Maahanmuuttajataustaiset lapset Suomessa

Lotta Haikkola

Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos

lotta.haikkola@helsinki.fi

Luennon runko

1 Osa Maahanmuuttotutkimuksen perspektiivejä, lasten asema tutkimuksessa Yhteisön, kulttuurin, tilan ja ajan käsitteet tutkimuksessa Transnationalismi

2 Osa Lasten transnationaaliset sosiaaliset tilat. Esimerkkejä omasta

tutkimuksesta 1) Tausta 2) Käytännöt, verkostot ja tilat

Taustaksi: tilastoja maahanmuuttajista Suomessa ja

Helsingissä Suomi Vieraskielisiä koko väestöstä 3 % Lapsiväestöstä 3,1 % (34 000 / 1 103 700) Lapsia joiden kotona puhutaan vierasta kieltä 5,4 %

Helsinki Helsingin väestöstä 8,2 % vieraskielisiä Lapsiväestöstä (alle 19-v) n. 10 %, n. 10 600 (101 000) (+muu pk-seutu?) Aikuisväestöstä (19+) 7 %

Päiväkodit ja koulut saaneet ottaa vastaan monikulttuuristumisen

Toinen sukupolvi 49 000 henkilöä (synt. Suomessa, toinen vanhempi mm) vuonna 2005 Rekisteröity äidinkieli suomi tai ruotsi 70 %, 30 % muu 95 % on alle 25-vuotiaita Toinen sukupolvi on kasvamassa opiskelu-, perheellistymis- ja työikään 2015: 30 000 maahanm.taustaista toisen asteen koulutukseen/työelämään Parisuhteet ja perheellistyminen → kv-parisuhteet (Martikainen 2007)

Samalla kun 1 sukupolvi saapuu koko ajan

Trendejä: Vieraskielisten peruskouluikäisten määrä kaksinkertaistuu Helsingissä vuoteen 2025 mennessä

Lapset ja nuoret politiikassa (policy)

Miltä näyttää maahanmuutto/monikulttuurisuuspolitiikka lasten ja nuorten kannalta?

Kotouttamisdokumenteissa: Ei velvoitetta oman kotouttamissuunnitelman tekemiseen, lapset perheen mukana

Koulun ja päivähoidon piirissä, odotetaan hoitavan Tunnistetaan kokonaisvaltaisen kotouttamisen puute ja tarve yksilöllisille

kotouttamissuunnitelmille (koti, koulu, vapaa-aika) Helsingin kaupunki -> kotouttamissuunnitelmassa (1999) ei mainita lapsia

tai nuoria

Entä “kotouttamisvaiheen” (3 v) jälkeen? -> kokonaisvaltainen lapsi/monikulttuurisuuspolitiikka?

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa (2007-2011): etniset vähemmistöt, etniset ryhmät maahanmuuttajataustaiset huomioidaan: ”Yhdenvertaisuus ja syrjintä”: syrjinnän torjuminen, oikeus omaan kulttuuriin ja sosiaalinen vahvistaminen.

Todetaan “Maahanmuuttajat kotoutuneet suurimmaksi osaksi hyvin”, sitten nostetaan ongelmatapauksia esiin (ongelmat koulutuksessa, syrjäytyminen)

Hallituksen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman sisältö: Politiikkaohjelma jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen yhteiskunta,hyvinvoiva lapsiperhe sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Läpileikkaavina teemoina nostetaan jokaisessa osa-alueessa esiin sukupuolten tasa-arvo ja monikulttuurisuus

Missä näkyvät? ”Lapsen edun” käsite maahanmuuttopolitiikan ja

turvapaikkapolitiikan arvona Monikulttuurisuus Oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisen oikeus

Siirtolaisuuden ja muuttoliikkeen tutkimuksen

perspektiivejä Push-pull Assimilaatio → lineaarinen sukupolvittain etenevä prosessi, oma kulttuuri

jää hiljalleen pois (sulatusuuni) Etninen pluralismi → etninen tausta säilyy resurssina (salad bowl) Integraatio → taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen osallistuminen, ”oma

kulttuuri” säilyy → monikulttuurisuus II MS jälkeen, ”uusi siirtolaisuus”: Second-generation decline →

Tarkennettu: ”segmented assimilation” - 3 spesifiä polkua new assimilation” – ”Bumby road”

HUOM. Selittävät 2 sp:n sosiaalista asemaa varhaisaikuisuudessa, ei sinällään lasten asemaa

Berry:n akkulturaatiomalli (1989, 1997):

Maahanmuuttajan on tärkeää säilyttää oma identiteetti ja kulttuuri?

Kyllä EI

Maahanmuuttajan on tärkeää olla tekemisissä valtaväestön kanssa?

Kyllä Integraatio Assimilaatio

Ei Separaatio Marginalisaatio

Lapset maahanmuuton tutkimuksessa

Tärkeä osa: Assimilaation ”agentteja”, omaksuvat nopeasti uuden maan tavat

”Eritahtinen akkulturaatio” sukupolvien väliset ongelmat → marginalisaatio Perheen sisäisen sosialisaation ”kääntyminen ympäri” Kahden kulttuurin välissä tai ”kulttuurien törmäyksen” uhri → nykyisin

pikemminkin osallisena kahdessa kulttuurissa, aktiivisena Nuorisokulttuurit, identiteettikysymykset, rasismi Hybridit kulttuurit, kreolisaatio

Suomessa ”jäsenyys”, rasismi, etniset suhteet esim. kouluissa, kansalaisuus ja kansallisuus, suomalaisuus

Yhteisö, kulttuuri, tila, aika ja liike näissä malleissa

Yhteisö ja kulttuuri: homogeeninen, muuttumaton, siihen voi assimiloitua/integroitua. Sekä vähemmistöt että valtaväestö ovat homogeenisia kokonaisuuksia, joita yhdistää sama kulttuuri. Jo integroitunut yhteiskunta

Tila: Epäjatkuvaa, erillistä. Tila jakautunut kansallisvaltioiden rajojen mukaisiin kokonaisuuksiin. Nämä kantavat sisässään yhteisöä, kulttuuria ja identiteettiä, jotka kansallisvaltioiden sisällä ovat yhtenäisiä ja homogeenisia.

Aika: Lineaarinen, katkeaa muuttoon (ei siis vastakohta ”sykliselle” aikakäsitykselle)

Liike: suuntautuu lähtömaasta vastaanottavaan maahan, kuten maastamuutto/maahanmuutto-termit (emigration ja immigration) kertovat

Metodologinen nationalismi

Sosiaalitutkimus yleisesti ja siirtolaisuuden ja maahanmuuton tutkimus sen osana on ollut kansallisvaltiokeskeistä. Kansallisvaltio ja sen sosiaaliset, symboliset ja maantieteelliset rajat ovat olleet (sosiologisen) analyysin lähtökohta

→ ”Metodologinen nationalismi”, jolla tarkoitetaan juuri taipumusta ottaa annettuna kansallisvaltio ja sen rajat sosiologisessa analyysissä. Näkyy: 1) nationalismin huomiotta jättäminen 2) luonnollistaminen 3) alueelliset rajat: analyysi tiettyjen rajojen sisällä

Yhteiskunnan, ja jossain määrin myös sosiaalisen on nähty sijoittuvan kansallisvaltion rajojen sisälle, samoin kulttuurin, identiteetin ja ehkä myös historian. Sosiaaliset rakenteet, sosiaaliset suhteet ja ihmisten elämä on analyyseissä sijoittunut kansallisvaltion rajojen sisään

Maahanmuuttajat ja metodologinen nationalismi

Määritelleet tutkimusta ja käsityksiä maahanmuuttajien sopeutumisesta vastaanottavaan maahan → ollut ominaista, että muutto katkaisee tilallisesti ja ajallisesti maahanmuuttajan elämän kahteen aikakauteen, joilla ei ole yhteyttä toisiinsa

Kaikki sosiaaliset suhteet lähtömaahan katkeavat, maahanmuuttajalla ja erityisesti pakolaisella ei ole varteenotettavia resursseja aloittaa elämäänsä uudessa maassa. Ne resurssit, joita muuttajalla on, ovat kulttuurisidonnaista ”taakkaa”

Tähän vääristymään on vastannut tutkimuksen paradigman muutos → Maahanmuuttajien elämää ei voi enää ymmärtää keskittymällä vain kansallisvaltioiden rajojen sisälle -> transnationalismin tutkimus

Transnationalismi

Tutkimuksen paradigman muutos Maahanmuuttajat ylläpitävät jatkuvia merkityksellisiä kulttuurisia, sosiaalisia,

emotionaalisia, taloudellisia, poliittisia, uskonnollisia ja perhesiteitä lähtömaihinsa. Näitä on ymmärretty ja käsitteellistetty transnationalismina, transnationaaleina verkostoina, yhteyksinä, transnationaalisina sosiaalisina kenttinä ja transnationaalisina sosiaalisina tiloina.

Institutionaalisesta ei-muodollisiin Keskeistä sosiaalisten siteiden ylirajaisuus Verkostot Toimijan näkökulma

Käytännössä: uskonnolliset yhteisöt, kotimaahan suuntautuvat järjestöt, yritystoiminta, puolueet, informaalimpi: perhesiteiden ylläpito, rahalähetykset

Transnationalismi, jatkuu

Mahdollistaa ja ylläpitääICT, halpa matkustus ei paikasta irrallista, vaan kiinnittyy paikkoihinSekä lähtö- että vastaanottokonteksti vaikuttaa transanationaalisuuden muotoutumiseen: maahanmuuton kontrolli, monikulttuurisuuspolitiikat, kansalaisuuskäytännöt, vähemmistöpolitiikka

Ylläpito ei ole uusi ilmiö, “kansallisvaltiosokeuden” takia ei ole otettu tutkimuksessa huomioon suuressa mittakaavassa

Transnationalismi, jatkuu

Miksi merkityksellistä ja mitä kysymyksiä herättää? Assimilaation ja transnationalismin suhde → Lojaliteetti? Tällä hetkellä keskeinen kysymys Suhde segmented assimilation -teesiin: transnationaalisuus voi olla strategia vastustaa rasismia ja sos. laskua Assimilaatio, esim. amerikkalaisen identiteetin omaksuminen voi tarkoittaa marginalisaatiota → transnationaalien yhteyksien ylläpito moniulotteinen ilmiö, kompleksisia kysymyksiä, sekä lähtö- että vastaanottavan kontekstin intressit mukana

Lasten asema transnationalismin tutkimuksessa

Am. tutkimuksessa lasten/toisen sp:n transnationaalisten käytäntöjen nähty olevan yhteydessä assimilaation segmentoitumiseen (vrt. edellä)

Kulttuurisesti ”hybridit kulttuurit”, uudet kulttuurin muodot Toisaalta verrattuna integraatiomalliin, lasten identiteettien on nähty

viittaavan lähtömaan maan kulttuuriseen ja maantieteelliseen kokonaisuuteen. Lapset nähty tutkimuksessa diasporisten identiteettien ja kulttuurin säilyttäjinä

Sosialisaation näkökulma millaisia ovat 2 sp:n transnationaalit käytännöt?

Lasten lähettäminen takaisin

Oma tutkimus, taustaa

Kiinnostunut siitä millaista lapsuutta eletään muuton johdosta Myös lasten toimijuuden muodoista, kansallisvaltiot ylittävistä prosesseista Ajatus lapsista kahteen yhteiskuntaan kiinnittyvien sosiaalisten suhteiden

kentässä: ei pelkästään kulttuurinen ulottuvuus, ”kahden kulttuurin välissä”, vaan sosiaalisissa tiloissa, jotka paljon laajempia

Kiinnostunut transnationaalista arjesta Kysyn:

Miten lapset itse neuvottelevat jäsenyyttään sekä vastaanottavassa maassa että lähtömaassa ?Mihin lasten omat määritelmät viittaavat? Mitkä ovat lasten kuulumisen kontekstit?Millaisia konkreettisia TN käytäntöjä lapsilla on?Miten lasten transnationaalisuus tulee ymmärrettäväksi?Millaisia resursseja niihin kiinnittyy, vaikuttavatko lapsen elämään, miten verkostot mahdollisesti ohjaavat lasten tulevaisuudensuunnitelmia?

Aineisto

Aineisto: 12-16-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten elämäkerrat ja haastattelut elämäkerroista

23 haastateltua. Haastattelut kahdesta koulusta Pohjois- ja Itä-Helsingistä

Myös ”kenttämuistiinpanoja”, osallistuvaa havainnointia kolmannen sektorin seminaareista ja muista tapahtumista

Sekä Suomessa syntyneitä että Suomeen pieninä muuttaneita. Monietninen/kansallinen aineisto: somaleita, kurdeja, Saharan

eteläp. Afrikka, Aasia

Kysymykset kotimaasta ja kulttuurista hankalampia, tuntuvat siltä, että lapset eivät kauheasti halua vastata, suvusta, perheestä, matkoista, yhteydenpidosta kertoivat mielellään

Sosiaaliset tilat, verkostot, kytkeytymiset

Lapset? Mitä konkreettisesti tekevät, miten itse kytkeytyvät? Minkälaisissa verkostoja heillä on? Miten ja millainen tila syntyy?

Yhteydenpito

H: Miten te pidätte sitä yhteyttä?A: Puhelimen kautta, netin kautta, sähköpostilla. Esim. Belgiaan sähköpostilla,

puhelimessa. Mut niihin, jotka asuu Ruotsissa mä pidän eniten yhteyttä (naurahtaen), et milloin tuutte meseen? Ja niil on kaks kertaa viikossa aikaa olla mesessä, koska niillä ei oo vielä. Ja nekin sai oleskeluluvan just siellä. Niin niillä ei oo vielä tietokonetta kotona. Niin sit kun ne saa

H: Niin sit voi olla koko ajanA: Joo sit ollaan koko ajanH: Teillä on tietokone kotona?A: JooH :Siis onko se päivittäistä se yhteydenpito?A: Joo. No jos ei oo tärkeetä asiaa. Esim. mun äidin leikkaus on nyt, ne soittaa

joka päivä, miten hän voi, onko hänellä joku ongelma (Tyttö 14, Keski-Aasia)

Kytkeytymiset

Puhelut Mese TV, media

Osana perheen ”puhelukäytäntöä”, perheet soittivat sukulaisille. Viikoittaista, kuukausittaista, jopa päivittäistä. Isovanhemmat, serkut

Puhuivat itse, kun perhe soitti, esim. isovanhemmille

Joillain omia puhelukortteja

Tietokone myös lasten käytössä. Mesetys erityisesti serkkujen kanssa.

Kaikissa paikoissa ei tietokonetta ja yhteyksiä. Koneen saaminen ja pääsy koneelle keskeinen kysymys

Ei kerro ”maahanmuuttajuudesta”

Uutisten katsominen osana perheen tapoja → ambivalentti suhde. Osa kiinnostuneita, osa tiesi, mutta halusi välttää ”ei mua kiinnosta”

Musiikki- ym. ohjelmien seuraaminen

Satelliitti-tv

Vierailut

H: Tota.. Muistatsä niistä vierailuista muuta? Tai mitä te teitte ja kauan te olitte?

A: Tota me oltiin. Me oltiin enemmän sukulaisilla ja sit me käytiin jossain paikoissa, niin kun kaupoissa ja tämmösissä. Sitten siellä me käytiin siellä meidän maatilalla.[---] Mmmm: se on niin kun semmonen maatila vaan iso. Siel asuu ihmisiä paljon. Sielläkin oli aika hauskaa!… Kyl siel Tehranissa, kun me käytiin siellä, siel oli aika hienoo. Mut me oltiin sellasessa, mun perheen, mun sukulaiset asuu sellasissa pienissä, ei ne oo kaupunkeja, niin kun osia, niin kun Kontula ja nää. Mut siellä, ei siellä nyt niin hienookaan ollut.. Ne talot oli jotenkin.

H: Ketä kaikkia sun sukulaisia asuu siellä Iranissa?

A: No, kaikki. Melkein kaikki, mun äidin veljet ja mun isoäiti ja isoisä.

S: Ihan kaikki, melkein kaikki

A: Mun serkut ja setä asuu täällä Suomessa

S: Ja pikkuserkut

H: Kauan te olitte silloin siellä?

A: Me oltiin koko kesä.

H: Mikä siinä oli kivointa siinä vierailussa?

A: Hah! En tiedä, vähän kaikki. Siellä oli kiva päästä niihin kauppoihin, ja sitten ulos puistoihin joka yö. Siel oli lämmin. Siel oli aika paljon ihmisii siellä. Myytiin jotain, niinkun jäätelöö tai.. (tyttö, kurdi)

(Perheen) verkostot ja vierailut - missä ja ketä?

A B C

Suomi - sukua

Englanti - kummisetä

Italia - täti

Saudi-Arabia

Ruotsi

Norja

Tanska – kaveri, sukua

Somalia

Etiopia

Venäjä

Ranska

Suomi - sukua

Venäjä – tuttuja, sukua

Belgia – täti

Saksa - tuttuja

Ruotsi – tuttuja

Tanska - tuttuja

Keski-Aasian maa X

USA

Afrikka

Ranska

Suomi - sukua

Iran – paljon sukulaisia

Turkki

Irak

Verkostoissa

Sidosten luonne: vaihtelevat kiinteistä häilyvään tuttuuden tunteeseen Tietoisuus laajasta verkostosta

Resurssit: kontaktit paikkoihin, joissa mahdollisuuksia (verrattuna Suomeen): Dubai, Lontoo, Washington, Egypti + kontaktit paikkoihin, joissa huonommat mahdollisuudet: Ex-Jugoslavia, Afrikka → vertailun ja neuvottelun vara

“Kulttuurinen” pääoma: matkustamisen tuoma kokemus, kokemukset erilaisista mahdollisuusrakenteista, elintasosta, asuinmuodoista, arjen tavoista, kulttuureista, nuorisokulttuureista

Lasten transnationaalisuus

Sidoksissa perheen käytäntöihin Suomessa ja oleskelustatukseen,passeihin Tulee ymmärrettäväksi ja muodostuu perheen ja matkustamisen kautta

Perhe, suku Tuntemisen ja tuntemattomuuden logiikka, tulla tunnetuksi, joksikin Rakennetaan potentiaalista perhettä ja sukua. Vaikka ei tunneta kaikkia

viitataan heihin ja mahdolliseen tulevaan tapaamiseen Irrottaminen pakolaisuuden kontekstista → syy laajoille verkostoille ”suuri

suku”, ei pakolaisuus Tuntuu olevan tärkeää hyvinvoinnille → tuki?

Matkustaminen Irrottautuminen transnationaalisuuden viitekehyksestä (sos. suhteista),

matkustamnen itsessään tulee tärkeäksi. Lähenee tavallista matkustamista, turismia. Sijoittuu kuitenkin turismin ja perheen välimaille, “määrittelemätön sosiaalinen käytäntö”?

Resurssi: ”mä voin mennä minne tahansa” (vs. suomalainen ei voi) Tuttuuden tila levittäytyy laajalle, mutta kiinnittyy spesifeihin paikkoihin

Suomeen kiinnittyminen

Ei pidä ymmärtää, että estäisi kokonaan kiinnittymistä Suomeen tai että kokisivat, että Suomi on merkityksetön

arkinen kiinnittyminen kouluun, naapurustoon, kaveripiiriin erityinen elementti: kiinnittyminen koulutusjärjestelmään ja

hyvinvointipalveluihin silti jatkuva “liikkeen tuntu”: “haluan jäädä Suomeen”, “vois lähteä jonnekin

opiskelemaan” Monimutkaistaa jäsenyys”neuvottelua”, identiteetin muodostusta