tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia · patana murtavat tilusjärjestelyjä koskevia...

Isompi peltolohko viidessä tai 200 vuodessa | Satelliittien häirintä yleistyy

Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia

MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2017

NEITOKAINENETRS-TM35FINN: 7495547,392E: 393550,838

OTA TA

LTEEN SUOMEN KARTTA

!

441 729Painotuote4041 0729Painotuote

3 PÄÄKIRJOITUS

4 AJANKOHTAISTA

6 MYYTTEJÄ MURTAMASSA Kestävätkö tilusjärjestelyt kauan? Asiantuntijat oikovat tilusjärjestelyihin liittyviä väärinkäsityksiä.

8 DIGITAALINEN DATA ASIAKKAIDEMME KÄYTÖSSÄ Eri toimijat hyötyvät sähköisistä kiinteistötiedoista ja kartta-aineistoista.

12 HUIPPUTUTKIMUSTA MAANLÄHEISESTIPaikkatietokeskuksen laserkeilausyksikkö on alallaan maailman johtava tutkimusorganisaatio.

14 KUN REKKAKUSKI VAARANSI LENTOLIIKENTEENPienellä laitteella voi saada suurta vahinkoa aikaiseksi. Tutkijat selvittävät, mitä satelliittien häirinnän estämiseksi voidaan tehdä.

16 LYHYESTI

18 FAKTA OM LANDETDigitala data för våra kunder

Vi spräcker myter

Toppforskning inom laserskanning

SISÄLTÖ 1/2017

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjä koskevia rekistereitä, tuotamme kartta-aineistoja, huolehdimme lainhuudoista ja kiinnityksistä, kehitämme tietojärjestelmiä sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta ja soveltamista.

Maanmittauslaitoksen asiakaslehti Tietoa Maasta. Julkaisija Maanmittauslaitos. Päätoimittaja Pirkko Yliselä toimitus Lea Kujanpää käännökset Maria Soininen ja Jari Tolonen ulkoasu Pekka Jussila painopaikka Juvenes Print, Tampere 2017. ISSN-L 1457-9367, ISSN 1457-9367 (painettu), ISSN 2242-0002 (verkkojulkaisu). Jakelu, osoitteenmuutokset ja tilaukset Maanmittauslaitos, Viestintä, Ilari Räsänen, 040 503 3326, [email protected], PL 84, 00521 HELSINKI. Kannen kuvankäsittely Ilari Räsänen.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Isompi peltolohko viidessä tai 200 vuodessa | Satelliittien häirintä yleistyy

Tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia

MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 1/2017

NEITOKAINENETRS-TM35FINN: 7495547,392E: 393550,838

OTA TA

LTEEN SUOMEN KARTTA

!

2 TIETOA MAASTA 1/2017

Maalla on merkitystä

Arvo Kokkonen on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja.

Suomen kielessä maa-sanalla on monenlainen merkitys ainakin puhekielessä. Sillä tarkoite-taan milloin maaperää, maanpintaa, maapalloa,

maaseutua ja niin edelleen. Kun sanaa täydennetään lisämääreellä, saadaan mielenkiintoisia käsitteitä, kuten maailma, kuvaamaan koko näkyvää ympäröivää todellisuuttamme. Tiedän, että suomen kielen tutkijat tuntevat näiden sanojen taustat tieteellisellä tarkkuu-della. Kun joskus pohtii näitä sanojen merkityksiä ja miten ne sanoina poikkeavat eri kielissä, päätyy var-sin hupaisiinkin mielleyhtymiin.

Maa viittaa varallisuuteen ja johonkin konkreetti-seen, käsillä ja jaloilla tekemiseen ja maan rakentami-seen. Maan mittaaminen on ollut aiemmin raskasta fyysistä työtä ja toki se on sitä osin vieläkin. Nyt työ on kuitenkin teknologian kehityksen myötä muuttunut erilaisten tietokantojen hallitsemiseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä jatkuvaksi kehit- tämiseksi. Mutta se kohde, maa, on edelleen sama.

Maata on puolustettu ja maa on kaikille tärkeää. Ihmiselle ja luonnolle. Maasta tarvitaan tietoa paitsi inhimillisen elämän toimintoihin, myös kestävän kehityksen turvaamiseksi tuleville alati kasvaville suku-polville. Tiedon tarve maasta kasvaa, vaikka me tämän päivän ihmiset luulemme välillä jo tietävämme kaiken. Sitä me emme tee.

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyt-tään. Maanmittauslaitos onnittelee isänmaataan ja tekee parhaansa tuottaakseen kaiken sen tiedon maas-ta, mikä on isänmaan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin kartuttamiseksi tarpeellista. Tieto ”isäimme maasta” on tietoa myös omasta itsestämme ja ennen kaikkea tietoa lapsiemme hyväksi.

TIETOA MAASTA 1/2017 3

AJANKOHTAISTA

PAIKKATIETOALUSTA AVAA UUSIA OVIA

Hallitusohjelmaan liittyvässä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kär-kihankkeessa on käynnistynyt paikkatietojen hallinnan ja käytön tehostamiseen tähtäävä hankekokonaisuus, jota kutsutaan nimel-lä Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta.

Maa- ja metsätalousministeriön vetämä hanke toteutetaan yhteistyössä viranomaisten, maakuntien, kuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Valmisteluvaiheessa keskeisiä toimijoita ovat valtiovarainministeriö, maa-ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Maanmittauslaitos ja Suomen ympäristö-keskus.

– Yhteinen paikkatietoalusta tarkoittaa uutta tietoja palve-lukokonaisuutta, sanoo hankepäällikkö Antti Jakobsson. – Sen avulla julkisen hallinnon toimijat voivat tuoda itse keräämänsä paikkatiedot yhteen, ja palvelualustan kautta niitä voidaan tar-jota eri käyttötarkoituksiin. Se luo pohjaa uusille yksityissektorin palveluille ja liiketoiminnalle.

YHTEENSOPIVAT TIEDOT AINEISTON TUOTTAJILTAMittava hanke jakautuu osakokonaisuuksiin ja osakokonaisuudet edelleen projekteihin. Paikkatietoalustan ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2019 alussa.

– Osahankkeissa toteutetaan tekninen paikkatietoalusta ja sen palvelut. Lisäksi kootaan eri tiedontuottajilta tietoaineistoja, joita ovat ilma- ja satelliittikuvat, pistepilvet, Kansallinen maastotieto-kanta, osoitetiedot ja paikannimet, maankäyttöpäätökset sekä

yhteiset INSPIRE-teemat, Jakobsson luettelee. – Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia tiedon hyödyntäjille.

Hanketta edeltävissä selvityksissä käyttäjät halusivat, että tiedot ovat yhteensopivia riippumatta siitä, kuka on aineiston tuottaja. Paikkatietoalusta vastaa tähän tarpeeseen. Esimerkiksi osoitetietojen sijaintitiedoissa on ollut puutteita, ja nyt siihen tuodaan uusi ratkaisu.

LAADUKKAAT PAIKKATIEDOT HYÖDYTTÄVÄT KAIKKIAKansallinen maastotietokanta (KMTK) sulautuu osaksi Paikkatieto- alustaa. Kansallinen maastotietokanta kattaa edelleen kaikki peruspaikkatiedot eli rakennukset ja rakenteet, liikenneverkon, hydrografian, maanpeite- ja johtotiedot sekä korkeussuhteet.

– Paikkatietoalustan rakentamiseen osallistuvat käytännössä kaikki paikkatietoja tuottavat toimijat, esimerkiksi kunnat ja muut julkishallinnon toimijat, huomauttaa johtava asiantuntija Heli Laaksonen. – Nämä tahot ovat myös paikkatiedon hyödyn-täjiä siinä missä yksityinen sektorikin. Paikkatietoalusta ei muuta toimijoiden rooleja, vaan se mahdollistaa erilaisissa prosesseissa syntyvän tiedon hyödyntämisen.

– Parhaan hyödyn saa lopulta kuitenkin yksittäinen kansalainen, Laaksonen muistuttaa. – Laadukkaat ja yhteensopivat paikkatiedot mahdollistavat parempia päätöksiä. Paikkatietoalusta tuottaa tehokkuutta ja kilpailuetua myös liiketoiminnassa esimerkiksi logistiikka- ja liikenneratkaisujen avulla.

Jos paikkatiedon tuottajien aineistot ovat yhteensopivia, niiden päälle voi rakentaa monenlaisia palveluita ja liiketoimintaa. Tähän tähtää meneillään oleva suurhanke.

KUVA

: AN

TERO

AAL

TON

EN


Uusi Maanmittauslaitos.fi-sivusto julkaistaan maaliskuussa. Uusi sivusto mukautuu sujuvasti eri päätelaitteille ja sen kehittämi-sessä on otettu huomioon saavutettavuuden vaatimukset. Myös sivuston sisältö ja ulkoasu on uusittu täysin.

– Uudistuksessa on pyritty huomiomaan erityisesti Maanmit-tauslaitoksessa ensi kertaa asioivat, jotta heidän asioimisensa olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa, kertoo viestintäasiantun-tija Johanna Ujainen. – Vakiokäyttäjiä emme silti ole unohtaneet. Heille on etusivulta suorat reitit käytetyimpiin palveluihin, ja Asioi verkossa -otsikon taakse on koottu oikopolut kaikkiin verkkopalveluihimme.

Kiinteistöt-osiosta löytyvät kaikki kiinteis-töihin liittyvät palvelut sekä henkilöasiakkaille että työssään kiinteistötietoja tarvitseville. Kartat ja paikkatieto -osiossa on vinkkejä kartan ostoon sekä tietoa maastotietojen tuotannossa ja maastotietoaineistoista.

Uutta sivustolla on Tutkimus-osio, joka sisältää tietoa Paikkatietokeskuksen tutkimus-hankkeista ja tutkimusryhmistä. Nykyinen fgi.fi-sivusto poistuu käytöstä, mutta osoite fgi.fi toimii edelleen ja ohjaa käyttäjät Maanmittaus-laitos.fihin.

– Sivustolla usein vierailevia uudistus saattaa hämmentää hetkellisesti, kun asiat löytyvät nyt eri paikoista kuin ennen, mutta toivomme että käyttäjät löytävät uudet reitit nopeasti, viestin-täasiantuntija Kirsi Mäkinen sanoo.

Uuden sivuston toteutuksessa on ollut apuna Maanmittaus-laitoksen asiakasraati, jonka kommenttien pohjalta muokattiin sekä sivujen toimintoja että sisältöä. Sivustoa on toteutettu yh-teistyössä Siili Solutionsin kanssa. Konseptisuunnittelusta vastasi Ixonos.

www.maanmittauslaitos.fi

MAANMITTAUSLAITOS.FI UUDISTUU

OPINKAUTTATYÖHÖN

Toimitusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksia koske-vaan lakimuutokseen valmistauduttiin Maan-

mittauslaitoksessa syksyllä yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Maanmittausalan koulutusta tarjoavat Lapin ja Metropolian ammattikorkeakoulut sekä Aalto-yliopisto.* Yhteistyössä hiottiin näkemystä, millaisilla oppimispoluilla on mahdollista hankkia perus-

osaaminen erilaisiin maanmittaustoimituksiin. Osapuolet pitivät yhteistyötä kaikin puolin an-

toisana.− Tämä oli vilpitöntä ja asiallista yhteistyötä. Am-

mattikorkeakouluun ja opettajiin suhtauduttiin vakavasti ja luottamuksella. Meidän näkemystämme kuunneltiin, toteaa yliopettaja Aune Rummukainen Lapin ammatti-korkeakoulusta.

– Yhteistyölle on nykyaikana aivan erityinen tarve, kertoo johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.

Asmundelan mukaan kaikenlainen muutos on nopeutunut niin paljon, että koulutuksen rooli on yhä enemmän antaa perusvalmiudet työssä tapahtuvalla jatkuvan oppimiseen.

– Maanmittauslaitos luottaa alan oppilaitoksiin, nuo-ret toimitusinsinöörit ovat olleet erittäin päteviä ja ovat varmasti jatkossakin. Heillä on erityisen hyvät oppimis- ja muutosvalmiudet, hän sanoo.

Myös kiinteistöopin lehtori Jaakko Sirkjärvi Metro-poliasta on pitänyt yhteistyötä suorapuheisena ja vil-pittömänä. Sirkjärvi toteaa, että yhteistyöllä pystytään palvelemaan Maanmittauslaitosta yhtenä keskeisenä sidosryhmänä. Vuoden alusta lähtien myös AMK-insinööri on voinut tehdä vaikkapa vaativia lunastustoimituksia. Lakimuutokseen on ammattikorkeakouluissa valmistau-duttu jo aiemmin lisäämällä arviointikoulutusta.

* Novia yrkeshögskolan Vaasassa ei ota tällä hetkellä uusia opiskelijoita maanmittaustekniikkaan.

VILPITÖNTÄ VUOROPUHELUA KELPOISUUSVAATIMUKSISTA


TIETOA MAASTA

MYYTTEJÄ MURTAMASSATilusjärjestelijät ovat käärineet hihansa ja kiertävät eri puolilla maata kertomassa tilusjärjestelyjen nykymahdollisuuksista. Tuskin mikään muu maanmittaustoimitus on kehittynyt niin paljon menneinä vuosina. TEKSTI: ANNE PAKARINEN

KUVA: ANTERO AALTONEN

Näin alan asiantuntijat Jouni Ingalsuo ja Juha Patana murtavat tilusjärjestelyjä koskevia myyt-tejä:

MYYTTI 1: TILUSJÄRJESTELY KESTÄÄ KAUAN

− Menneinä aikoina uusjaot saattoivat kestää jopa vuosi-kymmeniä, mutta nykyisin maanomistajien kanssa yhteis- työnä suunniteltu tilusjärjestely vie noin viisi vuotta. Uusissa järjestelyissä päästäneen jopa kahden vuoden kestoaikaan, kertoo maanmittausinsinööri Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.

Nopeamminkin voi edetä, mutta liian nopeakaan ei kannata olla.

− Valtaojien kunnostamiseen ja teiden rakentamiseen tarvitaan aikaa, ettei tilusjärjestelyalueen viljelylle aiheu-du haittaa. Tilusjärjestelystä saatava hyöty paranee, kun asian kypsyessä maanomistajilla on aikaa miettiä parhai-ta ratkaisuja, kertoo Patana.

MYYTTI 2: TILUSJÄRJESTELYJEN RAHOITUS ON ITSE ASIASSA MAATALOUSTUKEA

− Asian voi tietysti nähdä myös tällä tavoin, koska valtio maksaa osan kustannuksista. Toisaalta yhteiskunnan rahoitus tuottaa tilusjärjestelyalueella merkittävän ja pitkävaikutteisen hyödyn, sanoo kenttäpäällikkö Jouni Ingalsuo MTK Keski-Pohjanmaasta.

– Isoilla peltolohkoilla konekustannukset jäävät alhai-semmiksi, samoin koneiden tuottamat hiilidioksidipäästöt pienenevät. Tehostunut maatalousyrittäjyys pystyy tuot-tamaan aiempaa enemmän verotuloja kunnille ja valtiolle. Jos traktoreiden määrä vähenee maantiellä, tieliikenteen turvallisuus paranee ja koko yhteiskunnan toiminta tehos- tuu. Tilusjärjestely on infrahanke, joka maksaa itsensä takaisin, hän huomauttaa.

− Tilusjärjestelyillä korjataan ajan kuluessa pirstoutu-nutta kiinteistörakennetta. Se tehtävä on Maanmittauslai-tokselle määrätty suoraan laissa, muistuttaa Patana.

MYYTTI 3: PELTOLOHKOJEN KOKO KASVAA VAPAAEHTOISILLA KAUPOILLA

− Yleisesti ottaen peltolohkojen keskikoko näyttää kasvavan erittäin hitaasti pelkästään lisämaakauppojen ja vuokrasopimuksien avulla, Ingalsuo kertoo. – Kes-ki-Pohjamaalla peltolohkojen keskikoko kasvoi vuosina 2003 – 2013 0,14 hehtaaria niissä kunnissa, joissa ei tehty tilusjärjestelyitä. Suhteellisesti arvioituna peltolohkot kasvoivat vuosikymmenen aikana 6,6 prosenttia ilman tilusjärjestelyä. 2000-luvulla tehdyt tilusjärjestelyt taas kasvattivat peltolohkojen keskikokoa 2,2 hehtaarista 4,8 hehtaariin, eli noin 120 prosenttia.


YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOHYÖTYJEN ARVOSTUS KASVAA TULEVINA VUOSINA.

MYYTTI 4: PELLOT PIRSTOUTUVAT JOKA TAPAUKSESSA PIENEMMIKSI

− Tilusjärjestelyin saavutettu hyöty on yleensä pysyvää. On poikkeuksellista, että tästä hyödystä oltaisiin valmiita luopumaan jakamalla peltoja pienemmiksi lohkoiksi, sa-noo Ingalsuo.

Patana jatkaa samoilla linjoilla. − Maa- ja metsätalousministeriölle tehty tilusjärjestely-

toimintaa koskeva laaja selvitystyö valmistui vuonna 2016. Sen perusteella hyvä kiinteistörakenne kestää vuo-sikymmeniä. Viljelijät havahtuivat itsekin vaalimaan hyvää tilusrakennetta: jos peltoa tulee myyntiin tai vuokralle, he miettivät kenelle se parhaiten sopisi, Patana kertoo.

Toisin päin ajateltuna lohkokoon kasvattaminen vapaaehtoisin kaupoin vie nykyisellä vauhdilla 150 – 200 vuotta, jotta päästäisiin samaan tulokseen kuin tilusjär-jestelyssä viidessä vuodessa.

Peltolohkoja pirstoutuu myös erilaisissa maankäyttö- hankkeissa esimerkiksi uusia liikenneväyliä tehtäessä. Myös aikaisemmin tehtyjen väylien haittavaikutuksia voi-daan vähentää tai poistaa hanketilusjärjestelyjen avulla.

MYYTTI 5: TILUSJÄRJESTELY PERUSTUU PAKKOTOIMIIN

− Tilusjärjestelyn tekeminen edellyttää maanomistajien vahvaa kannatusta. Nykyään tilusjärjestely räätälöidään maanomistajien ja tilusjärjestelyn tekijöiden yhteistyönä, sanoo Patana.

Järjestelyä edeltävässä selvitystyössä tarkastellaan tilussijoituksen parantamisesta kiinnostuneiden maati-lojen tiluksia. Varsinaisessa tilusjärjestelyssä keskitytään erityisesti niihin peltolohkoihin, joiden järjestelystä viljelijät ovat kiinnostuneet. Neuvottelujen perusteella voidaan mukaan ottaa myös yksittäisiä peltolohkoja, jos se on välttämätöntä.

MYYTTI 6: MUUT HYÖTYVÄT, MUTTA MINULLE JÄÄ MAKSAJAN OSA

− Tilusjärjestely tuottaa eniten hyötyä, mikäli kaikki tai lähes kaikki alueen maanomistajat osal-listuvat siihen. Hyötyjen arvioimisessa ja esille tuomisessa on kenties vieläkin parantamisen varaa, Ingalsuo pohtii. – On tärkeää, että maanomistajat saavat täsmällistä tietoa pellon viljely- kustannusten alenemisesta sekä salaojituksen, isomman lohkokoon ja parantuneen tiestön tuot- tamasta arvonlisäyksestä. Väheksyä ei sovi ympä-ristö- ja ilmastohyötyjenkään etukäteisarvioinnin merkitystä. Todennäköisesti ympäristö- ja ilmasto- hyötyjen arvostus kasvaa tulevina vuosina.

− Tilusjärjestelyn kustannukset määräytyvät hyödyn perusteella. Jos maanomistajalle ei tule hyötyä niin ei tule kustannuksiakaan, huomaut-taa Patana.

LAAJAVAIKUTTEINEN YHTEISKUNNALLINEN KEHITTÄMISTOIMENPIDE

− Ruokatuotantoa on kehitettävä. Siihen ei pys-tytä pelkästään koneita kehittämällä, vaan myös viljelylohkoja on saatava suuremmiksi, Ingalsuo sanoo.

Vaikka tilusjärjestelyt ensisijaisesti tehosta-vat maaseudun yritystoiminnan edellytyksiä ja alueiden elinvoimaisuutta, ne tuottavat lisäksi ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Parhaassa tapauk-sessa tilusjärjestely tehostaa lähialueellaan mui-denkin yhteiskunnan sektorien toimintaa.

– Tätä ilosanomaa meidän pitää saada vietyä eteenpäin yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa. Tilusjärjestely on merkittävä yhteiskun-nallinen kehittämistoimenpide, toteavat Jouni Ingalsuo ja Juha Patana yhdessä. ■


PALVELUA MAASTA


TEKSTI: SARI PUTKONEN

KUVITUS: MAANMITTAUSLAITOS

Maanmittauslaitos tarjoaa kiinteistötietoja ja kartta-aineistoja sähköisesti asiakkailleen. Kiinteistökaupankin voi hoitaa verkossa Kiinteistövaihdannan palvelu KVP:ssä. Palvelut toimivat ammattikäyttäjille rajapintojen avulla, jolloin asia-

kas voi käyttää niitä oman käyttöliittymänsä kautta. Pian myös kansalaiset voivat käydä katsomassa omia kiinteistötietojaan verkossa.

Jotta tähän on päästy, töitä on tehty monella saralla. Palvelujen di-gitalisointi on edellyttänyt esimerkiksi tietovarantojen digitalisointia. Jättiharppaus otettiin vuonna 1998, kun maanmittaustoimituksiin saatiin sähköinen JAKO-työkalu. ⊲⊲⊲

Maanmittauslaitoksen kiinteistö- ja maastotiedot ovat laajassa käytössä, mutta mitä käyttäjät tekevät datalla? Entä kuinka digitaaliset palvelut toimivat?

DIGITAALINEN DATA ASIAKKAIDEMME KÄYTÖSSÄ


Maanmittauslaitoksen tavoitteena on, että kerätyt tietovarannot ovat helposti hyödynnettävissä, mutta ovatko ne? Mitä sanovat palvelujen pitkäaikaiset käyttäjät Kauppalehden Tietopalveluissa, OP Turun Seudussa ja Suomen ympäristökeskus SYKEssä?

KAUPPALEHTI TIETOPALVELUT JAKAA KIINTEISTÖTIEDOTAloitetaan kierros Kauppalehti Tietopalveluista. Lii-ketoimintajohtaja Maija Kaurosella ja asiantuntija Antti Kilpiöllä on yhteensä muutaman vuosikym-menen kokemus Maanmittauslaitoksen palveluista.

Kauppalehti Tietopalvelut tarjoaa asiakkailleen oman käyttöliittymänsä kautta muun muassa kiin-teistötietoihin liittyvää tietopalvelua. Asiakkaina on muun muassa pankkeja, kiinteistönvälittäjiä, asian-ajajia ja isännöintitoimistoja. Palvelusta saa usean eri viranomaisen ja yksityisen toimijan tuottamia tietoja mukaan lukien Maanmittauslaitoksen Kiinteistötie-tojärjestelmän tiedot.

– Maanmittauslaitoksesta haemme rajapintojen kautta virallisia asiakirjoja, kuten lainhuuto- ja ra-situstodistuksia, kiinteistörekisteriotteita sekä kiin-teistöjen perustietoja. Käytämme myös ilmakuvia ja kartta-aineistoja, Kilpiö kertoo.

Kauronen ja Kilpiö kiittelevät Maanmittauslaitos-ta palvelujen sähköistämisessä edistykselliseksi.

– Se on viranomaisista aktiivisin ja kehityshalui-sin, Kauronen aloittaa.

– Tiedon avaaminen on helpottanut meidän omaa kehitystyötämme. Voimme lisätä ominaisuuksia palveluihimme, Kilpiö kuvailee.

KVP:stä Kilpiö ja Kauronen toteavat, että onneksi sen kehittäminen on nyt oikeilla raiteilla, kun se näh-

dään erityisesti asiantuntijoiden – ei vain kuluttajien – palveluna.

Toiveitakin on palvelujen kehittämiseen: onko mahdollista palastella esimerkiksi rasitustodistuksen tietoja siten, ettei asiakkaan tarvitse ostaa koko doku-menttia, vaan vain tarvitsemansa osan siitä?

TULEVAISUUDEN KIINTEISTÖKAUPPA ON DIGITAALINENOP Turun Seudun luottojohtaja Leena Reuter toteaa että sähköiset palvelut ovat pankkialan tulevaisuus.

– Asiakas laittaa asiansa vireille sunnuntaina ja me käsittelemme sen viikolla ja lopuksi allekirjoi-tukset hoidetaan sähköisessä palvelussa, Reuter visioi.

Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelua pankissa on käytetty jo pitkään esimeriksi silloin, kun asiakas haluaa pantata kiinteistön lainan vakuudeksi. Myös kiinteistökauppa on digitalisoitunut.

– Haemme kaikki panttikirjat sähköisinä. Kun kiinteistö myydään, sähköinen pantti voidaan siirtää saajalle digitaalisesti KVP:ssä. Tämä on näppärä ja joustava systeemi.

Sähköistämisen myötä paperisista lomakkeista ollaan pääsemässä eroon.

– Jos asiakas kuitenkin toimittaa kiinnityshake-muksen meille paperisella lomakkeella, niin kiinni-

tyksen vireille tulon jälkeen voimme seurata asian etenemistä sähköisesti KVP:ssä.

Ratkaistavana KVP:ssä on vielä rahan siirtoon liit-tyvä ongelma. Raha pitää saada siirtymään samaan aikaan KVP:ssä tehtävän omistajuuden siirron kanssa. Reuterin mukaan yksi ratkaisu tähän voisi olla jon-kinlaisen välitilin käyttö.

Kiinteistö- vaihdannan palvelun kehittäminen on nyt oikeilla raiteilla, kun se nähdään erityisesti asiantuntijoiden palveluna.

Tiedon avaaminen on helpottanut meidän omaa

kehitystyötämme. Voimme lisätä ominaisuuksia palveluihimme.


– KVP:stä tulee asiantuntijoiden palvelu ja me olem-me pankkina ja kiinteistönvälittäjänä kiinnostuneita käyttämään sitä.

KARTAT TUTKIMUSTIEDON ESITTÄMISEKSISuomen ympäristökeskus SYKEssä kehitysinsinöörinä työskentelevän Mikko Sanen työtehtäviin kuuluu muun muassa tulvakarttapalvelun ylläpitäminen. Työs-sään hän käyttää Maanmittauslaitoksen taustakarttoja ja ilmakuvia. Aineistojen latauspalvelu on tullut tutuksi.

– Helppo ja toimiva, Sane kommentoi.

SYKEssä päivitetään tulvakartoituksessakin käy-tettyä kahden metrin korkeusmallia kerran vuodessa Maanmittauslaitoksen Muutostietopalvelun kautta siltä osin, kun karttalehdissä on tapahtunut muutoksia.

– Palvelun kautta saamme automaattisesti uudet karttalehdet.

Jos aineiston metatietoja, kuten laserkeilauksen päivämäärätiedon, voisi katsoa jo ennen latausta, olisi Sane vieläkin tyytyväisempi latauspalveluun.

Digitaaliset palvelut toimivat ja kaatuvat verkko-yhteyksien mukana. Sekä Sane että Kilpiö Kauppalehti Tietopalveluista huomauttavat, että palvelun tilasta ei saa hälytystä, vaan tieto on haettava Maanmittauslai-toksen verkkosivuilta.

YHTEISTYÖSSÄ LISÄÄ DIGITAALISUUTTAEntäpä palvelujen tulevaisuus, mitä digirintamalla on odotettavissa? Maanmittauslaitoksen tuotannosta vas-taava ylijohtaja Irma Lähetkangas toteaa, että Maan-mittauslaitos pitää jatkossakin huolen siitä, että tieto on turvattua, läpinäkyvää ja helposti hyödynnettävissä.

– Kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa, Lähetkangas lupaa. ■

DIGIMATKAN VARRELTA

Maanmittauslaitos julkaisi ensimmäiset rajapinnat vuonna 2005. Niiden käyttö muualla yhteiskunnassa on kasvanut räjähdysmäisesti vasta muutaman viime vuoden aikana. Kiinteistötietoja Maanmittauslaitos on tarjonnut sähköisenä palveluna vuodesta 1997 alkaen.

Kansalaisen Karttapaikka -palvelun Maanmittauslai-tos julkaisi vuonna 1996, vain kolme vuotta sen jälkeen, kun Suomessa oltiin alettu tarjota internet-yhteyksiä. Jälkiviisaasti voi sanoa, että siinä oltiin hyvissä ajoin avoimen datan asialla.

Karttapaikan toteuttajiin 1990-luvulla kuulunut toimitusjohtaja Pekka Sarkola GISPOsta kertoo, että Karttapaikan julkaisua edelsi keskustelu siitä, voidaanko suljettua ja maksullista kartta-aineistoa antaa ilmaiseksi katselupalveluun. Lopulta kartan kokoa päätettiin rajoit-taa, jottei aineiston myynti kokonaan loppuisi. Lisäksi yhdestä käyttäjätunnuksesta tehtyihin latausmääriin asetettiin rajoituksia, kun eräs opiskelija oli keksinyt la-data kaikki Karttapaikan karttalehdet omalle koneelleen.

Haemme kaikki

panttikirjat sähköisinä.

Kun kiinteistö myydään,

sähköinen pantti voidaan

siirtää saajalle

digitaalisesti

Kiinteistövaihdannan

palvelussa.

Maanmittaus-laitoksen Muutos-tietopalvelun kautta saamme automaattisesti uudet karttalehdet.


HUIPPUTUTKIMUSTA MAANLÄHEISESTI

KANSAINVÄLISYYS

TEKSTI: KATRI ISOTALO

KUVA: RIKU NIKKILÄ

Laserkeilain selkärepussa ja droneja maailmalle! Paikkatietokeskuksen laserkeilausyksikkö vie huippututkimuksen tulokset maastoon asti.


LENNOKEISTA YRITYSTOIMINTAA Laserkeilainten käyttö suunnittelussa ja ympäristö-tiedon keräämisessä alkoi 1990-luvun lopulla järeillä ja hintavilla laitteilla lentokoneista. Huippuyksikön tutkijat ovat sen jälkeen kehittäneet maailman en-simmäisen lennokkilaserkeilaimen, joka on osaltaan madaltanut teknologian hyödyntämisen kynnystä. Pienoishelikopterin näköisillä miehittämättömillä droneilla kartoitetaan esimerkiksi sähkölinjoja. Oheis- yrityksenä syntyi maailmanvalloitusta parhaillaan tekevä SharperShape-yritys.

Lennokeista siirryttiin pian maan päälle: maail-man ensimmäinen selkärepussa kulkeva laserkeilain kehitettiin Paikkatietokeskuksessa. Viimeksi yksikön tutkijat ovat kiertäneet kartoittamassa sillä meteoriit-tikraatereita Kanadassa.

– Tarkkaa 3D-mittausta saadaan tehtyä koko ajan helpommin ja halvemmin, Hyyppä toteaa tyytyväisenä.

– Kaupunkien 3D-mallit helpot-tavat jo suunnittelua ja suunni-telmien visualisointia päättäjille. Seuraava vaihe rakennetun ympä- ristön mallintamisessa on sisä- tilojen mallinnus.

Sensorit pienenevät koko ajan, pistepilvien rooli maailmassa

kasvaa ja robottiteknologia siirtyy tutkijoilta käytän-töön. Näin tapahtuu Hyypän mukana myös laserkei-laussensoreille.

Seuraava merkittävä askel teknologian kehityk-sessä on hänen mukaansa suoraan puolijohteeseen integroitu laserkeilain, jossa keilainelektroniikka mahtuu sormenpään kokoiselle alueelle. Teknologiaa sovelletaan jo esimerkiksi itseajavissa autoissa. Auto-teollisuus onkin yksi laserkeilaustekniikan edistyksel-lisimpiä käyttäjiä ja kehittäjiä.

– Laserkeilauksesta on tulossa henkilökohtaisem-paa. Kymmenen vuoden kuluttua aika moni suoma-lainen keilaa tulevaisuuden älypuhelimella ja tuottaa vaikkapa virtuaalitodellisuutta. ■

–Ehdottomasti pitkäjänteisyys. Uusia ideoita voi-daan alkaa työstää heti eikä vasta sen jälkeen, kun on odotettu vuosi rahoituspäätöstä. Se on

ollut hienoa, vastaa Juha Hyyppä kysymykseen, miten huippuyksikköstatus on näkynyt laserkeilausyksikön arjessa.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen, sil-loisen Geodeettisen laitoksen, Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osaston laserkeilausyksikkö valittiin kolme vuotta sitten yhdeksi Suomen Akatemian 14 huippuyksiköstä. Kuuden vuoden rahoituskausi on nyt puolivälissä.

– Huippuyksikössä on tuotettu noin 15 tohtoria, ja vielä useampi on saanut professuurin huippuyksikön kouluttamana. Olemme tehneet tutkijavaihtoa 20 henkilövuoden verran ja synnyttäneet 10 spin-offia yri-tysmaailmaan. Yhteistyötä olemme tehneet maailmalla lähes 150 kansainvälisen organi-saation kanssa. Tosin kansainvä-lisyys on ollut meille arkipäivää aina. Olemme maailman johtava tutkimusorganisaatio alalla, luettelee osastonjohtaja Hyyppä yksik- könsä saavutuksia.

METSÄOSAAMISTA JAPANIINYksi esimerkki kansainvälisyydestä on metsien laser- keilausasiantuntijoiden koulutus Japanissa, jossa yksittäisen puun arvo lasketaan usein tuhansissa euroissa. Laserkeilausaineistosta voidaan tunnistaa jopa katkenneet oksat. Suomessakin laserkeilausmene-telmä tarkentaa metsätietoa, sillä se ”näkee” myös lat-vusten ja muun biomassan alle toisin kuin perinteiset fotogrammetriset menetelmät. Meillä metsätalouden sovelluksissa tärkeää on myös mittausten kustannus-tehokkuus.

Laserkeilauksen huippuyksikköön kuuluu yli 30 tohtoria Paikkatietokeskuksesta, Oulun yliopistosta, Helsingin yliopistosta sekä Aalto-yliopistosta.

Oulussa kehitetään akatemiaprofessori Juha Kos-tamovaaran johdolla esimerkiksi laserpulssin kulku-aikaan perustuvaa elektroniikkaa uusille sensoreille. Aalto-yliopisto kehittää professori Hannu Hyypän johdolla rakennetun ympäristön sovelluksia ja siihen liittyvää tekniikkaa ja menetelmiä, ja Helsingin yli-opistossa keskitytään professori Markus Holopaisen johdolla metsätalouden sovelluksiin. Paikkatietokes-kuksen tehtävä on ideoida ja integroida uusien senso-reiden käyttöä ja tutkia niillä uusia sovelluksia.

Yhteistyötä tehdään paljon myös teollisuuden kans-sa. Tämä kaikki tarkoittaa, että laserkeilausosaamista on saatu edistettyä niin, että huippututkimus on syn-nyttänyt myös käytännön sovelluksia.

SELVITYS KOKO SUOMEN KEILAAMISESTA Maanmittauslaitos on aloittamassa maa- ja metsätalousministeriön määräyksestä selvitystä valtakunnallisesta laserkeilausohjelmasta. Tavoitteena on saada koko Suomi laserkeilattua säännöllisin väliajoin ja saada näin tarkkaa ja yhtenäistä tietoa kaikkien maasto- ja ympäristö-tietoa tarvitsevien käyttöön.

Selvitys aloitetaan tämän vuoden keväällä sidosryhmiä kuulemalla ja ohjelma rakennetaan näiden tarpeiden pohjalta.

Päätös laserkeilausohjelman käyttöönotosta pyritään tekemään syksyllä 2018. Koetuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2019 ja laajempi aineistotuotanto vuonna 2020.

LASERKEILAUS VAIKUTTAA JOKAISEN ELÄMÄÄN

2020-LUVULLA.


YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN

Kesällä 2013 New Jerseyssä Newarkin lentoken-tän liikenteen ohjausjärjestelmään tuli vakavia häiriöitä. Sama toistui viikkoa myöhemmin,

täsmälleen samaan aikaan. Selvisi, että lentokentän ohi ajavan rekka-auton kuljettaja ei pitänyt siitä, että hänen työantajansa seurasi hänen jokaista liikettään.

GPS-satelliittien toimintaa häiritään sekä tahal-laan että vahingossa. Yhdysvaltalaiskuski ei ollut aja-tellut, että hänen käyttämänsä häirintälaitteen teho kantaa satojen metrien, jopa kilometrien päähän ja häiritsee siten muidenkin GPS-signaalien toimintaa.

GPS-häirintälaite, GPS jammer, lähettää radiosig-naalia, joka on samalla taajuudella kuin GPS-satelliit-tien signaalit. Häirintälaitteet ovat pieniä, edullisia ja helposti ostettavissa, mutta myös laittomia ja yhteiskunnan infrastruktuureille vaarallisia. Laitteiden ainoa tarkoitus on satelliittisignaalien hyödyntämi-sen estäminen.

LIEVENNYSALGORITMIT AVUKSITutkijat heräsivät ongelmaan viisi−kuusi vuotta sitten.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen navi- goinnin ja paikannuksen osasto osallistuu maailman-laajuiseen yhteistyöhön, jossa tutkijat selvittävät, mitä satelliittien häirinnän estämiseksi voidaan tehdä.

− Aluksi kehitettiin tunnistamiskeinoja, joilla häirintä todetaan. Nyt selvitetään myös, miten häi-rintälaitteen vaikutusta voidaan lieventää, tutkimus-päällikkö Laura Ruotsalainen kertoo.

Keinoja on jo tiedossa useita. Häirintälaitteen lähettämän signaalin voimakkuutta ei voida lieventää, mutta häirinnän vaikutuksia voidaan. Usein käyte-tään myös niin kutsuttua monisatelliittipaikannusta, jolloin hyödynnetään esimerkiksi eurooppalaisen Galileo-järjestelmän signaalia, jos GPS-signaalia häiritään.

Tarkasti ottaen myös muita satelliittijärjestelmiä kuin yhdysvaltalaista ja tunnetuinta GPS-satelliitti-järjestelmää voidaan häirintä. Tutkijat puhuvatkin GNSS-häirinnästä, sillä termi GNSS (Global Naviga-tion Satellite System) kattaa kaikki satelliittijärjestel-mät, joita ovat GPS, GLONASS, Galileo, BeiDou sekä alueelliset satelliittijärjestelmät.

YHDISTELEVÄ OHJELMISTOVASTAANOTIN ENSIMMÄISENÄLuotettavin keino satelliittien häirintää vastaan on myös se monimutkaisin: selittää maallikolle. Laura Ruotsalainen yrittää kärsivällisesti.

− Paikannuksessa käytettävät sensorit, jotka tarjoavat käyttäjän liiketietoa, eivät häiriinny satel-liittipaikannuksen häirinnästä. Kun satelliittivas-

KUN REKKAKUSKI VAARANSI LENTOLIIKENTEEN GPS-satelliittien häirintä yleistyy ja pienellä laitteella voi saada aikaan isoja ongelmia. Paikkatietokeskuksessa selvitetään, miten häirintää voitaisiin estää.

TEKSTI: SUVI STAUDINGER KUVAT: RIKU NIKKILÄ


SATELLITTIJÄRJESTELMIEN SANASTOASatelliittijärjestelmät eivät kilpaile keskenään. Yhteiskäyttö lisää tarkkuutta ja käyttöaluetta.

• GNSS (Global Navigation Satellite Systems) on yleisnimi kaikille satelliittinavigoinnin järjestelmille

• GPS, yhdysvaltalainen, vanhin ja laajimmin käytössä oleva, koostuu 32 satelliitista

• GLONASS, venäläinen, koostuu 27 satelliitista• Galileo, eurooppalainen, valmistuu kattavaksi

vuonna 2020, koostuu nyt 18 satelliitista• BeiDou, kiinalainen, valmistuu 2020, koostuu nyt

20 satelliitista

taanottimeen yhdistetään näiden sensorien mittauksia, saadaan paikannus toimimaan häirinnästä huolimatta, hän kertoo.

− Paikannuksessa yleisesti käytettäviä sensoreita ovat inertiasensorit eli kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi. Paikkatietokeskuksessa tutkitaan myös paikannuksessa vähemmän käytettävien mittausten, kuten esimerkiksi peräkkäisistä valokuvista lasketun liiketiedon hyödyn-tämistä häirinnän lievennykseen.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen edel-täjässä, Geodeettisessa laitoksessa, valmistui vuonna 2013 ohjelmistopohjainen vastaanotin, joka yhdistää tällä hetkellä viiden satelliittijärjestelmän tietoja. Vastaanotin hyödynsi ensimmäisenä maailmassa monisatelliittipaikannusta näin kattavasti.

– Vastaanotin laskee yhdistetyn paikkaratkaisun. Vastaanottimen avulla me pääsemme jokaiseen signaa-

lin prosessointivaiheeseen sörkkimään. Ja erityisesti häirinnän tapauksessa kehittämään lievennysalgorit-meja, selventää Ruotsalainen. – Emme voi vain havain-noida, että jaahas, älypuhelin ei enää paikanna sijaintia.

Mutta miten tutkimusta voidaan tehdä, kun GPS-jammeria on laitonta käyttää?

Maanmittauslaitoksessa laitonta laitetta saa käyt-tää Viestintäviraston luvalla, mutta vain sisätiloissa Kirkkonummella laboratoriossa ja vain vaimennetulla teholla.

VILKAS TIETEENALASatelliittien häirintä on vilkas tutkimusala, jolla kehi-tys on tällä hetkellä nopeaa.

Maanmittauslaitos on mukana useissa kansainvä-lisissä yhteistyöprojekteissa. Yksi keskeisimmistä on EU:n alainen STRIKE3, johon osallistuu tutkijoita myös Intiasta ja Etelä-Koreasta.

Brittivetoisen projektin tavoitteena on kehittää kansainvälisiä standardeja GNSS-satelliittijärjestelmien uhkien raportointiin ja vastaanottimien testaukseen. Projekti päättyy tammikuussa 2019, jolloin viimeis-tään on lupa odottaa seuravia tutkimustuloksia.

GALILEOLTA SUOJATTUJA SIGNAALEJA Yhden ratkaisun satelliittisignaalien häirinnän vastai-sessa taistelussa tarjoaa lähivuosina Euroopan oma satelliittinavigointijärjestelmä Galileo. Sen etuja ovat muita vahvemmat signaalit ja kyky tuottaa kryptattua, suojattua sijaintitietoa viranomaisten käyttöön.

Galileon on luvattu valmistuvan vuonna 2020. Nyt vuonna 2017 avaruudessa kiertää 18 kappaletta Galileon satelliitteja. Paikannus alkaa toimia kattavasti kun satelliitteja on vähintään 24.

Älypuhelimien sijaintitiedot eivät ole enää vain GPS-satelliittien varassa, mutta tarkempi tieto, mitä kaikkia signaaleja käytetään, on puhelinvalmistajien liikesalaisuus. ■

Vanhempi tutkija Stefan Söderholm esittelee häirintä- laitteen toimintaa Paikkatietokeskuksen laboratoriossa. Häirintäsignaalin vaikutus näkyy piikkinä laitteen ruudulla.


Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä Suomi100 näkyy julisteina ja kuukausittain vaihtuvina uutisina niistä muistoista, joita Maanmittauslaitoksella on satavuotiaan Suomen taipaleelta.

Suomen juhlavuoden kunniaksi laitos sai järjestettäväk-seen kansainvälisen maanmittausalan suurtapahtuman FIG Working Weekin toukokuussa Helsingissä. Tapahtu-maan odotetaan liki tuhatta osallistujaa ympäri maailman. Isännät tuovat juhlavuotta esille eri tapahtumissa, joten kävijöille jää mukavia muistikuvia juhlivasta Suomesta.

Marraskuussa julkaistava lähes satavuotiaan Paikkatie-tokeskuksen historiateos on myös osa Maanmittauslaitok-sen juhlavuoden toimintaa.

Maanmittauslaitoksen Suomi100-tekoja voi seurata laitoksen Twitter- ja Facebook-tileillä.

Kansainvälisen maanmittausalan järjestön konferenssi FIG Working Week järjestetään 29.5. – 2.6. Helsingin Messukeskuksessa. Konferenssin teemana on Huomisen maailmaa mittaamassa - Digitalisaatiosta lisättyyn todellisuuteen. Paikalle odotetaan noin tuhatta osallistujaa ympäri maailman.

Ohjelma julkaistaan maaliskuussa. Valittavina on 550 eri esitystä ja ammattilaisille 10 rinnakkaisohjelmaa tiistaista torstaihin. Suurin osa luennoista koskee käytännönläheisiä ammatillisia aiheita, mutta ohjelmassa on myös tieteellisiä luentoja. Samanaikaisesti Messukes-kuksen tiloissa järjestetään kansainvälinen alan näyttely.

Maanantaina ja perjantaina on FIG:n yleiskokous. Euroopan nuoret maanmittarit pitävät oman tapahtumansa sunnuntaina 28.5. ja Maanmittauspäivät 2017 pidetään 31.5.

Järjestelyistä vastaavat Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL ry, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLI ry sekä Maanmittauslaitos.

www.fig.net/fig2017

Ilmoittautuminen

www.maankaytto.fi/mmp2017

#FIG2017

MAANMITTAUSLAITOS JUHLII 100-VUOTIASTA SUOMEA

MAANMITTAREITA KAUTTA MAAILMAN HELSINKIIN

LYHYESTI

MÄÄRÄALASTA KIINTEISTÖKSI -PROSESSI UUDISTUU

MYGEOTRUST – NYKYISTÄ VASTUULLISEMPAA MOBIILIDATAN KÄYTTÖÄ Maanmittauslaitoksessa uudistetaan pilotointien avulla

prosessia, jossa määräalasta muodostetaan kiinteistö. Tavoitteena on asiakaslähtöisempi, nopeampi ja kustannus-tehokkaampi toimintatapa.

Prosessin vaiheita ovat kauppahintarekisterin ylläpito, määräalatunnuksen antaminen, lainhuudon myöntäminen ja lohkominen kiinteistöksi. Jokaisella vaiheella on eri tekijät, vaikka asiakkaan silmin katsottuna kyse on kuitenkin yhdestä tapahtumasta.

Kaakkois-Suomen lohkomispilotissa kokeillaan lain-huudatus- ja lohkomisvaiheen yhdistämistä käytännössä. Valtakunnalliseen projektiin valitut toimitusinsinöörit kokeilevat puolestaan mallia, jossa kaikki vaiheet tekee yksi henkilö.

Prosessia uudistetaan Lean-periaatteita noudattaen ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Muutokset tietojärjestelmiin vaativat enemmän aikaa, kuten myös mahdolliset lakimuutokset, mutta osa hyväksi havaituista käytännöistä voidaan ottaa käyttöön heti.

Paikkatietokeskuksessa etsitään ratkaisua ongelmaan, jolla on tulevaisuudessa suuri merkitys: miten ihmisiltä kännykän avulla kerättävää sijaintitietoa ja muuta mobiilidataa voidaan kerätä niin, että ihmiset itse voivat päättää tietojensa käytöstä. Tällä hetkellä Google ja Apple keräävät tietoja ilman, että niiden käyttöön voisi itse vaikuttaa.

Ongelmaan on pureutunut Tekesin rahoittama Maanmittauslai-toksen Paikkatietokeskuksen projekti MyGeoTrust.

Ensimmäisessä vaiheessa on tehty kolme sovellusta. Ensimmäi-nen sovellus on työkalu, jolla muut sovellukset toimivat, nimeltään MyGeoTrust. Ilman sitä ei muita sovelluksia voi käyttää.

Toinen on HelloMyGeoTrust-karttasovellus, jossa käyttäjä näkee alustan keräämän sijaintitiedon eli käyttäjän oman sijaintitiedon ja tiedot, jotka muut käyttäjät ovat päättäneet näyttää julkisesti.

Kolmas sovellus on nimeltään #hylo, jonka avulla saa oman sijainnin kartalle ilman, että henkilöllisyys paljastuu. Lisäksi saa tietoonsa saatavilla olevat WiFi-verkot ja niiden voimakkuudet.

– Yli 5 000 ihmistä on kokeillut tätä sovellusta, kertoo projektin vetäjä Robert Guinness.

– Meillä on tällä hetkellä sijaintitietoja kaikista maanosista paitsi Etelämantereelta ja Etelä-Amerikasta. Palaute on ollut positiivista.


Aiemmin kaksi kertaa vuodessa julkaistut kiinteistöjen kauppahintatilastot saa nyt liki reaaliaikaisesti. Tilastoja voi hyödyntää kahdella tavalla: rajapintapalvelun kautta datana tai verkkosivuston taulukoita selailemalla.

Tilastoja voi tutkia kunnan, maakunnan tai koko Suomen kattavana. Rajapinta-palvelun kautta tilastoja voi katsoa jopa postinumeron mukaan, kunhan alueella on tehty riittävästi kauppoja.

– Kun kaupanvahvistaja ilmoittaa tehdyn tonttikaupan Maanmittauslaitokselle, kauppa merkitään kauppahintarekisteriin heti. Tilastossa kauppa näkyy noin kuukauden päästä, kertoo kiinteistöarvioinnin asiantuntija Taisto Toppinen.

Tilastot päivittyvät automattisesti kuukausittain. Vuosien 1990–2016 tilastot näkyvät palvelussa vuosittain. Tietoja yksittäisistä kiinteistökaupoista saa Maanmit-tauslaitoksen asiakaspalvelusta ja Kiinteistötietopalvelusta.

www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/verkkopalvelut/kiinteistotietopalvelu

Kiinteistöjaotusta, kiinteistötunnusta ja rajamerkkejä koskeva tieto muuttui avoimeksi ja maksuttomaksi tietoaineistoksi tämän vuoden alussa.

– Tieto kiinteistöjen rajoista on kiinnostava avoin data monille uusille tahoille. On hienoa, jos sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi uusissa sovelluksissa, sanoo johtava asiantuntija Teija Tarvainen.

– Esimerkiksi metsä- ja sähköyhtiöiden on maastotöissä tärkeä tietää, missä rajat kulkevat. Data on ollut käytössä tähänkin asti, mutta se on ollut maksullista.

Data on saatavilla tiedosto- ja rajapintapalvelussa. Yksityishenkilö voi katsoa kiinteistöjen rajoja kartalla Karttapaikasta tai Paikkatietoikkunasta.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikkawww.paikkatietoikkuna.fi

KIINTEISTÖREKISTERIKARTTA AVOIMEKSI DATAKSI

KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINTATILASTO PÄIVITTYY NYT KUUKAUSITTAIN

OTA KARTTALIITE TALTEEN!

Vastuuraportin teemana on tietoLuotettava, eheä ja muuttumaton tieto on viranomaistiedolle tärkeää. Sitä edellytetään ja sen eteen tehdään työtä.

– Luotettavat ja yhtenäiset rekisteri- tiedot ovat kivijalka sille, että asiakkaille voidaan tulevaisuudessa rakentaa kiinteistö-tietopalveluja verkkoon, sanoo viestintä- johtaja Pirkko Yliselä.

Huhtikuussa valmistuvan Maanmittaus- laitoksen yhteiskuntavastuuraportin teemana on tieto.

– Raportissa kerrotaan muun muassa, miten tietoturvasta huolehditaan Maanmit-tauslaitoksessa, Yliselä kertoo.

Kirjaamisasioiden posti keskitetään VaasaanKirjaamishakemukset eli lainhuuto-, kiinnitys- ja erityisiä oikeuksia koskevat hakemukset toimitetaan ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Postiosoite on jatkossaMaanmittauslaitos / KirjaamisasiatPL 3300, 65101 VaasaJuhliva Suomi100 innoitti Tietoa Maasta -toimituksen tekemään keskiaukeamalle

irrotettavan karttaliitteen.– Toisella puolella on Suomen yleiskartan helmikuun 2017 versio, ja karttaliitteen

toiselle puolelle on painettu Suomen kartta sadan vuoden takaa, kertoo viestintä-päällikkö Mervi Laitinen.

Vanha kartta on Suomen Maantieteellisen Seuran julkaiseman Suomen Kartaston 2. laitoksesta vuodelta 1910.

– Näistä kartoista näkee, miltä Suomi näytti itsenäisyyden alussa ja miltä näytämme nyt. Sieltä voi itse todeta, miten Suomi-neidon piirteet ovat muuttuneet sadassa vuodessa, Laitinen sanoo.

Suomen Maantieteellinen Seura

www.geography.fi

Polvelta toiselle: teemana yhteismetsäHelsinki 11.3.2017Mikkeli 25.3.2017

Lapin AMK:n mittauspäivät opiskelijoilleRovaniemi16.3.2017

Valtio Expo 2017Marina Congress Center, Helsinki10.5.2017

ErämessutOulu25. – 28.5.2017

Maanmittauspäivät SLK-talo/Haaga-Helia, Helsinki29. – 30.5.2017

FIG Working WeekHelsingin Messukeskus, Kokoustamo29.5. – 2.6.2017

TAPAHTUMISSA TAVATAAN


DIGITALA DATA FÖR VÅRA KUNDER

FAKTA OM LANDET

Lantmäteriverket erbjuder sina kunder fastighets-uppgifter och kartmaterial i elektronisk form. Fackmän kan använda tjänsterna via egna användargränssnitt. Snart kan även allmänheten se sina egna fastighetsuppgifter på webben.

FASTIGHETSUPPGIFTER VIA KAUPPALEHTI TIETOPALVELUTI tjänsten Kauppalehti Tietopalvelut kan man från Lant-mäteriverket via gränssnitt söka officiella handlingar, exempelvis lagfarts- och gravationsbevis, fastighetsregis-terutdrag och basuppgifter om fastigheter. Affärsverksam-hetsdirektör Maija Kauronen och expert Antti Kilpiö sä-ger att Lantmäteriverket är en vägvisare inom elektroniska tjänster.

– Lantmäteriverket är den mest aktiva och utvecklings-villiga myndigheten.

Kilpiö fortsätter med att konstatera att i och med öpp-nandet av Lantmäteriverkets data har de kunnat lägga till nya egenskaper i sina tjänster.

BANKERNAS E-TJÄNSTERKreditchef Leena Reuter från Åbonejdens Andelsbank

konstaterar att bankbranschens framtid ligger i e-tjänster. Även fastighetshandeln har digitaliserats.

– Vi hämtar alla pantbrev i elektronisk form, och när en fastighet säljs, kan det elektroniska pantbrevet överföras digitalt till mottagaren via Fastighetsöverlåtelsetjänsten. Detta är ett behändigt och smidigt system.

FORSKNINGSDATA PÅ KARTORMikko Sane arbetar som utvecklingsingenjör vid Finlands miljöcentral. Till hans arbetsuppgifter hör bland annat upprättande av översvämningskartor. I sitt arbete använder han Lantmäteriverkets bakgrundskartor och flygbilder. Filnedladdningstjänsten har blivit bekant.

– Den är lätt att använda och fungerar bra, säger Sane.Vid Miljöcentralen uppdateras kartmaterialet en gång

per år via Lantmäteriverkets uppdateringstjänst för av-giftsfria data. Via tjänsten kan man automatiskt uppdatera ändrade kartblad. ■

Ägoregleringsförrättningarna har moderniserats enormt. Eftersom de är ett bra sätt att utveckla landsbygden med, vill fältchef Jouni Ingalsuo från MTK Keski-Pohjanmaa och lantmäteriingenjör Juha Patana från Lantmäteriverket spräcka myter med anknytning till ägoregleringar.

Myter är bland annat att ägoregleringarna tar lång tid och att andra skulle dra nytta av dem medan jag får betala kalaset.

De nya ägoregleringarna tar ungefär två år. Det som främst tar tid är upprustandet av avloppsdiken och byggan-det av vägar. Även skördesäsongerna tas i beaktande, så att jordbruket inte tar skada.

Matproduktionen kan inte utvecklas enbart genom att utveckla maskiner, utan odlingsspalterna måste också göras större. Med ägoregleringar korrigeras fastighetsstrukturen

som splittrats med tiden. Med hjälp av enbart köp av till-läggsmark och arrendeavtal ökar åkerskiftenas medelstorlek långsamt.

I en undersökning upptäckte man att med den nuvarande takten tar det 150–200 år att förstora spaltstorleken genom frivilliga köp. Genom ägoregleringar nådde man samma resultat på fem år.

Genomförandet av en ägoreglering kräver markägarnas starka stöd, men idag skräddarsys en ägoreglering i sam-arbete. Kostnaderna bestäms i enlighet med nyttan. Om en markägare inte får någon nytta, behöver hen inte heller betala något.

Den nytta som ägoregleringarna medför för miljön och klimatet är också allt viktigare.

Vi spräcker myter


Vid spetsenheten har vi producerat cirka 15 doktorer, utövat forskarutbyte och genererat spin-offs. Vi har samarbetat med närmare 150 internationella organisationer.

– Å andra sidan har vi alltid varit interna-tionella. Vi är en av världens ledande forsk-ningsorganisationer inom branschen, säger avdelningsdirektör Juha Hyyppä om vad spetsforskningsenheten för laserskanning har uppnått.

Laserskanningsenheten vid Geodatacen-tralens, dåvarande Geodetiska institutets, avdelning för fjärranalys och fotogrammetri valdes för tre år sedan till en av Finlands Akademis 14 spetsenheter.

Till enheten hör toppforskare inom branschen från Geodatacentralen, Uleå-borgs universitet, Helsingfors universitet och Aalto-universitetet. Geodatacentralens

uppgift är att komma med idéer om och integrera användningen av nya sensorer samt att undersöka nya tillämpningar med dem. Enheten samarbetar även med indus- trin.

Forskarna vid spetsenheten har utvecklat världens första laserskanningsdrönare, som för sin del har sänkt tröskeln till att utnyttja teknik. Även världens första laserskanner i ryggsäck utvecklades vid Geodatacentralen.

Sensorerna blir allt mindre hela tiden, punktmolnens betydelse ökar i världen och robottekniken övergår från forskare till praktiska tillämpningar. Detta händer även med laserskanningssensorerna. Följande betydande steg är en laserskanner som integrerats direkt i en halvledare och i vilken skanningselektroniken ryms på ett område som är lika stort som en fingertopp.

Toppforskning inom laserskanning

FOTO

N: R

IKU

NIK

KILÄ

FOTO

: RIK

U N

IKKI

LÄ


KEMIJÄRVIROVANIEMI

TORNIOKUUSAMO

OULU

KAJAANIYLIVIESKA

KOKKOLA

ALAJÄRVIVAASA

SEINÄJOKI

NÄRPIÖSAARIJÄRVI

JYVÄSKYLÄ

IKAALINEN

TAMPERE

HUITTINENLAHTI

HÄMEENLINNA

KOUVOLA

PORVOO

HELSINKILOHJA

SALOTURKU

MAARIANHAMINA

LAPPEENRANTA

PORI

SAVONLINNAMIKKELI

IISALMI NURMES

JOENSUU

KUOPIO

IVALO

AUKI JOKAISENA ARKIPÄIVÄNÄ

AUKI KOLMENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA

AUKI KAHTENA PÄIVÄNÄ VIIKOSSA

AUKI ENNAKKOAJANVARAUKSELLA

WWW.MAANMITTAUSLAITOS.FI/YHTEYSTIEDOT

tietojen digitalisointi hyödyttää kaikkia · patana murtavat tilusjärjestelyjä koskevia...

Documents