Linnan kuritushuoneen wahtimestari HugoHenrik lägerroos ja neitiMathilda Hjertzell.

Awioliittoon tunlutetuita:

Kuolleita tanpnngissa lokalnulla:3 p. ajuri Lindbergen waimo Karolina,49

w.; 8 p. nikkari Enot Ekman, 40 w; 14 p.anniskelia Gust. Ad. Lindgren, 27 w.; 27 ft.työmies Juho Siren'in poikalapsi MathiasHjalmar, 12 kuut.; 30 p. ent. wantiwartiaMatti Abackan poika Heikki Hjalmar, 6 w.

Ensi sunnmltaiua saamaa:Suomalaisen puolipäiwä saarnan kello 10

pastori Appelqwist.Suomalaisen ehtoosaarnan kello 5 prowasti

Boisman.Tuorstaina kella^ 5 ruotsalainen Pyhän Raa-

matun selitys.Swenst Bibelförklaring thorsdag kl. 5 e. m.

IlmmtuKsia.Meijeri-Ninjttely Pietarissa

Ilmoituksia tehoessä osanotosta Meiieri-näyttelyyn Pietarissa t. w. onuseitten näyttely-estneitten myyntihinnat määrätty min korkeiksi, etta niitä luulta-wasti ci saada myydyksi. Tämän johdosta saa allekirioittanut pyytää, etta kunn.näytteillepanijat ennen ensitulewan marraskuun 10 päiwää allaolewalla osoitteellailmoittakoot, josko heidän näytteille panemansa esineet owat heille takaisin lähe-tettäwät simä tapauksessa, ettei määrättyä hintaa niistä saada; sekä josko huuto-kaupalla myytäwäksi määrätyt esineet woidaan hinnan saamista warten myydäwähitellen, kosta Toimikunta Pietarissa on lausunut sen toiwomuksen,etta kaiktiSuomen tawarat sillä tawoin myytäisiin. — Anden näytteille panijaitt)jotka eiwät mainitun ajan kuluessamääränstä) katsotaan Hnwäksyneen myumistä wäyitellen niihin hm»toiyin, jotka woidaan faada. Helsingissä lokakuun 2! v:nä 1879.

E.I.Wikberg.Osoite: Wähä Morstoi N:o 18 Suomen kommissarius Meijeri°Näyttelyssä

Grand hotel. Pietarissa.

*) Senraawat läänimme seurakunnllt oli"wat siis w. 1878 wielil lansatoulua wailla:Perttula, Humppila, Renko, Somero, Somc-roniemi, Längelmäki, Kuorehwefi, Kuhmalal)-ti, CräjNrwi, Sahalahti, Kuhmoinen,Korpi-lahti, Kuru ja Ylijjcirwi. WesilahdeSsa jaMessnkylässii on kumminkin Ahlman'in lah-joituöwaroilla perustetut koulut.

Kierto- eli lyläkoulujen luwusta läänissäci herra kuwernttri kertomnlsessaan ole tietojaantanut. Toimitus.

**) Siitä tuli siis maksua vli 500 mark-kaa lultatin Pojalta. Toimitus.

'**) Kun läänin wäkiluku manttaalikirjanmutaan w. 1878 oli 203,874 henleil, tarwit-si siis 2,5 sadalta waiwaisapua. Hoidetta-wiksi tarjotuista ja tilapnistä apua saanelötatuli leskimäärin yhtii henkett kohti 28 mark-taa kustannusta. Toimitns.

Jo wanhemmilta ajoilta asti on mo-nessa paikoin Hämccn lääniä, sanooherra kuwernöri, pidetty karjamarkki^

dellii, Teiskossa, 'OrihwcdM, Pirtka-lassa, Tottijärwellä, LcMpäaliissä,Kyl^mcikoskclla, lokioifilla, Kalwoilassa,Hauholla, Tuuloksessa, LUopioisissa,Tyrwännössä/ Wanajassa, Hämecnlin-nan maaseurakunnassa jaKärkölässä '*)].

Armcliaisuus- jahywänteko-laitoksistaläänissä ansaitsee ertttäin mainitsemis-ta Wälläu taloou Wanajassa sijoitettuja kruunun kustantama turwapaikkaholhottomia ja kaswatuksen suhtem lai-minlyötyjä poikia warten. Puheen a-laisena wuonna oli tassa laitotsessa 15poikaa, iotla myöskin fatmat opetuötakansakoulun opftimäärässä. Kruunulletuotti se siltä wuodelta kustaunuksia7,653 m. 25 p. **).

Lailliscn waiwaishoidon tilaa läcinis-sä osoittaa scuraawa taulu:***).

" S'"i:-S »'^S p/isrÄ»■».^ «■«. o «^: s"O pro °

:2"°

-*'?*■t—1

*^ »— *v£T> »j " I— « s£T>

""""Ot r» Qi ro CS £j, 2

*^*53 O . SO 53 ,

C O:« « o:« C O:

S" g". S O^ 5".—

S"S":/j , v, <^> <»» ,^'-»^ ,<^ »->>-»>S ■—» 3 ■

'-* ■» Oi^q . » . » . «-♦■V-? o ♦. i*+«=r> . . w- . . . . «l? .."".. . . '^—J2» »»-» "♦♦"»" »"».

■» ' ■» ■ ■ ■ r» ■

o co,. "— " w c; rf^. »"J O ■ ■' H tf. «> c» «*<H c«> >^k »l

O\ bo "—

'"''"■ "3 ■

'os w 'bi v- "^o 00 o >— <?00 i>2 :co co r

o 01 ■ en ö S*_o» i—» c>j r? «* ra

"bt ' "o , »* 2 £co -« iO° § e_w_ j>» h-j « «*

rf^ O -a ?*-? a» L

Hollolan ja Lammin pitäjien säästö-pankista ollaan tietoja wailla.

Kansakoulujen luku läänissä olimai-nittuna wuonna 68. Niistä löytyiTam-pereella 12, Hämeenlinnassa, Sääks-mäessä,, Hollolassa ja Nastolassa 3kussakin, Kangasalassa, Pälkäneellä,Urjalassa, Akaassa, Tammelassa, Hat-tulassa, Lopella, lanalkalassa, Haus-järwellä, lämsäsWWikkalassa, Padas-joella, Lammilla ja Koskella itsekussa-kin 2, ja 1 koulu seuraawissa: Ruowe-

Hämeenläänin kuwernörinkertomuksesta

tämän läänin tilasta ja hallinnostaw.1878 julaistaan tassa muu-

tamia tärkeimpiä kohtia.Kunnallishallitus on toimeen pantu-

na kaikissa läänin maa- ja kaupunki-kunnissa. Kaupunkien yhteen laskctuttulot mainittuna wuonna tekiwät 99,493markkaa 46 peuniä^ja menot 217,763m. 85 p. Se 'summa, millä menotnöusiwat hli tulojen kurwattiin asujan-ten taksoituksella, joösa kultakin 300m.tulolta luettiin iweroäyri. ,Maaseu-dun kurmissa on tulot kaikkiansa ilmoi-tettu nousseen 193,447 m. 7 p., joistataksoituksen kauttll saatiin 129,305 m!

*) Urjalan pitäjään ralennettu uusi koulu»huone^ joka malsoi 20,U00 m., walmistuimyiislin puheena olewana wuonna.

Toimitus.

79 p., ja menot 259,724 m. 7 p.; si-ten syntynyt wailinki näyttää tulleenwääristä ilmoituksista.

Wiljan jauhattamista warten löytyiläänissä 3 höyry-, 153 wesi- ja 6tuuli-myllyä, jotka maksoiwat tullia,se-kä 550 wesi- ja 99 tuuli-myllyä koti-tarwetta warten.

7 höyry- ja 30 wesisahaa walmisti-watwuodenkuluessa:plankkuia 2,300,755kuutiojalkaa, lautoja 1,683,502 k. j. jamuita sahantuotteita 112,840 k. j.,susyhteensä 4,097)097 kuutiojalkaa, ja olisiinä työssä wäkeä 654 miestä9l nais-ta ja 51 lasta eli yhteensä 796heukeä.

Läänin 21 kurmassa on tehty uusiarakemmksia ja korjattu wanhoja yhtcensä103,163 markan 61 pennin kustannus-arwiosta. Kalliimpia rakennuksia oli-wat Tampereen pakkahuone, joka mak-soi 25,000 m. ja Sääksmäen kirkkoon13,000 m. hankitut urut. Sääksmäenpappilaan tehtiin sitä paitsi ulkohuone-rakennus 14,000 markasta^).

En aikoina tapahtuneiden lahjoitus-ten ja määräysten kautta löytyy lää-nissä kuntain walwonnan alla yhteistähywää tarkoittawia elake-ja apukasso-ja, joiden yhteen laskettu pääoma w.1878 lopussa teki 1,479,431 m. 46 p.jjosta Tampereen kaupungin osaksi yksis-tään tulee 1,179,879 m. 30 p. jaHä-meenlinnan 60,783 m. 56 p.

KesklWiikkona Marraskmm 5 p.limeenlinnan kaupungista

BJmIHBB. J» BB* IBMH888 hv* BJm*" HBhsß, MUSn HbHwm» Hm Kfli EjHHSwHj nyBjjS f kb

hm HbR BhH 9 MMH GB ul ni B9 Hl Xl Es-äri! Ksh B^m 19 Isa 19HRS R99 Bn 19 BHn IfflM BVIHH f-S BISIHxiH9 H HB B fiXS Hn WBI M HB Bi B888 B3 WSa B Kffll BHSB W Eli BKsa BH 888 iBBJ^^^L Mm SSL M.WåUS. JSOli ggm BHH Bjj KH BH9 BHEB HB Bl BHn 888 A \må

1879.N:o 44.Tilaushinta: jakamispaikoissa Hämeenlinnassa koko wuodelta 3 marlhla, puolelta wuodelta 1m. 75 p. ja neljännekseltä lmarkka; Hämeenlinnan , postitönttorissa

koko wuodelta 3 m. 52 p., puolelta wuodelta 2 m. 1 p. ja neljännekseltä 1m. 13 p.; mnissa poStikonttoreissa kok» wuodelta 3 marklaa, 9? p.puolelta wuodelta 2 m. 27 p. janeljännelseltä 1 m. 28 p. — Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaan lehteen 10 pennistä piencltä riwiltii.

— lakamispaikat: lehdcn tirjapaino, kaupuugin kitjakatlppa ja herraStrömbergen puoti. — Toimittajat: K.Blomstedt (wastuunalainen), K. Erwast, Ad. Malin.

Lamamakasiinia on läänin melkcinJota . kurmassa. Niillä on kaikkiansakäytettäwinä seuraawat määrät wiljaa:Nukiita 16,008 tynnyriä 10 y4y4 kapp.Ohria 7,250 „ 29 y_

'

»Kauroia 2,111 „ 29 y3y3 ;,":Herneitä . 10 „ —sckä puhdasta rahaa 7,881 m. 98 p.

(gitta on sisällä .makasiinissa:Rukiita 13,578 tynnyriä 26 yÄ kapp.Öljria'; 1 5,770 „ 6 ,Kauroja 1,996 „ 29% „Herneitä 10 : „ —sekä puhdasta rahaa 1,531 martkaa 3p. makasiinin hoitokunuilla.

Säästöpankkia löytyi läänissä w.1878 lopussa kaiktiansa 13. Ainoas-taan 11 tilasta on ilmoituksia annettu,ja käypi se näkywiin seuraawasta tan--lusta:

. a« g 2 2 3 »r—,2 5* 2" « "> 2a " '2' ss3g - ""

',

■ ■\ 'äS^§*-■« ,, g» -g

QS §§1<-*■ » »-" S

2 '. "i

w gs g:

pä? !rfa. A. O5O» tfx CD OO Or "-'»■ £* I~i' CO CDOOiCOiö *^" g.:;

<sr !

O5tO iO £3 S i>-» O) t-» ta 00 o «

';

_io ut^-'s"^/ S^S'

"h-1 'io'co>J-»'cslo'bi'w as» «, i-H »-» if» <?> O-*«l CO ■ g S 'a'Ot^-I^COi-'~*0063 g» "

00 t>2 —t ~* t—'

QO CO 02 "*-" =>w <^ <^> ao >si>> -» iH d 2

" »

."O »-» tO HCDO\ g»^J" S> j^M OiOt *>.^ W-- -i ?S"o SIfk OCO H W <?> »— >ft>.

— " »■

'; ! ->

a . . ■ ■ ww R*

tO HO» »-« W O'

ao1

p» _c> Q^3 S^Ä ■*"

c» CO U' >^t Oi 00 O) v, aJT -^cjiQootootowco 35 .■_.. ■ r 0tOQOOtCOCDtOfOtO -<5 »w cO «3 «Q -t »t " »

nä- pidän sen^tawällansa .henkeni'hintanakuinka.korkealle sen arwaat äiti?"

lausui Elli ja puuehtui: , !, ,.:,No ,.mitä , joutawia„ sina nyt kyselet?-7- Eihän höngen hintaa oikeastaan woi,rahassa arwäta — 'mutta 'niinä ölen wä-zkuutettu isäsi antawan hänelle^waikka! jonkun saia riksiä,Mina muistan!hanen joskus^ niin ,-sanoneen. . Kentiesi'hän ,nyt, saatuansa.tiedon,pelastajastasi/maksaa hänelle' wiela hywat kaswutkin li-säksi.^Siitä ölen sitä wähwemmasti wä-jkuutettu senkin, tähden/ etta isäsi 'kötiintullessamme sanoi siellä häissä, eriskum-maisella. tawalla,mielistyneensä ,häneen;eikä, hän ,Mom. wielä tietänyt missa we-lassa 'me hänelle^

'— 'Muutoinhänkin eilen illälla-

häistä palatessamme'minulle pakish°että sina' ylön suosit sitäpitkää,^reiftastalnuorta imiestä". -^7,Enluule wierasten sitä huomanneen,wanhemman silmä on sellaisissaaina tarkemfti," lisäsi hän.'—'Mutta äläsiitä ole pähöillasi,'sillä köska ny't'm'ttutöinniin onnellisesti on käynyt, min teen mi-näkin puolestani mitä taidan, saadaksem-me asiat parhaalle kannalle..— Malla,isäsikotiin tultua'kerron hänelle >kaitki ja luu^len woiwani jo ennakoltakin wakuuttaa,ettei

'kyllä — 'wanha se'jö on/mutta

wieläkinlsuuremsii kvin wänha — >-^'mi?

I i^n mina ole häntä nähnyt [fittenkvin olin kahdentoista wuoden wanhä —hänkin oli stlloin wielä nltorufaineh';--;mutta ensi katsannossä wakuutti koko ha-nen olentönsa minua fiitä, etta hän olisama ntteg

— - —ja ihmekös sitten,etta meillä, oli pqtjon haastelemistä, tahi?etta kanssapuheemme käwi - wilkkaasti jattoifegti. — Ei ollut toistä koko arwo»sassa hääjoukossa/ jofq olisi tehnyt mi--■nuäc niin jafoa palwelusta^ kuin^hän.,— jjoka olist pannut henkensä alttiiksi htinun5jät)teui/ niin kvin han -^ — -^- ja yhtä-!kaikti niin nöyrä, niin alhainen .ifäait;kvin olist hän ollut welassa minulle, ens]ka"'mina '

■hänelle.:y> 'Sdpféha ollessanilupasin mina" hänelle fettatfen riksin pal-kinnöksi;..ntutta: nyt i wuosten, kuluessa onse mielestäni melkoisesti kaswanut".'.-— ...@ot waikeni^tässä. / ",']"'"" Liisa seisoi' yhä'

'Pöydän ääressä dja*

tuksissansa ja- ihmetellen,' ' thuttd Ellin

päätettyä 'taufut "hänkin wihdoin:l,,s :u ih;"Wai.ott:;fe;nyt 'hän! ;olipase on-

nellinen . kohtaus, .sillä myt, woimme:'hä-

nelle. suorittaa .-^ »an^ån filuren welkam-'nte'';.:''1'I:''' ':" ■':■''"- - fiJf'I:.!'* i

r;;Se pitkä torpan poika,Mjota siinä ai-

wan, oikein kuulit kutsuttawan lärwelän'Aatuksi, sillg se hän blifin, oli niorsia-1men weli. Hanen sekä miehuullinen nä-könsä -ettcl/älhainen ;ja siiwo käytöksensamiellyttiwät minua fuuregtt— - mi-mm tär)t^'t)"; todenmukaisesti: turinugtaa;etta hän mainituissa' katsannoissa minunmielestäni Jf.oti '" etewin kaikista ristamiehietä- 'häissä. ''(Sen olisin' faattdnittsinulle pifémmtnftn'fuuriuötaa/ ntuttd-dijatteliu, ettct' fhtun3 pitänyt -^äntä ensin-lään' lukilun^ ottdmari; fen' tabben; ettahän ainoastaan 'dli' ';jbfu torpen'poifa,iniin''kuin' -fanott.

— Mina turmen I'—

ölen'jo kauan-fatfda:'timtenut 'hanen; sentä^b'ennminulla on oikeus,'i wieläpä wel-wollisuuskin 'puotugtad '^äntå- yhtä' haa-'waä' "fuin itfeåmfin,i

— 'kuules äiitim'.'hän on minun henkeni pelastaja"t;"Mlöikäsiänsä!yhteenjänyökytteli^pää-tänja/ waan ét"'taufunut scinaakaan.'v~Elli jatkoi: .i-:-^;:;o? > ' ]

(latkoa n:0.43)

Keltainen riksilKirjoittänut M— p— pi.

noita, joihin kansaa osaksihwcmhanW-wan mukaan, osaksi kuulutuHn kauttakirkoissa on kokountunMDMkuwM-janhoito ja maitotalousMvat melkoisesti edistyneet läänissä,UrweleeDrrakuwernöri sellaisteMmarkkinain tulleenYhä tarpeellisemmiksi. Tarkastuswat-koillaan läänissä sanoo hän asiasta kes-kustelleensa kunnallishallitusten jausiainmaanwiljelijäin kanssa, ja owat ne lau-suneet sen mielipiteen, etta .wast'edestulisi näitä markkinoita pitää hallituk-sen'käskystä kaikissa suuremmissa kur-missa, erittäinkin sellaisissa paikoissa,missa niihin jo wallhuudesta''M'tötut-tu.',. los^ millä markkinoilla saisi kau-pita. ainoastaan .karjaa ja sen antimiasckä munta maatawaraa ja kotiteolli-suudcn tuotteita, mutta -ei.^uitään.wä-kewiä juomia.eikä ,olutta myydä, luuleeherra kuweruöri niiden olewan suurcksihyödyksi sekä karjan, osiajille etta maa-kansalle, jönka ci

' enään,. olisi, tarwismenuä nollle äikaa kuluttawille ia tur-nuota tuottawille kauftungiy markkinoil-le. -'Sen hallituksenlupaa karjamarMnaiuPitämiseen usiam-missawast'edesehdoteltawissa paikoissa.—^ Sittemmin.on herra Kuwernöriesi-tellyt näitä markkinoita ftidettäwiksi seu-raawissa,paikoissa?' Orihweoen kirkolla,Ruhalan kyläM^ Ruowedellä,^ Laid^lan kylassä . ttiinMä,'Hehkapnnta-rm'kylässä KuhmalahMa, Wesijärwenkanawalla. .Äsikkalassa ja jossakin päi-kassa Knhmoisten pitäjässä. Näidenkuntain. kunnallislautakmmilta on Pyh-detty lausuntoa asiassa.. .' .. '

, ,

— Fulipalo. '^Tuskin oli ,^ehtinytkulua ummelleem wiikkoa^niistä kahdestatulipalosta, joista edellisessä numerossakerroimme, kun taasen wiime perjantainja lauantain' wälisenä yönä kello 12waiheilla palomerkit ilmoittiwat, .samal-laisen waaran ."olemassa-oloa. Ilmitu-lessa paloiwenäläisen^papiu Musoffstintalossa olewa ultohuone. ,Tuli säatiinnytkin sammumaan niin hywissä äjöin,ettei syttyneestä rakennuksestakaan pääs-syt, palamaan^ paljoa, mutta lelvottomuuson kaupungissa suuri, jota ci lainkaansowi ihmetellä,.kun aiwan wähäisen njan

,%jDtD!tanMS:qmmetattj|i§tqfumtt6f a. Pe^!runoistaMwä tuloWngasalan ja Sa-halahden^pitäjissä^ ffalqn kihlakuntaa,Hau^onMitälässä^jälTuuloisten kappe-lissa^ Häusjärwenja)gopen" pttäjigfä; sekaRengon kappelissa:§qu§on3i|t^afuhlaa^©äåfgniäenpitäjåBsfä :Tammelän kihlakuntaa sekä lantisessäosassa lämiän kihlakuntaa, keskinkertai-nen muissa osissa lääniä. Mitä pe-runoihin tulee, on sitä paitft ntutgtet=

tama etta niissä fuuregfa osassa lääniäon taipuwaisuutta ruttoon. Tulo peKaswista on ollut keskinkertainenhaitsi Tam-metan pitäjässä ja ofagfa HauhoNzkihlä^kuntaa, joissa fe oli hywä? 4>etnici tittthywin lämsän kihlakunnassa sekä osassaPirtkalan 'ja'^aut)ön"kihlakuntia,"keskin-fertaifegtt ja paremminkin muissa osissa'lääniä.^ Hamppuja ja humaloita wiljel-tåän1'- wähäpätöisesti 'ja 'niigfä;>paifotn,missa "'"niitä- wiljellään,tornat ne anta-neet keskinkertaisen tulon. - Rukiin kyl-wö totmttetttin erittäin sopiwilla ilmoil-Idi /ja" jäntaa rukiin oraat, jotka funnitowat kehittysteet, aihetta toiwba hywää|a|tPua}JHtutemafftvtt)U

ioéeffi. s )i?)(tmatfaanon trouobéntittöioÖut |e|ttfqin|t.p!ob^ttä«wäinen. Niissä harwöissa'patfoin, joig«sa^ hälla wahingoitti ruiskaswia ja huo-nphimin sen wuoksi faattin rutiita, onsuwitouot fitä wastaan antaneet run-saammän ;'tulon,' joten

'läänin 'wäestöllä

ön wiljäa 'kyllikst:sekä leiwälsi ja^steme-neksi ensi 'wuonna> etta' luultawastiimyy-täwäksikim^''''"' :;-'' v;^':.:M:.■,■.;".;;

K^ M^ kreiwi Hdl^rberg^o:2: 28J p;nä n)ti'me';fuut'a;ruwennut toimitta-maän! wirkojänsll' Suomeninaän fénratiskuwernörinä^ jd';©itomen-fotitagptiriitt si-jöitetfujéh.'fjouffojen ;fomerita ; * '

'■'

Houllikomitea' kuululy jätkaes-fad.n köulujen " jbittetérittstq/' päättäneenehdoitellä,^että"täydellineN'suomenkielinenlyseo perustettaisiin Turkuun, ruotftnfie=lisen rinnalle, "ja wiisiluokkainen-suomen»kielmen lyseo Tampereelle, siellä olewanreaMoulun sijaan; ja etta Poriin aluksiaféltetta tftin fotmititoffätnén

~~fiTbiifénf

nen alkeis?.opisto,.,,joka .sitten,r.. .^kunnan

tahdon 'inumd'n:*/''ttjbitdifith'tadjehtaa jokorealiköulukst' -taiffaVi lhseokst. #

.3ftfi*©itb'mé'ttköulujen .suhteen.;et.''iiiietä liene^päästypidemmäile,'kuin "'siihen' kahden äänen e-nemmistollä,,,^kahdeksan, kuntta ,wästaan)'tehtyyn päätökseen, etta Mikkelin,lyseo,otift ..säilytettäwä ,ruotftnfieUfenä;;;päätös tåas osoittaa, tuinkawähän kou-lukömitean enemmistö huolii fanfan, oi-keuteen jqjp^tuuteen peruötuwastadoslä/"'"^'!^ Rfé)fjUtiU!tf)) ftililhnfc—

Kansakoulnn opettajain pal-Kat. Koulutoimen ylihaUituö!on tämän

Mekulunutta^esä^uta^Murin -osa ruis-ilqémugta t^rmettui. M)hra °% antanutMwän tu(ott|jSaqgagö|an:^|a Sahalahdenpitäjissä Pipkkatan kihlaHntaa, Hattulanpitäjässä jaHMrwännönWavpMssal se^älanakkalanHWahajcln.M Hautzjarw«lpitäjissä, HauhöMkihlakuHaa MnHnyösPohjoisessa dfdgfd^uott)eb"en jaäamfankihlakuntia, keskinkertaista paremmanPältäneen ja.Messukylän pitäjissä.Mrk-kalcin jkihlakuntaa,sManlmelan'pitäjässäTammeian- kihlakuntaa ja <eteläisessä'o-sassa lämsän kihlakuntaa sekä keskinker-taifen tulon. Lempäälan, Wesilahden jaHirkkalansDläjjssciZHirkkalaw kihlakuntaaja itä"*fcgf

'e'telä"ja Jlariff;o'fi&JIariff;o'fi&fa Ruo-.weden kihlakuntaa, Havhon pitäjässä jaTuuloisten' kappelissa" sekä Sopen pitä-jässä' ja Rengonkappelissa Havhon kihla-kuntaa/; koko Höllolankihlakunnassch Sö-:meron, Urjalan ■ja] SääksmäWpitäjissä^Tammelan kihlakuntaa -sekä keski-,' itä. jalänsiosissa- -3fämfän-fi^lafuntaa.'- " Kau-rasta on tullut hywä tulo Kangasälanja Sahalahden pitäjissä Pirkkalan kihlä-^kuntaa, pohjois-, itä-, keski^ ja etelä-osissa Ruowed,em kihlclkuntaa,^koko Hav-)hon klhlakunnassa iifefa länsi-osassa lam-.san kihlakuntaa, keskinkertaista parempiPältäneen, Messukylän, Lempäälän^ ja!Pirkkalan pitäjissä Pirkkalan kihlakuMa,Tammelan, Akaan ja Urjalan pitäjissäSammetan;

"kihlakuntaa ! ■sekä';'pöhjois-,

keski-,^ja'itä^ösissa 'lämsän' kihlakuntaa'sekä ■fegfinfertainen länsi-osassa Nuo-weden

';'kl^lakuntaa,;■köko ;Hollölan kihla-

kunnassä> 'Someron ja"''©ääfgfnäeri:'pitä-jissä

- 'Tammelan' kihlakuntaa'fet ''eteläi-sessä ofasfci'f SämfanV kihlakuntag' i rSekä-tt3tlja jön!antanut. hywän1:tulon^angaga'-1län^'Sahala'hoelr, ja'Messukhlän' pitäjis»fä /Mkkalan^kMkunt^fefäafäntifeéfci:bfaéf a'!lämsän'Iftta aa, p keskl^ ertatö*paremmau Pirkkalan ja,Mesilahden.pitä-jissä Pirkkalan «ifif)tafmitaa^futn4fltt)ögTammelan, Urjalan ja Akaan -pitäjissäTammelan kihlakuntaa' sekä keskinkertai-sen sadon mmgfa ojlöfo lääniä, missasitä wiljellään. Herneistä hywä tuloKä^gasalan, Sahalahden, pirkkalan ja.We-silahden. pitäjissä.,Pirkkalan' kihlakuntaä,pohjöisessa "ofagfd Ruöwedenkihlakuntaa,Hattulan pitäjäsfä '' ja -

Tyrwännönlappenlissa,' Häutzjärwen -pttäjägfä feta-iSopenpitäjässä ■; ja Rengon kappelissa^Havhon:ft^tqfuntaar.;fefä(i.fofo. lämsän,kihlatun-nqssa, .keskinfertaigta.Parempi PäIfänéen,'Messukylän [a"Lempäälän'pitäjissä'Pirk-kalan kihlakuntaa sekä keskinkertainen;fégfU,! etelä-. ja länsi-osissa^ Nuoweden"fi()tafuntaa;iv^au^on;-.pitäjqgfä.-iq.Tuu-loisten kapftelissa, sekä,lanatkalan ja Wa-.nqjan Pitäjissä Havhon kihlakuntaa, koko

t "--MansanMuisin lleeunD pitäältulewanc» fuiinuntatnd: kello iTffäö.SS!jkansaHuwn^^ty^tö-osllston^entisen^tuwan);fatisfa 'maisteri Brummer^- folien tapaytnneiden tulipa-lozett, johdosta oli herra kuwernörikutsunut ' kaupungils herrojas Ikokoukfeen,jossa

'keskusteltaisiin, miten tarkempi'war-tioitseminen tulipalojen estämisetsi saa-taifitn toimeen. Kokouksessa oli läsnäsuuri joukko kaupchigin^herroja^ apäätettiin/ etta paitsi 'kauimngin pälkät-tuja sekä wapaaehtolsen palosammutus-funnqn.^ötöarttbtta asetettaisiin soistai-fcffi wapaaehtoinen wartiakuntä)' johonhalulliset saisiwat ilmoittaa1 usensä jäse-nikst. ■ Sitä :paitsi olisi kaupunki jaetta=ma palkattujen wartiain keslen kolnieenpiiriin. Wapaaehtoinen palosammutus-Junta,pH sitoutunut wqrtioitsemaan ruis»kuhuoneessä ja sen , ympäristössä. Skuttanuo tifäffituUeet'

''wartiat' 'Öttatfiumt 2

miesta kerrassa käydäksensä 10 ;ehtoölla5 aamulla ympäri koko kaupungin: .Mii-metsi mainitun wartioitsemisen järjestäsmista warten asetettiin .toimikunta,. jo-hon wälittlin jäseniksi herrät Gado^ Lind-gren ja Vonsdorff. Kaikki wartiat 'wä-rustettatfttn ttmoituéspilliCtö, jönfardttnittdhe fanttaifimat toinen.toisellensa antaamerkkiä. > Tassa lehdesjä itmoitctqan wii-meisellä siwulla, kutka ilmoittaneista seu»raäwan wiikon ötnä wartioitsewat.

'

Muodentnlokertomuksta^ Ku-wernöriltä Hämeenlinnan läänissä18p:ltä lokakuuta: Wehnää wiljellään. ylei-feen wähän. ,läänisfä^ja on.;fe antanuthywän tulon Wessukylän pitäjässä Pirk-kalan tihlakuntaa,' keskinkertaisen ntiusfaosissa iäantfi; pditfi' lämsän kihlakunnäs-sa sekä Havhon'pitäjässä ja :Tuuloistenkapftelissa Havhön.kihlakuntaa, joissa tu-lo on ollut keskinkertaista huonompi.Nuis on antanut hywän/tulon, Nuowe-den ja Orihweden pitäjissä Nuowedenkihlakuntaa, Kangasälan jajSahälahdenpitäjissä Pirkkalan, kihlakunta:sekä^läm-fän ja Korpilahden pitäjissä lämsän kih-lakuntaa, keskinkertaista paremman 'Päl-käneen, Messukylän, Wesilahden, ja Lem-päälän pitäjissä Hirkkalan kihlakuntaa,keskinkertaisen tulon muissa osissa" fäasnia, paitse Havhon ja Hausjärwen!pitä-jissä sekä Tuuloisten kappelissa Havhonkihlakuntaa ja Kärkölän pitäjässä Mottoslan kihlakuntaa, joissa tulo on ollut kes-kinkertaista huonompi, ja huonon fabonmuutamista kylissäHollolan pitäjääj jois'fa hallasta yöllä wasteu 15 "p'M wii-

I!u(ue§[q'?nel|ä';tu(ipatpasfpn olluthuhka^,massa.Z Se^pätähdenl^onkinMhhdytty!erinömaisiin^warömi^kelnoihin,^jdistatoi-ffeéfäv?" p.difdgfd;täta \ numeroaspuhutaan^

. .,Elli. punehtui, mutta wästasi yhtähy-win samassa wakawalla äänellä: suin-kaan minunAatunedestä^tarwitfelmen-nä !karhun.kanssa,,!päinia lyömään^T-hän on > siihen itse kyllä.

hän Aatua kohtaan tule.olemaan mlkään»wisukinttu" —

—J t hän fitä tecfl.„Skutta woitko, äiti, mielestäsi ottowakuutettu)^että'Aatu.'.otiäa'wastaanisä-ni tarjotun rahavalkinnon — .minaépåifen sitä siitä syystä, ettciö^än jöjen-nen.min monen.wuoden kuluessa.ole^il-moittanut ttfeänfä palkinnon saamistawarten,.^hkä,.hän,..,miten hän.Jjat&ffi mi-nulle fértot, énuen' hywin"köhhä —paljoa köyhMpi)' futrt^nijt-" fanot (Slit.. Saattcla ,kyllä ;min ollatin, sillä: ifäfton myös ihmetellyt, [amaa.afiata ja pää-tellyi'hanen olewan eristumniäisen mie-hen, koskei hänelle rahä^eHaä.- — Mut-ta /.tytlävfdtfett; sopiwat.'isäsi"lanöfa wai tahtoisttko .fina ehdotella jota»kin muufa palkintoa — — —^ kentiesipalkintoa luönnössa —'

v Mina''

luutenhanen nyt miehekst ehdittyä ttfefm'Jsuo-jeleitöän''fär^uilta, ;köskä' hän jo--nuöru«faifendisinunkin ?fen/ kowista.knurista ipe-lasti,," lausui äitt ja weti suutänsa-nau-,ruun. . ■;. ,.... ; "„,./ :■■ [, -;." "'", ".'.:'

taan hyräilemänn, mutta wieläkin waro-swammastl kvm enncn. Hän läuloi:

«Kihla-sormus on saamaltani,.. Kaukana on sulhoni;' Nähdä,en säa silmiänsä -"'

Nähnenkö eläessäni".Nyt"katfahti Elli ulos äkkunastä ill

läusui: jopa. wäki näkyy wlewan pel«lotta, tuleekö^ ruoka wälmiiksi?",/ ,,,Ei heidcin ole tarwmut ennenkäänruokäa odöttaä-— -— tulkoot waan," was-tasi Liiscl.^''' 'V'

.Hetken'peräslä astm wäki tupaan, me-niwnt heti pöydan ääreen aterioitsemaanja sen tehtyä^kartanöllelewahtämään, jon-ka jälkeen.he/jällen meniwät.pellolle.^—, Haakko^ Isotal^ itse''palasi wasta ilta-puölella ohrakylwöltä. Hän oli wäsynyt,sillä öllkylwänyt usiamman tynny-rin ohriä ja wälillä 'käynyt wakectnsä kat-somassa,. ja, neuwomllssa' — ja lammin,tywentö kesä-ilma "on' jo^ itsestänsatin^ra-sittawaa^ Hän aterioitsi ainoastaanwahän^ , stllä hän sanoi olewan 'melkeinenemmän jänon kmn .Näljän;' sitten'hänmeni kammiohön lewähtamäan hetketsi.

kangasta, jonka/ hän tuftaan tultuansaensiksi tarpeen mukaan paloitti ja rupesisitten wikkelästi ompelemaan ja'ajatuksis-sansa hyräilemään matalalla äänellä: /

» istun.! ja- lauleskelen,'Aikan'^ on niin ikäwä;Wesi seisoo ja linnut laulaaEikä. tuulikaan wärähdä. ,' . !i

-'.

Oispa pursi ja puna purjeet , -> ,

i Millä mentätsi^nlerten.'ta'a, ! , i. , Tuolta ituottaisin^ sulholleni j ,.. / .^Ko'on kultaa ja .hopeaa.,,! <, v. !!

Sitten kutoa' helskyttäism' '

,',.

/Papin,,paita-kangasta^^^^^ ,

Kihlä-sörmus^ se tiilteleisi' —Woi^mua hutlua neitoa!"

Tassa säikähti Elli ikään kvin se, jo-ka äklUisesti herätetään maliästa unesta;hän nosti silmänsä neuloksestajakatsahtiympärillensä. /Äiti askaroitsi ,toton ää-ressä, eikä joutuwanottamaan waäria hyräilemisistä ympäril-länsä.^.Elli,tuli/lewollisemmaksi, ja ru-pesi ompelemistansa.Mutta hänen ,oli läänyt

- laulunsakin kes-ken, jonka tähden l)äl^myösalko^uudes-

„■. .„DtJoQn_nun■_ myönst fiitt. _Puhe lärwelän Äatusta ]a hanenuroiyönsä paltitsemisesta oli täksi eräksi

päätetty, ifeifä iLiisaW ollut enää aukaa, Ellin jföjiöfa Jäaftcpa; toisiötakaan|huori6ta. .mtéljitStci,, jotkä,'^äisfä oliwat...-77,»§äh t,oli to[in..uuteUa& luonnostansa,niin^kuin 'ylipään

t kaitks nlliset';^ hän hie-,mielellqnsäHttarellensä hywää

naimiskauppaa ,r^[ ja^kuka äiti et sitä,'tcé ?!.,-7-t- ,nmtta'.', 'phToli','myös toimelli-

nen einäntä, '.jpfa et, kuluttanut,päiwiän-sä turhissa ■Ituumié[a"ia i" jaarittelemi«sissa,. waan Jtfi \fåfyfäanfa sekä,.taita-tt?ae11^

'etta..'joutuscl.sti ja ätna,, jota,työn

jaf askareen,aikänansä.— Päiwä,oli jopuoliksi kulunut., öli luwannutpalatä' kylwöltäwasta ehtoopuolella, mut-ta päiwällinen oli yhtä hywin laitetta-ina wäelle' täwallisella ajalla —

sitä etsaanut ■ Isotalossa milloinkaan laimiinlyödä.' >?:'1J'v; : v-v-')i lf''i!ul V" :'■"' ''■■'

oli tama äidin 'kiiru aiwän:ter-.V^uJut, slllä hän oli todestaankin jou-tumalla pulaan Aatun pälkinnosta ja ti-linteto toisista^hääwieraista>.oli hänellewastamieliVtä.^|||l^ibinMwettua wäelle

meni Klli kam-ntio^on,.otti iettä| palaifen hienoa lima

■— " £ianne. - -t.- f.-tertoo-.etta.fur

wernörinwirasto Turussa on saanut käs-kyn tehdäskanteen^ohtori^MW. lahns-son'ia wästaan' fen fpu^eeit johdosta, jon-ta JSn.yJHtt. Turun,suomalaisen toulunwihkiäisissä." /

'' *%^.fs*¥}**?r■Wé^sMW^ $& yftkanweto''soilletarpeeMnen.Muuan 'maanwiljelijä'lso>talon"talostck Siewissä kertoi siellä mat--fuetanjotfeae--£»ululatfeUetänä kesänä wikuuttaneen toisen puolenhänen^suolla^kaswawaötasohrakylwöstään.Mutta 'töinen' *puolt ? jät'njtfuuttamatta,ehkä färjat oliwat aiwan wieretkäin. Tä-tamän erpittt£f§t"|eft|fe]lfet!fq) etta wi-fuuttamattbtijaue puölelle <sawea lan-nqfft:: tue.bet^,;;;muttq_n)ufuutetulle;

— glufeen fptafaHttn eydoitustälaatimaan/kokoontuu/Helsingissä piakkoinkomitea,' jossa,' filten fii F. tietää, jäse-ninä ,owat .senatori .Ehrström,(esimies),ewersti .'Gahmberg,^howioikeudenneuwosGummerus ja/ howioikeudensihteri Sulin.J J;^noijistott'lttetfdo".'itältS.lufu?kaudeltaj on; nyt ilmautunut kummallakinkielellä.' Läsnä on yhteentä 662 oltoppt=lästa, joista Hämäläiseen osakuutaan luu>luv.,71/'LänsisuoiMaiseen : 147, Pohja-latfeen 105, Sawo-Karjalaiseen 113,Uus-mdatatfeen 180, ja Wiipunlaiseen 45, jaosakuntain 'ulkopnolella on tji\ijnais-yli-öppilas/ ,Tiedekunnittain jakaäntuwatpsoppitaat / fiten,/'etta " jumäluus'opilliseenkuuluu .133, lain-opilliseen 161,/lääke-opiatfeen 67 sekä filosofillisen tiedekun-nan hist.-kielitieteelliseen osastöon14V jafys.-mälemaiilliseen^ 60. Poissa/olewainkanssa ■oNs.yliopftilaita yhteensä 1,096.;— Kijwä päätös. Helsingin maa=seurakuntaon.'kutenH:fors tietää, päät-tänyt pitäjänmakasiiinista myydä 30 tyn^nyriä |fcuirpjay ja||äi)ttää ;puo(etjrahöistauusien kirjäin^ osioon pitäjänkirjastöonjapuölet/käsityökoulun pcrustamiseen. :,yt

/— Meriliikkeen turwaamiseksttehtäwiä laitoksiaehdoittamaani tulee,Keis.senatin Päätötsen/ mukaan, erityinen kom-msssioni /;qfiqtit tetänjta miehiä asetetta-waksi.^ Min kertoo H. D. .. :»

,-- Suomen mmnaismuistoM-'distyilselle on/ .waltiowaroista annettu4apua; wuosittain^ 3^ooo mq^ad;wiidekfiwuodeksi/ /'' "'''^ /

'' ''' ''-- tuleeWaa-sassa tehtäwäksi yhteensä 32 kaftpaletta,kaikki. puusta. Nykyinen kiwikasarmi an-hetaan' päällikön /asunnoksi ja"käytetäänmyösmittan tarpétftn; Niinkertoo W.S.

1,174 mykewää astiaa, aamia^nnä muu*MMME^pakkautäs)iaa^s9!W ietrwaiynnyriä^l6,7M painoa,^s36^waa.kjnetta ja .4,604 :puntana.

MSBuöben kuluessä'on"islljakoja-wahwis-tuffen* ja 'pyykitytsen tahi-wanhempainkeskenjääneiden tilusjakojen täydentämi-

,kvin myös uubté'taloien ulösmurtoienkautta päatetty 14 jakokunnassa^ joissaoli yhteensäs2l ttlaa tahi uudistaloa suu-ruud^ltaan"109 9/i9/io

'niahttaalta739,260

?fc tynnyrinalalla .';madta,/jpta ;pqttfe( ja-kojä on toitriitettir 245 1%l ;tUdlla;tUdIla 859osamiehelle uuruubettaah\79

'Véi mant-tdalta 167,017- tynnyrinalalla maata se-fäif695 muuta Mmituötd' tehty. >'- '- ''"

Täksi' . wuodeksi on' jäänyt'/keskoiseksi574 isojakotoinutusta/' I',624''tilanjakoasekä' '1,064 htuiita ;fotmttuöta.

Mäantieteelliseen karttalaitotseen on"aineita yUämainitusta' geometrilli-

festa mittauksesta yhteensä..230,8J8 tyn««9rina(d[ta^pettoa;; 'metsämaataW*\ iv. fi aUitvtf feSfci,. h{pn,n^att[emmta toimitettuja iöitä,siirretty4,539,234tynnyrinaläa;ilo;Ooo:'ia(an': mtta!C(a kym-menystuumalle tehtyihin 'uusiin kihlakun-"nqhYta11töt tu/. jota'pait[e;\(^uqméntn'dahyleiskarttaa

'iBo,slel)teä. on täydellisestiix>äritjett\)^;:;.;? !;.% ii( f,»:^^ »^sHiéii^Wuoden kuluessa owat wakaajat, 'lu-'ultqän - '

53/; wa'anneet " »ja '' templanneet,i,032/kyynärämittaa /ja

:mittagp\)öreciä,laiwa tynyyrta " ■5,664.kuutiomlt-ta-aötiaaikuiwia^tawaroitawartcn,:9,702mittaastiäa' wuotawia täwaroita warten,

kuun^i p:nä.«lähettänht kawule kansakou-tuTofiofiirintl!(c|maallä^kiertokirieen,Assamuun .öhessa,.lausutaan suotäwatsl, -

ettakuntien .P.uolelta ruwettaisjin.johonkin toUmeen -kansakoulun-öjjettqjain". ''palkkaehto-jen"parantumiseksi/ .'" /''//'-,,<,' , ^"^;~ Maanmitt!aus, ja wakanslai^tös Suomessa.

'Sen:,.muf

'kvin"

manmittäuksen'"

hlihallituksen alamainenkertömus v maanmittäuksestä

* ja 'Mkäus-laitoksesta maassa "rauonna

ilB78rfifältä'ä,on- ,129 maänmittäria, ,wi'rkll<api^öpftiläat Yhteen^ ■"luettuna^'.maimttunawuonna Dflut'"tDtmeBfa1,nimittäin: Uu-denmaan läänissä 9, Turun ja Porinläänissä 17, Hämeenlinnan Läänissä 19,WiipurinMänitzsäH Mkkelin läänissä9, Kuopion läänissä'' '10/ Waasan lää-nissä § 19ii ja<:< 3)ulunLäänissä §(§ jottapaitfi.muita .töitä

;owatmitanneet 10,516

thnÄyrinälM 'peltomäatä, '26M2 tynny!rinalaä' mttt^mäatd;'- 188,389 tQuntjririselda metsämaata 'sekä 5;621 'thnnyrina^laa' järwiä;ja itiefi6töj[ä; cli'"yhtcensä230,878 tynnyrinalaa/' läsken -ja féttt*tätteet ,313^ol'i ''.tynnyrinal^ kartallajakäneet'1272,259 /tynnyrinaläa 1';761 o»saan, fä^neet 33,224,7,78 jalkaa raiojaja tehneet f22)9^p^fftö, joista, toistäulostuomittu

'paltkio

"on nouösut256,051

m. 64 p?;**^}-*?;!} " '^'iN^,

yhdeksän wuotta sitten meita,ammnskell-wat, ,ainoastaan, sillä eroituksella, ettaCarwerin luoti ,sattui, maaliin, joka ciaina ranskalaisille . onnistunut. Tämänjalkeen alkoi pika-ampuminen. Carwerampui wiidellä pysfyllä 80 laukausta,16laukausta kullakin. , Ensimmäisellä pys-syllä ampui hän kolme ,kertaa siwutse,-toisella ja kolmannella kullakin kaksi ker-taa, neljännellä ja wudennellä ci kertaa»,kaan.,. Sitten ampui hän,rahoia,.. ensittruplan sitten^ kahden markan, wihdoin yh-den markan kokoiseen rahaan ja osasimelkein jokaiseen kerran. Hedelmien am-^puminen oli^edellisen suhteen- waan leik-kiä, jota wastöin-ni"k. hyppäys-ampu-minem osoilti melkein uskomatointa tark-kuutta ja nofteutta. Hän"ampui nimit-täin maassa makaawan kuulan alle luo-din,, joka heitti kuulan muutamia jalkoja^ylös ilmaan ja enuenkuin kuula ,oli eh-tinyt maahan pudota oli hän pannut uv«den patronan pyssyynsä ja ampui kuu»lan laukauksella 'palaisiksi. . ,

Myöskin tiilitiwien ampuminen olie-rinomaista./ Carwer amvui ilmaan hei-tetyn- tiilikiwen palaisiksi, sela .muserstwielä toisella laukauksella yhd'en palasen,ennenkuin se oli ehtinyt maahan pudota.

,^7l Galumetista kertoo ..AmerikanSuom. Lehti" wiime syyskuun 26 p:ltä':Wiime .sunuuntaina piti saarnaaja Jo-han. Takkmen tietääksemme ensi. kerransunnuntaikoulua Calumetin apostolis-lu-therilaisen, feurakunnan kirkossa. Samanapäiwänä. aloitettiin sunnnntaikoulun pi-täminen myöskin ewankelis-lutherilaisessllkirkossa, 'jota aljettaessa -opistolainen I.Huikka puheli lapsille funnuntaikouluntarkoituksesta ja huomautti seurakunnalle,etta tama oli luultawasti ensimmäinensuomalaineu Amerikassa.— . Amerikassa owat sunnuntaikuulut saa-neet alkunsakin, sekä kohonneet 'suurim-paan kukoistukseeusa.,, Tuskin semmoistcrseuräkuntaa löytynee, etenkln Amerikankanpmigeissa,, jolla "ci 'olisi sunnuntai-koulunsa, ja mahdotointä /on ärwata,kuinka.monta tuhatta lasta tassa maas-sa rientää joka sunnuntai-aamu parhaim-missa waatteissaan pyhäkouluunsa. Neon koetettu tehdä, lapsille ci ainöastaanhl)ödyllisiksi, mutta myöskin hnpaisiksi, jalapset tottuwatkin ftitämään

'niitä pian

oikeana huwituksenänsa. Muutaman tur-min, /opetuksesta he eiwät woi tosin pal-jon opftia, mutta kun täällä pannaanheille kulletin koko

'wnkoksi lätsynsä, niin

se pitää Heitä eneinmcin huolellisena öpe-tellaksensa /jötakin wiikon ajalla, ja kuttpyhä tuiee, niin heille on hupaista saa-da näyttää jotakin edistyneensä sekä koh«data opettajiansa ja pienia tuttuiansa.

..,Suurimmalla innolla odotettiin täälläolewissu' amniattipiirissä mainion anlftu-jan tuloa. Carwer alkoi näytteensä sun-nuntai-iltana ja ampui,2o:ssä sekunnissä1^ .'lakansta lewyyn, jokä tustin oli kaden^ suuruinen. 'Luodit istuiwat tiheääntoinentoisensa wieressä, muutamat wieläpäälletystenkin.

'Sitten' amniuttiin muu-

tamia lasituuliä halki,' jota tehdessäänampuja äsettui" moneen waikeaän asen-toon. Erinomaisen pidämmesitä asentoa^ vkun v ampujalla! oli ftyssynperä asetettuna kupeelle,, jolseenkin sa-malla iawalla/ käin räliskalälsilla, koska

>7- K. K. A. Wermtöntytinasja hanen korkia^ipnolisonsa tuliwat Can-nes'iin wiime lokakuun 24^,p:nä<^—

Maailman paras ampuza.Semmoiseksi kehuwat Berlinin - lehdeterästä Carwer nimista miestäsekä an-tawat,,hänestä ja,.hanen taidostaan seu-raawan kertomuksen: Carwer on wiettä-nyt,, lapsuutensa.ajan, kokonaan Intianeinkesken. Hanen 4 wuotiasna ollessaanjoutui hän .hnnä^äitiuM ja sisarensakanssa Intianein,waltaan, jotta hanensilmäinsä' edessä tappöiwat^ja skalperasi-wat äidin ja sisaren, mutta jättiwät ha-nen kaswatettawaksi erään päällikönmig.wamiin.!'. Siten eli hän 2,o:nen wuodenwanhaksi Intianein keökellä ja saawuttijo pyssyn ja lasson (heitto-ansan) täy-tännöösä niin erinomaisen taidon, ettawillit prairiensukkaat antoiwat hänelle ni-men ,Evil spirit"..(ftaha henki)..

Erään Träpperin ''awulla pakeni hänwuniein ja hanen johdollansa hankki hänitsellensä siwistynyttä'elämää warten tar-peelliset tawat ja kölllutiedot^ Hän^ lukihammastääkäritaitoa, ja ansaitsi sillä ,ta-walla elatuksensa. ' Kun kapteniVogär-dutz taitawnudestansa 'lasikuulien amftu-misessa alkoi suurissa määrin rikkauksiakoota, tuli^kuinka sunri-ärwoinen^ hanen Uainio tai-tonsa oli.

'

Mitä Vorgardus /limpsiölläaikäan sai teki Carwer luodilla ja saa-wutti sillä tawoin maineensä maailmanparaampana ämpujana. Ätkiä oli hanenmaineensä perustettu ja pian oli.hänyhtä tunnettu Europassa, kvin Amerikäs-sakin^

-, >

lelle .ei^ollut mitään, klwennäis-aineitawedetty. ,Tästä -näfee selwään ,tumlahyödyllinensawen ja hickan weto soille on.. v, (K.)

-7- Määriy 100 markan seteliäon Mikkelin^wiime, martkinoilla kaupitel''lut,ent. talollinen R.^ SeppälainenNas-tolasta, j[ofa siitä on oiteuteenhaaötettu.Niin.kertoo K.^ F.. .-^

sa, fcn.:minäi.ttebän;4tii^i(i::Ctfö§ sopisihänelle^rahan siaan ,jos etdjän nimit-täin fiitä f)uott tarjota jotakin muuta?"

tiedä/ .;tt»aöta ji.^ättt^.*^mttä muutapttéttc : annettaifitn.'.1 'i! Dtnun' ftiswaasta

'esityksestäsiV.rupeen jo tulemaan

siihen luuloon,.etta 'siuulla "on joko 'jokuomitutiich -pätfinto mielesjäsi/ eli salai-lien pelko visast tnt)tt)män'.luppua ylönfuuré6taJtar)ar[ummaétq'finujnß^^^^wahingoksesi". f ; . . . .

"h " ?éöt(<lpunc^tui- yhä enenimani- — '^)9^ttnsuuresta raha-suttimasta!1 en;*;* luule misssäkään tapauksessa tämän asian tabbentulewan' tyfymystä, et tc Jfitä■-nttet änisoist!heukeni.pelastaialle> mutta"— » 777—^'^>^' Tassa ftttfatfl EM'

lauscensa jaloi silmänsä alaspäin.' . : , ''■ *\."

Mikä ..mutta" nyt 'eteefi tuli? — Ic"fo6noltt : pnhumalla?!,itsesi säktim, 'matmiksi 'niin hämmästyneeltä -nästat?. —Olet^a 'sina ennen kylläkln.selwä ja fte-lewä.ollut>puheiösasi. '— .mikä 'finuci'nytwaiwaa?"' tyseli ättt.■/"■}/.-n:,ri n

> ' 'Mipähän " 'minua" waiwaä' juuri mi-fäqn;.;: aikonmkseni f f;plti: waan^'sanoa:

.mutta. jäqköön^kokoafia..toistatfeffi, ehläfe ajan kuluessa. fehvenee (tfeétcinfä/'Mstlisi/Elli.^ '/ {C^lfs^'fl+".

Kurssit.Suomen Pantli,1 p. marraskunta.

huutokaupassa myydäänkeskiwilk»löna 12 p. marraskuuta Laikkaan ja Tuo-

molan taloissa Tenholan kylässä Hattulanpitäjässä rusthollari Johan Laurell'in perilli-sille sanotuista taloista tulewa lampuodienwero, johon kuuluu: rukiita, ohria, kauroja,papuja, woita, willoja, petlawalunkoja, leh-miä, lampaita, heiniä, olkia ja peluja; alje-taan kello 11 e. p. p. ensin Laikkaassa ja senjälkeen Tuomolassa. Hattula 30 p. lokakuu-ta 1879. loyan Ihaniemi.

> Alaltäisien holhooja.

wmäzältll.— Menäjän waltakmman tu-lot menneenä 1878 muotena oliwat625,972,000 ruplaa ja samau wuodenmenot W0,510,000rupi. Paitsi sitä sota.kulungit kaikkinensa nousiwat 408,000,000ruplaan.— Hlautatie wannnt on määrättymaalattawaksi kutin luokka omalla wis«sillä wärillänsä. Wiiden wuoden kulut-tua wiimeistäänkin täytyy jok'ainoan wau«nun olla

— luokkansa mukaan— omas-sa wärissään.— Kekstntö. Meriasiain ministe-

rlstoön on eras laiwa-infinööri staapikapteeni Leontjeff esittänyt uudenlaisenweden-puhdistus-koneen makvisan wedensaamista warten laiwoilla. Jos tamakone tosiaankin on niin hywä tum kehu-taan, tulee yksi laiwa-elämän tärkeim-mistä kysymyksistä: --saada laiwan a-suntoihin alinomaa kelwollista juoma-wettä — ratkaistuksi.

t^ywin rakennettu ja erittäm hywässä tur-mossa olewä maatalo Hattulan pitäjässä5 wirstaa rautatien»asemalta myydiiän kalus-toinensa sellaiseen hintaan, joka tuottaa enem-män kvin 6°/<> ostohinnallc.Adolf Törngren.

10 Kirkkokatu 10.(U. S.) Helsingissä.

Mlllltilan mllyminen.för lösegendomomottar till försäk-ring all slags lösegendom inomstaden och dess närmaste grann-skap emot numera nedsatta premier,Tavastehus imaj 1879.

Leonh. Peterson. >. . Bolagets agent.,

BRANDSTODSBOLAGStädernas iFinland

The NorthernZssuranse gompant),Palo- ja henki-wakllutns.l)htiS Londoossa,ottaa wastaan wakuuttaaksensa fela kiintetläetta irtainta omaisuutta, kvin myös henti-wakuututsia, allekirjoittaneen kautta.

I.I.lägerroos.

Wlltutttus-osate-yhtiötarjouu ruwetaksensa sellaisiin wakuutta-misiin, kvin ölen tämän wuotisten Hä-meen Sanomain I:ssä n:ssa ilmoittanut.Tarkempia tietoja ja prospekteja on täälläHämeenlinnasfa minulta saatawissa.

Is. A. Kaynssonasuwa tullinhoitaja Holmström'in taloSsa.

Ollleum

Myytiimimä.Myytäwäksi iåttittf

yksi uusi iso urku-harmoniumi ja kah-den wuoden wakuutus kestäwäisyydes-tä, erittäin helppoon hintaan myy

karwari K. G. Hilden.

Tonhintoja. «»,.Rullit tynnyri. ..... . . 20:

—Ohrat „ . . .... ;. 17:

—Kaurat „ . . . . .... 10:

—Nukiiu jauhot leiwiskä..... 1: 65.Ohra-jauhot „ . . . . . 60.Woi leiwiskä, wanha . . . . . 11:

—Sot leiwiskä, tuore. ..... —Naudanliha, tuore leiw. .... 3:25.Lampaanliha leiw. .. . . . . 4:

—Sianliha leiw. ....... 7:

—Suolaistt silakat leiw. . . '. . . 1: 50.Tuoreet muikut . ...... . —

15.Tuoreet falnat . . ;. . . . —

25.Tuoreet ahwenet ..... . . —

20.Maitokannu . .... . .. —

40.Piimä kaunu ....... .— 15.Perunat tappa . . . . . . . —

20.Heinät leiwiskä . . . . ... —

30.Munapari . . .... . . . — 14.;Koiwuiset halot, luorma . . . . 2:75.Mäntyset „ „ . . . . 2: 25.Metsopari ..... . . " " 2:,50.Pyypari. . ... . .. . . —

80.Teeripari .. . . .... . 2:

— -ja maanantai;istunta alkaa kello 10 e.p.p.

lunat Hämeenlinnasta lcihtewätHelsinliin zaPietariin joka päiwä kello 6,« e. p. p. jakello 6,« illalla. — Tamftereelle ja Turluunlähtee juna Hämeenlinnasta joka päiwä lel<lo I2,<a.

Hämetznlinnan sahkölennätin konttoriawoinna jola arkipäiwii kello 9—2 e. p.p.ja 4—7 j. p. ft. sunnuntaisin B—98

—9 e. p.p.

, ja 4-7 j.p. p.iRautatienmakafiinin konttori onawoin<

na arkipäiwinä kello B—l ja 3—63—

6 selapy-hinä kello B—9 e. p. p.

Pastorin kanslia on awoinna joka arli»päiwii kello 9— 12 e. p. p.

Raastuwan oikeus istuu joka lauwantai

Yleisiä ilmoituksia.

ostaa Helsiugissä, Hallituskatu 3, K.Z. Mkberg.

(U. S.)

KDrojaOstllll mielilään.

Y. w. 4 M. Gadd. F. S. Sillström„ „ SM.Bremer A. W. Lindgren.„ 61.F.Grönlund.I.E. Wendell.„ „ 7A. Blomfeldt. A. E. Hedman.„ „ BÄ. E. Winter. G. A.Perander.,/ „ 9K. Bonsdorff. W. Tawaststjerna.„ 10 A.Tammelander.A Rydman.!„ „ 11 K.Doll. P.M. Dubinin.„ „ 12 A. E.Fawen. E. W. Palander.„ „ 13 O. Rötlnan. S.Höglund.

Wapaaehtoiset yöwartiat.

SJB5* Po is juossut. *WBkPunaisenruskea natu-koira, jokakantaä Hat-

tulan mertkiä n:o 69! Talteen-ottaja saa pal-tinnon ent. Saarelan sahassa.

G.Dahlström.

maamattomuudessll oma-naan on sieftannut, pyydetään tuomaanse jälleen samaan paikkaan.

%f^4|iimeisessä töällä pidethssäW W D palokmman iltahuwissa ka-

H B B tosi seurahuoneen etuhuo-11I neesta yksi sateenwarjo; jo-fa tämän warmaän huo-

Ktiöonnut

|7nligthvad härstädes anmältbilf-il vit, kommer 90:de Onega in-fanteriregemente att alla helgfriadagar från klockan 8 VV2— 11 V 2f-m. och klockan 2—4 l/2 eft.m. an-ställa skjutöfningar å Poltinahomalm, hvaroin allmänheten här-medelst underrättas. Tavastehuslandskontor, den 4 november 1879.

E. von Ammondt.¥. W. Schrey.

Wh?iten täällä ilmoitettu on, tulee 90:sOnegan jalkawäen rykmentti pitä-

mään ampumaharjoituksia arkipäiwinäkello B'/2-^IIV2 e.P. P. ja kello 2—4 V2j. p. p. Poltinahon kcntällä, josta tä-ten yleisölle tieto annetaan. Hämeen-läämn maakonttorista marraskuun 4Päiwänä 1879.

O. von Zmmondt.F. W. Schrey.

3kuuluwksia.

Bortsprungen.En rödbrun tik, bärande Hattula mär-

ket n:o 69, tillvaratagaren erhåller belö-ning vid f.. d. Saarela såg.. ,' '

G. Dahlström.

Aaupungin waltuusmiehet kutsutaantämän kautta kokoutseen, jokapide-

tiiän raatihuoneessa perjantaina tämänkuun 7 p. kello 7 ehtoollä. Hämeen-linnasta 5 p. marraskuuta 1879.

Käskystci:K. W. ctindgren.

Höwartwita kalnhuoneesja.Y. w. 6p.Erik Sirön. G. A. Gillberg.

Alfr. Lehtonen. Axel Helander.„ 7 P.O. Nylund. A. Ahlfors..I.A. Lundön H.Hahl/ '

„,, BP.K. E. Lindell. K. E.Hellman.I.Nummi, K. Wiitanen.„.. 9p. W. Menlös.^ Alex. Koslinen.I.A. Ullner. A. Vergroth.

.. „ iVP.loh. Koskinen^ Alex. Brutoff.I.G. Asp. C. E. Menander.„ „ 11p. Leo Wwter^ C. G.Löfström.! G. Lehtonen. E. W Lindholm..„,.„ 12p. A. Smäl.^., A. Kawalewsly.. . I.H. Boman. W. Helminen.

lärjestysmiehinä W. P. K:n lulusaljssa^9 p.I.W. Stahlhammar. S. Hartelin.

Herrar stadsfullmäktige iTava-stehus behagade sammainträda

Ofmottußßa;W; ' ifi iS^ 4:jä« komppamaM. -#P*JIM^N kokountuu luku-

— Wenäläisestä (of flesta Jlf-aöamstannn on oflut muutamilla eng-lantilaisilla lehdillä paljon puhumista.Daily Nevs lehdelle Berlinistä lähetettysähkösanoma kertoo, etta Wenäjä wal-mistaa tulewaksi kewääkfi faf fl retfeäAfghanistama wastaan; toinen, jota joh-taa kenrali Kaufmann ja johon kuuluu40,000 nueStå, marssii OrenburgistaTashkentiin, tornen lähtee Kaukafosta,ja näin molemmat pohioisesta ja län-neStä tunkewat Afghanistaniin, jossa luo-tetaan wuorikansojen apuun. Melkeinsamaan aikaan oli kirje Pietarista kerto-nut samaa mainitulle lehdelle. Selittäes-sään täta kirjoitusta lisää Daily News,etta ilmoitus tulee hywästä lähteestä jaetta wirallisissa piireissä sellaista tuu«maa innolla keskustellaan. Mutta kir-joitus tuopi samalla painawia syitä esiin,joiden wuotsi hallitus sellaista ehdoitustaci »ot hywäksyä. Wenäjän sekanaisetraha- asiat, waltiollinen yksmäisyys jamuut syyt tekewät jokseenkin mahdotto-maksi heittäytyä sellaiseen hurjaan yri-tykseen. Mahdollista ort, etta Europas-fa estettyna ja suuttuneena lordi Salis-buryn osoittamasta ilosta, tahdottaisiintehdä Aasiassa kepposia. Mutta wieläluultawampaa on etta sillä lailla aino-aStaan puhutaan, waan et fuinkaan aio-ta tehdä. Jos aikomus olisi wakainen,niin todistaisi fe etta itäwaltalais-saksa-'tainen liitto on kääntänyt hyökkäyksenTurkista Afghanistaniin ja on saanutEnglannin suoraan riitaan Wenäjän kans-sa Intian rajoilla.

— Niin englantilai.set lehdet. Wirallinen Journal de St.Pétersbourg julistaa kuitenkin närnätjutut perättömiksi ja walheelliM— Irlannissa on melkein kaikkimaa suurien englantilaisten herrain o-mana ja maan warsinainen wäki onkaikki tilattomana ja köyhyydessä, ja ai-noadtaan. wuokraamalla maata tilano-mistajilta Pääsee se maanwiljelykseen o-sallisetsi. Tama epäkohta on jo useastisynnyttänyt lewottomuutsia ja haittojaIrlannissll. täta nykyä on työttömyysja hata nousfut siellä hywin. korkealle jalewottomuus sen johdosta myös arwelut-tawaUa tawalla kiihtynyt. Dublinissa

llfliomaafttt-

SuömalaisenKirjallisuuden Seur. lirjapainoOsasto Hämeenlinnassa, 1879^

Sunnuntaikoululapsen ja opettajan W6lion aina mitä ystäwällisin ja melkeiniäti unhottamatoin. Tassa maassail-mestyy paljon lasten kuwalehtiä^ joitajaetaan sunnuntaikouluissa palkinnotsiparhaimmille lukijoille ja joululahiatsitietäwät aina lapjet saawansa jotakin,jos ci muilta niin ainakin sunnuntaikou-lun-opettajaltansa. — Kun mekin olemmeoikein näiden koulujen pituon harjaantu-neet, niin niitä woiwat yhtä wähän lai-minlyödä lapset kvin opettajatkaan. saliin lauantaina t. k. 8 pmä kello 8 eh-

toollawalitsemaankomppanianpäällikköä.OsastonpääMllkö.

ensi marrasluun 12 p:nä kello1päiwällä on täläläisen rankaisu-wankeu-

den portilla jultinenhuutokauppa, jossa enim-män tarjoowille myydään täyttämättömilsijääneitä kaluja, esim. höylänteriä, sahoja,pu-ria, lirweitä,piiluja, näweriä,puuttoja, wa-saroita, saksia, lapioita, astioita, waatteitllslumppuja y.m. Hämeenlinnan ranlaisu-wan-keudessa, lokakuun 28 p:nii 1879,

G.W. Liukkonen.

å, rådhuset fredagen den 7 denneskl. 7 e. m. Tavastehus den 5 no-vember 1879.

Enligt uppdrag:A. W. Lindgren.

Palowakuutns-yhtiö Manchesterissa. Pää-omaa P:d^st. I,ooo^ooo, Smk.25,000,000. Sisään maksettua pää-maa>:d st. 235,000, Smk. 5,875,000,wakuuttaa allekirjoittaneen kautta sekä irtainta etta kiinteätä, klluppa-tawaraa,tehtaita y. m. täta uykyä taitilla nltomaan Yhtiöillä olewiin yhtäläisim hintoihin.

G. O. Saxelin. '

NorWW CWWsWlfi WPW.pitiwät maan-wuokraajat äskettäin kotouk-sen, jossa päättiwät perustaa "irlanti-laisen kansallis-maaliiton", jonka tarkoi-tuksena olisi koettaa saada liiallisia wuok-ra-maksuja alennetuiksi ja wuokraajillemahdolliseksi lunastaa maan omaksensa/— Lontoosta kirjoitetaan 23 p. loka-kuuta tästä asiasta: Sanomat Irlan-niöta tulewat yhä huonommiksi ja johuomataan feniläisen järjestyksen merk-kejä. Salaliitto tulee julkisen yllytytsensijaan, ja se sanoma ci suinkaan mieliärauhoita etta maahan tuodaan suurissamäärissä Ensield- ja Snider-pyssyjä.Arwellaan, etta waikta kansa yleisesti kär-siitin todellista hätää, ci haUituksen pi-täisi pyfyii joutilaana katselijana, kunkapinaa julkisesti sen silmäin edessä wal-mistetaan.

Myyjät. Ostajat.Pietari... . .270:

—262:

—10N:lta.

Lontoo ...... 25: 22. 25: 05. Punt.Pariisi 100:

—99: 30. 100:lta.

Hampuri..... 123: 70. 123:—

100:lta.Amsterdam.... 203:

—206: 50. 100:lta.

Tukbolma .... 139: 60. 139:—

100:lta.