IHMISOIKEUDET • KILPAILUKYKY • SISÄINEN TURVALLISUUS TYÖLLISYYS • OSALLISUUS • KANSAINVÄLISYYS • LIIKKUVUUS

Maahanmuutto

2

Suomen maahanmuutto-politiikka pohjautuu → hallituksen tavoitteisiin→ kansalliseen ja Euroopan unionin lainsäädäntöön→ Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin; tärkeimpinä Euroopan ihmisoikeussopimus, Geneven pakolaissopimus, lapsen oikeuksien sopimus ja kidutuksen vastaiset sopimukset.

Maahanmuuttopolitiikalla edistetään sellaista maahanmuuttoa, jota Suomi tarvitsee muun muas-sa väestön ikääntymisen johdosta. Työperusteista maahanmuuttoa tuetaan toimivalla ja tehokkaalla työnantajien ja yritysten tarpeet huomioivalla lupajärjestelmällä.

Samalla kun liikkuvuutta sujuvoitetaan, tavoitteena on pitää maahanmuutto Suomeen hallittuna. Hal-littu maahanmuutto ottaa huomioon ulkomaa-laisten oikeusaseman turvaamisen, kansainvä-liset velvoitteet, yhteiskunnan kestokyvyn ja turval-lisuuden.

Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseen. EU:n maahanmuuttopolitiikalla pyritään edistämään talouskasvua ja vastaamaan unionin alueelle kohdistuvaan maahanmuuttopai-neeseen. Tavoitteena on tehdä Eurooppa, joka hou-kuttelee lahjakkaita ja ammattitaitoisia muuttajia, ja kotouttaa sekä tarjoaa suojelua niille, jotka ovat sen tarpeessa. Laittoman maahanmuuton ja ihmissala-kuljetuksen torjumiseen panostetaan.

Käsitteistöä• EU/ETA-kansalaiset EU-valtioiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat eivät tarvitse oleskelu- lupaa: heillä on oikeus liikkua vapaasti unionin alueella.

• Kolmannen maan kansalaiset Muiden kuin edellä mainittujen maiden kansalai- set. He tarvitsevat oleskeluluvan ennen Suomeen muuttamista. Oleskeluluvan voi saada esimerkiksi perhesiteen, työn, opiskelun tai kansainvälisen suojelun perusteella.

• Kiintiöpakolainen Kansainvälisen suojelun tarpeessa oleva henkilö, joka otetaan Suomeen talousarviossa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) esittämänä.

• Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee kansainvälistä suojelua vedoten vainoon tai muuhun todelliseen vaaraan kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan.

• Dublin menettely EU:n sisäinen menettely, jossa määritellään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, joka on yleensä ensimmäinen EU- valtio, johon hakija on saapunut.

Hallittu maahanmuuttoihmisoikeuksia kunnioittaen

2

3

Muuttoliike on mahdollisuus: ihmisten liikkuvuus synnyttää kansainvälisiä verkostoja, uusia toimin-tatapoja ja monimuotoistaa yhteiskuntaamme. Maahanmuutto elävöittää elinkeinoelämää, edistää Suomen kilpailukykyä ja lisää työikäisten määrää. Alkuvuonna 2015 Suomen väestönkasvu perustui ainoastaan maahanmuuttoon.

Tulevina vuosina maahanmuuttoa tarvitaan, jotta esimerkiksi käytännön hoitotyössä riittää tekijöitä. Samalla maahanmuuttajaväestön kotoutumisen ja työllistymisen onnistuminen on entistä tärkeäm-mässä asemassa.

Maahanmuuttoon liittyy myös haasteita, kuten laiton maahanmuutto, ihmiskauppa ja syrjäy-tymiseen liittyvät ilmiöt. Riittävillä resursseilla turvataan tehokas päätöksenteko ja mahdollisuus puuttua väärinkäytöksiin, mikä puolestaan edistää kansalaisten luottamusta hallintoon. Laittoman maahanmuuton tehokas torjunta edellyttää hyvää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa viranomaisten kesken sekä toimivaa rajavalvontaa.

Suomeen muutetaan useimmiten perheen, opiskelun ja työn perus- teella Suomeen pysyvästi muuttaneista ulkomaalaista suurin osa on EU-kansalaisia. Vain noin seitsemän prosenttia maahanmuuttajista on muuttanut maa-han kansainvälisen suojelun perusteella. Turvapai-kanhakijoiden määrä on Suomessa pysynyt pitkään vakaana, mutta nyt määrät ovat nousussa.

Suomen ulkomaalaisväestö on kansainvälisesti vertailtuna pieniVuoden 2014 lopussa Suomessa asui vakituisesti noin 219 700 ulkomaan kansalaista. Suomeen muutti ulkomailta vuonna 2014 lähes 32 000 henki-löä, joista ulkomaalaisten osuus oli 23 200.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on keskeinen osa Suomen kansainväli- sen suojelun politiikkaaSuomi on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuo-desta 1979. Eduskunta päättää vuosittain kiintiö-pakolaisten määrästä. Määrä on pitkään ollut noin 750 henkilön tasolla. Vuosina 2014 ja 2015 määrä nostettiin 1050 henkilöön Syyrian pakolaiskriisin johdosta.

EU-kansalaisen rekisteröinnit ja kolmansien maiden kansalaisille myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat hakuperusteittain vuonna 2014 (yht. 33 371)

Tavoitteena laillisen maahanmuuton edistäminen

Mitä maahanmuuttoon Suomessa?

Lähde: EMN/Maahanmuuttovirasto ja poliisi

3

EU-kansalaisenrekisteröinti33 %

Kansainvälinen suojelu 7 %

Muut 1 %Paluumuutto 1 %

Työ 15 %

Opiskelu 17 %

Perhe 26 %

Mistä saan lisätietoa? • Sisäministeriö

www.intermin.fi /maahanmuutto

• Maahanmuuttovirasto

www.migri.fi

• Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN)

www.emn.fi

• www.twitter.com/Sisaministerio

• www.facebook.com/sisaministerio

Sisäministeriö vastaa maahanmuuttoa ja kansa-laisuutta koskevan politiikan ja lainsäädännön valmistelusta. Maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Sisäministeriön ohjauksessa toimiva Maahanmuut-tovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, oles-keluun, pakolaisuuteen ja Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita.

Maahanmuuttohallinto pyrkii tehokkaaseen ja laa-dukkaaseen palveluun: viime vuosina on panos-tettu erityisesti sähköiseen asiointiin, joka on paitsi kustannustehokasta myös käyttäjäystävällistä.

Tehokas, palvelualtis ja luotettavamaahanmuuttohallinto

PL 26, 00023 Valtioneuvosto PB 26, 00023 Statsrådet

www.intermin.fi