raudikkokujan melu- ja tärinäselvitys, asemakaava … · melu mallinnettiin ennustevuoden 2040...

SATO OYJ

Vantaan Raudikkokujan asemakaavamuutoksen

002340 melu- ja tärinäselvitys

Raportti

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.6.2017 P32748p001

Raportti 1 (26)

Mauno Aho 28.6.2017

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 Taustaa .......................................................................................................................... 1

2 Melu ............................................................................................................................... 2

2.1 Arviointiperusteet .................................................................................................... 2

2.1.1 Vantaan kaupungin ohjeet.............................................................................. 3

2.1.2 Uudenmaan ELY-keskuksen ohje 2/2013 .......................................................... 4

2.1.3 Säädösten tulkinnasta ................................................................................... 4

2.2 Lähtötiedot ja menetelmät ........................................................................................ 5

2.2.1 Lähtötiedot ................................................................................................... 5

2.2.2 Menetelmät .................................................................................................. 6

2.2.3 Mallinnetut tilanteet ...................................................................................... 6

2.3 Tulokset ................................................................................................................. 6

2.3.1 Nykyiset rakennusmassat .............................................................................. 6

2.3.2 Viitesuunnitelman mukaiset rakennusmassat .................................................... 6

2.3.3 Epävarmuusarvio ........................................................................................ 11

3 Runkomelu .................................................................................................................... 12

3.1 Arviointiperusteet .................................................................................................. 12

3.2 Lähtötiedot ja menetelmät ...................................................................................... 13

3.2.1 Lähtötiedot ................................................................................................. 14

3.2.2 Turvaetäisyyden käyttö................................................................................ 14

3.2.3 Värähtelyn siirtotiehen perustuva arviointi ..................................................... 15

3.3 Tulokset ............................................................................................................... 18


4 Tärinä........................................................................................................................... 19

4.1 Arviointiperusteet .................................................................................................. 19

4.2 Lähtötiedot ja menetelmät ...................................................................................... 20

4.2.1 Turvaetäisyyden käyttö................................................................................ 21

4.2.2 Laskennallinen arviointi ilman mittauksia ....................................................... 21

4.3 Tulokset ............................................................................................................... 22


5 Johtopäätökset .............................................................................................................. 23

5.1 Melu .................................................................................................................... 23

5.2 Runkomelu ........................................................................................................... 24

5.3 Tärinä .................................................................................................................. 24

Raportti 2 (26)

Mauno Aho 28.6.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Liitteet:

Melualuekartat

1. Katuliikennemelu päiväaikaan nykyiset rakennukset, ennustetilanne 2040

2. Katuliikennemelu päiväaikaan suunnitellut rakennukset, ennustetilanne 2040

3. Katuliikennemelu yöaikaan suunnitellut rakennukset, ennustetilanne 2040

Kartta-aineistot:

© Maanmittauslaitos 2017 ,

© Vantaan kaupunki 2017

Viitesuunitelma SATO Oyj/ © Optiplan Oy 21.3.2017

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (24) 28.6.2017


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Raudikkokujan melu- ja tärinäselvitys, asemakaava 002340

1 Taustaa

Tämä melu- ja tärinäselvitys tehtiin Vantaan Hakunilassa sijaitsevan

Raudikokujan täydennysrakentamiseen liittyen. Selvityksessä arvioitiin

Hakunilantien liikenteen aiheuttamaa melua, runkomelua sekä tärinää.

Selvityksessä huomioitiin myös Hakunilantielle mahdollisesti rakennettava

raitiotie. Tilaajan yhteyshenkilönä toimi Tontti-insinööri Antti Laine ja FCG:n

projektipäällikkönä DI Eric Wehner. Melu- ja tärinäselvityksen laati insinööri

Mauno Aho.

Kuva 1: Sijainti, lähde: SATO Oyj/Optiplan viitesuunnitelma 2017, Vantaan kaupunki



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2 Melu

2.1 Arviointiperusteet

Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu melulle ohjearvot, joista

päivä- tai yöajan ekvivalentti- eli keskiäänitaso ei saisi ylittyä.

Taulukko 1: Melun ohjearvot Vnp 993/1992

Alue LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7

Ulkona

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet

taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä

hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet

55 dB 50 dB1) 2)

Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet,

taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja

luonnonsuojelualueet

45 dB 40 dB 3) 4)

Sisällä

Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB

Opetus ja kokoontumistilat 35 dB -

Liike ja toimistohuoneet 45 dB -

1) Uusilla alueilla on melutason ohjearvo yöllä 45 dB.

2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.

3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti

käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

4) Loma-asumiseen käytettävällä alueella taajamassa voidaan kuitenkin

soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.

Ennen ohjearvoon vertaamista on laskenta- tai mittaustulokseen lisättävä 5 dB,

jos melu on kapeakaistaista tai äänesmäistä tai iskumaista.

Näiden lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa

Asumisterveysasetuksessa 545/2015 on määritelty asuinhuoneiden melutasoille

toimenpiderajat. Toimenpiderajan ylittyessä haitasta vastuussa olevan on

ryhdyttävä toimiin sen selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Taulukko 2: Asumisterveysasetuksen (StmA545/2015) toimenpiderajat

Huoneisto ja huonetila LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7

Asuinhuoneistot, palvelutalot, vanhainkodit, lasten

päivähoitopaikat ja vastaavat tilat

Asuinhuoneet ja oleskelutilat 35 dB 30 dB

muut tilat ja keittiö 40 dB 40 dB

Kokoontumis- ja opetushuoneistot

Huonetila, jossa edellytetään yleisön saavan hyvin

puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä 35 dB -

Muut kokoontumistilat 40 dB -

Työhuoneistot (asiakkaiden kannalta)

Asiakkaiden vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 dB -



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Melun mittaustulokseen on lisättävä 5 dB tai 10 dB impulssimaisuuden mukaan,

jos melu on impulssimaista. Samoin kapeakaistaisuuden takia lisätään vastaavasti

3 dB tai 6 dB. Edellä mainitut korjaukset tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa

esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta. Sekä

impulssimaisuuden että kapeakaistaisuuden määrittely tehdään kuulohavainnon

ja mittaustuloksen avulla.

Asetuksessa säädetään lisäksi, että yöaikainen (klo 22-07) musiikkimelu tai muu

vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi

taustamelusta ei saa yhden tunnin keskiäänitasona (LAeq, 1h) ylittää nukkumiseen

tarkoitetuissa tiloissa 25 dB.

Asetuksessa on annettu matalataajuiselle melulle toimenpiderajat yhden tunnin

taajuuspainottamattomina keskiäänitasoina terssikaistoille, joiden keskitaajuus on

20 … 200 Hz. Rajat koskevat nukkumiseen tarkoitettuja tiloja ja yöaikaa. Päivällä

sovelletaan 5 dB korkeampia arvoja. Seuraavassa taulukossa on alimmalla rivillä

esitetty myös äänitason hahmottamiseksi edellisistä lasketut A-taajuuspainotetut

arvot.

Koska ohjearvot on annettu taajuuskaistoittain, ei tulkinnassa tule erikseen

huomioida äänen kapeakaistaisuutta.

Taulukko 3: Matalataajuisen melun toimenpiderajat asuinhuoneissa (StmA545/2015)

Terssikaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200

Keskiäänitaso

LZeq,1h, dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

2.1.1 Vantaan kaupungin ohjeet

Selvitys tehtiin noudattaen Vantaan Rakennusvalvonnan Rakentamisohjetta,

Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset 30.10.2007 ja Vantaan

kaupungin rakennusjärjestyksen 1.1.2011 voimaan astuneen 57§.

Rakennusvalvonnan Rakentamisohje 30.10.2007 määrää rakennuksen ulkovaipan

äänitasoerot, eli julkisivulla ja rakennuksen sisällä vallitsevan äänitason

vähimmäiserotuksen seuraavasti:

Melähde Melualue

∆L dB,

Asuin-, potilas- ja

majoitushuoneet sekä

opetus- ja kokoontumistilat

∆L dB,

Toimistotilat

yleensä

Lentomelu m1 LDEN >60 dB ei sallita uudisrakentamista 35

Lentomelu m2 LDEN 55...60 dB 35 32

Lentomelu m3 LDEN 50 ...55 dB 32 28

Lentomelu, meluntorjuntatarvealue 28 25 Tie- ja raideliikenne LAeq 65...100 dB erillinen selvitys Tie- ja raideliikenne LAeq 60...64,9 dB 35 30 Tie- ja raideliikenne LAeq 55...55,9 dB 30 25 Tie- ja raideliikenne LAeq 50...54,9 dB - -



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Rakennusjärjestyksen 57§ määrittelee koko Vantaan alueen

meluntorjuntatarvealueeksi. Suunnitellun rakennuksen ääneneristysselvitys on

laadittava yleisesti hyväksytyllä menetelmällä. Rakennuksen suunnittelussa

käytetään rakennusosien ääneneristyslukuina liikennemelun ilmaääneneristys-

lukuja (Rw+Ctr) melulähteestä riippumatta.

2.1.2 Uudenmaan ELY-keskuksen ohje 2/2013

Parvekkeet on lasitettava, jos julkisivulla ohjearvo ylittyy. Jos päiväajan

keskiäänitaso ylittää 65 dB , ei parvekkeita tulisi rakentaa, mutta parveke voidaan

korvata viherhuoneella. Jos julkisivun päiväajan keskiäänitaso on yli 65 dB, tulee

kaavassa määrätä asunnot aukeamaan myös suuntaan, jossa ohjearvot täyttyvät.

2.1.3 Säädösten tulkinnasta

Suunnittelualue on lentomelualueen M3 ulkopuolella, mutta rakennusjärjestyksen

mukaan koko Vantaan alueella on voimassa meluntorjuntatarve ja sen

edellyttämät ulkovaipan äänitasoerovaatimukset, vaikka selvitys ei sitä

edellyttäisi.

Suunnittelualue käsittää voimassa olevan asemakaavan korttelit 94001, 94002 ja

94003. Vantaan kaupungin kaavoituksessa tämä täydennysrakennusalue

katsotaan vanhaksi alueeksi ja siten yöajan keskiäänitason ohjearvona käytetään

50 dB.

Asuinkerrostalojen parvekkeet katsotaan ulkoalueiksi, joten niitä koskevat

ulkoalueiden melun ohjearvot LAeq, 7-22 55 dB ja LAeq, 22-07 50 dB.

Liikennemelun arviointi tehdään yleensä pitkän ajan keskiäänitasoja

tarkastelemalla. Siten ohjearvo voi yksittäisenä päivänä tai yönä ylittää

ohjearvon, kunhan vuoden ajalle lasketut päivä- ja yöajan keskiäänitasot eivät

ylitä ohjearvoa.

Tieliikennemelu ei ole iskumaista tai kapeakaistaista. Lähtökohtaisesti raitiotien

aiheuttama melu ei ole kapeakaistaista tai iskumaista, jos rata ja vaunukalusto

ovat hyväkuntoisia. Tilanne voi muuttua ajan saatossa riippuen kaluston ja radan

kunnossapidosta, esim. kiskoliitosten hiominen sekä pyörien hiominen vaikuttavat

jatkossa merkittävästi syntyvän meluun. Kaarrekirskunta voi olla sekä iskumaista

että kapeakaistaista. Vaihteiden ja kiskojatkosten kohdalla melu voi olla

iskumaista. Mahdollisen raitiotieyhteyden toteutuessa se kulkee tutkittavan

alueen kohdalla melko suoraan eikä lähellä ole vaihteita. Siten voi olettaa, ettei

raitotiemelu tutkittavassa kohteessa ole iskumaista tai kapeakaistaista.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2.2 Lähtötiedot ja menetelmät

2.2.1 Lähtötiedot

Suunnittelualueen ympäristöstä laadittiin kolmiulotteinen maastomalli Maan-

mittauslaitoksen Maastotietokannan, 2 m korkeusmallin ja kaupungin kartta-

aineoston avulla. Tilaajan toimittaman viitesuunnitelman rakennusmassat

sijoitettiin malliin. Rakennusten kerroskorkeuksina käytettiin kauttaaltaan 3 m ja

rakennusten korkeudet määriteltiin asemakaavan sekä uusien rakennusten

viitesuunnitelman kerroslukujen avulla.

Alueen liikennetiedot toimitti Vantaan kaupunki/Suvi Rytkönen-Halonen.

Merkittävin melulähde on Hakunilantien tieliikenne. Raitiotien kiskot sijoitettiin

Hakunilantien uloimmille kaistoille.

Taulukko 4: Liikennemäärät, tieliikenne

Katu KAVL km/h klo 7-

22 K

Tunti-

liikenn

e 7-22

Tunti-

liikenn

e 22-7

raskas %

7-22

raskas %

22-7

Hakunilantie

2016 10000 40 86 % 573,3 155,6 8 % 9 %

Hakunilantie

2040 12600 40 86 % 722,4 196,0 8 % 9 %

Raudikkokuja

2016 550 30 94 % 34,5 3,7 6 % 6 %

Raudikkokuja

2040 1000 30 94 % 62,7 6,7 6 % 6 %

Taulukko 5: Raitiotieliikenne

Tunnit 05-07 07-09 09-15 15-18 18-23 yht.

7-22

yht.

22-7

kpl/h

7-22

kpl/h

22-7

kpl/h 6 12 6 12 6 120 18 8 6

Raitiovaunun melupäästönä käytettiin AnsaldoBredan Sirio-pikaraitiotiekaluston melupäästöä.

Taulukko 6: Raitiovaunun melupäästö raideliikennemelumallin mukaisin parametrein

Hz 63 125 250 500 1000 2000 4000

a 1,2 6,5 8 20,5 25,6 21,4 23,5

b 29,2 34 35,1 40,5 36,8 26,7 24,5



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2.2.2 Menetelmät

Melualuelaskennat tehtiin CadnaA versio 4.6 melulaskentaohjelmistolla käyttäen

ISO9613-2 laskentamallia. Laskentapisteiden etäisyys oli 3 metriä.

Laskentapisteen korkeus oli 2 m maanpinnasta. Vesialueet mallinnettiin ääntä

heijastavana, samoin rakennukset ja tiet. Laskennassa huomioitiin kaksi

ensimmäistä heijastusta. Rakennusten heijastusvaimennukseksi oletettiin 1 dB.

Kasvillisuuden aiheuttamaa lisävaimennusta ei huomioitu.

Julkisivuille kohdistuvat päivä- ja yöajan keskiäänitasot laskettiin jokaiselta

julkisivulta erikseen kerroksittain. Laskentaohjelma esittää tasopiirroksessa

kyseisen kohdan suurimman äänitason. Rakennuksittain esitetään kerrokset,

joissa ohjearvo ylittyy sekä alapuolella päivä- sekä yöajan suurimman julkisivulle

lasketun äänitason.

Sääolosuhteet oletettiin melun etenemiselle suotuisiksi, eli vastaavan

myötätuuliolosuhteita kaikkiin suuntiin. Todellisuudessa melun eteneminen on

vastatuulen puolella vähäisempää ja siten mallinnustulos ei edusta pitkän ajan

keskiäänitasoa, vaan on sitä hieman korkeampi. Lämpötilana ilman absorptiota

määriteltäessä käytettiin +10°C ja suhteellisena kosteutena 70%.

2.2.3 Mallinnetut tilanteet

Melu mallinnettiin ennustevuoden 2040 päiväajan tilanteesta nykyisin

rakennusmassoin sekä viitesuunnitelman mukaisin rakennusmassoin.

Viitesuunnitelman mukaisista rakennusmassoista esitettiin myös tilanne yöaikaan.

Edellä kerrotuissa tilanteissa laskettiin myös rakennusten julkisivuille kohdistuvat

melutasot.

2.3 Tulokset

Liitteinä olevissa melualuekartoissa on esitetty myös julkisivumelun

laskentapisteet niille sekä rakennuksen julkisivuille lasketut suurimmat päivä- ja

yöaikaiset keskiäänitasot.

2.3.1 Nykyiset rakennusmassat

Liitteessä 1 on esitetty melualuekartta ennustevuodelle 2040 nykyisin

rakennusmassoin.

2.3.2 Viitesuunnitelman mukaiset rakennusmassat

Liitteessä 2 on esitetty päiväajan ja liitteessä 3 yöajan melualuekartta

ennustevuodelle 2040 viitesuunnitelman mukaisin rakennusmassoin. Päiväajan

ohjearvo 55 dB ylittyy Hakunilantien puoleisten julkisivujen ja osin Raudikkokujan

puoleisten julkisivujen edessä. Muualla kiinteistön alueella ohjearvo alittuu

selvästi.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2.3.2.1 Julkisivumelu

Uusien A-rakennusten (Raudikkokuja 1a) suurin julkisivuun kohdistuva melutaso

on kaikilla Hakunilantien puoleisella julkisivulla 65 dB. Raudikkokujan puoleisilla

julkisivuilla uusissa B- ja C-rakennuksissa Raudikkokuja 1b ja Raudikkokuja 1c)

melutaso on ylimmillään Hakunilantien kulmassa 63 dB, mutta C-talon julkisivun

itäpäässä enää 59 dB. D-talossa (Raudikkokuja 7) tasot ovat vastaavasti 58 dB ja

57 dB. E- ja F-talojen Raudikkokuja 8a ja 8b) julkisivuilla tasot ovat enimmillään

53 dB eli alle päiväajan ohjearvon. Nykyisten rakennusten osalta ohjearvo ylittyy

Hakunilantietä lähimmällä olevalla julkisivulla Raudikkokuja 3), tason ollessa 63

dB sekä tämän rakennuksen etelänpuoleisella julkisivulla ollen enimmillään 60 dB.

Muualla näissä julkisivuille kohdistuva melutaso alittaa ohjearvon.

Hakunilantien melu ulottuu myös ylimpiin kerroksiin, mitä on havainnollistettu

poikkileikkauskuvalla:

Kuva 2: Melun poikkileikkaus, viivat 1 dB välein

Kuva 3: Keskiäänitason asteikko

Julkisivuihin kohdistuva yöaikainen melutaso on suurin uusissa A- ja B-taloissa

Hakunilantien puolella, 59 dB. B- ja C-talon Raudikkokujan puoleisella julkisivulla

taso on 55… 51 dB. D-talon taso on 50---43 dB. E- ja F-taloissa taso on

kääntöpaikan luona korkeimmillaan 45 dB ja muualla tätä alempi. Nykyisissä

rakennuksissa taso on korkeimmillaan Hakunilantien puoleisella julkisivulla 56 dB

ja saman rakennuksen etelänpuoleisella julkisivulla korkeimmillaan 52 dB.

Muissa nykyisissä rakennuksissa yöaikainen taso on alle 50 dB.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Seuraavissa kuvissa on esitetty julkisivumelun tasot rakennusten eri osissa päivä-

ja yöaikaan. Ympyrässä on roomalaisin luvuin ohjearvon ylittävät kerrokset ja alla

vasemmalla suurin päiväajan sekä oikealla yöajan keskiäänitaso.

Kuva 4: Julkisivumelutasot rakennuksissa A,B ja C päivällä

Kuva 5: Julkisivumelutasot rakennuksissa A,B jaC yöllä



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 6: Julkisivumelutasot rakennuksissa D,E jaF päivällä

Kuva 7:Julkisivumelutasot rakennuksissa D,E ja F yöllä



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Seuraavissa kuvissa on esitetty julkisivumelutasot päiväajan keskiäänitasoina

julkisivuille asetettujen laskentapisteiden avulla.

Kuva 8: Rakennukset Hakunilantieltä katsottuna

Kuva 9: Rakennukset Raudikkokujalta katsottuna



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 10: Rakennukset etelästä katsottuna

Julkisivuille rakennuksittain lasketut suurimmat äänitasot on esitetty seuraavassa

taulukossa. Viimeisessä sarakkeessa on laskettu asuinhuoneiden ulkovaipalta

vaadittava äänitason alenema. Nykyisiä rakennuksia koskee vuoden 1969

asemakaavan määräys: Hakunilantien puoleisten julkisivujen äänitason alenema

on oltava vähintään 35 dB.

Taulukko 7: Julkisivujen äänitasot

Rakennus ID LAeq,7-22,

dB

LAeq, 22-7,

dB

Vaadittava

∆L dB

Raudikkokuja 1a A-talo 65,0 58,6 36

Raudikkokuja 1a A-B

väliosa 64,8 58,4 35

Raudikkokuja 1b B-talo 64,4 58,0 35

Raudikkokuja 1c C-talo 59,9 52,4 30

Raudikkokuja 7 D-talo 57,9 49,3 30

Raudikkokuja 8a E1-talo 52,8 44,5

Raudikkokuja 8a E2-talo 50,0 43,0

Raudikkokuja 8b F-talo 47,2 39,7

Raudikkokuja 3 Nykyinen 62,3 55,9 35

Raudikkokuja 5 Nykyinen 53,7 47,4

Raudikkokuja 10 Nykyinen 48,1 41,7

2.3.3 Epävarmuusarvio

Laskennallisen meluselvityksen menetelmän epävarmuus on ± 2 dB.

Liikennemäärän arviointi sisältää vähintään 10% epävarmuuden. Melutasoksi

muutettuna tämä on noin 0,4 dB, joten se huomioiden kokonaisepävarmuus

pyöristyy edelleen 2,0 desibeliksi.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3 Runkomelu


Maaperäinen runkoääni kuuluu pienitaajuisena kumuna, joka voi muistuttaa

kaukana olevan ukkosen aiheuttamaa jylinää. Asuinrakennuksissa runkomelu voi

riittävän voimakkaana ja toistuvana häiritä etenkin yöunta. Se voi olla myös

muuten häiritsevää, jos esimerkiksi liikenteen tai sisätilojen taustamelu ei peitä

sen vaikutusta. Runkomelu voi olla erityisen häiritsevää konsertti- ja juhlasaleissa

tai muissa erityistä hiljaisuutta vaativissa kohteissa. Maaliikenteen lisäksi

haitallista runkomelua voivat aiheuttaa louhinta-, räjäytys- ja paalutustyöt.

Termillä runkomelu tai runkoääni tarkoitetaan tässä maaperän kautta

rakennukseen siirtyvää värähtelyä, joka muuttuu ääneksi. Runkomelu syntyy

kiskon ja vaunun pyörien tai tienpinnan ja renkaiden kosketuksen aiheuttamasta

värähtelystä, joka välittyy väylän alusrakenteiden ja maaperän kautta läheisten

rakennusten perustuksiin. Perustuksesta ääni etenee rakennuksen

runkorakenteita pitkin huonetilojen seinä-, välipohja- ja yläpohjarakenteisiin.

Rakenneosien värähtely synnyttää huonetilan pinnoista äänen säteilyä, joka

etenee ilmassa paineaaltoina ja joka on aistittavissa äänenä. Rakenneosien

värähtely voi aiheuttaa myös asunnossa olevien varusteluosien ja kalusteiden

kilinää, helinää tai kolinaa, mutta näitä välillisiä vaikutuksia ei lueta runkoääneksi,

vaan niitä pidetään tärinän ilmenemismuotoina. Runkomeluun liittyvä värähtely

on voimakkuudeltaan niin pientä, ettei sitä voi havaita rakennuksen tärinänä, eikä

se aiheuta minkäänlaista vaaraa rakenteille.

Maaliikenteestä aiheutuva runkomelu esiintyy yleensä taajuusalueella 16–250 Hz.

Runkomelua synnyttävä värähtely voi aiheuttaa samanaikaisesti myös

liikennetärinää. Melun kannalta merkittävimmät värähtelyn taajuudet ovat

tyypillisesti alle 100 Hz, mikä johtuu rakennusosien vasteesta värähtelyn

aiheuttamalle herätteelle. Häiritseviä äänitasoja voi esiintyä yli 250 Hz:n

taajuuksillakin, jos rakennus on kiinteässä yhteydessä kallioon tai on hyvin lähellä

sitä tai jos rakennus sijaitsee hyvin lähellä väylää. Runkomeluhaitta on yleensä

suurin, kun sekä väylän että rakennuksen perustukset ulottuvat suoraan

peruskallioon tai kovaan kitkamaahan. Maanalaisesta liikenteestä aiheutuva

runkoääni koetaan usein häiritsevämmäksi kuin maanpäällisestä liikenteestä

aiheutuva.

VTT:n julkaisussa Asko Talja & Ari Saarinen: ”Maaliikenteen aiheuttaman

runkomelun arviointi. Esiselvitys” VTT Tiedotteita 1455-0865, (2009) on esitetty

suositus runkomelun arviointiin ja raja-arvoiksi.

Taulukossa on esitetty suositus Suomessa käytettävistä runkomelutasojen raja-

arvoista. Suosituksen raja-arvoja asetettaessa tavoitteena on ollut

häiriövaikutuksen rajoittaminen minimiin. Koska häiriövaikutusten on havaittu

syntyvän, kun LpASmax ≥ 35 dB, raja-arvot ovat asunnoissa tätä tasoa pienemmät.

Raja-arvot täyttävät valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen

rakennusmääräyskokoelmassa annetut suurimmat sallitut äänitasot asunnossa.

Koska häiriövaikutus korreloi parhaiten maaliikenteen aiheuttaman

enimmäistason kanssa, ohjearvo on annettu mahdollisimman yhtenevänä Suomen

rakennusmääräyskokoelmassa C1 LVIS-laitteille annetun lukuarvon kanssa.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Taulukko 8: Suositus runkomelun raja-arvoiksi (VTT 2468)

Rakennustyyppi

Runkomelutaso

Lprm [dB]

Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit 25–30

Asuinhuoneistot 30/351)

Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat

• potilashuoneet, majoitustilat

• päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut

huoneet

30/351)

Kokoontumis- ja opetustilat

• luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa

edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman

äänentoistolaitteiden käyttöä

• muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot

35

Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/451)

1) Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun

ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason

tiukempaa raja-arvoa.

Värähtelylle hyvin herkkiä laitteita sisältäville rakennuksille suositellaan

runkomelutason enimmäisarvoa LpASmax 25 dB


VTT:n julkaisussa Asko Talja & Ari Saarinen: ”Maaliikenteen aiheuttaman

runkomelun arviointi. Esiselvitys” VTT Tiedotteita 2468, (2009) on esitetty

suositus runkomelun arviointiin.

Runkomelun arviointia varten on esitetty kolme eritasoista menetelmää.

Ensimmäinen taso perustuu varoetäisyyksien käyttöön. Mikäli rakennuksen ja

väylän välinen etäisyys on riittävän suuri, tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen.

Toisen tason tarkastelu ottaa huomioon värähtelyn siirtymiseen ja äänen

syntymiseen vaikuttavat tekijät. Tarkastelu perustuu peruskäyrään, jonka avulla

arvioidaan maaperän värähtelyn perusarvo eri etäisyydellä väylästä. Huoneen

seinäpintojen keskimääräinen värähtely arvioidaan lisäämällä käyrään

korjaustekijät, jotka määräytyvät liikenteen, väylän, maaperän ja rakennuksen

yksityiskohtien perusteella. Lopullinen äänitaso sisätiloissa arvioidaan lisäämällä

käyrään korjaustekijät, jotka ottavat huomioon äänitason riippuvuuden

seinäpintojen värähtelyvoimakkuudesta ja taajuudesta. Kolmannen tason arviointi

perustuu ääni- ja värähtelymittausten käyttöön.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.2.1 Lähtötiedot

Alueen maaperä on Geologian tutkimuskeskuksen kartassa merkitty

kartoittamattomaksi alueeksi. Koska alue sijaitsee mäellä sekä rajoittuu

pohjoisessa kallioon ja hiekkamoreeniin (mr)RT, oletetaan sen koostuvan näistä.

Alueen koillisosassa olevan pysäköintialueen reunoilla on kallio näkyvillä. Koska

kallio edistää runkoäänen etenemistä eniten, oletetaan maapohjan olevan kalliota.

Pääkaupunkiseudun uusin raitiovaunutyyppi, Transtechin Artic on

kokonaismassaltaan 50 t ja ajonopeudeksi oletetaan Hakunilantien rajoitus 40

km/h.

3.2.2 Turvaetäisyyden käyttö

Taulukossa on esitetty etäisyys, jota kauempana väylästä sijaitsevassa

asuinrakennuksessa runkomelutason voidaan katsoa olevan alle 35 dB

(pintaväylä) tai alle 30 dB (kalliotunneli). Tarkempi arviointi on tarpeen, mikäli

tarkasteltavan kohteen etäisyys väylästä on pienempi kuin taulukossa on esitetty,

raja-arvo poikkeaa käytetystä tai rata vertailutapauksesta. Taulukossa esitettyjen

hyvin pehmeän maapohjan arvojen käyttöön tulee suhtautua varauksella, sillä

niiden käyttö edellyttää, että väylän tai rakennuksen alla on riittävästi värähtelyä

eristävää pehmeää maata, sitä ei ole katkaistu esimerkiksi paaluilla tai kovalla

tukikerroksella ja että rakennuksen sokkeli on eristetty riittävästi routasyvyyteen

asti. Hyvin pienille etäisyyksille turvaetäisyyksiä ei taulukossa ole annettu, koska

silloin värähtelyn siirtyminen riippuu merkittävästi käytetyistä rakenneratkaisuista

ja on siten hyvin tapauskohtaista. Raitiovaunulle esitetään käytettäväksi

keskusta-alueella raitiovaunun ja esikaupunkialueiden siirtymäosuuksilla metron

tietoja.

Taulukko 9: Runkomelutason arviointikynnyksiä (VTT 2468)

Maapohja, väylän sijainti ja runkomelutason raja

Pehmeä,

pintaväylä,

35 dB

Kova,

pintaväylä,

35 dB

Kallio,

tunneli,

30 dB

Kallio,

pintaväylä,

35 dB

Tieliikenne 50 km/h < 5 m < 5 m < 5 m < 5 m

Raitiovaunu 40 km/h < 5 m 15 m 50 m 120 m

Metro tai lähijuna 80 km/h < 5 m 30 m 90 m 160 m

Lähijuna 160 km/h 10 m 60 m 130 m 200 m

Sm-juna 220 km/h 15 m 70 m 150 m > 200 m

IC-juna 160 km/h 40 m 130 m 200 m > 200 m

Tavarajuna 100 km/h 60 m 160 m > 200 m > 200 m



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.2.3 Värähtelyn siirtotiehen perustuva arviointi

Värähtelyn siirtotiehen perustuvan arvioinnin avulla voidaan ottaa tarkemmin

huomioon runkomelutasoon vaikuttavat tekijät. Menetelmän avulla saa käsityksen

runkoääneen vaikuttavien monien eri tekijöiden merkityksestä. Menetelmä

perustuu arvioituun värähtelyn nopeustasoon, mutta se ei kuitenkaan edellytä

tarkkaa tietoa värähtelyn taajuusspektristä eikä spektrin muuttumisesta

värähtelynsiirtymisreitillä.

𝐿𝑝𝐴 [dB] = 𝐿𝑣 + ∑ ∆𝐿𝑣,𝑖 − 22 , jossa peruskäyrä henkilöjunalle 100 km/h ilman

kiskojatkoksia ja vaihteita avoradalla. Korjaus -22 dB on muodostettu

nopeustason muunnoksesta äänitasoksi (-28 dB) ja varmuusmarginaalista (+6

dB).

𝐿𝑣 = 𝐴 − 𝐵 ∗ 𝑙𝑔(𝑑 𝑑0⁄ ) − 𝐶 ∗ (𝑑 𝑑0⁄ ) , jossa

𝐴 = 103 𝑑𝐵, 𝐵 = 14 𝑑𝐵, 𝐶 = 0,8 𝑑𝐵, 𝑑0 = 10 𝑚 𝑗𝑎 𝑑 𝑜𝑛 𝑒𝑡ä𝑖𝑠𝑦𝑦𝑠 𝑣ä𝑦𝑙ä𝑛 𝑟𝑒𝑢𝑛𝑎𝑠𝑡𝑎

∆𝐿𝑣1 = 20 ∗ lg (𝑣 𝑣0⁄ ) , jossa

𝑣 = 𝑎𝑗𝑜𝑛𝑜𝑝𝑒𝑢𝑠 𝑘𝑚/ℎ 𝑗𝑎 𝑣0 = 100 𝑘𝑚/ℎ

Seuraavana on esitetty muita runkomelun syntyyn ja siirtymiseen rakennukseen

vaikuttavia tekijöitä ja niiden avulla tehtävät korjaukset ∆𝐿𝑣2 … ∆𝐿𝑣9 .

Muut liikenteestä johtuvat korjaustekijät ∆𝐿𝑣 ovat seuraavien taulukoiden mukaan.

Raitiovaunulle esitetään käytettäväksi lihavoitujen rivien tietoja.

Taulukko 10: Liikennetyypin mukaiset korjaustekijät

Liikennetyyppi ∆𝑳𝒗𝟐 dB Huomautuksia

Sähkömoottorijunat, metro,

raitiovaunu 0 akselipainot 9-15 t

Suurnopeusjunat 0 Pendolino , 13 t

Veturivetoiset junat +11 Henkilö- ja tavaraliikenne,

akselipainot 15-22,5 t

Kumipyöräliikenne -6 Koskee kaikkea

maantieliikennettä

Taulukko 11: Kaluston ominaisuudet

Ajoneuvon ominaisuus ∆𝑳𝒗𝟑 dB Huomautuksia

Normaali jousitus 0 pääjousituksen

ominaistaajuus alle 15 Hz

Jäykkä jousitus 0 pääjousituksen ominaistaajuus

yli 15 Hz t

Kuluneet tai lovipyörät +10



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Vaihteiden ja kiskojatkosten kohdat huomioidaan seuraavan taulukon mukaan.

Taulukko 12: Väylän kunnon vaikutus

Väylän kunto

∆𝑳𝒗𝟒 dB

(valitaan vain

suurin)

Huomautuksia

Hyväkuntoinen rata 0 sileät kiskot, ei epäjatkuvuuskohtia

Kuluneet tai aaltomaiset

kiskot +10

Jos sekä pyörät ja kiskot kuluneet,

käytetään vain kerran

Radan epäjatkuvuuskohdat +10 Vaihteet ja huonot mekaaniset

kiskojatkokset

Kiskojatkokset + 5 Mekaanisin kiinnittimin tehty kiskojatkos

Seuraavassa taulukossa on esitetty radan perustuksen eristämisen vaikutus

verrattuna perustilanteeseen.

Taulukko 13: Radan eristäminen

Radan eristämistapa

∆𝑳𝒗𝟓 dB

(valitaan

merkittävin)

Huomautuksia

Ei eristystä 0 Kiskot pölkyillä 300-400mm

sepelikerroksen päällä

Kiskojen eristäminen -5

Pehmeät kiskonaluslevyt kiskon ja pölkyn

välissä vaimentavat yleensä yli 50 Hz

taajuuksia.

Pölkkyjen eristäminen -10 Ratapölkkyjen alle asetetut eristelevyt

vaimentavat yleensä yli 40 Hz taajuuksia.

Sepelikerroksen eristäminen -10

Sepelipatjan ja kovan pohjan väliin

asennettujen vaimennusmattojen tai

eristelevyjen vaikutus riippuu

taajuudesta. Yleensä vaimennusmatto

vaimentaa yli 30 Hz taajuuksia.

Kelluva laattarakenne -15

Radan alla olevan kelluvan betonilaatan

vaikutus riippuu taajuudesta, vaimentaa

tehokkaasti kaikkia äänitaajuuksia.

Runkomelun siirtyminen maaperästä rakennukseen riippuu rakennuksen

ominaisuuksista seuraavien taulukoiden mukaisesti.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Taulukko 14: Rakennustyyppi ja perustus

Rakennuksen tyyppi ∆𝑳𝒗𝟕 dB Huomautuksia

Perustus kalliolle 0 Perustuksen ja kallion välissä on alle 3m

maa-ainesta.

Puutalo 1 – 2 kerrosta -5 Perustuksen ja kallion välissä on yli 3m

maa-ainesta.

Betonitalo 1 – 2 kerrosta -7 Perustuksen ja kallion välissä on yli 3m

maa-ainesta.

Kerrostalo -10 Perustuksen ja kallion välissä on yli 3m

maa-ainesta.

Taulukko 15: Kerrokset ja resonanssit

Rakennuksen kerros ∆𝑳𝒗𝟖 dB Huomautuksia

Kerrokset 1 - 5 -2 dB /kerros Käytetään, jos kerroksilla on eri

käyttötarkoitus.

Ylemmät kerrokset -1 dB/kerros Käytetään, jos kerroksilla on eri

käyttötarkoitus.

Rakenneosien resonanssin

vaikutus +6 dB

Riippuu materiaaleista ja

rakenneratkaisuista.

Kun edellä esitetyillä kaavoilla ja korjauskertoimilla on liikenopeus muunnettu

äänitasoksi, on äänitaso taajuuspainottamaton. Melun arvioinnissa käytetään

matalia taajuuksia vaimentavaa A-taajuuspainotusta ja siten äänitasoon tehdään

lopuksi vielä runkomelun hallitsevan taajuusalueen mukaan seuraava korjaus.

Taulukko 16: Muunto A-painotetuksi äänitasoksi

Maapohjan värähtelyn

hallitseva taajuusalue ∆𝑳𝒗𝟗 dB Huomautuksia

alle 30 Hz -50

Tyypillinen pehmeillä savi- siltti- ja hiekkamailla (vs

< 200 m/s), kun pehmeä kerros väylän ja

rakennuksen alla on yli 3 m.

30 – 60 Hz -35

Tyypillinen kovilla savi- siltti – ja moreenimailla (

200 m/s < vs < 500 m/s). Tyypillinen myös, jos on

käytetty radan tukikerrosten alle asennettuja

vaimennusratkaisuja.

yli 60 Hz -20 Tyypillinen kalliolla ja iskostuneilla moreenimailla

(vs > 200 mm/s) ja kalliotunneleille.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

3.3 Tulokset

Tieliikenteen osalta lähin rakennus täyttää 5 m turvaetäisyyden, mutta

raitiotieliikenteen osalta arviointi täytyy tehdä laskennallisesti.

Arviointia hankaloittaa myös se, ettei raitiotien paikkaa Hakunilantiellä ole

tiedossa. Jos kiskot ovat nykyisen ajoradan itäreunassa, on etäisyys lähimpään

uuteen rakennukseen noin 12 metriä. Olettaen rakennuksen pohjakerroksisella,

on runkomelutaso ensimmäisessä kerroksessa 37 dB ja toisessa 35 dB, mikä

ylittää suosituksen ja siten rakennuksen perustus tai kiskot tulee eristää

runkomelun kulkeutumista vastaan. Kiinteistön nykyisistä rakennuksista etäisyys

on noin 22 metriä ja runkomelun taso on 33 dB.

Koska myös nykyisen rakennuksen rukomelutaso on lähellä suositusta, tulisi

mieluiten raitiotiekiskot eristää, jolloin runkomelutaso millä tahansa taulukossa 10

esitetyllä menetelmällä vähenee alle suositustason.


Raiteiden paikkaa ei ole vielä määritelty ja sen tuoma epävarmuus raiteiden

etäisyydestä lähimmän rakennuksen perustuksiin on merkittävä. Tehty arviointi

oletti kiskojen olevan ajoradan reunassa. Raiteiden siirto 2 metriä vaikuttaa

runkomelutasoon noin 1 dB.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4 Tärinä


Tärinä on yleensä kuultavaa ääntä matalammalla taajuudella tapahtuvaa

värähtelyä, mutta sen ylemmät taajuudet yltävät kuuloalueelle. Taajuusalue on

yleensä noin 3 Hz … 80 Hz. Tärinän havaintokynnyksenä voidaan pitää yleensä

noin 0,1 mm/s liikenopeutta. Katuliikenteessä tärinää voivat aiheuttaa korokkeet,

hidastetöyssyt tai päällysteen vauriot.

VTT on julkaisussaan Asko Talja: ”Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja

luokituksesta”, VTT tiedotteita 2278, (2004) esittänyt asuinrakennuksille

käytettäväksi norjalaisen standardin NS 8176:1999 mukaista luokittelua:

Taulukko 17: Värähtelyluokitus ihmisille aiheutuvan haitan mukaan (VTT 2278)

Värähtely-

luokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Vw,95 [mm/s]

A Hyvät asuinolosuhteet

Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. ≤ 0,10

B

Suhteellisen hyvät olosuhteet

Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole

häiritseviä.

≤ 0,15

C

Suositus uusien rakennusten ja väylien

suunnittelussa

Keskimäärin 15% asukkaista pitää värähtelyitä

häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä.

≤ 0,30

D

Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla.

Keskimäärin 25% asukkaista pitää värähtelyitä

häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä.

≤ 0,60

Värähtelyluokan C mukaan arvioitaviksi alueiksi katsotaan olemassa olevien

väylien varsien alueet, joissa kaavaa laaditaan tai merkittävästi muutetaan ja

alueet, joihin kohdistuvat ympäristövaikutukset muuttuvat uuden väylän vuoksi.

Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai

väylän vähäiset muutokset arvioidaan luokan D mukaan.

Yleisellä tasolla Suomessa junien aiheuttama tärinä nykyisillä asuinalueilla ylittää

usein luokan D rajan ja haitan arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti.

Yllä oleva taulukko koskee normaaleja asuinrakennuksia. Jos rakennus on

tarkoituksellisesti suunniteltu häiriöttömäksi (esimerkiksi korkeatasoiset

asuinrakennukset, lepokodit, sairaalat), värähtelyluokan tulee olla yhtä luokkaa

korkeampi.

Taulukon arvoja ei sovelleta rakennuksiin, joissa ihmiset ovat pääasiassa

liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä

(esimerkiksi toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat).

VTT:n julkaisussa (VTT:n tiedote 2002) raideliikenteen aiheuttaman tärinän

vaurioriskistä on annettu suositukset. Maantieliikenteen osalle ei ole erillisiä

vaurioriskin tunnuslukuja tai suosituksia.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Taulukko 18: Raideliikenteen aiheuttaman tärinän vaurioriski (VTT 2002)

Alue Alueen kuvaus

Heilahdusnopeuden

resultantin huippuarvo

rakennuksen perustuksessa

res v (mm/s)

V Vauriot ovat mahdollisia

Kohonneen tärinäalttiuden alue

> 3,0

H

Haitat ovat mahdollisia, vauriot

epätodennäköisiä

Vähäisen tärinäalttiuden alue

1,0…3,0

E

Haitat epätodennäköisiä

Tärinä voidaan havaita, mutta vaurioriski on

merkityksetön

< 1,0

Resultantin huippuarvo resv on x, y- ja z-suuntaisten huippuarvokomponenttien

neliösumman neliöjuuri. Mikäli tätä ei ole käytettävissä voidaan arvona käyttää

1,2 * vmax.


Tärinän arviointi perustuu maaperätietoihin ja siten jo ensimmäisestä

arviointitasosta lähtien tarvitaan tietoa maaperästä.

Maaperät luokitellaan karkealla tasolla pehmeiksi ja koviksi ja tarkemmissa

tarkasteluissa seuraavan taulukon mukaisesti:

Taulukko 19: Maalajien luokittelu

Nro kuvaus luokittelu Maalajit

1 Tärinäherkkä koheesiomaa pehmeä ljSA liejuinen savi

2 Tärinäherkkä koheesiomaa pehmeä liSa lihava savi

3 Tärinäherkkä koheesiomaa pehmeä Lj lieju

4 Normaali koheesiomaa pehmeä Sa Savi

5 Normaali koheesiomaa pehmeä saSi Savinen siltti

6 Normaali koheesiomaa pehmeä Si Siltti (hiesu)

7 Välimaalajit pehmeä karkeaSi karkea siltti

(hieta)

8 Välimaalajit kova hkSi silttinen

hiekka (hieta)

9 Välimaalajit kova hienoHk hieno hiekka

10 Karkearakeinen kova Sr sora

11 Karkearakeinen kova HkMr hiekkainen

moreeni

12 Karkearakeinen kova SrMr sorainen

moreeni

13 Kallio kova

kallio

Pehmeillä maalajeilla tärinä leviää merkittävästi kovia laajemmalle. Paksuissa

kerroksissa välittyvät hyvin matalat taajuudet 2…8 Hz kun taas jäykissä ja

ohuissa kerroksissa 8… 40 Hz. Tätä korkeammat taajuudet vaimenevat maan

sisäisen vaimennuksen ansiosta hyvin lyhyellä matkalla.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.2.1 Turvaetäisyyden käyttö

VTT:n raportti 50/2006 esittää arviointitasoksi 1 raskaalle katuliikenteelle

seuraavia etäisyyksiä, joiden ulkopuolella erillistä tärinätarkastelua ei tarvita.

Raitiotieliikenne rinnastuu akselipainoiltaan raskaaseen katuliikenteeseen ja kiskot

voidaan olettaa olevan sileää väylää, paitsi vaihteiden kohdalla. Turvaetäisyyden

avulla voidaan tärinää arvioida yleiskaavatasolla ja olettaa etäisyydellä

saavutettavan vähintään tärinäluokka C vaatimukset. Mikäli alueella on tärinälle

erityisen herkkiä kohteita, ei tätä voi soveltaa. Pehmeitä maalajeja ovat edellisen

taulukon numerot 1-6. Taulukon etäisyydet voidaan puolittaa, jos joku

seuraavista ehdoista toteutuu:

Rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset

Rakennus on yksikerroksinen ja paaluperustettu

Rakennus on vähintään 5-kerroksinen

Arviointi tehdään radan alla olevien maalajien mukaan. Jos pehmein maalaji

rakennuksen alla on kovempaa kuin pehmein radan alla, voidaan arviointi tehdä

pehmeimmän rakennuksen alla olevan maalajin mukaan.

Taulukko 20: Arviointitaso 1

Nopeus, km/h Maaperä Rata etäisyys

radasta, m

40 pehmeä ei jatkoksia eikä vaihteita 50

40 pehmeä jatkoksia ja vaihteita 100

100 pehmeä ei jatkoksia eikä vaihteita 100

40-100 kova voi sisältää myös vaihteita ja jatkoksia 15

4.2.2 Laskennallinen arviointi ilman mittauksia

Maaperä- ja liikennetietojen perusteella voidaan karkealla tasolla arvioida

etäisyydet, joiden ulkopuolella tärinähaitat ovat epätodennäköisiä eikä tarkempaa

selvitystä tarvita.

Luokkaa A voidaan soveltaa erityisen tärinäherkkiin kohteisiin. Laskenta on tehty

olettaen radalla kulkevan raitiovaunun massaksi 60 tonnia ja ajonopeudeksi

kadun nopeusrajoitus 40 km/h. Ratakuntokertoimeksi oletettiin 1, joka vastaa

jonkin verran kulunutta rataa. Uudella radalla kerroin olisi 0,7 ja vanhalla 1,3.

Rakennusten oletettiin olevan tärinän suhteen epäedullisia, mutta erityistä

resonanssia ei oletettu esiintyvän. Koska rakennukset ovat vähintään 5-

kerroksisia, heilahdusnopeus puolittuu.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

4.3 Tulokset

Rakennuksen etäisyydellä 12 m kiskoista on heilahdusnopeuden laskennallinen

arvo soramoreenimaaperässä 0,06mm/s ja kalliomaassa 0,05 mm/s. Siten alue

täyttää tärinäluokka A vaatimukset eikä tärinäriskiä näillä lähtötiedoilla ole.


Tärinäarviointi on tehty olettamalla maaperä moreeniksi tai kalliomaaksi

perustuen alueen lähimmän kartoitetun maaperän tietoihin. Raitiovaunun massa

on oletettu 2-kertaiseksi eli 100 tonniksi. Laskennassa on lisäksi käytetty

varmuuskerrointa 2. Lasketut heilahdusnopeudet ovat silti selvästi alle luokan A

sallitun, joten merkittäväkään lähtötietojen muutos ei muuta arviota. Toisaalta

etäämmällä tutkitusta alueesta on korttelissa olemassa oleva asuinkerrostalo. Jos

sen perustamisolosuhteet ovat hyvät, on epätodennäköistä, että sen ja

kalliomaan välissä olisi huonot perustamisolosuhteet, jotka lisäävät samalla myös

tärinäriskiä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5 Johtopäätökset

5.1 Melu

Meluselvitys laadittiin katuliikenteelle ja melun ohjearvot ylittyvät Hakunilantien

puoleisilla julkisivuilla sekä olemassa olevien että suunniteltujen rakennusten

kohdalla. Suurin äänitaso julkisivulla on päiväaikaan 65 dB ja yöaikaan 59 dB.

Myös A-talon eteläjulkisivulla sekä B-D-talojen Raudikkokujan puoleisella

julkisivulla äänitasot ylittävät ohjearvot.

Rakennuksen ulkovaipalta vaadittava äänitason alenema on A-B-taloissa

Hakunilantien puolella 35-36 dB, B-C-taloissa Raudikkokujalla ja A-talon

eteläjulkisivulla 30 dB. Muilla julkisivuilla ja muissa rakennuksissa ei ole

vaatimuksia julkisivujen ääneneristävyydelle, koska jo 25 dB äänitason alenema

ulkoa sisälle täyttää vaatimukset.

Olemassa olevan rakennuksen sisäpihalle jäävällä julkisivulla melutaso alenee

nykyisestä ja alittaa ohjearvot Samaten muissa rakennusten osissa julkisivujen

melutasot alittavat ohjearvot. Oleskelualueina kaikki sisäpihan alueet ovat

soveltuvia ja ohjearvot alittuvat selvästi kaikkialla. Nykyisessä asemakaavassa

oleva nykyisiä rakennuksia koskeva vaatimus Hakunilantien puoleisten

julkisivujen 35 dB ääneneristävyydestä on yhtäpitävä tämän selvityksen kanssa.

Parvekelasituksilla saadaan 5 ... 10 dB äänitason alenema. Yleensä yli 5 dB

aleneman saavuttaminen vaatii lasitusten huolellista akustista suunnittelua. Siten

Raudikkokujan puoleisille julkisivuille voidaan rakentaa parvekkeita, jos ne ovat

lasitettuja. Hakunilantien puoleisien julkisivujen osalta parvekelasituksen

akustinen suunnittelu on tehtävä huolella. Yleensä riittävä äänitason alenema

saavutetaan vain sisäänvedetyillä parvekkeilla ja käyttäen lisäksi parvekkeilla

absorptiomateriaalia.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

5.2 Runkomelu

Runkomelun arviointi tehtiin maaperätietojen perusteella. Katuliikenteen osalta

runkomelun riskiä ei ole. Mahdollisen raitiolinjan rakentaminen tuo runkomelun

riskin sekä suunnitelluille rakennuksille että mahdollisesti myös olemassa oleville.

Siten runkomelun torjunta tulisi tehdä radan perustuksissa. Arvioinnin

epävarmuutta lisäsi raiteiden tarkan paikan määrittämättömyys. Tämäkin

täsmentyy aikanaan radan suunnittelun edetessä. Mahdollisuudet torjua

runkomelua radan rakenneratkaisujen avulla ovat hyvät.

5.3 Tärinä

Suunnittelualue sijaitsee kovalla maaperällä ja tärinäriski on käytetyillä

lähtötiedoilla merkityksetön. Olettamalla liikennöinnin tapahtuvan kahdella yhteen

kytketyllä yksiköllä tärinä jää edelleen alle A-luokassa sallitun.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Hyväksynyt:

Mattias Järvinen

Toimialajohtaja, FM

Laatinut:

Mauno Aho

projektipäällikkö, ins

raudikkokujan melu- ja tärinäselvitys, asemakaava … · melu mallinnettiin ennustevuoden 2040...

Documents