loppuraportti 1.2.2012 - 31.12 - jamk.fi · arja-leena peiponen, toiminnanjohtaja, maaseudun...

INNOVATIVE VILLAGE – KEKSELIÄÄT KYLÄT - kansainvälinen, yleishyödyllinen hanke kylälähtöisten palveluiden kehittämiseksi

LOPPURAPORTTI 1.2.2012 - 31.12.2014

INNOVATIVE-VILLAGE 1

1. Yhteenveto hankkeesta Nimi Innovative Village, lyhenne IV, suomenkielinen käyttönimi Kekseliäät kylät Hankkeen numero 17337, dnro 921/3570-2012; Jamk: 2324 Rahoituspäätös 21.6.2012 numero 26546, täydennyspäätös 10.9.2013 numero 28334

25.11.2013 päätös jatkoajasta 30.9.2014 asti, päätösnro 40365. ELY:n ALV-muutospäätös 5.2.2014, päätösnro 42028. 4.7.2014 saatiin hankkeel-le jatkoaika vuoden 2014 loppuun, päätösnro 45451.

Toteuttava partneri Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta -yksikkö Rajakatu 36, 40200 Jyväskylä Projektipäällikkö Outi Raatikainen, YTM Vastuuhenkilö Tiina Martelius-Louniala, [email protected] Pääpartneri Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, Arja-Leena Peiponen, arja-

[email protected] Partneri JyväsRiihi ry, Pirjo Ikäheimonen, [email protected] Toteutusaika 1.2.2012 – 31.12.2014 Budjetti 282 298 euroa Rahoitus-% 97 % Ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittä-

misohjelma 2007-2013 Toimintalinja Leader: Maaseudun elämänlaatu ja

maaseudun elinkeinoelämän moni-puolistaminen

Toimenpide Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö Toiminta-alue Viisari ry:n toiminta-alue, erityisesti

Pylkönmäki, Konginkangas ja Sumiai-nen.

JyväsRiihi ry:n toiminta-alue, erityisesti Säynätsalo, Vesanka ja Uurainen.

Kansainvälisessä hankkeessa Virossa Kuva: Konginkankaan kesäpäivät 2014 Tarton maaseutualueet (Tartumaa Arendusselts TAS) ja Pohjois-Irlannissa Koillis-Irlannin alue (North-East Region NER). Kv-koordinaattori Outi Raatikainen


mailto:[email protected]




Tiivistelmä Innovative Village – Kekseliäät kylät on etsinyt uusia lähestymistapoja kehittää innovatiivisia ja kestäviä paikallislähtöisiä palveluita maaseudulle. Viisarin ja JyväsRiihen lähtökohtana olivat kuntaliitoksen kokeneet kylät eli entiset kunnat ja niissä uusien ratkaisujen ja toimintatapojen etsiminen palvelujen järjestämiseksi. Kehitettävät palvelut valittiin työpajojen kautta kullakin ky-lällä erikseen, joten jokaisella kylällä on kehitetty erilaisia palveluita. Hankkeen taustalla on ollut ajatus, jonka mukaan aktiiviset innovatiiviset kyläläiset keksivät luovia ratkaisuja ongelmiin. Luovuus ja innovatiivisuus edistävät taloudellista, sosiaalista ja yksilöiden hyvinvointia. ”Maaseudun paikallisessa kehittämisessä innovointi tarkoittaa usein muualla kehitettyjen hyvien käytäntöjen soveltamista paikallisiin olosuhteisiin tai testattujen käytäntöjen soveltamista uudella ja tehokkaammalla tavalla. Tässä prosessissa innovaatio on usein seurausta intensiivisestä yhteistyöstä ja yhteyksistä muualla olevien sidosryhmien kans-sa, ryhmätyöstä ja verkostoitumisesta sekä alueiden välisestä ja kansainvälisestä yhteistyös-tä.” (EU Rural Review no 2 December 2009, s. 8-9). Hankkeen aikana osallistujat ovat vaihtaneet parhaita käytäntöjä työpajoissa ja opintomatkoilla, kartoittaneet palvelutarpeita ideapajoissa, kehittäneet ja testanneet palveluideoita ja jakaneet tuloksia keskenään, asiantuntijoiden ja yleisön kanssa. Hanke on ollut mukana olleiden kylien toimijoille resurssi, jonka kautta on saanut asiantuntijoi-ta, taustatyötä, testattavan palvelun tarvitsemia välineitä jne. Varsinainen työ on kuitenkin pitä-nyt tehdä itse. Hanketta toteutettiin kyläkohtaisesti. Mukana olevat kylät saivat itse päättää, mikä konkreet-tinen palvelu otettiin työn alle. Työpajat ovat olleet avoimia kaikille kohdeyhteisön jäsenille eli jokainen kyläläinen on voinut osallistua kehittämistyöhön oli hän yhdistysaktiivi tai ei. Viisarin, JyväsRiihen ja Jamkin yhteisessä kotimaan hankkeessa tehtiin yhteinen projekti-suunnitelma ja budjetti, valittiin yhteinen projektipäällikkö ja toteutettiin yhteiset toimenpiteet niin, että ne jakautuivat kummankin Leader-yhdistyksen alueelle. Kansainvälisen yhteistyöhankkeen partnereina ovat toimineet Leader-yhdistys Tartumaa Aren-dusselts Virosta ja Leader-toimintaryhmä North East Region Development Partnership Pohjois-Irlannista. Kansainvälisen hankkeen loppuraportti on julkaistu kolmikielisenä kirjana Innovative Village, ISBN 978-951-830-351-3. Julkaisu on löydettävissä netistä mm. ammattikorkeakoulujen Theseus-järjestelmästä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-352-0 ja ISSUU.com-sivustolta www.issuu.com/innovative-village. Tämä raportti on yhteenveto keskisuomalaisten toimijoiden yhteistyöhankkeesta.


http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-352-0

http://www.issuu.com/innovative-village

2. Taustaa – ”Kylän kuolemanpelko” Mikä sai kylät lähtemään mukaan Innovative Village -hankkeeseen? Tästä keskusteltiin 8.10.2014, kun kylien yhteisessä työpajassa peilattiin hankkeen kulkua. Vastaukset kertovat, että kuntaliitos on kyläyhteisölle järkytys (lainaukset IV-työpajasta 8.10.2014):

Kylän kuolemanpelko - sote-uhka ja päivittäispalvelujen karkaaminen. Yhteen hiileen puhaltajia oli liian vähän. Kuntaliitoksen jälkeinen pysähtyneisyyden aika, kun kaikki palvelut lähtee eikä kukaan tee asial-le mitään, kaupunki ei kuuntele eikä ole kiinnostunut kyläläisten asioista ja palveluista. Jatkuva valittaminen, kun mitään ei ole, luo kyläyhteisöön negatiivista energiaa, josta pitää päästä irti. Kuntaliitos pysäytti kylän ja tuntui, että kylä lakkasi olemasta ja tuli taantuma.

Innovative Villagen lähtökohta on ollut kuntaliitosten vaikutusten lieventäminen. Hankeidea lähti liikkeelle Äänekoskelta, jossa Konginkankaan kuntaliitos 1993 oli vaikea kokemus kaikille osapuolille ja jätti kyläyhteisön lamaannuksiin vuosiksi. Vanhojen virheiden välttämiseksi Ää-nekosken, Sumiaisten ja Suolahden kuntaliitoksesta 2007 haluttiin onnistuneempi. Ääne-seudun Kehitys Oy sai rahoituksen Pohjoisen Periferian EU-ohjelmasta 1.2.2009 – 23.3.2010 esiselvityshankkeeseen, jossa mm. Jamk, Viisari ry ja Jämsek Oy pohtivat kuntaliitosten vaiku-tuksia kyliin ja suunnittelivat uutta hanketta. Esiselvityshankkeen kansainvälinen partneri oli Itä-Islannin kehitysyhtiö. Jo tämä hanke oli nimeltään Innovative Village, tosin silloinen suomalai-nen käyttönimi oli Uusi kylä -hanke. Esiselvityshankkeen jälkeen todettiin, ettei halutunlainen hanke sovellu Pohjoisen periferian ohjelmaan. Kun Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry totesi, että se on valmis tekemään kansainväli-sen kylien kehittämishankkeen, kun Jyväskylän ammattikorkeakoulu totesi, että se voi toimia hankkeen hallinnoijana ja kun JyväsRiihi ry totesi, että haluaa myös mukaan, Keski-Suomeen syntyi Leader-rahoitteinen Innovative Village -esiselvityshanke 1.2.2011 - 31.3.2012. Esiselvi-tyshankkeen aikana synnytettiin varsinainen Innovative Village – Kekseliäät kylät -hanke. Kyläläisten odotukset olivat ristiriitaiset. Kenelläkään ei ollut kokemusta kansainvälisestä Lea-der-hankkeesta, muutamalla kylällä ei ollut kokemusta Leader-hankkeista ylipäätään. Jyväsky-län ammattikorkeakoulu oli kyläyhteisöissä outo toimija. Kyläyhdistyksillä oli pelkoja byrokratiaa kohtaan, samoin ulkomaanelävät ja englanninkieli oudoksuttivat. Odotukset vaihtelivat (8.10.2014):

Uusia ideoita omalle kylälle. Konkreettisia tuloksia. Kyläyhteisön hengen nostaminen, silmien avaaminen olemassa oleville palveluille ja arvosta-maan kylän palveluita. Valmius osallistua yhteisten asioiden tekemiseen, kehittämisen organisointi kyläyhteisössä, ver-kostoituminen, parempi yhteistyö kaupungin kanssa. Kyläyhdistys huomasi EU-hankkeiden mahdollisuudet. Asiat eivät tapahdu itsestään.


Aina pitää olla muutama idea takataskussa, jos löytyisi rahoitusta. Aina pitää olla muutama pro-jekti käynnissä!

Kansainvälisen yhteistyöhankkeeseen on ollut mahdollista saada 100 % rahoitus. Mietimme asiaa ja päätimme, että se ei käy. Jos tarjoamme kyläläisille opintomatkoja, on reilumpaa, että lähtijät maksavat osallistumismaksun. Kaikki halukkaat kun eivät välttämättä mahdu mukaan ja ilmainen matka voisi herättää jupinaa kylillä. Päädyimme 97 % rahoitusosuuteen, jonka oma-rahoitusosuudesta osa voidaan kuitata talkoilla. Hankehakemus lähetettiin Viisarille ja JyväsRiihelle helmikuussa 2012, korjattu ja täydennetty hakemus huhtikuussa 2012. Ensimmäinen rahoituspäätös tehtiin 21.6.2012 (numero 26546). Se jouduttiin tekemään vajaana, sillä Hanke2007-tietojärjestelmässä oli virhe, joka ei mahdol-listanut kahden Leader-yhdistyksen yhteistä kansainvälistä hanketta. Täydennyspäätöksellä 10.9.2013 (numero 28334) hankkeelle myönnettiin puuttuva osuus. Käytännössä viimeinen partneri sai rahoituspäätöksen elokuussa, joten hankkeen varsinaisen toteuttamisen kanssa päästiin liikkeelle syyskuussa 2012.

3. Kansainvälisestä Leader-hankkeesta Kansainväliset Leader-hankkeet ovat konsortiohankkeita, sillä jokaisella partnerilla on oma ra-hoitushakemus ja oma budjetti. Partnereilla on yhteinen hankesuunnitelma, jolloin kaikilla on yhteinen teema ja yhteisiä toimenpiteitä. Sen lisäksi saman teeman alla jokaisella on omia ta-voitteita ja toimenpiteitä. Samassa hankkeessa voi olla partnereita, joiden toimintamahdollisuudet ovat erilaiset kunkin maan omien säädösten, erikokoisen budjetin ja maan erilaisen hintatason vuoksi. Innovative Village -hankkeessa Pohjois-Irlannin ja Suomen toimintaedellytykset ja budjetti per partneri olivat suurin piirtein saman suuruiset. Sen sijaan virossa budjetti oli paljon pienempi. Jokainen partneri maksaa osan hankkeen kansainvälisen koordinaation kuluista ja jos koordi-naattori on Suomessa, myös koordinaation kulut ovat kalliita partnerille, jonka maan kulutaso on paljon pienempi. Koska Innovative Village -hankkeessa partnereiden taloudellisen tilanteen välillä oli epätasa-painoa, hanketta suunnitellessa otettiin huomioon partnereiden erikokoiset budjetit. Mahdolli-simman moni yhteinen toimenpide paketoitiin niin, että jokainen partneri toteuttaa saman sisäl-töisen paketin: tuottaa opintomatkan ohjelman muille suurin piirtein samalla rakenteella, järjes-tää vuorollaan ohjausryhmän kokouksen, kerää yhtä paljon parhaita käytäntöjä yhteiseen käyt-töön. Halvemmassa maassa paketin toteuttaminen tulee halvemmaksi, mutta siellä hankebud-jettikin on pienempi. Tällä keinolla vähennettiin myös turhaa ristiinlaskutusta partnerien välillä.


Tämän tyyppinen hanke oli partnereille uutta. Vaikka esimerkiksi erilaiset byrokratiat ja hanka-luudet Brittien ja Suomen välisessä rahaliikenteessä tai esimerkiksi irlantilainen sääntö, etteivät Leader-ryhmät saa käyttää sosiaalista mediaa aiheuttivat muutamia ongelmia, hankkeen hyvä suunnittelu ennakkoon tuotti hyvää yhteistyötä. Hyvien käytänteiden metsästys ja keskinäinen vuorovaikutus toimivat varsinkin opintomatkojen kautta hyvin, sen sijaan suunnitteluvaiheessa sovittu partnerien välinen kirjallinen raportointi jäi puuttumaan ja sitä kautta hankepartnerien yhteiset hankkeen aikaiset tiedotteet kutistuivat kahteen. Myös suunnitellut kylien videotapaa-miset jäivät toteutumatta, koska niihin ei hankkeen alkuvaiheessa ollut riittävän rohkeita lähti-jöitä. Hankkeen lopussa ne olisivat jo onnistuneetkin, mutta silloin tarvetta niihin oli vähemmän.

4. Hankkeen tavoitteet Hyväksytyssä hankesuunnitelmassa Innovative Village -hankkeen kehittämistavoitteet on jaet-tu neljään teemaan: 4.1. Lisätä luovaa ajattelua paikallisten palveluiden tuottamiseksi hankkeen kohde-yhteisöissä. Tavoitteen saavuttamiseksi hanke on yhdessä paikallisten yhteistyökumppanien kanssa järjes-tänyt mm. kylä- ja ideailtoja, joiden kautta yhteisöllistä innovaatioprosessia on viety eteenpäin. Uuden palvelun kehittämisessä on käytetty erilaisia työpaja- ja luovuusmenetelmiä. Työpajois-sa on tarpeen mukaan käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijoita laajentamaan osallistujien aja-tusmaailmaa. 4.2. Yhdistää maaseudun toimijoita kansainvälisesti. Luoda verkostoja, joiden kautta etsitään parhaita käytäntöjä ja uusia ratkaisuja palvelukatoon. Löytää paikallisen demo-kratian parhaita käytäntöjä eli kuinka maaseutuyhteisöt voivat parhaiten vaikuttaa ja neuvotella palveluntuottajien kanssa. Tärkeimmät kanavat kansainvälisen verkostoitumisen edistämiseksi ovat olleet opintomatkat. Jokainen partneri on suunnitellut ja isännöinyt ainakin yhden opinto-ohjelman. Tavoitteen saa-vuttamiseksi hankkeen opintomatkoilla pyrittiin luomaan avoin ilmapiiri, jossa ihmiset voivat keskustella ja vaihtaa kokemuksiaan vapaasti. Opintomatkoilla on ollut osallistujia jokaisesta hankekylästä. Opintomatkojen ”löydöt” on jaettu myös niille, jotka eivät olleet itse paikalla. Ky-läläisten lisäksi hanke on verkostoinut projektiorganisaatiot oppimaan toisiltaan. 4.3. Avustaa kohdeyhteisöjä ymmärtämään, luomaan ja neuvottelemaan palveluitaan sekä testaamaan yhden valitun paikallislähtöisen palvelun paikallisten toimijoiden kanssa. Palveluprosessin avaaminen on ollut osa kylien ideointi- ja toteutusprosessia. Uuden tuotteen


kehittämisessä on käytetty menetelmiä, joita on helppo soveltaa muuhunkin kehittämistyöhön hankkeen jälkeen. Usealla kylällä on menty palvelun ytimeen – palvelu ei ole vaikkapa kirjas-ton seinät, vaan mahdollisuus lainata kirjoja, lueskella lehtiä ja tavata muita. Jos kirjasto lope-tetaan, miten turvata itse palvelun sisältö? Mitä aktiivisia ratkaisuja kylä voi tarjota palvelu-katoon? Uuden idean testaaminen hankkeen kautta on vähentänyt kylälle koituvia riskejä. Kaiken ei tarvitse onnistua heti, vaan testauksen jälkeen on arvioitu, toteuttaako kylä palvelua jatkossa. Monella kylällä hankkeessa ehdittiin testata useampi idea. Tavoitteena on ollut, että jokaisella hankekylällä on hankkeen jälkeen vähintään yksi uusi, toimiva palvelu. Vain yhdessä kylässä ei päästy tähän. 4.4. Kannustaa kohdeyhteisöjen asukkaita aktiivisiksi, osallistuviksi kansalaisiksi. Hankkeen ideaillat ja palvelun toteutusprosessi ovat olleet avoimia kaikille kyläläisille. Illat on järjestetty niin, että kaikki voivat osallistua ja kokea vaikuttavansa. Tässä on käytetty erilaisia ryhmätyö- ja työpajamenetelmiä. Yhdessä päätettyjä asioita on todella viety eteenpäin, niin ettei ilta ole jäänyt pelkäksi puheeksi. Illat ovat toimineet myös kylän sisäisinä verkostoitumisen paikkoina, joissa on vaihdettu kuulumisia ja laitettu liikkeelle joskus aivan yllättäviäkin asioita. 4.5. Kotimaan hankkeen lisätavoite: Kuntaliitosten vaikutusten lieventäminen kylä-yhteisöissä. Keski-Suomen oma lisätavoite hankkeessa on ollut ymmärtää paremmin kuntaliitosten vaiku-tuksia maaseudun palveluihin ja kehittää keinoja, joilla maaseudun asukkaat voivat paremmin itse vaikuttaa palvelutarjontaansa kuntaliitostilanteessa. Koska kuntatalouden kiristyminen tuo samoja vaikutuksia myös muille kuin kuntaliitosalueille, teema hyödyttää muitakin kyliä. Tavoit-teen vuoksi hankkeeseen osallistuvat kylät ovat olleet kuntaliitoskyliä: Säynätsalo ja Kongin-kangas 1993, Sumiainen 2007, Vesanka ja Pylkönmäki 2009. Uurainen päätyi mukaan mah-dollisena kuntaliitoskuntana, sillä kuntaliitoksesta puhuttiin aktiivisesti. Lisäksi Uuraisten ja Äänekosken välinen Hirvaskankaan alue on muuttumassa nopeasti, joten hankkeen ajateltiin tuovan muutoksen tueksi tarpeellisia lisäresursseja paikallisille toimijoille.

5. Toteutus Hankkeen projektipäälliköksi valittiin YTM Outi Raatikainen. Osa-aikaisena projektisihteerinä toimi Jaana Korhonen. Viisarin ja JyväsRiihen, Leader-partnerien, henkilökunta on ollut aktii-visesti mukana hankkeen työssä. Lisäksi hanke on hyödyntänyt Jamkin henkilöstä, jota kautta on käytetty mm. graafista suunnittelijaa, työpajan fasilitaattoria, some-asiantuntijaa, videoku-vaajaa ja asiantuntijaopettajia. Jamkilla on hyvä kirjanpito-, laskutus-, tietotekniikkatuki-, tie-dotus- ym. henkilöstö, joka on ollut hankkeen käytössä, sekä hyvin varustettu toimisto. Tarvit-


taessa hankkeelle on kilpailutettu asiantuntijoita. Kylien eri projekteissa on ollut lisäksi mukana eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijoita. Hankkeen kotimainen ohjausryhmä: Tiina Martelius-Louniala, T&K-päällikkö, JAMK, Liiketoiminta ja palvelut -yksikkö, hakijan

hankevastaava Anne Hakala, korkeakouluasiamies, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Arja-Leena Peiponen, toiminnanjohtaja, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, kansainvälisen hankkeen pääpartnerin edustaja Pirjo Ikäheimonen, toiminnanjohtaja, JyväsRiihi ry, hankepartnerin edustaja Päivi Laasanen, luonnonvarasihteeri, JyväsRiihi ry:n hallitus, jonka tilalle 2013 tuli Leila Piippa, yrityspalvelupäällikkö Mia-Riitta Allik, rekrytointipäällikkö, Kangashäkkiset ry Tanja Rämä, tiimiesimies, Konginkankaan kyläyhdistys ry Veli Koski, maaseutuasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Outi Raatikainen, projektipäällikkö. Lisäksi hankkeessa toimi tarpeen mukaan hankeryhmä, joka teki päätöksiä juoksevista asiois-ta. Siinä toimivat Pirjo Ikäheimonen/JyväsRiihi, Arja-Leena Peiponen/Viisari, Tiina Martelius-Louniala/JAMK ja Outi Raatikainen/JAMK. Kansainvälisessä ohjausryhmässä Keski-Suomen hankkeen edustajina toimivat Tiina Martelius-Louniala, JAMK


Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry, varalla Lahja Mehto Arja-Leena Peiponen, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, varalla Mari Puro Outi Raatikainen, projektikoordinaattori 5.1 Kylien työpajat Hankesuunnitelmassa määriteltiin, että Keski-Suomessa hanke tavoittaa vähintään kuusi ky-lää, joissa kehitetään uutta, kylältä puuttuvaa palvelua. Viisari ry:n alueella hankkeessa ovat olleet mukana Pylkönmäki (Saarijärvi), Konginkangas ja Sumiainen (Äänekoski) sekä Hirvaskangas-kokonaisuudessa Kangashäkin (Uurainen) kanssa Koivisto (Äänekoski). JyväsRiihi ry:n alueella hankkeessa ovat toimineet Kangashäkki (Uurai-nen), Vesanka ja Säynätsalo (Jyväskylä) tarpeen mukaan naapurikylineen. Maaseutupankki-haastattelu toteutettiin Konginkankaan ja Sumiaisten lisäksi Karstulassa. Kylien työpajat aloitettiin sekä koko hankkeen myöhemmästä aloituksesta että ulkomaan opin-tomatkan aiheuttamasta työmäärästä johtuen käytännössä marraskuussa 2012. Työpajojen sisällöstä ja tavoitteista keskusteltiin sitä ennen kunkin kylän kyläyhdistyksen kanssa. Useim-milla kylillä järjestettiin kaksi kaikille avointa ideailtaa eli työpajaa, joissa kyläläiset visioivat tu-levaisuutta ja ideoivat toimenpiteitä, joilla sinne päästäisiin. Näistä osallistujat tai esim. kylä-yhdistyksen hallitus valitsivat kylän kannalta olennaisimman palveluidean, jota hankkeen kans-sa lähdettiin kehittämään. Myöhemmin, kun nähtiin mihin hankkeen varat riittävät, monilla kylil-lä toteutettiin useammankin idean kehittämistä ja/tai testausta. Ideailtojen jälkeen on järjestetty erilaisia työryhmien tapaamisia ja kyläiltoja tarpeen mukaan. Kylillä, joilla ei ole ollut ajan tasalla olevaa kyläsuunnitelmaa, ideaillat ovat tuottaneet materi-aalia myös sitä varten.


5.2 Kehitetyt palvelut kylittäin Säynätsalo Säynätsalossa haluttiin näyttää matkailijoille muutakin kuin Alvar Aallon suunnittelemat kun-nantalo ja kesähuvila. Kävijät haluttiin houkutella vähän pidemmäksi ajaksi saarille ja jättä-mään muutama eurokin saarten toimijoille. Opastettua palvelua ei ollut mahdollista tarjota säännöllisesti. Vastauksena oli Säynätsalon löytöretki -palvelun kehittäminen sekä nettiin että paperiesitteeksi. Nettipalvelun yhteydessä oli uusittava Säynätsalo-seuran nettisivut, jotka oli-vat tekniikaltaan vanhentuneet. www.saynatsaloseura.fi Löytöretki esittelee kymmenen saarten parasta käyntikohdetta. Palvelusta ajatellaan olevan hyötyä myös mm. uusille saarelaisille, joita on paljon, ja saarten kolmelle koululle. Säynätsalo-päivät elokuussa on perinteinen tapahtuma, jonka tukena hanke oli kehittämässä markkinointia. Hanke tuki myös uuden talvitapahtuman kehittämistä. Marraskuussa 2014 tes-tattiin Säynätsalon joulunavaus, josta kyläläiset olivat yhtä mieltä: ensi vuonna uudelleen. Ta-pahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana jotakuinkin koko Säynätsalo partio-laisista ja koulusta eläkeläisiin ja seurakuntaan, kaupungin palvelupisteestä perinneyhdistyk-seen.


http://www.saynatsaloseura.fi/

Vesanka Vesangassa kyläyhdistyksen tarjoama tärkein palvelu on kylätalo kylän tapahtumapaikkana sekä vuokrattavana kokous- ja juhlapaikkana. Niinpä kylällä haluttiin satsata kylätalon toimin-nan monipuolistamiseen. Liikkeelle lähdettiin ensin ajatuksesta hyödyntää kylätalon yläkerran uusia kangaspuita kehittämällä niiden ympärille uutta toimintaa. Testauksen jälkeen todettiin, että kiinnostus kylällä ei riittänyt ja aihe hylättiin. Kyläilloissa oli tullut vahvasti esiin kylän tiedonkulun ongelma – monenlaista tapahtuu ja palve-luitakin on, mutta tieto niistä kulki vain esimerkiksi niille, joilla oli lapsia kylän koulussa. Kyläil-lassa näkyi myös huoli lapsista ja nuorista, joita kylällä on paljon, sekä kotiäideistä. Sähköinen tiedottaminen päätettiin panna kuntoon, sillä suuri osa kylän asukkaista on nuoria, jotka käyttävät nettiä. Kylän nettisivut olivat auttamattoman vanhalla tekniikalla hankalat päivit-tää. Niistä totesimme, että ne olisi uusittava, jos halutaan pitää sivut ajan tasalla. Samalla kun kylätalon varausjärjestelmä uusittiin, uusittiin siksi myös nettisivut www.vesanka.fi. MLL:n äiti-lapsipiirin ja kyläyhdistyksen toiveista lähdettiin kehittämään kyläläisten kohtaamis-paikkaa sekä virtuaalisesti Facebookissa että konkreettisesti testaamaan erityyppisiä teemal-lisia kyläkahviloita. Työn pohjaksi Jamkin opiskelija toteutti koululaisille ja heidän vanhemmil-leen kyselyn. Ajatuksena oli tuoda kyläläisten kaipaamia puuttuvia palveluita kylätalolle ja sa-malla tarjota kahvin ääressä mm. mahdollisuus uusille ja vanhoille kyläläisille tutustua toisiinsa. Kangashäkki ja Koivisto Kangashäkin ja Koiviston kyläläiset eivät saaneet otetta hankkeesta eikä toimivan palvelun testaukseen asti päästy. Lähtökohdaksi otettiin uuden palvelun luominen lapsille ja nuorille, joita alueella on poikkeuksellisen paljon. Kaksi Jamkin opiskelijaa toteutti molempien kylien koululaisille kyselyn ja haastattelun, joiden pohjalta todettiin tarjontaa lapsille olevan paljon, mutta osin päällekkäin, minkä lisäksi kangashäkkiset ja koivistolaiset eivät tunne toistensa tar-jontaa, koska välissä on kuntaraja. Kangashäkkisten toivelistan kokoontumispaikka puuttui, sillä kylällä ei ole esim. kylätaloa. Sen toteuttaminen ei onnistunut eikä naapurikylän Koiviston kylätalo vastannut kangashäkkisten tarpeisiin. Skeittiramppia toivottiin molemmilla kylillä, joten sen ympärille järjestettiin kyläillat. Niiden jälkeisissä selvityksissä todettiin, että ramppi voitaisiin rakentaa Kangashäkin koulun yhteyteen ja että koivistolaiset olisivat mukana, mutta koska IV-hanke ei kustantanut investoin-teja, työ vaatisi mm. rahan ja tarvikkeiden keräämistä. Kangashäkkiset ry toteutti Puntavuoren liikunta-alueen kunnostuksen osana Nuotta-koordinointihanketta. Kylien välisen tiedotuksen kehittämistä mietittiin ilman konkreettista tulosta. Hankeillassa syn-tynyt ajatus lasten urheilukoulusta kesälomalla toteutui menestyksekkäästi paikallisten aktiivien ja kunnan yhteistyöllä. Koivistolaisten asenne hanketoimintaan oli passiivinen eivätkä he näh-neet hankkeesta olevan loppujen lopuksi hyötyä kylälleen: ”Hankkeen kautta palvelun tuotta-minen menee liian vaikeeksi. Byrokratia vie turhaa aikaa ja hyöty on siihen nähden pieni.”


http://www.vesanka.fi/

(Hankkeen välitilinpäätöskysely helmikuu 2014) Hanke näkyi Uuraisilla myös mm. Höytiän kylällä, jossa kyläläiset toteuttivat kiinnostavan ja monipuolisen päivän hankkeen opintomatkalaisille, ja Uuraisten kylien illassa, jossa keskus-teltiin mm. hankkeistamisesta. Uuraisten 4H:n toiminnanjohtaja osallistui hankkeen opintomat-koille. Matkojen seurauksena Uuraisten 4H sai uusia yhteistyökumppaneita ja uusia ideoita nuorten kansainväliseen toimintaan, minkä tulokset näkyvät jatkossa Uuraisilla uusina toiminta-tapoina. Sumiainen Sumiaisten ideailtojen pohjalta Kirkonkylän kk kyläyhdistys halusi satsattavan matkailuun. Ky-läyhdistys koki, että kylällä tarvitaan käyntikohde, joksi ajateltiin Kauppamuseota. Kaup-pamuseo ei ole varsinainen museo, vaan kylän vanhan kaupan ja kauppiasperheen ”kotimu-seo”. Hankkeessa hoidettiin Kauppamuseon järjestelyt, jolla kyläyhdistys vuokrasi museon, testattiin museon kiinnostavuutta jne. Jamkin Facility Management -opiskelijat ideoivat Sumiaisiin mm. Sumiaisten joulukylän, joka testattiin kyläläisten kanssa ja hyväksi havaittiin. Tapahtumaa suunniteltaessa haluttiin painot-taa ekologisuutta. Sumiaisraitin varrella oli joka talon edessä lyhtyjä, Aittatori toimi tunnelmalli-sena joulupukin mökkinä, jossa kerättiin hyväntekeväisyyslahjapaketteja. Kirjastolla luettiin lapsille jouluisia satuja, jokavuotinen joulupuuro tarjottiin taikinasta paistetuista syötävistä ku-peista, koululla oli kierrätyskuusien näyttely, kyläläiset myivät tuotteitaan joulumarkkinoilla jne. Tapahtumaa kannattaa jatkaa, sillä siitä voisi saada laajempaakin yleisöä houkuttelevan tapah-tuman. Kaksi opiskelijaa otti tapahtuman opinnäytetyönsä lähtökohdaksi. Sumiaisten matkailun toimijoiden kanssa palaveroitiin ja päätettiin kehittää valmis paketti ryh-mille. Kylällä käy useita bussiryhmiä vuosittain ja mahdollisuuksia olisi enempäänkin. Kylä-opaskoulutusta emme saaneet aikaan, vaan kylällä on ihmisiä, jotka muuten vain tietävät asi-oista ja ovat tarvittaessa oppaina. Paketti toteutettiin Sumiaisten kk kyläyhdistys ry:n, Aittatorin Ahertajat ry:n ja Köyhyyden kylää pyörittävän Rautionmäen kyläyhdistys ry:n kanssa. Sumiais-oppaiden ja Sumiaisten kylän muun markkinoinnin tueksi toteutettiin siirrettävä Sumiaisnäyttely ja kirkonkylän valokuvakartta. Lisäksi toteutettiin Sumiaisten ryhmäpaketti ja sen esite. Tässä työssä oli apuna Jamkin opiskelijoita. Matkailun teemoihin liittyen kehitettiin Sumiaisten kotisivujen www.sumiainen.fi sisältöä ja Ait-tatorille perustettiin oma Facebook-sivu. Joulukylän pohjalta syntyi kahden Jamkin opiskelijan opinnäytetyö kestävästä kylätapahtumasta. Lisäksi hanke oli mukana miettimässä Sumiaisten kyläosuuskuntaa, joka kiinnosti myös kon-ginkankaalaisia ja suolahtelaisia. Asian puuhamiehenä toimi Risto Lepänjuuri, jonka kautta Sumaisissa aiemmin toimineen osuuskunnan varat olisivat olleet siirrettävissä uuden osuus-kunnan pesämunaksi. Hanke järjesti kyläosuusunnan opintomatkan ja olisi ollut valmis järjes-tämään potentiaalisen asiakastutkimuksen ja tukemaan perustettavan osuuskunnan kehittä-


http://www.sumiainen.fi/

mistä. Osuuskunnan perustaminen kuitenkin tyssäsi vastuuta ottavien ihmisten vähyyteen ja ajatus haudattiin. Konginkangas Kongi kumajamaan -tapahtumankehitystyöpajoista syntyi usean aktiivisen kyläillan ja työpajan sarja. Niiden pohjalta strategisesti tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi haluttiin sataman, torin ja kesäpäivien kehittäminen. Pelko torin autioitumisesta väistyi, joten hanke ei suoraan tukenut sen kehittämistä, mutta sivujuonteena kyläiltojen ideat johtivat mm. joulun pop-up -myymälään yhdessä Palvelutuuli-hankkeen kanssa. Kyläläisten toiveet ja tarpeet sataman suhteen ja kehittämisen mahdollisuudet kartoitettiin sa-tamassa järjestetyssä työpajassa ja neuvotteluissa kaupungin ja kylän välillä. Äänekosken kaupunki otti vastuulleen sataman kehittämissuunnitelman tekemisen kyläläisten toiveiden pohjalta, sillä Innovative Village -hankkeen toteutusaika oli liian lyhyt prosessin loppuunviemi-seksi. Sataman kehittäminen jatkuu Äänekoskella useammassa palassa lähivuosina.

Konginkankaan kesäpäivät ovat kylän ikkuna lähialueelle, kyläläisten ja kesäasukkaiden tärkeä kohtaamispaikka ja alueen toimijoiden varojenkeräyksen paikka. Tapahtumaa uhkasi jymäh-täminen vanhoihin rutiineihin, minkä vuoksi kyläyhdistys halusi pitää tapahtuman kiinnostavana ja luoda jotain aivan uutta. 2013 kokeiltiin mm. Irlannista lainattua kakkumaisterikisaa. 2014 koko tapahtuman sijoittelu kylälle uusiutui samalla kun sinne tuli uutta tarjontaa. Myös uusia markkinointikanavia kokeiltiin. Hankkeen tuella toteutettiin lähinnä Facebook-tiedotuksen avulla mm. Vanhojen kyläkoululaisten luokkakokous, jossa kokoontui noin 170 entistä kyläkoululaista (listassa nimiä 157). Idean kehittämistä jatketaan kylällä. Vuoden 2014 aikana kylällä heräsi huoli koulun säilymisen puolesta. Konginkankaan kylä-yhdistys nosti koulu-kylä-asuminen teeman strategiseksi kehittämiskohteeksi. Asukashankin-taan, kylän ja koulun markkinoimiseksi kyläyhdistys vuokrasi hankkeen tuella iPadeja, joilla kyläläiset kuvaavat elämäänsä. Kuvista koostetaan ”mainosfilmejä”, jotka julkaistaan esim. YouTubessa. Ensimmäiset ehdittiin julkaista syksyllä 2014. Lisäksi järjestettiin kylän ja koulun yhteinen kyläilta, joka oli yleisömenestys – yli 70 osallistujaa.


Innovative Village -hanke oli lisäksi kylällä mukana mm. tutkimassa maaseutupankkipalvelu-teemaa, jos-ta järjestettiin kylätupailta ja josta syntyy opinnäyte-työ. Kuntaliitosillassa mm. esiteltiin Säynätsalo-Seu-ran uusi julkaisu Neljäs kertako toden sanoo? Kunta-liitokset ja säynätsalolaisuus, minkä lisäksi lähi-demokratiasta keskusteltiin yhdessä Kylä kelpaa! -hankkeen kanssa. Koska Konginkangas oli jo ennen Innovative Village -hanketta aktiivinen, kylällä oli vaikeuksia kertoa ky-läyhdistyksen toiminnasta hankepartnereille ja muille kiinnostuneille. Ratkaisuksi hanke toteutti Konginkan-kaan hankepuun. Hankepuu kertoo, miten kyläsuun-nitelmaan 2009 kirjatut teemat ovat edenneet ja mitä muuta niistä on poikinut. Siitä tuli yksi partnerien eni-ten lainaamia ideoita. Hankkeen nettisivu oli linkitetty www.konginkangas.fi -sivustoon. Kylän sivuille tehtiin kesätapahtumalle omat alasivut. Hanke näkyi hyvin kylän tapahtumissa ja kehittämistöistä oli useita juttu6ja paikallislehdissä. Pylkönmäki Pylkönmäen yhteinen kyläyhdistys Pylkön Ääni ry oli uusi, kokematon toimija hankkeen alussa. Se ylläpiti kylän nettisivuja, julkaisi Pylkön Ääni -lehteä ja koordinoi tapahtumia. Koko kylän ilmapiiri tuntui masentuneelta, sillä kuntaliitoksen suoja-aika oli loppunut ja palvelujen karsinta alkanut. Ideailloissa nousi useita hyviä kehittämisajatuksia. Mm. tyhjillään olevalle kunnantalolle halut-tiin kehittää uutta käyttöä, mutta siinä ei päästy toteutukseen asti. Päällimmäinen yllätys idea-illoista oli se, kuinka huonosti kyläläiset tunsivat olemassa olevia kylän palveluita. Jos niitä ei käytä, ne eivät säily. Kyläyhdistyksen kanssa päädyttiin miettimään kylän hengennostatukseen ja markkinointiin liittyvää kokonaisuutta, jonka ytimenä olivat uudet ideat palvelupuhelin ja pal-veluesite. Markkinoinnin miettiminen aloitettiin mm. kirjoittamalla Pylkönmäki in English -nettisivu. Siihen jouduttiin tiivistämään olennaisia asioita Pylkönmäestä. Samaa tiivistämistä eli olennaisten asi-oiden ja yhteisten tarinoiden etsimistä tehtiin, kun esim. kirjoitettiin Palveluesitteen johdanto-tekstiä tai kylän kuvausta Innovative Village -kirjaan. Nettisivujen pohjalta partnereita varten tehty A4 monistettiin myös jakeluesitteeksi kylän infopisteeseen.


http://www.konginkangas.fi/

Palvelupuhelin kulki kesällä 2013 aina jonkun kyläyhdistyksen aktiivin mukana niin, että kysy-myksiin joko vastattiin tai ainakin etsittiin vastaus ja soitettiin perään. Puhelimeen tuli testi-kesänä noin 20 puhelua. Pääasiassa puhelut olivat tiedusteluja paikallisista palveluista, esi-merkiksi Omistan mökin Pylkönmäellä, tarkoitus on tasoittaa piha-aluetta, mikä yritys Pylköllä toimittaa hiekkaa tai mursketta? Milloin terveysasema on auki? Missä Pylköllä on julkinen il-moitustaulu? Saako ilmaista aluelehteä (Saarijärveläinen) ja Pylkönmäen palveluopasta josta-kin? (Iida Moisio, Pylkön Ääni ry:n varapuheenjohtaja). Palvelupuhelimen käyttöä jatketaan kesällä 2015. Sitä markkinoidaan nyt paremmin mm. kesäasukkaille kaupungin lähettämän tiedotteen mukana keväällä 2015. Palveluesite jaettiin jokaiseen vakituiseen osoitteeseen pylkköläisten postinumeroiden perus-teella, minkä lisäksi sitä oli jaossa mm. kaupoilla, kesätapahtumissa ja sähköisesti pylkonma-ki.fi-sivuilla. Näiden palvelujen suunnittelu poiki ympärilleen koko Pylkönmäen brändin miettimisen tausta-ajatukse-naan kylän aktivointi ja palvelujen säilyttäminen. Vanhan kuntavaakunan tilalle suunniteltiin uusi logo, vuosien takainen idea Pylkönmäen passista uusittiin moderniksi ja hauskaksi sekä luotiin sarja paikallisia postikortteja. Kyläyhdistyksen pöytä Pyl-könmäki-viireineen näkyi kaikissa tapahtumissa torikeittopäivästä joulunavaukseen. Uuden il-meen ympärille syntyi liuta Pylkönmäki-tuotteita, joihin hankkeessa suunniteltiin tuote-etiketit. Uusi logo otettiin käyttöön myös kylän Facebookissa ja nettisivuilla www.pylkonmaki.fi ja pa-rannettiin palvelujen näkyvyyttä siellä. Hankkeella oli oma blogi pylkonmaki.fi-sivuilla ja jotain juttua jokaisessa Pylkön Ääni -lehtiliitteessä, minkä vuoksi kyläläiset olivat mukavasti tietoisia hankkeesta. Hanke näkyi aktiivisesti myös Pylkönmäelle perustetussa Facebook-sivustossa. 2014 kyläyhdistys ja urheiluseura lähtivät yhdessä toteuttamaan kylälle toivottua frisbeegolf-rataa. Hanke tuki radan ja infotaulun suunnittelua. Radan valmistuttua kyläyhdistys hankki vielä frisbeet, joita voi vuokrata Evästuvalta, joten jokainen voi käyttää rataa. Rata onkin ollut vilk-kaassa käytössä heti avajaisista lähtien. Jamkin opiskelijoita oli kylällä mm. keräämässä tietoja palveluesitteeseen, miettimässä kun-nantalon käyttäjiä sekä vielä syksyllä 2014 luonnostelemassa kirkonkylän kylänraitin komis-tusideoita osana ”käytä Pylkönmäen palveluita” -projektia. Kylänraitin komistusideat saattavat poikia oman Leader-hankkeensa. 5.3 Maaseudun pankkipalvelut -teema Valituksia pankkipalvelujen puutteesta tai huonosta toimivuudesta oli tullut vastaan usealla ky-lällä. Totesimme, että yksittäinen kyläyhdistys ei välttämättä pysty kehittämään omaa vaihto-ehtoa pankkikonttorille, mutta että Innovative Village ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu voivat olla kehittämisessä mukana. Konginkangas halusi testikyläksi, oli valmis työstämään teemaa


http://www.pylkonmaki.fi/

omalla kylällä ja mahdollisesti halukas jopa hakemaan teemasta myöhemmin omaa hanketta. Tilannetta kartoittaakseen opiskelijat tekivät haastattelurungot ja haastattelivat sekä pankki-virkailijoita että kyläläisiä. Sen lisäksi kaksi aikuisopiskelijaa keräsi maailmalta innovatiivisia uusia tapoja hoitaa rahoituspalveluita maaseudulla. Hankkeen ensimmäisen opintomatkan yhtenä aiheena oli irlantilainen paikallispankkitoiminta ja luotto-osuuskunnat. Yksi opiskelija otti maaseutupankkipalvelut myös opinnäytetyönsä aiheeksi. Opiskelijoiden keräämät ja kehittämät ideat esiteltiin ja niistä keskusteltiin avoimessa kylä-illassa, johon osallistui konginkankaalaisia ja sumialaisia kyläläisiä. Vaihtoehtoideat on julkaistu hankkeen nettisivuilla. Valitettavasti opinnäytetyö venähti ja hankkeen toteutusaika loppui kesken, minkä vuoksi emme päässeet kiinni uuden palvelun toteuttamiseen. 5.4 Opintomatkat Hankkeen opintomatkoille asetettiin monta tavoitetta: ne olivat verkostoitumismatkoja sekä omalle väelle että kansainvälisten partnereiden kanssa, ne olivat hyvien käytäntöjen keräys-matkoja, useimmiten ne olivat lisäksi työpajamatkoja, minkä lisäksi opintomatkan yhteydessä järjestettiin aina kansainvälisen ohjausryhmän kokous. Opintomatkan ohjelmassa oli aina myös ”turismiosio”, jolloin tutustuttiin johonkin alueen tärkeään nähtävyyteen. Matkaraportit ovat luettavissa mm. Keski-Suomen Leader-yhdistysten sivuilla www.keskisuomenmaaseutu.fi/innovativevillage. Pohjois-Irlanti 3.10. - 7.10.2012 Innovative Village -opintomatka Pohjois-Irlantiin tehtiin vauhdilla. Hanke alkoi käytännössä syyskuun alussa ja jo lokakuun alussa olimme Irlannissa yhteisessä kick-off-seminaarissa. Matka oli kii-reinen, mutta antoisa – ohjelmaa ja tutustumiskohteita oli koko rahalla. Matkan suurin anti oli tutustuminen niin, että hankkeessa oli hel-pompi tehdä yhteistyötä. Myös konkreettisia ideoita jäi elämään ja kehittymään. Mitkä olivat matkaajien mieleen jääneet asiat heti matkan jälkeen?

Kiire. Mutta hyvänä kakkosena isäntiemme ystävällisyys ja avuliaisuus =) Ja kolmantena, kuinka pitkällä meillä ollaankaan kierrätyksen ja veden säästön kanssa. Paikallisen toiminnan vahvuus, rohkeus isoihinkin hankekuvioihin ja ylpeys omasta kylästä ja maasta. Tutustumiskohteet olivat hyviä, vaikka viipymät niissä melko lyhyitä. Vaikkakin ohjelma oli "karmea", niin se mahdollisti moniin tahoihin ja paikkoihin tutustumisen. Uusia ihmisiä tavatessa syntyy aina jotain uutta, jos ei muuten niin omaan ajatusmaailmaan. Mm. kyläyhdis-tyksen toimiminen "yrityksenä" jäi mieleen, kuinkahan vastaava onnistuisi meillä?


http://www.keskisuomenmaaseutu.fi/innovativevillage

Hankkeen ensimmäinen opintomatka opetti opintomatkan järjestämisestä paljon. Irlantilaiset olivat ahtaneet käyntikohteita ja seminaaripuhujia tuplasti normaaliin nähden. Kaikki totesivat, että opintomatkoilla tarvitaan aikaa keskinäiseen tutustumiseen, kysymysten esittämiseen, tar-vittaessa tulkkaukseen, ja aivan perusteissaan ison ryhmän siirtymiseen ja vaikkapa vessa-käynteihin. Seuraavat matkat olivatkin tasapainoisemmin järjestettyjä. Matkan vaikutus mukana olleiden kyläläisten asenteisiin oli selvä. He näkivät, kuinka voi olla ylpeä kylästään ja kulttuuristaan, kuinka esitellä toimintaansa vieraille, kuinka pienikin kylä ja pieni porukka voi saada suuria aikaan yhteistyöllä, miten hyödynnetään kaikkien toimijoiden osaamista hankkeen ja kylän hyväksi, miten huonommallakin kielitaidolla vedetään suveree-nisti esityksiä ja miten videosta on iso apu sekä miten isot suunnitelmat ja tulevaisuudennäky-mät palastellaan pienemmiksi projekteiksi ja kaivellaan niille rahoitus vaikka kiven alta. Nämä asiat tekivät vaikutuksen osallistujiin. Matkalaiset saivat itseluottamusta ja kynnys kansainväli-seen yhteistyöhön aleni selvästi. Isäntäväkeä tapasimme monipuolisesti. Suomalaisia osallistujia oli 22, virolaisia 16 ja isäntä-väkeä kaikkiaan satakunta. Kyläosuuskuntaretki Kangasniemelle 23.2.2013 Sumiaisissa hierottiin oman kyläosuuskunnan perustamista. Sen tueksi järjestettiin kaikille IV-kyläläisille avoin päivän opintomatka Hokan kylälle Kangasniemelle, jossa kyläaktiivit kertoivat kylästään ja kyläosuuskunnastaan erittäin rehellisesti. Meille selvisi, miksi Hokka oli tullut vali-tuksi Etelä-Savon vuoden 2011 kyläksi ja missä kyläosuuskunta oli onnistunut ja missä ei. Osallistujia 15+vetäjä. Viro 21.-25.5.2013 Opintomatka Viroon oli useimmilla osallistujille ensimmäinen kurkistus Etelä-Viroon. Monipuo-linen opinto-ohjelma tutustutti meidän aktiivisten kylien toimintaan ja isäntäorganisaatiomme Tartumaa Arendusseltsin projekteihin. Tyypillisiä kommentteja matkapalautteessa:

Ensimmäisen päivän hankkeiden esittely myös hyvä juttu. Tuli paljon ideoita toteutettavaksi ja jatkojalostukseen. Valokuvasuunnistus oli hyvä. Työpajatekemistä enemmän. Vieraanvaraisuus erittäin positiivinen kokemus. Suomalaisten hyvä yhteishenki syntyi jo menomatkalla esittelyjen ansiosta.

Osallistujat 20 suomalaista ja 14 irlantilaista sekä runsaasti virolaisia kyläläisiä.


LINC-seminaari, Iisalmi ja Sonkajärvi 12.-13.6.2013 Kansainvälinen Leader-väen tapahtuma LINC järjestettiin kesällä 2013 Suomessa. Yli 200 osallistujaa 14 maasta osallistui tapahtumaan, joten totta kai Innovative Village -väkikin osallis-tui suomalaisen ja virolaisen ryhmän ja yhden pohjoisirlantilaisen osallistujan voimin. Pirjo Ikä-heimonen veti saunatyöpajaa ja Outi Raatikainen alusti Sense of community -työpajassa. JyväsRiihi ry 10.-14.9.2013 Jyväskylän seudulla monipuolinen opinto-ohjelma tutustutti vieraat erityisesti Uuraisten kun-taan, niin kylien toimintaan kuin koululaitokseenkin. Maaseutukehittäjät pääsivät keskustele-maan suomalaisen maaseutukunnan hallinnoinnista ja elinehdoista. Vesangan kylätalo Riento-lassa järjestettiin pieni yhteinen työpaja. Opintomatkan aikana kuvattiin video, joka on julkaistu YouTubessa. Matkan palautetta kysyttiin sekä valokuvin “kuvaa matkan aikana kaikki, mikä erityisesti kiinnit-tää huomiotasi” että matkan jälkeen nettikyselynä. Vieraat kommentoivat matkasta mm.:

”The schools are the hub of the rural villages and they are closely connected to the local com-munity. I feel there is a lesson for us for schools and community to work closer together. eg longer opening hours etc” (Koulut ovat kylien keskuksia ja sidoksissa kyläyhteisöön. Meillä kou-lut ja kyläyhteisö voisivat toimia paremmin yhteistyössä, esim. pidemmät aukioloajat ym.) “Yes it was really nice to see funded projects that had been completed. I think sometimes we come up with ideas and it is hard to imagine if it would work or not.” (Oli hyvä nähdä loppuun-vietyjä projekteja. Joskus on vaikea kuvitella toimiiko idea vai ei.) “We got a lot of ideas what to try in our area as well (entrepreneurial learning, involving chil-dren to host study trip guests).” (Saimme paljon ideoita, joita kokeilemme myös omalla alueel-lamme – yrittäjyyskoulutus, lapset opintomatkan oppaina) “High mark to the presentations.” (Hyvät pisteet esityksille.)

Osallistujat: 8 virolaista ja 8 irlantilaista. Päivittäin retkillä oli mukana noin 8 suomalaista, joskin eri päivinä osittain eri ihmiset, sekä kyläkohteiden isännät ja emännät eli noin 60 kyläläistä.

Thank you all for good and creative meetings, for your ideas, comments, healthy humour, posi-tive emotions... My special thanks go to Outi’s team for hospitality, good food and excellent organisation of this meeting. The villages will survive as far as we have people as you are.

Maret Prits Kylien Bisneskeissit -seminaari Tampereella 16.10.2013 Suomen kylätoiminta ry:n Kylien Bisneskeissit -seminaariin Tampereella osallistui autollinen keskisuomalaisia. Pohjois-Irlanti 25.2.-2.3.2014 Toisella opintomatkalla Pohjois-Irlannissa järjestimme kansainvälisen työpajan yhteisen Innovative Village -julkaisumme tiimoilta. Mm. julkaisun yhteenvetokappaleen runko on tämän


työpajan tulosta. Lisäksi tutustuimme kolmen irlantilaisen IV-hankekylän toimintaan paljon perusteellisemmin kuin ensimmäisellä opintomatkalla. Osallistujat 14 suomalaista ja 2 viro-laista sekä noin 40 isäntäväen edustajaa. Viisari ry 13.-17.5.2014 Pohjoisen Keski-Suomen opintomatkalla vieraat kurkistivat Sumiaisten, Konginkankaan ja Pylkönmäen elämään. Tässä vaiheessa väki oli jo konkareita, joten ohjelma esittelyineen sujui hienosti! Palautetta kysyttiin menetelmällä ”vähintään 10 mieleesi erityisesti jäänyttä asiaa”, johon saa-tiin mm. seuraavia vastauksia:

Very nice group! Happy and relaxed atmosphere. (Todella mukava ryhmä! Rento ilmapiiri) The natural beauty of this area needs to be marketed. (Alueen luonnonkauneutta pitäisi markkinoida) We have to support entrepreneurs that start a “multi busi-ness”. That is the way to secure rural services, e.g. Evästu-pa. (Meidän on tuettava monialayrittäjyyttä. Sillä tavalla varmistamme paikallisia palveluja maaseudulla, esim. Pyl-könmäen Evästupa) Nothing that tourists would like to bring home – scarves, wood carving (light + transportable), fridge magnets (Ei mi-tään, mitä matkailija haluaisi viedä kotiin – huivit, puutyöt, jääkaappimagneetit) Good community ideas – seems to be genuinely bottom up.. (Hyviä kylien kehittämisideoita – tuntuvat aidosti ruohonjuuritason ideoilta..) Estonians liked this: 1. Opera – song “Fantom of the Opera” (Sumiaisten La Kala), 2. Village in-formation place (Sumiaisten Vanharouva), 3. Shop museum (Sumiaisten Kauppamuseo), 4. Pro-ject tree + caravan (Konginkankaan hankepuu ja Lintulahden SFC), 5. Green route (Vihreä väylä), 6. Car museum (Wanhat Wehkeet), 7. Soldiers hide-out place in war (Köyhyyden kylän korsu), 8. Kittens (La Kalan kissanpojat), 9. Flowers shop and pharmacy (Sumiaisten kukkakaup-pa+lääkekaappi), 10. Enthusiastic people (innostuneet ihmiset).

Olennainen osa ohjelmaa oli yhteinen ”Innovative Village Fair” Jamkin Tarvaalan kampuksella. Tapahtumassa kaikki hankekylät esittelivät toimintaansa Innovative Village -hankkeessa. Tapahtuman esitykset videoitiin ja ne on julkaistu YouTubessa. Osallistujat 9 irlantilaista ja 5 virolaista sekä mukava joukko suomalaisia, kylätorilla noin 30 ja opintoretkellä kaikkiaan sa-man verran muita kyläläisiä. Viro 10.-13.9.2014 Hankkeen viimeinen opintomatkan tärkein ohjelma oli yhteenvetotyöpaja, jossa vedettiin myös johtopäätöksiä mahdolliseen tulevaan yhteiseen hankkeeseen. Lisäksi tutustuimme mm. Sipu-


litien kehittämiseen ja toimintaan. Osallistujat 22 suomalaista (joista kaksi omakustanteista) ja 5 irlantilaista sekä eri opintomatkan osioissa 10-18 virolaista. 5.5 Hankkeen järjestämät tapahtumat Hankekylissä on osallistuttu kyläyhdistyksen ja mahdollisesti muiden yhdistysten kokouksiin, järjestetty kyläiltoja, työpajoja ja työryhmien palavereita, tiedotettu kylän nettisivuilla ja Face-bookissa, pidetty puheita kylän tapahtumissa, tiedotettu sähköpostilistojen kautta jne.. Hanke on ollut mukana osin kehittämässä ja testaamassa kylien tapahtumia, osin muuten vain muka-na tapahtumissa tiedotusmielessä. Hankkeen kehittämistapahtumia ovat olleet mm. Kongin-kankaan kesäpäivät ja siellä erityisesti ”Vanhojen kyläkoululaisten luokkakokous”, Sumiaisten joulukylä ja Säynätsalon joulunavaus. Kylätapahtumien lisäksi hankkeen ständi on ollut esillä mm. Keski-Suomen maaseutugaalassa ja valtakunnallisessa paikallistoimijoiden tapahtumassa Lokaalissa. Teemalliset kaikille avoimet kyläillat pidettiin maaseudun pankkipalveluista ja kun-taliitoksista. Yhdessä Keski-Suomen Nuorisoseurat ry:n Palvelutuuli-hankkeen kanssa järjestettiin KyläBu-siness-seminaari ja työpajat 26.1.2013 Kaislanrannassa Parantalassa. Se kokosi yhteen kes-kisuomalaisia kyläaktiiveja verkostoitumaan ja miettimään kylien talousasioita. Työryhmien yh-teenvedot julkaistiin hankkeen nettisivuilla www.jamk.fi/innovative-village. Tapahtumassa oli 34 osallistujaa. Matkasaunat kehitettiin opintomatkojen sujuvuuden ja hyödyntämisen vuoksi. Matkasauna oli käytännössä tiedotus-, keskustelu- ja työpajailta, minkä jälkeen useimmiten sai jatkaa keskus-teluja saunoen. Hankkeen aikana järjestettiin neljä matkasaunaa eri puolilla hankealuetta. Osallistujia oli 17.4.2013 Innovan kattosaunassa Jyväskylässä 16, 10.2.2014 Vanerilassa Säy-nätsalossa 8, 11.6.2014 Ränssin kievarilla Kuikassa 14, 8.10.2014 Idefixissä Mämmellä 14. JyväsRiihen ja Viisarin alueilla toteutetut kansainväliset opinto-ohjelmat olivat kaikille hankeky-lälisille avoimia. Kyläläisiä osallistuikin sekä päiväohjelmiin että erityisesti ilta-ohjelmiin, jotka onnistuivat työssäkäyviltäkin. Näiden aikana tutustuttiin mukavasti partnereihin. Hankkeen olennaiset tapahtumat (73; listassa ei ole yksittäisiä työryhmiä, kyläyhdistysten kokouksia, opiskelijapalavereita yms. pienempiä tapahtumia): 2012 3.-7.10. Opintomatka ja hankkeen aloitusseminaari Pohjois-Irlannissa 28.11. Pylkönmäen yhdistysaktiivien ideailta 29.11. Hirvaskankaan ideailta 2013 6.1. KyläBusiness-iltapäivä Äänekoskella yhdessä

Palvelutuuli-hankkeen kanssa


10.1. Konginkankaan ideailta 1 28.1. Pylkönmäen ideailta 1 11.2. Konginkankaan ideailta 2 25.2. Osuuskuntaopintoretki Hokkaan 4.3. Vesangan suunnitteluilta 6.3. Konginkankaan tapahtumatyöpaja 11.3. Pylkönmäen ideailta 2 15.1. Sumiaisten ideailta 1 16.3. Rientolan kudontakurssi Vesangassa 27.3. Säynätsalon ideakokous Vanerilassa 4.2. Sumiaisten ideailta 2 11.4. Vesangan ideailta 17.4. Matkasauna 2.5. Uuraisten matkailta 17.5. Vesangan MLL:n äiti-lapsipiirin ideakokous 21.-25.5. Viron opintomatka 24.5. Konginkankaan satamakatselmus 4.6. Hirvaskankaan ideailta lapsiperheille 4.6. Pylkönmäki-ilta 6.6. Sumiaisraitin esteettömyyskävely yhdessä Kylän Sydän -hankkeen kanssa ja IV-

ideakeskustelu 11.-14.6. Osallistuminen LINC-seminaariin, kv-ohjausryhmä 29.6. Konginkankaan kesäpäivät 13.7. Kauppamuseon testaus ja asiakaspalautteet

Sumiaisten kyläpäivillä 10.-14.9. Kansainvälinen JyväsRiihen opinto-ohjelma 20.9. Konginkankaan satamapalaveri Äänekoskella 26.9. Konginkankaan tapahtumien suunnittelutyöpaja 1 5.10. Konginkankaan satamatyöpaja 10.10. Sumiaisten markkinointipalaveri 16.10. Opintoretki kylätalousseminaariin Tampereelle 17.10. Konginkankaan tapahtumien suunnittelutyöpaja 2 25.10. Vesangan kyläkahvilan ideakokous 11.12. Maaseutupankki-ilta Konginkankaalla 12.12. Vesangan kyläkahvilatyöpaja 13.2. Sumiaisten joulukylä -tapahtuman testaus 16.12. Kuntaliitosilta Konginkankaan joulupuodissa 2014 15.1.-31.1. Opiskelijoiden töiden näyttely Pylkönmäellä 15.1.-12.2. Opiskelijoiden töiden näyttely Sumiaisissa 16.1. Kongi kumajamaan 3


6.2. Vesangan tuotteistustyöpaja 10.2. Matkailta Vanerilassa Säynätsalossa 13.2. Vesangan ystävänpäiväkahvila 25.2.-2.3. Opintomatka Pohjois-Irlantiin ja julkaisutyöpaja 6.3. Kongi kumajamaan 4 20.3. Vesangan käsityökahvila 6.4. Vesangan kirpparikyläkahvila 7.4. Kangashäkin kyläilta 1 9.4. Pylkönmäen opinto-ohjelman suunnitteluilta 14.4. Vesangan kirjastopäivä ja -kahvila 17.4. Sumiaisten matkailupalaveri Köyhyydenkylässä 22.4. Kangashäkin kyläilta 2 11.5. Matkasauna Ränssin kievarissa 13.-17.5. Kansainvälinen opinto-ohjelma Viisarin alueella 16.5. Innovative Village Fair Saarijärvellä 27.-29.6. Konginkankaan uudistetut kesäpäivät –tapahtuman testaus 28.6. Konginkankaan vanhojen kyläkoululaisten luokkakokouksen testaus 1.7. Pylkönmäen torikeittopäivä ja Musiikkigaala - uusien materiaalien testaus 12.7. Sumiaisten kyläpäivät, Sumiaisnäyttelyn ja Kauppamuseon testaus 9.-10.8. Säynätsalopäivien ständi 29.-31.8. IV-ständi valtakunnallisessa Lokaali-

tapahtumassa Hankasalmella 10.-14.9. Opintomatka Viroon, työpajat 8.10. Hanketyöpaja ja matkasauna Idefixissä

Äänekoskella 3.11. Vesangan nettisivuilta 10.9. Vesangan kyläilta ja syyskokous 20.11. Uuraisten kylien ilta 23.10. Konginkankaan

kylä, koulu ja asuminen -kyläkokous 24.11. Vesangan Rientola-kyläilta 25.11. Sumiaisten kyläilta 28.11. Konginkankaan joulunavaus,

iPad-elokuvan ensi-ilta 29.11. Säynätsalon joulunavauksen testaus 5.6 Tiedottaminen Suomessa Ideoiduista palveluista, kyläilloista ja hankkeen muista tapahtumista lähetettiin lehdistölle tie-dotteita ja juttuja syntyi mukavasti erityisesti paikallislehtiin. Myös paikalliset radiot ja Keski-Suomen tv tekivät hankkeen tiedotteiden pohjalta juttuja. Tarpeen vaatiessa hankkeen tapah-tumista laitettiin lehti-ilmoitus, mutta yleensä tapahtumat markkinoitiin paikallislehtien seura-palstojen, kylien ja kuntien nettikalentereiden, Facebook-sivujen ja kylien ilmoitustaulujen sekä


mm. Keski-Suomen kylät ry:n ja Keski-Suomen maaseutu -uutiskirjeiden kautta. Hankkeen mediaseuranta ei ole ollut kattavaa. Media KPL Keskisuomalainen 9 Sisä-Suomen lehti 12 ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomat 4 Konginkangas-liite 2013 Sisä-Suomen lehdessä 1 ja 2014 ÄKS:ssä 4 Sampo 2 Viispiikkinen 2 Pylkön Ääni, liite Viispiikkisessä 4 Paikallisuutiset 5 Palokka-lehti 2 Pikkukaupunkilainen 1 Säykki - Säynätsalon Sanomat 4 Kaupunkilainen 1 Radio Keski-Suomi 2 Radio Kompassi 1 Yle Keski-Suomi 3 Keski-Suomen maaseutulehti 1 Rural Central Finland 1 Maaseutu+ 2 Rural+ 2 Hankkeella oli aktiivisesti päivitetyt nettisivut Jamkin sivujen alla, minkä lisäksi hanke näkyi JyväsRiihen nettisivuilla. Facebookissa Innovative Village -sivut olivat kohtuullisella käytöllä, mutta hanke näkyi aktiivisesti hankekylien kotisivuilla ja Facebook-sivuilla. Projektipäällikkö julkaisi hanketta liippaavia juttuja Jamkin TKI-väen Turbinaattori-blogissa, jossa Innovative Vil-lage -jutut olivat luetuimpien joukossa. Projektipäällikön Turbinaattori-blogissa blogit.jamk.fi/turbinaattori julkaistiin juttuja kiinnostavis-ta ja ajankohtaisista aiheista. Blogi on Jamkin Liiketoiminnan TKI-väen yhteinen blogi. Innova-tive Village -jutut Turbinaattorissa:

2014 9.12. Innovative Village -hanke julkaisi loppuraportin kirjana 19.11. Miten kestävä matkailu näkyy ”elävässä elämässä” 7.11. Joukkorahoitusta kylähankkeisiin 5.9. Vesa Rouhiainen: Kylätoiminnan tila maaseututyypeittäin ja maakunnittain 30.7. Vihjeitä onnistuneeseen opintomatkaan 30.3. Kehittävä konflikti – kyläohjelmaa tekemässä 21.3. Esittelyssä Week of Communities – Kylien viikko Pohjois-Irlannissa


2013 18.12. Maaseudun rahaliikenteen vaihtoehdot keskustelussa 7.10. Konginkankaalla mietitään satamaa 8.7. Laajakaista tulee kuin sähkö – välttämättömyys myös maaseudulla 24.6. Innovative Village ei päässyt finalistiksi 29.5. Valokuvanmetsästystä Virossa 26.3. ”Kymmenen vuoden päästä Sumiainen on lapsirakas” – kyläsuunnitelma on va-

linnan paikka 28.2. Osuuskunnan kautta kylän palvelut? 2012 1.11. Luotto-osuuskunnat – kuin osuuspankit ja säästökassat ennenvanhaan? 18.10. Permakulttuuria irlantilaisittain – Incredible Edible Cloughmills 24.9. Innovative Village – odotuksia opintomatkalle 8.3. Ilmianna hyvä maaseudun palvelu

Blogi-juttuja mainostettiin hankkeen nettisivuilla ja Facebookissa. Esimerkiksi päivityksen jouk-korahoitusjutusta näki Innovative Villagen FB:n kautta 224 lukijaa. Aiheesta riippuen jutusta laitettiin tietoa ao. kylän Facebookiin ja kotisivuille, mikä sai mm. 60 sumialaista klikkaamaan linkkiä kylän nettisivuilta ja FB:stä Sumiaisten kyläsuunnitelmaa käsittelevään juttuun. Hankkeen nettisivut www.jamk.fi/innovative-village avattiin 1.1.2012. Kahdessa vuodessa etu-sivua katsottiin kaikkiaan 1073 kertaa ja etusivulla viivyttiin keskimäärin 2,19 minuuttia. 35,44 % kävijöistä jatkoi etusivulta alasivuille. Nettisivut ovat olleet hyvät eikä tieto saa kadota bit-tiavaruuteen. Sivut pidetään Jamkilla auki noin vuoden verran hankkeen jälkeen, mutta olen-nainen tieto siirretään myös Keski-Suomen maaseutuportaaliin. Hankkeen Facebook-sivuja ovat käyttäneet lähinnä suomalaiset ja virolaiset. Irlantilaisten so-me-kielto säteilee ilmeisesti myös kyläaktiiveihin. Innovative Village – Kekseliäät kylät -FB-yhteisöllä on hankkeen loppuessa 76 tykkääjää ja FB-ryhmässä 28 jäsentä. Lehti- ja radiojuttujen lisäksi hankkeessa on tuotettu videoita. Niitä on julkaistu YouTubessa, minkä lisäksi esim. JyväsRiihen opintoretken aikana kuvattu kylätoiminnan video löytyi ennen sivuston uudistamista myös maaseutu.fi-sivustolta. Hankkeessa syntyneet videot:

1. Rural development by LEADER funding in Central Finland - Innovative Village –opintomatka 2013 (kuvaus 2013 JesterFilms), pidempi ja lyhyempi versio - suomenkieliset puheenvuorot tekstitetty tiivistäen englanniksi ja englanninkieliset

suomeksi - julkaistu YouTubessa ja maaseutu.fi-sivustolla


http://www.jamk.fi/innovative-village

2. Opintomatka Tarton seudulle 21.-25.5.2013 (kuvaaja Kauno Lehtomäki, Säynätsalo-Seura)

3. Tervetuloa Innovative Village -opintomatkalle 10.-13.9.2014 (kuvaaja Kauno Lehto-mäki)

4. Innovative Village Fair -esitykset toukokuussa 2014 (kuvaaja Jani Lehtinen/Jamk) - julkaistu YouTubessa, 7-25 näyttökertaa 4.9.-10.12.2014

5. Nuorten silmin Konginkangas 2014 (kuvaajana Konginkankaan koululaiset) - julkaistu YouTubessa, 985 näyttökertaa 28.11.-10.12.2014

6. Säynätsalon joulunavaus 29.11.2014 (kuvaaja Kauno Lehtomäki) Maaseutuhankevetäjien verkoston kokoontumissa, Pöllöparlamentissa, projektipäällikkö on mm. esittänyt hankkeen videon ja pitänyt esityksen hankkeen opintomatkojen järjestämisestä. Valtakunnallisesti hankkeessa on osallistuttu ja tuettu kylien osallistumista kilpailuihin (parhaat käytännöt, The Nordic-Baltic Leader Cooperation Award, lähidemokratia, vuoden kylä). Hanke on näkynyt mm. maaseutu.fi -sivuilla, esim. https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/kylat/Sivut/Innovative-Village--hankkeella-potkua-kylien-kehitt%C3%A4miseen.aspx Esiselvityshankkeen aikana kerätystä aineistosta ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä teh-neen Katja Saurasen työ julkaistiin netissä kesällä 2012: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46491/Sauranen_Katja.pdf?sequence=1 Asiasta tiedotettiin mukana olleille kylille. Hanke on tuottanut aiheet kestävää kylätapahtumaa ja maaseudun pankkitoimintaa käsittele-viin opinnäytetöihin. Ne hyväksyttäneen talvella 2014-2015. Hankkeen kautta on opinnäytetyö aloitettu myös Pylkönmäen terveysaseman lopettamisen vaihtoehtokustannuksista. 5.7 Tiedottaminen kansainvälisesti Hankkeen aloitusseminaarin oli tarkoitus olla sekä partnereiden esittelyä ja tutustumista että laajempi tiedotustapahtuma. Tiedottamista varten yhteisten toimenpiteiden budjetissa oli aloi-tusseminaaria varten varattu erikseen tiedottamisrahaa juuri sitä varten, että hanke ja sen teemat saisivat hyvän alun myös julkisuudessa. Kiireen vuoksi Pohjoisirlantilainen partnerimme ei ehtinyt panostaa asiaan. Hankkeen nettisivut www.jamk.fi/innovative-village toimivat kansainvälisen hankekonsortion yhteisinä hankesivuina. Sivuja päivitettiin suomeksi ja englanniksi. Myös Facebook-sivuja käy-tettiin kansainvälisesti. Hankkeesta tiedotettiin myös mm. Friends of Leader Approach -FB:ssa. Varsinaisen hankkeen tiedottamisen lisäksi mukana olevat kylät tuottavat itsestään tietoa eng-lanniksi joko omatoimisesti tai hankkeen tukemana. Mm. Kangashäkki, Konginkangas ja Pyl-könmäki tekivät englanninkielisen kyläesitteen, minkä lisäksi hankekylille tehtiin nettisivut eng-


https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/kylat/Sivut/Innovative-Village--hankkeella-potkua-kylien-kehitt%C3%A4miseen.aspx

https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/kylat/Sivut/Innovative-Village--hankkeella-potkua-kylien-kehitt%C3%A4miseen.aspx

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/46491/Sauranen_Katja.pdf?sequence=1Asiasta

http://www.jamk.fi/innovative-village

lanniksi. Kansainvälisillä opintomatkoilla kerrottiin monipuolisesti kylien elämästä sekä erilaisista kylä-kehittämiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyvistä teemoista.

Lokakuussa 2014 partnerit julkaisivat yhteisen loppu-raporttinsa. Innovative Village -raportti on 108-sivuinen kolmikielinen nelivärijulkaisu, jossa esitellään partnerit, kylät ja hanke sekä ruoditaan hankkeen onnistumisia ja epäonnistumisiakin. Raporttia on jaettu sekä paperi-sena että sähköisenä laajasti. Ladattava versio on löydettävissä mm. Suomen ammattikorkeakoulujen Theseus-järjestelmästä http://publications.theseus.fi/handle/10024/81532.

5.8 Kansainvälinen yhteistyö Hankkeen kansainvälistä yhteistyötä koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja siellä projek-tipäällikkö Outi Raatikainen. Kansainvälistä yhteistyötä toteutti ja seurasi kansainvälinen oh-jausryhmä, jossa toimivat

- Tiina Martelius-Louniala, JAMK, puheenjohtaja, - Andrew McAlister, North East Rural Development Partnership, - Arja-Leena Peiponen, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry (varalla Mari Puro), - Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry (varalla Lahja Mehto), - Kristiina Liimand, toiminnanjohtaja, Tartumaa Arendusselts, - Triin Lääne, projektipäällikkö, Tartumaa Arendusselts ja - Outi Raatikainen, projektikoordinaattori, ohjausryhmän sihteeri.

Suurimmat kaikkien partnereiden yhteisesti järjestämät tapahtumat olivat hankkeen aloitus-seminaarit 4.-5.10.2012 Cushendallissa ja Portglenonissa Pohjois-Irlannissa, hankejulkaisu-työpaja Portballintraessa 27.2.2014, Innovative Village -kylätori eli Innovative Village Fair Saa-rijärvellä 16.5.2014 sekä hankkeen lopputyöpajat Etelä-Virossa 10.-11.9.2014. Myös hankkeen englanninkieliset nettisivut ja Innovative Village -loppujulkaisu olivat partnerien yhteisiä toimen-piteitä Hankkeen kansainvälinen ohjausryhmä piti seitsemän kokousta ja kolme sähköpostikokousta. Pienemmistä ajankohtaisista asioista keskusteltiin lähinnä sähköpostitse, sillä Pohjois-Irlan-nissa Leader-yhdistykset eivät saaneet käyttää sosiaalista mediaa mukaan lukien esim. Skype.


http://publications.theseus.fi/handle/10024/81532

6. Hankkeen talous Hankkeen rahoitus on katettu 97 prosentin tuella. Kolmen prosentin omarahoitus eli noin 8300 euroa on kerätty opintomatkojen osallistumismaksuina ja talkoina mm. palvelun testaamis-vaiheessa sekä hankkeen seminaarien ja tapahtumien yhteydessä. Jamk on hoitanut kansainvälisen hankkeen koordinoinnin. Koordinoinnin kuluja on jaettu part-nerien kesken, joten muutaman kerran vuodessa Jamk on laskuttanut TAS:ia ja NER:iä. Jotta jok’ikistä summaa ei olisi tarvinnut kohdistaa ao. laskuille ja tileille, mikä olisi ollut iso työ, las-kutettava summa on kokonaisuudessaan laitettu maksuhakemuksiin vähentämään maksuun haettavaa summaa. Koska lomakkeissa ei ole erikseen kohtaa ”Common costs”, vähentämi-nen tehtiin ilmoittamalla kansainväliset yhteistyökulut hankkeen ”tulona”. Tulosarake vähensi summan automaattisesti maksuun haettavasta summasta. Tätä ei pidä sekoittaa hankkeen varsinaisiin tuloihin – sellaisia Innovative Villagessa ei ole ollut. Innovative Village sai ELY:n ALV-muutospäätöksen 5.2.2014, päätösnro 42028. Se perustui Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tulkintaan, jonka mukaan Suomen ei olisi tullut hyväk-syä arvonlisäveroa maaseuturahaston tukeen oikeuttavaksi tukikelpoiseksi kustannukseksi julkisyhteisöjen hankkeissa edes niissä tapauksissa, joissa ALV jää hankehakijan maksetta-vaksi. Suomessa uutta menettelyä sovellettiin 9.12.20713 tai sen jälkeen tehdyissä tuki- ja maksupäätöksissä. Muutoksen jälkeen ALV:t eivät olleet hankkeen kulua, vaan jäivät Jamkin maksettaviksi. Arvonlisäverojen poistaminen hankkeen budjetista ei muuttanut budjetin mää-rää. Tämä kasvatti hankkeen käytettävissä olevaa toimintarahaa. Hankkeen tilinpäätös liitteenä.

7. Raportointi ja seuranta Hankkeesta on tehty normaalit vuosi- ja maksatusraportit. Lisäksi sekä kotimaan että kansain-väliselle ohjausryhmälle on raportoitu edistymisestä. Palautekysely hankkeen toiminnasta to-teutettiin puhelinhaastatteluna helmi-maaliskuussa 2014. Ajatuksena oli, että mahdollisiin hy-viin ehdotuksiin tai havaittuihin puutteisiin ehditään vielä reagoimaan. Haastattelun toteutti Krista Karhunen Jamkilta puhelinhaastatteluna. Vastaajia oli 12 niin, että Viisari ry:n alueelta Pylkönmäeltä, Konginkankaalta, Sumiaisista ja Koivistosta oli seitsemän vastaajaa ja Jyväs-Riihi ry:n kylistä Kangashäkistä, Vesangasta ja Säynätsalosta viisi. Vastausten määrä ei mene tasan Leader-alueittain johtuen Case Hirvaskankaan eli Kangashäkki-Koiviston vastauksista.


Hankkeen välitodistuksen kouluarvosanat: Kyläillat 8 Tiedottaminen 9 Opintomatkat 9 Kehittämistuki 8 Projektipäällikkö 9 Hyödyllisyys 8 Hanke kokonaisuudessaan 8

Syyskuussa 2014 pidettiin kansainvälinen palautetyöpaja Virossa, jossa saatiin hankkeesta erittäin hyvä palaute. Lokakuussa pidettiin vielä oma palautetyöpaja. 10.-14.12.2014 kysyttiin hankkeessa aktiivisesti toimineilta ihmisiltä uudelleen kouluarvosanoja. Linkki kyselyyn lähetet-tiin noin 4 ihmiselle per hankekylä. Hankkeen loppuarvosanat:

Kyläillat 8 Tiedottaminen 8 Opintomatkat 9 Kehittämistuki 8 Projektipäällikkö 9 Hyödyllisyys 9 Hanke kokonaisuudessaan 9

8. Toteutusoletukset ja riskit Riskianalyysi tehtiin esiselvityshankkeen aikana partnerityöpajassa: ”We recognised two oppo-site risks: either the villagers do not buy the project at all, or they do so with too many expecta-tions and get disappointed in which case, instead of empowering the rural communities, Inno-vative Village ends ups increasing pessimism. The community needs to have ownership of the project, buy the project idea. ” Partnerityöpajassa arvioitiin kaksi vastakkaista riskiä: joko kyläläiset eivät ota hanketta omak-seen lainkaan tai he lähtevät mukaan liian suurin odotuksin ja pettyvät, minkä vuoksi hanke kääntyy päälaelleen – sen sijaan, että se tuottaisi aktiivisia kyliä ja kansalaisia, se tuottaakin pessimismiä. Ensimmäinen riski osittain toteutui. Jälkimmäinen riski ei onneksi toteutunut. Paikallisella tasolla olennaisimmiksi riskeiksi arvioitiin kohdekylien toimijoiden luottamuksen puute, kansainvälisen yhteistyön pelko ja sitoutumattomuus hankkeeseen. Riskin minimoi-miseksi hankkeeseen on valittu kyliä, joilla on tunnistettu halua ja tarvetta osallistua hankkeen toimenpiteisiin mm. esiselvityshankkeen aikana pidetyissä työpajoissa ja kyläilloissa. Siitä huo-limatta yhdellä kylällä ei päästy alkuun lainkaan, vaan tilalle etsittiin toinen kylä, minkä lisäksi


Hirvaskankaan alueella ei saatu hankkeeseen toteutukseen asti ideaa, koska kyläläiset eivät lopulta kokeneet hanketta itselleen tärkeänä. Sopivaa aihetta, joka olisi aktivoinut kyläläiset kehittämistyöhön, ei löytynyt. Muillakin kylillä liikkeelle lähtö oli hidasta, mutta liikkeelle päästy-ään kyläläiset toteuttivat isojakin ideoita. Samoin kansainvälisen toiminnan herättämä pelko hälveni hankkeen aikana niin, että lopputyöpajassa yksi suosituimpia jatko-ideoita olivat kan-sainväliset partnerikylät. Riskiksi arvioitiin myös hankekumppanien välisen tiedonkulun ja yhteistyön puute. Tämä on osittain toteutunut kansainvälisessä yhteistyössä, jossa Virossa ja Irlannissa hankkeen yhteys-henkilöllä oli liian kiire toteuttaakseen mm. yhteisesti sovittuja säännöllisiä tiedotteita. Muuten yhteistyö on sujunut sovitusti. 9. Hankkeen tulokset Keski-Suomessa hankkeen tuli tavoittaa vähintään kuusi kylää, joissa kehitetään uutta, kylältä puuttuvaa palvelua. Ajatuksena oli, että kolme kylää on Viisarin ja kolme JyväsRiihen alueella. Sanaa ”kylä” on Innovative Village -hankkeessa käytetty laajasti: kuntaliitosalueilla kylä tarkoi-ttaa koko entistä kuntaa. Periaatteessa tavoite täytettiin, mutta käytäntö osoitti, että Jyväskylän lähistöllä kyläläisillä oli vähemmän motivaatiota omien kylälähtöisten palveluiden kehittämiseen kuin kaukaisemmilla kylillä. Toisaalta kaikilla kylillä oli Innovative Village -toimintaa ja kaikilta kyliltä osallistuttiin hankkeen tapahtumiin ja opintomatkoihin. Kylästä ja hankkeen toimintaan valituista palveluideoista riippuen jokaisella kylällä jatkettiin työtä eri tavoin. Niillä kylillä, joilla saatiin riittävän monipuolisesti kyläläisiä ja kyläaktiiveja yh-teen, innovointi lähti hyvin käyntiin ja kehittyi matkan varrella. Opintomatkoille osallistuminen vaikutti selvästi kehitykseen. Voidaan todeta, että hanke lisäsi luovaa ajattelua ja myös roh-keutta tarttua ideoihin ja toteuttaa niitä. Usein kyse ei ole isosta rahasta, vaan rohkeudesta ottaa vastuuta ja lähteä tekemään. Innova-tive Village -hanke toimi sopivana usuttajana ja riskien minimoijana, jotta kokeiluihin uskallettiin useimmilla kylillä lähteä. Hankkeen myötä kylätoimijoiden hankepelko onkin alentunut. Hankkeessa toteutettiin alkuperäistä hankesuunnitelmaa enemmän opintomatkoja, koska tote-simme niiden hyödyt. Ihmiset tutustuivat toisiinsa sekä kansainvälisesti että omien kylien välil-lä. Kun esimerkiksi projektipäällikkö oli sairaana, Pylkönmäen matkailtaan tulivat opinto-matkasta kertomaan vahvistukset Uuraisilta ja Vesangasta. Opintomatkoilla tutustuttiin ruohonjuuritason ratkaisuihin, joista myös keskusteltiin aktiivisesti. Kuntien ja kylien suhteet olivat yksi opintomatkojen aihe. Monet ideat tekivät vaikutuksen ja vaikuttavat toivottavasti pitkälläkin aikavälillä kylien toimintaan.


Palveluita käsiteltiin hankkeen kyläkokouksissa laajasti – myös julkisia ja yksityisiä palveluita. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli alusta asti rohkaista kyliä neuvottelemaan ja puolustamaan kunnallisia palveluitaan. Monesti julkiset palvelut tai niiden puute olivat kylälähtöisten ideoiden pohjana. Usean kylän aktiivisuus kuntaan päin on lisääntynyt hankkeen aikana. Lisäksi hank-keen kylätoiminnan sivujuonteina on syntynyt yritystoimintaa. Esimerkiksi:

- Pylkön Ääni sai neuvotelluksi lopetettavan kirjaston tilalle siirtokirjaston ja pelas-tettua terveysasemansa. Pylkönmäen Evästuvan toiminnan monipuolistuminen.

- Konginkankaalla pohdittiin satamaa sekä julkisen että kylälähtöisten palvelujen näkökulmista. Kylälähtöisen kehittämisen paikaksi ajateltu Konginkankaan tori jäi pois hankkeesta, kun muutama kyläläinen perustikin oman yrityksen Konki Rei-marin täydentämään kadonneita palveluita. Konginkankaan pop-up -joulupuoti.

- Sumiaisissa pohdittiin osuuskunnan perustamista. - Säynätsalossa - kuten monella muullakin kylällä - tapahtuman kehittäjinä olivat

niin kolmas sektori, yritys, seurakunta kuin kunnallinen palveluntuottajakin. Opintomatkoilta saimme uusia ajatuksia lähidemokratiaan ja asioihin vaikuttamiseen. Eri mais-sa ja kylissä toimittiin eri tavalla. Antaako kansainvälinen hanke enemmän kuin kansallinen (opintomatkapalaute JyväsRiihen opinto-ohjelmasta 3.10.2013)?

Different cultures, different opportunities and solutions in open mind way create new ideas, new ways and make us more strong and richer as persons and as communities. It opens your eyes to different cultures and methods of doing things. New perspectives and solutions to same problems. Kansainvälisen toiminnan kautta pääsee vertailemaan eri maiden tapoja toimia ja ottaa sieltä opikseen mitä siellä tehdään toisin, jos sitä voisi hyödyntää myös omassa kylässä. Ihmisillä on myös erilaisia näkemyksellisiä eroja asioista ja keskustelemalla asioista katsantakannat avartuu ja uusia toimintamalleja syntyy. Nämä eivät välttämättä tapahdu juuri nyt, mutta pidemmällä aikavälillä ne varmasti kantavat hedelmää. Selkeästi kansainvälisyys kiinnostaa sekä aikuisia että lapsia. Meidän kylän Innovative village -tapahtumaan saatiin paljon lapsia paikalle, koska koulu innostui heti yhteistyöstä uskon juuri kansainvälisyyden vuoksi. […] Siis lisäarvona tulee, että sekä aikuisia ja lapsia saadaan paikalle ylipäätänsä [] sekä lisäarvona tulee ilman muuta kansainvälisyyskasvatus ja kiinnostus osallistu-jien kotimaita kohtaan sekä rakennetaan pohjaa mitä tahansa tulevaa yhteistyötä kohtaan. On avartavaa nähdä että ongelmat ovat hyvin samanlaisia kaikkialla maailmassa, oppii katso-maan avoimin silmin kaikkea ympäröivää, tutustuu ihmisiin, erilaisiin tapoihin tehdä asioita, keksii uusia ideoita ja on valmiimpi toimimaan itse aktiivisesti oman yhteisönsä hyväksi. Jos ei lähde avoimin silmin maailmalle on erittäin helppoa käpertyä omiin pieniin piireihin, panna la-put silmille ja ajatella että asia ei koske minua.

Mitä olette saaneet Innovative Village -hankkeesta? Tästä keskusteltiin Viron työpajassa syk-


syllä 2014. Työpajaan osallistui kaikista kolmesta partnerimaasta sekä kyläläisiä että kehittäjiä. Vastauksia saatiin monista eri näkökulmista, mm.:

- rakentanut luottamusta ja itse-arvostusta - tuonut uusia ideoita ja hyviä käytäntöjä sekä rakentanut uusia taitoja - ystävyyksiä - rakentanut yhteistyötä kylien välillä ja kyläläisten välisiä suhteita kunkin maan sisällä - koska samoja ongelmia on joka maassa, hankkeessa on opittu toisilta - ulkopuoliset näkemykset omasta kylästä ja toiminnasta - konkreettista tekemistä - rahaa tehdä asioita, joita ei olisi tehnyt ilman sitä - Leader-yhdistysten hallitusten osallistuminen hankkeeseen - monitorointi, julkaisu, tiedon jakaminen - paremmat suhteet ja yhteistyö paikallishallinnon kanssa - oppia EU-hankkeista, johtanut uusiin projekteihin, esim. nuorisohanke - pitkän ajan vaikutukset: asukkaiden säilyttäminen, vierailijoiden/matkailijoiden houkuttelemi-

nen -> tuloja kylälle. Hankkeessa on kannustettu ihmisiä toimintaan – ensin kyläiltoihin, sitten kehittämään rohkeasti kylän palveluideaa, ja viimein mukaan itse toimintaan. Hankkeen toimenpiteiden toteuttami-sessa on ollut aktiivisesti mukana satoja kyläläisiä ja hankkeen tiedotus on yltänyt tuhansiin ihmisiin. Hankkeen toiminta on kannustanut kyläyhdistyksiä verkostoitumaan muiden yhdistysten kans-sa ja keskusteluyhteyteen kuntien kanssa. Myös tiedonkulkuun on kiinnitetty erityistä huomiota ja ratkottu tiedonkulun ongelmia sekä kylien sisällä että ulkopuolella. Missä kylä on nyt hankkeen lopussa ja mitä hankkeen jälkeen (kylien työpaja 8.10.2014)?

Vireä kylä ja yhteishenki kukoistaa. Oman kylän arvostus on kunnossa – jokainen kyläläinen kehtaa sanoa mistä on. Omat palvelut säilyvät ja niitä käytetään. Hanke on johtamassa raken-tamiseen. Ollaan perillä ja on töitä. Tavoitteena uusia asukkaita ja toimijoita kylälle ja uudet tonttikaavoitukset. Tavoitteena on olla kylä ihmisten keskellä ja jatkuva kehittyminen. Palvelut muuttuvat, mutta niiden säilyminen on turvattava. Hankkeet jatkuvat, projektit etene-vät. Suunta on eteenpäin, ei alaspäin. Eikä pidäkään, koska silloin edessä on taas pysähtyneisyyden tila. Ei saa koskaan vetäistä käsijarrua päälle. Voimat ei saa loppua kesken. Toimintaan osallistujia tarvitaan. Kun yhdistyksen aktiiveilta alkaa lamppu sammua, niin tarvitaan jatkajia.


Monipuolinen hankkeistaminen sitoo ihmisiä toimintaan. Mitä monipuolisempi toiminta, sitä laajemmat taustajoukot siihen tulee ja sitä paremmat menestymisen mahdollisuudet sillä on. Nyt on huomattu hankkeiden antamat mahdollisuudet. Toivomus on että IV-hanke tai vastaava jatkuisi ja sellaisetkin kylät aktivoituisivat, jotka eivät ole vielä osanneet ja älynneet hyödyntää hankkeita. Ihmiset on saatava hereille. Ihmisten on oltava oma-aloitteisia, jotta projektit ja tavoitteet toteutuvat.

9.1 Mitä hankkeen jälkeen? Innovative Village -hankkeessa mukana olleet organisaatiot ovat saaneet kokemusta kansain-välisestä Leader-toiminnasta, samoin hankekylät. Usealle kylätoimijalle IV-hanke oli ensim-mäinen oma kokemus Leader-hankkeesta ylipäätään. Kokemukset ovat olleet enimmäkseen hyviä. Kansainvälisen hankkeen partnerit ovat kaikki ilmaisseet halukkuutensa jatkaa yhteis-työtä. Mahdollista seuraavaa kansainvälistä Leader-hanketta on keskusteltu ja sen tarvetta haarukoitiin Virossa pidetyssä partnerien yhteisessä työpajassa, mutta tarkempaa sisältöä ei ole sovittu. Syksyllä 2014 Keski-Suomen kylien kehittämishankkeiden vetäjien palavereissa käytiin läpi kylien ja hankevetäjien kokemuksia. Niistä löydettiin paljon yhteisiä teemoja, joista lähdettiin miettimään mahdollista hanketta. Keskusteluun osallistuivat Outi Raatikainen, Tia Rantanen, Kirsi Heiskanen, Reena Laukkanen-Abbey ja Mari Ikäheimonen. Palavereissa luodun pohjan perusteella Keski-Suomen kylät ry palkkasi Mari Ikäheimosen työkokeiluun hankevalmisteli-jaksi. Uuden hankkeen työnimi on ”Kylän kehittäminen 2.0” ja sillä haetaan lähidemokratian huomioi-vaa toimintatapaa kuntien toimintaan. Käytännössä hanke toimisi kylillä ja kunnissa neljän alu-eellisen toimijan verkoston kautta. Ajatus muodostaa kyläklustereita on peräisin Innovative Vil-lage -partnereilta Pohjois-Irlannista. Hankkeesta saataisiin hyvä jatkotuki kuntaliitoskylille Inno-vative Village -hankkeen jälkeen. Kylien yhteistyö jopa yli kuntarajojen voisi tuottaa uusia voi-mavaroja ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Hanke voisi myös toimia pöllöparlamenttimaisen


maaseudunkehittäjäverkoston edistäjänä. Vielä kaiken kokeneen kuntaliitoskylän Konginkankaan kehittäjän Matti Jokihalmeen kommentti (sähköposti 9.12.2014):

”Meilläkin oli hallituksen sisällä alkuun mielipiteitä, että mitä me sotkeennutaan IV-hankkee-seen, tässä olisi tekemistä omalla paikkakunnallakin, turhaan me tähän hakkeeseen voima-varoja uhrataan. Näin jälkeenpäin ajatellen tehokasta hankeaikaa meni hukkaan kun ei heti ja tosissaan paneuduttu hankkeeseen ja mahdollisuuksiin. (Samaa vitkastelua on ollut muissakin hankkeissa.) Vastaisuuden varalta kun uusi hanke mahdollisuus avautuu, täytyy käydä käsiksi heti ja miettiä kylän kannalta miten parhaiten sen voimme realisoida kylän hyväksi. Hankkeen liikeidea ja mahdollisuudet kirkkaaksi heti alussa. Minusta IV-hanke on ollut hieno juttu Kongin-kankaalla, se on säteillyt ajatuksiltaan ja toiminnaltaan moneen suuntaan. Toivon hartaasti, et-tä hanke saa jatkoa esim. Kylän kehittäminen 2.0 hankkeesta.”

Innovative Village -hankkeen myötä sekä partneriorganisaatiot että mukana olleet kyläaktiivit ovat monta kokemusta ja näkemystä rikkaampia. Rohkeus on lisääntynyt selvästi. Valmius kansainväliseen toimintaan on kasvanut henkisesti, kielitaidollisesti, kokemuksellisesti ja myös konkreettisesti englanninkielisen materiaalin osalta. Palvelujen kehittämisestä on tullut uutta oppia, joka ei toivottavasti häviä vaan jatkaa vaikutta-mista kylissä. Aika näyttää, miten hankkeessa kehitetyt palvelut jäävät elämään ja kehittyvätkö ne edelleen.

10. Ohjausryhmä arvio hankkeesta Hanke on toiminut suunnitelman mukaisesti ja saavuttanut asetetut tavoitteet. Hankkeen toi-minta on onnistunut luomaan kylille uusia toimintatapoja ja kylien välisiä verkostoja. Jamkin käytännön mukaan päättyvien hankkeiden ohjausryhmille lähetetään sähköinen kysely (tulokset liitteenä).


11. Allekirjoitus ja päiväys Jyväskylässä _____._____.2015 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketoiminta-yksikkö Asta Wahlgrén Yksikönjohtaja Liitteet

1. Kylien painotuotteet 24 kpl 2. Näytteitä hankkeen tiedotuksesta 16 kpl 3. Näytteitä lehtiartikkeleista 34 kpl 4. Näytteitä pidetyistä esityksistä 3 kpl 5. Innovative Village DVD 1 kpl 6. Matkaraportit 6 kpl 7. Kyselyiden tuloksia ja palautteita 6 kpl 8. Hokkanen Anne, Vuohelainen Mikko: ”Maalaispankki”-projektin loppuraportti 9. Kansainvälisen yhteistyöhankkeen loppuraportti 10. Talousyhteenveto 11. Ohjausryhmän palaute


loppuraportti 1.2.2012 - 31.12 - jamk.fi · arja-leena peiponen, toiminnanjohtaja, maaseudun...

Documents