lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaenlukiossa sitoudutaan arkityössä edellä mainittujen...

Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen

Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 §29

2

Lukiokoulutus

2

3

Lukiokoulutus

3

Sisällysluettelo

1. Johdanto ................................................................................................................ 6 Osa I - Lukion toiminnan perusteet................................................................................. 7

2. Lukiokoulutuksen toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoitteet .......................................... 8 3. Arvoperusta ........................................................................................................... 8

3.1. Opiskelijan tietoja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys ......................................... 9 3.2. Opettajatavoitteet ........................................................................................... 10

4. Lukion toimintakulttuuri ......................................................................................... 10

4.1. Toimintakulttuuri ja opiskeluympäristö ........................................................... 10 4.2. Opiskelijoiden osallistuminen ......................................................................... 10 4.3. Aihekokonaisuudet osana toimintakulttuuria .................................................. 11

5. Oppimiskäsitys ja työtavat ................................................................................... 12 5.1. Oppimiskäsitys ............................................................................................... 12 5.2. Työtavat ......................................................................................................... 12

6. Yhteistyö .............................................................................................................. 12

6.1. Koulujen välinen yhteistyö Tuusulassa .......................................................... 12 6.2. Muu toisen asteen yhteistyö ........................................................................... 13

6.3. Muu yhteistyö ................................................................................................. 13 7. Tieto- ja viestintästrategia, etäopiskelu tietoverkkojen kautta ............................... 13 8. Opetuksen järjestäminen ..................................................................................... 14

8.1. Valtakunnallinen tuntijako............................................................................... 14

8.2. Kieliohjelma .................................................................................................... 15 8.3. Opetusjärjestelyt ............................................................................................ 15

9. Opiskelijoiden ohjauksen suunnitelma ................................................................. 16

9.1. Ohjauksen järjestäminen ................................................................................ 16 9.2. Opiskeluhuolto osana ohjaustoimintaa ........................................................... 17

9.3. Ohjaus ylioppilastutkinnon suorittamiseen ..................................................... 17 10. Opiskeluhuolto ................................................................................................... 17

10.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma ................................................ 18 10.2. Hyvinvointisuunnitelma................................................................................. 18 10.3. Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyösuunnitelma .......................... 18

10.4. Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa ............................. 19 10.5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ............................................................... 19

11. Arviointi .............................................................................................................. 19 11.1. Opiskelijan oppimisen arviointi ..................................................................... 19

12. Lukion toiminnan arviointi ................................................................................... 29 OSA II - Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, aihekokonaisuudet.................... 30

13. Äidinkieli ja kirjallisuus ....................................................................................... 31 14. Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet ............................................................. 39

14.1. Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli (B1-kieli) .............................................. 39 14.2. Vieraat kielet ................................................................................................ 45 14.3. Englannin kieli (A1-kieli) ............................................................................... 53

14.4. Ranskan kieli ................................................................................................ 57 14.5. Saksan kieli .................................................................................................. 63 14.6. Espanjan kieli ............................................................................................... 69 14.7. Venäjän kieli ................................................................................................. 72

4

Lukiokoulutus

4

15. Matematiikka ...................................................................................................... 76 15.1. Matematiikan pitkä oppimäärä (MAA) .......................................................... 77

15.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä (MAB) .......................................................... 84 16. Biologia .............................................................................................................. 88 17. Maantiede ........................................................................................................... 95 18. Fysiikka ............................................................................................................ 101 19. Kemia .............................................................................................................. 107

20. Katsomusaineet ............................................................................................... 111 20.1. Uskonto ...................................................................................................... 112

20.2. Evankelis-luterilainen uskonto .................................................................... 113 20.3. Ortodoksinen uskonto ................................................................................ 116 20.4. Muut uskonnot ............................................................................................ 118 20.5. Elämänkatsomustieto ................................................................................. 118

21. Filosofia ........................................................................................................... 123

22. Psykologia ....................................................................................................... 127 23. Historia ............................................................................................................ 134 24. Yhteiskuntaoppi ............................................................................................... 141 25. Terveystieto ..................................................................................................... 145

26. Kuvataide ......................................................................................................... 150 27. Musiikki ............................................................................................................ 154 28. Liikunta ............................................................................................................ 157

29. Opinto-ohjaus .................................................................................................. 160

OSA III - Lukiokohtaiset painotukset .......................................................................... 163

A. Hyrylän toimipisteen koulukohtaiset kurssit ........................................................ 164

Äidinkielen koulukohtaiset kurssit ........................................................................ 165

Ruotsin kielen koulukohtaiset kurssit .................................................................. 167 Englannin kielen koulukohtaiset kurssit ............................................................... 168 Saksan kielen koulukohtaiset kurssit (A-kieli)...................................................... 169

Saksan kielen koulukohtaiset kurssit (B2-/B3-kieli) ............................................. 169 Matematiikan (A-taso) koulukohtaiset kurssit ...................................................... 170

Matematiikan (B-taso) koulukohtaiset kurssit ...................................................... 171 Biologian koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 172

Maantieteen koulukohtaiset kurssit ..................................................................... 174 Fysiikan koulukohtaiset kurssit ............................................................................ 174 Kemian koulukohtaiset kurssit ............................................................................. 175 Evankelis-luterilaisen uskonnon koulukohtaiset kurssit ....................................... 176 Filosofian koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 177

Psykologian koulukohtaiset kurssit ...................................................................... 178 Historian koulukohtaiset kurssit ........................................................................... 179 Yhteiskuntaopin koulukohtaiset kurssit ............................................................... 180 Terveystiedon koulukohtaiset kurssit .................................................................. 181 Kuvataiteen koulukohtaiset kurssit ...................................................................... 181

Musiikin koulukohtaiset soveltavat kurssit ........................................................... 185

Liikunnan koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 186 Opinto-ohjauksen koulukohtaiset kurssit ............................................................. 188 Muut koulukohtaiset kurssit ................................................................................. 189

5

Lukiokoulutus

5

B. Jokelan toimipisteen koulukohtaiset kurssit ........................................................ 200 Äidinkielen koulukohtaiset kurssit ........................................................................ 201

Ruotsin kielen koulukohtaiset kurssit .................................................................. 202 Englannin kielen koulukohtaiset kurssit ............................................................... 203 Saksan (A-taso) kielen koulukohtaiset kurssit ..................................................... 205 Saksan (B2/B3-taso) kielen koulukohtaiset kurssit .............................................. 206 Matematiikan (A) koulukohtaiset kurssit .............................................................. 207

Matematiikan (B-taso) koulukohtaiset kurssit ...................................................... 208 Biologian koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 209

Maantiedon koulukohtaiset kurssit ...................................................................... 210 Fysiikan koulukohtaiset kurssit ............................................................................ 211 Kemian koulukohtaiset kurssit ............................................................................. 213 Elämänkatsomustiedon koulukohtaiset kurssit .................................................... 214 Filosofian koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 215

Psykologian koulukohtaiset kurssit ...................................................................... 217 Historian koulukohtaiset kurssit ........................................................................... 218 Yhteiskuntaopin koulukohtaiset kurssit ............................................................... 222 Terveystiedon koulukohtaiset kurssit .................................................................. 223

Kuvataiteen koulukohtaiset kurssit ...................................................................... 224 Musiikin koulukohtaiset kurssit ............................................................................ 226 Liikunnan koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 227

Opinto-ohjauksen koulukohtaiset kurssit ............................................................. 227

Muut koulukohtaiset kurssit ................................................................................. 228 C. Kellokosken toimipisteen koulukohtaiset kurssit................................................. 234

Äidinkielen koulukohtaiset kurssit ........................................................................ 235 Ruotsin kielen (B-taso) koulukohtaiset kurssit ..................................................... 235

Englannin kielen (A-taso) koulukohtaiset kurssit ................................................. 236 Matematiikan (A-taso) koulukohtaiset kurssit ...................................................... 236 Matematiikan (B-taso) koulukohtaiset kurssit ...................................................... 237

Fysiikan koulukohtaiset kurssit ............................................................................ 237 Biologian koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 238

Maantieteen koulukohtaiset kurssit ..................................................................... 239 Historian koulukohtaiset kurssit ........................................................................... 239

Psykologian koulukohtaiset kurssit ...................................................................... 240 Musiikin koulukohtaiset kurssit ............................................................................ 240 Kuvataiteen koulukohtaiset kurssit ...................................................................... 241 Liikunnan koulukohtaiset kurssit .......................................................................... 242 Opinto-ohjauksen koulukohtaiset kurssit ............................................................. 244

Muut koulukohtaiset kurssit ................................................................................. 245 D. Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken yhteiset kurssit ................................................ 250 E. Muualla suoritettavien opintojen hyväksilukeminen ja harrastustoiminnan huomioiminen lukio-opinnoissa ............................................................................... 251

F. Järjestyssäännöt ................................................................................................. 253

6

Lukiokoulutus

6

1. Johdanto

Tuusulassa lukiokoulutus keskitettiin omaan tulosyksikköön vuoden 2011 alusta ja sa-malla tuli tarpeelliseksi luoda yhteinen lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Tuusulas-sa lukiokoulutusta järjestetään kolmessa toimipisteessä, jotka ovat Hyrylässä, Jokelas-sa ja Kellokoskella. Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys sekä verkostoituminen eri muodoissa monipuolistavat opiskelua. Uudistuksen tavoitteena on ottaa huomioon luki-oiden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä valtakunnallisesti että paikalli-sesti. Vuonna 2002 valtioneuvosto antoi asetuksen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnalli-sista tavoitteista ja tuntijaosta. Opetushallitus antoi vuonna 2003 lukiokoulutuksen ope-tussuunnitelman perusteet. Niiden pohjalta lukioissa otettiin asteittain käyttöön opetus-suunnitelma vuonna 2005. Opetushallitus antoi määräyksen 10/011/2009 Nuorten lu-kiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttamisesta. Muutos astui voimaan 1.8.2010 ja tässä yhteydessä päivitettiin lukioiden opetussuunnitelmat. Tuusulan lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyöhön ovat eri vaiheissa osallistuneet lukioiden opettajat ja myös oppilaskuntia on kuunneltu eri osioiden valmisteluissa. Työssä on huomioitu Tuusulan kunnan opetustoimen strategia ja lukiostrategia sekä alueellinen opetussuunnitelmatyö.

7

Lukiokoulutus

7

Osa I - Lukion toiminnan perusteet

8

Lukiokoulutus

8

2. Lukiokoulutuksen toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoitteet

Lukiokoulutus Tuusulan lukion toimipisteissä on monipuolista ja se antaa opiskelijoil-leen hyvän yleissivistyksen. Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella pidetään tärkeänä, että mahdollisimman moni alueen nuorista saa mahdollisuuden opiskella oman alueen lukiossa. Lukio on kullakin alueella jatkumo yhtenäiselle perusopetukselle ja jatkaa pe-rusopetuksen opetus- ja kasvatustyötä. Lukio pyrkii mahdollisimman hyvin vastaamaan jatko-opintojen ja työelämän vaatimuk-siin muuttuvassa yhteiskunnassa. Lukiokoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet aloittaa opiskelu yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja lukion oppimää-rään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa sekä tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tavoitteena on itsenäisesti ajatteleva ja vastuuntuntoinen kansainvälinen kansalainen. Kulttuurikasvatus on mukana kaikissa oppiaineissa, ja opiskelija tottuu kulttuurin käyttäjäksi ja luojaksi. Yksilöllisen etenemisen varmistamiseksi lukioissa panostetaan opiskelijoiden ohjauk-seen ja tuetaan heidän valmiuksia harrastustoiminnassa ja persoonallisuuden moni-puolisessa kehittämisessä. Lukiossa pyritään kasvattamaan aktiivisia nuoria, joilla on hyvä itsetunto ja yleissivistys. Lukiossa ilmapiiri on yhteistyötä korostava ja myönteinen. Se on kehittyvä yhteisö, jos-sa edistetään jokaisen jäsenensä oppimista. Kansainvälisyys on tärkeä osa koulutyötä.

3. Arvoperusta

Lukiokoulutuksessa tärkeimpiä arvoja ovat eurooppalainen kulttuuriperintö ja suomalainen sivistyshistoria

suvaitsevaisuus ja kansainvälinen yhteistyö

elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

totuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus

avoin demokratia, tasa-arvo ja hyvinvointi

rehellisyys

vastuullisuus

kriittisyys

kansalaisen perusoikeuksien tunnistaminen, ylläpitäminen ja edistäminen

kestävä kehitys, luonnon ja ympäristön arvostaminen

Tuusulan lukiossa on avoin vuorovaikutus kannustetaan luovuuteen uudistutaan ja kehitytään arvostetaan määrätietoista opiskelua ja työntekoa tuetaan opiskelijoiden menestymistä

9

Lukiokoulutus

9

Tuusulan lukio kasvattaa opiskelijoistaan kansainvälisiä ja suvaitsevia nuoria aikuisia. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksen jälkeen opiskelija kunnioittaa oman maan ja kult-tuurin saavutuksia ja perinteitä, hyviä tapoja ja toisia ihmisiä, yksityistä ja yhteistä omaisuutta. Oman kulttuurinsa kautta opiskelija on hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän myötävaikuttaa kasainvälisillä sopimuksilla vahvistettujen perus- ja ihmisoike-uksien toteutumiseen kaikissa toimissaan. Opiskelijaa rohkaistaan tavoitteisiin pääse-miseksi erilaisilla projekteilla, vierailuilla kotimaassa ja ulkomailla, kirjeenvaihdon ja opiskelijavaihdon avulla, teemapäivillä sekä kerho- ja oppilaskuntatoiminnalla. Tuusulan opetustoimen strategia määrittelee koulutuksen keskeisiksi arvoiksi vastuulli-suuden, yhteistyökyvyn, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden. Lukiossa sitoudutaan arkityössä edellä mainittujen arvojen toteuttamiseen, ja ne tulevat näkyviin lukion toi-mintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä ja koulu-työn organisoinnissa. Lisäksi lukiossa korostetaan yhteistyökyvyn ja työskentelytaitojen merkitystä.

3.1. Opiskelijan tietoja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys

Lukio-opiskelun aikana opiskelija harjoittelee opetustilanteissa ja muussa toiminnassa vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja omien tavoitteiden asettamista

luovia ja joustavia toimintatapoja

itsenäistä tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja kriittistä arviointia

erilaisuuden hyväksymistä ja toisten huomioon ottamista

opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä

myönteisen ja realistisen minäkuvan muodostamista. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma oppimistyylinsä ja edellytyksensä, arvioimaan omaa oppimistaan ja soveltamaan sitä tilanteiden vaatimalla tavalla. Opiskelijaa kan-nustetaan elinikäiseen oppimiseen. Opiskelijan kasvua elämänmyönteiseksi ja tiedonjanoiseksi oman kulttuuritaustansa tuntevaksi aikuiseksi tuetaan ja hänelle tarjotaan valmiuksia kohdata muuttuvan maail-man haasteet. Opiskelija harjoittelee tiedon soveltamista ja tavoitteiden asettamista erilaisissa opiske-luympäristöissä. Opiskelu on vuorovaikutuksellista, aktiivista ja pitkäjänteistä tietojen ja taitojen hankintaa, käsittelyä ja arviointia. Uutta oppiessaan opiskelija täydentää aiem-pia ajatus- ja toimintamallejaan sekä yhdistää opiskeltavaa ainesta entiseen jäsentäen ja tarkentaen tietojaan. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kun-kin yksilön henkilökohtaiset oppimisstrategiat ja opiskelutaidot ja tuetaan opiskelijan oppimaan oppimista.

10

Lukiokoulutus

10

3.2. Opettajatavoitteet

Lukion asiantunteva ja pätevä henkilökunta ylläpitää korkeaa ammattitaitoa. Opettajat hallitsevat opetettavat oppiaineensa ja seuraavat oman alansa tutkimusta ja ammatti-kirjallisuutta. Oppiaineen hallinnan lisäksi osa ammattitaitoa on vastuuntuntoinen, kan-nustava ja opiskelijaa kunnioittava suhtautuminen työntekoon. Työssä korostuvat opet-tajan vuorovaikutustaidot, joustavuus, innostuneisuus ja yhteistyökykyisyys. Opettajan tulee kohdella opiskelijoita tasapuolisesti, niin että hänen toimintansa on opiskelija-myönteistä ja palaute kannustavaa. Kukin opettaja toimii työssään omine persoonallisi-ne ominaisuuksineen.

4. Lukion toimintakulttuuri

4.1. Toimintakulttuuri ja opiskeluympäristö

Tuusulan lukion toiminta perustuu avoimeen yhteistyöhön, jossa yhteisön jäsenet kan-tavat vastuunsa ja sitoutuvat noudattamaan yhteisesti päätöksiä. Tiedonkulku toimipis-teen ja lukioverkon sisällä ja eri sidosryhmiin on toimivaa. Lukio tarjoaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukevan opiskeluympäristön, jossa opiskelijat tottuvat erilaisiin työtapoihin ja heille annetaan vastuuta omasta opiskelus-taan. Opetuksessa otetaan huomioon ympäristön kulttuurilliset erityispiirteet. Lukiossa vaalitaan kunkin toimipisteen henkeä, johon kuuluu avoimuus, tiedonjano ja myönteinen suhtautuminen työntekoon. Jokaisessa yksikössä päätöksenteko on avoin-ta ja otetaan huomioon myös oppilaskunnan kanta. Lukion opetus perustuu lukiolakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin. Kussakin toimi-pisteessä yhteistyömuodoista, vastuualueista, toimintatavoista ja erilaisista voimassa olevista käytänteistä on tarkempi kuvaus www-sivuilla, tiedotteissa, opinto-oppaassa ja lukuvuosisuunnitelmassa (työ- ja kehittämissuunnitelma). Työyhteisön jokainen jäsen kantaa vastuuta yhteisten järjestyssääntöjen ja hyvien tapojen noudattamisesta. Liit-teenä ovat lukioiden toimipisteiden järjestyssäännöt.

4.2. Opiskelijoiden osallistuminen

Opiskelijoilla on mahdollisuus oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppi-laskuntatoiminnan kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat esimerkiksi osallistua opetta-jainkokouksiin sekä antaa lausuntoja ja esittää näkemyksiään koulua koskevista asiois-ta. Lukion harrastustoiminta antaa myös tilaisuuksia osallistumiseen.

11

Lukiokoulutus

11

4.3. Aihekokonaisuudet osana toimintakulttuuria

Opetussuunnitelmaan kuuluvat aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Ne ovat oppiainerajat ylit-täviä ja opetusta eheyttäviä painotuksia, joita pidetään tärkeinä nyky-yhteiskunnassa. Aihekokonaisuudet on sisällytetty eri oppiaineiden kursseihin. Lisäksi lukuvuosittain eri aihekokonaisuuksia painotetaan resurssien puitteissa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja yritteliäisyyttä tuetaan. Luodaan edelly-tykset aktiiviseen oppilaskuntatoimintaan ja kannustetaan opiskelijoita toimimaan järjestöissä, joiden kanssa lukiolla on yhteisiä kasvatustavoitteita.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Hyvinvoinnin ja turvallisuuden vaaliminen on kaikkien kouluyhteisön jäsenten vel-vollisuus. Koko henkilökunta ja erityisesti opiskelijahuoltoryhmä seuraa opiskelijoi-den hyvinvointia, siihen liittyviä edellytyksiä ja niiden toteutumista sekä tekee tarvit-taessa parannusehdotuksia.

Kestävä kehitys

Kaikessa toiminnassa pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Osallistumis- ja keskustelumahdollisuuksia tarjoavat vuosittaiset kulttuuritapahtu-mat, tutustumisretket, teemapäivät ja projektit. Tuusulan lukio tarjoaa opiskelijoil-leen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin projekteihin ja ystävyyskoulutoimin-taan. Aktiivinen opiskelijavaihtotoiminta tukee kulttuurien tuntemusta. Opiskelijan kulttuuri-identiteetin rakentamista auttavat tutustumiset oman alueen kulttuurikohteisiin sekä hänen aktiivinen osallistuminen lukion projekteihin ja kult-tuuri-, teema tai juhlatapahtumien järjestämiseen.

Teknologia ja yhteiskunta Yritysvierailut sekä eri alojen oppilaitosesittelyt tukevat tämän aihekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista. Lukio tarjoaa ajanmukaiset opetus- ja oppimisteknolo-giset välineet.

Viestintä ja mediaosaaminen

Vuosittain opiskelijat voivat osallistua näytelmien, musikaalien ja muiden tapahtu-mien valmistamiseen. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia kirjoittaa julkaistavik-si tarkoitettuja tekstejä sekä osallistua virallisen julkaisun tekemiseen (esim. ko-tisivujen päivittäminen, verkkolehti). Verkossa työskentely edellyttää sekä opettajil-ta että opiskelijoilta viestintä- ja mediaosaamisen taitoja.

12

Lukiokoulutus

12

5. Oppimiskäsitys ja työtavat

5.1. Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteissa mainitun oppimiskäsityksen lisäksi haluamme koros-taa muutamia tärkeitä oppimisen edellytyksiä. Koulun tärkeimpiä tehtäviä on herättää innostusta oppimista kohtaan. Oppimisen esteiden poistaminen on opiskelijoiden ja opettajien yhteinen haaste. Näitä esteitä ovat muun muassa kielteiset asenteet ja tun-teet, epätarkoituksenmukaiset opiskelumenetelmät ja erityyppiset oppimisvaikeudet. Positiivinen ilmapiiri mahdollistaa luovan, tehokkaan ja itseohjautuvan oppimisen. Hen-kilökohtaisesti oivallettu opiskelun merkitys on olennainen osa oppimisprosessia.

5.2. Työtavat

Lukiossa käytetyillä työtavoilla pyritään vahvistamaan opiskelijan minäkuvaa, kannus-tamaan itsenäiseen tiedonhankintaan ja ohjaamaan rakentavaan kriittisyyteen. Työta-pojen avulla otetaan huomioon erityyppiset opiskelijat ja oppimistyylit sekä annetaan arvoa opiskelijoiden mielipiteille. Työtapojen tulee olla myös vaihtelevia, itsenäiseen tiedonhankintaan ja vastuullisuuteen kannustavia sekä uteliaisuutta herättäviä.

6. Yhteistyö

6.1. Koulujen välinen yhteistyö Tuusulassa

Tuusulan lukiossa Lukion toimipisteet sopivat keskenään lukuvuosittain yhteisesti tarjottavista kursseista ja tapahtumista sekä muusta toiminnasta. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Tuusulan lukio järjestää lukiokoulupalveluita Etelä-Tuusulan, Jokelan ja Kellokosken alueella. Erittäin tärkeää on yhteistyö perusopetuksen yläkoulujen kanssa, kun tiedote-taan lukiokoulutuksesta päättövaiheessa oleville oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tämä huomioidaan ohjaustyösuunnitelmassa. Lisäksi resurssien puitteissa tarjotaan päättöluokkalaisille mahdollisuuksia osallistua joillekin lukion kursseille tai lukion tarjo-amiin harrastusmahdollisuuksiin. Muuta yhteistyötä tehdään alueellisesti kaikkien koulujen kanssa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Lukuvuosittain päätetään perusopetuksen ja lukion yhteistyön muodoista ja toteutuksesta.

13

Lukiokoulutus

13

6.2. Muu toisen asteen yhteistyö

Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään alueella toisen asteen yhteistyökumppaneita ovat alu-een lukiot ja ammattikoulutusyhtymän oppilaitokset. Yhteistyötä tehdään eri tavoin ja tarjotaan joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä paikallisesti että laajemminkin.

6.3. Muu yhteistyö

Muita yhteistyökumppaneita paikallisella tasolla ovat eri organisaatiot, järjestöt ja yrityk-set, urheilu- ja liikuntaseurat sekä Tuusulan kunnan liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja mu-seotoimet ja muut toimialat asiantuntijoina ja tukijoina. Tuusulan ja Jokelan kansalais-opiston tarjoamia kursseja voivat opiskelijat hyödyntää opinto-ohjelmassaan lukuvuosit-tain erikseen sovittavalla tavalla. Keski-Uudenmaan musiikkiopistossa suoritetut opin-not hyväksytään lukio-opinnoiksi erillisen sopimuksen mukaan. Lukio tekevät myös yh-teistyötä ylemmän asteen oppilaitosten kanssa jatko-opintoasioissa ja eri oppiaineiden kursseihin liittyvissä asioissa, mahdollisesti oppikokonaisuuksien suorittamisessa tai muissa asiantuntija-asioissa.

7. Tieto- ja viestintästrategia, etäopiskelu tietoverkkojen kautta

Tuusulan kunnan opetuskäytön tietoja viestintätekniikan strategialla tuetaan opiskelu-ympäristön kehittämistä ja ajanmukaisen tietoja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa. Itsenäisesti suoritettavien eri koulutuksen järjestäjien tarjoamien verkkokurssien suorit-tamisesta opiskelija sopii oman lukion kanssa ennen kurssin suorittamista.

14

Lukiokoulutus

14

8. Opetuksen järjestäminen

8.1. Valtakunnallinen tuntijako

Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3

B1- ruotsi 5 2

A-englanti 6 2

A-ranska 6 2

A-saksa 6 2

B2-/B3-espanja 8/10

B2-/B3-ranska 8/10

B2-/B3-saksa 8/10

B2-/B3-venäjä 8/10

Matematiikka

Lyhyt oppimäärä 6 2

Pitkä oppimäärä 10 3

Ympäristö ja luonnontieteet

Biologia 2 3

Maantiede 2 2

Fysiikka 1 7

Kemia 1 4

Katsomusaineet

Uskonto (ev.lut.) 3 2

Uskonto (ort.) 3 2

Uskonto (muu) 3 2

Elämänkatsomustieto 3 2

Filosofia 1 3

Psykologia 1 4

Historia 4 2

Yhteiskuntaoppi 2 2

Terveystieto 1 2

Taito- ja taideaineet (5 pakollista kurssia)

Musiikki (1/2 pakoll.) 1 - 2 3

Kuvataide (1/2 pakoll.) 1 - 2 3

Liikunta (2 pakoll.) 2 3

Opinto-ohjaus 1 1

1) B2- ja B3- kielet yhdistetään samojen kurssien osalta.

15

Lukiokoulutus

15

Valtakunnallinen kurssitarjonta täydentyy koulukohtaisella kurssitarjonnalla. Koulukohtainen kurssitarjonta on osassa III. Kurssit toteutetaan resurssien puitteissa. Kurssien toteuttamisesta päätetään lukuvuo-den työ- ja kehittämissuunnitelmassa. Opiskelija painottaa opinto-ohjelmaansa valtakunnallisilla valinnaisilla opinnoilla ja kou-lukohtaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla. Lisäksi opiskelijat voivat suorittaa muualla lukio-opintoja. Rehtori päättää muualla suori-tettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opintoihin.

8.2. Kieliohjelma

Tuusulan lukiossa toteutetaan kunnan kieliohjelmaa.

8.3. Opetusjärjestelyt

Jaksotus, kiertotuntikaavio Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa päätetään opetuksen jaksottamisesta ja oppituntien sijoittamisesta lukujärjestykseksi kullekin jaksolle kiertotuntikaavion avulla. Jakson päättyessä järjestetään siinä jaksossa opiskeltujen kurssien kurssikokeet. Itsenäinen opiskelu Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa itsenäisesti kurssi tai kurssin osa. ”Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osal-listumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.). Opiskelijan täytyy etukäteen anoa kirjallisesti oikeutta itsenäiseen opiskeluun. Anomus jätetään rehtorille, joka yhdessä asianomaisen opettajan kanssa päättää kurssin suorit-tamisoikeudesta opetukseen osallistumatta. Kurssin opettaja laati ohjelman, jonka opiskelija suorittaa. Mahdollinen kurssikoe suoritetaan kurssin päättökokeissa. Opiskeli-ja voi suorittaa osan kurssia itsenäisesti opettajan antamien ohjeiden mukaan. Itsenäi-sesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana. Muutoin itsenäisesti opis-kellun kurssin arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin opiskelijan arvioinnista annettu-ja ohjeita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskeltavaksi tarjottavista kurs-seista päätetään lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa. Uusintakuulustelut Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa päätetään uusintakuulustelujen järjestä-misestä.

16

Lukiokoulutus

16

Lukiodiplomit Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa päätetään lukiodiplomien suorittamis-mahdollisuuksien järjestelyistä. Lukiodiplomit ovat kyseessä olevien oppiaineiden so-veltavia kursseja.

9. Opiskelijoiden ohjauksen suunnitelma

9.1. Ohjauksen järjestäminen

Lukio-opintoja koskevaa opinto-ohjausta annetaan perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen ja opettajilleen oppilaitosyhteistyönä ennen lukioon tulemista. Lukiossa opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauk-sena. Ohjauksen avulla opiskelijaa tuetaan opintojen eri vaiheissa sekä kehitetään opiskelijan valmiuksia suunnitella ja toteuttaa opintojaan jatko-opintojen kannalta tarkoi-tuksenmukaisella tavalla. Ohjauksen järjestämisessä lähdetään opiskelijan tarpeista ja voimavaroista sekä pyritään löytämään hänen kannaltaan realistisia ratkaisuja opiske-lun ja muun elämisen suunnitteluun. Ohjauksen tehtävä on myös ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää opiskelijan koulutuksellista, sukupuolellista ja etnistä tasa-arvoa sekä hy-vinvointia. Opinto-ohjaajan tehtävät ohjauksessa Lukion opinto-ohjauksen suunnittelun päävastuu on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi ohjauksen toteutumista oppilaitoksessa. Opinto-ohjaaja neuvoo opiskelijaa opintojen sisällöllisessä ja aikataulullisessa suunnittelussa sekä kannustaa opiskelijaa vastuulli-seen opiskeluun. Tarvittaessa tehdään muutoksia opinto-ohjelmaan. Opinto-ohjaajan tehtävä on myös tiedottaa jatko-opiskelumahdollisuuksista ja niihin hakeutumisesta se-kä neuvoa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhankintaan. Lukion opinto-ohjauksessa korostuu henkilökohtainen ohjaus. Tätä ohjausmuotoa opis-kelijalla on oikeus saada lukion kaikissa vaiheissa. Opinto-ohjaukseen kuuluvat erilaiset vierailut ammatinvalintamessuille tai asiantuntijavierailijat koulussa. Näiden vierailujen kautta pyritään tukemaan opiskelijan omaa urasuunnittelua ja lisäämään hänen työ-elämätietouttaan. Opinto-ohjaaja osallistuu lukion vanhempainiltoihin asiantuntijana ja on koulunsa opiskeluhuoltoryhmän jäsen. Opettajien tehtävät ohjauksessa Opettajat osallistuvat opintojen ohjaukseen oman aineensa näkökulmasta esimerkiksi opiskelutekniikkaa opettamalla. Opettajien ohjausrooliin kuuluu ainekohtainen opiske-lun suunnittelu ja toteutumisen seuranta sekä opiskelussa tukeminen. Opettajat seu-raavat opiskelijan kurssikohtaisia poissaoloja ja niiden vaikutusta opiskeluun. Kukin opettaja on oman oppiaineensa asiantuntija, joka valmentaa opiskelijaa kyseisen ai-neen ylioppilaskirjoituksiin. Opettajien ohjaustehtävä toteutuu luontevimmin oman oppi-

17

Lukiokoulutus

17

aineen tuntien yhteydessä. Aineenopettajat osallistuvat opiskelijoiden vanhempainil-taan. Ryhmänohjaajan tehtävät ohjauksessa Ryhmänohjaaja on oman ryhmänsä lähiohjaaja, joka auttaa opiskelijaa opintoihin liitty-vissä asioissa ja seuraa hänen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa toteutumista. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoidensa poissaoloja, muutoksia opintomenestyksessä sekä käyttäytymisessä ja on tarvittaessa yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Jaksoittain tai viikoittain varataan aikaa ryhmänohjaukseen. Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävät ohjauksessa Rehtorin ja apulaisrehtorin ohjausta ovat muun muassa lukion opiskelumahdollisuuksi-en suunnittelu ja toteutus sekä niistä tiedottaminen, opiskelun reunaehdoista huolehti-minen sekä itsenäiseen opiskeluun ja opiskelijoiden muualla suoritettujen opintojen hy-väksi lukemiseen liittyvät asiat. Tarvittaessa rehtorit antavat henkilökohtaista ohjausta. Koulusihteerin tehtävät ohjauksessa Lukion koulusihteeri ohjaa opiskelijaa esimerkiksi koulumatka- ja opintotukiasioissa se-kä opastaa tarvittaessa opiskelijaa muiden toimijoiden apuna.

9.2. Opiskeluhuolto osana ohjaustoimintaa

Opiskelijan opintojen ongelmatilanteissa kunkin ohjaukseen osallistuvan henkilön tulee neuvoa opiskelijaa tarkoituksenmukaisen avun saamiseksi. Lukion opiskeluhuoltoryh-mä toimii opiskelijan hyvinvoinnin ja opintojen etenemisen turvaamiseksi ohjaamalla opiskelijaa tarvittaessa saamaan myös koulun ulkopuolista apua. Tarkemmin eri taho-jen ohjaukselliset vastuualueet on määritelty opiskeluhuollon oppaassa.

9.3. Ohjaus ylioppilastutkinnon suorittamiseen

Ylioppilastutkintoon liittyvästä yleisestä tiedotus- ja ohjaustoiminnasta vastaa rehtori yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Opinto- ja ryhmänohjaaja opastavat opiskelijaa ylioppilastutkinnon suorittamisessa, esimerkiksi tutkinnon hajauttamisessa ja tutkintoon ilmoittautumisessa. Opettajat ohjaavat opiskelijaa oman oppiaineensa ylioppilaskirjoi-tusasioissa.

10. Opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto toimii edistääkseen ja ylläpitääkseen hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia sekä parantaakseen niiden edellytyksiä (lukiolaki 478/2003, 29§). Esimerkiksi monet terveystiedon, biologian, psykologian, äi-dinkielen ja liikunnan kurssit tukevat opiskeluhuoltoa. Tuusulan lukiokoulutuksen opis-

18

Lukiokoulutus

18

keluhuollon oppaassa (30.11.2010) on määritelty toimijoiden tehtävät. Opasta päivite-tään tarvittaessa.

10.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma

Opinto-opas, mahdolliset tiedotteet, lukion www-sivut sekä ryhmänohjaaja antavat

huoltajalle tietoa lukion toimintatavoista ja keinoista tukea opiskelijaa. Opiskelijoille tarjottavista terveydenhuolto-, opinto-ohjaus- ja opiskeluhuoltopalve-

luista tiedotetaan lukuvuosittain Alaikäisen opiskelijan huoltaja voi seurata opiskelijan opiskelusuunnitelman toteu-

tumista ja poissaoloja jaksotodistuksesta. Huoltajilla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä ryhmänohjaajaan, opinto-

ohjaajaan, rehtoriin tai terveydenhoitajaan. Vanhempainillat järjestetään lukuvuosittain. Huoltajat voivat osallistua oppilaitoksen oheistoimintaan, esimerkiksi juhliin ja mui-

hin tapahtumiin tai vanhempainyhdistyksen toimintaan.

10.2. Hyvinvointisuunnitelma

Opiskelijan hyvinvointia tukee opiskeluterveydenhuolto. Opiskeluyhteisössä toimii oppilaskunta, jonka ehdotukset työilmapiirin parantami-

seksi pyritään ottamaan huomioon. Oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteistyössä laatimat järjestyssäännöt edistävät

osaltaan hyvän työilmapiirin syntymistä. Oppilaitoksessa toimii opiskeluhuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja,

terveydenhoitaja ja opettajakunnan edustaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran jaksossa.

Opinto-ohjauksessa on oma ohjaussuunnitelma. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja antavat opiskelijalle henkilökohtaista ohjausta

opiskelusuunnitelman laatimisessa. Opiskelijan itsensä lisäksi ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja opiskeluhuoltoryhmä

seuraavat opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista. Opiskeluhuoltoryhmä pyrkii seuraamaan opiskelijan fyysistä ja psyykkistä hyvin-

vointia ja tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Alaikäisen opiskelijan huoltajaan otetaan yhteyttä tarvittaessa, täysi-ikäisen opis-

kelijan huoltajaan vain opiskelijan luvalla. Erityistukea tarvitsevaa, pitkäaikaissairasta tai vammaista opiskelijaa pyritään tu-

kemaan erityisjärjestelyin yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa. Opiskelijalle tarjotaan opiskelua tukevia kursseja ja tukiopetusta sekä pyritään jär-

jestämään erityisopetusta mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija voi tutustua oman lähiyhteisönsä toimintaan vuosittain tarjottavilla kurs-

seilla.

10.3. Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyösuunnitelma

Lukiolla on oma opiskeluhuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Tuusulan kunnassa on lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Sen tavoitteena on huo-

lehtia tuusulalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista tarjoamalla heille hyvät kas-

19

Lukiokoulutus

19

vun edellytykset, turvallinen ja toimiva ympäristö ja riittävät osallistumis- ja vaiku-tusmahdollisuudet.

10.4. Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa

Tuusulan kunnan eri hallintokuntien yhteistyönä on laadittu opiskelijayhteisön tervey-den ja turvallisuuden edistämiseksi seuraavat suunnitelmat:

turvallisuussuunnitelmat

kriisisuunnitelmat

opiskeluhuollon opas Suunnitelmat päivitetään vuosittain.

10.5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Eri kieli- ja kulttuuriryhmät huomioidaan opetuksessa kunnioittaen heidän kulttuuritaus-taansa. Tarvittaessa opetussuunnitelmaa täydennetään eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen osalta.

11. Arviointi

11.1. Opiskelijan oppimisen arviointi

Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittä-mään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeisiin. Opiskelijan oppimisen arviointi aut-taa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asetta-miseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssin suorittaminen "Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom) "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osal-listumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)

20

Lukiokoulutus

20

Kurssi voidaan suorittaa seuraavasti: 1) osallistumalla opetukseen 2) suorittamalla se opetukseen osallistumatta. Tätä mahdollisuutta pitää anoa kirjalli-sesti etukäteen. Anomus jätetään rehtorille, joka yhdessä asianomaisen opettajan kanssa päättää kurssin suorittamisoikeudesta opetukseen osallistumatta. Kurssin opet-taja laatii ohjelman, jonka opiskelija suorittaa. Mahdollinen kurssikoe suoritetaan kurs-sin päättökokeissa. 3) osittain itsenäisesti opettajan ohjeiden mukaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltu-vin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja nii-den suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen "Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L1116/2008, 17a §) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta hä-neen." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L1116/2008, 17 § 2 mom) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opiskelijaa. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijoille kurssin alussa. Kurssin arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tieto-jen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Oppimisvaikeuden huomioiminen arvioinnissa Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamis-häiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaa-misen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mah-dollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

21

Lukiokoulutus

21

Suullisen kielitaidon arvioinnista Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syven-tävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10, kuten muutkin opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnal-liset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan nu-meroin käyttäen asteikkoa 4-10. ”Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvos-ton asetuksella.” (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 § 3 mom) ”Lukiolain 17§:n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioi-daan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.” (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 § 4 mom) Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle, opetussuunnitelman pe-rusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuulu-van suullisen kielitaidon kokeen. Jaksoarviointi "Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tie-toa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom) Lukuvuoden jokaisen jakson jälkeen suoritetaan jaksossa suoritettujen kurssien arvioin-ti ja opiskelijalle annetaan jaksoarviointitodistus. Huoltaja kuittaa allekirjoituksellaan nähneensä alaikäisten opiskelijoiden jaksotodistuksen. "Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohta-laisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suo-ritus merkitään arvosanalla 4. " (Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakun-nalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten syventävien sekä so-veltavien kurssien arviointi suoritetaan numeroarviointina, suoritusmerkintänä (S = suo-ritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallisena arviointina. Koulukohtaisista kursseista täy-tyy saada hyväksytty kurssiarvosana, jotta kurssi voidaan lukea opiskelijan suoritta-

22

Lukiokoulutus

22

maan opinto-ohjelmaan. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointi-keskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään jaksotodistukseen A:lla. Keskeytetty kurssi mer-kitään K:lla. Poissaolojen vaikutus arviointiin Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa hyväksyttävästi ennen kurssiarvioinnin suorit-tamista. Arvostelematta voidaan jättää opiskelija, joka on ollut poissa kurssin oppitun-neilta tai kokeesta ilman hyväksyttävää syytä. Jos opiskelijalta puuttuu kurssista osa-suorituksia, opettajan ei tarvitse antaa siitä arvosanaa. Opiskelija voi korvata poissaolot opettajan edellyttämillä lisätöillä, jotka on palautettava ennen kurssikoetta. Kurssiarvosanan uusiminen ja korottaminen "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opin-noissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hy-väksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom.) Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan tai kurssin suoritus hylätään, on opis-kelijalla oikeus suorittaa se uudelleen vain kerran erillisessä kuulustelussa (uusintakuu-lustelu). Lukuvuoden työ- ja kehittämissuunnitelmassa yhteydessä päätetään uusinta-kuulustelujen järjestämisestä. Opiskelijalla on oikeus korottaa jo hyväksyttyä kurssiarvosanaa kerran. Tällöin hänen on suoritettava kurssi uudestaan opetukseen osallistumalla tai itsenäisesti tai muulla lukion työ- ja kehittämissuunnitelmassa vuosittain päätettävällä tavalla. Mikäli opiskelija käyttää mahdollisuutta uusia hyväksytty kurssi, tulee uudeksi kurssiarvosanaksi ar-vosanoista parempi. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voi-da kuitenkaan tiukentaa tässä asiakirjassa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritus-vaatimusta. Jos taulukossa 1 mainittujen hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on täyttynyt, tulee seuraavista kursseista saada hyväksytty arvosana. Mikäli kurssista tulisi hylätty arvosana, kurssiarvosanaksi kirjataan EE (= etenemiseste). Kyseessä ole-vassa oppiaineessa opiskelijan on saatava etenemiseste pois voidakseen jatkaa oppi-aineen opiskelua.

23

Lukiokoulutus

23

Taulukko 1. Hylättyjen kurssien enimmäismäärä

Oppiaine Kurssien lukumäärä

pakolliset + valtakunnalliset syventävät

Hylättyjen kurssien maksimi-

lukumäärä

Äidinkieli 6 + 3 2 - 3

A-kieli 6 + 2 2

B-ruotsi 5 + 2 1 - 2

B2-kieli 0 + 8 0 - 2

B3-kieli 0 + 8 + 2 0 - 2 (tai 0 - 3)

Matematiikka, pitkä 10 + 3 3

Matematiikka, lyhyt 6 + 2 2

Fysiikka 1 + 7 0 - 2

Kemia 1 + 4 0 - 1

Biologia 2 + 3 0 - 1

Maantiede 2 + 2 0 - 1

Uskonto/elämänkatsomustieto 3 + 2 1

Filosofia 1 + 3 0 - 1

Psykologia 1 + 4 0 - 1

Historia 4 + 1 1

Yhteiskuntaoppi 2 + 2 0 - 1

Terveystieto 1 + 2 0 - 1

Liikunta 2 + 3 0 - 1

Musiikki 1 - 2 + 3 0 - 1

Kuvataide 1 - 2 + 3 0 - 1

Terveystieto 1 + 3 0 - 1

Opinto-ohjaus 1 + 1 0

Opintojen hyväksilukeminen ”Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vas-taavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja kor-vata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskeli-jan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä säädetään opiske-lijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulu-tuksen järjestäjän päättämällä tavalla”. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 § 1 mom) ”Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainit-tujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamis-ta.” (Lukiolaki 629/1998, muutettu L1116/2008, 23 § 2 mom)

24

Lukiokoulutus

24

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemi-sella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan ja osaamisestaan. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilai-toksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion ar-vosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitok-sessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opis-kelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakollisiin, syventäviin tai sovelta-viin kursseihin. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai syventäviin kursseihin, tulee niis-tä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suoritta-mansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuk-sia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän op-pimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai so-veltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimää-rän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille (S2/R2) -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen, riippu-matta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suo-mi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siir-tyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistukses-

25

Lukiokoulutus

25

saan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suo-mi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärästä, mutta ei molemmista. Oppiaineen oppimäärän arviointi "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kurssei-hin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla eri laajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssi-valintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskel-

tuja pakollisia ja opetussuunnitelman pe-

rusteissa määriteltyjä valtakunnallisia sy-

ventäviä kursseja,

joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja

enintään

1–2 kurssia 0

3–5 kurssia 1

6–8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja ope-tussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korot-taa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa ar-vosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.) Nämä kuulustelut ovat suullisia tai osittain kirjallisia tenttejä, joita järjestetään lukio-opintojen päättövaiheessa yleensä ennen ylioppilaskirjoituksia. Näiden tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa kyseisen aineen ylioppilastutkintoon. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

26

Lukiokoulutus

26

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syven-tävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä maini-tun erillisen kuulustelun lisäksi

koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja so-veltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä

opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräyty-vää arvosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiainei-den oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritus-merkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän lii-kunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Lukion oppimäärän suoritus "Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. _ _ _ " (Lu-kioasetus 810/1998, 1 § 1 mom.) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja so-veltavia kursseja tulee olla opiskeltuina vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määri-telty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu "Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydet-tävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom) "Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmei-sen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimitta-maan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutet-

27

Lukiokoulutus

27

tavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom.) Opiskelijoille tiedotetaan lukuvuosittain arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot "Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom.) "Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annetta-vaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä" (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 § 2 mom.) Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppi-määrän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta anne-taan päättötodistuksen liitteenä. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukios-ta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion todistuksesta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot:

todistuksen nimi

koulutuksen järjestäjän nimi

oppilaitoksen nimi

opiskelijan nimi ja henkilötunnus

suoritetut opinnot

todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus

tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta

arvosana-asteikko

selvitys kielten oppimääristä

ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille A = perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimäärä B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

28

Lukiokoulutus

28

Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistukses-sa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsi-kolla "Muu opiskelijan äidinkieli". Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opis-kelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiai-neen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiai-neen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta "li-sätietoja". Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täy-dentävät todistukset erillisistä näytöistä, kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suul-lisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppi-määrään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yh-teydessä. Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimi

koulutuksen järjestäjän nimi

oppilaitoksen nimi

opiskelijan nimi ja henkilötunnus

kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana

todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus

tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta

arvosana-asteikko Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

29

Lukiokoulutus

29

12. Lukion toiminnan arviointi

Lukiolain 16 §:n mukaan

Koulutuksen arvioinnin tehtävä on turvata lukiolain tarkoituksen toteuttamista ja tu-kea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä.

Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan.

Arviointien keskeiset tulokset tulee julkaista.

Lukion itsearviointi Lukiossa jatkuva suunnitelmallinen itsearviointi auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita, vahvistaa koulun tavoitteiden saavuttamista ja edistää kehittämisprosessiin sitoutumis-ta. Arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa kehitysnäkymiä ja auttaa muutosten hallinnas-sa. Sisäinen arviointi on avointa ja pitkäjänteistä koulun kehittämistyötä, jonka muo-doista ja menetelmistä päätetään lukuvuosittaisessa työ- ja kehittämissuunnitelmassa. Itsearvioinnin toteuttamismuotoja on valittavana runsaasti:

kurssipalautteet

opiskelijoiden omien tavoitteiden ja niiden saavuttamisen sekä oppimistulosten itsearviointi

opetuksen tason arviointi opiskelijapalautteen ja kurssiarvioinnin kautta

huoltajien antama ja saama palaute opintojen kehittymisestä

toimintakulttuurin ja käytänteiden toimivuuden arviointi

toimintaympäristön viihtyisyyden arviointi

rehtorin vuosittain käytävät kehityskeskustelut henkilökunnassa

Ylioppilaskirjoitusten tulokset, jotka mittaavat opiskelijoiden tietoja ja taitoja sekä kyp-syyttä eri oppiaineissa, ovat osa lukion suorittamaa lukuvuosittaista itsearviointia. Koulutuksen järjestäjän suorittama arviointi Lukio osallistuu koulun ylläpitäjän Tuusulan kunnan järjestämään arviointiin. Ulkoinen arviointi Lukio osallistuu lukiolain 16 §:n mukaiseen ulkoiseen arviointiin.

30

Lukiokoulutus

30

OSA II - Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt,

aihekokonaisuudet

31

Lukiokoulutus

31

13. Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mah-dollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuu-ri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taito-ja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Op-piaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.

Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa ainek-sia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiivi-selle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoli-seen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kiel-tä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näke-mys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.

Opetuksen tavoitteet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen

oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoi-tuksessa

oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta

32

Lukiokoulutus

32

syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista

oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen

syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallis-ta yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmanku-vaansa

hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden

osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyt-tökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa oppiai-neen opiskelussa

nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiai-neen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisäl-löistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikut-tavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee ke-hittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

PAKOLLISET KURSSIT

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhe-viestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kir-joittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tekstikäsitystään

oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaa-vista seikoista

ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta

33

Lukiokoulutus

33

oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tie-toisemmin

tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua

syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallis-tumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskuste-lun tuloksellisuuden kannalta.

Keskeiset sisällöt

tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi

viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin

tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset teks-tit

erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys

tekstien referointi ja kommentointi

omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta

vuorovaikutustaidot ryhmässä

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää teksti-lajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.


osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pys-tyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä

tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta

oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kyke-nee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti

oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä poh-jaksi.

34

Lukiokoulutus

34


tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen ku-vallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökul-man valinta

informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esit-täminen ja arviointi

kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kie-liasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kult-tuurisesta merkityksestä syvenee.


oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä

kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen

oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti

harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa ilmaisussaan.


kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lä-hestymistapaa hyödyntäen

proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi

lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus

draama kirjallisuudenlajina

novellien, runojen ja draaman erittelyä

kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

35

Lukiokoulutus

35

Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkö-kulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.


syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilai-sia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan

osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään se-kä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta

osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta

oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisis-tä lähtökohdista.


suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mai-nonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia

vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, ko-lumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos

argumentointitavat ja retoriset keinot

kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä

tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä

tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki

viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huo-mioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.


oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikon-tekstissa ja suhteessa muihin teksteihin

oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen

pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman poh-diskelevan tekstin laadintaan

kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

36

Lukiokoulutus

36


eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuu-risen kontekstin näkökulmasta

tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa

tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lause-rakenteen vaikutus tekstiin

oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu poh-diskeleva teksti

oman tyylin hiontaa ja huoltoa Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.


oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen

arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle

tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identi-teetin rakentajana.


teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoi-tetusta kulttuurista nykyviestintään

suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kie-lenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta

kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa

suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja

kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

37

Lukiokoulutus

37

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämäs-sä.


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista

kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaito-jaan

tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikutta-via tekijöitä.


vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä

esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat

esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.


vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä

varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja joh-donmukaista tekstiä.

Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

tekstityypit ja tekstilajit

tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muok-kaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

kielenhuoltoa

38

Lukiokoulutus

38

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisai-heisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajat-telutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuk-sia. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja

oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perus-tein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua

löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytä-vään keskusteluun

osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajat-telun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.


nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä

ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista

mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua

osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

39

Lukiokoulutus

39

14. Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET TUUSULASSA

14.1. Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli (B1-kieli)

Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuut-taan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruot-sin kieli oppiaineena on taito-, tietoja kulttuuriaine.

Kielten opiskelun mahdollisuuksia kuvaavat polut

PERUSOPETUS Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 LUKIO

A1* 8+1 vvt 8 vvt 6 pakollista kurssia 2 syventävää kurssia

A2* 6vvt 6+1 vv t

8 syventävää kurssia

B1 6 vvt 5 pakollista kurssia 2 syventävää kurssia

B2 4 vvt 8 syventävää kurssia

B3 8 syventävää kurssia

* Lukiossa A-kieli.

40

Lukiokoulutus

40

Opetuksen tavoitteet Ruotsin kielen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa seuraavan taulukon osoittamat tavoitteet kielen eri osa-alueilla.

B-oppimäärä: Kuullun ymmärtämi-nen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

* Ymmärtää selväpiir-teistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhte-yksissä (epäsuora tie-dustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). * Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityis-kohdat ympärillään käytävästä laajemmas-ta muodollisesta ja epämuodollisesta kes-kustelusta. * Ymmärtäminen edel-lyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toisto-ja ja uudelleenmuotoilu-ja. Nopea syntyperäis-ten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityis-kohdat tuottavat vaike-uksia.

* Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisim-mista arkitilanteista ja epävirallisista keskuste-luista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asi-oista myös hieman vaativammissa tilan-teissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. * Pitää yllä ymmärrettä-vää puhetta, vaikka pitemmissä puhejak-soissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. * Ääntäminen on sel-västi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiin-tyy jonkin verran. * Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa va-paassa puheessa kie-lioppivirheet ovat taval-lisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettä-vyyttä.

* Pystyy lukemaan muuta-man kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista ai-heista (lehtiartikkelit, esit-teet, käyttöohjeet, yksinker-tainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teks-teistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilan-teissa. * Pystyy etsimään ja yhdis-telemään tietoja useam-masta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorit-taakseen jonkin tehtävän. * Pitkien tekstien jotkin yksi-tyiskohdat ja sävyt saatta-vat jäädä epäselviksi.

* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtais-takin arkitietoa välittä-vän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitel-luista aiheista. * Osaa kirjoittaa sel-väpiirteisen sidostei-sen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset pe-räkkäin jaksoiksi (kir-jeet, kuvaukset, tari-nat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. * Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoil-maisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusra-kenteet ovat jo suh-teellisen virheettömiä, mutta jotkut vaati-vammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

41

Lukiokoulutus

41

Tavoitteena on myös, että opiskelija

osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla

osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Jokaisen kurssin alussa opettaja kertoo opiskelijoille kurssin arviointiperusteet. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssi arvioidaan numeroin (4-10) ja soveltavat kurssit joko numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Syventävä RUB8-kurssi ja kaikki soveltavat kurssit voivat vaikuttaa oppiaineen päättöarvosanaan vain korottavasti. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Ai-heiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkö-kulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastu-neisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoit-taa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakentei-den ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuu-teen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mu-kaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoi-na. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä.

Aihekokonaisuudet toisessa kotimaisessa kielessä Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

opiskelija oppii käsitteitä ja sanastoja, joiden avulla ymmärtää esim. yhteiskunnalli-sia, poliittisia, taloudellisia kirjoituksia, uutisia ja keskusteluja (koulutus, yhteiskunta ja työelämä)

42

Lukiokoulutus

42

työtavat edistävät opiskelijan päämäärätietoisuutta ja kannustavat aloitteellisuuteen sekä harjoittavat rehtiin yhteistyöhön


opiskelija oppii ymmärtämään oman ainutkertaisuutensa, toimimaan yhteisön jäse-nenä

opiskelija osaa ilmaista kaikenlaisia tunteita ja käsitellä niitä työskentelyssään hän oppii huomioimaan myös toverinsa ja tämän eri tunnetilat

oppii tunnistamaan ongelmatilanteet ja osaa selviytyä myös erilaisista pulmatilan-teista vieraalla kielellä = ”henkiinjäämistaidot”

Kestävä kehitys

ympäristöarvot myös maailman laajuisesti, kestävä elämäntapa ja yksilön vastuu yhteisöllinen vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus

kotiseudun kulttuurista kotimaan kautta kohdekieltä puhuvien maiden kulttuuriin

kohdekielisen kulttuurin esittely eri osa-alueittain mahdollisimman laajasti

kansainvälistyminen, monikulttuurisuus, erilaisuuden suvaitseminen

opiskelijan kiinnostuksen herättäminen ja ohjaus/innostaminen laaja-alaiseen kult-tuuritarjonnan käyttämiseen

Teknologia ja yhteiskunta

teknologian käyttäminen eri tehtävien suorittamisessa ja tiedon hankinnassa huo-mioiden myös kielitaidon ratkaiseva merkitys

teknologia yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ja toimintojen apuna

mahdollisuus olla mukana reaaliajassa erilaisissa tehtävissä Viestintä ja mediaosaaminen

mediakritiikki

vastuullinen mediakäyttäytyminen

argumentointitaito

väittelytaito

median käyttö kielten opiskeluvälineenä ja –ympäristönä

43

Lukiokoulutus

43

PAKOLLISET KURSSIT

Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus-rakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuor-ten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan kes-kustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestin-nän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tar-kastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Lisäksi painopistealueena kurssilla on kuullun ymmärtä-minen. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)

Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä (erityisesti henkilön ja paikan kuvaaminen). Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus


44

Lukiokoulutus

44

Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus

Teknologia ja yhteiskunta Elinympäristömme (RUB5)

Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitel-laan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla eri-laisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kestävä kehitys


Viestintä- ja mediaosaaminen VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. Puhu ja ymmärrä paremmin ruotsia (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteis-sa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheena ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi van-kentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitai-toa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämis-tä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin tarkoitus on kehittää ruotsin kielen keskus-telu- ja ilmaisutaitoja. Arviointi Arviointi perustuu suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.

45

Lukiokoulutus

45

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälis-tä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla lisätään kuullun- ja tekstinymmär-tämisvalmiuksia, vankistetaan suullisen tuottamisen ja kirjallisen ilmaisun taitoja. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kestävä kehitys



14.2. Vieraat kielet

Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdolli-suuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoi-suuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eu-rooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten ope-tus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuo-lista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tietoja kulttuuriaine.

46

Lukiokoulutus

46

Opetuksen tavoitteet Vieraiden kielten tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä seuraavien taulukoiden osoittamat tavoitteet kielen eri osa-alueilla: Englanti, A-oppimäärä Kuullun ymmärtämi-nen

Puhuminen Luetun ymmärtä-minen

Kirjoittaminen

* Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti komplek-sisen puheen pääaja-tukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrak-teja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityis-kohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraa-maan laajaa puhetta ja monimutkaista argu-mentointia, jos puheen kulku on selvästi merkit-ty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemas-taan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käy-tävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaike-aksi ymmärtää useam-man syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa.

* Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia mo-nista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja ko-kemusten henkilökohtai-sen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskus-teluihin. Pystyy säännölli-seen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttäväl-tä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. * Pystyy tuottamaan puhe-jaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä tau-koja. * Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. * Osaa käyttää monipuoli-sesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mu-kaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilan-teen asettamiin muotovaa-timuksiin. * Kieliopin hallinta on mel-ko hyvää, eivätkä satun-naiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.

* Pystyy lukemaan itsenäisesti muuta-man sivun pituisia tekstejä (lehtiartik-keleita, novelleja, viihde- ja tietokirjal-lisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsi-tellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasi-oita, asenteita ja mielipiteitä. * Pystyy tunnista-maan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan usei-ta eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan teks-tin sisällön ja uusi-en tietojen käyttö-arvon päättääk-seen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuotta-vat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset.

* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnosta-vista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiavieste-jä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvos-telut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenve-dot). * Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näke-myksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdis-tellä tai tiivistää eri lähteis-tä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot sel-keän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajalli-nen, ja pitkässä esitykses-sä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda vää-rinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat raken-teet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat on-gelmia.

47

Lukiokoulutus

47

Muut kielet, A-oppimäärä: Kuullun ymmärtäminen *

Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *

* Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai va-paa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Ta-voittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää taval-lista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ym-märtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

* Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisim-mista arkitilanteista ja epävirallisista keskuste-luista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asi-oista myös hieman vaativammissa tilan-teissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. * Pitää yllä ymmärrettä-vää puhetta, vaikka pitemmissä puhejak-soissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. * Ääntäminen on sel-västi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiin-tyy jonkin verran. * Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa va-paassa puheessa kie-lioppivirheet ovat taval-lisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyt-

* Pystyy lukemaan muu-taman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokir-jallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käy-tännönläheisissä ja itsel-leen tärkeissä tilanteissa. * Pystyy etsimään ja yh-distelemään tietoja use-ammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. * Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäsel-viksi.

* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtais-takin arkitietoa välittä-vän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitel-luista aiheista. * Osaa kirjoittaa selvä-piirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilli-set ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuva-ukset, tarinat, puhelin-viestit). Pystyy välittä-mään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. * Osaa useimpien tu-tuissa tilanteissa tarvit-tavien tekstien laadin-taan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy inter-ferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kie-liaines ja perusraken-teet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

48

Lukiokoulutus

48

* Ymmärtää selväpiirteis-tä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoi-tavissa olevat puhelin-viestit). * Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollises-ta ja epämuodollisesta keskustelusta. * Ymmärtäminen edellyt-tää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä sa-tunnaisia toistoja ja uudel-leenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia.

tä. * Osaa kirjoittaa henki-lökohtaisia ja julkisem-piakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuu-riaiheista, kuten musii-kista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muu-taman kappaleen pitui-sen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selos-tuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityk-sen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pää-ajatuksille ja ottaa luki-jan huomioon. * Hallitsee melko mo-nenlaiseen kirjoittami-seen tarvittavaa sanas-toa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnastei-suutta ja alisteisuutta. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja koh-tuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa ra-kenteissa, tekstin jä-sentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.

Kuullun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa tavoitteet vaihtelevat kielikohtaisesti. Taulukossa on ensin matalampi tavoite ja sen jälkeen vaativampi tavoite. Opettaja asettaa opettamansa A-kielen tavoitteen ja informoi siitä opiskelijoita.

49

Lukiokoulutus

49

Muut kielet, B2-oppimäärä Kuullun ymmärtämi-nen

Puhuminen* Luetun ymmärtämi-nen*

Kirjoittaminen*

* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttä-mään konkreetit tar-peensa. Pystyy seuraa-maan hyvin summittai-sesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. * Pystyy yleensä tunnis-tamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää taval-lista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiome-ja tuttuja aiheita tai yleis-tietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin vies-tin ymmärtäminen edel-lyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvi-taan melko usein.

* Osaa kuvata lähipiiri-ään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksin-kertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavalli-simmista palvelutilan-teista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoro-puhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. * Tuottaa sujuvasti joita-kin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hy-vin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmär-rettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeis-tä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. * Osaa helposti enna-koitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten men-neen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yk-sinkertaisimman kie-liopin alkeellisessa va-paassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissa-kin.

* Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jon-kin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruo-kalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöoh-jeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista ai-heista selkeästi jäsen-nellystä muutaman kap-paleen pituisesta tekstis-tä. Osaa päätellä tunte-mattomien sanojen mer-kityksiä niiden kieliasus-ta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudel-leen lukemista ja apuvä-lineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomai-simmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelo-maisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todelli-sista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumis-ta, omista ja perheen suunnitelmista). * Osaa käyttää perustar-peisiin liittyvää konkreet-tia sanastoa ja perusai-kamuotoja sekä yksin-kertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnastei-sia lauseita. * Kirjoittaa kaikkein yk-sinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöi-tä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. Jatkuu seuraavalla sivul-la.

50

Lukiokoulutus

50

* Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauk-sen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskus-teluihin omista tai itsel-leen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskus-telussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. * Puhe on välillä suju-vaa, mutta erilaiset kat-kokset ovat hyvin ilmei-siä. * Ääntäminen on ymmär-rettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiin-tyy. * Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin ver-ran idiomaattisia ilmaisu-ja. Osaa useita yksinker-taisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaas-sa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasi-oissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

* Pystyy lukemaan mo-nenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokir-jat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsano-ja ja tärkeitä yksityiskoh-tia myös valmistautumat-ta. * Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittele-vän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsano-ja ja tärkeitä yksityiskoh-tia. * Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilan-teissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista ko-kemuksista tai elinympä-ristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perus-sanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskei-not. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oi-kein, mutta tekee virhei-tä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodois-sa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

Puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa tavoitteet vaihtelevat kielikohtaisesti. Taulu-kossa on ensin matalampi tavoite ja sen jälkeen vaativampi tavoite. Opettaja asettaa opettamansa B2-kielen tavoitteen ja informoi siitä opiskelijoita.

51

Lukiokoulutus

51

Muut kielet, B3-oppimäärä Kuullun ymmärtämi-nen *

Puhuminen Luetun ymmärtämi-nen*

Kirjoittaminen*

* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskuste-lua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tär-keitä. * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertais-ten, itseään kiinnostavi-en keskustelujen ja vies-tien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havait-semaan aihepiirin vaih-dokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin vies-tin ymmärtäminen edel-lyttää normaalilla no-peudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täy-tyy lisäksi toistaa.

* Osaa kuvata lähipiiri-ään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksin-kertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavalli-simmista palvelutilan-teista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoro-puhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joita-kin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hy-vin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmär-rettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeis-tä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.

* Ymmärtää yksinkertai-sia ja kaikkein tavan-omaisinta sanastoa si-sältäviä tekstejä (yksi-tyiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kap-paleen pituisesta tekstis-tä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinker-taiseen päättelyyn kon-tekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtä-minen on hidasta.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja ko-kemuksiin liittyvissä tilanteissa. * Osaa kirjoittaa yksin-kertaisia viestejä (yksin-kertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinker-tainen sanelu). * Osaa kaikkein tavalli-simpia sanoja ja ilmauk-sia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettei-hin tarpeisiin. Osaa kir-joittaa muutamia yksi-lauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin va-paassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Jatkuu seuraavalla sivul-la.

52

Lukiokoulutus

52

* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttä-mään konkreetit tar-peensa. Pystyy seuraa-maan hyvin summittai-sesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. * Pystyy yleensä tunnis-tamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää taval-lista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiome-ja tuttuja aiheita tai yleis-tietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin vies-tin ymmärtäminen edel-lyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvi-taan melko usein.

* Osaa helposti ennakoi-tavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten men-neen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yk-sinkertaisimman kie-liopin alkeellisessa va-paassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissa-kin.

* Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jon-kin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruo-kalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöoh-jeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista ai-heista selkeästi jäsen-nellystä muutaman kap-paleen pituisesta tekstis-tä. Osaa päätellä tunte-mattomien sanojen mer-kityksiä niiden kieliasus-ta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudel-leen lukemista ja apuvä-lineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomai-simmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelo-maisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todelli-sista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumis-ta, omista ja perheen suunnitelmista). * Osaa käyttää perustar-peisiin liittyvää konkreet-tia sanastoa ja perusai-kamuotoja sekä yksin-kertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnastei-sia lauseita. * Kirjoittaa kaikkein yk-sinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöi-tä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

Kuullun ymmärtämisessä, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa tavoitteet vaihtelevat kielikohtaises-ti. Taulukossa on ensin matalampi tavoite ja sen jälkeen vaativampi tavoite. Opettaja asettaa opettaman-sa B2-kielen tavoitteen ja informoi siitä opiskelijoita.

Vieraiden kielten tavoitteena on myös, että opiskelija

osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla

osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.

53

Lukiokoulutus

53

Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja ai-heesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mah-dollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuk-sissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoit-taa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskelta-van kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolis-tamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joi-den opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskelta-van kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvos-tuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoi-na. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli RA = ranskan kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli EA = espanjan kieli Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien taso-tunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2.

14.3. Englannin kieli (A1-kieli)

Englannin kielen opiskelu kehittää opiskeltavan kielen kielialueiden ja yhteisöjen kult-tuureja koskevaa tietoisuutta, ymmärrystä ja arvostusta. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijasta tulee aktiivinen kielenkäyttäjä, joka pystyy englannin kielen sujuvaan vies-tintään sekä kirjallisesti että suullisesti ja selviytyy säännöllisestä kanssakäymisestä syntyperäisen puhujan kanssa. Kursseilla käsitellään seuraavia aihekokonaisuuksia: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuu-ri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja me-diaosaaminen.

54

Lukiokoulutus

54


A-englannin opiskelun tavoitteet on esitelty kappaleessa 14.3. Vieraat kielet / Opetuk-sen tavoitteet (taulukko: Englanti, A-oppimäärä) Arviointi Kurssien arviointiin sisällytetään kielitaidon kaikki osa-alueet kurssikuvausten painotus-ten mukaisesti. Jokaisen kurssin alussa opettaja kertoo opiskelijoille kurssin arviointipe-rusteet. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin (4-10) ja soveltavat kurssit joko numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Englannin kieli soveltuu parhaiten opiskeltavaksi osallistumalla kursseille. Itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain, jos siihen on painava syy. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus vertailla keskenään oman maan kulttuuria ja englantia puhuvien maiden kulttuureja. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksien esiin tuodut näkökulmat. Aihekokonai-suuksien painopistealueet vaihtelevat kurssien yleisten aihepiirien perusteella. Kursseilla harjoitellaan kielitaidon eri osa-alueita; kuuntelemista, lukemista, puhumista ja kirjoittamista kurssien painotuksen mukaisesti. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin ja viestintästrategioihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnista-maan omat vahvuutensa ja kehitystarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta, vahvistaa sanaston hallintaa ja keskustelutaitoa. Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan perusrakenteita. Aihepiireinä ovat perhe, monikulttuurisuus, ystävyys, asuminen ja ruokakulttuuri. Kurssilla painote-taan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet Hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä ja mediaosaaminen

55

Lukiokoulutus

55

Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssi harjoittaa puheviestintää ja vahvistaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioi-den hallintaan. Kurssilla harjoitellaan kirjallista ilmaisua viestinnällisten tehtävien avulla sekä tutustutaan kulttuurierojen huomioonottamiseen viestinnässä. Aihepiireinä ovat nuoren arkipäivä, hyvinvointi, harrastukset, matkailu, luonnossa liikkuminen ja media. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssi harjoittaa opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää (mm. työnhaku) sekä vahvistaa opiskelu- ja työsanaston hallintaa. Kurssilla harjoitellaan muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Aihepiireinä opin-tojen merkitys, opiskelu meillä ja muualla, työpaikan hakeminen, vapaaehtoistyö ja eri-laisia ammatteja. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssin tarkoituksena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnal-lisiin ilmiöihin. Kurssilla harjoitellaan monenlaisten tekstien lukemista vaativahkolla ta-solla. Kurssi laajentaa yhteiskunnallisen sanaston hallintaa. Aihepiireinä ovat rotuky-symykset ja suvaitsevaisuus, suurkaupunkielämä, siirtolaisuus, mainonta, terrorismi ja turvallisuus, rikollisuus, uskonnot ja parisuhteet. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet





56

Lukiokoulutus

56

Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti ja harjoitellaan tekstinlukemista vaativah-kolla tasolla. Opiskelijoita ohjataan englanninkielisen kirjallisuuden lukemiseen ja kurs-silla valmistetaan kulttuuriaiheinen tuotos. Aihepiireinä ovat kirjallisuus, musiikki, kuva-taide, teatteri ja elokuva. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssi harjoittaa kieliaineksen ymmärtämistä ja kirjallista ilmaisua vaativalla tasolla. Aihepiireinä ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutuksia ja historiaa sekä viestintä ja talo-uselämä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssin tavoitteena on vaikeahkojen, asiapitoisten tekstien ymmärtäminen ja tuottami-nen. Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontietei-siin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



57

Lukiokoulutus

57

Puhu ja ymmärrä paremmin englantia (ENA8) Kurssin tarkoitus on kehittää englannin kielen keskustelu – ja ilmaisutaitoja. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja kurssien 1-7 aihepiirit. Tavoitteena on sujuvampi kommunikaatiotaito ja ääntämisen kehittyminen. Puhetehtävien pohjalta voidaan myös laatia erilaisia kirjallisia tuotoksia kuten selostuksia tai kannanottoja. Näin tuetaan ja harjoitellaan menestystä ylioppilaskirjoituksissa. Arviointi Arviointi perustuu suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin 4-10.

14.4. Ranskan kieli

Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut ranskan kielen oppimäärä (A) Opetuksen tavoitteet A-ranskan opiskelun tavoitteet on esitelty kappaleessa 14.3. Vieraat kielet / Opetuksen tavoitteet (taulukko: Muut kielet, A-oppimäärä) PAKOLLISET KURSSIT

Nuori ja hänen maailmansa (RAA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus-rakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan ja kartoittaa opiskelijoiden osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin sekä vapaa-aikaan ja harrastuksiin, ja kieli on tut-tavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Viestintä ja vapaa-aika (RAA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan ra-kenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtä-vien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huo-

58

Lukiokoulutus

58

miota ilmaisuvarmuuteen. Suomalaisuus, kotiseutu ja kulttuuri sekä niiden vertaaminen ranskalaiseen maailmaan ovat keskeisiä sisältöjä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelu ja työ (RAA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Muina aiheina ovat nuorten elämä yh-teiskunnassa sekä palvelutilanteet. Kurssilla harjoitetaan niille tyypillistä suullista ja kir-jallista viestintää. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Hyvinvointi ja turvallisuus Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Aihealu-eita ovat politiikka, kansainväliset järjestöt ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaail-malliset kehityslinjat sekä eri elämäntyylit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituk-siin sopivia tekstejä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet




Kulttuuri (RAA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotok-sen ja esittelevät sen. Tutustutaan eri tiedotusvälineisiin ranskan kielen kannalta.

59

Lukiokoulutus

59

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Tiede, talous ja tekniikka (RAA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”tekno-logia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategi-oiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopi-via tekstejä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kestävä kehitys VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. Luonto ja kestävä kehitys (RAA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys Puhu ja ymmärrä paremmin ranskaa (RAA8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita eri tilanteissa kohdekielen mukaan. Puhumisen harjoittelun aiheena ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien ai-hepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja pu-heenymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Arviointi Tämän syventävän kurssin suorittaminen ja kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin (4-10).

60

Lukiokoulutus

60

Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut ranskan kielen oppimäärä (B2) Lukiossa alkava ranskan kielen oppimäärä (B3)

Opetuksen tavoitteet B2- ja B3-ranskan opiskelun tavoitteet on esitelty kappaleessa 14.3. Vieraat kielet / Opetuksen tavoitteet (taulukko: Muut kielet, B2- ja B3-oppimäärä)


Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hy-västely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilan-teista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Hyvinvointi ja turvallisuus Näin asiat hoituvat (RAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutii-nit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21/RAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

61

Lukiokoulutus

61



Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Meillä ja muualla (RAB22/RAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, his-toria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmär-tämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa har-joitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Ennen ja nyt (RAB23/ RAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kestävä kehitys Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24/ RAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullis-ta ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


62

Lukiokoulutus

62

Kulttuuri (RAB25/RAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Viestintä- ja mediaosaaminen

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Yhteinen maapallomme (RAB26/RAB38) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painote-taan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suulli-sesti ja kirjallisesti. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys Tiede ja tekniikka (RAB27/RAB39) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kestävä kehitys Luonto ja kestävä kehitys (RAB28/RAB310) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kestävä kehitys

63

Lukiokoulutus

63

14.5. Saksan kieli

Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut saksan kielen oppimäärä (A)

Opetuksen tavoitteet A-saksan opiskelun tavoitteet on esitelty kappaleessa 14.3. Vieraat kielet / Opetuksen tavoitteet (taulukko: Muut kielet, A-oppimäärä) Kurssien suorittaminen Valtakunnalliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ylioppilaskirjoituksiin val-mentava kurssi päättövaiheessa. PAKOLLISET KURSSIT Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perus-rakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jo-kapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmai-sua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Hyvinvointi ja turvallisuus Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan ra-kenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtä-vien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huo-miota ilmaisuvarmuuteen. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



64

Lukiokoulutus

64

Opiskelu ja työ (SAA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilantei-den vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtö-kohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoi-tellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kir-joittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kulttuuri (SAA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrate-gioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin so-pivia tekstejä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

65

Lukiokoulutus

65

Aihekokonaisuudet

Teknologia ja yhteiskunta VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Omasta ympäristöstä edetään globaaliin ympäristöön, vastuuseen maapallosta ja sen ihmisistä. Rakennetaan yhdessä kestävää tulevaisuutta. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan ainoas-taan korottavasti. Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys Puhu ja ymmärrä paremmin saksaa (SAA8) Kurssilla harjoitellaan puhumista ja suullista viestintää erilaisissa elämän tilanteissa. Ajankohtaiset tapahtumat, yleismaailmalliset kehityslinjat, kestävä kehitys, hyvinvointi ja turvallisuus kuuluvat kurssin aihepiireihin. Sanastoa aktivoidaan myös viestejä kirjoit-tamalla. Arviointi Tämän syventävän kurssin suorittaminen ja kurssin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin asteikolla 4-10.

66

Lukiokoulutus

66

Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut saksan kielen oppimäärä (B2)

Lukiossa alkava saksan kielen oppimäärä (B3)

Opetuksen tavoitteet B2- ja B3-saksan opiskelun tavoitteet on esitelty kappaleessa 14.3. Vieraat kielet / Opetuksen tavoitteet (taulukko: Muut kielet, B2- ja B3-oppimäärä) Kurssien suorittaminen Valtakunnalliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ylioppilaskirjoituksiin val-mentava kurssi päättövaiheessa. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hy-västely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit hyvinvointi ja turvallisuus kattavat perheen ja lähimmät ihmissuhteet sekä lähiympäristön. Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista painottaen puheviestintää. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Hyvinvointi ja turvallisuus Näin asiat hoituvat (SAB32) Kurssin keskeiset teemat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät ru-tiinit ovat osa aktiivista kansalaisuutta ja yrittäjyyttä, mutta myös hyvinvointia ja turvalli-suutta. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilan-teissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhu-mista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



67

Lukiokoulutus

67

Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21/SAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Meillä ja muualla (SAB22/SAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, his-toria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmär-tämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa har-joitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Ennen ja nyt (SAB23/SAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



Teknologia ja yhteiskunta Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24/ SAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullis-ta ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

68

Lukiokoulutus

68


Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kulttuuri (SAB25/SAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Yhteinen maapallomme (SAB26/SAB38) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painote-taan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suulli-sesti ja kirjallisesti. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys

Viestintä ja mediaosaaminen Tiede ja tekniikka (SAB27/SAB39) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



69

Lukiokoulutus

69

Luonto ja kestävä kehitys (SAB28/SAB310) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys

14.6. Espanjan kieli

Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut espanjan kielen oppimäärä (B2) Lukiossa alkava espanjan kielen oppimäärä (B3) Opetuksen tavoitteet B2- ja B3-espanjan opiskelun tavoitteet on esitelty kappaleessa 14.3. Vieraat kielet / Opetuksen tavoitteet (taulukko: Muut kielet, B2- ja B3-oppimäärä)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hy-västely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilan-teista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Hyvinvointi ja turvallisuus Näin asiat hoituvat (EAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutii-nit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Aihepiireinä on myös nuorten jokapäiväinen elämä, kiinnostuksen kohteet, vapaa-ajanvietto ja harrastukset. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

70

Lukiokoulutus

70




Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Vapaa-aika ja harrastukset (EAB21/EAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Hyvinvointi ja turvallisuus Meillä ja muualla (EAB22/EAB34) Kurssin aihepiireinä ovat Suomen esittely, Espanjan ja Latinalaisen Amerikan maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla paino-tetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



Viestintä- ja mediaosaaminen. Ennen ja nyt (EAB23/EAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

71

Lukiokoulutus

71

Aihekokonaisuudet

Hyvinvointi ja turvallisuus Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB24/EAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullis-ta ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Teknologia ja yhteiskunta Kulttuuri (EAB25/EAB37) Kurssin aihepiireinä ovat Espanjan ja Latinalaisen Amerikan kirjallisuus, musiikki ja elo-kuva sekä tanssi. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet



Viestintä- ja mediataidot Yhteinen maapallomme (EAB26/EAB38) Lähtökohtana ovat maan espanjankielisten maiden yhteiskuntien toimintaan ja maapal-lon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla pai-notetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Teknologia ja yhteiskunta Tiede ja tekniikka (EAB27/EAB39) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

72

Lukiokoulutus

72

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihealueet


Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Luonto ja kestävä kehitys (EAB28/EAB310) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi painottuu kertaukseen ylioppilaskirjoituksia varten. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihealueet




Kestävä kehitys


14.7. Venäjän kieli

Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut venäjän kielen oppimäärä (B2) Lukiossa alkava venäjän kielen oppimäärä (B3) Opetuksen tavoitteet B2- ja B3-venäjän opiskelun tavoitteet on esitelty kappaleessa 14.3. Vieraat kielet / Opetuksen tavoitteet (taulukko: Muut kielet, B2- ja B3-oppimäärä) Kurssien suorittaminen Valtakunnalliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ylioppilaskirjoituksiin val-mentava kurssi päättövaiheessa. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hy-västely ja esittäytyminen. Kiinnitetään huomiota näihin tilanteisiin usein liittyvään venä-läisille ominaiseen kehokontaktiin (suuteleminen, halaaminen). Esittäytymisen opette-

73

Lukiokoulutus

73

lemisen yhteydessä tutustutaan venäläiseen nimikäytäntöön. Tärkeää on suomen kie-lestä puuttuvien venäläisten äänteiden oikea tuottaminen sekä kysymysintonaation op-piminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää, mutta lisäksi opitaan aluksi tunnistamaan ja lopuksi myös kirjoittamaan kyrilliset aakkoset. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Näin asiat hoituvat (VEB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutii-nit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kiinnitetään huomiota eroihin, joita on näissä tilanteissa suoma-laisten ja venäläisten käytänteiden välillä. Tutustutaan erityisesti ravintolakäyttäytymi-seen ja venäläiseen keittiöön. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumis-ta. Puheen yhteydessä harjoitellaan erityisesti luontevaa ääntämistä ja intonaatiota. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) Aihekokonaisuudet


Hyvinvointi ja turvallisuus Vapaa-aika ja harrastukset (VEB21/VEB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Myös pieniä viestejä kirjoitetaan. Jos opetuksessa joudutaan yhdistämään B2- ja B3-kielet, niveltämiseen kiinnitetään erityis-tä huomiota. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


74

Lukiokoulutus

74

Meillä ja muualla (VEB22/VEB34) Kurssin aihepiireinä ovat suomalaiset ja venäläiset ihmisinä, Suomen ja Venäjän maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Erityisesti tutustutaan Pietariin ja Moskovaan. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Hyvinvointi ja turvallisuus Ennen ja nyt (VEB23/VEB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat muutokset, jotka ovat tapahtuneet Venäjällä Neu-vostoliiton hajoamisen jälkeen. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistai-toa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys

Hyvinvointi ja turvallisuus Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB24/ VEB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä suoma-laisten ja venäläisten nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Vertaillaan molempien mai-den koulutusjärjestelmiä. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Kestävä kehitys Kulttuuri (VEB25/VEB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi venäläinen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri, baletti tai urheilu. Jotain kulttuurin alaa voidaan painottaa oppilaitten

75

Lukiokoulutus

75

mieltymysten mukaan. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan johonkin venäläiseen kulttuuritapahtumaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Yhteinen maapallomme (VEB26/VEB38) Lähtökohtana ovat suomalaisen ja venäläisen yhteiskunnan toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Oppilaita kannus-tetaan seuraamaan Venäjän tapahtumia ja kehitystä eri medioista ja suhtautumaan saamaansa tietoon kriittisesti. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Hyvinvointi ja turvallisuus Tiede ja tekniikka (VEB27/VEB39) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aihekokonaisuudet


Viestintä- ja mediaosaaminen Luonto ja kestävä kehitys (VEB28/VEB310) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen Suomessa ja Venäjällä. Otetaan huomioon Venäjän federaation laajuus ja siitä johtuvat aluekohtaiset erot. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista sekä harjoitellaan en-tistä vaativampaa kuullunymmärtämistä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10)

76

Lukiokoulutus

76

Aihekokonaisuudet

Kestävä kehitys


15. Matematiikka

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustut-taa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehit-tää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannus-tamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

Arviointi

Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjal-lista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnis-sa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemi-sessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 → MAB1, MAA3 → MAB2, MAA6 → MAB5, MAA7 → MAB4 ja MAA8 → MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös li-sänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Aihekokonaisuudet ja matematiikka Matematiikka on luonteeltaan väliaine. Matematiikan vuosisataiset tutkimustulokset ovat vaikuttaneet useisiin luonnontieteiden ja tekniikan saavutuksiin. Nykyisin yhä suu-

77

Lukiokoulutus

77

remmassa määrin sekä yhteiskunta- että humanistiset tieteet hyödyntävät matematii-kan saavutuksia. Matematiikan opetus lukiossa lähtee perusteiden ymmärtämisestä ja hallitsemisesta. Soveltamisvaiheessa kussakin kurssissa päästään tehtäviin, joiden sisältö liittyy eri ai-hekokonaisuuksiin.

15.1. Matematiikan pitkä oppimäärä (MAA)

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaat-tiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pit-kän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteis-kunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin mate-maattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa

rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä nii-den kriittiseen arviointiin

ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematii-kasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä

oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena

kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu teke-mään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä ar-vioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.

harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita

osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuväli-neitä ja tietolähteitä.

Kurssien suoritusjärjestys Soveltava kurssi MAA16 suositellaan opiskeltavaksi heti lukion opintojen alkaessa. Muutoin kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä paitsi MAA12 voidaan suorittaa MAA8 jälkeen ja MAA11 jo 2. vuoden aikana.

78

Lukiokoulutus

78

PAKOLLISET KURSSIT Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan

syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään

tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä

syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponentti-funktioita

oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Keskeiset sisällöt

potenssifunktio

potenssiyhtälön ratkaiseminen

juuret ja murtopotenssi

eksponenttifunktio Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Polynomifunktiot (MAA2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lu-kumäärää

oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkais-ta ilman polynomien jakolaskua

oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. Keskeiset sisällöt

polynomien tulo ja binomikaavat

polynomifunktio

toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä

toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen

toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin

polynomiepäyhtälön ratkaiseminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

79

Lukiokoulutus

79

Geometria (MAA3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsit-televiä lauseita

ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden omi-naisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmai-sen kolmion trigonometriaa.


kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

sini- ja kosinilause

ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Analyyttinen geometria (MAA4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebral-listen käsitteiden välille

ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pis-teitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja

syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia it-seisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. Keskeiset sisällöt

pistejoukon yhtälö

suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

yhtälöryhmän ratkaiseminen

pisteen etäisyys suorasta Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

80

Lukiokoulutus

80

Vektorit (MAA5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vek-toreiden avulla.


vektoreiden perusominaisuudet

vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

suorat ja tasot avaruudessa Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä mää-rittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja

perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin

ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä

perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa.


diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

jakauman tunnusluvut

klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

kombinatoriikka

todennäköisyyksien laskusäännöt

diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

diskreetin jakauman odotusarvo

normaalijakauma Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

81

Lukiokoulutus

81

Derivaatta (MAA7) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaa-liepäyhtälöitä

omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja deri-vaatasta

määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovelluson-gelmien yhteydessä.


rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä

tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

oppii yhdistetyn funktion derivoimisen

tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. Keskeiset sisällöt

juurifunktiot ja -yhtälöt

eksponenttifunktiot ja -yhtälöt

logaritmifunktiot ja -yhtälöt

yhdistetyn funktion derivaatta

käänteisfunktio

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

82

Lukiokoulutus

82

Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)

osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x

tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

ymmärtää lukujonon käsitteen

oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla

osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla.


suunnattu kulma ja radiaani

trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

trigonometristen funktioiden derivaatat

lukujono

rekursiivinen lukujono

aritmeettinen jono ja summa

geometrinen jono ja summa Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Integraalilaskenta (MAA10) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden in-tegraalifunktioita

ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. Keskeiset sisällöt

integraalifunktio

alkeisfunktioiden integraalifunktiot

määrätty integraali

pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

83

Lukiokoulutus

83


Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla,

ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita,

oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista,

oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin,

osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruens-sin avulla,

osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmil-la.


lauseen formalisoiminen

lauseen totuusarvot

avoin lause

kvanttorit

suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

Eukleideen algoritmi

alkuluvut

aritmetiikan peruslause

kokonaislukujen kongruenssi Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa,

ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti,

oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät,

oppii algoritmista ajattelua

harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä

oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Keskeiset sisällöt

absoluuttinen ja suhteellinen virhe

Newtonin menetelmä ja iterointi

84

Lukiokoulutus

84

polynomien jakoalgoritmi

polynomien jakoyhtälö

muutosnopeus ja pinta-ala Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemus-taan

täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen

tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Keskeiset sisällöt

funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

epäoleelliset integraalit Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

15.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä (MAB)

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilan-teissa ja jatko-opinnoissa.


Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä

saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeile-vaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen

hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille

sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta

85

Lukiokoulutus

85

harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muo-dossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta

tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä

oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna. Kurssien suoritusjärjestys Soveltava kurssi MAB11 suositellaan opiskeltavaksi heti lukion opintojen alkaessa. Pa-kolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. PAKOLLISET KURSSIT Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaise-misessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomi-funktion käsitteet

vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.


suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Geometria (MAB2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometri-sista ominaisuuksista

vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taito-jaan

osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. Keskeiset sisällöt

kuvioiden yhdenmuotoisuus

suorakulmaisen kolmion trigonometria

Pythagoraan lause

86

Lukiokoulutus

86

kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen

geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Matemaattisia malleja I (MAB3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla

tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. Keskeiset sisällöt

lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

potenssiyhtälön ratkaiseminen

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Matemaattinen analyysi (MAB4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin

ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana

osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pie-nimmän arvon.


polynomifunktion derivaatta

polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen

graafisia ja numeerisia menetelmiä Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä

87

Lukiokoulutus

87

perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Keskeiset sisällöt

jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

normaalijakauma ja jakauman normittaminen

kombinatoriikkaa

todennäköisyyden käsite

todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Matemaattisia malleja II (MAB6) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan

osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä

ymmärtää lukujonon käsitteen

ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avul-la.


kahden muuttujan lineaariset yhtälöt

lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen

kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen

lineaarinen optimointi

lukujono

aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Talousmatematiikka (MAB7) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun

saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt

indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

88

Lukiokoulutus

88

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Huom! Kurssi soveltuu myös pitkän matematiikan opiskelijoille. Matemaattisia malleja III (MAB8) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematii-kasta

saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt

trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla

radiaani

tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallinta-jina

vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet

koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo

kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektorei-den avulla

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

16. Biologia

Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovai-kutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista ha-vainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehit-tyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edis-tämisestä. Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merki-tyksen ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnos-tusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ym-päristövastuullista käyttäytymistä.

89

Lukiokoulutus

89

Opetuksen tavoitteet Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee biologian keskeiset käsitteet

tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri or-ganisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin

oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeu-tumisen erilaisiin ympäristöihin

ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä

perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioi-da kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa

osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tu-loksia

tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia

tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet

ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta

tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

Arviointi Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhtei-den merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvi-oinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimi-mista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioi-da tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioin-nissa huomioon. AIHEKOKONAISUUDET JA BIOLOGIA Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Ympäristöongelmat ja niiden ratkaiseminen huomioiden kestävä tulevaisuus (BI1 ja BI4).

Ihmisen terveyteen liittyvä arkielämä (BI2).

Ympäristöä ja terveyttä käsittelevien uutisten seuraaminen (BI1 ja BI4). Hyvinvointi ja turvallisuus

Biologiassa opiskelija oppii tuntemaan ihmiselimistön toiminnan periaatteet ja nii-den kautta ymmärtämään yksilön fyysisen hyvinvoinnin perustan.(BI2 ja BI4) .

Opiskelija voi ilmaista omia näkemyksiään ja tunteita esimerkiksi käsiteltäessä evoluutiota (BI1 ja BI4), ympäristöbiologiaa (BI3), arkielämän ihmisen biologiaa (BI4) tai bioteknologian menetelmiä ja etiikkaa (BI5).

Bioteknologia ja ympäristöturvallisuus (BI5).

90

Lukiokoulutus

90

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys tulee esille kaikissa biologian kurssisisällöissä.

Ympäristöekologian kurssissa (BI3) kestävän tulevaisuuden periaatteet .

Ympäristön muuttumisen vaikutus perimään (BI2, BI4 ja BI5).

Bioteknologian (BI5) mahdollisuudet kestävässä kehityksessä. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Kulttuurin ja evoluution suhde. Kulttuurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen (BI1).

Geneettisesti erilaisten ihmisten hyväksyminen ja kulttuuripiirit (BI2).

Kulttuurin vaikutus elolliseen luontoon ja monimuotoisuuteen sekä ympäristö-ongelmiin (BI3).

Suomalaisten geneettinen tausta (BI4 ja BI5).

Eriarvoisuus terveyden vaalimisessa ja sairauksien hoidossa eri kulttuureissa (BI4).

Bioteknologian toteutuminen kulttuurien muuttajana (BI5). Teknologia ja yhteiskunta

Teknologian keskeinen merkitys biologian tutkimuksessa, tieteen kehittymisessä ja tietojen saannissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden suhde teknologiaan (BI3).

Bioteknologia ja sen merkitys kuten mahdollisuudet, uhkatekijät ja eettiset ongel-mat (BI5).


Kaikkiin biologian kursseihin liittyvän tiedontulvan kriittinen käsittely.

Ympäristöekologiaan ja ihmisen biologiaan liittyvien uutisten ymmärtäminen ja ar-vioiminen (BI3 ja BI4).

Eettiset arvot ja bioteknologia (BI5) PAKOLLISET KURSSIT Eliömaailma (BI1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan

ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen

tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle

osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.

91

Lukiokoulutus

91

Keskeiset sisällöt Biologia tieteenä

elämän ominaisuudet ja perusedellytykset

biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen

ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus

eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä

geneettinen monimuotoisuus Evoluutio – elämän kehittyminen

elämän syntyvaiheet

lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat

lajien syntyminen ja häviäminen

nykyinen eliökunta Miten luonto toimii?

elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus

ekosysteemien rakenne ja toiminta

populaatioiden ominaisuudet

lajien väliset suhteet

eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Solu ja perinnöllisyys (BI2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita

ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin ko-konaisuuden

osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimin-taan

hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen

tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle

tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa

osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet

tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja. Keskeiset sisällöt Solu elämän perusyksikkönä

miten soluja tutkitaan

erilaisia soluja

solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous

92

Lukiokoulutus

92

energian sitominen

energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen

DNA:n rakenne ja toiminta

proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen

mitoosi ja sen merkitys

solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet

geenit ja alleelit

sukusolut ja niiden synty meioosissa

periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ympäristöekologia (BI3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon

ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle

hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä

tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin

tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja rat-kaista syntyneitä ongelmia

osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset

kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Keskeiset sisällöt Ekologinen tutkimus

ekologisten peruskäsitteiden syventäminen

ekologisen tutkimuksen tehtävä

ympäristön laadun indikaattorit

oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys

biodiversiteetti luonnonvarana

eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu

biodiversiteetin väheneminen

93

Lukiokoulutus

93

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

aineiden kiertoon liittyvät ongelmat

paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus

pohjoiset metsät

suot

järvet ja virtavedet

Itämeri Kestävä tulevaisuus

ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat

rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia

ekologisesti kestävä tuotanto

ympäristötekniikan mahdollisuudet Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Ihmisen biologia (BI4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet

ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin

ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana

ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia se-kä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta

pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen

pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutus-tumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Keskeiset sisällöt Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys

solujen vanheneminen ja kuolema

syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

ruoansulatus ja ravitsemus

hengityselimistö ja hengityksen säätely

veri ja verenkierto

erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino

tuki- ja liikuntaelimistö

94

Lukiokoulutus

94

Elintoimintojen säätely

umpirauhaset ja hormonit

hermosto ja aistit

lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen

sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus

hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys

ihmisen evoluutio ja ihminen lajina

perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

elimistön puolustusjärjestelmät

ihminen ja mikrobit

myrkylliset aineet ja mutageenit Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Bioteknologia (BI5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta

ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toimin-nassa

hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toi-minnan ja lisääntymisen periaatteet

tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn

tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet

tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuu-dessa

pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkai-suja.

Keskeiset sisällöt Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina

DNA:n, geenien ja genomien rakenne

entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta

geenin toiminta ja sen säätely

mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus

95

Lukiokoulutus

95

geenitutkimus lääketieteessä

geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys

bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen

bakteerien viljely ja käsittely

mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

17. Maantiede

Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien jär-jestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tie-dostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuk-sen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajui-sia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muut-tuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, otta-maan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opetuksen tavoitteet Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, ti-lastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuo-lisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantie-teellisessä ajattelussa

osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovai-kutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia

osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympä-ristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti

ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuk-sia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia

tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta

96

Lukiokoulutus

96

tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen

osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehi-tyksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

Arviointi Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantie-teellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioin-nissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafi-set taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. AIHEKOKONAISUUDET JA MAANTIEDE Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Luonnonmaantieteen ilmiöiden tiedostaminen ja aktiivisuus katastrofien ehkäisys-sä (GE1).

Ihmisoikeuksien tuntemus ja demokratia globaalisti.

Opetellaan perustellun mielipiteen esittämistä seuraavista teemoista: ihmisten eri-laisuus ja eriarvoisuus, energiaongelmat, teollistumisen ja nälänhädän ongelmat.

Työn merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle (GE2).

Yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet riskien toteutumisessa (GE3).

Kartografia ja paikkatietojärjestelmä kuluttajan vaikutuskeinoina (GE4). Hyvinvointi ja turvallisuus

Luonnon aiheuttamat uhat hyvinvoinnille ja turvallisuudelle (GE1).

Kulttuurimaantieteessä epätasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ristiriita (GE2).

Opiskelijan tunteiden ja näkemysten esille tulo vuorovaikutustilanteissa kuten ryh-mätyöskentelyssä ja keskusteluissa (GE2).

Riskien toteutuminen ja niiden estäminen (GE3).

Aluetutkimuksessa hyvinvointi- ja turvallisuuskysymykset tarkasteltavalla alueella (GE4).

Kestävä kehitys

Luonnonilmiöt pohjautuvat jatkuvaan ja kestävään syy-seurausilmiöiden jatku-moon, johon puuttumista on vältettävä (GE1).

Ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset maapallon luonnonmaantieteellisiin ilmiöihin korostaen kestävää kehitystä (GE1).

Vastuu ympäristöstä käytettäessä luonnonvaroja (GE2).

Riskien toteutuminen ja kestävän kehityksen laiminlyönti (GE3).

Aluetutkimuksessa kestävän kehityksen merkitys korostuu alueen ongelmissa ja kehittämisessä (GE4).

97

Lukiokoulutus

97


Paikallisen kulttuurin ja luonnonmaantieteellisten olosuhteiden yhteydet (GE1).

Kulttuurimaantieteen käsitteistö, eri kulttuuripiirit, kehittyneisyyden erot, kulttuurien tuntemus verrattuna omaan kulttuuriin ja kansainvälisen toiminnan merkitys kau-pankäynnissä, teollisuudessa, energian hankinnassa ja maataloudessa. Kulttuuri-en yhtenäistyminen (GE2).

Paikallisen kulttuurin vaikutus riskeihin ja niiden toteutumiseen. Globalisaation merkitys maailmanlaajuisiin riskeihin riippumatta kulttuuripiireistä (GE3).

Kulttuuri luo alueelle omaispiirteitä, joita käsitellään kartoilla, diagrammeilla ja valo-kuvilla aluetutkimuksessa.

Paikkatietojärjestelmien ja satelliittijärjestelmien merkitys maapallon kulttuuripii-reissä (GE4).


Teknologian merkitys maailmankuvan kehittymisessä, uuden luonnonmaantieteel-lisen tiedon saannissa, tiedon välittämisessä ja sen käsittelyssä (GE1).

Teknologian yhteys maapallon keskeisiin kulttuurimaantieteellisiin ongelmiin kuten esimerkiksi liikakansoitukseen, saastumiseen, uusiutumattomiin energialähteisiin, muuttoliikkeisiin tai maatalousongelmiin (GE2).

Teknologian käyttämisen aikaansaamat riskit ja niiden estäminen (GE3).

Paikkatietojärjestelmien teknologia. Maantieteellisten kuvantamismenetelmien pohjautuminen teknologiaan. Aluetutkimus ja paikallinen yrittäjyys (GE4).


Kaikissa maantieteen kursseissa pyritään käyttämään viestintää ja mediaa oheisopetusvälineenä ja samalla kasvattamaan kriittisyyteen sekä tukemaan opis-kelijaa käyttämään viestinnän ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

Viestintä- ja mediakeinot mahdollistavat ajankohtaisten globaalien riskien huomi-oimisen (GE3).

Aluetutkimuskurssissa viestintä- ja mediaosaaminen on olennaista (GE4). PAKOLLISET KURSSIT Sininen planeetta (GE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt

osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kar-toilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla

osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

Keskeiset sisällöt Maantieteellinen ajattelu

98

Lukiokoulutus

98

Mitä on maantiede?

maantiede luonnontieteenä

maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku

maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne

aurinkokunnan synty ja perusrakenne

Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla

Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä

ilmakehän rakenne ja merkitys

tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä

veden kiertokulku luonnossa

sateiden synty ja jakautuminen

meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto

sää ja sen ennustaminen

lämpö- ja ilmastovyöhykkeet

ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

Maan rakenne

endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus

ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Yhteinen maailma (GE2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyt-täen

tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä

osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä se-kä kaupungistumisen syitä ja seurauksia

osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutus-ta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kes-tävän kehityksen merkityksen

tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja

tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot

99

Lukiokoulutus

99

osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaali-sesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

Keskeiset sisällöt Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

lähestymistavat ja näkökulmat

maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat

paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus

väestönkehitys ja väestönkasvu

asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen

kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat

luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö

ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous

maatalouden muodot

metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia

raaka-aineet ja energialähteet

teollisuuden sijainti

kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet Liikkuminen ja vuorovaikutus

liikennejärjestelmät

matkailu ja sen merkitys eri alueilla

maailmankauppa

alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

ytimet ja periferiat

maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa

keskukset ja vaikutusalueet

kulttuurimaisemien tulkinta karttojen kuvien avulla Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

kehittyneisyyserot eri aluetasoilla

kansainvälinen yhteistyö

globalisaatio Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

100

Lukiokoulutus

100

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Riskien maailma (GE3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovai-kutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta

tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti

osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suh-detta

osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin

tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lie-ventää

ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuu-teen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen

tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toi-mia kestävän kehityksen mukaisesti.

Keskeiset sisällöt Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäi-set riskit

luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittä-vyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saas-tuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen

mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteis-kunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistumi-nen

ristiriitojen säätelymahdollisuudet Tekniset riskit Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aluetutkimus (GE4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

101

Lukiokoulutus

101

osaa kartografian perusteet

tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdolli-suuksia

osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista läh-teistä

osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämi-sessä ja tulosten julkaisemisessa

osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina

osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuva-uksen alueesta

osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viit-taustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.

Keskeiset sisällöt Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

kenttähavainnot, kysely ja haastattelu

kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat

numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina

painettu lähdekirjallisuus ja tietoverkoissa ja CD-ROM-tallenteina olevat digitaaliset lähteet

Paikkatietojärjestelmät

paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet

esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoin-nista eri tasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimus

tutkimusalueen valinta

aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tie-tolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauk-sen raportointi

aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liiken-ne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen


18. Fysiikka

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyri-tään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne mate-maattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vai-heen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittä-

102

Lukiokoulutus

102

miä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toi-mintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä kä-sitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työs-kentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnon-tieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tieto-jensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakko-käsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustel-la. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotetta-vuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on en-sisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tie-tokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat. Aihekokonaisuudet ja fysiikka Aihekokonaisuuksista teknologia ja yhteiskunta saa sisältöä fysiikan kaikista kursseista. Kestävä kehitys on esillä erityisesti kurssien 2, 7 ja 8 opinnoissa. Hyvinvointi ja turvalli-suus on kurssien 1 ja 8 säteilyosiossa esillä. Viestintä ja mediaosaaminen on aina esil-lä tiedonhaun yhteydessä. Opetuksen tavoitteet Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöi-den mallintamisessa

ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnon-tieteellisen tiedon muodostumisessa

hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatios-sa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä

vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomi-seksi

jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaat-teiden avulla

pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysii-kan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen

hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhtei-sön tapaan

suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä

hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja jul-kistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen

103

Lukiokoulutus

103

tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysii-kan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.

Arviointi Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fy-siikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malle-ja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työsken-telyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. PAKOLLINEN KURSSI Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka he-rättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan

tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkit-semaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille

tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti

käyttää opiskelun tukena tietoja viestintätekniikkaa.


fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana

aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset

energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen ai-kaansaamissa prosesseissa

kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mit-taaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi

voima liikkeen muutoksen aiheuttajana

liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija

104

Lukiokoulutus

104

saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla

tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla

rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen

tutkii ja havainnollistaa malleja tietoja viestintätekniikan avulla

tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin

tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan

tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla

tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Lämpö (FY2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt

tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskuste-luun ja päätöksentekoon.


kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen

paine, hydrostaattinen paine

kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde

lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia

energiavarat Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aallot (FY3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin.

perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.


harmoninen voima ja värähdysliike

aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen

heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen

valo, peilit ja linssit

ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

105

Lukiokoulutus

105

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Liikkeen lait (FY4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja

tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin

ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.


liikkeen mallit ja Newtonin lait

etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste

liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate

liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate

värähdysliikkeen energia Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmi-öiden laskennallista hallintaa

syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. Keskeiset sisällöt

momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen

pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike

pyörimisen liikeyhtälö

pyörimismäärän säilyminen

pyörimisliikkeen energia

ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys

gravitaatio ja gravitaation alainen liike

heittoliike ja planeettojen liike

satelliitit ja niiden käyttö Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Sähkö (FY6) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

106

Lukiokoulutus

106

ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan

osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virta-piirejä.


sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa

jännitteen ja sähkövirran mittaaminen

Ohmin laki

Joulen laki

vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait

Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä

kondensaattori, kytkennät ja energia

sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Sähkömagnetismi (FY7) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä

perehtyy sähköturvallisuuteen

syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskun-nassa.


magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä

varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä

induktiolaki ja Lenzin laki

induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio

energian siirto sähkövirran avulla

tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippu-vuuden määrittäminen

värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä

sähköturvallisuus

energiateollisuus Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Aine ja säteily (FY8) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina

107

Lukiokoulutus

107

syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonil-miöiden tulkitsijana.


sähkömagneettinen säteily

röntgensäteily

mustan kappaleen säteily

valosähköilmiö

säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne

atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli

kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio

atomiytimen rakenne

radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus

massan ja energian ekvivalenssi

ydinreaktiot ja ydinenergia

aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

19. Kemia

Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemi-an merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuk-sien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöi-den mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimene-telmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opis-kelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan. Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

108

Lukiokoulutus

108

osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja ai-neiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä

osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat

osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille

perehtyy tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallinta-misen välineinä

perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa

osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edis-tämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon

saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiske-lua kohtaan.

Arviointi Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat:

havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus

työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö

tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti

tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi

johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen. Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti. AIHEKOKONAISUUDET JA KEMIA Kaikilla kemian kursseilla käsitellään teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Viestintä- ja mediaosaaminen on välttämätöntä tiedonhaussa. Hyvinvointi ja turvallisuus on tärkeää etenkin kokeellisessa työskentelyssä (KE1, KE6 ja KE7). Kestävä kehitys huomioidaan tarkasteltaessa kemiallisten reaktiotuotteiden vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. Aktiivinen kansalaisuus huomioidaan erityisesti tarkasteltaessa elintarvikkeiden kemial-lisia lisäaineita.

109

Lukiokoulutus

109

PAKOLLINEN KURSSI Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä

syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltä-vien asioiden yhteydessä

osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle

tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä

kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia

oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja

osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, reaktioita ja ero-tus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.


orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus

erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus

orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtore-aktioita

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kemian mikromaailma (KE2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä

osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoi-ta ja järjestelmiä

ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, omi-naisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.


alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä

elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit

hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava

110

Lukiokoulutus

110

kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet

atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusra-kenne

isomeria Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Reaktiot ja energia (KE3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)

ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa

osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.


kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu

epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia

stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö

energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa

reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

Metallit ja materiaalit (KE4) Tavoitteet


tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja

tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita

osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia so-velluksia

tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmene-telmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä mene-telmiä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä il-miöitä.

111

Lukiokoulutus

111


sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi

hapettumis-pelkistymisreaktiot

metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet

bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Reaktiot ja tasapaino (KE5) Tavoitteet


ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia

ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden proses-seissa ja luonnon ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöi-tä.


reaktiotasapaino

happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merki-tys

liukoisuus ja liukoisuustasapaino

tasapainoon liittyvät graafiset esitykset Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

20. Katsomusaineet

Aihekokonaisuudet katsomusaineissa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Ihmisoikeuksiin perehtyminen ja suvaitsevaisuus erilaisten katsomusten suhteen ovat keskeisinä teemoina.

Osallistumista ja paikallistuntemusta tuetaan eri keinoin.

Työhön ja kuluttamiseen liittyvät teemat ovat eri näkökulmista esillä katsomusai-neissa.


Elämänilon ja jaksamisen edistäminen on oleellinen painotus, joka korostuu kaikis-sa kursseissa.

Hyvinvointi ja tunteiden huomiointi on tärkeä osa kaikkeen opiskeluun liittyen.

112

Lukiokoulutus

112

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on eettisenä ja käytänteisiin suuntaavana aihekokonaisuutena eri tasoilla läsnä opetuksessa.


Tämä aihekokonaisuus on monella tapaa sisäänrakennettu katsomusaineiden opetukseen.


Ihmisen suhde nykyteknologiaan on erityisesti eettisistä näkökulmista ja tasa-arvonäkökohdista lähtien esillä katsomusaineissa.


Esteettiset, eettiset ja mediakriittisyyteen liittyvät teemat ovat merkittävä näkökul-ma katsomusaineissa.

20.1. Uskonto

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eetti-seen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Us-konnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja us-kontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskon-nonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuu-rien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Opetuksen tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskon-non merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin

113

Lukiokoulutus

113

hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilai-sia uskontoihin liittyviä kysymyksiä

kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien us-konnollista perinnettä

kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikult-tuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa

ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen

hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskusteluja ajattelutaito-ja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin se-kä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvi-oimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

20.2. Evankelis-luterilainen uskonto

PAKOLLISET KURSSIT Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjal-lisuuden edustajana

ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysy-myksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämi-seen

tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta

oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen va-kaumus.


uskonnon määrittely ja tutkiminen

uskonnon ydinkysymykset

uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

Raamattu pyhänä kirjallisuutena

114

Lukiokoulutus

114

yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä

Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäris-töönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yh-teiskunnan kanssa

tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuk-sen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa

ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa

osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ym-märtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.


kristillisen kirkon synty

alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

lännen kirkko keskiajalla

idän kirkon kehitys

reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla

nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa

kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen

saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun

ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan

saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin

ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan

ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.

115

Lukiokoulutus

115


ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

hyvän ja pahan käsitteet

kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

yksilöeettisiä kysymyksiä

yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Uskontojen maailmat (UE4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltai-suuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnet-tä.

Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juuta-laisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnon-kansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

uskontojen pyhät kirjat ja oppi

uskontojen eettiset ohjeet

uskontojen kultit ja rituaalit

uskontojen suuntaukset

uskonnot ja yhteiskunta Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen

ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä

116

Lukiokoulutus

116

osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten koros-tusten näkökulmasta.


muinaissuomalainen uskonto

Suomen kirkkohistorian yleislinjat

luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

20.3. Ortodoksinen uskonto

PAKOLLISET KURSSIT Ortodoksinen maailma (UO1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät

ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa

tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitys-tä

näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua. Keskeiset sisällöt

varhaiskirkko

Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät

idän ja lännen kirkon ero

Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot

orientaaliset kirkot

lännen kirkot Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Uskonoppi ja etiikka (UO2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet

hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä

tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin

117

Lukiokoulutus

117

ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkin-toihin.


ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite

Pyhä Kolminaisuus

Jumalansynnyttäjä

pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen

ortodoksinen ihmiskuva

yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Raamattutieto (UO3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian

hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa

tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä

ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityi-sesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa

osaa omatoimisen Raamatun käytön. Keskeiset sisällöt

Jumala ja ihminen Pentateukissa

viisauskirjallisuus

profeetat ja messiasodotus

evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet

Jeesuksen henkilö

Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista, Paavali ja hänen kirjeensä Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Uskontojen maailmat (UO4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

118

Lukiokoulutus

118

ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltai-suuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.

Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juuta- laisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillis- peräisiä uskontoja ja uususkontoja.

uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

uskontojen pyhät kirjat ja oppi, uskontojen eettiset ohjeet

uskontojen kultit, rituaalit ja taide

uskontojen suuntaukset , uskonnot ja yhteiskunta Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Ortodoksinen Suomi (UO5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän

ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehitykses-sä

hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa

tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria

osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.

20.4. Muut uskonnot

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetus-suunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa.

20.5. Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon ope-tuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset kat-somukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maail-maansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatso-

119

Lukiokoulutus

119

muksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihan-teidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuuris-ta ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Kat-somuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksil-leen

rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään

sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Arviointi Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksel-lisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysy-mykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan su-vaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. PAKOLLISET KURSSIT Hyvä elämä (ET1) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toi-mia arvostustensa mukaisesti

kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ih-misistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maa-ilmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkat-somustaan

oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liitty-viä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.

120

Lukiokoulutus

120


peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, iden-titeetti

hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja

ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syn-tymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi

elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, peri-män ja ympäristön merkitys

identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnas-sa

hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämänta-poihin ja tottumuksiin

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Maailmankuva (ET2) Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten insti-tuutioiden merkitykseen siinä.


oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä

oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja

kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaa-jina ja välittäjinä

jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.


maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde

maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kult-tuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näen-näistieteiden ja uskontojen rajankäynti

koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina

länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat

kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus

maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

121

Lukiokoulutus

121

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaiku-tusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille

oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansa-laisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä

oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yh-teiskunnallista vallankäyttöä

oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen

ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hy-vän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.


ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityi-nen ja julkinen

vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot

teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta

hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena

ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ja niiden historia, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti

poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot

oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysy-myksenä

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT (JÄRJESTETÄÄN VERKKOKURSSEINA)

Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mit-tana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana

122

Lukiokoulutus

122

tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin

kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin ar-vostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä

oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettiva-lintoja kohtaan

perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin

ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina. Keskeiset sisällöt

kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt, identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö

saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen mer-kitys

kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus, etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa

elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa, etnosentrisyys sekä rasismin ja suvait-sevaisuuden historiaa

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä

oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa

ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä

oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä. Keskeiset sisällöt

maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt, uskonnon ja uskonnollisuuden ole-mus

uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen ateismi ja agnostismi, sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja ny-

kysuuntauksia, humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirta-uksina

123

Lukiokoulutus

123


21. Filosofia

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista se-kä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiske-lijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmär-tämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsit-teellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu aut-taa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnal-le. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmot-tamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, mi-ten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja nor-meista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keske-nään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppi-vat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioitta-maan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryh-mässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa sel-vittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vas-tuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi. Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja

osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden pe-rusteluja

ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi

hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksis-ta ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mut-ta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdon-mukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

124

Lukiokoulutus

124

Aihekokonaisuudet filosofiassa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opiskelijoiden kasvattaminen vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi on filosofi-assa keskeinen tavoite. Sisällöistä kuluttajuus, yrittäjyys, demokratiaan ja ihmisoikeuk-siin perehtyminen kuuluu tähän aihekenttään. Eri aiheisiin liittyen opiskelija oppii muo-dostamaan omia mielipiteitään ja keskustelemaan erilaisia näkemyksiä arvostaen. Hyvinvointi ja turvallisuus Filosofisen ajattelun kautta opiskelija voi jäsentää hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä teemakokonaisuuksia. Vastuu, oikeudenmukaisuus, toimintatapojen arviointi, muutok-sien ja epävarmuuden kohtaaminen ovat muutamia merkittäviä esimerkkejä aiheista, joihin filosofian kursseissa liitytään. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen pohdinta on eettisenä ja tulevaisuuteen suuntautuvana ihmiskun-nan yhteisenä haasteena eräs suurimmista kysymyksistä, johon filosofian kursseissa eri näkökulmista tartutaan. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Valtakunnallisten painotusten lisäksi on erityisesti mainittava kulttuurikasvatukseen liit-tyvät Platonin Akatemian ja filosofian keskustelukurssin sekä kulttuuripäivän merkitys osana soveltavan ja paikallisen näkökulman toteuttamisessa. Teknologia ja yhteiskunta Erityisesti ihmisen suhteen arvioiminen nykyteknologiaan tarjoaa monia liittymäkohtia filosofiaan : eettiset, taloudelliset , hyvinvoinnin ja tasa-arvon näkökohdat. Viestintä ja mediaosaaminen Mediakriittisyys, yksityisyys, vastuu mediassa ja tietoturva ovat eräitä merkittäviä esi-merkkejä filosofian yhtymäkohdista tähän aihekokonaisuuteen. PAKOLLINEN KURSSI Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja

tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tie-tämisestä ja siinä toimimisesta

hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityk-siä hyvästä ja oikeasta.

125

Lukiokoulutus

125


mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tie-teellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys

tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa

yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet

hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Filosofinen etiikka (FI2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin

osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioi-taan etiikan käsittein

kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etii-kan välinein

oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan. Keskeiset sisällöt

moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka

moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuk-sissa

moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

126

Lukiokoulutus

126

hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä

osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofi-assa, tieteessä ja katsomuksissa

oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä

oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. Keskeiset sisällöt

metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafy-siikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa

totuuden luonne ja totuusteoriat

tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä

tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä

argumentoinnin ja päättelyn perusteita Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Yhteiskuntafilosofia (FI4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin

oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toi-mintaa

osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta

osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.


yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia

yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus

yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimus-teoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja niiden toteutuminen ku-ten holokausti

poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja nii-den yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identi-teetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus


127

Lukiokoulutus

127

22. Psykologia

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havain-noida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedos-taa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä em-piirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtai-seen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys so-siaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippu-vuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista pai-nottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. Opetuksen tavoitteet Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perus-tuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen

hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankinta-keinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioi-maan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia

ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilan-teidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hy-vinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta

kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnal-listen ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistami-seen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista olois-ta tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.

Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ym-märrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa.

128

Lukiokoulutus

128

AIHEKOKONAISUUDET PSYKOLOGIASSA Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt psykologiaan liittyvät tavoitteet voidaan osittain kiteyttää tunneälyn ja eri lahjakkuuksien syventämiseksi. Tällöin lähtökohta on yksilöpsykologinen ja aihekokonaisuuksien painopisteitä löytyy paljon myös yhteisölli-seltä tasolta. Jotta asia olisi helpommin hahmotettavissa sekä sen pohjalta toteutetta-vissa, on seuraavassa kukin aihekokonaisuus jäsennetty kolmeen osa-alueeseen: teemat, tiedot ja taidot sekä käytännön toiminta. Yhdistävät tavoitteet

nykyajan havainnointi ja analysointi

tulevaisuuteen liittyvät käsitykset

oman elämäntavan arviointi

kyky tehdä valintoja ja toimia tulevaisuuden puolesta AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Teemat

demokratia

ihmisoikeudet

kuluttaja

yrittäjyys

työ Tiedot ja taidot

käsitteiden syventäminen

keskustelutaidot

kyky muodostaa omia mielipiteitä

halu osallistua ja vaikuttaa Käytännön toiminta

pääpaino on osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Teemat

oikeudenmukaisuus

hyvinvointi

mielenterveys Tiedot ja taidot

opiskelija ymmärtää eri tasoilla perusedellytykset

arkiosaaminen ja kriisitilanteet

tunteiden ilmaisu ja pettymysten käsittely

toimintatapojen arviointi

tunnistaa ongelmat Käytännön toiminta Opiskelija

osaa toimia kriisitilanteissa

ottaa yksilöllistä vastuuta

129

Lukiokoulutus

129

vaikuttaa opiskelijayhteisöön

osaa kohdata muutoksia ja hakea apua KESTÄVÄ KEHITYS Teemat

hyvä elämä

maapallon kestokyky

kestävä elämäntapa

ekotehokas tuotanto

kulttuurievoluutio

ympäristöuhat

väestönkasvu

köyhyys, nälkä

taloudellinen kasvu

ympäristönsuojelu Tiedot ja taidot Opiskelija

tuntee käsitteistön perusasiat

osaa arvioida ja analysoida muutoksia

osaa tehdä yhteistyötä

tarkastelee asioita eri näkökulmista

näkee asioiden yhteyden ihmisten hyvinvointiin Käytännön toiminta Opiskelija

osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta

opettelee säästämään energiaa ja raaka-aineita

tutustuu yrityksiin, joissa on kestävän kehityksen ohjelma

käyttää kuluttajan vaikutuskeinoja KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURIEN TUNTEMUS Teemat

kulttuuri-identiteetti

yleisinhimilliset arvot

kulttuuriperintö Tiedot ja taidot Opiskelija

kehittyy kulttuurien välisen toiminnan taidoissa

tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja

on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään

tietää mihin kulttuuriseen ryhmään haluaa kuulua

arvostaa kulttuurien monimuotoisuutta

130

Lukiokoulutus

130

Käytännön toiminta Opiskelija

osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA Teemat

elämänlaatu

työ ja vapaa-aika

luonnon lainalaisuudet

teknologiset tuotteet

innovatiivisuus

perustarpeet

hyvinvointi, terveys

tiedot ja taidot Opiskelija

ymmärtää ja arvioi suhdetta nykyteknologiaan

arvioi teknologiaan liittyviä eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia

kehittyy ongelmanratkaisutaidoissa Käytännön toiminta Opiskelija

tutustuu paikalliseen työelämään

tutustuu eri alojen teknologioihin

oppii yrittäjyyttä VIESTINTÄ- JA MEDIAOSAAMINEN Teemat

media

median roolit

yksityisyys

turvallisuus

tietoturva

tekijän oikeudet Tiedot ja taidot Opiskelija

syventää teemoihin liittyvää ymmärrystään

ymmärtää median eri rooleja : viihdyttäjänä, elämysten antajana, tiedon välittäjänä, käyttäytymismallien ja yhteisöllisten kokemusten tarjoajana, maailmankuvan ja mi-näkuvan muokkaajana

oppii huolehtimaan yksityisyydestään

kehittyy viestien tulkinta- ja vastaanottotaidoissa sekä vaikuttamistaidoissa Käytännön toiminta

Mediakasvatuksessa korostuu

yhteistyö alueelliseen mediaan

131

Lukiokoulutus

131

aidot toimintaympäristöt

median käyttö opiskeluun

vastuu median sisällöntuotannosta PAKOLLINEN KURSSI Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alu-eilla

ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa

tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien kä-sitteiden avulla

ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan

osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkaste-lussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.


psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selit-tämiseen

psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä

oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia

sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta

tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä

ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan

ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehi-tykseen voidaan vaikuttaa

132

Lukiokoulutus

132

ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan. Keskeiset sisällöt

yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa

psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa

psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen

sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityk-sessä

psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen

psyykkisen kehityksen tutkiminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita

ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta

ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhtey-den kognitiivisiin perustoimintoihin

tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan. Keskeiset sisällöt

kognitiiviset perusprosessit

vireystilan säätely, nukkuminen ja uni

hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin

kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus

kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamatto-mien tekijöiden vaikutuksen alaista

tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen moti-vaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta

ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dy-naamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden

133

Lukiokoulutus

133

ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvin-vointiin

ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa

ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyk-siä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.


eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen

tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys

motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus

motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmi-sen toiminnassa

motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisö-tasolla

motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaa-tion ja tunteiden biopsykologinen perusta

korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätök-senteko

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimus-menetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt

ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen

ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, bio-logiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen

tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja

tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.


persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti

persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista

persoonallisuuden tutkiminen

mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt

psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa

psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen


134

Lukiokoulutus

134

23. Historia

Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnet-ta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identi-teettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumi-sen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkin-taan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian kes-keisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvi-oida tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ym-päristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilai-suuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialli-set tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohta-na, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan

osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmär-tää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta

saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.

Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olen-nainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvi-oida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään moni-puolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

135

Lukiokoulutus

135

PAKOLLISET KURSSIT Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtu-nutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä

ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen

tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan

tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät. Keskeiset sisällöt Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

ihmisen kehitysvaiheet

keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

työnjako ja kulttuurin synty

suurten jokilaaksojen kulttuurit Välimeren talousalue antiikin aikana

Kreikan talouselämä

Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi

orjuus ja antiikin ajan tekniikka Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

feodaaliyhteiskunta

keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki Löytöretket

löytöretkien edellytykset ja seuraukset

maailmantalouden syntyminen Teollistuva maailma

tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet

muutokset sukupuolten työnjaossa

yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset

muutokset kaupunkirakenteessa Globaali kulutusyhteiskunta

raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen

massatuotanto ja kulutusyhteiskunta

sosialistinen suunnitelmatalous

kolmannen maailman muotoutuminen

kasvun rajat ja uudet haasteet AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT

hyvinvointi ja turvallisuus

136

Lukiokoulutus

136

kestävä kehitys

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

viestintä- ja mediaosaaminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalai-sen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aate-historiallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin eri-tyyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena kä-sitteenä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla sen keskeiseen kulttuuri-perintöön

ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana

osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä

tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia

tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa. Keskeiset sisällöt Antiikin aika

demokratian synty

antiikin kulttuuri Keskiajan yhtenäiskulttuuri

keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri

uskonnon merkitys kulttuurissa Uuden ajan murros

renessanssi ja tiedon vallankumous

uskonpuhdistus

barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä

luonnontieteellisen maailmankuvan synty Valistuksen aikakausi

valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen

Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen pe-rintö

Aatteiden vuosisata

keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

tiede uskonnon haastajana

porvariston vuosisata Nykyaika

kulttuurin pirstoutuminen

populaarikulttuuri massaviihteeksi

137

Lukiokoulutus

137

AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

kestävä kehitys

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä ta-loudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkas-telunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa

ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen pe-rusteita

ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.

Keskeiset sisällöt Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

kansainvälisen politiikan peruskäsitteet

imperialismin teoria ja käytännöt

ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot

ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot

toinen maailmansota seurausilmiöineen

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskei-set ihmisoikeussopimukset

Kylmä sota

kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johta-jina

kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat

kylmän sodan kriisien luonne

Saksa kylmän sodan näyttämönä

Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa Uusi epävarmuuden aika

Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen

kansainväliset rauhanpyrkimykset

kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa

Lähi-idän ongelmakenttä

Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa

138

Lukiokoulutus

138

uudet kansainväliset rakenteet AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


kestävä kehitys

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys viestintä- ja mediaosaaminen

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen val-tiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrok-set. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset

osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maail-manpoliittiseen taustaan

ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

Keskeiset sisällöt Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos

Suomen liittäminen Venäjään

autonomian synty Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen

sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty

sortokaudet ja kansanvallan synty Suomen itsenäistymisprosessi

Suomen itsenäistyminen

sisällissota

hallitusmuoto Kahtiajaosta eheytymiseen

oikeistoradikalismin nousu

elintason nousu

kulttuurista kulutustavaraa Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

139

Lukiokoulutus

139

sodat ja jälleenrakentaminen

ulkopolitiikan muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen

rakennemuutos

1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema

kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti

suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT



kestävä kehitys


Tuusula Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen.

ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin

oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä

oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Keskeiset sisällöt Esihistoria

esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä

asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla

Suomi idän ja lännen välimaastossa

sääty-yhteiskunnan synty

asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset Uuden ajan uudet tuulet

uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

140

Lukiokoulutus

140

Suurvaltakausi

suurvaltakauden vaikutukset Suomessa

talous, väestö, koulutus Vapauden ja hyödyn aika

kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys

kustavilaiset uudistukset

kansallisen tietoisuuden ensi askeleet AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


teknologia ja yhteiskunta

Tuusula Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisval-taisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poik-keavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolo-suhteiden keskinäisen riippuvuuden

tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuk-sen muiden kulttuurien kanssa

oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, us-konnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Afrikka

arktiset kulttuurit

Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

Intia

islamin maailma

Japani

Kiina

Korea

Latinalainen Amerikka

Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

141

Lukiokoulutus

141



kestävä kehitys

viestintä- ja mediaosaaminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

24. Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.


Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat

ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja

osaa myös käyttää niitä pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti

verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja ar-

vosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteis-

kuntakäsityksen rakentamiseen.

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numee-rista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhtey-dessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

PAKOLLISET KURSSIT Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suoma-laisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden ke-hitys, valta ja vaikuttaminen.

142

Lukiokoulutus

142


ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet

tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet

omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan

tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Keskeiset sisällöt Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Suomen väestörakenne

hyvinvointivaltion rakentuminen

hyvinvointivaltion mahdollisuudet Valta

valta käsitteenä ja vallankäytön muodot

poliittiset järjestelmät Vaikuttaminen

demokratia ja kansalaisyhteiskunta

globaali vaikuttaminen

vaikuttamisen haasteet Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät

perusoikeudet

tuomio- ja järjestysvalta

turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat Sosiaalipolitiikka

tarkoitus, tehtävä ja muodot AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT




viestintä- ja mediaosaaminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu talous-tieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja val-tioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin

tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden nä-kymiin

143

Lukiokoulutus

143

saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta

tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. Keskeiset sisällöt Suomalaisten elinkeinot

alkutuotanto

teknologia ja teollistuminen

palveluyhteiskunta Taloudellinen toiminta ja yritykset

talouden peruskäsitteet

kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina

kilpailu ja sen muodot

yritystoiminta ja kuluttaja Talouselämän vaihtelut ja häiriöt

taloudellinen kasvu

keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

markkinoiden vapautuminen

rahoitusmarkkinoiden rakenne

rahapolitiikka ja korko Julkinen talous ja talouspolitiikka

verotus ja finanssipolitiikka

politiikka ja markkinavoimat

tulopolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa

kansainvälistyvä talous ja Suomi

globalisaation vaikutuksia Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


kestävä kehitys

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvo-maan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

144

Lukiokoulutus

144


oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittä-vistä kansainvälisistä tuomioistuimista

oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kulutta-jana

kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. Keskeiset sisällöt Lakitiedon perusteet Suomen oikeushistoria

oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä

peruskäsitteet

oikeudellisen tiedon hankkiminen Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

perheoikeus

työoikeus

kuluttajansuoja

velka, takaus ja maksukyvyttömyys

asuminen

muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin Rikos- ja prosessioikeus

oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

rangaistukset

kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta

oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena

tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia

145

Lukiokoulutus

145

osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa

ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliit-tisen järjestelmän kannalta.

Keskeiset sisällöt Eurooppalainen identiteetti

yhteiset eurooppalaiset arvot Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä

suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä

erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa

alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta Euroopan unionin haasteet EU:n laajeneminen

yhteinen turvallisuuspolitiikka EU ja globaalit järjestelmät AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


viestintä- ja mediaosaaminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

25. Terveystieto

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisi-nä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin teki-jöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.

146

Lukiokoulutus

146

Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvit-semiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökul-masta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tar-kastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Opetuksen tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja ter-veyden edistämisen merkityksen

osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä

ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merki-tyksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteis-kunnan näkökulmasta

pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja op-pii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä

tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveys-erojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä

tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa

perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvi-oida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.

Arviointi Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja sovel-tamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sai-rautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja se-kä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveys-tiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Aihekokonaisuudet terveystiedossa Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

Kansanterveystyötä koskevaan kansalaistoimintaan kannustaminen lähiympäris-tössään.

Ensiaputaitojen hankkiminen ja niiden käyttö kansalaistoiminnassa.

Kuluttajan vaikuttamiskeinot.

Ohjausta terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen käytössä.

147

Lukiokoulutus

147


Kaikissa terveystiedon kursseissa on oleellisena osana fyysisen, psyykkisen ja so-siaalisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvät asiat.

Yksilöllä vastuu oman terveyden ylläpitämisestä.

Pettymysten ja ristiriitaisten kokemusten käsittely ja tieto tuen ja avun saamisesta .

Perustiedot terveyttä uhkaavista kansantaudeista. Kestävä kehitys

Kestävän tulevaisuuden merkitys yksilön terveydelle.

Valintojen merkitys jokapäiväisessä elämässä esimerkiksi ravitsemuksessa.

Hyvinvoinnin parantaminen terveyserojen tasoittumisella maailmassa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

Kulttuurin sisältämien elämäntapojen ja -arvojen vaikutus terveyteen sosiaalisella, psyykkisellä ja fyysisellä tasolla.


Teknologian vaikutus elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan.

Teknisten laitteiden merkitys terveyttä lisäävänä tai vähentävänä tekijänä.

Teknologian käyttö sairauksien hoidossa ja terveyden ylläpitämisessä.

Fyysisessä ympäristössä tapahtuvien muutosten merkitys terveyteen. Viestintä ja mediaosaaminen

Terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin perehtyminen.

Kriittinen arviointi ja tulkinta sairautta ja terveyttä koskevasta tiedosta sekä erilai-sista terveyskulttuuriin liittyvistä ilmiöistä.

Terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa hankitaan, tulkitaan ja ar-vioidaan Terveys ja tutkimus-kurssissa.

PAKOLLINEN KURSSI Terveyden perusteet (TE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään

tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkai-suja yhteiskunnassa

tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä

osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä poh-tia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökul-masta

tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.

148

Lukiokoulutus

148


työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, le-po ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työ-turvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys

seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö

kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat teki-jät sekä niihin vaikuttaminen

sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen

terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen

terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta

terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveys-työssä

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottu-muksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosi-aalisten taitojen harjoittelu sekä keskusteluja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuo-dot. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta

osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia

osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämänta-paan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilai-sia tulkintoja.


itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä

vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen

elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen

ruoan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallin-ta, terveysliikunta, syömishäiriöt

fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä

149

Lukiokoulutus

149

seksuaaliterveys

terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana

tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön ja yhteisön sekä globaalisesti yhteiskunnan näkökulmasta

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, ter-veyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehi-tyslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdy-tään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen pää-linjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti

osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arki-tietoa

toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskelu-ympäristössään

osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeu-det

osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvalli-suuden näkökulmasta.


terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aika-kausien menetelmiä

terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikut-tavat tekijät

terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeu-det

tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio

terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen

150

Lukiokoulutus

150


26. Kuvataide

Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvotta-maan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehit-tää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaise-miseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaa-tiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäris-tössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merki-tyksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuu-rinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaa-liset tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtö-kohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään koulu-ympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Opetuksen tavoitteet Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalis-ta kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa

tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvi-oinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa

harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön

oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan

tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa

ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan

oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelys-sään

tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa

151

Lukiokoulutus

151

tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennet-tuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon

osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja. Arviointi Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällöl-liset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryh-mätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. PAKOLLISET KURSSIT Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita

oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisu-ja

oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, mui-den opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia

oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä sovelta-maan oppimaansa omassa työskentelyssään

ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämäs-sään ja yhteiskunnassa.


mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset

kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa

taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Eu-roopan ulkopuolisia kulttuureita

oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, di-gitaalisen kuvan käyttö

kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika

kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, ku-ten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkin-taan tutustuminen


152

Lukiokoulutus

152



kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja

oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökul-mista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta

oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä

ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laa-jemmin visuaalisessa kulttuurissa. Keskeiset sisällöt

tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana

arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali

maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä

arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkö-kulmasta

mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


kestävä kehitys

kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Media ja kuvien viestit (KU3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen

ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa

oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmai-sunsa välineenä

153

Lukiokoulutus

153

oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan. Keskeiset sisällöt

kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sar-jakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu

graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät

mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osa-kulttuureissa

valokuva mediassa

elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta

visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


viestintä ja mediaosaaminen Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti

ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa

käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan

oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen it-searviointiin.


taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin

eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa

aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia

kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Nykytaiteen työpaja (KU5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

154

Lukiokoulutus

154

oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä

oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä so-veltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan

oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilais-ten ilmiöiden parissa

harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn. Keskeiset sisällöt

mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset

nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit

taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella

oman produktion toteuttaminen

visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT



27. Musiikki

Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisval-taista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin mo-nenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustai-dot ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toimin-nan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia taitoja. Musiikin tuottami-nen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä – ja kuunteleminen ovat opetuk-sen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden eri-lainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuuri-en tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien ja taiteiden välistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musii-kin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.

155

Lukiokoulutus

155

Opetuksen tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvos-tamaan erilaisia käsityksiä musiikista

oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen

kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoides-saan

syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta

tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuuri-en monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa

oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa

osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryh-män kanssa

osaa asettaa opiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista. Arviointi Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusik-koutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppi-misprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko mu-siikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioin-nissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan. PAKOLLISET KURSSIT AIHEKOKONAISUUDET PAKOLLISISSA KURSSEISSA


Viestintä- ja mediataito

Keski-Uusimaa kulttuurialueena Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten vä-liselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsi-jana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoi-den omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.

156

Lukiokoulutus

156

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Moniääninen Suomi (MU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvis-taa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä mu-siikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustate-kijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemu-siikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Mu-sisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointival-miuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT AIHEKOKONAISUUDET SYVENTÄVISSÄ KURSSEISSA


Viestintä ja mediataito

Aktiivinen kansalaisuus Ovet auki musiikille (MU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustu-taan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdolli-suuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esi-merkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa

157

Lukiokoulutus

157

painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa ole-vaa tai itse tuotettua materiaalia. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Musiikkiprojekti (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa kou-lun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Kurssin voi myös koota useammasta eril-lisestä esiintymisestä lukuvuoden aikana. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

28. Liikunta

Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaali-selle hyvinvoinnille. Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominai-suuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen ja esteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuh-teet. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalai-sen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Ope-tuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasainek-sen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus. Opetuksen tavoitteet Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa

saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen

osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita

158

Lukiokoulutus

158

toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen

osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.

Arviointi Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asen-noituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. PAKOLLISET KURSSIT Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä anne-taan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelija-lähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollis-ten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkolii-kuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa. Taitoa ja kuntoa (LIP1/LIT1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista

saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan

saa myönteisiä liikuntakokemuksia

tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin

ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.


fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi

lihashuolto ja rentoutus

sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit

voimistelu eri muodoissaan

tanssi eri muodoissaan

talviliikunta

uinti ja vesipelastus

yleisurheilu

suunnistus ja luontoliikunta Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

159

Lukiokoulutus

159

Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LIP2/LIT2) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan

saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen

saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimi-seen

oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä

oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä

kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. Keskeiset sisällöt

fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus

sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit

voimistelu eri muodoissaan

tanssi eri muodoissaan

talviliikunta

kuntouinti ja vesiliikunta

luontoliikunta

jokin uusi liikuntalaji


VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tar-kentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. Virkisty liikunnasta (LIP3/LIT3) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentoutta-vien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useam-masta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Yhdessä liikkuen - Vanhat tanssit (LIP4/LIT4) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.

160

Lukiokoulutus

160

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Kuntoliikunta (LIP5/LIT5) Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohot-taminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltami-nen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteute-taan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelija-ryhmän kanssa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

29. Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa lukioaikaisissa opinnoissa ja kehittää hänen tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä varten. Opinto-ohjauksen kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus rakentuu eri tasoilla jatku-moiksi:

Ohjaus alkaa jo ennen lukiota tiedottamalla lukiosta perusopetuksen päättövaiheen oppilaille, heidän huoltajilleen, opettajilleen ja oppilaanohjaajilleen. Lukioon siirty-essä ohjataan opiskelijaa lukio-opintoihin ja vahvistetaan hänen omia valmiuksiaan suunnitella ja toteuttaa opintojaan vastuullisesti niin, että hänen tekemänsä valin-nat ovat tarkoituksenmukaisia jatko-opintoja varten. Lukion päättövaiheen ohjauk-sessa perehdytään jatko-opintovaihtoehtoihin sekä niiden opiskelijavalinnan peri-aatteisiin ja opastetaan opiskelijaa hakemaan lukionjälkeistä opiskelupaikkaa. Ko-ko lukioajan pyritään myös opinto-ohjauksessa kehittämään opiskelijan valmiuksia monipuoliseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan eri menetelmin.

Lukion edetessä painotetaan opiskelijan omien opiskeluvalmiuksien kehittämistä ja mahdollisuutta vaikuttaa omiin opintoihinsa ja valintoihinsa. Ohjauksella tuetaan it-setuntemuksen kehittymistä ja opiskelijan omien vahvuuksien ja motivaatiotekijöi-den löytämistä. Opiskeluun liittyvät ongelmat pyritään tunnistamaan ja löytämään niihin apua koulun omin tai ulkopuolisin voimavaroin. Tavoitteena on paitsi opinto-jen myös muun elämän realistinen suunnittelu ja erilaisten vaihtoehtojen tiedosta-minen.

Opintojen ohjauksen kokonaisuutta ja jatkumoa rakennetaan erilaisten ohjauska-navien kautta. Opinto-ohjauksen osa-alueita ovat varsinaiset ohjauksen kurssitun-nit, pienryhmäohjaus ja henkilökohtainen ohjaus. Eri toimijoiden vastuualueet mää-ritellään ohjaussuunnitelmassa.

161

Lukiokoulutus

161

Ohjauksen keinoin opiskelijaa kannustetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan opintojaan niin, että hän toimii yhteistyössä erilaisten koulun ulkopuolisten verkos-tojen kanssa. Yhteistyön kautta opiskelija saa paremmat valmiudet jatko-opintoihinsa ja työelämään samalla kun hänen urasuunnittelunsa selkiytyy. Lukion opinto-ohjelmaan voidaan sisällyttää myös erilaisia verkkokursseja.

PAKOLLINEN KURSSI Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Kurssin tavoitteena on ohjata opiskelijaa siten, että hän osaa suunnitella omien lukio-opintojensa sisältöä ja aikataulua järkevästi palvelemaan myös tulevia jatko-opintojaan. Opintojen ohjauksella pyritään kehittämään sellaisia tietoja ja taitoja, joita opiskelija tar-vitsee opinnoissaan ja valinnoissaan. Kurssiin kuuluvia sisältöjä ovat jatkokoulutus-mahdollisuudet ja työelämätietous, joita käsitellään myös lukioaikaisissa henkilökohtai-sissa ohjauskeskusteluissa ja pienryhmäohjauksissa opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjauksen pakollinen kurssi on hajautettu lukioaikaan siten, että sen sisällöt ajoittuvat mahdollisimman järkevästi kunkin lukiovaiheen opintoihin ja niiden suunnitte-luun. Eniten kurssimuotoista ohjausta on lukion alussa, ja lukion edetessä henkilökoh-taisen ohjauksen tarve kasvaa ja korostuu.

Ensimmäisen vuoden opinto-ohjauksen kurssin aiheita ovat mm. perehdyttäminen lukio-opiskeluun erilaisine toteutusvaihtoehtoineen (oppilaitosten välinen yhteis-työ), oppimaan oppimisen valmiuksien kehittäminen, opiskelijan ohjaus vastuulli-seen oman opiskelun suunnitteluun ja toteutumisen seuraamiseen, opintotuki, opiskelu ulkomailla sekä kesätöiden hakeminen. Kurssituntien lisäksi näitä aihepii-rejä syvennetään myös ryhmänohjaajan sekä aineenopettajien ammattitaidon nä-kökulmista. Ensimmäisen vuoden ohjausta toteutetaan myös pienryhmäohjaukse-na sekä henkilökohtaisin ohjauskeskusteluin opinto-ohjaajan kanssa.

Toisen vuoden opinto-ohjauksessa perehdytään Suomen koulutusjärjestelmään ja sen eri koulutusvaihtoehtoihin (yliopistot, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, toi-sen asteen koulutus ja muut vaihtoehdot). Opiskelijan omien opintojen ohjaus pai-nottuu toisaalta ylioppilaskirjoitusten sisällön ja aikataulun suunnitteluun ja toisaal-ta omien realististen urasuunnitelmien tukemiseen. Oman uran löytymiseksi opis-kelija saa ohjausta monipuoliseen itsenäiseen tiedonhankintaan ja samalla hän tu-tustuu keskeisiin hakuoppaisiin sekä verkossa oleviin tietolähteisiin. Ohjausta to-teutetaan sekä ryhmissä että henkilökohtaisena ohjauksena.

Kolmannen vuoden ohjauksen aihealueita ovat abivuoden ajankohtaiset asiat ku-ten ylioppilaskirjoitukset, oppilaitosten hakukäytänteet sekä – ajat. Tärkeitä ovat eri koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen vierailijoiden, omien oppilaitos- tai messuvie-railujen sekä erilaisten tehtävien avulla. Jokainen opiskelija käy myös opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelua omista jatkosuunnitelmistaan.

162

Lukiokoulutus

162

Arviointi Kurssin kunkin osavaiheen hyväksytysti suoritettuaan opiskelija saa pakollisesta kurs-sista suoritusmerkinnän S. VALTAKUNNALLINEN SYVENTÄVÄ KURSSI Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijalle pakollista kurssia syvällisempi mahdollisuus tutustua työelämään ja /tai häntä kiinnostavaan jat-kokoulutuspaikkaan. Omakohtaisen koulun ulkopuolisen tutustumisen / osallistumis-mahdollisuuden avulla pyritään selkiyttämään opiskelijan urasuunnittelua ja kehittä-mään hänen itsenäisen opiskelunsa taitoja. Kurssi voi rakentua erilaisista yhteisistä osioista, projektitöistä ja raportoinnista vaikkapa portfolion muotoiseksi kokonaisuudek-si, jonka pääsisällöistä on ennalta kirjallisesti sovittu opinto-ohjaajan kanssa. Kurssi soveltuu parhaiten toisen vuoden lopulla tai kolmannen vuoden syksyllä toteutettavaksi. Kurssin hyväksytty suoritus S edellyttää sovittujen sisällöllisten tavoitteiden täyttymistä, joka arvioidaan tehdyn kirjallisen raportin (esim. portfolion) perusteella. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

163

Lukiokoulutus

163

OSA III - Lukiokohtaiset painotukset

A. Hyrylän toimipisteen koulukohtaiset kurssit

sivut 164 - 198 B. Jokelan toimipisteen koulukohtaiset kurssit

sivut 199 - 232 C. Kellokosken toimipisteen koulukohtaiset kurssit

sivut 233 - 248 D. Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken yhteiset kurssit E. Muualla suoritettavien opintojen hyväksilukeminen ja harrastustoiminnan huomioiminen lukio-opinnoissa

164

Lukiokoulutus

164

A. Hyrylän toimipisteen koulukohtaiset kurssit

Oppiaine Lukiokohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit

Äidinkieli ja kirjallisuus 6

B1- ruotsi 3

A-englanti 4

A-ranska

A-saksa 1

B2-/B3-espanja

B2-/B3-ranska

B2-/B3-saksa 2

B2-/B3-venäjä

Matematiikka

Lyhyt oppimäärä 3

Pitkä oppimäärä 3


Biologia 5

Maantiede 2

Fysiikka 3

Kemia 2

Katsomusaineet

Uskonto (ev.lut.) 2

Uskonto (ort.)

Uskonto (muu)

Elämänkatsomustieto

Filosofia 2

Psykologia 3

Historia 1

Yhteiskuntaoppi 2

Terveystieto 1


Kuvataide 9

Musiikki 3

Liikunta 6

Opinto-ohjaus 1

165

Lukiokoulutus

165

Hyrylän muut koulukohtaiset kurssit

Oppiaine Lukion omat soveltavat kurssit

Muut lukion soveltavat opinnot

Ilmaisutaito 1-2

Kansalaisen turvakurssit 1-2

Kansainvälisyysprojektit 1-3

Kotitalous 3

Opiskelutaidot 2

Oppilaskuntatyön kurssi 1

Platonin Akatemia 1

Tekninen työ 5

Tekstiilityö 4

Tietotekniikka 5

Tutortoiminta 1

Vieraiden kielten tutustumiskursseja 4

Äidinkielen koulukohtaiset kurssit

Kieliopin kertauskurssi lukion aloittaville (ÄI10)

koulukohtainen syventävä kurssi


hallitsee kieliopin peruskäsitteet ja osaa hyödyntää niitä opiskelussaan

oppii oikeinkirjoitusta ja kielenhuoltoa. Keskeiset sisällöt

kieliopin keskeisten asioiden ja termien kertausta

kielioppisääntöjen omaksumista vahvistavia harjoituksia

oikeinkirjoituksen ja kielenhuollon harjoituksia. Arviointi

Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

166

Lukiokoulutus

166

Luovaa kirjoittamista (ÄI11)

koulukohtainen soveltava kurssi


oppii tuntemaan kaunokirjallisen tekstin keinoja

oppii löytämään itsestään myös taidetta luovan ja itseään ilmaisevan kirjoittajan

oppii tuntemaan kirjoittamisen iloa. Keskeiset sisällöt

Tutkitaan ja harjoitellaan luovan ja elämyksellisen kirjoittamisen muotoja ja tapoja.

Kirjoitetaan runoja, novelleja, kertomuksia, satuja tai pienoisnäytelmiä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kiehtova kirjallisuus (ÄI12)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii tuntemaan kirjallisuuden tärkeimpiä klassikoita

ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen ihmiskunnan henkisenä perintönä

arvostaa kirjallisuutta oman henkisen kasvunsa osana

oppii lukemaan kaunokirjallisuutta ilokseen. Keskeiset sisällöt

Luetaan sekä yhteisesti että itsenäisesti valittuja kirjoja. Keskustellaan ja kirjoitetaan niiden pohjalta.

Esitellään kirjasuosikkeja ja keskustellaan niistä.

Tutustutaan maailmankirjallisuuden keskeisiin klassikoihin.

Vieraillaan erilaisissa kirjatapahtumissa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Media ja minä (ÄI13)


tutustuu perinteisen ja sosiaalisen median toimintaan.

167

Lukiokoulutus

167


itse tekemällä ja kokemalla tutustutaan painettuun mediaan, internetiin, televisioon, elokuvaan, radioon ja mainontaan

vieraillaan erilaisessa kohteissa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Tuusulan lukion kirjallisuusdiplomi (ÄI14)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija voi suorittaa lukioaikana kirjallisuusdiplomin. Sen tarkoitus on kannustaa ja auttaa kirjallisuudesta kiinnostunutta lukemaan lisää ja myös hyötymään lukemastaan. Tuloksena on paitsi saavutettu kurssi, myös maailmankuvan avartuminen ja yleissivis-tyksen karttuminen. Keskeiset sisällöt Diplomin suorittaminen edellyttää 20 teoksen lukemista ja teoksiin pohjautuvien tehtä-vien tekemistä. Kirjat opiskelija valitsee luettelosta, johon on koottu aikakausittain maa-ilman ja Suomen tärkeimpiä kaunokirjallisia teoksia. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Päättötodistuksen liitteenä annetaan lu-kiodiplomi, joka arvioidaan arvosanoin "erinomainen", "hyvä" tai "tyydyttävä". Lukion lehti / verkkolehtikurssi (ÄI15)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kurssilaiset muodostavat toimituskunnan, joka tuottaa Hyrylän lukion verkkolehteä ja aineistoa Tuusulan lukiolehteen. Sisältö

toimitetaan lehtiartikkeleita

tehdään haastatteluja

toimitetaan verkkolehteä HYVE Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Ruotsin kielen koulukohtaiset kurssit

Rakenteiden hallinnan kertaus abiturienteille (RUB8)


168

Lukiokoulutus

168

Tällä koulukohtaisella syventävällä kurssilla kerrataan ja valmennetaan abiturientteja ylioppilastutkintoa varten. Kurssilla harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita, erityisesti keskitytään rakenteiden soveltamiseen. Kurssi päättyy koko lukion oppimäärää mittaa-vaan preliminäärikokeeseen. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan ainoas-taan korottavasti. Perustietojen kertauskurssi (RUB10)

koulukohtainen soveltava kurssi Kerrataan tiivistetysti peruskoulussa opiskellut rakenneasiat ja keskeinen sanasto. Kurssi opiskellaan ruotsin kielen opintojen alkuvaiheessa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Ruotsin kurssien 1 – 2 kertaus (RUB12)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on vahvistaa pohjaa, jolle kurssit 3 – 8 rakentuvat, ja siten mahdol-listaa suoriutua ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä(S/H).

Englannin kielen koulukohtaiset kurssit

Englannin tukikurssi abiturienteille (ENA9)

koulukohtainen syventävä kurssi Kurssilla kerrataan keskeistä kielioppia ja sanastoa sekä harjoitellaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä, kuten kuullunymmärtämistä, luetunymmärtämistä ja kirjallista ilmaisua. Tavoitteena on valmentaa opiskelijoita yo-kokeeseen. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Perustietojen kertauskurssi (ENA11)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi on kertauskurssi, jonka tavoitteena on madaltaa peruskoulun ja lukion kynnystä niiden opiskelijoiden osalta, joiden kielen perustaitoihin on jäänyt puutteita peruskou-lussa. Kurssille voivat osallistua ne opiskelijat, joilla peruskoulun päästötodistuksessa on englannin kielen arvosana < 7.

169

Lukiokoulutus

169

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Englannin kirjoitus- ja sanastokurssi tuleville abeille (ENA12)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on kirjallisen ilmaisun kehittäminen ja sanavaraston laajentaminen. Kurssin aikana kirjoitelmin harjoitellaan ja ohjataan hyvien rakenteiden ja asiatyylin käyttöä. Sanavarastoa kartutetaan tekemällä eri aihepiireihin liittyviä sanastoharjoituk-sia. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä(S/H). Englannin kurssien 1 – 3 kertaus (ENA13)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on vahvistaa pohjaa, jolle kurssit 4 – 8 rakentuvat, ja siten vahvis-taa mahdollisuuksia päästä läpi englannin ylioppilaskirjoituksista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä(S/H).

Saksan kielen koulukohtaiset kurssit (A-kieli)

Saksan kertauskurssi abeille (SAA9)

koulukohtainen syventävä kurssi Kurssilla harjoitellaan yo-kirjoituksiin sekä sanastoa että rakenteita, mutta myös vasta-ustekniikkaa. Vahvistetaan opittuja taitoja ja hiotaan kielen hienouksia kuuntelu-, kirjoi-tus- ja tekstinymmärtämistehtävien avulla. Materiaalit saadaan sekä oppikirjoista että ajankohtaisesta uutismateriaalista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan ainoas-taan korottavasti.

Saksan kielen koulukohtaiset kurssit (B2-/B3-kieli)

Saksan kertauskurssi abeille (SAB29/SAB311)


170

Lukiokoulutus

170

Kurssilla harjoitellaan yo-kirjoituksiin sekä sanastoa että rakenteita, mutta myös vasta-ustekniikkaa. Vahvistetaan opittuja taitoja ja hiotaan kielen hienouksia kuuntelu-, kirjoi-tus- ja tekstinymmärtämistehtävien avulla. Materiaalit saadaan sekä oppikirjoista että ajankohtaisesta uutismateriaalista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Arvosana voi vaikuttaa päättöarvosanaan ainoas-taan korottavasti. Saksan puhekurssi (SAB210/SAB312)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssilla vahvistetaan keinoja selviytyä saksan kielellä tavallisesta arkitilanteesta ja tutustutaan saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin eroihin. Harjoitellaan, kuinka esittää mielipide, osoittaa olevansa samaa tai eri mieltä, kuinka puolustaa jonkun esitystä tai perustella eriävä kanta. Keskusteltavien aihepiirien sanavarastoa harjoitellaan ja laa-jennetaan sekä tekstein että audiovisuaalisin keinoin. Tämä kurssi liittyy saksalaisen ystävyyskoulun kanssa ylläpidettyyn opiskelijoiden henkilökohtaiseen kontaktiin esim. yhteistyöprojektien avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Matematiikan (A-taso) koulukohtaiset kurssit

Vektorilaskennan jatkokurssi (MAA14)

koulukohtainen syventävä kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

täydentää vektorilaskennan taitojaan

oppii todistamaan vektorilaskennan avulla

tutustuu kompleksiseen lukualueeseen. Keskeiset sisällöt

vektoritulo

skalaarikolmitulo

determinanteilla laskeminen

vektoreiden avulla todistaminen

kompleksiluvut Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Pitkän matematiikan valmennuskurssi (MAA15)


171

Lukiokoulutus

171


valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin

suorittaa kurssin päättökokeena olevan preliminäärikokeen. Keskeiset sisällöt

lukion pitkän matematiikan oppimäärän kertaus Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Lukion pitkän matematiikan johdantokurssi (MAA16)


saa valmiudet aloittaa pitkän matematiikan pakolliset kurssit

kertaa ja täydentää peruskoulun matematiikan keskeisiä alueita. Keskeiset sisällöt

potenssi- ja polynomilaskenta

muistikaavat

rationaalilausekkeet, polynomien jakaminen tekijöihin

ensimmäisen asteen yhtälöt Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Matematiikan (B-taso) koulukohtaiset kurssit

Matematiikan keinojen hallinta (MAB9)


syventää ja täydentää matemaattisten välineiden käyttötaitojaan. Keskeiset sisällöt polynomilaskenta

analyyttistä geometriaa: janan pituuden, kulman ja pinta-alan laskeminen

funktioiden kulun tutkiminen ja kuvaajan piirtäminen

yhtälöt ja epäyhtälöt Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

172

Lukiokoulutus

172

Lyhyen matematiikan valmennuskurssi (MAB10)


valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin ja suorittaa kurssin päättökokeena olevan preli-minäärikokeen.

Keskeiset sisällöt lukion lyhyen matematiikan oppimäärän kertaus

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Lukion lyhyen matematiikan johdantokurssi (MAB11)


saa valmiudet aloittaa lyhyen matematiikan pakolliset kurssit

kertaa ja täydentää peruskoulun matematiikan keskeisiä alueita. Keskeiset sisällöt

potenssi- ja polynomilaskenta, prosenttilaskenta

ensimmäisen asteen yhtälöt

laskimen käytön opiskelu Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Biologian koulukohtaiset kurssit

Biologian valmennuskurssi abiturienteille (BI6)

koulukohtainen syventävä kurssi Biologian ylioppilaskirjoituksiin kertaava kurssi, joissa kerrataan kattavasti kaikki biolo-gian valtakunnalliset kurssit. Tutustutaan biologian ylioppilaskokeen rakenteeseen ja harjoitellaan kysymyksiin vastaamista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Mikrobiologian ja biotekniikan syventävä kurssi (BI7)


173

Lukiokoulutus

173

Syvennetään mikrobiologian ja biotekniikan tietoja ja taitoja. Tehdään erilaisia mikrobio-logisia kokeita sekä tutkitaan eliöiden anatomiaa. Opiskelijat tekevät myös pienen tut-kimuksen mikrobiologian sovelluksista. Kurssin tarjotaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 2014.

Suositellaan käytäväksi BI5 kurssin jälkeen tai samaan aikaan.

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Etologian, ekologian ja ympäristötieteen jatkokurssi (BI8)

Kurssilla perehdytään etologiaan eli eläinten käyttäytymistieteeseen. Tutustutaan sii-hen, miksi poikaset seuraavat hanhiemoa tai miten simpanssi on keksinyt käyttää kiveä työkalunaan.

Lisäksi kurssilla tehdään erilaisia ympäristötieteen ja ekologian soveltavia kokeita. Tu-tustutaan Tuusulanjärven kuntoon (otetaan itse omia näytteitä) sekä Tuusulan kunnan ympäristönhoitoon.

Opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan voidaan tehdään metsätyyppi ja -kuntomäärityksiä sekä tutkia erilaisia selkärangattomien rakenteita. Voidaan pohtia myös Itämeren tilannetta. Mahdollisia ovat myös omakustanteiset retket Helsingin luonnontieteelliseen museoon ja/tai Kasvitieteelliseen puutarhaan.

Suositellaan käytäväksi BI3 –kurssin jälkeen.

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Kasvien keruu (BI9)

Kurssilla opiskelija kerää ohjeiden mukaan kasvion ja osallistuu tämän jälkeen suulli-seen tenttiin. Vain itsenäinen suoritus on mahdollinen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Eläintieteen kurssi (BI10)

Suomalaisten lajien tunnistamista ja ekologiaa. Painottuu lintulajeihin. Opiskelija tekee itsenäisesti kartoituksen suomalaisen eläimistön levinneisyydestä ja ekologiasta. Tä-män jälkeen opiskelija osallistuu lajintunnistustenttiin. Vain itsenäinen suoritus on mah-dollinen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

174

Lukiokoulutus

174

Maantieteen koulukohtaiset kurssit

Maantieteen ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (GE5)

koulukohtainen syventävä kurssi Maantieteen ylioppilaskirjoituksiin kertaava kurssi, jossa tutustutaan kokeen rakentee-seen. Harjoitellaan maantieteen kysymyksiin vastaamista ja hyvän maantieteellisen esseen kirjoittamista. Kerrataan valtakunnallisten kurssien sisältöjä. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä(S/H). Kehitysmaantieteen ja aluemaantieteen sovellukset (GE6)

koulukohtainen syventävä kurssi Kurssilla tarkastellaan maapallon köyhimpien alueiden olojen ja kehitysmahdollisuuksia kolmannessa maailmassa Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Tavoitteena on pohtia kestävää kehitystä ja siihen liittyviä väestönkasvua, köyhyyden vähentämistä, tasa-arvoa, alkuperäiskansoja, muuttoliikettä, alueellisia konflikteja, kaupungistumista, luonnonvaroja, terveyttä, ravitsemusta, kaupankäyntiä ja kehityksen mittaamista. Aluei-den monimuotoisuutta ei tarkastella vain ongelmakeskeisesti, vaan lähestytään aiheita paikkatiedon eli geoinformatiikan ja kulttuurien- sekä luonnonrikkauksien näkökulmasta globaaleina ja paikallisina ilmiöinä. Kurssilla parannetaan karttatuntemusta apuna mm. kartastot, GoogleMaps/Earth, MapInfo, Paikkatietoikkuna, PaikkaOppi ja tuotetaan myös oma kehitysmaihin liittyvä teemakartta yhdistelemällä tietokanta-aineistoja. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10).

Fysiikan koulukohtaiset kurssit

Fysiikan valmennuskurssi abiturienteille (FY9)


saa kokonaiskuvan fysikaalisesta tietämyksestä

kertaa keskeisimmät tehtävätyypit ylioppilaskirjoituksia varten Keskeiset sisällöt

syventävien kurssien pääasiat Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

175

Lukiokoulutus

175

Kokeellisen fysiikan kurssi (FY10)


perehtyy kokeellisiin menetelmiin

oppii käsittelemään laskennallisesti mittaustuloksia

oppii suunnittelemaan mittausjärjestelyjä

oppii raportoinnin periaatteet Keskeiset sisällöt

syventävien kurssien FY2-FY6 sisältöihin liittyviä mittauksia

teollisuusvierailu Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Cern-kurssi (FY11)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi toteutetaan, jos koulun hakemus CERN-yhteistyöhön hyväksytään. Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty-merkinnällä.


tutustuu Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen CERN:iin.

näkee teoreettisen ja kokeellisen fysiikan merkityksen fysiikan tutkimuksessa.

oppii toimimaan yhteistyökoulujen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä.

tutustuu fyysikon käytännön työhön ja innostuu fysiikan tutkimuksesta. Keskeiset sisällöt

Hiukkaskiihdyttimien toiminta

Hiukkailmaisimien toiminta

Standardimalli

Antimateria

CERN instituutiona

Fysiikan haasteet, Higgsin hiukkanen, ylimääräiset ulottuvuudet, mustat aukot, pimeä aine jne.

CERN:in tuottamat sovellukset Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Kemian koulukohtaiset kurssit

Kemian valmennuskurssi (KE6)


176

Lukiokoulutus

176


hallitsee laajempia kemiallisia kokonaisuuksia

valmistautuu kemian ylioppilaskirjoituksiin Keskeiset sisällöt

Kemiallisten laskumenetelmien kertaus

Orgaaniset yhdistetyypit ja reaktiot kertaus

Alkuaineiden kemian kertaus Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kemian työkurssi (KE7)


tuntee ja osaa käyttää tavallisimpia laboratoriovälineitä

hallitsee turvalliset työskentelytavat

hallitsee asianmukaisen kemiallisten jätteiden hävitystavan

osaa suunnitella ja suorittaa yksinkertaisia analyysejä

tuntee ja osaa käyttää joitakin erottamis- ja tunnistamismenetelmiä

tuntee ympäristön haitalliset aineet Keskeiset sisällöt

seosten erottelumenetelmät

liuosten valmistus

saostusreaktiot ja liekkikokeet

kideveden määrittäminen

saostustitraus ja happoemästitraus

tislaus ja uuttaminen

kromatografia

luonnonvesien ionipitoisuudet ja pH Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Evankelis-luterilaisen uskonnon koulukohtaiset kurssit

Uskonnon valmennuskurssi abiturienteille (UE6)


kehittyy vastaamisen taitojensa osalta

saa laajemman tietopohjan ylioppilaskirjoituksia varten

177

Lukiokoulutus

177

oppii pohtimaan uskonnon kysymyksiä useista näkökulmista

syventää omaa näkemystään uskonnoista


kurssilaisten kanssa sovitaan kerrattavista aihealueista

tärkeiksi katsottavia sisältöalueita syvennetään

käsitellään aiempia yo-tehtäviä analysoiden

hiotaan valmiuksia vastata erilaisiin tehtävätyyppeihin Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Tuusulan seurakunnan työmuotojen kurssi (UE7)


saa syventävän käsityksen seurakunnan työaloista

saa aineksia pohtia seurakunnan työntekijöiden työn luonnetta

luo perspektiiviä omia ammatinvalintojaan ajatellen

Sisältö

lapsityö: päiväkerho, pyhäkoulu, tyttö- ja poikatyö

nuorisotyö

bänditoiminta

kuorotoiminta: kirkkomusiikki

diakoniatyö Työtavat, käytännön järjestelyt ja arviointi

työtapoina käytetään mm. tutustumiskäyntejä, seurantatehtäviä, arviointeja, rapor-tointeja sekä keskusteluja

käytännön järjestelyistä yhteydenotot opinto-ohjaajaan ja nuorisotyöstä vastaa-vaan pastoriin

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Filosofian koulukohtaiset kurssit

Valmennuskurssi abiturienteille (FI5)


kehittyy ajattelun ja tiedollisten valmiuksiensa osalta

saa tarkemman kuvan yo-tehtävien luonteesta

178

Lukiokoulutus

178


viime vuosien yo-tehtävät

erilaiset tehtävätyypit ja vastaustavat

yhdessä sopien sisällölliset painotukset: mitä syvennetään ja mitä kerrataan ? Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kaikkiaan kurssin suo-rittamisella on vain korottava vaikutus filosofian arvosanaan. Filosofian keskustelukurssi (FI6)



kehittää valmiuksiaan osallistua keskusteluihin näkemyksiään perustellen

oppii arvioimaan esitettyjä argumentteja

johdonmukainen päättelykyky kehittyy Keskeiset sisällöt

filosofisia tekstejä arvioidaan ja niistä keskustellaan

sisällöllisiä painotuksia vaihdellaan osallistujien kanssa sopien

kurssilla huomioidaan lukiomme järjestämän Platonin Akatemian vuosittain vaihtu-vat teemat

keskustelujen lähtökohtana voi olla myös mm. opiskelijoiden omat tuotokset, elo-kuvat, artikkelit, kolumnit, mielipidekirjoitukset

Arviointi ja kurssin toteutus Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun osallistumiskertoja on kertynyt 38 tuntia. Kurssi toteutetaan muiden oppituntien jälkeen osallistujien kanssa sopien.

Psykologian koulukohtaiset kurssit

Sosiaalipsykologian syventävä kurssi (PS6)


ymmärtää sosiaalisen vuorovaikutuksen yksilö-, ryhmä- ja kulttuuritason ilmiöitä

oppii soveltamaan sosiaalispsykologista tietämystään oman elämänsä jäsentämi-sessä


sosiaalipsykologian keskeiset käsitteet

sosiaaliset taidot, henkilöhavainnot

roolit, normit, valta

erilaiset ryhmät ja ryhmienväliset suhteet

179

Lukiokoulutus

179

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Psykologian valmennuskurssi abiturienteille (PS7)

koulukohtainen syventävä kurssi Tavoitteet

opiskelijan tietopohja laajenee

opiskelijan tietämys yo-tutkinnon vaatimuksista syvenee

opiskelijan taidot soveltaa tietojaan kehittyvät Keskeiset sisällöt

yhdessä käsiteltävät laajentavat ja syventävät tietokokonaisuudet sovitaan kurssi-laisten kanssa

aiempien yo-tehtävien analysointi huomioiden, miten ne sijoittuvat eri lukiokurssei-hin

erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaaminen

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Psykologia ja elämänhallinta (PS8)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet

opiskelijan kyky soveltaa psykologista tietämystä elämäänsä kehittyy

tarjota aineksia ihmissuhteiden jäsentämiseen

lisätä itsetuntemusta

kehittää opiskelutaitoja Keskeiset sisällöt

yhteisesti käsiteltävät sisällölliset painotukset sovitaan kurssilaisten kanssa käsit-täen esimerkiksi seuraavia aiheita: itsetuntemus, ihmissuhteiden ongelmatilanteet, opiskelutaidot soveltaen


Historian koulukohtaiset kurssit

Historian kertauskurssi abiturienteille (HI7)


Kurssin tarkoituksena on käydä läpi historian keskeiset aihealueet ylioppilaskirjoituksia varten sekä antaa opiskelijalle valmiuksia ylioppilaskokeen reaalitehtäviin, erityisesti historian tehtäviin, vastaamiseen.

180

Lukiokoulutus

180

Tavoitteet

oppilas tuntee lukion historian pakollisten kurssien sisällöt ja osaa käyttää tietojaan asiakokonaisuuksien muodostamiseen

opiskelija pystyy vastaamaan reaalikokeen historian kysymyksiin muodollisesti oi-kein


lukion pakollisten kurssien painopistealueet

ylioppilastutkinnon reaalivastauksen kirjoittaminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Yhteiskuntaopin koulukohtaiset kurssit

Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5)


Kurssin tarkoituksena on käydä läpi yhteiskuntaopin keskeiset aihealueet ylioppilaskir-joituksia varten sekä antaa opiskelijalle valmiuksia ylioppilaskokeen reaalitehtäviin, eri-tyisesti yhteiskuntaopin tehtäviin, vastaamiseen. Tavoitteet

oppilas tuntee lukion yhteiskuntaopin pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisällöt ja osaa käyttää tietojaan asiakokonaisuuksien muodostamiseen

opiskelija pystyy vastaamaan reaalikokeen yhteiskuntaopin kysymyksiin muodolli-sesti oikein


lukion pakollisten kurssien painopistealueet

ylioppilastutkinnon reaalivastauksen kirjoittaminen Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). Yrityskurssi (YH6)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija ymmärtää yrittäjyyden ja siihen liittyvän ajattelutavan ja arvojen pohjan. Li-säksi opiskelija hallitsee käytännön yritystoiminnan ja yritysten verkostoitumisen perus-teet. Sisältö Kurssin keskeisin sisältö rakentuu opiskelijan tekemästä oman yrityksen perustamis- ja liiketoimintasuunnitelmasta. Kurssi koostuu verkossa tehtävistä harjoitustehtävistä, lu-

181

Lukiokoulutus

181

ennoista ja yritysvierailuista. Lisäksi tutustutaan paikallisiin yritysten neuvonta- ja tuki-palveluihin. Oppikirjan ohella käytetään verkosta löytyvää tilasto- ja taustamateriaalia. Yrityskurssi suoritetaan osittain verkossa ja lisäksi järjestetään ryhmätapaamisia luen-tojen ja yritysvierailujen yhteydessä. Kurssin koostuu palautettavista harjoitustehtävistä ja kokeesta. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) seuraavasti: harjoitusten teko 60 % ja koe 40 %.

Terveystiedon koulukohtaiset kurssit

Terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (TE4)

koulukohtainen syventävä kurssi Kurssi valmentaa opiskelijoita ylioppilaskirjoituksia varten. Kurssilla käydään läpi kes-keisiä kokonaisuuksia lukion kaikista kursseista. Kerrataan pakollisten ja syventävien kurssien sisältöjä ja pyritään sitomaan eri kurssien asioita toisiinsa syy-seuraus-ajatteluperiaatteella. Kurssilla käydään läpi vanhoja ylioppilastehtäviä ja harjoitellaan ylioppilaskokeen vastaustekniikkaa. Kurssilaiset saavat vaikuttaa käsiteltäviin teemoi-hin. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnälle (S).

Kuvataiteen koulukohtaiset kurssit

Piirustus ja maalaus 1 (KU6)


Tavoitteet

oppilas tuntee piirustus- ja maalaustaiteen historiaa ja nykypäivän taidetta

oppilas osaa käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja

oppilas löytää oman persoonallisen välineensä ja tapansa ilmaista itseään piirtä-mällä ja maalaamalla.


kurssilla tutustutaan soveltavin osin piirustus- ja maalaustaiteen historiaan

kurssilla piirretään ja maalataan käyttäen vaihtelevasti erilaisia välineitä ja materi-aaleja.


182

Lukiokoulutus

182


kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Piirustus ja maalaus 2 (KU7)


Tavoitteet

oppilas tuntee piirustus- ja maalaustaiteen historiaa ja nykypäivän taidetta

oppilas osaa käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja

oppilas löytää oman persoonallisen välineensä ja tapansa ilmaista itseään piirtä-mällä ja maalaamalla ja persoonallinen ote kuvan tekemiseen vahvistuu.


kurssilla tutustutaan soveltavin osin piirustus- ja maalaustaiteen historiaan

kurssilla piirretään ja maalataan käyttäen vaihtelevasti erilaisia välineitä ja materi-aaleja

oppilaalla on halutessaan mahdollisuus paneutua omiin aiheisiinsa, omaan per-soonalliseen kuvamaailmaansa.



kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kuvanveisto ja keramiikka (KU8)


Tavoitteet

oppilas harjaantuu kolmiulotteisen muodon hahmottamiseen ja taiteelliseen ilmai-suun muodon kautta

oppilas tutustuu soveltavin osin kuvanveiston historiaan ja nykypäivään

oppilas oppii käyttämään kuvanveistossa käytettäviä materiaaleja mm. savea, kip-siä, rautalankaa, puuta, pahvia, paperia ja paperimassaa


kurssilla tutustutaan sovelletuin osin kuvanveiston historiaan ja nykypäivään

kurssilla tehdään veistoksia eri materiaaleista Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10). AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT




183

Lukiokoulutus

183

Kuvataiteen lukiodiplomi (KU9)


Tavoitteet

opiskelija harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn

opiskelija oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanal-liseen itsearviointiin


Kuvataiteen lukiodiplomitehtävät ovat valtakunnalliset ja opetushallitus julkaisee ne lukuvuotta edeltävänä keväänä. Tehtäviin tulee tutustua etukäteen ennen kurssin alkua.

Diplomityö koostuu kolmesta osasta: varsinaisesta taiteellisesta työstä, portfoliosta ja kirjallisesta esseestä. Portfolio on työn prosessin kuvaus, johon oppilas kokoaa kronologisesti työn aikana syntyneet ajatukset, luonnokset ja itsearvioinnin. Essee liittyy aiheeltaan diplomityöhön. Lukiodiplomikurssille osallistuvalla opiskelijalla on oltava 4 aiemmin suoritettua kuvataiteen kurssia.

Arviointiin osallistuu myös koulun ulkopuolinen kuvataiteen asiantuntija

Kurssi arvioidaan numeroin (1-5). AIHEKOKONAISUUKSISTA PAINOTTUVAT


muut aihekokonaisuudet määräytyvät opiskelijan oman aihevalinnan mukaan Digikuvauksen työpaja (KU10)


Tavoitteet Kurssin aikana opiskelija kehittää omaa kuvallista ilmaisua. Keskeiset sisällöt Digikuvauksen työpajassa omaa kuvallista ilmaisua lähestytään, katsotaan ja tutkitaan kameran kautta. Opiskelijat syventyvät kurssilla ilmaisemaan ja pohtimaan, miksi he kuvaavat ja mitä he haluavat kuvillaan kertoa, viestittää. Taustalla toimivat kuvan ra-kentamisen perustekijät: värit, valot, pinnat, viiva, tila, aika ja liike. Opiskelijat suunnitte-levat, tutkivat, pohtivat ja lopulta kuvaavat lopputyönään joko omakuvan tai luontoku-van. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Tila- ja juhlataiteen työpaja (KU11)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Hyrylän lukiossa tarjotaan mahdollisuutta lukion 2.vuosikurssilaisille osallistua tila- ja juhlataiteen työpajaan 3. jaksossa. Työpaja on tarkoitettu tilan hahmottamisesta, suun-

184

Lukiokoulutus

184

nittelusta ja rakentamisesta kiinnostuneille opiskelijoille. Työpajassa aihetta käsitellään kuvataiteen antamilla mahdollisuuksilla luoda tilaa merkityksien kautta sekä mahdolli-suuksia rakentaa teemanmukaista tilaa. Opiskelijat vastaavat itse tilaan tulevista valinnoista ja ratkaisuista, joilla tilaan toteute-taan teemajuhlan mukaista tunnelmaa. Kurssilla kurkataan lavastamisen ja juhlataiteen keinoihin, sekä vaikutetaan tilaan luovilla ratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla. Kurssin lopussa koko ryhmä osallistuu lopputyönään merkityksellisen tilan suunnitte-luun, toteutukseen ja luomiseen visuaalisesti. Tapahtumana tälle juhlalle on lukion van-hojen tanssit 4. kurssin alussa. Koska työpajassa toimitaan työryhmänä, oppii opiskelija myös sitoutumista projektiluon-teisessa työskentelyssä, jossa jokaisen työpanos on yhtä tasa-arvoinen. Sitoutuminen kurssin suoritukseen alun suunnittelusta lopun toteutukseen on kurssin yksi punaisista langoista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Ympäristö- ja nykytaiteentyöpaja (KU12)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Ympäristö- ja nykytaiteen projektissa / työpajassa kuvataidetta ja opiskelijan omaa ku-vallista ilmaisua lähestytään uudesta näkökulmasta. Työpajassa tarkastellaan ympäris-tö- ja nykytaiteen ilmaisukeinoja ja tuodaan tutuksi keinoja oman taiteen tuottamiseksi. Tavoitteena on kehittää itseilmaisua, jossa nykytaide tuodaan lähelle sitoen se ympä-ristötaiteen keinoihin ja opiskelijan omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Prosessinomaisuus ympäristö- ja nykytaiteen projektissa / työpajassa on tärkeää. Projektin / työpajan ta-voitteena on antaa opiskelijalle uusia työkaluja ja materiaaleja luovaan toimintaan, vai-kuttamiseen, ympäristön huomioimiseen ja huomaamiseen, tilaan ja paikkaan. Projektissa / työpajassa tehdään tutustumiskäynti nykytaiteen museoon. Ryhmä- tai yksilötyönä tullaan toteuttamaan ympäristötaideteos. Opiskelija vastaa itse teoksensa ajatuksesta, suunnittelusta, materiaalivalinnoista ja rakentamisesta. Teos rakennetaan paikkaan tai tilaan, jonka opiskelija haluaa nostaa esiin oman merkityksensä kautta. Opiskelija pohtii teoksessaan omaa suhdetta ympäristöön, siihen mitä teoksella haluaa tuoda esiin sekä materiaalivalinnoillaan. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). ”Pieni animaatio - projekti” (KU13)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla lähestytään opiskelijan omaa kuvataiteellista ilmaisua animaation keinoin.

185

Lukiokoulutus

185

Ryhmän kesken päätetään projektille yhteinen laajempi teema/aihealue, johon halutaan vaikuttaa liikkuvalla kuvalla. Opiskelija poimii teemasta/ aihealueesta itselle merkityk-sellisen aiheen ja suunnittelee siitä oman näkemyksensä animaation keinoin. Kurssilla opiskelija tuottaa oman käsikirjoituksen, juonen, hahmojen suunnittelun ja to-teutuksen, lavasteet ja muun materiaalin. Näillä kaikilla valinnoilla työssä tulee näkyä taiteellinen prosessi, oma ilmaisu ja se mitä taiteellisella työskentelyllä haluaa sanoa. Projektissa toteutetaan yksilö- tai ryhmätyönä pienimuotoinen animaatio. Animaation voi toteuttaa vaha- piirros tai esineanimaationa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Suuntaviivoja suunnitteluun – vaatteet ja tekstiilit (KU14)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla ”Suuntaviivoja suunnitteluun – vaatteet ja tekstiilit” omaa kuvataiteellista ilmai-sua lähestytään vaate- ja tekstiilisuunnittelun kautta. Tavoitteena on perehtyä vaatteen historiaan, muotoiluun, suunnitteluprosessiin ja innostavaan, luovaan työskentelyyn vaate- ja tekstiilien suunnittelun kentällä. Kurssilla kerrataan mm. sommittelun perustei-ta, värioppia, elävän mallin piirustusta, ihmisen mittasuhteita ja pinnan rakentamista. Opiskelijat saavat pohtia ilmaisun keinoja suunnittelutyön kautta. Tärkeää suunnittelutyössä on pohtia miten vaatteen muotokieli syntyy, mistä vaate- ja tekstiilityön suunnittelu saa inspiraation, materiaalin merkitystä ja kohderyhmää. Kurs-silla korostuu taiteellisen työskentelyn prosessinomaisuus, lähtökohdista ja inspiraatios-ta lopulliseen suunnitelmaan. Kurssilla tärkeänä oppimisen työvälineenä toimii luon-nosvihko, johon opiskelija suunnittelee ja luonnostelee muotoja, värejä, ideoita. Kurssilla tullaan toteuttamaan vaate- tai tekstiilityön suunnitelma tai itse suunniteltu kuosi/tekstiili, jonka esitystapa on kollaasimainen esittelyplanssi. Opiskelija vastaa itse suunnittelun lähtökohdista, materiaalivalinnoista ja siitä, mitä haluaa suunnitelmallaan ilmaista. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Musiikin koulukohtaiset soveltavat kurssit

AIHEKOKONAISUUDET SOVELTAVISSA KURSSEISSA



Viestintä- ja mediataito Musikaali (MU6)


186

Lukiokoulutus

186

Kurssin tavoitteena on valmistaa koululle musikaaliesitys yhteistyössä yläasteen kanssa. Opiskelijan oma osuus voi olla näytteleminen, laulusolisti, kuorolainen, yhtye-soitto tai äänentoisto.


Musiikin lukiodiplomi (MU7)


Musiikin lukiodiplomi perustuu lukion musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä opiskelijan lukioaikaiseen musiikinopiskeluun, siis erityiseen harrastuneisuuteen ja eri-tyisosaamiseen. Kaikista lukionaikaisista töistä kootaan näytesalkku (portfolio) tai laadi-taan näyte- tai projektityö.

Arviointi Arviointiin osallistuu myös oman koulun ulkopuolinen musiikinopettaja. Kurssi arvioidaan numeroin (1-5).

Stressinhallintakurssi (MU8)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoite on oppia rentoutumista ja stressinhallintaa musiikin avulla ja itsetuntemuksen kautta. Opiskelija oppii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi erilaisten musiikinlajien vaikutusta mielialaan ja vireystilaan. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Liikunnan koulukohtaiset kurssit

Hajautettu sählykurssi 1 pojille (LIP6)

koulukohtainen soveltava kurssi 1.-3. vuoden opiskelijoille 1-2 h/viikko Kurssi pidetään lukujärjestyksen ulkopuolella. Kurssilla tutustutaan salibandyn sääntöi-hin ja pelistrategiaan, kehitytään salibandyn pelaajina ja osallistutaan sählyturnauk-seen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Hajautettu sählykurssi 2 pojille (LIP7)

koulukohtainen soveltava kurssi 1.-3. vuoden opiskelijoille 1-2 h/viikko

187

Lukiokoulutus

187

Kurssi pidetään lukujärjestyksen ulkopuolella. Kurssilla tutustutaan salibandyn sääntöi-hin ja pelistrategioihin, kehitytään edelleen salibandyn pelaajina ja osallistutaan sähly-turnaukseen. Kurssille osallistuminen edellyttää että salibandykurssi 1 on suoritettuna. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Liikunnan lukiodiplomikurssi (LIP8/LIT8)

koulukohtainen soveltava kurssi Liikunnan lukiodiplomikurssi on tarkoitettu liikunnasta kiinnostuneille ja liikunta-alalle suuntautuville opiskelijoille. Diplomin saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan diplomikurssi. Opiskelija antaa näytöt liikuntatiedoista (tutkielma), liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisesta valitsemassaan lajissa. Tämän lisäksi laaditaan portfolio, jossa opiskelija seuraa kehit-tymistään ja suorituksiaan lukiovuosien ajan. Diplomi on valtakunnallinen ja se noudat-taa yhtenäisiä suoritusohjeita ja arviointikriteerejä. Tarkemmat suoritusohjeet saa lii-kunnanopettajalta. Kurssi arvioidaan numeroin (1-5). Valmennuskurssit (LIP9/LIP10/LIP11/LIT9/LIT10/LIT11)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteellinen liikuntaharrastus voidaan huomioida lukio-opintoihin . Urheiluvalmennuskurssit ovat laajuudeltaan 2 x 38 h lukuvuodessa. Kurssit ovat tarkoi-tettu urheiluseurojen valmennuksessa oleville. Urheiluvalmennuskurssille tulee hakea erillisellä kaavakkeella. Kausittain opiskelija toimittaa lukiolle harjoittelu- ja kilpailuoh-jelma. Valmentajan ohjaamasta harjoittelusta opiskelija pitää harjoituspäiväkirjaa. Kurs-sin tavoitteet riippuvat lajista ja valmentajan asettamista tavoitteista. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Keho ja mieli kuntoon (LIP12/ LIT12)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti abeille, jatkoa yhdessä liikkuen – Vanhat tanssit kurssille (1.ja 2. jakso). Kurssin tavoitteena on tarjota hauskaa yhdessäoloa, mielenkiin-toisia lajikokeiluja ja innostavia kokemuksia. Kurssin sisältönä on rentoa pelaamista ja yhdessä liikkumista sekä seura- ja lavatansseja. Miltä kuulostaa pelata lakanalenttistä tai sanomalehtisählyä? Tule kokeilemaan! Kurssilla tutustutaan eri rentoutusmenetel-miin ja se sisältää stressihallintaharjoituksia ja venyttelyä. Tunneilla käytetään paljon musiikkia. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H)

188

Lukiokoulutus

188

Liikuntamaailma (LIP13/ LIT13)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteena on tarjota erilaisten liikuntalajien kautta virkistystä ja kunnon kohotusta. Kurssisisältöinä ovat palloilu, mailapelit, keilaaminen, tutustuminen uusiin lajeihin esim. miekkailu, jousiammunta, melonta jne. Osa lajeista on maksullisia, mutta opiskelijahin-taisia.

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H)

Aerobic- ja tanssikurssi (LIP14 / LIT14)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi on tarjolla joka toinen vuosi 3. jaksossa (parittomat lukuvuodet). Kurssin tavoit-teena on kunnon kohottaminen aerobicin eri muodoilla, ja opiskelijan koordinaation se-kä luovuuden kehittäminen erityisesti tanssin avulla. Aerobicin lisäksi kurssi sisältää tanssiharjoituksia esimerkiksi afro-, latino-, show- ja luovaa tanssia. Lisäksi kurssi si-sältää rauhallisempia liikuntamuotoja kuten venyttelyä ja rentoutusta.


Opinto-ohjauksen koulukohtaiset kurssit

Kesätyökurssi 1-2 (OP3)

koulukohtainen soveltava kurssi Yhden kurssin sisältö koostuu vähintään 2 viikon kokopäiväisestä kesätyöstä tai koulun ohella tehdystä vastaavasta työkokemuksesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Tehtävien avulla opiskelija perehtyy esimerkiksi työpaikan organisaatioon, alan erityispiirteisiin, ammatteihin ja koulutusvaatimuksiin. Kurssin toteutustavoista sovitaan opinto-ohjaajien kanssa ennen työn alkua. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S työtodistuksen ja tehtäväkansion perusteella. Pidemmästä työkokemuksesta ja syventävistä tehtävistä voi saada 2 kurssia. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H)

189

Lukiokoulutus

189

Muut koulukohtaiset kurssit

Ilmaisutaito Ilmaisutaidon kurssit ovat koulukohtaisia soveltavia opintoja. Ilmaisutaito 1 (IT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Ilmaisutaidon peruskurssin tavoitteena antaa opiskelijalle perusteet näyttelijätyöhön, sujuvaan puheilmaisuun ja rohkaista häntä esiintymään. Sisältö

improvisaatio

puhetekniikka

fyysinen ilmaisu

sanoista tekstiksi

jännittäminen - rentoutus Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Ilmaisutaito 2 (IT2)


kohti valmista esitystä, uudet ilmaisun muodot Sisältö

puhekielen ja kirjoitetun kielen välinen suhde

harjoitukset kohti valmista tuotosta

komiikan löytäminen toden tekemisen kautta

valmis esitys yleisölle

puvustus - lavastus - valaistus Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Kansainvälisyysprojektit (KP)

koulukohtaisia soveltavia kursseja Kansainvälisiin projekteihin osallistumisesta saa kurssisuorituksia erillisen sopimuksen mukaan. Projektin laajuus vaihtelee yhdestä kolmeen opintoviikkoon tehtävien laajuu-desta, kuuluuko kurssiin matka ja sen aikana suoritettavat tehtävät. Kurssin laajuudesta päätetään ennen kurssin toteutusta ja sisällöstä.

190

Lukiokoulutus

190

Projekteja ovat esimerkiksi

Comenius-projekti

Agora-projekti

Kiina-projekti

Ystävyyskouluprojekti

Tiedeprojekti (CERN/fysiikka, hiukkasfysiikan kurssi) Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Kansalaisen turvakurssit Kansalaisen turvakurssit ovat koulukohtaisia soveltavia opintoja. Kurssit järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa. Kansalaisen turvakurssi 1 (KT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kansalaisen turvakurssi antaa tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja pyrkii edistämään yleisiä kansalaisvalmiuksia lisäämällä kurssilaisten yleistietoa turvallisuus-politiikasta ja maanpuolustuksen perusteista. Kurssilla saa valmiuksia yksilön turvalli-suuden lisäämiseksi arkipäivän vaaratilanteisiin. Sisältö

turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustuksen perusteet

palo- ja pelastustoimen esittely, väestönsuojelu ja sammutusharjoitukset

kansalaisen yleinen turvallisuus, poliisitoimi, itsepuolustusharjoitus

maastotaidot, puolustusvoimiin tutustuminen

hätäensiapu

kriisiauttaminen

vapaaehtoistoiminta Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Kansalaisen turvakurssi 2 (KT2)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kansalaisen turvakurssi 1 käyneille opetetaan vaativien maasto- ja kansalaistaitojen käytännön tietoja ja taitoja poikkeuksellisissa maasto-, sää- ja vuodenaikaolosuhteissa. Kurssi kehittää myös sekä henkistä että fyysistä kuntoa. Keskeiset sisällöt

maastossa liikkuminen ja suunnistaminen pimeässä

majoittuminen myös tilapäisvälinein (esimerkiksi teltta tai laavu);

191

Lukiokoulutus

191

työvälineiden käyttö

aterian valmistaminen maastossa

hätäensiapu

maastopalon sammutus

köysilaskeutuminen

kapean ja matalan vesistön ylitys tilapäisvälinein

turvallinen aseen käsittely (pienoiskivääri, jousi)

tutustumiskäynti: esim. kulttuurikohde, luonnonsuojelualue, joukko-osasto Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) Kotitalouden koulukohtaiset kurssit Yleistä Kotitalous muodostaa laajan kokonaisuuden. Sen keskeiset sisältöalueet liittyvät • ravitsemukseen ja ruokakulttuuriin • kotiin ja ympäristöön • rahatalouteen ja kuluttaja-asioihin • perheeseen ja yhdessä elämiseen • näiden yhdistelmiin.

Kotitalouden taitoja ovat • käytännön työtaidot • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot • tiedon hankinta- ja käsittelytaidot.

Kotitalous on taitoaine, joka perustuu moneen tieteenalaan. Keskeistä on käytännön toiminta ja tiedon soveltaminen siihen. Ravitsemus ja ruokakulttuuri sekä koti ja ympäristö ovat olennaisia alueita. Perinteiden kunnioittaminen, uusien tapojen kriittinen tarkastelu ja niiden kehittäminen, erilaisten arkitilanteiden hallinta sekä erilaiset juhla- ja muut tilaisuudet ovat merkittäviä kotitalouteen liittyviä tapa- ja ruokakulttuuri-kasvatuksen alueita. Myös perhe ja yhdessä eläminen ja kuluttajana toimiminen sekä kotitalouden rahatalous muodostavat keskeisiä alueita kotitalouden tehtävien kokonaisuudessa. Paitsi oman kotitalouden hallintaa, kotitalousopetus luo kuvaa alan työelämän monipuolisista tehtävistä. Kotitalouden lukiodiplomi myönnetään lukion opiskelijalle kotitalouden opiskelussa osoitetusta erityisosaamisesta. Kotitalouden lukiodiplomin perustana on koko lukion aikainen kotitalouden opiskelu, kuitenkin vähintään kaksi edeltävää kotitalouden lukiokurssia. Tarkoitus on, että opiskelija harjaantuu kotitalouden monien erilaisten tehtävien suunnitteluun ja käden taitoihin, luovuuteen, valintojen ja päätösten tekoon. Tavoitteena on, että prosessinomainen opiskelu ja toimiminen ryhmässä kehittävät myös opiskelijan tiedonkäsittely- ja vuorovaikutustaitoja sekä hyvää käytöstä. Lisäksi tavoitteena on kansallisen kulttuurin ja kansainvälistymisen merkityksen ymmärtäminen.

192

Lukiokoulutus

192

Kotitalouden peruskurssi (KOT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Keskeiset sisällöt Kurssin sisältönä on perusruoanvalmistus, leivonta ja ravitsemus. Arvionti Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Kotitalouden juhlakurssi (KOT2)

koulukohtainen soveltava kurssi Keskeiset sisällöt Kurssin sisältönä on kansainvälinen ja kotimainen juhlaruokakulttuuri. Arvionti Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Kotitalouden lukiodiplomikurssi (KOT3)

koulukohtainen soveltava kurssi Keskeiset tavoitteet ja sisällöt Kotitalouden lukiodiplomikurssi on 38 tunnin mittainen soveltava kurssi, joka muodostuu lukiodiplomityöstä ja esseestä. Oikeus suorittaa lukiodiplomityö edellyttää kahta kotitalouden kurssia (á 38 tuntia), jotka ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään kotitalouden lukiodiplomin suoritusohjeen mukaisia. Kotitalouden lukiodiplomissa pai-nottuvat erityisesti • prosessinomaisen opiskelun vahvistaminen • itsenäiseen työskentelyyn harjaantuminen, • ongelmaratkaisukyvyn kehittyminen • itsenäinen tiedonhankinta ja -käsittely. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (1-5). Verkko-opiskelukurssi - informaatiotekniikan perustaidot opiskelussa (OT1) (laa-juus 19 oppituntia)

koulukohtainen soveltava kurssi Opetellaan perusohjelmien käyttöä opiskelun apuvälineenä. Opetellaan verkossa työs-kentelyä ja opiskelua. Tavoitteena on, että opiskelija osaa itsenäisesti työskennellä ja suorittaa opintojaan verkkoympäristössä. Kurssilla myös perehdytään tekijänoikeusasi-oihin. Kurssilla tehdään harjoitustyönä tehtäviä verkkoympäristössä. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

193

Lukiokoulutus

193

Opiskelutaidot (OT2) (laajuus 18 tai 38 oppituntia)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteena opiskelija löytää itsellensä sopivia opiskelutekniikoita eri oppiaineiden kurssien suorittamiseen. Kurssilla tehdään oppimissuunnitelmia. Kurssin ohjaajana toimii erityisopettaja. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Oppilaskuntatyön kurssi (OK1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Tavoitteena on opiskelijan aktiivinen osallistuminen koulun toimintaan ja sen kehittämi-seen. Sisältö

oman ohjausryhmänsä asioiden hoito

toiminta oppilaskunnassa

lukiolaisten yhteisten asioiden hoito

tutortoiminta

aktiivinen toiminta lukion eri tapahtumien organisoinnissa Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Platonin akatemia (PA1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Platonin Akatemia tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat mahdollisimman kokonaisval-taisesti tieteiden ja taiteiden kiehtovaan maailmaan ja samalla auttaa heitä ymmärtä-mään paremmin niin globaalia maailmaa kuin myös suomalaista yhteiskuntaa ja kult-tuuria. Kurssin tavoitteena on tarjota foorumi luovien, ajattelevien ja kriittisten opiskeli-joiden erilaisille hankkeille. Kurssilla tuotetaan kulttuuritapahtumia ja kehitetään opiske-lijan tietoteknisiä valmiuksia. Sisältö Platonin Akatemia on monimuotoinen, eri oppiaineita integroiva soveltava kurssi. Sen pääasiallisena sisältönä ovat filosofiset keskustelut, retket eri kohteisiin ja kulttuurita-pahtumien suunnittelu. Platonin Akatemian kurssilla opiskelijat voivat toteuttaa myös omia kulttuuriprojekteja (mm. elokuvia, näytelmiä, radio-ohjelmia). Platonin Akatemian puitteissa on mahdollista osallistua yliopistollisiin luentoihin. Platonin Akatemian pääta-pahtuman järjestäminen on oleellinen osa kurssin sisältöä. Päätapahtuma järjestetään yhteistyössä muiden lukioiden kanssa. Kurssi toimii myös verkkopedagogisena projek-tina – seinättömänä kouluna. Kurssilaiset tekevät mm. oman kotisivun ja osallistuvat keskusteluihin verkkolehti Agorassa.

194

Lukiokoulutus

194

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Tekninen työ Puuntyöstötekniikka 1 - 2 kurssia (TK1, TK2)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssille osallistujalta edellytetään perusopetuksen 7. vuositason teknisen työn opintoja tai vaihtoehtoisesti perusopetuksen 8. - 9. vuositason pitkiä puuntyöstötekniikan opinto-ja. Tavoitteet Opiskelija oppii ideoimaan, kehittämään ja valmistamaan tuotteita, joita hän tarvitsee elämismaailmassaan. Sisältö Kurssilla valmistetaan tuotteita puuntyöstökoneilla. Ideoinnissa, suunnittelussa ja työs-tämisessä pyritään käyttämään apuna tietotekniikkaa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Suunnittelun osuus arvosanasta on 25 %, valmistusprosessin 25 % ja valmiin tuotteen 50 %. Metallitekniikka ja elektroniikka 1 - 2 kurssia (TK3, TK4)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssille osallistujalta edellytetään perusopetuksen 7. vuositason teknisen työn opintoja tai vaihtoehtoisesti perusopetuksen 8. - 9. vuositason pitkiä metallitekniikan ja elektro-niikan opintoja. Tavoitteet Opiskelija oppii ideoimaan, kehittämään ja valmistamaan tuotteita, joita hän tarvitsee käytännön elämässä. Sisältö Kurssilla valmistetaan tuotteita metallintyöstökoneilla. Elektroniikan opinnoissa valmis-tetaan laitteita ja ratkaistaan ongelmia elektroniikan opetussarjoilla. Ideoinnissa, suun-nittelussa ja opinnoissa käytetään apuna tietotekniikkaa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Suunnittelun osuus arvosanasta on 25 %, valmistusprosessin 25 % ja valmiin tuotteen 50 %.

195

Lukiokoulutus

195

Teknisen työn lukiodiplomi (TK5)

koulukohtainen soveltava kurssi Diplomikurssiin osallistujalta edellytetään vähintään kahden lukiokurssin suoritusta si-ten, että puuntyöstötekniikasta on suoritettu vähintään yksi kurssi sekä metallitekniikas-ta ja elektroniikasta on suoritettu vähintään yksi kurssi. Lukiodiplomi muodostuu käsi-työ-tuotoksesta ja siihen liittyvästä portfoliosta. Opiskelija valitsee annetuista valtakun-nallisista teemoista yhden. Opiskelija suunnittelee ja valmistaa tuotoksen, jonka tulee olla vaativa taidonnäyte. Opiskelija saa diplomin suorituksesta todistuksen, joka sisältää arvosanat suunnittelus-ta, valmistusprosessista ja valmiista tuotteesta sekä yleisarvosanan. Lisäksi voidaan sanallisesti ilmaista erityisvahvuudet käsityössä. Diplomi arvioidaan numeroin (1 – 5). Tekstiilityö Tekstiilityön kurssit ovat koulukohtaisia soveltavia opintoja.

osallistuminen kursseille edellyttää peruskoulun valinnaiset opinnot tekstiilityössä 8-9 luokalla

lukiodiplomi-kurssille voi osallistua suoritettuaan lukion 2 kurssia Tavoitteet Tekstiilityön opiskelu lukiossa keskittyy monipuoliseen käsityölliseen työskentelyyn. Keskeistä on oma ideointi, ongelmanratkaisut, integrointi muihin oppiaineisiin ja itse-näinen tiedonhankinta. Opiskelija toteuttaa oman projektinsa suunnittelusta valmiiseen tuotokseen. Tavoitteena on ennakkoluuloton opiskelija, käsitöitä monipuolisesti ymmär-tävä taitaja. Projektit dokumentoidaan portfolioon. Keskeiset sisällöt Tekstiilityö 1 (TS1) Tekstiilin suunnittelu ja valmistus. Aiheena ovat sisustustekstiilit. Tekstiilityö 2 (TS2) Vaatteen suunnittelu ja valmistus I. Aiheena on oma asu. Tekstiilityö 3 (TS3) Vaatteen suunnittelu ja valmistus II. Aiheita ovat pukuhistoria ja juhlapuku. Tekstiilityön lukiodiplomi (TS4) Diplomityö muodostuu käsityöllisestä tuotoksesta ja portfoliosta. Opiskelija valitsee an-netuista valtakunnallisista teemoista yhden. Opiskelija suunnittelee ja valmistaa tuotok-sen, jonka tulee olla vaativa taidonnäyte. Arviointi Kurssit 1 - 3 arvioidaan numeroin (4 - 10) ja diplomi numeroin (1 - 5).

196

Lukiokoulutus

196

Tietotekniikka Ohjelmoinnin peruskurssi (AT1)


ohjelmoinnin perusteihin perehtyminen

C/C++ -kielen syntaksiin ymmärtäminen Sisältö

ohjelman perusrakenne

erityyppiset muuttujat ja niiden käyttö

ohjelman ohjausrakenteet

funktioiden käyttö

ongelman ratkaisu tietokoneen avulla Arviointi Arviointi perustuu tehtyihin harjoitustöihin ja lopputyöhön. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Ohjelmoinnin jatkokurssi (AT2)


ohjelmoinnin syventäminen Sisältö

Tutustutaan ohjelmoinnin erityispiirteisiin Windows-ympäristössä

C++ -kielisen luokkakirjaston käyttö

graafisen ympäristön käyttö

sanomavälitys ympäristön ja ohjelmamoduulien välillä

ohjelman testaus ja dokumentointi Arviointi Arviointi perustuu tehtyihin harjoitustöihin ja lopputyöhön. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Multimedia kurssi (AT3)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija tutustuu tietotekniikan uusien viestintäteknologioiden hyödyntämiseen. Sisältö

mediakokonaisuuksien hallinta

HTML esityskieleen tutustuminen

esitysgrafiikan tekeminen PowerPoint-ohjelmalla

197

Lukiokoulutus

197

digitaalikameran käyttö

videokameran käyttö ja videon muokkaaminen Arviointi Arviointi perustuu tehtyihin harjoitustöihin ja lopputyöhön. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Linuxin perusteet (AT4)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija tutustuu Linux-käyttöjärjestelmään. Sisältö

Linux-palvelimen asennus ja konfigurointi

X-terminaalin käyttö

PHP-kieleen tutustuminen

SQL-tietokannan käyttö

Arvionti Arviointi perustuu tehtyihin harjoitustöihin ja lopputyöhön. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä (S/H) tai numerolla (4-10). Mikroprosessorikurssi (AT5)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija tutustuu mikro-ohjaimien käyttöön ja ohjelmointiin. Sisältö

Tutustutaan PIC mikro-ohjainten rakenteeseen ja käyttöön

PIC mikro-ohjaimien ohjelmointi (C-kieli ja assembler) ja ohjelmointilaitteen käyttö

Tehdään pienimuotoinen mikroprosessoriprojekti Arviointi Arviointi perustuu tehtyihin harjoitustöihin ja lopputyöhön. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Vieraiden kielten tutustumiskursseja Espanjan kielen alkeiskurssi (VKT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija tutustuu kurssin aikana espanjan kieleen ja espanjalaiseen kulttuuriin.

198

Lukiokoulutus

198

Sisältö

tervehtiminen ja hyvästely, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksipyyntö

päivämäärät, viikonpäivät, kellonajat

perhepiiri Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Ciao italia - italian kielen alkeiskurssi (VKT2)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija tutustuu kurssin aikana italian kieleen ja italialaiseen kulttuuriin. Sisältö

ääntämistä, tervehdyksiä, hyvästelyjä

tilaamista kahvilassa

yksinkertaisten asioiden kertomista omasta itsestä Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) tai numerolla (4 - 10). Venäjän kielen tutustumiskurssi (VKT3)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi voidaan nähdä osana opiskelijan kansainvälisyyskasvatusta, ja sen tarkoitukse-na on myös madaltaa kynnystä varsinaisten venäjän opintojen aloittamiseksi. Kurssin aikana opitaan tunnistamaan kyrilliset aakkoset ja siten lukemaan esim. kadunnimiä ja kylttejä. Opetellaan tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, esittely, kiittäminen, an-teeksipyyntö, kaupassa ja ravintolassa asiointia sekä peruslukusanat. Saadaan tietoa venäläisten tavoista ja mentaliteetista. Tutustutaan Pietarin ja Moskovan nähtävyyksiin. Mahdollisuuksien mukaan käydään jossain venäläisessä kulttuuritapahtumassa. Kurssi voidaan suorittaa millä vuositasolla tahansa. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kiinan kielen ja kulttuurin alkeiskurssi (VKT4)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssilla opiskellaan mandariinikiinan alkeita. Aiheet ja sanasto pitävät sisällään ter-vehdykset, itsensä esittelyn, perheenjäsenet, ammatit, oppiaineet, maat, kansallisuudet sekä lukusanat 1 – 10. Kurssilla painotetaan tasapuolisesti kaikkia kielen osa-alueita;

199

Lukiokoulutus

199

lukemista, kirjoittamista, kuuntelemista ja puhumista. Opiskelun ohessa opimme myös paljon asiaa Kiinan kulttuurista ja kiinalaisten ajatusmaailmasta sekä tavoista. Arviointi Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H). Tutortoiminta (TUT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Lukion tutortoiminnan tavoitteena on auttaa uusia opiskelijoita opiskelun alkuun ja toi-mia heidän viihtymisensä edistämiseksi lukiossa. Tutoreina voivat toimia 2. ja 3. vuo-den opiskelijat. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat

opastoiminta esim. lukion alkuvaiheessa

aktiivisuuden ja opiskelumotivaation lisääminen

opiskelun oheistempaukset ja teemat

opiskelijan näkökulman esittely lukion tilaisuuksissa

yhteistyö muiden oppilaitosten tutoreiden kanssa. Arviointi Kurssi arvioidaan opiskelijan tekemän osallistumispäiväkirjan perusteella suoritusmer-kinnällä (S/H).

200

Lukiokoulutus

200

B. Jokelan toimipisteen koulukohtaiset kurssit



B1- ruotsi 4

A-englanti 5

A-ranska

A-saksa 4

B2-/B3-espanja

B2-/B3-ranska

B2-/B3-saksa 4

B2-/B3-venäjä

Matematiikka


Pitkä oppimäärä 4


Biologia 3

Maantiede 2

Fysiikka 3

Kemia 2

Katsomusaineet

Uskonto (ev.lut.)

Uskonto (ort.)

Uskonto (muu)

Elämänkatsomustieto 3

Filosofia 3

Psykologia 2,5

Historia 5

Yhteiskuntaoppi 3

Terveystieto 0,5


Kuvataide 6

Musiikki 3

Liikunta 1 + urheluvalmennus

Opinto-ohjaus 2,5

201

Lukiokoulutus

201

Jokelan muut koulukohtaiset kurssit


Kirjallisuusharrastajan kurssi (ÄI10)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja sisällöt Kurssilla pyritään havainnoimaan kirjallisuudessa vaikuttavia teemoja eri aikakausien ja kulttuurien tuottamissa teksteissä. Tavoitteena on erittely- ja tulkintataidon vankentumi-nen sekä keskustelun ja mielipiteen ilmaisemisen harjoittaminen. Pyritään nauttimaan kirjallisuudesta esteettisenä ja elämyksellisenä kokemuksena. Luetaan osallistujien va-litsemaan teemaan liittyvää kirjallisuutta. Tarkastellaan sekä novelleja, runoja että ro-maaneja. Kirjallisuutta lähestytään lukijalähtöisiä tulkintatapoja monimuotoisesti sovel-taen. Voidaan tehdä rajattuun aiheeseen liittyvä kirjallisuustutkielma tai esitelmä. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Mediakurssi (ÄI11)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja sisällöt Kurssin tavoitteet ovat kiinteässä yhteydessä Viestintä- ja mediaosaaminen – aiheko-konaisuuteen. Tarkoituksena on kurssilaisten mediaviestien tulkinta- ja vastaanottotai-tojen kehittäminen sekä mediakriittisyyteen kannustaminen. Lisäksi pyritään tarkaste-lemaan mediaa mm. taloudelliselta, yhteiskunnalliselta, viestinnälliseltä, esteettiseltä ja eettiseltä kannalta sekä mediatekstien vastaanottajana että tekijänä. Tutustutaan me-diateksteihin mahdollisimman monipuolisesti sekä eritellen niiden sisältöjä ja rakentu-mista että kokeillen tuottamista itse. Tutkitaan viestinnän eri osa-alueita: sanoma- ja aikakauslehdistöä ja sähköisiä viestimiä (tv-sarjat, musiikkivideot, henkilöhaastattelut, tv-keskusteluohjelmat). Seurataan käynnissä olevaa mediakeskustelua ja tehdään jo-honkin ajankohtaiseen aiheeseen liittyvä seurantatutkimus. Kurssiin pyritään sisällyttä-mään tutustumiskäyntejä.


Tekstiilityö 3

Tekninen työ, teknologia 3

Tietotekniikka 3

Kotitalous 1

Latina 2

Liikennevalistuskurssi 1

Oppilaskuntatyön kurssi 1

Ohjattavasta ohjaajaksi 1

202

Lukiokoulutus

202

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI12)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja sisällöt Kurssilla pyritään kaunokirjallisen kirjoitustaidon ja omaehtoisen harrastuneisuuden kehittämiseen ja oman persoonallisen kertojan äänen ja tuoreen ilmaisun hahmottele-miseen. Opetellaan kommentoimaan muiden kirjoittamia tekstejä, jolloin kirjoittajan on otettava huomioon lukijan reaktiot. Kurssilla tutustutaan fiktiivisen tekstin ominaispiirtei-siin ja harjoitellaan erilaisin vapaamuotoisin harjoituksin fiktiivisen tekstin tuottamista. Huomiota kiinnitetään mm. kerrontaratkaisuihin ja kuvaukseen. Kurssin aikana tuote-taan sekä lyhyitä että pitkiä tekstejä. Voidaan kokeilla proosan ohessa runojen ja dialo-gin kirjoittamista. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kielioppikurssi (ÄI13)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja sisällöt Kurssilla kerrataan keskeisiä kielioppiasioita kirjoittamistaitojen parantamiseksi ja vie-raiden kielten opiskelun helpottamiseksi. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Musiikkiteatteria (ÄI14)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja sisällöt Kurssin tavoitteena on valmistella musiikkiteatteriesitys. Työtapoina mm. luova ilmaisu kirjoittaen ja piirtäen, näytteleminen, laulaminen, soittaminen, tanssiminen. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Ruotsin kielen koulukohtaiset kurssit

Alkusoitto (RUB8)


203

Lukiokoulutus

203

Tavoitteet ja sisällöt

ennen pakollisia kursseja tarjottava kertauskurssi

tutustuminen lukion kielen opiskelun työtapoihin Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kielioppiklinikka (RUB10)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja sisällöt

kerrataan ruotsin kielioppia ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). YO-valmennusta abiturienteille (RUB11)


taitojen ja tietojen syventämistä ja harjoittamista yo-kokeissa käytettävien koetyyp-pien kaltaisilla tehtävillä

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kirjoituskurssi (RUB12)


hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen harjoittelua

kunkin opiskelijan lähtötaso otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Englannin kielen koulukohtaiset kurssit

Johdantokurssi (ENA9)


Kurssi on perustietoja kertaava niveltävä kurssi lukion aloittaville ja muille kertausta haluaville.

204

Lukiokoulutus

204

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Yes! Grammar Again! (ENA10)



Kurssilla vahvistetaan vaativampia rakenteita. Edellyttää neljän pakollisen kurssin rakenteiden hallintaa.

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). I Hope You Comprehend (ENA11)


Luetun ja kuullun ymmärtämisen erikoiskurssi kuuden pakollisen kurssin jälkeen. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Pen and paper - writing course (ENA12)


hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen harjoittelua

kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kehittyä kirjoitelmien laatimisessa arviointi suoritettu/hylätty

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Final Exams Ahead? (ENA13)


Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

205

Lukiokoulutus

205

Saksan (A-taso) kielen koulukohtaiset kurssit

Kielioppikurssi (SAA9)


kerrataan kielioppia

vaativia rakenneharjoituksia Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAA10)


harjoitellaan A-tason ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä; kuuntelu, rakenne, tiivistelmä, kirjoitelma

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kirjoituskurssi (SAA11)


hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen opiskelua opiskelijoiden lähtötaso huomioiden

yo-kokeiden tekstityyppien ja vapaampien kirjoitustehtävien harjoittelua

sanaston laajentamista Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kulttuurikurssi (SAA12 = SAB211 = SAB313)


Tutustutaan kulttuuriin, historiaan ja yhteiskuntaan saksankielisissä maissa

Järjestetään mahdollisuuksien mukaan tutustumismatka esim. Berliiniin tai muuhun saksankieliseen alueeseen

Opiskelijat osallistuvat kulttuurimatkan suunnitteluun ja kirjoittavat matkapäiväkirjaa. Lisäksi kurssilla tehdään saksankielinen projektityö jostakin kurssin sisältöön liittyvästä aihepiiristä.

206

Lukiokoulutus

206

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Saksan (B2/B3-taso) kielen koulukohtaiset kurssit

Kielioppikurssi (SAB29 = SAB311)



kerrataan saksan kieliopin keskeisimpiä osa-alueita

opiskelijoiden lähtötaso ja toiveet otetaan huomioon kurssisisällön suunnittelussa

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Yo-valmennuskurssi (SAB210 = SAB312)



harjoitellaan ylioppilastutkinnon kaikkia koetyyppejä; ainekirjoitus, avovastaukset, kuunteluharjoitukset, rakenneharjoitukset, tiivistelmät

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kulttuurikurssi (SAB211 = SAB313 = SAA12)


Tutustutaan kulttuuriin, historiaan ja yhteiskuntaan saksankielisissä maissa

Järjestetään mahdollisuuksien mukaan tutustumismatka esim. Berliiniin tai muuhun saksankieliseen alueeseen

Opiskelijat osallistuvat kulttuurimatkan suunnitteluun ja kirjoittavat matkapäiväkirjaa. Lisäksi kurssilla tehdään saksankielinen projektityö jostakin kurssin sisältöön liittyvästä aihepiiristä.

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kirjoituskurssi (SAB212 = SAB314)


207

Lukiokoulutus

207


hyvän kirjoitelman kirjoittamisen taitojen opiskelua opiskelijoiden lähtötaso huomioiden

yo-kokeiden tekstityyppien ja vapaampien kirjoitustehtävien harjoittelua

sanaston laajentamista Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Matematiikan (A) koulukohtaiset kurssit

Johdantokurssi (MAA14)



kertaa ja syventää peruskoulun matematiikan oppimäärää, jotta lukio-opiskelu voisi käynnistyä tehokkaasti.


murtoluvut, laskusäännöt ja prosenttilasku

polynomilausekkeet ja niiden sieventäminen

ensimmäisen asteen yhtälöt ja niiden ratkaisu

neliöjuuri ja kolmion geometriaa

graafisen laskimen käyttöä Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Talousmatematiikka (MAA15 = MAB7)



oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun

saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn Keskeiset sisällöt

indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla


208

Lukiokoulutus

208

Analyysi (MAA16)



ymmärtää kahden muuttujan funktioita ja oppii derivoimaan niitä

osaa käsitellä separoituvia ja lineaarisia differentiaaliyhtälöitä

oppii käsittelemään kompleksilukuja Keskeiset sisällöt

kahden muuttujan funktiot

differentiaaliyhtälöt

kompleksiluvut Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kertauskurssi (MAA17)


Kurssin tavoitteena on, että opiskelijalle

muodostuu jäsentynyt ja yhtenäinen kuva lukion pitkästä oppimäärästä Keskeiset sisällöt

kerrataan oppimäärän keskeiset sisällöt

syventävien tehtävien avulla harjoitellaan laskuvalmiuksia ja eri ratkaisumallien hal-linta



Aloituskurssi (MAB9)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

kertaa peruskoulun keskeiset sisällöt ja kehittää polynomilaskennan taitoja Keskeiset sisällöt

murtoluku- ja prosenttilaskua sekä laskimen käyttöä

kirjainlausekkeiden sieventämistä

yhtälöiden ratkaisemista

tasogeometriaa Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

209

Lukiokoulutus

209

Kertauskurssi (MAB10)


kerrataan ja syvennetään matemaattisia taitoja Keskeiset sisällöt

oppimäärän keskeiset asiat

laskutaidon parantaminen ja ratkaisutapojen valinta Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Todennäköisyys ja tilastot 2 (MAB11)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssin sisältö, tavoitteet ja A-tason matematiikan kurssin MAA6 kohdalta. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Lukuteoria ja logiikka (MAB12) Kurssin sisältö, tavoitteet ja A-tason matematiikan kurssin MAA12 kohdalta. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).


Metsien ja lajien maailma (BI6)

koulukohtainen soveltava kurssi Tutustutaan

maailman metsävyöhykkeisiin sekä suomalaiseen metsään taigan osana

metsätalouteen ja metsän monikäyttöön

syvennetään lajintunnistustaitoja ja lajiston ekologista tuntemusta Sisältö

Metsien ominaispiirteet: metsävyöhykkeiden levinneisyys, rakenne ja lajisto, erilais-ten metsien merkitys

Metsän kasvun edellytykset: ilmastolliset kasvuedellytykset, metsien käyttö ja met-siin kohdistuvat uhat

Lajit: suomalaisten eliölajien ja lajiryhmien tunnistamista, lajien ekologiaa ja käyttö-tapoja

210

Lukiokoulutus

210

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Biologian työkurssi (BI7)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja työtavat Kurssilla kerrataan ja syvennetään kaikilla kursseilla opittuja asioita. Tavoitteena on hallita näytteen teko, mikroskoopin käyttö, biologisten havaintojen teko ja biologisen laboroinnin perustaidot sekä tutkimusanalyysi. Perusasiat työturvallisuudesta kerrataan myös. Kurssilla tehdään suullisia ja kirjallisia työselostuksia, jotka otetaan tuntinäytön ohella arvioinnissa huomioon. Kurssilla opiskelijalta vaaditaan runsaasti omatoimista työntekoa. Keskeiset sisällöt

Solu: tutkitaan soluja, niiden rakennetta ja kemiaa, entsyymitoiminnan havainnointia

Fotosynteesi ja soluhengitys: fotosynteesiin vaikuttavia tekijöitä, hiivan aerobinen hengitys ja alkoholikäyminen

Yksilön rakenne: kohteina kasvi ja/tai eläin

Mikrobiekologiaa: mikrobin kasvatus, populaation kasvu

Perinnöllisyys ja evoluutio: DNA:n eristäminen, solunjakautuminen, muuntelu, gee-nit ja evoluutio

Ympäristö: ravinteiden vaikutus kasvuun

Ihminen ja nisäkkäät: ihmisen elinten rakenteen ja toiminnan tutkimista, oppimisko-keita

Arviointi

Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Biologian kertauskurssi (BI 8)

koulukohtainen soveltava kurssi Keskeiset tavoitteet ja sisällöt

helpottaa ylioppilaskokeeseen kertaamista

vahvistaa keskeisten biologian aihekokonaisuuksien hallintaa

syventää kursseilla opittuja tietoja Kurssisisällöt sovitetaan osittain opiskelijoiden toiveiden mukaisesti Arviointi

Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Maantiedon koulukohtaiset kurssit

Kotimaa ja kotiseutu (GE5)


211

Lukiokoulutus

211

Tavoitteena on

syventää tietoja oman kotiseudun ja kotimaan luonnon ominaisuuksista ja ihmisen toiminnasta

tehdä kenttähavaintoja ja mittauksia Keskeiset sisällöt

Suomen sijainti, asema ja ominaisuudet

Elottoman luonnon rakenteet ja järjestelmät (vesi, ilma, maaperä, kallioperä)

Elollinen luonto

Väestö, talous ja elinkeinot

Alueelliset erot Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). GIS-kurssi (GE6)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteena on, että opiskelija

syventää ymmärtämystään paikkatietoaineistojärjestelmän toiminnasta

osaa itse työstää paikkatietoaineistoa tietokoneen ja maantieteellisten ohjelmien avulla

oppii arvioimaan taitojaan tutkivana oppijana Keskeiset sisällöt

GIS tietokonepohjaisena maantieteellisenä tutkimus- ja havainnointijärjestelmänä

GIS-tutkimuksen tekeminen: paikkatietoaineistot; tietokannat, vektori- ja rasterijär-jestelmä, ominaisuustieto, paikkatietoaineiston kerääminen, paikkatietokyselyt ja –analyysit, tiedon esittäminen

Suomen paikkatiedon käyttäjät Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).


Soveltavien kurssien tavoitteena on, että opiskelija laajentaa, syventää ja oppii yhdis-tämään fysiikan tietoja eri osa-alueilta sekä täsmentää fysiikan kokonaiskuvaa ja merki-tystä laaja-alaisena luonnontieteenä. Fysiikan kertauskurssi (FY9)


kertaa ja syventää aiempien fysiikan kurssien keskeisiä sisältöjä

212

Lukiokoulutus

212

oppii hahmottamaan ja käsittelemään laaja-alaisesti fysikaalisia ilmiöitä

oppii yhdistämään ja käyttämään eri kurssien sisältöjä fysikaalisessa ongelmanrat-kaisussa

kehittää fysikaalisten ongelmien ratkaisutaitoja ja ratkaisuprosessin jäsennettyä ku-vausta

kehittää valmiuksia jatko-opintoihin


pakollisen ja soveltavien kurssien sisältöjen kertaus

ylioppilaskokeeseen valmentautuminen

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kokeellisen fysiikan kurssi (FY10)


oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia fysikaalisia mittauksia

oppii käyttämään erilaisia mittauslaitteita

oppii käsittelemään ja raportoimaan kokeellisia mittaustuloksia

oppii arvioimaan kriittisesti omaa työskentelyään ja mittaustuloksista tehtäviä johto-päätöksiä

kehittää itsenäisen ja huolellisen työskentelyn taitoja

kehittää luovuutta ja yhteistyötaitoja


mekaniikka: etenemisliike, aineen tiheys, jaksolliset ilmiöt, pyörimisliike, hitausmo-mentti

lämpöoppi: erilaisia kalorimetrisiä mittauksia, pituuden lämpötilakertoimen määritys

valo-oppi: linssien ja peilien tutkiminen, interferenssi- ja diffraktioilmiöt

sähköoppi: erilaisten virtalähteiden tutkiminen, käämin ja kondensaattorin toiminnan kokeellinen tarkastelu

Kurssilla suoritetaan pienimuotoisia fysikaalisia kokeita ja tutkimustehtäviä, jotka voivat olla joko erillisiä töitä tai laajempia projekteja. Tutkimukset ja kokeet voidaan suorittaa joko yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoilla on myös mahdolli-suus itse vaikuttaa tehtävien aihepiireihin. Kurssiin voidaan sisällyttää myös opinto-käyntejä. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Cern-kurssi (FY11)


213

Lukiokoulutus

213

Kurssi toteutetaan, jos koulun hakemus CERN-yhteistyöhön hyväksytään. Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty-merkinnällä.








Standardimalli

Antimateria

CERN instituutiona


CERN:in tuottamat sovellukset Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Kemian koulukohtaiset kurssit

Kemian työkurssi (KE6)


syventää tietojaan ja taitojaan kokeellisesta tutkimuksesta ja menetelmistä kemian eri osa-alueilla

oppii käyttämään työvälineitä ja kemikaaleja työturvallisuuden näkökohdat huomi-oon ottaen

oppii laatimaan johdonmukaisia työselostuksia. Kurssilla opiskelija tutustuu kemian harjoitustöiden avulla teorian ja sovellusten väli-seen riippuvuuteen sekä erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan yliopiston tai muuhun opetuslaboratorioon tai tehdään vierailu johonkin ke-mian alan yritykseen. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Lukion keskeinen kemia (KE7)


214

Lukiokoulutus

214

syventää kemian tietojaan ja taitojaan kertaamalla keskeisiä oppisisältöjä ja vahvis-taa laskennallisia valmiuksiaan ennen ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta ja jatko-opintojen sisäänpääsykokeita.

Arviointi


Elämänkatsomustiedon koulukohtaiset kurssit

Tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietämystään elämän ja oman biologisen lajinsa kehityksestä Kulttuuriantropologiaa, uskontoja kansatiedettä (ET6)

koulukohtainen soveltava kurssi Pohditaan ja tarkastellaan inhimillisen kulttuurin ominaispiirteitä erikoisalojen näkökul-mista sekä tutustutaan aiempaa syvällisemmin niin kaukaisiin kansoihin kulttuureineen kuin oman kulttuurin ominaispiirteisiin ja rakenteisiin tieteellisen tarkastelun ja kulttuuri-tutkimuksen lähtökohdista. Tavoitteena on, että opiskelija

alkaa hahmottaa oppialojen ominaispiirteitä ja kehitystä nykytieteiksi. Tutustuu alo-jen keskeisimpiin saavutuksiin ja menetelmiin sekä niiden vaikutukseen nykykulttuu-rissa

harjaantuu hankkimaan tietoa aloihin liittyvistä asioista esimerkiksi jatko-opintoja silmällä pitäen.


kulttuuriantropologian, uskontoja kansatieteiden peruskäsitteistön kertausta ja sy-vennystä

valittujen esimerkkikulttuurien (Aasiasta, Afrikasta ja Amerikasta) tarkempaa tutus-tumista ja kulttuurin rakenteiden ja ilmiöiden tarkastelua

nykysuomalaisen kulttuurin ja katsomusmaailman strukturaalista ja fenomenaalista tarkastelua

tutustuminen kulttuuritutkimuksen opiskeluun Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kulttuuriantropologiaa, uskontoja kansatiedettä (ET7)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

tieteenalojen esittelyä ja peruskäsitteiden kertausta ja syvennystä

valittujen esimerkkikulttuurien, kulttuurin rakenteiden ja ilmiöiden tarkastelua

215

Lukiokoulutus

215

nykysuomalaisen kulttuurin ja katsomusmaailman strukturaalista ja fenomenaalista tarkastelua

tutustuminen kulttuurin tutkimuksen opiskeluun Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kosmologian kehitys (ET8)

koulukohtainen soveltava kurssi Keskeisiä sisältöjä

varhaiskulttuurien maailmankäsitys

antiikin maailmankäsitys

juutalais-kristillisen ja keskiajan maailmankäsitys

renessanssin ja uuden ajan alun tieteellisen maailmankuvan synty, astronomian ja astrologian ero

astronomian kehitys ja tutkimusvälineet 2000-luvulle

nykyisiä teorioita universumista ja taivaankappaleista auringosta galakseihin Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Filosofian koulukohtaiset kurssit

Estetiikka (FI5)

koulukohtainen soveltava kurssi Pohditaan kauneutta ja mielihyvää sekä niihin liittyviä teorioita ja niiden vaikutusta arki-elämään, taiteeseen ja ihmisen luontosuhteeseen eri aikoina länsimaisessa kulttuuripii-rissä ja omassa elämässä. Tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy keskeisimpiin estetiikan teorioihin ja käsitteisiin, taiteen ontologiaan ja tai-dekritiikin perusteisiin sekä kehittää itseään kauneuden ja mielihyvän kokijana filo-sofisen lähestymistavan pohjalta

osaa ottaa kriittisesti ja perustellen kantaa taiteen ja yhteiskunnan väliseen keskus-teluun sekä pohtia oman elinympäristönsä että luonnonympäristön esteettisiä ky-symyksiä.


estetiikan peruskäsitteistö, kehitys ja muutos antiikista nykyaikaan

taiteen käsitesisällön muutos, taiteen olemuksen pohdinta, taidekritiikki, tulkinnan ja arvottamisen problematiikka, taide yhteiskunnallisena ja esteettisenä ilmiönä sekä sen suhde moraaliin

luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön estetiikka, ihmisen ja elämän estetiik-ka

216

Lukiokoulutus

216

Arviointi

Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Filosofian historia (FI6)

koulukohtainen soveltava kurssi Kerrataan, laajennetaan ja syvennetään filosofian kurssien tietoja ja käsityksiä kurssi-laisten toiveiden ja ilmenevien tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että opiskelija

eheyttää ja syventää kuvaansa filosofisesta ajattelusta, sen perinteestä ja vaikutuk-sesta harjaantuen nykyajan monimuotoisen arkielämän, opiskeluaikansa ja ammat-tiuransa käsitteellisiin ja tiedollisiin haasteisiin tuntien länsimaisen ajattelun perin-teen ja kehityksen

saa vankan pohjan valmistautua ammatillisiin ja tieteellisiin jatko-opintoihin siinä missä muihin kypsyyttä testaaviin tilanteisiin.


antiikin luonnon filosofia ja kultakauden ajattelijat, hellenistinen etiikka, uusplato-nismi, skolastiikka, uuden ajan murros, valistus, romantiikan ajan ajattelu, positivis-mista postmodernismiin

aikakausien kulttuuristen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten erityispiirteiden heijas-tuminen yksittäisten ajattelijoiden teorioihin

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Filosofiaa käytännössä (FI7)

koulukohtainen soveltava kurssi Osallistutaan filosofisluontoisiin tapahtumiin ja kerhotoimintaan, joissa päästään kokei-lemaan ja soveltamaan käytännössä kursseilla teoreettisesti opiskeltuja asioita ja taito-ja. Tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu ja kehittyy käyttämään filosofisia taitojaan käytännössä osallistumalla koko lukion ajan erikseen sovittavaan määrään erilaisia filosofisia tapahtumia ja kir-joittaa niistä lyhyet raportit sekä ottaa osaa harkintansa mukaan tapahtumien ohjel-maan

osallistuu aktiivisesti lukion filosofiakerhon kokouksissa käsiteltäviin aiheisiin harjoi-tellen näin filosofista kommunikointia, argumentointia ja itsereflektiota.


filosofinen argumentointi ja keskustelu

217

Lukiokoulutus

217

kirjallisen raportin laatiminen ja kokemusten esittely eri tapahtumista, joissa on voi-nut filosofisia tietojaan ja taitojaan käyttää hyödyksi, sekä osallistuminen säännölli-sesti ja aktiivisesti filosofiakerhon keskustelutilaisuuksiin ja niiden järjestelyihin



Sosiaalipsykologian perusteet (PS6)

koulukohtainen soveltava kurssi Keskeiset sisällöt

Kurssilla käydään läpi sosiaalipsykologian peruskäsitteistöä, -termistöä ja -teorioita.

Kurssin tarkoituksena on oppia mm. massapsykologian voimaa, ryhmädynamiikkaa, sosiaalisen verkostoitumisen vaikutusta yksilöön sekä ryhmien väliseen kanssa-käymiseen.

Perehdytään ihmiseen ryhmän jäsenenä. Arviointi

Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Mediapsykologia (PS7)

koulukohtainen soveltava kurssi Mediapsykologia tutkii ihmisen ja median suhdetta sekä median psykologisia vaikutuk-sia. Kurssilla käydään tutkimusesimerkein läpi, kuinka mediaa käytetään tiedon välittä-jänä, elämysmyllynä sekä välineenä minuuden ja maailman hahmottamiseen skeemo-jen ja skriptien avulla. Mediapsykologia soveltuu syventävänä ja soveltavana kurssina psykologian, viestinnän ja journalistiikan pohjatiedoksi, joka osaltaan tukee mm. äidinkielen mediakasvatusta. Siitä on myös iloa ja hyötyä opiskelijoille, jotka pohtivat mediakäytön rajoja ja mahdolli-suuksia. Kurssi haastaa psykologiasta kiinnostuneet median käyttäjät pohtimaan omaa mediasuhdettaan ja kehittämään mediataitojaan. Keskeiset sisällöt Kurssin sisältöön kuuluu informaationkäsittelyn psykologiaa (havaintopsykologian kaut-ta), suostuttelu ja vaikuttaminen (sosiaalipsykologian kautta), uutisten ja faktaohjelmien reliabiliteetti, mediavaikutusten vuorovaikutteisuus, mediamotiivit, median ja persoonal-lisuuden suhde sekä median vaikutus ihmisen identiteetin muovautumiseen. Mediaa voidaan kurssilla lisäksi tulkita koulukuntien kautta, esimerkiksi kuinka kognitiivinen ja psykodynaaminen, tiedostettu ja tiedostamaton liittyvät mediakäyttäytymiseen. Lisänä käsitellään vielä peli- ja nettiriippuvuutta erään psykopatologian muotona. Kurssi liittyy

218

Lukiokoulutus

218

mm. aktiivisen kansalaisuuden, teknologian ja yhteiskunnan sekä viestinnän ja me-diaosaamisen aihekokonaisuuksiin. Kurssi arvioidaan numerolla. Arviointi

Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kertauskurssi (PS8, laajuus ½ kurssia)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssilla käydään läpi viiden kurssin (1 pakollinen ja neljä syventävää) perusasiat ja luodaan perusteellinen runko asioiden kokonaisvaltaiselle hallinnalle. Lisäksi kurssilla perehdytään metakognitiivisesti eri opiskelutekniikoihin ja esseen vastauksen rakente-luun, jotta kirjoituksiin valmistautuminen tulisi mahdollisimman jouhevaksi. Kurssi antaa perusvalmiudet psykologian laaja-alaiselle tuntemukselle. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).


Muinaiset kulttuurit (HI7)

koulukohtainen soveltava kurssi Tarkastelee ihmislajin sopeutumista jääkauden jälkeiseen luontoon ja kivikautisten kult-tuurien sekä korkeakulttuurien syntyjä, kehitystä, ominaispiirteitä ja perintöä jälkimaail-malle. Kurssilla tutustutaan syventävästi länsimaisen kulttuurin kannalta keskeisiin mui-naiskulttuureihin. Tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu syventävästi muinaisiin kulttuureihin ja niiden tutkimusmenetelmiin sekä uusimpiin tuloksiin populaaritiedejulkaisujen artikkelien ja tv-dokumenttien avulla

oppii hahmottamaan oleellisimpia ilmiöitä ja tekijöitä länsimaiseen maailmankuvaan ja kulttuuriin vaikuttaneista muinaiskulttuureista.


jääkausien jälkeinen Euraasian ja Amerikan megaliittikulttuurit, metsästys- ja keräi-lykulttuuri

Lähi-idän alueen neoliittinen vallankumous: maanviljely ja karjanhoito, kyläyhteisö-jen synty

Egyptin ja Mesopotamian korkeakulttuurikaudet sekä niiden yhteydet ympäröiviin kulttuureihin ja perintö länsimaiselle kulttuurille

jokin Välimerenpiirin ulkopuolinen kulttuuri (esimerkiksi Induksen, Kiinan, Amerikan muinaiskulttuurit) ja Euroopan pronssikausi (varhaiset keltit)


219

Lukiokoulutus

219

Antiikin kulttuurit ja teknologia (HI8)

koulukohtainen soveltava kurssi Tarkastelee antiikin kulttuurin taustoja syventyen sekä kreikkalaisen, hellenistisen ja roomalaisen kulttuurikausien erityispiirteisiin että niiden vaikutuksiin ympäröiviin ja niitä seuranneisiin kulttuureihin. Tutustutaan aikakauden kulttuurikirjoon ja kehitykseen po-pulaaritieteellisiä julkaisuja ja dokumentteja hyväksikäyttäen. Tarjoaa historiallisen ko-konaiskuvan eurooppalaisen kulttuurin taustoista ja teknologian kehittymisestä. Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee antiikin kreikkalaisen, hellenistisen ja roomalaisen kulttuurien pääpiirteet taustoineen ja vaikutuksineen ja syventää kuvaa niistä eurooppalaisuuteen siirty-neistä aineksista

tuntee Välimeren ulkopuolisen antiikin aikaisen kulttuuritilanteen yleisellä tasolla ja osaa yhdistellä aikakauden kansoja ja kulttuureja omiin ajallisiin ja paikallisiin kon-teksteihinsa sekä ymmärtää kansojen kanssakäymisen vaikutukset myöhemmille kulttuurikerroksille.


Kreetan minolainen kulttuuri, mykeneläinen ja doorilainen kulttuuri, kaupunkivaltioi-den kukoistuksen aika (pääesimerkkinä Ateena), makedonialaisten maailmanvalloi-tus ja hellenistinen moniarvoinen ja kaupunkikeskeinen sekakulttuuri

Kreikan taide ja arkkitehtuuri, kulttuurin muut saavutukset ja vaikutus jälkimaail-maan, politiikan, tieteen ja teknologian keskeisimmät innovaatiot (varhainen demo-kratia ja luonnontiede sekä keksinnöt)

Rooman kaupungin nousu suurvallaksi kuningasajalta tasavallan kautta keisariajal-le: talous ja hallinto, kulttuuri, arkkitehtuuri ja taide, uskonnot ja kultit, suhde alistet-tuihin kansoihin

tutustuminen antiikin muihin kulttuureihin (esim. etruskit, keltit, karthagolaiset, juuta-laiset, germaanit, slaavit, Itämeren alueen kansat)

antiikin talouden ja kulttuurin rappio, kansainvaellukset, kristillistyminen Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Keskiajan kulttuuri ja teknologia (HI9)

koulukohtainen soveltava kurssi Tarkastelee laajasti antiikin jälkeisen Länsi-Euroopan yhtenäiskulttuurin syntyä ja kehit-tymistä, Bysantin kulttuuria sekä aikakauteen liittyvien myyttien purkua. Tutustutaan ajan talouden, valtajärjestelmän ja kulttuurin lisäksi ajan merkittävimpien alueen ulko-puolisten kulttuurien ominaispiirteisiin ja vaikutukseen eurooppalaisen kulttuurin muo-dostumisessa sekä teknologian kehitykseen. Tarjoaa kokonaiskuvan eurooppalaisen kulttuurin synnystä ja alkukehityksestä.

220

Lukiokoulutus

220

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee keskiaikaisen Euroopan kulttuurin pääpiirteet taustoineen ja osaa sijoittaa sen tyypilliset ilmiöt ja tapahtumat ajalliseen ja paikalliseen kontekstiin

ymmärtää keskiaikaisen maailmankuvan rakenteen ja taustat sekä vaikutukset ny-kyaikaan.


varhaiskeskiaika: kansainvaellukset, germaani- ja kelttikansojen Länsi-Eurooppa, katolisen kristillisyyden synty ja leviäminen, Bysantin keisarikunta, islamin synty ja leviäminen

heimo- ja klaanikulttuurista kartanotalouteen ja feodaalihallintoon (esim. frankit, anglosaksit ja viikingit), arkielämä ja kriisien kohtaaminen (kulkutaudit, luonnonkata-strofit, sodat, nälänhädät)

sydänkeskiaika: katolisen yhtenäiskulttuurin ja paavin vallan keskeiset ilmiöt, kuuria, luostarit, yliopistojen synty, ristiretket, kaupankäynnin uudelleen laajeneminen, hen-gellisen ja maallisen vallan ristiriita, taide ja arkkitehtuuri sekä tekniset innovaatiot

myöhäiskeskiaika: kaupunkien ja kaukokaupan kasvu ja porvariston synty, teknolo-giset innovaatiot, maailmankuva ja löytöretkien alku, ruhtinasvallan kasvu ja kansal-lisvaltioiden hahmottuminen, katolisen yhtenäiskulttuurin kriisi, protestantismi

Euroopan ulkopuolisista aikakauden kulttuureista valitaan tutustuttavaksi yksi tai useampi (inkat, atsteekit, mayat, Zimbabwe, Ghana, Japani, Kiina tms.)

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Uuden ajan kulttuuri ja teknologia (HI10)

koulukohtainen soveltava kurssi Tarkastelee suurta maailmankuvan, politiikan ja kulttuurin mullistusta, joka alkoi renes-sanssina ja jatkui valistuksena Euroopan suurten kansojen hegemoniaan ja teollistumi-sen aikakauteen. Tutustutaan laajasti eri tieteenalojen syntyyn, itsevaltiuden ilmene-mismuotoihin sekä taide– ja arkkitehtuurisuuntausten vaihteluun siinä missä rahatalou-den, palkkatyön, kaupankäynnin ja teollistumisen tuomaan arkielämän muutokseen. Tarjoaa kokonaiskuvan eurooppalaisen kulttuurin kukoistuskaudesta ja suhteesta mui-hin kulttuureihin. Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee ja ymmärtää renessanssista ja luonnontieteiden uudelleen viriämisestä alka-neen muutoksen moninaisuuden ja merkityksen länsimaiselle kulttuurille ja koko maailmanhistorialle

osaa yhdistellä eri elämän osa-alueilla alkaneet muutokset maailmankuvassa ja elämänkatsomuksessa tapahtuneeseen muutokseen ja hallitsee keskeisimmät muutosilmiöt arkielämässä, ihmiskuvassa, politiikassa, taiteessa ja teknologiassa

perehtyy jonkin tai joidenkin tieteenalojen kehitykseen samoin jonkin tai joidenkin maiden historialliseen kehitykseen ja jonkin tai joidenkin taiteenalojen kehitykseen taustalla uusi maailmankuva ja siitä johtuneet muutostekijät

221

Lukiokoulutus

221

saavuttaa syventävästi vahvan perustan nykykulttuurin ja maailman keskeisten maailmankatsomusten, poliittisten ja taide-elämän suuntausten ymmärtämiselle se-kä tuntee teknologian tärkeimmät saavutukset ja niiden vaikutuksen niin arkielä-mään, tuotantotalouteen ja liikkumiseen kuin terveydenhoitoon ja ravintokulttuuriin.


löytöretkeilijöiden, humanistien ja luonnontutkijoiden aikaansaamat mullistukset maailmankuvassa, lääketieteen uusi ihmiskuva, astronomian kehitys, alkemiasta kemiaan

teknologian suuret keksinnöt ja lukutaidon leviämisestä seurannut uusi kiinnostus ihmiseen ja luontoon, kaupunkien kukoistus (pääesimerkkinä Firenze) ja sotatekno-logian muutos sekä renessanssitaiteen ja -arkkitehtuurin tuomat uudistukset, arki-elämän hidas muuttuminen

merkantilistinen talous sekä itsevaltaisen hallintokulttuurin vahvistuminen ja kansal-lisvaltioiden syntyminen, kolonialismin vähittäinen muuttuminen imperialismiksi, ba-rokin taide ja arkkitehtuuri

valistusajattelun vaikutus Englannissa ja Ranskassa, Yhdysvaltojen alkuhistoria, Napoleonin Ranska, Venäjän ja Preussin nousu, rokokoon ja klassismin taide ja arkkitehtuuri, edistysoptimismi

Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Modernin ajan kulttuuri ja teknologia (HI11)


Tarkastelee teollisesta vallankumouksesta alkanutta aikakautta, joka jatkuu edelleen. Tutustutaan aikakauden kulttuurin moninaisuuteen ja maailmankuvan mullistuksiin se-kä arkielämän, taiteen ja tieteen kehityskulkuihin. Tarjoaa vahvan pohjan ymmärtää paitsi 1800- ja 1900-lukujen länsihegemoniaa ja teknokulttuuria myös nykyajan sirpaloi-tunutta maailmankuvaa ja globaalitaloutta sekä postmodernia taidetta ja kulttuuria. Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee ja hallitsee laajasti modernin ajan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuri-set kehityslinjat pääpiirteittäin ja osaa yhdistellä inhimillisen kulttuurin eri osa-alueilla tapahtuneita mullistuksia toisiinsa.

osaa hyödyntää eri oppiaineiden tietoja soveltaen niitä toisiinsa ja historiatietoihin luodessaan kokonaiskuvaa nykymaailmasta ja sen taustoista.


teollistumisen murros ja vaikutus tuotantotalouteen, yhteiskuntaan ja politiikkaan, taiteisiin ja tieteisiin sekä arkielämään

eurooppalaiset suurvallat yhteiskunnallisine ja kulttuurisine erityispiirteineen ja tär-keimpine käännekohtineen sekä imperialismin, nationalismin ja muiden poliittisten aatteiden vaikutus

positivistisen tiedeajattelun synty, kehitys ja vaikutus maailmankuvaan

222

Lukiokoulutus

222

palkkatyö, sukukeskeisyydestä perhekeskeisyyteen ja individualismiin, uusi kau-punki- ja kulutuskulttuuri, teknologian voittokulku ja innovaatiot, massojen aika

1900-luvun suurten kriisien aikainen taide- ja arkielämä, kulttuurielämän ja tieteen monenkirjavuus

Arviointi


Historian kertauskurssi (HI12)

koulukohtainen soveltava kurssi Tarjoaa tiiviin paketin kertaamiseen ylioppilaskokeen reaaliaineiden kirjoituksia silmällä pitäen. Puolikurssilla keskitytään oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien kes-keisimpien asioiden kertaamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija

kertaa ko. oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit saaden selkeän kokonaisku-van oppiaineesta ja valmistautuu vastaamaan ylioppilaskirjoituksissa tehokkaasti ja asiantuntevasti.


oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien keskeisimmät asiasisällöt Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Yhteiskuntaopin koulukohtaiset kurssit

Ajankohtaiset tapahtumat (YH5)

koulukohtainen soveltava kurssi Syventää ja laajentaa tietämystä ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja poliittisista asi-oista liittyen paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Kurssilla selvitetään valittavien ilmiöiden taustoja, nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä kriittisesti ja kaik-kia mahdollisia asiaankuuluvia lähteitä hyväksi käyttäen. Tavoitteena on, että opiskelija

saa selvyyttä ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on laajempaa merkitystä sekä Suo-men kansalaisen että koko maailman kannalta

harjaantuu ja tottuu selvittämään kriittisesti ja luotettaviin lähteisiin perustaen uutis-ten taustoja

valmentautuu kohtaamaan erilaisia tilanteita, joissa tulee selvittää ja perustella toi-sille käsityksensä ajankohtaisesta asiasta.

223

Lukiokoulutus

223

Keskeiset sisällöt jokin tai joidenkin paikallisten, kansallisten ja kansainvälisesti merkittävien ajankoh-

taisaiheiden syvällinen selvittäminen yhteiskunnallisen, taloudellisen ja poliittisen ilmiön tai tapahtuman uutisointi mielipi-

teen ja maailmankuvan muokkaajana luotettavan lähteen selvittäminen, kriittisyyden vaatimukset ajankohtaisen aiheen

selvittämisessä Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Yritys ja yrittäjyys (YH6)

koulukohtainen soveltava kurssi Keskeiset sisällöt Syventää ja laajentaa tietämystä yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä sekä valmentaa kohtaamaan yrittäjyyden tai yrityksessä työntekijänä toimimisen ammattina. Kurssilla perehdytään aihepiiriin kansantaloustieteen teorioiden ja käytännön mediaseurannan sekä tutustumiskäyntien muodossa. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH7) Tarjoaa tiiviin paketin kertaamiseen ylioppilaskokeen reaaliaineiden kirjoituksia silmällä pitäen. Puolikurssilla keskitytään oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien kes-keisimpien asioiden kertaamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija

kertaa ko. oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit saaden selkeän kokonaisku-van oppiaineesta ja valmistautuu vastaamaan ylioppilaskirjoituksissa tehokkaasti ja asiantuntevasti.


oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien keskeisimmät asiasisällöt Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Terveystiedon koulukohtaiset kurssit

Terveystiedon kertauskurssi (TE4, laajuus ½ kurssia)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on kerrata ja syventää terveystiedon keskeisiä sisältöjä sekä käsi-tellä ajankohtaisia terveyteen liittyviä aiheita. Myös kurssin osallistujien toiveet käsitel-tävistä asioista otetaan huomioon mahdollisuuksien rajoissa. Eräs kurssin keskeisim-

224

Lukiokoulutus

224

mistä tavoitteista on pyrkiä antamaan opiskelijoille hyvät valmiudet menestyä ylioppi-laskirjoitusten terveystiedon reaalikokeessa. Keskeiset sisällöt Kurssi koostuu terveystiedon pakollisen ja syventävien kurssien sisällöistä, minkä lisäk-si kurssilla käydään läpi terveystiedon reaalikoetehtävätyyppejä ja harjoitellaan vas-taamistekniikkaa. Oppimateriaalina käytetään terveystiedon kurssien oppikirjoja, aiem-pien vuosien reaalikokeita sekä muuta ajankohtaista materiaalia. Arviointi Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H) aktiivisen läsnäolon sekä sovittujen kirjal-listen tehtävien perusteella.


Maalauskurssi (KU6)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla opiskelija syventyy joko akryyli- tai öljyvärimaalaukseen. Tavoitteena on tutus-tua eri maalaustyyleihin ja -tekniikoihin sekä soveltaa niiden ilmaisukeinoja omaa tai-teellista havaintokykyä kehittäen. Kurssilla opitaan taidemaalauksen perustiedot ja tai-dot. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Plastinen sommittelu, keramiikka ja kuvanveisto (KU7)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla opiskelija tutustuu kolmiulotteiseen, veistokselliseen työskentelyyn eri teknii-koin. Materiaaleina ovat savi, kipsi, paperimassa sekä sekamateriaalit. Tutustutaan käyttö- ja taide-esineiden muotoiluun sekä keramiikkaesineen valmistamiseen. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Grafiikka ja tietokonegrafiikka (KU8) Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla opiskelija tutustuu taidegrafiikan menetelmiin ja luonteeseen. Opitaan vedos-taminen ja vedosten merkitseminen. Lisäksi kurssilla toteutetaan työ, jossa hyödynne-tään digitaalista kuvien tekemistä. Tietokonegrafiikan osuus voi olla yhteinen jonkin lu-kion tietotekniikan kurssin kanssa. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

225

Lukiokoulutus

225

Kuvataidetta yksilöllisesti (KU9) Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus syventyä itseä erityisesti kiinnostavaan kuvatai-teen osa-alueeseen. Kurssi voi toimia valmentavana kurssina taideoppilaitokseen pyr-kiville. Arviointi Kurssi arvostellaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Lukiodiplomi (KU10) Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla opiskelija suorittaa täysin itsenäisesti opettajan valvonnassa kuvataiteen opinnäytteen. Tehtävän ohjeistus tulee opetushallitukselta. Diplomisuoritukseen kuuluu teos tai teossarja ja prosessista tehty portfolio. Lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1 – 5. Arviointi Arvioinnin suorittaa oma kuvataiteen opettaja yhdessä taiteen ammattilaisen kanssa. Valokuvauskurssi (KU11) Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla opiskelija tutustuu valokuvauksen historiaan, kamerankäytön ja pimiötyösken-telyn perusteisiin. Kurssilla opitaan sommittelemaan ja kuvaamaan kiinnostavia kuvia digikameralla. Valokuvaan tutustutaan myös valokuva-analyysin avulla. Pimiötyösken-telyssä opitaan kehittämään fotogrammeja ja/tai valokuvia. Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee keskeistä käsitteistöä ja yrittäjyydelle olennaista ajattelutapaa

ymmärtää yrittäjyyden peruslähtökohdat yritysideasta ja rahoitusmalleista toteutuk-seen ja kannattavuuteen sekä yrittäjyyden riskitekijät

syventää tietämystään ja tutustuu käytännössä eri yritysmuotoihin

tutustuu erilaisiin alalle suuntautumisvaihtoehtoihin ja koulutukseen. Keskeiset sisällöt

elinkeinovapaus, yrittäjyyden merkitys kansantaloudessa ja yritysmuodot

yrittäjyyden muodot, uusyrittäjyys ja yrittäjyysaste

yrityksen menestystekijät ja edellytykset yrittäjäksi ryhtymiselle: idea, riski, voitto

yrityksen kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus sekä kirjanpito, tuloslaskel-ma ja tase

erilaisia yrityksiä käytännön tutustumiskohteena

taloudellinen ala tulevaisuuden suunnitelmissa, yrittäjäkoulutus Suomessa ja ulko-mailla

226

Lukiokoulutus

226


Musiikin koulukohtaiset kurssit

Musiikkiteatteria (MU5)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja sisällöt Kurssin tavoitteena on valmistella musiikkiteatteriesitys. Työtapoina mm. luova ilmaisu kirjoittaen ja piirtäen, näytteleminen, laulaminen, soittaminen, tanssiminen. Arviointi Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H). AV-kurssi (MU6)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat äänen, valon ja videon maailmaan niin teoriassa kuin käytännössä. Kurssilla perehdytään mm. alan sanastoon, erilaisiin tekni-siin järjestelmiin, roudaukseen, miksaamiseen, bändien teknisiin tarpeisiin, koulukes-kuksen av-laitteisiin ,valotekniikkaan, valosuunnitteluun sekä näytelmälavastuksen tek-nisiin näkökulmiin. Sisältö

äänitekniikka

valotekniikka

videotekniikka

bänditekniikka

koulun AV-laitteet

Käytännön harjoittelua pyritään järjestämään yhteistyössä Lampirock ry.n kanssa.

kevätmusikaalin käytännön toteutus Arviointi Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää läsnäoloa teoriatunneilla ja käytännön har-joituksiin osallistumista. Käytännön harjoituksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan, ja ne ovat pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella erikseen sovittavina aikoina. Päättö-työnään opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat esimerkiksi koulun kevätmusikaalin tek-niikan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Esiintymiskurssi (MU7)


227

Lukiokoulutus

227

Opiskelija voi saada ½ kurssin suoritusmerkinnän esiinnyttyään vähintään kahdessa koulun juhlassa tai tapahtumassa, esimerkiksi kuorossa ja bändissä. Esitystä valmistel-taessa opiskelija osallistuu harjoituksiin säännöllisesti. Harjoitusten määrä vaihtelee 6 – 10 kertaa/esitys. Puolikkaita kursseja voi suorittaa useita. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Kuoro/lauluyhtyekurssi (MU8)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi suoritetaan osallistumalla lukuvuoden ajan viikottain kuoron harjoituksiin (1 h/ vko). Kuorossa opiskelija perehtyy äänenkäyttöön ja monipuoliseen lauluohjelmistoon. Työtapana on laulaminen. Jos opiskelija osallistuu kuoroon yhden lukukauden ajan, hän saa merkinnän ½ kurssin suorittamisesta. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Liikunnan koulukohtaiset kurssit Liikunnan lukiodiplomi LI6

koulukohtainen soveltava kurssi Liikunnan lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös liikuntatiedot (tutkielma) ja oman osaamisen ja oppimisen itsearviointitaidot. Diplomin saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Suoritetusta diplomista saa pis-teitä pyrittäessä esimerkiksi liikuntatieteelliseen tiedekuntaan ja urheiluopistoihin. Arviointi Diplomi arvioidaan numeroin(1-5). Arviointiin osallistuu myös koulun ulkopuolinen kuva-taiteen asiantuntija.


Opiskelutaitojen kurssi (OP6, laajuus ½ kurssia) Kaikki lukion opiskelijat osallistuvat ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ryhmänohjaa-jan pitämään lukiseulaan. Sen perusteella lukion erityisopettaja pitää tarvitsijoille luki-kurssin, jonka yhteydessä opitaan tunnistamaan erilaisia lukija oppimisvaikeuksia. Kurssilla tutustutaan oppimistyyleihin ja opiskelustrategioihin. Mahdollisuuksien mu-kaan tarkastellaan motivoinnin ja ajankäytön merkitystä opiskeluun. Omien voimavaro-jen ja vahvuuksien löytämisen kautta opiskelijat pyrkivät saamaan muutoksen oppi-misasenteeseensa ja työskentelyynsä lukiossa. Erityisopettaja tekee yksilöllisen lukites-tin lukikurssin suorittaneille opiskelijoille ja laatii heille tarvittaessa lukilausunnon yliop-pilastutkintoa varten.

228

Lukiokoulutus

228

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) Kesätyökurssi 1-2 (OP7)



Tietotekniikka Tietotekniikan kursseilla pyritään laajentamaan ja syventämään opiskelijan aikaisempia tietoteknisiä tietoja ja taitoja. Kurssien sisältö on rakennettu siten, että kunkin kurssin sisältö muodostaa itsenäisen kokonaisuuden ja niiden suoritusjärjestys on vapaa. Kurssien suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille ja harjoitusten tekemistä. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija

oppii käyttämään tietotekniikkaa opiskelun ja oppimisen apuvälineenä

täydentää tietoja viestintätekniikan käyttötaitoja

saa valmiuksia ja edellytyksiä tietoteknisten laitteistojen ja sovellusten kehityksen seuraamiseen

laajentaa näkemystä tietotekniikan merkityksestä yhteiskunnassa. Arviointi Tietotekniikan kurssien arvioinnin lähtökohtana ovat opiskelijan tietotekniset tiedot ja taidot sekä niiden kehittyminen. Arviointi perustuu opintojen edistymisen jatkuvaan ha-vainnointiin, harjoitusten suorittamiseen sekä mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin ja opiske-lijan itsearviointiin. Internet ja kuvankäsittely (TT1)


perehtyy selain- ja sähköpostiohjelmien käyttöön

saa yleiskuvan tietoliikenneverkoista, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista

229

Lukiokoulutus

229

perehtyy www-sivujen laatimiseen (html, www-editori)

perehtyy kuvien käsittelyyn ja tallentamiseen digitaaliseen muotoon (skannerin ja digikameran käyttö)

Sisältö

selain- ja sähköpostiohjelmat

HTML-kielen perusteet

www-sivun laatiminen www-editorilla (esim. Front Page)

tutustuminen kuvankäsittelyyn Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Taulukkolaskentaohjelmien käyttö (TT2)


oppii käyttämään taulukkolaskentaohjelmia (Excel tai vastaava)

tuntee taulukkolaskentaan liittyvät peruskäsitteet

saa valmiuksia taulukkolaskentaohjelmien käyttöön opiskelun tukena tilastollisten ja taloudellisten aineistojen sekä mittaustulosten käsittelyssä.

Sisältö

eri aihepiireihin liittyvät taulukkolaskentaharjoitukset

kaavioiden ja diagrammien luominen

kyselyt

kaavojen ja funktioiden käyttö Arviointi Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S/H). Ohjelmoinnin peruskurssi (TT3)


perehtyy ohjelmoinnin rakenteeseen ja logiikkaan

perehtyy algoritmiseen ajatteluun ja kehittää ongelmanratkaisutaitoja

oppii laatimaan yksinkertaisia ohjelmia. Sisältö

tutustuminen C++:n perusteisiin

pienimuotoisten ohjelmien laatiminen

mahdollisesti laajahko ohjelmoinnin harjoitustyö Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

230

Lukiokoulutus

230

Tekstiilityö (TS1 – 2)

koulukohtainen soveltava kurssi Tekstiilitöiden tavoitteena lukiossa on kehittää teoreettisen tiedon muuttamista tuote-suunnitelmaksi, jolloin voi hyödyntää muissa aineissa opittuja asioita. Lukion käsityön opiskelu on erilaisilla materiaaleilla, välineillä ja tekniikoilla toteutettavaa toimintaa. Ta-voitteena on kyky hankkia itsenäisesti tietoa, tehdä omia suunnitelmia sekä kasvattaa pitkäjänteiseen, vastuulliseen ja yritteliääseen työskentelyyn ja arviointiin. Käsityön kursseilla suunnitellaan ja valmistetaan vapaavalintaisia töitä tavoitteena sy-ventää aikaisemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Vanhojen päivän juhlapuku, puku jotain muuta juhlaa varten tai vuoritettu takki ja asusteet voivat olla lähtökohtana toteutetta-vaksi kurssilla. Suunnitelma ja työskentely dokumentoidaan kuvallisesti, sanallisesti, näyttein tai muulla tavoin. Käsityön lukiodiplomin suorittamisoikeus on opiskelijalla, joka on suorittanut lukion ai-kana vähintään kaksi käsityökurssia. Diplomikurssilla valmistellaan diplomityö ja työs-kentelyä kuvaava kansio eli portfolio. Työn aihe perustuu valtakunnalliseen teemaan, joka on niin laaja-alainen, ettei se sido mihinkään erityiseen tekniikkaan tai materiaaliin. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Tekninen työ

koulukohtaiset soveltavat kurssit Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssit TN1 ja TN 2 voidaan suorittaa millä vuosi-kurssilla tahansa. Ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. Niillä suunnitellaan ja valmiste-taan vapaavalintaisia töitä tavoitteena syventää aikaisemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Tavoitteet

kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä

harjaannuttaa ja kehittää käsityötaitoja

tarjota käsityötaitojen tuomaa mielihyvää

kehittää teoreettisen tiedon muuttumista tuotesuunnitelmaksi ja valmiiksi tuotteeksi

lisätä käsityökulttuurin tuntemusta

harjaannuttaa havaintokykyä ja esteettistä tajua Keskeiset sisällöt Opiskelijat tutustuvat teknisen työn eri osa-alueisiin ja suunnittelevat itse valmistettavan tuotteen ja toteuttavat sen tilojen ja taitojensa puitteissa. Materiaalit opiskelija pääosin kustantaa itse. Arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

231

Lukiokoulutus

231

Teknisen työn lukiodiplomi Koulussamme on mahdollisuus suorittaa teknisten töiden taitoainediplomi, jonka tarkoi-tuksena on

palautteen antaminen oppilaalle teknisen työn osaamisesta

antaa mahdollisuuden lisäpisteiden tai muun edun saamiseen jatko-opiskelua varten

aineen lukiotasoisen opetuksen kehittäminen

motivoida kursseille osallistumista. Teknisen työn lukiodiplomikurssille osallistumisen edellytyksenä ovat hyväksytyt suori-tukset TN1- ja TN2-kursseista. Kurssin valtakunnalliset aiheet vaihtuvat vuosittain. Kurssin suoritus- ja arviointiohjeet sekä toteutettavat ajankohtaiset aiheet on saatavana osoitteesta www.edu.fi/lukio-opetus. Arviointi Diplomikurssin arvioinnissa on mukana opettajan lisäksi joku koulun ulkopuolinen asi-antuntija. Arvioinnissa otetaan huomioon varsinainen tuotos, joka on toteutettu valta-kunnallisten aiheiden pohjalta, sekä tuotteesta ja työvaiheista tehty portfolio. Diplomista annetaan erillinen todistus, jonka arvosana voi olla hylätty, tyydyttävä, hyvä tai erin-omainen. Arvioinnissa otetaan huomioon

idean toteuttaminen ja kehittely

suunnitelman omaperäisyys ja toteuttavuus

tuotteen toimivuus ja laatu

tehtyjen ratkaisujen perustelut

tekniikan ja materiaalin taju

tuotteen ja portfolion esteettinen kokonaisvaikutelma

opiskelijan yhteistyökyky Kotitalous (KO1)

koulukohtainen soveltava kurssi Lukion kotitalouden opetus on jatkumoa perusopetuksen kotitalousopetukselle. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kotitaloustaitoja niin, että taidoista olisi hyötyä heidän jokapäiväisessä elämässään nyt ja tulevaisuudessa. Kurssin tavoitteena on palauttaa mieleen vanhoja taitoja ja tuoda onnistumisen kokemuksia sekä mukavia yhdessäolon hetkiä lukion arjen keskellä. Tavoitteena on työn lomassa kerrata välinei-den ja työmenetelmien osalta ruoanvalmistuksen ja leivonnan perusasiat ja niksit sekä syventää jo aiemmin opittuja tietoja ja taitoja. Opetuksessa kerrataan perusopetuksessa opittuja taitoja tekemällä erilaisia nopeate-koisia leivonnaisia, ruokia ja välipaloja niin suolaisina kuin makeinakin osittain opiskeli-joiden toiveiden mukaan sekä perehtymällä joihinkin erikoisempiin kansainvälisiin ruo-kakulttuurin tuotoksiin sekä esimerkiksi juhlien järjestämiseen tai juhlatarjoiluun. Kurs-sista peritään materiaalimaksu.

232

Lukiokoulutus

232

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Latinan alkeita ja Rooman kulttuurihistoriaa Kursseilla kurkistetaan eurooppalaisten kielten äitiin latinaan ja sen klassisen vaiheen kulttuurihistoriaan, roomalaisten arkielämään ja kreikkalaisvaikutteisiin sekä näiden jäl-kivaikutukseen. Latinan perusteet ja roomalaisten arkipäivä (LA1)


Sisältö

kielioppi: yksinkertaista preesensaikamuodon tekstiä, numerot, helppoa peruskielioppia

kulttuurihistoria: perhe, asuminen, koulunkäynti, ajan mittaaminen, ammatit, ateriointi, pelit, leikit Latinan ja roomalaisen kulttuurin jatkokurssi (LA2)


Sisältö

kielioppi: kertaus, muut aikamuodot ja hieman latinan erikoisuuksia

kulttuurihistoria: etruskit ja vaikutus, Rooman kaupungin kuuluisat kohteet, naisten asema, orjat, maanviljely, arkkitehtuuri Arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Oppilaskuntatyön kurssi (MK1)

koulukohtainen soveltava kurssi Opiskelijoille voidaan antaa yhden opiskellun kurssin suoritusmerkintä oppilaskuntatoi-mintaan osallistumisesta. Merkintä edellyttää aktiivista toimintaa oppilaskunnan halli-tuksessa esimerkiksi puheenjohtajana, sihteerinä tai projekteissa ja hankkeissa. Mer-kinnän myöntää rehtori opiskelijan tai oppilaskunnan ohjaavan opettajan pyynnöstä. Arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Liikennevalistuskurssi (MK2)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi suoritetaan yhteistyössä autokoulu Ykkösen kanssa. Mikäli oppilas suorittaa au-tokoulun teoriatunnit (20 h), hän voi saada kurssisuorituksen suorittamalla LII1-kurssin ensiapukoulutusosuuden. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ekologisen ajamisen etuihin, yleiseen liikenneturvallisuuteen ja yleiseen ensiapuun liikenteessä.

233

Lukiokoulutus

233

Kurssilla käydään läpi autokoulun b-ajokortin teoriatunnit, ensiapukoulutusta ja ekolo-gista liikennekäyttäytymistä. Kurssin sisältöön kuuluvat seuraavat aihealueet: liikenne-järjestelmä ja turvallisen ajamisen perusedellytykset (ajolinjat, ajovuorot, ajoneuvon paikka, liikenteeseen liittyminen, liikenteestä poistuminen, havainnointi, toiminta hätäti-lanteessa). Arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Ohjattavasta ohjaajaksi – menetelmiä järjestötoimintaan ja ryhmien vetämiseen (MK3)


Opiskelija oppii järjestöissä tarvittavia yhteisöllisiä toimintatapoja ja osaa hyödyntää oppimaansa käytännössä.

Opiskelija saa valmiudet toiminnalliseen vapaaehtoistoimintaan.

Opiskelija oppii konkreettisia työelämätaitoja järjestöissä. Kurssin sisällöt

katsaus yhteisöllisiin toimintatapoihin

toiminnallisia menetelmiä kohtaamiseen ja ohjaamiseen

perusasiat järjestötoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta järjestöissä

Osa kurssista suoritetaan harjoitteluna jokelalaisissa järjestöissä. Harjoitteluun liittyy kirjallinen raportti. Kurssi järjestetään yhteistyössä HUMAKin kanssa. Arviointi Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

234

Lukiokoulutus

234

C. Kellokosken toimipisteen koulukohtaiset kurssit



B1- ruotsi ½

A-englanti ½ + ½

A-ranska

A-saksa

B2-/B3-espanja

B2-/B3-ranska

B2-/B3-saksa

B2-/B3-venäjä

Matematiikka


Pitkä oppimäärä 1 +½


Biologia 2

Maantiede 1

Fysiikka 2

Kemia

Katsomusaineet

Uskonto (ev.lut.)

Uskonto (ort.)

Uskonto (muu)

Elämänkatsomustieto

Filosofia

Psykologia 1

Historia 0,5

Yhteiskuntaoppi

Terveystieto


Kuvataide 3

Musiikki 3

Liikunta 6,5 + urheiluvalmmenus

Opinto-ohjaus 2

235

Lukiokoulutus

235

Kellokosken muut koulukohtaiset kurssit

Oppiaine Lukion omat soveltavat kurssit


Imaisutaito 1

Yrittäjyyskasvatus 2 + 4

Tietotekniikka 6

Vieraiden kielten tutustumiskursseja 3

Kansainväliset projektit 2

Opiskelutaidot 0,5-1

Oppilaskuntatyö 1


Kirjoita oikein: Kielenhuollon kertauskurssi (Ä10)

koulukohtainen syventävä kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt perusasiat, kuten välimerkit, yhdyssanat, alkukirjaimet jne. Harjoitellaan lauserakenteita, yhtenäisen tekstin laatimista ja jaksottelua. Kurssi on tarkoitettu 1. vuositasolle. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnälle (S).

Ruotsin kielen (B-taso) koulukohtaiset kurssit

Peruskoulun ruotsi pähkinänkuoressa (RUB8) (laajuus 0,5 kurssia)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssilla kerrataan tiiviisti peruskoulussa opiskeltuja rakenteita ja perussanastoa. Kurssi toimii johdantona lukion ruotsinkielen opintoihin. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnälle (S).

236

Lukiokoulutus

236

Englannin kielen (A-taso) koulukohtaiset kurssit

Englannin yo-kurssi (ENA9) (laajuus 0,5 kurssia)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on kerrata ylioppilaskoetta varten. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kurssin lopuksi teh-dään preliminäärikoe. Perustietojen kertauskurssi (ENA10) (laajuus 0,5 kurssia)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi on kertauskurssi, jonka tavoitteena on madaltaa peruskoulun ja lukion kynnystä niiden opiskelijoiden osalta, joiden kielen perustaitoihin on jäänyt puutteita peruskou-lussa. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H).

Matematiikan (A-taso) koulukohtaiset kurssit

Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14)

koulukohtainen syventävä kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin,

suorittaa kurssin päättökokeena olevan preliminäärikokeen

muodostaa aikaisempaa jäsentyneemmän ja syvällisemmän kuvan pitkän matematii-kan oppimäärän asioista ja harjaantuu niiden soveltamiseen

lukion pitkän matematiikan keskeisen oppimäärän kertaus

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Johdantokurssi (MAA15) (laajuus 0,5 kurssia)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa valmiudet aloittaa pitkän matematiikan pakolliset kurssit,

kertaa ja täydentää peruskoulun matematiikan keskeisiä alueita.

237

Lukiokoulutus

237



Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla valmistaudutaan lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitusmateriaa-lina käytetään mm. edellisten vuosien yo-tehtäviä. Kurssin koe on ns. preliminäärikoe. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H)


Fysiikan yleiset periaatteet ja kokonaiskuva (FY 9)

koulukohtainen syventävä kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Muodostetaan kokonaiskuva fysiikasta ja sen eri osa-alueista. Luodaan katsaus fysii-kan historiaan ja kerrataan oppimäärän keskeisimmät alueet päättötutkintoa silmälläpi-täen. Kurssi suoritetaan kurssien FY1-FY8 jälkeen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) Cern-kurssi (FY10)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssi toteutetaan, jos koulun hakemus CERN-yhteistyöhön hyväksytään. Kurssi arvioidaan suoritettu/hylätty-merkinnällä.








Standardimalli

Antimateria

238

Lukiokoulutus

238

CERN instituutiona


CERN:in tuottamat sovellukset


Laborointi ja kertaus (BI6) koulukohtainen syventävä kurssi Syventää ja havainnollistaa teoriakurssien tietoja

tutustua biologisiin tutkimusmenetelmiin

kehittää oppilaiden sovellus- ja päättelykykyä ja yhteistyötaitoja

harjoitella työselostusten laadintaa

valmentaa ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen


solujen ja kudosten rakenne ja aineenvaihdunta, erityisesti fotosynteesi ja solu-hengitys

yksilönkehitys, kananmunien haudonta ja alkukasvatus

ympäristöekologisiin tutkimuksiin ja sovelluksiin, esim. jätteenkäsittelyyn pereh-tyminen

ihmisen anatomian ja elintoimintojen tutkiminen

pienimuotoisen oman tutkimuksen tekeminen

koulun kokoelmiin tutustuminen

pakollisten ja syventävien kurssien harjoitustehtävien tekeminen

Muutkin pakollisten ja syventävien kurssien aihepiirit, esim. periytymisen perusteet, ovat mahdollisia. Kunkin kurssin alussa opiskelijoiden kanssa sovitaan tarkemmin kurs-sin yksityiskohtainen sisältö. Laborointikurssilla mikroskopoidaan, laboroidaan, demon-stroidaan ja tehdään koejärjestelyjä ja retkiä. Omista ja yhteisistä töistä tehdään muis-tiinpanoja ja työselostuksia.

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kokoelmatutkimus (BI7)


Tavoitteet

Kurssin tarkoitus on herättää kiinnostusta omakohtaiseen luonnon tutkimiseen ja ha-vainnointiin.

239

Lukiokoulutus

239

Keskeiset sisällöt Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti opettajan kanssa erikseen tehtävän suunnitelman mu-kaan opiskeltavaksi ja toteutettavaksi ja perustuu omaan luontoharrastukseen. Kurssi voidaan aiheesta riippuen lukea biologian (BI7) tai maantiedon (GE5) syventäväksi kurssiksi. Käytännöllinen lähtökohta kurssin ottamiseksi omaan opinto-ohjelmaan on itse kerätty kivi-, kasvi-, hyönteis- tms. kokoelma.

Kurssi voi perustua myös esim. lintuhavaintopäiväkirjaan tai säähavaintosarjaan. Ko-koelman havaintojen aihepiiristä tehdään tutkielma.


Maantieteen koulukohtaiset kurssit

Kokoelmatutkimus (GE5)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kurssin tarkoitus on herättää kiinnostusta omakohtaiseen luonnon tutkimiseen ja ha-vainnointiin. Keskeiset sisällöt Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti opettajan kanssa erikseen tehtävän suunnitelman mu-kaan opiskeltavaksi ja toteutettavaksi ja perustuu omaan luontoharrastukseen. Kurssi voidaan aiheesta riippuen lukea biologian (BI7) tai maantiedon (GE5) syventäväksi kurssiksi. Käytännöllinen lähtökohta kurssin ottamiseksi omaan opinto-ohjelmaan on itse kerätty kivi-, kasvi-, hyönteis- tms. kokoelma.

Kurssi voi perustua myös esim. lintuhavaintopäiväkirjaan tai säähavaintosarjaan. Ko-koelman havaintojen aihepiiristä tehdään tutkielma.



Historian kertauskurssi abiturienteille (HI7) 0,5 kurssia


Kurssilla käydään läpi historian painopistealueita reaalikokeen näkökulmasta ja hiotaan vastaustekniikkaa.


240

Lukiokoulutus

240


Mielenterveys ja psykiatrinen hoito (PS6)

koulukohtainen syventävä kurssi Keskeiset sisällöt

mielenterveys, mielenterveyden ylläpitäminen ja psykologisen tiedon soveltaminen mielenterveystyössä, mielenterveyden häiriöt ja häiriöiden syyt, psykiatrisen hoidon kehitys, nykyaikainen mielisairauden hoito ja avohoito

Kurssi toteutetaan yhteistyössä Kellokosken sairaalan kanssa.


Musiikin koulukohtaiset kurssit

Biisintekokurssi (MU6)


Biisintekokurssilla tutustutaan säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen. Opiske-lijan on mahdollista keskittyä esim. pelkästään säveltämiseen tai sanoittamiseen, tai yhdistää kaikki osa-alueet niin halutessaan. Työskentelytavaksi voi valita yksilö-, pari- tai ryhmätyön. Kurssilla ei vaadita aikaisempaa kokemusta säveltämisestä tai sanoitta-misesta.

Biisintekokurssin jatkeeksi soveltuu mainiosti musiikin äänityskurssi.

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Äänityskurssi (MU7)

koulukohtainen soveltava kurssi Äänityskurssi soveltuu erityisen hyvin biisintekokurssin jatkeeksi, mutta kurssille voivat osallistua myös kaikki aiheesta kiinnostuneet ilman aiempaa kokemusta. Kurssilla tutustutaan musiikin tekemiseen ja äänittämiseen tietokoneella. Aiheina mm. erilaiset äänitysmenetelmät, mikrofonit, eri soittimien ja laulun äänittäminen, miksaus ja masterointi. Kurssilla opetellaan äänitysohjelman käytön alkeet. Pienempien harjoitustöiden lisäksi opiskelijat äänittävät yksilö-, pari- tai ryhmätyönä haluamansa version valitsemastaan kappaleesta tai luovat kokonaan uuden teoksen tietokoneen avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Musiikin lukiodiplomi (MU8)


241

Lukiokoulutus

241

Musiikin lukiodiplomi perustuu lukion musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä opiskelijan lukioaikaiseen musiikinopiskeluun, siis erityiseen harrastuneisuuteen ja eri-tyisosaamiseen. Kaikista lukioaikaisista töistä kootaan näytesalkku (portfolio) tai laadi-taan näyte- tai projektityö.

Arviointi Arviointi suoritetaan Opetushallituksen erillisen ohjeen mukaan. Arviointiin osallistuu myös oman koulun ulkopuolinen musiikinopettaja.


Piirustus ja maalaus (KU 6)


oppilas tuntee piirustus- ja maalaustaiteen historiaa ja nykypäivän taidetta.

oppilas osaa käyttää erilaisia välineitä ja materiaaleja.

oppilas löytää oman persoonallisen välineensä ja tapansa ilmaista itseään piirtämällä ja maalaamalla.


kurssilla tutustutaan soveltavin osin piirustus- ja maalaustaiteen historiaan.

kurssilla piirretään ja maalataan käyttäen vaihtelevasti erilaisia välineitä ja materiaa-leja.


Kuvanveisto ja keramiikka (KU 7)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on, että

opiskelija harjaantuu kolmiulotteisen muodon hahmottamiseen ja taiteelliseen ilmai-suun muodon kautta.

opiskelija tutustuu soveltavin osin kuvanveiston historiaan ja nykypäivään.

opiskelija oppii käyttämään kuvanveistossa käytettäviä materiaaleja mm. savea, kip-siä, rautalankaa, pahvia, paperia ja paperimassaa.


kurssilla tutustutaan soveltuvin osin kuvanveiston historiaan ja nykypäivään.

kurssilla tehdään veistoksia eri materiaaleista.

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Kuvataiteen lukiodiplomi (KU 8)


242

Lukiokoulutus

242

Tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn. Opiskelija oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin. Keskeiset sisällöt Kuvataiteen lukiodiplomitehtävät ovat valtakunnalliset ja opetushallitus julkaisee ne lu-kuvuotta edeltävänä keväänä. Tehtäviin tulee tutustua etukäteen ennen kurssin alkua. Diplomityö koostuu kolmesta osasta: varsinaisesta taiteellisesta työstä, portfoliosta ja kirjallisesta esseestä. Portfolio on työn prosessin kuvaus, johon opiskelija kokoaa kro-nologisesti työn aikana syntyneet ajatukset, luonnokset ja itsearvioinnin. Essee liittyy aiheeltaan diplomityöhön. Lukiodiplomikurssille osallistuvalla opiskelijalla on oltava 4 aiemmin suoritettua kuvataiteen kurssia. Arviointi Diplomi arvioidaan numeroin(1-5). Arviointiin osallistuu myös koulun ulkopuolinen kuva-taiteen asiantuntija.

Liikunnan koulukohtaiset kurssit

Pallo- ja mailapelikurssi (LIP 6 / LIT 6)

koulukohtainen syventävä kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt: Perehdytään syvällisemmin tuttuihin sekä tutustua vieraimpiin pallo- sekä mailapelei-hin. Lajeina esimerkiksi salibandy, jalkapallo, lentopallo, koripallo, käsipallo, pesäpallo sekä mailapeleistä sulkapallo, squash, tennis, pöytätennis. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Eri liikuntalajeihin tutustumiskurssi (LIP 7 / LIT 7)

koulukohtainen syventävä kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kokea uusia elämyksiä liikunnan parissa ja auttaa löytämään uusia lajeja esimerkiksi golf, keilaus, ultimate, kuntosali, kiipeily. Maksullinen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Liikunnan lukiodiplomikurssi (LIP 8 / LIT 8)

koulukohtainen soveltava kurssi Liikunnan lukiodiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös liikuntatiedot (tutkielma) ja oman osaamisen ja oppimisen itsearviointitaidot.

243

Lukiokoulutus

243

Diplomin saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Suoritetusta diplomista saa pis-teitä pyrittäessä esimerkiksi liikuntatieteelliseen tiedekuntaan ja urheiluopistoihin. Arviointi Diplomi arvioidaan numeroin(1-5). Arviointiin osallistuu myös koulun ulkopuolinen kuva-taiteen asiantuntija. Urheiluopistokurssi (LIP 9 / LIT 9) 0,5 kurssia

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt

liikunnan tehokurssi viikonlopun aikana urheiluopistolla.

tavoitteena tutustua käytännössä urheiluopistoelämään sekä useaan eri liikuntala-jiin

Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain.

maksullinen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). JÄÄURHEILU Jääkiekko (LIP 10,11 ja 12)

koulukohtainen soveltava kurssi Jääkiekko-opetuksen tavoitteena on, että jääkiekkoa harrastava opiskelija:

saa mahdollisuuden lisäharjoitteluun

syventää jääkiekon lajinomaisia taitoja sekä tietoja

oppii ymmärtämään peliä paremmin pelitilanneroolipelaamisen kautta

saa perustietoja ja taitoja lasten ohjaamisesta sekä tuomaritoiminnasta Keskeisimmät sisällöt

Lajiteknisten taitojen kehittäminen esim. luistelu, laukominen, syöttäminen, kiekonkä-sittely, harhauttaminen

pelikäsityksen käsittämiseen johtavat harjoitteet

pelitilanneroolipelaaminen eli hyökkäyspeli kiekollisena ja kiekottomana sekä kiekol-lisen ja kiekottoman puolustaminen

Harjoittelu toteutetaan aamujääharjoitteluna ensimmäisen, toisen ja kolmannen jakson aikana kahtena aamuna viikossa yksi tunti kerrallaan. Yhteensä jäällä harjoitellaan n. 50 tuntia / vuositaso. Lisäksi Suomen jääkiekkoliitto yhteistyössä Kellokosken lukion kanssa järjestävät jää-kiekkokursseja valinneille opiskelijoille valmennus- ja lastenohjaus kursseja 1.- 3.vuositason aikana, jotka tulee myös hyväksytysti suorittaa jääkiekon kurssisuoritusten saamiseksi.

244

Lukiokoulutus

244

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Ringette (LIT 10, 11 ja 12)

koulukohtainen soveltava kurssi Opetuksen tavoitteena on lisäharjoittelumahdollisuuden antaminen pelistä kiinnostu-neille sekä syventää jo omaksuttuja taitoja. Kurssin tarkoituksena on antaa myös pe-rusvalmiuksia lasten ohjaukseen sekä tuomarointiin. Keskeisimmät sisällöt:

teknisten ja taktisten taitojen kehittäminen

ringeten harjoittelu ja pelaaminen Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Taitoluistelu (TL 1,2 ja 3)

koulukohtainen soveltava kurssi Kurssit ovat tarkoitettu taitoluistelua harrastaville. Kurssit on itseohjautuvia. Harjoitte-luohjelma laaditaan oman valmentajan avulla. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).


Kesätyökurssi 1-2 (OP3)


245

Lukiokoulutus

245


Vieraiden kielten tutustumiskursseja Italian kieli Italia (IT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija tutustuu kurssin aikana italian kieleen ja italialaiseen kulttuuriin. Sisältö Ääntäminen, italian ”small talk”: tervehdykset, kiitokset, kohteliaisuusfraasit, ym. Asiointi kahvilassa / ravintolassa, ostoksilla käynti Yksinkertaisten asioiden kertominen itsestä Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) Italia (IT2)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Opiskelija syventää italian perusteiden tuntemustaan IT1-kurssin pohjalta. Sisältö

sanavaraston kasvattaminen ja rakenteiden laajentaminen erilaisissa arkipäivän käytännön tilanteissa

Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) Latina (LA1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Hankitaan kansainvälistä yleissivistystä. Tutustutaan nykyisestä kielenkäytöstä elävään latinaan. Latina on Euroopan äidinkieli. Se on pohjana kansainvälisissä sivistys- ja op-pisanoissa sekä elää lukuisissa sanonnoissa ja liikeyritysten ja tuotteiden nimissä. (Volvo, Vademecum, Pax). Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

246

Lukiokoulutus

246

Tietotekniikka Työskentelyohjelmat (AT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kurssilla opetellaan tietotekniikan tavallisimpia sovelluksia. Nykymuotoisen opiskelun kannalta on välttämätöntä, että jokainen hallitsee tämän kurssin antamat perusvalmiu-det. sen vuoksi on toivottavaa, että jokainen valitsee kurssin lukio-opintojen alkuvai-heessa. Keskeiset sisällöt

tietokonelaitteiston käyttö

tekstinkäsittely

taulukkolaskenta

piirrosohjelmisto

sähköinen viestintä Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

Julkaisukurssi (AT2)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla opetellaan eri tavalla tuotetun tekstin ja kuvan siirtämistä, raportin laatimista ja julkaisun tai esitteen suunnittelua. Suoritusohjeet ja arviointi Kurssi on hyvä valita opintojen alkuvaiheessa. Se antaa hyvän taidon omien raporttien ja tutkielmien kirjoittamiselle. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10). Ohjelmoinnin perusteet (AT3)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Perehdytään ohjelmansuunnittelun periaatteisiin. Suunnitellaan ja toteutetaan pieniä ohjelmia ja opetellaan samalla ohjelman dokumentointia. Suoritusohjeet ja arviointi Kurssilla tehdään joko itsenäisesti tai pienissä ryhmissä ohjelmointityö, joka on arvioin-nin perusta.

247

Lukiokoulutus

247

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10).

Tilastollinen tutkimus(AT4)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään tilastomatematiikan perusasioita käyttäen apuna taulukkolaskenta-ohjelmaa ja/tai tilasto-ohjelmaa. Tehdään yksittäin tai pareittain jokin pienimuotoinen tilastollinen tutkimus: haastattelulomakkeen laadinta, kyselyn suorittaminen, aineiston käsittely, analysointi ja johtopäätösten teko. Suoritusohjeet ja arviointi Tutkimuksesta laaditaan raportti. Julkaisukurssi on hyvä olla suoritettuna. Kurssi arvioi-daan laaditun raportin pohjalta. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10). Hypermedia ja multimedia (AT5)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Hyperteksti voi sisältää teksti- ja numeromuotoisen tiedon lisäksi ääntä, grafiikkaa ja still- tai elävää kuvaa. Oppimateriaalia voidaan myös tuottaa käyttäen hyväksi hyper-mediaa. Multimedia tarkoittaa erilaisten elementtien, kuten tekstin, grafiikan, äänen ja kuvan yhteensulautumista tietokoneohjelmassa. Tyypillinen multimediatuote on yrityk-sen markkinointiin tarkoitettu esitysohjelma, jossa eri elementtien avulla esitellään yri-tystä tai tuotteita. Edellä olevia asioita opetellaan käyttäen jotain multimediaohjelmaa ja laaditaan oma sovellus. Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10). Tietojärjestelmän suunnittelu (AT6)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opetellaan relaatiotietokantaohjelman käyttöä. Harjoitellaan tietokannan suunnittelua: käsitemalli, relaatiotaulut, relaatio-operaatiot. Suunnitellaan oma tietokanta. Suoritusohjeet ja arviointi Tehdyt harjoitukset ja oma suunnittelutyö ovat arvioinnin pohjana Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4 - 10).

248

Lukiokoulutus

248

Yrittäjäkasvatus

Yrittäjyyskasvatus on neljän tai kuuden kurssin opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kasvattaa nuoria yrittäjyyteen ja antaa perustiedot ja -taidot yritystoiminnasta ja kannustaa nuoria sellaisiin jatko-opintoihin, jotta heillä valmistuttuaan voisivat harkita yrittäjäksi ryhtymistä.

Yrittäjyyden perusteet (YK 1)


Kurssin tärkeä tehtävä on kannustaa sisäiseen yrittäjyyteen eli opettaa tavoitteellisuut-ta, oman elämän hallintaa ja vastuun ottamista. Näitä asioita opiskellaan luennoin, kuuntelemalla kellokoskelaisten yrittäjien yritystarinoita ja vierailemalla yrityksissä. Sa-malla opiskellaan ulkoista yrittäjyyttä eli yrityksen perustamista, yritysmuotoja ja tutustu-taan paikalliseen yritysmaailmaan. Pohditaan myös luovuuden merkitystä ja yrittämisen etiikkaa.

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Yritystalouden perusteet (YK 2)


Kurssi keskittyy siihen, miten yritystä hoidetaan taloudellisesti ja järkevästi. Asiantunti-jaluennoin perehdytään yrityksen taloudenhoitoon, rahoitukseen, markkinointiin, vero-tukseen, vakuutuksiin, kustannuslaskentaan ja hinnoitteluun. Tehdään yritysvierailuja ja tutustutaan pankkien tarjoamiin palveluihin yrittäjille.

Arviointi Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai suoritusmerkinnällä (S/H). Ilmaisutaito (IT1)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää ja monipuolistaa kokonaisilmaisuaan ja saa rohkeutta itseilmaisuun. Kurssin keskeiset sisällöt Ilmaisutaidon kurssi on joustava, ja se muokkautuu ryhmän toiveiden, tarpeiden ja ha-lujen mukaan. Tehdään perusharjoituksia (rentoutumisharjoituksia, ääni-, aisti- ja kon-taktiharjoituksia) ja improvisointeja sekä harjoitellaan hengitys- ja puhetekniikkaa. Kurssilla voidaan tehdä myös pieniä projekteja, esimerkiksi ohjelmaa koulun juhliin. Myös teatterissa käyminen on mahdollista. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

249

Lukiokoulutus

249

Kansainväliset projektit (KP)

koulukohtainen soveltava kurssi Osallistumalla kansainvälisiin projekteihin opiskelija saa kurssisuorituksia erillisen so-pimuksen mukaan. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi *Comenius-hanke *Ystävyyskouluprojekti *Agora-projekti *Tiedeprojekti /CERN/fysiikka) Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Opiskelutaidot (OT) (laajuus 18 h tai 36 h)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteena opiskelija löytää itsellensä sopivia opiskelutekniikoita eri oppiaineiden kurssien suorittamiseen. Kurssilla tehdään oppimissuunnitelmia. Kurssin ohjaajana toimii erityisopettaja. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H). Oppilaskuntatyön kurssi (OK)

koulukohtainen soveltava kurssi Tavoitteet Tavoitteena on opiskelijan aktiivinen osallistuminen koulun toimintaan ja sen kehittämi-seen. Sisältö

oman ohjausryhmänsä asioiden hoito

toiminta oppilaskunnassa

lukiolaisten yhteisten asioiden hoito

aktiivinen toiminta lukion eri tapahtumien organisoinnissa Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H).

250

Lukiokoulutus

250

D. Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken yhteiset kurssit

Tuusulan lukiossa järjestetään toimipisteiden yhteistyönä verkkokursseja ja muita yh-teisiä kursseja. Yhteisestä kurssitarjonnasta päätetään erikseen.

251

Lukiokoulutus

251

E. Muualla suoritettavien opintojen hyväksilukeminen ja harrastus-toiminnan huomioiminen lukio-opinnoissa

Lukiolain 23 §:n mukaan tulee opiskelijan osaaminen tunnustaa ”Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vas-taavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnistamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja kor-vat oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a §:ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.” Opintojen hyväksilukemisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opis-keluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi muista oppilaitoksista kurssisuorituksia pi-täydytään suoritusoppilaitoksen arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitel-massa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti.

asteikko 1 - 5 lukioasteikko asteikko 1 - 3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Toisessa lukiossa suoritetut kurssit siirtyvät vastaaviksi Tuusulan lukion kursseiksi. Ulkomailla suoritetut opinnot esimerkiksi vaihto-opiskeluvuonna voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakolliseksi tai opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi syventäviksi kurs-seiksi, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosana määrittelyn tueksi voidaan tarvit-taessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suoritta-mansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Muut pitkän matematiikan mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppi-määrän syventäviä tai soveltavia kursseja. Tällöin pitkän matematiikan kurssien ar-vosanat siirtyvät lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, tu-lee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken lyhyem-

252

Lukiokoulutus

252

mästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttaja opiskelija arvioidaan suomi/ruotsi (S2/R2) vieraskielisille –oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä –opetusta vai ei tai onko lukio voinut tar-jota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä –kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kir-jallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä –kursseihin, ja niistä saatu arvosana suomi/ruotsi toisena kielenä –kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain suomen/ ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kie-lenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista. Musiikkiopiston perusasteen tutkinnosta (koko tutkinto suoritettu) saa opiskelija lukea hyväkseen lukio-opintoihin kuuden kurssin laajuiset soveltavat opinnot arvosanalla suo-ritettu (S). Opistoasteen kustakin kurssista saa opiskelija lukea hyväkseen kahden kurssin laajuiset soveltavat opinnot maksimissaan neljästä kurssista. Kurssi arvosanak-si tulee suoritettu (S). Opiskelija voi saada hyväksi luettua kansalaisopistossa suoritetun kuvataiteen perus-opetuksen laajan oppimäärän mukaisen tutkinnon kuuden kurssin laajuisina soveltavi-na opintoina lukio-opintoihin arvosanalla suoritettu (S). Tutkinnon osasuoritus voidaan hyväksyä osittaisena laajuudesta riippuen. Kansalaisopistossa, ammatillisissa ja muissa oppilaitoksissa tai muun toimijan järjes-tämänä suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta lukio-opintoihin päätetään erikseen sen mukaan, miten ne voidaan katsoa täydentävän lukio-opintojen tavoitteita ja sisältö-jä. Tavoitteellinen ja säännöllinen harrastustoiminta voidaan hyväksyä lukio-opintojen so-veltaviksi opinnoiksi. Muun muassa urheiluvalmennus tulee olla tavoitteellista ja sään-nöllistä. Opiskelija hakee erikseen urheiluvalmennuksen hyväksymistä lukio-opintoihin ja häneltä edellytetään harjoittelupäiväkirjan pitämistä. Urheiluvalmennukseen kuuluu kolme kurssia, joiden kunkin laajuus on 2 x 38 h/kurssi.

253

Lukiokoulutus

253

F. Järjestyssäännöt

Liite 1. Hyrylän toimipisteen järjestyssäännöt Liite 2. Jokelan toimipisteen järjestyssäännöt Liite 3. Kellokosken toimipisteen järjestyssäännöt

lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaenlukiossa sitoudutaan arkityössä edellä mainittujen...

Documents