melu - liikennevirasto · vaihtoehdot välttää melu paikassa, jossa me-lusta on merkittävää...

Tielaitos MUU OHJAUS 97/20/Htl-180513/95/20

22.12.1997

LISÄTIETOJA JAKELU/MYYNTIKari Lehtonen Tielaitos, painotuotemyyntiTielaitos, tie- ja liikennetekniikkaPuh. 0204 44 2317 Telefax 0204 44 2652

VASTAANOTTAJATiepiirit

SÄÄDÖSPERUSTA KORVAA

TieL 117 § Skk-233/16.8.1991, Vähemmän melua (TIEL 2150005),Skk-148/82/90, 28.5.1990, Meluseinät - Rakennetekniset laatu-vaatimukset (TIEL 703604 ja TIEL 2213604)

KOHDISTUVUUS VOIMASSAAluehallinto 1.1.1998 - TOISTAISEKSI

ASIASANATMELUESTEET, SUUNNITTELU

TEIDEN SUUNNITTELUOHJE, MELUESTEET

Julkaisu Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet 3 Meluesteet(TIEL 2140013) on tarkoitettu suunnittelijoille.

Julkaisussa esitetään meluesteiden� tarpeellisuuden arviointi� akustinen mitoitus� sijaintiin vaikuttavat tekijät� laatuvaatimukset� rakennuttamistavat

Meluesteiden akustiseen mitoitukseen tarvitaan lisäksi hyväksytty mitoitus-malli.

Materiaalikohtaiset ja kestävyyteen liittyvät laatuvaatimukset annetaan muis-sa ohjeissa, esimerkiksi Tietoa tiensuunnitteluun -tiedotteissa.

Apulaisjohtaja Pauli VelhonojaTie- ja liikennetekniikka

Diplomi-insinööri Kari Lehtonen

TIEDOKSI: RTT ry:n BetoniteollisuusjaostoSuomen KuntaliittoSuomen Kuntatekninen YhdistysOppilaitoksetTiekonsultitHtlHthHsiHlpTuotanto/esikuntaTuotanto/konsultointiTuotanto/urakointiKirjasto

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet 53 MELUESTEET 31.12.1997

Sisältö

3.0 YLEISTÄ 7

3.1 MELUNTORJUNNAN TARVE, KEINOT JA VAIKUTUKSET 8

3.1.1 Meluesteen tarve 8

3.1.2 Meluntorjunnan maksaja 9

3.1.3 Ensisijaiset keinot vähentää meluhaittoja 10

3.1.4 Melueste ympäristön ihmisten ja tiellä liikkuvien lähikannalta 11

3.2 MELUESTEEN PERUSRATKAISUT 12

3.2.1 Vaihtoehdot 12

3.2.2 Meluvalli 12

3.2.3 Meluseinät 13

3.2.4 Melukaide 15

3.2.5 Läpinäkyvät meluesteet 16

3.2.6 Ilkivalta 17

3.3 MELUESTEEN SIJAINTI JA KORKEUS 18

3.3.1 Meluesteen sijainnin vaikutus vaimennukseen 18

3.3.2 Suositeltava sijainti akustiikan kannalta 24

3.3.3 Vähimmäisetäisyys tien reunasta 24

3.3.4 Muut sijaintiin vaikuttavat asiat 25

3.3.5 Meluesteen aloitus ja aukot 25

3.3.6 Melueste sillalla 28

3.3.7 Melukaiteen korkeus 29

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet31.12.1997 3 MELUESTEET6

3.4 AKUSTISET LAATUVAATIMUKSET 30

3.4.1 Vaimennus 30

3.4.2 Eristävyys 30

3.4.3 Diffraktio 31

3.4.4 Absorptio 32

3.5 RAKENNETEKNISET LAATUVAATIMUKSET 34

3.5.1 Tuulikuorma 34

3.5.2 Aurauslumikuorma 34

3.5.3 Iskunkestävyys 34

3.5.4 Oma, veden ja lumen paino 34

3.5.5 Palonarkuus 34

3.5.6 Materiaalit, päästöt ja hävittäminen 35

3.5.7 Auton törmäys 35

3.5.8 Osien putoaminen 35

3.5.9 Häikäisy ja läpinäkyvyys 35

3.5.10Kestoikä 35

3.6 ESTEETTISET LAATUVAATIMUKSET 36

3.6.1 Rakennuttamistavan vaikutus 36

3.6.2 Sijaintipaikan vaikutus 36

3.6.3 Perustamiseen liittyviä asioita 36

3.6.4 Pintamateriaalit ja yksityiskohdat 36

3.7 MELUESTEEN RAKENNUTTAMINEN 38


3.0 Yleistä

Tämä ohje on tarkoitettu lähinnä tapauksiin,joissa jo on päätetty rakentaa melueste.

Aikaisemmissa suunnittelun vaiheissa täytyyselvittää meluesteen tarpeellisuus ja muutvaihtoehdot välttää melu paikassa, jossa me-lusta on merkittävää haittaa. Tämä on tarpeensiksi, että meluesteet:

� sulkevat helposti lähiasukkaiden maisemat

� estävät maiseman näkymisen tielle

� ovat kalliita rakentaa ja pitää puhtaana.

Melun lähteitä ja melun kokemista, meluntor-juntaa eri suunnittelun vaiheissa ja kaavoituk-sen ja muiden keinojen käyttöä melun-torjunnassa on käsitelty tarkemmin mm. SKTY:njulkaisussa Meluestekäsikirja, 1997.

Materiaalikohtaiset ja kestävyyteen liittyvät laa-tuvaatimukset esitetään Tielaitoksen muissajulkaisuissa.

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet3 MELUESTEET

8

3.1 Meluntorjunnan tarve, keinotja vaikutukset

3.1.1 Meluesteen tarve

Meluesteen tarpeellisuuden arvioinnissa selvi-tetään seuraavat asiat:

� Keihin melu kohdistuisi?

� Kuinka voimakas meluhaitta on?

� Paljonko melueste, tien siirto, lisäeristys taimuu keino vaimentaisi?

� Pilaako melueste tai muu keino ympäristöä,kulkuyhteyksiä tms.?

� Onko melueste tai muu keino kohtuuttomankallis hyötyyn nähden?

Tärkeimmät melusta kärsivät kohteet ja haitalli-seksi katsottava melutaso on kuvattu valtioneu-voston päätöksessä.

Valtioneuvoston päätöksen Vnp 993/92 mukaanasuntoalueilla sekä hoito- ja oppilaitosten koh-dalla melutason tulisi päivällä (7-22) olla enin-tään 55 dB, ja taajamien ulkopuolisilla loma- javirkistysalueilla sekä uusilla asuntoalueilla45 dB.

Sisällä asuin-, opetus ja hoitotiloissa päivääkoskeva ohjearvo on 35 dB ja toimistoissa 45dB. Avoin ikkuna vähentää melua ulkomeluunverrattuna alle 5 dB ja suljettu 25-35 dB ikku-natyypistä riippuen. Sisämelu on harvoin mää-räävämpi kuin ulkomelu, kun kysymys on liiken-nemelusta.

Öiset (22 - 7) ohjearvot ovat alhaisempia: Van-hoilla asuntoalueilla 50, uusilla 45 dB ja taaja-mien ulkopuolisilla loma- ja virkistysalueilla 40dB. sekä asuin- ja hoitotiloissa sisällä 30 dB.Ohjearvot koskevat laskennallista ekvivalentti-tasoa, eivät yksittäisiä huippuja. Uusia teitäsuunniteltaessa pyritään tietä ja meluesteitäsuunnittelemalla siihen, ettei tie aiheuta ohjear-vojen ylityksiä. Jos ohjearvojen alittaminenedellyttäisi erittäin kalliita tai maisemaa pilaaviameluesteitä tai muita kohtuuttomia ratkaisuja,voidaan asuntoalueiden joillakin osilla hyväksyä55 dB:n ylittyminen, mutta ei yleensä yli 60 dB.

Meluesteitä ei myöskään pitäisi toteuttaa, jos

niillä saatava vaimennus tai hyötyvien ihmistenmäärä on hintaan tai maisemahaittaan nähdenkohtuuttoman pieni, vaikka 60 dB ylittyisi. Täl-löin on kuitenkin selvitettävä muut mahdollisetkeinot haittojen vähentämiseksi. Ikkunoita voi-daan eristää, rakennuksen käyttötarkoitustamuuttaa jne.

Huomattavien tienparannustöiden yhteydessäsovelletaan tavallisesti samoja periaatteita kuinuusilla teillä.

Vanhoilla teillä melusta kärsivät kohteet kartoi-tetaan yhdessä kuntien kanssa. Kohteet asete-taan kiireellisyys- ja tehokkuusjärjestykseen.Meluntorjunta on kiireellinen, jos merkittäväasuntoalue tai vastaava toiminta sijaitsee alu-eelle, jonka päiväaikainen ulkomelutaso juuritieliikenteen vuoksi ylittää 65 dB. Alueen mer-kittävyys harkitaan paikkakuntakohtaisesti.Muissakin tapauksissa meluesteitä raken-netaan tienparannusten yhteydessä sekä silloin,kun meluesteellä saadaan edullisesti suuri vai-mennus monelle ihmiselle.

Myös uusien asuntoalueiden kaavoittaminenaiheuttaa tarvetta meluesteiden rakentamiseen.Tällöin vastuu niiden rakentamisesta on kun-nalla. Meluesteitä tai muita meluntorjuntakeinojaon käytettävä, jos ohjearvot uhkaavat ylittyä.Tässä tapauksessa meluesteen sijaan on hel-pompaa käyttää muitakin keinoja melun torju-miseksi.

Melualueet määritetään laskemalla. Laskelmis-sa käytetään uusinta tieliikennemelun las-kentamallia. Maastossa tehtävissä melumit-tauksissa paikasta ja säästä ja liikennemäärästäaiheutuvat vaihtelut ovat niin suuria, että yksit-täisiä mittaustuloksia ei voi käyttää yksinäänarvioinnin lähtökohtana.

Vuoden 1997 lopussa uusin laskentamalli onpohjoismaisen tieliikennemelumallin kolmasversio. Se on julkaistu englanniksi: Road TrafficNoise - Nordic Prediction Method, TemaNord1996:525. Mallia voi käyttää mm. NBSTÖY-ohjelmalla. Laskelmissa on aina mainittava,minkä version mukaan laskelmat on tehty.

Laskelmissa käytetään tavallisesti 20 vuodenpäähän ennustettua liikennettä, ellei tien suun-nittelun lähtökohtana ole jokin muu tarkasteluai-ka.


3.1.2 Meluntorjunnan maksaja

Meluntorjunnan toteuttamiseen liittyvien kustan-nusnäkökohtien osalta ovat Tielaitos ja kuntienkeskusjärjestöt vuonna 1990 sopineet seuraa-vista pääperiaatteista (Tielaitos – Suomen kau-punkiliitto – Suomen kunnallisliitto – Finlandssvenska kommunförbund: Yleisten teiden tien-pidon kustannusjako valtion ja kuntien kesken,pääperiaatteet; TIEL 722500, 1990.):

”Uuden yleisen tien rakentamisen vuoksi synty-vien meluhaittojen estämiseksi rakennettavatmeluesteet on katsottava tien tekemiseen kuu-luviksi ja niiden rakentamiskustannuksista vas-taa valtio.

Olemassa olevan tien parantamisen yhteydessälisääntyvän meluhaitan poistamiseksi raken-nettavien meluesteiden rakentamisen on kat-sottava tien tekemiseen kuuluvaksi ja niiden –kustannuksista vastaa valtio.

Jos valtion toimesta rakennettava meluesterakennetaan kunnan vaatimuksesta huomatta-vasti tavanomaista korkeatasoisemmaksi, mak-saa kunta tästä aiheutuvat lisäkustannukset.

Olemassa olevan tai suunnitellun yleisen tienmelualueelle melulle altista maankäyttöä kaa-voitettaessa on meluhaittojen estämiseksi ra-kennettavat meluesteet rakennettava kunnankustannuksella.

Meluesteen rakentaminen olemassa olevanmeluhaitan poistamiseksi vähäisen tienparan-nustyön yhteydessä tai erillisenä toimenpiteenäedellyttää Tielaitoksen ja kunnan välisiä neu-votteluja.

Lähtökohtina ovat tällöin laaditut meluntorjun-taselvitykset ja –ohjelmat, joista tulisi käydä ilmimeluongelman vakavuus ja meluntorjunnankustannukset sekä saavutettavat hyödyt. Muitaasiaan vaikuttavia seikkoja ovat mm. toteutetutmaankäyttöratkaisut ja osapuoltentaloudellisetmahdollisuudet.

Kuntien ja Tielaitoksen tulisi meluesteiden ra-kentamisen lisäksi vähentää meluhaittoja muillakäytettävissä olevilla keinoilla ja kehittää melunkannalta edullisempia ja ympäristöön sopiviaratkaisuja. Tällaisia ovat muun muassa väylänkorkeus- ja sivusuuntainen sijoittaminen, pääl-lystevalinnat, nopeusrajoitukset, raskaan lii-kenteen reittien valinta ja muut liikenteenohja-uksen keinot ja suojaistutukset.”

Silloin, kun meluntorjunnan tarpeen perustanaon tieliikenteen ja tienvarren maankäytön kehit-tyminen yhdessä, Tielaitoksen ja kuntien välisenkustannusjaon periaatteet edellyttävät neuvot-teluja kustannusjaosta. Yleistä kustannusjako-mallia ei näille tapauksille voida laatia. Eri aluei-den ja tapausten väliset erot ovat suuret.

Lisäksi Tielaitos voi korvata meluhaitoista kiin-teistölle esimerkiksi tietoimituksen yhteydessä.

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet3 MELUESTEET

10

3.1.3 Ensisijaiset keinot vähentää melu-haittoja

Tiensuunnittelussa ja kaavoituksessa tulisihuolehtia siitä, että tietä ja melusta kärsiviä toi-mintoja ei sijoiteta liian lähelle toisiaan.

Tien viereen voidaan sijoittaa teollisuutta, kaup-poja tai muuta melulle vähemmän herkkää toi-mintaa muuriksi. Asuntoalueilla autotallejakinvoidaan käyttää osana melusuojausta.

Kuva 1. Asuintalojen ja tien väliin voidaan si-joittaa autotalleja. Rakennusten väliin voidaanrakentaa melueste.

Vanhojen rakennusten käyttötarkoitusta voimuuttaa. Erityisesti uusiin rakennuksiin voidaanasentaa normaalia eristävämmät ikkunat ja il-manvaihdossa ja huoneiden sijoittelussa voi-daan ottaa huomioon melu.

Melulähdettä voidaan vaimentaa ohjaamallaliikenne toiselle väylälle tai alentamalla nopeuk-sia. Nopeuden alentaminen 100:sta 80:een tai80:stä 60:een km/h alentaa melua 2-3 dB. Lii-kennemäärän puolittuminen vähentää melua 3dB. Raskas ajoneuvo vastaa 50 km/h nopeu-dessa kymmentä henkilöautoa ja 100 km/h no-peudessa viittä henkilöautoa. Suuri (5 %) pi-tuuskaltevuus lisää melua 2-3 dB.

Melua voidaan vähentää myös käyttämällä ta-vanomaisen päällysteen sijasta avointa pääl-lystettä. Vaikutus voi olla uutena 2-3 dB. Avoinpäällyste menettää vanhemmiten ominaisuuksi-aan. Avoin päällyste vaatii useampia suolaus- jaaurauskertoja kuin tiivis päällyste. Yksittäisettöyssyt, painuneet sadevesikaivot, epätasaisetsillan siirtymälaitteet ym. tulee korjata. Ne aihe-uttavat yksittäisiä meluhuippuja, jotka häiritseväterityisesti yöllä. Vähäliikenteisilläkin teillä yksit-täiset routaheitot, esimerkiksi rummun kohdalla,ovat melun kannalta merkittäviä, kun kuorma-auto ajaa niiden yli.

Kuva 2: Tien ja asutuksen väliin voidaan jättäämäki, tai tie voidaan sijoittaa leikkaukseen.

Kuva 3: Eritasoliittymän rampilla voidaan vähen-tää melua.


3.1.4 Melueste ympäristön ihmisten jatiellä liikkuvien lähikannalta

Tapauksesta riippuu miten asukkaat kokevatmeluesteen. Suurimpana etuna koettuja asioitaovat

� melu vähenee

� lasten juokseminen tielle estyy

� kuraroiskeet vähenevät.

Toisaalta haittoina koetaan

� ikävä ulkonäkö

� estää näkemisen tielle tai tien yli

� estää suoran kulkemisen tielle

� melueste voi varjostaa pihaa.

Ulkonäköä koskevia ristiriitoja voi yrittää välttääottamalla asukkaat mukaan meluesteen ja nii-den istutusten suunnitteluun ainakin pihojenkohdalla.

Maiseman menetystä voidaan joskus välttääsijoittamalla tie pihaa alemmaksi. Tällöin jopa1,5 m korkuinen melueste voi osoittautua riittä-väksi. Läpinäkyvissä meluesteissä ongelmanaon ilkivalta.

Ilta-aurinko ei enää paista pihaan, jos korkeamelueste rakennetaan aivan pihan länsireu-naan. Tämä voi olla hyvä peruste meluesteenvastustamiseen.Kauppojen myyntiä melueste voi vähentää, josmelueste estää kaupan näkymisen kokonaan.

Tietä kauempaa katsovien kannalta on syytävälttää liian korkeita meluseiniä. Valli tai vallin jaaidan yhdistelmä on parempi. Yleensäkin me-luesteiden eteen sen molemmille puolille tulisiistuttaa riittävästi kasvillisuutta.

Tiellä liikkuvien kannalta on ikävää, jos ympä-ristöä ei näy. Tiellä liikkuvalle tulisi antaa aina-kin mielikuva siitä, onko meluesteen takanataajama vai esimerkiksi virkistysalue. Helpoitenympäröivään maisemaan voidaan tarjota nä-köyhteys silloilla ja penkereillä. Tällöin matalamelukaide voi usein riittää melun torjunnankannalta. Erikoistapauksissa melukaidetta voi-daan täydentää läpinäkyvillä meluesteillä. Jos-kus meluesteen muoto ja materiaali voivat an-taa mielikuvan meluesteen takana olevasta alu-eesta.Autoilijoiden kannalta aivan tien viereen tehtypitkä korkea melueste on ikävin. Jos tilaa on,melueste tulisi välillä sijoittaa etäämmäksi tiestälähelle suojattavaa kohdetta. Ahtaammissakinpaikoissa meluesteeseen voidaan tehdä mutkia,joiden kohdalle tulee puu tai muuta kasvilli-suutta.


3.2 Meluesteen perusratkaisut

3.2.1 Vaihtoehdot

Meluesteen rakennevaihtoehdot ovat seuraavat:

� Vaihteleva meluvalli (kuva 4)� Vakio meluvalli� Valli ja aita (kuva 6)� Jyrkkäluiskainen valli (kuva 5)� Meluseinä ja kasvillisuus (kuva 9)� Paksu meluseinä (kuva 8)� Meluseinä (kuva 11)� Läpinäkyvä meluseinä (kuva 13)� Melukaide (kuva 12).

Meluvalli on yleensä ensisijainen vaihtoehtoalue- ja kortteliesteisiin.

3.2.2 Meluvalli

Meluvallin edut ovat seuraavat:

� yleensä halvempi kuin muut� ääntä imevä� ilkivaltaongelmat ovat pieniä� monissa paikoissa ulkonäöltään sopivin.Meluvallin ongelmat:� vie paljon tilaa; tiealue ja maahan upotetut

johdot rajoittavat� ulkonäkö huono, jos monotoninen tai kasvilli-

suuden suunnittelu tai hoito on puutteellinen� pehmeiköllä voi aiheuttaa painumia ja sortu-

mia.

Meluvallin luiskakaltevuus rajaa läjitysmaidenkäyttöä: Märät saviset maat vaativat 1:6, kuivatsaviset maat ja moreenit 1:2 ja routimattomatmoreenit ja sora 1:1,5. Lujiteverkkoa tai ankku-roituja harkkoja käyttämällä voidaan käyttäälähes pystysuoraa luiskaa. Kivikoreista ja ank-kuroiduista tukimuuriharkoista voidaan tehdäpystysuoria pintoja. Paikallisia jyrkkäluiskaisiakohtia voidaan sijoittaa tavalliseenkin maaval-liin, kun vallia on kavennettava arvokkaan puuntai ahtaan paikan vuoksi tai kun vallin ulkonä-köön halutaan vaihtelua.

Kuva 4: Jos tila sallii, meluvallista pitäisi tehdä poik-kileikkaukseltaan vaihteleva jono kumpareita. Ah-taammissa paikoissa tienpuoleinen sivu pidetäänusein vakiokaltevuudessa, mutta asutuksen puolellaluiskakaltevuus vaihtelee.

Meluvallin nurmettaminen ei onnistu kunnolla,kun luiskakaltevuus on jyrkempi kuin 1:1,5. Loi-vissakin valleissa kasvillisuuden vaatimukset onotettava huomioon. Epäsiisti meluvalli on joskusrumempi kuin siisti meluseinä. Kasvillisuus onpidettävä kunnossa ja roskat poistettava, koskatielle päin viettävä luiska näkyy tielle hyvin. Ta-vallisesti vallin kasvillisuudeksi tulee vuorotellentiheä pensassaareke ja tiheähkö puustosaare-ke, jolloin nurmea ja roskia ei näy tielle paljon-kaan, tai nurmi, jossa on melko tiheitä puusto taipensassaarekkeita. Pensaiksi ja puiksi valitaankestäviä lajeja.

Pehmeiköllä tavanomaisesta meluvallista tuleehelposti meluseinää kalliimpi, kun pehmeikönsyvyys on yli 7 m. Pehmeiköllä meluvallissa janiiden alla voidaan käyttää kevyttä täytettä ku-ten kevytsoraa, kevyttä tuhkaa, autonrenkaidenpaloja tai vastaavaa. Luiskakaltevuuksien pitä-minen riittävän jyrkkinä edellyttää kuitenkinusein kitkamaan tai lujiterakenteen käyttöä val-lin reunoissa. Lisäksi meluvallin pinnassa tarvi-taan riittävän paksu kerros maata kasvillisuuttavarten. Veden nousu kapillaarisesti kasvienkäyttöön on varmistettava.

Meluvallit ovat suistuvan auton kannalta turvalli-sia. Turvallisuuden varmistamiseksi sivuojanpohja tai vallin tyvi pitäisi kuitenkin pyöristää, jostilaa on käytettävissä. Myös vallin laki pyöriste-tään ulkonäkösyistä. Pyöristyssäteen tulisi ollavähintään 3 m.

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet3 MELUESTEET 31.12.1997

13

Kuva 5: Meluvalliin tehty jyrkkäluiskainen kohtavoi säästää alkuperäisiä puita tai pihaa. Jyrk-käluiskaisia (yli 2 m yli 1:1 luiskaa) valleja jatukimuureja käytettäessä on otettava huomioonputoamisvaara. Riskit ovat suurimmat asuntojentai koulujen pihojen ja asuinalueilla kevyen lii-kenteen väylien vieressä. Pienten lasten ylöskiipeäminen tulisi estää ja putoamista voi peh-mentää pensain. Verkkoaidan käyttöä tulisikuitenkin välttää. Sen sijaan vallin päälle raken-nettu meluaita on luonteva tapa estää putoami-nen.

3.2.3 Meluseinät

Kuva 6: Meluvallin päälle rakennettu aita onhyvä yhdistelmä. Vallin massiivisuus ja tilantar-ve vähenee. Aidan korkeudeksi riittää yleensä1-1,5 m, jonka yli voi käydä katselemassa tielii-kennettä. Aidan eteen mahtuu niin paljon kasvil-lisuutta, ettei meluaidan töhrimisestä tarvitsetulla ongelmaa. Meluaitaan ei kohdistu törmäyseikä aurauskuormia.

Kuva 7: Ahtaissa paikoissa käytetään melusei-nää. Yli 2 m korkuisia meluseiniä ei pitäisi sa-noa meluaidoiksi, koska korkeat meluseinätpoikkeavat voimakkaasti perinteisistä aidoista.Alle 1,6 m korkuisen aidan yli voi tavallisestikatsella, eikä aita varjosta kohtuuttomasti.

��


Meluseinän paksuntamisesta esimerkiksi 1 mpaksuiseksi muuriksi ei ole sanottavaa hyötyä.Perustusten ja maanpäällisten osien hinta vainnousee. Riittävä eristävyys saavutetaan joohuella rakenteella. Keski-Euroopassa käytetytmeluesteet, joihin istutetaan kasveja, menesty-vät huonosti Suomen ilmastossa. Joskus kiviko-reista tai kevyistä paaleista tehty muuri voi kui-tenkin sopeutua maisemaan paremmin kuinmuut ratkaisut; tai ne kestävät epätasaista pai-numaa paremmin kuin muut ratkaisut.

Kuva 8: Erityisesti pehmeiköille sopii telttamai-nen melueste. Se on kevyt ja kelluu maan va-rassa. Se sietää myös epätasaisia painumia, josvältetään suoria pintoja ja suoria linjoja. Kuvas-sa vasemmanpuoleinen seinä koostuu verkosta,jonka läpi pensaat kasvavat.

Kuva 9: Paljasta meluseinää parempi ratkaisu on melueste, jonka edessä on kasvillisuus. Pensaillavoidaan pienentää korkeusvaikutelmaa. Rivillä alhaalta asti oksaisia tai juurivesoista lisääntyviä puitavoidaan peittää koko seinä. Tällöin into töhrimiseen vähenee, saadaan pehmeä ilme meluesteelle javoidaan käyttää halvempia seinärakenteita. Edellytyksenä kasvillisuudelle on kuitenkin riittävä tila.Törmäykset puihin eivät ole turvallisuusongelma, jos valitaan puulaji, johon ei kehity paksua runkoa.


15

Kuva 10: Meluseinän monotonisuutta vähentääjo yhden puun jättäminen meluesteen eteen jataakse.

3.2.4 Melukaide

Kuva 12: Melukaide sopii penkereelle ja sillalle.Melukaide on meluseinää parempi tieltä näky-vän maiseman, tien ulkonäön, kustannusten jalumen aurauksen kannalta, mutta ei ole yhtätehokas kuin korkea melueste. Uusien melu-kaidetyyppien kehittely edellyttää yleensä tör-mäyskokeita. Meluseinän takapuolen töhriminenestetään tarvittaessa pensailla.

Kuva 11: Paljas korkea meluseinä on rakenteena kova, usein monotoninen ja huonosti maisemaansopeutuva. Se myös töhritään helposti.


3.2.5 Läpinäkyvät meluesteet

Läpinäkyvällä materiaalilla voidaan

� tarjota näkymä tieltä ympäristöön (kuvan 13tapaus b ja e)

� tarjota näkymä tien toiselta puolelta tielle taitien toiselle puolelle (d ja e) tai

� keventää sillan tai meluesteen massiivisuutta(a, b, d ja e)

Kuva 13: Meluesteissä voidaan käyttää lä-pinäkyviä materiaaleja melukaiteen korotusosa-na, sillankaiteen takana (ongelmana likaantumi-nen), meluseinän poikkisuuntaisissa osissa,meluseinän yläosassa tai koko meluseinässä.

Kuva 14: Jos meluesteen tarkoituksena on tar-jota näkymä autosta ympäristöön, on tarkistet-tava tukirakenteiden ja lian varjostava vaikutustyypillisissä katselukulmissa. Kohtisuoran pin-nan läpi autosta näkyy parhaiten ympäristöön.

Läpinäkyvät materiaalit ovat ilkivallan kannaltaongelmallisia. Lasi on helppo rikkoa. Laminoitulasi pysyy rikottunakin jonkin aikaa paikallaan,karkaistu laminoimaton lasi putoaa pieninä si-ruina alas. Akryyli ja pinnoitettu polykarbonaattikestävät paremmin kolhuja, mutta ne voivathimmentyä valon, pesun ja töhryjen poistonseurauksena. Läpinäkyviä meluesteitä töhritäänenemmän kuin muita meluesteitä, koska töhrynäkyy molemmille puolille. Läpinäkyvät pys-tysuorat tai ulospäin kallistetut pinnat pysyvätmelko hyvin puhtaana liasta, ellei niitä sijoitetaaivan alas lähelle tietä.

Ilkivaltaongelmien vuoksi läpinäkyviä osia jou-dutaan paikoin korvaamaan jälkeenpäin muillaratkaisuilla. Jos rikottuja tai töhrittyjä melues-teitä ei kyetä korjaamaan tai puhdistamaan riit-tävän nopeasti, läpinäkyvä melueste antaa ikä-vämmän vaikutelman kuin muut meluesteet.

��

��

��

��

��

��


17

3.2.6 Ilkivalta

Yleisimmät ilkivallan muodot ovat töhriminen jarikkominen. Kumpaakin esiintyy eniten suurissakaupungeissa, mutta töhrijät vierailevat useinmuillakin paikkakunnilla. Meluesteet voivat py-syä puhtaana vuosia, jonka jälkeen töhriminentai rikkominen voi alkaa yhtäkkiä. Paikallisestiilkivaltaa on eniten koulujen, bussipysäkkien jaasemien lähellä.

Töhryt pyritään tekemään paikkoihin, joissamainosarvo on suuri: hyvä näkyvyys kulku-väyliltä ja paljon ihmisiä päivällä. Töhryjä onhelpointa tehdä siellä, missä kukaan ei näe:iltaisin ja öisin vähän ihmisiä, valaistus ei ulotu,suojainen soppi, sileä vaalea seinä tai kohtuulli-sen helppo pääsy.

Mainosarvoa voidaan vähentää seuraavin kei-noin:

� peitetään meluseinä edustalle tiheästi istu-tetuilla puilla, joissa on oksia alhaallakin

� peitetään melukaiteen takapinta pensailla

� käytetään meluvallia

� puhdistetaan melueste nopeasti, mikä edel-lyttää helposti puhdistettavaa (sileää maalejahylkiväksi käsiteltyä) tai helposti vaihdettavaapintaa; kesällä toimii myös päälle maalaus.

Töhrimistä voidaan vaikeuttaa seuraavin kei-noin:

� vaikeutetaan pääsyä meluesteen luokse ti-hein piikkisin pensain (jo uutena) tai kaivan-non avulla

� vaikeutetaan piirtämistä käyttämällä uritettujatai ritilämäisiä pintoja tai sijoittamalla verkkotai ritilä meluesteen eteen

� lisätään kiinnijäämisriskiä välttämällä pimeitätai suojaisia soppia ja välttämällä valaistuk-sen yösammutus.

Töhrimistä on vähiten omakotitalojen pihoissa japaikoissa, joissa on jatkuva valvonta. Myös run-sas öinen liikenne vähentää töhryjä.

Rikkomista voi vähentää myös riittävän lujillarakenteilla. Luiskia ei saa verhoilla kiviheitok-keella (heittämiseen sopivilla kivillä).

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet31.12.1997 3.MELUESTEET18

3.3 Meluesteen sijainti ja korkeus

3.3.1 Meluesteen sijainnin vaikutus vaimennukseen

Laskennassa ilmoitetaan, mitä mallin versiotaon käytetty. Laskentaan tulevat meluestevaih-toehdot voidaan valita seuraavilla nopeilla tar-kasteluilla:.

� Kuvien 17 ja 19 esimerkkilaskelmien avullaon laskettu pohjoismaisella laskentamallilla.Ne sopivat vain siihen tilanteeseen, jota las-kenta koskee; sekä

� Määrittämällä eri vaihtoehtojen tehollinenkorkeus kuvan 15 mukaisesti. Menettelyssävoidaan ottaa huomioon kohteen todellinenmaasto.

� Määrittämällä eri vaihtoehtojen aikaansaamamatkaero kuvan 15 mukaisesti.

Edellä mainitut nopeat menettelyt ovat kar-keita ja olettavat meluesteen äärettömänpitkäksi ja maaston poikkileikkauksen vakioksi.

Laskelmissa on otettava huomioon myös melunkohteen korkeus maanpinnasta. Kerrostalonylimmissä kerroksissa melu on voimakkaampaakuin alhaalla. Kovassa maassa melu eteneepidemmälle kuin pehmeässä.

Kuvat 17 ja 19 on laskettu pohjoismaisen tielii-kennemelulaskentamallin version 1992 avulla.Uudemmassa versiossa melulähteen melu en-nustetaan hiukan pienemmäksi ja melun le-viämismalliin on tehty pieniä tarkistuksia.

Pohjoismaisessa laskentamallissa on oletettu,että meluesteen eristävyys on hyvä suhteessatavoiteltuun vaimennukseen. Jos meluesteessäsallitaan rakoja tai huono eristävyys, niiden vai-kutus voidaan ottaa huomioon kohdan 3.4.2mukaan.

Meluesteen tarve, sijainti, korkeus, pituus jasaavutettava melun alenema sekä tehokkuusselvitetään aina laskemalla pohjoismaisellamelulaskentamallilla ennen rakentamista.


19

Kuva 15 :Tehollinen korkeus ja matkaero.

Meluesteen erilaisia sijainteja voidaan vertaillakahdella tavalla: Tapa 1 on karkeampi.

1. Vaihtoehtojen vertailu tehollisen korkeudenhe avulla.

Tehollinen korkeus he lasketaan äänilähteen jasuojattavan pisteen yhdistävästä suorasta. Ää-nilähde on 0,5 m korkeudella tien pinnasta tienkeskellä. Suojattavan kohteen korkeus on taval-lisesti 2 m maanpinnasta tai ylimmän kerroksenikkunan tasalla.

Tarkastelu ei ota huomioon sitä, että lähelleäänilähdettä tai suojattavaa kohdetta sijoitettumelueste vaimentaa enemmän kuin puoliväliinsijoitettu melueste.

Korkeussuhteiltaan vaihtelevassa maastossatehollinen korkeus mitataan tavallisesti kol-mesta melun tulosuunnasta 45�, 90� ja 135�.Näistä pienimmän tehollisen korkeuden tai mat-kaeron antava suunta on tärkein.

2. Tarkempi menettely on laskea matkaero(a+b)-(c+d) (Tuominen 1996).

Tavoiteltava Tarvittava

estevaimennus matkaero 5 - 8 dB 0,2 m 9 - 11 dB 0,3 m 10 - 12 dB 0,5 m 12 - 15 dB 1,0 m 13 - 15 dB 1,5 m 15 - 18 dB 2,0 m 16 - 19 dB 3,0 m 17 - 21 dB 4,0 m

Matkaeron riittävän tarkka määrittäminen voiedellyttää laskemista kahden suorakulmaisenkolmion avulla (a2=c2+he

2 ).

��

��

��

��

��

��

�

�

��

�

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet 31.12.1997 3 MELUESTEET

20

Kuva 16: Melutaso eri korkeuksilla maanpin-nasta (Pohjoismaisen tieliikennemelulaskenta-mallin vuoden 1981 version mukaan). Tapauksia 1 ja 2 vertaamalla nähdään, ettäkovassa maastossa (asfaltti, vesi) melutaso onmaanpinnan lähellä 3 - 12 dB korkeampi kuinpehmeässä maastossa.

Tapauksesta 1 nähdään, että pehmeässämaastossa melutaso nousee 1 - 3 dB, kun melunkohteen korkeus kaksinkertaistuu.

Tapauksia 1, 4 ja 5 vertaamalla nähdään, ettävähintään 2 m melueste vähentää melua samanverran korkeammalla kuin maan pinnan lähellä;ei kuitenkaan heti meluesteen takana.


21

Kuva 17: Esimerkkejä meluesteen sijainnin jakorkeuden vaikutuksesta, kun tie on maanpin-nan tasossa tasaisessa pehmeäpintaisessamaastossa.

Meluesteen pituus on laskennassa ääretön. Suojattava kohde on 2 m korkeudella maasta.Meluesteen korkeus (m) on merkitty rengaste-tuin numeroin (1-4). Meluesteen, maan ja etäi-syyden yhteenlaskettu vaimennus (dB) on mer-kitty kuvaan numeroin (4; 11,5 jne.)20, 40, 80 ja120 m etäisyyksille.

Rasterilla on merkitty meluesteellä saavutettavavaimennuslisä verrattuna tapaukseen 1: ei ai-taa. Meluesteen osuus vaimennuksesta saa-daan vähentämällä tapauksien 2 - 8 vaimen-nuksista tapauksen 1 vaimennus samalla etäi-syydellä. Esimerkiksi rivin 4 vaimennus 80 metäisyydellä on 22 dB ja rivin 1 on 17,5 dB;erotukseksi saadaan 4,5 dB, joka on melues-teen osuus vaimennuksesta

Kuvan ylimmistä tapauksista 1 ja 2 nähdään,että tasaisessa maastossa vasta 3 m korkui-sella meluesteellä saavutetaan yli 6 dB vaimen-nus laajalla alueella. Vielä paljon tehokkaampion 4 m korkuinen este (esim. 2 m vallia japäällä 2 m aitaa).

Vertaamalla 3 m korkuisia meluesteitä esim. 80m kohdalta nähdään, että lähelle äänilähdettätai lähelle kohdetta sijoitettu este on muita te-hokkaampi. Sijoittamalla este mahdollisimmanlähelle tietä saadaan mahdollisimman suurellaalueella yli 6 dB vaimennus. Toisaalta, jos ai-noa suojattava kohde on kaukana (50 m) tiestä,voi olla edullisinta sijoittaa este lähelle suojatta-vaa kohdetta, jolloin kuvan 30 mukaisesti riittäämelko lyhyt melueste.


22

Kuva 18: Esimerkkejä meluesteen vaikutuk-sesta7 m korkuisella penkereellä. Suojattava kohde on2 m:n korkeudella maasta. Kuvan vaimennuksiin sisältyy myös penkereenreunan estevaimennus. Kuvan ylimpiä tapauksia A1 ja A2 vertaamallanähdään, että aivan tien reunaan sijoitetulla 1 mkorkuisella melukaiteella A2 saadaan 40 m etäi-syydellä 5 dB vaimennus (A1:ssä 40 m:n etäi-syydellä vaimennus on 15,5 dB, A2:ssa vaimen-nus on 20,5 dB; 20,5 - 15,5 dB = 5 dB).Vaimennus on vain 1,5 dB huonompi kuin kau-empana olevalla 3 m korkuisella meluesteellä.

Tapauksia A ja B (ei aitaa) vertailemalla näh-dään, että alavassa maastossa B melutaso onalhaisempi kuin kohoavassa maastossa A. Ko-hoavassa maastossa A2-4 meluesteellä on vai-kea vaimentaa melua yli 80 m etäisyydellä tiestä.Asia selviää myös piirtämällä suora melulähteenja 80 m kohdalla olevan kohteen välille. Näh-dään, että 3 m:n korkuisen meluesteen tehollinenkorkeus on maastossa A noin 0 m, mutta maas-tossa B noin 1 m.

Jos melulähteenä on vilkasliikenteinen tie (10000 ajon/d) lähdemelutaso on 76 dB. Tapauksis-sa A1-4 ja B1 melutaso on 120 m:netäisyydelläkin 60 dB(= 76 - 16).


23

Kuva 19: Esimerkkejä pengerkorkeuden vaiku-tuksesta maan ja etäisyyden aiheuttamaanvaimennukseen.

Maan ja etäisyyden aiheuttama vaimennus onmerkitty kuvassa numeroin (22 - 29,5). Erot0-tasoon verrattuna on merkitty rasterein.

Kuvan ylimmistä tapauksista nähdään, että tiennostaminen 4 - 7 m penkereelle lisää melua yli80 m etäisyydellä, mutta vaimentaa melua lä-hietäisyydellä 0-tasaukseen verrattuna. Alim-mista tapauksista nähdään, että tien sijoittami-nen 1 - 4 m leikkaukseen vaimentaa melua0-tasaukseen verrattuna.


24

3.3.2 Suositeltava sijainti akustiikankannalta

Karkeana yleistyksenä luvun 3.3.1 tarkaste-luista voidaan todeta:� Kun tie on penkereellä tai maan pinnan ta-

sossa, melueste tulisi sijoittaa laaja-alaisenvaimennuksen saavuttamiseksi mahdolli-simman lähelle tietä. Sijaintia rajoittavat kui-tenkin luvussa 3.3.3 mainittavat seikat. Ta-vanomaisen meluvallin laki ei myöskään voiolla kovin lähellä tietä.

� Penkereellä 1 m korkuinen melukaide voituoda lähes saman vaimennuksen kuinetäämpänä penkereen luiskassa oleva kor-keampi melueste.

� Leikkauksessa ja kumpareisessa maastossamelueste sijoitetaan paikkaan, jossa teholli-nen korkeus saadaan edullisimmin suureksisuojattavan alueen kannalta. Vertailussa hy-vitetään lähellä lähdettä tai kohdetta oleviasijaintipaikkoja.

� Jos suojattava kohde on pienialainen ja mel-ko kaukana tiestä, voi olla edullisinta raken-taa lyhyempi melueste suojattavan kohteenlähelle.

Sijaintia valittaessa on otettava huomioon myösluvun 3.3.4 asiat.

3.3.3 Vähimmäisetäisyys tien reunasta

Ahtauden tunteen välttämiseksi välttävä vä-himmäisetäisyys reunaviivasta on

� moottoriteillä h + 2 m� nopeustason 80 - 100 km/h teillä h + 1 m� nopeustason 50 - 70 km/h teillä h, missä h

on meluesteen korkeus.

Näkyvyys autosta edessä olevalle tieosuudelleon varmistettava liittymissä ja sisäkaarteissa.Autossa matkustaville voidaan tarjota näkyvyystieltä ympäristöön, jos käytetään penkereellä taisillalla 1 m korkuista melukaidetta tai läpinäky-vää meluseinää. Meluesteet katkaisevat lähesaina näköyhteyden tien puolelta toiselle. Lii-kenteen ohjaustaulujen pitää mahtua tien jakorkean meluesteen väliin, ellei käytetä ajora-dan yläpuolisia opasteita.

Suistuvien turvallisuuden vuoksi:

� Kaiteen tarpeellisuus arvioidaan tielaitoksenTeiden suunnittelu -ohjeen (osan V 2) pe-rusteella. Kaiteen ja meluesteen väliin tarvi-taan 0,5 - 1,5 m joustovaraa kaiteen tyypistäriippuen.

� Kaiteettomilla kohdilla meluseinä tulisi sijoit-taa ajorataa ylemmäksi vähintään em. oh-jeen edellyttämälle etäisyydelle.

� Kaiteita koskevat laatuvaatimukset täyttävä(esim. auton liukumisen salliva, luja ja kat-keamaton betoni- tai teräsmuuri; tai kaut-taaltaan murtuva pilariton melueste) melu-kaide voidaan sijoittaa tien reunaan. Melu-kaiteeseen voidaan tehdä muusta materiaa-lista korotusosa, mutta korotusosa ei saapudota vaaraa aiheuttaen.

� Alhaisen nopeuden teillä (40-50 km/h) javäistämisvelvollisissa liittymissä ei yleensätarvita suojausta.

Lumen aurauksen vuoksi:� Välttävä lumitila tien ja esteen välissä on

etelärannikolla 0,35 x A ja Pohjois-Suomessa 0,65 x A, kuitenkin vähintään 2 m(A = aurattavan alueen leveys). Silloin A:nlevyiseltä tiepinnalta mahtuu auraamaankaikki lumet lähes joka talvi meluesteeseenpäin. Runsaslumisena talvena osa lumesta(ja pensaista) kuljetetaan pois.

� Tyydyttävä joka talvi riittävä lumitila on 50 %suurempi kuin edellä.

� Tilapäinen vain yksittäiseen lumipyryyn riittä-vä lumitila on 0,15 A.

� Melueste on mitoitettava kestämään aurauk-sessa lentävän lumen aiheuttamat kuormat.

� Melukaiteen yli voidaan aurata osa lumesta.

Pintavesien poisjohtamiseksi suositellaan 0,5 msyvyistä sivuojaa, jos ei käytetä tihein väleinsadevesikaivoja. Jos tien sisäluiskan kaltevuuson 1:4 ja ulkoluiskan 1:2, tilaa tarvitaan 3 m.

Meluesteen ulkonäön parantamiseen tai ilkival-lan torjuntaan käytettävät pensaat vaativat vä-hintään 1 m levyisen tilan. Pensaita ei pitäisisijoittaa ojan pohjalle eikä paikkaan, josta lumikannetaan pois.


25

3.3.4 Muut sijaintiin vaikuttavat asiat

Meluestettä sijoitettaessa tutkitaan kartoin jahavainnekuvin meluesteen vaikutus tieltä näky-vään maisemaan ja ulkopuolelta näkyvään mai-semaan.

Melueste ei saa varjostaa kohtuuttomasti pihaatai puistoa. Meluseinää ei myöskään pitäisi si-joittaa aivan toisen samansuuntaisen rakennuk-sen seinän viereen. Melueste voi kuitenkin tullarakennuksen seinän jatkeeksi. Puistoissa taipihoilla meluesteestä voi olla muutakin hyötyä:valli voi olla liukumäki, korkeaan seinään voiliittyä ulkoiluvälineitä tai ulkoiluvälinesuojia jne.Lasten putoaminen tai liukuminen tielle on es-tettävä.

Kevyen liikenteen väylän kohdalla meluestetulee tavallisesti ajoradan ja kevytliikenneväylänväliin. Jotkut tuntevat olonsa turvattomaksi yöl-lä, jos autotieltä ei näy kevyen liikenteen väy-lälle. Liittymissä melueste sijoitetaan kuitenkinnäkemien vuoksi riittävän kauas tiestä.

Melueste ja siihen liittyvät maatyöt eivät saisihävittää olemassa olevaa kasvillisuutta.

Meluestettä ei pitäisi rakentaa tiensuuntaistenviemäreiden tai muiden johtojen päälle. Me-lueste sijoitetaan niin, että kaikki valaisinpylväätvoidaan sijoittaa meluesteen eteen tai kaikkimeluesteen taakse. Perustamiskustannusten rajoittamiseksi onsyytä välttää mm. epävakaita rinteitä ja luiskia,herkästi painuvia pehmeiköitä sekä painuviatäyttöalueita. Meluvallit sietävät aitoja paremminepätasaisia painumia, mutta vallin paino voivaikuttaa viereisiin rakenteisiin. Joskus meluvallivoi toimia vastapenkereenä.

Aukeilla paikoilla melueste voi kinostaa. Tuulenaukiolta tuoma lumi kinostuu meluesteen toi-selle puolelle, eniten alueelle, jonka leveys on 4kertaa meluesteen korkeus. Jos riittävää etäi-syyttä tiestä meluesteeseen ei voida saavuttaa,aukiolta tuleva lumi pitäisi kinostaa pensaidenavulla ennen meluestettä.

3.3.5 Meluesteen aloitus ja aukot

Kuva 20: Meluesteen pituus mitoitetaan tavalli-sesti niin, että suojattava kohde jää 1:1 suun-taisten viivojen väliin. Menettely sopii vain ti-lanteisiin, joissa meluesteen tehollinen korkeuson vakio ja suojattavassa kohteessa pyritäänenintään 5 dB vaimennukseen.

Kuva 21: Kulkuaukot mitoitetaan siten, että li-mityspituus on vähintään 2 kertaa aukon leveys.Limitysosuudella vähintään toinen melueste onääntä imevä (DL� >8). Silloin aukon vaikutus onpieni, kun tavoiteltu vaimennus suojattavassakohteessa on 5-15 dB.

Kuva 22: Sillan kohdalla melualue laajenee mo-ninkertaiseksi. Sillan alla melua on vähemmän

�

��

��

��


26

Kuva 23: Esimerkkejä 2 m korkuisen meluesteen pituuden vaikutuksesta vaimennukseen tasaisella maal-la. Meluesteen, maan ja etäisyydenyhteisvaikutus on kuvattu käyrin. Meluesteen vaikutus on kuvattu ras-terilla. Rasterit olisivat katko viivojen mukaisesti laajempia, jos meluesteen korkeus olisi 4 m.

Kuva 24: Esimerkkejä aukkojen vaikutuksesta 3 m korkuisessa meluesteessä tasaisella maalla. Melues-teen, maan ja etäisyyden yhteisvaikutus on kuvattu käyrin. Meluesteen vaikutus on kuvattu rasterilla.

Teiden suunnittelu V Tien rakenteet ja laitteet 3 MELUESTEET

27

Kuva 25: Rajua muutosta avoimesta tieympäristöstä meluesteen rajaamaan voidaan lieventää jokopaljastamalla melueste asteittain kasvillisuuden tai meluvallin suojasta tai aloittamalla melueste ra-kennuksesta. Menettely vähentää myös meluesteen päihin kohdistuvaa tuulikuormaa.

Meluseinän pää tulisi kääntää sivuun seuraa-vissa tapauksissa:

� Melun vaimennustavoite saavutetaan joskusparhaiten kääntämällä meluesteen päät si-vuun. Asiaan vaikuttaa maaston muoto jasuojattavan kohteen sijainti.

� Meluseinä tulee vallin jatkeeksi, ja seinä ha-lutaan liittää vallin laen jatkeeksi.

� Meluseinän alkuun halutaan maisema ym.syistä kuvan 25 mukainen kasvillisuus, eikätien ja seinän väliin saada muuten riittäväätilaa.

� Melukaide tai –seinä on etupinnaltaan tör-mäysturvallinen, mutta törmäys päähän pitääestää. Sovelletaan kaiteita koskevissa oh-jeissa annettua suojaetäisyyttä, ellei me-luesteen päätä upoteta ulkoluiskaan tai elleikäytetä kaidetta. Melukaiteen tai -seinän pääkäännetään 1 m kaiteen taakse kuvan 26mukaisesti, kun meluesteen jatkeeksi tuleetiekaide, joka, joka joustaa törmäyksessä0,5-1,5 m.

� Meluseinän takana on tuulinen aukio, ja me-luesteen päässä autoihin kohdistuisi yllättä-viä tuulia tai lumi kinostuu meluesteen päi-den kohdalle.

Teiden suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet 3 MELUESTEET

28

3.3.6 Melueste sillalla

Sillalla käytetään ensisijaisesti (tavallista sillan-kaidetta jäykempää) melukaidetta, johon teh-dään tarvittaessa korotusosa. Vaihtoehtoisestikäytetään tavallista sillankaidetta, jonka takanaon kevyt melueste, jonka putoaminen estetääntilanteissa, joissa törmäävä auto aiheuttaa sil-lankaiteeseen 0,5 m pullistuman. Sillankaiteenja meluesteen väliin kertyy paljon roskaa ja li-kaa, jota on vaikea poistaa.

Sillalta voidaan tarjota näkymä ympäristöönhelpommin kuin muussa maastossa. Näkymävoidaan tarjota kuvien 26, 27, 28, 29 ja 30 kei-noilla. Läpinäkyvien materiaalien käyttöön liittyykuitenkin paljon ongelmia, jotka on kuvattu koh-dassa 3.2.5. Tästä syystä tulisi tarkistaa voi-daanko pelkällä 1 m korkuisella melukaiteellasaavuttaa vaimennustavoite. Myös lasittamatonpoikkisuuntainen aukko on mahdollinen. Useinon maiseman ja ilkivallan kannalta parempikäyttää korkeita umpinaisia meluesteitä.

Kuva 26: Penkereen melueste ja sillan melu-kaide ovat eri linjassa. Törmääminen melukai-teen päähän on estetty tiekaiteella (joka joustaa0,5 - 1,5 m törmäyksessä). Tällöin melukaiteenpää on käännettävä vähintään 1 m tiekaiteentaakse. Melukaiteen ja meluseinän välissä voi-daan sallia aukko, jos ne limitetään riittävällämatkalla ja toinen pinnoista on ääntä absor-boiva. Melukaiteen päällä on kuvassa läpinäky-vä korotusosa. Usein sen tilalla on parempikäyttää läpinäkymätöntä materiaalia. Aina ko-rotusosaa ei tarvita.

Kuva 27: Meluseinä käännetään viistosti sillalle.Sillalla ja siirtymäosalla meluesteen alaosanaon betonikaide. Maiseman arvosta ja ilkivallanmäärästä riippuu, käytetäänkö yläosassa lä-pinäkyvää vai muunlaista materiaalia. Tässävaihtoehdossa vältetään tiekaiteen käyttö jaulkonäön kannalta hankala liitos melukaitee-seen. Maisemat menetetään, jos läpinäkyväämateriaalia ei voida käyttää, koska kuvan 26aukko ei ole mahdollinen.

Kuva 28: Kuva eroaa kuvasta 26 vain siinä, ettäbetonikaide jatkuu meluseinän edessä. Menet-tely vähentää lumitilaa.

Tien suunnittelu V Tiehen kuuluvat laitteet 3 MELUESTEET

29

Kuva 29: Sillan betonikaide jatkuu viistosti ul-koluiskassa olevaan meluesteeseen, loivaluis-kaisen (1:10) ojanteen yli. Sillan päässä on poi-kittainen ikkuna. Poikittainen ikkuna tarjoaakuljettajalle paremman näkymän ympäristöönkuin viisto (heijastava) lasi. Tosin tässä betoni-kaide peittää näkymää alaosassa. Ikkunallisiapolvekkeita voi olla monta peräkkäin. Niissätarvitaan lasia vähemmän kuin tiensuuntaisissaikkunoissa.

Kuva 30: Meluvallin jatkeena oleva silta. Täys-korkeat meluesteet on limitetty osuudella, jonkapituus on 2 kertaa aukon leveys. Betonikaiteenalku on upotettu ulkoluiskaan. Tähän tapauk-seen voidaan soveltaa myös muiden kuvienratkaisuja.

Kuvien ratkaisusta poikettaessa on varmistetta-va, ettei� meluseinän tai -kaiteen päästä tule törmäyk-

sessä vaarallinen� melu ei kantaudu liikaa limityskohtien au-

koista� lumitila riittää niin, ettei lunta jouduta kanta-

maan pois tarpeettoman pitkiltä osuuksilta,jolloin työ vaarantaa liikennettä

3.3.7 Melukaiteen korkeus

Melukaiteen korkeudessa otetaan huomioonseuraavat asiat:

1. Turvallisuus. Pyöräilijöiden ja säiliöautojenkannalta korkeuden on silloilla oltava yleen-sä vähintään 1,1 m, mielellään 1,2 m. Ly-hyillä silloilla, joilla ei ole kevyttä liikennettä,tyydytään usein matalampaan.

2. Näkymä kaiteen yli. Yli 1 m korkuinen kaiderajoittaa usein huomattavasti näkymää.Avoimessa teräskaiteessakin 1,1 m korkeu-delle sijoitettu johde tai tiheä säleikkö ra-joittaa näkymää.

3. Meluntorjunta. Vaimennus kasvaa korkeu-den kasvaessa. Tarve selvitetään melulas-kelmin.

4. Lumen poisto. Kaiteen yli voidaan auratapakkaslunta, jos kaiteen korkeus on enin-tään 1.0 tai 1,2 m. Korkeampi kaide voiedellyttää lumen siirtelyä pyöräkuormaajalla,mikä voi olla liikenteelle vaarallista.

5. Ulkonäkö sivulta: Silloilla reunapalkin, umpi-naisen melukaiteen ja mahdollisen yläjoh-teen korkeussuhteet tulisi valita sopusuhtai-sesti.

Tyypillinen kompromissi on: 1 m korkuinen be-toninen tai teräksinen melukaide, johon tehdäänpitkillä silloilla vaatimukset täyttävä teräsjohde1,2 tai 1,3 m korkeuteen. Tarvittaessa vaimen-nusta lisätään korottamalla melukaidetta lä-pinäkyvällä materiaalilla.


3.4 Akustiset laatuvaatimukset

3.4.1 Vaimennus

Meluesteen tarkoituksena on vaimentaa meluasuojattavassa kohteessa. Saavutettava vai-mennus riippuu meluesteen sijainnista, korkeu-desta, pituudesta ja suojattavan kohteen sijain-nista ja korkeudesta. Meluesteen rakenteenvaikutus vaimennukseen on erittäin pieni, kuntietty vähimmäistaso on saavutettu.

Kuva 31: Meluesteen vaimennus riippuu enitenäänen kiertämän matkan pituudesta verrattunasuoraan etäisyyteen meluesteen läpi. Vaimen-nus riippuu havaintopisteen sijainnista. Vaimen-nus lasketaan melulaskentamallilla tai mitataansuojattavissa kohteissa. Meluesteen eristävyysmitataan laboratoriossa, jossa on katto. Se ku-vaa seinän läpi kuuluvaa ääntä.

Eristävyyden vaikutus 2,5-3,5 m korkuisen me-luesteen vaimennukseen voidaan ottaa karke-asti huomioon seuraavilla säännöillä:

1. Meluesteen läpi menevä ääni ei vähennälaskelmin ennustettua vaimennusta, jos me-luesteen eristävyysluku DLR on vähintään10 dB suurempi kuin laskelmilla tavoitteeksiasetettu vaimennus aivan meluesteen taka-na.

2. Jos eristävyysluku (DLR) on vain 5 dB las-kelmilla ennustettua vaimennusta suurempi,todellisuudessa saatava vaimennus on 1,5

dB ennustettua pienempi aivan meluesteentakana ja 0,5 dB ennustettua pienempi kau-empana.

3. Jos meluesteen ja pehmeän maan välissä on200 mm korkuinen rako, vaimennus on1-2 dB ennustettua pienempi alle 20 m etäi-syydellä meluesteestä ja noin 0,5 dB ennus-tettua pienempi kauempana.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että melues-teen rakentaminen 200 mm suunniteltua korke-ammaksi kompensoi yleensä kohtien 2 ja 3 ali-tukset, ei kuitenkaan molempia yhtä aikaa.

3.4.2 Eristävyys

Äänen eristävyyttä kuvataan eristävyysluvullaDLR, joka mitataan laboratoriossa EN 20140-3(ISO 354:1985; Acoustics - Measurement ofsound absorption in a reverberation room) ja EN1793 (Road traffic noise reducing devices- Testmethod for determinating the acoustic perfor-mance) osan 2 (Intrinsic characteristics - Air-borne sound insulation) mukaisesti. Se kuvaakykyä eristää esteen läpi menevää ääntä. Lu-kua laskettaessa käytetään EN 1793 osassa 3(Normalized traffic noise spectrum) esitettyätaajuusjakautumaa, joka on tyypillinen taajamanlähellä.

Meluestetuotteiden eristävyys osoitetaan EN1793-2:n mukaisella laboratoriomittauksella.

Meluestetuotteita ostettaessa eristävyysvaati-mus luokitellaan EN 1793:1997 osan 2 mukai-sesti:

� luokka B3: vähintään 25 dB

� luokka B2: vähintään 15 dB

� luokka B1: vähintään 5 dB.

Yleensä määrätään, ettei eristävyys saa hei-kentyä valitun vaativuustason alle meluesteenkäytön aikana esimerkiksi rakoilun vaikutuk-sesta.

Tavallisimmin eristävyyslukuvaatimukseksi va-litaan 25dB. Kun vaimennustarve on enimmilläänkin alle 10dB, eikä aivan meluesteen takana ole suojatta-via kohteita, voi eristävyydeksi riittää (kohdan3.4.1 tapauksen 2 perusteella) 15 dB. Vaihto-

er is tävyys

va imennus


31

ehtoisesti voidaan tällöin sallia (tapauksen 3perusteella) rako maan ja meluesteen välissä,jos siitä on huomattavaa hyötyä kuivatuksessatai roudantorjunnassa. Jos säästö eristävyydenheikentämisestä jää pieneksi, on parasta valitavaatimukseksi 25 dB. Silloin suojattavaa toi-mintaa voidaan myöhemmin sijoittaa lähem-mäksi meluestettä.

Uusimmilla materiaaleilla tuulikuorma edellyttäämm. paksut materiaalit, että 25 dB saavutetaanhelposti, jos raot vältetään. Yksinkertaisilla lau-tarakenteilla (ilman vaneria) ei kuitenkaanyleensä päästä pysyvästi 25 dB eristävyyteen.

Eristävyysluku on vähintään 25 dB esimerkiksiseuraavilla rakenteilla:

� vähintään 20 mm vaneri,

� 6 mm vaneri + 20 mm lomalaudoitus,

� 1+1 mm teräslevy (+ villa ja runko)

� betonielementit joiden välissä on kumitiiviste.

Tärkeintä on, että rakoja tai reikiä ei ole. Edellämainituissa rakenteissa vanheneminenkaan eiyleensä aiheuta rakoilua, jos saumoissa käyte-tään säilyvää tiivistettä.

Lomalaudoituksella (22 x 125, 25 mm limityksin)saavutetaan seuraavat eristävyysluvut:

� 22 dB, kun ei näkyviä rakoja

� 19 dB, kun 2 mm rako joka 3. saumassa

� 16 dB, kun 6 mm rako joka 3. saumassa.

Suurirakoisin tapaus kuvaa vanhenemisen takiakutistuneita lautoja.

Porttilaudalla (20 mm) saavutetaan 20 – 25 dBja puoliportilla (28 mm) 15 – 21 dB riippuen sii-tä, paljonko saumat rakoilevat asennusvirheidentai lautojen kulumisen vuoksi. Ääntä imevät materiaalit joutuvat kovaan rasi-tukseen lähelle tietä sijoitetussa meluesteessä.Toisaalta ääntä imevän meluesteen tarve voiolla tavallista suurempi lähellä tietä. Meluesterakenteen eristävyysluvun säilyminenvoidaan osoittaa käyttökokemuksin tai materi-

aalistandardein, jotka osoittavat, ettei rakentee-seen tule rakoja tai reikiä eikä painon menetys-tä. Tarvittaessa koekappaleeseen tehdään en-nustetut vauriot ja raot, ja eristävyys mitataanlaboratoriossa.

3.4.3 Diffraktio

Meluesteen tehoa voidaan parantaa käyttämällämeluesteen yläreunassa äänen taittumista elidiffraktiota vähentävää rakennetta. Rakenteetovat kokeiluvaiheessa. Rakenteen tehokkuusvoidaan tarvittaessa osoittaa maastossa ko-keella, jossa tavalliseen meluseinään asenne-taan diffraktion vähentäjä. Melutaso mitataanvertailukelpoisissa olosuhteissa (vastaava sääja äänilähde ym.) ennen ja jälkeen asennuksen.Tuloksia ei saa kuitenkaan sellaisenaan siirtäätoiseen tiekohteeseen.

Kuva 32: Melu taittuu meluesteen yläreunastajoka suuntaan. Taittumista voidaan vähentääliittämällä meluesteen laelle ääntä imevästämateriaalista tehty rakenne. Menettely parantaameluesteen vaimennusta.


3.4.4 Absorptio

Tavanomaiset meluesteet heijastavat liikenne-melua takaisin tielle. Ääntä imevät meluesteetheijastavat vain pienen osan äänestä. Äänenimevyys mitataan EN 20354:1993:n mukaisestilaboratoriossa. Tuloksena on äänen absorp-tioluku DL�. Sen suuruus on EN 1793:1997(Road traffic noise reducing devices - Test met-hod for determinating the acoustic performance)osan 1 (Intrinsic characteristics - Sound absorp-tion) mukaisissa luokissa vähintään seuraava:

� A0 = ei testattu

� A1 1 - 3 dB

� A2 4 - 7 dB

� A3 8 - 11 dB

� A4 vähintään 12 dB.

Laatuvaatimuksien ja testitulosten yhteydessäon mainittava käytetyn standardin numero javuosiluku.

Tavallisin ääntä imevä rakenne on puu-, metalli-tai muoviritilällä, reikälevyllä tai verkolla suojatturaskas lasi- tai vuorivilla. Sillä saavutetaanuseimmiten luokka A3 tai A4, kun ritilänaukko-koko ja sijainti villaan nähden on oikea. Huokoi-nen betoni, kevytbetoni tai vastaava voi päästäluokkaan A2 tai A3.

Huokoisten materiaalien ongelmana on huonosäänkestävyys, jos niitä ei suojata kosteudelta.Paksu pinnoite heijastaa ääntä. Vain laborato-riomittauksin ääntä imeviksi osoitettuja raken-teita saa markkinoida ääntä imevinä meluestei-nä. Poikkeuksena on maavalli. Sitä pidetäänääntä imevänä muutenkin.

Luokan A3 tai A4 mukaista meluestettä tai tuki-muurin pinnoitetta tulisi käyttää seuraavissatapauksissa:

a) vilkasliikenteisen ajoradan ja meluesteenvälissä on kevyen liikenteen väylä

b) tien toisella puolella on meluseinä, seinä taitukimuuri, ja välimatka on alle 15 kertaa sei-nien korkeus

c) kulkuaukon kohdalla, kun käytetään kuvan21 limitystä

d) tien vastakkaisella puolella on asutusta, jon-ka melua heijastava melueste lisäisi

e) tunnelissa.

Luokan A2 meluesteitä ei pidetä varsinaisenaääntä imevänä meluesteenä edellä mainituissatapauksissa. Niistä voi kuitenkin olla hyötyämuissa kohteissa.

Äänen absorptioluvun säilyminen edellyttää,ettei ilmasto tai tieltä tuleva pöly pilaa ääntäimevän materiaalin ominaisuuksia. Kestävyysvoidaan osoittaa käyttökokemuksin. Tarvittaes-sa koekappaleeseen tehdään ennustetut vauriotja pölypeite, jonka jälkeen absorptio mitataanlaboratoriossa.

Joskus meluesteille voidaan käyttää nopeutet-tua ilmastorasituskoetta, jonka jälkeen akustisetominaisuudet mitataan.Kuva 33: EN 20140-3:1997 mukainen laborato-riomittaus antaa voimakkaan kohokuvioisillemeluesteille liian suuren DL�:n verrattunamaastossa saatavaan hyötyyn, jos kohokuvionsyvyys on yli 100 mm. Menettely b tai c ei vas-taa kuvan 34 tapausta f.

��

��


33

Kuva 34: Meluesteen rakentaminen tien toisel-lekin puolelle. Tulokset on saatu mittaamallakoekentällä tasaisessa paljaassa maastossa

Lähtötilanne:

a) Tien toisella reunalla jo on 2-3 m korkuinenmeluseinä.

Toinen melueste:

b) Jos tien toiselle puolelle rakennetaan samankorkuinen ääntä heijastava meluseinä, senostaa alueen M melutasoa noin 4 dB 1,5 mkorkeudella maanpinnasta 35-100 m etäi-syydellä tien keskilinjasta

Melun lisääntymistä alueella M voidaan torjua:

c) korottamalla vanhaa meluestettä 1 m

d) tekemällä uudesta meluesteestä ääntä imevä(DL� > 8 dB) tai valli

e) tekemällä tien keskelle vähintään 1,5 m kor-kuinen melueste, jonka alaosa on esimerkiksibetonikaide ja yläosa ääntä imevää materi-aalia

f) tekemällä uudesta meluesteestä tieltä pois-päin kallistettu. Sopiva kallistuskulma on 5-10o, kun meluesteiden väli on yli 30 m, ja 10-15o, kun tien leveys on alle 30 m. Suuri kal-listus lisää melua uuden meluesteen takana.

�!

"!

#!

$!

�!

%!

�& �& ��

�

'�$(�� '�$(��

'��)�

)�

)�

)�

�


3.5 Rakennetekniset laatuvaati-mukset

Perinteiset rakennusmääräykset muutetaanniin, että niissä sovelletaan tärkeimmissä turval-lisuuteen ja terveyteen liittyvissä asioissa EN-standardeja.Seuraavat rakennetekniset laatuvaatimuksetperustuvat pääosin julkaisuun EN 1794 (Roadtraffic noise reducing devices - Non acousticperformance). Sitä sovelletaan julkisissa han-kinnoissa heti sen julkaisemisen jälkeen.Kaikissa kohteissa pitäisi vaatia standardin mu-kaisesti: tuulikuorma, aurauskuorma ( jos lumivoi osua ), iskunkestävyys 30 Nm, ilkivallallealttiissa paikoissa 120 tai 500 Nm, risteyssilloillaosia ei saisi pudota ja lähellä tietä on ajateltavatörmäysturvallisuutta.

3.5.1 Tuulikuorma

Tuuli ei saa murtaa tai taivuttaa liikaa melusei-nää. Tuulikuorma lasketaan SFS-ENV 1991-2-4(tai Suomen rakennusmääräyskokoelman osanB2/1983) mukaisesti.

Jos halutaan välttää tarkemmat laskelmat, tuuli-kuormaksi voidaan valita 1 kN/m2 ja normaaleillasilloilla 1,6 kN/m2. Suojaisissa paikoissa enin-tään 3 m korkean meluesteen keskiosiin koh-distuu tavallisesti pienempi tuulikuorma, noin0,8 kN/m2. Meluesteen päissä ( osuudella, jonkapituus on 2X korkeus ) tuulikuorma on läheskaksinkertainen. Lähellä ajava kuorma-auto voiaiheuttaa 0,8 kN/m2 ja tunnelissa 1,5 kN/m2

imun tai paineen eriaikaisesti tuulen kanssa.

EN 1794-1 liitteen A mukaan meluesteen tuki-pilari ei saa taipua enempää kuin on pilarin kor-keus maanpinnasta jaettuna 150:llä. Seinäele-mentti saa taipua enintään 50 mm. Perustustensallittu siirtymä määrätään tapauskohtaisesti.Kuormat eivät saa 1,5-kertaisinakaan aiheuttaavaurioita rakenteisiin.

3.5.2 Aurauslumikuorma

Jos meluesteen etäisyys aurattavasta tiestä onalle 7 m, aurauksessa lentävän lumen aiheut-tama kuorma voi olla suurempi kuin tuulikuor-ma. EN 1794-1 E:n mukaan aurauskuormansuuruus on aurausnopeudella 60 km/h 15 kN ja

aurausnopeudella 50 km/h 10 kN, kun etäisyystien reunasta on 1-4 m. Kuormat pienenevät 2,5kN aina etäisyyden kasvaessa yhden metrin 4m:stä eteenpäin. Aurauskuorma jakaantuu ta-san 2 m x 2 m alalle, jonka yläreunan korkeustien pinnasta on enintään 2,5 m. Epäedullisinkuorman sijainti määrää.Aurauskuorma ei saa aiheuttaa vaurioita ra-kenteisiin. Jos meluesteen etäisyys auratta-vasta alueesta on alle 1 m, melueste pitää mi-toittaa tapauskohtaisesti. Aurauskuorma eiesiinny yhtä aikaa tuulen kanssa.

3.5.3 Iskunkestävyys

Pistemäinen 30 Nm isku ei saa EN 1794-1 C:nmukaan aiheuttaa pientä lommoa tai halkeamaasuurempaa vahinkoa. Isku kuvaa aurauksessalentävää jäänpalaa tai pikkulasten heittämääkiveä. Isku voidaan saada aikaan mm. pudot-tamalla tylppä 1,5 kg painoinen terästanko 2 mkorkeudelta meluesteen tai yksittäisen elemen-tin keskelle ja 125 mm etäisyydelle nurkista.Kylmähauraat materiaalit koestetaan -20 o läm-pötilassa. Isku rikkoo eräät keraamiset levyt.

EN 1794-1 ei koske ilkivallan kestävyyttä eikänormin vaatimus riitä rajumman ilkivallan varal-le. Ilkivallalle alttiilla paikoilla voidaan tapaus-kohtaisesti vaatia, että samassa testissä120 Nm isku ei aiheuta reikää, eikä pitkää hal-keamaa. Sen kestävät mm. betoni, 1,2 mm te-räslevy ja 1,2 mm alumiinilevy.

3.5.4 Oma, veden ja lumen paino

Meluesteen on kestettävä EN 1794-1 B:n mu-kaan oma ja siihen kertyvän veden ja lumenpaino murtumatta tai taipumatta liikaa.

Tarvittaessa huokoiset materiaalit upotetaanveteen imeytyvän veden enimmäismäärän arvi-oimiseksi. Suurten vesimäärien kertyminen es-tetään kasettimaisten elementtien sisäiselläkuivatusjärjestelmällä, joka ei saa jäätyä her-kästi tukkoon.Aina on varmistettava, että seinäelementit eivätmitoituslämpötiloissa putoa kiinnikkeistään,vaikka oma ja veden ja lumen paino ja tuuli vai-kuttavat yhtä aikaa.3.5.5 Palonarkuus

Meluesteen yhdistäessä kaksi rakennusta toi-


35

siinsa tai muutenkin tapauskohtaisesti voidaanvaatia, että melueste on palamaton tai paloahidastava. Ominaisuus voidaan testata poltta-malla EN 1794-2 A:n mukainen korillinen lastujameluesteen vieressä. Palokoe vastaa heinikko-tai pensaikkopaloa. Lisäksi voidaan rajoittaapalamistuotteiden laatua, esimerkiksi klooriyh-disteitä.

3.5.6 Materiaalit, päästöt ja hävittäminen

Meluesteen sisältämät materiaalit on vaaditta-essa kuvattava EN 1794-2 C:n mukaisesti ylei-sin materiaalinimikkein.

Myrkyllisistä palamiskaasuista ja rakentamisenja käytön aikana meluesteestä irtoavista haitalli-sista aineista on varoitettava.

Pyydettäessä on annettava selvitys käytetynmeluesteen hävittämis- tai uusiokäyttömahdolli-suuksista.

3.5.7 Auton törmäys

Tapauskohtaisesti voidaan vaatia, että meluestetoimii kuten kaide eli ei päästä mitoitusajoneu-voksi valittua autoa läpi eikä ponnauta sitä vaa-rallisesti takaisin tielle eikä pysäytä sitä rajusti.Toiminta tutkitaan EN 1317-2 mukaisella tör-mäyskokeella.

Toimivia ratkaisuja ovat mm. vähintään 0,8-1 m-korkuinen betonikaide tai betonimuuri, joka salliiauton liukumisen eikä katkea liitoksistaan eikämurru. Myös paksusta teräslevystä tai teräspal-keista voidaan saada vaatimukset täyttävä kai-de tai alaosa meluseinälle, kun jatkokset ovatlujia.

Joskus voidaan vaatia, että törmäyksen pitääolla autossa oleville turvallinen, mutta auto saamennä meluesteen läpi. Turvallisuus pitäisiosoittaa törmäyskokeella. Turvallisesti voisi toi-mia esimerkiksi maahan pystytetyistä hoikistapuutolpista tai muoviputkista rakennettu paalu-aita, jossa ei ole erillisiä pilareita.

Jäykkien pilareiden varaan rakennetut meluai-dat ovat aina törmäyksessä vaarallisia, elleiedessä ole johteena esim. 200 x 200 mm teräs-palkkeja vetoa kestävin jatkoksin tai riittävälläetäisyydellä olevaa tavallista kaidetta.

3.5.8 Osien putoaminen

Erityisesti risteyssilloilla sekä aivan liikenne-väylien ja oleskelupaikkojen vieressä tulisi var-mistaa, että seinäelementit tai niiden suuretpalat eivät putoa vaarallisesti ihmisten päälle.

Melueste voidaan suunnitella siten, ettei siitäirtoa auton törmäyksessäkään suuria paloja taipalojen putoaminen estetään varmuusköysin,ketjuin tai verkoin. Varmuusköysien on kestettä-vä 4-kertaisena sen varaan jäävien osien paino.Palojen koko ja määrä selvitetään myöhemminvalmistuvan EN 1794-2 B:n mukaan 500 Nm tai6000 Nm heilurikokeen avulla.

3.5.9 Häikäisy ja läpinäkyvyys

Meluesteelle voidaan asettaa EN 1794-2 E:n jaF:n mukaisia valon heijastumista ja läpinäky-vyyttä koskevia vaatimuksia. Ajovaloja tai aurin-gonvaloa voimakkaasti heijastavia pintoja onvältettävä.

3.5.10 Kestoikä

Meluesteen tukirakenteiden tulee kestää ilmas-toa vähintään 30 vuotta, ellei muuta sovita.Akustisten elementtien kestoikä on 15 vuotta,ellei muuta sovita. Varsinkin ääntä imevillä ma-teriaaleilla on usein vaikea saavuttaa 30 vuodenkäyttöikää.

Melueste voidaan suunnitella niin, että huokoi-set materiaalit vaihdetaan tai puhdistetaan taiainakin tarkistetaan tietyin välein.

Kestoikä osoitetaan materiaalikohtaisin stan-dardein tai käyttökokemuksin samanlaisestapienilmastosta ja olosuhteista. Joskus voidaankäyttää nopeutettua ilmastorasituskoetta.

Myös materiaalien yhteensopivuus on osoitetta-va, esimerkiksi paljas tai vain ohuesti sinkittyteräs syöpyy pahasti, jos se on suorassa kos-ketuksessa CC (kupari, kromi)- tai CCA (kupari,kromi, arseeni)- suoloilla kyllästetyn puun, kupa-rin tai alumiinin kanssa. Myös maalien soveltu-vuus on tunnettava.


3.6 Esteettiset laatuvaatimukset

3.6.1 Rakennuttamistavan vaikutus

Ulkonäköä koskevat laatuvaatimukset määrä-tään yleensä piirtämällä melueste ja määrittä-mällä materiaalit ja niiden pinnan muodot javärit. Tällöinkin työn laadulle tarvitaan yleisem-piä piirustuksia täydentäviä laatuvaatimuksia,ennakkotarkastuksia (betonin väri ja pinta) jaarvonmuutos- ja hylkäysperusteita. Lisäksi tar-vitaan laatuvaatimuksia, joilla tähdätään ulko-näön säilymiseen (maalien kestoikä, puhdista-misen helppous).

Joissakin rakennuttamistavoissa yksityiskohtiensuunnittelu jää osittain työn toteuttajan tehtä-väksi. Silloin tarvitaan yleisempiä laatuvaati-muksia. Osa tällaisista laatuvaatimuksista voi-daan poimia tästä ohjeen kohdasta.Ulkonäköä koskevat toiveet on kuvattava vielä-kin yleisemmällä tavalla, kun meluesteidensuunnittelusta järjestetään kilpailuMyös meluvalleille voidaan asettaa yleisiä es-teettisiä laatuvaatimuksia. Meluvallit voidaantoteuttaa tasapaksuna tai vaihtelevasti kumpui-levana. Pitkä tasapaksu meluvalli näyttää yksi-toikkoiselta, ellei kasvillisuus saa aikaan riittä-vää vaihtelua. Meluvalleihin voidaan saada ai-kaan vaihtelevuutta myös istutustaskuin, joissaon puu.

3.6.2 Sijaintipaikan vaikutus

Meluesteen ulkonäön suunnittelun kannaltameluesteen sijaintipaikat voidaan jakaa seuraa-viin tapauksiin:

1. Tien puoli ilman kevyttä liikennettä

2. Kevyen liikenteen väylän, linja-autopysäkintai puiston puoleinen sivu

3. Asukkaiden pihaa rajaava puoli

Tapauksessa 1 meluesteen pienipiirteisistä yk-sityiskohdista ei ole iloa, koska melueste ohite-taan nopeasti. Yksitoikkoisuutta on silti torjutta-va kasvillisuuden tai muun jaksottelun avulla.Mitä alhaisempi ajonopeus, sitä tiheämmin vä-lein yksitoikkoisuutta on katkottava.Tapauksissa 2 ja 3 meluestettä katsellaan lä-

hietäisyydeltä ja usein pitkän aikaa kerrallaan.Silloin meluesteeseen voidaan vaatia runsaitayksityiskohtia, esimerkiksi pilareissa ja kattees-sa. Tapauksessa 3 yksityiskohdat tulisi suunni-tella hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssaja yksityiskohtien suunnittelu ja toteuttaminenvoidaan antaa osittain asukkaiden tehtäväksi.Tapauksessa 3 ilkivallan todennäköisyys onpieni mutta tapauksessa 2 suuri.

Sijaintipaikka voidaan luokitella myös paikanarvokkuuden mukaan. Vanhojen taajamakes-kustojen lähistöllä tai muissa herkissä paikoissasuunnittelu on tehtävä erityisellä huolella, jarakennuskustannusten nousu normaalia korke-ammaksi on yleensä hyväksyttävää. Korkeam-mat rakennuskustannukset tai erikoisuudentavoittelu ei sinänsä välttämättä paranna ympä-ristöä.

3.6.3 Perustamiseen liittyviä asioita

Meluesteelle voidaan määrätä ulkonäkösyistätietty suositeltava jännemitta tai jännemitan jakorkeuden suhde. Jos perustamisen kannaltaon edullisempi käyttää selvästi suurempaa pila-riväliä, ulkonäön vaatimat lisäpilarit voidaantehdä valepilareina.

Suorassa meluesteessä havaitaan helpostiasennusvirheiden ja painumien aiheuttamatmutkat ja siirtymät. Jos pohjamaassa voi esiin-tyä painumisen tai roudan aiheuttamia siirtymiä,on turvallisinta katkaista suorat tähtäyslinjatkäyttämällä korostetun ulkonevia pilareita taikaarevia linjoja tai pystysuorasta poikkeavaakaarevaa muotoa.

3.6.4 Pintamateriaalit ja yksityiskohdat

Pintamateriaaleihin ja yksityiskohtiin tulee kiin-nittää erityistä huomiota, kun meluesteen vie-ressä oleskellaan tai liikutaan hitaasti.

Tyypillisiä pinnanmuodon määritteitä ovat: Pys-tysuuntainen lomalaudoitus, pystysuuntainenrimoitus, vaakasuora pontti- tai puolipontti-laudoitus. Näistä pitäisi todeta, kelpaako muo-vista tai pellistä tehty jäljitelmä.

Puisissa meluesteissä tarvitaan tuulikuormienvuoksi järeät vaakapalkit. Ulkonäkösyistä voi-daan vaatia, että vaakapalkit on piilotettava ra-


37

kenteen sisään.

Myös muissa materiaaleissa voidaan vaatiakäytettäväksi tietyn suuruista vaaka- tai pys-tysuuntaista profilointia tai kuviointia. Vaa-kasuuntaiset upotukset ja ulkonemat keräävätkosteutta, likaa ja lunta.

Töhrimisen vähentämiseksi voidaan vaatia vä-hintään 40 mm syvyinen pysty tai vaakasuun-tainen uritus tai ritilä. Tällöin vaakasuuntaisissaurissa, ritilöissä tai niiden välissä ei saa olla yli70 mm korkuista piirtämiskelpoista pintaa, eikäpystysuorissa yli 100 mm levyistä pintaa. Vaih-toehtoisesti melueste pinnoitetaan tukevalan-kaisella verkolla, joka estää töhrimistä. Verkkovoi toimia myös köynnösten kiinnittymiskohtana.

Meluesteeseen voidaan vaatia katto, jossa onkunnon räystäät. Niistä on hyötyä puun ja ääntäimevien materiaalien suojaamisessa. Ulkonä-kösyistä räystään leveydelle voidaan antaaenimmäis- tai vähimmäismittoja.

Silloissa meluesteen ja sillan reunapalkin yh-teensovittaminen on vaikeaa. Käytännössä yri-tyksistä huolimatta väriin tulee huomattava eroja saumoihin tulee tahattomia porrastumia.Tästä syystä on usein turvallisinta peittää me-luesteellä koko reunapalkki. Toinen vaihtoehtoon tehdä melueste selvästi eriväriseksi ja por-rastaa saumakohdat selvästi. Myöskään jälki-valuja ei saada saman värisiksi kuin aikaisem-min valettu betoni.


3.7 Meluesteen rakennuttaminen

Meluesteet voidaan rakennuttaa seuraavillatavoilla:

1. Rakennuttaja tekee tai teettää tarkan ulkonä-köä ja rakennetta koskevan suunnitelman,josta pyydetään tarjoukset. Urakkamuotoakäyttämällä meluesteen ulkonäkö ja rakennesaadaan halutunlaiseksi ja tarjouksia onhelppo vertailla.

Haittana on usein korkeampi hinta kuin ulko-näöltään ja rakenteeltaan samanveroisessasarjavalmisteisessa tai urakoitsijan suunnit-telemassa meluesteessä. Hankekohtaisestisuunniteltu melueste on tavallaan prototyyppija siinä ilmenee puutteita. Edellä esitetyt on-gelmat voidaan välttää, jos suunnittelija onkokenut ja tuntee tuotantomenetelmät.

2. Rakennuttaja määrittelee päämitat, ulkonäönja tärkeimmät materiaalit ja laatuvaatimukset.Urakkaan sisältyy rakenteen yksityiskohtiensuunnittelu. Tällöin hinta on usein edullisem-pi kuin edellisessä vaihtoehdossa. Tarjous-ten vertailu voi olla vaikeaa, koska rakenne-ratkaisujen laatutasossa voi olla eroja. On-gelmaa voidaan pienentää sopivasti rajaa-villa laatuvaatimuksilla. Tapauskohtaisesti onharkittava, miten tarkasti ulkonäkö määrite-tään.

3. Rakennuttaja määrittelee meluesteeltä vaa-dittavan vaimennuksen tai sijainnin ja tär-keimmät mitat ja laatuvaatimukset. Tarjoajatsuunnittelevat rakenteen ulkonäön ja mitat.Rakennuttaja valitsee meluesteen ulkonäönja hinnan perusteella. Jos meluestemateriaalivalitaan ennen tarjouskilpailua liian tarkasti,vaarana on kustannusten nouseminen. Toi-saalta hintakilpailua on vaikea järjestää, josmeluesteelle asetettavat vaatimukset ovatkovin väljät. Jos käytetään sarjavalmisteisiatuotteita, meluesteen ulkonäkö on suunnitel-tava paikkaan sopivaksi ja vaihtelevaksi.

Olkoon urakointimuoto mikä tahansa, on raken-nuttajan huolehdittava aina siitä, että meluestesoveltuu ympäristöönsä ja toteutetaan sekäteknisesti että esteettisesti hyvällä laatutasolla.Nämä kriteerit on esitettävä selkeästi urakka-

asiakirjoissa. Samoin urakkasopimuksessa onsovittava menettelytavat, joilla varmistetaanesteettisen laadun toteutuminen rakentamisenaikana.Paikan merkittävyydestä ja katseluetäisyyksistäriippuu, kuinka paljon normaalia enemmän me-luesteeseen ja sen suunnitteluun ja toteutuksenvalvontaan kohdistetaan rahaa ja estetiikan asi-antuntemusta.

Mikäli melueste sijoittuu erittäin vaativaan ym-päristöön, on suositeltavaa pyytää urakkatarjo-ukset tarkkojen rakennuttajan laatimien suun-nitelmien pohjalta. Kaikissa tapauksissa onkuitenkin selkeästi määriteltävä meluesteenvisuaalisen ilmeen vaatimukset.

Käytettäessä rakennuttamistapaa 3 tarjous-pyynnössä tai siihen liittyvässä (tie)suunnitel-massa on esitettävä seuraavat asiat:

� sijaintitiedot ja korkeus

� vaadittu eristävyysluokka uutena ja mahdolli-sesti rakennettuna ja sallitaanko rako maanpinnassa(3.4.2).

� vaaditaanko ääntä imevä (3.4.4).

� pohjamaa, aurattavat alueet ja kielletäänköjoku perustamistapa (esimerkiksi uudellatiellä pengermassojen painuminen voi siirtääpilariperustusta mukanaan)

� vaaditaanko töhrimistä estävä kasvillisuus,pintaprofilointi tai puhdistamista helpottavapinnoite ja sallitaanko helposti rikkoutuvia taikolhiintuvia materiaaleja kuten lasi.

� vaaditaanko jossakin kohdassa törmäystur-vallinen rakenne

� kuinka tihein välein ja miten meluesteen mo-notonisuus tulisi katkaista tien ja tontin puo-lella

� minkä näköisiä meluesteitä kohteeseen ha-lutaan ensisijaisesti ja mitä toissijaisesti.

� suositaanko tiettyjä materiaaleja ja miksi(tiellä liikkuva ei välttämättä erota materiaa-lia)

� sallitaanko puun upottaminen maahan


39

� sallitaanko arseeni- tai kromipitoiset kylläs-tysaineet, klooripitoiset muovit jne.

� pitääkö puurakenteissa soveltaa tietyn julkai-sun mukaisia rakenteellisia puunsuojauskei-noja

Osa vaatimuksista on ehdottomia. Osa vaati-muksista voi olla suosituksia, joista hyvitetäänvertailussa.

Käytettäessä rakennuttamistapaa 2 tarjous-pyynnössä ja siihen liittyvässä (tie)suunnitel-massa on esitettävä lisäksi seuraavat asiat:

� ulkonäkö (esim. Kuvan..... mukainen pysty-

lomalaudoituksen näköinen vaalea seinä,jossa tummat seinäelementtejä korkeammatpilarit n. 4 m välein, sokkeli tumma betoninnäköinen. Tonttien puolella Kuvan..... mukai-nen pystyrimoitus vuorottelevat, seinät ja pi-larit katetaan Kuvan..... mukaisesti)

� vaaditaanko tietty materiaali (Materiaaleja eipitäisi turhaan rajoittaa. Joskus rakenne voi-daan tehdä maalatusta laudasta, muovite-tusta teräksestä tai muovista ilman, että tielläliikkuja pystyy arvioimaan materiaalia).

� esimerkkejä rakenneratkaisuista, joidenkestoikä oletetaan normaalia lyhyemmäksi,sekä niihin liittyvät arvonmuutosperusteet

melu - liikennevirasto · vaihtoehdot välttää melu paikassa, jossa me-lusta on merkittävää...

Documents