Alueellinen hyvinvoinnin,terveyden ja turvallisuuden

edistäminen,rakenne ja tehtävät

D:?

Luonnos

Alueellinen hyvinvoinnin, terveyden jaturvallisuuden edistäminen,

rakenne ja tehtävät

Kainuun sote 2019

D:?

Kainuun sotePohjolankatu 1387100 KajaaniPuh. 08 615 541Faksi 08 6155 4270kirjaamo@kainuu.fisote.kainuu.fiKuvat: ?

1. Painos

D:34ISSN XXXX-XXXX (painettu)ISSN XXXX-XXXX (verkkojulkaisu)

Kajaani 2019

EsipuhePerussopimuksessa Kainuun kunnat ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä(Kainuun sote) ovat sopineet, että kuntayhtymä yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa 1) edistää jayllläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, 2)kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja sekä 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujenyhdenvetaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta.

Kuntalaki (2015/410) määrittelee kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimisenkeskeiseksi kunnan perustehtäväksi. Terveydenhuoltolain (1326/2010) luvussa 2 määritelläänlaajasti kunnan tehtäviä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Lakien lisäksipaikallisten toimien tulee olla linjassa kansallisten ohjelmien ja tavoitteiden kanssa. Terveydenedistäminen on osa kansanterveystyötä ja sen merkitystä painotetaan terveydenhuoltolaissa.Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävääkehitystä.

Terveydenhuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- jatoimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaaväestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta,vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä vahvistaa perusterveydenhuollontoimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekämuiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin editämisessä sosiaali- jaterveydenhuollon järjestämisessä.

Terveyden edistämisellä tarkoitetaan edellä mainitun lain 3 §:n mukaan yksilöön, väestöön,yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- jatoimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen,sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveydenvahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallistavoimavarojen kohdentamista terveyttä edistävällä tavalla.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon palvelujenyhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirinkuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssasuunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto jaerikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitavaerikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollonyhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. (Terveydenhuoltolaki 2010, § 33). Sosiaali- jaterveydenhuollon yhteistyöstä kunnan perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymänon oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tämän lain mukaisia terveydenhuoltopalvelujajärjestäessään, sellaisessa yhteistyössä sosiaalihuollon ja lasten päivähoidon kanssa, jotatehtävien asianmukainen hoitaminen sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarveedellyttävät (§ 32).

Terveyden edistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä säädetään myös muun muassa laissaehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015), tupakkalaissa (549/2016) ja alkoholilaissa(1102/2017). Väestön hyvinvoinnin edistämisestä ja sen vastuista säädetään myössosiaalihuoltolaissa ja työturvallisuuslaissa.

Myös kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain (2007, § 5) mukaan uudellakuntayhtymällä on velvollisuus edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisenturvallisuuden huomioon ottamista. Ympäristöterveydenhuollon lakien ja niiden toimeenpanonvalvonnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja

poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle jaelinympäristölle.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtaminen on osa kokonaisjohtamista jaliittyy kiinteästi strategiaan sekä talouden ja toiminnan suunnitteluun. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisellä kunnassa on laaja lakisääteinen pohja. Perinteinen, yksilökeskeinen terveysvalistusja siihen nojaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännöt eivät ole onnistuneetkeskeisissä tavoitteissaan hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden kaventamisessa. Huono-osaisuus kasaantuu erityisesti niille henkilöille, joilla on huono terveys ja alentunut elämänlaatu.Tulisikin puuttua eriarvoisuutta aiheuttaviin ja sitä ylläpitäviin yhteiskunnan rakenteellisiin tekijöihin,kuten köyhyyteen ja muihin heikkoihin elinoloihin, matalaan koulutukseen ja työttömyyteen sekäsosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyyteen.

Hyvinvointi muodostuu elintasosta ja elämänlaadusta. Elintasoon kuuluvat aineelliset japersoonattomat resurssit, joiden avulla yksilö voi ohjalla elinehtojaan. Elämänlaatuun kuuluvinesosiaalisten ja itsensä toteuttamisen tarpeen tyydytystä ei ole määritelty aineellisten resurssienavulla vaan inhimillisten suhteiden laadun perusteella (Allard 1976.). Terveyden edistäminen onkooste toimintoja, joilla parannetaan sekä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaanterveyteensä että edistetään heidän terveyttään. Siten terveiden edistämiseen kuuluvat paitsiyksillöisen terveyskäyttäytymiseen liittyvät toiminnat ja sellaiset toiminnat, joilla pyritäänmuuttamaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristön olosuhteista terveyttä edistäviksi. (Rootman ym.2001.)

Terveyden edistämisessä korostuu sektorien rajat ylittävä, moniammatillinen ja monitoimijainenyhteistyö. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö ja verkostosuuntautunut työote ovat keskeinenväline, jonka avulla voidaan vastata terveyden edistämisen ja varhaisen puutumisen ja tukemisenkasvaviin haasteisin niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. (Pietilä 2010.) Kuntalaisten elämänkaareneri vaiheet tuovat omat haasteensa hyvinvoinnin edistämistyöhön niin myös väestöryhmien välineneriarvoisuus. Vaikka suomalaisten hyvinvointi ja terveys näyttävät kohenneen vuodesta 2000alkaen, erityisesti huono-osaisemman väestöryhmän elinoloihin ja elintapoihin tulisi kiinnittääerityistä huomiota (Koskinen, Lundqvist, Ristiluoma 2012).

Kainuun alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön tuloksena on muodostunutverkostomainen rakenne, joka on kokoontunut säännöllisesti Kainuun soten terveyden edistämisensuunnittelijan koordinoimana lähes 10 vuoden ajan. Kainuun soten asiantuntemusta onhyödynnetty erityisesti kuntien hyte-rakenteiden, hyvinvointikertomustyön, koulutusten, työpajojenja hyte-johtoryhmien kautta. Kunnat ovat määritelleet HyTe - ja ehkäisevän päihdetyön rakenteet,toimielimet ja vastuuhenkilöt sekä valmistelleet laajat valtuustokausittaiset hyvinvointikertomuksetja –suunnitelmat. Kunnat ovat sisällyttäneet sekä turvallisuuden edistämisen että ehkäisevänpäihdetyön osaksi hyte-työn kokonaisuutta.

Maakuntasuunnitelman ja -ohjelmien avulla maakunnat voivat edistää hyvinvointi- jaterveysnäkökulmien huomioimista. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden sisällyttäminen strategisentason suunnitelma- ja ohjelmatyöhön on keino turvata alueen elinvoimaisuutta.

Kainuun soten yhtymähallitus on kokouksessaan 12.6.2019 § 183 päättänyt käynnistäävalmistelun Alueellisesta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen rakenteesta jatoiminnasta perustuen nykyiseen kuntien ja Kainuun soten HyTe -rakenteeseen. HyTeTu - raken-netta ja tehtäviä on valmistelu alueellisessa HyTe – verkostossa yhdessä Kainuun soten jakuntien HyTe- koordinaattoreiden kanssa yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti.

Kainuun alueellinen hyvinvointikertomus ja - suunnitelma valmistellaan monialaisesti vuoden 2020aikana seuraavalle valtuustokaudelle 2021-2024. Alueellisen hyvinvointikertomuksen teossa ontärkeää varmistaa monialaisuus, koota kuntien ja alueen keskeiset johtopäätökset, kuvatahyvinvoinnin ja terveyden tila ja rakenteet alueella sekä asettaa tavoitteita aluetasolla ja esittääalueellisia toimenpiteitä ja arvioida kuntien hyvinvointikertomuksia.

TiivistelmäKainuun alueellisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tavoitteena on kainuulaistenasukkaiden hyvinvointi- ja terveysalojen kaventaminen, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvynlisääminen, sairauksien, tapaturmien, päihdehaittojen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä mielenterveydenja osallisuuden vahvistaminen. Päämääränä on kainuulaisten ihmisten hyvinvointi ja terveys, hyvä arkija elämä.

Hyvinvoivat ja terveet asukkaat ovat hyvinvoivan kunnan ja alueellisen yhteistyön perusta. Siksihyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pitäisi näkyä kunnan, alueen ja maakunnan kaikessapäätöksenteossa ja toiminnassa. Hyvinvointijohtamiseen tarvitaan selkeä johtamisjärjestelmä jaselkeästi nimetyt vastuut. Ylin johto vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kunnassaettä maakunnassa.

Useassa kuntayhtymässä ja sairaanhoitopiireissä on päätetty alueellisesta hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteesta ja toimeenpanosuuunnitelmasta sekä valmisteltu valtuustokautta koskevaalueellinen hyvonvoinikertomus ja –suunnitelma. Näitä ei olemassa oleva lainsaadäntö kuntayhtymiltätai sairaanhoitopiireiltä edellytä, sen sijaan kuntien yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa on laadittavaterveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin japalvelutarpeeseen (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, §34).

Kainuun sote on terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa määritellyt terveyden ja hyvinvoinninedistämisen painopistealueet valtuustokaudelle 2017-2020. Keskeisenä terveyden ja hyvinvoinninedistämisen tavoitteena on vaikuttaa lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, väestönelintapoihin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimiin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kainuun soteon toimeenpannut painopisteiden käytännön toteutusta tulosalueiden operatiivisessa toiminnassa jauseissa kehittämishankkeissa. Västön terveyttä voidaan tehokkaimmin edistää kohdentamallatoimintaa ja palveluja niihin ryhmiin, joihin terveys- ja hyvinvointiongelmat kasaantuvat. Päätöksenteonvalmistelussa tulee ennakkoon arvoida ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset (EVA) eriväestöryhmien hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

Kuntien, Kainun soten ja alueen muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyönvaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan alueellista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden rakennettaAlueellinen hyvinvoinnin edistämisen työ voi olla myös lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujenjärjestämiseen ja tuottamiseen liittyvää seurantaa ja arvointia. Työ voi kohdistua ehkäiseväänpäihdetyöhön, pelastatuspalveluihin, sivistys-, liikeunta- ja kulttuuritoimeen, ympäristöön jaliikenteeseen aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen, osallisuuden vahvistamiseen ja elinkeinoelämänedistämiseen.

Alueellinen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen (HyTeTu) rakenne ja tehtävätmuodostuvat neljästä kokonaisuudesta: 1.Kainuu hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäjänä,2. Kunta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäjäna, 3. Yhdyspintatoimijoiden rooli terveyden,hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä. Alueellisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuudenedistämisen (HyTeTu) toimijoiden tehtävänä on tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemustahyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Kuntien, aluetoimjoiden ja järjestöjen hyvinvointia,terveyttä ja turvallisuutta edistävien palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön toteuttamiseksitarvitaan hallinnonrajat ylittävät rakenteet ja toimeenpanosuunnitelma.

Kainuun alueellinen hyvinvointisuunnitelma valmisitellaan monialaisesti vuoden 2020 aikanaseuraavalle valtuustokaudelle 2021-2024. Alueellinen hyvinvointisuunnitelma on strateginen asiakirja,joka kokoaa hyvinvointitietoa ja kuvaa yhteistä näkemystä maakunnan väestön hyvinvoinninnykytilasta, palvelujen tarpeesta ja sen pohjalta nousevista painopistealueista, tavoitteista jakäytännöistä. Tietoperustaan kuuluu, että alueella seurataan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekäniihin yhteydessä olevia tekijöitä. Keskeistä on hyvinvointitiedolla johtaminen.

SisällysEsipuhe ............................................................................................................................... 1

1. Kainuu hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäjänä .................................. 1

1.1 Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen strateginen

johtaminen ........................................................................................................... 3

1.2 Kainuun soten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ....... 7

1.3 Kehittämishankkeet osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden

edistämisen työtä ................................................................................................ 9

1.4 Turvallisuuden edistäminen ............................................................................. 11

1.5 Ehkäisevä päihdetyö ........................................................................................ 13

2. Kunta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäjänä .................................. 15

2.1 Kainuun kuntien HyTeTu-työn painopistealueet 2017-2020 ....................... 17

3. Yhdyspintatoimijoiden rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämi-

sessä .................................................................................................................................. 20

4. Valmistellaan Kainuun alueellinen hyvinvointikertomus 2021–2024 vuoden 2020

aikana................................................................................................................................. 22

1

1. Kainuu hyvinvoinnin, terveyden jaturvallisuuden edistäjänä

Alueellisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tavoitteena on kainuulaisten asukkaidenhyvinvointi- ja terveysalojen kaventaminen, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien,tapaturmien, päihdehaittojen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä mielenterveyden ja osallisuuden vahvistaminen.Päämääränä on kainuulaisten ihmisten hyvinvointi ja terveys, hyvä arki ja elämä.

Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin jakoettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi -käsite viittaa sekä yksilölliseen hyvinvointiin ettäyhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, työllisyys ja työolotsekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen,onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. (https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita )

Terveys on fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tila, jolloin terveydellä on laajempi merkitys, kuinpelkkä vaivan tai sairauden puute. Voimavara, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyväelämä ylipäänsä voivat toteutua. Terveys on inhimillinen perusarvo ja välttämätön sosiaaliselle jataloudelliselle kehitykselle.

Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat keskeisiäedellytyksiä kunnan asukkaiden hyvinvoinnille. Kunnan asukkaiden hyvinvointi on yhteydessä niinkoulutukseen, liikunta-, ravitsemus- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan,liikennejärjestelyihin kuin moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Edistämällä hyvinvointia parannetaankuntalaisten elämänlaatua, lisätään työllisyyttä ja tuottavuutta ja hillitään sosiaalisten ongelmien jaeriarvoisuuden kasvua.

Alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä kootaan alueen kuntien vahvuudet jahuolenaiheet, kuvataan alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä. Kuvataan Hyte-rakenteita alueella sekä asetetaan ja kohdennetaan tavoitteita, resursseja ja alueellista toimintaa. Alueellistatietoa välitetään valtionhallintoon ja muille alueen kannalta keskeisille tahoille. Työkaluna käytetäänalueellista hyvinvointikertomusta ja – suunnitelmaa, jotka valmistellaan valtuustokausittain.

Terveydenhuoltolain (1325/2010 ) 34 § mukaan ”Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvienkuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestönterveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirinkuntayhtymän kanssa”. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa valtuustokausille 2013–2016 ja 2017–2020 on määritelty terveyden edistämisen painopistealueiksi:

1. Lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen2. Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen3. Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen4. Elintapamuutokset kansansairauksien ehkäisemiseksi:

a) Ruokailutottumukset ja suun terveys,b) Ylipaino ja liikunta,c) Tupakointi, alkoholi ja muut päihteet ja

5) Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen.

Kainuun soten palvelut ja niiden kehittäminen on kohdistunut valittuihin painopistekokonaisuuksiin jatoteutunut yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Kainuulaisten terveyttä ja hyvinvointia tulee edistääsuunnitelmallisesti ja kohdistaa toimia erityisesti väestön terveellisin elintapoihin, päihteiden käyttöönvähentämiseen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn. Työ vaatii määrätietoista toimintaa ja tahtoamuuttaa asioita yhdessä.

2

Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi ovat ikä, sukupuoli,synnynnäiset tekijät sekä yksilön elämäntyyli, yhteisölliset verkostot, elin- ja työolot (esim. työympäristö,koulutus, vesi ja puhtaus sekä asuminen), mutta myös yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristönolosuhteet (Dahgren & Whitehead 1991; Palosuo 2004).

Kunnan asukkaiden hyvinvointi on yhteydessä myös koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin,kaavoitukseen, vesihuoltoon, ympäristön tilaan, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiintehtäviin. Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat keskeisiäedellytyksiä kunnan asukkaiden hyvinvoinnille.

Turvallisuuden merkitys korostuu entisestään ja se on nähtävä laaja-alaisesti: Turvallisesta asuin-jaelinympäristöstä tietoturvallisiin sähköisiin palveluihin sekä rikollisuuden ja terrorismin ehkäisyyn. SuomenKuntaliiton 2017 tekemässä kyselyssä kuntalaiset nostivat hyvän kotikunnan tärkeimmäksi ominaisuuksiksihyvät palvelut, hyvän asuinympäristön sekä turvallisuuden.

Hyvinvointi- ja terveyserot eivät missään yhteiskunnassa ole vain yksilöiden vastuulla, vaan kytkeytyvätmoniin yhteiskunnan rakenteellisiin tekijöihin kuten vähäinen koulutus, köyhyys, työttömyys, sosiaali- jaterveyspalvelujen huono saatavuus sekä syrjäytyminen. Jos eriarvoisuutta halutaan vähentää, on näihin”syiden syihin” puututtava. Tämä edellyttää kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta, poikkihallinnollistayhteistyötä, ja parempaa tietämystä huono-osaisten asemasta. Toimia tulee suunnitella ja arvioida tietoonperustuen, ja yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joita ongelmat koskettavat. Väestön terveyttä voidaantehokkaimmin edistää kohdentamalla toimintaa ja palveluja niihin ryhmiin, joihin terveys- jahyvinvointiongelmat kasaantuvat. (Laulainen ym. 2017.)

Huono-osaisuus voi pahimmillaan olla syvää ja kasautunutta. Ylisukupolvinen huono-osaisuus on erityisenvaikea haaste hyvinvoinnin edistämistyölle eikä huono-osaisuuden ehkäisyyn ole olemassa yksinkertaisiaratkaisuja. Pelkkä taloudellinen avustaminen ja nuorten koulutukseen ohjaaminen ei riitä. Tarvitaanehkäisevää sosiaalityötä, laadukasta varhaiskasvatusta, kannustavaa perusopetusta, hyvää opinto-ohjaustasekä positiivisia roolimalleja. Vaikka syrjäytymistä on paras torjua silloin kun ihminen on nuori, voimavarojatulee suunnata myös keski-ikisten ja näitä vanhempien syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevientukemiseen.

Sosiaali-

palvelut

3

1.1 Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisenstrateginen johtaminen

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen (HyTeTu) tulee nostaa alueen strategiseksipäämääräksi. Strategiassa linjataan kunnan ja alueellisten (maakunnan) toimijoiden tahto ja keinot rakentaahyvinvoivaa ja tervettä kuntaa, aluetta ja maakuntaa. Strategian pohjaksi tarvitaan tietoa asukkaidenhyvinvoinnista ja terveydestä sekä siitä, miten hyvin palvelujärjestelmä vastaa hyvinvoinnin haasteisiin.

Alueellinen HyTeTu -johtoryhmä johtaa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Sen toimiaika voidaanmäärittää valtuustokauden mittaiseksi. Organisaatiot nimeävät edustajansa johtoryhmään. Johtoryhmänimeää alueelliset teemaryhmät, niiden tehtävät ja vastuutoimijat.

Oheinen kuvio sisältää ehdotuksen Kainuun HyTeTu -organisaation rakenteesta, jossa on hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen, turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön osiot.

Kuvio. Kainuun HYTETU –organisaatio.

Kainuun HYTETU-OrganisaatioHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö

Alueellinen toimielin (päätöksenteko)

Alueellinen HYTETU–johtoryhmä1. Aluetoimijoiden edustus; Kainuun sote, Kainuun liitto, PS- AVI, Pelastustoimi, Rajavartiosto, Puolustusvoimat, Poliisi, Kamk ja Kao,2. Kuntien edustus/virkamies - ja luottamishenkilö edustajat3. Järjestöjen ja yhdistysten edustus4. Yritysten ja yhteisöjen edustus5. Hytetu–koordinaattorit / yhdyshenkilöt kunnista6. Kainuun soten PTH- yksikön edustus; tulosaluejohtajat7. Asiantuntijoita

Osallisuus

Seuranta

Arviointi

Teemaryhmät:1) Lapset ja nuoret2) Työikäiset3) Ikääntyneet4) Talous ja elinvoimaryhmä5) Järjestö- ja yhdistystoimijat -ryhmä6) Yritys- ja yhteisötoimijat -ryhmä7) Luonto ja kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä-ryhmä

Alueellinen HYTETU-verkosto

AlueellinenHYTE-koordinaattorei-

den/yhdyshenkilöiden jaEhkäisevän päihdetyön yh-

dyshenkilöiden verkosto

4

Alueellisen HYTETU -johtoryhmän tehtävänä on:

1) johtaa ja toimeenpanna hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä ja ehkäisevää päihde-työtä

2) käsitellä alueellinen hyvinvointikertomus ja- suunnitelma, raportoida ja viedä päätettäväksi toimielinten hy-väksyttäväksi

3) viestiä alueellisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyön ja ehkäisevän päihdetyön koko-naisuudesta

4) tiedottaa, antaa lausuntoja ja suosituksia monialaisesti.

Alueellisen HYTETU-verkoston tehtävänä on:

1) koordinoida alueellista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintaa2) koordinoida alueellista ehkäisevää päihdetyötä yhdessä Pohjois-Suomen AVIn kanssa3) tunnistaa Kainuun hyvinvoinnin strategisia painopisteitä ja nostaa esiin terveyttä, hyvinvointia ja turvalli-

suutta edistäviä tavoitteita, toimintamalleja ja käytänteitä4) valmistella tietoon perustuva alueellinen Hyvinvointikertomus ja – suunnitelmaa yhdessä kuntien ja alueel-

listen toimijoiden kanssa valtuustokausiksi5) tukea kuntien HyTeTu -työtä, vahvistaa osaamista ja hyödyntää vertaiskehittämistä6) edistää ja tukea yhdyspintapalvelujen toteutumista7) vahvistaa ennakkovaikutusten arvioinnin (EVA) osaamista kunnissa8) viedä valmistelemiaan asioita HyTeTu -johtoryhmän käsittelyyn9) osallistua Alueellisen HyTeTu – johtoryhmän työskentelyyn.

Teemaryhmien tehtävänä on:

1) tuottaa ja analysoida tutkittua tietoa osaksi alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa2) määrittää osaltaan painopistealueet alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja – suunnitelmaan3) valmistella tehtäviä/suunnitelmia, joissa tarvitaan moniammatillista osaamista (esim. Alueellinen lasten ja

nuorten hyvinvointisuunnitelma )4) alatyöryhmissä tehdystä valmistelutyöstä raportoidaan HYTE – verkostolle ja johtoryhmälle

Ennakkovaikutusten arviointi (EVA)

Terveydenhuoltolaki (914/ 2010) 11§ velvoittaa, että kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän onpäätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujenvaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat usein mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat syvästi kuntalaisiin jakunnan talouteen sekä eri väestöryhmien hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Arvioinnissa tuleetarkastella myös päätösten vaikutuksia väestön terveys- ja hyvinvointieroihin. Päätöksiä valmisteltaessa tuleeottaa huomioon millaisia vaikutuksia niillä on kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekätalouteen.

Päätöksenteon valmistelussa on mahdollista tarkastella useita erilaisia päätösvaihtoehtoja ja niidenvaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kainuun sotessa on käytössä Ennakkoarvontilomake:https://qf.kainuu.fi/handbookJulkaisu/Handbook_Lib/Ennakkoarviointilomake.doc . Kunnat ja sote ovathankkineet Sähköiseen hyvinvointikertomuksen lisenssit, jota hallinnoi Kuntaliitto, FCG, joka on järjestänytkoulutuksia sähköiseen työkaluun ja sen sisältämään EVA (ennakkovaikutusten arvointi) –osioon liittyen.

Ennakkovaikutuksen arvoinnin näkökulmina voidaan käyttää Kuntaliiton ohjeistusta enakkoarvoinnin käyttöönosoitteessa: https://www.kuntaliitto.fi/johtaminen-ja-kehittaminen/paatosten-vaikutusten-ennakkoarviointi

Kuntalaisvaikutuksilla eli ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan päätösesityksen vaikutuksia, jotkavoivat kohdistua yhtäältä kunnan palveluja käyttäviin henkilöihin ja toisaalta henkilöihin, jotka asuvat kunnassamutta eivät käytä palveluja (potentiaaliset asiakkaat). Ihmisiin kohdistuvissa vaikutuksissa tarkastellaan

5

hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä sekä niiden jakaantumista.Ympäristövaikutukset kohdistuvat ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, luonnonmonimuotoisuuteen, ilmastoon, maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön.Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset kohdistuvat eri organisaatioiden välisiin suhteisiin, organisaationtehtäviin tai menettelytapoihin, luottamuselinten toimintaan, henkilöstöön tai hallintoon.Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kunnan tuloihin tai menoihin joko niitä lisäämällä tai vähentämällä.Taloudellisiin vaikutuksiin kuuluvat myös yritysvaikutukset, eli se miten kunta mahdollistaa alueellaanyritystoimintaa.

Osallisuus toimintakulttuurina

Hyvinvoinnin edistäminen lähtee osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Osallisuus nähdään syrjäy-tymisen vastavoimana. Myös elinvoimaan liittyvät asiat, erityisesti työllisyyden vahvistaminen liittyvät oleelli-sesti hyvinvointiin. Samanaikaisesti riskinä on, että elinvoima ja hyvinvointi nähdään toistensa kilpailijana (Ma-jonen & Antila 2017).

Asiakasosallisuus tarkoittaa palvelujen käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista omaan palveluun ja palvelui-den, palveluketjujen sekä palvelukokonaisuuksien ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen jaarviointiin oman asiointia laajemmin. Asiakasosallisuuden toteutuminen auttaa turvaamaan palveluiden käyttä-jien oikeudet ja kehittämään vaikuttavia, yhdenvertaisia ja kustannustehokkaita palveluita

Asiakkuus palvelujärjestelmässä http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121651012

Luonto hyvinvoinnin lähteenä, Green Care ja Kansanterveyttä metsästä

Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luotoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi jaedistämiseksi. Toiminta perustuu luontolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erityyppisissä ympäristöissä’ ku-ten metsässä, puutarhassa tai maatilalle, mutta soveltuu myös käytettäväksi kaupunkiympäristössä.

6

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hy-vinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, toiminnollisuuden ja yhtei-söllisyyden kautta. http://www.gcfinland.fi/green-care-/ Ammattialan osaamisen mukaisesti käytetään moniaerilaisia eläin- ja luontoavusteisuuden menetelmiä. Näitä ovat muun muassa ratsastusterapia ja sosiaalipeda-goginen hevostoiminta, sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta, maatilojen kuntouttava toiminta sekäekopsykologian menetelmät. Toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä ammatillisesti.

Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemukselli-suuden avulla. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaantuoda ja käyttää myös kaupunki- ja laitosympäristöissä. http://www.gcfinland.fi/green-care-/

Kuva. Green Care -toimintatapa.

Kansanterveyttä metsästä

Tutkimustieto metsien myönteistä vaikutuksesta henkiseen ja fyysiseen terveyteen on lisääntynyt. Monipuoli-set ja vaihtelevat metsäalueet tarjoavat terveyshyötyjä sekä uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen.Kansallisen metsästrategian 2025 yhtenä päämääränä on, että metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekolo-gisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä.

Kansanterveyttä metsästä – hanke innostaa kuntia hyödyntämään metsien terveysvaikutuksia ja suosituksiaterveyttä edistävien metsien hoidolla. Hankkeessa tarjotaan kansalaisille mahdollisuuksia hyödyntää kehon jamielen terveyttä edistäviä metsäympäristöjä. Tavoitteina on myös kasvattaa metsän merkitystä kuntalaistensujuvassa arjessa ja lisätä toimijoiden tietotaitoa metsien hoidossa kansalaisten terveyden ylläpitämiseksi. Mo-nipuolinen metsä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat kunnat ja kan-salaisjärjestöt ja se on osa laajempaa konsortioita, johon kuuluvat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Hel-

7

singin yliopiston metsätieteen laitos, Luonnonvarakeskus ja Tapio Oy. https://tapio.fi/kansanterveytta-met-sasta/ . Kainuun kunnilla ja sotella on mahdollisuus hyödyntää Kansanterveyttä metsästä – hankkeen tavoit-teita ja toimenpiteitä.

Kuntalain 37 § mukaan kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen.Kunnissa on tunnistettu metsien terveysvaikutuksia ja tarve on yhteiselle kehittämiselle. Hyvinvointimetsät voi-vat jopa vahvistaa kunnan tunnettuutta ja elinvoimaisuutta.

Vuonna 2017 Tapio (metsäyhtiö) selvitti metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksia kuntoutus- ja terapia-työssä sekä sosiaali- ja terveysalan yrittäjien näkemyksiä luontoavusteisen liiketoiminnan kasvulle. Luonto-avusteisella terapialla ja kuntoutuksella tarkoitettiin tässä selvityksessä sosiaali- ja terveysalan koulutuksensaaneen, Valviran laillistaman terveydenhuollon ammattihenkilön tarjoamaa palvelua. Selvityksessä tuli esiin,että luontoavusteiselle kuntoutukselle ja terapialle on kysyntää, mutta lisää tietoa tarvitaan. Metsien terveys-vaikutukset tarjoavat kasvavia mahdollisuuksia terveydenhuoltoon. Luontoavusteisten sosiaali- ja terveyspal-veluiden kytkeytyminen terveydenhuoltoon vaatii erityishuomiota. https://tapio.fi/kansanterveytta-metsasta/

1.2 Kainuun soten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuuttaedistävä toiminta

Kainuun sote toteuttaa kuntien kanssa tehdyn perussopimuksen mukaista toimintaa järjestäessään sosiaali-ja terveydenhuollon palvuja alueella. Oikea-aikaisilla ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluilla, niiden saatavuudella ja saavuttavuudella on merkitystä ihmisen hyvinvoinnin ja terveydenkannalta. Kainuun sotessa edistämme alueemme kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta.Ennaltaehkäisevä, terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä näkökulma heijastuu kaikessatoiminnassa https://kaima.kainuu.fi/sote.

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidonpalvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirinkuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssasuunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoitomuodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidonpalvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidonyksiköissä.

Tervydenhuoltolain 33 §.ssä määritetään Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista, Samaansairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma,joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta onneuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä,terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujenjärjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavastayhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollonja muiden toimijoiden kesken.

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirinkuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvistajäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkienjäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelmantoteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset.

THL:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista 7-10 proesenttia käyttää paljon ja usein eripalveluja. Heidän käyttämiensä sote-palvelujen kulut ovat arvoltaan noin 80 % kaikista kustannuksista.https://thl.fi/fi/-/noin-joka-kymmenes-sote-asiakas-kayttaa-paljon-palveluja-ketka-hyotyisivat-eri-palvelujen-

8

yhteensovittamisesta- Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisun 2018, Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmi-set keskiöön (Hujala & Lamminkainen 2018) mukaan paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat ”yhteisasiakkaat”ovat henkilöitä, joilla on erilaisia haastaviin elämäntilanteisiin liittyviä palvelutarpeita ja erilaisia voimavarojaottaa vastuu itsestään. Osalle yhteisasiakkaista riittää yleinen palveluohjaus, mutta kaikkein vaikeimmasaatilanteessa oleville on tärkeää, että neuvonta ja tuki ovat jatkuvasti saatavilla ja lähellä ihmisen omassaarjessa. Moniammatillinen ja rajat ylittävä yhteistyö on paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan kannaltavälttämätöntä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten hallinnan kannalta on kriittistä tunnistaa asiakkaat jaasiakasryhmät, jotka käyttävät eniten palveluja, hallita paljon palveluja käyttävän 10–20 prosentin palveluko-konaisuuksia ja hoitoketjuja, jotta mahdollistetaan ryhmän sisällä mahdollisimman alhainen palvelukäyttö jasiirtyminen pois kalliista palveluista. Tarkoituksenmukaista olisi ennaltaehkäistä 80–90 % väestöstä ajautu-minen eniten palveluja käyttävien ryhmään (Torkki 2019).

Kuvio. Tarvitaan segmentointia. Torkki P. 2019.

9

1.3 Kehittämishankkeet osana hyvinvoinnin, terveyden jaturvallisuuden edistämisen työtä

Kainuun sotessa kehittämishankkeet perustuvat kansallisiin kehittämisohjelmiin ja organisaation strategisiinpäämääriin. Kainuun soten kehittämis- ja suunnitteluyksikkö on koordinoinut keskitetysti hankkeita ja näin toi-minta on kohdistunut laajasti myös kuntien ja järjestöjen työhön. Hankkeisiin on mahdollista tutustua osoit-teessa: https://sote.kainuu.fi/palvelut/paattyneet-hankkeet.

Hyvinvointikertomuksennäkökulmat /kohteet

Terveyden ja hyvinvoinnin edistä-minen esimerkiksi seuraavissahankkeissa

Tietoa hankkeesta

Talous ja elinvoima Esim. Työ unelmatyöksi, Osatyöky-kyisille tie työelämään (OTE)

https://sote.kainuu.fi/palvelut/paat-tyneet-hankkeet loppuraportit jamateriaalit

Lapset ja nuoret Esim. Hyvinvointi hakusessa - riippu-vuus riskinä, nuorten ehkäisevä päih-detyö, Polku -työpari

Lapsi- ja perhepalveluiden muutos-ohjelma

Tieto toiminnaksi - hyvinvoinnin jaterveyden tasa-arvoa - Lapsiperhei-den päihdepalvelujen kehittäminen

https://sote.kainuu.fi/palvelut/paat-tyneet-hankkeet loppuraportit jamateriaalit

Työikäiset Esim. Rahapeliriippuvuus hallintaan

Savuttomana ja ilman nikotiinia leik-kaukseen Kainuun sotessa

VESOTE – vaikuttavaa elintapaoh-jausta sosiaali- ja terveydenhuoltoonpoikkihallinnollisesti

Mielenterveys kuulu kaikille, MTEA –mielenterveyden ensiapukokoulu-tukset

https://sote.kainuu.fi/palvelut/paat-tyneet-hankkeet loppuraportit jamateriaalit

Ikääntyneet Esim. Vajaaravitsemuksen ennalta-ehkäisy ja hoito Kainuussa

https://sote.kainuu.fi/palvelut/paat-tyneet-hankkeet loppuraportit jamateriaalit

Koko väestö Esim. Sosioekonomiset terveyserotja niiden kaventaminen KainuussaSavuton Kainuun sote toimintamalli

https://sote.kainuu.fi/palvelut/paat-tyneet-hankkeet loppuraportit jamateriaalit

Kainuun sote kuuluu kansallisiin terveyttä edistäviin verkostoihin, kuten Terve Kunta https://thl.fi/fi/ ja Terveyttäedistävät sairaalat ja organisaatiot https://www.steso.fi/ verkostot.

Terve Kunta -verkoston toiminnan tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tavoit-teeseen pyritään kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista johtamista, toimintaa ja toi-

10

minnan arviointia. Toiminnan pääteemat 2017–2020 Kuntien tukeminen: Sote-uudistukseen valmistautumi-sessa (uuden hallituksen linjausten mukaisesti), Kuntalain ja terveydenhuoltolain mukaisissa hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen velvoitteiden toimeenpanossa, erityisesti ennakkoarvioinnin käyttöönotossa ja hyvin-vointikertomuksen valmistelussa, Verkoston toiminnan kehittäminen jäseniä tukevaksi ja aktiiviseksi verkos-toksi

Terve Kunta -verkoston tavoitteet ovat linjassa WHO European Healthy Cities tavoitteiden kanssa. KaudellaVII (2019–2024) priorisoidaan teemoja, jotka on esitelty Kaupunginjohtajien Kööpenhaminan konsensuslau-sumassa (2018). Visio on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 2030:n mukainen, ja sentarkoituksena on ohjata Healthy Cities -verkoston työtä vuoteen 2030 asti.

Healthy Cities vision kuusi pääteemaa ovat: ihmiset, osallisuus, elinvoima, maapallo, elinympäristö ja rauha(people, participation, prosperity, planet, place, peace) https://thl.fi/fi/ .

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -yhdistyksen (Steso) tarkoituksena on tukea Suomensairaaloita ja muita organisaatioita terveyttä ja hyvinvointia edistävän näkökulman sisällyttämisessä päivittäi-seen toimintaansa. Uudistuvissa sote-rakenteissa korostuu kaikkien toimijoiden yhteistyö terveyden ja hyvin-voinnin edistämisessä. Toiminnan tavoitteena on lisätä ihmisten kykyä hallita ja parantaa omaa terveydenti-laansa ja hyvinvointia. Palveluissa tämä tarkoittaa terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman integroimista kaik-keen toimintaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Steso ry:n kautta yhteisöt kuuluvat myös kan-sainväliseen Health Promoting Hospitals (HPH) -verkostoon. https://www.steso.fi/ .

Yhteistyö järjestöjen kanssa, kohdeavustukset järjestöille jayhdistyksille terveyttä edistävään toimintaan

Kainuun sote on myöntänyt kohdeavustuksia sosiaalista toimintaa ja terveyden edistämistyötä harjoittavilleKainuussa toimiville yhdistyksille ja järjestöille vuosina 2012-2019 aikana. Edellytyksenä on ollut, ettäavustettavien järjestöjen toiminta tukee kuntayhtymän perustehtävää: 1) edistää ja ylläpitää väestönterveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, 2) kaventaa väestöryhmien välisiäterveyseroja ja 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua japotilasturvallisuutta.

Avustusta saaneiden yhdistysten toiminta on kohdistunut ja vaikuttanut laajaan joukkoon kainuulaisia; eri-ikäisiin ja erilaissa elämäntilanteissa oleviin henkilöihin. Kainuun sote ja alueen yhdistykset ovat toimineetrakentavassa yhteistyössä vuosien ajan. Hyvällä yhteistyöllä on saatu aikaan merkittäviä hyötyjäkainuulaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yhdistysten palvelut ja matalankynnyksen toimintaovat ennaltaehkäisseet asiakkaiden ohjautumista Kainuun soten korjaavien palvelujen piiriin. Kainuun sotenbudjettiin vuodelle 2020 ei ole varattu määrärahaa kohdeavustuksiin.

Kaikukortti – kulttuuria kaikille

Kainuun sote ja kunnat ovat olleet kehittämässä kansallista Kaikukortti toimintaa jo vuodesta 2016 alkaen.Kaikukortin tavoitteena on tukea kuntia ja sote-palveluja hyvinvoinnin edistämistyössä. Tarkoituksena onedistää asukkaiden osallisuutta ja helpottaa kulttuuripalveluihin osallistumista. Kaikukortti on ollut käytössäasiakastyössä Kainuun soten, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien sovituissa palveluissa jo useiden vuosienajan. Kortin saaminen edellyttää asiakassuhdetta näihin palveluihin, joissa korttia jaetaan.https://sote.kainuu.fi/kaikukortti .

Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisestitiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja

11

harrastaa taiteen tekemistä. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiinniihin kulttuuripalveluihin, jota kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkoston. Kainuussa Kaikukortinkulttuurikohteita ovat esimerkiksi kuntien kansalaisopistojen kurssitarjonta ja kulttuuritapahtumat, teatteri- jatanssinäytöksiä, museoita, kulttuuri taloja, festivaaleja ja elokuvateattereita.

Kunnissa ja Kainuu sotessa kortin jakajatahoja ovat esimerkiksi etsivä nuorisotyö, maahanmuuttajapalvelut,kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimistot, aikuissosiaalityön palvelut, Kainuun TYP, aikuisten mielenterveys-ja riippuvuuksien hoitopalvelut (kuntouttavat asumispalvelut ja avokuntoutus), perhetyö sekä Kajaaninammattikorkeakoulu ja seurakuntien diakoniatyö, tarkemmin ositteessa https://sote.kainuu.fi/kaikukortin-jakajat-kainuussa. Suomen muiden alueiden Kaikukorttitarjontaan voi tutustua tarkemin Kulttuuria kaikille -palvelun Kaikukorttisivulla http://www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti .

1.4 Turvallisuuden edistäminen

Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja valmistelee sitä koskevan lainsäädännön. Tavoitteenaon turvallinen ja kriisinkestävä Suomi. Suomessa on 22 kuntien yhteisesti ylläpitämää pelastuslaitosta, jotkahoitavat pelastustoimen tehtävät alueellaan. https://intermin.fi/pelastustoimi.

Sisäministeriön julkaisu (2019:12)Turvallisuutta kaikkialla, paikallisen ja alueellisen turvalliuussuunnittelunkansalliset linjausten tavoitteena on edistää ja yhdenmukaistaa arjen turvallisuustyötä paikallis- jaaluetasolla. Turvallisuussuunnittelussa alueen toimijat sopivat verkostomaisessa yhteistyössä yhdessä jaerikseen tehtävistä toimenpiteistä tunnistettujen turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi ja vähentämiseksi.

12

” Turvallisuus on hyvinvointia, hyvinvointi on turvallisuutta. Turvallisuussuunnittelu on hyvin lähellä hahtamuuta turvallisuutta edistävää paikallista yhteistoimintamuotoa – valmiutta ja varautumsita sekä hyvinvoinninja terveyden edistämistä.Tämän vuoksi on tärkeää paikallisista lähtökohdista määrietllä, miten näihin kaikkiinliittyvä työ järjestetään kokonaisuutena ja miltä osin voidaan hyödyntää samoja rakenteita sekä prosesseja.”http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-241-8 .

Lähde: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-241-8

Kaaviossa mainituilla juurisyillä tarkoitetaan niitä yhteiskunnan ja väestön olosuhteita jaominaisuuksia, jotka vaikuttavat siihen, millaisia turvallisuusongelmia syntyy ja miten paljon. Näitäovat esim. ihmisten hyvinvointi, päihteiden käyttö, koulutus, toimeentulo, mielenterveys, osallisuus jalasten kasvuolosuhteet.

Kohonneet riskit ovat juurisyitä konkreetisempia tiettyihin väestöryhmiin, alueisiin tai esimerkiksielinkeinotoiminnan aloihin liittyviä ilmöitä, jotka näkyvät erilaisina turvallisuusongelmina. Esimerkiksisyrjäytyneiden nuorten miesten rikollisuus, taajaminen liikenneonnettomuudet ta ikääntyneidenasumisen turvattomuus voivat olla kohonneita riskejä paikallistasolla.

Arjen rikokset, häiriöt ja onnettomuudet ovat toistuvia ja tavanomaisia turvallisuusongelmia, joihinyleensä vastataan viranomaistoimilla – esim. rikostutkinta, pelastustehtävät ja ensihoito. Myös muillatoimmijoilla kuten esim. yksityisellä turvallisuusalalla, sopimuspalokunnilla ja rikosuhrientukipalveluilla on oma tärkeä roolinsa arjen rikoksiin, häiriöihin ja onnettomuuksiin vastaamisessa.

Epätavalliset tai laajat häiriöt ovat harvoin toteutuvia, mutta toteutuessaan merkittäviä vahinkojaaiheuttavia tapahtumia, jotka edellyttävät varautumista. Tällaisia ovat esim. sähkön- jalämmönjakeluhäiriöt, suuret liikenneonnettomuukdet, äärimmäiset sääilmiöt tai laajamittaisetväkivallanteot. Varautumista suunnitellaan ja toteutetaan alueellisesti sekä paikallisesti yhteiskunnanturvallisuusstrategian mukaisella kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnalla.

Turvallisuussuunnittelun ja varautumisen näkökulmana on nimenomaan turvallisuus – joko arjessa(tuvallsiuussuunnittelu) tai häiriötilanteessa (varautuminen). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteetovat laajemmat, ja turvallisuuden parantaminen on yksi niistä.

Turvallisuusympäristö on niin paikallisella kuin alueellisella tasolla muuttumassa ja monettoimintaympäristöön vaikeat ongelmat, kuten rikollisuus, huumeet, terrorismi horjuttavat ihmistenturvallisuuden tunnetta ja alentavat siten kokemusta omasta hyvinvoinnista.

13

Kuntien turvallisuustyötä suuntaa paikallinen turvallisuussuunnitelma, jolla on tiivis yhtymäkohtaturvallisuusviranomaisten kanssa (esim. poliisi, rajavartiolaitos, palo- ja pelastustoimi) on nyt hyvinvoinninedistämistyön arkipäivää kunnissa.

Riskienhallintatyön keskeisenä näkökulmana on henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvoinnin tukeminenturvallisuuskulttuuria vahvistamalla. Tarkasteluissa korostetaan asiakkaiden yksilöllisyyttä,itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta turvallisuustyössä. Tärkeää on myös jatkuvasti parantaa henkilöstön jaosin myös asiakkaiden turvallisuustietoja ja - taitoja sekä lisätä poikkihallinnollista ja moniammatillistayhteistyötä muun muassa poliisin, pelastuslaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-241-8

Turvallisuuden merkitys korostuu entisestään ja se on nähtävä laaja-alaisesti käsittäen turvallisesta asuin- jaelinympäristöstä tietoturvallisiin sähköisiin palveluihin sekä rikollisuuden ja terrorismin ehkäisyyn. SuomenKuntaliiton kyselyssä (2017) kuntalaiset nostivat hyvän kotikunnan tärkeimmäksi ominaisuuksiksi hyvätpalvelut, hyvän asuinympäristön sekä turvallisuuden.

1.5 Ehkäisevä päihdetyö

Päihteet (ml. tupakka) aiheuttavat vuosittain noin 4,2 miljardin euron välittömät ja välilliset kustannuksetyhteiskunnalle. Alkoholi on yleisin vaikuttava tekijä väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien taustalla.Alkoholin käyttö ja erityisesti humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sekä syyllisyyttä väkivaltarikoksineenettä joutua sen uhriksi. Esimerkiksi alkoholisidonnaisen henkirikollisuuden taso Suomessa on 4,5 -kertainenRuotsiin verrattuna. Liikennekuolemista noin viidennes on rattijuoppotapauksia. Päihdeongelmaisillekasaantuu usein monenlaisia terveyteen, toimeentuloaan ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Erityisestinuorten ja alaikäisten alkoholin käyttöön tulee puuttua, sillä nuorena aloitettu alkoholin käyttö onvoimakkaasti yhteydessä alkoholisoitumiseen ja siihen liittyvään väkivaltaan.http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161278 .

Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työntavoitteena on vähentää päihdehaittoja, päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa sekä edistää terveyttä,turvallisuutta ja hyvinvointia. Se kohdistuu alkoholiin, huumausaineisiin, tupakkaan ja muihin päihtymiseenkäytettyihin aineisiin. Rahapeliriippuvuus ja muut toiminnalliset riippuvuudet kuuluvat myös ehkäisevänpäihdetyön piiriin.

Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivankokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa (Terveydenhuoltolaki1326/2010). Päihdetyöstä säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa (41/1986) ja sosiaalihuoltolaissa(1303/2014).

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) määrittää julkisen vallan tehtäväksi huolehtiaalkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisenaiheuttaminen haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteistöjen kanssa. Lain 4§:n mukaanaluehallintoviranomaiset ohjaavat toiminta-alueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitäyhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ekäisevänpäihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Jokaisessa aluehallintovirastossa toimii ylitarkastaja, jonkayhtenä tehtäväalueena on ehkäisevän päihdetyön koordinointi alueellaan. Hänen tukenaan toimii alueellinenpoikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu ehkäisevän päihdetyön edistäminen, seuranta jaarviointi sekä alueellisen koordinaation tukeminen https://www.avi.fi/web/avi/ehkaiseva-paihdetyo.

STM on laatinut Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman – Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekätupakoinnin vähentäminen http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3746-8 .

14

Terveyden ja hyvinvoinnilaitos (THL) tutkii ja väestön hyvinvointia ja tervyttä ja kehittää toimenpiteitä niidenedistämiseksi. Se myös palvelee valtion, kuntien ja maakuntien päättäjiä, sosiaali- ja terveysalan toimijoita,järjestöjä, tutkimusmaailmaa ja kansalaisia ja auttaa asiakkaita ja kumppaneita turvaamaan suomalaisillehyvän elämän oikeudenmukaisessa ja uudistuvassa hyvinvointiyhteiskunnassa. EHYT onasiantuntijajärjestö, tukija ja vaikuttaja, joka tekee tutkittuun tietoon perustuvaa päihdepolitiikkaa jhapäihdeyhteistyötä alueen toimijoiden kanssa http://www.ehyt.fi/ .

Pakka-toimintamalli : Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyynhttp://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201402201556. Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan ja rahapelien ikärajavalvonta vähittäismyynnissä ja ravintoloissatehostuu, päihtyneille anniskelu ravintoloissa tiukentuu, häiriökäyttäytyminen ravintoloissa vähenee,yöaikaiset väkivallanteot ja katuväkivalta vähenevät, yleinen turvallisuus lisääntyy ja työ tukee alaikäistenpäihteettömyyttä ja nuorten aikuisten juomatapojen siistiytymistä.Tutkimukset ovat osoittaneet Pakka-toiminnan tuloksellisuuden. Toimintamalli on levinnyt eri puolille Suomea, ja käyttöönottoa tuetaan muunmuassa THL:n koordinoiman Pakka-kehittäjäverkoston toiminnalla jakamalla tietoa ja materiaaleja.

Alueellinen ehkäisevä päihdetyön tehtävänä on:

1. ohjata EPT:n lain ja toimintaohjelman alueellista ja paikallista toimeenpanoa,

2. seurata ja arvioida kuntien ja alueen päihdetilannetta sekä ehkäisevää päihdetyötä

3. tukea tarvelähtöisesti kuntien ehkäisevän päihdetyön kehittämistä

4. tehostaa yhtenäisten hyvien käytäntöjen jalkauttamisesta alueella sopimalla työnjaosta ja yhdyspin-noista kuntien, aluetoimijoiden ja järjestänen välillä

5. koordinoida kuntien ehkäisevien päihdetyön yhdyshenkilöverkostoa, tukea aihepiiriä koskevissahankkeissa ja osaamisen kehittämisessä.

15

2. Kunta hyvinvoinnin, terveyden jaturvallisuuden edistäjänä

Kunnan ylin johto, kunnanvaltuusto vastaa strategisista päätöksistä, joilla kunnassa edistetään hyvinvointiaterveyttä ja turvallisuutta. Valitessaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kunnan strategiseksi painoalu-eeksi ja hyväksyessään tavoitteet kunnan vuotuisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa, valtuusto asettaa erihallinnonaloille velvoitteen ottaa hyvinvointi- ja terveysnäkökohdat huomioon omissa suunnitelmissaan.

Hyvinvoinnin edistäminen tulee sisältyä kaikkien kunnan toimialojen yhteiseksi tehtäväksi. Hyvinvoinnin edis-täminen haastaa organisaatioita uudistamaan tapaansa toimia. Hyvinvointiin ja sen kääntöpuolena olevaanpahoinvointiin liittyvät haasteet edellyttävät sekä konkreettisia tekoja että pitkäjänteistä kehittämistä. Hyvin-voinnin edistämistehtävä on laaja ja se edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen ja toimijoidenkesken.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on keskeinen tavoite kunnan strategisen johtamisessa. Oheinen kuvakorostaa yhteistyötä julkishallinnon, yksityisen sektorin ja järjestöjen kesken asukkaiden hyvinvoinnin, tervey-den ja turvallisuuden edistämistyössä. Asukkaat ovat osallisina ja aktiivisessa roolissa toiminnan ja palvelujensuunnittelussa, kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Johtaminen on laaja-alaista, henkilöstön osaa-misen ajantasaista ja monipuolista. Tiedolla johtaminen toteutuu hyvinvointikertomus ja – suunnitelmatyössätutkittuun tietoon perustuen riittävällä laajuudella. Toimintaa arvioidaan ja seurataan säännöllisesti sekä pää-tösten vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen arvioidaan ennakkoon (EVA). Hy-TeTu-työn rakenteet ja resurssit ovat riittävällä tasolla ja toimialoilla toteutuu strategian mukaiset tavoitteet jatoimenpiteet.

Kuvio. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan strategisessa johtamisessa

Terveydenhuoltolain (1326/2010,12 §) mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointiasekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vas-

16

tataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimen-piteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmis-teltava laajempi hyvinvointikertomus.

Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat tervey-den ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä kuntakohtaisiahyvinvointi- ja terveysosoittimia.

Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtäväyhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassatoimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- jaterveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asi-antuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kun-nissa.

Väestö ikääntyy nopeasti ja ikääntymisen myötä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Tutkimuksetosoittavat, että kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kumppanuus ovat poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi ehdo-ton edellytys ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (Laulainen ym. 2017)

Kuvio. Kunnan hyvinvointitoimijoita.

Kunnan hyvinvointitoimijoita HyTeTu -työssä

Hallinto

Elinkeinotoimi

Varhaiskasvatus- jasivistyspalvelut

Tekninen toimi

Liikunta- ja kulttuuri

Nuoriso

Yhteistyö-ryhmät

lapset, nuo-ret, työikäi-set, ikään-tyneet

Hytetu-ala-työryhmät

Kunnanvaltuusto, -hallitus, lautakunnatjohtoryhmä

Kunnan HYTE-koordinaattoriEhkäisevän päihde-työn yhdyshenkilö

Järjestötoimijat, yhdistykset, va-paaehtoiset

Vaikuttamiselimet; esim. nuorisovaltuusto,vanhusneuvosto, vammaisneuvosto

Kunnan toimialat

Kainuunsotenpalvelut,

Palo- japelastus

Turvalli-suustoi-mijat

TE-pal-velut

Kainuunliitto

Muutalueelli-set toi-mijat

KunnanHyTeTu – johtoryhmäEhkäisevä päihdetyö ryhmä

17

2.1 Kainuun kuntien HyTeTu-työn painopistealueet 2017-2020

Kainuun kuntien määrittämät hyvinvoinnin painopistealueet on koottu kuntien hyvinvointikertomuksista taikuntastrategiasta oheiseen talulukkoon. Kunnat ovat määrittäneet painopistealueille tavoitteita jatoimenpiteitä hallintokunnittain. Kainuun sote on myös määritellyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenpainopistealueet. Kuntien hyvinvointikertomukset on julkaistu osoitteessa: www.hyvinvointikertomus.fi (kuntajulkistaa valmiin sähköisen hyvinvointikertomuksensa)

Kunta Valtuusto-kausi

Painopistealueet

Hyrynsalmi 2017–2020 Painopistealue: Elinvoimainen kunta· Vetovoimainen ympäristö· Edellytysten luominen kilpailukykyiselle yritystoiminnalle· Myönteinen kuntakuva ja aktiivinen tiedottaminen

Painopistealue: Hyvinvoiva kuntalainen· Palveluiden saatavuus· Toimeentulomahdollisuudet kaiken kuntoisille· Omatoimisuuden, omaehtoisen terveydenedistämisen ja aktiivisen

osallistumisen kannustaminenPainopistealue: Toimiva yhteistyö

· Kustannustehokas palvelutuotanto· Aktiivinen edunvalvonta

Kajaani 2017–2020 Painopistealue: Talous ja elinvoima· Kuntalaisten osallisuus lisääntyy· Työikäinen väestö on työssä tai koulutuksen piirissä

Painopistealue: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet· Varhaiskasvatus- ja kouluympäristö on terveellinen ja turvallinen ja

koululaisten terveyttä, hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja edis-tävä

· Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminenPainopistealue: Nuoret ja nuoret aikuiset

· Nuorten aikuisten (18-29v) rikos- ja häiriökäyttäytymisen ennaltaeh-käisy ja varhainen tuki

· Nuorten mielenterveyden edistäminenPainopistealue: Ikäihmiset

· Ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään· Ikäihmisten ja ikääntyvien liikunta- ja kulttuuriharrastaminen lisään-

tyyPainopistealue: Kaikki ikäryhmät

· Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa seurataan ja raportoi-daan luottamushenkilöjohdolle

· kuntalaisten liikunta-aktiivisuus lisääntyy· Palveluiden yhteiskehittäminen· Kulttuuri, taide ja liikunta ymmärretään yhtenä tärkeänä hyvinvoin-

nin taustatekijänäKaupunkiympäristö on viihtyisä ja turvallinen ja esteetön. Mahdollistaa suju-van arjen.

18

Kuhmo 2017–2020 Kaupungin strategian mukaan: Hyte-panopistealueet valmistelussa2019Painopistealue: Yritystoiminta ja investoinnit

· Kunta kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisestija kokonaisvaltaisesti

Painopistealue: Kunnan asukkaiden hyvinvointi· Ekologisuus kaikessa toiminnassa· Toimivat, laadukkaat ja kehittyvät peruspalvelut· Monipuoliset liikunta- ja kulttuuritapahtumat, lähiliikuntapaikkojen

tasokkaana säilyttäminen· Esteettömyys· Elämäntilanteeseen sopiva asuminen· Pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen

Painopiste: Asukkaiden- ja vapaa-ajan asukkaiden osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuudet

· Kaupungin asukkaiden yhteisöllisyys ja osallisuus· Ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta· Aktiivinen kuhmolainen· Kuhmo on jatkuvasti kehittyvä tunnettu digipaikkakunta

Paltamo 2017–2020 Painopiste: Toimelias kunta hyvien yhteyksien varrella, Oulujärven ran-nalla

· Sujuvat yhteydet asukkaille, matkailijoille ja kilpailuetu yrityksille· Vahva identiteetti ja ainutlaatuinen, kiinnostava/positiivinen imago

Painopiste: Kunnassa on viihtyisää ja turvallista elää ja harrastaa mo-nipuolisesti

· Ennakoiva ja oma-aloitteinen edunvalvonta palveluiden kehittämi-sessä

· Kunta tarjoaa pohjan kasvulle ja sivistykselle- yhtenäinen kasvun-polku

· Yrittelijäisyyteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen kannustaminen· Erinomaiset ja helposti saavutettavat harrastusmahdollisuudet· Tuetaan kuntalaisten omaehtoista harrastamista ja yhdessä teke-

mistäPainopiste: Kunnan toiminta perustuu resurssien kestävään käyttöön

· Tasapainoinen kuntatalous, kasvua kestävillä investoinneilla· turvallinen ja ajanmukainen infrastruktuuri

Puolanka 2017–2020 Painopiste: Tulevaisuuteen uskova ja yhteistyöhaluinen PuolankaPainopiste: Palveleva ja kuntalaisten etuja valvova PuolankaPainopiste: Yritysmyönteinen PuolankaPainopiste: Mielekästä elämää kaikenikäisille mahdollistava Puolanka

· Rohkea ja toimeenpanokykyinen Puolanka· Joustava ja ketterä palvelujärjestelmä· Houkutteleva paikka asua ja yrittää· Liikkuva ja hyvinvoiva Puolankalainen

Kumppanina vahva ja aktiivinen kolmas sektoriRistijärvi 2017–2020 Painopistealue: Kuntalaisten hyvän lapsuuden ja nuoruuden sekä per-

heiden hyvinvointi· Kuntalaisten kohtaaminen ja aktivointi· Uusien asukkaiden kuntaan tutustuttaminen ja kotiuttaminen· Aktivoidaan asukkaita kerhoihin ja järjestötoimintaan

Painopistealue: Vuorovaikutuksen lisääminen sekä palvelujen ja asu-misen edistäminen

· yrittäjien, viranhaltijoiden ja päättäjien vuorovaikutus· Kunnan lähipalvelujen terävöittäminen palvelutarpeita vastaaviksi

Painopistealue: Työ ja yrittäjyys· Matkailuun liittyvien toimintojen mahdollistaminen· Vaihtoehtoisten energiatuottamisen mahdollistaminen

19

Sotkamo 2017–2020 Painopiste: Elinvoimainen ja vahva Sotkamo· Työllisyyden edistäminen· Kasvava elinvoima· Resurssien viisas käyttö

Painopiste: Toimivat, monipuoliset ja houkuttelevat palvelut· Kuntalaisten tarpeita vastaavat toimivat ja laadukkaat peruspalvelut· Monipuoliset liikuntapalvelut ja harrastemahdollisuudet· Aktiivisten kylien kehittymisen edistäminen

Painopiste: Asukkaiden hyvinvointia tukevien toimien lisääminen ja pa-hoinvoinnin ennaltaehkäisy

· Osaava ja motivoitunut henkilöstö kunnan toimialoilla ja palveluissa· Huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden vähentäminen· Eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden

edistäminen· Turvallisuuden lisääminen· Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017–2021

Painopiste: Ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito· Kotona asuvien ikäihmisten itsenäisen selviytymisen ja elämänlaa-

dun edistäminen· Esteettömän liikkumisen tukeminen· Vanhusneuvoston roolin vahvistaminen vaikuttamisen, osallisuuden

ja tiedottamisen fooruminaPainopiste: Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksienedesauttaminen

· Kuntalaisille osallistumismahdollisuuksien järjestäminen kunnanpalveluiden kehittämiseen

Vaikutusten ennakkoarvioinnin tarkasteleminen ja käyttöönotto päätöksen-teon valmistelussa soveltuvin osin

Suomus-salmi

2017–2020 Painopiste: Elinvoima, työllisyys ja osaaminen· Työmahdollisuuksien parantaminen· Työllisyyden hoitaminen· Kuntalaisten koulutustason nostaminen

Painopiste: Terveyserojen kaventaminen· Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee· Terveyden edistämisen aktiivisuus

Painopiste: Mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentä-minen

· Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen· Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa

Painopistealue: Turvallinen ja sujuva arki· Arkiliikunnan lisääminen,· Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat

Viihtyisä ja turvallinen ympäristö

Kainuunsote

2017–2020Painopiste: Lapsiperheiden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja ongel-mien varhainen tunnistaminenPainopiste: Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainentunnistaminenPainopiste: Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen

· Ennaltaehkäisevien, iäkkäiden toimintakykyä ylläpitävien ja kunto-tuttavien toimintojen kehittäminen

· Erilaisten teknologisten ratkaisujen hyödyntäminenPainopiste: Elintapamuutokset kansansairauksien ehkäisemiseksi

· Ruokailutottumukset ja suun terveys· Ylipaino ja liikunta· Tupakointi, alkoholi ja muut päihteet

Painopiste: Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminenTaulukko. Kainuun kuntien ja Kainuun soten hyvinvoinnin edistämisen hyvinvointisuunnitelman taikuntastrategian painopistealueet.

20

3. Yhdyspintatoimijoiden roolihyvinvoinnin, terveyden jaturvallisuuden edistämisessä

Yhdyspinnoilla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation toiminnallisia rajoja ja yhteistyön paikkoja.Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyön paikkoja syntyy esimerkiksi alueellisten toimijoiden jakuntien, palveluntuottajat, eri toimialojen, järjestö- ja yritystoimijoiden kesken. Yhdyspintojen läpi kulkeeasiakkaita eri järjestäjän tuottamasta palvelusta toiseen palveluketjuissa tai suorassa palveluohjauksessa.Yhdyspinnalla voidaan myös tarjota matalan kynnyksen palveluja, jotka kokoavat eri palveluntuottajia samankaton alle. (THL)

Keskeisimpiä yhdyspintojen saumattoman toiminnan mahdollistaja tai este on tiedon kulku ja tiedollajohtaminen. Parhaimmillaan tiedolla johtaminen on kollektiivinen, vuorovaikutteinen prosessi. Relevantti tietoon onnistuttava tunnistamaan, kokoamaan ja hyödyntämään yhdessä. Hyvinvointitieto on useinriittämättömästi hyödynnettynä yhdyspintapalveluissa. (STM 2018.)

Yhdyspintapalveluiden arviointi ja seuranta sisällytetään osaksi kunnaan ja alueen hyvinvointikertomus/-suunnitelmatyötä. Lisäksi määritellään seuranta- ja arvointimenetelmät, indikaattorit sekä mahdollisestisolmittavat kumppanuussopimuksen yhdyspintapalvelujen toteuttamiseksi.

Yhdyspintatoimijoiden merkitys korostuu kuntien ja alueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuudenedistämistyössä sekä ehkäisevässä päihdetyössä Kainuussa.

21

Kuvio. Kunta ja yhdyspintatoimijoiden rooli Kainuussa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämis-työssä.

Kuntien/organisaatioiden valtuustot, hallitukset, lautakunnat, johtoryhmät

Alueellinen HYTETU

– johtoryhmä

Varhaiskasvatus ja sivistyspal-velut, oppilashuolto

Tekninen toimi

Liikunta ja kulttuuri

Nuorisotoimi

Elinkeinotoimi, maatalous

Kuntakuntalaiset, asukkaat

Kainuun soten peruster-veydenhuollon, erikois-sairaanhoidon ja sosiaali-huollon palvelut

Kunnan yhdyspintatoimijat

Palo- ja pelastustoimi

Poliisi, turvalli-suuspalvelut

Maakunnan liitto,aluekehitys

Koulutus, tutkimusja kehittäminen,Kamk, Kao ym.

Järjestöt ja yhdis-tykset

Yritykset, yhtei-söt, seurakunnat

Kansalliset toimijat,ministeriöt, tutkimus-laitokset

Yhteistoiminta-alu-een toimijat PS-ERVA, ISO-SOS

Alueelliset toimi-jat, PS-AVI ym.

Muut

Kunnan HyTeTu- johto-ryhmä ja ehkäisevänpäihdetyön -ryhmä

Hallinto

22

4. Valmistellaan Kainuun alueellinenhyvinvointikertomus 2021–2024vuoden 2020 aikana

Alueellinen hyvinvointisuunnitelma on strateginen asiakirja, joka kokoaa hyvinvointitietoa ja kuvaa yhteistänäkemystä maakunnan väestön hyvinvoinnin nykytilasta, sen pohjalta nousevista painopistealueista,tavoitteista ja käytännöistä. Kainuun alueellinen hyvinvointisuunnitlema valmistellaan monialaisesti vuoden2020 aikana seuravalle valtuustokaudelle 2021-2024.

Alueellisessa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnitelmassa arvioidaan asukkaidenpalvelutarpeita, jotta palvelut voidaan järjestää asukkaiden tarpeiden pohjalta. Tietoperustaan sisältyy myös,että alueella seurataan väestön hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja ehkäisevän päihdetyön toteutumistasekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Keskeistä on hyvinvointitiedolla johtaminen.

Valtuustokausittainen laaja hyvinvointikertomus rakentuu tavoitteiden asettamisesta, kuvauksesta väestönterveyden ja hyvinvoinnista, käytettävissä olevista palveluista sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteidenyhteenvedosta ja johtopäätöksistä ja toimeenpanosuunnitelmasta. Hyvinvointikertomus on kuvaus väestönhyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuslaaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

Valtuustokausittainen laaja hyvinvointikertomus rakentuu tavoitteiden asettamisesta, kuvauksesta väestönterveyden ja hyvinvoinnista, käytettävissä olevista palveluista sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteidenyhteenvedosta ja johtopäätöksistä ja toimeenpanosuunnitelmasta. Hyvinvointikertomus on kuvaus väestönhyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomuslaaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

Kuvio. Hyvinvointikertomus prosessina (THL)

23

Lähteet

Heinonen O-P, Ikonen A-K, Kaivosoja M & Reina T. Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi selvitys lapsi-,nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. So-siaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2018.

Koskinen S, Lundqvist A & Ristiluoma N. 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL.

Laulainen S, Taskinen H, Rajaniemi J, Rappe E, Topo P ja Rissanen S. 2017. Kumppanuudella kuntoon –kuntien ja järjestöjen yhteistyö iäkkäiden terveyden edistämisessä. Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Lehtinen N, Parto-Koski M-L & Salli P. 2013. Esipuhe teokseen Elämänhallintaa kuntayhteisössä, toim. AnneTuhkanen ja Pasi-Heikki Rannisto. Acta 244. Suomen Kuntaliitto.

Majonen K & Antila Anni. Hyvinvoinnin edistäminen kunnassa. Sisältö, mahdollisuudet ja haasteet. SuomenKuntaliitto. http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3423.

Suomen Kuntaliitto 2017. ARTTU2-kuntaliskyselyn tuloksia: Kuntalaisten usko oman kotikuntaansa vetovoi-maan vahvistunut. Tiedote 24.5.2017. https:www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/kuntalaisten-usko-oman-ko-tikuntansa-vetovoimaan-vahvistunut.

Pietilä Anna-Maija (toim.) 2010. Terveyden edistäminen - teorioista toimintaan. WSOYpro Oy.

Promeq 2019. Vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. https://www.promeq.fi/news/Valineita-vaikuttavaan-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamiseen-ja-eriarvoisuuden-vahentamiseen-/39387/3ea0e84d-5a42-45b3-9d2a-6da2f899aacf

Suomen Kuntaliitto 2019. https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2017/kuntalaiset-ovat-aiempaa-tyytyvaisempia-kunnallisiin-palveluihin.

Sundquist Salme & Oulasvirta Leena (toim.) vuosi 2012. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätök-senteossa. Suomen Kuntaliitto.

Rootman ym. 2001.katso Terveyden edistämisen mahdollisuudet, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus,STM.

24

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäPL 400, 87070 KainuuPuh. vaihde 08 61 561

S-posti kirjaamo@kainuu.fi

sote.kainuu.fi