MaallaMaallaUutiskirje 27.6.2012

Elinvoimaa luonnosta – luontomatkailun mahdollisuudet pohjoi-sessa Keski-Suomessa

keskukselta. Luontomatkailuyrittäji-en pärjäämiseen auttaisi esimerkiksi ALV-verosta vapauttaminen – luon-tomatkailupalveluiden tuottaminen olisi ikään kuin tax free –myyntiä. Markkinointiin voisi saada inves-tointitukea lähes 100-prosenttisesti, ainakin 75:llä prosentilla. Tätä voisi saada valtion suunnalta sekä maa-kunnallisesti ja paikallisesti maa-kuntaliitolta ja ELY-keskuksesta.

Työpajassa kritisoitiin kärkiyritys-ajattelua, joka on nostettu maakun-taohjelman keskeiseksi ideologiaksi. Ohjelma tukee vain tiettyjä suuria yrityksiä, ja se ei työllistä eikä mah-dollista uutta toimintaa. Myös han-keajattelu tekee hallaa luontomatkai-lun pitkäjänteiselle kehittämiselle. Hankkeen jälkeen toiminta tyrehtyy, vaikka luontomatkailu tarvitsisi selvitäkseen jatkuvaa toimintaa, ei lyhyitä hankkeita.

Luontomatkailun vilkastumiseen tarvitaan pohjoisen Keski-Suomen isot toimijat mukaan, kuten Met-sähallitus, UPM ja metsänhoitoyh-distykset, koska nämä toimijat hallinnoivat suoraan tai välillisesti hyvin suurta osaa Keski-Suomen metsistä. Isojen toimijoiden lisäk-si tarvitaan tietenkin pienempien toimijoiden yhteistyötä: yrittäjien on hyvä verkostoitua metsästysseuro-jen, kulttuuripuolen, hakeyrittäjien, koulujen ja seurakuntien kanssa.

Männikkömetsät ja rantojen rai-dat -yhteistoimintaverkostossa (Männikköverkostossa) järjestet-tiin luontomatkailua pohjoisessa Keski-Suomessa käsittelevä työpaja. Työpajaan koottiin yhteen suuri joukko luontomatkailuyrittäjiä sekä Metsähallituksen edustajia. Työpa-jassa jaettiin, testattiin ja kehitettiin ideoita pohjoisen Keski-Suomen luontomatkailuun.

Työpajassa pohdittiin aluksi satsauksia, joita luontomatkai-lu pohjoisessa Keski-Suomessa tarvitsee. Samalla pohdittiin myös kehityskulkuja, jotka tekevät hallaa pienimuotoiselle luontomatkailulle. Luontomatkailu tarvitsee myymistä ja markkinointia. Luontomatkailu-yrittäjällä harvoin jää aikaa tai energiaa markkinoida ja myydä tuo-tettaan niin paljon kuin tarvitsisi, ja se näkyy kävijämäärissä. Tiedotusta luontomatkailusta pitää myös muut-taa niin, että matkailuyrittäjän pal-veluista pitää maksaa – esimerkiksi majoitus-, ruoka- ja ohjelmapalvelut eivät voi olla täysin ilmaisia tai edes puoli-ilmaisia. Luontomatkailu tarvitsee myös käyttäjätutkimuksia, jotta voitaisiin tehdä hyviä myynti-lauseita potentiaalisille luontomat-kailuasiakkaille. Myös esimerkiksi Keski-Suomen maakuntauraa ja sen varrella olevaa luontomatkai-lua pitäisi tehdä sekä yrittäjien että viranomaisten tahoilla tunnetuk-si. Tätä varten voisi yhteistyöllä järjestää jonkinlaisen tapahtuman jolla maakuntaura tulisi tunnetuk-si. Näihin kaikkiin toimenpiteisiin tarvitaan yhteiskunnan tukea val-takunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Valtakunnallista tukea tarvittaisiin valtiolta, alueellista maakuntaliitolta ja paikallista ELY-

Luonnontuotteiden ja luomutilojen yhdistäminen luontomatkailuun ja pienenergian tuottamiseen voisi luo-da uusia edellytyksiä luontomatkai-lun vilkastumiselle ja ennen kaikkea palveluntuottajien toiminnalle. So-piva yhteenliitymä olisi eräänlainen hybridi, jossa olisi mukana luonto-matkailua, luomutiloja, pienenergiaa ja luonnontuotteita, ja nämä yhdessä tuottaisivat palveluita matkailijoille.

Joka tapauksessa koordinoimi-selle, yhteistyön virittämiselle ja ylläpidolle, rahoituksen saamiselle ja markkinoinnille tarvitaan ihminen tai ihmisryhmä, joka tekee tätä työtä. Maakuntaliitto olisi luontevin taho, jossa matkailua edistävä työntekijä olisi palkattuna. Tämän ihmisen avulla matkailuyrittäjät voisivat saa-da tukea markkinointiin ja muihin edellä mainittuihin asioihin.

Luonnon voimauttava vaikutus on nostettava voimakkaammin esiin mainonnassa sekä myös elämänta-son parantamisessa. Elämäntaso on eri asia kuin elintaso, ja luontomat-kailun avulla ihmiset voivat päästä kiinni hitaampaan arkeen, arkeen oman ja luonnon rytmin mukaan. Li-säksi luontomatkailussa on tärkeää ennen kaikkea usko omaan tuottee-seen tai konseptiin: kun yrittäjä us-koo asiaansa, sen myös joku ostaa. Arjella maalla on oma arvonsa, ja jokaisen yrittäjän täytyy uskaltaa hinnoitella se. Hyvin usein mat-kailijoille riittää pieni pala erilaista arkea, esimerkiksi potkukelkkailu, ruisleivän leivonta, opastettu metsä-kierros, vanhaan torppaan tutustumi-nen. Näitä kaikkia mahdollisuuksia on pohjoisessa Keski-Suomessa.

Luontomatkailun kanssa tekemi-sissä olevat viranomaistaho, met-säkeskus ja Metsähallitus tarjoavat

1 (6)

Maalla uutiskirje •2012

Mikä ihmeen Green Care?Green Care (GC) tarkoittaa maa-seutuympäristön resurssien (eläin-ten, kasvien, puutarhan, metsän, maiseman ja maatilan arkirutiinien) hyödyntämistä erilaisten asiakasryh-mien henkisen ja fyysisen hyvin-voinnin edistämisessä. Green Care -termin suomenkielisinä vastineina on alettu käyttämään vihreän hoivan ja vihreän voiman -käsitteitä.

Vihreästä hoivasta on kysymys silloin, kun palvelut tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lain-säädännön alaisuudessa:

- Luonto- ja eläinavusteisia mene-telmiä voidaan käyttää terapian ja kuntoutuksen tarpeisiin

- Hoivalaitoksissa ja tuetun asu-misen yksiköissä voidaan hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia asiakkaiden elämänlaadun paran-tamiseen ja omatoimisuuden tuke-miseen

- Sosiaalinen työllistäminen on ulkomailla muodostunut yhdeksi keskeisistä Green Care –toimin-tamuodoista. Toiminta sijoittuu sosiaalipalveluiden ja työvoimahal-linnon rajapintaan.

Vihreää voimaa ja virkistystä: - Ennalta ehkäiseville ja terveyttä

2 (6)

perusrakenteita luontomatkailun toteuttamiselle. Kansallispuistot voivat toimia myös tutkimusalustana luonnon hyvää tekevän vaikutuksen mittaamisessa, jos tällainen tutkimus kehitetään. Metsähallituksessa myös voidaan järjestää markkinointitilaa kansallispuistojen infopisteisiin, jotta paikalliset luontomatkailuyrit-täjät voivat markkinoida palvelu-jaan kävijöille. Metsäkeskus toimii välikätenä matkailuyrittäjien ja metsänomistajien välillä, esimerkik-si jos matkailua haluttaisiin järjestää jollain tietyllä alueella, mutta yhteys metsänomistajan ja yrittäjän välillä puuttuu. Metsäkeskuksesta saa tukea myös luontoarvojen inventoinnil-le, jos jonkin alueen suojeleminen ja matkailukäyttöön ottaminen on ajankohtaista.

•••

tukeville hyvinvointipalveluille on akuutti ja jatkuvasti kasvava tarve. Suomalainen luonto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monen-laiseen luonnossa tapahtuvaan virkistymiseen, elpymiseen ja voi-maantumiseen. Luontoelämyksiin pohjautuvilla palveluilla voidaan tukea esimerkiksi työssäkäyvien jaksamista, suojata mielenterveyden ongelmilta tai auttaa ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä

- Luonto- ja eläinavusteiset menetelmät voidaan ottaa käyt-töön myös kasvatustyössä. Koulun ulkopuolinen oppiminen, esimerkik-si luontoretket ja maatilavierailut tarjoavat omakohtaisia elämyksiä ja kokemuksellista oppimista, mikä täydentää koulujen tietopainotteista opetusta. Luontosuhteen syvene-misen ohella voidaan opetella myös sosiaalisia taitoja.

Green Care-teeman puitteissa on käynnissä useita alueellisia hank-keita. Valtakunnallisia ts. koko maassa toimivia ovat seuraavat hankekokonaisuudet ja hankkeet

Maa- ja elintarviketalouden tut-kimuskeskuksen (MTT) hankkeis-sa tarkastellaan Green Care- teemaa maaseudun kehittämisen ja maatilan toimintamahdollisuuksien näkökul-masta. Hankkeissa tutkitaan mm. Green Care -toiminnan leviämisen ehtoja ja mahdollisuuksia palvelun tuottajat, markkinat ja asiakasryhmät sekä eri sektoripolitiikat huomioi-den. Lisäksi luodaan viitekehys ja kriteerit toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi yksilön, yhteiskunnan hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoi-maisuuden näkökulmasta.

- CAREVA-hanke (2009-2012). Green Care-toiminnan vaikutta-vuuden tutkimus (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/greencare/vaikuttavuus/sitra3_0.pdf).

- VoiMaa-hanke (2011-2013). Alueellisten hankkeiden välinen keskustelu. Palvelumallien ja laadun kehittäminen. Mukana THL/YTR, Keski-Pohjanmaan Kulttuuriopisto ja Helsingin yliopisto/Ruralia insti-tuutti. (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/green-

care/mita/GC%20laadun%20kehittaminen_0.pdf)

- MAIE. EU:n Leonardo-ohjelman hanke (2011-2013), jonka tavoit-teena on kehittää hoivamaatalouden (social farming) koulutussisältöjä. Hankkeessa mukana ovat Saksan, Portugalin, Italian, Alankomaiden ja Bulgarian edustajat.

VoiMaa-hankkeen palvelumal-lityössä on koottu konkreettisia malleja mitä Green Care on erilaisis-sa terapia- ja muissa toiminnoissa. Palvelumalleihin liittyy myös koulu-tus ja laatutyö. Laatutyössä keski-tytään sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kootaan tietoa laatuvaatimuksista eri palveluissa. VoiMaa-hankkeen koulutusosiossa on kartoitettu olemassa olevia Green care –koulu-tuksia ja arvioidaan asiantuntija- ja koulutustarvetta. On myös selvitetty tarpeita ja mahdollisuuksia sisällyt-tää Green Care –osioita eri alojen koulutusohjelmiin. Sitra

Maaseudun merkityksistä nimensä saanessa Sitran Maamerkit- ohjel-massa etsitään uusia näkökulmia siihen, millainen rooli maaseudulla voi olla tulevaisuuden suomalaisten hyvässä elämässä ja kestävän kehi-tyksen ratkaisuissa (kts. Lea Kont-tisen PPT-esitys). Sitran rahoittaman Green Care verkottamis- ja kokeilu-hankkeen avulla on kehitetty suomalaiseen toiminta-ympäristöön soveltuvia palvelukonsepteja. Hank-keen ensimmäisenä tuotoksena ovat interaktiiviset sivut (http://www.gcfinland.fi/), joille verkotetaan alan toiminnasta kiinnostuneet kes-kustelemaan ja vaikuttamaan.

Teksti: Janne Laitinen, Projek-tipäällikkö, JAMK Hyvinvointiyk-sikkö

3 (6)

Maaseutumatkailu-yrittäjät odottavat kesäsesongista vilkasta

Maaseutumatkailuyrityksille tehdyn suhdannekyselyn mukaan alkuvuosi oli maaseutumatkailuyri-tyksissä hyvä ja käynnistyneen kesä-sesongin näkymät ovat suotuisat. Maaseutumatkailu on ollut tasaisella kasvukäyrällä jo parin viime vuoden ajan. Suomalainen maaseutu vetää niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia matkailijoita. Asiakkaiden tarpeisiin vastataan yrityksissä mm. investoi-malla rakennuksiin ja ympäristöön sekä monipuolistamalla palveluja, kuten lisäämällä aktiviteetteja. Asiakkaiden viihtyvyyteen panoste-taan entistä enemmän.

Tehdyn suhdannekyselyn mu-kaan talvikauden matkailijamäärät tammi-huhtikuussa 2012 pysyivät jokseenkin ennallaan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suomalaisten yritys- ja työmatkaili-jaryhmien ja ulkomaisten yksit-täisten matkailijoiden määrät maa-seutumatkailuyrityksissä lisääntyivät jonkin verran.

Suurin osa alkuvuoden ulkomaa-laisista vieraista saapui edelleen Venäjältä, Virosta, Saksasta ja Ruotsista. Muut merkittävät asiakas-ryhmät tulivat muun muassa Rans-kasta, Hollannista, Englannista ja Latviasta.

Kesän kysyntä Maaseutumatkailuyrittäjät arvele-

vat touko-elokuun 2012 kysynnän lisääntyvän tai pysyvän ennallaan erityisesti suomalaisten vapaa-ajan matkailijoiden ja yritys- ja työmat-kailijoiden keskuudessa. Ulkomais-ten vapaa-ajan matkailijoiden ja yritys- ja työmatkailijoiden käyntien uskotaan pysyvän pääasiassa en-nallaan ja yksittäisten asiakkaiden lisääntyvän.

Asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut

Varausajat maaseutumatkailu-

kohteissa ovat lyhentyneet entises-tään, ja asiakkaiden ostokäyttäy-tymiseen vaikuttavat herkästi mm. säätilassa tapahtuvat muutokset. Suosituimmat kohteet kuitenkin varataan hyvissä ajoin. Kapasiteettia maaseudulla kuitenkin riittää myös viime hetken varaajille.

Suhdannekysely maaseutumatkai-luyrittäjille tehdään kolme kertaa vuodessa. Nyt tehtyyn suhdanneky-selyyn vastasi 90 maaseutumatkai-luyrittäjää ympäri Suomen.

Lisätiedot kyselyn tuloksista:- Kimmo Aalto, asiantuntija, MTK,

p. 040 179 1618, kimmo.aalto@mtk.fi Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:

- Kirsi Ilola-Ollikka, maaseutu-matkailuyrittäjä (Ilolan maatila-matkailu), p. 040 596 8027, ilolan.maatilamatkailu@co.inet.fi

- Jaakko Pouttu, maaseutumat-kailuyrittäjä (Leppäniemen hirsihu-vilat), p. 0400 925 007, hirsihuvi-lat@hirsihuvilat.com

Lähteet:Maaseutumatkailun suhdanne- ja kehittämiskysely 2012/MTK rywww.e-julkaisu.fi/enjoy_suomiwww.smmy.fi

TILASTOJA

Keski-Suomen maa-seutumatkailuyritys-ten tiedot koottu tilastoiksi

Maaseutumatkailuyrityksiltä vuoden alussa kerätyt tiedot on nyt koottu raportiksi. Keski-Suomen tiedot keräsi Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Jyväskylän ammat-

tikorkeakoulun kanssa. Kyselyn tu-lokset on nyt analysoitu ja maakun-takohtaiset raportit on nyt nähtävissä hankkeen Internet-sivuilla osoit-teessa:http://www.uef.fi/matkailun-alueelliset-tietovarannot/ajankoh-taista

Keski-Suomesta kyselyyn vastasi kaikkiaan 183 yritystä. Tärkeiden ti-lastotietojen lisäksi aineistonkeruun yhteydessä saatiin arvokasta palau-tetta tiedonkeruun kehittämiseksi. Palautteen avulla kyselylomaketta on kehitetty niin että kyselyyn vas-taaminen on jatkossa helpompaa. Uudistuksia ovat esimerkiksi lomak-keen välitallennusmahdollisuus, sekä lomakkeen esitäyttäminen edel-lisissä aineistonkeruussa antamil-lanne tiedoilla. Näin ollen yrittäjien tehtäväksi jää jatkossa tarkistaa kyselyn tiedot ja päivittää ne muut-tuneilta osin vastaamaan seuraavan vuoden tietoja.

Seuraavan kerran aineistonkeruu toteutetaan kevättalvella 2013.

Matkailun alueelliset tietovaran-not on valtakunnallinen matkailun tietopankki, johon kerätään vuosit-tain tiedot mm. alueellises-ta matkailun palvelutarjonnasta, kapasiteetista, työllistävyydestä sekä asiakasmääristä ja yöpymis-vuorokausista. Tiedon kerääminen on ehdottoman tärkeää matkailu-elinkeinon merkityksen, vaikut-tavuuden, alueellisten erojen ja kehittymisen arvioimiseksi. Tieto-pankin päätavoitteena on tuottaa tietoa maaseudulle sijoittuvasta matkailutoiminnasta, sekä sen vai-kutuksista ja merkityksestä. Alueel-listen toimialatietojen yhteenvedosta ovat kiinnostuneita mm. alueelliset elinkeinovaikuttajat kuten maakun-tien liitot, ELY-keskukset, alueelliset matkailuorganisaatiot ja toimijat sekä ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset, sekä matkailun edis-tämiskeskus, työ- ja elinkeinominis-teriö sekä maa- ja metsätalousminis-teriö.

•••

4 (6)

AJANKOHTAISIA UUTISIAKesäkuun yritystari-na: Saunaelämyksiä KivitaskussaTonttutalon rantaan nousi sa-vusauna– Meillä ei tehdä mitään halvalla ja nopeasti, Mella Nousiainen tuumaa Kivitaskun upouuden haapahirsisen savusaunan terassilla. Sauna on rakennettu täydestä puusta, käsin huovutetut tontut kurkkivat hirsien raoista ja katolle tarkoitettu rah-kasammal odottaa asentamistaan.

Muuramessa sijaitsevan Kivitas-kun savusaunan lauteille mahtuu kolmekymmentä löylyttelijää. Vä-lillä voi piipahtaa joko järvessä tai paljussa, ja peseytymistä varten on suihkut. Pihapiirin Tonttutalossa on kokous- ja ruokailutilaa samanko-koiselle porukalle. Sauna raken-nettiin kokous- ja juhlavieraiden toivomuksesta.

Kivitaskun rakennukset on suun-nitellut Mellan mies Hannu Nousiai-nen.– Käsillä tekeminen on meille mo-lemmille hyvää vastapainoa vaa-tivasta palkkatyöstä, Mella sanoo. Mella toimii opettajana Jämsän ammattiopistossa. Hannu puolestaan on psykoterapeutti.

Kotimainen käsityö on Kivitas-kussa arvossaan. Mella tuottaa tonttukauppaan itse huovuttamiaan tonttuja, liinoja ja monenmoisia koristeita. Villa on luonnollisesti omista lampaista ja itse värjättyä. Kaikilla tontuilla on nimet, ja käsin tehtyinä jokainen on erinäköinen. Uusimpia tulokkaita tonttupuodissa ovat Kalevala-nuket.

Lampaat ja kanat ovat tulleet tilalle alun perin omien lasten iloksi. Nyt nuorinkin, kolmas lapsi on jo aikui-nen, mutta eläimet ovat saaneet jäädä. Omista kananmunista on kätevä pyöräyttää kahvileivät vie-railijoille, ja omien lampaiden villa on huovutukseen sopivaa.

Lapsille – ja toki myös aikuisille – Kivitaskussa on menninkäispolku, jota kävellessä jutellaan keijukai-sista, menninkäisistä ja maahisista.

Mella käyttää opettajan ja artesaanin osaamistaan myös järjestämällä huovutuskursseja. Pihamaalle sopii mainiosti myös musiikkitapahtuma.

Kivitaskun Tonttutalon vieraiden ääripäät ovat päiväkodeista eläke-läisyhdistyksiin. Kasvava vieraili-jaryhmä ovat venäläiset turistit, jotka ovat kansoittaneet Kivitaskua etenkin uudenvuoden aikaan. Nyt venäläisiä on tulossa myös kesävie-railuille. Suomalaisen kansanperin-teen esittely kansainvälisille bus-siryhmille on Mellan suosikkityötä.

Kivitasku on auki ryhmille ti-lauksesta. Kahvitukset hoituvat talonväen voimin, ja ruokatarjoilut tulevat yhteistyökumppanilta. Majoittumismahdollisuutta Kivitas-kussa ei ole, mutta Muuramen ja Jyväskylän majoituspaikkoihin ei ole liian pitkä matka. – Muuramen golf-kentälle meiltä ei ole kuin kilometri, joten sieltä voisi hyvin tulla meille saunomaan vaikka kävellen, Mella visioi.

Teksti ja kuva Mari Hakkarainen

Infolaatikko: - Suomessa arvioidaan olevan noin 1,6 miljoonaa saunaa. - Saunapalvelut ovat oleellinen osa

keskisuomalaisten maaseutumat-kailuyritysten tarjoamia elämyksiä.

- Sauna mielletään ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa ylivoi-maisesti eniten kuuluvan nimen-omaan Suomeen ja siihen liitetään paljon positiivisia mielikuvia. Suomalainen sauna erottuu selvästi muista saunoista (MEK 2011)

MATKAILUN TEE-MARYHMÄN ERI- TYISASIANTUNTI-JAKSI RAIJA RUU-SUNENMatkailun lehtori, FM Raija Ruusunen Pohjois-Karjalan am-mattikorkeakoulusta on nimitetty Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun teemaryhmän erityisa-siantuntijaksi. Ruusunen aloitti tehtävässään 16.5.2012.

Matkailun teemaryhmän tavoit-teena on kannustaa maaseudun paikallisia, alueellisia ja valtakun-nallisia toimijoita yhteistyöhön matkailuelinkeinon kehittämisessä. Teemaryhmän toimintaa rahoittaa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä vuosittain hankerahoituksella. Hank-keen hallinnoijana toimii Matkailun edistämiskeskus.http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu

•••

Majoitusliikkeiden tilastointi muuttuu Majoitusliikkeiden tilastointia koskeva laki (EU 692/2011) on muuttunut kuluvan vuoden alusta.

Uudistunut laki koskee vähintään 20 vuodepaikan ma-joitusliikkeitä. Vuodekapasi-teetiksi määritellään vain ns. kiin-teät vuodepaikat (ei lisävuoteet). Tilastokeskuksen tavoitteena on täydentää nykyistä tiedonkeruuta sellaisilla 20 vuodepaikan liik-keillä, jotka ovat jääneet entisen 10 huoneen/mökin kynnyksen alapuolelle. Myös sivutoimisesti ma-joitustoimintaa harjoittavat liikkeet kuuluvat uudistetun lain mukaan tilastoinnin piiriin. ”Matkailun alueelliset tietovarannot” (valtakun-nallinen matkailutiedonkeruun sähköinen järjestelmä) puolestaan kerää Tilastokeskuksen tilastoin-nin ulkopuolelle jääviltä yrityksiltä vastaavat tiedot 1-2 kertaa vuodessa. Tilastokeskukselle tiedot tulee toim-ittaa kuukausittain.

5 (6)

VISITFINLAND.COM ON UUDISTUNUT

Visitfinland.com on uudistunut elämykselliseksi, kuva-artikkeleista koostuvaksi verkkopalveluksi. Tu-tustu verkkopalveluun osoitteessa:VisitFinland.com.

Verkkolehtimäisellä sivustolla esi-tellään kansainvälisesti kiinnostavia matkailullisia helmiä Suomesta, joiden tavoitteena on toimia mat-kailijan inspiraation lähteenä. Verk-kopalvelu julkaistaan yhdeksällä kielellä (englanti, espanja, italia, japani, kiina, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä).

Sivuston artikkeleihin liitetään linkkejä alueiden ja yritysten sivuille, joilta matkailija löytää tarkemmat tuotetiedot. Sivuston päivityksestä huolehtii MEK.

Sivuston konseptin vaihtuessa myös yhteistyökumppanien näkyvyys muuttuu. Taattua näkyvyyttä saa ostamalla banneri-paikan ja / tai olemalla mukana MEKin kampanjoissa.

Tarkempia tietoja uudesta Visitfin-land.com verkkopalvelusta ja ban-nerimyynnistä mek.fi sivuilta:Markkinointivälineet > Uusi Visit-Finland.com

Maaseutumatkailu-yritysten toimintaa kehitetään yhdessä

•••

Maailma muuttuu ja matkailija on aina askeleen edellä. Trendit vaihtuvat, taloustilanne kiristyy ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Vauhdin kiihtyessä on välillä hyvä pysähtyä pohtimaan missä men-nään, mitkä ovat maaseutumatkailun vahvuudet ja mitä tulisi kehittää? Jotta oma ala ja yritys pysyisivät kil-pailukykyisenä muutoksen tuulissa, on luotava tehokkaita verkostoja, keskustella aika ajoin kollegoiden kanssa, seurata alan yleistä kehitystä ja viedä asioita yhdessä eteenpäin.

Suomen maaseutumatkailuyrit-täjät ry

Maaseutumatkailuyrittäjien yh-

teisiä etuja ajava valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys on perustettu vuonna 1995. Lähes 200 jäsenyrityksen joukossa on majoitus-, ohjelma- ja ruokapalve-luja tuottavia yrityksiä sekä maaseu-dulla toimivia lahjatavaraliikkeitä ja viinitiloja ympäri Suomen. Kannat-tajajäseninä on keskeisiä maaseutu-matkailun toimijoita ja kehittäjiä.

Yhdistys toimii jäsenyritystensä toiminnan edistämiseksi ja kehit-tämiseksi vaikuttamalla aktiivisesti maaseutumatkailun yritystoiminnan edunvalvonnassa. Lisäksi yhdistys lisää maaseutumatkailuyritysten näkyvyyttä markkinointiyhteistyöllä sekä vaikuttaa alan toimintaedel-lytyksiin ja toimintaympäristöön maaseutumatkailun keskeisten sidosryhmätahojen kanssa. Maaseu-tumatkailun yritystoimintaan vaikut-tavan ajankohtaistiedon välittäminen ja tiedottaminen jäsenyrityksiin on keskeinen osa yhdistyksen toimin-taa.

Valtakunnallinen maaseutumat-kailuyrittäjien seminaari 2013

Yhdistyksen merkittävä vuosit-tainen tapahtuma on valtakunnal-linen maaseutumatkailuyrittäjien seminaari. Seminaariin kokoontuvat yrittäjät ympäri Suomen kuulemaan ajankohtaista asiaa, keskustelemaan, ja tutustumaan alueen yrityksiin. Seminaarissa myönnetään myös alan korkein tunnustus, vuoden Kellokas-palkinto. Tämän vuoden Kellokaaksi valittiin Varjolan tila Laukaasta, jonka hyvää verkostoitumis- ja kehittämistyötä yhdistys halusi tun-nustuksellaan muistaa.

Ensi vuonna seminaari järjestetään vihdoin 15 vuoden tauon jälkeen Keski-Suomessa, Kylpylähotelli Peurungassa 19.–20.3.2013 teemalla Suomalaisuuden vetovoima – Löy-lyä lissää! Lisätietoa yhdistyksestä että seminaarista löytyy sivuilta www.smmy.fi. Seminaaritiedotus käynnistyy alkusyksystä.

Lisätietoja vuoden 2013 seminaarijärjestelyistä:Suvi Ahonen, Projektipäällikkö, Maalla-tiedo-tushanke, Suvi.ahonen@jamk.fi

RUOKA OSANA MAT-KAILUA – hanke on käynnistynyt Valtakunnallisen projektin päätavoit-teena on tuottaa elintarvike- ja matkailuyrittäjien ja -kehittäjien käyttöön hyviä käytänteitä, malleja ja konkreettisia työkaluja ruoka-matkailun kehittämiseksi. Työkalut liittyvät esimerkiksi verkosto- ja jakelukanaviin, tuotteistamiseen, tuotesuosituksiin ja kannattavuus-laskelmiin.

Lisäksi etsitään ratkaisuja ruoka-matkailun kipupisteisiin. Projektin tuloksena saadaan malleja ruoka-tuotteen rakentamisesta osaksi kan-nattavaa matkailuelämystä. Lisäksi elintarviketuottajien ja matkailuyrit-täjien liiketoimintaosaaminen vah-vistuu. Projekti toteutetaan 1.3.2012 – 31.3.2013. Hanketta hallinnoi Haaga-Helian ammattikorkeakoulu.

Lue lisää: http://ruokajamatkailu.wordpress.com/

Maalla uutiskirje 2012. Lisätietoja: Suvi Ahonen, Projektipäällikkö, 050 432 8725

6(6)

Ruokaketjuilla uutta kasvua elintarvike-alan mikroyrityksiin

Jyväskylän ammattikorkea-koulussa käynnistettiin 1.4.2012 keskisuomalaisen mikroelintarvike-yrittäjyyden edistämiseen tähtäävä Ruokaketjuilla kasvuun – koulu-tushanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää keskisuoma-laisen lähiruuan käyttöä sekä paran-taa elintarviketuotteiden jalostusas-tetta. Käytännössä tämä tarkoittaa alan mikroyritysten kohdalla paran-tunutta valmiutta vastata kuluttajien ja ammattikeittiöiden tarpeisiin.

Kilpailu elintarvikealalla on yhä kasvavaa. Kotimaisten valmistajien lisäksi haastajina ovat ulkomaiset toimijat, jotka kilpailevat lop-pukäyttäjien euroista yhä enene-vissä määrin. Menestyminen tässä kilpailuympäristössä vaatii kes-kisuomalaisilta elintarvikeyrityksiltä toiminnan tasolla omakohtaisen kasvuhalukkuuden ja vahvuuksien tunnistamisen lisäksi kykyä hyö-dyntää tehokkaasti verkostojen myötä syntyviä kilpailuetuja. Kat-tavan näkyvyyden varmistamiseksi yrityksien tulee vahvistaa näkyvyyt-tään paikallisten tapahtumien ohella myös valtakunnallisilla foorumeilla.

”On muistettava, että kaupan keskittymisen myötä myös oman maakuntamme tuotteiden esilläoloon vaikuttavat valtakunnalliset valikoi-mapäätökset”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Tommi Häyrynen Jyväskylän ammattikorkeakou-

lusta. Tuoteportfolion ja jakelutien näkökulmasta menestyminen edel-lyttää eri asiakassegmenttien tar-peiden parempaa tunnistamista sekä alan parhaiden käytäntöjen sovel-tamista omassa liiketoiminnassa.

Konseptointi ja sen merkitys kilpailuedun luojana korostuu myös tässä projektissa. ”Hankkeen tavoit-teena on luoda käytännönläheinen tuottajaverkoston liiketoimintamalli, joka edellyttää verkoston yrityksiltä oman liiketoiminnan konseptointia osana tuottajaverkoston toimin-taa”, Häyrynen selventää. Oikein toteutettuna voimavarojen yhdis-täminen yksin toimimisen sijaan luo uusia mahdollisuuksia yksittäiselle yritykselle ja vapauttaa rajallisia resursseja edelleen tuottavampaan käyttöön. Tuottajaverkoston toimijat muodostavat vahvan voimavarako-konaisuuden, jolla on mahdollisuu-det vastata paremmin markkinoiden haasteisiin ja kiivetä ylöspäin kohti palkintosijoja myös valtakunnal-lisesti.

Hankkeen keskeisenä toiminnan muotona ovat elintarvikealan mik-royrityksille järjestettävät koulu-tukset, joilla pyritään kehittämään osallistujien kykyä vastata eri asiakassegmenttien tarpeisiin tuot-teiden, logistiikan sekä lainsäädän-nön näkökulmasta. Uusien tuot-teiden ja yhteistuotantoverkostojen synnyttämiseksi sekä parantuneen

näkyvyyden parantamiseksi ”työka-lupakista” löytyvät kehittämis- ja suunnittelutyöpajat, yhteistuotanto-pilotit sekä useat ulostulot messujen ja opintomatkojen muodossa.

Ruokaketjuilla kasvuun -hanke on osa laajempaa kansallista ruoka-strategiaa (Huomisen ruoka 2030) sekä toimii linjassa Maaseutupoliit-tisen kokonaisohjelman tavoitteiden kanssa. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan maaseudun kehit-tämisen maatalousrahasto Keski-Suomen Ely-keskuksen koordi-noimana. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2012 – 31.12.2014.Lisätiedot:Tommi Häyrynen, KTM, projek-tipäällikköRuokaketjulla kasvuun – Kes-kisuomalaisen lähiruokaketjun rakentaminenpuh. 040 755 8226, tommi.hayry-nen@jamk.fi

Anna palautetta! Mitä aihealueita haluaisit nostettavan enemmän esille, mistä kaipaat lisätietoa? Lähetä palautetta osoitteessa http://ruokacentria.com/index.php/maalla/palaute

Seuraa maaseutumatkailun ajankohtaista tiedotusta osoitteessa www.maalla.info -> ajankohtaista.

Muistathan myös käydä tyk-käämässä Keski-Suomen maa-seutumatkailun Facebook-sivuista osoitteessa http://www.facebook.com/MatkaMaalle.

Sosiaalisen median kanaviin päivitetään jatkuvasti ajankohtaista tietoa, joten muistathan kertoa kuu-lumisesi seutusi matkailuvastaavalle tai Maalla -hankkeelle.Myös hyvä-laatuisia valokuvia ja videoita sekä tietoa saunatuotteista kaivataan! Huomioithan valokuvia ja videoita lähettäessäsi, että olet nimennyt tiedoston muotoon: yrityksennimi_maalla_country holi-day_kuva-aiheennimi_photo topic.jpg.

•••

•••