marja-liisa manka: leademo – edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

LeadEmo – Edistynyt menetelmä LeadEmo – Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksikehittämiseksi

-Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Tieto -ja palvelutalouden laitos, Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen

-Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Synergos Marja-Liisa Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi,

Marjut Manka, Laura Bordi

Tekes, 2011–2013

Tunneäly ja tunnetaidotTunneäly ja tunnetaidot

taustalla tunneälyn käsite: Mayerin ja Saloveyn (1997) malli määrittelee tunneälyn kykynä havaita

oikein, arvioida ja ilmaista tunteita; kykynä tavoittaa ja/tai tuottaa tunteita silloin kun ne edesauttavat ajattelua; kykynä ymmärtää tunteita ja emotionaalista tietoa; kykynä säädellä emootioita edistääkseen emotionaalista ja älyllistä kasvua

ei keskitytty puhtaasti tunneälyyn käsitteen laajentaminen tunnetaitoihin ottamalla mukaan elementtejä mm. positiivisen psykologian alalta mm. psykologinen pääoma, sosiaalinen pääoma, työhyvinvointi

käyttämällä käsitettä ”tunnetaidot” korostetaan myös ko. taitojen opittavuutta ja harjoiteltavuutta


Hankkeen kuvausHankkeen kuvaus yhtenä tavoitteena toteuttaa oppimisympäristö, jossa esimiehet voivat

ohjatusti harjoitella tunnetaitoja sekä itsenäisesti että työyhteisön jäsenten kanssa

osallistujia useilta eri aloilta, esim. kaupanalalta, elintarviketeollisuudesta, tekniikanalalta, palvelualalta ja sosiaalialalta

aluksi mittauksia ja kartoituksia (mm. tunne- ja johtamisosaamisen 360°, tunneälyn itsearviointi SREIT, psykofysiologiset mittaukset, psykologisen pääoman, sosiaalisen pääoman ja työhyvinvoinnin kartoitukset)

hyödynnettiin oppimisympäristön tehtävissä


Tuloksia mittauksistaTuloksia mittauksista

Keskustelu esimies-alainen: neutraalius yleisintä - silloin ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta


esimiehen yksikön arvioitu ilmapiiri yhteydessä esimiehen tunneosaamiseen

tunneäly ja vähäisempi stressi/syvempi rentoutuminen kytkeytyivät yhteen

Oppimisympäristön sisältöOppimisympäristön sisältö

koosteet kunkin osallistujan kartoituksista ja mittauksista 39 harjoitustehtävää, jotka jakautuivat neljään kokonaisuuteen:

kartoitustehtävät (5 kpl): omiin kartoituksiin ja niiden tulkintaan liittyvät tehtävät

videotehtävät (3 kpl): omiin keskusteluvideoihin liittyvät tehtävät pysyvät tehtävät (4 kpl): koko oppimisjakson ajan tehtävät harjoitukset

(esim. tunteiden kirjaaminen, mindfulness-harjoitukset, oma kehittymissuunnitelma)

viikkokohtaiset kehittymistehtävät (27 kpl): mm. psykologisen ja sosiaalisen pääoman kehittämiseen keskittyvät yksilö- ja ryhmätehtävät

lisämateriaalit (videot, artikkelit ym.) palautteet: osallistujat saivat tutkijoilta palautteen jokaiseen

palauttamaansa tehtävään


Aineisto ja menetelmätAineisto ja menetelmät

Kuuden viikon harjoitteluaika; 46 esimiestä kahdeksasta organisaatiosta 23 (50 %) teki oppimisympäristön harjoitustehtäviä, keskimäärin 14 tehtävää (3-36)

Aineisto: Haastattelut (n=5) Kaksi avointa kysymystä lomakekyselystä (n=21) Ryhmäkeskustelut (n=10)

Menetelmä: aineistolähtöinen sisällönanalyysi Suosikit - viikottaiset kehittymistehtävät:

Unelmaminä, tervehtiminen, kysymyksiä työyhteisöstäsi

Arvioitiin hyödyllisimmiksi: Kartoitustehtävät Viikottaiset kehittymistehtävät


Missä kehityttiin?Missä kehityttiin?

tunteiden huomioiminen huomion kiinnittäminen omiin ja toisten tunteisiin, tunteista puhuminen tunteiden tunnistaminen, tunteiden vaikutus omiin johtamiskäytäntöihin

työyhteisön huomioiminen työyhteisön jäseniin tutustuminen, kuulumisten kysely henk.koht. vuorovaikutuksen tärkeys yhteisten onnistumisten huomioiminen, palaute

ongelmatilanteiden ratkaiseminen työkaluja ja varmuutta ongelmatilanteiden ratkaisemiseen kärsivällisyyden ja ymmärtäväisyyden kasvaminen ongelmatilanteisiin liittyvien tunteiden huomioiminen ja niistä puhuminen

”Tietenkin tämmöinen kuulumisten kysely, et kyllä sitä aina tietyssä mittakaavassa tossa on ollut, ja ehkä nyt sit välillä osaa jonkun semmoisenkin, jonka kuulumiset vähemmän kiinnostaa, niin muistaa sitten niitäkin kysellä.”


Missä kehityttiin?Missä kehityttiin?

tietoinen läsnäolo keskittymien rauhoittuminen järjestelmällisyys

myönteisyys oman ajattelun tietoinen suuntaaminen myönteisiin asioihin myönteisten asioiden nostaminen esiin työyhteisössä,

myönteisen ilmapiirin ruokkiminen

”Tavallaan just se pienikin rauhoittuminen, niin kyllä se just alitajuntaa selvittää sillä tavalla, et ne asiat, siinä vaiheessa kun niitä rupeaa tekemään ja muuta, niin ne on vaan sit paljon valmiimpia ja paketissa.”


Mikä tuki oppimista?Mikä tuki oppimista?

aikataulun ja tehtävin muokkaaminen itselle sopiviksi tehtävien valikoiminen ja muokkaaminen tehtävien itsenäinen aikatauluttaminen, tekeminen omaan tahtiin

palaute ei kokenut harjoittelevansa yksin kannustus, tuki ohjaus, suuntaviivat, vahvistus omalle toiminnalle

oma kiinnostus ja motivaatio motivaatio kehittyä kiinnostus aihepiiriin valmius varata aikaa harjoitteluun

”Et sitten on joku siinä, et mikä tavallaan on sitten jonkun toisen kanta, et mennäänkö oikeeseen suuntaan vai olisko joku muu tapa kenties.”


Mikä haittasi oppimista?Mikä haittasi oppimista?

ajanpuute työnantaja ei varannut aikaa harjoitteluun joutui aikatauluttamaan itse työkiireet, yhteisen ajan puute työntekijöiden kanssa

tehtävien vaativuus ja kuormittavuus liikaa tehtäviä oppimisjakson pituuteen nähden tehtävät vaativia, tehtävänannot vaikeita ymmärtää aihepiiri vieras, kieli liian tieteellistä

tehtävien sopimattomuus itselle tai työyhteisöön tehtävät ristiriidassa oman toimintatavan tai työyhteisön

toimintakulttuurin kanssa koettiin teennäisiksi ja kiusallisiksi

”Ne oli tosiaan monet asiat niin kaukana siitä mun normaalista tavasta toimia. Siinä tuli välillä semmonen fiilis, et meneekö tää nyt tavallaan ihan teeskentelyn puolelle.”


Mikä haittasi oppimista?Mikä haittasi oppimista?

oppimisympäristön käytettävyysongelmat tekniset ongelmat: videot eivät auenneet, sivusto kirjasi ulos aineiston järjestämiseen liittyvät ongelmat: tehtävien jaottelun

epäselvyys, tehtävien näkyminen kerralla

tuen ja vuorovaikutuksen puute liian yksin olisi kaivattu tapaamisia ja keskustelua

”Helposti niitä kyllä tekee mekaanisesti. Niitä tekee ja täyttää mekaanisesti, ja muistijäljet mitä syntyy on aika pieniä. Siihen nähden, että kun on kunnon keskustelu, kunnon väittely, niin sen muistaa loppuelämänsä.”


Lopuksi: Mihin tulisi kiinnittää huomiota Lopuksi: Mihin tulisi kiinnittää huomiota oppimisympäristöä suunniteltaessa?oppimisympäristöä suunniteltaessa?

riittävä aika aikaa tehtävien tekemiseen työajalla tehtävien määrä ja laajuus suhteessa aikaan

vuorovaikutus ja tuki ohjaajien ja osallistujien välinen, osallistujien keskinäinen ja työyhteisön

keskinäinen vuorovaikutus työnantajan tuki

tehtävien sovellettavuus, tehtävien vieminen aitoihin tilanteisiin tehtävien muokkaaminen erilaisiin työyhteisöihin sopiviksi harjoitusten tekeminen aidoissa työtilanteissa

käytettävyys tekninen toimivuus sisällön järjestäminen


LisätietoaLisätietoa Loppuraportti Niklas Ravaja, Mikko Salminen, Mikael Saarinen, Marja-

Liisa Manka, Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi: LeadEmo Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi, Aalto-yliopisto & Tampereen yliopisto. 2013.

http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyonilo/Ty%C3%B6nilon-julistus_MikkoSalminen.pdf

Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Tunnetaitojen kehittäminen verkossa - case-tutkimus esimiehille suunnatusta oppimisympäristöstä. Työelämän tutkimuspäivät 2013, konferenssiesitys.

Bordi, L., Manka, M., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M.-L. 2013. Learning emotional skills online - participants' experiences of an e-learning program for managers and supervisors. ICERI2013 Proceedings. ICERI2013 - 6th International Conference of Education, Research and Innovation, Seville 18th-20th November 2013. (Conference presentation)


Käynnissä olevat tutkimusprojektitKäynnissä olevat tutkimusprojektit

HYVE 2020: Työ, yhteisö ja kestävä talous 2014–2015 (TEKESin Liideri-ohjelman tutkimushanke) HYVE 2020 tarkastelee uudenlaista yhteisöllisyyttä uuden työn käsitteen,

työn uusien tilojen, läsnäolon ja johtajuuden näkökulmista. Tulevaisuuden työssä individualisoitumisen, monipaikkaistumisen ja moniarvoistumisen trendit asettavat haasteita työelämässä tapahtuvalle, työn merkityksellisyyden ja tuottavuuden kannalta tärkeälle yhteisöllisyyden rakentumiselle. Hyvän työelämän ehdot ja uudet työelämän hyveet ovat edellytyksiä kestävälle taloudelle ja menestykselle. Tutkimuskysymykset käsittelevät yhteisöllisyyden rakentumista uutta työtä koskevissa teorioissa, uudenlaisissa tiloissa ja työpaikoissa sekä työntekijöiden kokemuksissa.


Käynnissä olevat tutkimusprojektitKäynnissä olevat tutkimusprojektit

Henkilöstön voimavarojen mittaaminen kunnissa – Miten saada aikaan innostavia ja positiivisia työpaikkoja? 2013–2014 (KAKS) Tutkimuksen tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä

työpahoinvoinnin aiheuttamia ongelmia kuten liian varhaista eläköitymistä sekä kehittää kuntien työpaikkoja entistä toimivammiksi. Toimintatutkimuksen kautta selvitetään yhdessä toimijoiden kanssa, mitä hyötyä kuntien työyhteisöille on voimavaralähtöisestä mittaamisesta tähän asti tehdyn ongelmalähtöisen (sairauspoissolot jne.) mittaamisen sijaan. Tutkimuksessa tuotetaan mittareita, joiden avulla työyhteisöjen tila ja vahvuudet voidaan osoittaa.

Psykososiaalisiin tekijöihin keskittynyt työhyvinvointitutkimus Suomessa 2013–2014 (STM)

Selvityksessä kartoitetaan vuosina 2005–2013 (pääpaino 2010-luvulla) toteutettua suomalaista tutkimusta liittyen psykososiaaliseen kuormitukseen ja työhyvinvointiin sekä niihin liittyvien riskien hallintaan. Selvityksessä tuodaan esiin myös hyviä ja vaikuttavia keinoja psykososiaalisen kuormituksen ja työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden vähentämiseksi sekä annetaan ehdotuksia ja

suosituksia liittyen tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistyöhön.


Käynnissä olevia kehittämishankkeitaKäynnissä olevia kehittämishankkeita

Jamit 2012-2014 Hankkeen päätoteuttaja on Kuntoutussäätiö. Työhyvinvoinnin tutkimus- ja

kehittämisryhmä toteuttaa hankkeessa mm. sosiaalisen pääoman intervention neljällä työpaikalla ja järjestää kolme psykologisen pääoman valmennusta osatyökykyisille sekä tekee selvityksen osatyökykyisen työuran jatkamisen kustannusvaikutuksista. Ryhmä on tehnyt sosiaalisen pääoman kehittämisen oppaan, joka löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteis%C3%B6llisyydell%C3%A4_netti_sivutettu.pdf

DIGILE – Digital Services – Wellness Services, Tekesin rahoittama SHOK-ohjelma 2013-2014 Työhyvinvoinnin tutkimus-ja kehittämisryhmä on partnerina SHOK-

ohjelmassa. Ryhmä toteuttaa mm. selvityksen inhimillisen pääoman mittaamisen nykytilasta sekä osallistuu uudenlaisen mittarin kehitystyöhön.

Lisää tietoa http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi.html


marja-liisa manka: leademo – edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi

News & Politics