luku 7 7.1 pelastustoimien pelastustoimien johdosta. … · 2020. 6. 13. · vaaratilanteen aste...

estonia – loppuraportti 91

.

LUKU 7

Pelastustoimet

7.1Pelastustoimien

yleiskuvausMatkustaja-autolautta ESTONIA upposikansainvälisillä vesillä meripelastuspal-velun Suomen vastuualueeseen kuulu-valla Saaristomeren meripelastusalueel-la. Vastuullisena meripelastuspalvelunjohtokeskuksena oli Turun meripelas-tuskeskus (MRCC Turku). Tämän takiaSuomi vastasi meripelastustoiminnankokonaisjohdosta.

Onnettomuusyönä merellä Suomen– Ruotsin välisellä reitillä oli neljä suurtamatkustaja-autolauttaa, MARIELLA jaSILJA EUROPA menossa länteen sekäISABELLA ja SILJA SYMPHONY menos-sa itään. Lisäksi matkustaja-autolauttaFINNJET oli matkalla Suomesta Saksaan.

MARIELLA vastaanotti ESTONIAnensimmäisen hätäkutsun noin klo 01.22ja vastasi siihen. Alus oli lähinnä ESTO-NIAa sen koillispuolella. Kun SILJASYMPHONYlla kuultiin hätäkutsu, sielläkäynnistettiin nauhuri nauhoittamaanradioliikennettä.

ESTONIAn toisen hätäkutsun klo01.24 vastaanotti 14 radioasemaa. Yksi

näistä oli MRCC Turku, joka otti vastuunpelastustoimien johdosta.

ESTONIAn sijainti saatiin tietää klo01.29 ja vastaanotettuaan hätäsanomanlähistöllä olleet alukset kääntyivät kohtionnettomuuspaikkaa. Tässä vaiheessaMARIELLA oli noin yhdeksän meripeni-kulman etäisyydellä ESTONIAsta. SILJAEUROPAlla oli suora radioyhteys ESTO-NIAan, joten aluksesta tuli hätäradiolii-kenteen johtoasema ja klo 02.05 MRCCTurku määräsi sen päällikön onnetto-muuspaikan johtajaksi (On Scene Com-mander, OSC).

Vastaanotettuaan hätäkutsun MRCCTurku hälytti pelastusyksiköt ja pelastus-toimista vastuulliset henkilöt. Ensimmäi-sinä hälytettiin ulkovartiolaiva TURSASklo 01.26 ja meripelastuksen valmiushe-likopteri OH-HVG Turussa klo 01.35.Helikopteri lähti pelastustehtävään klo02.30. MRCC Turku määritteli hätätilan-teen suuronnettomuudeksi klo 02.30 jakäynnisti sen edellyttämät hälytykset.

MARIELLA ilmoitti onnettomuudes-ta Helsinki Radiolle klo 01.42. Sen si-jaan, että Helsinki Radio olisi lähettänythätäsanoman ESTONIAn puolesta, selähetti pikasanoman (Pan-Pan) klo 01.50.

LyhenteetARCC = lentopelastuskeskus (Aeronautical Rescue Co-ordination Centre)CSS = pintaetsinnän johtaja (Co-ordinator Surface Search)DO = päivystäjä (Duty Officer)DSC = digitaalinen selektiivikutsu (Digital Selective Call)EDO = valmiuspäivystäjä (Emergency Duty Officer)GMDSS = maailmanlaajuinen merenkulun hätä- ja turvallisuusradiojärjestelmä (Global Maritime

Distress and Safety System)HF = 4–27,5 MHz taajuusalue (High Frequency)MF = 1 605–4 000 kHz taajuusalue (Medium Frequency)MRCC = meripelastuskeskus (Maritime Rescue Co-ordination Centre)MRSC = meripelastuslohkokeskus (Maritime Rescue Co-ordination SubcentreOSC = onnettomuuspaikan johtaja (On-Scene Commander)SAR = etsintä ja pelastus (Search and Rescue)SDO = tehtäväpäivystäjä (Stand-by Duty Officer)SRR = meripelastusalue (Search and Rescue Region)VHF = 160 MHz taajuusalue (Very High Frequency)

Huomautus: Tässä luvussa mainitut ajat on saatu erilaisista päiväkirjoista, raporteista jatodistajakertomuksista. Eri lähteistä saadut, samaa tapahtumaa koskevat ajanmääritykset saattavat poiketatoisistaan muutamalla minuutilla.

92 estonia – loppuraportti

.

Maarianhaminan meripelastuslohko-keskus (MRSC Mariehamn) ilmoitti on-nettomuudesta Tukholman meripelastus-keskukselle (MRCC Stockholm) klo01.52, jolloin ruotsalaisten meripelas-tushelikoptereiden hälyttäminen aloitet-tiin. Näistä ensimmäinen, valmiusheli-kopteri Q 97 lähti onnettomuuspaikalleklo 02.50.

MRCC Helsinki ilmoitti onnettomuu-desta Tallinnan meripelastuskeskukselle(MRCC Tallinn) klo 02.55.

MARIELLA saapui ensimmäisenäaluksena onnettomuuspaikalle klo 02.12.Tällöin vedessä voitiin nähdä useita ih-misiä, pelastuslauttoja, pelastusveneitäja pelastusliivejä. Ihmisten kuultiin kir-kuvan meressä. SILJA EUROPA tuli pai-kalle klo 02.30 ja kaikki viisi autolauttaaolivat saapuneet onnettomuuspaikalle klo03.20 mennessä.

OH-HVG saapui onnettomuuspaikal-le ensimmäisenä helikopterina klo 03.05ja ruotsalainen helikopteri Q 97 saapuiklo 03.50.

Noin klo 04.50 onnettomuuspaikallaoli neljä helikopteria ja kahdeksan alustaja yksiköiden lukumäärä lisääntyi kokoajan. Ulkovartiolaiva TURSAS saapuipaikalle klo 05.00. Kello 12.00 mennes-sä pelastustehtäviin oli saapunut 19 heli-kopteria ja 19 alusta. Sen lisäksi kolmelentokonetta osallistui etsintään ja radio-liikenteen hoitamiseen.

Helikopterit käyttivät pintapelastajiaja vinssiä nostamaan ihmisiä merestä japelastuslautoilta. Kaksi helikopteria siir-si pelastamansa ihmiset lähimmille auto-lautoille muiden lennättäessä pelastettu-ja evakuoimiskeskuksiin maakentille.

Alukset eivät vaikeiden sääolojenvuoksi laskeneet mereen omia valmius-veneitään (MOB) tai pelastusveneitään.Pelastuslauttoja sensijaan laskettiin ve-teen niin, että ESTONIAn lautoilta niillesiirretyt ihmiset voitiin nostaa aluksiin.ISABELLA laukaisi alukselta poistumi-seen tarkoitetun pelastusliukumäen ja16 ihmistä vedettiin sitä pitkin ylös tur-vaan.

Viimeinen hengissä ollut hädänalai-nen pelastettiin noin klo 09.00. Tämänjälkeen helikopterit ja alukset etsivät vai-

najia ja nostivat niitä merestä ja pelastus-lautoilta.

Helikopterit toimivat alueella noin15 tuntia aikaisesta aamusta alkaen.Useimmat alukset osallistuivat etsintöi-hin koko päivän ja vapautettiin illallajatkamaan matkaansa. SILJA EUROPAirroitettiin pelastustehtävistä viimeisenäja se poistui alueelta noin klo 20.30. Senkorvasi TURSAS, jonka päällikkö mää-rättiin pintaetsinnän johtajaksi (CSS)3.10.1994 asti.

Alukset pelastivat 34 ja helikopterit104 hädänalaista. Yksi pelastetuista kuo-li myöhemmin sairaalassa. Merestä nos-tettiin 94 vainajaa ja kadoksiin jäi kaikki-aan 757 ihmistä.

7.2Pelastusorganisaatio

7.2.1Yleistä

Vuoden 1979 Kansainvälinen yleissopi-mus etsintä- ja pelastuspalvelusta merel-lä (ns. Hampurin sopimus) on kansain-välisenä perusohjeena etsittäessä ja pe-lastettaessa hädässä olevia ihmisiä merel-lä. Sopimus tuli voimaan vuonna 1985 jaSuomi sekä Ruotsi ovat ratifioineet sen.Yleissopimuksen määräykset käsittelevätmeripelastuspalvelun organisaatioita jakansainvälistä yhteistoimintaa. Ne edel-lyttävät perustettavaksi yhteistyössä naa-purimaiden kanssa kansalliset meripe-lastusalueet (SRR) ja ainakin yhden me-ripelastuskeskuksen (MRCC) ja, mikälikatsotaan tarpeelliseksi, sen alaisuuteenmeripelastuslohkokeskuksia (MRSC).

Yleissopimus sisältää myös määräyk-set näiden pelastuskeskusten tehtävistäja toimintatavoista. Yleissopimuksenmukaisesti meripelastuskeskus vastaatehokkaan meripelastuspalveluorganisaa-tion aikaansaamisesta ja ylläpidosta sekäpelastustoimien koordinoimisesta meri-pelastusalueella. Jos hädässä olevan aluk-sen sijainti tiedetään, vastuu pelastustoi-mien käynnistämisestä on sillä meripe-lastuskeskuksella tai -lohkokeskuksella,jonka alueella alus on.

Yleissopimuksen lisäksi meripelastus-keskuksen tehtävät on määritetty IMO:nmeripelastuskäsikirjassa (IMO Search andRescue Manual, IMOSAR) sekä kansalli-sissa ohjeissa. Tässä on lueteltu eräitänäiden määräysten mukaisia päätehtä-viä:• Meripelastuskeskus valmistelee yksi-

tyiskohtaisen suunnitelman vastuu-alueensa meripelastustapahtumienjohtamiseksi. Kukin meripelastuskes-kus ja -lohkokeskus kerää ja ylläpitääajantasaista tilannekuvaa alueeltaanmeripelastustehtävien varalle.

• Meripelastuskeskuksessa on ylläpi-dettävä jatkuvasti välitöntä toiminta-valmiutta.

• Hätäsanoman vastaanottaneen meri-pelastuskeskuksen on selvitettävä ti-lanteen yksityiskohdat, määritettävävaaratilanteen aste sekä päätettävä tar-peellisista pelastustoimenpiteistä.

• Meripelastuskeskus käynnistää pelas-tusoperaation sekä johtaa pelastus-yksiköitä toimintasuunnitelman mu-kaisesti.

• Meripelastuskeskus tiedottaa aluksenomistajalle ja asiaankuuluville viran-omaisille tapahtumasta sekä käyn-nistetyistä toimenpiteistä. Muille ky-seeseen tuleville meripelastuskeskuk-sille ja -lohkokeskuksille sekä pelas-tusyksiköille on ilmoitettava tapah-tumasta ja pidettävä ne tietoisina ti-lanteen kehittymisestä.

• Kun hätätilanteen edellyttämät toi-menpiteet on saatu hoidetuiksi taietsinnän jatkaminen todettu tarkoi-tuksettomaksi, meripelastuskeskuspäättää etsintä- ja pelastustoimienlopettamisesta sekä ilmoittaa siitä vi-ranomaisille ja muille, joille asiastaon ilmoitettu.

• Meripelastuskeskusten kansallisetvastuualueet määritetään asianomai-sen maan säädöksissä.

IMO:n etsintä- ja pelastuskäsikirja täy-dentää kansainvälistä meripelastuspalve-lun yleissopimusta. Se määrittää meripe-lastuksen yleiset toimintaohjeet, rohkai-see kaikkia merenrantavaltioita organi-soimaan meripelastuspalvelunsa samo-


.

jen suuntaviivojen mukaisesti sekä mah-dollistamaan naapurivaltioiden yhteis-työn ja keskinäisen avunannon.

Kauppalaivojen etsintä- ja pelastus-käsikirja (IMO Merchant Ship Searchand Rescue Manual, MERSAR) on toinenkansainväliseen meripelastussopimuk-seen perustuva käsikirja. Se sisältää toi-mintaohjeet kauppa-alusten päälliköille,jotka joutuvat suorittamaan pelastusteh-täviä merihätätilanteessa.

Kansainvälinen yleissopimus ihmis-hengen turvallisuudesta merellä (TheInternational Convention for the Safetyof Life at Sea, SOLAS) on merkittävinmeriturvallisuutta koskeva sopimus. Sesisältää ohjeet aluksen päällikön velvolli-suuksista hänen saatuaan tietää hätäti-lanteesta merellä ja siihen liittyvästä ih-mishenkien menettämisen vaarasta. Sevelvoittaa myös jokaisen allekirjoittaja-maan huolehtimaan kaikista tarpeellisis-ta toimenpiteistä järjestää rannikkonsaedustalla olevalla merialueella valvon-nan ja meripelastuspalvelun.

Radio-ohjesääntö (Radio Regulations,RR) osana kansainvälistä yleisopimusta(International Telecommunication Con-vention) sisältää säännöt hätätilanteenradioliikenteestä.

7.2.2Suomi

Yleistä

ESTONIAn onnettomuuden tapahtues-sa pelastuspalvelu Suomessa jakautui ylei-seen pelastuspalveluun, lentopelastuspal-veluun ja meripelastuspalveluun.

Sisäasiainministeriö huolehti pelas-tuspalvelun yleisestä johtamisesta ja yh-teistoiminnasta.

Yleiseen pelastuspalveluun kuuluivatpalontorjunta ja muut pelastustoimenpi-teet, jotka olivat paikallisten organisaati-oiden tehtävänä. Tällaisia paikallisia or-ganisaatioita olivat palokunnat, pelas-tuslaitokset, poliisi, terveyskeskukset jasairaankuljetusyksiköt sekä vapaaehtois-järjestöt, kattojärjestönä VapaaehtoisenPelastuspalvelun Keskustoimikunta. Va-paaehtoisen meripelastuspalvelun kes-

kusjärjestönä oli Suomen Meripelastus-seura ry.

Lentopelastuspalveluun kuuluivatpelastustoimenpiteet lento-onnetto-muuksissa sekä ilma-alusten käyttö pe-lastustehtävissä. Se myös tuki ilma-aluk-sin yleistä ja meripelastuspalvelua. Lii-kenneministeriön alainen Ilmailulaitosoli vastuuviranomaisena lentopelastus-palvelussa.

Etelä-Suomen alueesta vastaava lento-pelastuskeskus (ARCC) oli Tampereella.

Meripelastuspalvelu

Suomen meripelastuspalvelun kansalli-set perusteet on säädetty laissa meripe-lastuspalvelusta (628/1982) sekä senperusteella annetussa asetuksessa meri-pelastuspalvelusta (661/1982). Näissäsäädöksissä määritetään meripelastuspal-veluun osallistuvat viranomaiset ja hei-dän tehtävänsä (kuvaus vastaa ESTO-NIAn onnettomuuden aikaista tilannet-ta; myöhemmin tilanne on muuttunuthätä- ja turvallisuusviestinnän osalta):• Rajavartiolaitos suorittaa meripelas-

tuspalvelua sekä huolehtii meripelas-tuspalvelun suunnittelusta, johtami-sesta ja valvonnasta samoin kuin me-ripelastuspalveluun osallistuvien vi-ranomaisten ja yhteisöjen toiminnanyhteensovittamisesta.

• Puolustusvoimat valvoo merialuettahätätapausten havaitsemiseksi ja pai-kantamiseksi sekä osallistuu etsintä-ja pelastustoimintaan.

• Merenkulkulaitos huolehtii hätä-jaturvallisuusviestinnästä sekä siihenosallistuvien viranomaisten, laitostenja yhteisöjen toiminnan yhteensovit-tamisesta sekä osallistuu etsintä- japelastustoimintaan.

• Poliisi, tullilaitos, tielaitos ja palovi-ranomaiset osallistuvat etsintä- ja pe-lastustoimintaan.

• Terveydenhuoltoviranomaiset huo-lehtivat lääkinnällisestä pelastustoi-minnasta.

• Ilmailuviranomaiset osallistuvat me-ripelastuspalveluun käyttäen ilmai-lun pelastuspalvelujärjestelmää.

• Telecom Finland Oy:n omistama Hel-sinki Radio kansallisena rannikkora-

dioasemana hoitaa hätä- ja turvalli-suusliikenteen merenkulkulaitoksenostamana palveluna.

Meripelastuskeskus ja – lohkokeskus

Suomen meripelastusalue käsittää Suo-men aluevedet sekä naapurivaltioidenkanssa sovitun osuuden kansainvälisistävesistä. Valtakunnallinen meripelastus-alue oli jaettu Helsingissä, Turussa jaVaasassa sijaitsevien meripelastuskeskus-ten vastuualueisiin. Onnettomuus tapah-tui Saaristomeren meripelastusalueella,mistä vastasi Turun meripelastuskeskus(MRCC Turku).

Meripelastuskeskukset kuuluivat ra-javartiolaitoksen organisaatioon. MRCCHelsinki oli Suomenlahden Merivartios-ton esikunnan miehittämä. MRCC Turunhenkilöstö oli Saaristomeren Merivartios-ton esikunnasta ja MRCC Vaasan henki-löstö Pohjanlahden Merivartioston esi-kunnasta. Merivartioston komentaja taihänen määräämänsä upseeri johti hätäti-lanteessa pelastustoimintaa meripelastus-keskuksessa apunaan tarvittaessa meri-pelastusalueen johtoryhmä. Johtoryh-mään kuului meripelastusasetuksenmukaisten viranomaisten sekä vapaaeh-toisen meripelastusjärjestön edustajia jamuita tarvittavia asiantuntijoita.

Turun meripelastuskeskuksen alaisi-na olivat Maarianhaminan ja Turun meri-pelastuslohkokeskukset (MRSC Turku jaMRSC Mariehamn). Meripelastuslohko-keskuksessa toimintaa johti asianomai-sen merivartioalueen päällikkö apunaantarvittaessa alueen johtoryhmä. MRSCTurku, joka sijaitsi Pärnäisissä Nauvonsaarella, oli yhdistetty merivartioasemaja meriliikennekeskus ja tunnettiin myösnimellä Turku Radio.

Meripelastuskeskuksissa oli jatkuvapäivystys ja valmius vastaanottaa vaarati-lanneilmoitukset kaikkina vuorokaudenaikoina sekä käynnistää pelastustoimen-piteet. Virka-aikana meripelastuskeskuk-sessa työskenteli kaksi tai kolme henki-löä, päivystäjä (DO), radisti ja keskuksenpäällikkö. Virka-ajan ulkopuolella mie-hitys vaihteli yhdestä kahteen riippuenmerivartioston henkilövoimavaroista.Radistit työskentelivät kuitenkin sään-


.

nöllisessä vuorotyössä. Tehtäväpäivystä-jä (SDO) ja merivartioston valmiuspäi-vystäjä (EDO) olivat kotonaan valmiinasaapumaan meripelastuskeskukseen tun-nin sisällä hälytyksestä hätätilanteen niinvaatiessa.

Meripelastuslohkokeskuksessa olivirka-ajan ulkopuolella vain yksi henki-lö. MRSC Turku meriliikenne- ja meripe-lastuslohkokeskuksena oli kuitenkinmiehitetty kahdella henkilöllä.

Suuronnettomuudenpelastussuunnitelma

Kullekin meripelastuksen vastuualueelleoli valmisteltu toimintasuunnitelma suur-onnettomuuden varalta. Saaristomerenmeripelastusalueella suuronnettomuu-den pelastussunnitelma oli otettu käyt-töön 18.6.1991. Suunnitelman pääkoh-dat olivat uhka-arvio, pelastustoiminnanperusteet, pelastussuunnitelma, viestiyh-teydet ja tiedottaminen. Erilliset liitteetsisälsivät kaavioita ja piirroksia komen-tosuhteista, hälytysjärjestelmästä, evaku-ointikeskuksista ja viestiyhteyksistä.

Suunnitelman käyttökelpoisuutta olikokeiltu useissa meripelastusharjoituk-sissa mukaanlukien lavastetut matkusta-ja-autolauttaonnettomuudet.

Suunnitelman mukaiset pelastusjoh-tajien tehtävät MRCC Turussa olivat(Supplement 602):

meripelastuskeskuksen päivystäjä

– pitää yllä tilannekuvaa meripelastus-valmiudesta,

– kirjaa onnettomuudesta saamansa tie-dot ja merkitsee ne tilannetasolle,

– käskee nopeimmin toimintakykyisetmeripelastusyksiköt onnettomuuspai-kalle pelastustoimintaan ja yksityis-kohtaisen tilannekuvan saamiseksi,

– hälyttää tehtäväpäivystäjän ja val-miuspäivystäjän,

– aloittaa muiden hälytysten toimeen-panon hälytyskaavion mukaisesti ja

– tilaa vallitsevaa säätä ja sääennustettakoskevat raportit sekä tilaa tarvittaes-sa ajelehtimislaskelmat.

tehtäväpäivystäjä

– hälyttää tarvittavat lisäresurssit,

– hälyttää komentajan ja tarvittavan li-sähenkilöstön,

– informoi rajavartiolaitoksen esikun-nan, naapurivartioston, ympäristömi-nisteriön ja varustamon ja

– laatii alustavan tiedotteen ja hoitaasen jakelun.

valmiuspäivystäjä

– johtaa toimintaa komentajan apunatai sijaisena,

– organisoi meripelastusalueen johto-ryhmän työn ja

– informoi naapurivaltiot.

Muut tehtävät oli määritetty yleisestimeripelastuskeskukselle nimeämättähenkilöä.

Muut pelastusvoimavarat

Merivartioston vartioalukset, partiove-neet ja helikopterit ovat merellä partioi-dessaan välittömässä toimintavalmiudes-sa meripelastustehtäviin. Tukikohdassavirka-aikana olevat meripelastushelikop-terit ovat miltei välittömässä lähtöval-miudessa. Muina aikoina korkein valmi-us on päivystyshelikoptereilla (yksi tun-ti).

7.2.3Ruotsi

Ruotsin meripelastuspalvelun perustana– kansainvälisen meripelastuspalvelunsopimusten lisäksi, joita on käsitelty koh-dassa 7.2.1 – oli Ruotsin meripelastusla-ki vuodelta 1986, joka perustui näihinsopimuksiin. Meripelastuspalvelu oli osakansallista pelastuspalvelua.

Merenkulkulaitos vastasi Ruotsinmeripelastuspalvelusta.

MRCC Stockholm, joka sijaitsi TeliaMobitel AB:n rannikkoradioaseman yh-teydessä Tukholmassa, johti ja yhteenso-vitti meripelastustoimenpiteet Ruotsinmeripelastusalueella Pohjois-Itämerellä.Merenkulkulaitoksen kanssa tehdyn so-pimuksen perusteella Telia Mobitel ABylläpiti hätä- ja turvallisuusradiopäivys-tystä sekä johti ja yhteensovitti meripe-lastustoimenpiteitä. Sovitun henkilöstön-käyttösuunnitelman mukaisesti rannik-

koradioaseman henkilöstöä voitiin käyt-tää tukemaan meripelastuskeskuksennormaalia miehitystä meripelastustapah-tuman hoitamisessa. MRCC Stockhol-missa oli jatkuvasti yksi meripelastus-johtaja ja hänen apulaisensa. Toinen va-ramies oli puolen tunnin valmiudessa.

Meripelastusyksikköinä käytettiinRuotsin valtion omistamia aluksia, heli-koptereita ja lentokoneita sekä Ruotsinmeripelastusseuralle kuuluvia pelastus-aluksia. Sekä merivoimilla että ilmavoi-milla oli meripelastustehtäviin käyttö-kelpoisia helikoptereita (Boeing Kawasa-ki 107 ja Super Puma).

Lentopelastuskeskus (ARCC) oli Ar-landan lentoasemalla Tukholman ulko-puolella. ARCC Arlandalla oli käskyvaltakaikkiin meripelastustehtäviin osallistu-viin sotilashelikoptereihin ja se vastasisiviili-ilma-alusten hälyttämisestä.

Erityinen yhteiskunnan omistamaosakeyhtiö, SOS Alarm, oli perustettuyhteensovittamaan pelastustoimenpitei-tä maalla sekä hoitamaan hälytyspalve-lua. Tällä yrityksellä oli 20 SOS-keskus-ta, jotka huolehtivat koko Ruotsinalueesta. Jokainen aluekeskus oli sopi-nut paikallisten sairaanhoito-organisaa-tioiden kanssa oikeudesta hälyttää sai-raalat ja saattaa ne valmiustilaan suuron-nettomuuden tapahtuessa.

7.2.4Viro

Virossa kansallinen merenkulkulaitos vas-tasi meripelastustoiminnasta kauppame-renkulkulain perusteella. Meripelastuspal-velun hoitamiseksi merenkulkulaitos pe-rusti rannikkovartioston, mikä sen lisäksihuolehtii merialueen ympäristövalvonnas-ta ja tarvittavista torjuntatoimenpiteistä.

Vaikka Viro ei ollut ratifioinut kan-sainvälistä meripelastuksen yleissopimus-ta ennen onnettomuutta, rannikkovar-tiosto toimi mahdollisimman pitkälti senmukaisesti.

Viron meripelastuskeskus toimi Tal-linnassa ja oli miehitettynä ympäri vuo-rokauden. Tilanteen niin vaatiessa päi-vystäjät voivat pyytää avukseen muitaasiantuntijoita.


.

MRCC Tallinn huolehti meripelas-tustoimenpiteistä yhteistyössä maan ra-javartiolaitoksen, merenkulun tarkastus-viraston, Viron Meripelastusseuran, pe-lastuslaitoksen sekä Tallinnan lentope-lastuskeskuksen kanssa.

7.2.5Yhteistoiminta

Suomi ja Ruotsi

Suomen ja Ruotsin välinen sopimus jasen perusteella laadittu pöytäkirja yh-teistoiminnasta meri- ja lentopelastus-palvelussa tuli voimaan 20.3.1994. Sekorvasi sopimuksen vuodelta 1982.

Sopimuksen mukaan maiden välise-nä rajana meri- ja lentopelastuspalvelus-sa on lentotiedotusalueiden raja (FlightInformation Regions, FIR). Sopimus si-sältää myös määräykset tiedottamisvel-vollisuudesta, molemminpuolisesta avus-ta, yhteisistä pelastusharjoituksista, mai-den välisten viestiyhteyksien säännölli-sestä kokeilemisesta, pelastuspalvelunasiantuntijoiden keskinäisistä vierailuis-ta ja maiden pelastuspalveluja koskevientietojen sekä kokemusten vaihdosta.

Yhteistoiminta vuoden 1982 jälkeenon sisältänyt muun muassa lavastettujenmatkustaja-autolauttaonnettomuuksienpelastusharjoitukset vuosina 1990 ja1992.

Käytännön meripelastusyhteistyötäon ensisijaisesti tehty MRCC Turun jaMRCC Stockholmin välillä. MRSC Marie-hamnilla on ollut runsaasti yhteyksiäMRCC Stockholmiin ja ne ovat pääosinliittyneet meripelastoimenpiteisiin Ahve-nanmerellä tai eteläisellä Pohjanlahdella.

Suomi ja Viro

Suomi ja Viro tekivät väliaikaisen sopi-muksen meripelastuspalvelusta15.6.1992, minkä mukaan maiden väli-nen meripelastusalueiden raja on samakuin vastaavien lentotiedotusalueidenväliraja (FIR-raja). Merellistä hätätilan-netta koskevat toiminnalliset ja tiedotus-velvoitteet ovat samanlaiset kuin Suo-men ja Ruotsin välisessä sopimuksessa.

Tämän sopimuksen lisäksi Suomen

rajavartiolaitos ja Viron rajavartiolaitosovat hyväksyneet 24.5.1994 pöytäkirjanyhteistoiminnasta ihmishenkien pelasta-miseksi meri- ja lento-onnettomuuksissa.

Viro määräsi merenkulkulaitoksensameripelastuksesta vastaavaksi viranomai-seksi ja rannikkovartioston johtokeskuk-sen toimimaan Tallinnan meripelastus-keskuksena 1.1.1993 alkaen.

Käytännön toimenpiteiden vastuuvi-ranomaisina ovat Suomenlahden Meri-vartioston esikunta ja Viron rajavartiolai-toksen esikunta.

Järjestelyt osapuolten edustajien ta-paamisista ovat samanlaiset kuin mitäSuomen ja Ruotsin välillä on sovittu.

Väliaikaisen sopimuksen tultua voi-maan järjestivät Suomi, Viro ja VenäjänFederaatio yhteisen meripelastusharjoi-tuksen Helsingin edustalla 21.10.1992aiheena lavastettu matkustaja-autolaut-taonnettomuus.

Vuosien 1992 ja 1994 välisenä aikanaSuomen ja Viron meripelastusviranomai-set ja vapaaehtoiset ovat tavanneet toi-sensa meripelastusyhteistoiminnan ke-hittämiseksi huomattavasti useamminkuin mitä sopimus on edellyttänyt.

Ruotsi ja Viro

Onnettomuusajankohtana Ruotsin ja Vi-ron välillä ei ollut sopimusta yhteistoi-minnasta meripelastuspalvelusta.

Ruotsi on kuitenkin vuodesta 1991lähtien antanut Viron meripelastushen-kilökunnalle johtamis- ja yhteistoimin-takoulutusta. Kursseja ja seminaareja ontoimeenpantu Ruotsissa ja Virossa.

7.3Meriradion hätä- ja

turvallisuusjärjestelmät jahätäliikenne

7.3.1Meriradiojärjestelmät

Kansainvälinen SOLAS-sopimus edellyt-tää, että kaikilla kansainvälisen liiken-teen matkustajalaivoilla ja vähintään 300tonnin rahtialuksilla on turvallisuuden

varmistamiseksi oltava radioasema. Käy-tössä on kaksi meriradiojärjestelmää;vanhempi, josta tässä käytetään nimitys-tä pre-GMDSS (pre Global MaritimeDistress and Safety System) ja uudempi,GMDSS (Global Maritime Distress andSafety System). Kaikkien alusten jarannikkoradioasemien oli siirryttäväGMDSS-järjestelmään siirtymäkaudenaikana, 1.2.1999 mennessä. Siirtymäkau-den aikana alus sai olla varustettu kum-malla tahansa järjestelmällä.

Vanhemmassa järjestelmässä radio-asema voi olla radiosähkötysasema tairadiopuhelinasema. Kansainvälisen hä-täliikenteen taajuudet ovat radiosähkö-tykselle 500 kHz ja radiopuhelinliiken-teelle 2182 kHz ja VHF-kanava 16. Ra-diosähkötysasemalta vaaditaan kaikkinämä taajuudet ja aluksella on oltavaradiosähköttäjä, jolla on kansainvälinenradiosähköttäjän pätevyystodistus. Ra-diopuhelinasemalta vaaditaan radiopu-helintaajuudet ja radioasemaa voivat hoi-taa kansipäällystöön kuuluvat, joilla onyleinen radiopuhelimen hoitajan päte-vyystodistus tai yleinen radioasemanhoitajan pätevyystodistus (GeneralOperator’s Certificate, GOC).

GMDSS-järjestelmässä aluksen onkyettävä lähettämään hätähälytys maihinvähintään kahdella erillisellä toisistaanriippumattomalla menetelmällä. Siksialuksen radioaseman laitteisto määräy-tyy sen merialueen mukaan, jolla alus onvarustettu liikkumaan. Merialueita onneljä: A1 (VHF-viestintä), A2 (MF-vies-tintä), A3 (satelliittiviestintä) ja A4 (HF-viestintä). Kaikkien alusten on myös ky-ettävä vastaanottamaan maista aluksillelähetettäviä hätäsanomia, lähettämään javastaanottamaan alusten välisiä hätäsa-nomia sekä osallistumaan meripelastus-toimien koordinointiin liittyvään vies-tintään. Satelliittiviestintää lukuun otta-matta hätä- ja turvallisuusviestintä aloi-tetaan digitaalisella selektiivikutsulla (di-gital selective call, DSC), jonka muutasemat ottavat vastaan täysin automaatti-sesti. Kansainvälisen hätäliikenteen DSC-taajuudet ovat VHF-kanava 70, MF2187,5 kHz ja viisi HF-alueen taajuutta.Sen jälkeen, kun yhteys on saatu DSC-


.

kutsulla, radioasemat siirtyvät puheellevastaaville taajuuksille, VHF-kanavalle16 ja MF-taajuudelle 2182 kHz. Radiolii-kennettä hoitavat kansipäällystöön kuu-luvat henkilöt, joilla on joko yleinen(GOC) tai rajoitettu radioaseman hoita-jan pätevyystodistus (Restricted Opera-tors Certificate, ROC).

Jokaisella aluksella on oltava radio-aseman varaenergialähde varmistamassaradiolaitteiden virransaanti, jotta hätälii-kenne pystytään hoitamaan siinäkin ta-pauksessa, että aluksen pääkone ja muutvaraenergialähteet lakkaavat toimimasta.

Molemmissa järjestelmissä aluksenradiolaitteisiin kuuluu myös hätäpaikan-nusmajakka, EPIRB (Emengency Posi-tion Indicating Radio Beacon). EPIRB onpieni kelluva radiopoiju. Jos alus uppo-aa, poiju irtoaa automaattisesti, nouseepintaan ja alkaa lähettää hätähälytystä.Aluksella on oltava myös kolme (tai kak-si) VHF-käsipuhelinta. Ne voidaan ottaamukaan pelastusveneeseen tai pelastus-lautalle, mikäli alus joudutaan jättämään.

Pre-GMDSS-järjestelmässä hädässäoleva alus hälyttää ensisijaisesti muut lä-histöllä olevat alukset. GMDSS-järjestel-mässä tarkoituksena on, että hätähälytyssaataisiin menemään aina maihin, ensisi-jaisesti meripelastuskeskuksiin. Samanai-kaisesti hälytetään muut lähistöllä olevatalukset. Molemmissa järjestelmissä voi-daan lähettää myös hätäsanoma toisenpuolesta, Mayday Relay (pre-GMDSS) taiDistress Alert Relay (GMDSS), silloin kunalus ei itse pysty käynnistämään hätälii-kennettä tai kun tarvitaan lisäapua.

Kansainvälinen radio-ohjesääntö (Ra-dio Regulations, RR) määrää hätäliiken-teen menettelytavat. Vanhassa järjestel-mässä hätäliikenne aloitetaan lähettämälläensin hälytysmerkki, sähkötyksellä taa-juudella 500 kHz ja radiopuhelinliiken-teessä taajuudella 2182 kHz. Hälytys-merkin tarkoitus on herättää huomiota jakäynnistää automattiset radiosähkötys-tai radiopuhelinhälyttimet, jotka pitävätvahtia automaattisesti taajuuksilla 500kHz ja 2182 kHz. Hälytysmerkin jälkeenon lähetettävä hätäkutsu, jota seuraa hä-täsanoma. VHF-kanavalla 16 lähetetäänainoastaan hätäkutsu ja hätäsanoma.

Taulukko 7.1 Onnettomuusyönä hätätaajuuksia päivystäneet radioasemat.

Rannikkoradioasema 500 2182 VHF 16 DSC DSCkHz kHz 2187,5 VHF 70

kHz

Helsinki Radio, Suomi(operoi myös Mariehamn Radion taajuuksia) X X X XMRCC Turku, Suomi X X XMRSC Turku, Suomi X X XMRCC Helsinki, Suomi X X XMRCC Vaasa, Suomi X X XTallinn Radio, Viro X X XStockholm Radio, Ruotsi X X X XTingstäde Radio, Ruotsi X X XKarlskrona Radio, Ruotsi X X XRiga Radio, Latvia X X XVentspils Radio, Latvia X X XKlaipeda Radio, Liettua X X XKaliningrad Radio, Venäjä X X XGdynia Radio, Puola X X XWitowo Radio, Puola X X X XSzczecin Radio, Puola X X XRügen Radio, Saksa X X X XLyngby Radio, Tanska X X X XLeningrad Radio, Venäjä(Sankt Petersburg Radio) X X XViborg Radio, Venäjä X X

Taulukko 7.2 Hätäkutsun vastaanottaneet radioasemat ja kellonajat.

Radioasema Ensimmäinen Toinen Lähdehätäkutsu hätäkutsu

SILJA EUROPA 01.20 kyllä laivapäiväkirjaANETTE 01.20 kyllä, aika ei tiedossa laivapäiväkirja,

kansipäällystöön kuuluvaANTARES 01.20 kyllä, aika ei tiedossa laivapäiväkirjan oteSILJA SYMPHONY 01.22 01.23 laivapäiväkirja, tähystäjäMRSC Turku 01.23 01.24 operaattori, nauhoitusTurku Radio 01.23 01.25 operaattori, nauhoitusMRCC Turku – 01.24 operaattori, nauhoitusUtön linnake – 01.24 radiovirkailija, radiopäiväkirjaKökarin merivartioasema – 01.24 operaattori, nauhoitusFINNJET – 01.24 laivapäiväkirjaMRSC Mariehamn – 01.25 radiopäiväkirjaFINNMERCHANT – 01.30 II perämiesMARIELLA kyllä, aika ei tiedossa kyllä, aika ei tiedossa laivapäiväkirja, pöytäkirjaGARDEN – kyllä, aika ei tiedossa päällikkö


.

GMDSS-järjestelmässä hätäliikennekäynnistetään taajuudella 2187,5 kHz jaVHF-kanavalla 70 lähettämällä hätähä-lytys digitaalisella selektiivikutsulla. KunDSC-hätähälytykseen on saatu DSC-kuit-taus, ensi sijassa rannikkoradioasemalta,hätäliikenne siirtyy radiopuhelinliiken-teen hätätaajuudelle, sille taajuusalueel-le, jolla kuittaus saatiin.

ESTONIA oli varustettu vanhan jär-jestelmän (pre-GMDSS) mukaisella ra-diosähkötysasemalla ja radiopuhelinase-malla. Radioasema ja sen käyttäjien päte-vyys täyttivät SOLAS-sopimuksen vaati-mukset. Radioaseman laitteisto on esitel-ty yksityiskohtaisemmin jaksossa 3.2.9.Miehistön muodollista pätevyyttä on kä-sitelty jaksossa 4.2.2. Lisäksi useilla mie-histön jäsenillä oli yhteensä noin 30–35meri-VHF-käsipuhelinta. (Niissä oli myöskanava 16). Ne eivät käyneet ilmi aluk-sen radioluvasta.

ESTONIAn radiosähköttäjällä olimäärätty päivystysaika klo 19.00–01.00,jolloin hän päivysti ainakin radiosähkö-tyksen hätätaajuutta, 500 kHz. Muinaaikoina tätä taajuutta päivystettiin auto-maattisella radiosähkötyshälyttimellä.Radiopuhelinliikenteen hätätaajuutta2182 kHz ja VHF-kanavaa 16 päivystet-tiin komentosillalla.

7.3.2Hätä- ja turvallisuuspäivystys

Alukset

Jokaisen aluksen on merellä ollessaanpidettävä jatkuvasti hätä- ja turvallisuus-päivystystä. Alukset, joilla on radiosäh-kötysasema, päivystävät taajuuksia 500kHz ja 2182 kHz sekä VHF-kanavaa 16.Taajuutta 500 kHz päivystää aluksen ra-diosähköttäjä tai automaattinen radio-sähkötyshälytin ja taajuutta 2182 kHzpäivystetään komentosillalla joko kaiut-timella, suodatetulla kaiuttimella tai vai-ennetulla kaiuttimella. Viimeksi mainit-tu menetelmä on yleisin. VHF-kanavaa16 päivystetään komentosillalla. Aluk-set, joissa on radiopuhelinasema, päivys-tävät taajuutta 2182 kHz ja VHF-kana-vaa 16, kuten edellä on kuvailtu. Aluk-

Taulukko 7.3

Nauhoitettu MRSC Turussa:

Suhteelli- Reaaliaika Lähettäjä Vastaanottaja Sanomanen aika t:min:smin.

–2.05 01:21.55 Estonia Mayday Mayday Estonia please(epäselvä)

–1.46 01:22.14 Mariella Estonia Estonia, Mariella–1.26 01:22.34 Mariella Estonia Estonia, Mariella over

Nauhoitettu SILJA SYMPHONYlla:

–0.49 01:23.11 Estonia Europa, Estonia, Silja Europa,Estonia

–0.41 01:23.19 Silja Europa Estonia Estonia, this is Silja Europa replying onchannel 16.

–0.34 01:23.26 Estonia Silja Europa–0.27 01:23.33 Silja Europa Estonia Estonia, this is Silja Europa on channel 16.

–0.06 01:23.54 Estonia Silja Europa, Viking, Estonia–0.02 01:23.58 Mariella Estonia Estonia, Estonia0.00 01:24.00 Estonia Mayday Mayday0.05 01:24.05 Estonia Silja Europa, Estonia0.07 01:24.07 Silja Europa Estonia Estonia, Silja Europa. Are you calling Mayday?0.28 01:24.28 Silja Europa Estonia Estonia, what´s going on? Can you reply?

0.31 01:24.31 Estonia This is Estonia. Kuka se on siellä?Silja Europa, Estonia

0.40 01:24.40 Silja Europa Estonia Yes, Estonia, this is Silja Europa.0.42 01:24.42 Estonia Silja Europa Hyvää huomenta. Puhutko sä

suomea?0.45 01:24.45 Silja Europa Estonia Joo, puhun suomea.

0.46 01:24.46 Estonia Silja Europa Joo meillä on nyt tässä ongelma,on paha kallistuma oikeallepuolelle, uskon että oli pari –kolmekymmentä astetta. Voisitkosä tulla apuun ja pyytää myösViking Line apuun?

0.58 01:24.58 Silja Europa Estonia Joo, Viking Line on tässä perässä ja menivarmaan tieto. Voitko antaa sunposition?

1.04 01:25.04 Estonia Silja Europa (Epäselvää) ....meillä on blackout, emme saa nyt, mä en osaasanoa sitä.

1.12 01:25.12 Silja Europa Estonia Okey, selvä, ryhdytään toimiin.1.24 01:25.24 Mariella Silja Europa, Mariella1.26 01:25.26 Silja Europa Mariella Jo, Europa här Mariella......Mariella här var

Europa 16.1.33 01:25.33 Mariella Silja Europa Fick du klart för dig, var deras position var,

är det dom som är här till babord om oss?1.39 01:25.39 Silja Europa Mariella Nej, jag fick ingen position av dom, men dom

måste nog vara här i närheten, de har tjugotrettio graders styrbords slagsida och black out.


.

set, joissa on GMDSS-järjestelmä, päi-vystävät komentosillalla digitaaliselektii-vikutsutaajuuksia, VHF-kanavaa 70 ja,mikäli alus on varustettu jollekin muullemerialueelle kuin A1, myös taajuutta2187,5 kHz. Lisäksi 1.2.1999 päättyvänsiirtymäkauden aikana GMDSS-alustenon päivystettävä myös taajuutta 2182kHz ja VHF-kanavaa 16.

Rannikkoradioasemat

Useat meripelastuskeskukset ja muutrannikkoradioasemat päivystävät jatku-vasti taajuutta 2182 kHz ja VHF-kanavaa16. Eräät meripelastuskeskukset ja mo-net muut rannikkoradioasemat päivystä-vät myös taajuutta 500 kHz. Vuoden1993 alussa Suomen merenkulkuhalli-tus perusti merialueen A2, johon kuuluuSuomenlahti, Pohjois-Itämeri ja Pohjan-lahti. Suomen meripelastuskeskukset jaHelsinki Radio päivystävät jatkuvastiDSC-taajuutta 2187,5 kHz.

Yöllä Itämeren alueen radioliikenneon hätätaajuuksilla 500 kHz, 2182 kHzja 2187,5 kHz yleensä kuultavissa kaik-kialla Itämerellä, ellei taajuuksilla olepahoja häiriöitä. VHF-radiopuhelimellasaavutettavat yhteysetäisyydet riippuvatantennien rakenteesta ja korkeudesta.Etäisyydet ovat yleensä alle 100 km.

Rannikkoradioradioasemien luette-lon (List of Coast Stations) mukaan aina-kin taulukossa 7.1 mainitut asemat päi-vystivät hätätaajuuksia Itämeren alueellaonnettomuusyönä.

VHF-kanavalla 16 Helsinki Radio jaTurun meripelastuskeskus käyttivät sa-moja tukiasemia Utössä, Järsössä ja Han-gossa. Turun meripelastuslohkokeskuskäytti myös Utön tukiasemaa.

Kanavaa 16 päivystivät myös lähelläonnettomuuspaikkaa olevat Maarianha-minan ja Hangon meripelastuslohkokes-kukset, Kökarin, Storklubbin ja Hiittis-ten merivartioasemat sekä Nauvon jaHangon luotsiasemat.

7.3.3Nauhoitettu hätäliikenne

ESTONIAn hätäliikennettä VHF-kana-valla 16 koskevat tiedot perustuvat nau-

Suhteelli- Reaaliaika Lähettäjä Vastaanottaja Sanomanen aika t:min:smin.

1.50 01:25.50 Mariella Silja Europa Jag tror att de är på våran babordssida här ungefär en 45 grader.

1.56 01:25.56 Silja Europa Mariella Okay, jo, jag purrar skepparn just.2.41 01:26.41 Estonia Silja Europa, Estonia2.44 01:26.44 Silja Europa Estonia Estonia, Silja Europa

2.45 01:26.45 Estonia Silja Europa Oletteko tulossa apuun?2.47 01:26.47 Silja Europa Estonia Joo, kyllä. Voitteko sanoa ihan, onko

teillä mitään paikkaa tarkkaan?2.50 01:26.50 Estonia Silja Europa En osaa sanoa, koska meillä

on black out tässä.2.54 01:26.54 Silja Europa Estonia Joo, te näette meidät kyllä, vai?

2.57 01:26.57 Estonia Silja Europa Kuulen kyllä, joo.3.01 01:27.01 Silja Europa Estonia Okay, me ruvetaan selvittämään teidän

paikkaanne nyt tässä. Pieni hetki.3.07 01:27.07 Silja Europa Estonia Joo selvä, että me tullaan apuun tottakai, mutta

meidän täytyy nyt määritellä teidän paikka.3.15 01:27.15 Mariella Helsinki Radio, Helsinki Radio.....kallar

kanal 16.....Helsinki4.17 01:28.17 Silja Europa Mariella, Silja Europa4.25 01:28.25 Mariella Silja Europa Jo, här var Mariella4.27 01:28.27 Silja Europa Mariella Jo, har du fått någon synkontakt till

Estonia alls?4.31 01:28.31 Mariella Silja Europa Nej4.35 01:28.35 Silja Europa Mariella Måste börja försöka hitta den nånstans då

lite svårt att säga då när de inte gav någonposition.

4.43 01:28.43 Estonia Silja Europa, Estonia4.45 01:28.45 Silja Europa Estonia Estonia, Silja Europa

4.47 01:28.47 Estonia Silja Europa Mä sanon sulle paikan nyt.4.50 01:28.50 Silja Europa Estonia Joo, anna tulla.

4.52 01:28.52 Estonia Silja Europa 58 latitudia, pieni hetki.....22 astetta

5.01 01:29.01 Silja Europa Estonia Okay, 22 astetta, selvä, lähdetään sinne.5.05 01:29.05 Estonia Silja Europa Elikkä siis 59 latitudia ja

22 minuuttia.5.16 01:29.16 Silja Europa Estonia 59,22 minuuttia ja longitudi.

5.19 01:29.19 Estonia Silja Europa 21,40 itäistä.5.23 01:29.23 Silja Europa Estonia 21,40 itäistä, okay.

5.27 01:29.27 Estonia Silja Europa Todella pahalta, todella pahaltanäyttää nyt tässä kyllä.

5.36 01:29.36 Silja Europa Estonia Joo, ja pahalta näyttää. Me ollaan tulossa, ja seoli 21,40.

5.39 01:29.39 Estonia Silja Europa .....sanoit (epäselvää).5.42 01:29.42 Silja Europa Estonia 48, okay.


.

hoituksiin ja liikennettä koskeviin radio-päiväkirjamerkintöihin. Hätäliikenteenkäynnisti toinen perämies A. Kaksi mi-nuuttia myöhemmin kolmas perämiesryhtyi hoitamaan radioliikennettä. Hä-täliikenteen käynnistyminen on kuulta-vissa ainoastaan Turun meripelastusloh-kokeskuksen nauhoituksesta. Muun hä-täliikenteen nauhoitti muiden ohella SIL-JA SYMPHONY. Tämä nauhoitus on laa-dultaan paras.

Turun meripelastuskeskuksella onkäytössä järjestelmä, jonka pitäisi jatku-vasti nauhoittaa kaikki radioliikenneVHF-kanavalla 16. Laitteisto ei kuiten-kaan toiminut kunnolla. Siksi nauhoi-tuksen alkuosa sisältää lähinnä vain ase-man oman liikenteen.

Hätäliikenne hoidettiin pääasiassasuomen tai ruotsin kielellä. Englanninkieltä käytettiin hyvin vähän.

Hätäliikenne alkoi kutsulla, jokakuului: “Mayday, Mayday, Estonia,please”. Pian sen jälkeen lähetettiin toi-nen kutsu: “Europa, Estonia, Silja Euro-pa, Estonia”.

Hätäkutsun kuuli 14 alusta tai ran-nikkoradioasemaa (taulukko 7.2). Tau-lukosta käy ilmi, että näiden kahdenhätäkutsun kirjatuissa ajankohdissa onhuomattavia eroja. Ainakin viisi radio-asemaa, muun muassa MRCC Turku, kir-jasi toisen hätäkutsun ajankohdaksi01.24. Kun lasketaan nauhoituksista täs-tä taaksepäin, voidaan päätellä, että en-simmäinen hätäkutsu lähetettiin juuriennen klo 01.22. Tämä ajankohta onkuitenkin epävarma. Virhemarginaali onplus/miinus kaksi minuuttia. Tästä ajoi-tuksen epätarkkuudesta huolimatta tau-lukossa 7.3 ajat on esitetty sekunnin tar-kuudella, jotta eri viestien väliset aika-erot kävisivät ilmi. Ajoituksen suhteelli-nen tarkkuus on hyvä siihen asti, kunnauha käännettiin.

Hätäliikenteen teksti on kokonaisuu-dessaan taulukossa 7.3. ESTONIAn lä-hettämät viestit on kirjoitettu lihavoitui-na. Taulukossa 7.3 esitetyn hätäliiken-teen jälkeen ESTONIA ei enää tullut ää-neen.

Taulukossa 7.4 on ajankohdat, jol-loin muut radioasemat ensimmäisen ker-

ran reagoivat ESTONIAn hätäliikentee-seen VHF-kanavalla 16.

7.3.4Hätäpaikannusmajakat (EPIRB)

ESTONIAn hätäpaikannusmajakoilta eivastaanotettu lainkaan signaaleja. Asiaaon käsitelty yksityiskohtaisemmin jak-sossa 8.11.

7.4Pelastustoimenpiteiden

käynnistyminen

7.4.1Yleistä

Vastatessaan klo 01.23 ESTONIAN en-simmäiseen hätäkutsuun SILJA EURO-PAsta tuli hätäradioliikenteen johtoase-ma. Alueella olleet muut alukset sekärannikon rannikkoradioasemat, jotkaolivat vastaanottaneet hätäkutsut ymmär-sivät ja hyväksyivät syntyneen tilanteen.Kun aluksilla ymmärrettiin hätäsanomi-en koko merkitys, ne alkoivat ottaa yhte-yksiä SILJA EUROPAan tarkistaakseensaamiaan tietoja, ilmoittaakseen sijain-tinsa sekä kertoakseen suoritetuista toi-menpiteistä.

Helsinki Radio ei kuullut ESTONIAnhätäkutsua eikä sitä seurannutta radiolii-kennettä. MARIELLA ilmoitti hätätilan-

teesta Helsinki Radiolle NMT-puhelimellaklo 01.42 epäonnistuttuaan yhteydensaamisessa kanavalla 16 ja taajuudella2182 kHz. SILJA EUROPAn pyynnöstämyös MRCC Helsinki hälytti HelsinkiRadion.

ESTONIAn kanavalla 16 lähettämäähätäliikennettä ei pitkän etäisyyden takiakyetty vastaanottamaan Ruotsin eikä Vi-ron rannikkoradioasemilla.

Helsinki Radio lähetti kello 01.50onnettomuudesta Pan-Pan-viestin (pika-sanoma) hätäsanoman toiston (MaydayRelay) sijasta, mitä MRCC Turku oli usei-ta kertoja pyytänyt puhelimitse, VHF-radiolla sekä MRCC Helsingin kautta.Pan-Pan pikasanoma lähetettiin kaikilleasemille taajuudella 2182 kHz sekä VHF-kanavalla 16. Näitäkään radiolähetyksiäei kuultu Ruotsin eikä Viron rannikkora-dioasemilla.

7.4.2Toiminta

Suomen meripelastuspalvelun organisaa-tion ja tehtäväjaon mukaisesti Saaristo-meren Merivartioston komentajalla taihänen määräämällänsä merivartioupsee-rilla oli kokonaisvastuu ESTONIAn on-nettomuuden pelastustoimenpiteistä.Meripelastuskeskuksena toimi merivar-tioston esikunnan johtokeskus, jossa yöllätyöskentelevä päivystäjä oli valmiinakäynnistämään ja hoitamaan kaikki ky-symykseen tulevien merivartiointitoi-menpiteiden johtamisen. Hänellä oli tu-kenaan kaksi kotonaan tunnin valmiu-dessa olevaa päivystäjää (tehtäväpäivys-täjä ja valmiuspäivystäjä).

Kaksi minuuttia toisen hätäkutsunvastaanottamisen jälkeen, klo 01.26,MRCC Turku alkoi hälyttää suuronnet-tomuuden pelastussuunnitelman häly-tystaulukon (kuva 17.2) mukaisia yksi-köitä ja henkilöitä. Meripelastustoimen-piteiden ja hälyttämisen merkittävät ta-pahtumat on koottu taulukkoon 7.5.Taulukossa näkyvät vain Suomen ja Ruot-sin valmiushelikopterit sekä viisi ensim-mäisinä onnettomuuspaikalle saapunut-ta alusta. Kello 05.00 jälkeisistä tapahtu-mista on kerrottu erittäin lyhyesti.

Taulukko 7.4 Muiden radioasemienreagointiaikoja kanavalla 16.

Suhteellinen Kellonaika, Radioasemaaika,min.s. t:min.s.

06.49 01:30.49 ANETTE12.25 01:36.25 FINNJET16.07 01:40.07 FINNMERCHANT17.21 01:41.21 Helsinki Radio19.22 01:43.22 SILJA SYMPHONY19.30 01:43.30 ISABELLA20.44 01:44.44 MRCC Turku32.10 01:56.10 ANTARES36.37 02:00.37 MASTERA


.

Aika Tapahtuma

0126 MRCC Turku soittaa MRSC Turkuun ESTONIAn hätäkutsuntarkistamiseksi ja ulkovartiolaiva TURSAKSEN hälyttämiseksi.

0127 MARIELLA kutsuu Helsinki Radiota kanavalla 16 ja taajuudella 2182kHz. Ei vastausta.

0129 ESTONIA ilmoittaa SILJA EUROPAlle sijaintinsa. Viimeinen radioyhteysESTONIAan.

0130 MRSC Mariehamn hälyttää Ahvenanmaan merivartioalueen päällikön.

0130 MRSC Turku hälyttää TURSAKSEN ja käskee sen liikkeelle. TURSASlähtee kello 01.37.

0131 MRSC Mariehamn tarkistaa, että MRCC Turku on vastaanottanuthätäkutsun.

0132 MARIELLA kääntyy kohti onnettomuuspaikkaa.

0132 Kökarin merivartioasema tarkistaa, että MRSC Mariehamn onvastaanottanut hätäkutsun.

0133 MRCC Turussa päivystäjä hälyttää tehtäväpäivystäjän.

0133 FINNJET kääntyy kohti onnettomuuspaikkaa.

0134 MRSC Turku hälyttää merivartioalueen päällikön.

0134 SILJA EUROPA kutsuu Helsinki Radiota kanavalla 16. Ei vastausta.

0135 MRCC Turku antaa hälytyksen Turun vartiolentueen päivystävänmeripelastushelikopterin OH-HVG (Super Puma) miehistön jäsentenhakulaitteisiin. Päivystäjältä kuluu viisi minuuttia vastata hälytetynmiehistön puhelinsoittoihin.

0140 Tehtäväpäivystäjä saapuu meripelastuskeskukseen.

0140 SILJA EUROPA kääntyy kohti onnettomuuspaikkaa.

0142 SILJA EUROPA ilmoittaa matkapuhelimella MRCC Helsingille ESTONIAnhätäkutsusta yritettyään tuloksettomasti saada yhteyden HelsinkiRadioon kanavalla 16 ja taajuudella 2182 kHz.

0142 MARIELLA ilmoittaa matkapuhelimella Helsinki Radiolle ESTONIAntilanteen kanavalla 16 ja taajuudella 2182 kHz tehtyjentuloksettomien kutsujen jälkeen.

0144 Helsinki Radio kutsuu SILJA EUROPAa kanavalla 16.

0145 MRCC Helsinki ilmoittaa Helsinki Radiolle tilanteen ja Helsinki Radiossaryhdytään laatimaan pikasanomaa (Pan- Pan). MRCC Helsinki hyväksyy.

0145 MRCC Helsinki tarkistaa, että MRCC Turku tietää hätätilanteesta. MRCCTurku pyytää lähettämään Mayday Relayn (hätäsanoma toisenpuolesta). Tämän perusteella MRCC Helsinki soittaa Helsinki Radioonpyytäen Mayday Relayn lähettämistä.

0145 MRCC Turku vaatii kanavalla 16 Helsinki Radiota lähettämään MaydayRelayn.

0145 Ahvenanmaan merivartioalueen päällikkö saapuu MRSC Mariehamniin.

0146 MRCC Turku hälyttää paikalle Saaristomeren merivartiostonvalmiuspäivystäjän.

0150 SILJA SYMPHONY kääntyy kohti onnettomuuspaikkaa.

0150 Helsinki Radio aloittaa pikasanoman lähetyksen kanavalla 16 jataajuudella 2182 kHz viitaten tekstissä ESTONIAn hätäkutsuun.

0152 MRSC Mariehamn soittaa MRCC Stockholmiin tarkistaakseen, ettäTukholmassa tiedetään onnettomuudesta (tapahtui MRCC Stockholminmukaan klo 01.55 ).

Taulukko 7.5 Merkittävät tapahtumat

Aika Tapahtuma

0155 ISABELLA kääntyy kohti onnettomuuspaikkaa.

0157 MRCC Stockholm soittaa MRCC Helsinkiin tarjoten apua. MRCC Helsinkiilmoittaa, että MRCC Turku johtaa pelastustoimintaa. MRCC Tukholmasoittaa MRCC Turkuun ja saa tapahtumasta viimeisimmät tiedot sekätarjoaa helikopteritukea (tapahtui MRCC Turun mukaan klo 01.58).

0158 MRCC Stockholm hälyttää Arlandan lentopelastuskeskuksen (ARCCArlanda) ja pyytää hälyttämään kaikki käytettävissä olevatpelastushelikopterit.

0200 MRCC Turku hälyttää paikalle Saaristomeren merivartioston apulais-komentajan ja komentajan, jotka ovat Saaristomeren alueen korkeimmatmeripelastusjohtajat. Komentaja on lomalla kotonaan Espoossa.

0203 Merivartioston valmiuspäivystäjä saapuu MRCC Turkuun

0205 MRCC Turku ilmoittaa kanavalla 16, että SILJA EUROPAn päällikkö onsuostunut ja on määrätty onnettomuuspaikan johtajaksi (OSC).

0206 MRCC Helsinki ilmoittaa MRSC Hangolle onnettomuudesta.

0207 Ruotsalainen valmiushelikopteri Q 97 (Super Puma) saa hälytyksenVisbyssä.

0207 MRSC Mariehamn ilmoittaa onnettomuudesta Maarianhaminanaluehälytyskeskukselle.

0209 Ruotsalainen valmiushelikopteri Y 65 (Boeing Kawasaki) saahälytyksen Bergassa.

0210 Merenkuluntarkastaja hälytetään Turussa.

0212 MARIELLA saapuu ensimmäisenä aluksena onnettomuuspaikalle.

0215 Ruotsalainen valmiushelikopteri Q 99 (Super Puma) saa hälytyksenollessaan toisessa pelastustehtävässä Öölannin eteläkärjen lähellä.

0215 MRCC Turku ilmoittaa onnettomuudesta Turun aluehälytyskeskukselle.Palopäällikkö lähtee MRCC Turkuun johtoryhmän jäseneksi.

0218 MRCC Turku käskee MRCC Helsinkiä hälyttämään Helsingissä olevanOH-HVD-valmiushelikopterin (Agusta Bell 412 ).

0220 Merivartioston apulaiskomentaja saapuu MRCC Turkuun.

0221 MRCC Helsinki hälyttää Helsingin lentoryhmän valmiushelikopterinOH-HVD (Agusta Bell 412).

0222 MRCC Turku määrää alukset valmistelemaan helikopterilaskupaikkansakäyttökuntoon.

0224 MRSC Mariehamn hälyttää lennonjohtajan Maarianhaminan lentokentälle.

0230 MRCC Turku katsoo tilanteen suuronnettomuudeksi ja käynnistäätästä johtuvat hälytykset, hälyttäen mm. meripelastusalueenjohtoryhmän jäsenet.

0230 MRSC Mariehamn ilmoittaa MRCC Stockholmille, että ESTONIA ontodennäköisesti uponnut, vaikka tietoa ei ole saatu varmistetuksi.

0230 OH-HVG lähtee Turusta.

0230 MRCC Turku hälyttää läänin pelastustarkastajan johtoryhmään.

0230 Turun palopäällikkö ja merenkuluntarkastaja saapuvat MRCC Turkuun.

0230 Helikopteri Y 65:n päällikkö hälyttää Bergan lentotoiminnanjohtajan,joka käskee helikopteri Y 74 valmiuteen.

0230 SILJA EUROPA saapuu toisena aluksena onnettomuuspaikalle.

0238 Maarianhaminan lennonjohtaja ilmoittaa onnettomuudesta Tampereenlentopelastuskeskukselle (ARCC Tampere).


.

Aika Tapahtuma

0240 SILJA SYMPHONY saapuu onnettomuuspaikalle.

0245 Ruotsalainen valmiushelikopteri Y 68 (Boeing Kawasaki) saahälytyksen Sävessä.

0250 Q 97 lähtee Visbystä.

0252 MRCC Turku pyytää ARCC Tamperetta hälyttämään ilmavoimien helikopterit.

0252 ISABELLA saapuu onnettomuuspaikalle.

0255 MRCC Helsinki kysyy MRCC Tallinnilta paljonko ESTONIAlla onmiehistöä ja matkustajia. (MRCC Tallinnin mukaan klo 03.00).

0258 ARCC Tampere hälyttää Suomen ilmavoimien helikopterit.

0300 MRCC Tallinn käynnistää hälyttämisensä.

0302 MRCC Tallinn vastaa MRCC Turulle, ESTONIAlla on 679 matkustajaa ja188 miehistön jäsentä.

0305 OH-HVG saapuu ensimmäisenä helikopterina onnettomuuspaikalle.

0305 Läänin pelastustarkastaja saapuu MRCC Turkuun.

0315 MRCC Turku hälyttää läänin poliisitarkastajan ja vartiolentueenpäällikön osallistumaan meripelastusalueen johtoryhmän työskentelyyn.

0315 Kuljetuslentolaivueen helikopterilentue saa hälytyksen Utissa.

0315 MRCC Helsinki tilanteesta Viron rajavartiolaitoksen johtokeskukseen.

0320 Lääninlääkäri saa hälytyksen johtoryhmään.

0320 MRCC Helsinki ilmoittaa OH-HVD:lle, että ESTONIA on uponnut jakäskee lähtemään liikkeelle.

0320 Y 65 lähtee Bergasta.

0320 FINNJET saapuu onnettomuuspaikalle

0325 Meripelastusalueen komentajan sijainen käskee helikoptereitapelastamaan ihmisiä merestä ja siirtämään lähimmille autolautoille.

0328 Läänin pelastustarkastaja ilmoittaa onnettomuudestasisäasiainministeriön pelastusosaston päivystäjälle.

0328 Läänin poliisitarkastaja saapuu MRCC Turkuun.

0330 OH-HVD lähtee Helsingistä.

0330 MRCC Helsinki ilmoittaa onnettomuudesta Rajavartiolaitoksenesikunnan valmiuspäivystäjälle.

0330 MRCC Mariehamn hälyttää Maarianhaminan poliisin.

0330 Estonian Shipping Companyn (ESCO) päivystäjä yrittää saada yhteyttäRAKVERE- ja HEINLAND-nimisiin aluksiin lähettääkseen neonnettomuuspaikalle.

0335 Lääninlääkäri saapuu MRCC Turkuun.

0345 Vartiolentueen päällikkö saapuu MRCC Turkuun.

0345 Läänin maaherralle ilmoitetaan onnettomuudesta.

0345 MRCC Stockholm käskee Ruotsin rannikkovartioston lähettämääntarvittaessa alueelle lentokoneen lennonvalvontatehtävään. Turussaollut lentokone SE-KVG Turusta määrätään osallistumaan etsintä- japelastustoimintaan.

0345 Y 68 lähtee Sävestä, polttoainetäydennysvälilasku Bergassa.

0350 Q 97 saapuu onnettomuuspaikalle ensimmäisenä ruotsalaisenahelikopterina.

0355 Q 99 lähtee Visbystä täydennettyään polttoainetta toisenpelastustehtävän jälkeen.

Taulukko 7.5 (jatkoa)

Aika Tapahtuma

0358 MRCC Stockholm hälyttää SOS-hälytyskeskuksen Tukholmassa ja pyytäähälyttämään sairaalat.

0358 MRCC Tallinn hälyttää rannikkovartioston vartioalus EVA-207:n, muttasää estää sen lähdön.

0359 MRCC Turku lähettää MRCC Stockholmille tilanneilmoituksen no. 1(SITREP). ” Lisäapua ei tarvita, jos tarvitaan siitä ilmoitetaan.”

0400 ESCO ilmoittaa, että RAKVERE ja HEINLAND ovat menossaonnettomuuspaikalle.

0400 Rovaniemellä oleva Vartiolentolaivueen komentaja saa tiedononnettomuudesta. Hän hälyttää Rovaniemen lentoryhmän johtajan.

0400 Suomalainen meripelastuksen valmiushelikopteri OH-HVH (Agusta Bell412) Rovaniemellä saa hälytyksen.

0400 Y 65 saapuu onnettomuuspaikalle.

0405 MRCC Helsinki tiedottaa MRCC Tallinnille tilanteesta.

0415 Merivartioston komentaja saapuu MRCC Turkuun. Meripelastuskeskuson nyt suuronnettomuuden pelastussuunnitelman mukaisestimiehitetty.

0415 Tanskan meripelastuspalvelu tarjoaa helikopteriapua ARCC Arlandalle.

0422 Tukholman lääninhallituksen päivystävä virkamies ilmoittaa, ettäTukholman alueella on hälytetty kolme sairaalaa.

0425 Rajavartiolaitoksen esikunnan valmiuspäivystäjä hälyttääSuuronnettomuustutkinnan suunnittelukunnan puheenjohtajan.

0425 MRCC Helsinki lähettää SITREP-tilanneilmoituksen no.1 MRCC Tallinnilleja Viron rajavartiolaitoksen johtokeskukseen. Lisäapua ei tarvita.

0440 Q 99 saapuu onnettomuuspaikalle.

0445 Valmiushelikopteri OH-HVG lähtee Turkuun noutamaan toisenpintapelastajan sekä lentotoiminnan johtajan SILJA SYMPHONYlle.

0450 Onnettomuuspaikalla on kahdeksan alusta ja neljä helikopteria.

0500 Ulkovartiolaiva TURSAS saapuu onnettomuuspaikalle.

0510 OH-HVH lähtee Rovaniemeltä.

0532 OH-HVD saapuu onnettomuuspaikalle.

0645 Y 68 saapuu onnettomuuspaikalle.

0650 Lentotoiminnanjohtaja (OSC-Air) lasketaan SILJA EUROPALLEonnettomuuspaikan johtajan (OSC) avuksi.

0755 FINNJET vapautetaan.

0900 Viimeiset eloonjääneet löytyvät noin kello 0900.

0945 Pintaetsinnän johtaja (CSS) apulaisineen ja lennonjohtaja saapuvatSILJA EUROPAlle.

1000 Eloonjääneitä ei enää löydy. Helikopterit saavat ohjeen nostaamerestä myös ruumiita.

1015 OH-HVH saapuu onnettomuuspaikalle.

1200 Onnettomuuspaikalla on 19 alusta ja 19 helikopteria.

1300 Uusi lentotoiminnanjohtaja ja lennonjohtaja SILJA EUROPAlle.

1320 Kolme alusta ja muutama ruotsalainen helikopteri vapautetaan.

1832 Onnettomuuspaikan johtaja ilmoittaa etsijöiden määrän asteittaisestavähentämisestä. Kaikki kauppa-alukset vapautetaan.


.

Kuva 7.1 Alusten sijainti onnettomuushetkellä.

SIJAINTI MERELLÄ 28.9.94 KLO 01.30

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Alus Laji Varustamo Reitti Matkustajien Brutto-enimmäis- vetoisuusmäärä

1. Mariella Matkustaja-autolautta Viking Line Helsinki–Tukholma 2 700 48 5292. Silja Europa Matkustaja-autolautta Silja Line Helsinki–Tukholma 3 000 59 9123. Isabella Matkustaja-autolautta Viking Line Tukholma–Helsinki 2 200 34 9374. Silja Symphony Matkustaja-autolautta Silja Line Tukholma–Helsinki 2 700 58 3765. Finnjet Matkustaja-autolautta Silja Line Helsinki–Travemünde 1 686 32 9406. Finnmerchant Ro-ro-rahtialus Finncarriers Kotka–Lyypekki 21 1957. Finnhansa Ro-ro-rahtialus Finncarriers Helsinki–Lyypekki 32 5318. Antares Ro-ro-rahtialus Finncarriers Turku–Lyypekki 19 9639. Anette Rahtialus Bror Husell Chartering Taalintehdas–Norrköping 56910. Garden Ro-ro-rahtialus Engship Turku–Harwich 10 76211. Tursas Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Rajavartiolaitos


.

7.5Pelastustoiminta

7.5.1Meriliikenne alueella

Suomenlahden suu on pohjoisen Itäme-ren vilkkainta meriliikennealuetta. Tääl-tä liikenne suuntautuu eteläiselle Itäme-relle tai länteen Ruotsiin. Saaristomerenlastialusliikenne käyttää pääosin Utönmeriväylää. Pohjois-Itämeren länsiosas-sa liikenne kulkee Bogskärin majakka-saaren ja Svenska Björnin kasuunimaja-kan välistä Pohjanlahdelle. Etelä-Itäme-reltä Suomenlahdelle tulevat alukset käyt-tävät eteläistä ja Hiidenmaan pohjois-puolitse Glotovin poijun kiertävää reit-tiä. Vastakkaiseen suuntaan menevät aluk-set kulkevat pohjoisempaa liikennejako-järjestelmän määrittämää reittiä.

Suomen ja Ruotsin välillä liikennöi-vät matkustaja-autolautat valitsevat Han-gon-Hiidenmaan tasalla Pohjois-Itäme-ren ylitysreittinsä vallitsevien sääolosuh-teiden perusteella. Ensisijaisesti käyte-tään eteläistä, Sandhamnin reittiä, kuntaas pohjoista, Söderarmin reittiä käyte-tään silloin, kun eteläinen reitti ei sääolo-suhteiden kannalta ole tarkoituksenmu-kainen.

Matkustaja-autolauttaliikenne Tallin-nan-Tukholman välillä kulkee Suomen-lahdella Viron pohjoisrannikon tuntumas-sa. Edellä mainittuja reittivaihtoehtoja

käytetään ylitettäessä Pohjois-Itämerta.ESTONIAn uppoamisyönä merilii-

kenne Pohjois-Itämerellä ja Suomenlah-den suun alueella oli tavanomaista vähäi-sempää. Ennustetun kovan tuulen takiakalastus- ja rannikkoalukset olivat jää-neet satamiin ja venäläiset jokialuksetvetäytyneet suojaisille ankkuripaikoillepitämään säätä.

Kaikki aikataulujen mukaiset mat-kustaja-autolautat olivat merellä. Keski-yön aikaan neljä länteen päin menevääautolauttaa, ESTONIA mukaan lukien,olivat tavanomaisella alueellaan Suomen-lahden suulla. Kaksi autolauttaa oli Bog-skärin majakan pohjoispuolella menossaitään. Kaksi lastilauttaa kulki länteenHangon eteläpuolella, kaksi lastialustaoli ohittamassa Utön majakkaa matkallaetelään ja kaksi lastialusta oli Hiiden-maan ja Bogskärin välisellä alueella.

Saaristomeren Merivartioston ulko-vartiolaiva TURSAS oli huonon sään ta-kia ankkurissa Örössä. Kaksitoista viran-omaisalusta, niiden joukossa kolme alustaRuotsista, oli osallistunut öljyntorjunta-harjoitukseen Saaristomerellä lähelläNauvoa, mutta ne olivat onnettomuudensattuessa Pärnäisten satamassa. Kaksipuolustusvoimien miinalauttaa oli Örönlähellä ja merivoimien miinalaiva oliHangossa.

Kaksi Suomenlahden Merivartiostonvartioalusta oli merellä Helsingin lou-naispuolella.

Kuvasta 7.1 selviävät onnettomuus-ajankohtana alueella olleet alukset.

7.5.2Yleisiä näkökohtia, alukset

Alusten päälliköiden päätös kääntyä kohtionnettomuuspaikkaa pelastamaan hädäs-sä olevia vaikutti myös heidän omienalustensa, miehistöjen, matkustajien jalastien turvallisuuteen. Kaikki onnetto-muudesta tiedon saaneet päälliköt jou-tuivat tekemään saman valinnan. Useim-mat päättivät lähteä auttamaan hädässäolevia, muutama alus sai pyynnöstäänluvan jatkaa matkaansa ja yksi päällikköteki itsenäisen ratkaisun olla lähtemättäavuksi, koska hän katsoi aluksensa jalaivaväkensä turvallisuuden siitä vaka-vasti vaarantuvan.

Ensimmäisillä paikalle saapuvillaaluksilla jouduttiin itsenäisesti ratkaise-maan, miten ne parhaiten pystyisivätauttamaan ihmisten pelastamisessa. Vai-keat sääolosuhteet tekivät mahdottomaksitai harkitsemattomaksi laskea mereenomia valmiusveneitä tai pelastusveneitä.Alusten päälliköt keskustelivat päätök-sestä keskenään. Kukin alus valmistautuipelastamaan henkiinjääneitä omien mah-dollisuuksiensa mukaisesti. Useimmatlaskivat köysitikkaita alas mereen pitkinaluksen kylkeä. Matkalla onnettomuus-paikalle aluksilla valmistauduttiin vas-taanottamaan henkiinjääneitä.

Alus Laji Varustamo Reitti Matkustajien Brutto-enimmäis- vetoisuusmäärä

12. Halli Öljyntorjunta-alus Suomen ympäristökeskus/Merivoimat

Hylje Öljyntorjunta-alus Suomen ympäristökeskus/MerivoimatSvärtan Öljyntorjunta-alus Ahvenanmaan maakuntahallitusKBV Öljyntorjunta-alus Ruotsin rannikkovartiosto

PelastusaluksiaMerivoimien ja Rajavartiolaitoksenpartioveneitä Merivoimat ja RajavartiolaitosLuotsikutteri Merenkulkulaitos

13. Russarö Pelastusristeilijä Suomen Meripelastusseura14. Erilaisia merivartioaluksia Rajavartiolaitos

Erilaisia luotsialuksia Merenkulkulaitos


.

Mereen laskettiin vaijerien varassapelastuslauttoja, joilla ESTONIAn pelas-tuslautoilta siirtyneet eloonjääneet nos-tettiin ylös kannelle. ISABELLA laukaisipelastusliukumäen, jota pitkin vedettiinylös 16 henkilöä.

Alkuvaiheessa etsittiin ihmisiä ja pe-lastuslauttoja onnettomuuspaikan lähel-tä. Aamun sarastaessa pelastajat käsittivät,miten laajasta operaatiosta oli kysymys.

Kello 10.00 – kun eloonjääneitä eienää löytynyt – alukset aloittivat alueenjärjestelmällisen haravoinnin edeten rin-tamassa laskettuun virtaussuuntaan. Aluk-set ilmoittivat havaitsemistaan onnetto-muuden uhreista ja helikopterit nostivatheidät ylös merestä. Arvioitu alue, jollasuoritettiin myös lentoetsintää, käytiinjärjestelmällisesti läpi useita kertoja.

Useimmat alukset jatkoivat etsintääkoko päivän ja ne vapautettiin tehtävästäillalla. FINNJET sai luvan jatkaa mat-kaansa klo 07.55, jotta voimakas kei-nunta ei olisi aiheuttanut sille lisävauri-oita. ISABELLA, MARIELLA ja SILJASYMPHONY vapautettiin tehtävästä klo13.20. Pelastuskyky kuitenkin kasvoi yhäuusien alusten saapuessa paikalle.

SILJA EUROPAa lukuunottamattakaikki kauppa-alukset vapautettiin pelas-tustehtävästä klo 18.32 pimeän tullessa.

Viimeisenä tehtävistään vapautui SIL-JA EUROPA. Se poistui alueelta klo 20.30helikopterin haettua alukselta onnetto-muuspaikan johtajan varamiehen sekälentotoiminnan johtajan ja heidän apu-laisensa. Viranomaisalukset jäivät onnet-tomuuspaikalle jatkamaan vainajien et-sintää. Ulkovartiolaiva TURSAS tuli joh-toalukseksi SILJA EUROPAn tilalle.

ESTONIAn pelastuslautoilta pelastet-tiin suoraan muille aluksille kaikkiaan34 henkilöä; TURSAS pelasti yhden,MARIELLA 15, ISABELLA 17 ja SILJAEUROPA yhden.

7.5.3Alusten toiminta

MARIELLA

Matkustaja-autolautta MARIELLA oli lä-hinnä ESTONIAa hätäviestin saapuessa.

Se oli lähtenyt klo 18.00 Helsingistä Tuk-holmaan.

Ensimmäisen hätäkutsun saapuessavahtiperämies keskusteli parhaillaan pu-helimessa päällikön kanssa aluksen no-peuden vähentämisestä. Kuultuaan hä-täkutsusta päällikkö meni nopeasti ko-mentosillalle. MARIELLA oli ESTONIAstayhdeksän meripeninkulmaa koilliseenkääntyessään klo 01.32 kohti onnetto-muuspaikkaa. Neljän meripeninkulmanetäisyydellä ESTONIA katosi tutkan näy-töltä noin klo 01.50–01.55.

MARIELLA saapui ensimmäisenäaluksena oletulle onnettomuuspaikalleklo 02.12. Päällikkö hätäpysäytti potku-rit klo 02.20, etteivät meressä olleet ih-miset ja pelastuslautat joutuisi niidenruhjomiksi.

Aluksen saapuessa onnettomuuspai-kalle meressä sen ympärillä voitiin nähdäuseita pelastusliiveissä olevia huutavia ih-misiä. Lisäksi meressä ajelehti pelastusve-neitä ja -lauttoja. MARIELLAlta heitettiinmereen noin 150 pelastusliiviä ja neljäpelastuslauttaa. Kyljessä lähellä vesirajaaoleva ovi (bunkkeriovi) avattiin ihmistenpelastamiseksi merestä, mutta se oli nope-asti suljettava aaltojen lyödessä sisälle.

Kun aluksen ympärillä ei enää nähtyihmisiä, päällikkö ohjasi sitä varovastipelastuslautalta toiselle pitäen oikeankyljen tuuleen päin. Useimmat lautoistaolivat kuitenkin tyhjiä.

Neljä avattua pelastuslauttaa lasket-tiin vinssillä mereen, niin että ihmisetvoisivat siirtyä niihin ESTONIAn lautoil-ta. Yksi lautoista oli kiinnitetty MARIEL-LAn keulaan ja toinen perään. Niidenvälisellä alueella tavoiteltiin ESTONIAnlauttoja. Lautat oli nostettava merestäkäsin veivattavalla vinssillä, vaikka keu-lassa tätä työtä helpotettiin kahdella suu-rella sähköporakoneella. Tällä tavalla saa-tiin nostettua ESTONIAn lautoilta 13henkilöä.

Kello 05.00 jälkeen lautoilta löyty-neet ihmiset olivat niin loppuun väsynei-tä, etteivät enää pystyneet ilman apuasiirtymään lautalta toiselle. Tällöin kaksivapaaehtoista miehistön jäsentä lasket-tiin alas aluksen lautoille. Pelastuspukui-hin pukeutuneina ja turvaköysillä varus-

tettuina he onnistuivat vetämään kaksiihmistä omalle lautalleen, millä heidätnostettiin ylös kahdeksannelle kannelle.

MARIELLA pelasti kaikkiaan 15 hen-kilöä ESTONIAn pelastuslautoilta.

MARIELLA jatkoi pelastustyötäänaamun valkenemiseen, jolloin jatkuvastipaheneva sää esti sitä pitämästä toistasivua tuuleen. Alus alkoi keinua niinvoimakkaasti, että matkustajien ja lastinturvallisuus vaarantui.

Alus kääntyi vastatuuleen jatkaen hi-taasti liikkuen pelastuslauttojen etsintää.Havaituista lautoista ilmoitettiin helikop-tereille ja ne nostivat ihmiset sekä siirsi-vät heidät aluksille tai maatukikohtienevakuointipaikoille. Tällä tavalla pelas-tettiin lisäksi 11 henkilöä, jotka helikop-teri OH-HVG toi MARIELLAlle klo 06.57.Aluksen oma henkilökunta yhdessä mat-kustajina olleiden kolmen lääkärin ja 30sairaanhoitajan kanssa huolehti näistäeloonjääneistä.

Yksi pelastetuista siirrettiin helikop-terilla sairaalaan Hankoon murtuneenjalan takia.

Kello 13.20 MARIELLA sai luvan jat-kaa matkaa Tukholmaan. Alus saapuisinne klo 23.55 mukanaan 25 pelastet-tua ihmistä.

SILJA EUROPA

Matkustaja-autolautta oli lähtenyt klo18.00 Helsingistä Tukholmaan. Aluksenlaivapäiväkirjan ja radiopäiväkirjan mu-kaan ensimmäinen hätäkutsu otettiinvastaan klo 01.20. Vahtiperämiehenmukaan lähetys oli epäselvä, eikä hänsaanut selvää aluksen nimestä.

Vastaanottaessaan hätäkutsun SILJAEUROPA oli 10,5 meripenikulmaa luo-teeseen ESTONIAsta. Kymmenen minuu-tin kuluttua siitä, kun oli saanut tietääESTONIAn sijainnin, päällikkö aloittiDGPS paikanmääritysjärjestelmän mu-kaan käännöksen suunnalle 134° kohtionnettomuuspaikkaa. Tällöin ESTONIAnäkyi vielä tutkan kuvassa. Paikanmääri-tys osoittaa, että etäisyys ESTONIAan oli12,5 meripenikulmaa, kun käännös oliloppuun suoritettu. Kello 02.05 MRCCTurku nimitti SILJA EUROPAn päällikönonnettomuuspaikan johtajaksi (OSC).


.

SILJA EUROPA saapui onnettomuuspai-kalle klo 02.30.

Päällikkö kokosi johtoryhmänsä ko-mentosillalle hälytyskaavion mukaisesti.Johtoryhmään kuuluivat päällikön lisäk-si konepäällikkö, yliperämies, hotellin-johtaja sekä purseri tapahtumapäiväkir-jan pitäjänä.

Aluksen ehdittyä kääntyä ESTONIAoli hävinnyt tutkan kuvaputkelta. Lop-pumatkan onnettomuuspaikalle alus ete-ni varovaisesti valaisten merenpintaa va-lonheittimillään. Lähestyttäessä aluettaalus saatettiin valmiiksi pelastustoimiinja eloonjääneiden vastaanottamiseen.

Muiden autolauttojen saapuessaalueelle SILJA EUROPAn päällikkö on-nettomuuspaikan johtajana määritti niil-le toiminta-alueet ja valvoi tutkaltaanalusten asettumista paikoilleen etsintä-ja pelastusmuodostelmaan. Onnetto-muuspaikan johtaja keskittyi itse koko-naistilanteen johtamiseen sijoittaen omanaluksensa jonkinverran sivuun muista.

Kaksi suurta pelastuslauttaa laitettiinvalmiiksi ja toinen niistä laskettiin me-reen. Se ajelehti kuitenkin pian pois suu-ren aallon iskettyä siihen ja avattua kiin-nitysmekanismin, mikä vapautti lautan.Tämän lisäksi köysitikkaat laskettiin pit-kin aluksen kylkeä mereen.

Kello 04.48 puoliksi veden täyttä-mällä lautalla ollut mies onnistui kiipeä-mään köysitikkaita pitkin ylös. Alustaohjattiin siten, että lautta ajautui pitkinsen kylkeä. Nähtyään köysitikkaiden ulot-tuvan alas mereen mies hyppäsi mereenja ui tikkaille, sai niistä kiinni ja kiipesiomin voimin kuudennelle kannelle.

Alus löysi ja tarkasti useita pelastus-lauttoja, mutta kaikki olivat tyhjiä. Ve-dessä kellui useita pelastusliivejä, monetyhä pakattuina. Pelastustoimien paino-piste siirtyi itään vedessä olevien ajau-tuessa sinnepäin tuulen ja aaltojen mu-kana.

Onnettomuuspaikan johtaja johtialusten ja helikoptereiden toimintaa, vä-litti tietoja aluksilta helikoptereille ja pitiyllä radioyhteyttä MRCC Turkuun anta-en tilannetietoja sekä välittäen meripe-lastuskeskuksen ohjeita aluksille ja heli-koptereille. Lentotoiminnanjohtaja len-

nätettiin paikalle avustamaan onnetto-muuspaikan johtajaa. Hänet laskettiinSILJA EUROPAlle klo 06.50 mukanaankaksi 5 W kannettavaa ilmailuradiotalentotoiminnan johtamista varten. Kello09.45 SILJA EUROPAlle tuli avuksi pin-taetsinnän johtaja (CSS), hänen apulai-sensa sekä lennonjohtaja, jolla oli varus-teenaan 25 W ilmailuradio. Kello 13.00tuli alukselle vielä kaksi lennonjohtajaa.

Etsintätoiminnan oikeaksi suuntaa-miseksi MRCC Turku lähetti klo 08.00telefaxilla onnettomuuspaikan johtajallealueen virtaustiedot, ajelehtimislaskelmatja sääennusteen. Näiden tietojen perus-teella etsintämuodostelma otti klo 10.00suunnan 100°. Muodostelma kääntyi ta-kaisin klo 11.51, kun laskelmien mukai-nen ajelehtimisraja oli saavutettu. Lisäksiajelehtimista seurasi kolme partioivaamerivalvontalentokonetta. Helikopterei-den toiminta-alueet määritettiin valvon-talentokoneiden partiotietojen perusteel-la. Tyhjien pelastuslauttojen todettiin aje-lehtivan voimakkaassa tuulessa huomat-tavasti laskettua pidemmälle.

Onnettomuuspaikan johtaja johti et-sintää aina klo 18.32 asti, jolloin kaikillealuksille ilmoitettiin suomeksi, ruotsiksija englanniksi etsinnän päättymisestä. Sa-malla kaikki saivat onnettomuuspaikanjohtajan kiitokset antamastaan avusta.

SILJA EUROPA pelasti yhden eloon-jääneen. Helikopteri toi alukselle viisipelastettua ja toinen helikopteri louk-kaantuneen ruotsalaisen pintapelastajan.Alus saapui Tukholmaan 29.9. klo 03.13.

SILJA SYMPHONY

Matkustaja-autolautta SILJA SYMPHO-NY oli matkalla Tukholmasta Helsinkiin.Kello 01.23 Suomen Leijonan kasuuni-majakka oli siitä 6,9 meripenikulmanetäisyydellä suunnassa 207°. EtäisyysESTONIAan oli noin 25 meripenikul-maa. SILJA SYMPHONYn suunta oli 97°ja nopeus 21 solmua.

Hätäkutsun vastaanottamisen jälkeenkomentosillalla ollut tähystäjä käynnistinauhurin noin klo 01.23.

Kello 01.50 SILJA SYMPHONY kään-tyi kohti onnettomuuspaikkaa jatkaentäydellä nopeudella kurssin ollessa 122°.

Tuuli ja takaa oikealta tuleva aallokkoeivät hidastaneet vauhtia.

Alus saapui onnettomuuspaikallenoin kello 02.40 ja asettui MARIELLAntuulenpuolelle noin yhden meripenikul-man etäisyydelle siitä. Onnettomuuspai-kan johtaja antoi alukselle etsintäohjeetja etsintäalueen.

Vaijerien varassa aluksen oikealla kyl-jellä olevia pelastuslauttoja laskettiinmereen siltä varalta, että ESTONIAn laut-toja saataisiin lähelle ja elossa olevat voi-sivat siirtyä SILJA SYMPHONYn lautoil-le, jotka sitten voitaisiin vinssata ylös.

Kello 03.12 miehitettiin vasemmallapuolella keulimmainen pelastusliukumä-ki.

Helikopterin pelastuslautoilta nosta-mat neljä eloonjäänyttä tuotiin alukselleklo 04.10 ja siirrettiin hoitoon.

Sama helikopteri toi alukselle klo06.20 viisi sekä klo 07.57 yksitoista eloon-jäänyttä ja yhden vainajan.

SILJA SYMPHONY jatkoi varovaistaetenemistä ja lautoissa olleiden eloonjää-neiden etsintää. Se sai klo 13.20 luvanjatkaa matkaansa Helsinkiin, mihin sesaapui klo 18.48 mukanaan 20 pelastet-tua ja yksi vainaja.

ISABELLA

Matkustaja-autolautta ISABELLA oli mat-kalla Tukholmasta Helsinkiin. Kello 24.00se ohitti Svenska Björnin kasuunimaja-kan, joka oli suuntimassa 187° ja 4,4meripenikulman etäisyydellä.

Poiketen muista aikaisemmin maini-tuista aluksista ISABELLA ei kuullut ES-TONIAn hätäkutsua. Kello 01.50 vahti-miehistö näki SILJA EUROPAn käänty-vän ja leikkaavan aluksen ajolinjan. Sa-maan aikaan ISABELLAn pohjoispuolel-la kulkeva SILJA SYMPHONY ilmoittiVHF-radiolla kääntyvänsä kohti ESTO-NIAa ja tulisi sen takia ohittamaan ISA-BELLAn keulan puolelta. Saatuaan tie-tää, että ESTONIA oli merihädässä, vah-tiperämies käänsi aluksen kohti ilmoitet-tua onnettomuuspaikkaa, joka oli 17meripenikulman päässä.

ISABELLAn päällikön mukaan alussaapui onnettomuuspaikalle noin klo02.52. Tällöin potkurit pysäytettiin ja


.

aluksen annettiin ajehtia yhdessä lähelläolleen MARIELLAn kanssa. ISABELLAsai ohjeen suorittaa etsintöjä MARIEL-LAn eteläpuolella. Ajelehdittaessa aluk-sen oikea kylki oli vasten tuulta.

Kello 03.14 alus laski mereen yhdenomista pelastuslautoistaan. Bunkkerioviavattiin, mutta jouduttiin korkean aallo-kon takia sulkemaan. Kymmenen mi-nuuttia myöhemmin laskettiin mereentoinen pelastuslautta, jossa oli kaksi aluk-sen vapaaehtoista pelastusmiestä. Me-reen päästyään he pelastivat pelastuslii-vein varustautuneen uivan hädänalaisen.Hänet siirrettiin pelastuslautalle ja vins-sattiin ylös alukselle klo 04.45.

Seuraava ESTONIAn pelastuslauttatuli ISABELLAn lähelle klo 05.30. Pääl-likkö ohjaili alusta siten, että ISABELLAnlautalla mereen lasketut kolme vapaaeh-toista pelastusmiestä saivat siitä kiinni.Noin 20 lautalla ollutta henkilöä siirret-tiin ISABELLAn lautalle. ISABELLAnmiehistön yrittäessä vinssata tätä lauttaaylös se osoittautui liian painavaksi siinäolleiden ihmisten ja siihen tulvineen ve-den takia. Nostoyrityksessä lautta repesija täyttyi vedellä, jolloin ainakin kaksihädässä ollutta ja kolme pelastusmiestäputosivat mereen. Paikalle kutsuttu heli-kopteri nosti merestä yhden pelastusren-kaaseen takertuneen hädänalaisen sekäkolme pelastajaa. Kaikki neljä kuljetet-tiin Hankoon. Mereen pudonneista aina-kin yksi ihminen katosi. Kuusitoista rik-koontuneessa pelastuslautassa vielä ol-lutta eloonjäänyttä vedettiin yksitellenavattua pelastusliukumäkeä pitkin ylösalukselle.

Helikopteri nosti vinssillä yhden vai-keasta hypotermiasta kärsivän pelaste-tun ISABELLAlta klo 09.05 ja lennättihänet Turkuun sairaalaan.

Alus jatkoi etsintää onnettomuuspai-kan läheisyydessä kello 13.20 asti, jol-loin onnettomuuspaikan johtaja antoi silleluvan jatkaa matkaa Helsinkiin, minne sesaapui kello 19.00.

ISABELLA pelasti 17 henkilöä, joista16 vietiin Helsinkiin.

FINNJET

Kaasuturbiineilla varustettu matkustaja-

autolautta FINNJET lähti klo 19.00 Hel-singistä Travemündeen Saksaan. Aluskulki keskimäärin 16 solmun nopeudel-la käyttäen dieselmoottoreitaan. Vastaan-ottaessaan hätäkutsun klo 01.24 FINN-JET oli noin 23 meripenikulmaa itäänESTONIAsta.

FINNJET kääntyi klo 01.33 kohtionnettomuuspaikkaa, suunnalle 276°.Aluksi se kulki käyttäen dieselmoottorei-taan 15 solmun nopeudella, mutta oh-jailtavuuden parantamiseksi käynnistet-tiin kaasuturbiinit klo 02.15.

Päällikön ilmoituksen mukaan alussaapui onnettomuuspaikalle klo 03.20.

Keinunnan pitämiseksi siedettävissärajoissa alus eteni etsinnän aikana 5–7solmun nopeudella. Suuntaa muutetta-essa alus keinui niin voimakkaasti, ettämiehistö pelkäsi lastin saattavan alkaaliikkua. Useita henkilöautoja siirtyi javaurioitui ja yksi auto oli pudota aluksennostettavalta autokannelta.

Etsinnän aikana alus ilmoitti onnet-tomuuspaikan johtajalle kolmesta pelas-tuslautasta, joilla oli eloonjääneitä. Pelas-tustoimien alkuvaiheessa komentosillal-la ollut kansipäällystö toimi aktiivisestisaadakseen helikoptereita nopeasti häly-tetyiksi ja osallistumaan pelastustoimiin.Välttääkseen lisävaurioita jatkuvasti huo-nonevan sään takia alus pyysi onnetto-muuspaikan johtajalta lupaa jatkaa mat-kaansa Travemündeen. OSC antoi pyy-detyn luvan klo 07.55 ja MRCC Turkuvahvisti sen kymmenen minuuttia myö-hemmin.

Alus ei pelastanut ketään merestä,eivätkä helikopterit tuoneet sille pelasta-miaan henkilöitä.

FINNMERCHANT

Suomenlahdelta Lyypekkiin matkalla ol-lut rahtilautta FINNMERCHANT kuulivain osia hätäradioliikenteestä. Miehistöotti yhteyttä SILJA EUROPAan noin klo01.45 ja sai ohjeet tulla onnettomuuspai-kalle. Matkalla sinne aluksella oli no-peutta noin 15 solmua ja se saapui perilleklo 03.25.

Lähestymisvaiheessa päällikkö ilmoit-ti onnettomuuspaikan johtajalle, ettei aluspystyisi vallitsevassa kovassa säässä nos-

tamaan eloonjääneitä vedestä.Kaikista havaituista pelastuslautoista

ilmoitettiin OSC:lle. Ensimmäiset lautathavaittiin jo paikalle tultaessa. Onnetto-muuspaikan johtajan kysyttyä, näkyikölautoilla ihmisiä, päällikkö pyrki ohjaile-maan alusta mahdollisimman lähelle laut-toja, niin että ne olivat hyvin valonheitti-millä valaistavissa. Kaikkia havaittuja laut-toja ei kuitenkaan tällä tavalla ehdittytarkastaa, sillä ohjailu oli hankalaa. Meri-vartioston ulkovartiolaiva TURSAKSENsaavuttua paikalle alukset työskentelivätyhdessä FINNMERCHANTin valaistessapelastuslauttoja ja ketterämmän TUR-SAKSEN tarkastaessa, onko niissä eloon-jääneitä. Alus jatkoi etsintätehtäväänsäkoko päivän ja vapauduttuaan siitä klo18.32 jatkoi matkaansa Lyypekkiin.

Merestä ei pelastettu ketään, eivätkähelikopterit tuoneet alukselle eloonjää-neitä.

FINNHANSA

Matkustaja/ro-ro lastialus FINNHANSAoli lähtenyt Helsingistä klo 20.00 mat-kalle Lyypekkiin ja oli Hangon eteläpuo-lella noin klo 01.30. Noin 30 minuuttiamyöhemmin se hiljensi nopeuttaan 18solmusta 15 solmuun vastaisen tuulen jaaallokon takia.

Aluksella ei kuultu hätäradioliiken-nettä ennen kuin noin klo 02.45, jolloinse oli saapumassa 25 meripenikulmanetäisyydelle onnettomuuspaikasta. Aluk-sen päällikkö kutsuttiin komentosillalleja suunta muutettiin kohti onnettomuus-paikkaa sekä nopeutta lisättiin. Vastaisentuulen ja korkeiden aaltojen takia nope-utta oli kuitenkin pian jälleen hiljennet-tävä 10–12 solmuun. Alus saapui onnet-tomuuspaikalle noin klo 04.30.

Onnettomuuspaikkaa lähestyttäessäOSC pyysi alusta etsimään vedessä oleviaihmisiä ja pelastuslauttoja, paikantamaanne tarkasti ja ilmoittamaan niistä OSC:lle,niin että helikopterit voisivat poimia hei-dät ylös. Useimmat nähdyistä monistalautoista olivat tyhjiä, mutta muutamallatodettiin eloonjääneitä. Meressä oli myösväärin päin olevia pelastuslauttoja sa-moin kuin veden täyttämiä tai nurin ole-via pelastusveneitä. Merestä ei pelastettu


.

eikä tuotu ketään helikoptereilla aluksel-le.

Kello 18.32 FINNHANSA sai luvanjatkaa matkaansa Lyypekkiin.

TURSAS

Saaristomeren Merivartioston ulkovartio-laiva TURSAS sai klo 01.30 hälytyksen jakäskyn lähteä onnettomuuspaikalle, min-ne alus saapui klo 05.00. Kello 06.15löydettiin toiselta tutkitulta lautalta elos-sa oleva henkilö ja hänet siirrettiin aluk-selle. Pelastettu oli loukannut lonkkansaja kärsi lievästä hypotermiasta. Pelaste-tun ruumiinlämmön alkaessa kohota hänalkoi valittaa kipua lonkassaan. Aluksenluokse kutsuttu helikopteri ei onnistu-nut nostamaan potilasta mukaansa. Kel-lo 08.00 havaittiin veden täyttämässälautassa ruumis, mutta sitä ei monistayrityksistä huolimatta saatu siirretyksialukselle. Yhteistyöstä FINNMERCHAN-Tin kanssa on kerrottu edellä.

Etsinnän loppuvaiheessa TURSAS jäialueelle yhdessä miinalaiva UUSIMAAnja merivartioston vartiolaivojen KIISLAnja VALPPAAN kanssa. TURSAKSEN pääl-likkö määrättiin pintaetsinnän johtajaksi(CSS) klo 18.50. Tähän mennessä alusoli tarkastanut 25 pelastuslauttaa.

Uusi yritys vinssata loukkaantunuthenkilö helikopteriin epäonnistui ja klo19.50 TURSAS sai luvan viedä pelaste-tun Hankoon sairaalahoitoon.

TURSAS palasi merelle ja päällikkötoimi pintaetsinnän johtajana myös 29.ja 30.9.1994 osallistuen uhrien etsin-tään. Merestä löydettiin useita vainajiasekä hylkytavaraa. Tämän jälkeen TUR-SAS vaihtoi miehistöä ja jatkoi tehtäväs-sään 3.10.1994 asti. TURSAS pelasti yh-den henkilön.

MINI STAR

Lastialus MINI STAR oli matkalla KielistäKotkaan 35 meripenikulman päässä ES-TONIAsta etelälounaaseen ja saapui on-nettomuuspaikalle noin klo 04.30. Se saitehtävän suorittaa etsintää päällikön har-kinnan mukaisesti. Alus sai myös ohjeenmennä mahdollisimman lähelle havait-tuja pelastuslauttoja pystyäkseen tarkis-tamaan, onko niissä ihmisiä. Kello 05.10

eräällä lautalla havaittiin liikettä. Kun seoli kiinnitetty köydellä alukseen, lautallanähtiin kaksi ihmistä. Voimakkaan, jopa45°, keinunnan takia osoittautui mah-dottomaksi siirtää heidät alukseen. Sit-ten aluksen kyljellä olevat luotsitikkaattuotiin lautan lähelle, jotta lautalla olijatvoisivat yrittää kiivetä niitä pitkin ylös.Lautalla ollut mies epäonnistui montakertaa kiipeämisyrityksissään. Hän eiymmärtänyt hänelle huudettuja ohjeitaodottaa rauhallisesti helikopteria. Teh-dessään vielä uuden yrityksen aalto huuh-toi hänet mereen, mihin hän katosi. He-likopteri saapui klo 05.20 ja nosti toiseneloonjääneen lautalta.

Alus jatkoi etsintää aina klo 18.30asti, jolloin se sai luvan jatkaa matkaansaKotkaan.

Tiivistelmä

Kahden tunnin kuluttua ESTONIAnuppoamisesta kuusi alusta oli saapunutonnettomuuspaikalle. Kello 16.00 men-nessä paikalle oli saapunut 29 alusta suo-rittamaan pintaetsintää. Saapumisajat il-menevät taulukosta 7.6.

7.5.4Yleisiä havaintoja, helikopterit

Valmius

Suomessa oli valmiudessa kolme ja Ruot-sissa neljä helikopteria. Nämä helikopte-rit hälytettiin ensiksi. Tämän lisäksi Tans-kassa oli valmiudessa kaksi helikopteria,jotka sopimuksen mukaisesti antoivattarvittaessa apua Ruotsissa tapahtuviinmeripelastusoperaatioihin.

Sekä Suomessa että Ruotsissa heli-kopterien miehistöt päivystivät kotonaan.Ruotsissa on voimassa määräys, että he-likopterin pitää pystyä nousemaan il-maan asetetun valmiusmääräajan kulu-essa. Suomen määräysten mukaan taasmiehistön pitää pystyä saapumaan tuki-kohtaan mainitun ajan kuluessa. Käytän-nössä myös suomalaiset helikopterit pys-tyvät lähtemään tässä ajassa.

Toiminnan suunnittelu

Kello 03.25 pelastustoimien johdossaollut merivartioston apulaiskomentajamääritteli helikopterien toimintaperiaat-teet. Niiden piti pelastaa ihmisiä merestäja lautoilta ja viedä heidät lähimmällematkustaja-autolautalle. Tarkoituksenaoli optimoida helikopterien käyttö ja vä-hentää kuljetuksiin tarvittavaa aikaa.

Suomalaiset helikopterit OH-HVG jaOH-HVD laskeutuivat matkustaja-auto-lautoille, mutta muut helikopterit veivätpelastetut maihin. Laskeutuminen kei-nuville ja kuokkiville lautoille katsottiinliian vaaralliseksi. OH-HVG:n ohjaajatotesi, että laskeutuminen lautoille olikoko pelastusoperaation vaikein osa.

Turun meripelastuskeskuksen lääkin-

Taulukko 7.6 Alusten saapumisajat

0212 MARIELLA, matkustaja-autolautta0230 SILJA EUROPA, matkustaja-autolautta0240 SILJA SYMPHONY, matkustaja-autoalutta0252 ISABELLA, matkustaja-autolautta0320 FINNJET, matkustaja-autolautta0325 FINNMERCHANT, ro-ro-lastilautta0430 FINNHANSA, lasti- ja matkustajalautta0430 MINI STAR, ro-ro-lastilautta0500 TURSAS, ulkovartiolaiva0510 INGRID GORTHON, kuivalastialus0700 UUSIMAA, miinalaiva0811 ARKADIA, irtolastialus0919 BREMER URANUS, kuivalastialus0945 RAKVERE, kuivalastialus1015 MAERSK EURO TERTIO, konttilaiva1018 VALPAS, ulkovartiolaiva1045 CRYSTAL PEARL, säiliöalus1053 MICHEL, kuivalastialus1158 WESTÖN, lastilautta1220 KIISLA, rannikkovartiolaiva1258 BERGÖN, kuivalastialus1305 FINNFIGHTER, kuivalastialus1349 PETSAMO, kuivalastialus1415 UISKO, ulkovartiolaiva1427 NAVIGIA, kuivalastialus1431 BALANGA QUEEN, lasti- ja

matkustajalautta1455 CORTIA, ro-ro-lastilautta1458 RANKKI, säiliöalus1502 TIIRA, säiliöalus


.

Taulukko 7.7 Helikopterien toiminta.

Tunnus Kansallisuus Päätehtävä Miehistö Pintapelastajien Kapa- Hälytysaika/Valmius Lähtöaika PelastanutTyyppi Operaattori asema siteetti Hälyttäjä Saapunut onnet- Elä- Kuol-

Tukikohta Hälytystapa tomuuspaikalle vänä leena

OH-HVG FIN Rajan Päällikkö, perämies Rajavartio- 15–20 01.35, 1 h 02.30 44 11Super Rajavartiolaitos valvonta ja 2 mekaanikkoa miehiä MRCC Turku 03.05Puma Turku vartiointi 2 pintapelastajaa Hälytys miehistön

(1 ensimmäisellä lennolla) hakulaitteisiin

Q 97 SWE Lento- ja Päällikkö, perämies Varusmies 15–20 02.07, 1 h 02.50 15 –Super Ilmavoimat meripelastus navigoija, mekaanikko ARCC Arlanda 03.50Puma Visby pintapelastaja Puhelin

Y 65 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 20–25 02.09, 2 h 03.20 1 3Boeing Laivasto torjunta tähystäjä, mekaanikko ARCC Arlanda 04.00Kawasaki Berga pintapelastaja Puhelin

(2 toisella lennolla) (hakulaitejärjestelmä rikki)

Q 99 SWE Lento- ja Päällikkö, perämies Varusmies 15–20 02.15, 1 h 03.55 9 –Super Ilmavoimat meripelastus navigoija, mekaanikko ARCC Arlanda 04.40Puma Ronneby pintapelastaja Radio

OH-HVD FIN Rajan Päällikkö, perämies Rajavartio- 5–7 02.18, 1 h 03.30 7 14Agusta Rajavartiolaitos valvonta ja 2 mekaanikkoa miehiä MRCC Turku 05.32Bell 412 Helsinki vartiointi 2 pintapelastajaa Puhelin

Q 91 SWE Lento- ja Päällikkö, perämies Varusmies 15–20 02.20 03.45 6 –Super Ilmavoimat meripelastus navigoija, mekaanikko ARCC Arlanda 05.50Puma Ronneby pintapelastaja Puhelin

Y 64 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 20–25 02.30 04.45 1 –Boeing Laivasto torjunta tähystäjä, mekaanikko Helikopteridivisioonan lento- 05.52Kawasaki Berga pintapelastaja toiminnanjohtaja Puhelin

Y 74 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 20–25 03.30 05.46 6 5Boeing Laivasto torjunta tähystäjä, mekaanikko Helikopteridivisioonan lento- 06.42Kawasaki Berga 1 tai 2 pintapelastajaa toiminnanjohtaja Puhelin

Y 69 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 20–25 02.47 04.30 – 6Boeing Laivasto torjunta tähystäjä, mekaanikko ARCC Arlanda 06.45Kawasaki Berga 2 pintapelastajaa Puhelin

Y 68 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies, mekaanikko Aktiiviupseeri 20–25 02.45, 1 tunti 03.45 6 3Boeing Laivasto torjunta tähystäjä/pintapelastaja ARCC Arlanda 06.45Kawasaki Säve pintapelastaja, viestittäjä Puhelin

O 95 SWE Lento- ja Päällikkö, perämies Varusmies 15–20 02.45 04.10 6 3Super Ilmavoimat meripelastus navigoija, mekaanikko ARCC Arlanda 06.45Puma Söderhamn pintapelastaja Puhelin

OH-HVF FIN Rajan Päällikkö, perämies Rajavartio- 15–20 03.45 06.15 – 15Super Rajavartiolaitos valvonta ja 2 mekaanikkoa miehiä Turun vartiolentueen päällikkö 06.45Puma Turku vartiointi 2 pintapelastajaa Puhelin

OH-HVD

OH-HVG

Y 65

Super Puma:

OH-HVG, OH-HVF, Q 97, Q 99, Q 91, 0 95, O 98

Boeing Kawasaki:

Y 65, Y 64, Y 74, Y 69, Y 68,Y 61, Y 75, Y 72 Y 76

Agusta Bell 412:

OH-HVD, OH-HVH


.

X 92

U 280

MI-8:

X 92, X 42, X 62, X 82

MI-2:

ES-XACSea King:

U 280, U 277

Tunnus Kansallisuus Päätehtävä Miehistö Pintapelastajien Kapa- Hälytysaika/Valmius Lähtöaika PelastunutTyyppi Operaattori asema siteetti Hälyttäjä Saapunut onnet- Elä- Kuol-

Tukikohta Hälytystapa tomuuspaikalle vänä leena

X-92 FIN Sotilas- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 16–24 03.15 04.38 – 13MI-8 Ilmavoimat kuljetukset 2 mekaanikkoa ARCC Tampere 06.50

Utti pintapelastaja Puhelin

X 42 FIN Sotilas- Päällikkö, perämies Palomiehiä 16–24 03.15 04.45 3 13MI-8 Ilmavoimat kuljetukset 2 mekaanikkoa ARCC Tampere 07.00

Utti 2–3 pintapelastajaa Puhelin

X 62 FIN Sotilas- Päällikkö, perämies, 3 me- Palomiehiä 16–24 03.15 05.10 – 1MI-8 Ilmavoimat kuljetukset kaanikkoa, 2 pintapelastajaa ARCC Tampere 07.20

Utti (toisesta lennosta alkaen) Puhelin

U 280 DK Meripelastus Päällikkö, perämies, mekaanikko Aktiivi- 15–20 Tarjosi apuaan 04.55 – –Sea King Ilmavoimat viestittäjä-pintapelastaja upseereita 04.17, 1 h 08.15

Aalborg mekaanikko-pintapelastaja

U 277 DK Meripelastus Päällikkö, perämies, mekaanikko Aktiivi- 15–20 Tarjosi apuaan 05.08 – –Sea King Ilmavoimat viestittäjä-pintapelastaja upseereita 04.17, 1 h 08.15

Værløse mekaanikko-pintapelastaja

OH-HVH FIN Rajan Päällikkö, perämies Rajavartio- 5–7 04.00, 1 h 05.10 – 4Agusta Rajavartiolaitos valvonta ja mekaanikko miehiä Vartiolentolaivueen komentaja 10.15Bell 412 Rovaniemi vartiointi 1–2 pintapelastajaa Puhelin

Y 61 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiivi- 20–25 10.30 – –Boeing Laivasto torjunta mekaanikko, tähystäjä, upseereita 11.40Kawasaki Berga 2 pintapelastajaa

ES-XAC EST Valvonta Päällikkö, perämies 6 07.30 11.45 – –MI-2 Aeroco tarkkailija Valtakunnallinen pelastushallinto 14.05

Tallinna Puhelin

Y 75 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiivi- 20–25 13.00 – 2Boeing Laivasto torjunta mekaanikko upseereita 14.10Kawasaki Berga 2 pintapelastajaa

X 82 FIN Sotilas- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 16–24 12.26 – –MI-8 Ilmavoimat kuljetukset 2 mekaanikkoa, pinta- Palomiehiä 15.25

Utti pelastaja, 3–7 palomiestä

O 98 SWE Lento- ja Päällikkö, perämies, navigoija Varusmiehiä 10-15 11.00 11.55 – –Super Ilmavoimat meripelastus 2 lentäjää vaihtomiehistönä ARCC Arlanda 15.05Puma Söderhamn 2 mekaanikkoa, 3 pintapelastajaa Puhelin

Y 72 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 20–25 15.00 – 5Boeing Laivasto torjunta 2 pintapelastajaa 17.00Kawasaki Berga mekaanikko

Y 76 SWE Sukellusvene- Päällikkö, perämies Aktiiviupseeri 20–25 16.00 – –Boeing Laivasto torjunta mekaanikko, tähystäjä 18.00Kawasaki Säve pintapelastaja

Taulukko 7.7 (jatkoa)


.

täjohto ryhtyi välittömästi kohottamaanlääkinnällistä valmiutta ja päätti klo 02.45lähettää lääkärin johtaman lääkintäryh-män Utöön, lähinnä onnettomuuspaik-kaa olleelle saarelle. Ryhmän kuljetta-mista varten ei ollut kuitenkaan käytettä-vissä helikopteria, minkä vuoksi lääkärinjohtama lääkintäryhmä lähetettiin UtöönMaarianhaminasta klo 06.20.

Kun kävi ilmi, ettei kaikkia pelastet-tuja voida kuljettaa aluksille, MRCC Tur-ku antoi ohjeen kuljettaa heidät tarvit-taessa Utöön. Tällä pyrittiin lyhentämäänlentoaikoja ja vähentämään kylmettymi-sen (hypotermia) riskiä. Utöstä tulikintärkein pelastettujen kokoamispaikka.Helikopterit toivat tälle linnakesaarelle24 pelastettua edelleen sairaalahoitoonkuljettamista varten. Linnakkeen henki-löstö huolehti sairaanhoitajien opastuk-sella pelastetuista. Lääkintäryhmä saapuipaikalle noin klo 06.50.

Utön käyttäminen kokoamispaikka-na vaikeutui klo 06.30 alkaen, kun heli-kopterien polttoaine loppui saarelta.Helikopterit saivat ohjeen mennä tank-kaamaan Nauvoon, Turkuun ja Hankoon.MRCC Turku määräsi sairaalat valmis-tautumaan potilaiden vastaanottamiseenja maakuljetukset polttoaineen jakelu-paikoilta sairaaloihin järjestettiin. Heli-kopterit, jotka lensivät Turkuun tank-kaamaan, laskeutuivat ensin Turun yli-opistollisen keskussairaalan helikopteri-kentälle ja jättivät pelastetut sairaalaanennen kuin jatkoivat tankkaamaan heli-kopterien tukikohtaan.

OSC ilmoitti jatkuvasti helikoptereil-le käytettävissä olevista tankkauspaikois-ta. Näin miehistöt saattoivat myös ollavarmoja siitä, että pelastettujen kuljetusmaitse sairaaloihin oli hoidossa.

Toiminta

Alueella oli klo 06.00 saakka neljä heli-kopteria, ja neljä muuta tuli sinne aamunsarastaessa, hieman ennen klo 06.00.

Auringonnousun jälkeen helikopte-rien toimintamahdollisuudet paranivatja pelastuslautat löytyivät nopeamminkuin pimeässä valonheittimien avulla.

Viimeiset elossa olleet löydettiin noinklo 09.00. Noin klo 10.00 helikopterit

saivat ohjeen ryhtyä nostamaan myös alus-ten havaitsemia ja ilmoittamia kuolleita.

Samana päivänä klo 13.30 kaikki lau-tat oli tarkastettu. Tämän jälkeen paikal-le jäi seitsemän suomalaista ja kolmeruotsalaista helikopteria. Muut saivat lu-van palata tukikohtiinsa.

Onnettomuuspäivänä pelastustoimiinja kuolleiden etsintöihin osallistui 26helikopteria. Näistä kahdeksan oli Suo-mesta, neljätoista Ruotsista, yksi Virosta,kaksi Tanskasta ja yksi Venäjältä. Näidenlisäksi viisi helikopteria suoritti kuljetus-tehtäviä, esimerkiksi ensiapuhenkilöstönkuljetuksia.

Helikopterit jatkoivat etsintöjä ja kuol-leiden nostamista hämärän tuloon saak-ka, jolloin toiminta keskeytettiin ja heli-kopterit palasivat tukikohtiin. Päivän ai-kana helikopterit lensivät alueella lähes15 tuntia, klo 03.05–18.00 välisen ajan.

Etsinnät ja kuolleiden nostamiset sekätavaroiden keräily merestä jatkuivat2.10.1994 saakka, minkä jälkeen etsin-töjä jatkettiin lentokoneiden ja helikop-tereiden normaalien partiolentojen yhtey-dessä.

Ensimmäisten päivien aikana heli-kopterit pelastivat 104 ihmistä ja löysivät92 kuollutta. Kuolleiden tarkka määrä,92, eroaa hieman helikopterien päälli-köiden ilmoittamien määrien summasta.

Jaksossa 7.5.5 selostetaan yksittäis-ten helikopterien toimintaa iltaan28.9.1994 saakka. Helikopterit ovat sii-nä järjestyksessä, missä ne saapuivat on-nettomuuspaikalle. Seuraavina päivinätapahtunutta kuolleiden etsintää seloste-taan vain lyhyesti. Tietoja helikopterientoiminnasta on myös taulukossa 7.7.

Huolto

MRCC Turku lähetti klo 03.00 tankkiau-ton Nauvoon niin, että sinne saatiin pe-rustetuksi helikopterien tankkauspaik-ka. Myöhemmin aamun kuluessa lähe-tettiin tankkiauto myös Hankoon täy-dentämään sikäläistä varastoa.

Utössä oli meripelastushelikopterei-ta varten pysyvä tankkauspaikka. On-nettomuuspäivää edeltävänä iltana pi-detty öljyntorjuntaharjoitus oli kuiten-kin kuluttanut varastoa ja täydennys saa-

tiin vasta seuraavana päivänä. Sillä välinhelikopterit tankkasivat Nauvossa ja Han-gossa.

Polttoaine loppui Hangosta klo 10.00.Tankkiauto toi sinne täydennystä noinpuoli tuntia myöhemmin.

Myös helikopterimiehistöjen ruokai-lu oli järjestetty tankkauspaikoille.

7.5.5Meripelastushelikopterien

toiminta

OH-HVG (Super Puma)

Valmiudessa ollut helikopteri OH-HVGlähti Turusta klo 02.30 ja saapui onnetto-muuspaikalle klo 03.05. Se aloitti etsin-nät pimeän aikana yrittäen valonheitti-men avulla paikallistaa vedessä olevatihmiset.

Ensimmäisen pelastuslennon aikanaOH-HVG tarkasti neljä pelastuslauttaa japelasti neljä ihmistä, jotka vietiin SILJASYMPHONYlle.

OH-HVG:n miehistö totesi, että pi-meässä oli vaikea havaita pelastusliivienvarassa kelluvia ihmisiä, vaikka valon-heittimiä käytettiinkin. Yhden pintape-lastajan käyttö osoittautui hitaaksi ja vaa-ralliseksi ja klo 04.45 helikopteri lensiTurkuun noutamaan toisen pintapelasta-jan. Samalla matkalla se toi lentotoimin-nan johtajan onnettomuuspaikalle.

Toisen lennon aikana klo 05.15–09.15tarkastettiin useita lauttoja. Niiltä pelas-tettiin 40 elossa olevaa ja yksi kuollut.Pelastetuista 11 vietiin MARIELLAlle, 16SILJA SYMPHONYlle ja 13 Nauvoon.Nauvossa heitä varten oli lääkäri ja am-bulansseja. Pelastetut vietiin ambulans-silla terveyskeskukseen ja 10 huonokun-toisinta edelleen sairaalaan.

Kolmannella pelastuslennolla, klo09.30–12.30 OH-HVG tarkasti 25 laut-taa, mutta tässä yhteydessä löytyi vainkuolleita.

Miehistön vaihdon ja koneen huol-lon jälkeen OH-HVG kuljetti tiedotusvä-lineiden edustajia onnettomuuspaikalleja Utöön sekä takaisin Turkuun.

Neljännellä pelastuslennolla klo16.00–19.15 nostettiin kuolleita lautoil-


.

ta ja merestä. Tämän lennon jälkeen OH-HVG palasi Hankoon. Paluumatka Han-gosta Turkuun klo 19.50–21.00 tehtiinetsintälentona onnettomuuspaikan kaut-ta.

Seuraavien kahden päivän aikana OH-HVG oli mukana etsinnöissä ja kuollei-den nostamisessa.

Useissa onnettomuuden jälkeen jul-kaistuissa tilastoissa OH-HVG:n elävänäpelastamien lukumääräksi on ilmoitettu37. Helikopterin miehistö on ilmoittanutraporteissaan tämän luvun. Todellisuu-dessa helikopteri pelasti 44 elossa olevaa.Tämä on voitu todeta laivojen ja Nauvonkokoamispaikan päiväkirjoista.

Q 97 (Super Puma)

Ruotsalainen valmiudessa ollut helikop-teri Q 97 lähti Visbystä klo 02.50 ja saapuionnettomuuspaikalle klo 03.50. OSC pyy-si helikopteria poimimaan merestä niinmonta ihmistä kuin mahdollista.

Ensimmäisellä lennollaan Q 97 pe-lasti kuusi ihmistä kahden ylösalaisinolleen pelastusveneen kölien päältä.OSC:n antaman ohjeen mukaisesti Q 97vei heidät Utöön, jonne se laskeutui klo05.00. Pysähdyksen aikana miehistö soittiUtöstä ARCC Arlandaan, ilmoitti tilan-teesta onnettomuuspaikalla ja pyysi lä-hettämään paikalle niin monta helikop-teria kuin mahdollista.

Tankkauksen jälkeen Q 97 palasi klo05.40 onnettomuusalueelle ja pelasti viisihenkeä pelastuslautalta ja neljä merestä.Nämä olivat erittäin huonokuntoisia. Q97:n päällikkö päätti viedä heidät suoraanmantereelle Hankoon. Q 97 laskeutui klo07.35 Hangon urheilukentälle, mihin pai-kalliset asukkaat kutsuivat nopeasti am-bulansseja. Miehistö opastettiin Hangonmerivartioaseman laskeutumispaikalle,missä tankkaus oli mahdollinen.

Q 97 lähti Hangosta onnettomuus-paikalle klo 08.10 ja palasi takaisin Han-koon klo 10.50. Tankkauksen jälkeen Q97 palasi tukikohtaansa ja päätti operaa-tion klo 16.15.

Y 65 (Boeing Kawasaki)

Ruotsalainen, valmiudessa ollut helikop-teri Y 65 lähti Bergasta klo 03.20. Kun

hakulaitejärjestelmä ei toiminut tuonayönä vian takia, miehistön hälyttäminenviivästyi 10 minuuttia. Kun helikopterinpäällikkö kuuli Bergasta, että ESTONIAoli oletettavasti uponnut, hän päätti len-tää suoraan onnettomuuspaikalle hake-matta tavanomaiseen tapaan lääkintähen-kilöstöä Huddingen sairaalasta.

Saavuttuaan klo 04.00 onnettomuus-paikalle Y 65 havaitsi SILJA EUROPAnitäpuolella suuren joukon pelastuslaut-toja ja alkoi tutkia niitä. Kaksi ensim-mäistä oli tyhjiä. Tässä vaiheessa heli-kopterin edestä ammuttiin punainenhätäraketti. Meressä oli pelastuslautta,josta ihmiset näyttivät valomerkkejä javilkuttivat. Pintapelastajan ohjaaminenlautan ääreen oli vaikeaa korkeassa aallo-kossa, mutta lautalta onnistuttiin pelas-tamaan yksi ihminen.

Kun kahta muuta lautalla ollutta ih-mistä alettiin nostaa helikopteriin, kat-kesi ensin vaijerin säie ja sitten vinssinmoottori meni rikki. Kun helikopterissaei ollut hätävinssin kiinnikettä, vinssausoli mahdotonta ja heidät oli jätettävälautalle. Pintapelastaja jouduttiin nosta-maan riiputuksessa 30–40 metrin pitui-sen vaijerin varassa SILJA EUROPAn kan-nelle. Y 65 hälytti Bergan uuden vinssinsaamiseksi, vei pelastetun sairaalaan Tuk-holmaan ja otti sieltä mukaansa sairaan-hoitajan avustamaan pelastustyössä. Tä-män jälkeen se meni Bergaan vinssin javaijerin vaihtoon.

Otettuaan Bergasta mukaan kaksi pin-tapelastajaa sekä ruotsalaisen TV-toimit-tajan ja kuvaajan Y 65 lähti uudelleenonnettomuusalueelle klo 08.12. Toisenpelastuslennon aikana se tarkasti suurenmäärän pelastusveneitä ja sadoittain tyh-jiä pelastusliivejä. Elossa olevia ei enäälöytynyt. Useita kuolleita havaittiin ja Y65 informoi muita helikoptereita. Kolmekuollutta vietiin Hankoon, jonne Y 65saapui klo 11.37. Hangosta Y 65 palasitankkauksen jälkeen Bergaan, jonne sesaapui klo 15.50.

Q 99 (Super Puma)

Kun Ronnebyssä valmiudessa ollut heli-kopteri Q 99 sai hälytyksen, se oli jotoisessa pelastustehtävässä Öölannin ete-

läkärjen lähellä pelastamassa kahta eloonjäänyttä kalastusaluksen upottua. Tämätehtävä päättyi klo 02.38. Q 99 sai käs-kyn lähteä kohti ESTONIAn onnetto-muuspaikkaa. Se laskeutui klo 03.25Visbyyn tankkausta ja varusteiden kun-nostusta varten, lähti Visbystä klo 03.55ja saapui onnettomuuspaikalle klo 04.40.

Ensimmäisen pelastuslennon aikanaQ 99 pudotti kaksi pelastuslauttaansamereen ajelehtimaan. Tämän jälkeen sevinssasi kolme eloon jäänyttä eräältä pe-lastuslautalta. Toiselta lautalta vinssattiinkaksi eloon jäänyttä lisää. Tämän jälkeenQ 99:n oli keskeytettävä operaatio pinta-pelastajan uupumuksen takia.

Q 99 suuntasi kohti Utötä, jonne selaskeutui klo 05.47. Tankattuaan viimei-sen erän Utön polttoainevarastosta, Q 99palasi klo 06.51 onnettomuuspaikalle jahavaitsi pelastuslautan, jolla oli neljä ih-mistä. Ensimmäistä vinssattaessa noin12 metrin korkuinen aalto oli kääntäälautan ylösalaisin. Kaikkien neljän tultuapelastetuiksi, miehistö suuntasi kohtiHankoa pelastettujen huonon kunnontakia.

Q 99 teki vielä klo 08.31–11.25 väli-senä aikana yhden pelastuslennon, mut-ta ei löytänyt enää eloon jääneitä eikäkuolleita. Tankattuaan Hangossa Q 99lähti takaisin tukikohtaansa ja saapui sin-ne klo 16.10.

OH-HVD (Agusta Bell 412)

OH-HVD oli onnettomuusyönä valmiu-dessa tukikohdassaan Helsingissä. MRCCTurku pyysi klo 02.18 MRCC Helsinkiähälyttämään OH-HVD:n. Miehistö häly-tettiin kodeistaan klo 02.25. Miehistö olikoossa tukikohdassa klo 02.55 ja ilmoit-tautui MRCC Helsingille. MRCC Helsin-ki ilmoitti, että MRCC Turku johtaa tilan-netta ja OH-HVD:n tehtävä ilmoitetaanheti, kun MRCC Turku ja MRCC Helsin-ki ovat selvittäneet tilanteen. Kello 03.20MRCC Helsinki ilmoitti, että ESTONIAoli uponnut ja käski OH-HVD:n ilmaan.Se saapui onnettomuusalueelle klo 05.32.

Kun OH-HVD ilmoittautui onnetto-muuspaikalle saavuttuaan OSC:lle, se saitehtäväksi poimia elossa olevia ihmisiälautoilta ja merestä. Alueella oli nähtävis-


.

sä 20–30 pelastuslauttaa, 2–3 pelastus-venettä ja runsaasti pelastusliivejä vedes-sä.

OH-HVD alkoi tarkastaa pelastuslaut-toja. Kolmannesta lautasta löytyi neljäelossa olevaa ja heidät vietiin SILJA EU-ROPAlle. Tämän jälkeen OH-HVD jatkoilauttojen tarkastamista ja pian löydettiinyhdeltä lautalta pahasti loukkaantunutihminen. Hänet vietiin SILJA EUROPAl-le. Muut lautalla olleet olivat kuolleet.

OH-HVD jatkoi tämän jälkeen laut-tojen tarkastuksia 20 minuutin ajan.FINNMERCHANT oli havainnut lähei-syydessään olleella lautalla elossa oleviaja OH-HVD kutsuttiin paikalle. Lautaltalöytyi kaksi hyväkuntoista ihmistä. Hei-dät vietiin Hankoon, kun OH-HVD lähtisinne tankkaamaan.

OH-HVD palasi onnettomuuspaikal-le klo 08.00 ja löysi merestä viisi kuollut-ta pelastusliivien varassa.

Päivän aikana OH-HVD jatkoi etsin-töjä vain tankkausten keskeyttäessä neklo 19.45 saakka. Seuraavana päivänä sejatkoi lentojaan aina hämärän tuloon astija nosti merestä yhdeksän kuollutta.

Q 91 (Super Puma)

Q 91 lähti Ronnebystä klo 03.45 ja saa-pui onnettomuusalueelle klo 05.50.

Operaation alussa Q 91 pudotti me-reen kaksi pelastuslauttaa. Se aloitti et-sinnät alueella, joka oli noin 7–8 kmlännempänä kuin muiden yksiköidenetsintäalueet. Etsinnän alussa havaittiinmeressä useita lauttoja, joilla oli elossaolevia. Helikopteri vinssasi yhdeltä lau-talta viisi henkeä. Seuraavalta lautaltavinssattiin ensin yksi pelastettava. Toisenpelastettavan vinssausyritys epäonnistui.Tämä oli paniikissa ja oli vähällä hukut-taa pintapelastajan. Vinssaus jouduttiinkeskeyttämään. Q 91:n tarkoituksena oliensin viedä pelastetut Utöön, mutta saa-tuaan kuulla, että siellä ei ollut enääsaatavissa polttoainetta, se kääntyi kohtiMaarianhaminaa.

Matkan aikana helikopterin koneis-tosta tuli kaksi kertaa lastuvaroitus (va-roitus, että voimansiirtojärjestelmän liik-kuvista osista on irronnut metallia). Q 91laskeutui turvallisesti Maarianhaminaan,

mutta vian takia sen oli jätettävä pelas-tusoperaatio.


Y 64 lähti Bergasta klo 04.45, otti mu-kaansa Huddingen sairaalasta lääkärin jasairaanhoitajan ja saapui onnettomuus-paikalle klo 05.52.

Y 64:n miehistö huomasi, että monipelastuslautta tarkastettiin useamminkuin kerran, koska tarkastettuja lauttojaei merkitty mitenkään. Tämän vuoksimiehistö ehdotti radiossa, että pintape-lastaja leikkaisi jo tarkastettujen lautto-jen katot auki.

Y 64 ryhtyi pelastamaan kolmea ih-mistä, joista yksi oli lautalla, yksi ma-kuullaan vedessä kiinnittyneenä lauttaanja yksi elottomana kiinni lautan ajoank-kurissa. Helikopteri laski pintapelasta-jansa alas vedessä olevan pelastettavanviereen. Vaikkakin vinssin vaijeri oli vioit-tunut, pintapelastajan onnistui saadahänet ylös. Seuraava nostettava oli lautal-la oleva mies. Hänellä ei ollut pelastuslii-viä. Hän putosi veteen hieman ennenpääsemistään helikopteriin. Pintapelas-taja hyppäsi hänen peräänsä ja onnistui-kin saamaan hänestä otteen. Vinssi olinyt kokonaan toimintakyvytön ja toinenhelikopteri, Y 74, kutsuttiin pelastamaanmolemmat. Pelastettava menehtyi kui-tenkin ennen helikopterin saapumista.

Y 64 vei pelastetut Utöön. Helikopte-rin mukana ollut terveydenhoitohenki-löstö jätettiin myös sinne auttamaan suo-malaista hoitohenkilöstöä. Henkilöstönpyynnöstä Y 64 kuljetti 20 eloon jäänyttäUtöstä Turun Yliopistolliseen keskus-sairaalaan. Tämän jälkeen Y 64 sai OSC:ltäluvan palata Bergaan korjauttamaan rik-koutunutta vinssiä. Se laskeutui sinneklo 15.30.


Y 74 lähti Bergasta klo 05.46 ja otettuaanHuddingen sairaalasta mukaansa lääkä-rin ja sairaanhoitajan se tuli klo 06.42onnettomuuspaikalle. Päivä oli jo valjen-nut. Pelastustyön alussa Y 74 löysi lau-tan, jolla oli kuollut ihminen pää vedenalla. Samaan aikaan se sai kuitenkin ra-diolla viestin, että Y 64 oli joutunut jättä-

mään pintapelastajansa veteen. Y 74 lähtiapuun.

Y 64:n paikannus oli vaikeaa, koskaOSC:llä ei ollut tarkkaa tietoa eri heli-kopterien paikoista. Y 64:n pintapelasta-jalla oli otteessan vainaja, joka nostettiinY 74:än sen oman pintapelastajan avus-taessa. Kun kuollut saatiin sisälle heli-kopteriin, Y 74:n pintapelastaja putosialaspäin noin metrin ja hän sai valjaistavoimakkaan iskun alavartaloon. Hänantoi kuitenkin laskea itsensä vielä ker-ran alas, jotta hän voisi auttaa ylös toisenkuolleen. Tämä oli kuitenkin sotkeutu-nut pahasti lautan naruihin eikä häntäkyetty vinssaamaan.

Tässä vaiheessa Y 74:n päällikkö päät-ti, että vainajien nostaminen keskeyte-tään, koska meressä ja lautoilla saattoiolla vielä elossa olevia. Lopuksi Y 64:npintapelastajalle laskettiin alas tyhjät val-jaat, joiden varassa hänet vinssattiin ylös.Y 74:n pintapelastaja oli loukaantunutniin pahoin, ettei hän enää pystynyt työs-kentelemään. Työtä jatkoi Y 64:n pinta-pelastaja.

Y 74 löysi klo 07.15 lautan, jolla olikolme elossa olevaa. Nämä nostettiin ylöshelikopteriin. Pintapelastaja jouduttiinvälillä nostamaan ylös räpylöiden pudot-tua aallokossa.

Y 69 ilmoitti klo 07.40 joutuneensamyös jättämään pintapelastajansa veteenvinssin rikkoutumisen takia. Mainittupintapelastaja oli myös toimintakyvytönlyötyään päänsä ylösalaisin olleeseen pe-lastusveneeseen ja saatuaan aivotäräh-dyksen.

Y 74 lähti auttamaan Y 69:ää. Pinta-pelastajalle lähetettiin koukku ja valjaatja hän pääsi niiden varassa ylös helikop-teriin.

Ylösalaisin olleen pelastusveneen kö-lin päällä oli kolme elossa olevaa. Y 74:ssäollut Y 64:n pintapelastaja laskettiin alasja kaikki kolme pelastettavaa nostettiinylös. Viimeistä nostettaessa voimakasaalto heitti pintapelastajan päin venettäja hän loukkaantui. Kun Y 74:ssä oli jokolme loukkaantunutta pintapelastajaa,se joutui keskeyttämään pelastustyön.Myös polttoaine alkoi olla vähissä. Kuusipelastettua, loukkaantuneet pintapelas-


.

tajat ja kuollut onnettomuuden uhri vie-tiin Huddingen sairaalaan, jonne saavut-tiin klo 09.30. Y 74 palasi klo 09.40Bergaan miehistön vaihtoon.

Y 74 lähti uudelleen Bergasta klo 10.25vaihdettuaan mekaanikon ja otettuaanmukaan kaksi uutta pintapelastajaa.Huddingen sairaalasta otettiin mukaanuusi lääkäri ja sairaanhoitaja. Onnetto-muuspaikalle saavuttuaan helikopterinosti eräältä lautalta ylös neljä sillä olleis-ta viidestä kuolleesta. Viides, jolla ei ollutpelastusliiviä, huuhtoutui yli laidan jahävisi aaltoihin.

Tämän jälkeen Y 74 sai etsintäalueenonnettomuusalueen etelälaidalta, muttasiellä ei ollut mitään onnettomuuteenviittaavaa. Se lähti tankkaamaan Han-koon. Hangossa Y 74 sai ARCC Arlandal-ta tiedon, ettei sen tarvitse enää jatkaaetsintää. Se lensi takaisin Bergaan, muttapoikkesi matkalla Utössä, mihin se jättivainajat. Se laskeutui Bergaan klo 16.57.


Y 69 lähti Ronnebystä klo 04.30. Saavut-tuaan onnettomuuspaikalle klo 06.45 seilmoittautui OSC:lle ja sai kehotuksenodottaa. Samalla se sai kuitenkin näky-viinsä pelastuslautan, joka kuitenkinosoittautui tyhjäksi. Välittömästi tämänjälkeen tuli näkyviin myös ylösalaisinoleva pelastusvene, jonka kölin päällä olikolme ihmistä. Kun pintapelastaja las-kettiin veteen, voimakas aalto tarttui hä-neen ja hän sai veneestä iskun päähänsä.Kun häntä yritettiin vinssata ylös, vinssiei toiminut. Y 69 joutui kutsumaan Y74:n apuun. Y 74 onnistui nostamaanpintapelastajan ylös ja samoin veneenkölin päällä olleet.

Kun OSC:llä ei ollut antaa ilman toi-mivaa vinssiä olevalle helikopterille lisä-tehtäviä, Y 69 lähti kohti Maarianhami-naa.

Loppuajan Y 69 toimi tiedustelu- jakuljetushelikopterina Turussa. Se lopettioperaation osaltaan iltapäivällä ja laskeu-tui Bergaan klo 15.30.

Seuraavana päivänä Y 69 suoritti on-nettomuusalueella etsintöjä Y 72:lta siir-retyllä miehistöllä. Kuusi kuollutta nos-tettiin.


Valmiudessa ollut helikopteri Y 68 nousiilmaan Sävestä klo 03.45, saapui tankka-usta varten Bergaan klo 05.15 ja onnetto-muuspaikalle klo 06.45.

Välittömästi saapumisensa jälkeen Y68 löysi ylösalaisin olevan pelastuslau-tan, jolla oli kuusi elossa olevaa ja viisikuollutta. Kuusi elossa olevaa nostettiinhelikopteriin. Nostaminen oli hyvin vai-keaa, koska lautta nousi ja laski aallokos-sa ja vinssin vaijeri oli vaarassa nykiä.Pelastetut olivat pahoin kylmettyneitä.Kun läheisyydessä ei näkynyt lauttoja taiveden varassa olevia pelastettavia, ohjaa-ja päätti kuljettaa pelastetut mahdolli-simman nopeasti lääkärin hoitoon.

Y 68:n miehistö tiesi, että Q 91:llä(ks. edellä), joka oli jättämässä onnetto-muusalueen samanaikaisesti, oli teknisiäongelmia ja se oli menossa Maarianhami-naan. Varmistaakseen Q 91:n turvallisenperillepääsyn Y 68 päätti lentää myösMaarianhaminaan. Matkan aikana Y 68pyysi lentokentälle kuusi ambulanssiaottamaan pelastetut vastaan.

Tankkauksen jälkeen Y 68 palasi on-nettomuuspaikalle käynnistääkseen toi-sen etsintälennon. Tällä lennolla se löysivain yhden kuolleen, joka ajelehti pelas-tusliivin varassa. Lennon päätteeksi vai-naja kuljetettiin Nauvoon.

Tankattuaan Nauvossa Y 68 lähti kol-mannelle lennolle. Se nosti merestä kaksikuollutta ja vei heidät Turkuun. Tank-kauksen jälkeen Y 68 palasi Bergaan,jonne se laskeutui klo 16.40.

Seuraavana päivänä Y 68 lensi uudel-la miehistöllä Bergasta Turkuun. Sen teh-tävänä oli kuljettaa yhdessä erään suo-malaisen helikopterin kanssa tiedotus-välineiden edustajia onnettomuuspaikalleklo 12.00 ja 19.00 välisenä aikana. Len-tojen aikana Y 68 tarkkaili merialuetta,mutta yhtään elossa olevaa tai kuolluttaei löytynyt.

O 95 (Super Puma)

O 95 lähti klo 04.10 Söderhamnista koh-ti Bergaa, jonne se laskeutui klo 05.10ohjeiden saamista ja tankkausta varten.Se nousi uudelleen ilmaan klo 06.00 jaheti saavuttuaan onnettomuuspaikalle klo

06.45 sen miehistö havaitsi meressä usei-ta pelatuslauttoja ja -liivejä. Kello 07.20mennessä oli kahdelta eri lautalta nostet-tu kuusi elossa olevaa. Tämän jälkeen O95 lensi Utöön viemään pelastettuja jatämän jälkeen Turkuun tankkausta var-ten. Seuraavalla pelastuslennolla klo09.25–12.10 O 95:llä oli etsintäalue on-nettomuuspaikan itäpuolella. Helikop-teri tarkasti useita pelastuslauttoja, mut-ta enempää elossa olevia ei enää löytynyt.Helikopteriin nostettiin kolme vainajaaja heidät vietiin Hankoon.

Kolmannella lennolla ei löydetty lisääkuolleita. O 95 palasi tukikohtaansa Sö-derhamniin klo 15.30 Hangon ja Bergankautta.

OH-HVF (Super Puma)

OH-HVF oli onnettomuuden tapahtues-sa tukikohdassaan Turussa, mutta riisut-tuna määräaikaishuoltoa varten. KunTurun Vartiolentueen päällikkö saapuiklo 03.45 MRCC Turkuun, hän ryhtyitoimenpiteisiin tämän helikopterin va-rustamiseksi operaatiovalmiiksi. Vartio-lentueen tarkastuspäällikkö hyväksyi klo05.40 koneen lentokelpoiseksi pelastus-tehtävän ajaksi.

OH-HVF nousi ilmaan klo 06.15 jasaapui onnettomuusalueelle klo 06.45.Kun se ei saanut radiolla yhteyttä OSC-Airiin, se kutsui alueella olevaa OH-HVG:tä ja sai ohjeen ryhtyä vinssaamaanpelastettavia lautoilta. OH-HVF tarkastiuseita lauttoja, jotka osoittautuivat kui-tenkin tyhjiksi. Parhaaksi työtavaksi ha-vaittiin pian pintapelastajan laskeminenmereen tuulen alapuolelle, josta tämä uilautalle. Eräällä lautalla oli yksi kuollut.Kun häntä yritettiin saada nostokoriin,suuri aalto kaatoi lautan ja hän katosi.

Tässä vaiheessa OH-HVF lähti tank-kaamaan Nauvoon ja saapui sinne klo09.35. Se lähti uudelleen alueelle klo10.25 ja saapui sinne klo 10.45.

OH-HVG ilmoitti OH-HVF:lle lau-tasta, jolla oli paljon kuolleita. OH-HVFlöysikin ylösalaisin kääntyneen lautan,jolla oli 12 kuollutta. Läheisyydessä olimyös kaksi naruistaan yhteen sotkeentu-nutta lauttaa, joiden välinaruissa oli kiin-ni kaksi kuollutta. OH-HVF nosti ylös-


.

alaisin olevalta lautalta kahdeksan kuol-lutta. Tässä vaiheessa havaittiin, että vins-sin vaijeri oli rispaantunut. OH-HVF il-moitti tilanteesta OSC:lle ja lensi Utöön,jonne se laskeutui klo 12.00. Utöstä olipolttoaine loppunut. Myös vaijeri todet-tiin niin huonoksi, että se piti vaihtaa.OH-HVF lähti Utöstä klo 12.45 ja veimatkalla SILJA EUROPAlle uuden OSC-Airin ja lennonjohtajan. Matkalla tarkas-tettiin vielä yksi lautta pintapelastajanavulla ja useita muita lauttoja tähystä-mällä. Turkuun laskeuduttiin klo 13.55.

Toinen miehistö lähti Turusta lennol-le kohti onnettomuuspaikkaa klo 15.35ja vei matkalla Utöön kaksi poliisin tutki-jaa. Onnettomuusalueella etsittiin eloon-jääneitä ja kuolleita 1,5 tunnin ajan, muttaniitä ei enää löytynyt. Hankoon laskeu-duttiin klo 18.55. Myöhemmin illallaOH-HVF kuljetti vielä kuusi pelastustoi-miin osallistunutta SILJA EUROPAltaTurkuun.

Onnettomuuden jälkeisenä päivänäOH-HVF teki vielä yhden etsintälennon,jonka aikana se nosti seitsemän kuollut-ta. Lisäksi se toimi kuljetustehtävissä.

X 92 (Mi-8)

Yhdessä muiden Suomen ilmavoimienMi-8-helikoptereiden kanssa X 92 saihälytyksen klo 03.15. Se lähti Utista klo04.38, tankkasi Turussa ja saapui onnet-tomuupaikalle klo 06.50.

Kun X 92 saapui onnettomuusalueel-le, se sai OSC-Airilta etsintäalueen jatehtävän etsiä eloon jääneitä pelastuslau-toilta. Pintapelastaja kävi tarkastamassauseita lauttoja, mutta kaikki olivat tyhjiä.Tämän jälkeen miehistö sai tiedon, ettätarkastetut lautat merkitään poijulla taiviiltämällä katto auki. Ensimmäisen len-non aikana ei löytynyt elossa olevia, sensijaan kuolleita näkyi paljon.

Ensimmäisen lennon lopussa X 92nosti MARIELLAlta nostopaareilla yh-den potilaan viedäkseen hänet Hankoon.Toisen potilaan nosto ISABELLAlta jou-duttiin siirtämään X 42:lle, koska poti-laan saaminen kannelle vaati aikaa japolttoaine oli vähissä.

Hankoon tehdyn välilaskun jälkeenX 92 palasi onnettomuusalueelle ja nosti

kahdeksan kuollutta, jotka vietiin Utöön.Nauvossa tapahtuneen tankkauksen jäl-keen tehtiin vielä kolmas etsintälento,mutta tällöin ei enää löytynyt eläviä eikäkuolleita.

Seuraavana päivänä X 92 teki yhdenlennon onnettomuusalueelle kuljettaentiedotusvälineiden edustajia.

Perjantaina 30.9.1994 X 92 teki kol-me etsintälentoa ja nosti merestä viisikuollutta. Kolme näistä oli ilman pelas-tusliivejä. Helikopteri palasi Uttiin klo19.43.

X 42 (Mi-8)

X 42 lähti Utista klo 04.45 ja laskeutuiTurkuun tankkaamista varten ja ottimukaansa pintapelastajiksi seitsemänTurun kaupungin pelastuslaitoksen EKA-ryhmään kuulunutta miestä. EKA-mies-ten vieminen SILJA EUROPAlle epäon-nistui, koska laiva keinui niin paljon, ettähelikopterikannelle laskeutuminen olisiollut liian vaarallista. Tämän vuoksi hejäivät koko päiväksi helikopteriin ensia-puhenkilöstöksi.

Meressä oli näkyvissä noin 50 laut-taa. X 42 tarkasti ne silmämääräisestimatalalla lentäen. Lauttoihin, joiden ka-tot olivat ehjät laskettiin pintapelastajatarkastamaan tilanne. Pintapelastaja tut-ki 10 lauttaa, mutta elossa olevia ei löy-detty.

Lauttojen tarkastuksen aikana OH-HVG ilmoitti, että heidän on jätettäväkesken ihmisten pelastaminen yhdeltälautalta polttoaineen vähyyden takia. X42 vinssasi tältä lautalta ylös kolme elos-sa olevaa. Tämän jälkeen se haki ISABEL-LAlta yhden paaripotilaan ja vei tämän japelastetut Turkuun.

Toiselle pelastuslennolle X 42 ottimukaansa kolme EKA-miestä pintape-lastajiksi ja vinssimiehiksi. Se suorittietsintää OSC:n osoittamalla alueella janosti kaksi kuollutta, jotka olivat pelas-tusveneissä.

Vietyään kolme uhria HangostaUtöön, X 42 palasi onnettomuusalueelleja nosti merestä neljä kuollutta. Kuolleetvietiin Utöön ja X 42 palasi Turkuun klo18.03.

Seuraavana päivänä X 42 teki useita

etsintälentoja ja nosti merestä seitsemänkuollutta. Se palasi tukikohtaansa klo21.44.

X 62 (Mi-8)

X 62 lähti Utista, teki välilaskun Turkuunja saapui onnettomuuspaikalle klo 07.20.Se ilmoittautui SILJA EUROPAlle radiol-la. Kun X 62:lla ei ollut pintapelastajaa,sille osoitettiin vain etsintätehtäviä. Kello07.35 se määrättiin kuljettamaan lääkä-reitä Turusta Utöön. Matkalla Turkuun sesai myös tehtävän kuljettaa palomiehiäTurusta Utöön ja pintaetsinnän johtajanNauvosta SILJA EUROPAlle.

X 62 lähti Turusta klo 08.41 muka-naan viisi lääkäriä ja kuusi palomies-pintapelastajaa sekä lennonjohtaja (OSC-Air). Nauvosta otettiin mukaan pintaet-sinnän johtaja. Lääkärit ja palomiehetjätettiin Utöön. Matkaa jatkettiin SILJAEUROPAlle, jonne laskeutuminen osoit-tautui kuitenkin mahdottomaksi, kunlaivan peräkansi nousi ja laski 10 metriäkerrallaan. Laivalle jätettävät oli vinssat-tava kannelle. Ennen viimeistä vinssaus-ta syntyi vaarallinen tilanne, kun laivanmuodon synnyttämä turbulenssi oli vä-hällä aiheuttaa X 62:n iskeytymisen lai-van helikopterikanteen. Viimeisen hen-kilön vinssaus onnistui vasta, kun laivaaoli käännetty.

Tämän jälkeen X 62 ryhtyi etsimäänmerestä eloonjääneitä sekä paikallista-maan ESTONIAn mahdollisesti synnyt-tämää öljylauttaa. Pian se löysikin pienenöljylautan. SILJA EUROPAn keulan etu-puolella oli vedessä 20–30 kuollutta pe-lastusliivien varassa, mutta elossa oleviaei näkynyt.

X 62 palasi Turkuun tankkaamaan jajatkoi jälleen onnettomuusalueelle klo12.44. Matkalla otettiin Utöstä mukaankaksi Helsingin pelastuslaitoksen palo-mies-pintapelastajaa. Onnettomuus-alueella ryhdyttiin tarkastamaan lauttojaja yhtä kumollaan ollutta pelastusvenettä.Yhdeltä lautalta nostettiin yksi kuollut.

Pelastustyön aikana toinen pintape-lastaja loukkaantui saatuaan vinssin kou-kun vaatteiden läpi reiteen. Työ oli kes-keytettävä ja loukkaantunut pintapelas-taja vietävä Hankoon hoitoon. Hankoon


.

X 62 saapui klo 15.28.Tämän jälkeen X 62 teki vielä yhden

etsintälennon klo 16.00–19.00, mutta senaikana ei enää löytynyt eläviä eikä kuollei-ta. Seuraavana päivänä X 62 teki vieläyhden etsintälennon, mutta tällöinkään eilöytynyt enää eläviä eikä kuolleita.

U 280 (Sea King) ja U 277 (Sea King)

Visbyssä tapahtuneen tankkauksen jäl-keen U 280 ja U 277 lensivät yhdessä jasaapuivat onnettomuuspaikalle klo08.15.

OSC antoi helikoptereille etsintäalueenja ne toimivat yhdessä. Lennon aikana eilöytynyt yhtään elossa olevaa. Tässä vai-heessa ei vielä nostettu kuolleita merestä.Helikopterit lensivät sitten Hankoon jasieltä klo 12.15 takaisin Tanskaan.

OH-HVH (Agusta Bell 412)

Rovaniemellä oli valmiudessa Agusta Bell206-helikopteri (OH-HRH). Tehtävänlaadun vuoksi miehistö päätti ottaa käyt-töön suuremman Agusta Bell 412-heli-kopterin OH-HVH. Siihen otettiin myösvaihtomiehistö.

OH-HVH lähti Rovaniemeltä klo05.10 ja saapui onnettomuusalueelle klo10.15. OSC-Air antoi ensimmäiseksi teh-täväksi tarkastaa pelastuslauttoja ja etsiämyös merestä mahdollisia elossa olevia.OH-HVH sai myös tiedon tarkastettujenlauttojen merkitsemistavasta. Pintapelas-tajaa ei tällä lennolla laskettu alas, koskalautat voitiin tarkastaa yläpuolella leiju-malla. OH-HVH palasi Hankoon klo12.45.

OH-HVH lähti klo 13.30 uudelle len-nolle tarkistaakseen, onko löydettävissäöljypäästöä, joka voisi paljastaa hylynsijainnin. Alueelta löytyikin noin 0,5NM:n pituinen öljyvana. OH-HVH saipian kehotuksen siirtyä erään venäläisenrahtialuksen luo, koska sieltä epäiltiinpelastustöissä olleiden pudonneen ve-teen. Pian kävi kuitenkin ilmi, että aluk-sen lähellä oli meressä kolme kuolluttaESTONIAn uhria. Kun paikalla oli kaksimuuta helikopteria, OH-HVH sai luvansiirtyä kauemmaksi. Nostettuaan meres-tä yhden kuolleen ja tarkastettuaan vieläkaksi lauttaa, OH-HVH lähti viemään

vainajaa Utöön. Tämän jälkeen se lensiTurkuun miehistön vaihtoon ja laskeutuisinne klo 16.00.

Toinen miehistö lähti ensimmäisellelennolleen klo 16.30. OSC-Air antoi silleetsintätehtäviä. Saatuaan tiedon, että eräslaiva oli havainnut meressä kolme kuol-lutta, OH-HVH meni paikalle. Kaksi kuol-lutta nostettiin helikopteriin ja vietiinUtöön. OH-HVH lähti tankkausta vartenNauvoon, laskeutui sinne klo 19.20 jalähti uudelleen ilmaan klo 19.50. Illanaikana OH-HVH teki vielä yhden ensi-apuryhmän kuljetuksen sekä yhden on-nettomuudessa loukkaantuneen siirronHangosta Turkuun sairaalaan. Viimeinentehtävä päättyi seuraavan päivän puolel-la klo 00.55.

OH-HVH oli vielä kahden seuraavanpäivän ajan etsintä- ja kuljetustehtävissä.Se nosti 30.9.1994 merestä vielä yhdenkuolleen.


Y 61 lähti Bergasta klo 10.30 ja ottimukaansa kaksi sairaanhoitajaa Huddin-gen sairaalasta. Saavuttuaan onnetto-muuspaikalle klo 11.40, Y 61 sai etsintä-alueen hylyn oletetun uppoamispaikankoillispuolelta. Sieltä ei löytynyt kuiten-kaan muuta kuin tyhjiä pelastusliivejä.Seuraavaksi Y 61 määrättiin etsimäänpelastusveneitä ja -lauttoja. Lauttojenkatot leikattiin auki tarkastuksen jälkeenja muiden helikopterien miehistöille il-moitettiin suoritetuista toimenpiteistä.Sen paremmin elossa olevia kuin kuollei-takaan ei löytynyt.

Y 61 lensi Hankoon tankkausta javinssin tarkastusta varten, koska vinssis-tä oli tullut palaneen käryä. Laskeutumi-sen jälkeen Y 61 määrättiin palaamaanBergaan. Matkalla se kuljetti seitsemänkuollutta Turkuun. Y 61 laskeutui Berg-aan klo 19.00.


Y 75 oli saanut tehtävän viedä lääkäri japsykologi Karoliinisesta Sairaalasta SIL-JA SYMPHONYlle. Se lähti Bergasta klo13.00. Lennolla oli mukana myös kaksijournalistia. Matkalla onnettomuus-alueelle Y 75 sai venäläiseltä kauppa-

alukselta tiedon, että aluksen lähellämeressä on kolme kuollutta. Tultuaanpaikalle klo 14.10 Y 75:n miehistö näkikuolleet. Näistä kaksi oli täysin upoksis-sa, mutta yhdellä oli pää vedenpinnanyläpuolella. Viimeksi mainittu nostettiinhelikopteriin. Tämän jälkeen lääkäri japsykologi vietiin SILJA SYMPHONYlle,jonne heidät vinssattiin klo 15.00.

Y 75 palasi venäläisen aluksen luo janosti toisen kuolleen. Kolmannen oli Y68 nostanut Y 75:n käydessä SILJASYMPHONYlla. Y 75 vei kuolleet Utöönja palasi Bergaan klo 17.05.

X 82 (Mi-8)

Aamulla Utin helikopteritukikohdan hen-kilöstö miehitti lisää helikoptereita pe-lastustoimia varten. X 82 lähti Utista klo12.26. Kolme Helsingin pelastuslaitok-sen palomies-pintapelastajaa otettiinmukaan Utöstä. X 82 saapui onnetto-muusalueelle klo 15.25 ja sai tehtäväk-seen tarkastaa kauimmaksi ajatununeitalauttoja. Lennon aikana ei löydetty eläviäeikä kuolleita.

O 98 (Super Puma)

O 98 lähti Söderhamnista klo 11.55.Matkalla onnettomuusalueelle se ottimukaansa Upsalasta lentäjän ja kaksi pin-tapelastajaa. Hangossa tapahtuneen tank-kauksen jälkeen O 98 lähti onnettomuus-paikalle klo 15.05 ja palasi takaisin Han-koon klo 18.40. Lennon aikana ei löyty-nyt elossa olevia eikä kuolleita.

Yövyttyään Turussa O 98 lensi seu-raavana päivänä Hankoon ja teki klo09.25–13.15 vielä yhden etsintälennonlöytämättä elossa olevia tai kuolleita. O98 lähti takaisin Söderhamniin klo 14.00.


Y 72 teki yhden etsintälennon, joka alkoiBergasta klo 15.00 ja päättyi sinne klo19.40. Lennolla oli mukana miehistö jakaksi journalistia. OSC:n antamalta et-sintäalueelta löytyi vain tyhjiä pelastus-lauttoja ja -liivejä.

Seuraavana päivänä sama miehistösai käyttöönsä Y 69:n. Y 72 sai uudenmiehistön, joka lähti Bergasta klo 09.19ja haki Huddingen sairaalasta lääkintä-


.

ryhmän. Y 72 lensi Turkuun, jossa mie-histö sai tilanneselostuksen. Y 72 lähtionnettomuusalueelle klo 13.07.

Y 72 aloitti etsinnät sille määrätylläetsintäalueella klo 13.50. Nostettuaankolme ruumista Y 72:n miehistö teki ha-vainnon, että kuolleet ja esineet ajelehti-vat hyvin suppealla alueella. Merestä nos-tettiin vielä kaksi kuollutta. Kello 16.40helikopteri lähti Utöön jättääkseen kuol-leet sinne. Miehistö sopi operaatiota joh-taneen vartiolaiva TURSAKSEN kanssa,että Y 69 ottaa Y 72:n etsintäalueen. Pa-luumatkalle lähdettiin klo 19.50.


Y 76 lensi tukikohdastaan Sävestä Berg-aan ja lähti sieltä klo 16.00 kohti onnet-tomuusaluetta. Helikopterissa oli kaksijournalistia. Y 76:lle annettiin etsintäalueonnettomuusalueen eteläosasta. PaluuBergaan tapahtui klo 20.25. Lennon ai-kana ei löytynyt eläviä eikä kuolleita.

ES-XAC (Mi-2) ja ES-XAB (Mi-2)

Onnettomuuspäivänä virolaiselle Aero-Co-nimiselle yhtiölle kuulunut Mi-2-tyyppinen helikopteri ES-XAC teki et-sintälennon pitkin Viron pohjoisrannik-koa. Saman yhtiön toinen helikopteri,ES-XAB jatkoi näitä lentoja seuraavinapäivinä.

RA 22511 (Mi-8)

Venäläinen, siviilikäytössä ollut Mi-8-tyyppinen helikopteri RA 22511 saapuionnettomuusalueelle myöhään onnetto-muuspäivän iltapäivällä. Myöhemmin il-tapäivällä se laskeutui Turkuun.

RA 22511 oli varustettu meripelas-tustehtäviin, mutta sen miehistöltä puut-tui kunnollinen merilentovaatetus. On-nettomuuspäivän jälkeisenä iltapäivänäRA 22511 sai etsintätehtävän, minkä jäl-keen se palasi tukikohtaansa.

7.5.6Kiinteäsiipisten lentokoneiden

toiminta

OH-PRB (Piper Navajo)

Suomen rajavartiolaitoksen Turkuun si-

joitetun Navajo-lentokoneen, OH-PRB,miehistö hälytettiin klo 04.45. Lentoko-ne lähti klo 05.47 ja saapui onnetto-muuspaikalle klo 06.13. Se lensi heli-kopterien yläpuolella, etsi pelastuslaut-toja ja ilmoitti helikoptereille ja laivoilleniiden sijainnista. Koska radioyhteydeteivät toimineet kunnolla, OH-PRB toimilinkkikoneena laivojen, MRCC:n ja heli-kopterien välillä. Se palasi Turkuun klo10.25. Miehistön vaihdon jälkeen se läh-ti klo 11.15 onnettomuuspaikalle enti-siin tehtäviin. Se palasi Turkuun klo15.35. Kolmas lento tehtiin klo 16.20–20.45.

Seuraavana aamuna OH-PRB lähti klo06.10. Onnettomuusalueelle saavuttuaanmiehistö antoi tilannekatsauksen, jonkapohjalta tilanne voitiin selostaa helikop-tereille. Päivän aikana lentokone tekikolme etsintälentoa.

OH-PRB jatkoi etsintälentojaan4.10.1994 saakka.

SE - KVG (Casa)

Ruotsin rannikkovartioston Casa-212-lentokone SE-KVG oli onnettomuusyö-nä Turussa, koska se oli osallistunut edel-lisenä yönä Suomen ja Ruotsin yhteiseenöljyntorjuntaharjoitukseen Turun seudul-la. Saatuaan tiedon onnettomuudesta,

Ruotsin rannikkovartioston johtokeskushälytti Suomessa olleet yksikkönsä.

Hälytyksen saatuaan SE-KVG:n mie-histö lähti heti hotellistaan Paraisilta kohtiTurkua.

SE-KVG oli lähtövalmiina klo 06.15.Myös se sai tehtävän toimia etsintä- jalinkkikoneena. Se teki onnettomuuspäi-vänä kaksi etsintälentoa onnettomuus-alueelle, klo 06.30–09.30 sekä 11.25–14.45. Se etsi OSC:n antamien ohjeidenmukaan pelastuslauttoja ja -veneitä sekäpelastusliivien varassa olevia ja ilmoittihavaitsemansa kohteet OSC:lle.

Myös toinen Ruotsin rannikkovar-tioston Casa-212-lentokone, SE-IVF siir-rettiin tukikohdastaan Sturupista Got-lantiin sen varalta, että sitä tarvittaisiin.Konetta ei kuitenkaan määrätty ESTO-NIAn onnettomuuteen liittyviin tehtä-viin.

ES-PLW (L-410) ja OH-AYH (AA-5)

Onnettomuuspäivänä ja useina päivinäsen jälkeen Viron valtion L-410-tyyppi-nen lentokone ES-PLW teki etsintälento-ja Viron rannikolla. Myös AeroCo:n vuok-raama AA-5 tyyppinen lentokone OH-AYH osallistui näihin lentoihin 29.9.1994alkaen.

7.5.7Pelastettujen kuljettaminen

turvaan

Ensimmäisenä paikalle tulleella helikop-terilla oli ohje kuljettaa pelastetut lähim-mille matkustaja-autolautoille ja klo02.22 MRCC Turku käski alusten pannahelikopterikannet laskeutumisvalmiu-teen. Kuitenkin vain kaksi helikopteria,Super Puma OH-HVG ja Agusta Bell 412OH-HVD pystyi laskeutumaan helikop-terikansille.

Utön linnakesaaresta, joka on uloinsaari ennen onnettomuuspaikkaa, muo-dostui tärkein pelastettujen kokoamis-keskus. Helikopterit toivat kaikkiaan 24pelastettua linnakkeeseen edelleen sai-raalahoitoon kuljettamista varten.

Yhteenveto pelastettujen sijoittumi-sesta eri sairaaloihin on taulukossa 7.8.

Taulukko 7.8 Pelastettujensijoittuminen sairaaloihin.

Sairaala Lukumäärä

Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS) 20Kirurginen sairaala 1Marian sairaala 16Länsi-Uusimaan aluesairaala, Tammisaari 4Hangon terveyskeskus 8Paraisten terveyskeskus 4Turun yliopistollinen keskussairaala

(TYKS), Turku 38Maarianhaminan keskussairaala 8Huddingen sairaala, Tukholma 8Södersjukhuset (SÖS), Tukholma 31

Pelastettujen kokonaismäärä 1381

Pelastuneita 137

1 Yksi pelastettu kuoli Huddingen sairaalassa


.

Taulukko 7.9 Pelastuneet, tunnistetut vainajat ja kadoksissa olevat henkilöt.

Matkustajat Miehistö KaikkiMiehiä Naisia Kaikkiaan Miehiä Naisia Kaikkiaan Miehiä Naisia Kaikkiaan

Pelastuneet 80 14 94 31 12 43 111 26 1371)

Tunnistetut 35 23 58 18 19 37 53 42 952)

vainajatKadoksissa 303 348 651 37 69 106 340 417 7573)

Kaikkiaan 418 385 803 86 100 186 504 485 989

1 138 pelastui, yksi pelastettu kuoli myöhemmin.2 92 ensimmäisten päivien aikana, kaksi löydettiin myöhemmin, yksi pelastettu kuoli.3 759 ensimmäisten päivien aikana, kaksi löydettiin myöhemmin.

Taulukko 7.10 Matkustajien ja miehistön kansallisuus.

Maa Kaikkiaan Pelastunut Kadoksissa Tunnistettuja vainajia

Alankomaat 2 1 1Kanada 1 1Latvia 23 6 13 4Liettua 4 1 3Marokko 2 2Nigeria 1 1Norja 9 3 6Ranska 1 1Ruotsi 552 51 461 402

Saksa 8 3 4 1Suomi 13 3 9 1Tanska 6 1 5Ukraina 2 1 1Valko-Venäjä 1 1Venäjä 15 4 10 1Viro 347 631 237 47Yhdistyneet Kuningaskunnat 2 1 1

Kaikkiaan 989 138 757 94% 100 14 77 9

1 Yksi pelastetuista kuoli myöhemmin sairaalassa.2 Yksi kadonnut löydettiin kuolleena 17.10.1994 ja toinen 11.5.1996.

Taulukko 7.11 Matkustajien ja miehistön ikäjakautuma.

Ikä Miehiä % Naisia % Kaikkiaan %

<15 9 2 6 1 15 215–19 20 4 20 4 40 420–24 60 12 40 8 100 1025–34 85 17 77 16 162 1635–44 98 19 85 18 183 1845–54 82 16 106 22 188 1955–64 61 12 73 15 134 1465–74 76 15 69 14 145 15>75 13 3 9 2 22 2

Kaikkiaan 504 100 485 100 989 100

7.6Onnettomuuden uhrit

7.6.1Tietoja uhreista ja

pelastuneista

Viimeisten, 4.1.1996 päivättyjen mat-kustaja- ja miehistöluettelojen perusteel-la voidaan olettaa 989 ihmisen, 17 erimaasta, olleen aluksella. Taulukoissa 7.9–7.13 on tilastotietoja matkustajista, mie-histöstä, eloon jääneistä, tunnistetuistavainajista sekä kadoksissa olevista.

Vain 26 (5 %) aluksella olleista naisis-ta pelastui. Miesten vastaava luku oli 111(22 %).

Enemmistö pelastuneista oli iältään15–44 vuoden välillä. Yli 65-vuotiastamiehistä pelastui 3 %, naisista ei yksi-kään.

7.6.2Ruumiinavausten tuloksia

Viron poliisi pyysi Suomen poliisilta apuaonnettomuuden uhrien kuolemansyidenselvittämisessä ja tunnistamisessa. Ruot-sin viranomaisten hyväksyttyä tämänmenettelyn, tunnistaminen käynnistyivirallisesti.

Ruumiinavaus tehtiin kaikille ensim-mäisinä onnettomuuden jälkeisinä päivi-nä löydetyille uhreille. Kaikki ruumiin-avaukset, yhtä Tukholmassa tehtyä lu-kuun ottamatta, tehtiin Helsingin yliopis-ton oikeuslääketieteen laitoksella, jolla oliSuomessa parhaat voimavarat tätä varten.

Kaikissa hukkumistapauksissa hypo-termia katsottiin toissijaiseksi kuolinsyyk-si. Uhreista 25 oli alastomia tai melkeinalastomia, 18:lla oli erittäin riittämätönvaatetus ja 40:lla onnettomuuden aikai-siin sääolosuhteisiin riittämätön vaate-tus. Vain 10 uhrilla oli lisävaatetusta.

Murtumia tai sisäelinten vaurioitatodettiin 28 tapauksessa. Kaikilla vaina-jilla oli vähäisiä tai suurehkoja pintanaar-muja, ruhjeita jne.

Alkoholilla ja/tai lääkkeillä ei ollutmerkittävää roolia. Vain kolmella uhrillaoli enemmän kuin 0,5 promillea alkoholiaveressään. Tavallisia huumeita ei löytynyt.


.

Taulukko 7.12 Pelastuneiden ikäjakautuma ja pelastuneiden prosentuaalinen osuuskussakin ikäryhmässä

Ikä Miehiä % Naisia % Kaikkiaan %

<15 1 11 0 1 715–19 7 35 2 10 9 2320–24 26 43 4 10 30 3025–34 25 29 10 13 35 2235–44 30 31 6 7 36 2045–54 16 20 3 3 19 1055–64 4 7 1 1 5 465–74 2 3 0 2 1>75 0 0 0

Kaikkiaan 111 22 26 5 137 14

Taulukko 7.13 Kuolinsyyt.

Peruskuolinsyy Miehiä Naisia Kaikkiaan

Hukkuminen 35 34 69Myötävaikuttanut tekijä:

Hypotermia 35 34 69Vammat 6 8 14Sydänsairaus 2 – 2

Hypotermia 16 6 22Myötävaikuttanut tekijä:

Sydänsairaus 2 – 2Vammat 1 1 2Myötävaikuttanut tekijä:

Hypotermia 1 – 1

Kaikkiaan 52 41 93

Huomautus: Myöhemmin löydetyt kaksi kuollutta eivät sisälly lukuihin.

luku 7 7.1 pelastustoimien pelastustoimien johdosta. … · 2020. 6. 13. · vaaratilanteen aste...

Documents