miksi restonomia tarvitaan? - akavan erityisalat€¦ · yritysten kannalta kehitystyö voi olla...

MIKSI RESTONOMIA TARVITAAN?

A M M ATI S S ARESTONOMIN

2

Ammattina restonomi Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu /1, uusintapainos /1 © Akavan Erityisalat AE ry ja Suomen Restonomit SURE ryToimitus Akavan Erityisalat ja Viestintävimma/Leena Filpus Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design Oy

ISBN ----1 (nid.)ISBN ---- (pdf)Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 1

SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS3 MIKÄ IHMEEN RESTONOMI?

EDUNVALVONTA, KOULUTUSPOLITIIKKA

4 HENKILÖKOHTAISTA APUA SAA OMASTA LIITOSTA!

7 RESTONOMI PÄHKINÄNKUORESSA

8 RESTONOMIKOULUTUS UUTEEN NOUSUUN

11 OPETTAJAN NÄKÖKULMA

AMMATISSA

12 7 X URA; RESTONOMITUTKINNON KOULUTUSOHJELMAT

13 TAPAHTUMARESTONOMI

14 OHJELMATOIMISTON PYÖRITTÄJÄT

16 TUHATTAITURI PALVELUPÄÄLLIKKÖNÄ

18 VUOROPÄÄLLIKKÖ, ASIAKASNEUVOJA, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

20 RESTONOMI TYÖNANTAJAN SILMIN

20

16

14

A M M ATI S S ARESTONOMIN

RESTONOMIN AMMATISSA | 3

MIKÄ IHMEEN RESTONOMI?

Moni tunnistaa restonomin ravintola-alan asiantuntijaksi, mutta me olemme paljonmuutakin. Restonomit ovat ammattikorkeakoulusta valmistuneita matkailu-, ravit-semis- ja talousalan asiantuntijoita. Meillä on kokonaisnäkemystä alamme kehittä-mismahdollisuuksista. Osaamme suunnitella, tuottaa ja toteuttaa eri kohderyhmilletarkoitettuja palveluja.

Ydinosaamistamme on palveluprosessin hallinta. Restonomikoulutuksessa voi erikoistuaniin tapahtumamatkailuun, toimitilapalveluihin, matkailupalvelujen tuotteistamiseen, kulut-tajapalveluihin kuin vaikkapa hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoon.

Suomen Restonomit – SURE ry on 14-vuotias ammattiliitto. Ammattikorkeakoulutasollarestonomeja on koulutettu ammattikorkeakoulukokeilun alkutaipaleelta lähtien vuodesta 1994.Meitä on jo yli 15 000, ja osa meistä on suorittanut myös ylemmän ammattikorkeakoulututkin-non.

SURE tekee restonomien edunvalvontaa yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa, yhtenä sen24 itsenäisestä jäsenyhdistyksestä. Akavan Erityisalat on korkeasti koulutettujen kulttuurin, hal-linnon ja liike-elämän asiantuntijoiden ja esimiesten ammattiliitto.

Restonomeille on tärkeää tulla tunnustetuksi nimenomaan korkeakoulutettuina asiantun-tijoina. Koulutuksemme on hyvin työelämälähtöistä, onhan ammattikorkeakoulujen yhtenätehtävänä tukea omalla tutkimustoiminnallaan alueensa yrityksiä kehittämään liiketoimin -taansa. Ilman restonomeja esimerkiksi moni pieni matkailualan yritys olisi kovin yksin miet-tiessään, miten sen kannattaisi kehittää toimintaansa vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

Alan suurin haaste tällä hetkellä on restonomien sijoittuminen työelämään. Restonomiopis-kelijat työskentelevät aktiivisesti jo opiskeluaikana, ja se on hyvä asia. Noin 80 prosenttia on alantöissä heti valmistumisensa jälkeen. Ongelmana on se, että liian moni restonomi etenee suorit-tavalta tasolta koulutustaan vastaavaan työhön, esimiestasolle ja asiantuntijaksi, keskimäärinvasta viiden vuoden kuluttua valmistumisestaan. Näiden vuosien lukumäärää haluamme am-mattiliittona vähentää esimerkiksi lisäämällä restonomialan tunnettuutta työnantajien keskuu-dessa ja kehittämällä koulutusta.

Tämän julkaisun tarkoituksena on kertoa, mitä me restonomit olemme ja kuinka erilaisis-sa tehtävissä työskentelemme. Haluamme antaa työnantajille, luottamusmiehille sekä alalla toi-miville ja alaa opiskeleville tietoa restonomikoulutuksesta ja työllistymismahdollisuuk sista.

Arto Hiltunen

hallituksen puheenjohtaja 2008–2013Suomen Restonomit – SURE ry

4 | RESTONOMIN AMMATISSA

EDUNVALVONTA

TEKSTI : ANNA JOUTSENNIEMI

RESTONOMIEN TYÖEHDOISSA PALJON KORJATTAVAA

HENKILÖKOHTAISTA APUA SAAOMASTA LIITOSTA

SHU

TTER

STO

CK

työtehtäviin. Tutkinnon suorittaneillaon laaja asiantuntemus matkailu-, ra-vitsemis- ja talousalasta ja niihin kuulu-vien palveluiden kehittämisestä. Tätäkannattaa sopivasti alleviivata myöstyönantajalle, Kullanmäki muistuttaa.Myös työsopimuksen laatimisvaiheessakannattaa olla skarppina.

– Moni jäsenemme on hyötynyt siitä,että on tarkistuttanut työsopimuksenmeillä ennen kuin nimet ovat paperis-sa. Kannattaa vain reippaasti todeta, et -tä meidän liitossamme kehotetaan ainavarmistamaan, että työsopimuksessaon kaikki kohdallaan.

Kullanmäki kehottaa myös hyödyn-tämään Akavan Erityisalojen koulutuk-sia, urapalveluita ja oppaita sekä Yhteen-veto-lehteä ja uutiskirjeitä. Näin pysyyajan tasalla siitä, mitä voi työntekijänävaatia ja mitä työelämän yhä nopeam-min etenevässä muutoksessa on tapah-tumassa.

RESTONOMIAMMATIN PUOLESTA! Restonomit työllistyvät kaikille työnan-tajasektoreille, mutta pääpaino on yksi-tyisellä, joka työllistää 81 prosenttiaSUREn työssä olevista jäsenistä. Julki-sella puolella kuntasektori on suurintyöllistäjä.

Yksityisissä yrityksissä työskentele-vien restonomien edunvalvonnassa pai-nopiste on työsuhdeneuvonnan lisäksiammatillisessa edunvalvonnassa, silläakavalaiset eivät ole matkailu- ja ra vit -


Suomen Restonomit – SUREkuuluu jäsenyhdistyksenä Aka-van Erityisaloihin. Siellä resto-nomien kuten muidenkin jäsen-ten edunvalvontaa hoitaa kah-deksan laki- ja asiamiehen tiimi,joka on erikoistunut erityisaloil-la toimivien asiantuntijoiden ja

esimiesten työsuhdeneuvontaan. – Restonomi työskentelee usein

asiantuntija- ja esimiestehtävissä, joissatyösuhteen haasteet ovat kaikille akava-laisille tuttuja. Toisaalta matkailu- ja ra-vitsemisalalla on omia alakohtaisia kysy-myksiään, jotka näkyvät jäsenneuvon-nassa, kertoo Akavan Erityisaloissa työ-suhdeneuvontaa antava lakimies TarjaKullanmäki.

Hän kehottaa restonomeja ottamaanrohkeasti yhteyttä liiton asiantuntijoi-hin, mikäli työpaikalla ilmenee kysy-myksiä herättäviä tilanteita.

– Ongelmia kannattaa toki ensinyrittää selvittää työpaikalla itse ja omanesimiehen kanssa, mutta jos sukset me-nevät ristiin, me autamme, Kullanmäki sanoo.

PÄTKÄTÖITÄ JA NOLLASOPIMUKSIA Akavan Erityisalojen asiantuntijat autta-vat restonomijäseniä usein muun muas-sa kohtuuttomiksi venyviä työaikoja,työn kuormitusta ja työsuhteen päättä-mistä koskevissa kysymyksissä.

Myös määräaikaisuudet ovat tyypil-lisiä syitä ottaa yhteyttä liittoon. Etenkin

tiukassa taloustilanteessa työntekijä saat-taa olla niin kiitollinen pienestäkin työ-suhteen pätkästä, ettei huomaa vaatiaoikeuksiaan.

Kullanmäki muistuttaa, että työnan-tajan aloitteesta tehtävälle määräaikaisel-le työsopimukselle pitää olla perusteltusyy. Näin on työsopimuslaissa säädetty.

Matkailu- ja ravitsemisalan erityis-piirteenä ovat ns. nollatyösopimukset,joita koskevia yhteydenottoja restonomi-jäseniltä myös tulee paljon. 0-sopimuk-set ovat työntekijän näkökulmasta useintäysin arveluttavia. Työhön kutsutaantarvittaessa, ansiot vaihtelevat kysynnänmukaan ja jos töitä ei ole, tuloja on nolla.

– Epävarmuuden ja toimeentulo-on-gelmien lisäksi nollasopimuksella kierre-tään pahimmassa tapauksessa työnteki-jää suojaavaa pakottavaa lainsäädäntöäesimerkiksi lomautus- tai irtisanomisti-lanteessa tai työntekijän sairastuttua,Kullanmäki huomauttaa.

ASENNETTA PALKKANEUVOTTELUUN Aina ei tarvitse olla kyse ongelmatilan-teesta. Usein työehtojaan voi parantaamyös itse, jos tietää jo etukäteen oikeu-tensa ja velvollisuutensa työntekijänä jaosaa rakentavasti mutta napakasti pitääpuoliaan.

– Esimerkiksi palkkaneuvottelu on ti-lanne, johon kannattaa valmistautua hy-vin. Palkkaneuvottelussa on syytä koros-taa restonomikoulutuksen monipuoli-suutta, joka antaa valmiudet monenlaisiin

Entä jos työpaikalla kaikki ei menekään putkeen? Soitto liiton lakimiehelle voi ratkaista pulman.

>


se misalan työehtosopimuksessa sopi-japuolena.

Julkisella sektorilla kaikki jäsenetovat akavalaisten sopimusten piirissä.Sopimukset neuvottelee restonomien-kin puolesta akavalaisten oma neuvot-telujärjestö JUKO (Julkisalan koulu-tettujen neuvottelujärjestö JUKO ry)ja työpaikkatason edunvalvonnassa jä-senen tukena on maankattava juko-laisten luottamusmiesten verkosto.

Kullanmäki pitää hyvänä sitä, että

SURE pyrkii tekemään restonomikou-lutusta tunnetuksi työnantajille. Tämäauttaa jäsenen omaa edunvalvontaatyöpaikalla. Samalla se lisää SUREntunnettuutta ja jäsenkasvua.

– Jäsenten järjestäytyminen SU-REen on tärkeä asia ammatillisen edun-valvonnan ja koulutuspolitiikan vahvis-tamiseksi ja kehittämiseksi. Mitä enem-män SURElla on jäseniä, sitä vahvem-pi ja vaikuttavampi on restonomienammatillinen asema työmarkkinoilla.

KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ, AKAVANERITYISALOJEN LAKI- JA ASIAMIESTEN YHTEYS TIEDOT LÖYTYVÄT SIVULTA 23.

HÄLYTYSKELLOJEN PITÄISI SOIDA, JOS

• työsuhteen pätkä seuraa toistaan ilman mitään määräaikaisuuden syytä

• tarjotaan -sopimusta, jonka kanssa ei voi elää

• saat tarjolle niukan työsopimuksen, jossa ei olisi sovittu oikein mistään

• asiantuntijatyöstä tarjottu palkka on kaukana muiden akavalaisten ansiosta

• sinulle sanotaan ettei ylitöistä makseta, koska ”niin alalla on tapana”.

RESTONOMEJA KAIKILLA TYÖNANTAJASEKTOREILLA(Suomen Restonomit – SUREn jäsenten työnantajat sektoreittain)

YKSITYINEN SEKTORI 1, %

KUNTASEKTORI 1, %

PTY-TES *) , %

VALTIOSEKTORI 1, %

AMMATINHARJOITTAJA 1, %

YLIOPISTO , %

SEURAKUNTA , %

*) Tämän Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) kanssa solmittavan työeh-tosopimuksen piirissä on muun muassa kuntien omistamien yhtiöiden, kuntienkanssa yhteistyössä toimivien yhdistysten sekä kuntapalveluitten kanssa samal-la toimialalla toimivien yritysten henkilöstöä. Sopimusehdot ovat lähellä kunta-alan sopimusehtoja. Akavalaisten osalta sopimuksen neuvottelee Julkisalankoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.


PALVELULIIKETOIMINNAN ASIANTUNTIJARestonomi (AMK) on ammattikorkeakoulusta valmistunut matkailu-, ravitsemis- ja talousalanasiantuntija.

Restonomin tutkinto on laaja-alainen ja koulutusohjelmia on useita erilaisia, joista jokai-sella on omat erityispiirteensä. Tutkinnon suorittaneilla restonomeilla on kokonaisnäkemysmatkailu-, ravitsemis- ja talousalasta ja sen kehittämismahdollisuuksista sekä taito suunnitel-la, kehittää, tuottaa, toteuttaa ja myydä eri kohderyhmille tarkoitettuja palveluja.

Ydinosaamisena restonomeilla on palveluprosessien hallinta. Eri ammattikorkeakouluis-sa on erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja koulutusohjelmasta riippuen. Restonomiopiskelija voierikoistua esimerkiksi tapahtumamatkailuun, toimitilapalveluihin, matkailupalvelujen tuot-teistamiseen, kuluttajapalveluihin tai vaikkapa hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoon.

AJAN HENKI – KASVAVA ALA Matkailu- ja palveluala on kasvussa, vaikka useimmat muista toimialoista kärsivät taloudelli-sesti vaikeista ajoista. Alalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia sekä uutta kehittämistä ja ideoi-ta. Restonomien työllisyystilanne on pysynyt verrattaen hyvänä ja varsinkin kansainvälisenpalveluliiketoiminnan osaajille on kasvava tarve.

KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISETRestonomeja työskentelee yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla sekä tietysti myösyrittäjinä. Monipuolinen koulutus antaa valmiudet toimia niin esimies-, asiantuntija- kuin joh-totehtävissäkin.

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnon, restonomi (AMK) voi opiskel-la lähes ammattikorkeakoulussa eri puolilla maata. Perustutkinnon opinnot ovat pääsään-töisesti laajuudeltaan 1 opintopistettä. Opintojen keskimääräinen suoritusaika on ,–vuotta. Restonomiksi voi opiskella sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksessa.

Valmistumisensa jälkeen ja työskenneltyään kolme vuotta alalla restonomit voivat jatkaaopintojaan suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylempi AMK-tutkinto tar-joaa saman pätevyyden julkisiin virkoihin ja toimiin kuin ylempi korkeakoulututkinto.

ALAN PALKKAUSTA PARANNETTAVARestonomien palkkaus vaihtelee todella paljon. Osa työnantajista tunnistaa ja osaa hyödyn-tää tarvitsemansa osaajan mutteivät kaikki. Tutkinnon tunnettuuden eteen on vielä tehtävätöitä.

Palkkojen suuren vaihtelun vuoksi keskimääräinen kuukausipalkka antaa vain suuntaapalkkauksesta. Restonomin säännöllisen työajan keskiansio oli yksityisellä sektorilla noin euroa/kk, kuntasektorilla euroa/kk ja valtiosektorilla 1 euroa/kk.*).

*) Tilastokeskus, kuukausipalkkojen keskiarvo koulutuksen mukaan lokakuussa 1.

RESTONOM I P ÄHK I N ÄNKUORESSA

Restonomi-koulutus

uuteen nousuun

Koulutuksen kehittäminen on kuitenkin tärkeää. On osat-tava ja uskallettava uudistua. Suomen Restonomit – SUREry:lle on tärkeintä, että restonomikoulutusta kehitetään en-tistäkin laadukkaammaksi ja työelämälähtöisemmäksi. Yh-teistyötä restonomiopetusta antavien ammattikorkeakoulu-jen ja yritysten välillä pitää lisätä huomattavasti.

Ammattikorkeakoulutasoinen opetus ja opiskelu ovat jolähtökohtaisesti työelämälähtöistä. Yhteistyö paikallisten yri-tysten kanssa on kirjattu ammattikorkeakoululakiin. Sen nel-jännessä pykälässä ammattikorkeakoulujen tehtäväksi an -netaan työelämän ja sen vaatimuksiin perustuva korkeakou-luopetus. Ammattikorkeakoulujen on harjoitettava sovelta-vaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka tukee niin työelämää, alue-kehitystä kuin alueen elinkeinorakennetta.

YHTEYS AUKI YRITYKSIIN Työelämälähtöisestä opetuksesta hyötyvät kaikki. Yritykseteivät kuitenkaan ole vielä riittävän tietoisia, minkälaista apuaniillä olisi mahdollista saada ammattikorkeakouluista. Tie-toisuuden lisääminen on meidän restonomien tehtävä.

Suomalainen koulutus-kenttä on murrokses-sa. Kaikkia kouluas-teita perusopetukses-ta korkeakoulutasolleollaan uudistamassa.Ammattikorkeakou-

luissa annettava restonomikoulutus-kin on muutoksessa mukana niinopetussisältöjen kuin opetusta anta-vien koulujenkin osalta.

Halumme uudistaa restonomikoulutusta ei johdu siitä, et-tä koulutuksessa sinänsä olisi vikaa. Päinvastoin. Restono-mit ja alan opiskelijat ovat haluttua työvoimaa ja valmistu-neet työllistyvät hyvin. Se kertoo siitä, että restonomikoulu-tus on ollut laadukasta ja monipuolista. Saamme olla ylpeitäsiitä, että osaamistamme tarvitaan ja arvostetaan. Tämä onmyös perusteena sille, miksi restonomikoulutusta on an -netta va jatkossakin riittävästi ja tasapuolisesti eri puolillamaata.


KOULUTUSPOLITIIKKA

TEKSTI: ARTO HILTUNEN KUVAT: RESTO 2012/PORVOO JA 2013/LAHTI

Restonomikoulutustatarvitaan joka puolellamaata. Koulutusta on terävöitettävä työ-elämän lähtökohdista.

REST

O

1

REST

O

1

(RESTO-tietotaitokilpailu on jokavuotinen kansallinen tapahtuma, joka koostuu restonomi-opiskelijoiden tietotaitokilpailusta ja alan opettajien kollegatreffeistä.)

Restonomiopetusta antavien yksiköiden ja SUREn am-mattiliittona on oltava aiempaa aktiivisempia yritysten suun-taan. Yhdessä yritysten kanssa voimme miettiä, miten ne saa-vat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöstä ja sentekijöistä parhaan mahdollisen hyödyn.

Restonomikoulutus tuottaa korkeakoulutasoisia matkai-lu-, ravitsemis- ja talousalan asiantuntijoita, joilla on koko-naisnäkemystä omasta alastaan ja sen kehittämismahdolli-suuksista.

Yritysten kannattaa hyödyntää esimerkiksi opiskelijoidenopinnäytetöitä, teettää niitä konkreettisista hankkeista, jotkaparantavat yrityksen liiketoimintaedellytyksiä ja menestystä.Etenkin pienemmät yritykset saavat opinnäytetöiden kauttakäyttöönsä osaamista, johon muuten ei ehkä olisi varaa.

Matkailuala on yksi voimakkaasti kehittyvistä ja edelleenhyvin työllistävistä toimialoista Suomessa. Laadukkaalla toi-minnalla on väliä, kun kisataan matkailijavirtojen liikkeistänaapurimaiden kanssa.

Yritysten kannalta kehitystyö voi olla elämän ja kuolemankysymys etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina. Juuri sil-loin on tärkeä kehittää liiketoimintaa vastaamaan muuttuvia

olosuhteita. Tässä restonomit haluavat olla mukana kanta-massa vastuuta, kehittämässä uusia menestystarinoita suo-malaiseen työelämään.

OPISKELIJALLE TYÖKOKEMUSTA MYÖS ASIANTUNTIJATYÖSTÄMenestyäkseen työelämässä restonomin on hankittava vank-kaa ja monipuolista työhistoriaa jo opiskeluaikana teoreetti-sen opiskelun tueksi. Restonomikoulutus tähtää esimies- jaasiantuntijatehtäviin, mutta niissä pärjää vain silloin, kunoman alan suorittavan työn tehtävät ovat hallussa.

Restonomialan suurin haaste tällä hetkellä onkin restono-mien sijoittuminen työelämään. Restonomiopiskelijat käy-vät jo nyt ahkerasti töissä opiskeluaikana, mutta työkokemus-ta ei välttämättä osata kartuttaa riittävän monipuolisesti. Onhienoa, että noin 80 prosenttia restonomeista on alan töissäheti valmistumisensa jälkeen. Liian moni heistä hakeutuu sil-ti suorittavalle tasolle, vaikka koulutus edellyttäisi muuta.Koulutusta vastaavissa töissä, esimiehenä ja asiantuntijana, ollaan keskimäärin vasta viiden vuoden kuluttua valmistu-misesta.


>

REST

O

1

Näiden vuosien lukumäärää haluam-me ammattiliittona vähentää. Keinoja sii-hen ovat juurikin koulutuksen kehittämi-nen ja tunnettuuden lisääminen yritys-ten ja työnantajien keskuudessa. Vastuuon myös restonomiopettajilla ja -opiske-lijoilla. Opiskelijoita on kannustettavavahvasti hankkimaan jo opiskeluaika-naan kokemusta suorittavan työn lisäksimyös asiantuntijatyöstä. Asiantuntijuusvoi kehittyä esimerkiksi yrityksille toteu-tettavien projektien ja hyvin kohdennet-tujen opinnäytetöiden kautta.

Elinikäinen oppiminen on tänä päivä-nä entistä tärkeämpää. Maailma muut-

tuu ja työelämän valmiuksia on pidettävä ajan tasalla yhä pi-dempään eliniänkin noustessa. Jokaisen on oltava valmiim-pi täydentämään osaamistaan myös aikuisena. Siksi on huo-lehdittava opetuksen laadullisesta kehittämisestä myös ai-kuiskoulutuspuolella.

RESTONOMEJA KOULUTETTAVA KOKO SUOMESSATätä esitettä kirjoittaessa ammattikorkeakoulujen toimilu-pahakemukset ovat vielä käsittelyssä. Emme tiedä, minkälai-seksi restonomikoulutuksen kenttä lopultakin muotoutuuvuodesta 2014 lähtien. Joka tapauksessa ammattikorkeakou-lut vähensivät omaehtoisesti koulutustarjontaansa jo syksys-tä 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön tekemien esitystenpohjalta.

On hyvin huolestuttavaa, jos restonomikoulutusta ei oletarjolla tasaisesti ja riittävästi eri puolilla maata. Vaadimme,että myös Länsi-Suomessa ja kasvukeskusten ulkopuolellaon tarjolla riittävästi restonomiopetusta. Alueellisesti tasa-arvoinen opetus lähtee yrityksistä ja elinkeinoelämän tarpei-siin vastaamisesta. Ammattikorkeakoulu ei voi toteuttaa lainmukaista velvoitettaan tehdä aluekehitystä matkailu-, ravit-semis- ja talousalaa tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä, elleialueilla ole ammattikorkeakouluja ja niissä tarjolla myös res-tonomikoulutusta.

Alueellinen epätasa-arvo merkitsee myös sitä, että pää-kaupunkiseutua ja suuria kasvukeskuksia lukuun ottamattaniillä paikkakunnilla, joilla restonomikoulutusta ei ole, am-mattitaitoisten restonomien rekrytointi on hankalaa. Opis-kelijat jäävät usein töihin opiskelupaikkakunnalleen.

HALLITTU MUUTOS Kun koulutusta ja sen tarjontaa kehitetään, muutostilanteeton hallinnoitava hyvin ja eettisesti oikein. Jos aloituspaikko-ja lopetetaan, on taattava nykyistä tarkemmin, että opiske-lun jo aloittaneet voivat suorittaa opintonsa laadukkaasti lop-puun. Opettajat on osattava houkutella jäämään ammattikor-keakouluun koulutuksen loppuun asti. Ei ole kenenkään etu,jos alalle valmistuu puolivillaisesti koulutettuja restono -meja.

SURE ei voi myöskään hyväksyä sitä, että restonomikou-lutuksen menettänyt ammattikorkeakoulu alkaa antaa resto-nomikoulutusta uudella nimellä jonkun toisen koulutusalanalla. Restonomikoulutusta ei saa naamioida toisen nimisek-si. Sellainen koulutus hämää yhtä lailla opiskelijoita ja työn-antajia. Omasta koulutusalastaan on oltava ylpeä ja vahvis-tettava sen erityisyyttä suhteessa muihin aloihin.

Restonomikoulutuksen yksi erityispiirre on palveluosaa-minen, palvelujohtaminen ja palveluliiketoiminnan kehittä-minen. Vastaavaa laaja-alaista koulutusta ei tarjoa mikääntoinen ala. Tästä me restonomit voimme olla yl peitä. •


KOULUTUSPOLITIIKKA

REST

O

1

REST

O

1


– Ammattikorkeakouluopetuksessa korostuu työelämänkehittämisnäkökulma. Jos alueella ei ole ammattikorkeakou-lutasoista koulutusta, etenkin pienemmillä yrityksillä ei olevälttämättä luontevia kumppaneita kehittämässä liiketoimin-taansa. Yritysten on oltava tänä päivänä entistä joustavampiaja reagointikykyisempiä tulevaisuuden muutoksille. Tähänrestonomit ovat hyviä kumppaneita, Minna Sipponen sanoo.

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinsti-tuutissa Rovaniemen ammattikorkea-koulussa päätoimisena tuntiopettajanatyöskentelevä Minna Sipponen ei epä-röi hetkeäkään, kun häneltä kysyy resto-nomien kilpailuetua suhteessa toisenlai-

sen koulutuksen saaneisiin.– Restonomi osaa hinnoitella palvelut kannattavasti. Hän

on oman erityisalansa vahva ja laaja-alainen ammattiosaaja,joka osaa myös suunnitella ja kehittää uudenlaisia, ainutlaa-tuisia elämyksiä. Tähän päälle vielä tilannetaju ja herkkyysnähdä asiakkaan tarpeet. Tällaisia ihmisiä me myös tarvit-semme vaikkapa juuri Lapissa,Minna Sipponen sanoo.

Matkailu on yksi harvoistakasvavista elinkeinoista Suo-messa. Se tuo hyvinvointia jatarjoaa työtä, mutta kilpailuasiakkaista on kovaa. Pohjoi-sen turistivirtoja koettavathoukutella helmaansa myösruotsalaiset ja norjalaiset, ete-lämpänä myös muut Suomenlahden ympärysmaat.

Juuri tämän vuoksi monipuolisesti kouluttautuneita res-tonomeja kaivataankin.

– Alalla tarvitaan myös kulttuuri- ja vieraanvaraisuusosaa-mista. Tietoa esimerkiksi siitä, miten eri maista tulevat mat-kailijat poikkeavat toisistaan, mitkä asiat heitä kiinnostavatja minkälaisia palveluja he ostavat. Restonomikoulutukses-sa tämäkin puoli tulee katettua, restonomiksi vuonna 1999valmistunut ja sittemmin ylemmän amk-tutkinnon suoritta-nut Sipponen sanoo.

TYÖELÄMÄLÄHEISYYS VALTTINA

Ennen opettajaksi siirtymistään Sipponen veti RovaniemenMatkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa kehittämis-hanketta, jossa luotiin toimintamallia elinkeinoelämän jakoulutuksen välillä. Yhteistyö oli hedelmällistä.

– On erinomaista, kun ammattikorkeakoulutus on riittä-vän työelämäläheistä. Näin myös paikalliset yritykset pääse-vät hyötymään alueensa koulutustarjonnasta. EsimerkiksiNapapiirin SantaParkissa otettiin innolla vastaan restonomi-opiskelijoiden uudenlaiset ajatukset alueelle kehitettävästäcamping-alueesta. Opiskelijoilla on tuoretta näkemystä ja tai-toa kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja. Niitä kuunneltiintarkalla korvalla.

Sipponen toivoisikin, että restonomikoulutusta tarjottai-siin riittävästi eri puolella Suomea. Yritysyhteistyössä eri alo-jen yritysten kanssa on vielä paljon kehitettävää.

– Resto nomi oppii kehit -tämään ainutlaatuisia palveluja, jotka ovat myöstaloudel lisesti kannatta-via. Tämä tekee restonomi - koulu tuksesta erityistä.

–Restonomikoulutusta tarvitaan joka puolella Suo-mea, jotta pystymme kisaamaan naapurimaidenkanssa turistivirroista, Minna Sipponen Rovaniemenammattikorkeakoulusta sanoo.

Restonomi– PALVELUJEN JA ELÄMYSTEN KEHITTÄMISEN AMMATTILAINEN


AMMATISSA

USEITA KOULUTUSOHJELMIARestonomitutkintoa voi opiskella vajaassa 20 ammattikorkeakoulussaympäri maata. Niissä on tarjolla eri koulutusohjelmia, joita ovat seu-raavat. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma, josta valmistuneena voi toimia esi-merkiksi keittiömestarina ruokatuotannon esimies-, johto-, suunnitte-lu- ja koulutustehtävissä, elintarviketeollisuudessa tai kaupan alalla. Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma, joka antaa hyvät val-miudet toimia esimies-, johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä yrittäjänäniin Suomessa kuin ulkomaillakin. Restonomina voi toimia hotelli- ja ra-vintola-alalla esimerkiksi hotellipäällikkönä, ravintolan esimiehenä taiitsenäisenä yrittäjänä.Matkailun koulutusohjelma, josta valmistuneella restonomilla on monipuo-linen matkailualan tuntemus sekä liiketaloudellista osaamista. Matkai-lun ammatillisten valmiuksien lisäksi opinnot kehittävät kansainvälisyys-, yhteistyö- ja viestintätaitoja. Matkailun koulutusohjelmasta valmistu-nut restonomi voi työskennellä erilaisissa kehittämis-, markkinointi- jaesimiestehtävissä matkailu- ja majoitusalalla.Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma antaa puolestaan hyvät valmiudettoimia matkailuyritysten ja sidosryhmien johto-, asiantuntija-, suunnit-telu- ja kehittämistehtävissä tai yrittäjänä niin kotimaassa kuin ulkomail-lakin.Palvelujen tuottamisen ja johtamien koulutusohjelma tarjoaa laaja-alaisen ym-märryksen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan palveluliiketoiminnasta.Opinnot antavat valmiudet toimia alan vaativissa kehittämis- ja asian-tuntijatehtävissä ja vahvistavat työyhteisön kehittämisen, koordinoinninja johtamisen edellyttämää osaamista.

ENGLANNIN- JA RUOTSINKIELISET KOULUTUSOHJELMAT Degree Programme in Facility Management -koulutusohjelmaa voi verrata Pal-velujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmaan, mutta se keskit-tyy toimitilapalveluihin ja opiskelu tapahtuu englanniksi. Facility Ma-nagement -koulutusohjelmasta valmistuneilla restonomeilla on laajaosaaminen toimitilojen hallinnasta, toimintojen ja palveluiden kehittä-misestä ja suunnittelusta. Opiskeluiden keskeisiä aihealueita ovat kieli-ja viestintäopinnot, palveluja tuotantoprosessien hallinta ja liiketoimin-nan johtaminen. Koulutusohjelmasta valmistuneet restonomit voivattyöskennellä kaupunkien tilapalveluissa, yrityspuistoissa, sairaaloissa jakylpylöissä. Facility management -koulutusohjelma tarjoaa hyvän poh-jan kansainväliselle uralle.Englanninkielisiä koulutusohjelmia ovat myös Degree Programme in Hotel,Restaurant and Tourism Management, Degree Programme in Tourism ja Degree Prog-ramme in Experience and Wellness Management. Englanninkielinen tutkinto-nimike on Bachelor of Hospitality Management.Lisäksi voi opiskella ruotsinkielisen tutkinnon, YH-examen inom turism- ochkosthållsbranchen, jonka koulutusohjelma on UP för turism. Tutkintonimi-ke on tällöin Restonom (YH).

Restonomista on moneksi. Opin-noissa on useita suuntautumis-vaihtoehtoja, joista opiskelevattyöllistyvät varsin erityyppisiinesimies- ja asiantuntijatehtäviin.Restonomeja työskentelee kaikillatyönantajasektoreilla. Myös omanyrityksen perustaminen houkuttaamonia.

Kysyimme kuulumisia seitse-mältä erilaisessa uravaiheessaolevalta restonomilta.

7�ura


– Suuntautumisopinnot ovat kuitenkin aika pieni osa tut-kintoa. Pohjalla oleva työkokemus syventää opiskelua selväs-ti. Ehkä minulle restonomiopintojen parasta antia liiketa-louspuolen opin ohella on ollut sen ymmärtäminen, mitenkaikkia asioita mietitään asiakkaan kannalta. Vasta opinto-jen aikana olen herännyt todellakin näkemään, mikä on oi-keasti loppuun asti vietyä palvelua. Se, mitä asiakkaat sano-vat, ja miten heidän näkökulmaansa vastaan.

Tällä hetkellä Anniina Sjöholm työskentelee julkisen alankonsultointiyrityksessä ja törmää myös tapahtuma-alaan.

– Vaikka periaatteessa työni on pitkälti toimistohommia,huomaan järjestäväni koko ajan erilaisia tapahtumia ja kou-lutuksia. Osaamiselleni on käyttöä.

Ainakin hetken Anniina Sjöholm aikoo kerätä työkoke-musta ja kontakteja. Myöhemmin voisi olla vaikka oman yri-tyksen aika.

– Minua kiinnostaisi tuoda media-alan osaajia luomaanaivan uudenlaisia matkailualan palveluja. Niitä voisi tuotteis-taan ihan erilaisesta näkökulmasta kuin yleensä on tapana,vaikka teemoitettuina, käsikirjoitettuina ja moniaistillisina.Katsotaan, mitä tuleva tuo tullessaan, Anniina Sjöholm sa-noo. •

Tähtäimessäuudenlaiset matkailupalvelut

Lahden ammattikorkeakoulusta tapahtumapuo-len restonomiksi tänä syksynä valmistunut Anniina Sjöholm ei ole edennyt alalle ihan ta-vanomaisinta tietä. Hän nimittäin suoritti en-sin Jyväskylän ammattikoulussa media-assis-tentin tutkinnon ja valkolakin kaksoistutkinto-na. Puolisentoista vuotta monen unelma-am-

matissa, tv-tuotantojen tuotantoassistenttina, sai kuitenkinhakemaan lisäkoulutukseen.

– Tv-tuotannot ovat oikeasti maailman kivointa työtä, sil-loin kun töitä on. Mutta kilpailu on kovaa, Anniina Sjöholmsanoo.

Kuukausipalkkaisia töitä on hyvin vähän. Alalla valtaosatekee päivän tai muutamien viikkojen pituisia keikkoja. Kei-kan päätyttyä töidenhaku on taas aloitettava alusta. Tämä so-pii nuorelle perheettömälle, mutta ei ole välttämättä enääniin hauskaa myöhemmin.

– Huomasin myös, että medianomiksi opiskelevat, monetkolmikymppisiä, tekivät harjoitteluissaan samaa työtä kuinminäkin. Totesin, että haluan laajentaa omaa osaamista jo-honkin toiseen suuntaan. Sitten löytyi tapahtumapuolen res-tonomin tutkinto.

Tutkinnot tukevat toisiaan. Tv-tuotantoja tehdessä oppiituntemaan ihmisiä laajalti ja saa hyviä kontakteja. Tapahtu-mien järjestämisessä on puolestaan paljon samoja lainalai-suuksia kuin vaikkapa tv-mainosten tekemisessä.

– Pääsen hyödyntämään kummastakin tutkinnosta saatuaosaamista ja työkokemustani. Minua kiinnosti opiskeluaika-na esimerkiksi se, miten pelillisiä elementtejä voi hyödyntäätapahtumisen järjestämisessä. Tein siitä myös opinnäytetyö-ni Lahteen, kun työskentelin RESTO-tietotaitokilpailun pro-jektipäällikkönä.

KOKENUT SAA ENEMMÄN IRTI Anniina Sjöholm uskoo, että restonomiopinnoista saa eni-ten irti, jos taustalla on jo työkokemusta ja muutakin koulu-tusta.

Monipuolinen osaaminen ei mene koskaan hukkaan.

KUVA: JUHA SUOMINEN

AMMATINVAIHTAJA

Anniina Sjöholm pääsee hyödyn-tämään työssään restonomin jamedia-assistentin osaamista.

Ohjelmatoimisto Rocktalossa restonomiopit ovat käytössäjokapäiväisessä työssä, vaikka sen perustajat eivät suoraanalalla työskentelekään.

OHJELMATOIMISTON PYÖRIT TÄJÄT


– Restonomiopinnoistaon ollut ohjelmatoimis-ton pyörittämisessä isoetu. Tiedämme, miten ra-vintolan ansaintalogiik-ka toimii, Topi Kilpi (vas.)ja Jari Väyliö sanovat.

KUVA

: VIL

LE S

ALM

INEN


ANSAINTALOGIIKKA HALLUSSA Jari Väyliö ja Topi Kilpi eivät ole koulutusta vastaavassa työs-sä, mutta restonomiopinnoista on ollut ohjelmatoimistonpyörittämisessä iso etu.

– Tärkein tekijä on se, että tunnemme koulutuksemme jaaiemman työkokemuksemme kautta ravintolan ansaintalo-giikan. Tiedämme, miten ravintolabisnes toimii, Jari Väyliösanoo.

Restonomi tietää myös sen, kuinka työt kannattaa hinnoi-tella, niin että omansa saavat artisti, ravintola ja ohjelmatoi-misto.

– Nykyisin moni opiskelukavereistamme on ravintola- javuoropäälliköitä, joten verkostot ovat siinäkin mielessä kun-nossa.

Mikä on konkarien neuvo yrittäjyyttä pohtivalle restono-mille?

– Meidän opiskeluaikanamme yrittäjyysopetusta oli vielärajoitetusti tarjolla, mutta käsitykseni mukaan tällä hetkelläyrittäjyyteen valmennetaan ja kannustetaan restonomiopin-noissa hyvinkin paljon. Yrittäjyyttä ei kannata pelätä. Silloinkun oma visio on olemassa ja realistinen näkemys omistamahdollisuuksista saa vastakaikua myös muilta, on lähtökoh-ta yrittäjyyteen jo rakentunut, Jari Väyliö sanoo. •

Kun palkkatyö alkoi haitata liiaksi musii-kin tekemistä ja keikkailua, Jyväskyläs-sä palveluiden tuottamisen ja johtami-sen koulutusohjelmassa restonomeiksiopiskelleet Jari Väyliö ja Topi Kilpi jätti-vät restonomin hommat ja perustivatoman ohjelmatoimiston.

Vuodesta 2006 lähtien Ohjelmatoimisto Rocktalo Oy onvälittänyt esiintyjiä ravintoloihin ja keikkapaikoille noin 400keikan vuosivauhtia. Sen päälle tulevat vielä heidän omatnoin 100 vuosittaista keikkaansa eri kokoonpanoissa. JariVäyliö tunnetaan muun muassa Oliver-bändistä ja yhdessäTopin Kilven kanssa he muodostavat tunnelman kattoon nos-tattavan Jaska & Paska -duon.

– Rocktalon toiminta voidaan jakaa karkeasti kolmeen seg-menttiin. Edustamme tarkoin valittuja bändejä ja artisteja.Toinen iso kokonaisuus on akustisen musiikin keikkojen vä-littäminen pubeihin ja klubeille ympäri Suomen. Sitten ovatisommat klubikokonaisuudet, joissa hoidamme kaiken alus-ta loppuun eturivin artistin järjestämisestä esiintymään ainatiedottamiseen asti. Tarkoitus on saada ilta toimimaan mah-dollisimman hyvin esiintyjän, yleisön ja ravintolan kannal-ta, Jari Väyliö sanoo.

Asiakkaita ovat muun muassa S-ryhmän ja Restelin toi-mipisteet sekä yksityiset ravintolat ja klubit.

Resto-nomi-

koulu-tuksestaon

hyötyäJari Väyliön (vas.) ja Topi

Kilven Ohjelmatoimisto

Rocktalo on vajaan 1

vuoden ikäinen.

HAN

NA-

KAIS

A H

ÄMÄL

ÄIN

EN


Koulutus meni hieman päällekkäin restonomiopintojenkanssa, joista Loponen valmistui syksyllä 2012. Hän opiske-li Tampereen ammattikorkeakoulussa ja erikoistui palvelu-jen tuottamiseen ja johtamiseen.

Tampereen restonomiopinnoissa panostetaan vahvastimyös yrittäjyyskoulutukseen.

– Viikon mittaisella yrittäjyysleirillä piti eräässä tehtäväs-sä keksiä viidessä minuutissa mahdollisimman monta liike-ideaa. Yksi ideoistani oli kotiin tilattava baarimestari. Ideas-ta pidettiin tosi paljon. Niinpä perustin yrityksen nettisivui-neen ja käyntikortteineen melkeinpä yhdessä yössä, kun saintyötarjouksen, Liisa Loponen kertaa vauhdikasta yrittäjätai-paleen alkuaan.

KAIKKI IRTI OPETUKSESTA Liisa Loponen kiittää sitä, että restonomikoulutuksessa roh-kaistiin rikkomaan rajojaan ja etsimään uusia polkuja myösyrittäjyyteen. Tulevaisuudessa oman yrityksen perustami-nen voi olla monen uuden restonomin valinta palkkatyönoheen tai sijaan. Ilman opettajilta saatua kannustusta hän eiolisi kuitenkaan ehkä uskaltanut ryhtyä yrittäjäksi.

– Oli arvokasta, että saatoin kysyä opettajilta apua käytän-nön yrittämiseen liittyvissä asioissa. Restonomikoulutukses-sa esille tulleet asiat pääsi myös testaamaan käytännössä jakenties sain myös opetuksesta silloin enemmän irti.

Yrittäjyys on kulkenut opiskelujen ja töissäolon mukana.Liisa Loponen on muun muassa järjestänyt drinkkikoulutuk-sia, valmistanut ja kehittänyt nimikkodrinkkejä erilaisissa yri-tystilaisuuksissa ja juhlissa ja pitänyt lapsille pirtelöbailuja.

Aivan toiminimen varaan hän ei ole kuitenkaan voinutheittäytyä.

Tuhattaiturina menee

Liisa Loponen nauraa, ettei uuteen työhön ol-lut mitään pehmeää laskua. Haastatteluhet-kellä vasta viikon Oulun Radisson Blu Hotel-lissa kokous- ja tapahtumapuolen palvelu-päällikkönä työskennellyt Loponen on kerin-nyt suunnitella ja vetää jo kaksikin suurem-paa asiakastilaisuutta.

– Mitä isompi tilaisuus sitä enemmän on myös henkilö-kuntaa luotsattavana. Vakihenkilöstön avuksi on hankittavaekstraajia, ja heidät briifattava talon tavoille ja hoitamaan ti-laisuus kunnialla läpi. Kaikki meni hienosti, Liisa Loponensanoo.

Loposen tie Ouluun kulki Helsingin ravintola Loisteenkautta. Siellä hän suoritti S-ryhmän päällikkövalmennuksenviimeisintä osaa à la carte -ravintolan palvelupäällikkönä.Kaikkiaan puolitoista vuotta kestävässä koulutuksessa tule-vaisuuden esimiehille annetaan monipuolista johtamisen jaliiketoiminnan teoriaopetusta. Käytännön oppi saadaan työs-kentelemällä ryhmän eri yksiköissä.

Mistä on Liisa Loposen ammattitaito tehty? Viidestä toisiaan tukevasta tutkinnosta ja monipuolisesta työkokemuksesta. Kaikenpäälle hän on vielä yrittäjä palkkatyön ohessa.

PALVELUPÄÄLLIKKÖ JA OSA-AIKAYRIT TÄJÄ


pitkälle– Konseptia pitää kehittää ja laajentaa, jotta sillä oikeasti

eläisi. Työnantajat ovat kyllä joustaneet ja olen saanut tehdäkeikkoja työn ohessa. He ovat ovat pitäneet hyvänä asiana,että kokemukseni karttuu. Samalla yrittäjäasenne tulee luon-nostaan myös arkityöhön mukaan.

JATKOA SEURAARestonomin tutkinnon lisäksi Liisa Loponen on opiskellutmyös markkinoinnin merkonomiksi, ravintolakokiksi ja baa-rimestariksi sekä suorittanut baarimestarin erityisammattitut-kinnon.

Hengästyttävää! Valtaosa on tyytyväinen saatuaan kasaanedes sen yhden tutkinnon. Miten tämä on edes mahdollista?

– Olen aina työskennellyt monipuolisesti opintojen ohes-sa ja saanut hyödyntää kaikkea osaamistani, jopa kouluttaakollegoita baari-puolen asioissa. Työkokemus ja koulutuksettukevat toisiaan. Sain myös monia kursseja hyväksiluettuatai tentittyä, näin opinnotkin ovat edenneet, Liisa Loponensanoo.

Hän ei usko jättävänsä opintoja vielä tähänkään. Mieles-sä on jo ylempi AMK-tutkinto, kenties MBA. Ehkä kymme-nen vuoden kuluttua hän on päätoiminen yrittäjä.

Seuraavat pari vuotta Liisa Loponen aikoo kuitenkin teh-dä töitä, vahvistaa ammatillista osaamista ja verkostoitua.

– Mutta eteenpäin pitää mennä, että ajatukset tuulettuvat,eikä leipäänny hommiin. Olen yrittäjämäinen luonne. Palk-katyöhönkin pitää suhtautua kuin omaan yritykseen, tehdäosuutensa niin laadukkaasti kuin mahdollista. Pitää myös ai-na miettiä, miten minun osuuteni vaikuttaa kokonaisuuteen.Mehän edustamme töissä yrityksen lisäksi aina myös itseäm-me, Liisa Loponen sanoo. •

Liisa Loponen perusti oman yrityksensä, Tmi Liisa Loposesta, jo restonomiopintojenaikana. Baarimestariksikin opiskelleen Loposen voi kutsua rakentamaan drinkkejätai vaikka valmistamaan smootheja yritysten tilaisuuksiin tai kotibileisiin.

JUOMAPUOLEN SPESIALISTI


KAIKKI LÄHTEE ELÄMYKSESTÄ

– Opiskelijavaihto ulko-mailla on ollut opinto-jen kohokohta tähänmennessä, Mikko Ilvessanoo.

ASIAKKAAN PUOLELLA

– Pääsen käyttämään osaamistani laaja-alaisesti työssäni Kelassa,kuluttajapuolen restonomi PaulaSalmela sanoo.

Mikko Ilves työskentelee rovanie-meläisessä Uitto Pubissa baari-mestarina ja kirjoittaa res to no -mi opintojen opinnäytetyötä.

Juoma puolen spesialisti tähtää maiste-riksi.

OLET OLLUT JÄRJESTÄMÄSSÄ JA TUOMAROIMASSA JUOMAKILPAILUJAJA OSALLISTUNUT MYÖS ITSE. MIKÄ KISASSA KIEHTOO? – Niissä joutuu haastamaan itsensä mu-kavuusalueeltaan ja löytää parhaimmil-laan uusia näkökulmia ammattiteke-miseen. Kilpailuissa on näkyvillä mah-dollisille uusille työnantajille. Alallapärjää pintatiedollakin, mutta syvälli-nen osaaminen ja omistautuminen nä-kyvät tiskillä asiantuntevuutta arvosta-vina vakioasiakkaina ja lisääntyvinäasiakaskäyn teinä.

Työn suola on se, kun pääsee keskus-telemaan asiakkaiden kanssa, kerto-maan juomien ominaisuuksista ja ver-tailemaan kokemuksia.

– Elämysten tuottaminen on kaikenperusta. Positiivinen kokemus kerro-taan kolmelle kaverille, elämys kym-menelle, kuten huonot kokemuksetkin.Palvelutapahtumasta on pyrittävä luo-maan aina erityinen.

OLET TEHNYT TÖITÄ RAVINTOLA- APULAISESTA VUOROPÄÄLLIKÖKSI. MITEN KARTUTAT JUOMA PUOLEN OSAAMISTASI? – Olen osallistunut kymmeniin koulu-tuksiin ja tastingeihin. Seuraan myösalan julkaisuja ja kuulun Viskin Ystä-vien Seuraan ja Suomen Baarimesta-reiden ja Kannattajien Kerhon Lapinosastoon. Paljon vapaa-ajastakin ku-luu kollegojen kanssa tuotteista ja juo-masekoituksista keskustellen.

ENTÄ RESTONOMIOPINNOT? – Työn ja koulun yhteensovittaminenon välillä vaikeaa. Opinnot tuppaavatkärsimään. Ehdottomasti opettavaisin-ta on ollut opiskeluvaihdossa Manage-ment Center Innsbruckissa. Kouluttaji-na vierailee alan huippuosaajia eri puo-lilta maailmaa. Opiskelin muun muas-sa palveluliiketoiminnan johtamista,kriisitilanteiden hallintaa, yrittäjyyttä jainnovaatioita.

MITÄ OPINNÄYTETYÖSI KÄSITTELEE? – Pohdin ammatillista koulutusta ja SU-REn näkyvyyttä jäsenille. Restonomeil-le verkostoituminen ja jatkuva koulut-tautuminen ovat tärkeitä. Alalla toimi-taan lähes 300 ammattinimikkeen alla,ikähaitari on 20–60. Mietin työssänimuun muassa, minkälaisia koulutuksiameille kannattaisi kehittää.

MIKKO ILVES 10 VUODEN KULUTTUA? – Toivottavasti opetan anniskeluasioitaja baarityöskentelyä muille. Esimies-työkin kiinnostaa. Vuoropäällikkönäon ollut hienointa saada oma tiimi pe-laamaan yhteen ja kehittämään työtäkimpassa. •

Paula Salmela valmistui Jyväskyläs-tä vuonna 2009 kuluttajapuolenrestonomiksi. Tämä restonomiensuuntautumisvaihtoehto tähtää

muun muassa kuluttajapalveluiden esi-miehen tai esimerkiksi asiakaspalvelu-keskuksen päällikön tehtäviin.

MINKÄLAISIIN TÖIHIN PÄÄDYIT? – Pääsin melkein heti valmistumisenijälkeen Kelalle asiakasneuvojaksi, eikäminulla ole oikeastaan vielä edes mie-lenkiintoa esimiestehtäviin. Tämä työon itsessään hyvin monipuolista ja mie-lenkiintoista, muuramelainen Paula Sal-mela sanoo.

Paula Salmela ei istu Kelan toimistos-sa, vaan antaa pääasiassa etuusneuvon-taa puhelinasiakaspalvelussa. Kollegoi-na hänellä on muun muassa tradenome-ja ja sosionomeja.

ONKO TYÖSI KOULUTUSTA VASTAAVAA? – Ehkä työmme on kaikkein lähimpänäsosionomin koulutusta. Restonominosaamisesta on kyllä kovasti hyötyä.

AMMATISSA

ASIANTUNTIJANA TOIMITILAPALVELUISSA

Kelassa käsitellään ihmisten koko elin-kaaren mittaisia asioita, muun muassaperheen taloutta ja tulorakennetta. Ta-louspuolen lisäksi restonomikoulutuk-sessa korostuu myös asiakaspalvelu-osaaminen. Niitäkin taitoja tässä tarvit-see, sillä käsittelemämme asiat voivat ol-la joskus asiakkaalle kipeitäkin. Olenmielestäni koulutusta oikein hyvinkinvastaavassa työssä.

ENTÄ MIHIN KURSSIKAVERIT OVAT SIJOITTUNEET? – Osa on kaupan alalla, toiset verotoi-mistossa ja joku luultavasti myös TE-toi-mistossa. Ja kyllähän tätä erikoistumis-alaa saa välillä vähän selitellä työnanta-jillekin. Sen verran tuntematon tämä on,Paula Salmela sanoo. •

Mari Karhunen, työskentelee pro-jektipäällikkönä toimitilapalvelu-jen ja P1-rakentamisen asian-tuntijayrityksessä TPA Anders-

son Oy:llä Jyväskylässä. Hän pääsi kou-lutusta vastaavaan työhön heti resto-nomiksi valmistumisen jälkeen vuonna2010.

MISSÄ OPISKELIT? – Jyväskylän ammattikorkeakoulussa


Mari Karhunen pääsi heti valmistuttu-aan koulutustaan vastaavaan työhön.Suunnitelmissa on vielä täydentää opin-toja jossain vaiheessa.

SUORAAN KOULUTUSTA VASTAAVAANTYÖHÖN

KULUT TAJAPUOLEN RESTONOMI

palvelujen tuottamisen ja johtamisenkoulutusohjelmassa. Opiskelujen al-kaessa suuntautumisvaihtoehto ei ol-lut minulle selvä, mutta opiskelujenmyötä toimitilapalvelut tuntuivatkinomimmilta. Pääsin tekemään harjoitte-luni TPA Anderssonille ja tein tännemyös opinnäytetyöni. Sen myötä avau-tui vakipaikka valmistumisen jälkeen.

MITÄ OPINNÄYTETYÖSI KÄSITTELI? – Kartoitin, minkälaisia tilapalvelujenhankintastrategioita kuntasektorilla on.Niitä ei löytynyt kovinkaan paljon, mut-ta lopputyöni ansiosta asia tiedostet-tiin ja jatkossa pystymme arvioimaanasiakkaidemme palvelutarpeita parem-min.

MITÄ TPA ANDERSSONILLATEHDÄÄN KÄYTÄNNÖSSÄ? – Autamme asiakasorganisaatioitam-me kaikissa kiinteistön elinkaaren vai-heissa rakentamisesta kiinteistöjen käyt-töön. Tilapalveluja ovat esimerkiksi eri-laiset tukipalvelut, kuten kiinteistön-huolto, siivous, aula-, vahtimestari- jaruokapalvelut. Olemme projektitalo jajokaisella projektipäälliköllä on omatasiakkaansa ja projektinsa. Hoidammeasiakkaan puolesta esimerkiksi palvelu-jen kilpailutusprojekteja. Huolehdimmemuutenkin, että tukitoimet sujuvat, ku-ten pitääkin.

MITÄ PROJEKTIPÄÄLLIKÖN TYÖSI PITÄÄ SISÄLLÄÄN? – Iso osa työtäni on siivouspalvelujenlaadunarviointia, eli asiakkaan teke-män sopimuksen johtamista. Asiak-kaalla on oma ydinbisneksensä, eikäheidän ole tarkoituksenmukaista kiertää

eri kohteissa arvioimassa palvelujenlaatua. Aina heillä ei ole siihen riittäväs-ti osaamistakaan, eikä tarvitsekaan ol-la. Minä olen puolueeton silmäpari an-tamassa näkemystä, miten asiakkaanostama palvelu toteutuu ja miten sitävoisi kehittää.

ONKO TALOSSA MUITAKIN RESTONOMEJA LISÄKSESI? – Meitä on kaikkiaan 15 työntekijää jalähes kaikki ovat restonomeja. Kaikkiopiskelukaverini eivät ole vielä saaneetkoulutusta vastaavaa työtä. Minua on-kin onnistanut. Tuntuu hienolta saadaolla täällä. Jokaisessa työpaikassa onopeteltava käytännöt erikseen, muttakoulutus on antanut perustyökalut.

MINKÄLAISIA TAVOITTEITA SINULLA ON TULEVAN SUHTEEN? – Jään juuri nyt äitiyslomalle, joten aina-kin jonkin aikaa keskityn tietenkin lap-seen. Mutta varmasti jossain vaiheessahaluan täydentää tutkintoani. Ylem-mästä ammattikorkeakoulututkinnostatai maisteritasosta on varmasti etua,jos haluaa edetä urallaan. Muutenkinopiskelu tuo lisää työkaluja tekemiseen.Kun on jo työkokemusta, opiskelustakinsaa enemmän irti. •


RESTONOM I T Y ÖNANTAJAN S I LM I N

TEKSTI : LEENA FILPUSK U V A T: V E I KKO S OMERPURO

Moniosaaja

Sodexolla koulutussuunnit-telijana työskennelleen He-lena Lehtisen mukaan alallatarvitaan erilaisia ja eri ikäi-siä ihmisiä. Ammatillisenkoulutuksen jo aiemminhankkineet ja työkokemus-ta keränneet saavat res-tonomikoululuksesta hyvänsysäyksen esimiesuralle.

ähes kahdeksan vuotta Sodexolla työskennellyt Helena Lehtinen on ollut mukana valitsemassa taloonuutta henkilöstöä. Joukossa on ollut runsaasti resto-

nomeja. Heidän vahvuutensa työnanta-jan silmin on ainakin kokonaisvaltainenja laaja-alainen liiketoiminnan osaami-nen.

Prosessien ja kehittämisen hallinta ei-vät kuitenkaan yksinään riitä. Sellaiset restonomit erottuvatjoukosta edukseen, joilla on restonomikoulutuksen lisäksialan osaamista.

– Siis ihan ruohonjuuritasonkin työkokemusta. Esimer-kiksi henkilöstöravintolaa on vaikea johtaa, ellei itse hallit-se ravintolan käytännön työtehtäviä. Suuressa osassa ravin-toloita esimies johtaa myyntiä ja keittiötoimintoja, joten hä-nen pitää hallita laaja kokonaisuus. Harva toimipaikka onniin suuri, että esimies vain johtaisi. Käytännössä he hyppää-vät suorittavaan työhön tämän tästä, Sodexon koulutussuun-nittelija Helena Lehtinen sanoo.

Lehtisen mukaan Sodexon tyyppisissä kokonaisvaltaisiatoimitilapalveluja tarjoavissa yrityksissä tarvitaan restono-meja aiempaa monialaisempiin töihin. Yhden esimiehen vas-tuulla voi olla koko toimitilapalvelujen kirjo aulapalveluistakiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin ja ravintolatoimin-taan.

Palvelualat laaja-alaistuvat jatkossa entisestään. Siksi esi-miehillä on oltava kykyä ja valmiuksia johtaa erilaisia työ-tehtäviä. Useimmiten tähän harjaannutaan vasta kokemuk-sen myötä. Pelkkä koulutus ei riitä.

– Parhaimmillaan restonomikoulutus palvelee ammatil-lisen koulutuksen ja työkokemuksen hankkineita, jotka ha-luavat edetä urallaan, Lehtinen sanoo.

Hän kannustaakin restonomiopiskelijoita työskentele-mään monipuolisesti opiskelujen ohessa.

– Totta kai restonomien kirjo on laaja. Vastavalmistuneis-sa nuorissa on todellisia moniosaajia. Toisilla voi olla jopauseita alaa sivuavia tutkintoja suoritettuna ja niistä työkoke-musta. Työnantajat tarvitsevat erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiänykyajan työtehtäviin.

ELINIKÄISESTI OPPIMAAN Restonomien osaamista Lehtonen on kartoittanut myös kou-lutussuunnittelijan tehtävässään Sodexolla.

– Tärkein tehtäväni on kehittää työntekijöiden osaamistaja pitää tällä tavoin omalta osaltani huolen, että liiketoimin-tamme menestyy. Kun työntekijät tietävät, että työssä ja ural-la pääsee kehittymään, työpaikkaan sitoudutaan. Työnanta-jamielikuvalla on tärkeä merkitys rekrytoinnissa. Hyvä työn-antaja saa valita parhaimmat osaajat riveihinsä, Helena Leh-tinen sanoo.

Lehtinen korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä. Työ-elämässä jo olevien lisäkoulutukselle on iso tarve. Työn teke-misen muodot muuttuvat ja monen työtehtävät kehittyvät.Se vaatii osaamisen uudistamista.

Nykyisenlainen koulutuspolitiikka ei kuitenkaan tue mo-nialaisen työnantajan kannalta elinikäisen oppimisen tavoit-teita ainakaan restonomikoulutuksen osalta. Restonomi -


Työnantaja arvostaa laaja-alaista res -tonomia, jolla on johtajuus- ja esi mies -osaamisen lisäksi vankka käytännöntyönteon kokemus pohjalla. Ikä ei ole este, vaan useimmiten valttikortti.

saa paikan!

>


koulutuksen pullonkaula on Lehtisen mielestä se, ettei sii-hen voi opiskella työnantajan ohjaamana.

– Meillä ja monella muulla alan toimijalla on palkkalistoil-laan loistavia ja kokeneita ravintola-alan osaajia. Usein heovat edenneet työssään pikku hiljaa ja kehittyneet taitaviksija monipuolisiksi osaajiksi. Heillä on kokemuksen tuomaapelisilmää, jolla tehtävät hoituvat tehokkaasti. Pystyäkseentoimimaan esimiehinä muuttuvissa toimintaympäristöissä,he tarvitsevat kuitenkin lisäkoulutusta. 20 vuotta sitten saa-tua koulutusta on päivitettävä.

Restonomikoulutukseen hakeutumisen ongelmana onLehtisen mielestä se, että pääsykokeissa painotetaan teoreet-tista osaamista käytännön taitojen sijaan. Silloin nuoremmat,suoraan koulutusta tulleet napsivat pääsykokeissa parhaim-mat pisteet. Muualta kannuksensa hankkineelta konkariltajää opiskelupaikka saamatta.

– Nuorten opiskelulinjojen rinnalle tarvittaisiin ehdotto-masti nykyistä enemmän aikuisopiskelijoille räätälöityjä väy-liä. Moni työnantaja haluaa sitouttaa kokeneita osaajia yrityk-seensä täsmäkouluttamalla heitä uusiin, vaativampiin tehtä-viin myös AMK-tasolla. Työelämässä joustetaan jo, samaajoustoa tarvitaan myös koulutukseen, Helena Lehtinen sanoo.

Lehtinen toivoo restonomikoulutusta antavien ammatti-korkeakoulujen ja alueen yritysten tehostavan yhteistyötäänentisestään. Yhteisprojekteissa restonomit saavat tarvittavaakokemusta ja yritykset tuoreita kehitysajatuksia tuomaan kil-pailuetua.

– Tätä puolta ammattikorkeakoulutuksessa kannattaisi ke-hittää entisestään.

VERKOSTOT KUNTOON Helena Lehtinen on palkkatyön ohessa ollut myös aktiivinentoimija muun muassa Suomen Keittiömestareissa ja Ammat-tikeittiöosaajissa.

– Haluan olla mukana vaikuttamassa oman alani kehityk-seen. Lisäksi nämä ovat hienoja mahdollisuuksia verkottua,toiminnassa tapaa toisia alan tekijöitä, Helena Lehtinen sanoo.

Vinkiksi uraansa aloitteleville Lehtinen kehottaa seuraa-maan oman alan kuulumisia monipuolisesti ja eri näkökul-mista.

– Kun osaa asettua toisen saappaisiin, näkee myös itse kau-emmas. Uteliaisuus ja laaja-alaisuus eivät mene milloinkaanhukkaan. •

– Nuorten restonomikoulu-tuksen kehittämisen rinnallatarvitaan ehdottomasti myösaikuisille räätälöityjä väyliä,Helena Lehtinen sanoo.


YHTEYSTIEDOTAKAVAN ERITYISALAT

Sähköpostiosoitteet: [email protected]

ToiminnanjohtajaSalla Luomanmäkipuh. 1 1

Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet

EDUNVALVONTA

Edunvalvontayksikön päällikköHelena Lamponenpuh. 1

Työmarkkinalakimies Kari Eskolapuh. 1

valtiosektorin ja kirkon sopimus- ja neuvottelu -toiminta, yksityinen museoala, YTN:n järjestö -sektorin edunvalvonta

Asiamies Jaakko Korpisaaripuh. 1

kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Asiamies Sonja Mikkolapuh. 1

yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelu -toiminta, koulutuspolitiikka sekä tilastollinenpalkkaneuvonta

Lakimies Tuire Torvelapuh. 1

yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhde -neuvonta, amma tinharjoittajien edunvalvonta ja neuvonta, perhe- ja perintö oikeudellinen neuvonta

Lakimies Harri Ikonenpuh. 1

kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

Lakimies Anna Zibellinipuh. 1

kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

Lakimies Toni Haapasalopuh. 1

yksityissektorin työsuhdeneuvonta

NÄMÄ KAIKKISISÄLTYVÄT JÄSENMAKSUUN

• Akavalainen edunvalvonta• Mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan• Työsuhde- ja palkkaneuvonta• Työ- ja virkasuhteesta tulevien erimielisyys- ja riita-asioiden

hoito sekä niihin liittyvät lakimiespalvelut• Vastuu- ja oikeusturvavakuutus• Urapalvelu• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta• Ammatilliset ja alueelliset tapahtumat sekä verkostot• Jäsenkoulutukset• Ifin vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus• Erilaiset loma- ja ostoedut, mm. Jäsenedut.fi-palvelun edut

KASVAVA LIITTO

• Restonomit perustivat akavalaisen ammatti -

yhdistyksen vuonna , ja Suomen Restono-

mit – SURE ry:stä tuli yksi Akavan Erityis alojen

jäsen yhdistyksistä.

• SURE on vuosien varrella kasvanut tasaisesti ja

on reilusti yli tuhannella jäsenellään jo keski -

kokoisia yhdistyksiä Akavan Erityisaloissa.

JÄSENSIHTEERITPuhelin aika arkisin klo –1puh. 1 [email protected]

TYÖSUHDENEUVONTAJulkisen sektorin työsuhdeneuvonta puh. 1 Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta puh. 1 Puhelinaika arkisin klo –1

SUOMEN RESTONOMIT– SURE RY

Maistraatinportti A, Helsinki

Järjestösihteeripuh. (ke–pe) [email protected]

Puheenjohtaja puh. [email protected]

www.sure.fi www.restonomit.fi

miksi restonomia tarvitaan? - akavan erityisalat€¦ · yritysten kannalta kehitystyö voi olla...

Documents