ja virallisiin kanaviin jumittuneiden virkamiesten ja poliitikkojen.

Etenkin Venäjälle puhdistusapua vienyt John Nurmi-sen säätiön Puhdas Itämeri -hanke ja yritysten johtajia yhteenkoonnut Baltic Sea Action Summit -tapahtuma pyrkivät pelkän puhumisen sijaan samaan aikaan toi-mintaa. BSAS:n mediahuomio oli huippuluokkaa ja mu-kaan saatiin kaikkien Itämeren maiden päättäjät Vladi-mir Putinia myöten.

Suuri ongelma on ollut monipuolisen ja yksityis-kohtaisen tiedon puute, mutta kattava ja yleistajuinen Itämeren tulevaisuus poistaa senkin päivä jär jestyk-ses tä. PEKKA WAHLSTEDT

32

M&

M 14

/2

010

HANURISTA HÄH?

LA

UR

I RO

TK

O

Matlockin jalanjäljillä?

Lakiasiaintoimisto Arve-li Juusela & Co on lähtenyt brändäämään oikeusapupal-veluitaan räväkän verkkosivun avulla. Matlock.fi-sivusto lupaa antaa apua ”akuuttiin oikeus-aputarpeeseen”. Mistäs moinen idea, Jukka Juusela?

– Markkinointityypit Jukka Kuisma ja Hannu Lemettinen Iasyssa loivat konseptin. Halu-amme tehdä oikeusapupalve-lusta helpommin lähestyttävää ja madal taa kynnystä ottaa yhteyttä, jos joutuu tekemisiin viranomaisten kanssa syystä tai toisesta.

Sarjakuvastripissä sivuillan-ne Teppo päätyy nakkikioskin jonossa suunsoiton päätteeksi ”yksilöratkaisuun”, minkä jäl-keen kaivataankin oikeusapua. Oletteko profiloituneet Tepon kaltaisten pikkurikollisten avustajiksi?

– Emme me ole keskittyneet mitenkään vähäisistä rikoksista epäiltyihin. Tässä taustallahan on lakiasiaintoimisto, ja teemme muutakin. Tämä sivusto on suun-nattu niille, jotka eivät osaa itse pyytää apua.

Ben Matlock oli Andy Grif-fithin esittämä harmaapäinen puolustusasianajaja 1980-luvun televisiosarjassa. Onko Matlock idolinne?

– Ei, emme ole ainakaan sa-manlaisia vanhoja hurupäitä. Se ni-mi taitaa tulla jostain kadunkielestä.

Sivustosta tulee mieleen tv-sarjoista tuttu amerikkalainen oikeusaputoiminta. Otitteko sieltä mallia?

– Ei mitenkään suoranaisesti. Lakipalveluiden markkinointi on ollut aina aika samanlaista. Mei-dänkin omat nettisivut ovat hyvin samanlaiset kuin muillakin ja ha-lusimme tehdä jotain muuta.

Mitä muuta markkinointia on luvassa nettisivuston lisäk-si? Jalkaudutteko esimerkiksi kansan pariin jakamaan flaije-reita?

– Todennäköisesti jalkau-dumme. Meillä ei vielä ole tark-koja suunnitelmia, enkä minä ole markkinointi-ihminen, joten en tiedä niistä. Facebookiin on tulos-sa jotain.

Oletteko saaneet paljon yh-teydenottoja ja onko kauppa käynyt?

– Sivusto on ollut pystyssä vasta pari viikkoa, joten vielä ei pysty sanomaan siitä mitään. Tus-kin se edes näkyy missään vielä.

Millaista asiakaskuntaa odo-tatte?

– Ei varsinaisesti odoteta mi-tään erityisiä asiakkaita. Sieltä voisi tulla asiakkaita, jotka tarvii apua oikeusasioissa.

ELINA HAKOLA

Musainvalidien syyskeräys Miten hankkia huomiota toisen levynsä julkaisevalle bändille, joka ei ole erityisen mediaseksikäs tai edes erinomainen?

Muiden superlatiivien puuttuessa tamperelaisen Tera-yhtyeen levy-yhtiö Jiffel suitsuttaa yhtyettä ”Suomen ki-peimmäksi bändiksi”.

Kipeys on syytä ymmärtää tässä yhteydessä kirjaimellisesti, sillä yhtyeen tiedotteessa listataan aanelosen mitalta bändiä koetelleita sairauksia.

Esimerkiksi kitaristi Antti Honkkilan rulla-luis- luisteluonnettomuudesta alkaneen sairaalakier-

teen kerrotaan johtaneen viiteen perättäiseen hoitovirheeseen ja basisti Jesse Riikosen ker-

rotaan kärsineen bändin perustamisen aikaan ”lu-milautailuonnettomuuden aiheuttamasta massiivisesta

sisäisestä verenvuodosta”.Tällaisten kokemusten jälkeen ei ole ihme, että yhtye soittaa

”raskasta suomirokkia”.

Ihan pimee kuvitus Etelä-Suomen Sanomat 29.8.2010

Logokolari

+

=

Vaadimme oukaisua! HS 1.9.2010

MAINOSPAIKKA Aika: 5.8.2010 Mainosmiljöö: Ilmoitus

paperirullassa, Neste-huoltoaseman Mainostaja:

Tunnistamattomaksi raaputettu Mainostilan haltija:

Mainospaikka bongaa suomalaista viestintää arjen keskellä. Kerro vinkkisi osoitteeseen lauri.rotko@gmail.com.

34

M&

M 14

/2

010

The Jury:

Extra Dienst (A)

Pub (B)

Strategie (CZ)

Markedsføring (DK)

Best Marketing (EST)

M&M (FIN)

CB News (F)

Lürzer’s Int’l Archive (D)

Werben & Verkaufen (D)

Creative Review (GB)

Marketing Week (GB)

The Drum (GB)

+Design (GR)

Marketing Week (GR)

Kreatív (H)

Irish Marketing Journal (IRE)

NC Nuova Comunicazione (I)

Pubblicità Italia (I)

Pubblico (I)

ArabAd (LEB)

MarketingTribune (NL)

Kampanje (N)

M&M Polska (PL)

Briefing (P)

Advertising Ideas (RUS)

New Moment (SRB)

Stratégie (SK)

Marketing Magazine (SLO)

Migrate (ZA)

El Publicista (E)

Resumé (S)

Persönlich (CH)

Werbewoche (CH)

Marketing Türkiye (TR)

Get noticed

epica-awards.com

Promotions

MediaTV

Outdoor

B2B

Medical

PR

Design

Press

Integrated

Interactive

Radio

Direct

Branded Content