logistiikka-lehti 2/2007

SSI SCHÄFER FINLANDTeknobulevardi 3-5, PL 3501531 VantaaPuhelin 09 25178420S-posti [email protected]

K O K O N A I S U U SR A T K A I S E E

2I2007 • Seminaarissa palkitut • Toimitusketjun tarkastelua • Rauma valokeilassa

Logistiikka 2 | 2007

uu

Mr. Smart:

Voisiko logistiikan yhdistää yrityskyksilölliseen palveluun...

Suurimman menestyksen saavuttaa se, joka osaa yhdistää asioita uudella tavalla. Tieto- ja materiaalivirtojen integrointi on Itel

tyksille kilpailuetua. Esimerkiksi palvelulogistiikka. Yrityskohtainen logistisen arvoketjun analysointi, jonka avulla löydämme

www.itella.fi

Mr. Move:

...ja alkaa puhua kokonaan desta asiasta, palvelulogistiikasta?

ohtaiseen,

lan Smart Move. Tuloksena syntyy asioita, jotka tuovat yri-

mahdollisuudet parantaa yrityksen logistiikkaprosesseja.

d

o

la

m

Öljytankkerin pohjakosketus Suomenlahdella käynnisti keskustelun meriliikenteen turvallisuudesta.Meriliikenteen ohjaus tukeutuu nykyään kansainväliseen yhteistyöhön. Suomi, Viro jaVenäjä ovat jakaneet Suomenlahden keskenään kolmeen valvonta-alueeseen. TämänSuomenlahden alusliikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän GOFREP:in (Gulfof Finland Report) on hyväksynyt kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO Suomen,Vi-ron ja Venäjän yhteisestä hakemuksesta. IMO:n päätöksen mukaan Suomi,Viro ja Venä-jä edellyttävät, että kaikki vähintään 300 GT:n alukset osallistuvat GOFREP:iin liikkues-saan Suomenlahden kansainvälisellä merialueella.

GOFREP aloitti toimintansa jo 1.7.2004, mutta nousi julkisuuteen varsinaisesti öljy-tankkeri Propontiksen Suursaaren länsipuolella saaman pohjakosketuksen jälkeen.GOFREP:in ensisijaisena tavoitteena on pienentää alusten karilleajo- ja yhteentör-mäysriskiä. Merenkulkulaitoksen mukaan Suomenlahden liikenteestä tehdyn riskiana-lyysin perusteella GOFREP pienentää kahden aluksen yhteentörmäyksen todennäköi-syyttä 80 prosenttia. Kokemusten mukaan laivat ovat ajaneet kurinalaisesti kaistojenmukaan järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Entistä suurempia haasteita on tulossa.Venäjän Primorskiin on suunnitteilla uusi öl-jyputki, joka kaksinkertaistaisi Suomenlahden öljykuljetukset nykyisestä 77,6 miljoonas-ta tonnista 150 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä. GOFREP:in odotetaanmeriliikennettä ohjaamalla parantavan turvallisuutta ensisijaisesti ennakoivin toimenpi-tein ja siinä se on pääsääntöisesti onnistunutkin. Sen sijaan Propontiksen pohjakoske-tuksen jälkeinen tiedonkulku ontui pahasti, mikä hidasti pelastustoimien käynnistämistä.Suomen,Viron ja Venäjän GOFREP-järjestelmien tekninen taso ja henkilökunnan toi-minta – myös tiedottamisen osalta – pitää ehdottomasti nostaa yhteneväiselle ja kor-kealle tasolle.

Logistiikan näkökulmasta tavaraliikenteestä aiheutuu palvelutarpeita liikennejärjes-telmälle ja väylästölle.Tavaraliikenne ei ole ongelma, vaan osa monipuolista liikennejär-jestelmää. Hyvässä liikennejärjestelmässä tunnistetaan tarkalla mitta-asteikolla eri käyt-täjäryhmien tarvitsemien palvelujen erot ja pystytään sovittamaan ne kokonaisuuteen.Suomenlahden öljykuljetukset ovat korkealla Venäjän ulkomaankaupan arvoasteikolla.Niiden palveleminen kannattaa.

Mikko MelasniemiPäätoimittaja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ry

ISSN 1238-6022

LOGY for Competence

12. vuosikerta

Vuosikerran hinta 70 e Suomeen,

105 e ulkomaille.

Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2007

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKI

Telefax 09-631 672

email: [email protected]

Vastaava päätoimittajaKari Litja

Puh. (09)6963 755

[email protected]

Päätoimittaja Mikko Melasniemi

Puh. (09)6963 748

[email protected]

Toimituspäällikkö Hannu Hillo

Puh. (09)6963 752

[email protected]

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

[email protected]

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, Jani

Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,

Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka

Löfgren, Ritva Natunen ja Risto Salminen

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja Vuori

Puhelin (09)6963 744

e-mail: [email protected]

www.logy.fi

(Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös

mainitulta kotisivulta)

TaittoHannu Hillo / Juhani Piipponen

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa 2007

[email protected]

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä

edusta Logistiikka-lehden tai Suomen

Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:

Myyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

[email protected]

Ilmoituskoot:

2/1 450 x 307 mm

1/1 s. 230 x 307 mm;

marginaalein 185 x 262 mm

1/2 s. vaaka tai pysty

1/4 s. vaaka tai pysty

1/8 s. 90 x 64 mm

MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää

korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Kuva: Timo Virojärvi

pääkirjoitus 3

uutiset 8

Vuoden 2007 Logistikko: Henry Fagerström 12

Vuoden 2007 Logistiikkayritys: Halton Oy 16

Finlandia-talon Logistiikkaseminaari 2007 19

Riskienhallintaa ei voi harjoittaa yksin 22

Lisää viestintää toimitusketjussa 24

Tuotanto siirtyy vähitellen ulkomaille 26

Kouvolassa kehitettiin uusi ja ainutlaatuinen

syväkuormausjärjestelmä 28

Roclalle palkintoja muotoilussa 29

santala: Muuten olen sitä mieltä, että... 31

GOFREP edistää Suomenlahden turvallisuutta 32

Rauman sataman konttiliikenne 2006 kasvoi

41 prosenttia 34

Kahden keksijän kohtaamisesta kehittyi

kontinsiirtolaite 36

lakiasiaa/ kurkinen: Diplomaattinenko selkkaus 38

rfid-nurkka: Tägihinnat mahdollistavat jo

kertakäyttötägit logistiikkaketjussa 41

vierikko: Turbulenssia toimintatavoissa? 43

Valta on sillä, kellä on tieto 44

Citroen-mallistot menestyvät 46

makasiini 47

nimitykset 52

LOGY ja piirit 53

kalenteri 54

SSI SCHÄFER FINLANDTeknobulevardi 3-5, PL 3501531 VantaaPuhelin 09 25178420S-posti [email protected]

K O K O N A I S U U SR A T K A I S E E

2I2007 • Seminaarissa palkitut • Toimitusketjun tarkastelua • Rauma valokeilassa

3|07 sisältöLogistiikka

Suomen Schenkerin hallitusten puheenjohtaja, vuorineuvos Henry Fagerström on tämän Vuo-den Logistikko. Nimitys julkistettiin ja mies kukitettiin Finlandia-talon Logistiikkaseminaarissahelmikuun ensimmäisenä. Perinteinen seminaari teki uuden ennätyksen: yli tuhat osanottajaa.

Lue seminaarista lisää sivulta 19 ja Vuoden Logistikon manttelinhaltijan Henry Fagerströ-min haastattelu sivulta 12.

Mer

ja H

anni

kain

en

Vuoden 2007logistikko julkiLogistiikka-seminaarissa

SSI SCHÄFER on maailman johtavia varastoinnin ja

logistiikan järjestelmien toimittajia. Palveluvalikoima

kattaa kaiken varastointiin tarvittavan – suunnit-

telun, rakentamisen, kalusteet, automaatioratkaisut

ja ohjelmistot. SSI SCHÄFERin logistiset ratkaisut on

kehitetty säästämään tilaa, aikaa ja kustannuksia.

Lue lisää: www.ssi-schaefer.fifi

sisältö

Kontinsiirron koti-mainen innovaatio

Johdinsarjojen ja elektroniikan tuottaja PKC valmistuttaa volyymituotteitaVenäjällä ja Virossa Suomen korkeamman palkkatason vuoksi. Materiaalihankitaan muualta Euroopasta ja se kulkee Viron ja Pihkovan välillä pääty-äkseen valmiina tuotteina takaisin Keski-Eurooppaan tai Suomeen.

– Sourcingin kehittäminen Venäjällä, Kiinassa, Brasiliassa ja Meksikossaon lähitulevia painopistealueita, lupaa yhtymän toimitusjohtaja Mika Kari.

Pihkovan tehtaalla nauhaa leikkaamassa Venäjän Federaation valtionduuman I varapuheenjohtaja Oleg Morozov, liittovaltion Pihkovan alueenylitarkastaja Aleksandr Selivanov, OOO PKC Group Pskov´in pääjohtajaJanne Soukka ja PKC Groupin hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari. Ks.s. 45.

Volyymituotanto,Venäjä ja Viro

Jaak

ko S

eppä

lä

Raumalla on lastattulokakuusta lähtienkontteja uudellatekniikalla. Konttia eitarvitse tuoda varas-toon sisälle, jotentilaa säästyy. Mitenmenetelmä syntyi jamiten se toimii ker-too juttu s. 36.

8

uutiset


Ministeriö maalautti Juhani Korpelan muotokuvan

Liikenne- ja viestintäministeriö on maalauttanut edellisen kansliapäälli-kön Juhani Korpelan muotokuvan. Sen on maalannut taiteilija SergueiZlenko. Muotokuva paljastettiin 15. helmikuuta.

Muotokuvan paljastuspuheessaan liikenne- ja viestintäministeri Su-sanna Huovinen totesi, että ministeriö kunnioittaa teoksella Juhani Kor-pelan ansiokasta virkauraa. Samalla muotokuva voidaan nähdä yleisem-minkin kunnianosoituksena antaumuksella ja korkein eettisin periaat-tein tehdylle virkamiestyölle.

Muotokuva sijoitetaan ministeriössä johdon kokoushuoneeseen.Korpela toimi ministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1985-2006.

Juhani Korpela ja taiteilija Serguei Zlenko.

Suomen-Venäjän rautatiekuljetustenavaamista kilpailulle selvitetään

Suomen ja Venäjän välisen rautateiden tavaraliikenteen avaamista kil-pailulle ryhdytään selvittämään. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysarvioi, mitä vaikutuksia kilpailevien yritysten mukaantulolla olisi VR Osa-keyhtiölle ja suomalaiselle teollisuudelle.

Hyötyjä ja haittoja punnitseva alustava vaikutusselvitys on tarkoitussaada valmiiksi kevään kuluessa. Työssä kartoitetaan sitä, miten paljonkilpailua syntyisi erilaisiin kuljetuksiin. Lisäksi tarkastellaan kilpailun avaa-mista radanpitäjän eli Ratahallintokeskuksen näkökulmasta sekä selvite-tään vaikutukset ympäristöön ja Venäjän-liikenteen kuljetusmuotoja-kaumaan.

Suomen ja Venäjän liikenneministeriöt ovat keväästä 2006 asti käy-neet neuvotteluja uudesta rautateiden yhdysliikennesopimuksesta. Ny-kyisen yhdysliikennesopimuksen ja uuden rautatielain nojalla yksinoi-keus kuljetuksiin on nyt Suomessa VR Oy:llä ja Venäjällä valtiollisellarautatieyhtiöllä RZD:llä.

Maiden välisestä rautateiden tavaraliikenteestä yli 95 prosenttia onkemian-, metalli- ja metsäteollisuuden yritysten kuljetuksia.

Suomen rautateiden kansallinen tavaraliikenne avattiin kilpailullevuoden 2007 alussa.Toistaiseksi markkinoille ei ole tullut uusia toimijoi-ta.

Teknologiayritys HP juhlisti 40-vuotista toimintaansa Suomessapitämällä seminaarin Finlandia-ta-lolla. HP:n toiminta Suomessa al-koi vuonna 1967 mittalaitteista.Nykyään se on puhdas tietotek-niikkatalo, joka keskittyy tietojär-jestelmiin ja niihin liittyviin palve-luihin. Seminaarissa oli puhumas-sa myös HP Labsin toiminnastavastaava johtaja Richard Lamp-man. Hänen vastuullaan ovatHP:n tutkimusyksiköt ympärimaailmaa. Lampmanilla on hyvänäköalapaikka tietojenkäsittelyntutkimustyöhön muutoinkin kuintyönsä puolesta. Hän kuuluumuun muassa EPCglobal-järjes-tön johtoryhmään, jonka tarkoi-tuksena on kehittää universaaliaRFID-standardia.

Seminaariesityksessään Lamp-man nosti esiin muun muassaHP:n kehittämän Memory Spot -mikrosirun, jonka HP esitteli hei-näkuussa 2006. Memory Spot onNFC (Near Field Communica-tion) -teknologiaan perustuva lä-hietäisyydeltä langattomasti luet-tava siru, joka on kiinnitettävissätuotteeseen tai pakkaukseen. Si-run koko on vain 2-4 neliömilli-metriä. Vaikka Memory Spotissaon sisäänrakennettu antenni, se eitarvitse pattereita. Memory Spo-tin vahvuus on tiedonsiirron no-peus. Luettaessa se pystyy siirtä-mään 10 Mb tietoa sekunnissa eli

10 kertaa nopeammin kuin Blue-tooth.

Lampmanin mukaan ainakinlääketeollisuus on ollut kiinnostu-nut kiinnittämään Memory Spot -siruja lääkepurkkeihin. Sirujentuotantoa joudutaan vielä odot-tamaan ensi vuoteen.

Lampmanilla oli tuoreita ter-veisiä myös Pietarista. HP onavannut Venäjälle uuden tutki-muskeskuksen. HP Labsin uusi yk-sikkö sijaitsee Pietarissa ja se ke-hittää tiedonhallinnan teknolo-gioita. Uusi yksikkö on osa HP:nstrategiaa perustaa tutkimuskes-kuksia kasvaville talousalueille.Pietarin yksikkö kehittää uusiametodologioita, joiden tavoittee-na on louhia, analysoida ja organi-soida käyttökelpoista tietoamuun muassa Internetin ja mui-den tietolähteiden valtavista data-määristä.

HP Labs Russia on kolmastutkimusyksikkö, jonka yhtymä onavannut viimeisen viiden vuodenaikana. HP Labs China aloitti toi-mintansa Beijingissä vuonna 2005ja HP Labs India Bangaloressavuonna 2002.

HP:n tutkimusjohtaja Richard Lampmanvisioi tulevaisuutta HP Suomen 40-vuotisjuhlissa 25.1.2007. Lampman uskoo,että keskittymällä tehokkaaseentietojenkäsittelyn teknologiaan nykyajanmaailmasta tulee entistä yksilöllisempi.

HP juhlii 40 vuottaan

Lentokenttäratarakenteillebudjettirahoituksella2008?

Kehäradan rakennustyöt tulisialoittaa vuonna 2008, esittää ra-dan rakentamista selvittänyt työ-ryhmä. Budjettirahoitus on työ-ryhmän mielestä taloudellisestitarkoituksenmukaisin malli radanrakentamiseen.

Kustannusten jako valtion jaVantaan kaupungin kesken tulisityöryhmän raportin mukaan to-teuttaa siten, että valtion osuusolisi noin 70 – 75 prosenttia jaVantaan noin 25 – 30 prosenttia.Työryhmä esittää, että valtio jaVantaa tekevät alkuvuodesta2007 kustannusjakoa ja radanvarteen rakennettavia asemiakoskevan aiesopimuksen.

Kehärata tarjoaa raideyhtey-den Helsinki-Vantaan lentoase-malle ja tuo lentoaseman 12 mil-joonaa vuosittaista matkustajaaraideliikenteen piiriin. Lisäksihankkeen arvioidaan mahdollis-tavan Vantaalla noin 40 000asukkaan asuntoalueiden ja noin60 000 työpaikan rakentamisenhyvien joukkoliikenneyhteyksienvarrelle. Ratalinjaus yhdistää pää-radan ja Martinlaakson radantoisiinsa lentoaseman kautta.

Komissio tahtoolentoliikenteenmukaanpäästökauppaan

Euroopan komissio haluaa liittääEuroopan unionin lentoliiken-teen osaksi yhteisön päästö-kauppajärjestelmää vuoden2011 alusta. Hallitus lähetti edus-kunnalle direktiiviehdotusta kos-kevan kirjelmän 1. helmikuuta.

Suomi suhtautuu lähtökoh-taisesti myönteisesti päästökau-pan laajentamiseen lentoliiken-teeseen. Hallituksen kirjeessä to-detaan Suomen kuitenkin kiinnit-tävän erityistä huomiota siihen,että uudistus olisi mahdollisim-man oikeudenmukainen Suo-men kaltaisten syrjäisten EU-maiden lentoyhtiöitä kohtaan.

Ehdotuksen mukaan vuoden

2011 alusta päästökaupan piiriinkuuluisivat vain EU:n sisäiset len-not, vuoden 2012 alusta kaikkiEU:sta lähtevät ja saapuvat len-not.

Lentoliikenteen päästökaup-pa kattaisi hiilidioksidipäästöt.Komission mukaan on mahdollis-ta, että järjestelmä laajennetaanvielä koskemaan myös muitakasvihuonepäästöjä.

Oulusta jälleenmerkittäväsahatavaranlaivauspaikka

Oulun Satamassa on vietetty tä-nään sahatavaraterminaalin jauuden konttikentän avajaisia, joi-hin osallistui noin kolmekym-mentä vierasta Suomesta ja Krei-kasta. Oulun satamaan on val-mistunut 4550 m2:n sahatavara-terminaali ja 5650 m2:n kontti-kenttä Oritkarin päälaiturin välit-tömään läheisyyteen.Varaston si-jainti lähellä laituria mahdollistaanopean ja kustannustehokkaanlastauksen lyhyen siirtomatkantakia. Oulun Satama sai hankkee-seen 500.000 euron työllisyyspe-rusteisen rahoituksen Pohjois-

Pohjanmaan Työvoima- ja elinkei-nokeskukselta. Uusilla investoin-neilla on tarkoitus kehittää Orit-karin sataman tarjoamia palvelujaja edistää tavaraliikenteen kas-vua. Lisäkapasiteetin turvin pyri-tään luomaan kilpailukykyisiä kul-jetusvaihtoehtoja pohjoissuoma-laisten yritysten tuotteille. Ouluon perinteinen sahatavaran lai-vauspaikka ja historiassa yksiSuomen merkittävimmistä. Saha-tavaraa on laivattu merkittäviämääriä mm. Martinniemessä, Pa-teniemessä ja Toppilassa. Sahata-varaa laivattiin aina 1990-luvunalkupuolelle saakka, jolloin Oulunlähialueen sahoista suurin osa lo-petti toimintansa. Vuonna 2004Oulun Satama ja Herman An-dersson Oy teettivät yhteistyös-sä Oulun yliopiston kanssa selvi-tyksen ”Logistiikkayrityksen luo-ma lisäarvo puunjalostusyrityk-selle”. Tämän ja asiakkaiden toi-veiden mukaisesti terminaali jakenttäalue päätettiin toteuttaa.Uuden sahatavaraterminaalin jauusien Suomessa valmistettujenMantsisen tela-alustaisten hyd-raulipuominostureiden käytönmyötä, Oulun sataman edellytyk-set hoitaa sahatavaranlaivauksia

asiakkaiden nykyvaatimustenmukaisesti ja kustannustehok-kaasti, ovat nyt olemassa. Viimeaikoina markkinoilla on ollut ha-vaittavissa kysyntää sahatavaranviennin kasvattamiselle Oulunsataman kautta. Sahatavaran lai-vaus Oulusta aiotaan elvyttää jaOulun Sataman strategisena ta-voitteena onkin saavuttaa saha-tavaran käsittelymääräksi noin100 000 tonnia vuoteen 2011mennessä. Oulun Satama kuuluuPerämeren johtaviin metsäteolli-suus- ja suuryksikkösatamiin.Oritkarin, Nuottasaaren, Vihreä-saaren ja Toppilan satamissa kävi581 alusta vuonna 2006.Tavara-liikenteen määrä oli noin 3 mil-joonaa tonnia ja kontteja laivat-tiin yli 30 000 TEUta. Oulun Sa-tama saavutti viime vuonna en-nätyslukemat sekä tavaraliiken-ne- että konttiliikennemäärissä.Oulun Satamasta laivattiin saha-tavaraa vuonna 2006 noin 20000 tonnia. Tällä hetkellä suurinosa Oulusta laivatusta sahatava-rasta menee konteissa Kauko-itään – pääasiassa Japaniin.

Helsingin satamantavarakuljetuksetkasvoivat

Helsinki vahvisti asemaansa Suo-men ulkomaankaupan pääsata-mana. Suomen vienti- ja tuonti-kuljetukset Helsingin satamankautta lisääntyivät 11 %. Suurinkasvu oli Helsingin jaTravemünden välisellä reitillä.

Linjaliikenteen aluksilla mat-kustaneiden määrä väheni 8,8miljoonasta runsaaseen 8,5 mil-joonaan. Tallinnan linjoilla mat-kusti 200 000 matkustajaa vä-hemmän.

Kansainvälinen risteilyliikenneylsi ennätyslukuihin. Risteilyalus-ten käyntikertoja oli 257, kasvua4 % edellisvuodesta. Matkustajiaaluksilla oli 270 000, kasvua 13%.

9

uutiset


ELC Finlandista Establish Oy

ELC Finland Oy muutti nimensä 1.2.2007 alkaen Establish Oy:ksi tulles-saan samalla osaksi United Logistics Groupia.

Establish on Pohjoismaiden suurin Supply Chain Management -alaan erikoistunut konsulttiyritys, jolla on laajaa kokemusta ostoista,tuotannosta ja jakelujärjestelmistä. Establishilla on toimistot New Yor-kissa, Shanghaissa, Lausannessa, Tukholmassa, Norrtäljessä, Helsingbor-gissa, Malmössä ja nyt myös Helsingissä.

– Establishin ja emoyhtiö United Logistics Groupin kanssa meillä on paremmat edellytyksettoteuttaa tavoitettamme kasvattaa toimintojamme Suomessa ja lähimarkkinoillamme mm.Baltiassa ja Venäjällä, sanoo Establish Oy:n toimitusjohtaja Johan Hackman.

��

Mik

ko M

elas

niem

i

TNT on Euroopanasiakaslähtöisinyritys

Kansainvälinen pikakuljetusyritysTNT Express voitti asiakasläh-töisimpänä yrityksenä ensimmäi-sen palkinnon European Busi-ness Award -kilpailussa Tätä ta-voiteltua palkintoa tukevat useatorganisaatiot mukaan lukienCMS, AXA, Grey EMEA, Sie-mens, Société Générale ja TheWall Street Journal Europe.

TNT Expressin voittamassakategoriassa arvioitiin yrityksiäsen perusteella, kuinka hyvin nepystyvät ottamaan asiakkaan toi-mintansa keskiöön ja käyttämäänresurssejaan asiakastarpeidentyydyttämiseen.

European Business Award -kilpailuun osallistuu vuosittain sa-toja yrityksiä. Kilpailun raatiinkuuluu akateemikkoja, liiketoi-minnan asiantuntijoita ja yritys-johtajia, jotka valitsevat voittajatkuudessa eri kategoriassa. Raadinpäätös perustui mm. yhtiön asia-kashallintastrategiaan, kykyynkäyttää resurssejaan asiakastar-peiden tyydyttämiseen ja inno-vaatio-osaamiseen.

PSA kehittää myöslogistiikkaansa

PSA Peugeot Citroën –yhtymäkeskittyy lähivuosien toiminnas-saan tuotteidensa laadun kehittä-miseen, kustannusten alentami-seen, asiakkaiden odotuksia vas-taavan tuotestrategian kehittämi-seen sekä asemiensa vahvistami-seen kasvavilla kansainvälisillämarkkinoilla. Linjaukset on tehtyyhtymän uuden pääjohtajanChristian Streiffin johdolla.

Christian Streiff otti vastaanPSA Peugeot Citroën –yhtymänpääjohtajuuden helmikuun alussaJean-Martin Folzilta, joka hoiti vir-kaa vuosina 1997-2007.Tänä ai-kana yhtymän autojen myyntikasvoi 60 prosenttia useidenmenestysmallien ansiosta. Yhty-mä kehitti myös kolme yhteistäautomallien perusrakennetta,joille tänä päivänä rakennetaanperäti 70 prosenttia kaikista Peu-

geot- ja Citroën -malleista.Myynnin kasvu Länsi-Euroo-

passa on ollut kuitenkin vaatima-tonta viimeiset kolme vuotta, jayhtymä on menettänyt 1,5 pro-senttia markkinaosuuksistaan.Syinä tähän ovat olleet muunmuassa vaikeudet ylläpitää tuot-teiden laatua vahvan kasvun ai-kana, ikääntyvä mallisto sekätuottavuuden nopea lasku. Pää-johtaja Streiffin mukaan yhtymänonkin kaksinkertaistettava pyrki-myksensä laadun ylläpitämiseksija kehittämiseksi.

Toinen perustavoite on rivak-ka kustannusten alentaminentarkastelemalla uudelleen yhty-män työvoiman määrää, lisäämäl-lä tehtaiden tuottavuutta ja virta-viivaistamalla organisaatiota. Uu-den tuotestrategian on vastatta-va jatkuvasti muuttuviin asiakkai-den vaatimuksiin ja ankaraan kil-pailuun maailmanlaajuisilla mark-kinoilla. Tämä voi tapahtua esi-merkiksi lyhentämällä automal-lien kehittämiseen tarvittavaa ai-kaa ja nopeuttamalla tuotteidenuusiutumista. Yhtymän erityisenmielenkiinnon kohteina ovat jat-kossa vahvimmin kasvavat Kiinan,Etelä- ja Keski-Amerikan Merco-sur-talousalueen sekä itäisen Eu-roopan automarkkinat.

Tavoitteidensa saavuttami-seksi PSA Peugeot Citroën –yh-tymä on yksinkertaistanut ope-ratiivista organisaatiotaan. Tuote-kehitystä ja autoprojekteja val-voo jatkossa oma osasto.Vastaa-va osasto on muodostettu vas-taamaan kustannusten alentami-sesta, tuottavuuden parantami-sesta sekä logistiikan kehittämi-sestä.

PSA Peugeot Citroën –yhty-män uusi toimintasuunnitelma,joka on saanut nimen CAP 2010(Customers, Acceleration, Pro-ducts), käynnistyi välittömästi.Toukokuuhun mennessä kym-menen erikseen koottua 10 hen-gen ryhmää – yhteensä satahenkeä – valmistelee tarkkojatoimenpiteitä laadun, kustannus-seurannan, tuotekehityksen jakansainvälisten toimintojen te-hostamiseksi. Tämän jälkeen toi-menpiteet esitellään yhtymänjohtotason työntekijöille ja to-

teutetaan heidän välitykselläänkoko organisaatiossa.

CAP 2010 –toimintasuunni-telman toteuttamista valvoo jatukee yhtymän ylin johto, jokakeskittyy neljään tulevaisuudenstrategiseen projektiin. Pääjohta-ja esittelee PSA Peugeot Citroën-yhtymän vahvistetun toiminta-ohjelman syyskuussa 2007.

Ratalakisäätelemäänrautateidenrakentamista

Suomeen on tulossa ratalakivuoden 2008 alussa.. Ratalaillasäädellään rautatien suunnittelua,rakentamista, kunnossapitoa jalakkauttamista.

Lain mukaan rataverkko onluokiteltava runkoverkkoon jamuuhun rataverkkoon. Runko-verkko koostuu radoista, joilla onvaltakunnallista merkitystä.

Ratalain tultua vahvistetuksiliikenne- ja viestintäministeriö voipäättää sekä maanteiden ettärautateiden runkoverkoista. En-nen ministeriön päätöstä runko-verkkoasia tulee käsitellä sopi-vassa ministerityöryhmässä.

Suomessa ei ole ollut erillistäratalakia. Tarvittavat maa-alueetvaltio on hankkinut lunastuslainnojalla. Ratalain tarkoituksena onlisätä vuorovaikutteisuutta rauta-teiden rakentamisessa muunmuassa sujuvoittamalla rautatei-den suunnittelijoiden ja kaavoit-tajien välistä yhteistyötä.

Rautatien rakentamista var-ten on hyväksyttävä yleissuunni-telma ja ratasuunnitelma. Näistähallinnollisista päätöksistä asian-osaisilla on muutoksenhakumah-dollisuus. Laissa on myös sään-nökset valitusoikeuksista ja kan-salaisten ja järjestöjen kuulemi-sesta radan suunnitteluvaiheessa.

Yritystenlogistiikassasäästöpotentionaalia

Jyväskylän yliopiston Agora Cen-terissä on käynnistynyt logistiikanoptimointiin keskittyvä OPT-LOG -hanke, joka on alan ensim-mäinen kansainvälisen tason tut-

kimushanke Suomessa.– Haluamme tämän projek-

tin avulla osoittaa suomalaisilleyrityksille ja julkiselle sektorille,että optimoinnin avulla voidaansaavuttaa huomattavia etuja jasäästöjä, kiteyttää dosentti OlliBräysy. Yhdessä professori PekkaNeittaanmäen kanssa tutkimustajohtava Bräysy on kuljetustenoptimoinnin asiantuntija, joka onopiskellut ja työskennellyt useissaeri maissa logistiikan huippututki-musyksiköissä. Hän tietää, ettälogistiikan optimoinnin tutkimuson muualla maailmassa runsaam-paa kuin Suomessa.

– Kuljetusten optimointiavierastetaan vielä suomalaisissa-organisaatioissa, mikä johtuu osintietämättömyydestä ja toisaalta-huonoista kokemuksista opti-mointiprojekteista, Bräysy pohtii.

Viime vuonna Suomen elin-keinoelämän logistiikkakustan-nukset olivat peräti 26,4 miljardiaeuroa. Bräysyn mukaan projektinyhtenä tarkoituksena on kartoit-taa ja vertailla sekä kotimaisia et-tä yritysten kannalta keskeisiä ul-komaisia toimitusketjujen ja reit-tien suunnitteluun kehitettyjäoptimointiohjelmistoja, koska eriohjelmistojen suorituskyvyssä onusein huomattavia eroja. Näinsaatava informaatio auttaa kehit-tämään kahdeksan mukana ole-van organisaation kuljetustenoptimointia tapaustutkimuksin.

Vuoden loppuun jatkuva Te-kes-rahoitteinen hanke liittyy Jy-väskylän seudun tieliikennealankehittämisen Innoroad-yhteis-työhön. Hankkeen rahoittajinatoimivat Tekesin ohella mm. SRVViitoset, Betset, Harjun Betoni,Keskisuomalainen, Jyväskylänkaupunki, Lassila & Tikanoja ja Vä-hälä.

Hyöty on tarkoitus suunnatakaikille suomalaisille organisaa-tioille julkistamalla merkittävim-mät tutkimustulokset alan julkai-suissa ja projektin omilla www-sivuilla.

Kansainvälistä tutkimusyhteis-työtä on tarkoitus kehittää kut-sumalla asiantuntijaprofessoreitapuhujiksi Jyväskylässä ensi kesä-näjärjestettävään EUROGEN2007 -konferenssiin.

10

uutiset


Idän kuljetuspartnerinneIdän kuljetuspartnerinneerikoisuutemme rautatiekuljetukseterikoisuutemme rautatiekuljetukset

www.alfatrans.fi

www.vr. f i

www.transpoint.fi

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

matkahuolto.fi

Tuottava askel logistiikkaan

www.logistep.fi

www.jungheinrich.fi

Soita: 010 616 8585Soita: 010 616 8585

Kansainvälinen autoliikenne oli nuoren Henry Fagerströ-min mielestä 60-luvulla uusi ja nopeasti kehittyvä ala. Hän aloittituontihuolitsijana kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1966 sil-loisessa Finnexpress Oy:ssä. Vaikka toimisto oli ulkoisesti vaatima-ton, niin työn tuoreus ja kiehtovuus tempaisi mukaansa.

– Kun sai olla ihan kehityksen etuvartiossa, ei tuntenut olevansa

vahvojen auktoriteettien alainen. Jokainen päivä oli uusi ja jokaisenapäivänä oli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Mahdollisuuk-sia oli paljon ja rajoituksia vähän, muistelee Fagerström.

Fagerström rakensi kielitaitonsa ansiosta nopeasti verkoston, jos-sa yhteistyösuhteet ruotsalaisten kuljetusyritysten kanssa olivat mer-kittävässä asemassa. Se oli 60- ja 70-lukujen kansainvälistymistä.


Vuoden Logistikko 2007 Henry Fagerström:

Logistiikkapalvelu on jatkuvaa prosessiaVuorineuvos Henry Fagerström on työskennellyt logistiikan alalla jo yli 40 vuotta.Kiinnostus alaa kohtaan heräsi pikkupoikana Nauvossa, kun suvun miehet kertoivatromanttisia tarinoita merenkulusta. Sittemmin romantiikka karisi tarinoista jakuorma-autot veivät voiton.Fagerströmin ansioista logistiikkapalvelujen pitkäaikaisena ja tuloksekkaanakehittäjänä sekä johtajana myönsi Suomen Logistiikkafoorum hänelle Vuoden 2007Logistikko -tunnustuksen.

Mer

ja H

anni

kain

en

Ruotsissa tehtiin monia asioita

toisin ja tavatkin olivat erilaiset.

– Opin paljon ruotsalaisilta

kollegoiltani. ASG oli jo alkuai-

koina läheinen yhteistyökump-

panimme. Se oli Pohjoismaiden

johtava ulkomaanliikenteen yri-

tys, minkä ansiosta ruotsalaisilla

oli meitä enemmän näkemyksiä

kansainvälisestä toiminnasta.

Minut imettiin kuin oppipojak-

si ASG:hen, kertoo Fagerström.

– Tuolloin myös pukeudut-

tiin hyvin. Muistan erään van-

hemman ruotsalaisen kollegani

Ettienne Westlingin, joka käytti

knallia.

Fagerströmin kiinnostusta

alaan lisäsi läheinen yhteistyö ja

ystävystyminen liikenneneuvos

Veikko Saaren kanssa. Saari oli

alkujaan eräs Finnexpress Oy:n

osakkaista. Hän kasvatti koko

ajan osakkuuttaan Finnexpress

Oy:ssä omistaen sen lopulta lä-

hes yksin. Fagerströmin yhtey-

det ruotsalaisiin ja Saaren koke-

mus alalta täydensivät toisiaan

erinomaisesti. Neljässätoista

vuodessa Fagerström eteni tuon-

tihuolitsijasta yhtiön varatoimi-

tusjohtajaksi.

– Yhdistin suomalaiseen lii-

kennöitsijänäkemykseen ruotsa-

laisilta ammennettua kansainvä-

lisyyttä. En väitä, että tuohon ai-

kaan ymmärsin kaikilta osin ko-

konaisuuden mahdollisuuksia,

mutta ymmärsin läheisen yh-

teistyön vahvuuden, toteaa Fa-

gerström.

Voittajalla on resurssit

Veikko Saaren omistajuus mer-

kitsi menestyksen aikaa. Kan-

sainvälistyminen vei kuitenkin

vääjäämättömästi tilanteeseen,

jolloin Saari päätti myydä yri-

tyksensä Speditorille, joka oli

Spontelin huolintayritys. Se päi-

vä vuonna 1989 on jäänyt Fa-

gerströmin mieleen.

– Finnexpressin myyminen

oli minulle henkilökohtaisesti

kova paikka. Tuon päätöksen

jälkeen menin perjantai-iltapäi-

vänä kotiin, otin kengät pois ja-

lastani ja kävin hetkeksi pitkäk-

seni sängylle, kuvailee Fager-

ström tuntemuksiaan.

Maanantaina työt kuitenkin

jatkuivat kohti uusia mahdolli-

suuksia. Fagerström toteaa kil-

pailuviettinsä osaltaan ajaneen

häntä voittajan puolelle.

– Resurssit ratkaisevat paljon

ja voittajalla on oltava resurssit.

Jossain vai-

heessa yrittäjä-

omistaja kat-

soo aika paljon

y r i t y k s e n s ä

käyttökatetta

miettien, pal-

jonko investoi

ja miten rahaa

ottaa yrityk-

sestään. Spedi-

torin aikana tuli taseajattelu ja

omistajan näkökulma muuttui,

kuvailee Fagerström.

Pohjoismaita käytettiin vielä

90-luvulle tultaessa ponnahdus-

lautana muuhun Eurooppaan.

Euroopan suurten maiden kul-

jetusvolyymit takasivat jo sinän-

sä mahdollisuuden liiketoimin-

nan kasvuun. Euroopan unio-

nin laajentuminen muutti tilan-

netta ja Pohjoismaat menettivät

merkitystään kansainvälistymi-

sen välivaiheena.

– EU-jäsenyyden myötä lo-

gistiikkapalvelujen markkinat

nousivat globaalille tasolle. Seu-

rauksena oli tarve kasvaa. Piti ol-

la riittävän suuri, jos aikoi osal-

listua globaaliin bisnekseen, to-

teaa Fagerström.

Alan laajarakennemuutos

Scansped Oy muodostui vuon-

na 1989 fuusioituneista Fin-

nexpress Oy:stä, Oy Polar-

Express Ab:stä, T.I.E. Interna-

tional Transport Oy:stä ja Scans-

ped Oy:stä. Näiden emoyhtiö

oli Speditor Oy.

Fuusion jälkeen uuden

S c a n s p e d

Oy:n laskutus

laski dramaat-

tisesti kymme-

nen prosent-

tia. Tähän rea-

goitiin tavoit-

telemalla fuu-

sioetuja muun muassa henkilös-

tön vähentämisellä.

– Vaikka emme olleet var-

moja tulossa olevasta lamasta,

oli ilmeistä, että muitakin syitä

laskutuksen vähenemiseen oli

kuin asiakasmenetykset. Vuoden

1990 keväällä kaikki näkivät sa-

man asian: lama oli tulossa. Sen

jälkeen aloimme yhä tiiviimmin

seurata suhdan-

teiden muuttu-

mista osoittavia

mittareita.

Nopea rea-

gointi ja mitta-

reiden tarkkailu

auttoivat Scans-

pedia selviyty-

mään lamasta.

Tietoa ja koke-

musta oli valtavasti käytettävis-

sä, koska monta kilpailijaa oli

yhdistetty.

– Eräällä tavalla lama auttoi

meitä. Se poisti liikkumatilaa ja

vastakkainasettelun mahdolli-

suuksia. Ensin oli vain selviyty-

mistaistelua, jossa reagoitiin no-

peasti muuttamalla laskutusta

vastaamaan tuonti-vienti-liiken-

teen tasapainoa, kertoo Fager-

ström.

Koko 90-luku oli yritysjär-

jestelyiden aikaa. Oy Schenker

East Ab syntyi lopulta, kun yri-

tys ostettiin takaisin ruotsalaisil-

ta. Sen toimialana on nykyään

kansainväliset kuljetukset, huo-

linta ja logistiikka.

Tietotekniikka on vaikea renki

Rakennemuutoksen taustalla oli

myös tietotekniikan tunnistami-

nen strategiseksi voimavaraksi.

Tietotekniikka koettiin 70-lu-

vun lopulla ja 80-luvun alussa

yhtäältä suureksi mahdollisuu-

deksi, mutta toisaalta vaikeaksi

investointikohteeksi. Investoi-

minen sinänsä kuului normaa-

liin logistiikan ja huolinnan lii-

ketoimintaan,

mutta näiden

uusien tietotek-

n i i k k a i n v e s -

tointien laajuus

oli poikkeuksel-

lista.

– Strategi-

nen näkemys oli selkeä. Tavara-

virran hallinnan kehittäminen

kulki samassa tahdissa tietotek-

niikan soveltamisen kanssa. Li-

sähaaste oli liiketoiminnan glo-

balisoituminen. Mikäli aikoi ol-

la mukana alan globaalissa kehi-

tyksessä mukana, oli investoita-

va laajoihin tietojärjestelmiin ja

se edellytti suuria resursseja.

Rakennemuutoksesta Fager-

ström toteaa, että tavallaan ym-

märrettiin, vaikka aina ei nähty,

mitä oli tapahtumassa.

– Bisneksen ymmärtäjät ei-

vät ymmärtäneet tietotekniikkaa

ja päinvastoin. Logistiikan ja tie-

totekniikan asiantuntijoiden

kesken oli kohtaamisongelma.

Muun muassa henkilökohtainen

palvelu ja tietotekniikka asetet-

tiin erheellisesti vastakkain.

Asiakas on aina ollut keskeinen

Asiakkaiden vaatimukset ovat

muuttuneet. Monia 2000-luvun

yleisiä palveluvaatimuksia olisi

pidetty vitsinä 70-luvulla. Palve-

lu on kuitenkin edelleen ab-

strakti asia, jota asiakas kuluttaa

samalla, kun sitä ostaa. Sen si-

jaan logistiikka on muuttunut

kokonaisvaltaisemmaksi ja jat-

kuvaksi prosessiksi. Onnistumi-

sen toteaminen edellyttää palve-

lun sisällön ymmärtämistä.

– Nykyään palvelutuote on

prosessi. Onnistumisen määrit-

tely ja mittaaminen edellyttävät

prosessin konkretisointia. Siksi

sopimuksen liitteenä pitäisi aina

olla prosessikuvaus, johon peila-

taan kaikki sovitut ja tehtävät

asiat, korostaa Fagerström.

Fagerström korostaa proak-

tiivisuuden merkitystä palvelu-

jen kehittämisessä. Se edellyttää

asiakkaan asiakkaan tarpeiden

ymmärtämistä. Ostajan ja myy-

jän välillä on usein vastak-

kainasettelu, vaikka heidän pi-

täisi ajatella samaan suuntaan.

– Asiakkaat ovat erilaisia.

Pienelle asiakkaalle tarjotaan

enemmän tuotetta. Globaaleilla

asiakkailla on tavaraa kaikkialta

kaikkialle. Mitä suurempia ko-

konaisuuksia myydään, sitä

enemmän lähestytään globaalia

toimintamallia, jossa sitoumuk-

set asiakkaan puolelta lisäänty-

13Logistiikka 2 | 2007

��

Sopimuksen liitteenä pitäisi

aina ollaprosessikuvaus.

Henkilökohtainenpalvelu ja

tietotekniikkaasetettiin

erheellisestivastakkain.

vät huomattavasti. Ymmärtämys

eri osapuolten toimintatavoista

estää väärinymmärtämisen ke-

hittymisen.

Kokonaisuus on alihankin-

taa ja omia panoksia, johon ei

voida lähteä ilman asiakkaan si-

toutumista.

– Jos asiakas lupaa 5 000

tonnia tavaraa ja antaa vain

2 000 tonnia, niin silloin on

asiakkaallakin oltava vastuunsa.

Kehittäminen sitoo resursse-

ja. Fagerström pitää kuitenkin

kehittämisresursseja vahvuutena

ja menestystekijänä sekä varsin

uutena elementtinä bisneksessä.

– Proaktiivisuuden huonoja

puolia on riski siitä, että itse ke-

hittää ja joku toinen tekee sa-

man asian ilman kehityskustan-

nuksia.

Tulevaisuus tuo aina muutoksia

Fagerström katsoo luottavaisena

tulevaisuuteen. Palvelutuotanto

jatkaa ainakin tovin kasvamis-

taan, vaikka tuotantotoiminta

hänen mukaansa tuskin lisään-

tyy Suomessa. Hän ei usko koti-

maan maanliikenteessä kuljetet-

tavien tavaroiden kokonaismää-

rissä tapahtuvan nopeita muu-

toksia. Sen sijaan kuljetusten

reitit painottunevat kasvukes-

kusten välille.

– Suuri vaikuttajatekijä on

kulutus ja suuret ikäluokat ku-

luttavat toistaiseksi paljon. Ku-

luttaminen kasvanee kasvukes-

kuksissa ja vähenee harvaan asu-

tuilla alueilla, mikä lisännee kas-

vukeskusten välistä liikennettä.

Yhteiskunnan kannalta väylästö

on pidettävä kunnossa ja sen jäl-

keen keskusteltava muusta. Väy-

lästö on valtava omaisuus, josta

on pidettävä huolta, toteaa Fa-

gerström.

Työvoiman riittävyyteen vai-

kuttaa Fagerströmin mielestä

myös työvoiman valmius liikku-

miseen.

– Työvoiman riittävyydelle

on äärimmäisen tärkeätä, että

ihmiset ovat valmiita muutta-

maan työn perässä. Valtion ja

kuntien pitäisi osallistua luo-

maan sellaisia edellytyksiä, että

työvoima liikkuisi enemmän.

Ihmisten olisi myös varaudutta-

va jatkossa siihen, että useam-

man kerran työelämänsä aikana

joutuu muuttamaan toiselle

paikkakunnalle.

Maantieteestä puhuttaessa

Fagerström muistuttaa, että Ve-

näjän kasvualueet ovat lähellä

Suomea. Venäjä on houkuttele-

va maa ulkomaalaisille inves-

toinneille ja lisäksi se näyttää in-

vestoivan omaan infrastruktuu-

riinsakin.

– Venäjän ulkomaankaupan

liikenne merkitsee logistiikka-

markkinoille paljon. Venäjän

potentiaali säilyy, koska raakaöl-

jyn ja muun energian hinta ei

näytä olevan laskussa.

Kielitaito on perustaito

Logistiikan koulutus on Suo-

messa Fagerströmin mielestä

korkeatasoista ja siitä täytyy

myös pitää huolta jatkossakin.

Hän korostaa kielitaidon merki-

tystä.

– Huippuosaamisessa pitää

olla valmiuksia viedä omaa liike-

toimintaansa eteenpäin globaa-

lilla tasolla. Sekä suullinen että

kirjallinen kielitaito on siinä eh-

doton edellytys. Muutaman

vuoden työkokemus ulkomailta

on nykyään edellytys huipulle

nousemiseen.

Kaikkien rakennemuutosten

ja fuusioidenkin jälkeen Fager-

ström kokee olevansa tavalla tai

toisella edelleen saman työnan-

tajan palveluksessa.

– Me olemme schenkeriläi-

siä, emmekä muuta voi olla-

kaan. Yhteinen kieli on tärkeä

kaikessa, ja tällä alalla se on

usein englanti.

Vuorineuvos Henry Fager-

ström on saavuttanut urallaan

paljon. Joskus hän kuunteli

muiden kiehtovia tarinoita. Nyt

hänen kertomuksensa innosta-

vat uusia työntekijöitä tarttu-

maan logistiikan mahdollisuuk-

siin.

* Kari Litja ja

Mikko Melasniemi


Henry Fagerström korostaa, että asioihin pitäisipikemmin tarttua kuin murehtia kohtaloita. Ilmankansakunnan parhaiden ominaisuuksienhyödyntämistä ei muuttuvassa maailmassamenestytä. – Meidän pitää mukautuamaailmanmenoon ja muutoksiin, eikä haikaillavanhaa.

Mer

ja H

anni

kain

en


Rotator 1-1 26.2.2007 16:49 Sivu 15

Webin kautta kapasiteetti on läpinäkyvä niin asiakkaille

kuin toimittajille läpi vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Toi-

mittajakumppaneille jaetaan sähköisesti muun muassa ennusteet,

jotka on tehty yhteistyössä myynnin kanssa. Sähköisesti hoidetaan

myös tilaukset ja muut toimittajille lähetettävät dokumentit. Tava-

roiden vastaanotossa käytetään viivakoodia, ja sitä helpottamaan teh-

taalla on otettu käyttöön langaton verkko. Tuotannon pajat kotiin-

kutsuvat materiaalin web-käyttöliittymällä. Rahtikirjat hoidetaan

16


Vuoden 2007 Logistiikkayritys hallitsee 3 T:n:

Sähköisyys takaa koko toimitusketjunkilpailukyvynVuoden Logistiikkayrityksenä palkittu Halton Oy on onnistunut kolmen T:n

tavoittelussa.Toimintaprosessien yhdenmukaistaminen on liittänyt asiakkaat ja toimitta-

jat kiinteästi Haltonin verkostoon.Toimintojen ja prosessien sähköistäminen on

parantanut ajanhallintaa, läpinäkyvyyttä ja osapuolten keskinäistä luottamusta. Samalla

muutoksiin reagoiminen on parantunut. Puolenkymmentä vuotta kestänyt kehitystyö on

siis osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Sisäilmastotuotteisiin ja -ratkaisuihin erikoistu-

neessa Haltonissa sähköisyys on arkipäivää kaikissa toiminnoissa.

Vuoden Logistiikkayrityksen palkinnon kävivätLogistiikkaseminaarissa noutamassa Halton Oy:stäSCM Manager Ilari Mäkelä ja Indoors liiketoiminta-alueenjohtaja Jussi Merilä.

HannuHillo

niin ikään sähköisesti. Asiakkaille puolestaan

on oma sähköinen työkalu, jolla he voivat

suunnitella sisäilmaolosuhteita ja tehdä ti-

lauksia Haltonin toiminnanohjausjärjestel-

mään. Työkalua käyttää satakunta asiakasta.

–Sähköistetyt prosessit ovat lisänneet

tuottavuutta. Tuottavuus toimitusketjussa

on parantunut noin 20 prosenttia vuoden

2003 jälkeen, kertoo Halton Indoors liike-

toiminta-alueen johtaja Jussi Merilä. Paran-

netuilla linjoilla toimitusvarmuus puoles-

taan on keskimäärin 97 prosenttia.

Johto on sitoutunutkehittämiseen

Haltonissa yrityksen johto on vahvasti sitou-

tunut muutokseen ja ymmärtänyt nykyisessä

kovenevassa kilpailutilanteessa toimitusket-

jun hallinnan ja verkostoitumisen merkityk-

sen. Yhtiö aloitti toimitusketjun voimalli-

semman kehittämisen viitisen vuotta sitten

SAPin toiminnanohjausjärjestelmän käyt-

töönoton jälkeen. Muun muassa Tekes oli

mukana projektissa, jossa kehitettiin ja to-

teutettiin uusia palvelukonsepteja asiakasra-

japintaan. Kehittämistoimenpiteet kohdis-

tettiin rajapintoihin, koska niiden on usein

todettu olevan kriittisimpiä kohtia toimitus-

ketjussa. –Rajapintaprosessien kehittäminen

aloitettiin toimittajista, joita yrityksen johto

haastatteli, muistelee Merilä. –Tuolloin toi-

mittajilta saatu palaute ei ollut kovinkaan

mairittelevaa: esimerkiksi tuotekehityspro-

jekteissa heitä ei ollut hyödynnetty riittäväs-

ti.

Toimittajien jälkeen Halton liitti kehittä-

mistyöhön asiakkaansa. Rajapintaprosessien

kehittämisen ja arvoverkkotyöskentelyn an-

siosta koko toimitusketjun kilpailukyky on

parantunut. Haltonissa arvoverkkotoiminta

on käytännössä sitä, että verkostokumppanit

kokoontuvat säännöllisesti yhteen, jakavat

kokemuksiaan toistensa kanssa ja kehittävät

koko ketjun kilpailukykyä. Tämä tukee

myös osaamisen kehittymistä. Jussi Merilän

mukaan henkilöstö on suhtautunut kehitys-

työhön positiivisesti. –Toki on heitäkin, jot-

ka eivät näe sähköistämisestä ja prosessimal-

linnuksesta saatavia hyötyjä.

Pari vuotta sitten käyttöön otettuun So-

lidWorks 3D-ohjelmistoon Halton koulutti

kaikki eurooppalaiset suunnittelijansa. Tuot-

teiden suunnittelu perustuu siis kolmiulot-

teisuuteen. Materiaalivirran hallinnassa hyö-

dynnetään SCOR (Supply Chain Opera-

tions Reference) -mallinnusta. Sen mukai-

sesti Haltonilla on plan-, source-, make- ja

deliver-organisaatiot. SCORin ansiosta läpi-

näkyvyys toimitusketjussa on lisääntynyt ja

samalla on pystytty pienentämään varastoin-

tia ketjussa. SCORin lisäksi Halton aikoo

jatkossa käyttää myös muita referenssimalle-

ja, kuten CCOR:ää (Customer Chain).

Toimitusketjun aiempaa paremman hal-

linnan seurauksena tuotteiden läpimenoaika

on lyhentynyt keskimäärin 18 päivästä kol-

meen. Yhden tuotteen läpimenoaika on las-

kenut jopa 56 päivää. Lyhentyneiden läpi-

menoaikojen ansiosta asiakkaille pystytään

kehittämään uusia palvelukokonaisuuksia.

–Seuraavaksi halutaan mennä eteenpäin las-

kutuksessa, Jussi Merilä kertoo.

Liikevaihto kasvussa

Halton Groupin viime vuoden liikevaihto

kasvoi liki viidenneksen edellisvuodesta 125

miljoonaan euroon. Noin 900 ihmistä työl-

listävä konserni perustettiin Suomessa vuon-

na 1969. Nykyään Halton toimii 19 maassa,

ja liikevaihdosta 90 prosenttia tulee ulko-

mailta. Haltonin toiminta-ajatuksena on pa-

rantaa asiakkaidensa liiketoiminnan tuotta-

vuutta sisäilmateknologian avulla. Yhtiö

markkinoi, kehittää ja toimittaa sisäilmasto-

tuotteita ja -järjestelmiä.

Haltonin tuotevalikoimaan kuuluvat il-

manjako, palonrajoitus ja savunpoisto, ilma-

virtojen säätö, keittiöilmanvaihtolaitteet, il-

mastointipalkit ja ilmanpuhdistus. Yritys

toimittaa tuotteita ja järjestelmiä lukuisiin

käyttötarkoituksiin muun muassa toimisto-

rakennuksiin, hotelleihin, ammattikeittiöi-

hin, sairaaloihin ja laivoihin. Tuotteita val-

mistetaan Suomen lisäksi Ranskassa, Unka-

rissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Ka-

nadassa ja Malesiassa.

Vuoden 2007 Logistiikkayrityksenä pal-

kittu Halton Oy sai Logistiikkafoorumilta

kunniakirjan lisäksi noin vuonna 1640 Hol-

lannissa valmistetun, Pohjois-Eurooppaa ku-

vaavan antiikkikartan. Se on löytänyt paik-

kansa Kausalan tehtaalta.

* Virpi Ritvanen


Johtaja Jussi Merilä vuoden logistiikkayrityksestä HaltonOy:stä kertoi sähköistettyjen prosessien lisänneentuottavuutta toimitusketjussa noin 20 prosenttia vuoden2003 jälkeen.

Mer

ja H

anni

kain

en


Toiminnan- ja toimitusketjun ohjausjärjestelmätMiten parantaa käyttäjäystävällisyyttä?

Logyn kevätkokous teemailtapäivän jälkeen klo 17.00

Ilmoittaumiset teemailtapäivään ja kevätkokoukseen12.04.2007 mennessäfax 09-177 675,e-mail: [email protected] tai puh 09-6963 743

Torstai 19.04.2007 klo 14 - 17

Suomen Logistiikkayhdistys ry:n teemailtapäivä

Wanhan Sataman LOGISTICS 2007 -tapahtumassa Sali F

Suomen Logistiikkayhdistys ry (LOGY) on hankintojen, logistiikan ja tilaus-toimitusketjun hallinnan ammattilaisten ja alalle opiskelevien yhteisö. Yhdistyksellä on 3600 henkilöjäsentä ja 160 yhteisöjäsentä sekä laaja kansainvälinen kontaktiverkko. LOGYtarjoaa jäsenilleen monipuolisen ja innovatiivisen foorumin ammattitaidon ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen kilpailukyvyn luomiseksi. LOGY esittelee alan viimeisintä tietoa, parhaita käytäntöjä ja tulevaisuuden näköaloja tapahtumissaan, julkaisuissaan, koulutustoiminnassaan ja alan näyttelyissä.

Pitkäaikainen toimitusjohtajamme siirtyy eläkkeelle marraskuussa 2007 ja haemme hänelle seu-raajaa:

TOIMITUSJOHTAJAAjoka vie eteenpäin logistiikan ja logistiikan johtamisen osaamista. Yhdistyksen tavoitteena on pitää Suomi oston ja logistiikan tietotaidon johtavana maana. Johdat LOGYn, koulutusyksikkö LOGY Competence Oy:n ja Logistiikan Tieteellisen Tutkimussäätiön toimintaa. Kehität ja toteutat toimintastrategiaa näiden organisaatioiden hallitusten, 4000 jäsenen ja 10 hengen organisaation kanssa.Edellytämme Sinulta akateemista koulutusta, tehtävään soveltuvaa työkokemusta ja alan tunte-musta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää näkemyksellisyyttä, aktiivisuutta, tavoitteellisuutta, kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja pitkäjänteisyyttä. Kansainvälinen yhteistyö edellyttää sujuvaa ruotsin ja englannin kielen taitoa. Näkyvä julkinen rooli vaatii hyviä vuorovaikutus-, esiintymis- ja verkostoitumistaitojaLuottamuksellisiin tiedusteluihin vastaa Psycon Oy:n konsultti Pertti Rasp, puh. 09 6131 4206.

-toinen hakemus palkkatoivomuksineen sekä CV.

Suomen Logistiikkayhdistys (LO-

GY) vastasi tapahtuman järjestelyistä. LO-

GYn toimitusjohtaja Kari Litja oli tyytyväi-

nen lopputulokseen.

– Palautteesta päätellen tapahtuman pu-

heenvuorot ja keskustelut ovat olleet innos-

tavia ja eteenpäin vieviä.

Liikenne- ja viestintäministeri SusannaHuovinen puhui logistiikan eurooppalaises-

ta ulottuvuudesta ja liikennepolitiikan ajan-

kohtaisista haasteista. Hän piti liikenteen

suurimpana haasteena ilmastonmuutosta.

Hän totesi ilmaston lämpenemisen olevan jo

todellisuutta ja sen maksavan vuosittain val-

tavia summia rahaa, jolle taatusti olisi muu-

takin käyttöä.

– Me emme myöskään saa unohtaa vas-

tuutamme tuleville sukupolville. Maailma

on vain lainassa lapsiltamme. Kohtuullista

kai olisi jättää pallo seuraaville edes siinä

kunnossa kuin itse sen saimme. Tämä tavoi-

te vain taitaa olla meille jo saavuttamatto-

missa, sanoi Huovinen.

Puheessaan ministeri Huovinen muistut-

ti, että myös Suomessa on viimeistään nyt

siirryttävä keskustelemaan siitä, miten voim-

me hidastaa ilmastonmuutosta ja varautua

sen aiheuttamiin muutoksiin ja kustannuk-

siin.

– Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen edellyttää suunnan muutosta

Suomen liikennepolitiikassa. Mielestäni tu-

levan hallituksen on liikennepolitiikassaan

painotettava liikenteen energiatehokkuuden

parantamista, liikenteeseen liittyvän maan-

käytön ja suunnittelun tehostamista, ympä-

ristöystävällisten kuljetusmuotojen kilpailu-

kyvyn parantamista sekä vaihtoehtoisten

polttoaineiden käytön lisäämistä.

Huovisen mukaan ympäristöystävällisten


Logistiikkaväki koolla Finlandia-talolla

Logistiikan globaaliulottuvuus ja paikallisetkontaktitLogistiikkaseminaari Finlandia-talossa 1.- . . keräsi ennätysmääränosanottajia. Ensimmäisen kerran sen -vuotisen historian aikana osanottajiaoli yli tuhat henkeä.

Kontaktiforum 2.2.2007Tallink Galaxy

Logistiikkaseminaari kokosi ensi kertaaFinlandia-talolle yli tuhat logistikkoa.

5th Element.

Affecto.

Avecon.

EKES.

Kuvat: Mikko Melasniemi

Merja H

annikainen


kuljetusten yleistyminen on välttämätöntä.

Hänen toivoo kuljetuspalveluiden ostajien

kiinnittävän valinnoissaan entistä enemmän

huomiota myös kuljetusten energiatehok-

kuuteen. Huovinen määritteli ympäristöys-

tävällisen tavara- tai joukkoliikenteen vaati-

muksiksi muun muassa vähäpäästöiset ajo-

neuvot ja vaihtoehtoisten polttoaineiden

käyttö.

– Tarvitaan myös monen kuljetusmuo-

don yhteisiä terminaaleja ja kaiken kaikki-

aan uutta ajattelua energiatehokkuuden saa-

vuttamiseksi. Elinkeinoelämää tulee kannus-

taa kehittämään kuljetussektorin energian-

säästötoimia osana laatu- ja ympäristöjärjes-

telmiä.

Huovinen vaati seuraavan hallituksen

työlistalle keskustelua tavaraliikenteen vero-

tus- ja hinnoittelujärjestelmän kokonaisuu-

distuksesta. Muutokset ovat välttämättömiä

erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen hillitse-

miseksi.

Onnistunut pj-kausi

Huovinen kehui myös Suomen viime syk-

syistä EU-puheenjohtajakautta. Tuolloin lo-

gistiikka nostettiin ensimmäistä kertaa EU:n

asialistalle. Euroopan komissio laati tiedon-

annon logistiikasta, jonka pohjalta liikenne-

ministerineuvosto hyväksyi päätelmät logis-

tiikan kehittämiseksi EU:ssa.

– Päätelmissä alleviivataan logistisen

osaamisen merkitystä Euroopan elinkeino-

elämän kilpailukyvylle. Logistiikan kehittä-

minen jätetään ensisijaisesti elinkeinoelä-

män vastuulle. Viranomaisten tehtävänä on

kuitenkin luoda logistiikan tehokkuutta ja

innovatiivisuutta edistävä toimintaympäris-

tö sekä edistää kuljetusten sujuvuutta.

Liikennealan ulkosuhteiden merkittä-

vimpänä saavutuksena Huovinen piti Sipe-

rian ylilentomaksuasiasta saavutettu neuvot-

telutulos.

– Sopimus parantaa EU:n lentoyhtiöiden

kilpailutilannetta Euroopan ja Aasian välisil-

lä kasvavilla lentoliikennemarkkinoilla.

Huovinen esitti myös tyytyväisyytensä ti-

laisuuteen Suomen puheenjohtajakaudella

keskustella yhteisön liikennepolitiikan tule-

vaisuudesta.

– Euroopan liikennepolitiikkaa koskevan

valkoisen kirjan välitarkastelussa kestävää

liikkumista painottava lähestymistapa sai

laajasti tukea kuten myös EU:n laajentumi-

nen, globalisaatio, öljyriippuvuus, teknolo-

gia ja innovaatiot sekä Kioton sopimus.

Myös liikenteen turvallisuus ja turvaaminen

säilyvät yhteisön liikennepolitiikan keskiös-

sä, totesi Huovinen.

Huovinen kiitti paikalla olleita tahoja,

jotka ovat olleet mukana viemässä euroop-

palaista logistiikkapolitiikkaa merkittävän

askeleen eteenpäin.

– Kaiken kaikkiaan rohkenen väittää, et-

tä teimme EU:ssa liikennepoliittista histori-

aa korostamalla logistiikan merkitystä koko

Euroopan kilpailukyvylle. Onnistuimme

painottamaan liikennehankkeita, jotka pa-

rantavat Euroopan unionin kilpailukykyä,

liikenteen turvallisuutta sekä EU:n ja kol-

mansien maiden liikennesuhteita.

Logistiikka on jatkossakin esillä Saksan ja

Portugalin puheenjohtajuuskausilla.

– Logistiikka ei ole vain suomalaisten

teema. Komissio on laatimassa konkreettista

toimenpideohjelmaa EU:n logistiikan kehit-

tämiseksi. Se valmistunee syksyllä, totesi

Huovinen.

Pitkäjänteisyyttäliikennepolitiikkaan

Huovinen esitti elinkeinoelämää tukevan lii-

kennepolitiikan toimiksi liikenneinfrastruk-

tuurin pitkäjänteisen rahoituksen, logistisen

kilpailukyvyn edistämisen, merenkulun tur-

vaamisen sekä ilmastonmuutoksen hallin-

nan.

– Luulenpa, että olemme harvinaisen yk-

simielisiä siitä, että liikenneväyläpolitiikan

täytyy olla nykyistä pitkäjänteisempää. On

siis tärkeää luoda Suomeen uusi, pitkäjäntei-

nen tapa huolehtia liikenneinfrastruktuurin

rahoituksesta. Ehdotukseni on, että uusi hal-

litus antaisi heti vaalikauden alussa eduskun-

nalle liikennepoliittisen selonteon. Siinä lin-

jattaisiin liikennepolitiikan suuntaviivat ko-

ko vaalikaudeksi ja sen pohjalta laadittaisiin

vähintään 10 vuotta kattava liikenneväylien

investointiohjelma. Samalla tulisi sitoutua

sellaiseen rahoituksen tasoon, jolla hankkei-

ta voidaan järkevästi viedä eteenpäin. Lisä-

budjettien kautta tapahtuva kansallisomai-

suuden hoito saisi jo jäädä historiaan.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna

Huovinen kertoi logistiikkaseminaarissa saa-


Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle luovutettiinLOGYn 50-vuotisjuhlavuoden nelilokerikkovati tunnustuksenamerkittävästä työstä logistiikan hyväksi.

Establish.

HP.

Ilmarinen.

Innoroad.

JAKK.

Logisticar.

Han

n u H

illo


neensa usein selvittää Suomen EU-puheen-

johtajakaudella, mitä suomalaiset tarkoitta-

vat logistisella kilpailukyvyllä. – Logistinen

kilpailukyky on muun muassa liikenneinf-

rastruktuurin investointitarpeiden ennakoi-

mista pitkällä aikavälillä, jottei puutteellinen

väylästö jarruta uusia investointeja ja näin

talouden sekä työllisyyden kasvua, totesi

Huovinen.

Fuusiot johdon näkökulmasta

SOK:n uutena pääjohtajana elokuussa 2007

aloittava Arto Hiltunen kuvaili suuren SOK-

Elanto-fuusion opetuksia. Hän korosti ih-

misten tärkeyttä fuusioissa.

– Suurempi kokonaisuus luo tehokkuut-

ta vain hyvällä johtamisella.

Päivittäistavarakaupan logistiikan kehit-

tämisessä Hiltunen pitää parempana jatku-

vaa kehittämistä pienin askelin kuin suurta

kertauudistusta. Logistiikan haasteita on hä-

nen mukaansa muun muassa koko arvoket-

jun hallinta ja sen tehokkuuden optimointi

sekä vähittäiskaupan menekkitiedon hyö-

dyntäminen koko arvoketjussa. Teknisiä in-

novaatioita Hiltunen odottaa löytyvän esi-

merkiksi RFID:stä, äänikeräyksestä, GPS-

navigoinnista sekä kaluste- ja kuljetusväline-

ratkaisuista.

IBM:n varastot alhaisimmillaan 30 vuoteen

IBM:n johtaja Udo Kleeman piti esityksen

hankinta- ja toimittajasuhteiden tehokkaan

hallinnan lisäämästä läpinäkyvyydestä.

IBM:n johtaja Udo Kleeman kertoi

IBM:n hankintatoimen keskittyvän henkilö-

resursseiltaan nykyään strategiseen hankin-

taan. Operatiivisen työn IBM on siirtänyt

kolmeen alhaisen kustannustason maan

hankintakeskukseen. Nämä sijaitsevat In-

tiassa Bangaloressa, Unkarissa Budapestissa

ja Kiinassa Shanghaissa. Hankintakeskukset

vastaavat muun muassa hankintatoiminnan

prosessoinnista, operatiivisesta raportoinnis-

ta ja järjestelmän hallinnoinnista.

Kleemanin mukaan IBM pystyy hyödyn-

tämään suuren ostajan rooliaan myös ali-

hankkijasuhteissaan. Esimerkiksi IBM ostaa

Inteliltä prosessoreita alihankkijoidensa tar-

peisiin suhdeluvulla 90, mutta laskuttaa ali-

hankkijaltaan 100. Intel toimittaa prosesso-

rit suoraan IBM:n alihankkijalle, joka muu-

toin joutuisi maksamaan ilman IBM:ää vie-

läkin enemmän.

Kleeman totesi, että IBM:n globaali lo-

gistiikkaorganisaatio on saavuttanut 1,2 mil-

jardin US dollarin säästöt vuodesta 1995

lähtien. Tuona aikana määrä ovat kasvaneet

30 prosenttia, mutta logistiikkakustannuk-

set ovat laskeneet 20 prosenttia. Tämä on

seurausta IBM:n totaalisesta logistiikkara-

kenteensa ja –verkostonsa uusimisesta. Esi-

merkiksi taannoin IBM saattoi omistaa 15

maakohtaista jakelukeskusta, mutta nykyään

ne ovat kaikki ulkoistettuja. Toisaalta aiem-

min IBM:llä oli 400 logistiikkapalvelujen

sopimuskumppania, mutta nykyään vain

kaksi. Ennen kiertoaika jakelussa oli yli 12

päivää, nyt se on alle kolme. IBM on muut-

tanut painopistettään kustannusten alenta-

misen tavoitteista toimitusketjun lisäarvon

ja asiakastyytyväisyyden suuntaan.

* Mikko Melasniemi



Johtaja Udo Kleeman kertoi IBM:n muuttaneen

hankintatoimen resurssointiaan. Ennen suurin osa

hankinnan resursseista oli operatiivisessa työssä,

mutta nyt suurin osa on strategisessa.

SOK: tuleva pääjohtaja Arto Hiltunen kertoi, miten HOK-

Elannon synnyttänyt fuusio varmistettiinja sen ongelmat

ennakolta torjuttiin. Logistiikka ei teknisesti kokenut suuria

haasteita fuusiossa, mutta siinäkin on tähdättävä tulevaan

kehitykseen.

Ratahallintokeskus-Merenkulkuhallitus-Tiehallinto.

Nordea Rahoitus.

SRV Kerca.

Varamiespalvelu.

Palmberg Freeway.

Sponda.

Han

nu H

illo

Mer

ja H

anni

kain

en


Wilding nostatutti yli tuhatpäisen seminaariyleisön seiso-

maan ja käytännössä kokeilemaan yhteistyön toimivuutta. Ensiksi

kokeiltiin millaista on olla I-tyyppi: kädet tiukasti vartalossa kiinni,

muista eristäytynyt, joka ei saa tukea mistään. Sitten T-henkilö: kä-

det vaakatasoon ojentava, muihin kosketuksissa oleva ihminen, joka

ei kaadu tiukankaan paikan tullen. Tämä on riskienhallintaa.

–Yritykset ovat alkaneet tunnistaa, että T-ihmisiä tarvitaan ja sik-

si johtavat organisaatiot kehittävät henkilöstönsä T-taitoja. T-henkilö

ymmärtää sekä prosessin jossa on mukana että roolin joka hänellä ja

yrityksellä siinä on. Sitä vastoin I-tyyppi istuu toimistossaan ja tekee

22


Englantilaisprofessorin eloisa esiintyminen synnytti T-tyyppejä

Riskienhallintaa ei voi harjoittaa yksinT-kirjaimella oli kova kysyntä, kun brittiprofessori Richard Wilding

puhui tilaus-toimitusketjun hallinnasta Logistiikkaseminaarissa.

T kuvaa paitsi ihmistyyppiä myös aikaa (time), läpinäkyvyyttä

(transparency) ja luottamusta (trust). Itse asiassa T-henkilö täyttää

juuri nuo edellä mainitut ominaisuudet: hän hallitsee ajankäytön, on

avoin ja luotettava.Toimitusketjun hallinnassa yhteistyö (collabora-

tion) on keskeistä, ja yhteistyö muodostuu ihmisistä. –Nyt yrityksissä

tarvitaan T-ihmisiä!

Professori Richard Wilding on eloisa esiintyjä,joka havainnollistaa sanomaansa lukuisillaesimerkeillä.

MerjaHannikainen

vain oman työnsä tietämättä

lainkaan mitä muualla tapah-

tuu. T-tyypit yrityksissä ovat

yleistyneet, mutta organisaatioi-

den välillä on vielä suuria eroja.

Toimitusketjun hallinnassa

arvoa ja kustannuksia tarkastel-

laan suhteessa aikaan. Läpinäky-

vyyttä Wilding havainnollisti

lieriöllä: Eihän kukaan työnnä

siihen kättään, jos ei tiedä mitä

se sisältää. Mutta jos lieriö on

ikkunallinen ja siten läpinäkyvä,

voi päättää kannattaako kätensä

sinne pistää. Läpinäkyvyydestä

päästään edelleen luottamuk-

seen. –Esimerkiksi jos yritysten

välinen suhde perustuu luotta-

mukseen, ostajan ei tarvitse tila-

ta tavaroita maanantaiksi, kun

kuitenkin tarvitsee ne vasta per-

jantaina. Tai ostajan ei tarvitse

tilata 1100 kappaletta, jos tuhat-

kin riittää.

C? – toimitusketjunmenestymisen elinehto

–Toimitusketjun tehokas hallin-

ta edellyttää siis hyviä yhteistyö-

suhteita. Se on arvonluomista

loppuasiakkaille ja toisaalta kus-

tannusten alentamista. Collabo-

rationiin (yhteistyö) edetään

cooperationin (yhdessä vaikut-

taminen) ja coordinationin

(koordinointi) kautta, määritteli

professori Wilding. Kun nämä

kolme ulottuvuutta yhdistetään,

syntyy C? eli nämä käytösmallit

kolmanteen potenssiin korotet-

tuna. Keskinäinen luottamus

C?-malliin yhdistettynä monin-

kertaistaa yhteistyösuhteesta

saadut hyödyt. –Parhaimmassa

tapuksessa syntyy win-win-suh-

de, jossa 1 + 1 = 8. Kompromis-

siratkaisuun päädyttäessä tulos

on vain 1,5 ja win-lose tai lose-

win-tilanteissa tasan 1, päätteli

Wilding ja elävöitti laskuoppi-

aan vielä kertomalla erään opet-

tavaisen nalletarinan.

Hallittu, joustava ja vastus-

tuskykyinen toimitusketju edel-

lyttää yhteistyön lisäksi riskien-

hallintaa, ketjusuunnittelua ja

ketteryyttä.

– Riskienhallinta ei ole yksit-

täisen yrityksen, vaan koko toi-

mitusketjun asia, Wilding ko-

rosti. –Hyvien yhteistyösuhtei-

den rakentaminen on ensim-

mäinen askel riskienhallintaan,

siitä on hyvä aloittaa, Wilding

kannusti. Tavoite on, että ris-

kienhallinta saadaan yritysjoh-

don asiaksi.

Yritysten henkilöstö voi

aloittaa toimitusketjunsa ris-

kienhallinnan vaikkapa prosessi-

kaavion piirtämisen kautta. Eri

osastojen, kuten tuotannon ja

markkinoinnin henkilöstö, te-

kevät aikaperusteisen prosessi-

kaavion, johon toiminnot ja nii-

den väliset yhteydet piirretään

yksinkertaisesti niin että kuka

tahansa ymmärtää mistä on ky-

se. Yhteistyön onnistumista ja

prosessin tehokkuutta voidaan

mitata yhteisesti sovitulla KPI

(Key Performance Indicator) -

mittaristolla.

Esimerkkinä hyvästä riskien-

hallinnasta Richard Wilding

nosti esille Toyotan, joka hyvin

nopeasti toipui toimittajansa

tehtaalla vuonna 1997 sattu-

neesta suurpalosta. Tulipalon

seurauksena toimittajan kompo-

nenttitoimitukset loppuivat ja

ilman Toyotan pikaisia ja ratkai-

sevia päätöksiä onnettomuuden

vaikutukset olisivat olleet Toy-

otalle tuhoisat. Yhtiön tuotanto

toimi JIT-periaatteen mukaises-

ti, joten kokoonpanolinjojen

tiedettiin pysähtyvän muuta-

massa päivässä. Yhteistyöjärjes-

telyjen ansiosta Toyota kuiten-

kin sai sitoutettua yli 60 yritystä

komponenttitoimituksiinsa. Tä-

mä nosti Toyotan tuotannon

nopeasti jaloilleen. Wildingin

mukaan Toyotan tapaus hyvin

osoittaa sen, kuinka suhteiden

luominen on myöhäistä enää

sitten kun onnettomuus on ta-

pahtunut. –Hyviä esimerkkejä

on monia muitakin, ja yksi eri-

tyisen hyvä sellainen on Nokia –

Ericsson -case, jossa Philipsin

tehtaalla sattuneeseen tulipa-

loon Nokia reagoi hyvin, kun

taas Ericsson ei.

Richard Wilding toimii Eng-

lannin Cranfieldissä professori-

na ja tilaus-toimitusketjun ris-

kienhallintaryhmän puheenjoh-

tajana School of Management’in

Logistiikka ja SCM-keskukses-

sa. Hän osallistuu usein euroop-

palaisten ja kansainvälisten eri

toimialoja edustavien yritysten

logistiikka- ja SCM-palvelujen

kehittämiseen. Wildingillä on

lukuisia julkaisuja tilaus-toimi-

tusketjun hallinnasta, ja hän käy

luentomatkoilla Euroopassa ja

Aasiassa. Suomen vierailu oli

kuitenkin hänen ensimmäisen-

sä, vaikka hän onkin usein käy-

nyt muissa Pohjoismaissa. –Kai-

ken kaikkiaan suomalaiset olivat

ylitsevuotavan vieraanvaraisia ja

ystävällisiä. Toivottavasti pääsen

pian takaisin Suomeen ja työs-

kentelemään yritystenne kanssa.

Wildingin toimitusketjujen

hallintaa käsitteleviä audio- ja

videotiedostoja voi ladata osoit-

teesta www.itunes.com tai

www.supplychainpodcast.info

–Hänellä on myös nettisivut

www.richardwilding.info

* Virpi Ritvanen


C3 ja luottamus takaavat toimitusketjunmenestymisen moninkertaistamalla

osapuolten välisen yhteistyön hyödyt.

MerjaHannikainen

Logistiikkaseminaarissa Blasgen vertasi toimitusketjun

hallintaa kapellimestarin työhön, jossa erilaisten jäsenten johtaminen

edellyttää ammattitaitoista ja tehokasta viestintää. – Menetämmekö

inhimillisen otteen, kun viestintä yhä sähköistyy, Blasgen kysyi. Jat-

kuvasti lisääntyvä data ei korvaa viestinnän merkitystä. Tehokas vies-

tintä edellyttää, että myös logistiikka-ammattilaiset kehittävät vies-

tintätaitojaan ja toisaalta ym-

märrystään johtoporrasta koh-

taan. Logistiikan arvo on kyettä-

vä esittämään johtajille sillä ta-

valla ja niillä mittareilla, jotka

heitä kiinnostavat.

–Toimitusketjun hallinnassa

henkilöstöltä edellytetään jatkos-

sa niin teknistä, hallinnollista

kuin johtajuusosaamista. Parhaat

työntekijät on syytä pitää talossa

ja huolehtia heidän jatkuvasta

kehittymisestään. Lisäksi on

huolehdittava siitä, että nykyisen

henkilöstön osaaminen siirtyy

yrityksiin palkattaville uusille

työntekijöille. Rick Blasgenin

näkemyksen mukaan tulevaisuus

näyttää tässä suhteessa valoisalta:

alalle tulevat nuoret ovat kor-

keasti koulutettuja ja joukossa

on paljon henkilöitä, joissa on

selvää johtaja-ainesta. Heistä

myös kilpaillaan. Blasgen kertoi

iloisia uutisia Wall Streetiltä, jos-

sa arvostus toimitusketjun hal-

lintaa kohtaan on nousussa. Si-

joituspankit ovat huomanneet


Rick Blasgenin sanoma suomalaisyritysten johtoportaalle:

Lisää viestintäätoimitusketjussaAmerikkalainen Rick D. Blasgen pitää yhteistyötä toimitusketjunhallinnassa ensiarvoisen tärkeänä asiana, kuten monet muutkin alanasiantuntijat. Blasgen kuitenkin korostaa erityisesti henkilöstönosaamisen ja viestinnän merkitystä toimitusketjun johtamisessa.

Arvostus toimitusketjun hallintaa kohtaanon nousussa. Koulutetuista SCM-ammattilaisista on paikoin jo kova kysyntä,hymyilee CSCMP:n puheenjohtaja RickBlasgen.

toimitusketjun hallinnan merki-

tyksen asiakkailleen ja siksi esi-

merkiksi SCM MBA -tutkin-

non suorittaneista nuorista on

kova kysyntä.

Hyvän koulutuksen ja moni-

puolisen osaamisen tarve on ko-

rostunut muun muassa kansain-

välisten liikesuhteitten vuoksi.

Kansainvälisyys edellyttää kult-

tuurillisten ja geopoliittisten nä-

kökulmien huomioon ottamis-

ta. Väestön ikääntyminen vai-

kuttaa myös osaltaan toimitus-

ketjujen toimintaan ja niissä

tehtäviin päätöksiin. Tästä syys-

tä Blasgen peräänkuuluttaakin

toimitusketjun osapuolilta ny-

kyistä luovempia ja ennakoi-

vampia yhteistyötapoja. –Reak-

tiivisesta eli asioihin jälkeenpäin

puuttumisesta on päästävä en-

nakointiin, proaktiiviseen toi-

mintaan. Reaktiivisuus johtuu

toimitusketjussa tehdyistä lai-

minlyönneistä, mutta yritysten

pitää ymmärtää ennustevirhei-

den olemassaolo ja pystyä tar-

kastelemaan sen seurauksia jo

etukäteen.

Tuottoa entistäenemmän, mutta yhäharvemmilta

–Joustavuuden ja asiakaspalve-

lun merkitys lisääntyy edelleen

samalla kun koko organisaatiol-

ta odotetaan ketteryyttä, enna-

koi Blasgen.

–Kuluttajat vaativat moni-

puolisia valikoimia ja juuri hei-

dän tarpeisiinsa räätälöityjä

tuotteita ja palveluja. Tämän

seurauksena yritysten on kasvu-

ja kustannussäästöjen paineissa

lisättävä joustavuuttaan ja no-

peutettava tuotteidensa markki-

noille tuloa. Yrityksen tuotto

kertyy vastedes yhä harvalukui-

semmilta asiakkailta.

–Nyt olisi keskityttävä vas-

taamaan asiakkaiden tarpeeseen

niin että yhä pienemmissä erissä

valmistetaan enemmän nimik-

keitä ja yhä lyhyemmässä toimi-

tusajassa. Enää ei ole varaa men-

neiden vuosien tapaiseen ylettö-

mään varastointiin ja toiminnan

tehottomuuteen, Blasgen pai-

notti. Toki yritykset ovat jo op-

pineet esimerkiksi vähentämään

varastotasojaan, ja nimikkeitä

on vähennetty. Kuitenkin lukui-

sissa tehdassaleissa on käytössä

koneet, jotka on hankittu pitkiä

tuotantosarjoja varten, vaikka

nykyisin tarve on lyhyempiin

sarjoihin.

Rick Blasgenin näkemystä

vahvistavat lukuisat tutkimuk-

set, jotka osoittavat toimitusket-

jun hallinnan yhteyden yrityk-

sen tulokseen. Esimerkiksi

Georgia Tech Universityn tutki-

muksen mukaan yhtiön pörssi-

kurssi putoaa kahdeksan pro-

senttia kun sillä todetaan ongel-

mia toimitusketjussaan. Miami

University of Ohio puolestaan

osoittaa omassa selvityksessään,

että yhtiön osakekurssi nousee,

kun se omaksuu toimitusketjus-

saan jonkin uudistuksen. Ja ne

yhtiöt, jotka toimivat toimitus-

ketjuissaan edistyksellisesti, saa-

vuttavat 12 kertaa suuremman

voiton kuin muut, Blasgen tii-

visti Bain & Companyn saamia

tuloksia.

Toimitusketjujen tehostami-

sen puolesta puhuvat myös tilas-

tot. Blasgenin mukaan esimer-

kiksi USA:n logistiikkakustan-

nukset ovat nousseet 86 pro-

senttia vuodesta 1989. Kuljetus-

kustannukset ovat kohonneet

peräti 126 prosenttia. Logistiik-

kakulujen osuus USA:n brutto-

kansantuotteesta on kuitenkin

laskenut 11,6 prosentista 9,5

prosenttiin. Vertailun vuoksi to-

dettakoon, että liikenne- ja vies-

tintäministeriön julkaiseman

Logistiikkaselvitys 2006 mu-

kaan Suomessa logistiikkakus-

tannukset ovat noin 17 prosent-

tia BKT:sta. Siinä mielessä Suo-

mella on siis vielä paljonkin

kiinni otettavaa suhteessa Yh-

dysvaltoihin.

–Toimitusketjun kaikkien

avaintoimijoiden on työskennel-

tävä yhteisen päämäärän hyväk-

si. Ilman yhteistyötä toimitus-

ketju ei ole muuta kuin joukko

yrityksiä, jotka kukin kulkevat

omia polkujaan.

* Virpi Ritvanen


Rick Blasgen korostaa viestinnän merkitystätoimitusketjun tehokkaassa hallinnassa.

Rick Blasgenilla on yli 20 vuodenkokemus yritysten toimitusketju-jen ja niiden ohjausjärjestelmienkehittämisestä. Nabiscon asiakas-palvelukeskuksessa Chicagossahänen tehtäviinsä kuuluivatmuun muassa varaston hallinta,tilausprosessit sekä kuljetus- ja ja-kelukeskuksen ohjaus. Vuonna1998 hänet nimitettiin Nabisconvarajohtajaksi vastuualueenaantoimitusketjujen kehittäminen.Nabiscolta hän siirtyi Kraftille jasen jälkeen ConAgra Foodsiin.Nykyään Blasgen toimii Councilof Supply Chain ManagementProfessionals (CSCMP) puheen-johtajana.

Kaiken kaikkiaan PKC Groupilla on hyviä kokemuksia Ve-

näjällä toimimisesta. Valmistuksesta Kostamuksessa yhtiöllä on ker-

tynyt kokemusta viidentoista vuoden ajalta. Vuonna 2003 PKC:n

omistukseen siirtynyttä Kostamuksen tehdasta ei Karin mukaan kui-

tenkaan pystytä enää merkittävästi laajentamaan, sillä työvoiman

saatavuudessa on hienoisia ongelmia jo nyt.

–Pihkovassa ei ole näitä ongelmia. Tehdas työllistää nyt noin 50

ihmistä, mutta määrä nousee usealla sadalla.

Pihkovan tehtaan painoarvo PKC:ssä kasvaa siis koko ajan. Tätä

osoittavat myös Pihkovaan kohdistuneet investoinnit, jotka ovat tä-

män vuoden loppuun mennessä

noin kaksi miljoonaa euroa.

Vuokratiloissa toimiva tehdas on

kooltaan 5 600 neliötä. Uusien

työpaikkojen ja investointien an-

siosta PKC Groupin tulo Pihko-

van seudulle oli merkittävä me-

diatapaus. –Paikalla oli muun

muassa duuman varapuhemies

Moskovasta.

Venäjän sisämarkkinatkiinnostavat

–Viron rajan läheisyydessä toi-

miva Pihkovan tehdas vastaa kes-

kieurooppalaisten asiakkaiden

kasvaneeseen kysyntään, kertoo

Mika Kari. Logistisesti Pihkovan

sijainti on hyvä, sillä se on noin

kolmensadan kilometrin päässä

niin Pietarista kuin Tallinnasta.

–Myös Venäjän sisämarkkinoille

panostamme jatkossa yhä enem-

män, ja esimerkiksi Ukraina on kiinnostavaa seutua. Venäjän liike-

toimintakulttuuri toki poikkeaa suomalaisesta, mutta esimerkiksi

korruptiota emme ole kohdanneet.

Parhaillaan PKC etsii Venäjältä myös uusia komponenttitoimitta-

jia. Toimittajavalinnassaan yritys korostaa laatua, hintaa ja toimitus-

varmuutta. Kriteerit johtuvat autoteollisuuden laatuvaatimuksista,

kilpailutilanteesta ja lyhyistä, 3 – 4 päivän toimitusajoista. Lyhyet

toimitusajat ovat yksi syy perustaa tehtaita asiakkaiden läheisyyteen.

Keskitetty ostotoiminta tuo volyymietuja toimittajiin päin. Toimit-

tajia PKC:llä on satoja ja avaintoimittajiakin kymmeniä.

Pihkovan tehdas toimii tii-

viissä yhteistyössä Virossa sijait-

sevan kahden muun PKC:n teh-

taan kanssa. Pihkovaan tarkoite-

tut komponenttitoimitukset tu-

levat Viron tehtaille, josta ne lä-

hetetään edelleen Pihkovaan.

Materiaali tulee pääosin Euroo-

pasta. Vastaavasti valmiit tuot-

teet lähetetään Pihkovasta Vi-

roon ja edelleen Keski-Euroop-

paan ja myös Suomeen.

–Sourcing-toimintojen kehittä-

minen Venäjällä, Kiinassa, Brasi-

liassa ja Meksikossa on yksi yh-

tiön painopistealueista lähitule-

vaisuudessa, sanoo Mika Kari.

Aluksi Pihkovassa valmiste-

taan lähinnä yksinkertaisia sarjo-

ja, koska uuden henkilöstön on

ensin perehdyttävä yhtiön tuo-

tantoon. Toiminnanohjausjärjes-

telmänä käytetään oululaisläh-

töistä Wiseä. PKC:n tarpeisiin

räätälöity Wise on käytössä kai-

kissa muissa paitsi Pohjois-Ame-

rikan tehtaissa. Asiakas- ja toi-

mittajayhteydet hoidetaan pää-

osin EDIn kautta.


PKC Group avasi tehtaan Venäjälle

Tuotanto siirtyy vähitellen ulkomailleJohdinsarjoja ja elektroniikkaa valmistava PKC Group siirtääyhä enemmän tuotantoaan ulkomaille.Yhtiö avasi uusimmantehtaansa helmikuussa Venäjälle, Pihkovaan. –Suomen toimin-tamme on supistunut koko ajan, koska korkeiden työvoimakus-tannusten takia volyymituotteiden valmistaminen Suomessa onmahdotonta, toimitusjohtaja Mika Kari toteaa. –Muutamanvuoden sisällä tuotantomme siirtyy pääosin ulkomaille.Työvoimakustannukset Venäjällä ovat lähellä Kiinan kustannus-tasoa.

Globaali toimitusketju ja ketteryys ovatPKC:n kilpailuvaltteja johdinsarja- ja

elektroniikkamarkkinoilla, uskoo Mika Kari.

Virp

i Ri

tvan

en

Johdinsarjojentilauskanta hyvä

Helsingin Pörssissä listatun PKC

Groupin viime vuoden liikevaih-

to oli 229 miljoonaa euroa, jossa

kasvua oli noin 15 prosenttia.

Yhtiö työllistää eri puolilla maa-

ilmaa noin 4800 henkilöä, joista

seitsemisensataa on Suomessa.

Johdinsarjaliiketoiminta-alue

vastaa johdinsarjojen ja kaapelis-

tojen valmistamisesta ja kehittä-

misestä. Elektroniikkaliiketoi-

minta-alue puolestaan tarjoaa

suunnittelu- ja sopimusvalmis-

tuspalveluita tietoliikenne- ja

elektroniikkateoll isuudelle.

PKC:n pääkonttori on Kempe-

leessä, jossa valmistetaan johdin-

sarjoja. Raahessa puolestaan

työskennellään elektroniikan pa-

rissa.

–Tämän kevään hyvän tilaus-

kannan ansiosta osa Raahessa lo-

mautetuista työntekijöistä on

otettu takaisin töihin, kertoo

Mika Kari. –Elektroniikan puo-

lella ennustaminen on kuitenkin

vaikeampaa kuin johdinsarjoissa.

Pörssitiedotteessaan PKC

odottaa Euroopan hyötyajoneu-

vomarkkinoiden edelleen kasva-

van viime vuodesta. Muiden ajo-

neuvojohdinsarjatoimitusten en-

nustetaan myös kasvavan, mutta

johdinsarjatoimitusten tietolii-

kenneteollisuuteen arvioidaan

säilyvän entisellä tasolla. Elektro-

niikan sopimusvalmistusmarkkinoiden kilpailuti-

lanteen arvioidaan pysyvän edelleen kireänä.

PKC:n pahimmat kilpailijat ovat Delphi, Yaza-

ki ja Leoni. Oman yhtiönsä kilpailuetuina Kari pi-

tää ketteryyttä ja globaalia toimitusketjua. PKC

Group -konsernilla on tätä nykyä tehtaita Suomen,

Venäjän ja Viron lisäksi Brasiliassa, Kiinassa ja

Meksikossa. Yhtiö saattaa perustaa myöhemmin

tehtaan myös Intiaan, sillä toimitusjohtaja Mika

Kari näkee maan globaalisti tarkasteltuna mielen-

kiintoisena.

*Virpi Ritvanen

Venäjä on jatkossa PKC Groupin painopistealue. Toimitusjohtaja MikaKarin mukaan maa on kiinnostava niin asiakas- kuin toimittajanä-kökulmasta. Ortodoksipappi Pihkovan tehtaan siunaustoimessa.


Toimitusjohtaja Mika Kari työskenteleeKempeleessä PKC Groupin pääkonttorissa.

Yhtiön tuotanto on kuitenkin yhäenenevässä määrin siirtymässä ulkomaille.

Jaak

k o S

eppä

lä

Virp

i Ri

tvan

en

Schenker Oy on yksi suurimpia toimijoita Kouvolan termi-naalialueella, sillä on käytössään Kouvolassa noin 35 000 neliömet-riä. Schenker Oy:n Kouvolan terminaalin paikallisjohtaja Janne Vi-havainen otti nykyisen työpestinsä vastaan vuonna 2004. Melkopian Vihavainen alkoi miettiä, miten voisi hyödyntää 6,8 metrinkorkuista hallitilaa, kun käytännössä tavaraa pystyi pinoamaan vainnoin neljän metrin korkeudelle.

– Siinä jää hukkatilaa 2,8 metriä ja kun meillä on 35 000 lattiane-liömetriä, se tarkoittaa paljon käyttämättömiä kuutioita, Janne Viha-vainen laskeskelee.

– Lattian kautta meillä tavara kiertää keskimäärin 50 kertaa vuo-dessa, mutta kaikki tavara ei enää kierrä yhtä nopeasti. Volyymituot-teet menevät käytännössä suoraan asiakkaille, usein konteissa, muttahitaasti kiertävä tavara vaatii varastointia ja siinä halusin hyödyntäänuo hukkakuutiot, Janne Vihavainen perustelee.

Varastoinnissa Vihavainen luokittelee tavaran kolmeen luokkaansen kiertonopeuden perusteella.

– A-ryhmän tavara kiertää noin 13 päivässä eikä vaadi varastoin-tia, B-ryhmän tavara kiertää noin viikossa ja C-ryhmän tavara vaatiivarastointia ja voi viipyä varastolla parikin kuukautta, kuten mm. se-sonkituotteet.

– Erityisesti tämä lisääntynyt C-ryhmän tavaramäärä laittoi mi-nut miettimään terminaalikapasiteetin entistä parempaa hyödyntä-mistä.

Paikallisjohtaja Vihavainen alkoi suunnitella uutta hyllyjärjestel-mää, ensin valkoiselle paperille il-man viivainta. Piirustukset alkoi-vat tarkentua ja idea hahmottuasellaiseksi, että sen perusteellapystyi jo puhumaan uudesta in-novaatiosta.

– Ideani oli rakentaa 1,6 met-rin levyinen push-back-hylly nel-jän metrin korkeuteen eli nor-maalisti varastoitavan neljän met-rin korkuisen tavaramäärän pääl-le.

Vihavainen tiedusteli useiltatoimittajilta, pystyisikö joku toi-mittaja valmistamaan hänensuunnittelemansa hyllyjärjestel-män.

– Vastaus oli, ettei sellaista hyl-lyjärjestelmää ole rakennettu mis-sään eikä sellaista voi noilla mi-

toilla rakentaa, Janne Vihavainen toteaa.Idea unohtuikin muutamaksi kuukaudeksi. Vihavainen näki sat-

tumalta eräässä alan lehdessä kuvan, jossa oli juttu samaan Schenker-konserniin kuuluvasta Nokian Renkaiden käytössä olevasta vastaa-vanlaisesta hyllyjärjestelmästä läpivirtausmenetelmällä.

– Soitin Nokian Renkaille ja kysyin, mistä he olivat omat hyllyn-sä tilanneet.

Vihavaisen haluamilla mitoilla olevia hyllyjä ei ollut kuitenkaankäytössä missään Euroopassa.

Janne Vihavainen sai vinkin, että saksalainen hyllyjärjestelmiätoimittava SSI–Schäfer voisi kiinnostua ideasta. Niin Janne Vihavai-nen lähti käymään Saksassa ja SSI–Schäfer rakensi Vihavaisen anta-milla mitoilla pienen pätkän koehyllyjä tehtaalleen Neunkircheniin.

He lupautuivat rakentamaan neljän metrin korkeuteen push back-hyllyjärjestelmän koko terminaalin peräseinälle.

Schenker Oy:n hyllyjärjestelmä vaati erikoismittaiset lavat, 160 x140 ja sellaiset tilattiin Savopakilta, yhteensä 675 lavaa.

– Lavat ovat kertainvestointi ja pysyvät meillä, koska ne eivätkierrä tavaran mukana.

Uusi hyllyjärjestelmä tuo lisää tilaa 3500 neliön lattiapinta-alaavastaavan määrän.

SSI-Schäfer on kiinnostunut Schenkerin Kouvolan terminaalinkokemuksista ja myöhemmin keväällä tulevat insinöörit tehtaalta te-kemään mittauksia ja keräämään käyttökokemuksia.

– Takaisinmaksuaika tälle investoinnille on noin viitisen vuotta,se tulee säästyneinä vuokrakului-na.

Schenkerin 160 cm:n lavale-veys pystyy hyödyntämään hyvineurolavoilla Euroopasta saapuvantavaran. Kullekin 160 cm:n hyl-lylle mahtuu rinnakkain kaksi eu-rolavaa.

– Eihän minulla ole tälle jär-jestelmälle vielä patenttia, muttavoisihan sellaista harkitakin, tote-aa Janne Vihavainen pilke silmä-kulmassaan.

* Reijo Vaurula


Kouvolassa kehitettiin uusi ja ainutlaatuinen syväkuormausjärjestelmäKouvolan konttiliikenne on taas vilkastunut kun Venäjä alensikuljetustariffejaan.Vuoden 2004 vaihteessa jyrkin kasvutaittui, volyymit toki kasvavat edelleen koko ajan. Elektronii-kan rinnalle on tullut uusia tuotteita, mm. autoja.

Neljän metrin korkeudessa oleva hyllyjärjestelmän kaato on neljä prosenttia, hyllyillemahtuu 667 kappaletta 160x140-suuruista kuormauslavaa, jotka nekin teetettiinerikoistilauksena Schenker Oy:n Kouvolan terminaalille. – Kun hyllyt ovat täysiä, siellä on2800 kuutiota tavaraa, Schenker Oy:n paikallisjohtaja Janne Vihavainen kertoo.

Reijo

Vau

rula

Logistiikka-lehden koulutusliite

sisältö:

Seinäjoen koulutuskeskus, Aikuiskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2

Yritysten henkilöstön kehittäminen

turvaa kilpailukykyisen logistiikan, Pirita Niemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

HAMK Hämeen Ammattikorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus

Suorita varastonhoitajan tutkinto joustavasti

aikuiskoulutuskeskuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Logistiikan opintoihin lisää valinnan vapautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

Rastor Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6

Satakunnan ammattikorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6

TTS Asiakkuudet ja markkinointi

Yrityksille rahoitusta henkilöstökoulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Jyväskylän ammattikorkeakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Ammattienedistämislaitos AEL . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Kansi 27.2.2007 10:33 Sivu 1

Logistiikka-lehden koulutusliite2

Sedu, Seinäjoen ammattioppilaitosAUTO- JA KULJETUSTEKNIIKAN OSASTO

LogistiikanperustutkintoSeinäjoen koulutuskeskuksessa

kuljetuspalvelujen

koulutusohjelma,

autonkuljettaja

Lisätietoja osastonjohtaja Hannu Muhonen,[email protected], puh. 020 124 4801, 040 868 0690

- kuljettaminen

- huoltaminen

- varastointi

Varastoalanammattitutkinto

Logistiikanperustutkinto, varastonhoitaja

Seinäjoen koulutuskeskuksessa

trukinkäytön

turvallisuuskoulutus

trukinkuljettajan

koulutus

Oppilaitoksella

voimassa olevat

näytönjärjestämis-

sopimukset - varastoalan at

- logistiikan pt

Sedu, Aikuiskoulutus

Valmistavaa koulutusta varastoalalleja näyttöjen vastaanottoa

Lisätietoja kouluttaja Leena Tuomisto,[email protected], puh. 020 124 4558, 0400 761 952 ja koulutussihteerit 020 124 4503

www.sedu.fi www.sedu.fi

Seinäj 26.2.2007 16:27 Sivu 2


Insinööriongelma:…toimeen/työtehtävään valittavalta edellytetään

korkeakoulutason tutkintoa.

Ratkaisu:1. vaihe: Insinööritutkinnon päivitys insinööri �logistiikan insinööri (AMK)

2. vaihe: Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto insinööri

(AMK) � insinööri (ylempi AMK), joka vastaa maisteri-

tason tutkintoa

1. vaiheen toteutus

Forssassa logistiikan koulutusohjelmassaalkaen tammikuussa 2008.

Työn ohessa monimuoto-opintoina perjantai-iltapäivisin

ja lauantaisin. Opintojen kesto kaksi vuotta. Pohjakou-

lutusvaatimuksena Insinöörin tutkinto. Vaatimuksena

myös vähintään kaksi vuotta yleistä työkokemusta

Lisätiedot: opintoneuvoja Kirsi Ilomäki, kirsi.ilomaki@

hamk.fi, puh. (03) 646 2221 tai koulutusohjelma-

johtaja Veli-Jukka Kara, [email protected],

puh. (03) 646 2452, 040-7487658.

Haku työn ohessa suoritettavaan koulutukseen: 16.4.–4.5.2007Haku kokopäiväiseen koulutukseen: 26.3.–13.4.2007

www.hamk.fi

[email protected]

p. (03) 646 4501

Hae netissä: www.amkhaku.fi

Yritysten henkilöstön kehittäminenturvaa kilpailukykyisen logistiikanTeknologinen kehitys ja kiristyvä kilpailu ovat keskeisiätekijöitä, jotka edellyttävät jat-kuvaa osaamisen kehit-tämistä sekä logistiikan johtamisen että operatiivisenhenkilöstön osalta. Yritykset haluavat yhä enemmänmyös ohjata koko toimitusketjuaan raaka-ainetoimitta-jista lopulliseen asiakkaaseen asti.

Logistiikan henkilöstön osaamisvaateet vaihtelevat toi-mialoittain. Valmistus- ja varasto-palveluyrityksissä ope-ratiivisen logistiikan osaaminen mahdollistaa toimintojenkehit-tämisen. Sekä kaupan logistiikkatoiminnoissa ettämuissa logistiikkapalveluyrityksissä asiakaspalvelun jakoko tilaus-toimitusketjun hallinta ovat keskeisiä me-nestystekijöitä. Tietojärjestelmien kehittyminen ja mo-nipuolistuminen luovat uusia osaamisvaateita. Lo-gistii-kan johtaminen ei välttämättä toteudu pelkästään joh-tamisen osaamisella, tarvitaan myös alan tuntemusta.

Yritysten kehittämistarpeiden kartoitus on lähtökohtaRastorCollegen tarjoamassa koko-naisvaltaisessa logis-tiikan kehittämis- ja koulutusohjelmassa. Kehittämis-tarpeiden kar-toituksen pohjalta muodostetaan yrityksenlogistisen koulutuksen kehittymissuunnitelma, jossakeskeisesti otetaan huomioon yrityksen tilaus- ja toimi-tusprosessien kokonaisuuksien hallinta ja johtaminen,varaston toiminnot, logistiikan laadunhallinta ja tiedon-siirto sekä markkinoinnin merkitys logistisessa proses-sissa. Näiden kehittämisen kannalta tärkeiden osa-aluei-den pohjalta räätälöidään yrityskohtaiset logistiset kou-lutusohjelmat.

RastorCollegen logistiikan koulutus ja osaaminenkohdistuvat toimitusketjun hallintaan, varastoalaan jatoimintojen kehittämiseen. Varastoalan koulutus mah-dollistaa yrityksen henkilöstön kehittymisen logistiikanja varastotehtävien laaja-alaisiksi osaajiksi, joilla luo-daan edellytyksiä varaston tehokkaampaan ja taloudel-lisempaan toimintaan. Rastor-Collegen koulutusohjel-missa korostuvat myös varastoinnin esimiestehtävät,vaativampi logistiikan suunnittelu ja logistiikan johta-minen. Kokonaisvaltainen tilaus-toimitusketjun hallintaon yrityksen keskeinen menestystekijä, joka sisältäämyös asiakkuuksien hallin-nan ja tiedonvälityksen.RastorCollegen Toimitusketjun hallinta –koulutus ontuotettu juuri tähän tarpeeseen.

Pirita NiemiRastorCollegeLogistiikan ja turva-alan koulutuspäällikköVattuniemenkatu 500210 HELSINKIpuh. 020 7798 313gsm. 0400 267 311www.rastor.fi

Hamkpyst 26.2.2007 16:04 Sivu 3


Hyv-Riihim 26.2.2007 16:07 Sivu 4


Kyamk 26.2.2007 16:08 Sivu 5

log istiikanMonipuolista

Satakunnan ammattikorkeakoulu tunnetaan monipuolisesta koulutustarjonnasta sekä korkeatasoi-sesta opetuksen laadusta. Maakunnallinen ammattikorkeakoulu toimii viidellä paikkakunnalla: Har-javallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Porissa ja Raumalla.

Merellisen sijaintinsa vuoksi Rauma on ihanteellinen paikka logistiikan opetukselle. Pisimmät perinteet on merenkulun opetuksella, mutta myös liiketoiminnan ja tekniikan logistiikan koulutus-ohjelmilla on jo vuosien kokemus.

Yhteistyöverkostot alueen yritysten kanssa sekä modernit oppimisympäristöt ja -metodit luovat opiskelijalle vahvan lähtökohdan kehittää omaa ammattitaitoaan. Hyvä kielitaito ja kansainvälisyy-teen perehdyttävä koulutus antavat valmiudet toimia monipuolisissa logistiikan tehtävissä.

• International Business and Marketing Logistics• Liiketoiminnan logistiikka

Liiketalous RaumaLogistiikan yliopettaja

Eero Takkula, puh. 044 710 [email protected]

Liiketalous• Logistiikka• Merenkulkualan insinööri ja merikapteeni• Merenkulun hallinto (ylempi amk)

Yhteistyössä KyAMKin kanssa

Tekniikka RaumaLogistiikan koulutusohjelmavastaava

Jussi Saarinen, puh. 044 710 [email protected]

Tekniikka ja merenkulku

Koulutusta työelämän tarpeisiin - www.samk.fi

osaamista Raumalla

Rast-Raum 26.2.2007 16:09 Sivu 6


Logistiikka on yksi nopeimmin kasvavista toi-mialoista. Nopea kasvu asettaa paineita myös alankoulutukselle, sillä ammattitaitoisista osaajista on täl-lä hetkellä suuri pula. Logistiikka-alalla toimii tällähetkellä noin satatuhatta ihmistä, joista lähes viiden-nes on varastoalan tehtävissä.

Varastoalan tehtävät ovat viimevuosina automatisoi-tuneet ja varastonhallintaohjelmat ovat osa jokapäi-väistä työtä, samalla myös trukkikalusto on uudistunut.Logistiset ketjut toimivat tehokkaasti ja niillä voidaanvaikuttaa merkittävästi lopputuotteen laatuun ja hin-taan. Logistiikka-alalla toimiva henkilö tarvitseekin hy-vän ja monipuolisen koulutuksen alan tehtäviin.

Aikuiskoulutuksena suoritettaville koulutuksille on tarjolla usei-ta rahoitusmuotoja- Yksi merkittävä koulutusten rahoitusmuoto on ns.

yhteishankintakoulutus, jossa koulutuksen rahoitta-vat työvoimahallinto ja yritys. Kun yritys on muka-na omalla rahalla, sillä on mahdollisuus valita opis-kelijoita, määritellä koulutuksen sisältöä ja toteuttaaosan siitä esim. omaan toimintaympäristöön ja laite-kantaan liittyen.

- Toinen paljon käytetty koulutusvaihtoehto on oppi-sopimuskoulutus, jolla voidaan myös osa koulutuk-sesta räätälöidä yrityksen toimintaympäristöön. Op-pisopimuskoulutuksesta noin 20% toteutetaan lähi-opetuksena ja 80% yrityksissä alan aitoja työtehtä-viä tehden.

Lisää rahoitusvaihtoehdoista voi tiedustellasuoraan TTS koulutuksestaTTS KOULUTUKSEN Logistiikka-alan koulutustavarten on Vantaan koulutustiloihimme rakennettu aitologistinen ympäristö harjoitusvarastoineen. Käytössäm-me on varastonhallintaohjelma oheislaitteineen, jollavoidaan harjoitella tavaran vastaanottoa, varastointia jalähetystä oikeilla työkaluilla. Harjoitusvarastossa voi-daan käsitellä erilaisia pakkauksia sekä tehdä moninai-

sia lastausharjoituksia myös ajoneuvoihin erityyppisillätrukkimalleilla aidoissa tilanteissa.

TTS KOULUTUS, Logistiikka-ala tarjoaa seuraavaatutkintoihin valmistavaa koulutusta:Logistiikan perustutkinto- varastonhoitajaVarastoalan ammattitutkintoVarastoalan erikoisammattitutkintoTrukinkuljettajakoulutusHygieniapassiTyöturvallisuuskorttikoulutusLogistiikan toimialakohtaiset koulutukset- huolinta- terminaalitoiminnot

Yrityksille rahoitusta henkilöstökoulutukseenTTS koulutus – logistiikan asiantuntijaVantaalla

Logistiikka-alaNuolikuja 6, 01740 Vantaa09-2904 1200www.tts.fi

Oppilas harjoittelemassa työntömastotrukilla rengaslavan siirtoakuormalavahyllystössä.

Rajamaki 26.2.2007 16:10 Sivu 7

O s a a m i n e n k i l p a i l u k y v y k s i

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Logistiikan koulutusohjelmaLogistiikan opinnot luovat valmiuksia motivoivaan ja tuloksekkaaseen esimiestyöhön logistiikka-alalla. Opinnot on mahdollista suorittaa kokonaan englannin kielellä.

Insinööri amk-tutkinto Logistiikan koulutusohjelma

NETTIHAKU www.amkhaku.fiTILAA HAKIJAN OPAS 2007HakutoimistoPuh. (014) 444 6629 Puh. (014) 444 [email protected]

Tutustu tarjontaamme ja osallistu kilpailuun netissä!

Onko sinun unelmasi syventää logistiikan asiantuntijuutta?Hakuaika aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen 16.4.-4.5.2007

www.jamk.fi /teli

Koulutustarjontaamme kuuluvat

avoimet tai yrityskohtaiset tilaisuudet

näyttö- tai pätevyystutkinnot sekä

niihin valmistava koulutus

yritysten kehitysohjelmat ja konsultointi.

»»

»

AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja

ja osaava henkilöstön kehittämisen kumppani,

jonka vahvuuksia ovat

monialainen koulutustarjonta

Suomen monipuolisin toimialan

ja tekniikan osaaminen

modernit oppimisympäristöt

laajat kehitysohjelmat

pitkäaikaiset suhteet

asiakasyritysten kanssa

toimivat pelisäännöt ympäristössä

tapahtuviin muutoksiin.

»»

»»»

»

Logistiikka-alan koulutuksemme on monipuolista,

asiakaslähtöistä ja maan kattavinta.AEL:n omien

Helsingin ja Oulun koulutusyksiköiden lisäksi kou-

lutamme kumppanuusverkostomme kanssa myös

Lahdessa,Tampereella ja Kuopiossa.Tarvittaessa

järjestämme myös yrityskohtaista koulutusta.

Varastologistiikan alalla järjestämme logis-

tiikan perustutkintoja, varastoalan ammatti- ja

erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa

koulutusta.

Kuljetusalalla järjestämme perus- ja erikois-

ammattitutkintoja ja niihin valmistavaa koulu-

tusta sekä koulutamme liikenneluvan tarvitsevia

yrittäjiä.

Logistiikka-alan lyhytkurssitarjontaamme kuulu-

vat mm. vaarallisten aineiden ja trukinkuljettajien

koulutus sekä logistiikka-alan ajankohtaispäivät.

Tarkempia tietoja kotisivuiltamme www.ael.fi

AEL on kehittäjä, kouluttaja ja kumppani

AEL, Kaarnatie 4, 00410 Helsinki, (09) 530 71, [email protected]

jamk-ael 26.2.2007 16:12 Sivu 8


Kehitysjohtaja Kyösti Sarkkinen kertoi, että Rocla Oyj:ssä 80-luvulla

muotoilupalvelut ostettiin projektikohtaisesti ulkopuolelta, jolloin

suunnittelun kautta muotoillut tuotteet olivat useamman eri suun-

nittelijan tekemiä. - Vuonna 1989 Roclasta otettiin yhteyttä läänin

muotoiluasiamieheen, jonka kautta muodostui yhteys lähialueella

toimineeseen Muoto-Tieto Oy -suunnittelutoimistoon, jatkoi Sark-

kinen. Tällöin tuotemuotoilu oli projektikohtaista ja tuote pyrittiin

saamaan aikaan valmismuotoilun avulla.

Muotoilun tullessa yhä tärkeämmäksi tuotannon osaksi palkat-

tiin Roclalle vuonna 2001 muotoilujohtajaksi Petteri Masalin. Hä-

nen tehtävänsä oli vastata yhtenäisestä muotokielestä jo suunnitel-

mien käynnistymisvaiheessa niin teollisissa tuotteissa kuin palveluis-

sa.

Markkinat

Roclan Humanic-työntömastotrukkia markkinoidaan erilaisina ver-

sioina erilaisille asiakkaille. Sarkkinen kertoi mm. Etelä-Euroopan

maissa työntömastotrukeissa usein olevan lisävarusteena tuuletin

kuljettajalle. Lisäksi ohjausjärjestelmiä muutetaan ohjelmallisesti eri

markkinoilla. Sarkkisen mukaan edelleen määrätyt asiakkaat edellyt-

tävät oman yrityskuvansa näkymistä myös työkoneissa, jolloin trukit

maalataan asiakkaan väreihin sekä merkitään ostajan liikemerkein.

Muotoilun lähtökohta

- Roclan integral-mastoratkaisu on antanut mahdollisuuden suunni-

tella käyttäjän kannalta laajempi työtila Humanic-työntömastotruk-

keihin, Sarkkinen kertoi. Petteri Masalinin mukaan perinteisesti

teollisuudessa muotoilija on kutsuttu paikalle, kun insinöörien ke-

hittämästä lähes valmiista tuotteesta pitää tehdä hyvän näköinen.

Roclassa asiaa katsotaan toisesta suunnasta: ensin tehdään kattava

selvitys trukin kuljettajien tarpeista, mieltymyksistä ja mielikuvista

sekä tiloista, joissa trukkeja käytetään. Sen perusteella lähdetään

muotoilemaan trukkia.

* Juhani Piipponen


Roclalle palkintojamuotoilussaRocla Oyj:n Humanic-työntömastotrukkimallistot onpalkittu Fennia Prize Grand Prix -muotoilupalkinnolla.Pääpalkinnon lisäksi Roclalle myönnettiin myös kunnia-maininta TP20ac-trukkimallista.Joka toinen vuosi jaettavan Fennia Prize -palkinnontavoitteena on tukea korkeatasoisten tuotteidenvalmistusta sekä edistää teollisuuden kilpailukykyä jakansainvälistymistä.Tarkoituksena on muun muassakannustaa yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä käyttämäänmuotoilua tuotekehityksessään, valmistuksessaan jayrityskuvassaan.

Kehitysjohtaja Kyösti Sarkkisen mukaan teollinen muotoilu on tärkeä osa kokonaisviestintää.

Humanic -työntömastotrukit Tuko Oy:nvarastossa.

Rocla Oyj:n muotoilujohtaja Petteri Masalin:- Suunnittelun lähtökohtana olivat trukin-käyttäjien toiveet.

Fennia Prize - Good design grows global on yrityksille tarkoitettumuotoilukilpailu. Siihen voivat osallistua yritykset, jotka valmistavatmuotoiltuja hyödykkeitä tai hyödyntävät muotoilua muulla tavoin lii-ketoiminnassaan. Kilpailussa on kaksi sarjaa: Tuotemuotoilun sarja jaAvoin sarja, johon voidaan ilmoittaa esimerkiksi liiketoiminta- tai pal-velukonsepteja ja -ympäristöjä. Kilpailussa jaetaan Fennia Prize GrandPrix, Fennia Prize -palkintoja ja Fennia Prize -kunniamainintoja. Kilpai-lun järjestää Design Forum Finland.Voittajien palkintosummat lahjoit-taa Fennia-ryhmä. Kauppalehti on kilpailun mediayhteistyökumppani2007.

Juha

niPi

ippo

nen

Juha

ni P

iippo

nen

ww

w.a

el.fi

oma auto -

oma yritys

Lisätietoa kotisivuiltamme www.ael.fi

AEL, KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, PUH. (09) 53071, FAKSI (09) 5663 278.ILMOITTAUTUMINEN [email protected] TAI WWW.AEL.FI

Tavaraliikenteen yrittäjäkurssi16.4.–14.5.2007, Helsinki

AEL tarjoaa Sinulleedullisimman kurssihinnanlaadukkaan opetuksenkannustavat kouluttajathyvän tenttimenestyksenviihtyisän koulutusympäristön

H I N TA1000 euroa, sisältää myös lounaat ja kahvit

L I S ÄT I E D OTja tietoa muusta liikennelupakoulutuksestaKoulutuspäällikkö Harri Nieminen, puh. (09) 5307 280

»

»»»»»

• Konemyynti, huolto, varaosat• Huoltosopimukset, korjaamopalvelut• Peruskorjaukset, modernisoinnit• Rahoitus, vuokraus, leasing• Käyttö- ja huoltokoulutus• Kansainvälinen Kalmar-vaihtokonekauppa

Kalmar Industries Oy Ab Kalmar Suomi, PL 387, 33101 Tamperepuhelin (03) 265 8111, faksi (03) 265 8299, www.kalmarind.com

KOKONAISUUS RATKAISEE

Antiikin Rooman valtiomiesMarcus Porcius Cato vanhempi(234-149 eaa) tunnettiin taitava-na puhujana ja tuotteliaana kirjaili-jana. Useimmille meille reilut parituhatta vuotta myöhemmin elä-ville Caton valtiomiestaitoja pa-remmin lienee mieliin jääneet hä-nen omalaatuiset madonlukunsa.Historiankirjat tietävät kertoa hä-nen lopettaneen poliittiset pu-heensa – aiheesta riippumatta –

aina toteamukseen ”muuten olen sitä mieltä, että Karthago olisi hävi-tettävä”. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että Caton jankutus johti hänenasettamiensa tavoitteiden saavuttamiseen.

Näin ollen…

* * *

Muuten olen sitä mieltä, että Helsingin ja Pietarin välisen suoran ratayh-teyden rakentaminen pitäisi aloittaa välittömästi.Tai olisi pitänyt aloittaajo silloin, kun Suomessa 1990-luvun alussa pähkäiltiin rataverkon kehit-tämistä.

On kummallista, että ratahanketta, jonka toteuttamiselle on todellavankat perusteet, ei saada työn alle.Tähän maailman aikaan ei edes Si-poon niittyjen suojelun pitäisi olla näin tarpeellisen hankeen esteenä.Kun lisäksi Savon ratakin on saanut oman oikaisunsa, ovat pahimmat sil-tarumpupoliittiset paineet myös sillä suunnalla purkautuneet.

Pietari monine miljoonine ja Helsinki ympäröivine pääkaupunkiseu-tuineen noin miljoonine asukkaineen luovat loistavat lähtökohdat nyky-aikaiselle ratayhteydelle. Lentoliikenteen näkökulmasta Helsingin ja Pie-tarin välinen etäisyys on auttamattoman lyhyt. Itäsuunnan tieliikenteelläon tunnetusti valtava kasvupotentiaali.Vaikka nyt vaivaavista rajanylitys-ongelmista päästäisiinkin, rajalla riittää kuhinaa ja teillä ruuhkia, kun kaik-ki Pietarin ympäristön kolmisenkymmentä miljoonaa ihmistä lähtee os-tosmatkoille ja kylpylälomille Suomeen.Toisaalta, kun Helsingistä katso-taan Espoon yli hieman kauemmaksi länteen, löytyy Skandinaviasta hy-vinkin 10 – 12 miljoonaa ihmistä, joiden uskoisi olevan kiinnostuneitakäymään ainakin kerran elämässään katsastamassa esimerkiksi Eremi-taasin taideaarteita. Kunnon rata helpottaisi reissaamista.

Uusimman tekniikan käytön ja reilusti alle kahden tunnin matka-ajanvuoksi suora yhteys olisi varattu luonnollisesti pelkästään matkustajalii-kenteelle. Vanhat ratayhteydet voitaisiinkin ottaa ja kunnostaa pelkäs-tään huimasti lisääntyvän tavaraliikenteen käyttöön.

No, mistä sitten rahat moiseen hankkeeseen? Suomen valtion jaEU:n viisaiden päättäjien lisäksi näin mainio juttu kiinnostaisi ainakinkansainvälisiä infrastruktuuri-investointeihin erikoistuneita rahastoyh-tiöitä sekä investointikohteiden puutteessa kipristeleviä kotimaisia elä-

kevakuutusyhtiöitä.Jään odottamaan kutsua uuden Helsinki – Pietari -radan avajaisiin

sakset teroitettuna nauhan leikkaamista varten. Pankaapa tulemaan jamielellään hyvissä ajoin ennen satavuotissyntymäpäiväjuhliani.

* * *

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen kansallisen liikennepolitiikan suu-rimmat ongelmat ylisummaan ovat ohuet tavara- ja matkustajavirrat. Jovuosien ajan eri yhteyksissä on tullut hoettua catomaisesti, että Suo-men kuljetusolosuhteet poikkeavat kaikista muista EU-maista sekämääriltään että olosuhteiltaan.Taustalla ovat tietysti kylmät numerot jafaktat kuten esimerkiksi asukastiheys, kuljetut tonnit per nuppi, hajallaanoleva tuotanto ja asutus sekä satamat saartava jääpeite – tänäkin talve-na ilmastomuutoshokemisista huolimatta.

Jopa pohjoinen naapurimme Ruotsi painii Suomen kanssa eri sarjas-sa.Vanhat tilastot ja ilmeisesti uudemmatkin, jos sellaisia on ymmärrettytehdä, osoittavat, että jokaista suomalaista kohti väännetään kuljetus-suoritetta maan sisällä puolitoistakertainen määrä jokaiseen svenssoniinverrattuna.Tämä on muistettava aina kun esimerkiksi Brysselissä yrite-tään päättää, mikä on Suomen kannalta viisasta ja mikä ei.

Tilanne lienee tulevien eduskuntavaalien jälkeenkin se, että Viro-,Unkari-, Kiina-, Intia- ja Brasilia-ilmiöstä huolimatta koko Suomi pide-tään asuttuna eikä väestön ja jäljellä olevan tuotannon pakkosiirtoihinryhdytä. Näin ollen maamme harvaan asuttujen alueiden, joita on noin97 % pinta-alastamme, logististen ongelmien ratkaisukeinoksi jää juntti-logistiikan periaatteiden entistä määrätietoisempi noudattaminen. Niilleharvoille lukijoille, jotka eivät satu muistamaan tai tuntemaan tätäGooglen haussa 0-tuloksen antavaa käsitettä, kerrattakoon, että juntti-logistiikan perustuvien toimintamallien osiot ovat terve maalaisjärki, pii-levät yhteistyömahdollisuudet, tarkoituksenmukainen kuljetuskalusto jaedistyksellinen tietoliikenne.

Sen sijaan tolkuton kilpailu ja kilpailuttaminen ovat myrkkyä junttilo-gistiikalle. Jos yhdellekään tavarankuljetus- tai -käsittelyvempaimelle eiole täysiaikaisesti töitä, niin kuinka kaksi kilpailevaa voisi hoitaa hommanparemmin pitemmällä aikavälillä? Ei tietysti mitenkään; konkursseja japalvelujen heikkenemistä semmoisesta seuraa.Aito, terve ja toimiva kil-pailu edellyttää kuljetusmarkkinoilta riittävää volyymia.Tavaroita ja tuot-teita ei kukaan siirtele huvikseen paikasta toiseen.

* * *

Muuten olen sitä mielt…

* Jouko Santala

Satamaoperaattorit ry:n toimitusjoh-

taja Jouko Santala on lehden uusvan-

ha kolumnisti, joka kirjoittaa lehteen

säännöllisen epäsäännöllisesti. Hän on

tutkaillut logistiikan ympyröitä eri

vinkkeleistä 1960-luvun alkupuolelta

lähtien.

31

santala


Muuten olen sitä mieltä,että...

GOFREP on lyhennys sanoista Gulf of Finland Reporting ja

sen taustalla ovat Suomen ja Viron merenkulkulaitokset sekä Venä-

jän valtion satamayhtiö Rosmorport. Kyseessä on Suomenlahden

alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä, jonka ensisijai-

sena tavoitteena on pienentää alusten karilleajo- ja yhteentörmäysris-

kiä. Turvallisuusaspektin lisäksi sillä on myös oma logistinen merki-

tyksensä laivaliikenteen sujuvuuden kannalta. Tämä korostuu erityi-

sesti talvella, jolloin järjestelmä toimii viestikapulana alusten, jään-

murtajien ja luotsien välillä.

– Jos alus on matkalla esimerkiksi Pietariin, saadaan sille GOF-

REPin kautta tieto helpoimmasta reitistä jo Suomenlahden suulle.

Aikaisemmin alukset eivät kuulleet jäänmurtajia, mutta tätä nykyä

ne saavat määränpäästä riippuen informaatiota miltä kolmen maan

jäänmurtajalta tahansa, kertoo apulaisjohtaja Kari Kosonen Meren-

kulkulaitoksen Meriliikenteen ohjaus -toiminnosta.

Kaiken kaikkiaan GOFREP kattaa Suomenlahden kansainvälisen

merialueen, joka on jaettu yhteisellä sopimuksella kahteen valvonta-

alueeseen. Viron Tallinn Traffic valvoo eteläistä ja Suomen Helsinki

Traffic pohjoista sektoria. Itäinen alue, joka kuuluu Venäjän kansalli-

siin aluevesiin, on venäläisten VTS (Vessel Traffic Service) -keskusten

vastuulla. Käytännössä jokainen Itämereltä tuleva, vähintään 300

GT:n alus ilmoittautuu siihen keskukseen, jonka valvonta-alueelle se

saapuu. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee myös Suomenlahden sa-

tamista lähteviä aluksia. Ilmoittautumisen seurauksena alusliikenne-

ohjaaja ottaa laivan seurantaansa ja syöttää saadut tiedot Suomen,

Viron ja Venäjän yhteiseen tietokantaan. Aluksen liikkeitä seurataan

tutka-, kamera- sekä AIS (Automatic Identification System) -järjes-

telmien avulla.

Liikenne huimassa kasvuvauhdissa

GOFREP-toiminta perustuu juridisesti kansainvälisen merenkulku-

järjestö IMO:n myöntämään mandaattiin. Kansainvälisen merialu-

een lisäksi järjestelmä on Suomessa laajennettu koskemaan myös

VTS-alueiden ulkopuolelle jääneitä, kansallisia merialueita. Turvalli-

suuteen on syytä panostaa, sillä

arvioiden mukaan Suomenlah-

den itä-länsisuuntainen liikenne

tulee kasvamaan voimakkaasti

Venäjän öljykuljetusten myötä.

Yhtenä syynä ovat maan intressit

irtautua entisten neuvostovaltioi-

den kanssa käydyistä energia- ja

tullikiistoista ja turvata öljytoimi-

tukset meriteitse. Myös Venäjän

Primorskiin suunnitteilla oleva

öljyputki on omiaan lisäämään

Suomenlahden meriliikennettä.

Kaiken kaikkiaan Suomenlahden

öljykuljetusten uskotaan lisäänty-

vän nykyisestä 77,6 miljoonasta


GOFREP edistääSuomenlahdenturvallisuuttaHeinäkuusta 2004 lähtien Suomenlahden alusliikennettä on ohjattumonikansallisen GOFREP-organisaation voimin.Voimakkaasti kasvavameriliikenne on tuomassa toiminnalle uusia haasteita.

Merenkulkulaitoksen apulaisjohtaja KariKosonen uskoo GOFREPin tehokkuudenparanevan teknisen kehityksen myötä.

Ari

Ryts

y

tonnista 150 miljoonaan ton-

niin vuoteen 2010 mennessä.

Tuoreessa muistissa oleva öljy-

tankkeri Propontiksen pohja-

kosketus Suursaaren länsipuolel-

la pistää helposti miettimään,

kuinka hyvin GOFREP-järjes-

telmä pystyy vastaamaan kysei-

seen kasvuun.

– Propontiksen onnetto-

muus tapahtui Venäjän valvon-

tasektorilla. Olen ollut asian tii-

moilta yhteydessä paikallisiin vi-

ranomaisiin ja he ovat jo käyn-

nistäneet tarvittavat tutkimuk-

set. Tässä vaiheessa on vielä liian

aikaista lähteä analysoimaan on-

nettomuuden syitä. Öljyä ei on-

neksi päässyt vuotamaan me-

reen, joten tällä kertaa kyseessä

oli halpa varoitus. Uskon, että

voimme kaikki oppia tästä jota-

kin, arvioi Kosonen.

Vaikka inhimillisen virheen

mahdollisuutta ei voida sulkea

pois, luottaa hän eri maiden

GOFREP-järjestelmien tekni-

seen tasoon ja henkilökunnan

ammattitaitoon. Toiminnallises-

ti suuntaviivat ovat kaikissa kol-

messa maassa samat. Siitä pitä-

vät huolen yhteistyössä laaditut

toimintaohjeet, joiden myötä

mielenkiinto on herännyt myös

muualla.

– Ruotsi, Tanska ja Norja

ovat ilmaisseet kiinnostuksensa

meidän monikansalliseen toi-

mintamalliimme, kertoo Koso-

nen.

Helsingin Katajanokalla

työskentelee tällä hetkellä kaksi

alusliikenneohjaajaa, joiden har-

teilla lepää Suomen vastuualu-

eella tapahtuvan meriliikenteen

sujuvuus. Omien järjestelmiensä

lisäksi Merenkulkulaitos hyö-

dyntää GOFREP-toiminnassa

muun muassa merivoimien te-

hokkaita valvontatutkia.

– Vuonna 1996, jolloin

aloimme rakentaa kansallista

VTS-järjestelmää, laitteemme

olivat lähellä modifioituja laiva-

tutkia. Tällä hetkellä tekninen

kokonaisuus on jo huomattavas-

ti kehittyneempi, Kosonen ar-

vioi.

GOFREPin etuna hän pitää

sen proaktiivisuutta ja inves-

tointitehokkuutta. Koko Suo-

men merialueen ja Saimaan kat-

tava VTS- ja GOFREP-järjestel-

mä on tullut maksamaan yh-

teensä noin 19,5 miljoonaa eu-

roa. Siitä GOFREPin osuus on

ainoastaan noin 1,5 miljoonaa

euroa. Suhteessa kyse on pienes-

tä hintalapusta kun sitä verra-

taan 40 miljoonaa euroa maksa-

vaan öljyntorjunta-alukseen tai

80 – 100 miljoonaa euron hin-

taan lähtevään öljyntorjunta-

murtajaan. Siitä huolimatta yksi

GOFREPin haasteista on kun-

nossapito- ja kehitysvarojen tur-

vaaminen. Tällä hetkellä työstä

uupuu pitkäjänteisyys, sillä ta-

loudelliset resurssit heltiävät

vain yhdeksi vuodeksi kerral-

laan.

– Emme tarvitse enää lisää

sensoreita. Sen sijaan olemassa

olevaa kalustoa on huollettava ja

teknisiä tietojärjestelmiä kehi-

tettävä, muistuttaa Kosonen.

Operatiivisella puolella alus-

liikenneohjaajien määrän lisää-

minen ei ole näköpiirissä, sillä

siitä ei olisi merkittävää hyötyä.

Tämä johtuu GOFREPin hyö-

dyntämästä kanavataajuudesta,

joka mahdollistaa keskustelun

vain yhden aluksen kanssa ker-

rallaan. Sen sijaan suunnitelmis-

sa on Propontiksen yllättäneen

matalikon kaltaisten vaaran-

paikkojen merkkaaminen järjes-

telmään. Tuolloin liian suuren

syväyksen omaavan aluksen

ajautuminen määritellyn varo-

alueen sisälle aiheuttaisi auto-

maattisesti hälytyksen. Tätä tu-

kisi olennaisesti myös alusten

pakollisten reittisuunnitelmien

ilmoitusvelvollisuus.

– Tällä hetkellä ne ovat ole-

massa vain laivoilla. Jos saisim-

me ne käyttöömme, voisimme

valvoa niiden noudattamista.

Tällainen muutos edellyttää

kuitenkin IMO:n käsittelyä, jo-

ka tapahtuu aikaisintaan vuon-

na 2008, Kosonen summaa.

* Ari Rytsy


Helsingin Katajanokalla valvotaanSuomenlahden pohjoista GOFREP-sektoria.

Merenkulkulaitos

Merenkulkulaitos

Rauman satamalla menee hyvin, ehkä paremmin kuin kos-

kaan aikaisemmin. – Tärkein tekijä on konttiliikenteen ennätykselli-

nen kasvu. Se kasvaa jatkossakin, joskaan ei yhtä nopeasti kuin vuon-

na 2006. Tärkeimpien vientiartikkelien kuten paperirullien, sahata-

varan ja teräskelojen siirtyminen kontteihin osui intensiivisimmil-

lään viime vuoteen, satamajohtaja Hannu Asumalahti pohtii.

Rauman satama sijaitsee paikalla, jolla on ollut satamatoimintaa

ainakin 500 vuoden ajan. Ensimmäisen laiturin rakentamisajankoh-

taa ei tunneta, ei edes satamalaitoksen perustamisvuotta. Siitäkin val-

litsee epätietoisuus, perustettiinko satama neitseelliseen maisemaan

vaiko jo muodostuneen asutuksen ympärille.

Niin tai näin, nykyinen satama tunnetaan ennen kaikkea paperi-

teollisuuden vientisatamana. Yli puolet viennistä koostuu sataman

omistavan UPM Kymmenen tuotteista. Volyymillisesti ylivoimainen

ykkönen on paperi ja kartonki, joita vietiin viime vuonna rullatava-

rana Raumalta yhteensä 3,4 miljoonaa tonnia. Luvussa on mukana

myös muiden paperitehtaiden paperia ja kartonkia.

Yhteensä vienti Raumalta oli viime vuonna 4,6 miljoonaa tonnia

ja tuonti 1,9 miljoonaa tonnia. Tärkeimmät tuontiartikkelit ovat

raakapuu ja aikakauslehtipaperin päällystysprosessissa tarvittava kao-

liini, jota saapuu Raumalle USA:sta, Brasiliasta ja Englannista.

Konttiliikenteen suhteellinen osuus Rauman satamassa on kasva-

nut jo monen vuoden ajan. Viime vuonna konteissa vietiin ulko-

maille yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia. Ekvivalentteina konttikulje-

tusyksikköinä ilmoitettuna vuonna 2006 vietiin 168 952 teu:ta eli

noin 41 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Laajennusinvestointi kiinni lupapäätöksestä

Näin raju konttiliikenteen kasvu asettaa sataman nykykapasiteetin

lähiaikoina koetukselle, jos kasvu jatkuu. Sataman laajennussuunni-

telmat olivat valmiit jo viime vuonna, mutta töitä ei ole päästy aloit-

tamaan. Noin 20 hehtaarin laajennusalue on kaksi ja puoli vuotta

sitten valmistuneen asemakaavan nojalla varattu satamakäyttöön,

mutta hankkeen käynnistyminen rakennuttajan toivomassa aikatau-

lussa ei ole itsestään selvää.

– Maisematyölupa ja kajoamislupa on jo myönnetty, ja odotam-

me vesioikeudellista ympäristölupaa Länsi-Suomen ympäristölupavi-

rastolta vielä tammikuussa. Tämän jälkeen rakennustyöt voivat par-

haassa tapauksessa alkaa, satamajohtaja Hannu Asumalahti kertoo.

Laajennusalue sijaitsee kallioisella saarella nimeltä Ulko-Petäjäs.

Saaren toinen puolisko on jo aiemmin louhittu. Nyt on suunnitteilla

toisenkin puoliskon louhinta sataman tarkoituksiin, mikä on saanut

Pro Ulko-Petäjäs -nimisen kansalaisliikkeen aktiiviseksi.

– Uskon laajennustöiden valmistuvan aikaisintaan 2008 ja vii-

meistään 2010. Aikataulu riippuu siitä, valitetaanko hankkeesta jat-

kossa. Sinänsä on aika ihmeellistä, että asemakaavasta kukaan sata-

maa nyt vastustava ei sanonut aikanaan yhtään mitään, Asumalahti

pohtii.

Riippumatta satamalaajennuksen tarkasta ajankohdasta Rauman

satama tekee tänäkin vuonna investointeja satamatoimintojensa te-

hostamiseksi. Joulukuussa tulee käyttöön uusi 2,6 miljoonaa euroa

maksava mobiilinosturi. Tämän jälkeen nostureita on satamalla yh-

deksän, joista kuusi on vapaasti liikkuvia. Mobiilinostureiden suu-

rehko määrä on seurausta siitä, että 20 laituripaikasta noin puolet so-

veltuu peräporttilastaukseen. Useimmiten peräporttialus kuljettaa

myös kansilastia; mobiilinosturin avulla kaiken lastin purkaminen

onnistuu samasta paikasta tarvitsematta siirtää laivaa.

– Edellytys tällaisten 420 tonnin

nostureiden käyttöön on lisäksi se,

että laiturirakenteet on suunniteltu

kestämään näin suuret kuormat.

Meillä näin on, koska vanhimmat

nykyisistä laitureista on rakennettu

vasta 30 vuotta sitten ja ne ovat

näin ollen varsin hyväkuntoisia,

Asumalahti sanoo.


Rauman satamankonttiliikenne 2006kasvoi 41 prosenttia

Rauman satamajohtaja Hannu Asumalahtiuskoo konttiliikenteen kasvavanjatkossakin, muttei enää yhtä jyrkästikuin suurten muutosten vuonna 2006.

V esa

Tom

puri

Rauman sataman laivalaitu-rit ovat valtaosin niin sanottujamassiivilaitureita. Niiden kanta-vana rakenteena on betoninenkulmatukimuuri, jonka tausta-täyttö on tiivistettyä louhetta.

Odoteltaessa sataman 15miljoonan euron laajennusin-vestoinnin käynnistymistä Rau-man satamaan tulee uuden mo-biilinosturin ohella muutakinuutta ja merkittävää. Tiehallintorakennuttaa ja Tieliikelaitos ura-koi parhaillaan uutta satamatie-tä. Sen valmistuttua ensi vuonnasuurin osa Rauman keskustankautta ajavasta kuorma-autolii-kenteestä siirtyy käyttämäänuutta rautatien viereen raken-nettavaa tietä.

– Tähän tieinvestointiin vai-kutti yhtenä tekijänä se, ettäRauman satama osoittautuitaannoisessa Tiehallinnon selvi-tyksessä länsirannikon satamistavilkkaimmaksi rekkaliikenteenosalta, Hannu Asumalahti ar-vioi.

* Vesa Tompuri


Rauman Satama/ Port of RaumaTilastotietoja vuosilta 1991-2006 Statistics

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006TAVARALIIKENNE/ CARGO TURNOVER 3484260 3140374 3730029 4268166 4220941 3736784 4552922 4939727 5172789 5404721 5352420 5676948 5938797 6320217 5905182 6563958ULKOMAAT/ FOREIGN TRAFFIC 3454461 3137048 3704033 4154434 4155825 3678692 4341909 4919993 5155204 5395254 5312148 5636470 5905356 6289736 5873424 6545059 Vienti/ Exports 2371920 2206139 2647551 3052943 3100590 2747895 3332277 3609480 3865406 4006230 3945805 4081150 4357403 4687282 4063566 4604798 Tuonti/ Imports 1082541 930909 1056482 1101491 1055235 930797 1009632 1310513 1289798 1389024 1366343 1555320 1547953 1602454 1809857 1940261KOTIMAA/DOMESTIC TRAFFIC 29799 3326 25996 113732 65116 58092 211013 19734 17585 9467 40272 40478 33441 30481 31758 18899

TRANSITO/TRANSIT TRAFFIC 96676 84265 14631 181512 171843 45605 78362 49428 44765 0 0 0 0 0 0 0

ALUSLIIKENNE/ SHIP CALLSKpl/ Number of vessels 994 996 1043 1060 1109 1009 1198 1197 1222 1249 1214 1274 1230 1323 1410 1528Vetoisuus yhteensä(nettotonnia) 2085513 1982329 2177041 2090078 2448838 2340231 2727157 3251575 3580051 3600014 3468196 3697604 3687805 4028379 4010924 4510209Total net tonnage

Kontit TEU Container 14 159 20 376 29 376 41 080 38 872 39 724 62 482 74 465 92 154 90 451 83 655 97 455 110 100 115 821 120234 168952

HA 10.1.2007

Rauman SatamaLiikenne 1997-2006

0

1000000

2000000

3000000

4000000

5000000

6000000

7000000

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Tonnia

Rauman SatamaKonttiliikenne 1997-2006

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

TEU

Sataman suunniteltu laajennus sijaitseeUlko-Petäjäs -nimisessä saaressa.

Rauman sataman liikennetilastot vuosilta1991-2006.

Raum

an S

atam

a

Konttikurottaja ja konttimoveriksi kutsuttu kontin-

siirtokärry ovat käypiä konttien lastauksen apuneuvoja. Niiden käyt-

tö saattaa kuitenkin tuottaa yllättäviä ongelmia, jos kontitettavana

on esimerkiksi paperirullia. – Perinteisesti kontit on siirretty paperi-

varaston sisään, mikä on merkinnyt runsasta varaston sisäistä liiken-

nettä. Mukana kulkeutuneet kivet ja muut epäpuhtaudet aiheuttavat

materiaalihävikkiä ja tuotevaurioita; pienikin kivi varaston lattialla

voi tehdä painavasta rullasta hylkytavaraa, selvittää tekninen päällik-

kö Arttu Lehto Oy Rauma Stevedoring Ltd:stä.

Nyt mainittu ongelma on suurelta osin poistunut, kun kontteja

ei enää tarvitse tuoda sisään. Kontin ovipää voidaan siirtää sähköhyd-

raulisten siirtokelkkojen ansiosta ulkoa terminaalin sisäpuolelle, jol-

loin trukit voivat lastata kontin sisäpuolelta.

Kuusankoskelaisen insinöörin Pentti Kleimolan kehitystyön tu-

loksena syntynyt kontinsiirtolaite on ollut Rauman satamassa käy-

tössä viime lokakuusta alkaen. Arttu Lehdon mukaan nykyistä neljän

laitteen lukumäärää tultaneen lisäämään.

– En halua ottaa kunniaa keksinnöstä itselleni. Kehitystyö on pe-

rustunut yhteistyöhön ja asiakkaan kuunteluun, Kleimola toteaa ky-

menlaaksolaisen vaatimattomasti. Hän jäi pari vuotta sitten eläkkeel-

le UPM Kymmenen korjaamopäällikön työstä, ja on aiemminkin

kunnostautunut keksintöhankkeissa, jollaisten toteuttamiseksi hä-

nellä on nykyisin Katajaharjun Koneasennus Oy -niminen yritys.

Rauma Stevedoringin projektipäällikkö Seppo Koivulahdella on

Kleimolan tapaan meriittilistallaan useita logistiikkaa tehostavia kek-

sintöjä. Yksi niistä on paperituotevaurioiden korjausasema, jonka an-

siosta paperinvalmistajilta säästyy miljoonia euroja vuosittain. Koi-

vulahden työpanos on ollut merkittävä myös niin sanotussa vetoket-

juprojektissa.

– Kontinsiirtolaitteen suurimpana hyötynä voi niinikään pitää

hylkyrullien ja tuotevaurioiden määrän huomattavaa vähenemistä,

Lehto kiteyttää.

Ergonomiakin saa kiitosta

Kleimolan ja Koivulahden kehittämä innovaatio perustuu kehitty-

neen vaakatasoon kallistetun ”trukkimaston” ja sähköhydrauliikan

soveltamiseen. Standardimittainen kontti siirretään terminaalihallin

kylkeen rakennetun siirtokelkan päälle. Kelkan välityksellä kontti ve-

detään varaston seinään tehtyyn kontin päädyn kokoiseen aukkoon,

jonka kautta kontti täytetään trukilla. Kontinsiirtolaitteen ominai-

suuksiin kuuluu osittain lattiatason alapuolelle rakennettu hydrauli-

nen nostosylinterikoneisto, jonka avulla kontin ovenpuoleista päätä

voidaan nostaa. Tämä on tarpeen, jotta kontin ovet saadaan auki ja

kiinni.

– Jos konttien lastauksessa jokin yksityiskohta olisi mahdollista


Kahden keksijänkohtaamisesta kehittyikontinsiirtolaiteRauman satama on ensimmäisenä ottanut käyttöön perinteistä kontinkäsit-telyprosessia helpottavan kontinsiirtolaitteiston. Laitteiston avulla konttivoidaan lastata trukeilla suoraan varastohallista, vaikka se on lähes kokopituudeltaan hallin ulkopuolella.

Kontinsiirtovaunu siirtää konttia perinteiseen tapaan, mutta ei vie konttia halliin, vaanjättää hallin kylkeen rakennetulle konttipedille. Konttipedin hallin puoleisessa päädyssä onkontin nostohydrauliikka, innovaation ydin.

miettiä uudelleen, se olisi tämä,

Kleimola sanoo ja viittaa tähän

’ylimääräiseen’ työvaiheeseen

tarkoittaen trukilla konttiin aja-

mista.

Muutenkin ergonomia tru-

kinkuljettajan kannalta paranee,

koska lastaus- ja purku tapahtuu

kokonaan sisätiloissa. Uuden

teknologian ansiosta ei tarvita

enää erillisiä konttipeltejä ajetta-

essa konttiin.

Kontin alapuolella sijaitse-

van siirtolaitteen rakenne koos-

tuu kontin omapainolle ja mak-

simitavarakuormalle mitoitetus-

ta teräksisestä tukirakenteesta ja

sähköhydraulisesta säätökoneis-

tosta. Hintaa kontinsiirtolait-

teelle ja ovirakenteelle kertyy

noin 25.000 euroa. Lisäksi on

rakennettava kontinsiirtopedin

perustukset, joiden kustannuk-

set ovat luokkaa 15.000 euroa.

Tuottavuuskin paranee

Arttu Lehto pitää hylkyrullien

määrän pienenemistä uuden

laitteen suurimpana taloudelli-

sena hyötynä. Lisäksi kontinkä-

sittelyprosessin tuottavuus para-

nee, muun muassa siksi, että

kontteja siirtokelkoille tuotaessa

ei tarvita niin sanottuja näyttö-

miehiä.

– Myös läpimenoaika kont-

tien lastauksessa nopeutuu, ar-

violta 15-20 prosenttia. Lisäksi

aiemmin kontitukseen käytetyt

sisätilat voidaan paremmin hyö-

dyntää tuotevarastoinnissa. Täl-

laiselle tehostamiselle on käyt-

töä, koska konttiliikenteen

osuus kasvaa jatkuvasti myös

Raumalla, hän arvioi.

Konttien pitkälle viedystä

standardisoinnista huolimatta ei

silti ole itsestään selvää, että sa-

ma laite sellaisenaan toimii opti-

maalisesti kaikissa konttisata-

missa. Muun muassa kalusto

vaihtelee, mistä syystä jokainen

tilanne vaatii räätälöidyn ratkai-

sun.

– Meillä tämä toimii niin hy-

vin, etten panisi pahakseni,

vaikka Rauman sataman pahim-

mat kilpailijat pitäytyisivät van-

hoissa tekniikoissa, Arttu Lehto

huomauttaa.

* Vesa Tompuri


Pauli Kleimola (kuvassa vasemmalla)rakensi Seppo Koivulahden (kuvassaoikealla) ideoiman kontinsiirtolaitteen.Koivulahti antoi merkittävän teknisenlisäpanoksen keksinnön käytettävyydenoptimoimiseksi. Uuden keksinnön tarvitsijan,Rauma Stevedoringin tekninen päällikköArttu Lehto on kuvassa keskellä.

Perinteisen paperivarastologistiikanmurheenkryyni on pikku kivien ja muidenepäpuhtauksien aiheuttamat rullienhylkäämiset.

§ kurkinen

Jonkun kerran aikaisemminkinnäissä oikeustapausselostuksissaon ollut esillä kysymys julkista val-taa käyttävän viranomaisen toi-mien oikeudellisesta arvioinnistatilanteissa, joissa riita osapuoltenvälillä on syntynyt. Käytännössä-hän on niin, että varsin usein vi-ranomaistaho on itse osapuolena

erilaisissa sopimusjärjestelyissä, jolloin tietenkin sitä ja sen toimintaakoskevat yleiset sopimusoikeudelliset normit ja periaatteet.

Sen tekemisiä ja laiminlyöntejä arvioidaan samojen sääntöjen mu-kaan kuin muidenkin osapuolten; joissakin tapauksissa voidaan sille kui-tenkin asettaa tavanomaista tiukempiakin vaatimuksia. Samoin asetel-massa pieni ihminen – iso vastapuoli valtion tai kunnan tai jonkun muunjulkisen yhteisön edustajan tekemiset otetaan huomioon esimerkiksikorvauksia määrättäessä: heikomman osapuolen asema ja ajatukselli-sesti suurempi oikeussuojan tarve. Mutta ei pelkästään sopimuskump-panina julkinen valta voi joutua osalliseksi ja mahdollisesti seuraamustenkohteeksi.

Se voi olla itse asiassa kovinkin ulkopuolinen, mutta sen vastuun pe-rään voidaan silti enemmän tai vähemmän perustellusti kysellä. Viran-omaisen tulee kaikessa toiminnassaan olla huolellinen, täsmällinen jaluotettava ja sen toiminnan kaikinpuoliseen oikeellisuuteen tulee kansa-laisten voida luottaa ja uskoa.

Nyt käsiteltävä tapaus on oivallinen esimerkki siitä, miten asiat käy-tännössä saattavat tapahtua ja miten oikea lopputulos – ainakin kor-keimman oikeuden mielestä – on ratkaistava. Samalla tämä juttu antaaoivallisen kuvan siitä, miten yleisesti ottaen suhteellisen vaatimattomas-ta asiasta saadaan aikaiseksi monivaiheinen, moniportainen ja pitkäkes-toinen oikeusprosessi.

Koko tarina sai alkunsa alkukesästä 1979, jolloin herra A oli ostanuterään vieraan valtion suurlähetystöltä henkilöauton, maksaen siitä teh-dyn sopimuksen mukaisesti14.500 silloista markkaa. Kauppa oli syntynytmyyjän lehti-ilmoituksen kautta ja sen mukaan autolla oli ajettu noin52.000 kilometriä. Itse kauppasopimus oli tehty täysin asianmukaisesti jaesillä oli totta kai ollut myös autoa koskeva rekisteriote, josta olennaisettiedot kaupankohteesta oli ollut todennettavissa. Otteen mukaan autooli vuosimallia 1976. Osapuolet olivat tyytyväisiä eikä ongelmia ollut.

Tarina jatkui sitten niin, että A, ajeltuaan autollaan jonkin verran jatehtyään siihen eräitä kunnostustoimenpiteitä, mm. maalaten sen, myisen lokakuussa samana vuonna eräälle B:lle 17.660 markan kauppahin-nalla.

Vajaan vuoden kuluttua tästä B oli saanut vanhasta katsastuskirjastaja poliisilta tietää yllättäen, että auton oikea vuosimalli olikin 1973; hänoli siis ostanut tietämättään kolme vuotta luultua vanhemman auton, olipettynyt ja katsoi maksaneensa autosta väärin perustein liian korkeankauppahinnan. Tästä alkoivat ensimmäiset käräjät, kun A vaatimuksistahuolimatta ei suostunut virhettä kontolleen ottamaan ja kieltäytyi kai-

kesta vastuusta ja taloudellisista korvauksista.Toijalan silloisessa kihlakunnanoikeudessa B vaati A:ta korvaamaan

hänelle kauppahinnan alennuksena vuosimallien erosta johtuneesta, B: nmielestä A:n vastuulle myyjänä kuuluvan vastuun perusteella 7.750markkaa 5 prosentin korkoineen kaupanteosta lukien laskettuna sekäkorvauksia oikeudenkäyntikuluista lähes 2.000 markkaa. Kanne meni lä-pi ja A velvoitettiin korvauksiin. Päätöksestä A oli valittanut Turun ho-vioikeuteen, joka oli vahvistanut alioikeuden tuomion ja pysyttänyt A:llemäärätyn korvausvelvollisuuden.Asia oli siis tässä vaiheessa saanut pää-tepisteensä.

A ei kuitenkaan tähän ollut tyytynyt, ei ollenkaan. Nyt puolestaan Alähti käräjöimään, kun muutoin ei mielestään oikeutta saanut.Vaatimuk-set kohdistuivat Suomen valtioon, jota A piti vastuullisena ja syyllisenäkoko sotkuun, kun sen palveluksessa olleet rekisteröintiviranomaisetolivat antaneet virheellisen rekisteritodistuksen. Olihan A toki välilläyrittänyt saada omaa myyjäänsäkin eli suurlähetystöä korvaamaan, mut-ta vailla minkäänlaista menestystä.

Lähetystö ei katsonut olevansa missään vastuussa jupakassa, olihanse toiminut vilpittömässä mielessä ja toiminut vain hallussaan olevan vi-ranomaistodistuksen tietojen varassa. Ainoa "ilo" A:lle näistä lähetystönkanssa käydyistä neuvotteluista oli ollut yli 4.000 markan määrään yltä-neet erilaiset selvittelykustannukset. Niinpä sitten vastaajaksi haastettiinvaltio, joka ei sekään vapaaehtoisesti ollut korvausvelvolliseksi ilmoit-tautunut. Käsittelypaikkana oli tällä kertaa Helsingin silloinen raastuvan-oikeus, missä A vaati Suomen valtiota velvoitettavaksi korvaamaan hä-nelle nyt jo kaiken kaikkiaan 14.633,90 markkaan nousseet maksut jakustannukset. A:n mukaan oli ilmiselvää, että valtio oli vastuussa virka-miestensä huolimattomuudesta johtuneesta virheellisestä merkinnästä-rekisteriotteeseen, josta kaikki sotku ja taloudellinen vahinko A:lle oli ai-heutunut. Korot ja oikeuskulut toki tuli vielä lisätä korvausvelvollisuu-den piiriin.

Vastineessa valtio myönsi, että virhe oli tapahtunut. Se ei kuitenkaanpitänyt virhettä kovin merkityksellisenä. Se korosti lisäksi, että A oli har-joittanut käytettyjen autojen kauppaa jo aikaisemminkin ja että sillä pe-rusteella A: n olisi täytynyt jo autoa ostaessaan huomata, että ko. autooli rekisterimerkintää iäkkäämpi. Mm. auton kunnon olisi pitänyt antaaaihetta epäilyksiin.A oli – siis valtion käsityksen mukaan – ollut itse huo-limaton asiassa ja omalla tuottamuksellaan aiheuttanut vahinkonsa.Vaih-toehtoisesti vastuussa oli suurlähetystö, kun oli myynyt auton A:lle.

Kiistäessään koko kanteen valtio samalla totesi, että ainakaan se eivoi olla missään vastuussa A:n kustannuksista siltä osin kuin ne johtuivatlähetystön kanssa käydyistä neuvotteluista ja joka tapauksessa korvaus-velvollisuutta, jos oikeus ylipäätänsä sellaiseen ratkaisuun päätyisi, olisivahingonkorvauslain perusteella soviteltava.

Valtiokin vaati korvauksia oikeudenkäyntikuluistaan. Raastupa tutkija päätti. Faktoissa ei epäselvyyttä ollut: virheellinen merkintä rekisteri-otteessa oli ollut ja kaupat oli tehty niinkuin oli tehty. Koska kuitenkin oikeuden mielestä oli oikeudessa jäänyt näyttämättä, että rekisteriot-teen antaneet virkamiehet olisivat asiassa toimineet tahallisesti tai edes


LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMateriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.

LAKIASIAA KKO 1989:14

Diplomaattinenkoselkkaus

tuottamuksellisesti väärin ja siten aiheuttaneet virheen ja sitä kautta va-hingon – ja kun virhe ei ollut edes suoraan kohdistunut A:han, vaan lä-hetystöön – niin oikeus hylkäsi kanteen ja siihen perustuvat vaatimuk-set kokonaan.A velvoitettiin korvaamaan valtiolle sen oikeuskuluja 700markkaa. Sitten mentiin Helsingin hovioikeuteen, jonne A valitti ja vaa-ti samaa kuin raastuvassakin. Korvausta oli saatava.

Asioiden kulku kerrattiin ja asiakirjat käytiin huolellisesti läpi. HO to-tesi, että kun autorekisteriviranomaiset kyseessä olevassa toimipistees-sä käsittelevät otteita kymmeniä tuhansia vuosittain, myös mahdollisuusvirheiden syntymiseen on, vaikka oltaisiinkin huolellisia. A:n olisi myösalan kokemuksensa perusteella tullut havaita ristiriita auton iästä annet-tujen tietojen ja todellisuuden välillä.

A:lla oli siis omaa tuottamusta asiassa ja sillä oli vaikutuksensa. Kunnäin oli, vapautettiin valtio korvausvelvollisuudesta myös hovioikeudes-sa. Jutun sekavuuden ja epätietoisuuden perusteella oikeus kuitenkinvapautti A:n korvaamasta valtion oikeudenkäyntikuluja ja poisti määrä-tyn 700 markan korvausvelvollisuuden, joten osapuolet saivat kumpikinpitää omana hyvänään omat oikeuskulunsa.

Korkein oikeus myönsi A:lle valitusluvan ja otti jutun vielä kerrantutkittavakseen. A toisti vaatimuksensa ja valtio omasta puolestaan an-toi vastauksensa.Taas tutkittiin dokumentteja, pohdittiin ja arvioitiin.To-siasiapuolessa ei edelleenkään mitään uutta ollut, virhe oli ja kauppojaoli kerrotuilla tavoilla tehty.Todettiin, että olennaisena edellytyksenä au-ton käyttämiseen liikenteessä vaaditaan viranomaisen antama, asianmu-kainen rekisteriote. Se on myös oleellisena asiakirjana autokauppja teh-täessä ja osapuolilla tulee olla oikeus luottaa siinä oleviin tietoihin. Täs-sä tapauksessa A: lla ei ollut mitään syytä epäillä, että otteessa olisi ol-lut virhe vuosimallin tai minkään muunkaan kohdan kohdalla.Vuosimal-lilla on myös merkitystä auton arvoon ja kauppahinnan määrittelyyn.

KKO:n mielestä virheellinen merkintä oli aikaansaanut sen, että Aoli maksanut autosta "oikeaa" hintaa korkeamman hinnan. Edelleen re-kisteriotetta annettaessa ei oltu noudatettu kohtuudella asetettaviatarkkuusvaatimuksia. Tästä on A:lle aiheutunut vahinkoa. Sensijaan va-hinkoon tässä yhteydessä ei ollut huomioon otettavaa vaikutusta muil-la seikoilla ja tehdyillä kaupoilla ja määrätyillä korvauksilla tai muilla kus-tannuksilla. Oikein siis oli määrätä valtio korvaamaan A:lle hänen liikaamaksamastaan kauppahinnasta oikeuden arvion mukaan, kun parem-paa näyttöä ei ollut, kohtuulliseksi arvioidut 6.000 markkaa. Perustelu-ja tämän korvauksen sovittelemiselle ei ollut. Valtio korvatkoon A:lleem. määrän korkoineen alkuperäisen haasteen tiedoksiannosta1.3.1985 alkaen 16 %:n viivästyskorkokannan mukaisesti ja vielä lisäksiA:n oikeudenkäyntikuluja KKO:ssa 2.000 markkaa. Asiassa suoritettiinmielenkiintoinen äänestys, sillä lopputulos oli 2-2-1. Kaksi oikeusneu-vosta oli em. tuomion ja sen perustelujen takana, kaksi muuta hyväksyi-vät jutun esittelijän mietinnön, jossa valtion korvausvelvollisuus olisi ol-lut 7.750 markkaa ja korvaus kuluista 5.000 markkaa.

Yksi oikeuden jäsenistä taas olisi pysyttänyt hovioikeuden tuomionlopputuloksen ja – samoilla perusteilla kuin HO:kin – olisi vapauttanutvaltion koko korvausvelvollisuudesta.Tällaisessa tapauksessa lopullinenratkaisu määräytyi ikäänkuin siltä väliltä.

Ei ole juridiikka aina kovin yksinkertaista. Monta tuomaria asian kä-sittelyyn osallistui ja lopputulos, näin uskaltaa väittää, ei kyllä ollut miten-kään ennalta arvattavissa. Se kuitenkin tuntuu loogiselta ja oikeudenmu-kaiselta ja ennenkaikkea se on lopullinen. Kysymyshän oli siitä, mikä ontoisaalta viranomaisen vastuu erilaisia todistuksia annettaessa ja toisaal-ta, millainen luotettavuus annetuille todistuksille voidaan antaa. Ratkai-sun mukaan viranomainen on varsin ankarassa vastuussa – virheitä eisaa tapahtua – ja todistuksen sisältöön on sen saajalla lupa luottaa.

* Jyrki Kurkinen

§ kurkinen


Informaation hallinnastajakeluratkaisuihin

LOGISTICS 200719.4. Wanha Satama

Toimiva logistiikka tuo tehoa liiketoimintaan. LOGISTICS 2007 tarjoaa tehokkaita ratkaisuja tietovirran ja toimitusketjun johtamiseen. Logistiikkapäättäjien kohdennetussa tapahtumassa tapaat alan keskeisimmät vaikuttajat ja saat puhtia niin kansain-välisen kuin kotimaisenkin logistiikan hallintaan. Tervetuloa!

Poimintoja esityksistä:

Kuljetus- ja logistiikka-alan haasteet ja hallinta

- toimitusjohtaja Markus Höglund, DHL Freight (Finland) Oy

Case Mäntsälä - logistiikkakeskuksen sijoittuminen kuntaan

- kunnanjohtaja Esko Kairesalo, Mäntsälän kunta

- toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen,Tokmanni Oy

Aika Torstaina 19.4.2007 klo 8.30-17.00

Paikka Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5,

00160 Helsinki

Päämedia Järjestäjä Yhteistyössä

www.wanhasatama.com

Sisäänpääsyveloituksetta ilmoittautumalla ennakkoon osoitteessa www.wanhasatama.com


Logistiikka-lehden erikoisliite Supply Chain memo on jaossa LOGISTICS 2007 -tapahtuman 19.4.2007 yhteydessä.

Logistiikka -lehden huhtikuun (3/2007) numero ilmestyy 10.4.2007

Ilmoitusvaraukset Logistiikka-lehteen sekä Supply Chain memo -erikoisliitteeseen 20.3.2007 mennessäpuh 09-6963751 taiemail: [email protected]

SUPPLY CHAIN OME

M

Raili Hilakari, Espoon kaupunki

”Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyö

tarvitsee muutakin kuin sähköpostia”.

Tapani Turunen, TietoEnator

”eHotellissa verkkolaskun voi maksaa

yhdellä klikkauksella.”

70

02

|1

o:N

etiil

siok

ire

ne

dh

el-

ak

kiits

ig

oL

1I2007 • Intia ja Kiina pinnalla • Truili trukin ratissa • Supply Chain Memo -liite

41

rfid


RFID laajenee Suomessa erityisesti teollisuuden käytössä. Yksittäisensuuren läpilyönnin sijaan Suomessa RFID etenee vähitellen eri sovellus-ten kautta. Automatisoitua tavaran vastaanottoa tehdään jo useassapaikassa, Oulun yliopistollinen sairaala pitää varastoista kirjaa RFID:llä jaAker Yards kehittää henkilöstön turvallisuutta telakalla UHF-taajuudentekniikalla.

Akerin ratkaisu on kansainvälisesti palkittukin. Tietty virstanpylväsonsaavutettu siinäkin, että ainakin kaksi kotimaista teollisuusyritystäkäyttää RFID-tarroja kertakäyttöisesti kuormalavalähetysten tun-nistamiseen.

Molemmissa tapauksissa on todettu, että tarramuotoisen tunnis-teen kustannus on painunut riittävän alas.Takaisinmaksu toteutuu vaik-ka tunnisteet heitetäänkin roskiin pakkausmateriaalin mukana.Vuoden-vaihteessa allekirjoittanut vieraili Yhdysvalloissa Wal-Martilla ja Pepsinjakelukeskuksessa. Mäyräkoiran kokoisiin Gatorade-pullopaketteihinlyötiin 20 000 tagia päivässä. Niin arkipäiväiseltä toiminta tuntui, ettäepäilemättä olemme matkalla samaan suuntaan.

Suomessa on oltu soveltamisen lisäksi aktiivisia myös tekniikan kehi-tyksessä, josta tässä lisää.

Elektrobitiltä RFID-lukija

Kotimainen Elektrobit on ottanut rohkean askelen lanseeratessaanoman UHF-taajuuden RFID-lukijan.Tuote on poikkeuksellisesti Elektro-bitin omalla brändillä varustettu. Lukija sai vertailutesteissämme erin-omaiset suoritusarvot ja Elektrobit onkin hyvässä lähtöasemassa kehit-tyä johtavaksi eurooppalaiseksi lukijavalmistajaksi.

Confidexin on-metal -tägit

Suomessa RFID-projekteja on käynnissä erityisen paljon teollisuudessa,

jossa prosessissa seurattavat merkintäkohteet vaihtelevat muovilaati-kosta junanvaunuun. Vaativien metallikohteiden merkintään kertakäyt-töiseksi tarkoitetut tarratägit eivät sovellu. Nokialainen Confidex tarttuihaasteeseen ja kehitti sarjan metalliin asennettavia tunnisteita.Tuotteitaon vertailtu niin Suomessa kuin ulkomailla muita tarjokkaita vastaan. Josjoku toimittaa meille ennen kesää paremmin toimivan ja paremminsuojatun kovien olosuhteiden UHF-tägin, niin tarjoamme näytteestävaihtokaupassa korin olutta.

Nordic ID:ltä pidemmän lukumatkan käsipääte

Käsipääterintamalla on ollut hiljaisempaa suurten valmistajien keskit-tyessä Euroopan radiostandardien mukaisten kiinteiden lukijoiden kehi-tykseen ja kompastellessa RoHS-määräysten yhteensopivuuden kanssa.Salolainen NordicID julkisti kuitenkin hiljattain jopa 70 cm lukuetäisyy-teen kykenevän uuden mallin PL3000-käsilukijastaan. Lukija soveltuutestiemme mukaan erityisesti kalustonhallintaan, jossa esimerkiksi rulla-koita tai muita kohteita pitää tunnistaa käyttäjän mukana liikkuvallaRFID-lukijalla. Laitteessa on WLAN- tai GPRS-yhteys ja siihen voidaanasentaa ohjelmisto, joka yhdistää lukutapahtumatiedon taustajärjestel-miin.

UPM Raflatac ja SAP AII

RFID-aiheeseen tutustuneet SAP-käyttäjät ovat todennäköisesti tör-männeet SAPin markkinoimaan Auto-ID Infrastructure (AII) -tuottee-seen, joka mahdollistaa RFID-toiminnallisuuksien liittämisen SAP R/3 -toiminnanohjausjärjestelmään. Suomalainen RFID-tägivalmistaja UPM-Raflatac otti ensimmäisenä Suomessa ohjelmiston käyttöön. Järjestel-män rakentamisen suoritti SAPin kumppani Vilant.Toteutus on ensimäi-siä Euroopankin mittakaavassa.

Logyn RFID-koulutukset

Logyn joulukuussa järjestetty RFID-koulutus oli jälleenkerran loppuunmyyty ja kurssipalaute erinomainen. Kou-lutuksissa RFID-tekniikkaa kokeilevat loppukäyttäjät pää-sevät myös vaihtamaan kokemuksia toisten kanssa. JosRFID:n soveltaminen on suunnitelmissa tai työn alla, lähe-tä e-mail ja tiedustele seuraavaa koulutusta. Se on erin-omainen mahdollisuus päästä tekniikkaa soveltavien lop-pukäyttäjien piiriin ja antaa lisäksi vankan käytännönlähei-sen perustan oman kehitysprojektin aloittamiselle.

* Ville Kauppinen

Vilant Systems Oy

Tägihinnat mahdollistavat jokertakäyttötägit logistiikkaketjussa

Elektrobitin lukija erottui testeissä myös värin puolesta.

Tarjoamme maan kattavimman val ikoimanlogist i ikan ja oston er i a ihealueis i in

perehtyvää koulutusta:

� kurss it

� seminaarit

� yrityskohtainen koulutus

� t ietotaitoanalyys i

� Onnistuneen toiminnan tehostamisen edel lytys on ammattita itoinen ja uusimman t iedon hal l i tseva henki lökunta

� Henki löstön ammattita itoa parantaa koulutus

Katso l i sät ietoja:www.logy.f i /koulutus

K E H I T Ä A M M AT T I TA I T O A

PA R A N N A K I L PA I L U K Y K Y Ä

KOULUTUKSELLA!

Pörssiyhtiöistä monet ovat tätäkirjoittaessani julkaisseet tulok-sensa. Nyt voidaan jo tehdäyleisiä havaintoja.Tulosta tahko-taan ennätysmäisesti. Suhdan-teet ovat olleet armolliset jaantaneet lisäpotkua tuloksiin.Mitä tapahtuu, kun taloudenvauhti hiipuu? Mistä löytyy pa-rantamisen varaa?

Vaikka teollisuustuotantoSuomessa ei ole yhtä kuin No-kia klusterin tai ICT-teollisuu-den tuotanto ja vaikka monet

ovat kyllästyneet Nokia-juttuihin, niin silti niistä kannattaa ammentaa.Onhan painovoima sama Nokialle kuin muillekin, samaa leipää ne noki-alaiset syövät kuin muutkin. Euro on euro ja päivä, tunti, metri kutenmitkä tahansa teollisuustalouden mittayksiköt ovat kaikille samat!

Nokia laittoi tilaus-toimitusketjunsa uuteen uskoon noin 10 vuottasitten toimintatapansa perusteellisella muutoksella. Turbulentilla toimi-alalla oli pakko satsata ketteryyteen ja reagointikykyyn. Tulokset ovatkaikkien tiedossa.Toimintaa on jatkuvasti parannettu ja myös alihankki-joiden suuntaan on painettu päälle, investoimalla systeemeihin, raken-nettu näkyvyyttä, petrattu prosesseja, yhteispeliä jne.Tätä Nokian pai-netta alihankkijoihin päin on kestänyt siis jo noin 10 vuotta. Ilmeisestikaikki toimittajat ja alihankkijat eivät vieläkään ole saaneet kehitetyksiriittävän reagointikykyistä toimintatapaa vastatakseen Nokian ja senmarkkinoiden haasteeseen! Nyt oireillaan, kun paine on ylittänyt omatsietorajat tai taloudelliset realiteetit! Kenen syy? Paha sanoa, mutta josei ole muutoskykyä tai -halua, niin ei voi menestyä turbulentin kysynnänbusineksessa!

Konkretiaa. Otetaan esimerkiksi Perlos, joka tekee laadukkaastituotteitaan ja on varmasti petrannut jatkuvasti varsinaisessa tekemises-sä, tuotannossa. Tarpeelliset laatusertifioinnit lienevät olemassa ja pro-sessit on kuvattu, niitä on kehitetty ja uudelleen järkeilty sekä suunnitel-tu. Se ei kuitenkaan taida riittää.Vaihto-omaisuuden riitto on edelleen75 päivän luokkaa eli kierto alle 5.Tällä ei vielä tunnu pärjäävän.

Perlos on muuttanut toimitusketjun rakennetta eli investoinut teh-taisiin asiakkaiden lähellä. Koko toimitusketjun toimintatapaa ja myösjohtamista pitää muuttaa. Pitää alkaa johtaa prosesseja ja prosessienkautta. Tilaus-toimitusprosessilla pitää olla omistaja ja tämän prosessinsuorituskykyyn pitää satsata. Tämän prosessin pitää olla osa toimitus-johtajan jokapäiväistä elämänmenoa ja aktiivisen kiinnostuksen kohde.Ei vähiten sen vuoksi, että tämän prosessin päästä kurkistaa asiakas jaainoastaan sieltä suunnasta tulee yrityksen kassaan rahaa.

Jos Perlos johtaisi prosessejaan kuten Nokia, voi olla, ettei tarvitsisi

tehdä aivan niin dramaattisia muutoksia kuin meneillään olevat yt-neu-vottelut antavat ymmärtää.Tosin Kalle Isokallio, joka on viisas mies, sa-noi kolumnissaan Iltalehdessä, että vaikka perloslaiset tekisivät Suomes-sa työtä palkatta, ei niitä kännykänkuoria täällä kannata tehdä, koska vo-lyymimarkkinat ovat muualla. On se niinkin.

Ne alihankkijat tai sopimusvalmistajat, jotka eivät kykene muuttu-maan, tekemään enemmän lisäarvoa ja reagoimaan nopeasti muuttu-vaan kysyntään, menettävät kilpailukykynsä ja pullahtavat pois Nokiaverkostosta. Ne liittoutuvat pakon edessä – ei omaehtoisesti – tai tule-vat parempien syömäksi.

No otetaanpa toinen, ajankohtainen yritysesimerkki Nokia-maail-man ulkopuolelta. Konecranes tekee hyvää tulosta muutettuaan radi-kaalisti toimitusketjun rakennettaan viime vuosina. On annettu enem-män vastuuta alihankkijoille, jotka tekevät aikaisempaa enemmän lisäar-voa. Näin on saatu aikaiseksi markkinoiden vaatimaa joustoa. Lisäksiyhden keskitetyn tuotantoyksikön sijasta tuotantoa ja loppukokoonpa-noa on nyt alueilla eli lähellä asiakkaita. Se on varmaan lyhentänyt läpi-menoaikoja, mikä taas on parantanut reagointikykyä, auttanut markki-naosuuskilvassa sekä alentanut merkittävästi myös kustannuksia.Tulok-set puhuvat puolestaan.

Konecranes ei jää näille sijoilleen tyytyväisenä paistattelemaan, vaantoteaa, että tämä on vasta alkua. No mitä seuraavaksi? Ehkä tavara pitääpanna todella virtaamaan, läpi koko ketjun, niin hyvä tulee. Nykyiselläänkun ei olla kovin hääppöisessä virtauksessa. Vaihto-omaisuus näyttääkiertävän noin kolmea eli riitto olisi noin 120 päivää. Täältä löytyy vieläpaljon parannettavaa.

Yhteistä em. yrityksille on yllättävän paljon. Olkoonkin, että ovat ar-voketjussa hiukan eri roolissa ja täysin eri teollisuuden alalla. Kumman-kin on syvästi ymmärrettävä missä pelissä oikein ollaan – kysynnän en-nustettavuus on vaikeata. Siksi joustava, reagointikykyinen toimitusketjuon tarpeen.Toiseksi markkinat määrittelevät pitkälti minkälainen toimi-tusverkoston rakenteen pitäisi olla. Kolmanneksi tilaus-toimitusprosessipitää laittaa huippukuntoon ja sen kautta pitää johtaa koko toimitusver-kostoa. Ja lopulta täytyy panna reippaasti toimeksi juuri nyt, kun sekämarkkinat että talous vielä kasvavat.Tuntuu siltä, että vain harva yritys-johtaja panee itsensä likoon, ottaa kunnon etunojaa ja tarttuu toimeen.

* Timo Vierikko

Timo Vierikko on kansainvälisen logis-

tiikan asiantuntija. Hän korostaa mete-

riaalivirtojen merkitystä ja siten koko

toimitusketjun tehostamista. Vierikko

on Travia Logsitics Oy:n perustajaosa-

kas. Se on verkostoitunut suomalainen

logistiikka-alan asiantuntijayritys, joka

aloitti toimintansa vuonna 2005. Vie-

rikko toimi aiemmin pitkään Nokia

Oyj:n kansainvälisissä logistiikan johto-

tehtävissä.

43

vierikko


Turbulenssiatoimintatavoissa?

Rauman Offsetpaino Oy on ollut LogOs -projektissa mu-

kana vuoden 2005 alusta. Se on raumalainen yritys, joka painaa

muun muassa esitteitä, käyntikortteja ja kirjekuoria. Toimitusjohtaja

Riitta Porkka näki projektiin mukaan lähtemisen olevan hyödyksi

paitsi yritykselle myös Rauman kaupungille.

– Rauma ei ole samalla tavalla kasvukeskus kuin suuremmat yli-

opistokaupungit. Ammattikorkeakoulu voi kuitenkin vaikuttaa kau-

pungin kasvuun ja sen takia on tärkeää tukea tällaisia projekteja,

Porkka sanoo.

Porkan mukaan yhteistyö auttaa myös projektien vetäjiä tutustu-

maan paremmin yrityselämään. Opiskelijoille projekti on yhtä kuin

opinnäytetyö, yritys toivoo parantavansa logistista toimintaansa.

Näin kaikki osapuolet hyötyvät jollain tavalla.

Koko toimintaprosessi on logistiikkaa

Porkka sanoo projektin olleen erittäin antoisa. Mitään konkreettista

ei ole vielä varsinaisesti saavutettu, mutta LogOs -projekti on luonut

yrityksen sisälle varman ajattelutavan, jonka mukaan toimitaan jat-

kossa. Jokaiselle alkaa pikku hiljaa löytyä oma paikkansa toiminta-

ketjussa. Yritykselle on valittu uusi toiminnanohjausjärjestelmä, jon-

ka avulla pyritään parantamaan toimintaa kokonaisvaltaisesti.

– Tärkein pyrkimys on saada tieto kaikkien saataville. Jos vain yk-

si ihminen vastaa jostain tietystä asiasta, prosessi hidastuu ja tulee

helposti väärinkäsityksiä, toteaa Porkka.

Projektissa mukana olleista opiskelijoista Porkalla on vain hyvää

sanottavaa. Opiskelijat paneutuivat työhönsä kunnolla eikä epävar-

muutta ollut havaittavissa.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta tiedon välittämi-

nen helpottuu. Kaikki tarvittava informaatio tulee olemaan yhden ja

saman järjestelmän takana. Tämä vaikuttaa koko yrityksen sisäisen

toiminnallisen ketjun toimimiseen.

– Kun tieto on helpommin seurattavissa, koko prosessi toimii pa-

remmin, hinnoittelusta toimituksen jälkeiseen seurantaan. Näin pa-

rannamme myös asiakkuuksien hallintaa. Tietoa ei pidä pantata, sen

tulee olla kaikille yhteistä, Porkka selittää.

Verkostoituminen tulevaisuuden tavoite

Koneistustuotteita ja räjähteitä valmistava yritys Raikka Oy on pe-

rustettu vuonna 1946. Pääkonttori on Helsingissä ja tuotantolaitok-

set Eurajoella. Toimistonhoitaja Heidi Virtanen kertoo yrityksen ol-

leen mukana LogOs -projektissa vuodesta 2004 saakka. Reilun kah-

den vuoden aikana on Raikka Oy:kin ottanut toiminnanohjausjär-

jestelmän käyttöön ja tulokset ovat olleet positiivisia.

– Toiminnan ennakointi ja suunnittelu on huomattavasti hel-

pompaa, kun esimerkiksi varasto-

saldoja pystytään seuraamaan ja

päivittämään järjestelmän avulla,

Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan ilman Lo-

gOs -projektia toiminnanohjaus-

järjestelmän kokonaisvaltaisempi

käyttöönotto olisi ollut hitaam-

paa, joten hyötyä siitä oli paljon.

Positiivinen yllätys oli myös yh-

teistyö opiskelijoiden kanssa.

– Käytännönläheisyys on iso

asia nykyajan korkeakoulutukses-

sa, mikä vain parantaa opiskeli-

joiden valmiuksia yrityselämään.

Ennen vanhaan kaikki käytiin lä-

pi vain teoriassa, naurahtaa Virta-

nen.

Projektin aikana Virtanen jäi

kaipaamaan kontaktia muihin sa-


Valta on sillä, kellä on tieto

Satakunnassa on saatu päätökseen LogOs-projekti.Ammatti-korkeakoulu ja yritykset ovat reilun kahden vuoden ajanyhteistyönä parantaneet paikallista pk-yritysten logististaosaamista. Logistiikka on Raumalla vahva laji, sillä alallevalmistuu sekä tradenomeja että insinöörejä.

Riitta Porkka on sitä mieltä, että LoGos -projektista ovat hyötyneet useat osapuolet.

Jenn

i Jo

ensu

u

manlaisiin yrityksiin. Verkostoi-

tuminen on kuitenkin yksi tär-

keimmistä tulevaisuuden tavoit-

teista.

– Vuorovaikutus toisten sa-

massa tilanteessa olevien yritys-

ten kanssa olisi voinut auttaa

ratkomaan joitain esille noussei-

ta kysymyksiä ilman pähkäilyä.

Ei enää turhaajuoksemista

Uusi toiminnanohjausjärjestel-

mä ei ole Raikka Oy:ssa vielä

käytössä kokonaisvaltaisesti,

mutta tähän kuitenkin pyritään.

Järjestelmän avulla työ nopeu-

tuu, kun ei tarvitse joka kään-

teessä juosta varastolle tarkista-

maan jokaista pikkuseikkaa.

Virtasen mielestä on kuiten-

kin tärkeää, että mietitään, mitä

kaikkea järjestelmään syötetään.

Joka ainutta tiedonmurusta ei

tarvitse kirjata koneelle, jos vies-

ti kulkee nopeammin jalan.

– Tietoa tulee olla kir-

jattuna olennainen mää-

rä, ei liikaa, eikä liian vä-

hän. Nyt kun vielä opet-

telemme ohjelmiston

käyttöä, on hyvä opetella

ihan kantapään kautta.

Näin vältymme virheiltä

tulevaisuudessa ja pys-

tymme omalla osaamisel-

lamme takaamaan selkeän ja hy-

vän koulutuksen työntekijöil-

lemme.

Parhaimmillaan LogOs -pro-

jektin tulokset toteutuivat in-

nostuneen yrityksen ja motivoi-

tuneiden opiskelijoiden yhdis-

telmässä. Se motivoi myös en-

tisestään projektin taustajouk-

koina toimivaa opetushenkilös-

töä ja projektin vetäjää. Monilla

yrityksistä oli valmiina kehittä-

miskohteita ja joissain tapauk-

sissa ratkaistiin ongelmia, joita

ei ollut tiedostettu projektin al-

kaessa. Projekti vahvensi entises-

tään käsitystä ammattikorkea-

koulun mahdollisuuksista toi-

mia läheisesti yrityselämän kans-

sa kehittäjänä ja kehittyjänä.

Projektin kautta myös todennet-

tiin entistä paremmin ongelma-

pohjaisen opetusmenetelmän

(PBL) tehokkuutta ja muokat-

tiin kursseja yrityslähtöisem-

mäksi.

* Jenni Joensuu


��

��

��

��

Heidi Virtasen mukaan on kaikkienkannalta tärkeää opetellatoiminnanohjausjärjestelmän käyttökantapään kautta.

Jenn

i Jo

ensu

u

Suomen markkinoiden osaltatavara-autopäällikkö Timo Puo-lamäki raportoi Citroenin myy-neen vuonna 2006 runsaat 1200tavara-autoa. Puolamäki arvioimyynnin kokonaisuutena olleenhyvän Jumper- ja Jumpy -mal-listolla, joka uudistui vastavuoden 2006 markkinoille.

- Vuoden 2007 automarkki-noilla myydään 145.000 hen-kilöautoa, 15.000 pakettiautoasekä 2.000 kevytkuorma-autoa,ennusteli Puolamäki. Puolamäkikertoi edelleen pakettiautojenkaupasta 85% painottuvan ko-konaispainoluokaltaan 2500kg:n ja 3500 kg:n välille.

Mukavuustekijät tärkeäosa ostopäätöksissä

Puolamäki kertoi myös tavara-autojen käyttäjätutkimustentuoneen heille mielenkiinoistatietoa siitä, mitä asiakkaat toivo-vat tavara-autoilta. Myynti- jatuotantopuolella on asiakkaiden

tärkeimmäksi valinnan perus-teeksi arvioitu tavaratilaa ja sensuuruutta. Uusimmissa tutki-muksissa onkin vastausten pai-notus ollut pääasiassa ohjaamo-ergonomiassa. Ostajat haluavathiljaisen ohjaamon, ergonomi-set hallintalaitteet sekä istuimen.

Uusi Jumper-mallistomarkkinoille

Uudessa Citroen Jumper -mal-listossa kokonaispainot nousevatneljään tonniin saakka, jonkajohdosta Puolamäki uskoo Jum-per-malliston puhuttelevanuusia käyttäjäryhmiä. Uusienpainoluokkien myötä Jumperintaka-akselia on kehitetty kasva-neiden massojen vaatimustenmukaiseksi ja nyt taakse voi vali-ta myös ilmajousituksen. Senyhtenä etuna on tavaratilan ma-talan, versiosta riippuen 53 tai56 sentin korkuisen nostokyn-nyksen laskeminen vielä seitse-mällä sentillä. Jousitus pitää au-

ton ajon aikana vakiokorkeudel-la kuormasta riippumatta ja tar-joaa poikkeuksellisen korkeata-soisen matkustusmukavuuden.Puolamäki totesi uuden Jum-per-malliston herättäneen hel-mikuussa runsaasti kiinnostustaostajien parissa koko piirimyyjä-verkostossa.

Jumpy-mallistokevyempäänkuljetukseen

Jumpy-mallisto, joka esiteltiintammikuussa Brysselin auto-näyttelyssä, tulee Suomessamyyntiin huhti-toukokuussa.Puolamäki toteaa Jumpy-mallis-ton täydentävän erinomaisesti

Citroen tavara-automallistoa.Jumpy-mallisto sopii tarpeisiin,joissa 1000-1300 kg kantavuus5-7 m3 tavaratilalla on riittävä.Diesel-moottoreiden valikoi-massa on tarjolla 1,6 l- (66 kW)2,0 l- (88kW) ja 2,0 l- (100kW)mallit. Lisäksi valikoimaan kuu-luu myös 2.0 l- (105kW) bensii-nimoottori. Jumpy-mallistoSuomessa on myynnissä esitte-lyssä ja myynnissä helmikuussa.

Citroen-tavara-autojen piiri-myyjäverkosto Suomessa raken-tuu runsaasta 37 yrityksestä.Huoltopisteitä eri puolella Suo-mena on runsaat 60 kappaletta.

* Juhani Piipponen


Citroen-mallistot menestyvät- Citroenin henkilö- ja tavara-autotuotanto oli vuonna

5 runsaat 1,4 milj. kappaletta,Auto-Bon Oy:ntoimitusjohtaja Markku Tamminen kertoi.Tuotannosta4,5 prosenttia myytiin kotimaassa Ranskassa ja 6 ,3 %muissa EU-maissa, loput 15, % myytiin muualle. Muistamarkkinoista Tamminen totesi erityisesti myynnin Itä-Eurooppaan kehittyneen voimakkaasti.Tamminen arvioiItä-Euroopassa automyynnin kasvavan edelleen voimak-kaasti, sillä paikallisten talouksien kehitys luo tarvettaautojen korvaushankintoihin.

Citroen Jumper -malliston lastauksessa on tässä 180 astetta aukeavat ovet, mutta lisävarus-teena on saatavana myös 270 astetta aukeavat ovet.

Tavara-autopäällikkö Timo Puolamäki Auto-Bon Oy:stä kertoi Citroenin Jumper- ja Jumpy-mal-listojen kattavan myytävien tavara-autojen tärkeimmät kokoluokat.

Juha

ni P

iippo

nen

YRITYS-VERKOSTO

AVAIN-KOULUTTAJA-

VERKOSTO

www.pkylaatu.fi www.QTeam.fi

LAATU-, YMPÄRISTÖ- jaTTT-JÄRJESTELMÄT

LAADUKASTA PALVELUA

mmaeTT maeTQQ

KH FIN OY Puh. 0207 444 500Sotkamo, Helsinki, Oulu, Seinäjoki www.khfin.fi, [email protected]

ISO SFS 9001:2000, 14001:2004OHSAS 18001

www.avainkouluttaja.fi

47

makasiini


DAF maansiirtotyöhön

DAF on esitellyt parannellun CF-malliston maansiirto- jarakennuskuljetuksiin. Uusiin malleihin on valinnaisestisaatavilla AS Tronic –automaattivaihteisto.

Mallistostoon on tarjolla 9.2 l PACCAR PR –moottori,jonka tehoalue on183 kW/250 hv – 265 kW/hv tai 12.9 lMX –moottori teholtaan 265 kW/360 hv – 375 kW/510hv. Molemmat moottorit on saatavilla Euro 4- tai Euro 5-malleina. Lisätiedot: www.daf.fi

Personec ja Epicoraloittavat yhteistyön

Personec, Pohjoismainen palkka-, henki-löstö- ja taloushallinnon ratkaisujen toi-mittaja ja Epicor, maailman seitsemän-neksi suurin liiketoiminnanohjausjärjes-telmien tarjoaja, ovat aloittaneet yhteis-työn. Personec ryhtyy jälleenmyymäänEpicorin projektinhallinnan ratkaisuaE4SE (Epicor for Service Enterprices)sekä Suomessa että Ruotsissa.

HR-järjestelmät Ruotsin rautateille

Ruotsin valtionrautatiet, SJ, hankkii uu-det henkilöstöhallintojärjestelmänsäPersonecilta korvaamaan SJ:n vanhat,suurkoneympäristöön itse kehitetyt so-vellukset. Uusien järjestelmien avullahoidetaan SJ:n palkka- ja henkilöstöhal-linto sekä matkatilitysten hallinta.

Mitsu kasvussa Euroopassa

Päättynyt vuosi 2006 oli Mitsubishin kasvuvuosi Euroopassahuolimatta siitä, että markkinat Länsi- ja Keski-Euroopassakasvoivat vain marginaalisesti eli 0,7 %:n verran. Mitsubishinmyynti Euroopassa kasvoi 5 % vuonna 2006. MitsubishiMotors Europen myyntitulos oli 277 815 myytyä autoa.Tehtaan kokonaistuotanto ylsi 1.3 miljoonaan autoon.

Älypuheluita

HP on esitellyt ensimmäisen älypuheli-mensa, iPAQ-kämmenlaiteperheeseenkuuluvan HP iPAQ 514 Voice Messen-gerin. Ohut ja kevyt älypuhelin onsuunnattu yrityskäyttäjille, ja se sisältäämuun muassa suomenkielisen Win-dows® Mobile 6.0 -käyttöjärjestelmän,skandinaaviset näppäimet, monipuolisetpuhekomennot, VoIP-tekniikan, pitkänakkukeston ja push email -sähköpostin.

Internet-puhelutmatkapuhelimiin

Concilio Networks on suomalainenyritys, jonka luoma ratkaisu mahdollis-taa internetin yli kulkevat VoIP-puhelutkaikkiin matkapuhelimiin. Concilionratkaisu yhdistää GSM- ja 3G-matkapu-helinradioverkon (RAN) VoIP-verk-koon. Ratkaisu mahdollistaa VoIP–pu-heluiden vastaanoton ja soiton kaikkiinmatkapuhelinlaitteisiin iästä ja mallistariippumatta. Lisäksi se yhdistää mobii-litekstiviestit ja Internetin pikaviestinvä-litysjärjestelmät. Concilio Mobile Gate-way Suite on tarkoitettu sekä matkapu-helinoperaattoreille että yritysasiakkail-le.Lisätietoja: www.concilionetworks.com

Mobiiliallekirjoitusälykorttiin

Suomalainen Valimo Wireless ja äly-korttivalmistaja G&D (Giesecke &Devrient) lujittavat yhteistyötään. G&Don ensimmäinen SIM-korttivalmistaja,joka implementoi Valimon kehittämänVMAC-sovelluksen (VMAC, ValimoMobile Authentication Client) osaksikorttejaan. VMAC-sovellus lisää mobii-lioperaattoreiden sekä SIM-korttival-mistajien mahdollisuuksia tarjota yrityk-sille ja kuluttajille mobiiliallekirjoituk-seen ja -tunnistamiseen perustuvia pal-veluita. Lisätietoja: www.valimo.com.

Loviisan satamassatoimialajärjestelyä

John Nurminen Oy myy Loviisassa Val-kon satamassa harjoittamansa sahatava-ran, pylväiden, bulkin yms. tavarankäsit-tely-, varastointi- ja huolintapalvelujenliiketoiminnan Oy R.Nordström & CoAb:lle. Liiketoiminta siirtyi ostajalle hel-mikuusta alkaen ja henkilöstö siirtyyuuden omistajan palvelukseen ns. van-hoina työntekijöinä.

– Liiketoimintakauppa tukee JohnNurmisen Tavarankäsittely- ja lisäarvo-palvelut -liiketoimintayksikön strategiaakeskittyä ja investoida voimakkaastisuuriin satamalogistiikkakeskuksiin Kot-ka – Hamina -akselilla sekä HelsinginVuosaaren uudessa satamassa, liiketoi-mintajohtaja Tapani Raunio John Nur-miselta kertoo.

Euroopan myydyinavolavapakettiauto

Vuonna 2006 Euroopan myydyin avo-lavapakettiauto oli Nissan Navara. Na-varan ensimmäisenä täytenä myynti-vuonna pick-upeja rekisteröitiin yh-teensä 45 200 kappaletta. Navaranmarkkinaosuus Euroopassa omassasegmentissään oli 25 prosenttia.

ToiminnanohjausjärjestelmäMotoralille

IBS toimittaa Motoral Oy:lle toiminnanohjausjärjestelmän,jolla tehostetaan tukkukaupan sisäisiä ja ulkoisia prosesseja.Tukkukauppaa Suomessa ja Eestissä harjoittavan Motoralinhaasteita ovat päämiesten, nimikkeiden ja suurtentavaravirtojen nopea ja tehokas hallinta. Palvellakseen entistäparemmin ja kustannustehokkaammin Motoral tarvitsiohjelmiston, joka on yhteensopiva usealla tuhannellaasiakkaalla käytössä olevien lukuisien eri ohjelmistojenkanssa.

– Halusimme ohjelmiston, joka pystyy vastaamaanliiketoiminnan eri osa-alueiden tarpeisiin ja toimintoihin,tilausten käsittelystä tuotantoon ja kokoonpanoon. IBS:llä olihyviä referenssejä alan toimijoista, mikä oli yksi tärkeä tekijäjärjestelmäntoimittajaa valittaessa, Motoralin toimitusjohtajaJuha Kivinen sanoo.

Uusi logistiikkakeskus käyttöön Vantaalla

TNT Suomi Oy on ottanut käyttöönsä uuden logistiikkakeskuksen Vantaan Virkatiellä. 4900 neliön logis-tiikkakeskus palvelee erityisesti yhtiön Special Services –toimintoja esimerkiksi siten, että keskuksessayhdistetään useista eri lähteistä tulevia tavaravirtoja asiakkaille meneviksi valmiiksi paketeiksi.

Uusia vaihteistoöljyjätuotantokäyttöön

Shell Lubricants tuo markkinoille ShellOmala HD- ja Shell Tivela S -vaihteisto-öljyt, jotka on suunniteltu pidentämäänvaihteistojen käyttöikää. Öljyt vähentä-vät tuotantoseisokkeja ja alentavat sitentuotantokustannuksia.

48

makasiini


Teollisuustietokone koneistoihin

UNO-2171 on pienikokoinen passiivijäähdytteinen teolli-suustietokone, joka soveltuu vaativiin mittaus-, ohjaus- jatiedonkeruusovelluksiin. Pienikokoinen alumiininen laitekote-lo (255mm x 152mm x 59mm) mahdollistaa tietokoneenasennuksen ahtaaseenkin tilaan. Laitteen paino on 1,6 kg.

Laaja käyttölämpötila-alue -10° ... +60° C sekä hyvä täri-nän ja iskujen kestävyys takaavat laitteiston toiminnan myösajoneuvo- ja työkoneasennuksissa.Tavallisen kiintolevyn tilallelaitteistoon on saatavana toimintavarmuutta lisäävä Flash-muisti tai Automotive-kiintolevy.Lisätietoja: Novotek Finland Oy

UHF–käsitietokone

Nordic ID on esitellyt UHF RFID -luki-jalla varustetun PL3000 Advanced UHF-käsitietokoneen, joka mahdollistaa ny-kyaikaisen RFID-teknologian entistä te-hokkaamman käytön. Uusi PL3000 Ad-vanced UHF-käsipääte käyttää euroop-palaista taajuusaluetta ja CAEN RFID:nlukijateknologiaa, joka mahdollistaaRFID-tunnisteiden lukemisen pitkältäetäisyydeltä. Käsipääte soveltuu pitkäai-kaiseen työskentelyyn niin vähittäiskau-passa kuin logistiikassakin erityisesti vä-häisen virrankulutuksen, keveyden jayhden käden käytettävyyden ansiosta.

Laite tulee saataville myös CAENRFID:n korkeampitehoisin moduuliluki-join varustettuna, mikä takaa laitteenparemman käytettävyyden erityssovel-luksissa. – Nordic ID on ollut ensimmäi-siä laitevalmistajia, joiden kanssa olem-me tehneet yhteistyötä. Uusien lukija-moduuliemme avulla Nordic ID:n laite-valikoima täydentyy entisestään, toteaaGiovanni Grieco, CAEN RFID:n markki-nointijohtaja.

New ship design

Samskip heads up a new EU-fundedproject that will develop new shipdesign concepts aimed at improvingthe efficiency of short sea shipping

CREATE3S is the title of a newresearch project funded by theEuropean Commission. Bringingtogether some of the leadingcompanies in short sea shipping andship design, CREATE3S aims todevelop a new generation of shortsea vessels utilising advanced designand manufacturing techniques,enabling Europe to strengthen itsshipping and shipbuilding competiti-veness.

Machinery vahvistaa palveluitaan

Machinery Oy:n elinkaaripalvelut-toimialaan kuuluva Machi-nery TKP Oy on ostanut hyvinkääläisen huoltoyrityksen Val-vemec Oy:n liiketoiminnan.Valvemec on erikoistunut vent-tiilihuoltoon, jonka lisäksi se tarjoaa myös teollisuuden kun-nossapitoa, mekaanista asennuspalvelua ja konsultointia.Kaupalla Machinery jatkaa määrätietoista kasvamistaan elin-kaaripalvelujen monipuolisena tarjoajana.

Machineryn elinkaaripalvelujen toimipaikat ovat nyt Ke-ravan lisäksi Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kiteellä, Outo-kummussa ja Oulussa. Machineryn elinkaaripalvelut tarjoa-vat teollisuuden kunnossapitoa sekä metallintyöstökone-,urakointi- ja rakennuskonehuoltoa.

Konepajateollisuudessarakennemuutos

Liikkeenjohdon konsultointitoimisto August Associatesin te-kemän kyselytutkimuksen mukaan Suomesta siirtyy poismerkittävä määrä konepajateollisuuden tuotantoa seuraa-van viiden vuoden aikana.Yritykset siirtävät tuotantoaan ul-komaille. Myös tuotannon ulkoistukset jatkuvat. Alihankkija-sektorissa on edessä yritysjärjestelyitä.

Tammikuussa tehdyssä konepajasektorin kyselytutkimuk-sessa 35 % vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole enää viidenvuoden kuluttua valmistusta Suomessa. Vähenevä trendi oliselvästi havaittavissa sekä alihankkijoilla että lopputuoteval-mistajilla. Suurimmat kasvuprosentit tuotantomaina saivatVenäjä ja Intia.Lisätietoja tutkimuksesta: www.augustassociates.com

New container service

Hatsu Marine Limited is to launch anew container service at the end ofMarch linking North Europe withthe East Coast of South America.The new service will deploy sixvessels, each capable of loadingapproximately 2,000 TEU, on afixed-day weekly frequency.Theport rotation is as follows:Rotterdam – Hamburg – Antwerp– Santos – Buenos Aires –Montevideo – Rio Grande – Itajai –Santos – Rotterdam.

Ajotapakoulutusta

Nettisivuilta www.avainkouluttaja.fi ontietoja Key® -ajotapakoulutupalveluis-ta, jossa on myös henkilöautonkuljetta-jien koulutukseen sopiva koulutusmo-duuli kuorma- ja linja-autonkuljettajienkoulutusmoduulien lisäksi.

Henkilöautokuljettajien Key® -ajo-tapakoulutus on räätälöity yrityksienavainhenkilöille, myyntiedustajille, tak-sien kuljettajille, yleensä kaikille henkilö-autoilla työkseen vuosittain kymmeniä-ja satojatuhansia kilometrejä ajaville. En-nakoiva ajo vähentää polttoaineen ku-lutusta, lisää liikenneturvallisuutta sekäsäästää ympäristöä, autoa ja rahaa. Lisä-tiedot: www.avainkouluttaja.fi

Toiminnanohjausjärjestelmä kemikaalikauppaan

IBS toimittaa Bang & Bonsomer Groupille toiminnanohjausjärjestelmän, jokaotetaan kevään aikana käyttöön Suomessa ja Venäjällä. Baltiaan,Venäjälle,Ukrainaan,Valko-Venäjälle ja Kazakstaniin järjestelmä laajennetaan vuoden 2007aikana. Kaikkiin maihin viedään sama, integroitu järjestelmä maiden erityispiir-teet kuitenkin huomioiden. Erityispiirteitä liittyy pääasiassa taloushallinnonohjelmiin, joissa on otettava huomioon kunkin maan lainsäädäntö. Konserninkannalta suurimmat lokalisointihaasteet liittyvät siihen, miten hyvin IBSEnterprise saadaan toimimaan paikallisten kirjanpito-ohjelmistojen kanssa.

Kuumasinkitystä

Aurajoki Oy on päättänyt investoidaMikkelin kuumasinkityslaitoksentuotanto- ja ympäristötekniikanuusimiseen.Tehdas on aloittanutkuumasinkitystoiminnan vuonna 1973.Uusi kuumasinkityslaitos varustetaanuusimmalla ympäristötekniikalla jakoko prosessi tulee toimimaan ns.suljetun kierron periaatteella, jolloinympäristöön ei pääse epäpuhtauksia.


makasiini

Pahvipaalain pieniin tiloihin

Pienikokoinen, vajaan puoli neliömetriälattapinta-alaa vievä paalain pienentääpakkauslaatikoiden ja -muovin tilavuut-ta 90-98 %, ja vapauttaa aktiivikäyttöön2-3 keräysrullakon vaatiman tilan, 2-3m2.

Paineilmakäyttöinen Mil-tek -paalainon turvallinen ja helppokäyttöinen.Syöttöluukun kansi avataan, pahvilaatik-ko työnnetään puristinkammioon, luuk-ku suljetaan - ja paalain hoitaa puristus-toiminnan automaattisesti. Laatikon kä-sittelyyn kuluu aikaa pari, kolme sekun-tia, kun taas laatikon purkaminen ja tait-teleminen rullakkoon vie helposti10–20 -kertaisen ajan.

Lisätiedot: www.miltek.fi ja InlabSystems Oy.

Siperian radankonttikuljetusten hinnat laskevat

Siperian radan konttikuljetusten hinnatlaskevat noin 35 prosenttia. Asiastaovat päättäneet Venäjän tariffiviran-omaiset. Siperian radalla useita vuosiajatkunut konttiliikenteen kasvu katkesivuoden 2006 alussa. Tuolloin Venäjäntariffiviranomaiset päättivät korottaamaksuja lähes kaksinkertaisiksi. Seu-rauksena oli rahtimäärien romahtami-nen vuoden 2005 noin 100 000TEU:sta vuoden 2006 noin 8 000TEU:hun. Asiakkaiden kiinnostus Sipe-rian rataa käyttävää Korean- ja Kiinan-liikennettä kohtaan on ollut voimakastaja kuljetusten arvioidaan elpyvän vielätämän vuoden aikana, kun toimitukseton saatu reititetyiksi uudelleen.

CapMan mukaanajoneuvologistiikkaan

John Nurminen Oy:n Ajoneuvologistiikka-yksikön uudeksienemmistöosakkaaksi tulevat pohjoismaisen pääomasijoitta-jan CapManin hallinnoimat rahastot.Tämä mahdollistaa ajo-neuvologistiikkatoiminnan vahvistamisen ja kehittämisenPohjoismaissa sekä laajentamisen Venäjällä ja Baltiassa.Cap-Manin hallinnoimat rahastot omistavat järjestelyn jälkeen 60% ajoneuvologistiikkaliiketoiminnasta, John Nurminen Oy 25% ja yhtiön toimiva johto 15 %.Yksikön noin 500 työntekijääjatkavat entisissä tehtävissään. Kaupan toteutuminen edellyt-tää kilpailuviranomaisten hyväksyntää ja sen odotetaan to-teutuvan maaliskuun loppuun mennessä. Omistuspohjan laa-jentumisen myötä ajoneuvologistiikassa panostetaan kasvuunja toiminnan kehittämiseen – erityisesti laajentumalla Venäjänja Baltian markkinoilla. Tavoitteena on kaksinkertaistaa toi-minnan liikevaihto vuoteen 2010 mennessä.

John Nurminen Oy ja sen muut yksiköt panostavat tule-vaisuudessa entistä vahvemmin valitsemiensa logistiikkapal-velujen tuottamiseen ja kehittämiseen Itämeren alueella.

Varastot ulkoistukseen

Tuusulassa toimiva ABC-logistiikka tarjoaa varastointiasiak-kailleen veloituksetta käyttöön varasto-/tilausohjelmaa.Asiak-kaat eivät tarvitse erillisiä ohjelmistolisenssejä tai -päivityksiä.ABC-logistiikka Oy:n toimitusjohtaja Erkka Isoahon mukaanohjelmiston käyttö webbi-pohjaisena on käytettävissä myösulkomailta.Tällöin ohjelmaa voidaan käyttää valmiina verkko-kauppana, jolloin asiakkaat voivat suorittaa tilaukset ja toimi-tukseen on liitettävissä myös lasku.

B&B-käytössä järjestelmään kirjautuminen hoidetaan yri-tyksen oman verkkotunnuksen kautta, jolloin jokainen tun-nusten haltija pääsee tekemään tilauksia, tarkistamaan varas-tosaldoja, selaamaan lähetysten toimitusseurantaa.Lisätiedot: www.abc-logistiikka.com

Tuotanto hallintaan

GE Fanuc on julkistanut uuden version4.3 Proficy Plant Applications -tuotan-nonhallintaohjelmistosta. Proficy PlantApplications –ohjelmiston avulla tuo-tannosta sekä manuaalisesti että auto-maattisesti kerättävä tieto saadaan re-aaliaikaisesti jalostettua päätöksentekoaohjaavaan muotoon tuotannon tunnus-luvuiksi, kuvaajiksi ja valmiiksi raporteik-si. Uusin versio sisältää jopa 50 valmistastandardiraporttia. Valmisraporttien li-säksi ohjelmiston mukana tulevanExcel-työkalu mahdollistaa omien ra-porttien tekemisen, jolloin raportit voi-daan avata web-selaimella laajempaankäyttöön.Lisätietoja: Novotek Finland Oy

Turvallisuuspalkinto vauhdittaa kuljetusalan eurooppalaista yhteistyötä

EuroTra kutsuu yhtiöitä ja yhteisöjä, joilla on toiminnallisia, koulutuksellisia tai tutkimukseen liittyviä yh-teyksiä maantiekuljetusalaan, hakemaan EuroTran Turvallisuuspalkintoa. EuroTra on eurooppalainenmaantiekuljetusalan koulutusorganisaatio, jonka jäseninä on yli 20 johtavaa eurooppalaista maantiekulje-tusalan koulutusyhteisöä 17 Euroopan maasta. Lisätiedot: www.eurotra.orgh

Punnitusta ketjunostoon

Verlinde on esittellyt punnituslaitteen(200-32,000 kg) ketjunostimiin. Punni-tuslaite voidaan varustaa joko LED- taiLCD-näytöllä ja sen rakenne täyttääIP55 -normit. Normaalirakenteen lisäksion saatavilla ruostumattomasta teräk-sestä valmistettu versio elintarviketeol-lisuuden tarpeisiin.Vaa´an käyttölämpö-tila-alueeksi luvataan -20°C .. +60°C.Lisätiedot: www.verlinde.com

Otsalampulla valoa

Petzl on suunnitellut e+LITEotsalampun osaksi ensiaputarvikelauk-kua etenkin työpaikoille ja ammattilai-sille. Otsalamppu jättää kädet vapaiksiantamaan ensiapua, korjaamaanrengasta tai rakentamaan suojaa.Lamppu toimitetaan kelluvassasuojakotelossa, jossa e+LITE voidaansäilyttää jopa 10 vuotta ilmanparistonvaihtoa.Lisätiedot:Vandernet Oywww.vandernet.com

makasiiniSähkökemiallinenalkometri

Sähkökemiallisella periaat-teella toimiva tarkkuusalko-metri AlcoQuant 6020 sel-viytyi testivoittajaksi TekniikanMaailma -lehden järjestämäs-

sä laitevertailussa (TM 19/2006). Alkometrin toimintaperiaateon sähkökemiallinen. Laitteen sisältämä sähkökemiallinen anturireagoi ainoastaan alkoholiin, jolloin mittaustilanteessa muidenaineiden vaikutus eliminoituu. Itse mittausmenettely voi olla ak-tiivinen tai passiivinen.

Saksalaisvalmisteisen laitteen AlcoQuant 6020:n maahantuojaon Algol Pharma Oy. Lisätiedot: www.algol.fi

Kuorma-autoliikenteen kustannuksetnousivat vuodessa 2,2 prosenttia

Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivatTilastokeskuksen mukaan 2,2 prosenttia viime vuodentammikuusta kuluvan vuoden tammikuuhun. Pakettiautojen jakevyiden kuorma-autojen kustannukset kohosivat 3,6 prosenttia,keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen 3,1 prosenttia japerävaunuyhdistelmien 1,8 prosenttia.

Tilastojulkistus kokonaisuudessaan Internetissä:http://tilastokeskus.fi/til/kalki/2007/01/kalki_2007_01_2007-02-19_tie_001.html

Lisää työturvallisuutta lastausalueille

Roltex Oy on tuonut Suomen,Venäjän ja Baltian maiden markkinoille amerikkalai-sen alan johtavan valmistajan Rite-Hite Corpora-tionin kehittämän Wheel-Lok™-ajoneuvon lukitus-järjestelmän.

Wheel-Lok™ -ajoneuvon lukitusjärjestelmänavulla lisätään työturvallisuutta lastausalueella, kos-ka lukitusjärjestelmä estää ajoneuvon odottamat-toman liikkeellelähdön lastaus- tai purkaustapahtu-man aikana. Lisätietoja: Roltex Oy, www.roltex.fi

Ka Fung starts utilizing Winged Trailers

A group company of Kawasaki Kisen Kaisha, Ltd. (“K” Line) named “Ka Fung” hasstarted utilizing Winged Trailers among their trucking fleet. Utilization of the Win-ged Trailers is to further caterto the various needs of custo-mers in trucking services witha higher level of efficiency inloading and unloading by ha-ving doors that open on bothsides.As a result, delivery timewill also be shortened.

Share our strength!

PREESENS

ww

w.t

oyot

atru

kit.

fi

Osaamiseemme voit luottaa!Myynti • Vuokraus • Rahoitus • Huolto • Varaosat • KoulutusVantaa (09) 85 181, Turku (02) 275 7200, Tampere (03) 244 0444, Seinäjoki (06) 414 7333, Oulu (08) 554 6240, Kotka (05) 218 8400

51

makasiini


Kodinturvapistoke

Global Safety & Security Solutions Oy (GSSS) on esitellyt Siiri-kodinturva-pistokkeen, joka lähettää viestin palovaroittimen hälytyksestä ja paristonheikkenemisestä GSM-verkon välityksellä omaisille, tuttaville, rakennuksenomistajalle tai vartiointiliikkeeseen.

Laite on kokonaan suunniteltu pistorasiaan asetettavaan ”töpseliin”, jo-ten mitään kaapelointia, kytkentöjä, asennusta tai erityistä ammattitaitoa eisen käyttöönotossa tarvita.

Laite pystyy havaitsemaan huoneistossa hälyttävän palovaroittimen senäänen perusteella. Nykyisiin palovaroittimiin ei siis tarvitse tehdä mitäänkytkentöjä, lisäyksiä tai muutoksia. Laitteen ainutlaatuisuus muihin palova-roitinta kuunteleviin ratkaisuihin on se, että se myös välittää palovaroitti-men hälytyksen GSM-verkon avullatekstiviestinä ja puhelinsoittonaeteenpäin ennalta määritellyille vas-taanottajille.

Lisätietoja: Global Safety & Secu-rity Solutions Oy, www.globalsafety.fi

Lisää kapasiteettia Helsinki – Travemünde -reitille

Finnlinesin tilaamistaviiden nopean Star-sarjan matkustaja-rahtilaivoista (ro-pax) kolme on tällähetkellä Suomen jaSaksan välisessä lii-kenteessä. Reitilläliikennöivien MSFinnstarin ja MS Finnmaidin joukkoon liittyi uusin alus MS Finnlady, jokasuoritti ensimmäisen matkansa Travemündestä Helsinkiin helmikuun lo-pussa.

Uudet laivat tarjoavat rahtiliikenteessä nopean yhteyden Suomen jaSaksan välillä. Alusten kulkunopeus on 25 solmua ja matka-aika Helsin-gistä vain 27 tuntia. Laivoilla on neljä rahtikantta, joista kaksi on läpiajet-tavaa. Aluksilla on 4200 kaistametriä rahdille sekä 300 metriä matkusta-jien henkilöautoille. Uusilla laivoilla on tilaa peräti 500 matkustajalle ajo-neuvoineen sekä yhdeksän hytti- ja hintaluokkaa.

Finnlinesin uusien laivojen ohella liikennöi Helsinki – Travemünde -reittiä kaksi 1995 rakennettua Hansa-luokan alusta.

Lisätietoja:Finnlinesin rahtitoiminnot: www.finnlines.comFinnlinesin matkustajaliikenne: www.ferrycenter.fi

Volvo vauhdissa

Volvo Trucksin vuosi 2006oli ennätyksellinen tuotanto-määrissä. Nostoa toi voimak-kaasti kasvanut kysyntä Itä-Euroopassa ja Pohjois-Ameri-kassa.Volvo Trucks toimitti yli105 000 kuorma-autoavuonna 2006, mikä on kaksiprosenttia enemmän kuinedellisenä vuonna.

Volvon toimitukset Eurooppaan kasvoivat 15 prosenttia. Raskaidenkuljetusten kysyntä on pysynyt suurena koko Euroopan alueella. Perin-teisesti vahvoilla markkinoilla Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa kysyntäon kasvussa samalla, kun Itä-Euroopan kuorma-automyynti kehittyyerittäin positiivisesti. Eniten toimitukset kasvoivat prosentuaalisestivuonna 2006 Venäjällä (82 %) ja Puolassa (56 %).

Myös Pohjois-Amerikan kuorma-automarkkinat löivät vuonna 2006aikaisemmat ennätyksensä. Kokonaismyynti oli 340 000 ajoneuvoa. Kan-sainvälisen divisioonan markkina-alueilla – Etelä-Amerikassa, Aasiassa,Lähi-Idässä ja Afrikassa – kehitys oli verrattain vakaata. Brasilian koko-naismarkkinat laskivat vuonna 2006, mutta Volvo do Brasilin toimituksetkasvoivat kolme prosenttia. Myös eräät Lähi-Idän ja Aasian markkinatkuten Turkki, Saudi Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat kehittyivätsuotuisasti. Samoin vuoden 2006 Volvo Trucksin toimitukset Kiinassa,Etelä-Koreassa ja Intiassa kasvoivat edellisestä vuodesta.

Jotta toimitukset eteläisen Afrikan asiakkaille voitaisiin varmistaa, vi-hittiin uusi kokoonpanotehdas elokuussa käyttöön Durbanissa Etelä-Af-rikassa. Pohjois-Amerikassa New River Valleyn tehtaalla valmistettiin en-nätysmäärä autoja.

Logistiikkakeskus Hangossa vuokrataan kokonaan tai osittain

www.farocon.fi

Farocon Logistiikkakeskus sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla Hangon Vapaasatamassa, joka on auki vuoden ympäri. Logistiikka-keskuksen rakennukset sisältävät 8000 m2 lattiapinta-alaa, josta n. 80% on lämmintä tilaa.

Konttoritilaa on 850 m2 kahdessa tasossa. Päärakennuksessa on myös kaksi kattonosturia (15t ja 30t, vapaakorkeus 15m). Ulkovarastokenttää on 8000m2.

Kiinteistöön on rautatieyhteys sekä Hangon Vapaasataman laiturit ja roro terminaali läheisyydessä. Farocon tarjoaa vuokratilaa huolinta- ja käsittelypalveluin tai ilman niitä. Tullivapaa alue tarjoaa tullittoman ja verottoman transitovarastoinnin.

FAROCON OY Hangon VapaasatamaLisätietoja ja tiedustelut: Puh: 019 248 2212Fax 019 248 22E-MAIL: [email protected]

Koivunen Oy

Insinööri Timo Ranta on nimitet-ty 1.1.2007 alkaen KoivunenOy:n logistiikkajohtajaksi.

Hän on työskennellyt aikai-semmin materiaalitoimintojen jalogistiikan konsulttina EP-Logis-tics Oy:ssä ja Koivusella logistiik-kapäällikkönä 29.7.2002 alkaen.Rannan vastuualueeseen kuulu-vat myös Koivunen Oy:n kiinteis-töasiat.

Volvo Truck Center

Antti Ollikainen on nimitettymyyntipäälliköksi Volvo TruckCenter-organisaatioon. Antinvastuualueena on Nissan-hyöty-ajoneuvoliiketoiminta TruckCenterissä. Antin päätoimipaikkatulee olemaan Vantaalla,Vetotiel-lä.

Antti on toiminut aiemminAutomaa Fordilla yritysmyynti-päällikkönä ja sitä ennen VolvoTruck Centerissä Key AccountManagerina.

Oy Ford Ab

Myyntiosastolle uusiksi myynti-päälliköiksi on nimitetty Juha-Pek-ka Welling ja Petri Leivonen.

Juha-Pekka Wellingillä onnoin 20 vuoden kokemus Suo-men autokaupan vähittäismyyn-nistä. Fordille hän tuli InchcapeMotors Finland Oy:n omista-mien vähittäismyyntiliikkeidenjohtajan tehtävistä.

Petri Leivonen on puolestaantoiminut eri tehtävissä niin For-dilla kuin Ford Creditissäkin vuo-desta 1998.

Markkinointiosastolle uudek-si hyötyajoneuvojen tuotepäälli-köksi on nimitetty Janne Tuomi-nen. Hän on ollut Fordin palve-

luksessa vuodesta 1999 lähtienerilaisissa tehtävissä viimeksimyyntiosastolla.

Hyötyajoneuvojen tuotepääl-likkönä aiemmin toiminut JanneKämäräinen on nimitetty Euroo-pan Fordin myynninsuunnittelus-ta vastaavaan tiimiin "Sales Plan-ning Coordinator" tehtäväänasemapaikkanaan Köln.

Fordin uudeksi tekniseksikouluttajaksi on nimitetty JaniKoskinen, joka on viimeksi toimi-nut huolto- ja varaosaosastollamarkkinointikoordinaattorina.

Oy SaimaaTerminals Ab

Oy Saimaa Terminals Ab:n orga-nisaatiota on vahvistettu vastaa-maan laajentuneen toiminnanvaatimuksia.

Yhtiön tuotantojohtajaksi onnimitetty Hannu Kaipainen. Hänon aikaisemmin toiminut yhtiös-sä tuotantopäällikkönä. Kaipainentoimii myös yhtiön toimitusjoh-taja Auvo Murajan varamiehenä.

Kotkan yksikköön aluepäälli-köksi on nimitetty Olli-Pekka Mä-kelä, joka on toiminut yhtiönKantasataman yksikön työpäällik-könä.

Saimaa Terminals East -yksik-köön on nimitetty kehitystehtä-viin projektipäälliköksi AlexeyKostenko. Hän on toiminut pit-kään Venäjän kuljetuspalveluidenkehitys- ja johtotehtävissä.

Nimitykset ovat astuneetvoimaan kuluvan vuoden alussa.

C-Track Finland

DI Mikko Leinonen nimitetty C-Track Finlandin myyjäksi ensisijai-sena vastuualueenaan Etelä-Suo-men lääni.

Maa ja Meri Oy/FREJA

Kuljetuksiin ja logistiikkaan keskit-tynyt FREJA perustaa RuotsinHelsingborgiin toimipisteen1.4.2007 alkaen.

Tammikuussa FREJA osti nor-jalaisen Spedisjon Norge A/S:n,ja Suomessa yritys on jo vuosiatoiminut Maa ja Meri Oy:n kaut-ta. FREJA:lla on nyt jalansija kai-kissa Pohjoismaissa.

Laajentumisen taustalla onkuljetus- ja logistiikka-alan kovakilpailutilanne. Kilpailu isoimpientoimijoiden välillä pohjoismaisillamarkkinoilla on tiukkaa ja sitä lei-maavat fuusiot sekä yritysostot.

Martin Sundsvold siirtyy vuo-

den 2007 alusta yrityksen johto-ryhmään. Sundsvold on työsken-nellyt Ruotsissa vuodesta 1997lähtien, viimeksi DSV Ruotsinjohtoryhmässä vastaten DSVRoad:in liiketoiminnasta.

Anilinker Oy

Vuoden 2004 helmikuusta toimi-tusjohtajana toiminut TuomasKoljonen siirtyy sivuun sopimuk-sen mukaisen irtisanomisajanpuitteissa. Vtj Mikko Reunamäki(35 v) on ottanut toimitusjohta-jan vastuut 21.2. alkaen. Hän onollut Anilinkerin palveluksessa ylikymmenen vuotta, vastaten yh-tiön asiakasprojekteista ja ope-raattoritoiminnasta.

52

nimityksiä


OY TAVATUR SHIPPING LTDP.O.BOX 91Robert huberin tie 2 (visiting adress) 01511 VantaaTel: +358 (0)207 411 810Fax: +358 (0)207 411 819www.tavatur.fi

Timo Ranta

Koivunen Oy

Juha-Pekka Welling

Oy Ford Ab

Petri Leivonen

Oy Ford Ab

Janne Tuominen

Oy Ford Ab

Janne Kämäräinen

Oy Ford Ab

Jani Koskinen

Oy Ford Ab

Mikko Leinonen

C-Track Finland

Vuoden 2006 satakuntalainen logistiikkayritys on Boliden HarjavaltaOy.Yrityksen pitkä ja ansiokas historia aikaa ensimmäisen tuotantolai-toksen perustamisesta Itä-Suomeen vuonna 1936, josta laitos siirrettiinHarjavaltaan toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Nykypäivän käyte-tyin metallien talteensaantimenetelmä, liekkisulatus, kehitettiin ja otet-tiin käyttöön Harjavallassa vuonna 1949.

Yhtiöllä on tällä hetkellä kaksi tuotantolaitosta - Harjavallan sulatto,jossa valmistetaan kuparianodeja, ja Porin kuparielektrolyysi, jossa ku-parianodit jatkojalostetaan kuparikatodeiksi. Harjavallassa sulatetaanmyös nikkelirikasteita tollausperiaatteella.

Boliden Harjavalta Oy on Satakunnassa edelläkävijä kumppanuu-teen perustuvan logistiikkajärjestelmän kehittämisessä. Strategisetkumppanit ovat mukana niin tuonti-, vienti- kuin tuotantolaitoksen si-säisessä logistiikassa. Yhtiö on pitkäaikaisilla sopimuksilla parantanutmuun muassa logistiikan käyttövarmuutta, toiminnan kustannustehok-kuutta ja vähentänyt ympäristöhaittoja.

Esimerkkeinä kumppanussopimuksista ovat rikastekuljetukset sata-masta tehtaalle Oy Hacklin Ltd:n, VR Cargo Oy:n ja Porin Satamankanssa, tehdasalueen sisäiset kuljetukset Valtasiirto Oy:n kanssa ja ano-dien ja katodien kuljetukset pääosin VR Cargo Oy:n kanssa.

53

yhdistys ja piirit


Boliden Harjavalta on vuoden 2006satakuntalainen logistiikkayritys

Vuoden satakuntalainen logistiikkayritys on Boliden Harjavalta Oy. Kuvassa vasemmalta

vastaanottavan yhtiön edustajat, vice president Veli Salmi ja president Pekka Tuokkola sekä

luovuttajien edustajat Logyn Satakunnan piirin sihteeri Marja-Leena Wahander ja

puheenjohtaja Hannu Asumalahti.

Päijät-Hämeen piiri piti vuosikokouksen...

Logyn Päijät-Hämeen Piirin klubi-ilta ja varsinainen vuosikokous pidet-tiin Iskulla 23. tammikuuta.

Isäntinä Iskun puolesta olivat projektipäällikkö Eero Korpela, palve-lupäällikkö Teuvo Sintonen sekä kehitysjohtaja Matti Raininko.

Yhdistyksen jäseniä tapahtumaan osallistui 23 ja paikalle oli saapu-nut myös koko yhdistyksen puheenjohtaja Markku Henttinen.

Seuraava päijät-hämäläisten tempaus on matka Latvian Riikaan. Senalustava matkaohjelma on seuraava:

Torstai 26.04Lähtö Lahdesta noin klo 17. 00 Lento Tampere - Riika klo 21.15- 22.20Majoittuminen hotelliin ( Garden Palace )

Perjantai 27.04Vierailu DSV:n Riikan terminaaliinToinen vierailukohde vielä avoin.Veirailu Latvian miehitysmuseoon / sotamuseoon

Sitovat ilmoittautumiset 23.03.2007 mennessä Jani Kakolle,puh. 030729207 tai gsm 040 8629207 tai sähköpostilla [email protected]

...ja retkeilee Riikaan

Nuoret valtasivat Keski-Suomen piirin

LOGYn Keski-Suomen piiri valitsi vuosikokouksessaan 19.2.2007uuden puheenjohtaja ja sihteerin. Uusi puheenjohtaja on Sami Kan-tanen, joka viime syksynä siirtyi Metsolta JAMK:iin. Sihteerinä aloittiMarita Valkonen, joka työskentelee projekti-insinöörinä JAMK:ssa.

Muut hallituksen jäsenet ovat Tapio Korhonen, Hannu Liimatai-nen, Janne Paananen, Mika Tuominen, Lauri Wilen, Mikko Kaskismaa,Tapo Lehtoranta ja AhtiNiku.

Keski-Suomen puheenjohtajan

nuija Simolta Samille. Uusi

puheenjohtaja Sami Kantanen

heiluttelee kuvassa nuijaa.

Kuvassa oikealla entinen pj.

Simo Hokkanen ja vasemmalla

väistyvä sihteeri Kaius

Kuusimurto.

LOGYn kultainen ansiomerkki Jorma Mäntyselle

Hämeen piirin härkäjuhlissa luovutettiin LOGYn kultainen ansiomerkkiprofessori Jorma Mäntyselle. Hän toimii professorina Tampereen teknil-lisessä yliopistossa ja johtaa liikenne- ja kuljetustekniikan laitosta.

Muista! Ilmoittaudu!Suomen Logistiikkayhdistys LOGY pitää vuosikokouksensa19.4.2007 klo 17.00 Helsingin Wanhan Sataman F-salissa Kataja-nokalla.

Kokousta edeltää Logistics 2007-tapahtumaan liittyvä LO-GY:n Teemailtapäivä, joka alkaa klo 14.00. Ks. ilmoitus s. 18!

54

kalenteri


2007

Maaliskuu

13-16. IMHX, Birmingham, Englanti.29-30. 16. Deutscher Materialfluss-Kongress,

Technischen Universtät in Garchingbei München, Saksa.(www.vdma.org/foerd)

Huhtikuu

16-20. Hannover Messe 2007, 13 teollisuu-den alan ammattimessut, mm.Interkama+, Factory Automation,Industrial Building Automation,Motion, Drive & Automation, DigitalFactory, Subcontracting, Energy,Pipeline Technology, MicroTechnology, Research & Technology.Hannover, Saksa. (www.messe.de)

20-21. Logistics 2007, Kansainvälinen logis-tiikkaseminaari, Pärnu,Viro.(www.logistikaseminar.ee)

19. Logistics 2007.Wanha Satama.Helsinki.

Toukokuu

9-12. Movint – Logistica, PromExpo,Bologna, Italia(www.movintexpologistica.it)

22-23. LogisticsLink live, The exhibition forall logistics solutions, StoneleighPark, Coventry,Warks, UK(www.logisticslink.co.uk)

Kesäkuu

12-15. Transport Logistic,Messe München,München, Saksa.(www.transportlogistic.de)

Syyskuu

6. Logistiikkapäivä 2007.26-28. Alihankinta 2007, Pirkkahalli,

Tampere.

Lokakuu

10-14. World Logistics Expo 2007, Jeonbuk,Etelä-Korea. (www.logex.co.kr)

Logyn piirit:

2007

Maaliskuu

13. Satakunnan piirin kevätkokous Kemira Pigmentsin tiloissa, Porissa. Mahdolli-suus myös tutustua Tahkoluodon uuteen ympäristöystävälliseen kuljetinjärjestelmään.

20. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Studia Professionalia -luentosarja:Brändit ja kansainvälinen liiketoiminta,TkT Seppo Rainisto, tutkimusjohtaja.

21. Pirkanmaan piiri järjestää yritysvierailun UPM Raflatac Oy:lle,Tesomankatu 31,Tampere klo 18.Tilaisuuden isäntä Reijo Reinvall pitää yritysesittelyn ja kertoo UPM Raftacin logistiikasta.

Huhtikuu

13-14. Varsinais-Suomen piirin perinteinenlaivaseminaari Viking Amorellalla.

17. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Studia Professionalia -luentosarja:Miten Kaakkois-Suomen logistinen kilpailukyky kestää? KTT Erkki Hämäläinen, tutkimusjohtaja.

6- 8. Päijät-Hämeen piirin excursiomatkaRiikaan.

Toukokuu

8-9. Kymenlaakson 13. Logistiikkapäivät,teema: Innovatiiviset ratkaisut logistiikanmenestystekijöinä. Kymenlaakson Kauppakamari yhteistyössä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ja Merikotkan kanssa.

22-25. Helsinki-Uudenmaan piirin opinto- ja seminaarimatka Saksaan yhteistyössä Finnlinesin kanssa.

Maailma muuttuu – markkinat jatavaravirrat keskitetään. Ketjuuntuminen asettaa vaatimuksetnopeammille, joustavammille javähemmän virheettömille toimituksille.Münchenin Transport Logistic 2007 –messu tarjoaa paremmat strategiatja järkevimmät ratkaisut kaikkiinlogistiikan ongelmiin.

Globalisoitumisen edelläkävijä

LOGISTIIKAN, TELEMATIIKAN JA KULJE-TUKSEN MESSUTAPAHTUMA NUMERO 1

12.-15.6.2007MÜNCHENIN MESSUKESKUS

K E H I T Ä A M M AT T I TA I T O A

KATSO LISÄTIEDOT:www.logy.f i /koulutus

PA R A N N A K I L PA I L U K Y K Y Ä

Logistiikan ja hankintatoimen osaamista voi kehittäämaalis-huhtikuussa esimerkiksi seuraavien kurssien avulla:

KOULUTUKSELLA!

Tuontitehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää tuontiprosessin

erityispiirteiden hallintaa. Kurssilta saat käytännönläheisiä ohjeita tuonnin eriosa-alueiden hoitamiseen. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. tilauksen teossa ja sopimuk-sissa huomioitavat seikat sekä kuljetusten ja tullauksen erityiskysymykset.

Strategisen oston ammattitaitoinen toteutus. Opit hakemaan eri hankinta-kokonaisuuksiin numeeriset tiedot (spend analysis), kartoittamaan toimittajamark-kinoita, tekemään toimittaja-auditoinnin ja laatimaan hankintasopimuksia. Lisäksi pe-rehdytään toimittajaseurantaan ja jatkuvaan vuorovaikutukseen toimittajien kanssa.

STRATEGISEN OSTAJAN TYÖMENETELMÄT 24.-25.4.

TUONTIKAUPAN PERUSTEET 21.-22.3.

Riskienhallinta, toiminnan koordinointi ja tasapainoinen tilaus-toimitus-

ketju. Uusittulla kurssilla käsitellään toimenpiteitä, joiden tavoitteena on toiminto-jen saumattomuus, kustannustehokkuus, keveä ja ketterä jakelurakenne ja parempiasiakaspalvelu.

SUPPLY CHAIN MANAGEMENT 28.-29.3.&23.5.

Opi analysoimaan, mittaamaan ja tehostamaan logistiikkaa. Kurssi antaakattavan kuvan logistiikan osa-alueista ja eri toimintojen yhteensovittamisentärkeydestä. Koko prosessia kehittämällä pystytään logistiikan kokonaisvaltaiseenohjaamiseen ja kannattavuuden parantamiseen.

LOGISTI IKAN KEHITTÄMINEN 20.-21.3.&17.-18.4.

logistiikka-lehti 2/2007

Documents