opas yläkoululaisten toiminnalliseen keksintöopetukseen...1. luku keksiminen 10 2. luku ideointi...

AITO keksijäkokemus

Opas yläkoululaisten toiminnalliseen

keksintöopetukseen

Nisse Suutarinen, Tarna Kannisto

ISBN 978-952-207-063-0Ensimmäinen painos, 2015

© 2015 MFKA-Kustannus OyKaikki oikeudet pidätetään

MFKA-Kustannus Oy on Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOLin kustannusyhtiö. Sen erikoisalaa ovat matemaattisten aineiden opetuk-seen soveltuvat oppikirjat ja opetusvälineet.www.mfka.fi

Kirjoittajat: Nisse Suutarinen, Tarna Kannisto

Ulkoasun suunnittelu. kuvitukset ja taittoRectoverso graafinen suunnitteluwww.rectoversodesign.com

SISÄLLYS

Johdanto 4

Näin käytät opasta 6

Kolme Serendipin prinssiä 7

1. luku Keksiminen 10

2. luku Ideointi 18

3. luku Uutuustutkimus ja asiantuntija-apu 28

4. luku Prototypointi 38

5. luku Testaus 45

6. luku Valmis tuote 51

Liitteet

Liite 1 Esimerkkikurssi: Lautapelikurssi 59

Liite 2 Tuotesuunnitteluhaaste: Serendipiteettien mallinnus 62

Liite 3 Tuotesuunnitteluhaaste: Käyntikorttilautapeli 64

Liite 4 Tuotesuunnitteluhaaste: Nopan mallinnus 66

Liite 5 Haastattelut: Bisnesmallit, Sosiaalinen media 70

Liite 6 Business Model Canvas 73

Keksintösanasto 74

Keksintökerhotodistus 80

4

JOHDANTO

Keksintöprosessien kautta oppilaat pääsevät toteut-tamaan vahvuuksiaan sekä oppimaan uutta yhdessä muiden kanssa. Keksijätiimissä on tilaa niin erilaisille taitajille, johtohahmoille kuin itsenäisille puurtajillekin: tärkeintä on että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Moti-vaattorina toimii oman projektin onnistuminen. Kirjan harjoituksissa myös monenlaiset opettajat voivat käyttää hyväksi ammattitietojaan, -taitojaan ja opetustyylejään.

Me kirjan tekijät haluamme korostaa keksintöjen monimuo-toisuutta: keksintö voi olla paitsi konkreettinen esine,

myös uudenlainen palvelu tai sosiaalinen sovellus. Keksintö voi liittyä mikrobiologisiin tai kemiallisiin prosessihin, tai vaikkapa eläinten kanssa toimimiseen. Keksintöjä voidaan lähestyä myös historiallisesta tai yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin. Suurin osa kirjan monipuolisista tehtävistä on helposti sovellet-tavissa lähes jokaisen oppiaineen tarpeisiin.

Joulukuussa 2014 hyväksytyt perusopetuksen opetussuunni-telman perusteet (OPS2016) korostaa oppijan ainutlaatuisuutta, aktiivisuutta, luovuutta ja yritteliäisyyttä. Oppimista kuvataan vuorovaikutteisena, yhteisöllisenä, monimuotoisena ja ilmiö-keskeisenä toimintana. Perusopetuksen arvopohjassa korostuu kestävän elämäntavan välttämättömyys. Keksintöopetus sitou-tuu näihin näkemyksiin.

Konkreettisina osaamisalueina keksintöopetus kehittää oppijoiden ajattelun taitoja, itsetuntemusta ja -luottamusta, luovuutta, vuorovaikutustaitoja ja vastuuta omasta työproses-sista. Keksimisprosessissa opetellaan monilukutaitoa, ja sen raportoinnissa harjoitellaan kykyä esittää prosessin vaiheet

JOHDANTO 5

monen eri viestintäkanavan kautta. Prosessin joka vaiheessa on mahdollista käyttää hyväksi tietoja viestintäteknologiaa. Muuttuva yhteiskunta ja kestävän tulevaisuuden haasteet vaa-tivat sopeutumiskykyä ja kekseliäisyyttä. Siten keksintöopetus ulottuu jokaiselle laaja-alaisen osaamisen alueelle.

Oppimisen iloa!

30.5.2015TekijätNisse Suutarinen, Tarna KannistoKuulemme mielellämme palautetta: [email protected]

Ajattelu ja oppiminen

Työelämä-taidot jayrittäjyys Tieto- ja

viestintä-teknologinen

osaaminen

Ihmisenä jakansalaisenakasvaminen

Monilukutaito

Itsestähuolehtiminenja arjen taidot

Kulttuurinenosaaminen,

vuorovaikutusja ilmaisu

Osallistuminenja vaikuttaminen

Kuva 1 Laaja-alainen oppiminen. Lähde: Opetushallitus

6

NÄIN KÄYTÄT OPASTA

• Opettaja voi poimia opetukseensa yksittäisiä tunteja, tai hän voi suunnitella harjoituksista kokonaisen kurssin.

• Keksintöprosessista voidaan rakentaa myös projekti, kerho, teemapäivä, vierailijaluento tai työpaja.

• Kirjan liitteistä 1–4 löytyy kolme aihe-ehdotusta kurssin, kerhon tai teemapäivän sisällöksi, sekä esimerkki kurssista ”Lautapelin rakennus”.

Osassa oppaan harjoituksia on tarkka sisältö, osassa opettaja voi vapaasti päättää, kuinka harjoitukset parhaiten sopisivat juuri hänen oppiaineeseensa. Kunkin harjoituksen yhteydestä löytyy vinkkejä tunnin rakentamiseksi. Jos päämääränä on rakentaa konkreettinen keksintö, on projektille suositeltavaa perustaa blogi, johon prosessin eteneminen voidaan tallentaa tekstein, kuvin ja videoin.

Kirja on jaettu kuuteen lukuun, joista jokainen keskittyy yhteen keksimisen kannalta olennaiseen osa-alueeseen:

1. keksimisen lähtökohtiin, 2. ideointiin, 3. uutuustutkimukseen ja asiantuntija-apuun, 4. prototyypin työstämiseen, 5. tuotteen testaamiseen ja 6. valmiin tuotteen käyttöönottoon ja markkinointiin.

Jokaisesta luvusta löytyy opetuksen avuksi:

• Tavoitteet: Mitä taitoja, tietoja ja oivalluksia oppilaat omak-suvat luvun harjoituksissa.

NÄIN KÄYTÄT OPASTA 7

• Kouluaineet: Ne kouluaineet, joihin luvun harjoitukset eri-tyisesti liittyvät. Harjoitusten ei kuitenkaan tarvitse rajoittua juuri näihin aineisiin.

• Esimerkkejä: Luvun alussa on ehdotuksia 45 minuutin, 75 minuutin ja 90 minuutin tunnin rakentamiseksi. Harjoituksia on mahdollista kuitenkin varioida, ja eri lukujen harjoituksia voidaan yhdistää toisiinsa.

• Harjoitukset: Luvun aiheeseen sopivia harjoituksia opetus-vinkkeineen.

• Taustateksti: Opettajan avuksi. Tarvittaessa monistettavissa oppilaille.

• Kertomuksia, anekdootteja ja lisätietovinkkejä

Kirjan lopusta löytyvät liitteet, keksintösanakirja ja keksijä-diplomi.

Kuulemme mielellämme palautetta: [email protected]

Keksintöjen maailmaan johdattaa satu ”Kolme Serendipin prins-siä”. Tervetuloa vaiheikkaalle matkalle!

KOLME SERENDIPIN PRINSSIÄ

Kauan sitten muinaisessa Serendipin maassa asui mahtava kuningas Giaffo. Hänellä oli kolme poikaa, joita hän rakasti

kovin. Koska Giaffo oli viisas kuningas, hän halusi antaa pojilleen vallan ja vaurauden lisäksi myös hyveitä ja ymmärrystä. Niinpä hän etsi pojilleen valtakuntansa parhaat opettajat. Opettajien oli määrä kasvattaa pojat siten, että he omaksuisivat parhaan mahdollisen ymmärryksen, mutta myös siten, että kuningas voisi tunnistaa pojat aina omikseen.

Pojat edistyivät tieteissä ja taiteissa opettajien johdolla erittäin hyvin, mutta kuningas epäili silti heidän kasvatustaan.

8 NÄIN KÄYTÄT OPASTA

Niinpä eräänä päivänä kuningas kutsui pojat luokseen jokaisen vuorollaan. Hän kertoi luopuvansa kruunusta ja jättävänsä valta-kunnan hallitsemisen pojalleen. Kaikki kolme prinssiä kieltäytyi-vät jokainen vuorollaan kruunusta. Kuningas oli salaa tyytyväi-nen, mutta pelkäsi silti, että pojat olivat eläneet liian suojeltua elämää. Niinpä hän esitti raivostunutta ja ajoi pojat matkoihinsa onneaan etsimään.

Prinssit harhailevat aikansa, kunnes ryhtyvät seuraamaan naa-purivaltakuntaan johtavaa tietä. He huomaavat tiessä erikoisia piirteitä. Tien vasemmalla puolella surisee lauma kärpäsiä ja sen oikeaa laitaa vilistää jonossa lauma muurahaisia. Tien toisella puolella rehottaa mehukas ruoholaidun, kun puolestaan sen toinen laita on paljas. Tien keskelle on varissut pieniä ruoho-tuppoja. Tien pölyssä näkyy ison, kolmijalkaisen olennon jäljet.

Pian heitä vastaan kävelee hätääntynyt kamelinajaja, joka kysyy, ovatko prinssit nähneet hänen karannutta kameliaan. “Onko kameli toisesta silmästä sokea?”, kysyy vanhin prinssi kamelinajajalta. “Puuttuuko siltä yksi hammas?”, keskimmäinen prinssi kysyy. “Onko sen yksi jalka rampa?”, kysyy nuorin pojista. Kamelinajaja vastaa myöntävästi kaikkiin kysymyksiin. “Olette siis nähneet sen”, hän toteaa, ”sen selässä oli arvokas lasti”. Pojat kieltävät nähneensä kamelia, mutta kysyvät vielä tarkennukseksi: “oliko sen selässä oleva vasemman puoleinen kori lastattu voilla ja oikean puoleinen kori hunajalla?” Nyt kamelinajaja suuttuu ja väittää poikien varastaneen kamelin. Pojat pidätetään ja heidät viedään naapurimaan kuningas Beramon eteen tuomittavaksi.

“Kuinka pystytte kuvailemaan kadonnutta kamelia niin tar-kasti, vaikka väitätte, ettette ole nähneet tai varastaneet sitä? Mitä teillä on sanottavaa puolustukseksenne?” Kuningas Beramo kysyy prinsseiltä. Pojat kertovat, että he eivät olleet nähneet kamelia, mutta he olivat nähneet sen jättämät jäljet. Kamelin täytyi olla toisesta silmästä sokea, koska se oli syönyt ruohon vain toiselta puolelta tietä. Se ei ollut nähnyt mehukasta ruohoa tien toisella puolella. Siltä puuttui yksi hammas, koska

NÄIN KÄYTÄT OPASTA 9

tielle oli pudonnut kamelin hampaan kokoisia ruohotuppoja. Se oli rampa, koska tiellä näkyi vain kolmen jalan jäljet. Tien vasem-malle puolelle oli korista tihkunut auringossa sulanutta voita, joka houkutteli kärpäsiä. Muurahaiset taas seurasivat tien oike-alle puolelle valunutta hunajavanaa.

Tarinan kuultuaan naapurimaan kuningas Beramo ihastui prinssien nokkeluuteen ja päättelykykyyn, ja palkkasi heidät oitis neuvonantajikseen. Poikien kasvatus oli kuin olikin kanta-nut hedelmää.

(Kansansadusta mukaillut Tarna Kannisto)

”Kolme Serendipin prinssiä” on vanha persialainen satu. Serendipi on Sri Lankan muinainen persiankielinen nimi. Tarina on kiehto-nut ihmisiä kautta aikojen: se tunnetaan monissa muodoissa muun muassa intialaisissa kansansaduissa, juutalaisessa Talmudissa, sekä Tuhannen ja yhden yön satukokoelmassa. Tarinaa on varioinut myös ranskalainen valistusajan filosofi Voltaire teoksessaan Zadig. Euroop-paan tarina saapui alun perin 1500-luvulla italialaisena käännöksenä, josta sen puolestaan käänsi 1700-luvun alussa englanniksi taidehisto-rioitsija Horace Walpole.

Horace Walpole on myös termin “serendipisyys” kehittäjä. Hän piti niin paljon prinssien tavasta tehdä teräviä havaintoja ja niistä nokke-lia arvauksia, että kehitti uuden sanan kuvaamaan tätä tapaa tehdä oikeiksi osoittautuvia päätelmiä sattuman johdattamana. Tarinaa pidetään muun muassa nykyaikaisten etsivätarinoiden alkumuotona, sekä eräänlaisena kertomuksena tieteellisestä metodista: usein eri-laiset tieteenalat edistyvät juuri valistuneiden ja onnekkaiden arva-usten kautta. Samalla tavoin keksiminen vaatii pohjakseen ymmär-rystä, rutkasti yrittämistä ja erehtymisen kautta onnistumista, sekä aina myös ripauksen onnea. ”Serendipiteetti” tarkoittaa sattuman ohjaamaa, odottamatonta löytöä.

Katso jatkoksi tämän kirjan liite 2.Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Serendipisyys

10

1. LUKU

KEKSIMINEN

Keksimisessä on vetovoimaa! Se on hauskaa ja se kehit-tää monia erilaisia taitoja. Samalla myös keksimispro-sessiin liittyvät tiedot karttuvat.

Keksiminen kuuluu monien ammattien työnkuvaan. Keksin-nöt rikastuttavat ja hyödyttävät jokapäiväistä elämäämme.

Ajan kuluessa toimintaympäristömme muuttuu ja kehittyy: tar-vitsemme jatkuvasti uusia menetelmiä, laitteita, tuotteita ja pal-veluja, jotka helpottavat ja parantavat työtämme, arkeamme ja vapaa-aikaamme. Keksijä löytää omasta ajastaan trendejä ja uusille keksinnöille sopivia markkinarakoja. Keksijä luo sellai-sia uusia ajatuksia, jotka voidaan muuttaa tuotteen muotoon.

KEKSIMINEN 11

Pienikin edistysaskel jollakin elämän osa-alueella on merkittävä, jos ratkaisu onnistutaan paketoimaan helposti tuotettavaan ja helposti toistettavaan tai monistettavaan muotoon.

Keksijän työ on usein tiimityötä: omaa osaamista täyden-netään toisten osaajien ammattitaidolla. Keksinnön tuottami-nen vaatii esimerkiksi nokkeluutta, sitkeyttä, intuitiota, käden taitoja, taiteellista silmää, teknistä tietämystä ja sosiaalisia taitoja. Jokaisella on keksijän työhön tarvittavia valmiuksia, mutta tuskin kenelläkään yksin on kaikkia näitä valmiuksia. Siksi keksijän on usein osattava toimia yhdessä muiden kanssa, osat-tava verkostoitua, neuvotella, koota ja johtaa tiimejä.

”Siipipurjehdus” on Suomessa kek-sitty talviurheilulaji. Kitewing-nimellä “siipipurjeita” on myyty yli kolmeen-kymmeneen maahan ja siitä on muo-dostunut vuosien varrella myös uusi kesälaji. Siipipurjeelle on myönnetty useita palkintoja, muiden muassa Inno-Suomi II palkinto Uudellamaalla 2005 sekä kansainvälisen talvipurjehdusliiton WISSA:n myöntämät Best Design -pal-kinnot vuosina 1994 ja 2006. Siipipurjeen toinen keksijä, Carl-Magnus Fogelholm, kertoo tämän kirjan sivuilla keksinnön tarinan ideasta menestystarinaksi:

”Tuulen voimalla, jäällä ja lumella toimivaa ’siipipurjetta’ ryhtyi alun perin kehittelemään yhteiskuntatieteilijä Sami Tuurna vuonna 1987. Tiimityöksi

siipipurjeen kehittäminen ideasta tuot-teeksi muuttui seuraavana vuonna kun minä liityin mukaan kehitystyöhön. Motivaatiomme keksinnön kehittäjinä perustui yksinkertaiseen näkemykseen, visioon: oivalsimme, että täysin uuden-laisena urheilulajina siipipurjehdus voisi levitä maailmanlaajuiseksi lajiksi kaik-kiin talviurheilumaihin.”

Kuva 2 Samin ensimmäinen prototyyppi

KITEWINGIN TARINA, OSA 1

12 KEKSIMINEN

TUNTISUUNNITELMATAVOITTEET: Oppilaat• oivaltavat, että keksijöitä, keksintöjä ja keksimistä on monen-

laisia.• huomaavat, että keksiminen on yhteistyötä.• löytävät ja nimeävät omia vahvuuksiaan keksijöinä.KOULUAINEET: Historia, äidinkieli, luonnontieteet, taito-ja tai-deaineet, kielet, elämänkatsomustieto.Tunnin pituus: 45 min., 75 min. tai 90 min. Opettaja valitsee tunnin raameihin sopivat harjoitukset. Huomaa myös tarvike- ja välinevaatimukset. Harjoituksista saa tarvittaessa kaksi 45 min. tai 75 min. pituista tuntia. Huomaa tällöin suunnitella tunnit niin ettei päällekkäisyyttä synny.ESIMERKKEJÄ, tunti (1)• 45 min. Teemana aiheeseen virittäytyminen: Harjoitukset

1, 2 (lyhennettynä) ja 3 (lyhennettynä) • 45 min. Teemana erilaiset keksijät ja heidän ominaisuutensa:

Harjoitukset 1, 2 ja 4 (lyhennettynä)• 75 min. Teemana erilaiset keksijät ja heidän ominaisuutensa:

Harjoitukset 1, 2, 3 (lyhennettynä) ja 4. • 90 min. Teemana keksimisen maailmaan syventyminen: Har-

joitukset 1–4. • 90 min. Teemana keksintöjen monipuolisuus: Harjoitukset

1, 3, 5 ja 6.ESIMERKKEJÄ, tunti (2)• 45 min. Teemana keksintöjen monipuolisuus: Harjoitukset

4 (lyhennettynä), 5 ja 6. • 75 min. Teemana keksintöjen monipuolisuus: Harjoitukset

3, 5 ja 6.

KEKSIMINEN 13

HARJOITUKSETHARJOITUS 1: Lämmittelyä Harjoituksen tavoite: Hahmottaa keksijöiden erilaisia piirteitä ja pohtia, mikä piirre kuvaa parhaiten itseä. Jos oppilaat eivät ole ennestään toisilleen tuttuja, on harjoituksen tarkoituksena myös tutustuminen.Harjoituksen kokonaispituus: 10 min.Tarvikkeet: Ei tarvikevaatimuksia. Ks. keksintösanakirjasta (kirjan lopusta) termi ”keksijä”.Menetelmä: Mielikuvaharjoittelu.Harjoituksen kulku:• Jokainen oppilas keksii itseään kuvaavan adjektiivin ja liittää

sen etunimeensä, esim. ”Ella Sinnikäs”. Adjektiivin ei tarvitse olla suomenkielinen. Adjektiivin merkitys pitää selittää muille, jos kaikki eivät sitä ymmärrä. Luokassa käydään kierros, jossa jokainen sanoo oman nimensä ja adjektiivinsa sekä kaikkien edeltävien kerholaisten nimet ja adjektiivit.

HARJOITUS 2: Erilaisia keksijöitäHarjoituksen tavoite: Huomata, että keksijöitä on hyvin monen tyyppisiä. Pohtia, mitä ominaisuuksia keksiminen vaatii. Oppia lisää erilaisista keksijöistä.Harjoituksen kokonaispituus: 30 min. (lyhennettynä 15 min.)Tarvikkeet: internetyhteys ja –laitteet. Lyhennetyssä versiossa vain paperia ja kynä. Ks. keksintösanakirjasta kirjan lopusta termi ”keksijä”.Menetelmä: Tiedonhaku yksilö-, pari- tai ryhmätyönä; tai aiemmin opitun muistiinpalauttaminen.Harjoituksen kulku:• Jos jokaisella oppilaalla on joku laite, jolla pääsee nettiin,

oppilaat työskentelevät yksin tai pareissa, muussa tapauk-sessa 2–4 hengen ryhmissä.

• Oppilaiden tehtävänä on etsiä netistä tietoa erilaisista

14 KEKSIMINEN

keksijöistä. Ryhmille voidaan antaa tehtäväksi esimerkiksi etsiä henkilö, joka on: erittäin nuori, vanha, nainen, mies, tai tehnyt merkittävän keksinnön esim. ilmailun, tekstiiliteollisuu-den, kemian, käsityön tai ruuan valmistuksen alalla.

• Lyhennetyssä versiossa oppilaat muistelevat jo tuntemiaan keksijöitä. Keksijät voivat olla joko oikeita henkilöitä tai fiktii-visiä. Ryhmillä voi olla samoja henkilöitä tai hahmoja.

• Kun keksijä on löydetty / keksitty, oppilaat kirjoittavat muis-tiin kuka henkilö on, hänen lyhyet elämänkertatietonsa ja sen, mikä on hänen tunnetuin tai tärkein keksintönsä.

• Tämän jälkeen oppilaat pohtivat, mikä on valitun keksijän tärkein piirre, ominaisuus tai taito: mikä on erityisesti auttanut tätä kek-sijää tekemään keksintönsä. Keksijää voi kuvata 1–3 sanalla.

• Lopuksi keksijä esitellään koko luokalle.• Opettaja kerää keksijöitä kuvaavat adjektiivit ja termit tau-

lulle tai tekstitiedostoksi.

HARJOITUS 3: Erilaisia keksintöjäHarjoituksen tavoite: Oivaltaa, että keksintöjä on hyvin monen-laisia. Avartaa ennakkokäsityksiä keksinnöistä.Harjoituksen kokonaispituus: 30 min. (lyhennettynä 20 min.)Tarvikkeet: A3-paperi, tusseja sekä erilaisia aikakauslehtiä, saksia ja liimaa; tai vaihtoehtoisesti internetyhteys ja –laitteet. Lyhennetyssä versiossa tarvitaan vain paperia ja tusseja. Ks. kek-sintösanakirjasta kirjan lopusta termi ”keksintö”.

Huom. lehdiksi käyvät paitsi tiedettä ja tekniikkaa käsittelevät, myös esimerkiksi terveyteen, puutarhanhoitoon ja kodin sisus-tukseen liittyvät lehdet sekä monenmoiset harrastuslehdet. Menetelmä: Julisteen tai kollaasin valmistaminen ryhmätyönä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat jakautuvat ryhmiin (2–6 hlöä / ryhmä). • Opettaja jakaa jokaiselle ryhmälle A3-paperin, tusseja, saksia

ja liimapuikkoja, sekä lehtiä.

KEKSIMINEN 15

• Oppilaat etsivät lehdistä kuvia (ja tekstiä) erilaisista ideoista ja keksinnöistä.

• Kuvat liimataan A3-paperille.• Juliste voidaan valmistaa myös tietokoneella, jolloin sopivat

kuvat haetaan internetistä.• Lopuksi jokainen ryhmä esittelee oman julisteensa muille:

mitä keksintöjä löytyi, miksi ne ovat oppilaiden mielestä kek-sintöjä, ja miksi juuri nämä keksinnöt valittiin?

• Lyhennetyssä versiossa oppilaat voivat muistella tuntemiaan keksintöjä ja piirtää ne paperille. Voidaan pohtia esim. mitä keksintöjä luokkahuoneesta löytyy. Lyhennetyssä versiossa ei tarvita aikakauslehtiä.

• Julisteet kiinnitetään lopuksi luokan seinälle.

HARJOITUS 4. Vahvuuteni keksijänäHarjoituksen kokonaispituus: 20 min. (lyhennettynä 5–10 min.)Harjoituksen tavoite: Pohtia, mikä on kunkin oppilaan vahvuus keksijänä.Tarvikkeet: Aiemmassa harjoituksessa kerätyt adjektiivit ja termit (näkyvissä taululla tai powerpointilla).Menetelmä: Ryhmäkeskustelu.Harjoituksen kulku:• Hetken pohdittuaan jokainen oppilas valitsee tai keksii

jonkun itseään keksijänä kuvaavan adjektiivin tai termin. Sanan ei tarvitse olla suomenkielinen. Se voi olla sama tai eri sana kuin harjoituksessa 1. Samoin kuin tunnin alussa, sanan merkitys pitää selittää muille jos kaikki eivät sitä ymmärrä. Luokassa käydään kierros, jossa jokainen sanoo oman nimensä ja adjektiivinsa. Lyhennetyssä versiossa harjoitus päättyy tähän.

• Tämän jälkeen pohditaan pareissa: 1. oliko oppilaan valitsema adjektiivi sama tai eri kuin tunnin

alussa? Miksi?

16 KEKSIMINEN

2. Löytyikö tunnin aikana joku itseä ensimmäistä sanavalin-taa paremmin kuvaava adjektiivi?

3. Mikä oli yllättävin tunnin aikana käsitelty keksintö? Miksi? 4. Entä yllättävin keksijä? Miksi?• Jos aikaa on, tunnin lopussa voidaan käydä opettajajohtoinen

keskustelu em. kysymysten pohjalta.

HARJOITUS 5: Keksinnön monet puolet.Harjoituksen tavoite: Keskeistä on huomata, minkälaisia tietoja ja taitoja tuotteen kehittäjä on tarvinnut: esimerkiksi käsityötai-toja, tieteellistä tai esteettistä ymmärrystä, käsitys eläinten ja ihmisten käyttäytymisestä tai eri aineiden tai materiaalien omi-naisuuksista. Oppilaat virittyvät ajattelemaan, millä tavoin juuri he voisivat osallistua keksinnön tai tuotteen kehittämisprosessiin.Harjoituksen kokonaispituus: 30 min. (15+15 min.)Tarvikkeet: Joko edellisellä tunnilla valmistetut keksintöju-listeet, tai opettajan valitsemat kuvat erilaisista keksinnöistä. Kuvat voivat olla esimerkiksi: urheiluauto, hiivaleipä, villatakki, härkien vetämä aura, kännykkä, mustekynä ja piimäpurkki. Menetelmä: Tutkiva oppiminen ryhmässä.1. osio: Mitä eri puolia keksinnöstä löytyy? (15 min)Harjoituksen kulku:Oppilaat jatkavat 2–6 hengen ryhmissä, tai siirtyvät niihin ryhmiin jossa tekivät julisteen (Harjoitus 2). • Jos tarvikkeena käytetään julisteita, niistä valitaan yksi keksintö.• Jos käytetään opettajan valitsemia virikekuvia, opettaja jakaa

jokaiselle ryhmälle yhden kuvan.2. osio: Oppilaiden tehtävänä on pohtia, seuraavia kysymyksiä (aikaa 15 min): 1. Kuka on osallistunut keksinnön valmistamiseen, ja mitä

hän on tehnyt? 2. Mitä erilaisia tietoja ja taitoja keksinnön keksiminen ja val-

mistaminen on vaatinut?

KEKSIMINEN 17

3. Onko kehittelijä toiminut yksin vai yhteistyössä muiden kanssa?

4. Onko valmis tuote syntynyt sattumalta vai onko sen keksi-miseen vaadittu monta yritystä tai erehdystä?

• Keksijähahmoille voidaan antaa myös nimet. Esimer-kiksi urheiluauton valmistamiseen on osallistunut muiden muassa: Fatima Fyysikko (tieteellinen puoli), Mikko Muotoi-lija (ulkoasu), Taru Teknikko ja Mahdi Mekaanikko (käytän-nön toteutus, käsityötaidot), Teemu Taiteilija (värit) ja Veera Verhoilija (auton sisustus ja istuimet). Lisäksi kaikki tehty työ perustuu aiempien, nimettömien keksijöiden työlle aina pyörän keksimisestä lähtien.

• Lopuksi tehtävät puretaan koko luokan kesken: jokainen ryhmä esittelee oman keksintönsä koko luokalle.

• Pohditaan yhdessä: 1. Löysikö ryhmä keksinnöstä kaikki puolet? Jäikö jokin taito

tai henkilö huomaamatta? 2. Mitä oivalluksia tai ideoiden yhdistelmiä keksintöihin liittyy?

Esimerkiksi lampaan villapeite, joka lämmittää ihmistä; härkien voima yhdistettynä auran vipuvarteen kääntää maata (härät on ensin pitänyt kesyttää ja opettaa) jne.

HARJOITUS 6: MINÄ KEKSIJÄNÄHarjoituksen kokonaispituus: 5–10 min.Harjoituksen tavoite: Pohtia omaa roolia keksijänä. Syventää käsitystä keksimisestä yhteistyönä, jossa erilaiset tiedot, taidot ja luonteenpiirteet täydentävät toisiaan.Menetelmä: Reflektio ryhmässä.Harjoituksen kulku:Oppilaat keskustelevat ryhmissä siitä, mihin rooliin kukin ryhmän jäsen sopisi: mitä tietoja, taitoja ja kiinnostuksen koh-teita kenelläkin on?

18

2. LUKU

IDEOINTI

Ideointi on ajatteluprosessi, jossa syntyy uusia oival-luksia, tai jotakin valmista ideaa työstetään eteenpäin. Ideasta kehitetään uusi hyödyke tai palvelu, tai tekni-siä parannuksia jo markkinoilla olevaan hyödykkeeseen. Ideointi liittyy keskeisesti myös markkinointiin.

Niin luovilla kuin teknisillä aloilla tarvitaan ideointia. Ideointi on prosessi, jonka aikana idean keksijä käy vuoropuhelua eri-

laisten asiantuntijoiden, mahdollisten yhteistyökumppaneiden ja kohderyhmien edustajien kanssa. Keksijä selittää ideansa asian-tuntijalle, joka arvioi ideaa oman ammattitaitonsa ja kokemuk-sensa avulla. Asiantuntija kertoo oman näkemyksensä ideasta ja

IDEOINTI 19

sen toteuttamiskelpoisuudesta, ja siten osallistuu idean muok-kaamisen. Ideat usein muuttuvat niitä työstettäessä. Ideointi-prosessi voi olla esimerkiksi palaveri, jossa tuotekehittelijät ja mainostajat ideoivat, millaisin menetelmin uusi jogurttimaku par-haiten onnistutaan markkinoimaan sen kohderyhmälle, tai miten uuden jogurttimaun kohderyhmää voitaisiin pyrkiä laajentamaan.

Todellisena ’kuningasideana’ voidaan pitää sellaista, joka on mahdollista toteuttaa voittoa tuottavana hyödykkeenä. Sellai-set ideat voivat olla jopa vuosikymmeniä kestäneen pohdinnan tulos. Jokainen yritys on kuitenkin saanut alkunsa yrityksen perustajan keksimästä ja kehittämästä liikeideasta. Menestysta-rinat alkavat aina ideasta – ja ideointia voi opetella!

Ideoita voidaan luokitella niiden syntyprosessin mukaisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla: 1. Ongelman tai tarpeen havaitseminen. Havaitaan jokin val-litseva ongelma tai tarve ja löydetään siihen ratkaisu. Ratkaisu menestyy parhaiten silloin, kun ongelmaa tai tarvetta ei ole kukaan muu aikaisemmin havainnut.2. Johdannaisidea. Parannetaan olennaisesti jo valmiiksi ole-massa olevaa esinettä, asiaa tai menetelmää, tai tehdään sen pohjalta kokonaan uusi esine tai menetelmä. Asioita ja menetel-miä on mahdollista yhdistellä uusilla tavoilla. 3. Sattuma. Idea voi syntyä silloin, kun sitä ei aktiivisesti mietitä tai työstetä. Uusia ideoita voi syntyä sattuman kautta, esimer-kiksi arkielämän havaintojen ja kokemusten myötä. 4. Työtehtävän ratkaiseminen. Työtehtävien ratkomiseen vaa-ditaan joskus uusia ideoita ja menetelmiä. Työntekijä ratkaisee työtehtävään liittyvän ongelman aiemmin hankitun ammattitai-don ja luovan ajattelun avulla. 5. Taiteellinen idea. Taide ja taiteellinen lahjakkuus voivat antaa ideoita. Taiteellinen idea voi koskea esimerkiksi toteuttamistyy-liä tai tuotteen ulkonäköä. 7. Tietokoneavusteisesti tuotettu idea. Idea voi syntyä myös tietotekniikkaa hyväksi käyttäen.

20 IDEOINTI

TUNTISUUNNITELMATAVOITTEET: Oppilaat• huomaavat että ideointi ja keksiminen vaativat eläytymistä toisen asemaan.• harjoittelevat ideointia käytännössä.• oppivat analysoimaan ja arvioimaan tuotettuja ideoita.KOULUAINEET: Äidinkieli, historia, maantieto, kuvaamataito, käsityö, elä-mänkatsomustieto, uskonnot.Tunnin pituus: 45 min., 75 min. tai 90 min. Opettaja valitsee tunnin raamei-hin ja työstettävään aiheeseen sopivat harjoitukset. Luvun harjoituksista saa tarvittaessa kaksi 45 tai 75 min. pituista oppituntia. Harjoitukset 3–6 voidaan myös suorittaa projektimuotoisena tehtävänä, josta tuotetaan raportti. ESIMERKKEJÄ, tunti 1• 45 min. Teemana eläytyvä oppiminen: Harjoitus 3A.• 75 min. Teemana ongelmakeskeinen oppiminen: Harjoitukset 2, 3A ja 4A.• 90 min. Teemana ongelman löytäminen ja ratkaisun etsiminen: Harjoituk-

set 1, 3A ja 4A.ESIMERKKEJÄ, tunti 2• 45 min. Teemana ongelmakeskeinen oppiminen: Harjoitukset 4B, 5A ja 6B• 75 min. Teemana ongelman löytäminen ja ratkaisun etsiminen: Harjoituk-

set 4B, 5(A+B) ja 6(A+B).

”Siipipurjeen kehitystyössä jouduin yhdessä Samin kanssa ratkaisemaan lukuisia teknisiä haasteita ja vaikeuk-sia. Tuotteesta piti tehdä helppokäyt-töinen, turvallinen, luja, kevyt ja lisäksi vielä hyvän näköinen tulevia asiakkaita silmällä pitäen. Jouduimme valikoimaan rakennusmateriaalit sekä suunnittele-maan monet yksittäiset osat ja niiden valmistusmenetelmät alusta alkaen itse.

Intensiivisimmässä ideointivaiheessa keksimme aivoriihimenetelmän avulla sii-pipurjeeseen niin kutsutun nokkanivel-ratkaisun, jonka avulla rungon mastoput-ket ja puomit saadaan kasattua pieneen tilaan käytön jälkeen. Tämä kevyt ja luja osanen onkin säilynyt muuttumattomana siipipurjeen koko kolmenkymmenen elinvuoden aikana. Se on ollut tärkeä osa myös patenttisuojan kannalta.”


IDEOINTI 21

HARJOITUKSETHARJOITUS 1: Mikä on idea?Harjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat erottamaan ideat kek-sinnöistä. Pohditaan mitkä ovat ideoinnin vaiheita ja mitä ideoi-den syntyminen vaatii.Harjoituksen kokonaispituus: 15 min.Tarvikkeet: kynä ja paperia. Katso keksintösanakirjan (kirja lopusta) termit ”idea” ja ”innovaatio”.Menetelmä: Parityöskentely ja opettajajohtoinen keskustelu.Harjoituksen kulku:• Oppilaille annetaan tehtäväksi pohtia, mikä on idea: a) Mitkä ovat idean synonyymit? b) Mitä esimerkkejä ideoista löytyy? c) Mikä on idean ja keksinnön suhde?• Lopuksi tehtävästä käydään opettajajohtoinen keskustelu.

Opettaja kerää synonyymit ja esimerkit talteen vaikkapa tau-lulle.

• Idean synonyymejä: uusi ajatus, oivallus, ’heureka!’, aate, pul-man ratkaisu… Katso lisää: http://www.suomisanakirja.fi/idea. Katso myös sanasto kirjan lopusta.

• Opettaja voi myös kysyä, onko ”innovaatio” kenellekään tuttu termi? Mitä se tarkoittaa?

• Oppilaat keksivät, että idea on keksinnön lähtökohta. Tästä pääs-tään tunnin aiheeseen: kuinka ideoita syntyy ja synnytetään?

HARJOITUS 2: Ideointi-improvisaatio. Harjoituksen tavoite: Lämmittely. Oppilaat pääsevät alkuun ideoinnissa.Harjoituksen kokonaispituus: 15–20 min. (riippuen ryhmän koosta)Tarvikkeet: Arkipäiväisiä esineitä, esimerkiksi luokkahuoneessa tuoli, pöytä, taulusieni, tussi, kirja, pyyhekumi, penaali…Menetelmä: Improvisaatioharjoitus ryhmässä.

22 IDEOINTI

Harjoituksen kulku:• Oppilaat jakautuvat ryhmiin (2–6 hlöä / ryhmä). • Opettaja jakaa jokaiselle ryhmälle yhden esineen.• Oppilaiden tehtävänä on keksiä esineelle vähintään kolme

uutta käyttötarkoitusta.• Lopuksi esineet ja niiden uudet käyttötarkoitukset esitellään

koko luokalle.

HARJOITUS 3: Maailma toisin silmin.Harjoituksen tavoite: Oppilaat näkevät maailman erilais-ten ihmisten silmin ja huomaavat, että uusille keksinnöille on jatkuva tarve. Oppilaat oivaltavat, että keksintöjen luominen vaatii asettumista niitä käyttävien ihmisten asemaan.Harjoituksen kokonaispituus: 45 min. Harjoitus voidaan tehdä myös projektityönä tai kotitehtävänä (3B), ja se voidaan yhdis-tää harjoituksiin 4 tai 5 (3C).Tarvikkeet: Ideointi- ja virikemateriaalia tarvittaessa oppiaineen/ oppiaineiden mukaan. Esimerkiksi historian tunnilla kuvia, filmin pätkiä ja taustatietoa tietyn aikakauden elämästä ja ihmisistä.

HARJOITUS 3, vaihtoehto AMenetelmä: Kuvittelu- ja eläytymisharjoitus yksilötehtävänä tai ryhmissä.Harjoituksen kulku:• Jatketaan ideointia hyödyntämällä roolileikkeihin perustuvia

aivoriihimenetelmiä. • Tehtävässä on neljä osaa: 1. kuvittelu, 2. eläytyminen. 3. ide-

ointi ja 4. perusteleminen.• Oppilaat jakautuvat 4–6 hengen ryhmiin.• Opettaja jakaa ryhmille tehtävän ja virikemateriaalin (ks. har-

joituksen tarvikkeet).• Tehtävä voi olla kaikille ryhmille sama (valitse joku alla mai-

nituista tehtävistä); tai sitten eri ryhmät voivat toteuttaa eri tehtävää.

IDEOINTI 23

• Tehtävät: mitä apuvälineitä tai uusia keksintöjä tarvitsisit, jos……löytäisit itsesi yhtäkkiä:

a) toiselta paikkakunnalta Suomessa tai b) toisesta maasta, c) suuryrityksen johtajan paikalta d) toisesta kulttuurista tai e) vieraasta universumista.

…muuttuisit toisenlaiseksi: a) olisit 80 vuotta vanhempi tai b) voisit valita minkä tahansa ominaisuuden itsellesi (rönt-

genkatse, kyky ymmärtää kaikkia kieliä, näkymättömyys) c) sinulta poistuisi mikä tahansa ominaisuus tai taito joka

sinulla nyt on (skeittaustaito, kävelykyky, kielitaito) d) olisit kuka tahansa tunnettu oikea henkilö e) olisit kuka tahansa tunnettu fiktiivinen henkilö.• Osa 1, kuvittelu: Ryhmille annetaan viisi (5) minuuttia aikaa

neuvotella tehtävän sisällöstä (mikä maa, mikä ominaisuus, mikä henkilö), jos opettaja ei ole tarkemmin määritellyt teh-tävän sisältöä.

• Osa 2, eläytyminen: Oppilaat miettivät ryhmissä (10 min.), kuinka heidän arkielämänsä sujuisi, jos he olisivat toisessa asemassa tai toinen henkilö:

a) missä he asuisivat? b) mitä he tekisivät arkipäivisin? c) mitä esineitä he käyttäisivät? d) mitä vaikeuksia he kohtaisivat? • Huom. oppilaita voi pyytää kulkemaan ympäri luokkaa / koulua

/ lähiseutua asettuen kuvitteellisen itsen tai henkilön asemaan.• Osa 3, ideointi: Seuraavaksi oppilaat pohtivat (15 min.), min-

kälainen esine, palvelu tai muu keksintö helpottaisi henkilön arkielämää. Lisäksi heidän on perusteltava, miksi juuri tämä valitsemansa keksintö helpottaisi henkilön arkea. Ideoinnissa voi hyödyntää seuraavia tehtäviä 4–6, jolloin harjoituksesta tulee pitempi (katso kohta 3C).

24 IDEOINTI

• Osa 4, perusteleminen (15 min.): Lopuksi jokaisen ryhmän henkilöt ja keksinnöt esitellään muille oppilaille. Opettaja ja muut oppilaat kysyvät tarkentavia kysymyksiä. Perustelut ovat erityisen tärkeitä: mitä on otettava huomioon, että kek-sintö olisi hyödyllinen juuri tietylle henkilölle?

HARJOITUS 3, vaihtoehto BMenetelmä: Projekti tai kotitehtävä.• Tehtävästä 3 saa yksilö- tai ryhmätyönä tehtävän laajemman

projektin, jossa tarkoituksena on tutkia esimerkiksi eri maissa asuvien ihmisten arkielämää. Tuotoksena voi olla vaikkapa tie-tokoneella tai käsin tehtävä juliste. Ks. myös 3C alla.

HARJOITUS 3, vaihtoehto CTehtävän 3 ideointivaiheessa avuksi voidaan käyttää harjoituk-sia 4 ja 5. Tällöin työstettäväksi valitaan yksi ongelma tai vaikeus, johon tulisi löytää ratkaisu.

HARJOITUS 4: Ongelmien purkaminenHarjoituksen tavoite: On hyvin tavallista, että ongelmat ovat liian suuria ratkaistavaksi kerralla. Tässä harjoituksessa oppilaat oppivat, kuinka ongelma voidaan jakaa pienempiin, helpommin ratkaistaviin osaongelmiin.Harjoituksen kokonaispituus: 10–30 minuuttia osiota kohden (A ja B ) riippuen ryhmän koosta, ratkaistavien ongelmien luon-teesta ja ryhmän tarvitseman ohjauksen määrästä.Tarvikkeet: Paperia ja kyniä (A3 –paperia, tusseja), tai mielle-kartan tekoon sopiva sähköinen ohjelma.

HARJOITUS 4, vaihtoehto AMenetelmä: Miellekartan piirtäminen. Harjoituksen kulku: (10–30 min.)• Oppilaat työskentelevät ryhmissä, pareissa tai yksin.• Valitaan käsiteltäväksi yksi ongelma, johon halutaan etsiä

IDEOINTI 25

ratkaisu. Ongelma voi liittyä esimerkiksi tehtävään 3 tai keksintö projektiin.

• Tyhjän paperin keskelle kirjoitetaan tai piirretään kartan pääasia, eli ongelma tai tutkittava asia.

• Pääasian herättämiä mielleyhtymiä kirjoitetaan tai piirretään sen ympärille.

• Mielleyhtymät yhdistetään viivoilla ja muilla piirroselementeillä. • Miellekartoissa on hyvä käyttää rohkeasti värejä, erilaisia

muotoja, piirroksia ja kuvia.

HARJOITUS 4, vaihtoehto BMenetelmä: Ongelman analysointi yksin tai ryhmässä.Harjoituksen kulku: (10–30 min.)• Valitaan käsiteltäväksi yksi ongelma, johon halutaan etsiä rat-

kaisu. Ongelma voi liittyä esimerkiksi tehtävään 3 tai keksin-töprojektiin.

• Oppilaat pohtivat, mitkä ovat käsiteltävän ongelman pienem-piä osaongelmia. Mitä asioita on ratkaistava ennen kuin pää-ongelma saadaan ratkaistuksi?

• Löytyykö ongelmasta jokin ydinkohta, joka pitäisi ratkaista ensimmäiseksi?

• Lopuksi analysoitu ongelma voidaan esitellä koko ryhmälle.

HARJOITUS 5: Ratkaisujen etsintääHarjoitusten tavoite: Harjoitellaan systemaattisen ideoinnin alkeita.Harjoitusten pituus: 15 minuuttia osiota kohden (A ja B ).Tarvikkeet: Paperia ja kyniä ( A2 –paperia, tusseja), Post-It -muitilappuja.

HARJOITUS 5, vaihtoehto A: ”Brain writing”Menetelmä: Ideointi ryhmässä (15 min.)Harjoituksen kulku: • Oppilaat jakautuvat vähintään 4 hengen ryhmiin.

26 IDEOINTI

• Jokainen ryhmän jäsen kirjoittaa tyhjään paperiin ratkaisu-ehdotuksen käsiteltävään ongelmaan.

• Ongelma voi liittyä esimerkiksi tehtävään 3 tai keksintöprojektiin.• Kun kaikki ovat kirjoittaneet paperiin yhden ratkaisuehdotuk-

sen, jo paperilla olevat ideat luetaan ääneen. Tämän jälkeen keksitään yhdessä uusia ideoita.

• Näin kaikki osallistujat osallistuvat ideointiin.• Kirjoituskierroksia voidaan tehdä useampia.• Huom. harjoituksen aikana ratkaisuehdotuksia ei ole tarkoitus

kommentoida, vaan ryhmän jäsenet saavat vapaasti esittää mitä villimpiä ehdotuksia.

• Ratkaisuehdotuksia kommentoidaan alustavasti harjoituk-sessa 6.

HARJOITUS 5, vaihtoehto BMenetelmä: 8X8 –menetelmä (15 min.)Harjoituksen kulku: • Oppilaat työskentelevät tilanteesta riippuen ryhmissä,

pareissa tai yksin.• Ensin määritellään ideoitava aihe (pääaihe). Pääaihe kirjoite-

taan Post-It -lapulle, joka kiinnitetään A2-paperille, lattiaan, seinälle tai muuhun sopivaan alustaan.

• Pääaiheen ympärille sijoitetaan kahdeksan (8) Post-It -lappua, joista kuhunkin kirjoitetaan uusi aihe, joka on yhteydessä pää-aiheeseen.

• Kaikkiin kahdeksaan uuteen aiheeseen etsitään vielä jokai-seen kahdeksan niihin vaikuttavaa tekijää, joita kuvataan uusilla Post-It -lapuilla.

• Tuloksena on Post-It -lapuista koostuva paperitaulukko.• Tavoitteena on saada ideoitavaan aiheeseen liittyvät haas-

teet ja mahdollisuudet esille. Haasteita ja mahdollisuuk-sia voidaan kuvata erivärisillä lapuilla. Näin aihetta voidaan työstää eteenpäin.

IDEOINTI 27

HARJOITUS 6: Ratkaisuehdotusten arviointiHarjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat arvioimaan omia ja toisten ideoita draamaharjoituksen avulla. Samalla ehdotusten eri puolet erottuvat.Harjoituksen kokonaispituus: noin 5 minuuttia osiota kohden (A ja B), yhteensä noin 10 min.Tarvikkeet: Tarvittaessa paperia ja kyniä.

HARJOITUS 6, vaihtoehto AMenetelmä: Mielleyhtymäharjoitus (10 min.)Harjoituksen kulku:• Oppilaat toimivat tilanteesta riippuen ryhmissä tai pareittain.• Oppilaat lukevat ongelmaan esitetyt ratkaisuehdotukset

paperista yksi kerrallaan.• Jokaisen ratkaisuehdotuksen jälkeen ryhmän kaikki jäsenet

sanovat ensimmäisen asian, joka ehdotuksesta tulee mieleen.• Näin jatketaan kunnes kaikki ehdotukset on käsitelty.

HARJOITUS 6, vaihtoehto BMenetelmä: Draamaharjoitus ”Joo ja / niin mutta” (10 min.)Harjoituksen kulku:• Oppilaat toimivat tilanteesta riippuen ryhmissä tai pareittain.• Oppilaat lukevat ongelmaan esitetyt ratkaisuehdotukset

paperista yksi kerrallaan.• Kun ensimmäinen ratkaisuehdotus on luettu, lukijan vasem-

malla puolella istuva oppilas sanoo ehdotuksesta myöntävän lauseen, joka alkaa sanoilla ”joo ja…”.

• Lukijan oikealla puolella istuva oppilas sanoo ehdotuksesta kriittisen kommentin alkaen sanoilla ”niin mutta”.

• Näin jatketaan kunnes kaikki ehdotukset on käsitelty.• Joku ryhmästä voi toimia kirjurina ja koota paperille myöntä-

vät ja kriittiset mielleyhtymät. Kirjaaminen on hyödyksi mm. jos ongelman käsittelystä kootaan raportti, tai kun käsiteltä-viä asioita työstetään eteenpäin.

28

3. LUKU

UUTUUSTUTKIMUS JA ASIANTUNTIJA-APU

Keksimisen tarkoitus on luoda samalla kertaa uutta ja arvokasta. Mutta kuinka voidaan selvittää, mikä on aidosti uutta ja mullistavaa? Aluksi on tutkittava, mitä on jo keksitty.

Jotta ideasta voidaan tehdä tuote, on idean oltava toteutuskelpoinen. Asiantuntija-apu on usein tarpeen kun pohditaan keksinnön toteuttamismahdollisuuksia.

Kaikki kaupalliset toimijat – keksijä mukaan lukien – kohtaa-vat kilpailua. Olisi epäoikeudenmukaista, jos muut voisivat

täysin vapaasti käyttää keksijän työn tuloksia. Patenttijärjes-telmä on aikoinaan luotu sitä tarkoitusta varten, että keksijä voisi saada alueellisen oikeuden kieltää kilpailijoitaan hyödyn-tämästä teknistä ratkaisuaan kaupallisesti. Patentti on kielto-oikeus: patentinhaltijalla (eli sillä jolle patentti on myönnetty) on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Toisin sanoen patentin avulla keksijä saa työrauhan, koska hänen ei tarvitse pelätä kilpailijoiden omivan työnsä tuloksia itselleen. Patentit myös edistävät tuotekehitystä, sillä saatuaan patent-tioikeuden keksijä voi julkistaa keksintönsä yksityiskohtaisesti ilman, että muut voivat omia hänen keksintönsä. Patenttiajan umpeuduttua keksinnöt ovat vapaasti kenen tahansa käytettä-vissä. Patentin saaminen on kuitenkin haastavaa, sillä patentti-viranomaiset kohdistavat patenttihakemukseen laajan ja perus-teellisen selvityksen. Keksintöön voidaan myöntää patentti, jos keksintö on täysin uusi ja luonteeltaan tekninen. Mikäli keksintö

UUTUUSTUTKIMUS JA ASIANTUNTIJA-APU 29

ei ole täysin uusi, eli se on jo aiemmin keksitty ja tullut julkiseksi, patenttihakemus hylätään. Uutuustutkimuksella varmistetaan, ettei keksintö ole vielä tunnettu.

Jotta ideasta voidaan tehdä tuote, on idean oltava toteutta-miskelpoinen. Sen on vastattava käyttötarkoitustaan, ja usein sen on myös oltava kaupallisesti hyödynnettävissä. Asiantuntija-apu on tarpeen kun pohditaan keksinnön toteuttamismahdolli-suuksia. Asiantuntijat ovat oman alansa kokeneita ammattilaisia, jotka osaavat antaa yksityiskohtaisia neuvoja. Asiantuntijoiden antamasta palautteesta voi myös saada lisää ideoita. Ennen asiantuntijoiden puoleen kääntymistä oma taustatyö on kuiten-kin syytä tehdä huolella. Keksijän oma mielipide ei riitä, vaan hänen tulisi esittää asiantuntijoille selkeä ja totuudenmukainen näkemys keksinnön toteuttamis- ja menestymismahdollisuuk-sista. Tähän tarvitaan tutkimustyötä ja usein myös laskutoimi-tusten tekemistä!

30 UUTUUSTUTKIMUS JA ASIANTUNTIJA-APU

Keksijän on mahdollista kääntyä monien asiantuntijoiden puoleen ilmaiseksi. Suomessa on Elinkeino, liikenne- ja ympäris-tökeskusten, eli ELY-keskusten, alaisuudessa toimiva verkosto innovaatioasiantuntijoita, jotka arvioivat keksintöehdotuksia. He tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa kek-sintöasioissa. Myös monet yliopistotutkijat voivat olla kiinnos-

tuneita antamaan neuvoja tuoreelle keksijälle. Keksijän tulee tällöin aluksi selvittää, minkä tutkimusalan piiriin hänen keksintönsä kuuluu, ja löydettävä kyseisellä alalla työs-kentelevä tutkija tai useampikin. He ovat oman alansa eksperttejä, joten

heidän näkemystään kannattaa kuunnella. Perehtyneisyyttä eri aloihin löytyy myös monista yhdistyksistä. Yhdistykset ovat tiettyä tarkoitusta varten perustettuja organisaatioita, jotka työskentelevät asettamansa päämäärän hyväksi. Yhdistyksistä voi löytää erikoistuneita asiantuntijoita, joilta tiedustella mieli-pidettä ja neuvoja.

”Työtämme motivoi tieto, että vastaavaa tuotetta ei löytynyt talviurheilumarkki-noilla. Siipipurjeen kehitys ei varmasti olisi koskaan alkanut ilman silloisia tai-tojamme ja osaamista. Minä ja Sami harrastimme aktiivisesti purjelautailua ja riippuliitoa. Siipipurjehdus muistuttaa monessa suhteessa näitä lajeja: kaikissa näissä lajeissa käytetään hyväksi tuulta ja aerodynamiikan lakeja, sekä keveistä materiaaleista rakennettuja välineitä.

Tärkeintä on kuitenkin vauhdin hurma!Oma insinööritaustani helpotti lopul-

lisen tuotteen rakentamista. Onnistu-neiden purjehdustestien myötä eteen tuli keksijän oikeuksien turvaaminen, eli meidän piti hakea patenttisuojaa tuot-teelle. Perinteisen uutuustutkimuksen avulla varmistimme, ettei identtisiä siipi-purjekeksintöjä löytynyt muualta maail-masta. Keksintö oli siis patentoitavissa ja sille myös näytti olevan markkinoita.”


Saatuaan patenttioikeuden keksijä voi julkistaa keksintönsä yksityiskohtaisesti ilman että muut voivat omia hänen keksintönsä.


TUNTISUUNNITELMATAVOITTEET: Oppilaat• tutkivat aiemmilla tunneilla tuotettujen ideoiden uutuusarvoa.• löytävät jo olemassa olevia ratkaisuehdotuksia erilaisiin

ongelmiin.• oppivat käyttämään erilaisia tietokantoja tiedonhakuun.• oppivat pyytämään asiantuntija-apua tuotteen kehittämiseksi.KOULUAINEET: Luonnontieteet, äidinkieli, historia, elämän-katsomustieto.Tunnin pituus: 45 min., 75 min. tai 90 min. Opettaja valitsee tunnin raameihin ja työstettävään aiheeseen sopivat harjoituk-set. Huomioi tarvike- ja välinevaatimukset.ESIMERKKEJÄ:• 45 min. Teemana keksintötermit ja eri alojen asiantuntijat:

Harjoitukset 3A ja 4.• 75 min. Teemana tiedonhaku: Harjoitukset 1, 2, 3 ja 4• 90 min. Teemana uutuustutkimus: Harjoitukset 1–5. Tunnin kulku: • Tunnin aluksi katsotaan lyhyt videopätkä ”Keksijän tie Tuo-

teväylään – neuvoja keksinnön kehittämiseen” sivustolta: tuotevayla.fi/fi/tuoteväylä.

• Jos kurssille tai kerholle tarvitaan konkreettinen, kehitettävä tuoteidea, niin tässä vaiheessa voidaan äänestää jo tuotettu-jen ideoiden (ks.edellinen luku) joukosta kiinnostavin. Äänes-tämällä valitusta ideasta jalostetaan ja rakennetaan jatkossa prototyyppi eli tuotteen koekappale.


HARJOITUKSETHARJOITUS 1: Käsitekartan muodostaminenHarjoituksen tavoite: Oppilaat ymmärtävät, mikä on käsitekar-tan ja miellekartan välinen ero, sekä pohjustavat samalla tulevaa tiedonhakutehtävää.Harjoituksen kokonaispituus: 10–15 min.Tarvikkeet: Paperia (A3 tai A4 ja suttupaperia) ja erivärisiä tusseja.Menetelmä: Käsitekartan muodostaminen yksin, pareissa tai ryhmissä.Harjoituksen kulku:• Paperin keskelle kirjoitetaan tutkittava käsite, eli avainsana.

Oppilaat aloittavat tehtävän pohtimalla, millä eri tavoin haet-tavan asian voi ilmaista. Mitkä ovat keksinnön tai asian syno-nyymit ja vastakohdat? Mitä sanoja asiasta tulee mieleen?

• Avainsanaan liittyvät alakohdat piirretään haarautumaan siitä pensasmaisesti, muodostaen taas uusia alakohtia.

• Käsitekarttaan kirjoitetaan vain erilaisia käsitteitä. Sillä kuva-taan käsitteiden välisiä suhteita. Näin saadaan selville, mitä sanoja kannattaa käyttää tiedonhaussa ja mitä sanoja kannat-taa sulkea pois.

• Apuna voi käyttää soveltaen luvun 2 harjoituksia 5A, 5B ja 6A.• Jos haettavasta aiheesta ei ole vielä tehty miellekarttaa

(luvun 2 harjoitus 4A), sen voi tehdä aluksi. Tällöin harjoitus tietenkin pitenee.

HARJOITUS 2: UutuustutkimusHarjoituksen tavoite: Oppilaat etsivät tietoa siitä, ovatko heidän ideansa uusia. Tietoa haetaan joko keksintöprojektia varten tai jo olemassa olevista ratkaisuehdotuksista esimerkiksi edellisellä tunnilla (ks. luku 2.) hahmoteltuihin ongelmiin. Oppi-laat löytävät lisäideoita omiin keksintöihinsä.


Harjoituksen kokonaispituus: 10–15 min.Tarvikkeet: Internetyhteys ja –laitteet.Menetelmä: Tiedonhakuharjoitus yksin, pareissa tai ryhmissä.Harjoituksen kulku:• Kaikki oppilaat voivat hakea tietoa samasta aiheesta tai eri

aiheista samoilla menetelmillä. Tehtävään sopivia hakuko-neita ja sivustoja:

1. Googlen tekstihaku : Googlen (www.google.com) teksti-haku on myös mainio keksijän työkalu. Sen käyttö edellyt-tää taitoa keksiä oikeat taikasanat, joilla etsitty asia löytyy. Tarvitaan synonyymejä sekä vaihtoehtoisia tapoja ilmaista etsitty asia.

2. Googlen kuvahaku: Googlen kuvahaku on nopein ja tehokkain tapa tutkia, mitä fyysisiä tuotteita markkinoilta löytyy. Valitaan jokin fyysinen tuote tutkittavaksi ja syöte-tään sen nimitys Googlen kuvahakuun.

3. www.Topsy.com: Tutkitaan ajankohtaisia sosiaalisen median puheenaiheita:

a) Keskustellaanko oppilaiden tutkimasta aiheesta sosi-aalisessa mediassa?

b) Kuinka paljon tietystä aiheesta keskustellaan? c) Mistä keskustellaan? d) Kuka aiheista keskustelee?

4. fi.espacenet.com: Tutkitaan, minkälaisista keksinnöistä löytyy patentteja:

a) Suomessa b) muualla maailmassa

HARJOITUS 3: Tiedonhakun patentti- ja rekisterihallituksen tietokannoissa. Vaihtoehto AHarjoituksen tavoite: Oppilaat tutustuvat keskeiseen keksin-tösanastoon: he oppivat mitä tarkoittaa hyödyllisyysmalli, mal-lisuoja, patentti ja tavaramerkki. Jos oppilailla on tutkittavana


jokin keksintö (esimerkiksi itse keksitty), he pohtivat alan ter-mistöä tämän keksinnön valossa: millä tavoin nämä asiat liittyvät keksintöön, tai onko niillä sen suhteen merkitystä?Harjoituksen kokonaispituus: 20 min.Tarvikkeet: Internetyhteys ja –laitteet. Ks. keksintösanakirjan (kirjan lopussa) termit ”tavaramerkki”, ”mallisuoja”, ”patentti” ja ”hyödyllisyysmalli”.Menetelmä: Tiedonhakuharjoitus yksin, pareissa tai ryhmissä.Harjoituksen kulku:• Opettaja jakaa aluksi tehtävät: ryhmän suuruuden mukaan

oppilaat työskentelevät joko yksin, pareissa tai ryhmissä. Oppilailla tai ryhmillä on jokaisella eri tehtävä.

• Harjoituksessa oppilaat etsivät tietoa Patentti- ja rekisterihal-lituksen sivuilta www.phr.fi. Aikaa tiedonhakuun on käytet-tävissä noin 10 minuuttia kysymystä kohden. Etsittävät kysy-mykset ovat:

1. Mikä on tavaramerkki (esimerkkejä)? Millainen se voi olla? Mikä on olennaisinta tietää ennen kuin tavaramerkin voi rekisteröidä?

2. Mikä on mallisuoja? Mitä sillä suojataan (esimerkkejä)? Millä perusteilla mallisuojaa voi hakea?

3. Mikä on patentti? Mitä sillä suojataan? Miten sitä voi hakea? Kuinka kauan se on voimassa?

4. Mikä on hyödyllisyysmalli? Minkälaista keksintöä hyödyl-lisyysmallilla voidaan suojata (esimerkkejä)? Kuinka kauan se on voimassa?

• Jos oppilailla on tutkittavana jokin keksintö, he pohtivat em. termistöä tämän keksinnön valossa: onko keksintö sellainen että sillä voisi olla tavaramerkki, mallisuoja, patentti tai hyö-dyllisyysmalli?

• Lopuksi vastaukset käydään läpi opettajajohtoisesti (10 min.).


Vaihtoehto BTehtävä voidaan antaa myös kotitehtäväksi tai olla osa projek-tia, erityisesti jos jokaisella ryhmällä on oma keksintö. Tällöin ryhmät tutkivat kaikkia em. kysymyksiä oman keksintönsä kan-nalta ja tuottavat tästä laajemman raportin, jonka yhteinen purku on oppitunnilla.

HARJOITUS 4: Asiantuntijahaku – mistä lisää tietoa?Harjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat etsimään erilaisia asiantuntijoita.Harjoituksen kokonaispituus: 25 min.Tarvikkeet: Internetyhteys ja –laitteet.Menetelmä: Tiedonhakuharjoitus yksin, pareissa tai ryhmissä.Harjoituksen kulku:• Opettaja jakaa aluksi tehtävät: ryhmän suuruuden mukaan

oppilaat työskentelevät joko yksin, pareissa tai ryhmissä. Oppilailla tai ryhmillä on jokaisella eri tehtävä.

• Tutkitaan mitä eri tyyppisiä asiantuntijoita Suomesta löytyy (15 min.):

a) Keksintösäätiön sivujen kautta: www.keksintösäätiö.fi b) Yliopistojen nettisivujen kautta (tutkitaan esimerkiksi

lähimmän yliopiston nettisivuja) c) Yhdistysten ja säätiöiden nettisivuja tutkimalla (mikä on

oman keksinnön ala?) d) ELY-keskusten ylläpitämien nettisivujen kautta: www.tuotevayla.fi e) Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta: www.phr.fi (tietoa

asiantuntijoista löytyy ”patentit” –osiosta).• Jos oppilailla on tutkittavana jokin tietty keksintö he pohtivat,

olisiko em. asiantuntijoista apua oman keksinnön kehittämi-sessä.

• Lopuksi vastaukset käydään läpi opettajajohtoisesti (10 min.).


HARJOITUS 5: Asiantuntija-apuHarjoituksen tavoite: Oppilaat harjoittelevat kirjoittamaan kir-jettä asiantuntijalle. Oppilaat tutustuvat erilaisiin asiantuntijoi-hin, oppivat hakemaan heiltä lisäapua ja harjoittelevat asiatyyli-sen kirjeen kirjoittamista. Tämän harjoituksen pohjaksi tarvitaan edellinen harjoitus 4.Harjoituksen kokonaispituus: vaihtoehto A) 25 min.; pelkkä vaihtoehto B) 10 min.Tarvikkeet: Kirjoitusvälineet. Ks. keksintösanakirjasta (kirjan lopusta) termi ”asiantuntija”.Menetelmä: Kirjoitusharjoitus yksin, pareissa tai ryhmissä (vaih-toehto B) on draamaharjoitus).

HARJOITUS 5, vaihtoehto A• Harjoituksessa kirjoitetaan kirje todelliselle tai kuvitteelliselle

asiantuntijalle.• Opettaja jakaa aluksi tehtävät: ryhmän suuruuden mukaan oppi-

laat työskentelevät joko yksin, pareissa tai ryhmissä. Asiantuntija valitaan esimerkiksi alla olevien asiantuntijaryhmien joukosta (asi-antuntijan valinta riippuu työstettävästä ideasta tai keksinnöstä).

1. Kirjoitetaan kirje innovaationeuvojalle, ks. esim. tuotevayla.fi/fi/innovaatioasiantuntijat-ely keskuksissa 2. Kirjoitetaan kirje sopivalle akateemiselle tutkijalle. 3. Kirjoitetaan kirje sopivan yhdistyksen hallitukselle.• Tehtävän alustukseksi on pohdittava:• Kiteytetään, mikä on kekseliäin aines siinä ideassa, josta

ollaan rakentamassa protoa.• Minkälaisiin kysymyksiin tarvitaan vastauksia (mahdolliset

ongelmat)? Mikä on se kysymys tai kysymykset, joihin asian-tuntijoilta halutaan vastauksia?

• Minkä tyyppisiin kysymyksiin valittu asiantuntija voisi vastata? Esimerkiksi materiaalia, teknisiä yksityiskohtia, ihmisten toi-mintaa, eläinten käyttäytymistä tai tietyn maan yhteiskunnal-lisia oloja koskeviin kysymyksiin.


• Kuinka vastaanottajaa puhutellaan?• Mikä on kirjeen tyyli?• Kuinka kirje rakennetaan?• Kuinka kirje lopetetaan?• Tehtävän alustuksessa voidaan käyttää hyväksi myös Luvun 4

Harjoituksia 1 ja 2.• Huom. asiantuntijoille kirjoitetut kirjeet voidaan lähettää

oikeasti, jos sopivia kysymyksiä syntyy.

HARJOITUS 5, vaihtoehto B• Kirjoitetaan kirje improvisaatio- tai draamaharjoituksena

sana/virke/kappale kerrallaan. Näin saadaan aikaiseksi haus-koja kirjeitä. Sopii myös koko tehtävän alustukseksi!

38

4. LUKU

PROTOTYPOINTI

Ideoinnin, uutuustutkimisen ja asiantuntijan konsul-toinnin kautta päästään vaiheeseen, jossa tuoteidea on kirkastunut. Tuotteesta voidaan nyt tehdä koekap-pale. Koekappaleen eli prototyypin rakentaminen on eräänlainen tieteellinen koe, joka johtaa testausvaihee-seen. Prototyyppi auttaa hahmottamaan tuotteen hyviä puolia ja kehittämistä vaativia heikompia ominaisuuksia

PROTOTYYPPI ON KEKSINNÖN KOEKAPPALE

Kaikkien tuotettujen ideoiden joukosta valitaan koekap-paleeksi se, joka on paitsi kiinnostava, myös toteutus- ja

markkinointikelpoinen. Prototyyppi eli ’proto’ konkretisoi tuo-teideaa ja auttaa tuotteen jatko-kehittämisessä. Uusi tuote on tes-tattava huolellisesti: sen on oltava toimiva, eli suunniteltuun käyttötar-koitukseensa sopiva, ja turvallinen käyttää. Testaamalla pyritään sel-vittämään, pitävätkö ideasta tehdyt

oletukset paikkaansa. Keksintöä koskevat oletukset tarkoittavat keksijän omaa uskomusta koskien keksinnön oletettua toimintaa tai käyttöä. Tällaiset oletukset tulisi voida testata kokeellisesti.

Prototyypin rakentaminen merkitsee askelta ideoiden tasolta käytännön maailmaan. Prototyyppiä voidaan kutsua tuotteen

Prototyypin rakentamista, eli prototypointia, aloitettaessa keksijän on määriteltävä, mitä hän haluaa prototyypin avulla selvittää.

PROTOTYPOINTI 39

ensimmäiseksi kappaleeksi, vaikka osuvampaa olisi ehkä kutsua sitä raakaversioksi. Prototyyppi voi nimittäin olla vielä kaukana valmiista tuotteesta. Mikäli prototyypin avulla selviää, että tuot-teen oletetut ominaisuudet ja toiminnot eivät pidä paikkaansa, on jatkokehittely välttämätöntä. Mikäli tuote on monimutkai-nen, prototyyppejä joudutaan ehkä rakentamaan useampikin kappale, edeten askel kerrallaan kohti valmista tuotetta. Pro-totypointi voi toisaalta antaa aivan uusia ideoita kyseisen tuot-teen kehittämiseen, tai jopa inspiroida uusiin keksintöihin.

Prototyypin rakentamista, eli prototypointia tai ”protoilua”, aloitettaessa keksijän on määriteltävä, mitä hän haluaa proto-tyypin avulla selvittää. Tärkeintä on aluksi selvittää, mikä ideassa on uutta ja kekseliästä. Kun nämä ainekset on löydetty, voidaan proton rakentamisesta tehdä suunnitelma ja aikataulu.

”Keksintö oli alkuvuosina niin var-haisessa kehitysvaiheessa, ettei tuo-teidean myyminen ulkopuoliselle yritykselle ollut vielä mahdollista. Jatkoimme Samin kanssa tuotteen kehittämistä sillä ajatuksella, että valmiista tuotteesta kiinnostutaan kyllä aikanaan kaupallisesti, tavalla tai toisella. Siipipurjeen prototyyp-pejä ryhdyttiin valmistamaan noin vuosi idean syntymisen jälkeen. Pieni purjeompelimo Loviisan lähistöllä val-misti koepurjeet. Minä taas valmistin kaikki siipipurjeen rungon prototyy-pit pienen metallialan alihankkijan ja Nokia Alumiinin avustuksella.”

KITEWINGIN TARINA OSA 4

Kuva 3 Siipipurjeen rungon prototyyppi koeajelulla

40 PROTOTYPOINTI

TUNTISUUNNITELMATAVOITTEET: Oppilaat• oppivat systemaattisesti arvioimaan idean toteuttamis-

kelpoisuutta.• oppivat kirjaamaan ideaan liittyviä piilo-oletuksia.• oppivat suunnittelemaan ja aikatauluttamaan keksimistyötä.KOULUAINEET: Kaikki kouluaineet. Huom. alla esitellään koe-kappaleen valmistamista edeltävä suunnitteluprosessi. Jos tar-koituksena on valmistaa jokin konkreettinen tuote, on rakenta-miselle varattavasti suunnittelutunnin lisäksi riittävästi aikaa. Tunnin pituus: 45 min., 75 min. tai 90 min. Opettaja valitsee tunnin raameihin ja työstettävään aiheeseen sopivat harjoituk-set. Huomioi tarvike- ja välinevaatimukset.ESIMERKKEJÄ:• 45 min. Teemana rakennusprojektin alustaminen: Harjoituk-

set 1A ja 2.• 45 min. Teemana rakennusprojektin suunnittelu: Harjoitukset

3 ja 4.• 75 min. Teemana rakennusprojektin alustaminen / ongelmien

työstäminen: Harjoitukset 1 ja 2.• 90 min. Teemana rakennusprojektin suunnittelu: Harjoitukset

1A, 2, 3 ja 4.

PROTOTYPOINTI 41

HARJOITUKSETHARJOITUS 1: Draamaharjoitus Harjoituksen tavoite: Aiheen lämmittelyn ohessa pohditaan tuotteen hyviä puolia sekä sen suunniteluun liittyviä haasteita.Harjoituksen kokonaispituus: 50 min. (2x25 min.)Tarvikkeet: Sopivaa rekvisiittaa ja askartelutarvikkeita tilan-teen mukaan.Menetelmä: Pantomiimiharjoitus.

HARJOITUS 1, vaihtoehto A (25 min.)• Oppilaat työskentelevät ryhmissä.• Oppilaat valmistavat ryhmissä lyhyen (n. 2–3 min.) pituisen

pantomiimin ”machine”, jossa esitellään mielessä siintävän tuotteen toiminnallisuutta.

• Valmistelulle varataan aikaa 10 minuuttia ja esitysten purkuun koko luokan kesken 15 minuuttia.

HARJOITUS 1, vaihtoehto B (25 min.)• Oppilaat työskentelevät ryhmissä.• Oppilaat valmistavat ryhmissä lyhyen (n. 2–3 min.) pituisen

pantomiimin ”worst case”, jossa näytellään kauhuskenaario keksinnön floppaamisesta.

• Valmistelulle varataan aikaa 10 minuuttia ja esitysten purkuun koko luokan kesken 15 minuuttia.

HARJOITUS 2: Kysymysten kysyminen Harjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat esittämään kysymyksiä ja hahmottamaan keksinnön polun ideasta tuotteeksi. Hyvien kysymysten esittäminen on joskus vaikeaa, mutta kuitenkin olennaisen tärkeää. Menetelmä varioi Oscar Brenifierin kehit-tämää menetelmää ”keskinäinen kysely” (Keskusteleva opetus. Suom. Tapani Kilpeläinen. n&n 2007). Kysymyksistä rakennetaan

42 PROTOTYPOINTI

eräänlainen miellekartta.Harjoituksen kokonaispituus: 15 min. (+ tarvittaessa 10–30 min miellekartan tekoon)Tarvikkeet: Kynä ja paperia; tarvittaessa A3-kokoista paperia, tusseja ja kuvia miellekartan tekoon, tai miellekartan tekoon sopiva sähköinen ohjelma.Menetelmä: Kysymysten keksimisharjoitus pari-tai ryhmätyönä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat työskentelevät ryhmissä (tai pareina). • Lämmittelyksi voidaan tehdä seuraava harjoitus (n. 5 min.): Oppi-

laiden tulee miettiä, mitä kysymyksiä heidän tulee esittää, jotta he voivat vastata kysymykseen: Pääsenkö tunnissa Helsingistä Tampereelle? Tulokseksi saadaan kysymyksiä kuten: Millä liiken-nevälineellä? Kuinka paljon rahaa minulla on? Mitä reittiä käytän?

• Vastaavalla tavalla keksitään kysymyksiä ideoitavasta tuot-teesta: Mitä kysymyksiä minun on kysyttävä, jotta voin vastata kysymykseen ”kuinka valmistan X:n”, tai ”voinko valmistaa X:n”?

• Tulokseksi saadaan kysymyksiä kuten: Mitä tarvikkeita X:n valmistaminen vaatii? Onko minulla X:n valmistamiseen vaa-dittavia taitoja? Keksityt kysymykset kirjataan ylös.

• Seuraavana tehtävänä on keksiä jo keksityistä kysymyksistä lisää kysymyksiä: Onko minulla tarvikkeet X:n valmistami-seen? Mistä voin hankkia tarvikkeet? Onko minulla riittävästi rahaa? Voinko itse hankkia lisää taitoja? Kenellä on X:n val-mistamiseen vaadittavia taitoja?

• Kysymyksistä syntyy kysymyspolkuja: siten selviää, että ensim-mäisiin kysymyksiin vastaaminen aloitetaan kysymyspolkujen loppupäästä, koska nämä ovat todennäköisesti helpoimmin ratkaistavissa.

• Tuloksena voi tietysti myös olla huomio, että käsiteltävää tuo-tetta X ei voida käytettävissä olevilla resursseilla rakentaa.

• Lopuksi kysymyspoluista voidaan rakentaa miellekartta (n. 10–30 min. riippuen miellekartan yksityiskohtaisuudesta). Ks. Luku 2, tehtävä 4A.

PROTOTYPOINTI 43

HARJOITUS 3: Oletusten kirjaaminenHarjoituksen tavoite: Tarkoitus on saattaa keksintöön ja sen rakennusprojektiin liitettyjä oletuksia näkyvään, kirjalliseen muotoon.Harjoituksen kokonaispituus: 20–30 min.Tarvikkeet: Kyniä ja paperia.Menetelmä: RyhmäkeskusteluHarjoituksen kulku:• Oppilaat työskentelevät siinä ryhmässä, jossa he keksintöä

tai projektitehtävää suunnittelevat.• He kirjaavat paperille, millaisia tuotetta koskevia oletuksia

sen kehittelyprosessin aikana on tehty. Mitä tuotteella halu-taan saavuttaa? Miten sen oletetaan toimivan?

• Apuna voidaan käyttää myös seuraavia kysymyksiä: Mikä kek-sintö on? Kuka sitä rakentaa (voidaan miettiä alustavaa työn-jakoa)? Miksi sitä rakennetaan? Kenelle se on tarkoitettu? Mitäs sillä halutaan tavoitella? Mitä toiveita ja pelkoja liittyy:

a) sen suunnitteluun, b) rakentamiseen, c) käyttöönottoon, d) toimintaan tai e) vastaanottoon (luokkakaverit, opettaja, perhe)? • Oletukset kirjoitetaan lyhyen raportin muotoon, joka osoite-

taan opettajalle tai lisätään projektin blogiin.

HARJOITUS 4: Suunnitelma prototyypin rakentamiseksiHarjoituksen tavoite: Jaetaan työroolit ja tehdään suunni-telma proton rakentamisesta. Perusajatuksena on hyödyntää oppilasryhmän erilaisia osaajia, jakaa urakka pienempiin osiin, delegoida tehtäviä eri oppilaille tai oppilasryhmille ja koordi-noida työtä siten, että päästään ajoissa haluttuun tavoittee-seen. Koska proton rakentaminen on ryhmän yhteinen urakka, projektin alussa tuotetut kerholaisten keksijäluonnetta kuvaa-vat adjektiivit ovat nyt tarpeen.

44 PROTOTYPOINTI

Harjoituksen kokonaispituus: 20–30 min.Tarvikkeet: Kyniä ja paperia.Menetelmä: RyhmäkeskusteluHarjoituksen kulku:• Oppilaat työskentelevät siinä ryhmässä, jossa he keksintöä

tai projektitehtävää suunnittelevat.• Tämän luvun edellisten harjoitusten (1–3) pohjalta oppilaat

tuottavat nyt konkreettisen suunnitelman: a) Keksinnön rakentamisen työnjakoa: kuka on päävastuussa

mistäkin osiosta. b) Kuinka paljon aikaa keksinnön ja sen osasten rakentami-

seen (suurin piirtein) menisi. c) Mitä tarvikkeita ja välineitä tarvitaan.• Oppilaat tuottavat suunnitelmasta raportin, joka annetaan

opettajalle.• Lopullinen suunnitelma projektin etenemisestä hiotaan opet-

tajan johdolla.

45

5. LUKU

TESTAUS

Tärkeintä on että keksintö miellyttää kohderyhmäänsä. Sen ei siis tarvitse miellyttää kaikkia. Erilaisin tavoin tes-taamalla saadaan selville, mitä erilaiset ihmiset ajatte-levat tuotteesta. Myös tuotteen markkinakelpoisuutta voidaan tutkia etukäteen.

Käyttötesteillä ja kyselyillä voidaan testata keksityn tuotteen tai palvelun erilaisia ominaisuuksia. Keksintöä tulee tietysti

testata ensinnäkin sen mahdolliseen käyttäjäkuntaa kuuluvilla henkilöillä. Prototyypin valmistuttua keksijä varmasti mielellään kyselee myös perheensä ja tuttaviensa mielipidettä, vaikka he

46 TESTAUS

eivät kohderyhmään kuuluisikaan. Palautteen kerääminen on hyödyllistä, sillä se voi antaa keksijälle uusia ideoita, ja tuoda esiin koekappaleen heikkouksia.

Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa tutkimusky-symykset asetetaan niin, että vastaukset voidaan antaa sanalli-sessa muodossa. Kvantitatiiviset eli määrällisessä tutkimuksessa puolestaan tuotetaan ja käytetään hyväksi numeroita ja erilaisia tilastoja. Esimerkiksi rahoittaja haluaa ensimmäiseksi nähdä las-kelmia siitä, kuinka paljon keksinnöllä voi tienata, tai kuinka paljon hyötyjä, etuja tai säästöjä keksintö voi tuottaa. Nämä tiedot on osattava ilmaista luvuilla ja tilastoilla. Aloittelevan keksijän on siis tärkeää harjoitella tutkimusten ja tilastojen laatimista.

”Koska suomalainen siipipurje oli syn-tyessään täysin uusi tuote talviurhei-lumarkkinoilla, tuotteesta piti luon-nollisesti saada käyttökokemuksia testaamalla sitä oikeissa olosuhteissa, eli jäällä ja lumella. Lopullisen tuot-teen valmistumista hidasti se, että testit voitiin suorittaa vain talvella.

Suoritimme Samin kanssa lukuisia pur-jehdustestejä Helsingin Lauttasaaren ja Laajalahden jäillä vuosina 1988-1992. Testit toimivat samanaikaisesti tuotteen koemarkkinointina ja niistä saatu roh-kaiseva asiakaspalaute kannusti jatka-maan tuotteen kehittelyä. Siipipurjeen lopullinen rakenne ja muoto muodostui yritys-ja-erehdys -menetelmän kautta, lukuisten prototyyppien, testien ja asia-kaskokemusten pohjalta. Saimme muok-kauksen avulla kevennettyä siipipurjeen painoa samalla kun saimme parannet-tua rungon kestävyyttä. Siipipurjeen kolmannen sukupolven prototyyppi ja lopullinen tuotekonsepti syntyi 1992. Sii-pipurje valmistui lopullisesti markkinoi-tavaksi tuotteeksi viiden vuoden tuote-kehityksen jälkeen.”


Kuva 4 Kitewing tuotantomalli

TESTAUS 47

TUNTISUUNNITELMATAVOITTEET: Oppilaat• oppivat tekemään pienimuotoisia tutkimuksia• oppivat tuottamaan kyselyjä, tilastoja ja kaavioita.KOULUAINEET: Matematiikka, äidinkieli, yhteiskuntaoppi. Tunnin pituus: Opettaja valitsee tunnin raameihin ja työstettä-vään aiheeseen sopivat harjoitukset. Huomioi tarvike- ja väline-vaatimukset. Tässä osiossa testataan itse valmistettua tuotetta tai sen prototyyppiä sekä kerätään palautetta ulkopuolisilta. Testauksesta ja saadusta palautteesta tuotetaan raportti. Kuhunkin harjoitukseen käytetty aika riippuu tuotteesta ja sen monimutkaisuudesta.

HARJOITUKSETHARJOITUS 1: Oppilaat testaavat valmistamaansa tuotetta itse! • Oppilaat kirjaavat kokemuksensa ja vaikutelmansa ylös. Ensi-

testauksesta laaditaan pieni raportti (mm. valokuvin), joka lai-tetaan projektin blogiin.

HARJOITUS 2: Tutkimussuunnitelman laatiminenHarjoituksen tavoite: Oppilaat ymmärtävä, mitä tarkoittavat kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus. Oppilaat tekevät omasta keksinnöstään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia kysymyk-siä, ja laativat sen testaamisesta tutkimussuunnitelman.Harjoituksen kokonaispituus: 30–45 min.Tarvikkeet: Kynä ja paperia, tietokone tai ipad sopivilla ohjel-milla. Ks. keksintösanakirjan (kirjan lopussa) termit ”kvalitatiivi-nen” ja ”kvantitatiivinen tutkimus”. Katso myös tehtävät 3 ja 4 (alla).

48 TESTAUS

Menetelmä: Tutkimuksen suunnittelu ryhmässä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat työskentelevät siinä ryhmässä, jossa he keksintöä

tai projektitehtävää suunnittelevat.• Opettaja selittää yhteisesti termit ”kvalitatiivinen ja kvantita-

tiivinen tutkimus”.• Oppilaiden tehtävänä on pohtia, kuinka tuotetta voitaisiin

parhaiten testata ja tutkia: kuka kuuluu tuotteen käyttäjäryh-mään (luokkakaverit tai pikkusisarukset jne.)? Ketä voidaan pyytää tutkimushenkilöiksi (perheenjäsenet, perhe, satunnai-set henkilöt, instagram-seuraajat)?

• Oppilaat laativat tutkimussuunnitelman, johon kuuluu sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus.

• Oppilaat laativat prototyyppiä tai tuotetta koskevia kysymyk-siä, jotka ovat (A) kvantitatiivisia ja (B) kvalitatiivisia

A) Yksinkertaisimmillaan kvantitatiiviset kysymykset voivat olla kyllä/ei -muotoisia. Esimerkiksi: pidätkö tuotteen ulkomuodosta? Tehtävänä voi olla tuottaa esimerkiksi viisi kyllä/ei -kysymystä. Kvalitatiivinen kysymys voi myös olla: Mitä olisit valmis maksamaan tästä tuotteesta? Olennaista on oivaltaa, että tuotetaan numeroiden ja tilastojen muo-dossa esitettäviä tuloksia.

B) Kvalitatiivisella tutkimuksella tuotetut vastaukset ovat avoimessa muodossa, esimerkiksi kirjallisessa muodossa, videona tai äänitteenä. Kysymys voidaan muotoilla esi-merkiksi: Mitä pidät tuotteen ulkomuodosta? Mitä halu-aisit parantaa tuotteessa? Kvalitatiivinen tutkimus voi tarkoittaa avoimia kirjallisia kysymyksiä, haastattelua, tai vaikkapa prototyypin testaustilanteen videointia tai valokuvaamista.

• Lopuksi laaditaan tutkimuksen toteutus- ja raportointisuun-nitelma. Suunnitelmaan pyydetään palautetta opettajalta. Ks. seuraavat harjoitukset 3 ja 4.

TESTAUS 49

HARJOITUS 3: Tutkimuksen toteuttaminenHarjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat toteuttamaan laa-timansa tutkimussuunnitelman. Osioiden määrä riippuu tutkimustarpeesta.Harjoituksen kokonaispituus: Vähimmillään 15 min. osiota (A–F) kohden. Tarvittava aika riippuu toteutettavien osioiden määrästä ja tutkimuksen vaativuudesta.Tarvikkeet: Tarpeen mukaan, esim. digikamera, iPad, älypuhe-lin, tietokone, muistiinpanovälineet.Menetelmä: Tutkimuksen toteutus ryhmässä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat toteuttavat suunnittelemansa tutkimuksen. Palau-

tetta voidaan kerätä tilanteen mukaan avoimin tai strukturoi-duin kyselyin, valokuvaamalla, videoimalla jne. Kyselemiseen ja erityisesti valokuvaamiseen ja videointiin pyydetään luon-nollisesti lupa.

• Muunnos: Tutkimushenkilöitä voidaan rekrytoida esimerkiksi mainosjulisteen avulla (ks. Luku 6, Harjoitus 2).

a) Oppilaat keräävät palautetta omasta tuotteestaan blogin kautta. Tämä tietysti vaatii sitä, että projektilla on oma (avoin) blogi, jossa tuote esitellään. Blogiin voidaan liittää avoin tai strukturoitu kysely.

b) Oppilaat keräävät palautetta tuotteen kohderyhmältä. Tuotteesta riippuen kohderyhmä voi olla samanikäiset henkilöt, pikkusisarukset, naapurin vanhukset, lemmikki-eläimet jne.

c) Oppilaat keräävät palautetta perheenjäseniltään. d) Oppilaat keräävät palautetta oman koulun oppilailta,

opettajilta tai oppilaiden vanhemmilta. e) Oppilaat keräävät palautetta satunnaisilta ohikulkijoilta. f) Oppilaat keräävät palautetta jossakin tietyssä tapahtumassa,

esim. NextStep -messuilla tai asuinalueen kevätkirpparilla. • Tutkimuksen tulokset on tarkoitus tallentaa huolellisesti!

50 TESTAUS

HARJOITUS 4 : Kootaan tulokset raportiksiHarjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat laatimaan rapor-tin. Samalla kirjoitus-, kuvankäsittely- ja blogikirjoitustaidot kohentuvat.Harjoituksen kokonaispituus: vähintään 45 min. Tarvikkeet: Harjoituksessa 3 tuotettu materiaali ja tietokone (varustettuna sopivilla ohjelmilla ja internetyhteydellä).Menetelmä: Tutkimuksen raportointi yksin ja ryhmässä.Harjoituksen kulku:• Aluksi oppilaat sopivat ryhmän keskinäisestä työnjaosta.

Kukin oppilas voi olla esimerkiksi vastuussa yhden raportin luvun toteuttamisesta.

• Oppilaiden suorittamasta tutkimuksesta laaditaan raportti, kerrotaan monipuolisesti:

1. Tutkimuksen tarkoitus 2. Tuotteen testaamiseen liitetyt ennakko-oletukset (ks.Luku 4,

Harjoitus 3) ja muut huomiot tai ajatukset. 3. Käytetyt tutkimusmenetelmät. 4. Tutkimuksen teko vaihe vaiheelta. 5. Tutkimustulokset: tarvittaessa voidaan tuottaa kaavioita

ja diagrammeja kyselyiden vastauksista. Voi olla kiinnosta-vaa vertailla myös eri vastaajaryhmien antamia vastauksia, esimerkiksi: mikä koehenkilöiden ryhmä piti tuotteesta eniten?

6. Johtopäätökset: vastasiko tuote ennakko-oletuksia? Toteu-tuivatko tutkimukseen mahdollisesti liitetyt epäilykset tai pelot? Mitä tuotteessa pitää vielä parantaa?

• Raportti liitetään projektin blogiin (jos projektilla sellainen on).

51

6. LUKU

VALMIS TUOTE

Onneksi olkoon! Olette käyneet läpi vaiheikkaan tien ja ideasta on valmistunut tuote. Sen parhaita puolia voidaan nyt korostaa nokkelan markkinoinnin avulla.

Yksi hyvä idea voi muuttaa keksijän koko elämän. Parhaimmillaan keksijänä toiminen tarjoaa luovan työs-kentelyn ja itsensä kehittämisen lisäksi myös taloudel-lista menestystä.

TUTKIMUKSEN AVULLA SELVITETÄÄN, VASTAAKO TUOTE MARKKINOIDEN TARPEITA

Aikakauslehtien otsikoissa näkee usein sanan ’idea’. Esimer-kiksi sisustuslehti mainostaa artikkelia otsikolla ”Kymme-

nen uutta ideaa kodin sisustamiseen”. Uudet ideat siis myyvät – ainakin aikakausilehtiä. Ideaansa työstänyt keksijä monesti miettii, voisiko jo pelkän idean myydä jollekin yritykselle. Toisin sanoen keksijä miettii idean myymistä siinä vaiheessa, kun idea ei ole vielä tuotteen muodossa. Jo pelkkä idea voi sinänsä olla sopimuksen kohteena ja siten myytävissä. Käytännössä pelkkiä ideoita ei kuitenkaan usein myydä, sillä pelkän idean pohjalta on todella vaikeaa arvioida ideasta mahdollisesti syntyvän tuot-teen myyntiarvoa.

Ennen uuden tuotteen laittamista markkinoille myyntiin on selvitettävä, vastaako tuote markkinoiden tarpeita. Markkina-tutkimus on tuotekehityksessä käytettävä menetelmä, jossa

52 VALMIS TUOTE

”Aktiiviharrastajina tunsimme purjelau-tailun ja riippuliidon markkinat. Tämä oli meille selvä valtti. Kehitystyövai-heessa pystyimme luottamaan omaan markkinoiden tuntemukseemme, eikä meidän sen vuoksi tarvinnut hakea asiantuntija-apua. Ensimmäinen esi-kaupallinen versio siipipurjeesta valmis-tui pari vuotta aivan ensimmäisen pro-totyypin rakentamisen jälkeen. Sen toi markkinoille Fogelholmin konsulttitoi-misto Oy Tech Center Ab vuonna 1989. Tämä pinta-alaltaan 4,8 neliömetrinen SKIMBAT saavutti purjelautailijoiden

ja laskettelijoiden keskuudessa koh-talaisen suosion Suomessa vuosina 1989 -1992.”

Tuotteen koemarkkinoinnin tulok-sena Fogelholm perusti vuonna 1992 Oy Skywings Ab:n, joka alkoi valmistaa uusinta SKIMBAT -nimistä versiota sii-pipurjeesta (ks. kuva 4, sivu 46). Yritys muutti nimensä 2000-luvulla Oy Kite-wing Sports Ab:ksi. Tuotteen purjeet valmistetaan Kiinassa ja rungot USA:ssa sen jälkeen kun amerikkalainen pää-omarahoittaja lunasti yhtiön osake-enemmistön vuonna 2012.


Lue lisää: • siipiweikot.wordpress.com/siipipurjeen - historia• kitewing.com

pyritään saamaan tietoa tuotteen tai palvelun kysynnästä tai muista kaupallisesti tärkeistä asioista. Liikemaailmassa keksijää auttavat kunnianhimo, päämäärätietoisuus ja hyvin perusteltu tavoitteenasettelu. Äkkirikastumisen haavetta parempi lähtö-kohta on kuitenkin halu keksiä ja into luoda uutta.

VALMIS TUOTE 53

TUNTISUUNNITELMATAVOITTEET: Oppilaat• tutkivat aiemmilla tunneilla tuotettujen ideoiden ja tuottei-

den markkina-arvoa.• tutkivat keksintönsä kannattavuutta.• oppivat mainostamaan tuottamaansa keksintöä.KOULUAINEET: Äidinkieli, kuvaamataito, matematiikka.Tunnin pituus: Opettaja valitsee työstettävään aiheeseen sopivat harjoitukset. Tämän luvun harjoituksista saadaan raken-nettua useamman tunnin kokonaisuuksia. Huomioi tarvike- ja välinevaatimukset.ESIMERKKEJÄ:• 45 min.: Jokaisesta luvun harjoituksesta saa tarvittaessa

rakennettua 1–3 oppituntia.• 75 min.: Useimmista luvun harjoituksesta saa tarvittaessa

rakennettua 1–2 oppituntia• 90 min.: Useimmat luvun harjoitukset sopivat hyvin kaksois-

tunneilla toteuttaviksi.

HARJOITUKSETHARJOITUS 1: Mininäytelmä keksinnöstäHarjoituksen tavoite: Oppilaat tarkastelevat omaa tuotetta ulkopuolisen silmin ja löytävät siitä erilaisia puolia. Tehtävällä voidaan alustaa luvun muita harjoituksia.Harjoituksen kokonaispituus: vähintään 30 min. osiota (A–D) kohden. Tarvikkeet: Ei välttämättä tarvita. Tarpeen mukaan rekvisiittaa ja askarteluvälineitäMenetelmä: Draamaharjoitus: mininäytelmien valmistaminen ryhmissä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat työskentelevät ryhmissä.

54 VALMIS TUOTE

• Oppilaat valmistavat ryhmissä lyhyen (n. 2–5 min.) pituisen mininäytelmän.

• Valmistelulle varataan aikaa vähintään 15 minuuttia ja esitys-ten purkuun koko luokan kesken vähintään 15 minuuttia.

• Näytelmiä voidaan valmistaa yksi tai useampi seuraavista: a) Näytellään kohtaus, jossa oppilaiden valmistama tuote on

uutisissa. b) Näytellään mainos oppilaiden valmistamasta tuotteesta. c) Näytellään juorun/huhun kaltaista suusta suuhun leviävää

viestiä, joka koskee oppilaiden valmistamaa tuotetta. d) Näytellään kohtaaminen asiakkaan, sijoittajan tai kilpaili-

jan kanssa.

HARJOITUS 2: Mainosjulisteen laatiminenHarjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat lisää julistetaiteesta ja oppivat tekemään mainosjulisteen.Harjoituksen kokonaispituus: vähintään yksi 45 min. mittainen oppitunti.Tarvikkeet: Askartelutarvikkeita tai tietokone sopivin ohjelmin varustettuna.Menetelmä: Graafinen ilmaisu yksilö- tai ryhmätyönä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat valmistavat tuotetta kuvaavan mainosjulisteen joko

yksilötyönä tai ryhmässä.• Ennen julisteen tekoa voidaan tutustua eri aikakausien julis-

teisiin, julisteilmaisuun ja fonttitaiteeseen.• Mainosta voi höystää tämän luvun harjoituksessa 4. (alla) löy-

tyneillä tilastollisilla faktoilla; tai Luvussa 5. löytyneillä tutki-mustuloksilla! Esimerkiksi: ”Tutkimukset osoittavat että poten-tiaalisesti jo 50 000 ihmistä on kiinnostunut tuotteesta X”.

• Lopuksi mainosjulisteet voidaan ripustaa koulun käytäville.• Mainosjulisteen tehtävänä voi myös olla koehenkilöiden rek-

rytoiminen (ks. Luku 5, tehtävä 3).

VALMIS TUOTE 55

HARJOITUS 3: Mainosfilmin tekeminenHarjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat valmistamaan mainos-filmin ja käyttämään filmin tekoon vaadittavaa välineistöä.Harjoituksen kokonaispituus: vähintään 45 min., mutta tähän harjoitukseen voidaan helposti käyttää myös useampia oppitunteja.Tarvikkeet: Kamera ja tarvittaessa editointiin sopiva tietokone ja ohjelma.Menetelmä: Videoilmaisu ryhmätyönä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat valmistavat mainosvideon ryhmässä: video voi olla

näytelty tai animoitu.• Tehtävän pohjana voi toimia tämän luvun harjoitus 1B (yllä).

Ennen mainoksen tekoa voidaan tutustua erilaisiin mainosfil-meihin ja niiden tehokeinoihin.

• Mainosta voi höystää harjoituksessa 4. (alla) löytyneillä tilas-tollisilla faktoilla; tai Luvussa 5. löytyneillä tutkimustuloksilla!

• Aluksi oppilaat laativat mainokselle lyhyen käsikirjoituksen.• Mainokselle hankitaan sopiva rekvisiitta.• Video kuvataan yksikertaisimmillaan yhtenä otoksena (esi-

merkiksi vain yksi näyttelijä ja tietoiskumainen mainos). • Lopuksi video liitetään projektin blogiin.

HARJOITUS 4: Tuotteeseen liittyviä laskutoimituksiaHarjoituksen tavoite: Oppilaat oppivat tutkimaan markkinoi-den kokoa tilastojen ja laskutoimitusten avulla, sekä laskemaan tuotteen kannattavuutta.Harjoituksen kokonaispituus: Max. 45 min. (n. 30+15 min.)Tarvikkeet: Laskin, kynä ja paperia (+internetyhteys).Ks. Kek-sintösanakirjasta (kirjan lopusta) termit ”markkinoiden koko”, ”rojalti” ja ”könttäsumma”.Menetelmä: Laskuharjoitukset, tilastojen käyttö.Harjoituksen kulku:

56 VALMIS TUOTE

Harjoitus 4, osio A) Markkinoiden koko• Oppilaiden tehtävänä on laskea oman tuotteen markkinoi-

den koko.• Harjoitus voidaan tehdä arvioimalla, jolloin harjoituksesta

tulee melko lyhyt; tai vaihtoehtoisesti voidaan hakea tarvitta-via täsmällisiä tietoja esim. Tilastokeskuksen sivuilta.

• Markkinoiden kokoa selvitettäessä pääsee pitkälle pelkällä prosenttilaskulla. Tilastolliset faktat ovat hyödyllisiä; esimer-kiksi tieto siitä, että lapsia syntyy Suomessa noin 50 000 vuo-dessa, josta voidaan päätellä yhden ikäluokan koon olevan noin 50 000.

• Jos tarkastellaan tuotetta, jonka tärkein kohderyhmä on 8–20 -vuotiaat, niin voidaan laskea, että kyseisen ryhmän koko on 12 x 50 000.

• Tämän jälkeen voidaan arvioida, että kyseistä ryhmästä 1% on kiinnostunut tuotteesta, jolloin päädytään laskelmaan 12 x 50 000 x 0,01.

• Arviot voivat olla ainoastaan suuntaa antavia; esimerkiksi lau-tapeliharrastajien osuus väestöstä on vaikea tietää tarkasti.

• Tässä harjoituksessa ei tarvitse päästä absoluuttiseen faktaan, vaan tärkeintä on se, että laskelmat ja päätelmät tehdään sumeista epävarmuustekijöistä huolimatta ja että lopulta saadaan lasketuksi etsitty markkinoiden kokoa kuvaava luku.

Harjoitus 4, osio B) Rojalti ja könttäsumma• Oppilaat määrittelevät keksinnölleen rojaltista tai könttäsum-

masta koostuvan hinnan valmistajalle tarjottavaksi.• Harjoitellessa keksinnön hinnoittelua valmistajalle tarjotta-

vaksi pääsee jälleen pitkälle pelkällä prosenttilaskulla, kun tietää, mitä tarkoittaa rojalti ja könttäsumma.

• Tässä harjoituksessa olennainen pointti on oppia tasapainot-tamaan rojaltin tai könttäsumman suuruus siten, että syntyy balanssi riskin ottamisen ja käteissumman välille.

• Nyrkkisääntönä on se, että riskiä ottava osapuoli voi palkin-noksi ansaita enemmän, mikäli panostaminen osoittautuu

VALMIS TUOTE 57

kannattavaksi. Tämä on hyödyllinen oppi yrittäjyyden maail-maan tutustuttaessa. Harjoitus on suoritettu onnistuneesti, mikäli oppilaat pääsevät jyvälle tästä kannustimesta.

HARJOITUS 5: Keksijän nettityökalujaHarjoituksen tavoite: Tuliko kaikki varmasti huomioitua? Oppi-laat tutkivat, onko keksinnön kehittämisessä huomioitu kaikki seikat.Harjoituksen kokonaispituus: Noin 20 min. osiota (A–C) kohden.Tarvikkeet: Tietokone ja internetyhteys.Menetelmä: Netissä työskentely ryhmässä.Harjoituksen kulku:• Oppilaat työskentelevät siinä ryhmässä, jossa he keksintöä

tai projektitehtävää suunnittelivat.• Heidän käytettävissään on seuraavat keksijän nettityökalut: a) Täytä keksinnön kannattavuuslaskuri: tuotevayla.fi/fi/tyokalut/kannattavuuslaskuri b) Täytä keksijän muistilista sivustolla: tuotevayla.fi/fi/tyokalut c) Tehkää keksinnöstänne bisnesmalli käyttäen apuna busi-

ness model canvas työkalua: diytoolkit.org/media/Business-Model-Canvasb.jpg• Lisää bisnesmalleista liitteessä 5 ja 6!

HARJOITUS 6: Keksijädiplomin täyttäminenHarjoituksen tavoite: Keksintöprosessin ja oman toiminnan reflektointi.Harjoituksen kokonaiskesto: 35 min.Tarvikkeet: Oppilaan tiedoilla esitäydennetyt keksijädiplomit (kirjan lopusta)Menetelmä: ryhmäkeskusteluHarjoituksen kulku:• Oppilaat keskustelevat ryhmissä kysymyksistä: Mikä proses-

sissa on hauskinta? Mitä parannettavaa löytyisi omasta tai

58 LIITTEET

ryhmän toiminnasta? Pohditaan, mikä on kunkin jäsenen vahvuus keksijänä. (15 min)

• Jokainen ryhmä tiivistää vuorollaan koko luokalle ryhmässä käymänsä keskustelun. (10 min)

• Lopuksi opettaja kirjoittaa oppilaiden vahvuudet keksijädip-lomeihin ja diplomit oppilaille (10 min). Kiitokset huimasta keksintömatkasta!

LIITTEET 59

LIITE 1

ESIMERKKIKURSSI: LAUTAPELIKURSSI

Esimerkki kurssista, jossa hyödynnetään liitteiden ideoita ja kirjan harjoituksia. Esimerkkikurssin pituus on 29 h (45 min. oppi-tunteja), mutta kurssista saa helposti laajemman painottamalla joitakin osioita oppilaiden ja opettajien mielenkiinnon mukaan. Pelille valitaan aluksi teema. Se voi olla esimerkiksi ammatinva-lintapeli tai historian tapahtumiin, tuttuihin satuihin tai urbaa-neihin legendoihin liittyvä peli. On yksinkertaisinta, jos koko luokalle valitaan vain yksi teema. Peliprojektille perustetaan blogi, johon päivitetään projektin kaikki vaiheet ja edistyminen.

1. vaihe (2 x 45 min) Oppilaat jakautuvat ryhmiin, joissa he työs-kentelevät jatkossa. Jokaisen ryhmän tehtävänä on rakentaa yksi lautapeli, jonka yhtenä pelivälineenä on noppa. • Opettaja tai kurssin vetäjä esittelee kurssin idean ja aikataulun.• Lämmitellään aivonystyröitä jollakin luvun 1. tai 2. lämmittely-

harjoituksista.• Tutustutaan erilaisten (lauta-)pelien maailmaan ja historiaan:

sovelletaan luvun 1. harjoituksia keksintöjen sijaan peleihin. • Muistellaan kaikenlaisia oppilaiden pelaamia pelejä (tieto-

konepelit mukaan lukien). Mikä on pelin tavoite (esimerkiksi aarteen löytäminen)? Minkälaisia tarinoita peleissä on (pelaa-jat ovat esimerkiksi keskenään kilpailevia löytöretkeilijöitä)? Entä minkälaiset asiat vaikuttavat pelin kulkuun (esimerkiksi nopan heittäminen ja pelimerkkien avaaminen)? Onko stra-tegialla vaikutusta pelin kulkuun vai onko pelin kulku täysin sattuman varassa?

60 LIITTEET

2. vaihe (45 min) Tutustutaan serendipiteetin käsitteeseen (ks.liite 2).• Luetaan kirjan alusta löytyvä ”Serendipin kolme prinssiä”. • Tutkitaan jonkin tarinan tai oman elämän serendipisyyttä, eli

valistuneita, onnekkaita ja toteen osuneita arvauksia.

3. vaihe (2 x 45 min.) Kehitetään omalle pelille tarina, jossa käy-tetään hyväksi satunnaisuutta. • Satunnaisuutta toteutetaan helposti nopan avulla.• Tarinan ideoinnissa käytetään apuna luvun 2. ideointiharjoi-

tuksia (erityisesti harjoitukset 3, 5 ja 6).

4. vaihe (2 x 45 min.) Kehitetään pelille juoni ja tutkitaan vaihto-ehtoiset juonikuviot (”mahdolliset maailmat”).• Juonen kehittelyyn sopii erityisen hyvin luvun 2. harjoitus 4.

5. vaihe (2 x 45 min) Pohditaan minkälaiset pelivälineet sopivat juuri tähän peliin (ks. liite 3).• Tarvitaanko pelilautaa, pelimerkkejä, kortteja, figuureja jne.?• Valitaan tarvittavat pelivälineet ja suunnitellaan ne alusta-

vasti.• Sovitaan niiden tekijästä, rakentamisen aikataulusta, sekä

pohditaan mitä tarvikkeita niiden rakentamiseen tarvitaan (ks. Luku 4, Harjoitus 4).

• Mietitään alustavasti, minkälainen noppa peliin tarvitaan (ks. liite 4).

6. vaihe (4x45 min) Pelivälineiden suunnittelu ja rakennus

7. vaihe (4x45 min) Nopan suunnittelu ja rakennus (ks.liite 4).

8. vaihe (2x45 min.) Pelin prototyyppiä testataan omassa ryh-mässä (ks.luku 4).

LIITTEET 61

• Toimiiko peli? Onko se liian helppo / lyhyt / pitkä / monimut-kainen?

• Kuinka sitä pitäisi edelleen kehittää?

9. vaihe (2x45 min.) Pelistä kehitetään lopullinen versio.• Pelin tarina ja pelivälineet kehitetään mahdollisimman toimi-

viksi.• Pelivälineitä ja niiden toimivuutta hiotaan.

10. vaihe (3 x 45 min.) Pelin testaaminen ja palautteen kerääminen• Oppilaat saavat tehtäväksi testata peliä perheenjäsenillä,

tutuilla tai opettajilla, ja kerätä heiltä palautetta (ks. luku 5).• Palautteesta kerätään raportti.• Tarvittaessa peliä muokataan palautteen perusteella.

11. vaihe (45 min.) Oma peli ja siitä kerätty raportti esitellään koko luokalle.

12. vaihe (2x45 min.) Omasta pelistä tehdään mainos (ks.luku 6).• Oppilaat tekevät pelistä mainoksen, joka liitetään blogiin.

13. vaihe (2x45 min) Peliprojektiin osallistuneet ryhmät pääse-vät testaamaan toistensa pelejä, antavat ja saavat palautetta peleistä.

62 LIITTEET

LIITE 2

TUOTESUUNNITTELUHAASTE: SERENDIPITEETTIEN MALLINNUS

Serendipiteettien mallinnus -tuotesuunnitteluhaasteen alussa oppilaita kehotetaan tuottamaan mahdollisimman paljon esi-merkkejä serendipiteeteistä eli sattuman ohjaamista odottamat-tomista löydöistä. Serendipiteeteille on tunnusomaista onnek-kuus, mutta kuten kemisti Louis Pasteur on todennut: ”sattuma suosii vain asiaan perehtynyttä mieltä.” Tieteen, taiteen ja tek-nologian historiassa merkittäviä löydöksiä ovat usein tehneet henkilöt, jotka ovat pitkään perehtyneet kyseiseen alaan, ja vasta sen jälkeen onnea muistuttavalla tavalla saaneet keskei-sen oivalluksensa. Projektin aluksi voidaan lukea tämän kirjan alkusivuilta löytyvä satu ”Kolme Serendipin prinssiä”.

”Löydös” kannattaa serendipiteettien yhteydessä ymmärtää mahdollisimman lavealla tavalla. Esimerkiksi kirpputorivisiitillä mukaan saattaa tarttua hyviä löytöjä. Keräilijäluonteille löytöjen tekeminen on suorastaan elämäntyyli. Uusiin ihmisiin tutustu-taan usein onnekkaiden sattumien kautta: ”menin tapahtumaan X ja törmäsin tyyppiin Y...” Tai musiikkia kuunnellessa: ”Spoti-fyn suositusalgoritmi vinkkasi minulle bändin, joka...”. Amazonin valikoimia selaillessa voi nähdä, mitä muita kirjoja ovat ostaneet tietyn kirjan ostajat. Tämä voi johtaa kiinnostaviin uusiin kirja-tuttavuuksiin. Etsittäessä esimerkkejä serendipiteeteistä oppi-laiden kannattaa miettiä omaa, kavereidensa, vanhempiensa ja sukulaistensa elämää.

Kun oppilaat ovat tuottaneet runsaan määrän esimerkkimate-riaalia serendipiteeteistä, voidaan materiaalipankkia ryhtyä jär-jestämään tarinan muotoon, tai loogiseksi järjestelmäksi siten, että muita serendipiteettejä voi tallentaa rakennetun logiikan

LIITTEET 63

sisälle. Tällöin synnytetään suuntaviivat ohjelmistotuotteelle, joka voi olla esimerkiksi ohjelmistollisesti toteutettu interaktii-vinen tarina tai serendipiteettipankki. Tuotteen funktion kerho-laiset saavat kuitenkin keksiä itse eli sen annetaan hahmottua matkan varrella.

Ohjelmoinnin hyödyllisimpien rakenteiden joukkoon kuuluu tietojen tallentaminen, järjestäminen ja ehtorakenteet. Tallen-taminen on teknisesti helppoa, mutta se edellyttää olio-ohjel-moinnin mukaista ajattelua, jossa tarkasteltavat tietoraken-teet pyritään ensin mallintamaan, jotta uudet serendipiteetit voidaan syöttää ohjelmalle. Ehtorakenteiden (IF-THEN-ELSE) avulla voi käsitellä tarinallisia elementtejä: ”jos en olisi osunut samaan paikkaan henkilön X kanssa vuonna Y, niin mitä olisi tapahtunut?”

Esimerkiksi monissa tietokonepeleissä pelaaja voi vaikut-taa pelin kulkuun. Serendipiteettien kautta kerholaiset voivat syventyä tähän aihepiiriin.

64 LIITTEET

LIITE 3

TUOTESUUNNITTELUHAASTE: KÄYNTIKORTTILAUTAPELI

Yläkoululaiset joutuvat pohtimaan erilaisia elämänvalintoja: mitä tehdä peruskoulun jälkeen? Mitä valintoja kannattaa tehdä, jos haluan päästä esimerkiksi tiettyyn ammattiin? Tässä tehtävässä valintoja pohditaan lautapelisuunnittelun kautta.

Lautapelejä suunniteltaessa on osattava ensinnäkin suunni-tella ja hyödyntää fyysisiä peliobjekteja, joista yleisimmät ovat pelilauta, pelikortit ja pelinappulat. Käyntikorttilautapelissä peliobjekteja ovat käyntikortit, sillä työelämässä käyntikortti on usein oman työroolin symboli. Tässä tehtävässä oppilaille anne-taan haasteeksi suunnitella lautapeli ainoana rajoituksena se, että käyntikortit esiintyvät siinä peliobjektina. Loput kehitettä-vän lautapelin luonteesta jätetään kerholaisten oivallettavaksi keksimis- ja suunnitteluprosessin aikana.

Tuotesuunnitteluhaaste aloitetaan perehtymällä käyntikort-tien maailmaan ja siihen, miltä käyntikortit näyttävät. Ideoinnin apuna voidaan käyttää Googlen kuvahakua hakusanoilla ”crea-tive business card”. Vanhemmilta tai sukulaisilta voidaan pyytää käyntikortteja lainaan tai pelimateriaaliksi. He voivat olla avuksi myös kertomalla tarinoita siitä, miten ovat päätyneet kyseiseen organisaatioon ja kyseiseen rooliin.

Uratarinat ovat monesti todella mielenkiintoisia ja lahjoituk-sena saadun käyntikortin kääntöpuolelle voi tehdä lyhyitä mer-kintöjä siitä, mikä oli käännekohta kyseisen kortin saamisessa eli päätymisessä kyseiseen työpaikkaan, sillä tällaista tietoa tarvi-taan myöhemmin suunnitteluprosessin aikana.

Käyntikortin funktio liittyy myös olennaisesti verkostoitu-miseen, sillä käyntikortti on tarkoitettu annettavaksi uusille

LIITTEET 65

ihmisille. Käyntikortin antaja saa vastavuoroisesti keskustelu-kumppaninsa kortin.

Lautapelisuunnittelun kautta voidaan myös miettiä, mitä verkostoituminen merkitsee keksijälle. Tulevaisuushenkinen keksijä ei operoi pelkästään keksijänkammiostaan käsin, vaan viihtyy verkostoitumistilaisuuksissa ja rakentaa suhdeverkostoja eri tyyppisiin pelureihin. Työelämää on mahdollista tarkastella pelinä: lautapelin rakennusaineksina toimivat siis käyntikortit, uratarinat, verkostoituminen ja sattumat.

66 LIITTEET

LIITE 4

TUOTESUUNNITTELUHAASTE: NOPAN MALLINNUS

Noppa on yksi tunnetuimmista pelivälineistä – mutta millainen sen olemus itse asiassa on? Nopan tehtävä on tuottaa satunnai-suutta tai tuoda peliin mukaan yllätyksellinen elementti. Tässä tuotesuunnitteluhaasteessa keksitään noppa uudelleen. Lisäksi voidaan tutkia nopan toimintaa ja sen toiminnan mallinnusta sekä ohjelmointia.

Uudelleen määriteltävän nopan on oltava fyysinen, mutta muita rajoituksia sille ei ole. Sen muoto voi olla tahkolukumää-rältään (sivujen määrä) mikä tahansa. Se olla vaikka pallo, josta on leikattu joistain kohdista paloja pois tai jota on muuten muo-toiltu uudestaan.

Nopan suunnittelutehtävä voidaan liittää serendipiteetin käsitteeseen (liite 2) tai lautapelin suunnitteluun (liite 3). Kes-keisenä haasteena voi olla nopan pelillisen tehtävän ja ulko-näön suunnittelu. Tällöin noppa voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvaamataidon tai käsityön tunneilla.

Tehtävää voidaan alustaa pohtimalla esimerkiksi: 1) Mitä kiinnostavia tilanteita on olemassa, joihin sisältyy jo

valmiiksi satunnaisuutta? 2) Mihin tilanteisiin satunnaisuuden lisääminen voi tuoda

kiinnostavan ulottuvuuden? 3) Millaisella efektillä (silmäluku, väri, symboli, ääni…) nopan

pitäisi ilmoittaa tuloksensa? 4) Miten nämä efektit muutetaan toiminnallisuuksiksi, eli mitä

nopan ilmoittamista asioista seuraa? 5) Millaiseen kokonaisjärjestelmään toiminnallisuuksien suun-

nitteleminen tähtää? (Mikä on pelin tarina?)

LIITTEET 67

Nopan avulla voidaan tarkastella myös seuraavia teoreetti-sempia käsitteitä ja ilmiöitä:

A. Kolmiulotteisuus: 1. Kolmiulotteisuuden käsite, tehtävä: ”Kuvittele, että huo-

neessa on kärpänen, joka on jähmettynyt johonkin kohtaan huoneen seiniä, kattoa tai lattiaa tai jopa ilmaa. Sinä olet huoneen sisällä ja tiedät, missä kohdassa kärpänen on. Kerro huoneen ulkopuolella olevalle sokealle kaveril-lesi kolme lukua, joiden avulla hän hyönteismyrkkyineen onnistuu löytämään kärpäsen sijainnin.”

2. Nopan asento voidaan samalla tavoin kertoa kolmen luvun avulla. Nopan asento liittyy sen ”silmälukuun” – miten se ymmärretäänkin. Euler todisti vasta vuonna 1775, että asennolla on kolme ulottuvuutta eli dimensiota. Kyseessä on matematiikan historiassa siis varsin uusi löytö!

B. Asennon käsite: 1. Noppaidea perustuu siihen, että mikä tahansa asento

voidaan määritellä informaatiota hukkaamatta.

kiihtyvyys

massa

+-

jousi

sähköinensiirtymätunnistin

signaalinvahvuus

suhteessamassaan

kohdistuvaanvoimaan

Kuva 5 kiihtyvyysanturin toimintaperiaate

68 LIITTEET

2. Asennon käsite voidaan määritellä matemaattisen täsmäl-lisesti rotaation avulla, joka tuo kohdakkain kaksi koor-dinaatistoa. Esimerkiksi karttakeppi voi edustaa suoraa, jonka ympäri kierretään. Koordinaatiston käsitteen hah-mottamiseen riittää oma peukalo, etusormi ja keskisormi.

C. Nopan asento ja kiihtyvyysanturi: 1. Kiihtyvyysanturin toimintaa hyödynnetään mm. älypuheli-

mien näytöissä: sen avulla älypuhelin ”tietää” missä asen-nossa se on, ja osaa mukauttaa näytön muodon asennon mukaan.

2. Bussissa matkustamisesta tutun massan hitausefektin avulla voi ymmärtää, miten on mahdollista mitata painovoi-maa kiihtyvyysanturin avulla – ks. ao. toimintaperiaatekuva.

D. Fyysisen maailman simulointi ohjelmoinnin avulla: 1. Nopan toimintaa voidaan tarkastella satunnaislukualgorit-

min kautta. 2. Tehtävässä voidaan harjoitella ohjelmointia RAND()-algo-

ritmin avulla, eli laitetaan tietokone arpomaan jokin satun-naisluku, minkä jälkeen pyritään ohjelmoimalla käsittele-mään ja jatkojalostamaan kyseistä satunnaisuutta.

3. Tietokoneen arpoma satunnaisluku rinnastetaan nopan heittoon. Siten ohjelmoimalla lähestytään kysymystä siitä, mitä uudelleen määritelty fyysinen noppa voi tehdä fyy-sistä maailmaa simuloiden.

E. Esineiden internet: 1. Otetaan suunnittelun ja keksimisen avuksi pari peruside-

altaan yksinkertaista laitetta: mikroprosessori ja radiolä-hetin. Mikroprosessori on sormenpään kokoinen kompo-nentti, jota voi ohjelmoinnin avulla käskeä tekemään mitä tahansa. Se on olennainen osa mitä tahansa tietokonetta: läppäriä, älypuhelinta tai tablettia. Radiolähetin puolestaan

LIITTEET 69

voi lähettää mikroprosessorille tietoa kauempaakin. 2. Mikroprosessorit voidaan kytkeä internetiin, jonka kautta

eri maantieteellisissä sijainneissa olevat laitteet voivat kommunikoida keskenään.

3. Esineiden internet tarkoittaa tämän kaltaista laitteiden ekosysteemiä, joissa fyysiset esineet ovat ohjelmoitavissa ja voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään.

4. Esineiden internetistä voidaan piirtää sitä kuvaava posteri (juliste). Posterilla voidaan havainnollistaa, millä tavoin noppa on vuorovaikutuksessa muiden esineiden kanssa. Esimerkiksi käy Las Vegasin kasino, jossa on rulettipöytä. Ruletista piirretään viiva posterin keskellä sijaitsevaan noppaan siten, että nuolen yhteyteen kirjoitetaan, mitä tietoja ruletti vaihtaa nopan kanssa, millä logiikalla, milloin jne. Posteriin voidaan lisätä kuvia kaikista tilanteista, esi-neistä tai asioista, joihin noppa on kytketty. Posteriin piir-retään asiayhteyksiä kuvaavia viivoja ja varustetaan viivat tiedolla siitä, minkälaisia esineiden väliset suhteet ovat.

F. Yhteenvetona: Tiedämme kohdasta A, mitä tarkoittaa kolmi-ulotteisuus ja että asento on kolmiulotteinen. Tiedämme koh-dasta B, miten asento voidaan määritellä. Tiedämme kohdasta C, miten asento voidaan mitata. Kohdassa D opimme ohjelmoi-maan noppaa, ja kohdassa E liittämään sen muihin esineisiin sekä ohjaamaan sitä matkan päästä. Tämän jälkeen voidaan pohtia, mitä nopan avulla voitaisiin tehdä? Pitäisikö se laittaa arpomaan tuoksuja, värejä, ääniä, kolmisointuja, kampausta jossa on kolme jakausta vai mitä? Ainoastaan mielikuvitus on rajana.

70 LIITTEET

LIITE 5

BISNESMALLIT Nisse Suutarinen haastattelee Ola Sundellia, Hub13 startup-yrittäjäpalvelun perustajaa ja toimitusjohtajaa.

1) Mitä bisnesmallit ovat?”Bisnesmalli on yksityiskohtainen kuvaus siitä miksi, miten ja mistä asiakas tuotteen ostaa. Se on siis tuotteen tai palvelun myynti- ja markkinointistrategia. Teoriatasolla puhutaan ylei-sesti esimerkiksi vähittäiskaupan tai verkkokaupan bisnesmal-lista. Keksijälle on kuitenkin olennaista ymmärtää, että jokaisella kaupalla on myös oma uniikki bisnesmallinsa. Lisäksi oman tuot-teen bisnesmallin kehittäminen vie vähintään yhtä kauan kuin itse tuotekehitys. Bisnesmallit myös elävät jatkuvasti tuotteen elinkaaren aikana. Markkinoille tuloon vaaditaan yhtä mallia ja myynnin kasvattamiseen toista.”

2) Mikä on bisnesmallin merkitys keksintöä kaupallistaessa?”Uuden tuotteen kaupallistaminen on alussa pelkkää arvauspe-liä. Onnistumisen ratkaisee, löytyykö keksinnölle bisnesmallia vai ei. Oikean ja toimivan bisnesmallin etsiminen ja kehittämi-nen on hienovaraista työtä. Se vaatii yrittäjämäistä asennetta ja toimintamallia. Ensin on löydettävä oikea malli tulla markki-noille. Mikäli se onnistuu, on mallia melko nopeasti muutettava vastaamaan saatuun asemaan markkinoilla ja kilpailijoiden vas-tatoimenpiteisiin. Asiakkaille on jatkuvasti annettava uusia syitä ostaa tuote tai tuotteen elinkaari jää lyhyeksi.”

3) Miten toimivan bisnesmallin voi löytää?”Toimiva bisnesmalli löytyy kokeilemalla. Yhden tuotteen bis-nesmallista voi olla kymmeniä tai satojakin variaatioita. Parasta

LIITTEET 71

bisnesmalliyhdistelmää ei voi kukaan arvata etukäteen. Ei kannata tehdä kalliita virheitä kaupallistaessa, vaan asiakkaista kannattaa kerätä varmaa dataa, ja hioa lopullinen bisnesmalli tämän tiedon pohjalta. Keksijällä tai keksinnön kaupallistajalla on alussa oltava selkeitä arvioita markkinoista, erilaisista asia-kasryhmistä, sekä yksittäisten asiakkaiden tarpeista ja ostomo-tiiveista. Sitten näitä arvioita on lähdettävä rohkeasti testaa-maan. Bisnesmallin etsiminen tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen tuotteen valmistumista.”

4) Miten bisnesmallit tulevat muuttumaan tulevaisuudessa?”Internet on yrittäjän ja pienyrityksen tärkein kaupanteon kanava. Myynti ja markkinointi netissä toimivat eri tavoin kuin perinteisissä kaupan malleissa. Tällä on merkittävä vaikutus minkä tahansa tuotteen, palvelun tai vaikkapa kokonaisen toi-mialan bisnesmalleihin. Internet mahdollistaa yhä useammalle keksinnölle kanavan kaupallistua. Joukkorahoituspalvelut, kuten Kickstarter tai suomalainen Pocketventure, ovat erin-omaisia esimerkkejä siitä, miten keksintöjä kannattaa kaupal-listaa tänään ja tulevaisuudessa. Joukkorahoituskampanjan onnistuminen ei kuitenkaan ole vain netistä kiinni vaan nimen-omaisesti keksijän yrittäjämäisestä asenteesta, toimintatavasta ja markkinointiosaamisesta. Keksintöjen bisnesmallit eivät siis juurikaan muutu mikäli keksijät itse eivät muutu.”

SOSIAALINEN MEDIA Nisse Suutarinen haastattelee sosiaalisen median toimiston Dingle Oy:n toimitusjohtajaa Juho Jokista.

1. Jos keksijä haluaa hyödyntää sosiaalista mediaa keksin-tönsä eteenpäin viemisessä, niin millä foorumeilla hänen kan-nattaa toimia?

72 LIITTEET

”Foorumit kannattaa valita ensisijaisesti sen mukaan missä kohderyhmät liikkuvat, ja toissijaisesti sen mukaan palveleeko foorumin julkaisumuoto keksijän/keksinnön tarpeita. Yleisfoo-rumeissa (joita suuri yleisö käyttää) kannattaa aina olla jonkin-lainen läsnäoloa jo pelkästään löydettävyyden kannalta.”

2. Mikä on oikea hetki rummuttaa viestiä keksinnöstä somessa?”Oikeastaan koskaan ei ole liian aikaista. Toki, jos keksintöön liittyy patentoitavaa, niin kannattenaa laittaa patentti vetämään ennen patentoitavan tiedon paljastamista. Keksijän kannattaa kertoa koko ajan minkä alan keksinnön kanssa hän työskentelee, tai mitä ongelmaa hän yrittää ratkaista. Näin voi löytää samojen ongelmien tai mahdollisuuksien parissa työskenteleviä ihmisiä, jotka voivat olla korvaamaton apu keksijän työssä.”

3. Sisältääkö somen hyödyntäminen keksintötoiminnassa jotain riskejä?”Kaikki mitä sosiaalisessa mediassa julkaisee säilyy ja on löydet-tävissä vielä vuosien päästä. Ei siis kannata olla kovin ehdoton mielipiteissään tai kannanotoissaan, koska saattaa olla että aika todistaakin toisin. Myös keksinnön ydinsalaisuudet kannattaa pitää vain omana tietonaan, jos ei halua että joku muu alkaa keksimään ja tutkimaan samaa asiaa.”

4. Miten näet somen tulevaisuuden kehityssuunnat sen suhteen, miten ideat/keksinnöt/innovaatiot tulevat näkymään somessa?”Keksinnöt ja innovaatiot synnytetään, kehitetään ja lansee-rataan yhä useammin sosiaalisessa mediassa, tai sen avulla. Sosiaalinen media tarjoaa hyvän pohjan ratkaisun yhteiselle löytämiselle. Samasta asioista innostuneet voivat keskustella verkossa siitä millä tavoin jokin asia kannattaa ratkaista. Tämä mahdollistaa tiimien muodostumisen yli kulttuuristen ja kään-nösteknologian kehittyessä jopa kielirajojen. Keksijän kannattaa myös kertoa työstään sosiaalisessa mediassa.”

73

LIITE 6

BUSINESS MODEL CANVAS

Yhteistyö-kumppanit

Kustannusrakenne Tulonlähteet

Arvolupaus Asiakas-ryhmät

Keskeisettoimet

Keskeisetresurssit

Asiakas-suhteet

Markkinointi-kanavat

Kuka auttaa sinua?

Miten toteutat sen?

Mitä teet? Kuinka toimit asiakkaiden kanssa?

Mitä se maksaa? Kuinka paljon ansaitset?

Mitä tarvitset?

Miten saavutat asiakkaasi?

Ketä autat?

74 KEKSINTÖSANASTO

KEKSINTÖSANASTO

ARVOKETJU: Markkinoilla olevien tuotteiden ympärille muodostuu aina arvoketju, jossa useampi toimija ansaitsee rahaa tuotta-malla arvoa koko ketjulle. Kuluttaja näkee kaupan hyllyllä vain tuotteen, esimerkiksi jogurttipurkin, mutta jogurtin valmistajan apuna mainostoimisto saattaa olla suunnitellut jogurttipurkin ulkonäön, vähittäiskauppias vastaa sen myynnistä ja pakkauksen painoväritkin saatetaan tilata ulkopuoliselta. Keksijän tulee tie-dostaa, missä arvoketjussa sijaitsee tai haluaa sijaita ja yrittää junailla itsensä osaksi kyseistä arvoketjua.

ARVOLUPAUS: Arvolupaus määrittelee lyhyesti, miten hyödykkeen käyttöönsä ostanut henkilö tai yritys hyötyy siitä. Arvolupaus on hyödykkeen myyjän lupaus siitä, mitä hyödykkeen ostaja saa vas-tineeksi maksamalleen rahasummalle.

ASIANTUNTIJA: Asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija pystyy tietojensa ja taitojensa avulla tunnistamaan omaan alaansa liittyviä ongelmia ja ratkaisemaan niitä tehok-kaasti. Asiantuntija pystyy esimerkiksi havaitsemaan suuresta määrästä informaatiota (esimerkiksi kirjallisuus tai laskutoimituk-set) ongelmanratkaisun kannalta olennaiset asiat. Asiantuntijuus vaatii useimmiten sekä koulutusta että työkokemusta alalta. Esi-merkiksi patenttiasiamiehet ovat patenttien asiantuntijoita.

B2B: Lyhennys englanninkielisistä sanoista ”Business to Business”, eli suomeksi ”yritykseltä yritykselle”. B2B yritysten tuotteet tai palvelut ovat suunnattu toisille yrityksille. B2B-yritykset ovat siis erikoistuneet johonkin yritystoiminnan osa-alueeseen niin hyvin, että muut yritykset ostavat heidän palvelujaan. Esimerkiksi jogurttivalmistajan mainoskampanjan on tyypillisesti suunnitel-lut mainostoimisto, joka tarjoaa asiantuntijapalveluna mainosten suunnittelua ja laadintaa. Keksijän näkökulmasta B2B-yritykset ovat yleensä kiinnostavampia avun tarjoajia kuin B2C-yritykset.

B2C: Lyhennys englanninkielisistä sanoista ”Business to Customer”, eli suomeksi ”yritykseltä kuluttajalle”. B2C yritysten tuotteet tai palvelut ovat suunnattu kuluttajille, eli ihmisille. B2C yritysten tuotteet tai palvelut ovat suunnattu kuluttajille, eli ihmisille.

HISSIPUHE: Kuvitteellinen tilanne, jossa keksijä osuu samaan hissiin riskisijoittajan kanssa ja vakuuttaa hänet hissimatkan aikana niin

KEKSINTÖSANASTO 75

hyvin että sijoittaja lahjoittaa käyntikorttinsa, on synnyttänyt ilmaisun englanninkielen ilmaisun ”elevator pitch”. ”Pitch”, suo-meksi pitsata, tarkoittaa myyntipuhetta.

HYÖDYKE: Hyödyke tarkoittaa tuotetta tai palvelua.HYÖDYLLISYYSMALLI: Hyödyllisyysmalli, eli niin sanottu pikkupa-

tentti, on patentin kaltainen yksinoikeus keksintöön. Hyödylli-syysmalli myönnetään helpommin kuin patentti, koska keksinnön keksinnöllisyysvaatimukset ovat lievemmät. Sen suoja-aika on lyhyempi kuin patentin, korkeintaan 10 vuotta. Hyödyllisyysmal-lin hakemista kannattaa miettiä etenkin silloin, mikäli keksinnön elinikä vaikuttaa lyhytaikaiselta, tai mikäli keksinnön myynnistä mahdollisesti saatava voitto vaikuttaa jäävän pienemmäksi kuin patentin hinta olisi. Hyödyllisyysmallin voi saada keksintöön, jota voidaan hyödyntää teollisesti. Näitä voivat olla kemialliset yhdisteet, lääkeaineet, ravintoaineet ja mikrobiologiset keksin-nöt. Hyödyllisyysmallia ei voi saada keksinnölle, jotka koskevat menetelmiä.

IDEA: Idea on kiinnostava ajatus tai oivallus, jota voi työstää eteen-päin. Ideasta voi kehittelyprosessin kautta muodostua esimer-kiksi uusi hyödyke tai tekninen parannus jo olemassa olevaan hyödykkeeseen tai menettelyyn.

INNOVAATIO: Innovatiivisuus viittaa keksinnön uutuusarvoon. Inno-vaatio on jokin uusi tai merkittävästi parannettu tuote, prosessi, palvelu tai keksintö. Innovaatio voi viitata myös keksinnön mer-kittävyyteen. Todella merkittäviä innovaatioita ovat mm. pyörä, raha ja internet.

KAUPALLISTAMINEN: Kaupallistaminen tarkoittaa prosessia, jossa uusi hyödyke viedään markkinoille. Kaupallistaminen tähtää hyödykkeen myymiseen mahdollisimman suurilla markkinoilla ja mahdollisimman suurella voitolla.

KEKSIJÄ: Henkilö joka tekee keksintöjä. Keksijöitä voidaan kuvata esimerkiksi seuraavilla adjektiiveilla: sinnikäs, ponteva, nokkela, kätevä, lennokas, nopea, hidas, kypsyttelevä, hyppelehtivä, pirs-kahteleva, taiteellinen, innostuva, sitkeä…

KEKSINTÖ: Keksintö on ongelmaan tai tarpeeseen vastaava yllät-tävä ratkaisu. Yhteen keksintöön saattaa sisältyä useita ideoita, joita yhdistää yhteinen ajatus tai päämäärä. Kuvia hauskoista keksinnöistö löytyy esimerkiksi Googlen kuvahaulla ’Victorian inventions’. Esimerkki onnistuneesta keksinnöstä on vaikkapa

76 KEKSINTÖSANASTO

YouTube. Sen perusidea on yksinkertainen. YouTube on vuonna 2005 perustettu videopalvelu, jonne jokainen voi ladata vide-oita muiden katseltavaksi. Google kehitti samoihin aikoihin omaa videopalveluaan, mutta YouTube onnistui kasvattamaan kävijä-määränsä ja maineensa niin suureksi, että Google lopulta osti kyseisen palvelun sen keksijöiltä 1,65 miljardilla dollarilla vuonna 2006.

KILPAILIJA: Markkinoilla ostaja voi valita tarjonnasta itseään eniten miellyttävän hyödykkeen. Saman tyyppisiä tai muuten kilpailevia hyödykkeitä tarjoavat tahot joutuvat siten kilpailemaan keske-nään asiakkaista, ja ovat toistensa kilpailijoita markkinoilla.

KOHDERYHMÄ: Kohderyhmä tarkoittaa ihmisjoukkoa, joille jokin hyödyke on suunnattu ja joille kyseistä hyödykettä markkinoidaan.

KOKEILEMINEN: Tarttumalla puhelimeen tai lähettämällä sähköpos-tia on helppo tarkistaa olettamuksia eli tutkia, onko jokin taho kiinnostunut. Usein käy niin, että yhteydenoton kohde kutsuu tapaamaan. Esimerkiksi myyntipuheella ”minulla on prototyyppi, joka liittyy toimialaanne” on läpihuutojuttu buukata tapaaminen pörssiyhtiön tuotekehityspäällikön kanssa. Itse tapaamisessa voi tapahtua mitä tahansa katastrofista mahtavaan onnistumiseen, mutta heikosti onnistuneessakin tapauksessa monasti keskuste-lukumppani jakaa vinkkejä ja kontakteja siitä, keihin muihin kan-nattaisi olla yhteyksissä.

KONSULTTI: Konsultti on yleisnimike henkilölle, jonka toimenkuva on asiantuntijapalveluiden tarjoaminen. Konsultti konsultoi eli neuvoo asiakkaitaan.

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS: Kvalitatiivisessa, eli laadullisessa, tut-kimuksessa tutkimuskysymykset laaditaan niin, että niihin anne-taan sanallisesti kuvailevia vastauksia.

KVANTITATIIVINEN: Kvantitatiivisessa, eli määrällisessä, tutkimuk-sessa etsitään vastauksia jotka voidaan esittää lukujen avulla.

KÖNTTÄSUMMA: Könttäsumma on kansanomainen ilmaisu, joka tar-koittaa yhdellä kertaa tapahtuvaa rahasumman maksamista, jonka jälkeen ei ole muita maksuvelvollisuuksia.

LIIKEKIRJE: Asiantuntijaa voidaan lähestyä liikekirjeellä, joka lähetään yleensä sähköpostiviestinä. Liikekirjeessä tulee esitellä itsensä, keksintönsä ja tiedustella kohteliaasti asiantuntijan mielipidettä tai neuvoja keksijää askarruttaviin seikkoihin. Sähköpostiviestiin tulee liittää kysymyksien kannalta merkittävät lisäselvitykset

KEKSINTÖSANASTO 77

keksinnöstä, mikäli niitä on olemassa. Lisäselvitykset voivat koskea esimerkiksi markkinoiden kokoa tai perusteltua arviota keksinnön tulevasta tuotosta.

LIIKEVAIHTO:. Liikevaihto kuvaa yrityksen liiketoiminnan laajuutta ja kannattavuutta. Liikevaihdon laskukaava on: menekki x hyödyk-keen hinta – verot = liikevaihto.

MALLISUOJA: Tuotteen tai sen osan ulkomuodolle voi saada mallisuo-jan, jos malli on uusi ja yksilöllinen. Mallisuoja voidaan myöntää tuotteen piirteille, kuten linjoille, ääriviivoille, väreille, muodolle, pintarakenteelle tai materiaalille.

MARKKINAT: Markkinat ovat mekanismi tai ilmiö, joka mahdollistaa kaupankäynnin, esimerkiksi hyödykkeen myymisen. Hyödyke on markkinoilla, kun se voidaan ostaa.

MARKKINATUTKIMUS: Markkinatutkimus kohdistuu markkinaolosuh-teiden tutkimiseen. Markkinatutkimus kohdistuu mahdollisiin tai käytettävissä oleviin markkinoihin: tutkitaan, ovatko ihmiset halukkaita ostamaan tuotteen ja jos, niin millä ehdoilla

MARKKINOIDEN KOKO: Markkinoiden koko on arvio siitä luku-määrästä, kuinka moni on halukas ostamaan kyseessä olevan hyödykkeen.

MARKKINOINTI: Markkinointi tähtää hyödykkeen tuomisen ihmis-ten tietoisuuteen sillä tavoin, että mahdollisimman moni haluaa ostaa SEN. Markkinoinnissa tutkitaan jo olemassa olevia, tulevia tai mahdollisia asiakkaita, kuluttajia ja liiketoimintaa. Markki-nointi on tärkeää yrittäjille ja yrityksille, koska ne tavoittelevat voittoa hyödykkeiden myynnistä.

MENEKKI: Myytyjen hyödykkeiden lukumäärä.PALVELU: Palvelu tarkoittaa aineettoman hyödykkeen tuottamista

kuluttajille. Kuluttajille suunnatut palvelut ovat usein proses-sisarjoja, joita kulutetaan samaan aikaan kuin niitä tuotetaan. Esimerkiksi kampaaja tarjoaa palveluja leikatessaan asiakkai-densa hiuksia. Yrityksille suunnatut palvelut ovat tyypillisesti asiantuntijapalveluja.

PATENTTI: Patentti antaa keksijälle yksinoikeuden keksinnön käyt-töön. Patentti on keksijän omaisuutta, eli sen voi myös myydä. Patentoinnin ehtona on, että keksintö on absoluuttisesti uusi, keksinnöllinen ja teollisesti hyödynnettävissä. Se on yleensä voimassa 20 vuotta. Patentoitavan keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Keksintö voi olla

78 KEKSINTÖSANASTO

esimerkiksi uusi menetelmä, laite, tuote tai tällaisen uusi käyttö. Patenttia voidaan hakea myös keksinnölle, joka on yhdistelmä edellä mainituista kategorioista, mikäli niitä yhdistää yksi yhtei-nen keksinnöllinen ajatus. Patentin haltija voi kieltää kilpailijoi-taan hyödyntämästä patentoitua ratkaisua kaupallisesti. Vastaa-vasti kaikkien kehittäjien tulee huomioida myös se, että he eivät loukkaa muiden patentteja. Patentti on voimassa ainoastaan siinä maassa, jossa patentti on annettu. Suomessa myönnetty patentti on voimassa 20 vuotta, mikäli keksijä jolle on myönnetty patentti, maksaa pakolliset patenttiin liittyvät maksut.

PROTOTYYPPI: Prototyyppi tarkoittaa tuotteen koekappa-letta. Se auttaa hahmottamaan tuotteen toimivuutta ja markkinointikelpoisuutta

RISKI: Menettämisen vaara. Esimerkiksi syöpä tai muu terveydellinen riski koskee terveyden menettämistä. Joutua väkivallan tai tie-tomurron kohteeksi on turvallisuuden menettämistä. Keksijä joutuu väistämättä tekemään töitä ilman varmuutta maksun saamisesta. Lopulta työ voi osoittautua rahassa mitattuna tur-haksi, mikä on rahallinen riski. Yrittäjyys on olennaisesti riskin ottamista ja sen hallitsemista. Myös työnhakijaa arvioidaan sen perusteella, tuottaako hän työnantajalle riskiä vai ei. Palkkatyön saaminen on helppoa, jos työnhakija ei tuota työnantajalle min-käänlaista riskiä, esimerkiksi perehdyttämiseen kuluva vaivaa vailla varmuutta siitä, oppiiko hän työtehtävät riittävän nopeasti.

RISKIRAHOITUS: Keksinnön kehittämistä ideasta tuotteeksi voi olla vaikea rahoittaa pelkästään asiakkaiden maksamalla rahalla eli tulorahoituksella, jos tuotteen kehittäminen on kallista. Riskira-hoittaja voi tällöin osakkeita vastaan rahoittaa kehittämistä ja yri-tyksen kasvua. Riskirahoittaja haluaa sijoittamansa rahan monin-kertaisena takaisin, mutta vastineeksi usein auttaa verkostojensa ja osaamisensa avulla yritystä – antaen siis muutakin kuin rahaa.

ROJALTI: Prosenttiosuus tuotteen myyntituloista, jonka tyypillisesti maksaa tuotteen valmistaja tuotteen kehittäjälle.

STARTUP-YRITYS: Nopeaan ja kansainväliseen kasvuun tähtäävä alkava yritys, joka rahoittaa toimintansa tulorahoituksella tai ris-kirahoituksella. Keksinnön ympärille voi perustaa startup-yrityk-sen, jos onnistuu rakentamaan keksinnön tueksi huippuosaavan tiimin. Monet startupit tähtäävät exittiin eli yrityksen myymiseen eteenpäin.

KEKSINTÖSANASTO 79

TAVARAMERKKI: Tavaramerkki (™) on jonkin tuotteen graafisesti esitettävissä oleva ”tunnusmerkki”, joka voi olla vaikkapa kuva, sana, melodia, kirjainmerkki tai merkkiyhdistelmä. Sen pitää erottua selkeästi muista saman alan tavaramerkeistä, ja se ei saa olla kuvaileva; Apple voi olla tietokoneen tavaramerkillä suojattu nimi, mutta ei omenalajikkeen.

TEKIJÄOIKEUS: Tekijäoikeus tarkoittaa teoksen oikeutta kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Teos voi olla esimerkiksi kirjallinen tuotos, elokuva, äänite, taidemaalaus tai tietokoneohjelma. Teki-jänoikeus ei kuitenkaan suojaa pelkkää ideaa tai ajatusta, vaan ainoastaan teoksen ilmaisua eli toteutustapaa.

TUOTE: Tuote on monistettavissa oleva fyysinen tai aineeton hyödyke, jota voidaan myydä. Monistettavuus on tärkeää, koska tuote pyritään saamaan massatuotantoon ja myyntiin kuluttajille. Esi-merkki tuotteesta, jonka perusidea on todella yksinkertainen, on suosittu Facebook-sovellus Name Analyzer eli Nimianalysaat-tori. Se arpoo käyttäjän etunimen kirjaimista adjektiiveja, kuten: Pekka = Positiivinen, Empaattinen, Komea, Kohtelias ja Arvoituk-sellinen. Tämän kaltaisen tuotteen prototyypin rakentaminen ei ole vaikeaa. Ensin on kerättävä joukko etunimiä. Tämän jälkeen kerätään eri kirjaimia vastaava joukko adjektiiveja. Tietokoneoh-jelma, joka liittää kirjaimiin adjektiiveja ja tuottaa vastauksen, ei ole monimutkainen ohjelmoida. Sen sijaan tuotteen huippuunsa hiominen vaatii hieman pähkäilyä. Täytyy suunnitella logiikka, jonka mukaisesti kirjaimet liitetään adjektiiveihin. On valittava, minkä sävyisiä adjektiiveja käytetään: käyttäjiä luultavasti miel-lyttävät eniten positiiviset adjektiivit. Tuotetta voidaan kehittää edelleen siten, että hyödynnetään sosiaalista mediaa vastausten jakamisessa.

UUTUUS: Keksinnön ominaispiirteisiin kuuluu, että se omaa uutuus-arvoa. Uutuus ei ole mustavalkoinen käsite, vaan sillä on aste-eroja. Absoluuttisesti uudeksi voidaan kuvailla asiaa, jota ei ole julkaistu missään päin maailmaa. Tarkka kopio jostakin asiasta taasen edustaa uuden vastakohtaa. Käsitteen uutuusarvo avulla voidaan puhua siitä, onko asia tuore esimerkiksi jossakin maassa tai jollakin toimialalla. Patentin myöntämistä varten keksinnön tulee täyttää uutuuden vaatimus siten, että sama keksintö ei saa olla aiemmin tehty ja tullut julkiseksi.

On osallistunut KEKSINTÖKERHON toimintaan, opiskellut seuraavia aiheita:

ideointiuutuustutkimus asiantuntija-apu

prototypointitestaustuote

ja ryhmätyönä kehittänyt prototyyppejä projektiin

Hänen erityisvahvuutensa keksijänä on

Paikka ja aika Keksintökerhon vetäjä

DIPLOMI

opas yläkoululaisten toiminnalliseen keksintöopetukseen...1. luku keksiminen 10 2. luku ideointi...

Documents