Sivu: 11

Sivut 2-3

-Suomi 100 vuotta-edistyksen näkymis-tä taantumuksen alhoon-Demokraattinen rintama ja uuslibera-lismi-Uusi julkaisu Kai Kontturilta-Monsanton glyfosaatti sai lisäaikaa-Härskiä peliä

Sivut 4-5

-Työehtosopimukset neuvoteltu-Teollisuusliiton synty vahvistettiin-Eräs salaliittoteoria-Sote-toimen ryöstö estettävä-He myivät köyhän osuuden-Itsenäisyyspäivänä muistettiin punaso-tilaita

Sivut 6-7

-Itsenäisyyspäivän viettoa Kiasmalla-Porvaritkin verkottuneet tovereiksi-Tuntematon Sotilas tulee jälleen-Valtuustokuulumisia-Jämsä 100 vuotta sitten

Sivut 8-9

-Poimintoja Mediasta-Trump törttöili-Eurooppa yhdennettiin uskossa keyne-siläisyyden kestävyyteen-Ensio Laine 90 vuotta-Kiina vauraaksi v. 2021 mennessä-Taustatietoja Kiinan merkityksestä

Sivut 10-11

-Työkansan Uudenvuoden tervehdykset-Lokakuun vallankumous muistettiin -Vallankumouksen myytit

Sivut 12-13

-Ribbentrop sopimuksen tausta-Martti Lutherin teeseistä 500 vuotta

Sivut 14-15

-Revontulia Astuvansalmen kalliomaala-uksissa-uusi rohkea tulkinta-Elämää ehkä sittenkin Marsissa-Kolme valhetta Pohjois-Koreasta-Venezuelan Bolivaarisen Tasavallan lau-sunto EU:n sanktioista-Stereoidarit

Sivut 16-17

-Suomen työväen vallankumous 1918-Äitien kyynelvirrat-Isisin tappio ja Syyrian jako

Sivut 18-19

-Työkansan ääni kuuluu-Työkansan ilmoituksia

Sivu 20-Venäjä ei olekaan suurin uhka-Isäntämaa-Haluavatko suomalaiset natoa?-Ei kansanäänestystä Natosta

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Sivut: 6, 7, 16 ja 20

Maailma muistaa Lokakuun vallankumouksen

Kiasman aukiolla Helsingissä käytiin Itsenäi-syyspäivänä keskustelu, jossa puhujat olivat eniten huolestuneita sodan vaarasta. Median rooli nähtiin hyvin kielteisenä. Se pelottelee ihmisiä läntisten trollitehtaiden vale-uutisilla, joiden toivotaan peittävän eliitin nato-suunni-telmat ja sote-kaappauksen. Itsenäisyyspäi-vällä ei ole enää vanhaa merkitystä. Sille hae-taan uutta funktiota ja ajaudutaan valhepro-pagandaan. Sote-kaappaus on konkreettinen itsenäisyyttä uhkaava tekijä. Viehän se mm. 60 % kuntien päätäntävallasta.

Itsenäisyyspäivä politisoitui valehtelijoiden päiväksi

Venäjällä Lokakuun vallankumous halutaan unohtaa, mutta kaikki sen muistavat. Sen ti-lalle tarjotaan 4.11. vietettävää kansallisen yhtenäisyyden päivää. Lokakuun vallankumo-us on tapahtuma, joka muutti ratkaisevas-ti maailmaa. Sen ansiosta kehitysmaat sai-vat vapautensa, Neuvostoliitto kehittyi maa-ilman toiseksi suurvallaksi ja sosialistiseen maailmanjärjestelmään tukeutuen länsimai-den työkansa kykeni kehittämään hyvinvoin-tivaltiota. Edistyksellinen työkansa tukeutuu myös tänään Lokakuun ja Neuvostoliiton ko-kemukseen.

Katso sivut 2, 4, 5 ja 8

Syksyn TES-neuvottelut osoittivat, mihin kikyläistä neuvotte-lukulttuuria ohjataan. Teollisuusliitto sopi työnantajien kanssa ”takahuoneissa” mitättömän 3,2 % korotuksen kahdelle vuodel-le. Työnantajat saivat pään avattua paikalliselle sopimiselle, jol-la annettiin valta jakaa osa palkankorotuksesta. Tämä vahvis-taa Teollisuusliiton sopeutuneen uusliberalismiin. Sen selättä-minen onnistuu vain niiden tahojen yhteistyöllä, jotka uuslibe-ralismin kaatuessa eivät menetä mitään.

Demokraattinen rintama ja uusliberalismi s. 2Monsanton Glysofaatti sai lisäaikaa s. 3Työehtosopimukset neuvoteltu s. 4Sote-toimen ryöstö estettävä s. 6Martti Lutherin teeseistä 100 vuotta s. 13

”Sipilöinti seis”-tapahtu-massa 2.9.-17 esitettiin näkyvästi vaatimus työstä ja toimeentulosta.

Meidän tulee selättää uusliberalismiK

uva:

Hei

kki M

änni

kkö

Puhujat totesivat ainakin tä-män olevan totta.

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Tuhansittain ihmisiä ko-koontui Aurooran luokse.

Mielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolestaNro 6/17, joulukuu 2017-tammikuu 2018, 16. vuosikerta, irtonumero 2 €

ansanääniK

ansanääniKKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Päätoimittaja:Tommi Lievemaa, PL 780, 00101 Helsinki0408335360

Tilaan

Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 20 €.

Olen maksanut tilaushinnan 20 €

Maksettu tilille Op FI08 5541 1420 0279 66

Lehti laskuttaa

Tilaus os. Kansan ääni PL 780, 00101 HelsinkiTilaus sähköpostilla: tilaukset.kansanaani@gmail.comTilausohje: Jos tilaat Kansan äänen ainoastaan maksamalla tilaus-maksun pankkitilille FI08 5541 1420 0279 66, laita viesti-osaan eh-dottomasti osoitteesi. Ilman osoitetta emme voi lähettää lehteä si-nulle. Osoitteen voit ilmoittaa myös sähköpostilla os: tilaukset.kansan aani@gmail.com.

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

ansanäänenK

Helsinki 18.12.2017

Toimituksen pääkirjoitus: Tommi Lievemaa

Kirjanen ”Uuteen aikaan, Adam Smithistä Karl Marxiin, bruttokansan-tuotteesta tuloslaskelmaan” on A4 kokoa. Sen tilaukset hoitaa Juha Kieksi (juha.kieksi@saunalahti.fi). Postitse hinta on seitsemän euroa. Kirjaa saa Kansan äänen aktiiveilta viisi euroa/kpl. Katso: www.kom-munistienliitto.com.Päästyään eläkkeelle v. 1989 aloit-ti Kai uuden työrupeaman kansan-taloutta koskevien tutkimusten pa-rissa. Kaille talous ja sitä heijastavat numerot ovat aina kertoneet pal-jon. Hänen mukaansa numerot ei-vät valehtele, vain tilastot valehte-levat. Hän on tutkinut marxilaiseen talousteoriaan perustuen kapitalis-tisen yhteiskunnan talouden lain-alaisuuksia: tuotantopääomaa, ar-vonmuodostusta ja tulonjakoa. Tä-mä uusi julkaisu on päätösosa 2003 ilmestyneelle tutkimukselle Marxin lisäarvoteorian toimivuudesta. Täs-

sä hän todistaa Marxin arvolain ja voiton suhdeluvun laskutendens-sin lain toimivan käytännössä. Tiet-tävästi sitä ei ole aiemmin kukaan tehnyt.

Kapitalistisen yhteiskunnan luokkaluonteen vuoksi porvaril-linen taloustiede ei tunnusta kan-santalouden lainalaisuuksia. Konttu-ri mielestä se ei ole oikeaa tiedettä. Sen tehtävä on todistaa kapitalismi ihmiskunnan kehityksen korkeim-maksi asteeksi. Se ei siedä eikä sal-li vaihtoehtoja.

Kontturin tulevaisuuden vi-

sio on mielenkiintoinen. Tut-kimuksissaan ja monissa kirjoituk-sissaan hän on päätellyt, että tuo-tannon kasvu on jo nyt yhteiskun-nallisesti riittämätön. 1990-luvul-la talous ohjattiin alenevan tuotan-non ja työllisyyden uralle, jolla ne jatkaisivat hamaan tulevaisuuteen. Varovaistenkin laskelmien mukaan vuonna 2060 palkkatyöläisten työ-tunneista käytettäisiin alle puolet ja työttömyysaste ylittäisi 50 prosent-tia. Siitä huolimatta kapitalistit ot-tavat tuotannosta maksimaaliset voitot ja tuloerot kasvavat. Samal-la kasvaa palkkatyöläisten ja kapi-talistien välinen jännite. Kapitalis-mi on muuttunut yhteiskuntakehi-tyksen jarruksi

Palkkatyöläisten nykyinen hajanaisuus ja välinpitämättö-myys johtavat synkimpien ennus-teiden toteutumiseen. Kuinka yh-teiskunnassa kasvavat ja kasaantu-vat ongelmat lopulta ratkaistaan, riippuu kokonaan palkkatyöläisten tietoisuudesta, yhteisestä tahdosta ja järjestäytymisestä.

Tässä tutkimuksessa on osoi-tettu, että Marxin löytämät ka-pitalistisen yhteiskunnan lainmu-kaisuudet toimivat nyt ja tulevaisuu-dessa kapitalistien eduksi ja palk-katyöläisten vahingoksi. Siksi tä-nään voidaan pitää ajankohtaisena ja oikeana Marxin vaatimusta: ”Kaik-kien maiden proletaarit, liittykää yh-teen!” (KÄ/toim)

Kai Kontturi on pitkän linjan kommunisti. Hänet tunnemme mm. työväenliikkeen lehdissä julkaistuis-ta lukuisista artikkeleistaan, kolumneistaan ja kirjoituksistaan. Niissä hän analysoi terävästi kapitalistis-ta yhteiskuntaa. Kai tiedetään myös kansantalouden tilinpidon tutkijana. Siitä uusi kirja on hyvä näyte.

Suomen kohtalo sinetöitiin tavallaan jo vuonna 1918, kun työväen vallankumouksellinen nousu tukahdutettiin saksalaisen sotavoiman avulla. Tuolloin menetettiin mahdollisuus edistykselliseen kehityk-seen ja sosialismin rakentamiseen toisena maana maailmanhisto-riassa. Valkoisten kosto oli hirmuinen, punaisia teloitettiin massoit-tain ja eloonjääneistä ja näiden sukulaisista tuli yhteiskunnan hyl-kiöitä.

Itsenäisyyden alku taivallettiin surkeissa merkeissä valkoisen terrorin ja kansanmurhan varjossa. Tilanne ei ainakaan parantunut, kun valkoisen Suomen jääräpäinen, Neuvosto-Venäjälle vihamielinen politiikka ajoi maamme lopulta sotaan naapurin kanssa. Liittoutuminen Natsi-Saksan kanssa merkitsi hyökkäyssotaa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla. Tuon sodan piti Hitlerin mukaan olla ”kesäsota”, sen piti olla ohi muuta-massa viikossa. Toisin kävi, sota jatkui Suomen osalta vuoteen 1944 saak-ka, Saksan osalta vielä pidempään. Ruumiita tuli runsain mitoin, turhia uhreja, joita nyt makaa ns. sankarihaudoissa.

Suomen kovakalloinen poliittinen johto oppi läksynsä pakon edessä ja maassamme ryhdyttiin harjoittamaan Neuvostoliitolle ystä-vällismielistä ulkopolitiikkaa. Sodassa kärsityn tappion seurauksena po-liittiset vangit – rauhanpuolustajat, kommunistit jne. – vapautuivat van-kiloista. Kommunistien ja edistyksellisen työväenliikkeen ei enää tarvin-nut toimia maan alla, mikä vaikutti poliittisiin voimasuhteisiin merkittä-västi. Hiljalleen sodasta toipumisen jälkeen alettiin rakentaa hyvinvoin-tivaltiota. Merkittävää roolia tässä työssä näytteli SKDL, jonka johtavana voimana olivat kommunistit.

Viimeistään 1960-luvulta alkaen alettiin toteuttaa monia kan-sanvaltaisia uudistuksia. Rakennettiin terveydenhuoltojärjestelmää ja sos iaaliturvaa, kehitettiin koulujärjestelmää demokraattisemmaksi pe-ruskoulun myötä. Kokoomus ja muu oikeisto tietenkin vastustivat jyr-kästi kaikkia näitä uudistuksia. Onneksi kuitenkin tuohon aikaan poliitti-set voimasuhteet sallivat melko edistyksellisen politiikan toteuttamisen. Merkittävänä tekijänä taustalla niin Suomessa kuin kaikkialla länsimaissa oli Neuvostoliiton olemassaolo kapitalismille vaihtoehtoisen kehityksen konkreettisena esimerkkinä.

Neuvostoliiton mureneminen ja romahdus 1980-90-lukujen tait-teessa oli monessa mielessä katastrofi. Ei pelkästään geopoliittisesti, kuten Vladimir Putin on todennut, vaan mitä suurimmassa määrin myös yhteiskuntapoliittisesti, niin Venäjällä kuin muualla maailmassa. Toisen maailmansodan jälkeinen hyvinvointivaltion rakentamisen ja suurpää-omien ainakin jonkinasteisen sääntelyn kausi tuli länsimaissa päätökseen-sä ja alkoi uusliberalistisen politiikan valtakausi. Uusliberalismia oli viritel-ty jo 1970-luvulta lähtien, mutta se puhkesi laajemmin kukkaansa reaa-lisosialismin romahduksen seurauksena.

Tämän politiikan jäljet näkyvät yhteiskunnassamme joka päivä. Rikkaat rikastuvat entisestään, kun taas köyhien asema käy yhä tukalam-maksi. Jo noin miljoona ihmistä elää Suomessa köyhyysrajalla. Tuhoisaa politiikkaa perustellaan valheellisesti säästöjen tarpeella. Julkista tervey-denhuoltoa ajetaan alas ja se alistetaan yksityisen pääoman voitontavoit-telulle sote-hankkeen avulla. Kansallisomaisuutta on hävitetty ja julkista sektoria kavennettu. Sosiaalista turvaverkkoa on heikennetty ja koulutuk-sesta leikattu hälyttävän paljon.

Tähän on kerta kaikkiaan tultava muutos. Nykyisistä eduskunta-puolueista ei ole muutoksen tekijöiksi, sillä ne ovat mukautuneet uus-liberalismiin säilyttääkseen asemansa yhteiskunnassa ja politiikassa. On luotava todellinen vaihtoehto, yhteisrintama, nykyistä politiikkaa vastaan ja muutoksen puolesta.

Suomi 100 vuotta – edistyksen näkymistä taantumuksen alhoon

Uusliberalismi ja keynesi-läinen säätelykapitalismi

Sodan jälkeen toteutettiin aina 1980 luvulle saakka ns. keynesiläistä yh-teiskuntapolitiikkaa. Se perustui ka-pitalistisen yhteiskunnan säänte-lyyn. Silloin tuotantoelämän perus-taksi luotiin yhteiskunnallinen pe-rusteollisuus, energiahuolto, tiever-kosto, sosiaali- ja perusturva sekä koulu- ja terveydenhoitojärjestel-mät jne.. Sen politiikan aikana luo-tiin ns. hyvinvointiyhteiskunta. Tä-mä oli mahdollista, koska kansalli-nen työväenliike oli voimakas ja sen selkänojana oli sosialistinen maail-manjärjestelmä. Kapitalistien oli pakko toteuttaa politiikkaa, joka teki oikeutta tavalliselle ihmiselle ja pal-kansaajille. Nyt tätä yhteiskunnallis-ta sektoria puretaan meidän kaik-kien vahingoksi.

Uusliberalismille hegemo-nia politiikassa

Keynesiläinen sääntelypolitiikka oli kuitenkin kapitalismia. Se kykeni vain hidastamaan kapitalismin lain-omaisten taantumakausien ilmene-mistä. Lisäksi osa työkansaa erehtyi kuvittelemaan luokkataistelun kuu-luvan menneeseen aikaan ja oikeu-denmukainen politiikka voidaan to-teuttaa neuvotellen.

Toisin kävi. Kun kapitalismin lamakaudet- mm. öljykriisi- iskivät päälle, kävikin niin, että äänestä-jät kokivat nämä talouden vaikeu-det silloisten sosialistien ja maltil-listen porvarien keynesiläisen poli-tiikan epäonnistumisena ja äänesti-vät valtaan Thatcherin ja Reaganin kannattajien uusliberalistiset halli-tukset. Samaan ajankohtaan ja osin samasta syystä osui kansainvälisen sosialismin taantuminen ja kapita-

lismin globalisaatio. Uusliberalismi sai hegemonian myös maailman-politiikassa.

Uusliberalismissa ei ole vaihtoehtoa

Suomen liittyessä EU:iin omaksui maamme lopullisesti politiikan raa-meiksi uusliberalistisen mallin. EU on selkeästi uusliberalismin syno-nyymi. Myös ”vasemmisto”-SDP ja Vasemmistoliitto-omaksui tämän, koska olivat siihen pakotettuja. He tiesivät, että asettuminen EU:n uus-liberalistista raakaa kapitalismia vastaan, johtaa heidät nopeasti tör-mäyskurssille EU:n rahapiirien ja na-pa-henkilöiden kanssa, jota kamp-pailua he eivät kykene voittamaan. Tappio merkitsi heille varmimmin niiden yhteiskunnallisten asemi-en menettämistä, jotka he keynesi-läistä politiikkaa toteutettaessa oli-vat kyenneet hankkimaan. Tänään kaikkien eduskuntapuolueiden ta-voin sekä SDP että vasemmistoliit-to esittävät teatteria, jossa he uusli-beralismin raameissa ”ajavat parem-pia vaihtoehtoja”, mutta hyväksyvät kuitenkin sote-kaappauksen, kaikki

leikkauk set, kiky-sopimuksen, VR:n ja sähkönjakelun yksityistämisen.

Uusliberalismi on selätet-tävä

Olemme kehittäneet monia jouk-koliikkeitä, joissa esiinnymme leik-kauksia vastaan, päivähoidon ja koulutuksen puolesta, vammais-palvelujen kilpailutusta vastaan jne. Näin toimimme uusliberalismin seu-rauksien korjaamiseksi. Korjattavia asioita syntyy kuitenkin koko ajan li-sää, koska ihmisten aseman heiken-täminen on kyetty muuttamaan ka-pitalistien voittoja lisääväksi tekijäk-si. Tämä on puhtaan kilpailukapita-lismin lainomainen seuraus.

Siksi on yhdessä liittoudutta-va uusliberalismia vastaan, luota-va sille uskottava poliittinen vaih-toehto. Yksikään liike tai järjestö ei tähän yksin kykene. Tarvitsem-me yhteisen demokraattisen rinta-man. Latinalaisesta Amerikasta esi-merkkiä noudattaen tulee muodos-taa poliittinen liitto, jossa on kaikil-la omien tavoitteiden ohella yksi yh-teinen tavoite: uusliberalismi on se-lätettävä. (KÄ/toim)

Demokraattinen rintama ja uusliberalismiKansan äänessä olemme tiiviisti pitäneet yllä vaatimusta ”Sote-kaap-paus torjuttava”. Sen ohella meillä on näkynyt tunnus ”Suunta uusli-beralismista kansanrintamaan”. Miten nämä tunnukset liittyvät toisi-insa? Uusliberalismiksi nimitämme nykyistä kovaa kapita lismia, jos-sa vallitsevat kovat puhtaan markkinatalouden lainalaisuu det. (Kat-so KÄ 5/13 ”Mistä on kysymys uusliberalismissa” tai tämä numero si-vu 8) Nykyisen uusliberalismin kannattajat lähtevät siitä, että puh-das markkinatalous säätelee automaattisesti yhteiskunnan toimin-nat mm. kysynnän ja tarjonnan lain kautta ilman, että siihen tarvit-see yhteiskunnan taholta mitenkään puuttua. Siksi nykyinen hallitus pyrkii saattamaan kaikki toiminnot yksityistettyjen markkinoiden piiriin. Tämä koskee tänään esimerkiksi kaikkia kulkuväyliä, ener-gian tuotantoa ja siirtoa, pohjavettä ja vesihuoltoa sekä terveys- ja hoivapalveluita ym. Uusliberalismissa kaikki pyritään saattamaan markkinakilpailun piiriin yksityisen voitontuotannon välineeksi. Sik-si sote-kaappauksen toteuttaminen on uusliberalisteille talouden ja ideologian kysymys.

Uusi julkaisu Kai Kontturilta

Sivu 2 Nro 6/17ansanääniK

Glyfosaatin vaarallisuu-desta on todisteita

Glyfosaattia on käytetty jo nelisen kymmentä vuotta ympäri maail-maa. Sitä käytetään torjunta-ai-neena maanviljelyksessä, puistois-sa ja viheralueilla. Aluksi sen haital-lisuudesta ei tiedetty, mutta ainees-ta varoitettiin jo 1985 eli aika pian sen hyväksymisen jälkeen. Rottako-keissa oli näytetty, että aine aiheut-ti syöpää, mutta Monsanto keinot-teli itsensä eri tavoin koukusta ja ai-ne hyväksyttiin kuusi vuotta myö-hemmin. Vuosien mittaan useat vil-jelijät ja kunnat ovat käyneet oikeus-taisteluja Monsantoa vastaan, mutta yritys on selvinnyt sekä laillisin että laittomin keinoin edesvastuusta. Se on laittanut valtavat resurssit osoit-taakseen glyfosaatin vaarattomuu-den.

Pölyttäjähyönteiset ovat vaarassa

Tutkijat ovat saaneet vähitellen sel-ville enemmän glyfosaatista ja sen vaikutuksista luontoon ja myös ih-misiin. Asiasta ollaan melkoisen yk-simielisiä, vaikka keskustelua käy-dään kiivaasti puolesta ja vastaan. Glyfosaatti on vaarallinen veden eliöil le. Se tappaa kaikki kasvit, joi-ta ei ole geenimanipuloitu. Se vai-kuttaa vahingollisesti hyönteisiin ja on luultavasti suurin syy siihen, että USA:n ja Euroopan pölyttäjähyöntei-set vähenevät nopeasti.

Jo vuonna 2013 tehtiin Maan ystävien Euroopan osaston toi-mesta tutkimus glyfosaatin levin-neisyydestä Euroopassa. Tutkimus käsitti 18 Euroopan maata, muttei Pohjoismaita. Tutkimus totesi, et-tä joka toisella tutkitulla henkilöl-lä kaikissa 18 maassa oli glyfosaat-tia veressä.

Ravinnon kautta ihmisiin kerääntyy glyfosaattia

Suurimmat arvot löydettiin Puolas-ta, Iso Britanniasta ja Saksasta. Näis-sä maissa yli 70 %:llä henkilöstä oli glyfosaattia veressä. Tämän tutki-muksen jälkeen Hollanti kielsi gly-fosaatin ja Ranska hieman myöhem-min. Kummallekin maalle maanvil-jelystuotteet ovat tärkeitä talouden takia.

Tutkimus totesi myös, että ih-miset saavat glyfosaattia veden

ja ruon kautta. Ne ovat pääasial-liset lähteet, eikä ihme kun katsoo, miten paljon peltojamme myrkyte-tään tänään. Suomessa käytetään glyfosaattia noin 500 tonnia, Ruot-sissa 600 - 700 tonnia. Voimme siis olla varmoja, että meilläkin on gly-fosaattia veressä. Viranomaiset to-teavat kuitenkin, että meidän ar-vomme ovat alle EU:n keskiarvojen. Suomessa glyfosaatti on suurin tor-junta-aine.

Suomessa aineen seuranta ja tuotteiden valvonta on heikkoa.

Tuottajat ottavat parisen kymmentä koetta, kun elintarvikkeita on kym-menkertaisesti enemmän tutkitta-vissa. Glyfosaatti vaikuttaa kasvien biokemiallisiin prosesseihin. Suo-messa ovat tutkijat sitä mieltä, että aine vaikuttaa suoliston mikrobei-hin ja bakteereihin ja tappaa mai-tohappobakteerit lisäten täten imu-solmusyövän riskiä.

Monsanto hakee keinoa jatkoajalle

Marraskuun alussa EU päätti piden-

tää myyntilupaa viidellä vuodella eikä uusinut 15 vuoden sopimus-ta Monsanton kanssa. Monsanto sai siis lisäaikaa. Sillä on viisi vuotta ai-kaa osoittaa glyfosaatin vaaratto-muus ja yritys tulee varmasti teke-mään kaikkensa muuttaakseen vii-meisen päätöksen. Ylimenokauden ajan Monsanto saa siis rauhassa teh-dä ihmisiä ja eläimiä sairaiksi, vähen-tää hyönteisten määrää ja aiheuttaa luonnolle kaikenlaista harmia.

EU:n päätös tuli yllättävän pian , sillä järjestöillä oli aikaa jou-lukuun viidenteentoista päivään asti lähettää vastauksensa asiasta. Vastauk sen ja päätöksen nopeus oli yllättävä sen vuoksi, että maat oli-vat kovin eri mieltä myyntiluvasta. Esimerkiksi Suomi halusi pitää van-han luvan, Ruotsi ehdotti kymmen-tä vuotta ja Ranska ja Hollanti olivat kokonaan sitä vastaan. EU näki, et-tä sopimukseen ei ollut mahdollista päästä ja muutti ehdotuksensa vii-den vuoden myyntiluvaksi. Uusi so-pimus sai 18 maan tuen ja se tulee kestämään vuoteen 2022.

Päätöksen jälkeen on tullut esille kritiikkiä siitä, että päätök-set on tehty ns. Monsanto-pape-reiden avulla eli Monsanton omien tutkimusten perusteella eikä riippu-mattomien ja julkaistujen tutkimus-ten perusteella.

YK:n syöpäjärjestö ja EU:n ruo-katurvallisuus ja kemian järjestö oli-vat asiasta eri mieltä. Oli miten ta-hansa niin iso raha pyrkii maksimoi-maan voittonsa. Se, joka hallitsee ruoan tuotannon, hallitsee maail-maa. Oman maan ruokatalous on turvattava terveellisellä ruoalla, riip-pumattomuuteen on pyrittävä.

Esa SalomaaSandviken

Monsanton glyfosaatti sai lisäaikaa

SAK:lla on koko sodanjälkeisen ajan ollut kai-ken ylittävä val-ta ja voima. Ha-lutessaan se on voinut sanoa, missä nurkas-

sa maan kaappi seisoo. Kaiken omistavalle herrasväelle se on ollut kauhistus siitä huolimatta, että SAK:n johto on ollut täysin hampaaton. Siksi työnantajien EK edeltäjineen on voinut pyö-rittää sitä lähes mielensä mu-kaan ja niin ovat myös tehneet.

Kapitalistit ovat osaavaa väkeä. He eivät alistu pelkkään suunsoittoon. Tekoja, tekoja he odottavat ja vaa-tivat. Kun katselee aikaa taakse-päin näyttää selvältä, että EK on päättänyt ja todennäköisesti myös sopinut SAK:n ajamisesta sivurai-teille. Se tapahtui varsin fiksusti. EK vain ilmoitti, että keskitettyjen työehtosopimusten aika on ohi, ja SAK nosti kädet ylös.

Samalla ay-liikkeessä al-koi tapahtua. Metallityöväen liitto, Teollisuusalojen ammat-tiliitto TEAM ja Puutyöväen liit-to ovat yhdistyneet yhdeksi suur-liitoksi. Paperityöläisten liitto on vasta ovella. Perusteluna on, et-tä siten teollisuuteen saadaan oikea voimatekijä. Suurliitol-

le annettiin nimeksi Teollisuusliit-to ry. Nimi on väärä, sillä kaiken jär-jen mukaan sen pitäisi olla Teolli-suustyöväenliitto ry. Kun nimestä on jätetty pois sana työväen, niin siinä on jotain pahan enteellistä.

Niinpä ensimmäisenä tuli sen työehtosopimus, joka palkkojen osalta on suorastaan olematon, kes-kimäärin 1,6 % vuosi. Sen olematto-muutta korostaa liiton puheenjoh-taja Riku Aalto, joka sai 5000 euron eli yli 60 prosentin palkankorotuk-sen. Lisäksi edellytetään, että mui-denkin alojen on noudatettava hei-dän maltillista tes-linjaansa, vaikka EK nimenomaan vaati keskitetyistä luopumista ja siirtymistä liittokoh-taisiin sopimuksiin. On tämä härs-kiä peliä.

Eikä tämä riitä. Teollisuuslii-ton sopimuksessa korostetaan pai-kallista sopimista ikään kuin uutena asiana. Kuitenkin ja aina työpaikoil-la on voitu paikallisesti sopia tes:iä paremmista palkka- ja työehdoista. Nyt se on käännetty päälaelle, kun paikallinen sopiminen antaa työn-antajille mahdollisuuden paikalli-sesti työ- ja palkkaehtojen heiken-tämiseen.

Työläiset ovat näin jätetyt heitteille. Pääluottamusmiehel-lä pitäisi olla kaksi erityisvahvuutta, erityisosaamista. Ensiksi hänen olisi

suvereenisti hallittava yrityksen ta-lous sekä koti- että ulkomainen toi-mintaympäristö. Toiseksi työläis-ten etujen ajaminen vaatii vank-kaa luokkatietoisuutta ja lujaa tah-toa. Ellei näitä hallitse, niin paikal-linen sopiminen muuttuu todella härskiksi duunareiden kusetukseksi.

Riittääkö sekään? Ihan äsken Teknologiateollisuuden Eeva-Lii-sa Inkeroinen ja Teollisuusliiton Ri-ku Aalto kirjoittivat Hesarin (29.11) mielipidesivulla yksituumaisen ju-tun. Lyhyessä jutussa työläisten heitteillejätön sana paikallinen tois-tui peräti yksitoista kertaa. Hurjim-millaan voikin kuvitella, että paris-kunta Eeva-Liisa ja Riku haaveilevat liittojensa hynttyiden yhteenlyömis-tä, kun yhteisymmärrys on vahvaa ja kun asiat voi hoitaa paikallisesti.

o o o Kuten tiedetään kaikki ra-

kennukset, rakennelmat ja tava-rat yleensä ovat pelkkää työn tu-losta. Jos tavarasta poistettaisiin kaikki siihen käytetty työ, jäljelle jäi-si vain aineet sellaisina kuin ne tava-taan luonnossa. Näin ollen pelkäs-tään omistamalla pääomia, mää-rästä riippumatta, ei synny yhtään mitään. Vasta sitten kun pääomia omistamattomat palkkatyöläiset työstävät erilaisissa muodoissa ole-via pääomia, syntyy uusia tavaroita ja rikkauksia.

Tilastokeskus bruttokansan-

tuotteineen ei tiedä mitään täs-tä todellisuudesta, eikä se halua-kaan tietää, sillä jos se tietäisi ja ker-toisi tietonsa, yhteiskuntarauha olisi mennyttä kalua. Siksi se ei missään nimessä välitä reaalisesta todellisuu-desta, sillä sen tehtävä on sen salaa-minen. Se jopa luo haamuja, pelk-kiä tuulesta temmattuja fantasioita. Joskus se tapahtuu EU:n aloitteesta ja opastuksella kuten on tapahtunut työvoimatutkimuksen (työttömyys-aste) ja väestöennusteiden (väestö ikääntyy) kanssa.

Meille tuputetaan jatkuvas-ti, että kapitalismissa on monia eri-laisia yhteiskuntaluokkia. Kuiten-kin vain pääomien omistus määrit-telee ihmisen luokka-aseman. Siksi nykyajassa omistukset on (EU:n vaa-timuksesta?) piilotettu. Kapitalisti-nen järjestelmä jakaantuu kahteen pääluokkaan: kapitalisteihin ja työ-väenluokkaan. Kun pääomat ovat piilossa, luokkajaon selvittämisek-si on pakko turvautua tuloihin, sillä niiden suuruus kertoo saajan suh-teen pääomaan ja siten likimäärin itse kunkin luokka-aseman.

Suomessa työväenluokkaan (mukaan lukien suurin osa väli-ryhmistä) kuuluu 2,4 miljoonaa eli 86,3 % palkansaajista. He saivat palkkoina keskimäärin 1 861 euroa kuukaudessa, enintään 4 583 euroa. Kapitalisteja ja heidän kaltaisiaan (osa väliryhmistä) on 0,4 miljoonaa

eli 13,7 %. He saivat palkkaa kes-kimäärin 5 779 euroa, vähintään 4  584 euroa kuukaudessa ilman ylärajaa.

Kapitalistien ydinryhmän muodostaa 6 584 tulonsaajaa eli 0,1 % kaikista tulonsaajista. Heil-lä keskimääräinen palkka- ja pää-omatulo oli 59 376 euroa kuukau-dessa.

Viime vuonna kansantulo, tehdyn työn arvo oli 234,3 mil-jardia euroa. Julkisen talouden menoihin käytettiin 65,9 miljardia euroa. Sotuun verojen ja maksu-jen jälkeen käytettiin nettona 27,8 miljardia. Uutta arvoa tuottamat-tomien (ylittävät työn arvon 63,50 €/h) palkkojen jälkeen palkkasum-man netto oli 39,7 miljardia euroa. Näin jäännös 100,9 miljardia euroa on Marxia mukaillen kapitalistien työläisten työn tuloksesta anasta-ma lisäarvo.

Hampaaton työväen poliitti-nen ja ay-liike ovat pieni kivi työ-antajien EK:n kengässä. Mutta kun kapitalisteille ei mikään riitä, on paikallisesti pienikin haitta saata-va pois. Se on härskiä meininkiä, se on yksipuolista luokkataistelua, taistelua palkoista ja lisäarvosta, josta palkkatyöläiset eivät ole tie-tävinään tai eivät tiedä mitään. Sii-hen on saatava muutos.

Kai Kontturi

Euroopan Parlamentti teki jo vuonna 2016 päätöksen, että Monsanton tuottama rikkaruohomyrkky gly-fosaatti, joka tunnetaan kauppanimellä Roundup, tullaan vähitellen poistamaan käytöstä. Syynä on suu-ri vastarinta monen luomuorganisaation ja tutkijan taholta. Euroopassa on kerätty jo miljoonia nimiä ai-neen kieltämiseksi. Ehkä tärkein syy glyfosaatin poistoon on kuitenkin Maailman terveysjärjestön, WHO:n tutkimus, jonka mukaan glyfosaatti olisi ”todennäköisesti syöpää aiheuttava aine”.

Pölyttäjien häviämisen yhteydestä glyfosaatin käyttöön on vahvoja epäilyjä. Tämä ilmiö uhkaa suoraan ja nopeasti ruuantuotantoa. Yksi todiste pölyttäjähyönteisten merkityksestä on hunajantuotannon vaikeudet. Tästä löytyy vankkoja todisteita. Valoisampi tulevaisuus ei olisi rypsiviljelmilläkään.

HÄRSKIÄ PELIÄ

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Sivu 3Nro 6/17 ansanääniK

Teollisuusliiton synty vahvistet-tiin Metalliliiton, TEAM:in ja Puu-liiton yhteisessä ylimääräises-sä liittokokouksessa Tampereel-la 29-30.11.2017. Liitto on suu-ri 230 000 tuhannen jäsenen am-mattiliitto. Liiton syntyminen oli pitkä prosessi. Jäsenistössä pe-lättiin aiheellisesti, että tällä kes-kitetään päätösvaltaa, sen poliit-tinen riippuvuus lisääntyy ja siitä muodostuu muita pienempiä liit-toja painostava päänavaaja. Lii-tolla on yli kolmekymmentä eril-listä työehtosopimusta.

Liiton strategia vuosille 2018-2023 painottaa yhteisvoimaa, sopimis-ta ja neuvokkuutta, mutta mitä se sitten tarkoittaakin, jää yleiselle ta-solle. Liitto ei ohjelmassaan puutu talouden rakenteisiin, vaan pitäy-tyy nykyisessä politiikassa. Se ei ky-seenalaista uusliberalistista kapita-lismia. Liiton arvopohjaksi todetaan jäsenlähtöisyys, solidaarisuus, tasa-arvo ja heikompien puolustaminen.

Usko yhteisvoimaan perus-

tuu korkeaan järjestäytymisas-teeseen ja olemalla ”osa kansain-välistä liittojen perhettä”. Usko neu-vokkuuteen perustuu jäsenten ja henkilökunnan osaamiseen ja luo-vuuteen. Tavoitteena on uskaltaa uudistaa ja uudistua kehittämäl-lä sekä jakamalla asiantuntemus-

Teollisuusliiton synty vahvistettiin

Kalevi Wahrman osallistui liit-tokokoukseen valittuna metal-liliiton telealan liittokokouse-dustajana

ta. Liit to pysyy kuitenkin kuten pe-rustajaliittonsa EU:n takuumiehenä.

Myönteistä on huoli ilmaston-muutoksen kehityksen voimis-tumisesta sekä sen johdosta eri puolilla maailmaa syntyvien elinolo-jen heikkenemisestä ja siitä johtu-van muuttoliikkeen vahvistumises-ta. Ongelmaksi koetaan taloudellis-ten ja poliittisten kriisien, vainojen ja sotien synnyttämä pakolaisuus.

Olennaista on, pysyykö liitto ulkoparlamentaarisena vaikutta-jana, joka huomioi kaikki palkka-tulosta suoraan tai välillisesti riippu-vaiset ihmiset, vai tuleeko siitä jois-sain tilanteissa hallituksen politiikan työkalu. Nähtäväksi jää, onko soli-daarisuus koko työväenluokkaan ulottuvaa ja onko uudella liitolla uskallusta ja tahtoa ottaa vastuuta kapitalismin kriisin syventyessä pai-kasta taistelun eturintamassa, vai jääkö se vain sopimusten avaajaksi.

Kalevi Wahrman

Vielä eläkeläisenäkin tulee tar-kasti seurattua tapahtumia am-mattiyhdistysrintamalla. Heti alkuun tuli tuo sotatermi - rin-tamalla. Suomessa eletään nyt hurraa-isänmaallisuuden ja mi-litaristisen uhon aikaa, joten so-tatermejä pitää käyttää rauhan-puolustajankin. Sitten palaan otsikon aiheeseen.

Ammattiyhdistysliike on painettu melkein maanrakoon. Pitää kum-mastella, miksi näin on päässyt ta-pahtumaan. Työehtosopimuk-sia tehdään aina vaan huonom-pia. Huonoja sopimuksia tosin on tehty ennenkin. Ollessani vielä työelämässä Metalliliitto teki aina huonoimman sopimuksen ja muut liitot mm. oma Paperiliittoni yritet-tiin painostaa myös huonon sopi-muksen tekijäksi. Demarijohtoiset liitot ovat aina olleet myöntyväi-siä työnantajien vaatimuksiin, esi-merkkinä vaikka tämä surkea kiky-sopimus. Tähän tulisi työntekijöit-ten vastata pitämällä kolme palkal-lista sairauspäivää.

Niin se salaliitto, nähdäk-seni sen muodostavat työn-antajat, mainostajat ja pan-kit. Mainostajat työntävät sil-mät ja päät täyteen aina komeim-pia mainoksia - Sinäkin tarvitset sitä ja sitä vempainta, et voi ol-la naapuriasi huonompi. Työläis-ten tuloista suurempi osa menee

ruokaan, asumiseen ja terveyden-hoitoon. Ruokakaan ei halventu-nut eeuuhun mentyä, vaikka toista luvattiin. Oikeat ja leikkipankit tu-levat apuun, kyllä Sinäkin saat sen hilavitkuttimen lainarahalla. Sit-ten kun näitä tarpeettomia ostok-sia tulee riittävästi, onkin edessä eräänlainen velkavankeus. Työläi-sellä ei olekaan varaa lakkoilla yh-tenäkään päivänä, vaan tilinsijoi-tukset ovat selvillä heti maksupäi-vinä. Ammattiliittojen johtajat hy-väksyvät kaiken, oma palkka nou-see - ei senttejä vaan tuhansia eu-roja kuukaudessa. Joku onnekas ay-johtaja palkitaan jopa pormes-tarin viralla.

Ammattiyhdistysliike tarvit-sisi uusia korruptiovapaita joh-tajia. Sellaisia, jotka muistuttaisi-vat porvareita ja heidän hännys-telijöitään sellaisellakin toimenpi-teellä kuin YLEISLAKKO. Tuo kau-hea sana saattaa tuoda jollekin jo-pa sydänkohtauksen, mutta kat-son olevani siihen syytön. Vähem-piosaisten puolustaminen on san-karuutta, vähempiosaisten huijaa-minen ja katteettomilla lupauksilla pettäminen törkeää. Kansa ei sel-laista toimintaa palkitse, osoituk-sena on persujen alamäki. Histo-ria toistaa itseään, seteliselkäran-kaisilla ei ole tulevaisuutta.

Reino Wellingeläkeläinen ja sotaorpo

Jämsänkoskelta

Teknologiateollisuus avasi

KIKY sopimuksen jatkoksi neuvotel-lut uudet TES sopimukset on tältä syksyltä lähes kaikki sovittu. Ensim-mäisenä uusi sopimus hyväksyttiin Teknologiateollisuuteen, kun työn-antajien teknologiateollisuus ry. ja työläisiä edustava Teollisuusliitto (entinen Metalliliitto) pääsivät so-puun lokakuun lopussa.

Elinkeinoelämän keskusliit-to EK muutti sääntönsä, eikä enää tee keskitettyjä tulopoliittisia rat-kaisuja. Tämän vuoksi sopimuskier-ros oli ala - ja liittokohtainen. EK sa-noi irti kaikki vanhat keskusjärjestö-jen väliset sopimukset. Niitä on nyt neuvoteltu alakohtaisiin sopimuk-siin ja siirretty ne niihin sellaisinaan.

Porvarit halusivat, että vien-titeollisuuden palkankorotukset määrittelevät korotusvaran myös muille aloille. Siksi teknologiateol-lisuuden TES neuvottelun tulosta odotettiin suurella mielenkiinnolla. Niin kuin aina, yhtään muuta sopi-musta ei synny ennen kuin metalli-alalle (nyk. teknologiateollisuuteen) on saatu sopimus.

Teollisuusliiton hallitus käsit-teli neuvottelutulosta ja äänes-ti sen hyväksymisen puolesta ää-nin 12 - 3. Sen jälkeen neuvottelu-tulos meni vielä teollisuusliiton val-tuuston käsittelyyn joka äänin 29 - 24 (2 tyhjää!) sen hyväksyi. Valtuus-ton demariryhmän jäsenet olivat pa-ria poikkeusta lukuun ottamatta hy-väksymisen kannalla ja vasemmis-ton eli metallin vaikuttajien ryhmä paria poikkeusta lukuun ottamatta hylkäämisen kannalla.

Teollisuusliiton väelle so-pimus oli pettymys

Teollisuusliitto järjesteli alkusyksyl-lä “nolla ei riitä“ kampanjaa työpai-koilla. Kampanjan aikana luotta-musmiehet ja muut aktiivit keräsi-vät edustettaviltaan nimilistoja, jot-ka sitten toimitettiin työnantajalle tiedoksi. Joillakin työpaikoilla saa-tiin listat täyteen ja työnantajalle toimitettua - ja duunarit valmistau-tuivat jo tulevaan lakkoon. Joillakin työpaikoilla luottamusmiehet eivät listoja keränneet, vaan esittivät ky-symyksen, että jos nolla ei riitä, niin

riittääkö 0,1 ja miksi liitto ei ole tuo-nut tavoitteitaan julki. Sitäkin kysel-tiin, että eivätkö tuollaiset listat ole paitsi lapsellisia myös mustia? Ja-kaako työnantaja paikalliset erät niille joiden nimeä ei listalla ole? - Se jää nähtäväksi. Kun sopimuksen sisältö tuli julkisuuteen, se aiheut-ti raivoa kampanjaan osallistunei-den keskuudessa. Luottamusmies-ten tehtäväksi jäi yrittää estää liitos-ta eroamiset, jotka eräillä työpaikoil-la ovat olleet 10 prosentin luokkaa.

Monenlaista sitouttamista yrityksen etunäkökohtiin

Teknologiateollisuuden palkankoro-tus on tarkoitus neuvotella paikalli-sesti yritys - tai työpaikkatasolla. Pai-kallisesti piti tarkastella ja avoimesti keskustella yrityksen talous- ja työl-lisyystilanteesta, tilauskannasta, se-kä kustannuskilpailukyvystä mark-kinoilla ja tuottavuuden kehittämi-sestä. Paikallista ratkaisua kuulem-ma edesauttaa yhteinen tieto - ja nä-kemys siitä, mihin palkankorotus pe-rustuu. Pitäisi löytää yhteinen näke-mys palkitsemisen kannustavuudes-ta ja oikeudenmukaisuudesta. Joh-don, esimiesten ja luottamusmies-ten pitäisi toimia johdonmukaises-ti. (lähde: teknologiateollisuus ry ja teollisuusliiton TES info kalvot). Nä-kökulma näissä paikallisissa neuvot-teluissa on vain ja ainoastaan yrityk-sen etu ja voiton tavoittelu. Duuna-rin toimeentulosta ei huolta kanne-ta lainkaan.

Palkankorotukset huojuvat

Jos paikalliseen ratkaisuun ei päästä, korotetaan palkkoja vuoden 2018 alusta siten, että kaikki saavat 1,1

prosentin yleiskorotuksen ja työn-antaja jakaa 0,5 prosentin suuruise-na eränä henkilökohtaisiin korotuk-siin. V. 2019 alusta yleiskorotus on 0,9 prosenttia ja 0,7 suuruinen erä henkilökohtaisiin korotuksiin. Koro-tus on siis yhteensä 3.2 prosenttia. Sopimus ei kuitenkaan takaa kaikille 3,2 % korotusta, vaan pienimmillään se on 2,2 prosenttia. Suurimmillaan se voi olla 5 prossaa kahdessa vuo-dessa. Koska työnantaja jakaa henk. kohtaisen paikallisen erän, on pelät-tävissä, että jako menee pärstäker-toimen mukaan.

Kikkailua työajalla ja lo-marahoilla

Teknologiateollisuuden sopimus si-sältää myös mahdollisuuden paikal-lisesti sopia työajan lyhennys vapai-den, eli ns. Pekkasten myymisestä. Lyhennysvapaita on kalenterivuo-dessa 100 tuntia, eli 12,5 työpäivää. Niistä 6 voidaan paikallisesti sopia työpäiviksi. Liittojen välillä solmit-tu sopimus ei ota kantaa pekkaspäi-vien paikalliseen myyntihintaan. So-piminen edellyttää pääluottamus-miehen ja työnantajan tekemää ke-hyssopimusta ja työntekijän suostu-musta. Mutta tällä avattiin taas lisää päätä työajan pidentämiselle viime vuotisen KIKY sopimuksen jatkoksi. Suunta - ja porvarin tahto on selvä: Takaisin sadan vuoden taakse kohti 12 tuntista työpäivää.

Vastapainoksi paikallisesti voidaan sopia lomarahojen (lo-maltapaluurahan) vaihtamisesta vapaaseen. Vaihtaminen vain tar-koittaa sitä, että vuosiansio vastaa-vasti pienenee. Moniko on valmis vaihtamaan enimmillään kolmen

viikon palkkaa vastaavan summan vapaaksi? - Tämäkin “ vaihtaminen” antaa työnantajalle lisää pelimerk-kejä. Teknologiateollisuuden uu-desta sopimuksesta löytyy paran-nuskin. Varapääluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun työ-suhdeturva paranee. He ovat tästä eteenpäin irtisanomistilanteissa vii-meisimpien joukossa.

Perinteinen salailu jatkui

Teknologiateollisuuden neuvottelut käytiin jälleen kerran hiljaisuudessa ja salaa. Jäsenistölle eikä edes luot-tamusmiehille kerrottu niiden sisäl-löstä ja etenemisestä juuri mitään. Ja kun ei kerrottu, eivät duunarit-kaan voineet antaa tukeaan neuvot-telijoille. Sitä “nolla ei riitä“ kampan-jaa ei voi sellaiseksi laskea. Vasta val-mis neuvottelutulos tuotiin jälleen kerran liiton hallinnon päätettäväk-si ota tai jätä periaatteella. Sanottiin, että tämän parempaa ei neuvotte-lemalla saa. Siitä huolimatta lähes puolet valtuuston jäsenistä oli hyl-käämisen kannalla.

Inkeroinen kettuili

Vasta pidetyn Teollisuusliiton liit-tokokouksen seminaariin mukaan pyydetty työnantajain teknologia-

teollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Eeva - Liisa Inkeroinen suorastaan kettuili täydelle Tampere talon salil-liselle duunareita: “Inkeroinen kuvai-li tyytyväisenä, että teknologiateolli-suus ja teollisuusliitto pitivät viimei-simmät työehtosopimusneuvotte-lunsa salassa peräti kolme kuukaut-ta pukahtamatta tavoitteista tai vai-keuksista kenellekään ulkopuolisil-le.” ( lähde: teollisuusliiton tekijä leh-ti) Onko teollisuusliitonkin johto si-tä mieltä, että ne joiden työehdois-ta  neuvotellaan ovat ulkopuolisia?

EK vahtii-Teollisuusliitto neuvottelee-SAK vikisee-ay-liike alakynnessä

Teknologiateollisuudessa sovittuja palkankorotuksia ei ole ylitetty vie-lä millään muilla alakohtaisilla sopi-muksilla. Eikä tulla ylittämäänkään. Siitä pitää huolen EK, joka vahtii ja ohjaa kaikkia neuvotteluita. Vaik-ka se on irtisanoutunut keskitetyis-tä ratkaisuista, se kuitenkin koordi-noi neuvottelut keskitetysti, eikä sal-li mitään parannuksia työehtoihin.

SAK on jäänyt neuvotteluissa sivustakatsojan rooliin. Sen pai-kan “pääneuvottelijana” on ottanut metalliliiton, puuliiton ja TEAM in perustama teollisuusliitto. Sen pe-rustamista perusteltiin leveämmillä hartioilla. Nyt nähtiin, mihin ne riit-tävät. SAK: n hartiat riittäisivät pal-jon pidemmälle, jos niitä vain halut-taisiin käyttää. Näyttää siltä, että Ay - liike on, jos ei nyt hävinnyt taiste-lua, niin ainakin pahasti alakynnes-sä työnantajiin nähden. Jopa hesa-rin pääkirjoittaja oli huomannut tä-män. Mistä alakynteen joutuminen sitten johtuu, sitä sietää työväen-liikkeessä yleensä ja Ay - Liikkeessä erikseen pohtia.

Markku Nieminen

Työehtosopimukset neuvoteltu ja taputeltu

Eräs salaliittoteoria

Täällä olimme palkan, työn, toimeentu-lon ja vaikutusmahdollisuuksien vuoksi

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Sivu 4 Nro 6/17ansanääniK

Aikaisemmilla vuosikymmenil-lä on Suomessa valtion - siis yh-teiskuntamme - toimesta perus-tettu hyvinvoinnin ja työllisyy-denkin ylläpitämiseksi varsin suuria teollisuuslaitoksia. Yh-teiskunnallinen omistus on mei-dän kaikkien omistamaa, meille kaikille kuuluvaa – myös heidän, jotka värjöttelevät leipäjonois-sa tai ovat säilöttyinä vanhain-koteihin.

On vielä samaan kastiin kuuluvia vammaisia tai peräti hylättyjä van-huksia, joilta heiltäkään ei todella-kaan ole kysytty edes epäsuoras-ti tai koukaten, millä ehdoilla yh-teistä omaisuuttamme voisi siirtää ahneuden markkinoille… eli yksi-tyiseen omistukseen. Siirtoja on kuitenkin tehty! On oleellista, et-tä valtio omistaa tällaisia laitoksia. On jo nähty, miten innokkaita ve-ronmaks...

kiertäjiä nämä uudet yksityi-set omistajat ovat. Innokkaita ne toki ovat: eivät ehkä tuotekehityk-sessä vaan... veronkierrossa! Myös hintojen nosto on eräs tärkeim-mistä toimintamuodoista – oteta-anpa esimerkiksi sähkön siirtoliike-toiminta. Nykyinen sähkön siirtäjä maksoi tuloistaan veroa v. 2015 vain 1,26 % ja vuonna 2016 peräti 0,26%. Tämä lienee yksi maan ko-meimmista esimerkeistä, mutta laji on semmoinen, ettei ainakaan uu-sia ennätyksiä juuri kaivata. Päin vastoin!

Vaikka onkin vain arvaus, ni-in voi helposti uskoa, että vuosien mittaan jo myydyn valtion omaisu-uden tuotoilla olisi hyvinvointi voi-tu taata myös nyt leipää jonotta-ville läheisillemme!

Joensuussa 22.11.2017Pauli Eskelinen

Sodan- ja Fasismin Vastainen Työ ry järjesti 6.12.2017 Helsin-gin Eläintarhan valtakunnalli-sella punaisten muistomerkillä muistotilaisuuden, jossa puhui yhdistyksen puheenjohtaja Ti-mo Kangasmaa

Hyvät läsnäolijat!Tänään olemme kokoontuneet las-kemaan kukat tälle muistomerkil-le, joka kertoo ihmisistä, jotka jou-tuivat nousemaan taisteluun työ-väenluokan ja torppareiden va-pautuksen puolesta porvariston aseellista vallankaappausta vas-taan.

Porvariston suunnitelmissa ei ollut demokraattinen itsenäi-nen maa, joka olisi muodostunut myös työväenluokalle ja torppa-reille onnelaksi. Porvaristo oli val-mis tekemään liiton jo ennen it-senäisyysjulistustaan Saksan im-perialistien kanssa Suomen kan-saa vastaan. Tänäkin päivänä kuu-lee edelleenkin niin sanotun viralli-sen historiallisen eli porvariston yk-sipuolisen tulkinnan mukaista se-pustusta, että työläiset äänestivät vastaan eduskunnassa maamme itsenäiseksi julistamista. Mutta to-tuus asioista näyttää kuitenkin hil-jalleen murtavan tiensä. Esimerkik-si sellaisen, johtavana yhdysvalta-laisen ajattelun edustajana pide-tyn julkaisun kuin Kodin Kalente-ri 2017, jonka julkaisijana on Vali-tut Palat, sivulta 377 löytyy seuraa-va maininta edellä olevista tapah-tumista:

”Tänä päivänä 4.12.1917 jätti P.E. Svinhufvudin senaatti eduskunnalle esityksen Suomen tasavaltaisesta hallitusmuodosta ja antoi tiedonannon, jossa Suo-mi julistettiin itsenäiseksi. Bolsevi-kit olivat tehneet Venäjällä vallan-kumouksen 7.11 ja Suomen sosia-

lidemokraatit halusivat neuvotella uuden hallinnon kanssa. Porvaril-listen puolueiden mielestä oli en-sin saatava länsivaltojen tunnustus itsenäisyydelle. Näin porvarillinen Svinhufvudin senaatti antoi itse-näisyysjulistuksen, jonka eduskun-ta hyväksyi 6. joulukuuta porvari-en äänin 100 – 88. Senaatti oli val-mis julistuksen esittämiseen 30.11, mutta puhemies Johannes Lund-son ei halunnut venyttää eduskun-nan istuntoa. Venäjän bolsevikki-hallitus tunnusti Suomen itsenäi-syyden 31. joulukuuta ja länsimais-ta ensimmäisinä ehtivät Ranska ja Ruotsi.”

Edellä mainittu teos kertoo 6.12.2017 päivän kohdalla seu-raavaa: ”ITSENÄISYYSPÄIVÄ. Nuor-suomalaista puoluetta edustanut eduskunnan puhemies Johannes Lundson johti puhetta eduskunnan täysistunnossa 6.12.1917. Eduskun-ta hyväksyi istunnossa äänin 100 – 88 Maalaisliiton senaattori Kyösti Kallion muotoileman porvarillisten puolueiden päätösesityksen, jonka mukaan Suomi oli riippumaton tasa-valta. Vähemmistöön jääneiden so-sialidemokraattien esityksessä edel-lytettiin, että Suomen valtiollinen riippumattomuus toteutettaisiin so-pimalla asiasta uuden Neuvosto-Ve-näjän kanssa. Itsenäisyysjulistuksen piti alun perin olla vain P. E. Svinhuf-vudin itsenäisyyssenaatin tiedonan-to eduskunnalle, mutta eduskunta-ryhmien vaatimuksesta itsenäisyys-julistus sai tuekseen myös eduskun-

nan tahdonilmaisun. Joulukuun kuudetta on vietetty itsenäisyys-päivänä vuodesta 1919 alkaen.”

Suomen porvaristolta oli Venäjän Lokakuun vallankumo-uksen myötä kadonnut selus-tan turvaava Venäjän tsaari se-kä tsaarin jälkeinen väliaikainen hallitus. Ne olivat olleet maamme porvaristolle luotettavana turva-na nujerrettaessa työväenliikkeen ja torpparien sekä muiden taval-listen ihmisten pyrkimyksiä de-mokraattisiin uudistuksiin että so-siaalisiin sekä taloudellisiin paran-nuksiin.

Maamme porvaristo löysi it-selleen uudeksi selustansa tur-vaajaksi imperialistisen Saksan. Jo marraskuussa 1917 oli herra P. E. Svinhufvudin lähettämä Hjelt Sak-sassa ruinaamassa myötätuntoa ja tukea. Tukea järjestyi. Sitä järjestyi mm. aseapuna porvariston valko- eli lahtarikaartille.

Maamme työväen vallan-kumouksen eli kansalaissodan ollessa käynnissä helmikuussa 1918 valkoiset luovuttivat maam-me itsenäisyyden saksalaisille sol-mitulla sopimuksella. He, joiden poliittiset perilliset höpöttävät tä-nään maamme olevan itsenäinen, ovat edelleen tuolla tiellä. Suo-men porvaristo tarvitsee meitä ta-vallisia ihmisiä vastaan niin tänään kuin silloinkin ulkomaista apua. Tä-nään sen ulkomaisen avustajan ni-mi on Euroopan unioni ja NATO

Toivotan kaikille oikein hy-vää päivää samalla toivoen, et-tei nykyinen tasavallan president-ti Sauli Niinistö, mikäli hän käy täl-lä muistomerkillä, siivouta Helsin-gin kaupungin työntekijöillä mei-dän juuri laskemia punaisia kukka-sia roskiin, kuten presidentti Halo-sen aikana tapahtui.

Timo Kangasmaa

Itsenäisyyspäivänä muistettiin punataistelijoita

He myivät köyhän osuuden...

Sote-pukki potilaan kaali-maan vartijana

Sote-huollon uudistuksen teko kes-tää ja kestää. Tulossa on sekalainen viidakko eri tuottajien palveluita, joiden joukossa sairaiden ja apua tarvitsevien on määrä sukkuloida joustavasti ja ilman turhia raja-aito-ja. Todellisuus lienee toinen erityi-sesti niiden asiakkaiden kohdalla, jotka tarvitsevat useampaa eri pal-velua ja pahimmillaan tilanteessa, jossa omat tai omaisten resurssit ei-vät riitä vertailemaan eri tuottajien palveluiden hienouksia ja sopimus-ten pienellä präntättyjä poikkeuksia. Tilanne tunnustetaan soten valmis-telussa ja uudistus on synnyttämäs-sä kasvavan palveluneuvojien am-mattikunnan. Heidän tehtävänä oli-si toimia asiakkaan kartturina sote-sokkeloissa.

Toistaiseksi on epäselvää kenen vastuulla neuvon-tapalvelut olisivat, mutta aina-kin järjestöjen harteille tehtävää on aseteltu. Tosin resursseista ei ole puhuttu mitään, mutta ehkä säästöjen nimissä oletuksena on, että järjestöt hoitavat asian hyvää hyvyyttään, jäsenmaksuilla tai ken-ties yksityiseltä sektorilta saatavilla avustuksilla.

Voittoa tavoitteleva sekto-ri tulee käymään kovaa kisaa kustannustehokkaista sote-asiak-kaista ja heille lienee luvassa en-siluokkaista ohjausta. Vaarana on, että “kalliit“ paljon palveluita tar-vitsevat tai vähävaraiset asiakkaat jäävät hyväntekeväisyyden va-raan. Jos sote-uudistuksen tavoit-teena on suomalaisten terveysero-jen kaventaminen, kuten väitetään, palveluohjaukseen on varattava riit-tävästi julkista rahoitusta kaikista säästöpaineista huolimatta.

Sote-uudistuksen askel-merkit hukassa

Sote-uudistuksen alkuperäinen ta-voite oli leikata sote-sektorin kus-tannuskehitystä 3 miljardia vuoteen 2029 mennessä, tehostaa toimintaa ja turvata palvelujen saatavuus. Yk-sityistäminen hyödyttää suuryhtiöi-tä. Monikansalliset yhtiöt tuloutta-vat usein voittonsa ulkomaille, jopa veronkierron avulla. Jos terveyden-

Sote-toimen ryöstö estettävä!

huollon pirstomissuunnitelma to-teutuisi, joutuisimme rakentamaan nykyisenlaisen julkisen terveyden-huollon uudelleen. Hallitus muut-tamassa esitystään valinnanvapau-desta siten, että maakuntia ei vel-voiteta yhtiöittämään palvelujaan. Maakunnan on sen sijaan perustet-tava oma liikelaitos.

Kuntien itsehallinnon lak-kautus ja paluu lääninhalli-tusten aikaan

Haikaillut sote-alueet eivät olisi maakuntia, vaan valtion aluehallin-non yksiköitä - kuten entiset läänit. Se merkitsisi kuntien itsehallinnon loppua. Valtio antaisi maakunnille ohjeet ja rahat soteen. Liikelaitoksil-le joka neljäs vuosi valittava hallitus ei salassapitovelvollisuuden nimissä antaisi tietoja toiminnastaan rahoit-tajilleen. Tästä esimerkkeinä kun tien liikelaitokset ja Länsimetro-yhtiö.

Meillä on jo kolme vuotta ollut valinnanvapaus

Voimme valita minkä tahansa julki-sen terveyskeskuksen tai yksityisen yhtiön. Jos SOS-hallituksen suunni-telma onnistuisi, julkiset liikelaitok-set toimisivat kuien yksityiset yh-tiöt. Hallituksen haikailema sosiaali- ja terveystoimen alasajo - Sammon ryöstö - merkitsisi julkisen soten lop-pua ja siirtymistä kalliiseen ja tehot-tomaan yhtiöiden kilpailuun. Kun-nissa ja eduskunnassa pitää aloittaa kapina tätä mielettömyyttä vastaan ja varmistaa, että maailman parhai-siin kuuluva kunnallinen sote-toi-mi säilyy eikä siirrytä kapitalistiseen ryöstötalouteen.

Mitään sote-uudistusta ei tehdä tämän hallituksen val-takaudella, koska hallitus ei halua luopua keskustan ”maakuntamallis-ta” eikä kokoomus kilpailuttamises-

ta eli yksityistämisestä.

”Puhetta piisaa”-hallituk-sen puolueet tukkanuotta-silla

Juha Sipilä sanoi kesäkuussa 2015 mm. sote-uudistuksesta: “Sadassa päivässä hallituksen täytyy saada askelmerkit valmiiksi isoille asioil-le koko hallituskaudeksi... Jos tulok-sia ei synny, ukko vaihtoon... Tulos tai ulos!“.

100 päivää tuli täyteen 5.9.2015. Saman vuoden mar-raskuussa saatiin hallituskriisiin sopu ja julistettiin uusi aikataulu. Nyt on pari vuotta pähkäilty, mitä sovittiin ja millä aikataululla. Nyt on kulunut pian 1 000 päivää, mut-ta ei ole hajuakaan, millaisen esityk-sen hallitus esittäisi eduskunnalle. Voisiko Sipilä pitää edes yhden lu-pauksensa? Hallituksen haikailun

mukaan sote-paketti hyväksytään keväällä ja maakuntavaalit pide-tään ensi lokakuussa. Veikkaan, että tuolloin järjestetään vaalit, joissa ei suin kaan valita maakuntavaltuustoa vaan uusi eduskunta.

Lausuntokierroksella yksi-tyistäminen sai murskaa-van kritiikin

Hallituksen valinnanvapausesitys oli lausuntokierroksella marras-jou-lukuussa kuusi viikkoa. Kysyin ke-väällä Helsingin sosiaalifoorumissa parilta sote-huollon asiantuntijal-ta, onko Suomessa joku asiantun-tija pitänyt SOS-hallituksen haikai-luja hyvinä tai mahdollisina toteut-taa. Hetken miettimisen jälkeen tuli vastaus: ei taida olla yhtäkään. Sipi-lä lusmuilee väittäessään, että sosio-logian, sosiaa lipolitiikan ja taloustie-teen professorit sekä muut tutkijat kritisoivat ”uudistuksen” yksityis-

kohtia. Tosiasiassa kritiikki on koh-distunut sen keskeisiin perusteisiin.

Hallituksen tulisi erota

Sipilä ei kykene johtamaan hallitus-ta. Hänen kannatuksensa on poh-jamudissa. Keskustan edustajat ja jäsenet alkavat pikkuhiljaa tajuta sote-toimen yksityistämisen ja jätti-suuriin alueisiin siirtämisen mielet-tömyyden.

Keskustan entinen puoluesih-teeri Jarmo Korhonen tote-si syksyllä keskustan unohtaneen vanhat arvonsa ja maalaisliittolai-set jäsenensä. Hän arvioi puolueen kannatuksen tippuvan ”tällä menol-la” 10 prosenttiin. Korhonen sanoi suo raan, että pääministeri Juha Sip-ilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puo luekokouksessa. ”Viimeistään” silloin puo lueessa etsitään jo uutta puheenjohtajaa.

JUHANI TANSKI

Sote- ja maakuntauudistus on vuosituhannen esimerkki siitä, miten hallitsematonta ja härskiä peliä erilaiset lobbarit tekevät rahan- ja vallanhalussaan. Osaamattomat ja tahdottomat päättäjämme - lain-säätäjät mukaan lukien - ovat tähän asti antaneet kaiken tapahtua silmiensä alla. Puheet valinnanvapaudesta ja muusta humpuukista ovat kuin näytelmän käsikirjoitus. Maassamme köyhien osuus kas-vaa yhä kiihtyvällä tahdilla ja leipäjonot pitenevät. Kauanko ”alko-laisella” (!) Sipilällä on kanttia puhua tasa-arvoisesta hyvinvointi-valtiosta? Sellaiset puheet eivät perustu muuhun kuin ahneiden ja pääoman edunvalvojien omiin mielikuviin ja valheisiin. Käytännön totuus on aivan toinen. Näillä jättimäisillä hankkeilla saadaan yhä syvempi eriarvoisuus kansanosien välille ja rahat valuvat sijoitta-jien tileille. Olisi järkevämpää tehdä tarvittavat muutokset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ihmisen tarpeista lähteväksi.

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Lähtöä ennustetaan Sipilälle. Toivotaan, että se tulee ajoissa

Sivu 5Nro 6/17 ansanääniK

Vammaisten kansalaisaloi-te yllätti poliitikot

Juha Kovanen vetosi vammaisten aseman puolesta: ”Maamme itse-näisyyttä rajoittavat tekijät tulevat sieltä EU:n kautta. Eräs yksityiskohta tässä on ajankohtainen hankintala-ki, jonka täytyy noudatella EU:n han-kintadirektiiviä. Sillä tarkoitetaan jul-kisten hankintojen säätelyä, niin et-tä yksityissektori saa siitä aiem paa suuremman osuuden. Vammaisten kohdalla tähän liittyy erikoinen ku-vio. Vuonna 2007 hyväksyttiin edel-liseen EU-direktiiviin perustuva Suo-men hankintalaki, jossa uusliberalis-mi näkyi erikoisella tavalla. Suomi-han on EU:n oikeistolaisimpia maita.

Maamme lainsäädäntöön tu-li vammaisten osalta kohta, että heidän palvelut kilpailutetaan. Di-rektiivi ei sitä porvarien väitteistä huolimatta vaatinut. Vuonna 2014 EU:n hankintadirektiivi uusittiin. Sik-si hankintalakiamme uusittiin vuosi sitten. Siinä toistuu edelleen virhe, jonka mukaan EU vaatii vammais-ten terveyspalvelujen hankintojen kilpailuttamista. Vuosi sitten kaikki eduskuntapuolueet olivat hallituk-sen kanssa tässä samaa mieltä.

Myös vasemmistopuolueet hyväksyivät tämän uusliberalis-tisen kannan. Näillä eväillä hyväk-syttiin hankintalaki, jossa kaikki han-kittavat sote-palvelut tulee kilpailut-taa ja suoda yksityiselle pääomalle mahdollisuus tehdä voittoja. Sitten tapahtui myönteinen yllätys. Kaikki vammaisjärjestöt yhdistyivät vam-maisten palveluja koskevassa kil-pailutusasiassa ja tekivät viime kesä-kuun alussa kansalaisaloitteen. Siinä vaadittiin vammaisten elämän kan-nalta merkittävien palvelujen jättä-mistä kilpailutuksen ulkopuolelle. Poliitikot olivat yllättyneitä ja puo - l ueissa ihmeteltiin, miten näin pää-see käymään. Vielä suurempi oli yllä-tys, että tämä kansalaisaloite sai rei-lun kannatuksen ja tulee ensi vuo-den alussa eduskunnan käsiteltä-väksi. Nyt ainoastaan Vasemmisto-liitto on ilmoittanut julkisesti kan-nattavansa tätä aloitetta. Tulee ole-maan tiukka vääntö siitä, miten ko-ko vasemmisto saadaan kannatta-maan tätä inhimillistä vaihtoehtoa, että vammaisten palveluita ei enää kilpailutettaisi. Tätä kannattaa seu-rata vuodenvaihteeseen ja yrittää käännyttää myös porvariedustajia hankintalain muutoksen kannalle.”

Mannerheimiä ei voi yh-distää Suomen itsenäisyy-teen

Yritys yhdistää Mannerheim ja Suo-men itsenäisyys vie hyvin kauas to-tuudesta totesi Seppo Aaltonen: ”Vaikka tuossa Mannerheimin rat-sastajapatsas kunnioittaa sanka-ruutta, on sankaruus siinä kauka-na. Hän on pyöveli, joka murhautti punaisia v. 1918. Missään vaihees-sa Mannerheim ei ollut Suomen it-senäisyyden kannalla. Hän soti Neu-vosto-Venäjää vastaan palauttaak-seen tsaarin vallan.

Tämä tulee hyvin esiin vuoden 1918 tapahtumissa, jossa Manner-heim ja Svinhuvud kutsuivat saksa-laiset sotimaan Suomen työmiestä vastaan. Punaiset hävisivät taiste-lun, mutta sankari Mannerheim jat-koi taistelua Neuvosto-Venäjää vas-taan. Kaikki hänen päiväkäskynsä, jotka hän ennen toista maailman-

sotaa antoi, olivat hyökkäyskäskyjä Neuvosto-Venäjää vastaan.

Mannerheimin päämäärä oli valloittaa Pietari ensin saksalais-ten voimin, jotka oli kutsuttu Suo-meen. Saksalaisilla oli sama ajatus. Saksassa työväki otti vallan ja kaa-toi keisarin. Keisarivallan kaatuessa Saksa joutui tekemään rauhan Venä-jän kanssa ja asiat muuttuivat. Saksa hallitsi Suomea. Suomi oli silloin va-sallivaltio, johon silloin valittiin tyn-käeduskunnan toimesta kuningas Väinö I. Mutta kuninkaan valinnan jälkeen Mannerheimille selvisi, et-tä Saksan kanssa ei voida enää jat-kaa hyökkäystä Pietariin, koska oli solmittu rauha. Mannerheim pois-tui Suomesta Englantiin ja suunnit-teli hyökkäystä englantilaisten kans-sa neuvostovaltaa vastaan. Englan-tilaiset nousivat maihin Karjalan Kannaksella lähelle Pietaria vuon-na 1919. Heidät kuitenkin torjuttiin. Mannerheimin tavoite oli valloittaa Pietari ja saattaa tsaarimieliset uu-delleen valtaan Venäjällä.”

Tärkeintä on rauha ja tur-vallisuus

Rauhantyön merkityksen nosti pöy-dälle Hannele Salava: ”En puhu it-senäisyydestä, koska se on hieman kyseenalaista. Emme kovinkaan paljon voi itse päättää asioistamme, vaan olemme EU:n kahleissa. Se mi-tä haluaisin korostaa tänään on, et-tä kaikkien valtioiden kesken maail-massa ja Suomessa säilyy rauha. Olemme nyt siinä onnellisessa ase-massa, että maassamme on ollut rauha yli 70 vuotta. Syvästi uskon ja toivon kykenevämme niin järkeviin päätöksiin, että tämä rauha myös säilyy. Ilman työtä se ei tapahdu. Tä-näkin päivänä-kuten näissä puheen-vuoroissa on jo todettu-löytyy pal-jon voimia, jotka haluavat horjuttaa rauhaa. Halutaan kylvää vihollisuuk-sia naapureiden ym. kesken.

Rauhantilaan kuuluu myös monia muita asioita kuten tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja so-lidaarisuus. Näitä kaikkia haluaisin korostaa. Meidän tulee rakentaa tä-tä Suomea niin, että ihmisten kes-ken vallitsee tasa-arvo myös talou-dellisessa mielessä. Samaten meillä

on varaa myös olla solidaarisia niil-le, joilla menee huonommin. Eli suh-tautukaamme ystävällisesti ja so-lidaarisesti tänne tuleviin ihmisiin, jotka ovat paenneet sitä, mikä on kaikkein pahinta, eli sotaa ja nälkää. Näillä lyhyillä sanoilla haluan toivot-taa teille hyvää rauhan Suomea.”

Halpatyövoima tekee rakennusmiehistämme työttömiä

Tänä päivänä Esko Koivisto sanoi haluavansa puhua demokratiasta ja vapaudesta: ”Kun meidät liitettiin EU:iin, niin työvoima ja pääoma sai-vat liikkua vapaasti. Tämä koskettaa tänään rankasti rakennustyöläisiä. Suurilla rakennusliikkeillä on lob-barit halpatyömaissa. Ne värväävät tänne alipalkattua väkeä. Hyvän esi-merkin näin erään kaupungin suu-

rimmalla rakennustyömaalla. Beto-niautonkuljettaja kysyi minulta, et-tä ”arvaapa montako suomalaista on tällä kyseisellä työmaalla työssä”? Silloin kyseisellä alueella oli satoja suomalaisia rakennusmiehiä työt-tömänä, niin arvuuttelin niitä ole-van joitain kymmeniä. Paljastuikin, että siellä oli tasan yksi suomalainen työntekijä. Hän oli vastaava mesta-ri ja osasi englantia niin, että pärjä-si ulkolaisten työntekijöiden kanssa.

Näin saa suomalainen työkan-sa nauttia demokratiasta. Siihen aikaan oli kirjapalkan alin palkka 10,1 euroa ja puolalaiset tekivät töi-tä 3,5 euroa tunti kaikki päivät, sun-nuntait lauantait ilman mitään koro-tuksia. Työnantaja peri matkarahat kuskatessaan työntekijät Suomeen. Nimenomaan tällaisia toimenpitei-

Perinteinen kansalaisjärjestöjen itsenäisyyspäivän puhetilaisuus järjestettiin jälleen Kiasman aukiolla Helsingissä. Puhujat olivat entistä huolestuneempia rauhan säilymisestä. Itsenäisyyspäivää verrattiin ”va-lehtelijoiden päiväksi” kaikkien niiden valheiden vuoksi, joita lehdistö, tiedotusvälineet ja valtamedia le-vittävät. Maamme itsenäisyyden historiallisia vaiheita, kuten valtalakia ja vuoden 1917 tapahtumia se-kä kansalaissodan tapahtumia vääristellään. itsenäisyyspäivän viettoon kytketään nato-jäsenyys ja val-heellinen Venäjän vastainen propaganda. Näin tapahtuu myös siksi, että itsenäisyyspäivällä ei ole enää EU-Suomessa perinteistä porvarillista funktiota. Siksi sille haetaan uusia merkityksiä. Tilaisuuden osallis-tujat ja puhujat olivat hyvin huolissaan nykytilanteesta.

Sote-uudistus: Toimiva terveyden-huoltojärjestelmä on tuhottava maksoi mitä maksoi. ”Yksityistä-mällä” kuntien omistamat sairaa-lat ja terveyskeskukset luovute-taan parille suuryhtiölle, Mehiläi-selle ja Terveystalolle. Valtaosa ih-misistä, joita ”uudistukset” koske-va, ovat niistä autuaan tietämät-tömiä. Siitä pitää huolen julkisuu-dessa vuosia kestänyt valistus. Nii-tä ovat terveydenhoitokulujen pie-neneminen ja valinnanvapaus.

Kukapa vapautta vastustai-si. Minulla on tälläkin hetkellä täy-si vapaus valita. Voin valita tut-kimuksia ja hoitoja miltä tahan-sa alan yritykseltä niin paljon kuin eläkeyhtiön maksamat viikkora-hat sallivat. Eivät ne kovin kalliisiin hoitoihin riitä. Ja on ainakin kym-meniä tuhansia ihmisiä, joilla on vielä pienemmät viikkorahat.

Kaikki vapauden julistus on

pelkkää huijausta, jolla meitä tässä vapaassa maailmassa ruokita-an. Vuosia sitten, kun Kokoomus ja Demarit halusivat kaventaa Kepun valtaa, hallitus päätti vähentää lää-nien määrää. Siitä piti tulla säästöjä. Kukaan ei ole kuitenkaan kertonut paljonko valtion menot supistuivat ja mihin säästyneet rahat joutuiv-at. Me elämme läntisessä arvoyh-teisössä EU-Suomessa. Kansa on täällä valistunutta, mutta niin ovat vallanpitäjätkin taidossaan mie-lipiteen muokkauksessa. Heillä on työväenluokan rappion seuraukse-na käytössään kaiken kattava mie-lipidemuokkauksen monopoliase-ma.

Siihen aikaan kun Neuvostolii-tossa nousi johtavaan asemaan ”Enemmän sosialismia” Gor-batshov, hänen julistuksensa oli yhtä sisällyksetön sana kuin vapaus. Jeltsin julisti neuvostotasavalloille,

”ottakaa itsenäisyyttä niin pal-jon kuin haluatte”. Neuvostokan-sa, joka oli tottunut luottamaan johtajiinsa, meni halpaan kun kai-kille luvattiin ”kaksi Volgaa”. Baltian maista piti tulla voilla ja juustolla Eurooppaa ruokkivia maatalous-mahteja.

Toverukset, jotka käynnis-tivät tämän ”uudistuksen” eivät itse käsittäneet tekojensa seurauk-sia enempää kuin huijatuksi jou-tuneet kansat. Kaksi Volga-autoa voittaneet olettivat kaiken muun jäävän ennalleen. Kuten maksutto-man terveydenhuollon, olematto-man pienten asumiskustannusten, halvan joukkoliikenteen, ikuisten työpaikkojen ja muun vakaan elämänmenon. Latvialaisille ja ees-tiläisille tuli ikävänä yllätyksenä, että nimelliseen neuvostohintaan tuleva kaasu ja öljy nousivat maail-manmarkkinahintaan.

Autoja Venäjällä on nykyään kiitettävästi, mutta Volgat ovat häipyneet täyttymättömien toiveiden mukana.

Viljo Heikkinen vanhempi huoneenrakentaja

Lapinlahti

Itsenäisyyspäivä politisoituu valehtelijoiden päiväksi

Porvaritkin ovat verkottuneet tovereiksi

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Kiasmalla keskusteltiin median roolista. Sen todettiin tänään olevan hyvin kielteinen. Media pelottelee län-tisten trollitehtaiden vale-uutisilla, olemattomilla hybridiuhkilla sekä kauhu-uutisilla Venäjältä ja Pohjois-Koreasta. Näiden toivotaan peittävän alleen eliitin nato-suunnitelmat ja sote-kaappauksen.

Sote - sosiaali- ja terveyspalvelut. Some - sosiaalinen media. Sosiaa-linen (latinan sanasta socius toveri) - yhteiskunnallinen, seuralli-nen. Media -joukkotiedotusvälineet. Tiedotusvälineet ovat porva-riston hallussa ja porvarit määräävät välitettävän tiedon sisällön. Lyhenteet ovat käteviä. Ne eivät sisällä asiallista tietoa. Ja kun sa-naan Sote lisätään liite uudistus, niin se saa myönteisen sävyn.

Tämä on kuitenkin totta.Siksi me puhumme tästä

tä suomalainen porvaristo, porva-rilliset puolueet, työnantajat ja nä-mä veronkiertäjät halusivat. Nyt teh-dään leikkauksia meidän sosiaalilain-säädäntöön. Otetaan sairailta työttö-miltä ja muiltakin huonossa asemas-sa olevilta viimeinenkin mahdollisuus. Kuka ei usko tätä niin menköön tors-taina Myllypuroon katsomaan leipäjo-noja. Se on elämän todellisuus, jossa ”itsenäinen Suomi elää.”

Riiheläisen trollauksella pelotellaan natoon

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on sote:n ohella toinen keskusteltava asia, totesi vielä Juha Kovanen: ”Siitä oikeistovoimat ovat saaneet aloitteen Venäjän vastaiselle kampanjalle, jon-ka tarkoituksena on liittää Suomi na-toon. Siihen on Suomen puolustusvoi-mien henkilöstö sitoutunut ja monet toimikunnat sekä järjestöt ovat kuvi-ossa mukana. Järjestetään informaa-tiovaikuttamisen seminaareja. Viime vuonna itsekin osallistuin Santahami-nassa tällaiseen kurssiin. Tämän päi-vän Hesarissa esiintyy tämän propa-gandasodan eräs keskeinen vaikutta-ja nimittäin Janne Riiheläinen. Hän on blogisti, turvallisuuspolitiikan jonkin-lainen asiantuntija sekä propagandis-ti ja käyttää ykkösaamussa säännölli-sesti puheenvuoroja. Syyskuussa hän käsitteli laajasti Venäjän tilannetta. Hänen mielestään sotavoimiensakin surkeudesta riippumatta Venäjä uh-kaa meitä sotilaallisesti. Tämä bloki luettiin radiossa samaan aikaan, kun Venäjä ja Valko-Venäjä pitivät yhtei-siä Zapad-sotaharjoituksia. Se oli Rii-heläisestä pelottava asia. Riiheläinen tuli lopputulokseen, että Venäjän ti-lanne on niin vaikea, että ainoastaan suuri sota tai nykyjohdon erottami-nen voivat olla ratkaisu Venäjän krii-sille. Hän ilmaisi, että sieltä ne hyök-käävät, eivätkä sodi yksinään, vaan käyvät meitä vastaan. Tämä olisi pe-ruste liittyä natoon. Tällaista puolivi-rallista propagandaa sitä saa nykyään kuulla yhtenään.”

Kiasmalla toimitti:KÄ/Heikki Männikkö

Sivu 6 Nro 6/17ansanääniK

Puheenvuorossani toin esille, kuin-ka köyhiä on kurmuutettu Sipilän hallituksen toimesta monin eri ta-voin. Kuinka Pihlajalinnan toimi-tusjohtajan Aarne Aktanin vero-tettavat ansiotulot olivat 540 000 euroa. Konsernin hallituksen pu-heenjohtaja Mikko Wirenin vero-tettavat ansiotulot olivat 330 000 euroa ja pääomatulonsa vajaat 390 000 tuhatta euroa. Kihniöläi-set sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät ovat omalta osaltaan li-hottaneet kyseisten herrojen ri-kastumisia. Ja nyt vielä nostetaan kiinteistöveroa.

Kuitenkin Kihniön vaihtoeh-dot ovat karut - joutuminen kriisi-kuntamenettelyyn ja mahdollinen pakkoliitos vaikka Parkanoon. Tie-detään, miten pienten kun tien on käynyt kuntaliitosten myötä - luu jäänyt käteen. Maksaisimme myös korkeampaa veroäyriä ja kiinteis-töveroa, ei järin houkuttelevaa. Valtio ei myöskään näytä palaut-tavan kunnilta ryöstämiään raho-ja edes osin takaisin, vaikka ko-vasti leuhkitaan talouden olevan nousukiidossa. Kuntien kapinakin antaa odottaa itseään. Siksi ryh-mämme pitkin hampain, sydän verta vuotaen köyhien puolesta, suostui kahdesta huonosta vaih-

toedosta siihen toiseksi huonom-paan.  

Järjestöt ja yhdistykset te-kevät kunnassamme arvokas-ta talkootyötä. Yhdistykset ja yh-teisöt maksavat kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistä koh-dassa ”yleishyödylliset yhteisöt”. Siitä saatavat verot ovat kunnalle olemattomat 3400 euroa, mutta rasittaa talkootyöllä tehtävää tär-keää yhteisöllistä toimintaa. Siksi esitin nollaa prosenttia.

Ulkoistetut sosiaali- ja ter-veyspalvelut puhuttavat, kiu-kuttavat ja huolestuttavat kun-talaisia, kuinkas muuten - uskoiko kukaan vakavissaan jotain muuta? Kolmostien terveyden työntekijöil-tä saamani palautteen takia kysyin muissa esille tulevissa asioissa, tie-tääkö ohjausryhmä, yhteinen pe-rusturvalautakunta ja Parkano pal-veluiden tilaajana jatkuvista, mo-nista eri ongelmista ja epäkohdis-ta, joita työntekijät kokevat. Mie-lestäni myös Kihniöllä on moraa-linen vastuu seurata entisten kun-nan palveluksessa olleiden työnte-kijöiden asemaa yksityisellä sekto-rilla, joka palvelumme tuottaa.

Hannu Tiainen, KihniöKyykystä ylös -valtuutettu   

Valtuustokuulumisia

Käsikirjoitus ei kaikilta osin nouda-ta tarkalleen Väinö Linnan tekstiä, vaan mukaan on nyt otettu muuta-man henkilöhahmon taustoituksek-si välähdyksiä sotatapahtumien ul-kopuolelta. Rokka, Kariluoto ja Kos-kela esiintyvät lomilla käydessään myös kotioloissa. Roolitus on mo-nipuolistunut muutamalla naishah-molla.

Heti elokuvan alussa Louhi-mies ottaa selkeän kannan mui-naiseen ajopuuteoriaan, ja myö-hempien aikojen erillissota-selityk-siin. Eduskuntatalon edessä liehuvat natsi-Saksan liput ja vieraan maan joukot marssivat suomalaisten kau-punkien kaduilla. Louhimies ei ku-vaa Linnan rajaamaa sotilasyksikköä yhtenäisenä joukkona kuten aikai-semmissa elokuvaversioissa on teh-ty. Joitakin kaikkien tuntemia, kes-keisiä henkilöitä ja kohtauksia on jä-tetty kokonaan pois. Käsikirjoittaja-ohjaaja on halunnut pureutua muu-tamaan hahmoon tutkiakseen – tie-tenkin taiteilijan vapauksin – miten ihminen muuttuu ja käyttäytyy ää-

riolosuhteissa. Muuttuuko miten-kään, vai onko meissä kaikissa jo myötäsyntyisesti erilaisten tilan-teiden varalta useampia, erilaisella psyyken rakenteella ja moraalikoo-distolla varustettuja persoonia? Ti-lanteista riippuen vaihdetaan vaan kulloisenkin tehtävän vaatimat set up’it päälle.

Louhimies ja toinen käsikir-joittaja Jari Rantala ovat raken-taneet Rokan Antista kokonaisen ihmisen kaikkine iloineen, huoli-neen ja murheineen. Kirjan ja aikai-sempien elokuvasovitusten perus-teella alikersantti Rokkaa on titu-leerattu lähinnä kylmäveriseksi tap-pajaksi. Louhimies on tässä omassa versiossaan vieläpä korostanut täs-tä, toisaalta lupsakan karjalaismie-hen henkilöhahmosta juuri tuota synkeää puolta. Rokan roolin näyt-telee Eero Aho. Paavo Liski oli ai-kanaan paras mahdollinen Rokka – Rauni Mollbergin versiossa. Eero Aho on paras mahdollinen Rokka – tässä versiossa.

Alikersantti Rokka ei kyseen-alaista mitään, mitä tulee sodan-käyntiin. Hän ottaa nurisematta vas-taan tehtävän kuin tehtävän. Myös rangaistuksen, jos se on vaikka-pa ylimääräisiä vartiovuoroja. Mut-ta niitä pyöreitä kiviä hän ei edel-leenkään suostu asettelemaan sin-ne herrojen saunapolun varrelle. Sii-nä on raja. ”Soas mie teen mitä pit-tää mut leikkimää mie en ala.” Rok-ka on täysin ymmärtänyt ja sisäistä-

nyt sen, että sota on tappamista. Ja hän myös itse tietää osaavansa sen taidon. Hän ei tapa ihmisiä, vaan vi-hollisia. Ne eivät Rokan ajattelus-sa ole ihmisiä. Ylemmässä upseeris-tossakin ollaan tietoisia tämän talvi-sodan veteraanin tappajan taidois-ta. Rokka saakin anteeksi osan jer-muiluista juuri tällä perusteella. Toi-saalta, kun Rokka pääsee rintamal-ta lomalle ”Lyytiä ja mukuloita katto-maan”, hän on kokonaan toinen ih-minen. Toimittelee talon töitä. He-vonen pitää kengittää ja polttopui-ta ajaa metsästä. Lapsetkin tykkää-vät lekkisästä iskästä. Suorastaan hellyttävä on kohtaus, jossa Rokka rintamalla ollessaan ja tapeltuaan vaihteeksi omien herrojen kanssa, kohtaa metsässä jäniksenpojan, ot-taa syliin, silittelee ja lepertelee sil-le. Ja pian taas Rokan Suomi-kone-pistooli laulaa, ja vihollista kaatuu kuin heinää.

Muista Väinö Linnan luomis-ta hahmoista Louhimies ja Ran-tala nostavat esille kapteeni Jor-ma Kariluodon (Johannes Holo-painen) ja luutnantti Vilho Koskelan (Jussi Vatanen). Käsikirjoittajat ovat taustoittaneet Rokan lisäksi perus-teellisemmin Kariloudon roolihah-moa. Kariluoto on helsinkiläisen hienostoperheen poika ja on kih-loissa vertaisensa tytön kanssa. Hä-

nen tulevaisuuden suunnitelman-sa on hakeutua maasotakouluun ja vakituiselle upseerin uralle. Suur-Suomi -uhoa oli niissä piireissä vaik-ka muille jakaa. Käsikirjoittajat ovat laatineet kihlatulle morsiolle muuta-mia, sulhoa kovasti sotatantereelle innoittavia repliikkejä.

Myös Vilho Koskela käy lomal-la kotonaan ja siinä yhteydessä on kuvattuna aivan peini pätkä Täällä pohjantähden alla -kokonaisuudes-ta tutusta hämäläisestä Pentinkul-man kylän Koskelan pirtistä. Ei rep-likointia, vain muutama väsynyt kat-se – ja piirongin päällä olevat kaksi valokuvaa. Vilhon veljet Eero ja Voit-to ovat tuossa vaiheessa jo kaatu-neet rintamalla.

Sodan lopun kaoottisissa ti-lanteissa korkeammat upseerit pakoittivat miehistöä tappamisen uhalla toivottomiin yrityksiin pelas-taa, minkä he näkivät vielä olevan pelastettavissa. Kun harkitsevainen Koskela epäröi viimeisen torjunta-yrityksen onnistumisen mahdolli-suutta, on Kariluodon upseerilogii-kan mukainen suoraviivainen kom-mentti: ”Käsky on käsky. Kerran se vain kirpaisee.” Ja kerran se vain kir-paisi. Molempia.

Loppukuvissa Kariluodon isän-maallisella paatoksella kuorrutettu, vasta vihitty vaimo kantaa seppe-lettä urhonsa haudalle, ja Pentinkul-malla Koskelan pirtin piirongin pääl-lä on kolme valokuvaa.

Jo ennakkoon, ennen Tunte-mattoman ensi-iltaa, oli joistakin vuodetuista vihjeistä annettu ym-märtää, että tässä Louhimiehen fil-misovituksessa Rokka mahdollises-

Suomi ottaa ohjeensa Brysse- listä ja paljon käytösohjeita tulee Yhdysvaltain paikallisesta suurlä-hetystöstä ja hiljakkoin valmistu-neesta vakoilukeskuksesta. Kui-tenkaan ei voida sanoa Suomen kumartavan länteen ja pyllistävän itään. Ei koska ollaan rähmällään maassa, lännen demokraattien edessä pyllistäminen ei onnistu.

Ensi tammikuussa vie-tämme luokkasodan alkamisen 100-vuotismuistoa. Taistelu-ja käytiin eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Jämsässä. Lähimmät taistelut taisivat olla Länkipohjas-sa. Murhia kuitenkin Jämsässä tehtiin enemmän kuin monel-la taistelupaikkakunnalla ja se herättää kummastusta vieläkin. Ihmisen henki ei ollut 100 vuot-ta sitten Jämsässä minkään ar-voinen. Toiminta jossain työväen-järjestössä riitti joutumiseen joko Saaren kartanolle tai kirkon kel-lotapuliin odottamaan ampumis-ta. Muualla Suomessa taisteluissa vangittuja punaisia kävivät paikal-liset lahtarikaartilaiset etsimässä vankileireiltä.

Toiminnallaan Jämsän isän-nät kylvivät ihmisten mieleen pelon, joka vasta 1990-luvulla alkoi hellittää. Tästä lankeaa kii-tos kirjailija ja toimittaja Jukka Rislakille. Olimme Rislakkien pit-käaikaisen kotiapulaisen Edith Laineen hautajaiskahvilla Jämsän

kirkon alasalissa. Siellä luonnolli -sesti puhuttiin myös vuoden 1918 tapahtumista, jotka olivat koske-neet kipeästi myös Edith Lainetta. Kahvitilaisuudessa eräs osallistu-ja totesi Jukka Rislakille, että näistä asioista ei ole tapana puhua Jäm-sässä. Silloin lausuttiin Jukka Risla-kin kirjan ”Kauhun aika!” syntysanat.

Kirja herätti huomiota kaut-ta Suomen ja lienee tällä hetkellä loppuunmyyty. Lisäpainoksia odo-tellaan. Kirjan ansiota lienee myös eräänlaisen katumuksen heräämi-nen Jämsän oikeistopiireissä. Tämän ilmentymänä on hankittu muis-topaasi Jämsän vanhalla hautaus-maalla olevalle punaisten joukko-haudalle. Tehtyjä murhia ei kuiten-kaan hyvitetä minkäänlaisilla ki-vipaaseilla. Kylvetty pelko aiheutti sen, ettei Jämsän murhia alettu käsitellä edes 19.09.1944 tehdyn välirauhan jälkeen, jolloin myös vasemmistolaiset saivat Suomessa ihmisoikeudet. Murhiin syyllistynei-tä oli tiettävästi silloin vielä elossa. Tuomiot oikeusistuimessa olisi vat aloittaneet veristen haavojen para-nemisen. Nyt nuo haavat ovat edel-leen auki ja saattavat pysyä seuraa-vatkin 100 vuotta.

K a n s a l a i s t e n kahtiajakautumi nen Jämsässä on näkyvämpää kuin muualla Suomessa. Jämsässä tehtiin kolme epäonnistunutta kuntaliitosta. Kuo-revesi liitettiin vastoin kuntalais

ten enemmistön kantaa, Längelmä-ki jaettiin Jämsän ja Oriveden kans-sa. Jämsänkoski liitettiin Jämsään myös vastoin kuntalaisten mieli-pidettä. Kun vanha teollisuuspaik-kakunta Jämsänkoski liitettiin maa-laisliittolaiseen agraarikuntaan eli Jämsään niin eihän siitä voi mitään hyvää seurata. Meillä Jämsänkos-kella on palveluista jäljellä R-kioski ja remontissa oleva uimahalli.

Historiasta toivoisi otetta-van oppia, ettei vuoden 1918 kauheudet koskaan toistuisi. Jäm-sässä on äärioikeistolla kuiten-kin kohtalaisen suurta kannatus-ta. Tarvittaessa kyllä löytyisi uu-sia saarenjalluja ja rumminjusse-ja. Epäilen, ettei kirkon kellotapu-lia saisi enää käyttää teloituspaik-kana, senverran on kirkon piirissä kehitytty inhimilliseen suuntaan. Valtakunnan mitassa pitää todeta, ettei historiasta ole mitään opittu. Jälleen Suomea ollaan tekemässä Venäjää vastaan tehtävän hyök-käyksen astinlaudaksi.

Olen aina ihmetellyt miksi suomalainen porvari ei ole kos-kaan luottanut itseensä, vaan aina on apua haettu ulko mailta. Hävittyyn sotaan asti Saksa oli avustaja. Eikä ollut väliä oliko Saksassa keisarit tai Hitlerin natsit vallassa. Eletään vuotta 2017 niin jälleen ulkomailta haetaan apua, nyt avustajina Nato ja Yhdysvallat.

Kuitenkin loppukaneetti-na toivoisin, etteivät 30-luvun virheet toistuisi. On turhan pal-jon yhtymäkohtia tuohon onnet-tomaan aikaan.

Reino Welling läkeläinen Jämsänkoskelta

ti kuolisi. Kirjassa hän haavoittuu, mutta ei kuole. Aivan selväksi asian laita ei katsojalle elokuvan lopussa tule. Eikä sillä ole niin väliäkään. Mel-kein kaikki tuon konekiväärikomp-panian miehet kuitenkin kuolivat tai rampautuivat.

Itse kukin tavallaan.

Unto Nikula

Moni ehkä hieraisi silmiään luettuaan, kuinka myös Kyykystä ylös -valtuustoryhmä kannatti kunnanhallituksen esitystä kiinteistö-veron nostosta 13.11. käydyssä valtuuston kokouksessa. Näin äk-kiäkö se köyhän asia unohtui, mietittiin varmaan monessa kodis-sa ja ihan ymmärrettävää.

Jämsä 100 vuotta sittenOlemme itsekukin kuulleet ja nähneet jopa kyllästymiseen asti paasausta 100-vuotiaasta Suomesta. Pidän tuota 100-vuotista it-senäisyyttä hyvinkin tulkinnanvaraisena. Itsenäisellä valtiolla on oma raha, oma ulkopolitiikka, oma sisäpolitiikka ja kauppaa käy-dään kaikkien kanssa, etenkin naapurien kanssa.

Tuntematon sotilas tulee jälleenLokakuussa ensi-iltansa saaneen, Aku Louhimiehen ohjaaman, Tun-tematon sotilas -elokuvan pääosassa on alikersantti Antero Rokka, pienviljelijä Karjalan kannakselta. Väinö Linnan romaanin pohjalta tehdyistä filmatisoinneista tämä uusin on kolmas versio. Elokuva on hyvä. Se kannatti tehdä. Tarinahan on kaikille tuttu, mutta roolihah-mojen erilaisin painotuksin ja pienin nyanssisäädöin kokonaisuus näyttäytyykin toisenlaisena, kuin mihin olemme tottuneet.

Moni epäili ”Tuntemattoman” uu-den filmatisoinnin onnistumista. Toisin kävi. Kansan keskuudessa ar-viot ovat olleet vain positiivisia. Mik-si tämä alun pitäen sotaromaanik-si v.1954 nimetty teos ei suomalais-ten käsissä näytä kuluvan koskaan? Ehkä teos kykeni poliittiset rajalin-jat ylittävien hahmojensa välityksel-lä viestimään ihmisten ja kansojen välisissä suhteissa uuden ajan vält-tämättömyyden. Siksi teoksen sano-masta löytyy potentiaalia uuden ai-kakauden pidempikestoiselle histo-rialliselle murrokselle.

Sivu 7Nro 6/17 ansanääniK

Merkkipäivän viettäjien elämän-kerroissa joskus sorrutaan yli-sanojen käyttöön. Kun on ky-se 2.11.2017 kunnioitettavan 90 vuoden iän täyttävästä Ensio Lai-neesta, ei tähän ole vaaraa. Pit-kä ura kunnallis- ja valtiollisessa politiikassa sekä urheilu- ja ystä-vyysseuratoiminnassa on itses-sään jo sellainen saavutus, ettei se tarvitse ylisanoja.

Ensio Laine liittyi 1946 SKP:n jäse-neksi ja on siitä lähtien jäsenmak-sunsa maksanut. Ennen kunnalli-sia ja valtiollisia luottamustehtäviä Ensio Laine toimi Suomen Demo-kraattisen Nuorisoliiton Kärsämäen

osastossa ja Turun piirin piiritoimi-kunnassa. Ensio Laine on toiminut myös aktiivisesti urheilun saralla. Hänet valittiin TUL:n Varsinais-Suo-men toiminnanjohtajaksi 1959.

Kunnallispoliittinen ura alkoi 1954, jolloin hänet valittiin ensi ker-ran Turun valtuustoon. Sitä ennen hän oli ollut jo kolme vuotta lauta-kunnissa. Valtuustouraa kestikin Turussa 47 vuotta ja jos otetaan lu-kuun edellä mainittu kolme vuotta, päästään harvinaiseen vuosilukuun 50 vuotta kunnallispolitiikkaa. Vuo-den 1966 eduskuntavaaleissa Ensio Laine valittiin ensimmäiseksi vara-mieheksi. Kun Pekka Silander kuoli kesken vaalikauden, niin Ensio Laine tuli kansanedustajaksi toukokuussa 1968. Eduskuntatyötä jatkui vuo-teen 1995 asti eli pyöreästi 28 vuot-ta. Eduskunnassa Ensio Laine oli sa-nanmukaisesti kansanedustaja ja sai kannattajia esityksilleen yli puolue-rajojen. Nykyeduskunnasta todellis-ta kansanedustajaa saa etsiä kisso-jen ja koirien kanssa ja löytyminen on silti epävarmaa.

Ensio Laine on myös aktiivi-nen osallistuja Suomi-Korea seu-rassa. Tuttavuuteni Ensio Laineen kanssa alkoikin vuosikymmeniä sit-ten Eduskunnassa. Ennen ns. kak-soistornien sortumista Suomi-Ko-

rea-Seuran kokoukset pidettiin Eduskunnan kokoustiloissa. Ensio Laine ja kansanedustaja Pekka Lep-pänen saivat minut vedettyä mu-kaan seuran aktiiviseen toimin-taan. Koska kirjoittaminen on vah-vin puoleni, olen käyttänyt sitä mah-dollisimman paljon Suomen ja Ko-rean demokraattisen kansantasaval-lan välisen ystävyyden lisäämiseen. Tämä on huomioitu jopa Korean de-mokraattisessa kansantasavallassa, koska sain 2010 Ystävyyden 2:n luo-kan kunniamerkin.

Ensio Laine voisi myös toimia terveellisten elämäntapojen lä-hettiläänä. Sitten voi Ension tavoin vielä 90 vuotiaana liikkua ja osallis-tua niin eläkeläisten kuin muitten-kin järjestöjen toimintaan. Oma toi-veeni on, että vuosikymmeniä kes-tänyt kirjeenvaihtomme jatkuu vielä kauan ja samoin tapaamisemme jo-ko Turussa tai puoluetapahtumissa. Kaikki ystäväsi Eläkeläisissä, Suomi-Korea-Seurassa ja puolueessa esittä-vät Sinulle kunnioittavat onnittelut ja pitkän iän toivotukset.

Reino WellingSuomi-Korea Seuran talouden-

hoitaja ja kunniajäsen

Kuva: Kaija Kiessling

Valtiopäiväneuvos Ensio Laine 90 vuotta

Itsenäisyyspäivän rauhanjuhlassa juhlittiin 110-vuotiasta suomalais-ta rauhanliikettä ja 100-vuotiasta Suomea! Aki Kaurismäki teki hie-non tempauksen. Hän tarjosi vas-tikkeetta elokuvansa ”Toivon tuol-la puolen” Andorra-teatterissaan Helsingissä. Elokuva käsittelee tur-vapaikanhakijoiden elämää Suo-messa ja kertoo syyrialaisesta pa-kolaisesta ja suomalaisesta kaup-pamatkustajasta. Elokuvaan ja juhlaan oli vapaa pääsy.  Tapahtu-man järjestämisessä olivat mukana Rauhanpuolustajat, Rauhanliitto, Sadankomitea ja Rauhankasvatus-instituutti. Pulut lista 21.11.2017 Kun Berliinin muuri kaatui 1989, maailmassa oli vain 15 rajamuuria. Nyt niitä on 70, ja valtaosa on pystytetty 2000-luvulla. Tie-donantaja 43/2017

o o oUudessa kirjassaan No Is Not Enough kanadalainen toimittaja Naomi Klein toteaa, että Donald Trump ei ole irrallinen ilmiö yh-dysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Suurta osaa maan kulttuurista on jo pitkään leimannut aatteellinen ja älyllinen tyhjyys. Rauhan Puo-lesta 5/2017

o o oIsrael tuhosi 120. kerran Israe-lin kansalaisten, palestiinalaisbe-duiinien al-Araqibin kylän. Ma’an News Agency 25.10.2017

o o oIsraelissa elää 240 000 beduiinia osana palestiinalaisyhteisöjä. Puo-let heistä asuu kylissä, joita ei ole virallisesti olemassa. Israelin köy-himmän väestönosan kulttuurin Israelin valtio on tuhonnut. ICAHD Finlandin ja Rauhanpuolustajien vieraina aktivistit Israelin kansalai-set Attia Al-Asam ja Yeela Raanan toivoivat 18.10, että näiden ”tun-nustamattomissa” kylissä elävien palestiinalaisten elinolot saataisiin kohenemaan. Israelin valtio ei tun-nusta palestiinalaiskylien olemas-saoloa Negevin autiomaan alueel-la. ”Tunnustamattomissa” kylissä ei ole julkisia palveluja kuten veden tai sähkön jakelua, jätehuoltoa tai riittäviä terveys- ja koulutuspalve-luita. Israel tuhoaa kylien taloja yrittäessään pakkosiirtää Negevin asukkaat. Kylien alueet joko met-sitetään tai niille asutetaan juuta-laisia. Valtio on myös alkanut riis-tää kansalaisuuksia joiltakin Nege-vin palestiinalaisilta. Rauhanpuo-lustajat 25.10.2017

o o oPeruskoulujen määrä nyt noin 2500 on puolittunut 25 vuo-dessa. On eri asia lakkauttaa 20 oppilaan koulu, jos lähin kou-lu on 40 km päässä. Koulu-ja on suljettu ennakoiden oppi-lasmäärien laskua, mikä on kiih-dyttänyt väestöpakoa. Koulujen sulkemisten ja yhdistämisten ta-lousväittämät ovat huteralla poh-jalla selvityksittä. Toteutuuko

Suomessa perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen henki niiden lasten kohdalla, jot-ka istuvat 2,5 tuntia koulukyy-dissä joka arkipäivä. Yliopisto 8/2017

o o oSuomen romanikielen opetta-ja Henry Hedman kertoo, että al-le kolmasosa (noin 3000 ihmistä) Suomen romaneista osaa enää pu-hua kieltään. Romanien kielestä ja kulttuurista tuli 2012 virallinen si-vuainekokonaisuus Helsingin yli-opistoon. Hedman opetti 1978 al-kaen Ruotsissa romanikieltä kuu-dessa eri koulussa ja jatkoi 1980 Suomessa Keravan nuorisovanki-lassa sekä Riihimäen ja Hämeen-linnan vankiloissa. Hedman opis-keli Kanadassa ja oli 2002-2011 Ko-timaisten kielten tutkimuskeskuk-sen tutkija. Yliopisto 8/2017

o o oHelsingin yliopisto kävi 2016 en-simmäiset yt-neuvottelut, jois-sa irtisanottiin myös tutkimus- ja opetushenkilöstöä. Tähän ryhdyt-tiin, kun Sipilän hallitus ilmoitti noin 106 miljoonan € leikkauksis-ta 2020 mennessä. Summa on 14 % HY:n tuloista. Irtisanottiin 372 yliopistolaista, joista 48 oli tutki-mus- ja opetushenkilöstöä ja 324 muuta. Takaisinoton kautta 57 sai uuden pestin, heistä 11 pysyvässä työsuhteessa. Eläkesitoumuksen kuittasi 235, ja muualle töihin läh-ti 128. Henkilökunta väheni 10 %. Yliopisto 8/2017

o o oSlovakian Volkswagenin työnteki-jät vaativat 16 % palkankorotuk-sen. Bratislavassa alkupalkka on 679 €/kk, kun Saksan Wolfsburgis-sa se on 2070 €/kk. Kuuden päi-vän laajan lakon jälkeen Bratisla-van VW:n 12500 työntekijää sai 2017 kesäkuun lopussa 14,1 % ko-rotuksen. Se toteutetaan kahden vuoden aikana, alimpien palkko-jen yleistarkistuksena, välittömä-nä 500 € palkanlisänä sekä yhtenä lisälomapäivänä. Le Monde diplo-matique 5/2017

o o oUSA:ssa useimmat taiteilijat teke-vät taidetta taiteen vuoksi. Taide on yhteiskunnasta ja muusta irral-laan. Vastakohtana marxilaisen es-tetiikan mukaan taide on kietoutu-nut yhteiskunnallisen ihmisen elä-mään. Marx, Engels ja Lenin luon-nehtivat teorioissaan, että taide – kuten myös tiede ja uskonto – ovat yhteiskunnallisten tuotanto-suhteiden määrittämän järjestyk-sen päällysrakennetta, joka sekä il-mentää yhteiskuntajärjestystä että toimii välineenä sen muokkaami-seksi. Taide kytkeytyy erottamat-tomaksi osaksi yhteiskunnallista elämää, päinvastoin kuin taiteen autonomiaa kannattavassa mo-dernistisessa näkemyksessä. Kult-tuurivihkot 1/2017

Hannu Kautto

Poimintoja mediasta

USA:n presidentti Donald Trump hölmöili 6.12.2017 il-moittamalla Yhdysvaltojen tun-nustavan Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirtävän lä-hetystönsä Tel Avivista Jerusa-lemiin.

USA:n päätös rikkoo YK:n pää-töksiä ja kansainvälistä oikeutta.

Monissa maissa on järjes-tetty mielenilmauksia päätöstä vastaan. Palestiinan presidentti Mahmud Abbas sanoo, ettei USA voi toimia enää välittäjänä Pa-lestiinan ja Israelin neuvotteluis-sa. Päätös voimistaa Israelin mie-hityspolitiikkaa.

HaKa

Trump törttöili

Uuden kansainvälisen talousjärjes-tyksen (UKTJ) kaatuminen YK:ssa ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) sekä Maailmanpankin (WB) roolien muutokset avustajista ”ra-kennesopeuttajiksi” 1980-luvun alussa, ikään kuin merkitsivät sitä, että keynesiläinen talouden sykli on päättynyt. Tämän olisi pitänyt herät-tää poliittinen päätöksentekomme hyvinvoinnin menneestä huumasta.

Suomessa vuonna 1994 kansa saatiin uskomaan siihen, mihin oli-si voinut uskottavasti uskoa vuonna 1974. Meillehän luvattiin päätöksen-teossa ”läheisyysperiaatetta”, SOTE-palveluissa puuttumattomuutta, Pohjoismaisen hyvinvoinnin levit-tämistä Eurooppaan, vapaata kaup-paa ja hyvinvoinnin kasvua. Mitä to-dellisuudessa saimme, ”rakenneso-peuttavan”, taloudellista- ja sosiaa-lista eriarvoisuutta lisäävän, globa-lisaatioon ja vapaisiin markkinoihin perustuvan yhteiskunnan sekä us-kon inflaatiottomaan talouteen eu-rooppalaisina ja suomalaisina.

Tämän kaiken tuli edistää ”dy-naamisuudessaan” taloudellista kasvua ja hyvinvointia. Ei ole ih-

me, että EU on suurissa vaikeuksis-sa ja euroalue vielä suuremmissa. Ns. ”yhdentyvä Eurooppa” on alka-nut hajaantua, pontimina kansalli-set tyytymättömyydet.

Kapitalismi on taloutta eteen-päin tyrkkäävä järjestelmä, johon voi varauksetta lukea Kiinankin. Markkinaliberalismi, joka pyrkii suit-simaan yhteiskuntien roolia, on sitä vastoin noussut jo 1980-luvun puo-livälistä esteeksi maailmantalouden kasvulle. Ennen kaikkea se on este hyvinvoinnin jakaantumiselle, mikä on se kasvun varsinainen jarru, tar-jontatalouden klassinen ongelma.

Eurooppaa tämä ”ongelmalli-nen markkinaliberalismi” on pii-nannut jo sukupolven ajan, kun ”kehityksen” on annettu laahustaa yritysvetoisesti: lisäämällä tarjonnan edellytyksiä poistamalla ”yhteiskun-nallista byrokratiaa” ja lisäämällä yk-sityistä ”byrokratiaa” sen kaikilla osa-alueilla. Taloushistoriassa markkina-liberalismilla tai klassisella teorialla ei ole maailmantaloudessa empii-ristä (kokemusperäistä) näyttöä on-nistumisista. Sitä vastoin keynesiläi-sellä teorialla on, toisen maailmaso-

dan jälkeinen aika 1970-luvun puo-liväliin.

Keynesiläisyyden keskeisin ”kuohitsija” oli epäilemättä Mil-ton Friedman monetarismeineen/uusliberalismeineen. Hän loi mani-festin niille, jotka tunsivat liikaa ve-roja maksavansa ja tukevansa julkis-ta kulutusta, vaikka empiria osoitti selkeästi Keynesin olleen oikeassa. Julkista- ja yksityistä kysyntää tarvit-tiin kasvun moottoreina. Keynesiläi-nen kapitalismi luotti siis kysynnän voimaan. Monetaristinen tai klassi-nen teoria, jolta puuttuvat onnistu-misen näytöt globaalissa taloudes-sa, taas painottivat tarjontaa,

Jälki- tai uuskeynesiläisistä tutkimuksesta valtaosa painot-taa eurooppalaista eheyttä. Osa näkee kansallisen tason toteutta-van Keynesin alkuperäistä ajatte-lua parhaiten. Siis jonkinlaista pro-tektionismia, että kansakunnat voi-vat omien tarpeidensa mukaan ra-kentaa ”tullimuureja”. Näinhän toi-mivat lukuisat maat USA:sta alkaen. Eurooppalaisista maistakin parhai-ten ovat pärjänneet euron ulkopuo-lella olevat omine raha- ja finanssi-poliitikkoineen sekä maailmalla ne maat, jotka ovat irtautuneet IMF:n ”rakennesopeutuksista”.

Jossittelua on kysymys, oliko vuonna 1973 Kekkonen vai Tuo-mioja oikeassa kun EEC-päätös tehtiin? Vuonna 1994 eivät kuiten-kaan olleet oikeassa ne, jotka vei-vät meidät unioniin puutteellisin ymmärryksin maailmantaloudessa tapahtuneista muutoksista sitten 1970-luvun. Miten tästä eteenpäin. Voidaanko virhe (EU ja euro) korjata vai tulisiko päättäjien pyörtää pää-töksensä ja palata kansallisen Key-nesin linjoille ja hakea vastausta esim. demarien vuoden 1952 ohjel-masta ”itsenäinen kansa yhteistyön maailma”, joka hyllytettiin markkina-liberaaliin, monetaristiseen maail-maan siirryttäessä 1980-luvulla.

Hannu IkonenVastavalkea vpj

Sisilia Ispica

Eurooppaa yhdennettiin uskossa keynesiläisyyden kestävyyteenMaailma, jossa EU:a alettiin luomaan, oli taloudeltaan keynesiläinen. Talous oli politiikalle alisteinen vielä 1970-luvun puoliväliin, jolloin monetarismi, uusliberalismi tai uusklassinen teoria alkoivat vallata alaa. Keynesiläisyys ja hyvinvointivaltio perinteisessä mielessä olivat Suomessakin mennyttä 1980-luvun puoliväliväliin tultaessa. Euroo-pan ja Suomenkin sosialidemokraateissa säilyi kuitenkin usko hyvin-vointivaltioon ja poliittisen johtamisen edellytyksiin vahvana, vaik-ka aika oli jo kulkenut näiden edellytysten ohi.

Uusliberalismi on paluu puhtaaseen markkinakapitalismiin, jota key-nesiläisyys ei edustanut. Sen poliittinen piirre on, että siinä on entis-ten puolueiden asemansa vuoksi oltava mukana. Joukkoliikkeet vaa-tivat ”ei leikkauksille”. Tulee vaatia ”irti uusliberalismista”. Joukkoliik-keen tulee järjestäytyä poliittisesti tämän tunnuksen taakse.

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Sivu 8 Nro 6/17ansanääniK

Toverit

”Puoluekokouksen teemoina ovat: Pidetään kiinni alkuperäisistä pyrki-myksistämme ja säilytetään vakaasti mielessämme kiinalainen sosialismi huomioituna sen kansalliset piirteet sekä kannetaan korkealla kiinalaisen sosialismin lippua. Turvataan ratkai-seva voitto kaikilta osin kohtuulli-sen vauraan yhteiskunnan rakenta-miseksi. Pyritään kiinalaisen sosialis-min menestykseen uudella aikakau-della ja työskennellään väsymättö-mästi kiinalaisen, kansallisen unel-man toteuttamiseksi.”

”Älkää koskaan unohtako, miksi te aloititte ja sitä, että te voitte suorittaa tehtävänne. Kii-nan kommunistien alkuperäisenä pyrkimyksenä ja tehtävänä ovat ol-leet onnellisuuden etsiminen kiina-laisille ja Kiinan nuorentaminen kan-sakuntana. Tämä alkuperäinen pyr-kimys ja tehtävä innostavat kiinalai-sia kommunisteja etenemään. Puo-lueessamme jokaisen on hengitet-tävä samaan tahtiin kansan kanssa, jaettava sen kanssa sama tulevai-suus ja pysyttävä todellisesti kiin-nittyneenä siihen. Pyrkimys kansa-kunnan elämän parantamiseksi on myös oltava ponnistustemme kes-kiössä. Meidän on ylläpidettävä lo-puttomasti puhtia rehkiessäm-me kohti kansallisen uudistamisen suurta päämäärää.”

 ”Sekä Kiina että koko maail-ma ovat keskellä perustavia ja monimutkaisia muutoksia. Kiina

elää yhä tärkeiden strategisten ke-hitysmahdollisuuksien aikakaudel-la. Näkymät ovat valoisat, mutta haasteet ovat vakavia. Kaikkien to-vereiden täytyy tavoitella korkealle ja katsoa kauas ja olla varuillaan vaa-roista jopa rauhallisina aikoina. Heil-lä on oltava rohkeutta jatkaa uudis-tusta ja murtaa sille uusia aluei ta. Ei saa kovettua muutoksille tai jää-dä toimettomaksi. Me yhdistämme Kiinan kansakunnan kaikki etniset ryhmät ja johdamme ne ratkaise-vaan voittoon rakentamaan kaikil-ta osin kohtuullisen vaurasta yhteis-kuntaa ja turvaamaan kiinalaisen so-sialismin menestyksen uudella aika-kaudella.”

Työmme ja historialliset muutokset

 ”Viimeiset viisi vuotta 18. puolueko-kouksesta eteenpäin ovat olleet to-della merkityksellisiä puolueemme ja maamme kehitykselle. Kiinan ul-kopuolella me olemme kohdanneet hidasta globaalia talouden elpymis-tä, useiden alueellisten konfliktien ja häiriöiden puhkeamista sekä maail-manlaajuisten ongelmien lisäänty-mistä. Kotimaassa olemme koke-neet syvällisiä muutoksia uuden, normaalin talouskehityksen myö-tä. Olemme jatkaneet edistymistä vakaudessa, haasteissa ja edelläkä-vijän roolissa eteenpäin. Me olem-me toteuttaneet historiallisia saavu-tuksia uudistuksissa, maan avautu-misessa ja sosialismin modernisaa-tiossa.”

”Puolueen keskuskomitea ko-koontui seitsemään täysistun-toon pannessaan toimeen 18. puo-luekokouksen asettamat toimintata-voitteet. Tehdyt päätökset ja suun-

nitelmat koskivat erittäin tärkeitä asioi ta, kuten puolueen toimielinten uudistamista ja hallituksen toimin-tojen muuttamista sekä uudistus-ten syventämistä kaikilla aloilla. Näi-tä olivat mm. laillisen hallintotavan edistäminen, 13. viisivuotissuunni-telman laatiminen ja puolueen hal-linto. Viimeisten viiden vuoden ai-kana olemme toteuttaneet suunni-telman, joka kohentaa koordinoi-tua taloudellista, poliittista, kulttuu-rista, sosiaalista ja ekologista edisty-mistä. Laaja-alaisessa strategiassam-me on tehty totaalinen edistysaskel pyrkimällä rakentamaan kohtuul-lisen vauras yhteiskunta, syventää uudistuksia, edistää lakien mukais-ta hallintoa ja vahvistaa puo lueen it-sehallintoa.”

Taloudellinen kehitys

”Olemme sitoutuneet uuteen kehi-tysfilosofiaan, omaksuneet oikean lähestymistavan kehitykseen ja pyr-kineet muuttamaan talouden kas-vumallia. Tuloksena on ollut kehi-tyksen laadun ja sen vaikutusten jat-kuva parantuminen. Talous on yltä-nyt keskikorkeaan kasvuun. Kiina on suurtalouksien johdossa. Bruttokan-santuote kohosi 54 triljoonasta jua-nista 80 triljoonaan juaniin (80 000 miljardia juania = 12  000 miljar-dia USD). Kiina on vahvistanut ase-maansa maailman toiseksi suurim-pana taloutena. Sen osuus maail-man talouden kasvusta on 30 %. Tarjontapuolen rakenneuudistus on edistynyt entisestään, mikä osoittaa talouden vakaata parantumista. Ke-hittyvät teollisuudenalat, kuten di-gitaalinen talous ovat menestyneet. Suurnopeusjunien, moottoriteiden, siltojen, satamien, lentokenttien ja

muun infrastruktuurin rakentami-nen ovat nopeuttaneet kehityksen vauhtia. Maatalouden uudistamisen tuloksena vuosittainen viljasatom-me on kohonnut 600 miljoonaan metriseen tonniin. Kaupungistumi-nen on lisääntynyt vuosittain 1,2 %. Yli 80 miljoonaa ihmistä on muut-tanut asumaan pysyvästi taajamiin. He ovat saanet oman asunnon. Alu-eellinen kehitys on tasapainottunut. Uusi silkkitie(Belt and Road) –aloit-teeseen liittyvä Peking-Tianjin-He-bein alueen koordinoitu kehitys ja Yangtze Economic Beltin kehittämi-nen ovat edistyneet merkittävästi.”

”Olemme kiinnittäneet suur-ta huomiota innovaatiotoimin-taan perustuvan kehitysstrate-gian toteuttamiseen. Olemme pyr-kineet tekemään Kiinasta keksijöi-den maan, joka on edistynyt merkit-tävästi tieteen ja teknologian alalla. Tähän lukeutuvat Tiangong-2 –ava-ruuslaboratorion menestyminen, syvänmeren miehitetyn sukellusve-neen Jiaolongin käyttöönotto ja Tia-nyanin kaukoputki (FAST), pimeää ainetta tutkivan satelliitin Wukongin laukaiseminen avaruuteen ja kvant-titieteen Mozi -satelliitti sekä oman C919-matkustajalentokoneen koe-lennot.” COMACin 168-paikkaisel-la kapearunkokoneella on tarkoitus korvata Boeing 737- ja Airbus 320 –matkustajalentokoneet. Shanghain tehtaalta on tilattu jo yhteensä 517 lentokonetta toimitettaviksi koti-maahan ja ulkomaille. (ML)

 ”Etelä-Kiinan meren saarten ja riuttojen rakentamisessa on edistyt-ty tasaisesti. Avoimen talouden uu-sia instituutioita on paranneltu jat-kuvasti. Kiina on nykyisin johtavassa asemassa maailman kaupassa, ulko-maisissa investoinneissa ja valuutta-varannoissa mitattuna.”

Uudistusten syventämi-nen

 ”Olemme ryhtyneet perusteellisiin toimiin syventääksemme uudistuk-sia nopeasti. Olemme työskennel-leet päättäväisesti poistaaksemme institutionaaliset esteet kaikilla aloil-la. Olemme saavuttaneet läpimurto-ja monilla aloilla ja edistyneet uudis-tuksessa. Yli 1500 reformin käynnis-tämisen ansiosta avainalueilla on päästy läpimurtoihin. Kiinalaista so-sialistista yhteiskuntajärjestelmää on parannettu huomattavasti ny-kyaikaistamalla sitä ja sen hallintoa. Se on täynnä elinvoimaa ja sitä oh-jaa luovuuden lisääntyminen.”

Demokratian ja lainsää-dännön kehittäminen

”Me olemme kehittäneet aktiivises-ti sosialistista demokratiaa ja edistä-neet lakeihin perustuvaa hallintoa. Olemme tehostaneet maan katta-vien instituutioiden rakentamista,

jotta yhdistäisimme entistä parem-min puolueen johtavan osuuden, kansakunnan toimivuuden ja lailli-sen hallintotavan. Olemme paran-taneet jatkuvasti toimielimiä ja me-kanismeja, joiden avulla puolue har-joittaa johtajuutta.  Sosialistisen de-mokratian tehostamiseksi on laa-dittu ohjelma. Puolueen sisäistä de-mokratiaa on laajennettu ja sosia-listinen neuvoa-antava demokratia kukoistaa.”

”Isänmaallisen yhdistyneen rintaman olemassaolo on vahvis-tettu. Etnisiin ja uskonnollisiin asioi-hin liittyvään työhön on hyväksyt-ty uusia lähestymistapoja. Lainsää-däntömme on vankka. Lainvalvonta on tiukkaa. Oikeuslaitoksen toimin-ta on puolueetonta, ja kaikkien on noudatettava lakia. Pyrkimyksem-me on rakentaa valtio, jossa hallitus ja oikeusvaltioon perustuva yhteis-kunta tukevat toisiaan. Kiinalainen, sosialistinen oikeusvaltio on paran-tunut jatkuvasti. Yleinen tietoisuus oikeusvaltion olemassaolosta on kasvanut voimakkaasti. Kansallisen valvontajärjestelmän uudistamisen käyttöönotossa on edistytty hyvin. Tehokkaisiin toimenpiteisiin valtio-hallinnon ja oikeusjärjestelmän uu-distamiseksi sekä järjestelmien ke-hittämiseksi vallan käytön valvon-taan on jo ryhdytty.”

Teorian ja kulttuurin kysy-myksiä

”Olemme vahvistaneet puolueen johtajuutta ideologisen työn suh-teen. Tutkimme uutta lähestymista-paa puolueeseen liittyvien teorioi-den edistämisessä. Marxismin mer-kitykselle ohjaavana ideologia an-netaan enemmän arvostusta. Ihmi-set ovat omaksuneet sosialismin, jo-hon sisältyy kiinalaisia piirteitä ja kii-nalainen unelma. Sosialismin ydin-arvot ja hieno, perinteinen kiinalai-nen kulttuuri elävät yhdessä kan-samme sydämissä. Aloitteet julki-sen etiketin ja eettisten standar dien parantamiseksi ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Julkisia kulttuuripal-veluja on parannettu.  Taide ja kirjal-lisuus ovat menestyneet. Kulttuuri-ohjelmat ja -teollisuus ovat voimak-kaasti elossa. Internet-palvelujen ke-hittämistä, hallintaa ja toimintaa on parannettu. Kuntosali kaikille -oh-jelmat ja kilpaurheilu ovat kokeneet laajaa kehitystä.”

”Maamme alleviivaamat ar-vot, josta koko yhteiskunnan lävitse virtaava positiivisen energian aalto rakentuu, ovat suuremmat kuin kos-kaan ennen.  Meillä kiinalaisilla on enemmän luottamusta omaan kult-tuurimme. Kiinan kulttuurinen peh-meä voima ja sen kulttuurin kan-

Kiinalaisesta sosialismista kirjoi-tetaan ja julkaistaan Suomessa varsin vähän. KKP:n 19. puolue-kokouksen linjauksista päätel-len maassa kuitenkin rakenne-taan edelleen sosialismia.

Shanghai Cooperation Organizati-on (SCO) perustettiin v. 2001 talou-delliseksi yhteistyöjärjestöksi ja po-liittiseksi vastapainoksi sotilasliitto Natolle. Sittemmin sen toiminta on painottunut yhä enemmän so-tilaalliseen suuntaan. Sen vakinai-sia jäsenmaita ovat Venäjä, Kiina, Tadzhikistan, Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan. SCO:n tarkkailijajäse-ninä toimivat Pakistan, Iran, Intia ja Mongolia sekä Afganistan. Keskus-telukumppanin asema on suotu Sri Lankalle, Valko-Venäjälle ja Turkille.

SCO:n jäsenvaltiot vastus-tavat painokkaasti toisten valtioi-den sisäisiin asioihin puuttumis-ta etnisten tai uskonnollisten in-tressien tai ihmisoikeuksien tur-vaamiseksi. Niiden keskeisimpiä yhteistoiminnan alueita ovat  al-ueellinen turvallisuus sekä kamp-pailu  terrorismia, separatismia ja fundamentalistisia ääriliikkeitä vas-taan.

Kiinan presidentti ja sotilaal-lisen komitean puheenjohtaja Xi Jinping  piti 29.11.2014 tärkeän puheen, jossa hän kertoi Kiinan keskusjohdon tehneen virallises-ti strategisen muutoksen globaa-lipolitiikassaan. Maa ei pidä enää Yhdysvaltoja ja EU:ta geopolitiikas-saan ensisijaisina, vaan se on luo-nut uuden geopoliittisen priori-teettikartan. Tämä pitää sisällään

BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, In-tia, Kiina ja Etelä-Afrikka) nopeas-ti kehittyvän talousalueen, Kiinan naapurivaltiot Aasiassa, Afrikan ja muiden kehittyvien alueiden maat.

Kiinan uusi yhteistyötaho-jen ensisijaisuuskartta painottuu selkeästi kehitysmaiden suun-taan aiempien suurten maiden ja niiden multilateraalisten organ-isaatioiden (YK, APEC, ASEAN, IMF, Maail manpankki jne.) sijasta, kos-ka se ei koe niiden enää palvelevan omaa kehitystään.

Kiinalainen unelma

Ulkopoliittisen instituutin vanhem-man tutkijan Jyrki Kallion selvityk-sen mukaan: ”Xi Jinping on luonut Kiinan nykyistä kehitystä ohjaavan iskulauseen ”kiinalainen unelma”. Sen mukaan Kiina saattaa valmiik-si ”kohtalaisen hyvinvoivan yhteis-kunnan” rakentamisen v. 2021 men-nessä, jolloin Kiinan kommunistinen puolue täyttää 100 vuotta. Kiinan henkeä kohden lasketun bruttokan-santuotteen tulee silloin olla kasva-nut kaksinkertaiseksi v. 2010 verrat-tuna. Kiinan kansantasavallan sata-vuotisjuhliin eli v. 2049 mennessä on vuorossa ”suuri kansallinen uu-delleenherääminen”, joka tarkoit-taa, että Kiina vakiinnuttaa paikkan-sa maailman johtavien valtioiden joukossa joka suhteessa.”

Uusi silkkitie

”Uusi silkkitie” on kiinalainen pro-jekti, jonka tavoitteena on uuden kauppareitin luominen Kiinan, Venäjän ja Mongolian sekä Eu-roopan välille. Kiina investoi 51,1

miljardia USD Uusi silkkitie –mai-hin v. 2013–2016, mikä merkitsi 12 % sen kaikista suorista sijoituksista. 

Yiwun kaupungista Kiinas-ta lähti 18.11.2014 ensimmäi-nen yhteispainoltaan yli 1000 ton-nia painava ja 82 tavarakonttia kul-jettanut tavarajuna kohti Madridia. Lasti saapui perille 9.12.2014. Tällä Euraasian halki kulkevalla junara-dalla on pituutta yli 13 000 km. Ky-seessä on maailman pisin säännöl-lisesti liikennöitävä rata. Ns. ”Euraa-sian rata” on 40 % pidempi kuin le-gendaarinen Trans-Siperian rata ja sen reitti kulkee Kiinasta Kazaksta-nin, Venäjän, Valko-Venäjän, Puo-lan, Saksan ja Ranskan kautta Es-panjaan. Euraasian halki kulkeva Yiwu-Madrid-rata merkitsee suur-ten muutosten alkua. Logistisena kanavana se on tehokas ja usko-mattoman pitkä. Rata on konkreet-tinen esimerkki Euraasian integraa-tiosta. Ennen kaikkea, se on ensim-mäinen rakennuspalikka vuosisa-dan ehkä merkittävimmässä hank-keessa – Kiinan Uudessa silkkitie -projektissa. Tulevaisuudessa mat-ka taitetaan luotijunalla, mikä mer-kitsisi sitä, että matka Kiinasta Eu-rooppaan kestäisi vain muutaman päivän, eikä 21 päivää, kuten nyky-ään.

  Tällä hetkellä 90 % maail-man konttiliikenteestä kulkee meriteit se ja erityisesti tähän Kii-na haluaa muutosta. Yiwu-Madrid-junarata on konkreettinen muutos-askel. Silkkitie edustaa läpimurtoa Euraasian halki kulkevalle kontti-liikenteelle.

Matti Laitinen

Kiina kohtuullisen vauraaksi yhteiskunnaksi v. 2021 mennessäPresidentti Xi Jinpingin pitämä linjapuhe Kiinan kommunistisen puolueen 19. puoluekokouksessa

Taustatietoja Kiinan merkityksestä maailmanpolitiikassa

Ilmoituksensa mukaan Kiina rakentaa edelleen sosialismia. Tähän kaik-ki eivät usko. Historiallinen materialismi kuitenkin osoittaa kehityksen tekevän mutkia. Kiina vastasi globalismin vyörytykseen tavalla, jolla voi turvata sosialismin ja ottaa haltuunsa ihmiskunnan tieteen ja teknii-kan saavutukset. Tämä on ”pitkä marssi”, mutta sitä oli Kiinan muurin-kin rakentaminen. Muistakaa, että kuullessaan uutisen Neuvostoliiton hajoamisesta, kiinalaiset ilmoittivat olevansa hyvin surullisia.

Jatkuu sivulla 10

Sivu 9Nro 6/17 ansanääniK

sainvälinen vaikutus ovat li-sääntyneet merkittävästi. Ajattelussa vallitsee suurem-pi yhtenäisyys sekä puoluees-sa että koko yhteiskunnassa.”

Kiinan elintaso on kohentunut

”Näkemyksemme ihmiskes-keisestä kehityksestä on toi-minut. Lukuisia ihmisten hy-väksi tehtyjä aloitteita on täy-täntöönpanossa ja ihmisten tyytyväisyys on kasvanut voi-makkaasti. Köyhyyden suit-semisessa on edistytty valta-vasti. Yli 60 miljoonaa ihmis-tä on poistettu köyhyydes-tä. Köyhyyden määrä on las-kenut 10,2 % alle 4 % tason. Koulutuksen kehittämisessä on tapahtunut monipuolista edistystä. Merkittäviä edistys-askeleita on otettu Keski- ja Länsi-Kiinassa sekä maaseu-tualueilla. Työllisyys on kas-

vanut tasaisesti. Vuosittain on syntynyt keskimäärin yli 13 miljoonaa uutta työpaik-kaa kaupunkeihin. Kaupun-kien ja maaseudun väen hen-kilökohtaisten tulojen kasvu on ylittänyt maan talouskas-vun.  Keskituloisten työnteki-jöiden ryhmä on laajentunut. Sosiaaliturvajärjestelmä kat-taa sekä kaupunki- että maa-seutuväestön. Lisäksi myös kansanterveys ja lääketie-teelliset palvelut ovat paran-tuneet huomattavasti.  Julki-sen talouden tukemien ja pe-rustarpeet täyttävien asun-tohankkeiden rakentamises-sa on edistytty. Sosiaalihuol-lon järjestelmiä on parannet-tu. Oikeus ja järjestys on säi-lytetty, ja kansallista turvalli-suutta on kohennettu. ”

Ekolologisen sivili-saation rakentaminen

”Olemme uhranneet val-tavasti voimia ympäristön-suojelulle. Tämän seurauk-

sena puolue ja koko maa ovat muuttuneet tavoitteel-lisemmiksi ja aktiivisemmik-si maamme vihreän kehityk-sen edistämiseksi. Ne ovat sel keästi luopumassa laimin-lyönneistä ekologiassa ja ym-päristönsuojelussa. Pyritään rakentamaan ekologinen si-vilisaatio. Kaavoitusjärjestel-mää on parannettu. Kansal-lispuistojärjestelmän perus-tamisessa on edistytty. Ylei-set toimet resurssien sääs-tämiseksi ovat edistyneet. Ener gian ja luonnonvarojen kulutus on vähentynyt huo-mattavasti.  Laajoja ekologi-sia säilyttämis- ja ennallista-mishankkeita on tehty ja uu-sia metsiä on istutettu. Kiinan ympäristöhallintoa on vahvis-tettu, mikä on johtanut huo-mattavaan ympäristön pa-rantumiseen. Kansainvälisen yhteistyön myötä Kiinasta on tullut ilmastonmuutoksen torjunnassa maailmanlaajui-sesti tärkeä tekijä.”

Kansanarmeijan vah-vistaminen

 ”Voidaksemme toteuttaa kii-nalaisen unelman tarvitsem-me voimakkaan armeijan. Olemme kehittäneet uusia olosuhteita varten sille uu-den strategian. Olemme teh-neet kaikkemme oman kan-sallisen puolustuksemme ja armeijamme nykyaikaista-miseksi. Me kokoonnuimme Gutianin piirikunnassa Fujia-nin provinssissa sotilaspoliit-tiseen tapaamiseen voidak-semme elvyttää puolueem-me ja asevoimiemme ylpeitä perinteitä ja arvokasta käy-töstä. Olemme nähneet kan-sanjoukkojen vahvan poliitti-sen voiman.”

”Maanpuolustuksen ja armeijan uudistamisessa on tehty historiallisia läpi-murtoja. Uusia sotilaallisia rakenteita on perustettu So-tilaallisen keskuskomis sion alaisuuteen.   Ne ovat vas-

Jatkoa sivulta 9tuussa sotilaallisista operaa-tioista ja niiden huollosta. Tä-mä edustaa vallankumouk-sellisen organisaation ja kan-sanarmeijan palveluiden uu-delleenjärjestelyä. Me olem-me tehostaneet sotaharjoi-tuksiamme, sotilaallista val-miuttamme ja merialueittem-me suojelua, terrorismin tor-juntaa, maamme vakauden ylläpitämistä, katastrofiapua, kansainvälistä rauhanturvaa-mista, vahvistaneet Adenin-lahden saattueita ja humani-taarista apuamme. Olemme edistyneet aseiden ja varus-teiden kehittelyssä. Sotilaalli-nen valmiutemme on paran-tunut olennaisesti.”

Toimitus, suomennos, se-litykset:

Matti LaitinenLähde: The19 th National Congress of the Communist Party of China October18, 2017

Jatkuu numerossa 1/18

Sivu 10 Nro 6/17ansanääniK

Toivotamme Hyvää Uutta Vuotta Suomen työkansalle!Irti EU:n uusliberalismista, Nato:sta, eurosta ja..

kuntapalvelujen puolesta, yksityistämiselle ja sotelle SEIS !

SFT:n hallitus

Timo KangasmaaEsko AuervuolleJuho HaavistoEsko KoivistoTimo NieminenJanne RahikainenVille Rahikainen

Helsinki

Kai KontturiRaika KontturiHeikki MännikköTarja MännikköTaina MäenpääAnsu HipsuSamppuTuikkuMarjaliisa SiiraNelly & MishkaHannele SalavaPekka TiainenJanne RahikainenVille RahikainenElina KämppiKaarina HeikkinenMatti LaitinenAarni Mietala

Sakari KuisminPalstapuutarhuriSirpa MittiläIngrid HämäläinenBertta LaineVeikko VäisänenSenja VäisänenRiitta VäisänenJaakko AhvolaPertti LeinoTuija SiltanenAri HannikainenPekka KotkasaariTolja

Espoo

Hannu KauttoTommi Lievemaa

Vantaa

Lauri ParonenKata NurmiEira KärkiMarja-Liisa JuvonenPaavoHeikki UusimäkiHilja PietiläinenJuha KärkiEspoon Leipäpappi

Tuusula

Esko KoivistoMarkku Nieminen

Porvoo

Pavel TammiSaga WahrmanEva WahrmanRaimo JärveläHannu HämäläinenKalevi WahrmanKaija SiippainenHennu HenttonenPekka KokkinenTytteli LeinonenPertti PitkänenTommi WahrmanPirkko NokkalaYrjö NieminenTuukka WahrmanAune ManeliusTeresia WahrmanVera WahrmanTytteli ja Jannu

Hämeenlinna

Pasi Ranki

Janakkala

Jorma Talikka

Uusikaupunki

Heikki ErvastiEsko Rintala Turku

Esko LuukkonenAnne LuukkonenMarkus UutelaReino IntovuoriJarmo VikmanSilja MölkänenHelena TuomaalaRisto Lajunen

Veera ElorantaJanne Kejo

Loimaa

Juha Kieksi

Tampere

Hannu HuhtalaLeena HuhtalaRisto KoivulaTaavi LintunenMartti Satri

Nokia

Erno O.A. LaitinenSari KorpiahoSiuroVuokko Servo

Lempäälä

Markku HuhtalaAri PalmHarry Rajala

Kihniö

Hannu Tiainen

Virrat

Mirjam Virkki

Hämeenkyrö

Jorma Kangasniemi Marja KangasniemiKalevi NurmiTimo Kangasniemi

Peräseinäjoki

JartsevVanha Seppä

Jämsä/Jämsän-koski

Reino WellingMirja WellingErkki FlyktmanVeikko FlyktmanMartti SaarinenTeuvo VuorenpääLiisa VuorenpääTapani Hakanen

Lahti

Anja SaarikkoTimo Saarikko

Savonlinna

Juha Bilund

Punkaharju

Heikki Leinonen

Joensuu

Ari SulopuistoPauli Eskelinen

Kuopio

Juhani Tanski

Pieksämäki

Cilla Heiskanen

Lieksa

Hannu Ikonen

Sonkajärvi

Asko JulkunenErkki Kauppinen

OuluPaavo Junttila

Rovaniemi

Unto Nikula

Kommunistien Liitto rySuomen Työväenpuolue ryEU:n Vastainen Kansanrintama rySodan ja Fasismin Vastainen Työ rySTP:n Helsinki ryhmäSuomen Työväenpuolueen Turun Seu-dun osasto ry Kommunistien Hermanni-Vallilan osasto ryHermannin Naiset ryHelsingin Työväen Vappumarssiyh-distys ryJuche-aatteen Opintoyhdistys Rakennustyöläisten Liiton Tikkurilan ammattios. 265 ryDemokraattinen Sivistysliitto

Vanha hyväksi todettu neuvo: katsokaa poliiti-kon käsiä, älkää hänen suutansa. Hallitus päät-ti lopettaa Iisalmen alue-sairaalan nukutusta vaa-tivan leikkaustoimin-nan. Kaikki alueen halli-tuspuolueiden kansan-edustajat äänestivät sul-kemisen puolesta. ”Op-positio” puolueiden pai-kalliset kansanedustajat äänestivät vastaan, kos-ka eivät ole hallitukses-sa. Kokoomuksen iisal-melainen kansanedus-taja Markku Eestilä kir-joitti kalliita totuuden sanoja, päätös perustuu lakiin. Häneltä vain sat-tui ”unohtumaan”, että hän istuu eduskunnas-sa, joka päätti kyseises-tä laista. On syytä varoa poliitikkoja, jotka julis-tavat totuutta. He nou-dattavat Saksan keisari Wilhelmin neuvoa; ”Pu-hukaa aina totta, ainoas-taan totta, mutta älkää koskaan koko totuutta.”

Viljo HeikkinenLapinlahti

ASBESTKAMP 85

Wäinö PietikäinenHannu KukkonenRiitta VainonpääReijo KarttunenAune JakolaPentti KatainenTaina TarvonenMikko AnttilaHeikki HäkkinenHeikki RajamäkiAnita Salven

Kiina kohtuullisen vauraaksi yhteiskunnaksi v. 2021 mennessä ....

Kansan äänessä näin ku-van, jossa mielenosoit-tajan kylrissä luki ”Em-me elä tehdäksemme työtä, vaan teemme työ-tä elääksemme”. Muista-kaa, että pyrimme kyl-lä kommunismiin, jos-sa elämme tehdäksem-me työtä. Se on tavoit-teemme.

Vanha seppäPeräseinäjoki

Työväenluokan puolesta tehdystä työstä Kansan ääni ja Kansan äänen jär-jestöt kiittävät tovereita vuoden aikana tehdys-tä työstä. Jaksakaamme kaikin paneutua kirjoit-tamiseen myös tulevana vuonna.

Työväenluokan ja kom-munistisen liikkeen yh-tenäisyys syntyy yh-teisen työväenluokan maailmankatsomuksen kautta. Varmistakaa, et-tä jokaisen laukusta löy-tyy työläisen käsikir-ja. Kaikki opiskelemaan marxilaisuuden perus-teita

Heikki Männikkö

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Sivu 11Nro 6/17 ansanääniK

Lokakuun vallankumous muistettiin Pietarissa

Suomalaisia kommunisteja osallis-tui kuitenkin iso joukko Vallanku-mouksen 100-vuotistilaisuuksiin. Venäjän Kommunistien puolue jär-jesti päivällä 7.11. Suomen asemalla Leninin monumentilla oman miitin-kinsä. Siellä suomalaisten kommu-nistien tervehdyksen esitti Heikki Männikkö. Myöhemmin illalla ko-koonnuttiin Federaation Kommu-nistien järjestämään juhlamarssiin Suomen asemalle, josta marssittiin risteilijä Auroran aukiolle. Siellä Suo-men kommunistien tervehdyksen

Lokakuun vallankumouksesta tuli 7.11.2017 100 vuotta. Kaikkialla maailmassa edistyksellinen työkansa muisti tämän päivän, joka muutti maailman. Huolimatta sosialismin väliaikaisesta taantumisesta, olem-me täysin varmoja siitä, että nykyinen uusliberalismin aikakausi tulee olemaan rajallinen. Lokakuu aloit-ti kapitalismista sosialismiin siirtymisen aikakauden. Maailmassa arvioitiin näinä päivinä ”Suuren Lo-kakuun” merkitystä myös meidän ajallemme. Venäjällä Pietarissa Venäjän Federaation Kommunistinen puolue, Venäjän Kommunistinen työväenpuolue ja Venäjän Kommunistien puolue järjestivät ennen lo-kakuun 100-vuotisjuhlaa kukin erikseen Lokakuun merkitystä arvioivan seminaarinsa. Kommunistien Liitto ja Kansan ääni osallistuivat Venäjän Kommunistien puolueen lokakuun vallankumouksen merki-tystä arvioivaan seminaariin 24. - 26.10.2017. Julkaisimme Kommunistien Liiton seminaaripuheenvuo-ron Kansan äänen edellisessä numerossa 5/17 sivulla 2. Kommunistisen liikkeen organisatorista ja teo-reettista hajanaisuutta osoittaa se, että yhteistä teoreettista arviota ja seminaaria Lokakuun merkityk-sestä ei vielä kyetty järjestämään.

esitti Markku Hongisto. Venäjän Kommunistisen Työväenpuo lueen edustajia kokoontui ennen yhteistä marssia Leninin monumentille, josta joukko yhdessä kansainvälisen vie-rasryhmien kanssa marssi mukaan yhteiseen juhlamarssiin. Tilaisuu-teen Risteilijä Auroran luona osallis-tui useita tuhansia eri maiden kom-munisteja.

Venäjän Kommunistien puo-lueen joukkokokouksessa Suo-men asemalla klo 12.00 esitettiin Kommunistien Liiton tervehdys Ve-

näjän kommunisteille:

”Toverit läsnäolijat, koko tämä suuri edistyksellinen joukko

Meille Suomen kommunisteille on ilo saada osallistua täällä kommu-nistien ja edistyksellisen väen ti-laisuuteen, jossa muistetaan Loka-kuun Suurta Sosialistista vallanku-mousta, joka muutti maailman. Se on ilo myös siksi, että olemme pai-kalla, jossa Lenin heti ulkomailta palattuaan kehotti kansaa taistele-

maan sosialistisen vallankumouk-sen puolesta.

Edistyksellinen kansa maail-massa muistaa Lokakuun. Sen an-siosta Venäjästä kehittyi maatalou-den tieteen ja teollisuuden suurval-ta. Voitettiin Hitleriläiset valloittajat. Syntyi sosialistinen maailmanjärjes-telmä. Imperialismin alistamat kan-sat saivat vapauden. Läntisten ka-pitalistimaiden työläiset kykenivät nojautumalla sosialismin voimaan luomaan sosiaaliset turvajärjestel-mänsä.

Tänään uusliberalistinen kova kapitalismi saatuaan vallan kaik-kialla maailmassa, purkaa nyt niitä saavutuksia ja sosiaalisia turvaverk-koja, jotka sosialismin aikakaudella kyettiin turvaamaan. Kapitalismi käy kaikkialla maailmassa ankaraa luok-kataistelua työväenluokkaa vastaan. Se uhkaa aseellisesti niitä maita, jot-ka kehittävät sosialismia, kuten Ve-nezuela ja Pohjois-Korea. Tänään jo käynnissä olevien anastussotien li-säksi maailmassa vallitsee edelleen voimakas asevarustelu ja jatkuvien sotien uhka. Alentamalla ihmisten toimeentuloa ja sosiaaliturvaa suu-ret kapitalistit lisäävät omaa kilpailu-kykyään ja rikkauksiaan. Me näem-me tänään mitä on todellinen kova ja raaka kapitalismi.

Huolimatta sosialismin väliai-kaisesta takapakista, tiedämme, että uusliberalistisen kapitalismin aikakausi tulee olemaan rajallinen. Historian mutkikas kehitys aiheutti meille dialektisen mutkan, jota em-me tarpeeksi osanneet ennakoida. Ajatelkaamme kuitenkin niin, että ehkä tämän kapitalismin raakuuden kokeminen täydessä voimassaan on välttämätöntä, että kykenemme vastaisuudessa ennakoimaan histo-rian mutkia ja karikoita paremmin.

Mitä sitten voisimme yhdes-sä tehdä? Vaikeina taantumuksen vuosina Lenin ja bolshevikit kyke-nivät selkiyttämään marxilaisen maail mankatsomuksen, dialekti-sen- ja historiallisen materialismin. Sillä luotiin vallankumouksellisille voimille yhteistä arvomaailmaa. Se oli tärkeä perusta lokakuun vallan-kumouksen ja sen jälkeisen kehityk-sen onnistumiselle. Nykyisten uusli-beralististen taantumusvuosien kiel-teisin seuraus on varmaan ollut, että tieteellinen marxilainen maailman-kuva on hämärtynyt ja työkansaa edustavat voimat ovat hajonneet lukuisiin eri ryhmiin. Ehkä voisim-me yhdessä tutkia ja kehittää mar-xilaista tieteellistä maailmankuvaa ja näin luoda perustaa työkansan yhtenäisyydelle. Lokakuu loi myös perustan työväenluokan yhteiselle kapitalisminvastaiselle luokkatais-telutaktiikalle, jonka ansiosta onnis-tuimme toteuttamaan monia mer-kittäviä uudistuksia.

R a k k a a t t o v e r i t ! Meillä Suomessa kuten teilläkin täällä Venäjällä kapitalistit suo-rastaan rynnäköivät työkansaa vastaan. Euroopan ja Amerikan ka-pitalistit rynnäköivät myös Venäjää vastaan, tarkoituksenaan anastaa sieltä taloudellisia voimavaroja. Vas-tavoiman tälle voivat luoda ainoas-taan kommunistit ja edistyksellinen työkansa yhdessä. Toivomme, et-tä voimme piankin kehittää yhteis-työtä tämän tehtävän edistämiseksi.

Nyt lokakuun Suuren Sosialis-tisen vallankumouksen vuosipäi-vänä toivomme menestystä teille kaikille arvokkaassa ja välttämättö-mässä työssänne”

Venäjällä voitti porvarillinen vasta-vallankumous väliaikaisesti v. 1990. Leninin mukaan vallankumous syn-nyttää aina vastavallankumouksen ”Vallankumousta ei ole eikä voi ol-la ilman vastavallankumousta, jossa tappio ei ole niin vaarallinen, kuin on pelko tunnustaa oma tappio.” Vä-kivaltainen Neuvostovallan kukista-minen jatkuu porvariston iskostaes-sa kansaan ajatusta kapitalismin pa-remmuudesta. Kapitalismi pelottaa ihmisiä. Siksi ideologisessa taiste-lussa sana ”kapitalismi” on vaihdet-tu sanaan ”demokratia”. Samalla on kehitelty joukko myyttejä, jotka por-varisto liittää vain Neuvostovaltaan yrittäen antaa kuvan, että porvari-vallan aikana kaikki on toisin.

1. Lokakuun vallankaap-paus johti verenvuodatuk-seen ja kansalaissotaan.

Lenin totesi meidän vastustavan kai-kenlaista väkivaltaa. Työväenluokan mielestä valta tulee vaihtaa rauhan-omaisin keinoin ilman aseellista ka-pinaa ja kansalaissotaa. Tietyssä ti-lanteessa sellainen tie on mahdolli-nen. Proletaarisen vallankumouksen vastustajat eivät kuitenkaan kaihda verenvuotoa.

Antikommunistinen histo-rioitsija Mihail Veller toteaa leh-tiartikkelissaan: ”Vakavat ihmiset - kenraalit Kornilov, Kaledin, Krasnov puhuivat Kerenskille, että on vangit-tava ja hirtettävä bolshevikkien joh-to ja itse puolue on kiellettävä. Toi-

sin sanoen Vellerin mielestä hirsi-puu on demokratian perusta. Palau-tan mieliin, että kansalaissotaa eivät aloittaneet bolshevikit vaan porva-risto. Tässä yhteydessä voidaan vii-tata kansalaissotaan Amerikassa ja muissa maissa. Muistelkaamme, miten porvarillinen vastavallanku-mous voitti Venäjällä v. 1993: Kor-keimman Neuvoston rakennusta tu-litettiin panssarivaunuista.

2. Porvarivaltio on de-mokratiaa: vapaat vaalit, sanan- ja kokoontumisva-paus

Lokakuun vallankumous ilmoitti re-hellisesti, että sosialismi on proleta-riaatin diktatuuria. Porvari ja työtä-tekevä eivät tule koskaan vetämään yhdessä samoja kärryjä. Nyt porva-riston diktatuuria peitellään kauniil-la sanoilla. Entä mitä tapahtui to-dellisuudessa? Tsaari Nikolai II. jou-tui ensimmäisen vallankumouksen painostuksesta perustamaan Val-tionduuman, mutta lakkautti sen välittömästi. Nyt tämä tsaari on ju-listettu pyhimykseksi. Entä mitä ta-pahtuu nyt?

Koko joukko puolueita ja jär-jestöjä on kielletty keksittyjen tekosyiden perusteella. Kielletty-jä ovat myös kokoukset, jos valtiota eivät miellytä niiden aiheet. Poliitti-sista näkemyksistä vangitaan ja asia viedään oikeuteen. Tällä hetkellä kä-sitellään lakiluonnosta vanhempien ja opettajien rankaisemisesta hei-

dän osallistumisestaan teinien ko-kouksiin. Viime kesänä maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaa-lilla kiellettiin kommunististen nuo-risolehtien jakaminen.

3. Neuvostovallan aikana vallitsi sensuuri, mutta nyt on täysi sanavapaus.

Vastauksen tähän kysymykseen esit-ti aikoinaan Lenin, joka totesi, että porvarillisen kirjailijan, taidemaa-larin tai näyttelijän vapaus on vain peitetty  riippuvaisuus rahapösöis-tä, lahjomisesta ja sisällöstä. Ny-kyään tilanne on paljon pahem-pi. Ryhmä hullaantuneita uskovai-sia sulkee omavaltaisesti näyttelyjä, keskeyttää näytelmäesityksiä, polt-taa kirjoja. Valtionduuman kansan-edustaja kieltää elokuvan esityksen. Lisäksi heitä ei saa vastustaa, koska on olemassa laki uskovaisten tuntei-den suojelemisesta. Jopa nykyajan antikommunistit tunnustavat: Neu-vostoliitossa oli suuria taideteoksia. Nyt niitä ei ole.

4. Markkinat säätävät kai-ken eikä valtion tarvitse puuttua mihinkään.

Muistakaamme, miten kapitalismi samaistetaan demokratiaksi. Meil-lä on kuitenkin talouskriisi ja työt-tömyys, jota kapitalismin itsesääte-ly ei kykene poistamaan. Neuvos-tovallan aikaan korkeakoulusta val-mistuneet lähetettiin muutamak-si vuodeksi töihin, jolla he mm. kor-vasivat yhteiskunnalle koulutuksen-sa kustannuksia. Tänään ei mahdol-lisesti mennä töihin ollenkaan. Ta-varoita kaupoissa on, mutta suurel-

ta osalta ihmisistä ei löydy rahaa nii-den ostamiseen. Nykyään myös ku-lutus asukasta kohti on laskenut hui-masti. Lihan kulutus asukasta kohti oli NLssa v. 1989 72 kiloa. Nyky-Ve-näjällä se on 65 kiloa. Metrolippu kallistui 1000 kertaa. Eläke on ny-kyään 20 000 ruplaa eli neuvosto-ruplissa 20 ruplaa. NLssa eläke oli sentään 120 ruplaa. Maksuttoman terveydenhoidon sijaan laaditaan uutta ehdotusta siitä, että myös lää-kärillä käynneistä olisi maksettava. Tämä osoittaa, miten markkinat ta-sapainottavat asioita huonompaan suuntaan ja tarvittaisiin yhteiskun-nallista säätelyä.

5. Vallankumous johti tap-pioon I maailmansodassa

Tänään esitetään, että ilman Loka-kuun vallankumousta tsaarin Venä-jä olisi saanut I maailmansodan tu-losten perusteella muhkeita palo-ja maantieteelliseltä kartalta ja oli-si ajan mittaan muuttunut mahta-vaksi valtioksi. Tässä ei muisteta, et-

tä porvariston omat etunäkökohdat johtivat sotaan, eivätkä ihmiset ha-lunneet tapella imperialistien puo-lesta. Tsaarin vallalla ei ollut tulevai-suutta. Todellisuudessa Neuvostolii-ton arvovalta ja merkitys maailmas-sa kasvoivat, mutta nyt se kaikki on menetetty.

6. Päämyytti: Sosialismi ei palaa koskaan.

  Filosofian III yleinen kieltämisen kieltämisen laki osoittaa kehityksen tapahtuvan spiraalin muodossa eli kaikki toistuu, mutta korkeammalla tasolla. Meidän tahdosta, tahtomat-tomuudesta ja omasta toiminnas-ta vain riippuu spiraalin lenkin pi-tuus. Tätä lakia ei voi kieltää kukaan. Edelleenkin muutoksen välttämät-tömyys kytee ihmisten mielissä. Pa-ras vaihtoehto olisi nykyisen kriisin ratkeaminen rauhanomaista tietä.  

KÄ/toimitusVenäjän Kommunistien teoreeti-kon Mihail Mashkovtsevin luen-

non pohjalta

Vallankumouksen myytit

Iltajuhla Aurooran aukiolla

Miitinki Suomen asemalla

Saksan joukot ylittävät Reinin

Saksa siirsi talouttaan sodan kan-nalle ja vahvisti asevoimiaan. Sik-si heidän oli välttämätöntä ryhtyä toimiin, joilla poistettaisiin kaik-ki Versailles’n sopimuksen Saksan varustautumiselle asettamat rajoi-tukset. Ranskalaiset diplomaatit eri puolilla maailmaa panivat merkille hitleriläisten kiristyneen kielenkäy-tön. Versailles’n sopimukseen perus-tuva Locarnon sopimus kielsi Sak-saa pitämästä asevoimia Reinin va-semmalla rannalla ja 50 km kaistal-la joen oikealla rannalla. Hitleriläiset koettelivat länsivaltojen sietokykyä lähettämällä joukkojaan 7.3.1936 Reinin demilitarisoidulle vyöhyk-keelle. Ranska olisi voinut vaatia toi-mia Kansainliitolta ja olisi siellä saa-nut Neuvostoliiton tuen. Useat Eu-roopan valtiot ilmoittivat tuestaan Ranskalle. Tässähän ratkaistiin ky-symystä Euroopan tulevasta suun-nasta.

Ranskan hallitsevat piirit pi-tivät kovia puheita, mutta horjui-vat, eivätkä ryhtyneet minkäänlai-siin toimenpiteisiin. Ranskan taan-tumus halusikin vain sopia Saksan kanssa. Englannin hallituksen ulko-poliittinen komitea ilmaisi halunsa

uudistaa Locarnon sopimus, jossa ei huomioitaisi Reinin vyöhykkeen demilitarisointia koskevaa kohtaa. Tutkittiin myös mahdollisuutta pa-lauttaa Saksalle sen entiset siirto-maat. Neuvostohallitus ilmaisi val-miutensa ryhtyä tehokkaisiin Sak-san vastaisiin toimiin. Englannin toimien tuloksena Kansainliitto ra-joittui vain toteamaan Saksan rikko-neen olemassa olevia sopimuksia. Englanti halusi rajoittaa sotilaallisia sitoumuksiaan siten, että ne koske-vat vain Locarnon valtioita Ranskaa ja Belgiaa. Tämä oli selkeä osoitus sii-tä, että Ranska ja Englanti olivat val-miit jättämään Itä- ja Keski-Euroo-pan pienet valtiot Saksan armoille.

USA, Englanti ja Ranska fasistien apuna Espanjaa vastaan

Heinäkuussa 1936 alkoi Francon or-ganisoima fasistien kapina Espan-jassa tasavaltaa vastaan välittömäs-ti sen jälkeen, kun kansanrintama-puolueet olivat saaneet 16.2.1936 pidetyissä vaaleissa vaalivoiton. Ita-lia ja Saksa lähettivät Francon tueksi aseita ja joukkoja, koska fasistit oli-vat tyytymättömiä fasismin vastai-sen liikkeen voimistumisesta ja pel-käsivät kehityksen leviävän Espan-jasta muuallekin Eurooppaan. Fran-con avulla he halusivat varmistaa, että Espanja Euroopassa tukee hei-dän politiikkaansa. Sotatarvikelä-hetykset kulkivat koko ajan Saksas-ta ja Italiasta Espanjan kapinallisille. Englannin konservatiivit asettuivat Francolaisten puolelle. Ranskan ”so-sialistipääministeri” Leon Blum sul-ki Ranskan ja Espanjan välisen ra-jan ja kielsi avun toimittamisen ta-savallan avuksi. USA ulotti pikaisesti ns. puolueettomuuslainsäädännön koskemaan myös Espanjaa. USA:n harjoittama ”puolueettomuuspoli-tiikka” esti tasavaltalaisia ostamasta aseita myös sieltä ja oli tuki fasisteil-le. Toisaalta USA:n yritykset toimitti-vat runsaasti luotolla aseita ja muu-ta materiaalia Francon kapinallisille. Ainoastaan Neuvostoliitto tuki suu-rin materiaalitoimituksin tasavaltaa.

Maailmassa syntyi laaja fasis-min vastainen rintama, joka lähet-ti vapaa- ehtoisia tasavaltalaisten tueksi. Elokuussa 1936 Englannin ja Ranskan toimesta muodostettiin 27 Euroopan valtion ns. Espanjan asi-oihin ”puuttumattomuuskomitea”. Ranskan hallituksen toimesta ko-miteaan työhön vedettiin mukaan myös Neuvostoliitto, joka piti lähtö-kohtanaan, että ilman ulkoista puut-tumista Espanjan kansa kykenee torjumaan fasistien hyökkäyk sen. Osoittautui kuitenkin, että Saksa ja Italia toimittivat asekuljetuksia ka-pinallisille. Tämän johdosta Neuvos-toliitto esitti komiteassa 7.10.1936 varoituksen. Tästä huolimatta ase-kuljetukset eivät päättyneet. Siksi Neuvostoliitto esitti uuden asiakir-

jan 28.10.1936, jossa se ilmoitti, että puuttumattomuussopimus ei sido sitä enempää kuin muitakaan val-tioita. Kun fasistit sitten 7.11.1936 aloittivat hyökkäyksen Madridiin, Neuvostoliiton panssarien ja lento-koneiden tuella tasavaltalaiset py-säyttivät fasistien hyökkäyksen. Sil-loin tasavaltalaisten puolella taisteli 25000 vapaaehtoista ja fasistien ta-voite pikaisesta voitosta osoittautui ennen aikaiseksi.

Antikomintern-sopimus tähtäsi uuteen maailman-jakoon

Fasistien interventio Espanjaan no-peutti hyökkääjien rintaman muo-dostumista. Saksan ja Italian kes-kinäinen sopimus allekirjoitettiin 25.10.1936. Syntyi Berliinin-Roo-man akseli. Göring saapui 23.1.1937 Italiaan. Keskusteluissaan Musso-liinin kanssa hän totesi, että hei-dän suunnitelmansa tulee naamioi-da antibolševismilla. ”Englannis-sa konservatiivit pelkäävät eniten bolševismia ja tätä on helppo käyt-tää poliittisiin tarkoituksiin.” Mussoli-nin ja Hitlerin tavatessa Münchenis-sä syyskuussa 1937 Mussoliini suos-tui siihen, että Saksa saa Itävallan, vaikka Italialla oli ollut omia suunni-telmia Itävallan osalta. Alusta saakka Saksa suunnitteli Japanista tärkein-tä liittolaista Neuvostoliittoa ja län-simaita vastaan. Neuvottelut Saksan ja Japanin välillä alkoivat jo v. 1935. Sopimus viivästyi, koska he pelkäsi-vät länsimaiden reaktioita. Sopimus Japanin ja Saksan välillä allekirjoitet-tiin 25.11.1936.

Salatakseen sopimuksen to-dellisen tarkoituksen nimitettiin sitä hitleriläisten toivomuksesta ”an-tikomintern-sopimukseksi”. Tulevaa sotaa ajatellen se laski perustan Sak-san ja Japanin liitolle. Sopimukseen liittyi salainen pöytäkirja, jossa to-dettiin, että ”toisen osapuolen jou-tuessa selkkaukseen Neuvostolii-ton kanssa, tulevat osapuolet viipy-mättä pohtimaan toimia yhteisten etujen puolustamiseksi.” Sopimuk-sen allekirjoituspäivänä Japanin ul-koministeri Arita totesi: ”Neuvosto-Venäjän on käsitettävä, että se jou-tuu kohtaamaan Saksan ja Japa-nin”. Tiedottaessaan Hitlerille Japa-nin kanssa käydyistä neuvotteluis-ta Himler sanoi 31.1.1937, että ”Hei-dän valmistelemiensa toimenpitei-den tarkoituksena on Venäjän jaka-minen, minkä tulee alkaa Kaukasias-ta ja Ukrainasta.

Kahdenkeskinen Italian ja Ja-panin sopimus allekirjoitettiin he-ti antikomintern-sopimuksen jäl-keen 2.12.1936 ja 6.11.1937 Italia liittyi antikomintern-sopimukseen. Italia tähyili ennen kaikkea Ranskan Ja Englannin afrikkalaisia siirtomai-ta. Tämä osoitti, että tämä kolmen agressorin liitto ei ollut suunnat-tu ainoastaan Neuvostoliittoa vas-

taan, vaan se tavoitteli uutta maail-manjakoa.

USA, Englanti ja Ranska luovuttivat Espanjan fasis-teille

Englannin jatkuva pyrkimys sopi-mukseen Saksan kanssa johti siihen, että huolimatta Saksan ja Italian in-terventiosta Espanjaan, he eivät ha-lunneet torjua ”Neljän vallan yhteis-työtä” (huom! ”Neljän vallan sopi-mus 15.7.1933). Huhti-toukokuus-sa 1937 astui voimaan puuttumat-tomuuskomitean suunnitelma Es-panjan maa- ja merirajojen valvon-nasta. Heti tämän jälkeen Saksan ja Italian edustajat julistivat kahden tasavaltalaisten lentokoneen pom-mittaneen saksalaisten panssarilai-vaa ”Deutschlandia”. Tällä verukkeel-la ne irtaantuivat puolueettomuus-komiteasta ja voimistivat asetoimi-tuksia francolaisille. Tämä ei sopinut Englannin laskelmiin, joka edelleen pyrki sopimukseen Hitlerin ja Mus-soliinin kanssa. Englanti onnistui houkuttelemaan heidät takaisin ko-miteaan. Tämän jälkeen Englanti te-ki komiteassa esityksen, että kumpi-kin osapuoli suostuisi kotiuttamaan yhtä suuren joukon vapaa-ehtoisia taistelijoita Espanjasta. Fasisteilla ei ollut aikomustakaan kotiuttaa jouk-kojaan. He tekivät komiteassa puo-lestaan esityksen, että tasavaltalai-set ja kapinalliset tunnustettaisiin sodan osapuoliksi ja suotaisiin soti-ville osapuolille oikeus kaapata avo-merellä minkä hyvänsä maan sota-tarvikkeita kuljettavat alukset. Tämä esitys merkitsi kapinallisten tun-nustamista ja tasavaltalaisten saat-tamista Saksan ja Italian avulla me-risaartoon.

Päästäkseen sopimukseen fa-sistidiktaattorien kanssa, Englanti suostui hyväksymään nämä heidän esityksensä sillä varauksella, että so-pimus astuu voimaan, kun ulkomaa-laisten kotiuttamisessa on saavutet-tu ”olennaista edistystä”. Komiteassa alkoi kiivas väittely siitä, mitä pide-tään ”olennaisena kotiuttamisena”. Samaan aikaan Espanjan rajoilla ei ollut minkäänlaista valvontaa ja fa-sistivaltiot toimittivat Francolle val-tavaa apua. Kapinalliset siirtyivät v. 1938 alussa hyökkäykseen ja mur-tautuivat Valensian pohjoispuolel-la Välimerelle. Tasavaltalaisten alue katkaistiin kahtia. Samaan aikaan Chamberlain saapui vierailulle Roo-maan ja allekirjoitti 16.4.1938 Mus-soliinin kanssa yhteistyösopimuk-sen. Tässä Francolle myönnettiin so-tivan osapuolen oikeudet ja Englan-ti tunnusti Italian suorittaman Etio-

pian valtauksen. Ranska noudatti täysin Englannin linjaa. Englanti ja Ranska tunnustivat Francon halli-tuksen ja katkaisivat suhteensa Es-panjan tasavaltaan. Tämän johdosta Neuvostoliitto kutsui 1.3.1938 edus-tajansa pois puuttumattomuusko-miteasta. Maaliskuun loppuun tul-taessa fasistit saivat haltuunsa ko-ko Espanjan.

Fasistien voitto Espanjassa huononsi ratkaisevasti Euroopan tilanteen. Englannin haaveet pitää Espanja valvonnassaan osoittautui-vat kuvitelmiksi. Englannin asemia Välimerellä oli heikennetty ratkai-sevasti. Myös Espanja liittyi antiko-mintern-sopimukseen. Ranska ym-päröitiin nyt fasistivaltojen taholta kolmelta suunnalta. Saksan ja Ita-lian asemat vahvistuivat. Tämä oli seu rausta Englannin ja Ranskan Fa-sisteja suosivasta politiikasta.

Itävalta oli Hitleriläisten ensimmäinen uhri

Japanilaiset alkoivat tunkeutua Kes-ki-Kiinaan heinäkuussa 1937. Tä-mä osuu ajallisesti yhteen sen kans-sa, kun Hitler alkoi valmistelemaan Itävallan valtausta (Anschluss). Hit-leriläiset pakottivat Itävallan halli-tuksen 11.7.1936 sopimukseen, jos-sa se lupautuu sopimaan ulkopoli-tiikastaan Saksan kanssa. Jo silloin Neuvostoliiton Wienin lähettiläs to-tesi, että ”tämä sopimus muodostuu Anschlussin välikappaleeksi. Vuotta myöhemmin 24.5.1937 Saksan so-taministeri Blomberg vahvisti oh-jeet Itävallan valtaamiseksi (OTTO suunnitelma). Yleisesikunnalle pi-tämässään puheessa 5.11.1937 Hit-ler korosti, että Saksan päämäärien saavuttamiseksi Ensimmäinen teh-tävä on Itävallan ja Tšekkoslovakian valtaaminen. Tulee muistaa, että Itä-vallan liittäminen Saksaan oli kiellet-ty Versailles’n sopimuksessa. Neu-vostohallitus tiesi, että tämän joh-dosta myös Neuvostoliitto joutui-si vaaraan. Itävallasta Hitleriläiset saisivat sillanpää-aseman tunkeu-tumiselle Kaakkois-Eurooppaan ja Tšekkoslovakia joutuisi Saksan saar-tamaksi kolmelta suunnalta. Silloin neuvostohallitus vaati tilanteen joh-dosta Euroopan rauhantahtoisten maiden nopeita ja yhteisiä toimia.

Englanti, Ranska ja USA pettävät myös Itävallan

Toukokuun lopulla 1937 Englannin pääministeriksi nousi Neville Cham-berlain, Neuvostoliiton vastustaja, konservatiivi ja ”Clivedenin klikin

Äskettäin tuli 78 vuotta Neuvostoliiton ja Hitler-Saksan 23.8.1939 solmiman hyökkäämättömyyssopimuk-sen eli ns. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamisesta. Niissä kapitalistipiireissä, joiden tavoit-teena oli ohjata Saksa hyökkäämään Neuvostoliittoon ja jotka tämän vuoksi jarruttivat Hitlerin vastaisen yhteisrintaman muodostamista, sopimus herätti suurta raivoa. Neuvostoliitto teki vuosina 1933-1939 suuren diplomaattisen työn luodakseen Hitler-Saksan vastaisen liiton toisen maailmansodan ehkäisemi-seksi. Silloiset Englannin, Ranskan sekä muiden länsimaiden hallitukset olivat kuitenkin uskomattoman sokeita sekä kykenemättömiä näkemään, mihin Hitler-Saksa suuntasi maailman kehitystä. Julkisessa pro-pagandassa kaikki tapahtumaan liittyvät asiat on käännetty päälaelleen. Neuvostoliitto yritetään leima-ta yhdessä Hitlerin ohella sodan aloittajaksi. Maailmansota kypsyi kuitenkin kapitalistien suunnitelmis-sa maailman uudelleenjakamiseksi ottamalla samanaikaisesti näiden suunnitelmien välikappaleeksi ja hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliitto, jolla ei ollut mitään yhteistä sodan synnyttäneiden kapitalistival-tojen sisäisten ristiriitojen kanssa. Tätä asiaa sekä sen merkitystä ymmärretään tänäänkin hyvin huonos-ti. Siksi Kansan ääni paneutuu kysymykseen 3-4 osaa käsittävässä artikkelisarjassa. Kirjoituksen kaksi en-simmäistä osaa ilmestyivät Kansan äänen edellisissä (4-5/17) numeroissa.

Sota kypsyi kapitalistisen maailman sisälläMolotov-Ribbentrop-sopimuksen tausta (osa 3)

Maaliskuussa 1938 Hitler saapuu Wieniin. Hymy on herkässä ja innok-kaat kädet tervehtivät Hitleriä ja hänen seuruettaan. Tämä kävi mah-dolliseksi USA:n, Englannin ja Ranskan suosiollisella myötävaikutuksel-la. Runsas viisi vuotta tämän jälkeen hymyt olivat jo kaikilla hyytyneet.

Kansainvälinen työväenliike aut-toi Espanjan tasavaltaa fasismin vastaisessa sodassa. Ranskasta, Puolasta, Italiasta, Saksasta, Bri-tanniasta ja Belgiasta kansainvä-lisiin prikaateihin osallistui 20407 taistelijaa. Heistä 2551 kaatui tai haavoittui. Suomalaisia (Kana-dasta, Suomesta, Yhdysvallois-ta ja Neuvostoliitosta) taisteli Es-panjan tasavallan puolesta 225. Heistä kaatui 67. Manner-Suo-mesta matkaan lähti 73 taistelijaa ja heistä palasi kotiin 17. Eri puo-lilla maailmaa Espanjaa puolusta-neille on pystytetty muistomerk-kejä. Suomeen sellaista ei ole saa-tu. Tämä kansainvälisen prikaatin muistomerkki rakennettiin Jara-ma-taisteluun vuonna 1937 osal-listuneiden muistoksi. Se sijait-see N832: n risteyksessä Argan-dan ja Morata de Tajunan välillä n. 25 kilometriä Madridista kaak-koon (Wikipedia). Jatkuu sivulla 13

Sivu 12 Nro 6/17ansanääniK

päämies”. Hänen johtamansa piirit pyrkivät Hitlerin avulla tuhoamaan Neuvostoliiton. Chamberlain piti lähtökohtanaan ”neljän vallan sopi-musta” sekä mahdollista Englannin ja Saksan kahdenkeskistä sopimus-ta vaikutuspiirien jaosta. Chamber-lainin ja Clivedeniläisten ulkopoliitti-nen linja ilmaistiin aatetoverin Hen-dersonin muistiossa (-37) seuraavas-ti: ”Jos Saksa ei uhkaa Lännen etu-ja, Englanti voi suostua Anschlussiin sekä Saksan taloudelliseen ja poliit-tiseen herruuteen Euroopassa.

Englannin edustaja lordi Ha-lifax keskusteli Hitlerin kanssa 19.11.1937. Halifax ilmaisi, että mi-käli päästään sopimukseen, jossa Saksa sitoutuu kunnioittamaan Bri-tannian imperiumin eheyttä, Eng-lannin hallitus on valmis antamaan Saksalle vapaat kädet Itä-Euroo-passa edellyttäen, että Saksa ryh-tyy laajennushankkeisiin rauhan-omaisin keinoin ja sopii toimistaan Englannin kanssa. Halifax sanoi tä-män koskevan Saksan Itävaltaa, Tšekkoslovakiaa ja Danzikia koske-via sopimuksia (katso edellä kohta

”Clivedenin klikki”). Hitleriläiset pa-nivat merkille Englannin ja Ranskan myöntyvyyden. Helmikuussa 1938 Englanti ja Ranska antoivat lopulli-sesti hyväksymisensä Anschlussille. USA ei myöskään missään vaihees-sa ilmaissut huolestumistaan Saksan toimien johdosta. Siellä oltiin täy-sin tietoisia Saksan suunnitelmista. USA:ssa myös kuviteltiin, että Saksa ei lähde sotimaan Ranskaa ja Eng-lantia vastaan ennen kuin on lyönyt perivihollisensa Neuvostoliiton.

Vain Neuvostoliitto vastus-ti Itävallan luovuttamista Hitlerille

Hitlerin joukot marssivat 12.3.1938 yöllä Itävaltaan. USA, Englanti ja Ranska eivät tehneet mitään Itäval-lan puolustamiseksi. Näiden maiden kansalaispiireissä tapahtuma herät-ti suurta hämminkiä. Se osoitti taval-liselle ihmiselle, miten heidän omat hallituksensa olivat luovuttaneet Itävallan fasisteille ja miten harjoi-tettu politiikka oli ajautunut karil-le. Myös Kansainliitto vaikeni. Vain Neuvostoliitto ilmoitti edelleenkin olevansa valmis osallistumaan kaik-kiin kollektiivisiin toimiin fasistista agressoria vastaan. Samalla Neuvos-

toliitto paljasti sen politiikan, joka antoi Hitlerille mahdollisuuden Itä-vallan kaappaamiseen. Silloin Prav-da kirjoitti, että länsimaiden myön-nytykset Hitlerille ovat osoittautu-neet sodanlietsojien auttamiseksi. Länsimaiden politiikan suunnan oli-vat sanelleet ainoastaan tavoite Hit-lerin kanssa yhteisestä Neuvostolii-ton vastaisesta liitosta. Itävallan val-taus muutti Euroopan tilanteen, lä-hensi maailmansodan alkamista ja antoi Hitleriläisille hallitsevan ase-man Euroopassa.

Heikki Männikkö

Lähdekirjallisuus:

Marsalkka Žukovin muistelmat: WSOY, Porvoo 1970Grigori Deborin: 30 vuotta suures-ta voitosta, Edistys 1975Ivan Maiski: Kuka auttoi Hitleriä, Edistys Moskova-PetroskoiVilnis Sipols, Mihail Harlamov: Toi-sen maailmansodan aattona, Novos-ti (APN) MoskovaPekka Visuri: Saksan kenraali Suo-men päämajassa, Docendo Oy 2017A.J.P.Taylor: Toisen maailmansodan synty, Kirjayhtymä 1962

Jatkoa sivulta 12

Sota kypsyi kapitalistisen maailman sisällä....Molotov-Ribbentrop-sopimuksen tausta (osa 3)

Martin Luther syntyi 10.11.1483. Lutherin isä, maanviljelijän poika, muutti vähän Lutherin syntymän jälkeen vuonna 1484 Eislebenistä Mansfeldiin yrittääkseen siellä ku-parikaivoksessa ansaita perheelleen parempaa toimeentuloa. Tässä hän onnistuikin ja perheen taloudelli nen tilanne salli Lutherin aloittaa vuon-na 1501 opinnot Erfurtin yliopistos-sa. Luther opiskeli viitisen vuotta la-kia, kunnes meni 1505 Erfurtin au-gustinolaisluostariin ja antoi siellä 1506 munkkilupauksensa.

Luther vihittiin papiksi vuon-na 1507. Samana vuonna hän aloit-ti kaupungissa teologian opinnot ja valmistui 1512 teologian tohtoriksi. Tämän jälkeen Luther hoiti Witten-bergin yliopisto ”Leucorean” raamat-tutiedon professuuria. Tämä aika Lu-therin elämässä oli uskonnollisen to-tuuden etsimistä. Valaisevan ja kaik-en muuttavan kokemuksen Lutherin kerrotaan saaneen roo malaiskirjettä lukiessaan: Ihminen on vanhurskas yksin Jumalan armosta, ei hyvien tekojensa kautta (Room. 1:17)

Oppikiistasta yhteiskun-nalliseksi liikkeeksi

Luther esiintyi ensi kertaa katoli-sen kirkon dogmeja vastaan 1517. Hän kirjoitti 31. lokakuuta kirkolli-sille esimiehilleen kirjeen anekaup-paa vastaan. Anekirjeiden kauppaa-minen oli lisääntynyt vuodesta 1507 lähtien huomattavasti. Syynä tähän oli Rooman paavinistuimen ja Sak-san anekaupasta vastaavan Bran-denburgin piispa Albrechtin kasva-nut rahantarve. Luther liitti kirjeisiin-sä 95 teesiään pohjaksi keskustelul-le aiheesta. Nykytutkimuksen mu-kaan Luther ei naulannut teesejään Wittenbergin kirkon oveen. Tuol-loin Lutherin oppositiolla ei vielä ol-lut mitään erityistä luonnetta. Pian se kuitenkin levisi oppikiistasta yh-teiskunnalliseksi liikkeeksi.

Rooman kuurian jatkuvat hyökkäykset pakottivat Lutherin muotoilemaan uskonnolliset ajatuksensa itsenäiseksi teologiaksi.

Vuonna 1520 alkoi oikeudenkäyn-ti kerettiläistä vastaan. Tämä huipe-ntui 15. kesäkuuta 1520 pannauh-kaukseen, jolla Lutheria vaadittiin perumaan sanomansa. Luther vas-tasi mielenosoituksellisesti. Hän poltti 10. joulukuuta vuonna 1520 paavin pannauhkauksen (”Exurge Domine”) sekä kirkkolakikirjan ja vastustajiensa kirjoja.

Tällainen suhtautuminen oli Lutherille mahdollista, sillä hä-nellä oli jo tuolloin vaikutusvaltai-sia tukijoita. Muutamat ruhtinaat toivoivat voivansa Lutherin avulla rajoittaa paavin vaikutusta valtakun-nan politiikassa. Toimiensa vuoksi Luther joutui kuitenkin piileskele-mään lainsuojattomana Wartburgin linnassa kunnes 1522 hän palasi Wit-tenbergiin.

Luther ja talonpoikaissota

Uskonpuhdistusliike sai pian uusia vastustajia. Tällä kertaa vastustus tuli omien rivien radikaaleista jou-koista, joita Luther nimitti hurma-hengiksi ja rähinöitsijöiksi. Thomas Münzeristä, papista ja Lutherin en-tisestä kannattajasta, tuli vuonna 1525 Keski-Saksan talonpoikaiska-pinan johtaja. Maan lounaisosassa levottomuuksia oli ollut jo vuodes-ta 1524 lähtien. Kapinaan nousseet talonpojat vaativat Lutherin oppiin vedoten oikeudenmukaisempia ta-loudellisia oloja ja olivat valmiita ku-kistamaan esivallan.

Kapina-alueilla pitämissään saarnoissa Luther vastusti kai-kkea väkivaltaista toimintaa. Luther oli kirjoituksillaan kehotta-nut ihmisiä vapautumaan esivallan

henkisestä mielivallasta, ei talou-dellisesta tai poliittisesta. Näin syn-tyi kirjoitus ”Talonpoikien murha- ja ryöstöjoukkoja vastaan”, jossa Lu-ther kirjoitti: “Heidät on murskatta-va, kuristettava ja pistettävä kuo-liaiksi – salaa ja julkisesti, missä vain voidaan, sillä täytyy muistaa, ettei voi olla mitään myrkyllisempää, va-hingollisempaa ja pirullisempaa kuin kapinallinen ihminen. Tällain-en on lyötävä kuoliaaksi hullun koi-ran tavoin. Pistä, lahtaa, kurista, jos suinkin kykenet; vaikka itse kuo-lisit siinä, niin hyvä sinulle, sillä au-tuaampaa kuolemaa et voi osakse-si saada.”

Ruhtinaat ja maanomistajat kävivätkin talonpoikia vastaan omilla joukoillaan, joiden varuste-lu ja organisointi oli huomattavasti kapinaliikettä korkeammalla tasolla. Talonpojat kärsivät 15. toukokuuta Frankenhausenin taistelussa tuhoi-san tappion ja arviolta 100 000 ka-pinaan osallistunutta talonpoikaa teloitettiin.

Luther sai usein moitteita maltillisesta linjastaan, toimin-nastaan kapinoivia talonpoi-kia vastaan. Toisaalta vaaliruhti-naat pai nostivat Lutheria jatkuvas-ti puolustamaan uskonpuhdistu-sta niin poliittisesti kuin teologis-estikin roomalais-katolista kirkkoa vastaan. Loppuaikoinaan Lutherin suhtautuminen toisinuskoviin, eri-tyisesti juutalaisiin, muuttui entistä negatii visemmaksi. Tässä vaiheessa syntyi voimakkaasti juutalaisvastai-nen kirjoitus ”Juutalaisista ja heidän valheistaan”. Juutalaisvihamielisen sisältönsä vuoksi kirjaa käytettiin

1930-luvun natsi-Saksassa antise-mitistisen propagandan välineenä. Luther kuoli 18. helmikuuta 1546 Eislebenissä.

Lutherin rooli kapitalismin nousussa

Porvariston muodostuessa kristin-usko oli jo olemassa. Aluksi porva-risto oli heikko eikä pystynyt voitta-maan feodaalista kristinuskoa, mut-ta se ryhtyi muovaamaan sitä mie-leisekseen. Tämä näkyi uskonpuh-distuksessa, jossa nousevan var-haisporvariston kansalliset ja poliit-tiset pyrkimykset saivat uskonnolli-sen asun.

Keskiaikaisen yhteiskunnan luon teesta seurasi väistämättä, että luokkavastakohdat saivat aat-teellisella tasolla uskonnollisten vastakohtien sävyn, sillä feodaali-yhteiskunnan henkinen tuotanto tapahtui pääosin uskonnon vaiku-tuspiirissä ja papistolla oli uuden ajan alkuun saakka miltei ehdo-ton korkeamman sivistyksen mo-nopoli. Tämän teologisten kiisto-jen takana piilevien objektiivisten intressiristiriitojen tunnistaminen auttaa ymmärtämään, miksi tuon ajan uskonnolliset kiistat saattoivat johtaa hyvinkin väkivaltaisiin yhtey-denottoihin.

Protestanttisuudelle oli jo Lu-therin antamassa muodossa omi-naista individualismin korosta-minen, mikä oli ilmausta nousevan luokan, porvariston uudenlaisesta ajattelutavasta. Lutherin mukaan jokaisen ihmisen on oma-aloitteis-testi tutkittava raamattua kansan kielellä ilman pappien apua. Hänen mukaansa kaikki ihmiset ovat tur-meltuneita perisynnin vuoksi ja pelastautuminen tapahtuu armosta. Ihminen ei voi pelastua omin avuin esim. hyviä töitä tekemällä.

Luther kirjoitti: ”Mitä sinulla on jumalassa, sitä sinulla on omas-sa itsessäsi. Mutta samalla sinul-la on kuitenkin se – se on sinun, mutta ei niin kuin sinulla on kätesi, jalkasi vaan siten kuin sinun vaimo-si on sinun. Se ei ole ikään kuin omi-naisuutena sinussa, vaan ikään kuin esineenä. Se on sinulle kuin esine, joka ei ole satunnaisesti, vaan olen-naisesti esine sinua varten, sillä täl-lä esineellä on se, mikä sinulta puut-tuu…” Tässä ilmenee luterilaisuu-delle ominainen varhaisporvarilli-nen yksityisomistajan ajatustapa. Se mikä yksityisomistajalla on, kuu-

luu hänelle omaisuutena, ei hä nen säätyasemansa mukaisesti luonnol-lisena lankeavana ominaisuutena kuten feodalismissa tapahtui. Lu-terilainen omistaa jumalan armon samalla tapaa kuin porvari omistaa tavaransa.

Marx tiivisti hienosti lu-terilaisuuden ideologisen ole-muksen: ”Luther on epäilemät-tä voittanut hartauden alamaisu-uden, koska hän on asettanut sen tilalle vakaumuksen alamaisuuden. Hän on murtanut uskon auktoriteet-in, koska hän on palauttanut uskon auktoriteetin. Hän on muuttanut papit maallikoiksi, koska hän on muuttanut maallikot papeiksi. Hän on vapauttanut ihmiset ulkoisesta uskonnollisuudesta, koska hän on tehnyt uskonnollisuudesta ihmisen sisäisen maailman. Hän on vapaut-tanut ruumiin kahleista, koska hän on kahlehtinut sydämen.” Luther asetti ulkoisen, kirkkoon kohdistu-van uskonorjuuden tilalle sisäisen, omantunnon säätelemän orjuuden.

Luterilaisuus antoi arvopoh-jan kapitalismin kehitykselle. Lutherin uskonpuhdistus synnyt-ti uuden uskonnon, uskonnon, jo-ta absoluuttinen monarkia tarvit-si. Porvariston etujen mukaista oli kasvattaa työläinen tekemään mah-dollisimman paljon ja mahdollisim-man hyvää työtä. Tätä varten tarvit-tiin nöyryyteen opastavaa kasvatus-ta. Protestanttinen uskonto vastasi tähän tarpeeseen. Kehitys 1500-lu-vulla oli samanlainen kuin Rooman valtakunnassa 300-luvulla. Tuolloin Paavali huomasi, että alkukristilli-syydestä löytyivät yhteiskunnalliset elementit Rooman yhteiseksi aate-perustaksi, joka tarjosi mahdollisuu-den vallitsevien yhteiskunnallisten ristiriitojen voittamiseen.

Alkukristillisyys sisälsi kä-sitteen yleisestä jumalasta, jon-ka Rooman koko väestö saattaisi hyväksyä. Rooman yläluokalle syn-tyi myös tarve yhteisille arvoille, joll-la hallita kansaa. Kehitys johtikin sii-hen, että Rooman hallitsijat kaappa-sivat kristinuskon valtionuskonnok-si ja alkoivat sen avulla itse ohjailla kansaa. Kristillisyys ja uskonto yleen-säkin on toiminut hallitsevan luo-kan apuvälineenä niin kauan kuin toisiaan vastaan taistelevia luokkia on ollut olemassa. Sama tilanne val-litsee tänäkin päivänä.

Juha Kieksi

Martti Lutherin teeseistä 500 vuottaTänä vuonna on kulunut 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi teesinsä katolisen kirkon uudistamiseksi. Tuolloin 1500-luvun alussa Euroopassa elettiin vielä feodalis-missa, mutta kapitalismin siemenet olivat jo alkaneet itää. Katolisen kirkon vahva asema ylläpiti feodalistista järjestelmää. Lut herin uskonpuhdistus loi yhteisen arvopoh jan kapitalismin synnylle.

Paavi Leo X toimitti uskonoppineiden vaatimuksesta uhkausbullan ”metsäkarjua vastaan, joka julkeni raiskata Jumalan viinimäkiä”. Sii-nä Luther julistettiin pannaan ja määrättiin 60 päivän kuluessa peru-maan väitteensä. Lutherin kuultua paavin inkvisiittorien polttavan hä-nen kirjoituksiaan, poltti Luther paavin pannabullan ja sen lisäksi mui-takin paavillisia kirjoituksia. Lutherin ja paavillisten uskonoppineiden välillä käytiin ankara teologinen väittely. Kaikki eivät nähneet väittelyn taustalla vaikuttavia feodaaliaatelin ja nousemaan pyrkivän porvaris-ton etunäkökohtia. Jotkut sen kuitenkin ymmärsivät, kun Lutherille löy-tyi rikkaita tukijoita, joiden ansiosta hän säilytti henkensä. Piirrokses-sa Luther polttaa ylioppilaiden kanssa paavin bullan katolisia kirjoituk-sia. Kyse oli selkeästi porvarien ja feodaalien ideologisesta väittelystä.

Sivu 13Nro 6/17 ansanääniK

Professori (emeritus) Unto K. Laine piti marraskuussa esitelmän Helsin-gissä aiheesta Suomen Arkeoastro-nomisen Seuran tilaisuudessa. Seu-ra tutkii arkeologisia kohteita se-kä kulttuuriperintöä tähtitieteen eli astronomian näkökulmasta. Tavoit-teena on selvittää, miten muinaiset ihmiset tunsivat tähtitaivaan ja sen säännönmukaiset ilmiöt ja miten tä-mä tieto välittyi heidän kulttuuriinsa ja uskomuksiinsa.

Astuvansalmen kalliomaa-laukset Mikkelin lähellä ovat noin

7000-5000 vuotta vanhoja. Hie-man sisäänpäin kaltevassa kiven-pinnassa ne ovat säilyneet parem-min, kuin monessa muussa paikas-sa vanhoille maalauksille on käynyt. On arveltu, että nyt kyseessä olevas-sa kohdassa olisi kuvattu ihmishah-mo, hirvi ja vene sekä epämääräisiä läiskiä. Lisäksi hirven hahmon lävis-tää ”satunnainen” kallion halkeama.

Professori Unto K. Laine tutki ja kuvasi maalauksia aivan uudel-la menetelmällä. Kysyimme hänel-

tä, mitä ennen näkemätöntä, uusi kuvaus- ja värienkorostusmenetel-mä toi esiin kallion pinnasta? (Ku-vat 1 ja 2)

”Tutkimaani maalausta on pi-detty melko pelkistettynä viiva-maalauksena, missä punamulta-maalilla on pelkkien ääriviivojen avulla kuvattu hirvi, mieshahmo ja kaareva sarvivene. Tarkempi analyy-si näyttää, että etenkin mieshahmon taustaa on maalattu laajasti. Siinä ki-vipinnalle tyypillinen tummuusvaih-telu on pienempää levitetyn maali-aineen vaikutuksesta. Maalaukses-sa on saatettu käyttää muitakin pig-menttejä kuin punamultaa. Kiveä on myös mahdollisesti työstetty maa-lausta varten. Hahmon päätä ympä-röi eräänlainen sädekehä”.

”Aiemmin miehen käsien on oletettu olevan lanteilla, mutta olkapäistä lähtee maalattuja raken-teita, jotka voivat olla levitetyt kädet tai jopa siivet. Lisäksi mieshahmon sydänpiste on alla olevasta kaares-ta lähtevien säteiden leikkauspis-teen tuntumassa, joka puhuisi sen puolesta, että kyseessä on kuvaus revontulista, jonka maalaus tulkit-see taivaalla nähtynä ilmestyksenä. Näin tulkittuna sarvivene olisikin re-vontuliin liittyvä kaari tai vyö, mistä säteet nousevat ylös taivaan lakipis-tettä kohti, jolloin miehen ylävartalo tuon lakipisteen ympärillä onkin re-vontulikorona. Kuvan geometria tu-kee vahvasti tätä olettamaa”.

”Nyt maalauksen hyödyntä-mä kalliohalkeama, jota aiemmin ei ole kyetty lainkaan tulkitsemaan, saattaa kuvata linnunrataa, joka muinoin ymmärrettiin Tuonelan virtana. Saamelaisessa mytologias-sa linnunradan tuntumassa on näh-

Revontulia Astuvansalmen kalliomaalauksissa-uusi rohkea tulkinta?Tähän asti kalliomaalauksia on tulkittu vain muinaisten ihmisten us-konnollisiksi käsityksiksi, shamaanien unimaailman näyiksi tai met-sästystapahtumiksi ym.. Esihistoriallisissa kulttuureissa tähtitaivas ja sen tunteminen olivat tärkeitä ts. tähtitaivas toimi kompassina, kellona ja kalenterina. Kalliomaalaus voisi siis toimia vuosikalen-terina, jos olisi tiedossa illan tai yön hetki, jota se kuvaa. Asetelma taivaalla (esim. linnunrata ja sen suhde taivaan lakipisteeseen) on täsmälleen sama, samaan kellonaikaan vain kerran vuodessa. Tässä mielessä kuva voisi toimia vuosikalenterinakin.

ty hirvi, joka sekin tukee maalauksen uutta tulkintaa täh-titaivaalla nähtynä ilmestyksenä. Nämä alustavat havain-not ovat vielä mel-ko kapealla pohjal-la, eli tarvitaan lisää kuvia ja lisää analyy-sejä. Joka tapauk-sessa tuo Astuvan-salmen maalaus on huikeasti hienom-pi ja taidokkaampi työ, kuin millainen kuva siitä on aiem-min annettu.”

Ihmiset, jotka kalliomaa lauksia ovat tuhansia vuo-sia sitten tehneet, puhuivat meille tun-tematonta, varhais-ta uralilaista kieltä.(Ugrilaiset-, suoma-laiset- ja samojedi-kielet) On mahdol-lista, että muutamat paikannimet, kuten Saimaa, Imatra, Päi-jänne ja Inari olisivat jäänne heidän pu-humastaan kieles-tä. Mielenkiinnolla odotamme, milloin esitetään taivaan-kannen malli noin 7000 vuotta sitten Astuvansalmen ho-risontista, joka maa-laukseen sovitettu-na toimisi kompas-sina ja kalenterina.

Jos tuo ajankohta pitää paik-kansa, nämä olisivat juuri siltä ajalta, kun SU-kielen Suomen alueel le tuonut kampakeraami-nen kansa saapui ilmeisesti koil-lisesta. He toivat ilmeisesti myös haploryhmän N (N1c) ja mtDNA-ryhmän U.

Keraamisen teknologian kampa-keraamikot olivat kuitenkin saa-neet etelästä. Se ilmeisesti auttoi alun perin arktista kulttuuria, jos-sa tärkeää on ruoan säilyttämi-nen, levittäytymään etelämmäksi. Näissa kuvissa on mielestäni joten-kin arktinen tunnelma. Tuo ilmei-sestikin revontulta tarkoittava kaa-ri tekee sen. Sen paikka näyttäisi

tosiaan viittavan taivaanmerkkei-hin.

Sitä en tiedä, oliko punai-nen jo tuohon aikaan surun vä-ri kampakeraamikoilla. Ainakin se oli sitä heitä edeltäneellä Suo-musjärven kansalla, Suomesta kaakkoon olleella Kundan kansal-la ja kaikilla balteilla. Mielestäni oi-keassa alanurkassa ja mahdollises-ti ylänurkassakin on edelleen pu-naista väriä, alhaalla ehkä ympyrä: kuu tai aurinko.

Sana puna on kampake-raamista perua, vasarakirveek-si se on rauda(inas). ”Revontu-li” muistuttaa jossakin määrin joitakin kampakeraamisia ruu-kunkuvioitakin. (Risto Koivula)

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Mielenkiintoisia kuvia

Unto K. Laineen esitelmän pohjalta toimitti:Antero Nummiranta

Elämän mahdollisuutta meitä lä-himmällä Mars-planeetalla on päästy tutkimaan paikan päällä kehittyneiden avaruusluotainten avulla. Elämää Marsista sen pin-nan ja kaasukehän tarkoissa tut-kimuksissa ei ole kuitenkaan löy-tynyt. Tiedetään kuitenkin maas-sa ja Marsissa edelleenkin vallit-sevan samankaltaiset olosuhteet ja 3-4 miljardia vuotta sitten kum-mankin planeetan pinnalla toden-näköisesti vallitsivat elämän syn-nylle samankaltaiset otolliset olo-suhteet.

Marsissa oli valtameriä ja kuumia lähteitä

Tähdet ja avaruus-lehden (8/17) artikkeli ”Täällä saattoi syntyä elä-mää” valaa kuitenkin toivoa elä-män mahdollisuuteen Marsissa. Planeetan eteläosassa sijaitsevalta Eridanian alueelta on löydetty viit-teitä siellä sijainneista muinaisista vulgaanisista kuumista lähteistä. Tämä on tärkeää siksi, että samal-la alueella on arvioitu 3-4- miljar-dia vuotta sitten sijainneen valta-meren, jonka syvyys on paikoin ol-lut jopa yksi kilometri. Myös maa-pallon osalta on arvioitu, että tu-liperäinen geologinen aktiivisuus yhdessä seisovan veden kanssa loi olasuhteet, joissa varhainen elä-mä saattoi kemiallisen evoluution kautta syntyä.

Tänään Marsissa ei ole tuli-peräistä toimintaa eikä vapaata lainehtivaa vettä, mutta aiemmin

oli toisin. Mars-mönkijät ovat vah-vistaneet, että mm. Gale-kraate-rissa sijaitsi järvi, jonka syvänteissä esiintyi happikatoa. Marsia kiertävä MRO-luotain löysi laajan Eridania-meren pohjasta mineraalikerros-tumia, joiden perusteella kuumien lähteiden kohdat muinaisen me-ren pohjassa paikannettiin. Lähteet lienevät olleen aktiivisia noin 3,7 miljardia vuotta sitten. Alueella voi paikantaa myös muinaisia laava-

virtoja, jotka ovat toimineet vielä meren katoamisen jälkeenkin.

Mikro-eliö söi rautaa

Näitä arvioita Mars-planeetan mui-naisesta elämästä tukevat äskettäin Kanadasta löytyneet myös 3,7 mil-jardin vuoden takaiset mikrofossii-lit. Arvioiden mukaan nämä kvartsi-kerrostumista löytyneet baktee rien fossiilit ovat muodostuneet meren-pohjan kuumien aukkojen rauta-

pitoisissa lähteissä. Näiden mikro-bien arvioidaan eläneen raudalla. Sen mukaan mikroeliöt hapettivat rautaa ja saivat näin energiaa. Tästä seuraa johtopäätös, että sama me-kanismi saattoi toimia myös Marsis-sa. Mars on tunnettu punaisesta vä-ristään, mikä syntyy sen johdosta, että Marsin pintamateriaali sisältää paljon rautaa, jonka yhdisteet ovat punaisia (ruoste, suomalmi ym.). Tässä suhteessa Marsin ja maan olo-

suhteet olivat 3-4 miljardia vuotta sitten samankaltaiset. Siksi on täy-sin mahdollista, että tulemme löy-tämään todisteita Marsin muinai-sesta elämästä.

Suoria todisteita Marsissa olleesta elämästä ei ole löyty-nyt, mutta aihetodisteita on pal-jonkin. Äskettäin Marsissa toimiva Curiosity-mönkijä löysi Gale-kraat-terista Booria. Booriyhdisteillä ar-vioidaan olevan merkittävä rooli elollisen materian rakennusosan RNA:n muodostumisessa. Boraatit voivat toimia siltana, kun yksinker-taisesta orgaanisesta molekyylistä muodostuu RNA-molekyyli.

Mikrobitasoista elämää Mar-sissa saattoi muodostua samoi-hin aikoihin maan kanssa. Mars on kuitenkin kooltaan ja massal-taan paljon maata pienempi. Siksi sen vetovoima ei kykene pitämään vesi- ja kaasukehää ympäril-lään. Korkeamman elämän kehit-tymisen edellytykset Marsista ka-tosivat. Täysin mahdotonta ei ole se, että elämä jossain muodos-sa olisi vetäytynyt syvälle Mar-sin pinnan alle, jossa voi löytyä lämpöä sekä vettä ja missä löytyy olosuhteet jonkinlaiseen erikois-tumiseen.

Sakari Nummilan Tähdet ja avaruus lehdessä 8/17 julkaistun artikkelin pohjalta toimitti:

Heikki Männikkö

Lähteet:Tähdet ja avaruus 8/17Andy Weir: Yksin Marsissa, Into 2014

Elämää ehkä sittenkin Marsissa?Tieteentekijät: astronomit, kosmologit, biologit, kemistit ja fyysikot odottavat kuumeisesti uutista löy-döstä, joka osoittaisi maapallon ulkopuolisen elämän olemassaolon. Myös me marxilaisen yhteiskunta-tieteen ja filosofian harrastajat ja tutkijat odotamme samoja uutisia. Elämän löytyminen muualta vah-vistaisi sen, että elämä on materian liikkeen dialektinen ja lainomainen kehitysvaihe. Se myös vahvistai-si näkemyksen siitä, että maapallon kaltaisia sivilisaatioita löytyy muualtakin universumista. Tätä marxi-laisille kiinnostavaa aihetta käsittelemme ajoittain myös Kansan äänessä (Katso mm. KÄ1/17, sivu 14).

Marsista ovat kiinnostuneita myös siirtokuntia haluavat kapitalistit. Andy Weir haluaa osoittaa, että ”Marspe-rästä” voidaan rakentaa multaa. Tämä ei liene täysin mahdotonta. TA:n artikkelin mukaan ensimmäistä yri-tystä aloittaa siirtokunnan perustaminen Marsiin kaavaillaan vuosille 2022-2024

Sivu 14 Nro 6/17ansanääniK

(1) KDKT uhkailee ja pro-vosoi jatkuvasti Yhdysval-toja

Totuus: Joka vuosi Yhdysvallat to-teuttaa massiivisia ”Foal Eagle” ja ”Key Resolve” -sotaharjoituksia Ete-lä-Korean armeijan kanssa, jois-sa harjoitellaan hyökkäystä pohjoi-seen. Mediayhtiöiden ”sotapeliksi” leimaavat tapahtumat täytyy ym-märtää myös KDKT:n näkökulmasta: KDKT:lle ne ovat uhkaava muistutus siitä, että Yhdysvallat voisi aloittaa sodan ja tuhota maan minä hetke-nä hyvänsä. Tänä vuonna Yhdysval-tain armeija meni vielä pidemmäl-le ja harjoitteli ydinasepommituk-sia. Yhdysvaltain strateginen pom-mikone lensi pohjoisen ja eteläisen Ko rean väliselle rajalle harjoitellen ydinhyökkäystä pohjoiseen.

Toisin kuin Yhdysvallat, KDKT ei ole koskaan käynnistänyt aggres siota mitään maata vas-taan. Yhdysvallat väittää, että KDKT hyökkäsi Etelä-Koreaan vuonna 1950, viisi vuotta sen jälkeen, kun maa oli jakautunut toisen maail-mansodan lopussa. Tämä oli Korean sisällissota, samanlainen joka käytiin Pohjois-Vietnamin ja Etelä-Vietna-min välillä. Sekä Korea että Vietnam olivat ”suurten valtioiden” jakamat toisen maailmansodan lopussa. Yh-dysvaltain armeija on ylivoimaises-ti suurin ja tehokkain ihmiskunnan historiassa. KDKT:n armeijan bud-jetti on pienempi kuin New Yorkin

poliisilaitoksen. Näkemys siitä, että KDKT uhkaa Yhdysvaltoja, on törkeä.

(2)KDKT on ”hylkiövaltio”, jota johtaa hullu, joka tart-tuu ydinaseisiin ja kieltäy-tyy neuvottelemasta

Totuus: Korean demokraattinen kansantasavalta keskeytti ydin-aseohjelmansa 1990-luvulla välit-tömänä seurauksena Yhdysvalto-jen kanssa neuvoteltuun sopimuk-seen. Yhdysvallat ei halunnut nou-dattaa omaa osuuttaan sopimuk-sesta eli korvaavien energialähtei-den toimittamista KDKT:aan vasti-neeksi KDKT:n ydinvoimaohjelman lopettamisesta.

Yhdysvallat odotti, että KDKT:n hallitus romahtaisi sen jäl-keen, kun sen sosialistiset liittolaiset hävisivät Neuvostoliitossa ja muual-la. Korean demokraattinen kansan-tasavalta päätti erota ydinsulkuso-pimuksesta vasta sitten, kun Geor-ge W. Bush tammikuussa 2002 julisti Pohjois-Korean, Iranin ja Irakin muo-dostavan ”pahan akselin”, ja kun Yh-dysvallat valmistautui suorittamaan hyökkäyksen Irakiin - minkä se teki-kin seuraavien 15 kuukauden aika-na.

Näissä olosuhteissa Korean demokraattinen kansantasavalta päätti jatkaa ydinaseohjelmaan-sa. Korean demokraattinen kansan-tasavalta mainitsi esimerkkinä sen, mitä Yhdysvallat ja sen liittolaiset te-kivät sekä Irakissa että Libyan pom-

mituksissa vuonna 2011. He kaatoi-vat molempien maiden hallitukset, mikä on päivän selvä todiste siitä, et-tä on järjetöntä riisua itsensä aseis-ta, kun vastassa on Pentagonin so-takone.

Korean demokraattinen kan-santasavalta toimii järkevästi ja itsenäisesti. Vaikka et koskaan saa tietää sitä Yhdysvaltain mediasta, Korean demokraattinen kansanta-savalta on tarjoutunut keskeyttä-mään ydinaseohjelmansa ja ohjus-puolustusohjelmansa vastineeksi USA: n KDKT:n hävittämistä simu-loivien sotaharjoitusten keskeyttä-misestä tai lykkäämisestä. Yhdysval-lat, sekä Obama että Trump, on vä-littömästi kieltäytynyt tästä tarjouk-sesta. He jatkavat propagandaa, jon-ka mukaan KDKT on ”provokaattori”.

(3)Korean sota on loppu-nut jo yli 60 vuotta sitten

Totuus: Yhdysvallat on teknisesti edelleen sodassa KDKT:aa vastaan. Vuonna 1953 Yhdysvallat ja KDKT allekirjoittivat aseleposopimuksen - ei rauhansopimusta. Kyseessä on lähinnä pitkäaikainen tulitauko, jo-ka jättää osapuolet teknisesti vielä sotaan. Sekä sodanvastaisten akti-vistien että KDKT:n yhteinen tavoi-te on rauhansopimus, mutta Yhdys-valtain hallitus itsepäisesti kieltäytyy siitä. Sen sijaan se säilyttää noin 30 000 sotilasta etelässä.

Viimeinen kerta, kun Yhdys-vallat on joutunut ulkomaisen

vallan alle, oli vuoden 1812 so-ta (USA:n ja Britannian välinen so-ta). Korealaisille sodan muisto on hyvin tuore. Korean sodan aikana noin 4-5 miljoonaa korealaista ih-mistä menetti henkensä ja pohjoi-nen oli täysin maan tasalla. Yhdys-valtain pommikoneen lentäjät va-littivat, että yksinkertaisesti ei ollut

Kolme suurta valhetta Korean Demokraattisesta Kansantasavallasta

jäljellä mitään rakenteita, joita pom-mittaa. Ko rean pohjoisosa oli raken-nettava kokonaan uudestaan tyhjäs-tä sodan päättymisen jälkeen.

Amerikkalaisen, sodanvastaisen sivuston Answer Coalition 3.8.2017 julkaisemasta artikkelista kääntänyt

Juha Kieksi

Kuvassa KDKT:n suurlähettiläs Kang Yong Dok, Juha Kieksi, Pekka Kot-kasaari ja lähetystösihteeri Kim Chol Nam Pekka Kotkasaaren tarjoa-milla illallisilla 7.12.-17. KDKT:n suurlähettiläs Kang Yong Dok osallis-tui Suomen 100-vuotisjuhliin 6.12.-17. Samana päivänä Suomen ul-koministeriön virkamiehet pitivät puhuttelun lähettiläälle koskien KDKT:n ydinaseita. Virkamiesten mukaan KDKT:n pitäisi luopua ydin-aseista, jotta Korean niemimaan tilanne lientyisi. Todellisuudessa asia on täysin päinvastoin. USA uhkaa KDKT:n olemassaoloa jatkuvasti, ei-vätkä KDKT:n ydinaseet ole suunnattu ketään vastaan. Niiden tarkoi-tuksena on ainoastaan puolustaa KDKT:n olemassaoloa ja varmistaa, että KDKT voi kehittää yhteiskuntaansa ilman ulkopuolista painostus-ta. Itseasias sa Suomi on itse osoittanut tukensa ydinaseiden olemassa-ololle äänestämällä kansainvälistä ydinaseiden kieltosopimusta vas-taan. Tähän Suomen kannanmuodostukseen on liittynyt USA:n painos-tus, joten siinä mielessä korealaisten tilanne on meitä parempi. He voi-vat itse päättää maansa suunnasta.

Lisäksi Euroopan Unionin Minis-terineuvosto pyrkii vakuuttamaan maail malle sen oletetun yhtenäisyy-den jäsenvaltioidensa keskuudessa hyväksyttämällä nämä vihamieliset toimet, vaikka todellisuudessa eu-rooppalaiset taloudet ovat kohdan-neet huomattavaa painostusta sekä Yhdysvaltojen hallinnon, että myös eurooppalaisten toimielimien suun-nilta, osoittaen siten merkittävän epäoikeudenmukaisuuden ja de-mokratian puutteen Unionin sisällä.

Ei ole puhdas sattuma, että Eu-roopan Unionin Ministerineuvosto hyväksyy nämä loukkaavat toimet juuri Dominikaanisessa Tasavallas-sa käydyn kansallisen vuoropuhe-lun aattona.

Euroopan Unioni on hyväksy-nyt vihamielisiä päätöksiä, joiden avulla pyritään ainoastaan vähentä-mään kansallista vuoropuhelua ja rauhanomaisuutta, kasvat taen po-liittista Unofficial translation väki-valtaa, tuhoa ja kuolemaa, joista nämä kaikki toimivat mekanismei-na vallan laittomien keinojen kas-vattamiseksi. On syytä muistaa, et-tä demokraattisilla vaaleilla valittu Venezuelan kansallinen perustus-lakivaliokunta on palannut poliitti-seen ja yhteiskunnalliseen rauhan-omaisuuteen. Valtionpäämiesvaalit

pidettiin äskettäin täydessä rauhan-omaisuudessa. Lisäksi 10. joulukuu-ta tullaan pitämään kunnallisvaalit, osana Venezuelan demokratian ak-tiivista vaalijaksoa.

Tulee huomioida, että nämä intensiiviset sanktiot eivät vain kohdistu Venezuelan kansalaisia kohtaan, vaan ne ovat myös samal-la hyökkäys niitä lähes miljoonaa eu-rooppalaista kohti, jotka ovat valin-neet Venezuelan kodikseen. Viime kuukausien aikana he ovat joutu-neet kärsimään suoraan Venezue-lan poliittisen opposition taloudel-lispoliittisista väkivallanteoista. Eu-roopan Unioni on perustanut vaaral-lisen suhteen Latinalaisen Amerikan valtioiden kesken Unionin väittäes-sä, kuinka auktoriteetti toimii sank-tion keinona suhteessa suvereeniin valtioon, vain koska Lat. Amerikan kansallisen demokra tian malli ei so-vi yhteen Euroopan regiimin elitis-tisiin ja korporatiivisiin malleihin. Kansainväliseen yhteisön ja maail-man kansojen on tiedettävä, että Ve-nezuelan prioriteetti ei ole sotilaal-linen varustautuminen tai aseet, ja että tämä tehoton media ja sen po-liittiset toimet eivät vaikuta kansal-liseen turvallisuuteemme. Venezue-lan Bolivaarisen tasavallan tavoi-te on vuoropuhelun avuin säilyt-

tää kansallinen rauha ja pyrkiä ke-hityksen avulla sosiaaliseen oikeu-denmukaisuuteen, ratkaisten ny-kyiset ongelmat. Toisin kuin ne val-tiot, jotka ovat osa eurooppalais-ta blokkia, me emme halua pyrkiä siirtämään ongelmiamme hyökä-ten muihin kansalaisyhteiskuntiin. Euroopan Unionin Ministerineuvos-ton tulisi varmistaa, kuten viime päi-vät sen osoittavat, että julkinen jär-jestys säilyy läpi odottamattoman ja ennennäkemättömän poliisisorron, pitääkseen yllä kansalaisten oikeu-den päätöksentekoon sekä äänes-tysprosessien demokratisuuden ja rauhallisuuden takaamiseksi.

Venezuelan Bolivaarinen ta-savalta uudelleen vahvistaa sen erottumattoman oikeuden itse-näiseen suvereniteettiin, sekä tuo-mitsee nämä vihollisluontoiset toi-met Kansainvälisen yhteisön edes-sä. Eurooppalainen eliitti ja sen by-rokraattiset yritykset hajoittaa ih-misten suvereenit oikeudet vapau-teen eivät tule onnistumaan. Vene-zuelan Bolivaarinen Tasavalta vaatii, että Euroopan Unioni lopettaa sen epäystävälliset toimet ja erottautuu Yhdysvaltalaisen hallinnon inter-ventionaalisesta ja sotaalietsovas-ta agendasta, joka on jo nyt aiheut-tanut paljon vahinkoa valtiollemme ja koko maailmalle. Toistamme, että venetzuelalaiset, uskollisina liberta-riaaniselle perinnöllensä ja itsenäi-syyttä puolustaen, pysyvät lujina puolustaessaan mitä tahansa uhkaa tai hyökkäystä. Venezuelan hallinto varautuu päätöksentekoon eri aloil-la, rauhan ja kansallisen suvereeniu-den puolustamiseksi.

Caracas, 13 Marraskuu 2017.

Venezuelan Bolivaarinen Tasavalta tuomitsee Euroopan Unionin Ministerineuvoston päätöksen langettaa sanktioita Venezuelan kansalleVenezuelan Bolivaarinen Tasavalta tuomitsee voimakkaasti Euroo-pan Unionin Ministerineuvoston päätöksen pyrkiä langettamaan laittomia, absurdeja sekä tehottomia sanktioita Venezuelan kansa-laisia kohtaan. Eurooppalaiset toimielimet osoittavat hävyttömästi alistuneisuutensa Yhdysvaltojen hallituksen toimintaan vahingoit-tamalla häpeättömästi kansainvälistä oikeutta ja sen pyhiä periaat-teita, jotka koskevat suvereniteetin kunnioittamista, kansojen itse-määräysoikeutta ja valtioiden sisäisiin asioihin puuttumattomuutta, jotka on määritelty osana Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa. Washingtonin agressiivisia ohjenuoria nuodattaen Euroopan Unio-nin Ministerineuvosto oikeuttaa toimintansa argumentein, jotka pe-rustuvat Trumpin hallinnon äskettäin hyväksymille linjauksille kos-kien Venezuelaa ja sen kansalaisia.

Kahdeksan naamaa näkyy ja ähkyy telkkarissa, radiossa, tilai-suuksissa, netissä ja lehdissä. Gallup nimeää suosituimmat. Kaik-ki haluaisivat voittaa, olla osa itseltä puuttuvaa valtaa. Samat tu-tut vallan naamarit, säihkyvät mitalirinnat, kättelevät seuraavis-sa linnan juhlissa tämän yleisöäänestyksen voittajaa.

Kuinka suurenmoisia nautoja ja idiootteja jotkut suomalaiset poliitikot osaavatkaan olla? He olettavat kansan valitsevan kansanäänestyksel-lä juuri heidät maan presidentiksi, koska se on heidän mielestään kan-san edun mukaista. Nämä samat naudat ja idiootit eivät soisi kansan kuitenkaan päättävän kansanäänestyksellä maamme liittämisestä so-tilasliitto Natoon, koska heidän mielestään kansa ei kykene itsenäises-ti päättämään tällaisesta tärkeästä asiasta.

 Jää arvoitukseksi, kuinka kansa kykenee sitten valitsemaan jon-

kun noista kahdeksasta yönkuningattaresta ja vaaliprinssistä Suomen presidentiksi? Entinen siviilipalvelusmies sallii Naton sotilaallisen krii-sinhallinnan. Valta on vajentanut hänen vakaumuksensa. Entinen pu-narinta on taantunut patavanhoilliseksi Nato-porvariksi. Elämme ka-meleonttien aikakautta. Voi, mitä verratonta ylimielisyyttä!

 Istuva valtion – natomyönteinen - päämies sentään tajuaa, et-tä jos kansa ei saa päättää Nato-asiasta, maa jakautuu jyrkästi kahtia.  Pressanvaalien vasemmistolainen vaihtoehto on vain punainen elin-tarvikeväri. Tuote houkuttelee, mutta on mauton. Pitkän pääministerin muisti on lyhyt. Hänen rehellisyydellään on tapana kadota kuin lehti-vihreä syksyisin. Ruska vie sen mennessään. Sammakkoprinssi kuvitte-lee yhä kansansuosion suutelevan hänet presidentiksi. Suomessa fun-damentalistisella herännäisliikkeellä on ollut suuri vaikutus kotimais-ten fasistien parissa. Sen kannattajat kuvittelevat edelleen totaalisen – uskonnolliset ja moraaliset puitteet ylittävän – vallan kansalaisiin kuu-luvan valtiolle. Punaiset, siniset, oranssit ja keltaiset solmiot hehkuvat ihanasti ruudussa. He hymyilevät. Me kustannamme talkoot.

 En käy Kuolleessa meressä kylpemässä. En kumartele unioniste-

ja. En usko natomyönteisiin arvojohtajiin. En ole nationalisti. Minä olen rauhanmies. Valtio on ulkokuori, pakotusinstituutio ja suostutteluko-neisto. Valtio toimii mesivarastona. Sen tehtävänä on turvata kapita-listien lihottaminen kansallisin verovaroin. Me maksamme aina viulut.

 Aikoinaan ei ollut kuin yksi vaihtoehto – Kekkonen. Se har-

mitti silloin kovasti. Sen jälkeen ei ole ilmestynyt ainoatakaan.  

Matti Laitinen15.12.2017

STEREOIDARIT

Sivu 15Nro 6/17 ansanääniK

Suomen työväen vallankumous 1918 (6):Vallankumous kärsi tappion-alkoi valkoinen terrori ja kansanmurha

Jatkuu sivulla 17

Saksalaiset miehittivät Ahvenan-maan jo 5. maaliskuuta. Suomen vallankumoushallitus yritti estää sen kannalta epäsuotavan tapahtu-main kehityksen diplomatian ja pro-pagandan keinoin. Maaliskuun 12. päivän vastaisena yönä 1918 vallan-kumoushallitus lähetti ra dioitse ju-listuksen ”Kaikille Euroopassa”. Kan-sanvaltuuskunta julisti vastalauseen Saksan ja Suomen vastavallanku-mouksellisten solmiman sopimuk-sen sekä saksalaisten joukkojen 5. maaliskuuta Ahvenanmaalle teke-män maihinnousun johdosta.

Julistuksessa sanottiin: ”Kukistuneen senaatin jäsenil-lä, joiden useamman olinpaikka-kin on Suomessa nykyään täysin tuntematon, ei näin ollen ole to-siasiallista hallitusvaltaa käsissään, vielä vähemmän oikeutta Suomen puolesta tehdä sopimuksia vieraan vallan kanssa, johon Suomen senaa-tilla ilman eduskunnan suostumus-ta ei koskaan ennenkään ole lail-lista oikeutta ollut. Olemme täysin vakuuttuneita, että Suomen kansan suuri enemmistö tuomitsee sellaiset sopimukset, kuin myös pitää vieraan vallan joukkojen astumista Suomen alueelle maamme itsenäisyyden syvänä loukkauksena”.

Suomen vallankumoushal-litus kääntyi myös välittömäs-ti Ahvenanmaalle tulleiden saks-alaisten sotilaiden puoleen. Tässä julistuksessa sanottiin: ”Ei voi ol-la totta, että saksalaiset sotilaat oli-sivat saapuneet tänne sotimaan Suomen työläisiä vastaan auttaak-seen ve renhimoisia pyöveleitä tu-kahduttamaan vallankumouksen, jota kannattaa Suomen kansan val-taenemmistö”. ”Saksalaiset työläi-set, älkää salliko sitä, että teidät pa-kotetaan sotimaan maatamme vas-taan. Toivottavasti Saksan ylei nen mielipide pakottaa Saksan hallituk-sen kutsumaan teidät kohta pois

täältä. Noudattakaa siihen asti tiuk-kaa puolueettomuutta! Miksi te, saksalaiset, estäisitte sorrettua kan-saa pääsemästä voitolle? Punainen kaartimme ei haluaisi ampua kertaa-kaan teihin. Haluaisimme kohdella teitä ystävällisesti. Mutta jos teidät viedään taisteluun meitä vastaan, niin Punainen kaartimme on val-mis taistelemaan teitä vastaan kai-kin voimin”.

Poliittiset laskelmat, jot-ka Saksa perusti Suomeen teke-määnsä interventioon, eivät rajoit-tuneet sota-aikaan, vaan kurkotti-vat paljon pidemmälle. Tarkoitukse-na oli tehdä Suomesta paitsi Saksan vaikutusvallan ja riiston koh de myös tukikohta saksalaisen vaikutuksen levittämiselle naapurimaihin. Jo ennen saksalaisten Suomeen tu-loa, kun vasta oli solmittu orjuutta-vat sopimukset valkosuomalais ten kanssa, Saksan keisari hahmotteli jo, kuten ”The Times” ilmoitti 9. maa-liskuuta 1918, noiden sopimusten ja intervention jälkiseuraukset seuraa-vanlaisiksi: ”Itämeren maiden sak-salaistaminen on nyt turvattu ai-niaaksi”.

Saksalla oli samalla toinenkin tavoite. Sen oli suojauduttava val-lankumouksen vaaralta. Pu naisten voitto Suomessa olisi merkinnyt val-lankumouksellisen palon leviämistä länteen, sillä vallankumoukselle muodostuivat yhä suotuisam-mat edellytykset jopa Saksassakin. Saksan interventio oli suunnattu myös vallankumouksellista Venäjää vastaan. Preussilais-saksalainen taan tumus oletti vallankumouksel-lisen Venäjän uhkaavan Saksan val-tion hallitsevien luokkien sisäpoliit-tista ja sosiaalista asemaa.

Saksan sotavoimien mai-hinnousu

Aamulla 3. huhtikuuta 1918 saksa-lainen eskaaderi, joka oli 1. huhti-

kuuta lähtenyt Danzigista ja johon kuului 2 linjalaivaa, 3 risteilijää, 10 suurta valtamerialusta, joukko kulje-tuslaivoja, miinanraivaajia ja moot-toritorpedoveneitä, ilmaantui Han-gon redille, ja Itämeren divisioona aloitti maihinnousun.

Hangossa nousivat maihin päävoimat. Loviisan lähistöllä nou-si 6. ja 11. huhtikuuta maihin Tal-linnasta kahdella jäänmurtajalla ja kahdella laivalla tuotu Branden-steinin osasto, johon kuului 3000 miestä. Brandensteinin osaston oli määrä katkaista Riihimäen-Vii-purin rata punaisten eristämisek-si Viipurista ja Venäjästä ja punaist-en lisävoimien Helsinkiin tulon es-tämiseksi. Suomeen siirrettiin lisäk-si myös sak salainen jääkäripataljoo-na Ahvenanmaalta. Suomeen tuotu-jen saksalaisten joukkojen kokonais-määrä oli noin 15 000 miestä.

Saksalaista rankaisuretki-kuntaa johti kenraali Von der Goltz, anastuspolitiikkaa kannatta-nut taan tumusmies, joka myöhem-min tervehti innokkaasti Hitlerin valtaan nousua. Von der Goltz kirjoit-ti vuonna 1936: ”Monet asiat, jois-ta 1920 en voinut puhua avoimes-ti, sain esittää avoimesti Hitlerin val-taantulon jälkeen, mm. omat viimei-simmät suunnitelmanikin”. Suomen vallankumousta tukahduttamaan lähetettiin siis kenraali, jonka aat-teiden ja suunnitelmien kannalta ei edes keisarillinen eikä myöhemmin weimarilainen Saksa ollut riittävän taantumuksellinen, joten vasta fa-sismi tarjosi suotuisamman ilmapii-rin niiden kehittämiselle. Tuskin oli-si löytynyt armottomampaa vallan-kumouksen vihollista.

Saksalaiset ratkaisivat vallankumouksen kohtalon

Saksalaisten joukkojen maihinnou-su ei voinut olla vaikuttamatta tun-tuvasti kansalaissodan kulkuun.

Suuri merkitys oli ensinnäkin sillä, että valkoiset saivat lisävoimia. Pu-naista kaartia vastassa olleiden voi-mien kokonaismäärästä saksalaiset joukot muodostivat suunnilleen vii-dennen osan, mutta niiden merkitys sotatoimissa oli huomattavasti suu-rempi kuin niiden suhteellinen luku-määrä. Kyseessä oli vakinainen, hy-vin aseistettu ja koulutettu sotavä-ki, jolla oli taistelukokemusta ja am-mattitaitoinen komentajisto. Sak-salaisen sotaväen toimintaa tuki-vat sotalaivat ja lentokoneet. Pu-nakaartilaisten sotilaskoulutuksen puutteellisuus ja ammattitaitoisen komentajiston puuttuminen tuntui pahimmin juuri taisteluissa koulu-tettuja ja kokeneita saksalaisia jouk-koja vastaan.

Saksalaisten lähetessä Hel-sinkiä vallankumoushallitus siir-tyi 4. huhtikuuta Viipuriin. Sama-na päivänä ”Työmiehen” viimeisessä numerossa julkaistiin Työväen pää-neuvoston julistus, jossa mm. ilmais-tiin se valitettavasti toteutumat-ta jäänyt toivomus, että saksalaiset työläiset eivät olisi sallineet maansa imperialistisen hallituksen tukah-duttaa Suomen vallankumousta.

Saksalaisten maihinnousu asetti vaaralle alttiiksi Helsingin ynnä muut Etelä-Suomen kaupun-git, riisti punaisilta mahdollisuuden siirtää etelästä lisävoimia Tampe-reelle ja antoi valkoisille mahdol-lisuuden katkaista Helsingin ja Tam-pereen välisen rautatieyhteyden. Aiemmin tätä rataa myöten voitiin lähettää apuvoimia puolustamaan Tamperetta, joka oli Helsingin jäl-keen merkittävin vallankumouk-sellinen kaupunki. Tampereen puolustajat joutuivat erittäin tuka-laan asemaan samaan aikaan, kun vihollisella oli kaikkea yllin kyllin.

Kaksi päivää valkoiset tulittivat Tamperetta hurjasti raskailla tykeil-lä murskaten maan tasalle kokonai-sia kortteleita ja sen jälkeen aloit-tivat rynnäkön. Punaiset eivät luo-puneet asemistaan ilman sitkeää vastarintaa. Huhtikuun 6. päivänä Tampere kukistui, mutta vain siksi että sen puolustajilta loppuivat ko-konaan ampumatarvikkeet.

Maihinnousujoukot valtasi-vat Helsingin

Saksalaiset aloittivat rynnäkön Hel-sinkiä vastaan 11. huhtikuuta. Vasta-rinta oli sitkeää. Maihinnousujoukot kaupunkiin tultuaan joutuivat kii-vaisiin taisteluihin erillisistä taloista.

Punakaartilaiset käyttivät taitavas-ti hyväkseen muutamia heidän hal-lussaan olleita panssariautoja, jotka kiertelivät katuja tulittaen saksalai-sia sotilaita.

Naiset esittivät huomattavaa osaa Helsingin puolustuksessa. Eräs taistelun osanottaja on kerto-nut, että kun taistelun lopputulos näytti jo selvältä, kun taistelu alkoi jo vaimeta saksalaisten ”vapautta-jien” hyökätessä joka taholta ja täyt-täessä kadut, niin sillä hetkellä saa-pui aseistautuneita naisia ja nuo-ria tyttöjä. Naisia oli aiemminkin ol-lut Punaisessa kaartissa, mutta ky-seisellä hetkellä he saapuivat suure-na joukkona. Heidän tulonsa rohkai-si ja innoitti taistelevia punakaarti-laisia. Naiset taistelivat urhoollises-ti osoittamatta vähääkään kuole-manpelkoa ja jopa väheksyivät suojapaik koja.

Huhtikuun 7. päivänä anta-massaan käskyssä Mannerheim kuvasi seuraavasti Tampereen työväestöstä (johon oli liittynyt jokin määrä venäläisiä vapaaehtoi-sia) saamaansa voittoa: ”Tämä tais-telu on suurin ja verisin mitä koskaan on taisteltu Suomessa. Tämä voit-to on myös loistavin, jonka suom-alaiset joukot ovat saavuttaneet. Tämä voitto ei merkitse ai noastaan Suomen vapautta ja itsenäisyyttä, tämä voitto on myös koko maailman kult tuurivoitto Venäjän bolsevikeis-ta ja heidän maailmaa mullistavista ja sivistystä hävittävistä opeistaan”.

Saksan sotilaallinen väliin-tulo aiheutti vallankumoukselle tappion toisensa perään, joten vallankumous ei saanut enää yl-iotetta. Vastavallankumouksell-isille olisi merkinnyt suurta voittoa ja vallankumousliikkeelle onnet-tomuutta, jos runsaasti vallanku-moustaistelun kokemusta saanut Suomen työväenluokan etujoukko olisi tuhottu fyysisesti. Kello 1 yöllä 26. huhtikuuta Kansanvaltuuskun-ta, Punaisen kaartin johto ja ryhmä vastuullisia suo malaisia tovereita turvautui viimei seen pelastautumis-mahdollisuuteen ja lähti Neuvosto-Venäjälle laivalla. Näin pelastuivat Suomen vallankumouksen johtajat, jotka kohta sen jälkeen perustivat Suomen kommunistisen puolueen Moskovassa.

Proletariaatin suuri vappu-juhla oli Suomen työväestön su-rupäivä. Suomen työväestön san-

Tommi Lievemaa piti esitelmän Suomen 1918 työväen vallankumouksesta opintotilaisuudessa Lontoos-sa kesäkuussa 2015. Kutsujana opintotilaisuuteen oli Britannian marxilais-leniniläiset kommunistit ja heidän yhdistyksensä Stalin Society. Aihe herätti brittiläisessä kuulijakunnassa runsaasti kiinnostusta. Työväen vallankumouksesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Tämä aihe liittyy saumattomas-ti myös Suomen 100 vuotta sitten tapahtuneeseen itsenäistymiseen. Julkaisemme esitelmän kokonai-suudessaan Kansan äänessä. Edellisessä nume rossa (5/17) ilmestyneessä viidennessä osassa käsiteltiin Suomen Sosialistisen Työväentasavallan toimintaa ja lainsäädäntöä sekä valkoisen Suomen yhteydenot-toa Saksaan ja Saksalle alisteisen sopimuksen solmimista sotilaallisen avun korvauksena. Tässä viimei-sessä osassa (6) käsittelemme Saksan armeijan interventiota Suomeen, maan valloitusta sekä valkoista terroria ja kansanmurhaa. Suomen kautta Saksa pyrki levittämään vaikutustaan Suomen naapurimaihin.

Voimakkaan suojatulen turvin hyökkäsivät Punaiset 29.4.1918 Tuulok-sen Syrjäntaka’n kylässä majuri von Redenin johtamien saksalaisjouk-koja vastaan raivatakseen tien etelään eteneville punapakolaisille. Tällä kerralla saksalaiset joutuivat perääntymään. Taistelun jälkeen punapa-kolaisten eteneminen kylän lävitse kesti kuusi tuntia. Kuvassa Hämeen kommunistit vappuna 2013 vievät kukkatervehdyksen Syrjäntakan taistelun muistomerkille, jonne on haudatt 68 punataistelijaa. Syrjän-takan taistelun kanssa samaan aikaan valkoiset teloittivat Valkeakos-ken naiskomppanian. (katso Kansan ääni 3/13 takasivu ja 5/17 sivu 15.

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Totuuden salaamiseen on ollut va-kavia syitä. Ankaran rangaistuksen uhalla sotilastoimenpiteistä puhu-minen kiellettiin. Otan esimerkik-si äitien ja mummojen murhaami-set, joita jatkettiin pitkälle kesään. Eivät äidit voineet vaieta kun sydän pakahtuu. Murhaajat tukkivat sellai-set suut.

Hilja Talviselta (47) jäi kaksi lasta. Kirjoittaessaan kuolemantuo-mion Humppilan kirkkoherra Sa-vander sanoo suoraan tappamisen syyn: Suunsoittaja. Hilja Kahilaisen (25) perheestä meni miehet mont-tuun ja seuraavaksi äiti ja mummo. Kahden ja kuuden vuoden ikäiset tytöt jäivät yksin kotiin parkumaan. Lapset löydettiin ja he säilyivät elos-sa.

Hilma Stevander (57) järkyt-tyy ruumisläjän näkemisetä niin pahoin, että pyörtyy siihen paik-kaan ennen ampumista. Tapahtuma

kirjataan Forssan käräjäoikeudessa poliisin kertomana 1937.

Amanda Aaltonen (56) on suun niltaan surusta miehensä ja poikiensa teloituksen tähden. Sii-tä hän puhuu, valittaa, arvostelee ja tuomitsee valkoiset murhaajat. 9. päivä kesäkuuta hän murhamon-tun reunalla riehuu ja riuhtoo niin paljon, että hänet sidotaan puuhun kiin ni hiuksistaan ampumisen ajak-si. Siinä piispojen ja kirkkoherrojen vaatimusten mukaisesti puhdiste-taan sosialismia pois Suomesta. Todelliset tilanteet ovat julmempia kuin mihin mielikuvitus riittää.

Suomi on sata vuotta, mutta luurangot kolisevat kaapeissa loput-tomasti, kunnes maineenpalautus on tehty. Haavoja ei voi repiä auki, sillä niitä ei ole ommeltukaan kiinni.

Unto Kiiskinenkirjailija Jokioinen

ÄITIEN KYYNELVIRRATIkäviä kokemuksia paljastuu yhä edelleen vuoden 1918 kansan-murhasta. Monet uskaltavat vasta nyt avata kaappiensa ovet ja päästää julkisuuteen omaistensa kokemukset.

Kirja: ”Kesän 1918 muistot”,

suoraan kirjailijalta. 352 sivua,

kovakantinen25 € sis. kulut.

 untokiiskinen@gmail.com. P. 040 522 6114

Sivu 16 Nro 6/17ansanääniK

karillinen yritys riistäjien vallan kukistamiseksi epäonnistui: Suomen porvaristo ja saksalaiset väliintulijat tukahduttivat yhteisvoi min Suomen vallankumouksen.

Valkoinen terrori ja kan-sanmurha

Kaikkien maiden ja eritoten Skan-dinavian maiden porvaristo otti ilo-mielin vastaan viestin Suomen val-lankumouksen tukahduttamises-ta. Länteen leviämään lähtenyt val-lankumouksen palo saatiin taltute-tuksi. Koko maailman taantumuk-selliset puhuivat, että tästä hyväs-tä heidän oli kiittäminen keisarillis-ta Saksaa ja valkosuomalaisia. ”Huf-vudstadsbladet” kertoi 16. kesäkuu-ta 1918 pääkirjoituksessa, että jollei Suomi (so. Suomen porvaristo) ”olisi

saksalaisten avulla voittanut ´bolse-vistista anarkiaa´, niin ´proletariaa-tin diktatuuri´ olisi päässyt varmis-tumaan muuallakin kuin Suomes-sa, se olisi levinnyt myös Länsi-Eu-rooppaan”.

Yhdysvaltojen virallisis-sa piireis sä arvioitiin valkoisen Suomen suureksi ansioksi se, että tämä ”pysäytti bolsevismin län-teen suuntautuneen tuhoi san leviämisen”. Eräs ruotsalainen sanomalehti kirjoitti, että valkoisten tappio Suomessa ”olisi voinut tulla tuhoisaksi sekä meille että läntiselle naapurimaallemme (Norja)”.

Sotatoimien päätyttyä valkoisten teloitusrietastelu ei vähentynyt, vaan jopa yltyi ennä-tykselliseksi huhtikuuhunkin verrat-tuna. Suojeluskuntalaiset palasivat Etelä-Suomeen ja kostivat ve risesti heidän omaistensa vallankumouk-

Jatkoa sivulta 16

Suomen työväen vallankumous 1918 (6):Vallankumous kärsi yappion-alkoi valkoinen terrori ja kansanmurha...

sellisen vallan aikana kokemat kär-simykset. Porvaristo tahtoi läksyt-tää työväenluokkaa ”kapinasta” ni-in, ettei sosialidemokratia olisi jak-sanut nostaa päätä viiteenkymme-neen vuoteen, kuten senaatto-ri Heikki Renvall oli tarkoituksen il-maissut.

Huhtikuun 28. päivästä kesä-kuun ensimmäiseen mennessä valkoiset murhasivat 4745 hen-keä, mikä ylitti koko sodan aika-na taistelutantereella kaatuneiden valkoisten tai punaisten määrän (punaiset menettivät taisteluissa noin 3400, valkoiset noin 3100 hen-keä). Valkoiset tuottivat punaisille eniten mieshukkaa nimenomaan pyöveleinä eivätkä sotureina.

Viktor Holodkovskin kirjasta ”Suomen työväen vallankumous 1918” lyhentänyt ja toimittanut:

Tommi Lievemaa

Venäjällä kielletty terroristijärjes-tö ”Islamilainen valtio” (josta käyte-tään moninaisia nimikkeitä ja mm. lyhennettä ISIS) on kärsinyt sotilaal-lisen tappion. Vaikka terroristien val-vonnassa onkin vielä eräitä erämaa-alueita sekä Syyriassa että myös Ira-kissa, kyseistä järjestöä ei voida enää edes suurentelemalla nimittää val-tioksi.

Sekä Venäjä että USA ovat jo ilmoittaneet ISISistä saavutta-mastaan voitosta eli tarkemmin sa-noen koalitioittensa saavuttamasta voitosta. Tämän voiton julistamisek-si presidentti Putin jopa varta vas-ten lensi Syyriaan. Tuolloin osapuo-let kaikin voimin vähättelivät kil-pailijoittensa osuutta tämän voiton saavuttamisessa.

Monta osapuolta osallistui ISISin lyömiseen

Tosiasiassa panoksensa ISISistä saa-vutettuun voittoon toivat sekä Ve-näjä että USA (jälkimmäinen yh-dessä eräiden länsimaiden kans-sa) varmistamalla paikallisille liitto-laisilleen ilmavoimiensa tuen. Pää-osaa tässä vaiheessa näyttelivät kui-tenkin maavoimat. Osittain maa-voimien operaatioihin osallistuivat USAn ja Venäjän erikoisjoukot, mut-ta kuitenkin Assadin puolelta isku-voimaisimpina toimivat iranilaiset sekä Libanonin aseellinen järjestö ”Hizbollah”. Syyrian hallituksen ar-meija osoittautui valitettavan vähä-tehoiseksi. USAn johtaman koali tion puolella taas voimakkaimpia olivat Irakin armeija sekä Syyrian ja Irakin kurdit.

Tämän tuloksena Irakin armei-ja ja kurdit vapauttivat ISISin ter-roristeista alueen, jolla asuu 7,5 miljoonan hengen väestö, mikä on noin 20 kertaa suurempi, kuin Syy-rian hallituksen ja sen liittolaisten vapauttaman alueen väkimäärä. Pinta-alaltaan vapautettujen aluei-den ero ei ole näin suuri, mutta on kuitenkin USAn väliaikaisten liit-tolaisten osalta monta kertaa laa-jempi kuin Syyrian hallituksen ar-meijan vapauttama alue.

Assadin syyrialaiset ja niitä tukeneet joukot

Mitä sitten koko tänä aikana teki-vät Assadille myötämieliset joukot? Ne kävivät taistelua etupäässä turk-kilaismielistä ”maltillis-islamilaista” ja maallista oppositiota vastaan. Il-meisesti eräät strategit olivat jostain

syystä sitä mieltä, että juuri näin ko-ko Syyria voidaan palauttaa Damas-koksen hallituksen valvontaan. Ve-näjän virallinen propaganda moti-voi tätä asennetta sillä, että ”maltil-linen oppositio” ei poikkea missään suhteessa ISISistä - että ne ovat sa-moja terroristeja (tätä oppositiota ei muuten enää nimitetä terroris-teiksi). Nykyään ne ovat ”vuoropu-helukumppaneita”.

Ja vasta sitten kun selvisi, että ”maltillisten” lyömiseen, mikäli se on yleensä mahdollista, voidaan tarvita vuosikymmeniä, Assadia myötäilevä koalitio aloitti vakavis-saan sodan ISISiä vastaan. Puolitois-ta vuotta kestäneiden taistelujen tu-loksena ”maltillisista” oli vapautettu vain muutama prosentti koko Syy-rian alueesta. Sitä vastoin nopeas-ti hyökänneet kurdit uhkasivat mie-hittää jo puolet koko maasta. ISISin voimat olivat siinä vaiheessa jo pe-rusteellisesti ehtymässä.

Kuluvan vuoden alusta lähtien erämaa-alueet huomioon ottaen Syyrian hallituksen armeijan valvontavyöhyke laajeni kaksinker-taisesti - se on nyt hieman yli puolet koko maan alueesta. Joka tapauk-sessa tämä on suuri menestys ja As-sadia myötäilevän koalition kannal-ta sellaista strategiaa (tulla mukaan todelliseen taisteluun ISISiä vastaan vasta aivan viime hetkellä) voitai-siin pitää optimaalisena ilman yhtä tekijää.

Assadin virheet ja USAn vaisu menestys

Kysymys on nimittäin siitä, että em. perustelun tuloksena Assadin halli-tus menetti suurimman osan öljy- ja kaasuesiintymistään - ne siirtyivät kurdien käsiin. Sitä paitsi, jos aktiivi-nen taistelu ISISiä vastaan olisi alka-nut vaikkapa hieman aikaisemmin, niin hallituksen valvoma alue oli-si huomattavasti nykyistä suurem-pi ja se olisi paras argumentti po-liittisessa kaupankäynnissä. Eräiden muiden analyytikoiden tavoin myös me omasta puolestamme kehotim-me taisteluun nimenomaan ISISiä eikä maltillista oppositiota vastaan. Näin erityisesti, kun heti ensimmäis-ten voittojen jälkeen ISISistä osa täs-tä oppositiosta olisi siirtynyt välittö-mästi voittajan puolelle. Mutta vali-tettavasti kävi niin kuin kävi.

Siitä huolimatta, että ISISin murskaamisesta hyötyi eniten USAn johtama koalitio, en läh-

tisi suuren-t e l e m a a n tämän voiton m e r k i t y s t ä juuri USAlle. USA antoi mit-tavaa tukea voittajille ja USAn kansain-välinen arvo-valta parani

huomattavasti, mutta siltikään ei voida sanoa, että USA olisi saanut kyseiset alueet valvontaansa. Jo-pa Irakin hallituskaan ei ole mikään Yhdysvaltojen asettama nukke-hallitus eikä sellaista voida väit-tää myöskään kurdeista. Irakin kur-dit pyrkivät todellakin tasapainoi-lemaan suurvaltojen välillä, sitomat-ta itseään mihinkään näistä valtiois-ta. Mitä tulee taas Syyrian kurdeihin, niin se on asia erikseen.

Öcalan vaikuttaa edelleen

Syyrian kurdeilla on kiinteät suhteet Kurdistanin Työväenpuolueeseen, jonka johtajana on turkkilaisessa vankilassa viruva Öcalan. Tämän yh-teyden symbolisena todistuksena oli Öcalanin valtava muotokuva, jo-ka nostettiin näytteille Raqqassa he-ti sen vapauttamisen jälkeen Syy rian demokraattisten voimien toimesta. Tässä liikkeessä pääosaa näyttele-vät juuri Syyrian kurdit. Kurdistanin Työväenpuolue on vasemmistoradi-kaalinen puolue ja näin ollen Syyri-an kurdit ovat nykyään rakentamas-sa valvomallaan alueella ”so siaalisen oikeudenmukaisuuden valtiota”. Näin he osoittavat siten käytännös-sä, että heidän näkemyksensä ovat kaukana USAssa vallitsevista näke-myksistä.

Näin ollen heidän liittonsa USAn kanssa on väliaikainen ja tilanteen sanelema ja muistuttaa Neuvostoliiton yhteistyötä länsi-maiden kanssa Toisen Maailmanso-dan vuosina. Mistään USAn valvon-nasta näiden karaistuneiden tais telijoiden suhteen ei voi olla puhet-takaan. Voidaan vain ihmetellä yh-dysvaltalaisten pragmaattisuutta heidän suostuessaan yhteistyöhön vihaamiensa ”kommunistien” kans-sa. Muuten, jos yhdysvaltalaiset tah-toivat todellakin taistella ISISiä vas-taan, niin mitään muutakaan vaih-toehtoa heillä ei ollut.

Syyrian alue jakaantunee-na ISISin tappion jälkeen

Siten Syyrian demokraattiset voi-mat (jotka ovat perustaneet oman näennäisvaltionsa - Pohjois-Syyri-an Federaation) valvovat noin 30 % maan alueesta. Turkkia myötäilevät aseistetut osastot ja itse Turkki – hal-litsevat noin 15 % alueista ja loput alueet ovat Assadin hallituksen val-vonnassa. Eräät analyytikot kylläkin väittävät, että libanonilainen Hizbol-lah-järjestö valvoo eräitä muodolli-sesti Assadin joukkojen valvonnassa olevia alueita, mutta joka tapaukses-sa kyseessä ovat hyvin pienet alueet. Oheinen värikartta näyttää Syyrian alueellisen tilanteen.

Kansalaissodat päättyvät ta-vallisesti joko yhden osapuolen täydelliseen tappioon tai maan hajoamiseen. Muuten hajoami-nen saattaa jäädä myös epätäydel-liseksi, kuten esimerkiksi Bosniassa, kun muodollisen keskushallituksen rinnalla on olemassa erillisa lueita. Sellainen historiallisesti epävakaa ratkaisu on mahdollista pattitilan-teessa, kun kaikki osapuolet pää-tyvät ajatukseen aseellisen taiste-lun jatkamisen näköalattomuudes-ta. Eräissä tapauksissa sellaisten ti-lanteiden syntyyn saattavat vaikut-taa myös ulkoiset voimat. Nyt näyt-tää siltä, että Syyriassa on syntynyt tai on ainakin syntymässä sellai nen tilanne. Yhden osapuolen voitos-ta ei voi olla edes puhettakaan ja näin ollen maan jako on muodos-tumassa realiteetiksi ja ilmeisesti myös väistämättömäksi. Mutta mitä seuraa tämän jälkeen - siitä on vai-kea sanoa mitään, koska tilantee-seen ovat vaikuttamassa liian mo-net tekijät.

Miten tästä eteenpäin?Mainitsen em. tekijöistä vain muu-taman. Esimerkiksi Turkki. Se mie-hittää jo nyt aluetta Pohjois-Syyrias-sa ja on aloittanut tältä vyöhykkeel-tä etelään vihreällä värillä merkityn alueen eli Idlibin maakunnan mie-hityksen. On päivänselvää, että lähi-aikoina Turkki ei lähde tältä alueel-ta mihinkään ja tämä tarkoittaa sitä, että Syyria on lähiajoiksi menettänyt tämän alueen. Mitä tapahtuu tämän jälkeen - on epäselvää ja kaikki riip-puu nyt Erdoganin poliittisesta tule-vaisuudesta.

Myös kurdilainen tekijä on epäselvä. Toisaalta, ottamalla huo-mioon merkittävät aatteelliset eri-mielisyydet, USAn tuen pitäisi koh-ta puoleen loppua ja toisaalta taiste-lu ISISiä vastaan on itse asiassa päät-tynyt. Toisaalta taas Öcalanin syy-rialaisten kannattajien maantieteel-lisenä strategisena tehtävänä on ai-na ollut Kurdistanin perustaminen. Mutta nyt, kun ISISin vastaisen tais-telun logiikka pakotti heidät valloit-

tamaan huomattavia alueita, missä asuu ainoastaan ara-biväestöä, on pakko päättää strategiasta, joka ylittää sen entiset rajat. Joka tapauk-sessa heille ei ole edullista poistua nykyisiltä alueil taan, koska siellä on suuria tulo-ja lupaavia öljy- ja kaasue-siintymiä.

Sitä vastoin Assadin hallituksella ei ole nykyään mitään erikoisempia tu-lolähteitä ja on epäselvää, millä varoilla ryhdytään uudistamaan sen valvomia alueita, mikä on sinänsä epä-vakaan tilanteen tärkeä teki-jä. Rahoittajan löytäminen on hyvin vaikeata, varsinkin kun Venäjällä jatkuu keskey-tymätön talouskriisi ja Venäjä on itse joutunut länsimai-den pakotteiden kohteek-

si eikä voi myöntää suuria lainoja. Tämä vuorostaan saattaa heikentää syyrialaisviranomaisten lojaalisuut-ta Venäjää kohtaan. Toisaalta myös Venäjä, jonka ulkopolitiikka on Puti-nin aikoina tehnyt erilaisia käännök-siä, saattaa jostain syystä menettää kiinnostuksensa Syyrian ongelmaa kohtaan.

Rauhan mahdollisuudet

Asiassa on paljon ristiriitaisia tekijöi-tä. Toistaiseksi ainoa asia, jota voi-daan ennustaa, on se, että Syyrian jako voitaisiin suorittaa kahdella ta-valla. Ensinnäkin, voisi syntyä viral-lisesti hyväksytty sopimus, kun pe-rustetaan eräänlainen keskushalli-tus epämääräisine valtuuksineen ja paikallisella tasolla kaikki säilytettäi-siin muuttumattomana.

Toinen mahdollisuus olisi se, että suurvallat sopivat kaikes-ta epävirallisesti ja status-quo säi-lyisi ilman virallisten sopimusten allekirjoittamista kansalaissodan osanottajien kesken. Ottamalla huomioon osanottajien lähes voit-tamattomat ristiriidat tämä versio tuntuisi kuitenkin toistaiseksi kai-kkein todennäköisimmältä. Ilman Syyrian demokraattisten voimien osallisuut ta mikä tahansa sopimus ei tule kuitenkaan mahdolliseksi. Turkki taas tulee puolestaan vastus-tamaan näiden voimien osanottoa.

Käydyn sodan merkitys Venäjälle

Sekä henkilökohtaisesti Putinil-le että koko Venäjälle Syyrian ta-pahtumiin osallistumisen tulokset ovat myönteisiä. Putinille siitä syys-tä, että ISIS on murskattu nimen-omaan tulevien presidentinvaalien edellä. Valtaosa Venäjän kansalaisis-ta, tietämättä ja tahtomatta tietää yksityiskohtia, on vilpittömästi si-tä mieltä, että nimenomaan Venäjä murskasi ISISin ja teki sen käytännöl-lisesti katsoen yksin. Siitäkin huoli-matta, että sotaan osallistuminen ei ole ollut kovin suosittu Venäjän yh-teiskunnassa.

Mitä tulee Venäjään yleen-sä, niin saavutettu tulos on ko-konaisuudessaan myönteinen. Sotilaat pääsivät testaamaan asei-taan sotaoloissa ja määrittelemään niiden etuisuudet ja puutteet. Tietty määrä sotilaita sai käytännön taist-elukokemusta voimakkaasta viholli-sesta, mitä ei voida mitenkään verra-ta Gruusian tai Ukrainan ”leikkisoti-laisiin”. Venäjä tuli auttamaan Lähi-Idän ainoata liittolaistaan ja taiste-lussa sen vihollisia vastaan saavutti todellista menestystä, mikä kiistatta vaikuttaa myönteisesti sen kansain-

”Islamilaisen valtion” tappio ja Syyrian jako

ISISin kärsimän sotilaallisen tappion jäl-keen Syyrian alue näyttää tänään tällaisel-ta. Harmaalla värillä on merkitty ISISin hal-lussa yhä olevat alueet, vaaleanpunaisella värillä - hallitusjoukkojen valvomat alueet, keltaisella värillä - kurdien johtamien Syy-rian demokraattisten voimien alueet, vih-reällä värillä - Turkille myötämielisten ja maltillisten islamistien alueet sekä tum-manvihreällä värillä - pohjoisessa sijaitse-va ja Turkin miehittämä alue.

Sergei Skvortsov

Jatkuu sivulla 19

Sivu 17Nro 6/17 ansanääniK

Kansan ääni kuuluu muutoksen puolestaTyömarkkinajohtajien verotietoja katsellessa huomaa, että heidän vuositulonsa vaihtelevat 250000 ja 300000 euron välillä. Vuositu-loissa on tosin kymmenien tuhan-sien heittoja.

Ensi tuntumalta vaikuttaa siltä kuin edunvalvojista olisi tullut pelkkiä saalistajia. Erityisesti keskusjärjestö-jen johtajien hurjista lisätuloista osa muodostuu joko yhtiöitten maksa-

mista palkkioista tai osinkotuloista, ei jäsenistön saamista eduista.

Olipa kyse kummasta hyvän-sä tulee mieleen vanha kansan vii-saus: oma suu lähempänä kon-tin suu ta. Tämän seikan lienee Es-ko Seppänenkin huomioinut kir-joissaan, muun muassa teoksessa ”Mistä Suomi vaikenee?”  ”Kun raha puhuu, yhteiskunta vaikenee.”

Pauli Eskelinen

Jotain karannut käsistä?

Suomen kansa koostuu monenlai-sista ja monen värisistä ihmisryh-mistä. Yksi ryhmä on tämä Veikko Vennamon aatteiden myötäsyn-tyiset kannattajat. Nimi muuttuu, mutta aatteet säilyvät. Nykyinen nimi on Perussuomalaiset, lienee rekisteröity puolue eli rp.Ryhmän touhuja seuratessa ei tie-dä itkisikö vai nauraisiko. On myön-nettävä, ettei Ernesti Hentusen ja To-tuuden Torven jälkeen ole aiheutu-nut yhtä makeita nauruja kuin eräät persujen lausunnot ovat aikaansaa-neet. Toisaalta pieni säälinkin tunne hiipii mukaan. Uhka ja pelko toisen-sa jälkeen tuntuu kaatuvan persujen päälle. Täällä Jämsässäkin ovat uh-kana maahanmuuttajat ja niin kuin se ei vielä riittäisi, Esko Järvenpään mielestä sudet ovat seuraavana pe-lottavana uhkana.

Kun ja jos ihmisillä on noin

pahoja fobioita, pitää heille jo-tain apua järjestää Suomen val-tion puolesta. Apua eniten tarvit-sevat puolueen kellokkaat. Heil-le voitaisiin järjestää saari tai paik-ka mantereelta. Alueen ympäril-le rakennetaan 9 metriä korkea ai-ta aitoon trumppilaiseen tyyliin. Ai-ta pitäisi maahanmuuttajat ja sudet kaukana valkoisen rodun edustajis-ta. Vartioidulla alueella persut voi-sivat ajankuluksi esimerkiksi viertää kaskea ja risukarhilla muokata nau-rismaata. Savupirtissä olisi mellevää lukea Perussuomalainen-lehteä pä-revalkean loisteessa.

Muu osa kansasta saisi keskit-tyä todellisten ongelmien ratkai-suyrityksiin. Yrityksiksi ne jäävät, sehän tiedetään jo etukäteen.

Reino Wellingeläkeläinen Jämsänkoskelta

Apua perussuomalaisille

Vuodesta 1956 alkoi Neuvosto-liitosta vähin erin ja pala palalta kertyä kauhujuttuja. Ne saivat tu-kea mm. kirjailija Aleksandr Solze-nitsyn romaaneista (1962 - 1976), jotka vähin erin saivat tieteellisten tutkimusten leiman ja fiktio muut-tui faktaksi. Näistä kirjallisista tuot-teistaan hän sai Nobelin kirjalli-suuspalkinnon, joka vahvisti, ellei peräti virallistanut hänen suuren neuvostokriitikon asemansa. 

Lopulta Ranskassa Stepha-ne Courtois keräsi eri alojen tut-kijoiden Kommunismin mustan kirjan (1997). Sille annettiin tie-teellinen status. Sisällissodan jäl-keen Neuvostoliiton väkiluku oli 138 miljoonaa. Kommunismin mustan kirjan mukaan muutaman vuoden kuluttua Stalinin noustua maan johtoon, maassa toimeen-pantiin summittaisia joukkomur-hia ja toimintatavaksi omaksuttiin joukkotuhonta. Stalin tapatti väes-töstä vähintään 20 miljoonaa. Jo-ten 1930-luvun loppuun mennes-sä väkiluvun piti supistua jyrkästi ehkä 118 miljoonaan. Sen jälkeen toinen maailmansota hävitti 26 miljoonaa ja taas väkiluku su

pistui, mutta nyt aiempaa jyrkem-min. Vuonna 1945 väestöä olisi ol-lut enintään 92 miljoonaa. 

Entä mitä oikeasti tapahtui? Neuvostoliitossa vuonna 1927, aika-na jolloin nälkä ei ollut vierasta, kai-kesta oli puutetta ja talonpojat kyn-tivät pellot puuauroilla ja äestivät risusahroilla. Näissä oloissa puolue hyväksyi ensimmäisen viisivuotis-suunnitelman. Sen ansiosta pelloille ilmestyivät traktorit ja kuorma-autot jo vuonna 1932. Pian sen jälkeen tu-livat myös leikkuupuimurit. Kolhoo-sien käyttöön rakennettiin konease-mien verkosto. Voima- ja teollisuus-laitoksia syntyi kaik kialle kuin sieniä sateella. 1930-luvulla Neuvostoliiton kansantalous kasvoi hurjaa 40 pro-sentin vuosivauhtia. Maassa oli jat-kuva työvoimapula. Vuonna 1938 talous oli 800 prosenttia suurempi kuin vuonna 1913.

Pelkkänä kuriositeettina kan-nattaa huomata, että 1930-luvul-la Yhdysvallat oli syvässä lamassa. Maa oli täynnä työttömiä ja kerjä-läisiä. Sen talous sai hurjan vauhdin vasta sodan alkaessa. Sota oli Yh-dysvalloille siunaus ja onni varsin-kin, kun se ei kokenut omalla alueel-laan vähäisimpiäkään vaurioita. So-tilaitakin kaatui vain kolmasosa ver-rattuna yksin Leningradin kaupun-gin piirityksessä kuolleiden siviilien määriin. 

Toisen maailmansodan mene-tyksistä huolimatta Neuvostoliitto oli Stalinin kuollessa kaikissa suh-teissa maailman kiistaton ja todelli-nen suurvalta. Siitä kun ensimmäi-nen viisivuotissuunnitelma aloitet-tiin, kolmekymmentä vuotta myö-hemmin vuonna 1957 juhlittiin lo-kakuun vallankumouksen ja sosia-lismin saavutuksia lähettämällä ih-

miskunnan ensimmäinen Sputnik avaruuteen. Juhlittiin sosialismin ihmettä! 

Vahva talouskasvu vaati kai-ken mahdollisen työvoiman. Ih-miskunta ei ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavaa tieteen ja taiteen kehitystä eikä niin valtavaa teknis-tä ja taloudellista sekä sotilaallisen voiman kasvua, jonka Neuvostoliit-to toteutti Stalinin kaudella. Viides-sätoista vuodessa väkiluku kasvoi tuntuvasti. Vuonna 1938 se oli 177 miljoonaa (tietää myös suomalai-nen tietosanakirja Fokus). Vuoteen 1945 mennessä väestöä olisi ollut jo 184 miljoonaa, mutta sodan seu-rauksena väestöä oli 158 miljoonaa. 66 miljoonaa enemmän kuin tieteel-liset väärentäjät väittävät. Väkiluku kuitenkin supistui ensimmäisen ja ai noan kerran Neuvostoliiton his-toriassa. 

Kukaan ei vahingossakaan vaivaudu puhumaan näistä Sta-linin johdolla saavutetuista tie-teen, tekniikan ja talouden voi-toista. Puhumattakaan siitä, mil-lä nopeudella Neuvostoliiton maan tasalle tuhottu Euroopan puoleinen alue jälleenrakennettiin. Ei siitä-

kään huolimatta, että vastaavia tuloksia ei ihmiskunnan histori-assa ole aiemmin nähty. Niistä ei puhuta, sillä ne aiheuttivat suun-natonta pelkoa kapitalismille. Sik-si sen ajatushautomoiden lakeija-laumoineen oli kehitettävä mitta-suhteiltaan rajaton ja äärimmäisen röyhkeä vastaisku – synnytettiin hirmuhallitsija Stalin ja stalinismi! Vastaiskun toteuttivat kapitalisti-sen ideologian läpitunkemat tie-teen ja taiteen laitokset, mutta en-nen muuta sen hallitsema maail -manlaajuinen valtamedia. 

Tänään lähes kaikki kavah-tavat, kun Stalinin nimi maini-taan. Oikeistolainen valhepropa-ganda on ollut tavattoman teho-kasta. Kaikesta huolimatta on sel-vää, että aikanaan historian tuo-marit nimittävät ihmiskunnan kaikkien aikojen suurimpien ajat-telijoiden Marxin, Engelsin ja Leni-nin rinnalle myös Stalinin, uu sien teorioiden käytännön soveltaja-na, kiistattomien ansioidensa pe-rusteella ihmiskunnan kaikkien ai-kojen suurimmaksi valtiomieheksi! 

Kai Kontturi

Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous. Siihen sai-vat osallistua vain vapaasyntyi-set, 20 vuotta täyttäneet ja kak-si vuotta asepalveluksessa ol-leet miehet. Ulkopuolelle kan-sankokouksesta jäivät Ateenaan muualta muuttaneet, naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat.

Kansankokouksia pidettiin lähes vii-koittain ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaan-pääsyä pyrittiin ehkäisemään ää-

nestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6000 ääntä. ”Demokra-tiaa” uhkaavat epäilyttävät pyrky-rit häädettiin kymmeneksi vuodek-si maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita.

Kansankokouksen rinnalla toi meenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto. Tuomioval-taa käytti kansantuomioistuin, jon-ka tuomaristoon kuului joissakin ta-pauksissa jopa 1500 tavallista kan-salaista. Heidät valittiin arvalla. Jot-ta köyhimmilläkin olisi ollut mahdol-

lisuus valtiollisten tehtävien hoita-miseen, niistä alettiin maksaa palk-kaa. Henkilöä, jota politiikka ei kiin-nostanut, kutsuttiin idiootiksi.

Muinaisessa Kreikassa nai nen oli näkymätön ja kotiin suljettu. Hänen piti käyttää huntua, joka oli Assyriassa laissa säädetty pari tuhat-ta vuotta ennen islamia. Koska nai-set eivät saaneet äänestää, ei ”de-mokratia” ollut tasa-arvoista. Äijille tämä sopisi nykyisinkin.

Hannu Kautto

On surullista luettavaa lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä, kun tuloerot kasvavat ja köyhyys vaan lisääntyy. Minun mielestäni yksi syy tähän on harjoitettu ay-poli-tiikka, joka suosii hyvätuloisia ei-kä korjaa pienituloisten palkko-jen jälkeenjääneisyyttä.Jakautuminen hyväosaisiin ja huo-no-osaisiin alkoi 1970-luvulla, kun demarit pääsivät vallankahvaan ay-liikkeessä. He alkoivat ajaa tuolloin omaa, hyvätuloisia suosivaa työeh-tosopimus- ja palkkapolitiikkaa.

Sotien jälkeen kommunistien ollessa vielä vallankahvassa tu-loerot kaventuivat ja matalapalk-ka-aloilla työskentelevät saivat ai-na erityisen korvauksen palkanko-rotuksissa. Ehdotan, että siirrytään euro ja sentti -määräisiin palkanko-rotuksiin silloin, kun siihen tarvet-ta on ja unohdetaan kokonaan hy-vätuloisia suosiva palkankorotusten %-politiikka.

Sakari KuisminHelsinki

”Josef Vissarionovitsh Stalin on niitä maailmahistorian suuria hah-moja, joiden persoonasta, elämäntyöstä ja vaikutuksesta maailman tapahtumien kulkuun kaikkein vähimmin kiistellään hänen kuole-mansa jälkeen.” kirjoitti päätoimittaja Ensio Rislakki ja Suomen ku-valehti numerossa 11/1953. Toisin kävi, kun myöhemmin kapitalis-missa huomattiin sosialismissa piilevän vaaran. Oli ryhdyttävä vas-taiskuun. Alkoi kylmä sota. Ja kuten aina jokaisen sodan ensimmäi-nen uhri on totuus. 

Mikä mies oli Stalin?

Tuloerojen kehitys

Antiikin Kreikan demokratiamyytti

Itsenäisyyspäivää vietettiin val-heiden säestyksellä. Julkinen sa-na yritti osoittaa vain porvariston oikeuden itsenäisyyden perintee-seen. Työväenliikkeen ansiot ha-luttiin lakaista maton alle.

Uutisoinnissa esimerkiksi valtalaki jätettiin säännöllisesti mainitsemat-ta. Työväen enemmistöinen edus-kunta sääti ja hyväksyi ns. valtalain, jonka perusteella Suomi julistettiin itsenäiseksi 15.7.1917. Porvareille kelpasi silloin kuitenkin tsaarin val-taa jatkava Kerenskin hallitus. Porva-rien lobbauksen tuloksena Kerens-ki hajotti eduskunnan ja määräsi uu-det vaalit, joissa työkansa menetti enemmistön. Sosialistien ottaessa vallan lokakuussa Venäjällä, porva-rillinen eduskunta julisti Suomen it-senäisyyden.

Silloin sosialistit esittivät, et-

tä itsenäisyyden vaatimista toimen-piteistä tulee keskustella Venäjän uuden hallituksen kanssa. Tätä ei-vät porvarit hyväksyneet. Kuitenkin eduskunnan sosialistiryhmän esityk-sen mukaisesti itsenäisyys oli selvä vasta sitten, kun keskusteltiin kan-sankomissaarien neuvoston kanssa. Jo ennen Svinhuvudin valtuuskun-nan matkaa hakea tunnustus Le-ninin johtamalta kansankomissaa-rien neuvostolta, sosialidemokraa-tit kävivät lobbaamassa Leninin pu-heilla Suomen itsenäisyyttä. Tällä oli myönteinen vaikutus itsenäisyyden tunnustamiseen.

Suomen media haluaa unoh-taa, että hyvinvointi Suomi luotiin voimakkaan työväenliikkeen tur-vin 1940-70 luvuilla. Silloin Suomi saattoi itsenäisesti päättää sosiaali- ja perusturvastaan, joka luotiin jul-kiselle perustalle. Tänään EU-Suo-

messa ei ole mitään mahdollisuut-ta torjua perusturvamme ja sähkön siirron yksityistämistä ulkomaisille yrityksille. Ei tässä ole enää itsenäi-syydestä kyse. Muualta näitä asioi-ta ohjataan.

Media puhuu toisarvoisista asioista ja ohjaa ihmisten ajatuksia mm. sotasyyllisyystuomioihin. Suo-men sotasyylliset ansaitsivat tuo-mionsa, koska valmistelivat yhdes-sä Hitleriläisten kanssa hyökkäys-sotaa. Jos he olisivat joutuneet liit-toutuneiden tuomittaviksi, monet heistä olisivat saaneet kuoleman-tuomion. Heidän syyllisyydelleen ei ole epäilyksen sijaa. Asian yhteys it-senäisyyspäivän viettoon liittyy ai-noastaan siihen, että sen avulla me-dia haluaa unohtaa todelliset itse-näisyyteemme liittyvät asiat.

Espoon Leipäpappi

Itsenäisyyspäivä valheiden säestämänä

Yhdysvaltojen kansalaisia on vii-me aikoina koeteltu ankaralla kä-dellä. Osin ja tosin näin on tapah-tunut omastakin syystä. Ainakin muista maailmoista olevan presi-dentin valinta oli äänestäjien vir-hearviointi.

Ensin koettelivat maata hirmumyrs-kyt laittaen mm. Puerto Ricon tuu-san nuuskaksi. Kalifornian maasto-palot jatkuvat tuhoisina tuhansien

palomiesten toiminnasta huolimat-ta. Kansalaisten kärsimykset ovat suuria. Kuitenkin näin ulkopuolisen on vaikeaa tuntea edes sympatiaa muistaen ne lukemattomat sota- ja ihmisoikeusrikokset, joihin jenk kien sotajoukot ovat eri puolilla maail-maa syyllistyneet.

Luonnonvoimia vastaan ei ole apua edes jenkkien hienoista aseista. Tarvittaisiin tulva ja myrs-

kyaitoja ja kuitenkin välkky presi-dentti vain suunnittelee aitaa Mek-sikon rajalle. Kyllä ison maan presi-denteille pitäisi ennen valintaa suo-rittaa perusteellinen terveydentilan tutkinta. On aika kylmäävää tietää Trumpin takana olevan Yhdysvaltain ydinaseet. Toivotaan parasta, mutta pelätään pahinta.

Reino Wellingeläkeläinen, Jämsänkoski

Yhdysvallat ja luonnonvoimat

Sivu 18 Nro 6/17ansanääniK

JULKAISIJAT:Suomen Työväenpuolue STP,EU:n Vastainen Kansanrintama ry., Kommunistien Liitto ry. sekä Sodan ja Fasismin vastainen työ ry.

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:0440103450

PÄÄTOIMITTAJA:Tommi Lievemaa

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 0,50 €/pmmMuut 1 €/pmm

TILI:OP FI08 5541 1420 0279 66

PAINOPAIKKA:Botnia Print Oy

ISSN- TUNNUKSET:ISSN-L 2243-4046ISSN 2243-4046 (Painettu)ISSN 2243-4054 (Verkkojulkai-su)

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

http://www.kominform.eu/ Maksuton internet-uutispalvelu. Liity maksuttomille posti-tuslistoille! Web-sivuilla suomenkielisiä katsauksia luokka-taistelun ja geopolitiikan näkökulmista.

PL 182, 00811 Helsinki p. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Juche-aatteen opintoyhdistysTilaa suomenkielistä aineistoa Juche-aat-teesta!www.jucheaate.comjuche.aate@saunalahti.fipuh. 045 671 4308

Kommunistien Liitto ry.http://www.kommunistienliitto.com

SP FI80 41080010 3882 24

EU:n Vastainen Kansanrintama ry.Kansan ääni

http://www.kansanaani.net

Vapaa SanaSTP:n verkkojulkaisuhttp://suomentyovaenpuolue.blogspot.com/

Suomen Työväenpuolue STPOs. PL 780, 00101 Helsinkisähköposti: tyovaenpuolue@suomi24.fihttp:/www.facebook.com/groups/167525526686703/Danske Bank FI61 8058 0710 5328 82

Suosittelemme kotisivuja ja blogejahttp://uutisiapohjoiskoreasta.blogspot.fi/http://heikkimannikko111.puheenvuoro.uusisuomi.fi/http://kaikontturi.blogspot.com/http://personal.inet.fi/koti/matti.laitinen/matti.htmlhttp://masanlaari.blogspot.com/http://lievemaa.blogit.uusisuomi.fi//http://antifasistit.blogspot.fi/https://www.facebook.com/kalevi.wahrman

EVKR toimii

EVKR:nkatu-info tapahtumat

ansanäänelleKTukea

Op FI08 5541 1420 0279 66Keräyslupa: RA/2016/396

Kommunistien Liiton laajennettu hallituksen kokous Hermannin kerholla torstaina 1.3.2018 klo 17.00. Käsi-tellään talven ja kevään toimintaa, ajankohtaisia järjes-töllisiä ja poliittisia kysymyksiä, ideo logisen työn kehit-tämistä ja kommunistisen liikkeen kehittämistä.Tervetuloa Kommunistien liiton jäsenet

Kommunistien liiton hallituksen kokous

Helsinki Hakaniemi la. 28.12.2017 klo 12.00-15.00Helsinki Hakaniemi la. 30.12.2017 klo 12.00-15.00Helsinki Hakaniemi la. 27.1.2018 klo 12.00-15.00

EU:n Vastaisen Kansanrinta-man johtokunta kokoontuu maanantaina 29.1.2018 Her-mannin kerholla os. Hämeen-tie 67, klo 17.00. Käsitellään poliittista ja järjestöllistä ti-lannetta, EU-tiedotustoimin-taa, talven ja kevään tehtäviä (mm. Proleart, Itsenäisyyspäi-vä, puurojuhla, Naistenpäivä) sekä järjestömme osalta suh-tautuminen vuoden 2018 pre-sidentinvaaliin. Tervetuloa jä-senet ja ystävät.

Kokouksen yhteydessä pide-tään myös Kansan äänen toi-mituskunnan kokous, jossa valmistelemme lehden seu-raavaa numeroa (1/18) sekä arvioi daan tulevan vuoden toi-mituslinjaa sekä ilmestymisen aikataulua. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Kansan ää-nen toimittajat ja avustajat.

Kaikki tietävät, että me elämme oikeusvaltiossa ja länsimaisessa hyvinvointivaltiossa. Sen sisäl-tö on kuitenkin vain paperilla. Kaikki elävät vain omissa maail-moissa. Mitä laki sanoo, niin sii-tä ei välitetä ollenkaan. Tämä siksi, että vallan väärinkäyttäjät tietävät, että he eivät koskaan joudu vastuuseen rikoksista.

Minulla oli veron maksu jäsen B24 asiassa. Ruotsin sairaskassa aloitti riidan väärentämällä lääkärintodis-tuksen. Peräsin asiaa viideltä tahol-ta ja valmista ei tullut. Keskustelus-sa Kelan vanha juristi kertoi, mik-si asiat ovat umpisolmussa. Jo pi-demmän aikaa jokin laitoksen fis-kaali oli päättänyt, tuleeko tuomio-istuimen tai laitoksen päätöksestä positiivinen vai negatiivinen. Usein asiaan liittyy väärä vala. Konttoris-ti saa tehtäväkseen valita fiskaalin toivomuksen mukaan sopivan vit-sin. Usein pykälät ovat ristiriidassa keskenään.

Sain hylkypäätöksen Kelal-ta ulkomaanhoidosta kuten myös Vaasan hallinto-oikeudel-ta ja Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valitin valtakunnan syyttäjälle, kun päätökset olivat perustuneet yhden ylilääkärin väärään valaan. Hän väitti, että olisin saanut homeopaattista hoitoa. Havaitsin, ettei asiaa oltu ymmärretty ollenkaan. Soitin ky-seiselle lääkärille ja sanoin: ”Guten

Tag, hier spricht Pietikäinen ja jatkoin saksaksi. Lääkäri naurahti ja sanoi, että puhutaan suomea, koska hän ei ymmärrä sanaakaan saksaa. Kuitenkin hän Kelalle tois-ti valheen kaksi kertaa. Siis rikos oli tuottamuksellinen. Yritin saa-da selville, kuka Kelassa oli yllyttä-nyt väärään valaan, joka on myös rikos. Pohjanmaan syyttäjävirasto totesi, että väärä vala ei ole rikos. Ulkoministeriössä hermostuttiin minun valituksestani Euroopan ih-misoikeuskomissioon.

Joku keksi, että minun sairaudet ovat ruotsalaisia työ-vammoja. Ruotsin sairaskassa oli jostakin saanut työvammail-moituksen. Ilmoitus on laiton, kos-ka aikaisemmat laittomat päätök-set ovat saaneet lainvoiman ja mi-nulle ei ole koskaan tehty asial-lista työvammatutkimusta. Yritin suomenkieliseen televisioon Ruot-sissa. Olin aikaisemmin päässyt laukomaan totuuksia siellä, mut-ta nyt en saanut suunvuoroa. Tele-visiossa ei ollut ketään, joka minut olisi tuntenut. Siispä satamassa jouduin erikoistarkastukseen, jo-ten tiedetään ketä oli jujutettu.

Olen kuitenkin päättänyt jatkaa taistelua. Kehottaisin kaik-kia väärin kohdeltuja jatkamaan taistelua.

Wäinö PietikäinenASBESTKAMP 85 toiminnan-

johtaja

Fiskaalien valta

”Marxilainen pyhäkoulu” jatkuu Työväenluokan toiminnalle tieteellinen maailmankatso-mus antaa pitkän aikavälin suunnan. Se on meille yhte-näisen toiminnan perusta ja auttaa jäsentelemään oikein ajan kysymyksiä. Siksi tutkimme marxilaista maailmankat-somusta sunnuntai-iltaisin Helsingissä Hermannin kerholla os. Hämeentie 67, klo 17.00. Kokoonnumme seuraavan kerran keväällä maaliskuun alkupuolella.

Sopivia perusteoksia dialektisen- ja historiallisen mate-rialismin sekä kansantaloustieteen opiskeluun ovat mm. seuraavat teokset: Marx ja Engels: Kommunistinen mani-festi; M.Iovtšuk, T. Oizerman, I. Štšipanov: Filoso fian His-toria (Progress, 1982); Viktor Afanasjev: Filosofian alkeet (Progress, 1976); siv. 182-217; Marxilais-Leniniläisen filoso-fian perusteet (Progres) siv. 333-355; Nevalainen- Peltonen: Kansantaloustiede (Kansankulttuuri) sekä Lenin: Karl Marx (Valitut teokset, 10 osaa, osa 5, Edistys)

Järj. Kommunistien liitto ja DSL:n opintokeskus.

Kansan äänen järjestöjen, STP:n ja Her-mannin Naisten perinteinen

Uudenvuoden tapaaminen ja puurojuhlaHermannin kerholla os. Hämeentie 67 perjantaina 29.12.17 alk. klo 17.00. Ohjelmassa Inessa Watson laulaa, musiikkiesi-tyksiä, puheenvuoroja, järjestöväen ohjelmaa ja riisipuuroa, glögiä, voileipiä ja kahvia. Tilaisuuden avaa Timo Kangasmaa.

Tervetuloa kaikki paikalleVaraa

mukaan 5 e

Sodan- ja Fasisminvas-tainen Työ ry ja DSL:n opintokeskus

Opintotilaisuus Suomen vanhan työväenpuolueen his-toriasta.

Kevätkauden 2018 opin-toillat kokoontuvat seuraavina maanantai päivinä: 15.1.2018, 12.2.2018, 12.3.2018 ja 16.4.2018

Opintokerhon kokoontu-mispaikka on KTP:n toimistos-sa Tikkurilassa. Kerhot alkavat joka kerta kello 17.00.

Kevään aikana käydään lävitse vuoden 1918 tapahtu-mia.

Luennon sisältöä koske vat tiedustelut: Timo Kangasmaa, e-mail: timo.kangasmaa(at)ho-tmail.com

Opastus paikalle: Timo Nie-minen, puh. 050 359 0109

SFT toimii

Ennenvanhaan raittiusliike oli osa työväenliikettä. Ideana oli se, että alkoholi turrutti riiston uhrit ja täten pidätti heidät osal-listumasta yhteiskunnan uudis-tamiseen. Näin ollen työväen-luokan vallankumousta valmis-telleet tahot eli työväenliike ha-lusi herättää riiston uhrit paran-tamaan asemaansa sen sijaan, että tyytyisivät vain puudutta-maan itsensä alkoholilla.

Entä mikä on nykypäivän alkoholi ja mikä olisi nykypäivän raittiusliike? Nykyajan alkoholi on kuluttami-nen. Riiston uhrit huumataan sillä, että he voivat palkallaan kuluttaa,

ostaa tarpeetonta krääsää, jota heille markkinoidaan medioissa. Siitä, että tämä tuhoaa maapallon luonnon, vaietaan.

Työväenliikkeen uusi rait-tiusliike olisi kuluttamisen vastus-taminen. Älä katsele äläkä kuunte-le mainoksia. Älä osta mitään sel-laista, mitä et ollut jo ennestään suunnitellut ostavasi.

Mainosten välttämiseksi on hyvä idea lakata kokonaan katse-lemasta telkkaria ja lukemasta leh-tiä, joissa on mainoksia. Käytä aika-si opiskelemiseen sen sijaan, että tuijottaisit propagandaa, joka te-kee sinusta kuluttajaorjan.

Janne Kejo

Nykyajan raittiusliike

väliseen arvovaltaan. Venäjä toi oman panoksensa terroripesäkkeen murskaamiseen, mikä voi saattaa järkiinsä myös sen ”omat terroristit”.

Hämärä tulevaisuus

Valitettavasti ISISin sotilaallinen murskaaminen ei tarkoita vielä täy-dellistä voittoa islamilaisesta terro-rismista. Yleinen köyhyys ja sosiaa-linen epäoikeudenmukaisuus Lähi-Idän useissa maissa luovat terroris-mille otollista maaperää. Ja histo-rian uudessa vaiheessa saattaa löy-tyä uusia rahoittajia, kuten tapah-tui Al-Qaidan kanssa, jolle löytyi va-

roja Saudi-Arabiasta tai ISISin osal-ta, jonka kummisetinä olivat Erdo-gan ja Qatarin valtio. Valitettavasti nykyinen kapitalismi ei anna takei-ta äskeisen murhenäytelmän toistu-mattomuudesta.

Mutta kaikesta huolimatta voitto on aina voitto ja onnitte-len vilpittömästi sen johdosta kaik-kia niitä, jotka taistelivat ISISin ter-roristeja vastaan ja voittivat heidät.

Sergei SkvortsovNKPn keskuskomitean ensim-

mäinen (pää-) sihteeri13.12.2017

”Islamilaisen valtion” tappio ja Syyrian jako ....

Jatkoa sivulta 17

Paavo Junttila 200 e, Heikki Männikkö 33 e, Esko Rintala 30 e, Hannu Kautto 20 e, Anja Saarikko 10 e, Jorma Kangasniemi 5 e, Tarja Män-nikkö 33 e, Jaakko Ahvola 30 e, Palstapuutarhuri 7 e, Elina Kämppi 7 e, Jartsev 6 e, Vanha Seppä 7 e, Kalevi Wahrman 10 e, Kaija Siippainen 10 e, Veikko Väisänen 9 e, Lauri Paronen 8 e, Kai Kontturi 50 e, Janne Rahikainen 10 e, Taavi Lintunen 3 e ja Leipäpappi 10 e.

Sivu 19Nro 6/17 ansanääniK

Yleensä tällainen henki ilmenee eläinkunnassa keväisin tiettynä ai-kana. Tarkoitan kiima-aikaa. Natokiima näyttää olevan ympärivuo-tinen. Se syntyy vuodenajasta riippumatta. Sitä esiintyy vain poik-keuksellisen pienessä ihmisryhmässä. Nyt on syksy, mutta siitä riip-pumatta mainittu innoitus on jälleen voimissaan. Tutkittu tieto kui-tenkin osoittaa, että se on tarttunut vain pieneen osaan suomalaisis-ta. Se varmaan johtuu siitä, ettei mainitulla kiimalla ole mitään te-kemistä väestön lisäämisen kannalta. Todennäköisesti on päinvas-toin. Tällä pienellä joukolla eliittiä on kolme asiaa, joita he pelkää-vät. Sen ilmaisi vuosia sitten muuan ministeri Washingtonissa. Ne ovat Venäjä, Venäjä, Venäjä.Tuolla oikealla laidallakin on ihmisiä, joiden pelot ovat aivan toisen suun-taisia. Siitä on minulla esimerkkinä eräs tuttavani, joka oli aktivisti reser-vin aliupseerikerhossa. Olen joskus epäillyt, voiko tällaisella vasemmisto-laisella olla sellainen henkilö ystävänä. Kuitenkin olen pitänyt häntä ystä-vänä. Vuosia sitten hän jäi eläkkeelle ja soitti eräänä aamuna kysyen mie-lipidettäni tärkeäksi kokemastaan asiasta. Hän tiedusteli mielipidettäni Natoon liittymisestä. Kun kerroin sitä ehdottomasti vastustavani, hän loi-he lausumaan, että jälleen kerran olemme samoilla linjoilla.

Sotilasstrategiaa

Alan harrastajana hän oli perehtynyt sotilasstrategiaan. Hänen käsityk-sensä mukaan Suomelle ei ole Natosta mitään hyötyä. Hän katsoi, että jäsenyys Natossa merkitsee puskuriksi joutumista sellaisessa tilanteessa, jossa kriisi Euroopassa johtaisi eskaloitumiseen ja avoimiin sotatoimiin. Sellaisessa tilanteessa se merkitsisi Suomelle pariin kertaan sotatante-reeksi joutumista. Tapahtuisi sama tilanne kuin Keski-Euroopassa mo-lemmissa maailmansodissa. Toisaalta liittoutumisesta ei olisi Suomelle ja suomalaisille hyötyä.

Vieraaseen apuun turvautumisesta Suomella on huonoja koke-muksia. Ruotsi harjoitti Suomessa 700 vuotta kolonialistista politiikkaa. Ruotsin suurvallan toimesta rakennettiin Viaporin linnoitus, jonka nimi myöhemmin muutettiin Suomenlinnaksi. Linnoituksen rakentamista joh-ti August Ehrensvärd. Linnoituksen kuninkaanportille tuli neljä tunnus-lausetta, joista yksi kuuluu: ”Jälkipolvi seiso tässä omalla pohjallasi, luot-tamatta vieraaseen apuun”. Tosin silloin, kun kauan sitten kävin kansa-koulua, oli se muotoiltu: suomalainen seiso tässä…

Ruotsin tappio

Kuinka sitten kävikään? Ruotsin sotilasmahti mureni, mutta halu sotimi-seen ei minnekään joutunut. Haluttiin nokitella Venäjän kanssa ja jou-duttiin sotaan vuonna 1808. Sen seurauksena Etelä-Suomessa ja Pohjan-maalla käytiin monta suurta taistelua. Sotilaat olivat suomalaisia ja upsee-rit ruotsalaisia. Iso päällikkö sotamarsalkka Klingspor oli enemmän seu-rustelu-upseeri, joka halusi perääntyä pohjoiseen. Hän näytti siinä esi-merkkiä kiirehtien edellä.

Mitä sitten tapahtui Viaporissa? Siellä johto oli jo nimensä mukai-sesti varamiehinen vara-amiraali Cronstedt. Linnoitus oli ylivoiman ra-kennelma, jonka valloittaminen ei olisi ollut helposti toteutuva. Venäläi-set eivät hyökänneet, vaan kävivät neuvotteluja, ja linnoitus antautui lau-kaustakaan ampumatta. Mitä opimme tästä? Suomalaisen eliitin kiihkeä halu johtaisi siihen, että suomalaiset sotisivat ja pahan paikan tullen niin sanotut liittolaiset pettäisivät, jos oma etu sitä vaatisi. Ruotsi on sen jäl-keen ollut Euroopan sotien sivusta seuraaja.

Mikä sitten olisi oikea ratkaisu? Suomalaisten on pyrittävä pitä-mään hyvät suhteet kunnossa joka suuntaan pitäen neuvottelukortit omassa kädessään. Suomalainen seiso tässä omalla pohjallasi luottamat-ta vieraisiin avustajiin. Sillä tavalla voi ainakin säilyä petetyksi tulemiselta.

Taavi Lintunen

Päivittäin mediassa syötetty pro-paganda yleensä uppoaa kansaan. Esimerkki siitä, miten kansaa ohjail-laan propagandalla, on natsi-Saksa. Heillä oli oikein propagandaministe-riö, jota johti Joseph Göbbels. Kun katselee iltapäivälehtien lööppejä kioskin kulmalla - erityisesti vuon-na 2014 - tuntuu, että Göbbels on noussut haudastaan.

Nato-jäsenyyden kannatus laskusuunnassa

Osaan suomalaisista, myös kommu-nisteista, tuo vihapuhe on uponnut. Mutta omilla aivoillaan ajattelevia-kin on paljon. Sen todistaa marras-kuussa julkaistu Maanpuolustustie-dotuksen suunnittelukunnan (MTS) Taloustutkimuksella teettämä mieli-pidetiedustelu. Siinä Nato-jäsenyy-den kannatus on laskussa. Jäsenyy-den kannattajia oli uudessa kyselys-sä 22 %, kun heitä vuosi sitten oli 25 % . Korkeimmillaan kannatus oli vuonna 2014 (30 %). Vaikka median Venäjän uhka -propaganda jatkuu ja jatkuu, Naton kannatus on laskenut pikku hiljaa.

Nato-jäsenyyden vastustus sen sijaan on noususuunnassa. Kielteisesti Nato-jäsenyyteen suh-

tautuu 62 %. Viime vuonna hei-tä oli 61 %. Nyt etenkin nuorten ai-kuisten kriittisyys on kasvanut, sil-lä 25–34-vuotiaista Nato-jäsenyyttä kannatti vain 13 %, kun heitä edelli-sessä kyselyssä oli 27 %.

Samassa MTS:n tutkimukses-sa kysyttiin, mikä suomalaisia huo-lestuttaa eniten. Kyselyssä oli listat-tu 19 eri uhkatekijää, joista sai vali-ta tärkeimmät. Tulokset olivat yllät-täviä niille, jotka odottivat Venäjän pelon putkahtavan esille. Valtavirta-media ei paljonkaan uutisoinut tätä osaa kyselystä.

Pakolaiset ja terrorismi suurin huolenaihe

Kaikkein eniten suomalaisia huoles-tutti maailman pakolaistilanne, jon-ka koki uhkana 83 % suomalaisista. Toiseksi tuli kansainvälinen terroris-mi (81 %), joka oli huolena selvästi kasvanut viime vuodesta, jolloin se oli 75 %.

Seuraavaksi suurimpia huo-lenaiheita olivat ilmastonmuu-tos (75 %) ja poliittiset ääriliikkeet (72 %). Merkittävää on, että viiden-neksi suurimmaksi huolenaiheeksi koettiin työllisyystilanne (71 %). Se oli huolena kyllä laskenut vuodes-

ta 2016, jolloin 84 % huolestui työl-lisyystilanteesta. Seuraavaksi eniten pelättiin rasismia (69 %), joukkotu-hoaseiden leviämistä (68 %) ja yh-teiskunnallista eriarvoisuutta Suo-messa (67 %).

Euroopan talouden näkymät huolestuttivat useampaa (65 %) kuin Venäjän kehitys (62 %). En-simmäistä kertaa MTS:n tutkimuk-sessa oli mukana myös Yhdysvaltain kehityksen aiheuttama huoli. Kuinka ollakaan, se huoli oli hivenen isom-pi kuin Venäjän kehityksen eli 63 %. Median kova kohkaus Itämeren tur-vallisuustilanteen huononemisesta ei ole mennyt kansalle täydestä. Ko. huoli oli jopa alentunut viime vuo-desta (64 %). Turvapaikan hakijoihin (62 %) ja maahanmuuttajien määrän kasvuun (61 %) liittyvät huolet oli-vat pysyneet entisellä tasolla. Suo-malaisten huoli Turkin (49 %) ja Uk-rainan (43 %) tilanteista oli selvästi laskenut viime vuodesta.

Missä Venäjän uhka luu-raa?

Venäjän sotilaallinen uhka oli toi-sessa kysymyspatteristossa. Siinä oli listattu kymmenen eri uhkamal-lia, joihin vastaajien mielestä Suo-messa on lähimmän vuosikymme-nen aikana ensisijaisesti varaudut-tava. Vastaajat valitsivat mielestään tärkeimmän, toiseksi ja kolmannek-si tärkeimmän uhkamallin.

Ensimmäiset sijat veivät maa-hamme kohdistuva terroriteko (54 %), kansainvälisen rikollisuu-den kasvu (42 %) ja kansainvälisen talousjärjestelmän syvä, yleismaail-mallinen kriisi (32 %). Hyvin oli va-littu uhkakuvista todennäköisim-mät. Tämän jälkeen tulee vielä kuusi muuta uhkamallia, jotka olivat suo-malaisista tärkeämpiä kuin Venäjän uhka. Se on viimeisellä sijalla. Varau-tumista Venäjän sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan piti tärkeänä vain 17 % vastaajista.

Tämän tuloksen jälkeen val-tavirtamedian toimituksissa on varmaan pohdittu, mikä on men-nyt pieleen. Kaikki mahdollinen on tehty, mutta kansa ei usko Venäjän uhkaan. Kannattaisiko kokeilla vaih-teeksi rehellistä journalismia?

Marjaliisa Siira

Suomen porvaristo on niin vii-meisen päälle itsenäinen, että se tarvitsee aina isäntämaan. Jo ennen maamme itsenäiseksi julistamista porvaristo turvau-tui Venäjän porvarilliseen väli-aikaiseen hallitukseen pyytäen sitä hajottamaan Suomen edus-kunnan, jossa sosialidemokraa-teilla oli enemmistö. Viimeiset sata vuotta porvaristo on heh-kuttanut itsenäisyystahtoaan ja jääkäreiden kouluttamista Sak-sassa vihatusta Venäjän vallasta vapautuakseen.

Mutta kun oli vaarana saada va-semmistolainen itsenäisyys, niin silloin kyllä kelpasi venäläisen luokkaveljen, porvariston, apu va-hingon väistämiseksi. Seuraava vaihe oli turvautuminen keisaril-lisen Saksan apuun vasemmiston nujertamiseksi luokkasodassa ja juuri itsenäistyneen Suomen saat-

Olen huomioinut lähes kaikkien natokiimaisten ja Yhdysvaltojen asial la olevien vastustavan kansanäänestystä Natoon hakeutumi-sesta. Heillä on eräitä syitä käyttäytymiseensä, joista yksi on, ettei-vät kansalaiset ole tietoisia Natoon kuulumisen eduista mm. huo-noista suhteista itänaapuriin, Naton jäsenmaksuista eikä suomalais-ten sotilaiden joutumisesta Yhdysvaltojen masinoimien sotien uh-reiksi. Sotaorpona en pidä sodassa kuolemista mitenkään sankaril-lisena. Kuoleminen taistelussa vieraan vallan etuja puolustaessa on päinvastoin tyhmää ja häpeällistä.

Jos kansalaiset eivät tiedä natolaisuuden eduista ja eivät sen takia pää-se äänestämään, niin kuinka he ovat perillä kunnanvaltuustojen tai edus-kunnan tehtävistä ja toiminnoista? Huonosti ovat, erittäin huonosti. Voi-taisiin näin ollen luopua myös kunta- ja eduskuntavaaleista. Enemmis-tö kuitenkin äänestäisi väärin ja väärin äänestämisestä olemme saaneet nauttia jo kolmatta vuotta.

Mihin tarvitsemme ylisuurta ja pöhöttynyttä eduskuntaa? Suo-mea koskevat päätökset tehdään kuitenkin Brysselissä, niin kauppa- kuin ulkopolitiikankin suhteen. Kumileimasimena toimimiseen riittäisi hyvin 50 ns. kansanedustajaa.

Vielä lopuksi Natoon palatakseni, Naton sotimiskyvyt on hei-koiksi havaittu vuosikymmenten aikana. Afganistanissa on yritetty jo 14 vuotta kukistaa sissijärjestöä eli Talebania, ei ole onnistunut. Suomen mahdollinen liittyminen Natoon pahentaisi turvallisuuttamme, ei lisäisi. Kaiken lisäksi Venäjä on ilmoittanut, etteivät natomaan matkustajakoneet saa lentää yli Siperian. Se olisi Finnairin loppu.

Reino Wellingeläkeläinen, sotaorpo ja res. jääkäri

Venäjä ei olekaan suurin uhkaYllättävä mielipidemittaus:

Suomen valtavirtamedia on harjoittanut järjestelmällistä Venäjän mustamaalausta ja Venäjän uhkalla peloittelua, joka on päässyt kun-nolla valloilleen vuodesta 2014 alkaen. Uhkakuvilla haluttiin muun muassa saada kansa myönteiseksi Nato-jäsenyydelle, massiivisille sotaharjoituksille, isäntämaasopimukselle ja USA:n sotilaiden ja so-takaluston läsnäololle ei-Natomaa Suomessa.

tamiseksi läntiseksi, demokraatti-seksi oikeusvaltioksi ja siten kyke-neväksi yhtymään natsi-Saksan liit-tolaiseksi omassa erillissodassaan.

Viime eduskuntavaalien edel-lä puhutimme muutamia Dema-reiden ja Kepun ehdokkaita. He kaikki kuten myös ”häivähdys pu-naista” Erkki Tuomioja olivat sitä mieltä, että Suomi päättää itsenäi-sesti tuleeko tänne Naton joukkoja. USA on Naton isäntämaa ja isäntä päätti ihan itsenäisesti ja joukot tu-livat. Sven Tufvan ”älä päästä yli per-hanaa” jälkeläiset kiittivät ja kumar-sivat ihan itsenäisesti; herra on hy-vä ja tekee niin kuin hyväksi näkee.

Sota on nyt tuotu takaisin Läntisen Euroopan etuvartion Suo-men ylle. Sotakalustoa ja sotahar-joituksia on meidän ilmassa ja tan-tereilla jatkuvasti. On vain ajan ky-symys, kun läntiset sotakoneet tör-määvät Venäjän koneisiin. Siitä voi syntyä toivottu tekosyy aloittaa so-ta. Isäntämaan isännille sopisi mai-niosti, jos rengit sotisivat Euroo-passa. Viime maailmansodassa ei yksikään pommi pudonnut USA:n mantereelle. Siihen isäntä luottaa nytkin. Aseita on saatava kaupak-si, muuten USA:n asema maailman mahtina murenee.

Viljo Heikkinen Lapinlahti 4.12.2017

Isäntämaa

Tätä vaatimusta on näytetty useiden vuosien ajan. ”Torju nato aina” -tunnuksella halutaan sanoa, että sotilaallinen liittoutuminen on es-tettävä silloinkin, kun kansaa harhauttaakseen nato esitetään korvat-tavaksi jollain toisella sotilasliitolla. Tässä vuoden takaisessa YK:n päi-vän rauhanmarssissa järjestäjät yrittivät voimallisesti estää nato-vas-taisen julisteen käytön.

Hangossa torjuimme ”isäntämaan” maihinnousuharjoitusta 6.6.2016

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Kuv

a: H

eikk

i Män

nikk

ö

Haluaako suomalainen Natoa?

Ei kansanäänestystä Natosta?

Sivu 20 Nro 6/17ansanääniK