lipsasen yhtiöiden tiedotuslehti 2/2018
TRANSCRIPT
Lipsasen yhtiöiden tiedotuslehti 2/2018
Sivu 2: Katajanokan Kasino alkuperäiseen loistoonsa | Sivu 6: Metsä Woodilta suurinvestoinnin Punkaharjulle | Sivu 8: Rakennus Oy Antti J. Ahola avasi toimiston Lahteen Sivu 10: Rakennusliike U. Lipsanen Oy rakentaa kaksi koulua Pieksämäelle | Sivu 12: Lipa-Betonilta elementit YIT:n Vantaan Manttaaliin | Sivu 13: YIT rakentaa Jyväskylän
ykköspaikoille | Sivu 14: Rakennus Oy Antti J. Ahola pääurakoitsijana Nahkakeskustalon uudistuksessa | Sivu 16: Lipa-Betonilta elementit ja graafista betonia Firan KVR-kohteeseen Sivu 17: Vuoden alihankkija Metrama Oy | Sivu 18: Galleria Esplanad uudistuu | Sivu 20: Kuokkalan yhtenäiskoulussa käynnistyi rakennushankkeen toinen vaihe
Lipsasen konserni
PILARI postitetaan painettuna Lipsasen konsernin asiakkaille ja sidosryhmille. PILARIn verkkoversio on luettavissa osoitteessa:
http://www.lipsanen.com/default.asp?siteid=fi&id=pilaritJos haluat poistua postituslistalta, lähetä sähköpostia osoitteeseen
Lipatie 1, 76850 NaarajärviPuh. 0403 000 530www.lipa-betoni.fi
Uudenmaankatu 2, 05800 HyvinkääNuijamiestentie 3 B 5. krs, 00400 Helsinki
Lahdenkatu 13, 15110 LahtiPuh. 019-4759 200
www.rakennusajahola.fi
Lipatie 1, 76850 NaarajärviVasarakatu 23 A, 40320 Jyväskylä
Puh. 0403 000 500www.lipsanen.com
Vasarakatu 23 A, 40320 JyväskyläPuh.+358 403 000 505
www.moduls.fi
Pilari-lehden tekstit ja taitto: Heikki Luukkonen, HL-MarkValokuvat, ellei toisin mainittu: Heikki LuukkonenPainopaikka: Kirjapaino Pieksänprint Oy, 2018
2
Lipsanen konsernin hallituksen puheenjohtaja Antero Asikainen:
Moduls Oy:ssä ja uuden toimipisteen avaaminen Lahdessa Rakennus Oy Ant-
ti J. Aholalle ovat esi-merkkejä tulevaisuu-den tekemisestä. Kon-sernissa tehdään myös innovatiivista työtä 3D ja virtuaalitodellisuu-den sekä lisätyn todel-lisuuden parissa. Näis-sä voimme hyödyn-tää pitkäaikaista koke-musta rakentamisessa ja laajaa tietämystäm-me uusista teknologi-oista. Tarjoamme myös mahdollisuuden asi-akkaillemme jo suun-nitteluvaiheessa osal-listua käyttökokemus-suunnitteluun.
Konsernin Moduls yksikkö on vah-vasti mukana energiankäytön vähentä-misessä, joka taas on merkittävässä roo-lissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rakennamme parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaittemme kanssa tulevil-le sukupolville.
Rakentamisen kasvu jatkuu vielä tänä vuonna n. 2 % vauhdilla, kuitenkin uudis rakentamisen vauhti ei enää lisään-ny. Asuntotuotannon rakennuslupien kuutio-määrät pienenevät. Vas-taava kehitys on näh-tävissä teollisuus- ja varastorakentamisessa. Julkisten palveluraken-nusten määrä on taas nousussa, joka tasapai-nottaa tilannetta.
Rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito työllistää joka viidennen työllisen suomalaisen. Raken-nusteollisuus työllistää yksinään 250.000 hen-kilöä ja kun tähän lisätään kiinteistöala niin luku on yli 500.000 henkeä. Kysees-sä on siis todella merkittävä työllistäjä ja ala onkin suurin työllistäjä Suomessa.
Lipsanen konserni on vahvasti muka-na tänään ja tulevaisuudessa rakenta-massa Suomea. Konsernin satsaukset
Tulevaisuutta rakentamassa
Rakennusliike U. Lipsanen Oy rakentaa Pieksämäen Hiekanpään kampukselle kaksi koulua. Hiekanpään yläkoulu sekä Etelä-Savon ammattiopiston tekniikka-rakennus on suunniteltu tietomallipohjaisesti.
>>
3
Katajanokan Kasino saneerattiin alkuperäiseen loistoonsaPeruskorjauksen pääurakoitsijana Rakennus Oy Antti J. Ahola
”Olemme olleet todella innoissamme”, sanoo Katajanokan Kasinon ravintola-toiminnasta vastaavan Royal Ravinto-lat Oy:n keittiöpäällikkö Markus Forsen.
”Talo on saanut arvoisensa saneerauk-sen.”
Katajanokan Kasinon peruskorjauk-sessa sata vuotiaan rakennuksen julki-sivu sekä sen sisätilat ovat käyneet läpi täydellisen remontin. Myös talotekniik-ka on saatettu nykyaikaan.
”Olemme saaneet uutta pintaa ja enemmän toiminnallisuutta.”
Forsen kertoo, että saneerauksen myö-tä vanhan rakennuksen monet eri tilat on pystytty suunnittelemaan huomatta-vasti paremmin toimiviksi.
”Meille ei ole riittänyt pelkästään se, että vaihdetaan tiskihuoneessa järjestys-tä, tai että baari on hyvännäköinen. Niin asiakastilat kuin meidän taustatilamme on tarkoitettu työkaluiksemme.”
”Olemme saaneet suunnitella tilat uudestaan. Kaikki kalusteiden paikat on mietitty niin, että ne kaikki varmas-ti toimii”, vakuuttaa kymmenen vuot-
ta Katajanokan Kasinolla keittiöpäällik-könä työskennellyt Forsen. Hän kertoo, että osa suunnitelmista on piirretty use-aan kertaa uusiksi parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi.
”Suurten asiakasvirtojemme takia kaikki seikat pitää huomioida huolella.”
”Saneerauksessa olemme saanee paremmat työolosuhteet ja toiminnalli-suutta.”
”Iso projekti”Keittiöpäällikkö Markus Forsen arvelee, että monessa rakennushankkeessa käyt-täjät eivät ehkä aina osaa arvioida raken-tamisen kokonaisuutta ja sitä, kuinka käyttäjä voisi vaikuttaa omalla toimin-nallaan, toiveillaan ja valinnoillaan lop-putulokseen.
”Kun saimme talon tyhjennettyä perus-korjauksen käynnistyessä, olin vielä muutaman kuukauden yhtiömme toises-sa ravintolassa töissä”, Forsen muistelee ja kertoo pian keskittyneensä täysipainoi-sesti Katajanokan Kasinon hankkeeseen. ”Oli täysi yllätys, kuinka paljon raken-nushanke vei aikaa.”
”Ensikertalaiselle tämä on ollut iso ja aika opettavainen projekti.”
Markus Forsenin keittiöpäällikön asusteet ovat runsaan puolen vuoden ajan olleet narikassa hänen osallistuessa tiiviisti Katajanokan Kasinon rakennusprojektiin.
Helsingissä arvostettu à la carte -ravinto-la sekä juhla- ja kokouspaikka Katajano-kan Kasino on avannut ovensa reilun puo-len vuoden perusteellisen saneerauksen jälkeen. Peruskorjauksen pääurakoitsijana toimi Rakennus Oy Antti J. Ahola.
4 5
Kuvassa Rakennus Oy Antti J. Aholan vastaava työnjoh-taja Lauri Koponen, Royal Ravintolat Oy:n keittiöpäällikkö Markus Forsen, Isännöintiverkko Oy:n isännöitsijä ja toi-mitusjohtaja Iiro Mähönen, Rakennus Oy Antti J. Aholan työnjohtaja Tommi Rouvinen sekä projektijohdosta vas-taava Specio Oy:n Juhani Sillanpää.tettiin Valtakunnallinen Reserviupsee-
rikerho ja kuusi vuotta sen jälkeen Suo-men Reserviupseeriliitto. Talvisodan jäl-keen Upseeriliitto sekä Suomen Reser-viupseeriliitto tiivistivät yhteistyötään perustaen Katajanokan Upseerikerhon.
Toisen maailmansodan jälkeen Kasinoa peruskorjattiin. Taloon rakennettiin kabi-netteja, joista jokainen sai oman nimen, mm. Marski, Korsu, Sailor ja Jääkäri.
Vaikka rakennus sijaitsee Helsingin yti-messä ja oli sotien aikaan vuoron perään eri sotaosapuolten hallussa, onnistui se säilymään vahingoittumattomana.
60- ja 70-lukujen vaihteessa Katajano-kan Kasinolla toteutettiin laaja perus-korjaus. Tässä yhteydessä rakennuksen julkisivun väritys muutettiin vihreäksi.
Tammikuussa 2001 toteutettiin kiin-teistökauppa, jossa Katajanokan Upsee-rikerho ry osti Katajanokan Kasinon Kapiteeli Oy:ltä.
Vuosien mittaan talon ravintolatoi-mintaa ovat harjoittaneet eri toimijat, mm. Arctia Oy ja Scandic Hotels Oy. Maaliskuusta 1999 alkaen ravintoloitsi-jana on toiminut Restamax-konserniin kuuluva Royal Ravintolat Oy.
Laajamittainen saneeraushanke ”Ryhdyimme valmistelemaan Kataja-nokan Kasinon hanketta vuonna 2015”, kertoo isännöitsijä ja toimitusjohtaja Iiro Mähönen Isännöintiverkko Oy:stä, joka on vastannut Kiinteistö Oy Katajanokan Kasinon isännöinnistä noin kymmenen vuoden ajan.
”Pohdittiin, olisiko ravintolan kannal-ta järkevää löytää sellainen ajankohta, jol-
Ainutlaatuinen miljöö ”Haluamme nostaa esille talon historiaa, ja tulevaisuudessa korostamme sitä entis-tä enemmän”, sanoo Katajanokan Kasi-non keittiöpäällikkö Forsen.
”Painotimme arkkitehdeille, ettem-me halua modernisoida, vaan pysytellä 1930-luvun hengessä. Suomen sotahis-toria tuleekin olemaan yksi meidän tee-moistamme. Tavoitteemme on ollut luo-da ainutlaatuinen miljöö ja tarjota asiak-kaillemme uudenlaisen kokemuksen”, Forsen tähdentää.
Takana pitkä historiaKatajanokan Kasinon historia ulottuu 1850-luvulle, jolloin rakennus toimi Luotsi- ja majakkalaitoksen makasiini-na. Vuonna 1911 Luotsihallitus vuok-rasi kiinteistön Viaporin sotasataman hallitukselle. Makasiinirakennusta laa-jennettiin venäläisen poikamiesupsee-riston ruokailu- ja juhlapaikaksi. Laajen-nusosa valmistui vuonna 1913. Alkupe-räisen Kasinorakennuksen piirtäjänä pidetään A. Nybergiä.
Sotiemme aikoina Kasino palveli niin vapaussodan aikaisia punakaartilaisia kuin saksalaisia sotajoukkoja, mm. Sak-san Itämeren Divisioonan Upseeriklu-bina. Joulukuussa 1918 saksalaiset luo-vuttivat Kasinon Suomen sotilasviran-omaisille ja seuraavan vuoden alussa rakennus siirtyi Mannerheimin toimes-ta Suomen Upseerien Liiton käyttöön. Joulukuun alussa 1925 Kasinolla perus-
loin sen toiminta keskeytettäisiin koko-naan ja tehtäisiin kerralla suurempi koko-naisuus, sen sijaan, että jatketaan pienien korjaustoimenpiteiden tekemistä ravinto-latoiminnan hiljaisempina aikoina.”
Iiro Mähönen kertoo, että niin kiinteis-tön omistaja Katajanokan Upseerikerho ry, isännöitsijä kuin käyttäjänä toimivan Royal Ravintolat Oy:n edustajat ovat use-an vuoden ajan kokoontuneet säännölli-sesti arvioimaan rakennuksen kunnossa-pitotarvetta. Nyt kaikki osapuolet olivat yhtä mieltä laajamittaisemman saneera-uksen tarpeesta.
Hanke sai nimekseen ”Projekti 2018”.”Alkoi hahmottua, että talossa on aika
paljon tekemistä”, toteaa Mähönen. ”Osit-tain näki jo silmällä, että julkisivu vaatii toimenpiteitä.” Kuntotutkimus, jossa käy-tiin läpi rappaukset sekä siihen liittyvät rakenteet, osoitti talon perusteellisen jul-kisivuremontin olevan ajankohtainen.
Peruskorjauksessa kiinteistön talotek-niikka haluttiin uudistaa nykypäivän vaa-timusten mukaiseksi. Korjattavien listal-le joutuivat niin vesi- ja viemäriputkistot, ilmanvaihto kuin lämmitysverkostokin.
Tiukka aikataulu”Hankesuunnitteluvaiheen ensimmäi-nen ehto oli, että Kasinon peruskorja-us käynnistetään ravintolan joululou-nastarjoilujen päättyessä ja sen tuli olla valmis kesäkuun loppuun mennessä”, kertoo hankkeessa projektijohtajana ja päävalvojana toiminut Juhani Sillan-pää. Hankesuunnittelu alkoi kirjaamalla
>>
5
lisää asbestia. Osa rakennustöistä joudut-tiin keskeyttämään uuden asbestipurku-työn ajaksi.
Aikataulu tiukkeni entisestään. Onnek-si Kasinolla oli antaa kuukausi lisäaikaa remontin loppuun viemiseksi. Kasinolle jäisi vielä aikaa kalustaa, asetella histo-riaa huokuva rekvisiitta paikoilleen sekä laittaa tilat juhlakuntoon ennen elokuun ensimmäisellä viikolla talossa pidettävää kahta häätilaisuutta varten.
”Lähtökohtanamme on ollut, että peruskorjausta tehdään käyttäjää varten ja heitä pitää kuunnella koko ajan”, Juha-ni Sillanpää linjaa. ”Rakennus Oy Antti J. Aholan vastaava työnjohtaja Lauri Kopo-nen on ollut porukkansa samalla linjalla.”
”Päätöksenteon nopeus tärkeää””Kiinteistöä pitää arvostaa”, lausuu vastaava työnjohtaja Lauri Koponen. ”Arvokiinteistöissä ei tiettyjä asioita voi tehdä, niin kuin perinteisesti on totuttu. Se tuo oman haasteensa.”
”Aina nopein työsuoritus ei ole se paras”, Koponen muistuttaa.
”Vanhojen rakennusten saneeraamises-sa pitää tehdä malleja ja hyväksyttää ne tilaajalla.”
Parhaann lopputuloksen saavuttami-seksi Rakennus Oy Antti J. Aholan vas-taava työnjohtaja Lauri Koponen pitää hyvää keskusteluyhteyttä kaikkien osa-puolten kesken välttämättömänä.
Katajanokan Kasinolla yhteistyö on ollut erinomainen ja käyttäjän edustajien nopea reagointi kiitettävää.
”Päätöksenteon nopeus on tärkeää”, Lauri Koponen kiteyttää.
ylös välttämättömimmät korjaustarpeet. Myös kustannustaso lyötiin pääpiirteit-täin lukkoon.
”Jo silloin oli tiedossamme, ettei aika-tauluissa ole yhtään löysää”, toteaa Sil-lanpää. ”Laajan peruskorjauksen haastei-ta lisäsi se, että rakennus kuuluu raken-nussuojelualueeseen sr-1, tarkoittaen, ettei rakennuksen julkisivua ja osittain sen sisäpuolta saa muuttaa niin, että sen historiallinen arvo heikkenee.”
Kasinon peruskorjaus jaettiin kahteen erilliseen urakkaan. Julkisivu-urakan tar-jouskilpailun voitti Etelä-Suomen julkisi-vupalvelu. ”Pääurakan osalta Rakennus Oy Antti J. Ahola vakuutti tilaajan par-haiten ammattitaidollaan. Pidän tätä pro-jektin kannalta onnistuneena ratkaisu-na”, Sillanpää toteaa.
Katajanokan Kasinon julkisivun van-hoista maalikerroksista löytyi vahvat viit-teet rakennuksen alkuperäisestä värityk-sestä. Peruskorjauksessa julkisivu pudo-tettiin alas, rapattiin uudelleen ja siihen palautettiin 1930-luvun vaaleankeltainen väritys. Terassikaiteet jouduttiin entisöi-mään alkuperäiseen asuunsa. Pilasterit olivat sen verran hyväkuntoiset, että ne päätettiin vain pintakäsitellä. Vaikka kabi-nettien pintojen uusiminen ei kuulunut-kaan hankesuunnitelmaan, todettiin, että ne oli järkevää uudistaa tässä yhteydessä.
”Vanhoissa rakennuksissa on varau-duttava yllätyksiin”
Ennen varsinaisten rakennustöiden käynnistämistä Katajanokan Kasinolle tehtiin asbestikartoitus sekä asianmukai-nen asbestinpurku. Siitä huolimatta, kes-ken peruskorjaustöiden rakenteista löytyi
Rakennus Oy Antti J. Ahola on vienyt Katajanokan Kasinon hanketta kolmen työnjohtajan vetämänä. Koposen työpa-reina ovat työskennelleet Iiro Honkanen sekä työnjohtaja Tommi Rouvinen. Työ-päällikkönä on toiminut Juha Jalava.
”Paperityön määrä on viime vuosina kasvanut työmailla voimakkaasti. Oman lisänsä siihen on tuonut toukokuussa voi-maan astunut tietosuojalaki”, sanoo hank-keen loppuaikana vastaavan sijaisena toi-minut Rouvinen, joka on ollut kuusi vuot-ta Rakennus Oy Antti J. Aholan riveissä. ”Olemme voineet jakaa työtehtäviä työn-johtajien kesken.”
Tiivistä yhteistyötä”Oltiin tietyssä vaiheessa aika kriittisel-lä rajalla”, muistelee Isännöintiverkko Oy:n Iiro Mähönen. ”Piti tehdä päätök-siä. Pohdittiin, joutuuko ravintola peru-maan elokuun ensimmäisiä sovittu-ja varauksia vai löytyykö rakentamisen edistymiseen eri keinoin ratkaisuja.”
”Se oli hyvä kriittinen piste, missä nähtiin eri osapuolten vahva yhteinen tahto ja siihen ratkaisujen löytyminen.”
”Onneksi ratkaisut löytyivät”, Mähö-nen huokaisee.
”Saneerausprojektia sävyttivät hyvä yhteistyö, joustavuus sekä erilaisten aikatauluihin vaikuttavien ratkaisujen löytäminen”, listaa Iiro Mähönen.
Projektinjohtaja Juhani Sillanpää on samaa mieltä: ”Yhteiseen maaliin pää-seminen on ollut kaikkien osapuolien tavoitteena. Katajanokan Kasinon perus-korjaushankkeessa on vallinnut koko ajan hyvä yhteishenki.”
6 7
Metsä Wood toteuttaa suurinvestoinnin PunkaharjulleLaajennushankkeen pääurakoitsijana Rakennusliike U. Lipsanen Oy
”Projektissamme työturvallisuus on tärkeintä. Ehdoton tavoitteemme on nol-la tapaturmaa”, painottaa Lampola.
Vuonna 1995 Metsä Woodin palve-luksessa aloittanut Eero Lampola tuli tehtaanjohtajaksi Punkaharjulle vuon-na 2003. Parin viime vuoden ajan hän on toiminut yhtiössä suurten strategis-ten investointihankkeiden projektipääl-likkönä ja osallistunut vastaavanlaisiin suurprojekteihin Punkaharjun lisäksi myös Lohjalla ja Äänekoskella.
”Tärkeää on, että ihmisillä on oikea asenne tehdä töitä turvallisesti”, Lam-pola tähdentää. Hän kertoo Metsä Woo-dissa olevan tiukat turvallisuussäännöt. Säännönmukaisten turvallisuuskierros-ten lisäksi turvallisuushavaintoja teh-dään normaalin työn ohessa.
”Jokaisella on velvollisuus ja vastuu”, Lampola teroittaa.
Mittava investointiMetsä Groupiin kuuluva Metsä Wood työllistää noin 1 400 henkilöä. Viime vuoden liikevaihto kohosi puoleen mil-jardiin euroon. Tuotantolaitoksia Suo-men lisäksi Metsä Woodilla on Britanni-assa sekä Virossa.
Punkaharjulla tuotetaan sekä vaneria että havupuuviiluista liimaamalla val-mistettuja järeitä palkki- ja puulevytuot-
teita, ns. Kerto® LVL-tuotteita.Maanrakennustöillä tammikuun 2018
alussa käynnistyneessä Metsä Woodin Punkaharjun tehtaan laajennushank-keessa nykyiset kaksi kertopuulinjaa saavat rinnalleen kolmannen, moder-nin valmistuslinjan. Tehdasalueella on rakennusmassaa noin 23 000 neliömet-rin verran. Rakentamisen myötä uut-ta tilaa alueelle syntyy yhteensä noin 13 000 neliömetrin verran.
Rakentamisessa pääurakoitsijana toi-mii Rakennusliike U. Lipsanen Oy. Hankkeen kokonaisinvestointi on suu-ruudeltaan noin 52 miljoonaa euroa. Uuden kertopuulinjan lisäksi hank-keeseen kuuluvat hautomossa tehtävät muutostyöt, voimalaitoksen kaasukat-tilainvestointi sekä sen uuden polttoai-nevarastokentän laajentaminen. Myös varastotiloja lisätään.
Varsinainen rakentaminen aloitettiin maanrakennustöillä.
”Kallion louhinta oli kova urakka”, Lampola kertoo.
Pituutta uuden kertopuulinjan hallilla on noin 280 metriä ja pinta-alaa 11 000 neliömetriä. Ennen kuin perustuksia päästiin tekemään, kalliota piti louhia seitsemän metrin syvyydeltä. Vastaavas-ti talon toiseen päätyyn tarvittiin viisi-
”Tehdasalueellamme työskentelee täl-lä hetkellä noin 450 henkilöä”, kertoo Eero Lampola, joka toimii projektipääl-likkönä meneillään olevassa Punkahar-jun Metsä Woodin Kerto LVL -tehtaan laa-
jennushankkeessa. ”On haastavaa, että tuotanto on käynnis-
sä samaan aikaan, kun uutta hallia rakenne-
taan. Meidän täytyy voida ajaa kahdel-la tuotantolinjal-lamme ilman että rakennusprojek-
ti aiheuttaa häiriötä. Tarkkaavaisuutta vaa-
ditaan niin rakentajil-ta, laitetoimittajilta kuin
tuotannolta.”
” Turvallisuus on ykkösasiamme”
Kesäkuun 2018 alussa Punkaharjun Metsä Woodin laa-jennushankkeessa 11 000 neliömetrin tuotantohallin perustukset on valettu ja suurin osa pilareista paikoillaan. Seinä- ja kattoelementtien asennukset ovat käynnissä.
7
metrinen korotus ja tukimuuri.Uuden tehdashallin sokkeli on kor-
keudeltaan kaksimetrinen. Hallin run-kona on teräsbetonipilarit. Niiden varaan on laskettu kertopuusta valmis-tetut, jänneväliltään 24 metriset katto-elementit. Ulkoseinät on tehty Parok-elementein. Rakennus valmistuu elo-kuussa 2018, jonka jälkeen alkavat laiteasennukset. Pääkoneet, johon kuu-luvat sorvi, kuivauskone sekä varsinai-nen kertopuulinja, toimittaa Raute Oyj. Sahauslinja tulee Pinomatic Oy:ltä.
Kapasiteetti kasvaaEnnen uuden kertopuulinjan käynnis-tämistä Metsä Woodin Punkaharjun tehtaan tuotantokapasiteetti on ollut 125 000 kuutiometriä Kerto® LVL-tuot-teita vuodessa.
”Uusi linjamme käynnistyy vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aika-na. Silloin kapasiteettimme kasvaa vii-sikymmentä prosenttia”, sanoo projekti-päällikkö Eero Lampola ja kertoo uuden linjan tuotannon menevän lähes koko-naisuudessaan vientiin.
Positiivisia tuulia Itä-SuomeenMetsä Woodin investointi valaa myön-teisiä vaikutuksia Savonlinnan seudul-le: Uusi tehdas tarjoaa suoraan 35 uutta työpaikkaa. Vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle alueelle Itä-Suomessa. Teh-taan kapasiteetin lisäyksen arvioidaan nostavan alihankintaketjun työllisyyt-tä noin 40 henkilötyövuodella. Järeän tukin käytölle povataan noin 160 000 kuutiometrin lisäystä vuodessa.
Savonlinnan kaupunki on ollut vah-vasti myötävaikuttamassa Metsä Woo-din laajennushankkeen onnistumiseen, mm. osallistumalla kiinteistöihin sekä infrastruktuuriin liittyvissä kysymyk-sissä.
”Luottamuksen arvoinen””Rakentaminen on edennyt aikataulu-jen mukaisesti”, Eero Lampola kiittää Rakennusliike U. Lipsasen toimintaa sekä joustavaa yhteistyötä.
Myös urakkamuoto saa Lampolalta kiitosta: ”Tällaisissa hankkeissa, missä tulee jonkin verran muutoksia ja lisätöi-tä, käytössämme oleva tavoitehintaurak-ka on erittäin hyvä malli.”
”Lipsasen kanssa on mennyt jousta-vasti. Rakennusliikkeellä on paljon tie-totaitoa ja ymmärrystä siitä, kuinka koh-teessamme rakentaminen pitää hoitaa. Rakennusliike on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen.”
Impulssi Metsä Woodin uuden Kerto LVL -tehtaan rakentamiselle on lähtöi-sin markkinoilta.
”Taustalla on rakentamisen vilkas-tuminen Euroopassa, mikä on lisännyt kysyntää tuotteitamme kohtaan”, sanoo Metsä Woodin tuotanto- ja teknologiajoh-taja Jari Tikkanen. ”Viime vuosina puus-ta tehtyjen moduuli-en ja elementtien käyt-tö rakentamisessa on kasvanut. Myös glo-baali kysyntä kasvaa tasaisesti.”
”Kehitykseen on monta ajuria. Yksi niistä on kaupungistu-minen. Se luo erityis-tarpeita rakentamisen tuotteille: pitää mm. pystyä rakentamaan ahtaassa kaupunkikes-kittymässä.” Kertopuu, joka maailmalla tun-netaan paremmin kir-jainyhdistelmällä LVL, sopii tähän saumaan.
Kerto® LVL-tuotteissa yhdistyvät Met-sä Woodin markkinointisanat: nopeus, keveys ja vihreys. Moniin muihin raken-nusteollisuuden tuotteisiin verrattuna Kerto® LVL on kevyt kuljettaa, ja silti LVL sopii hyvin kestäviksi rakenteiksi. Esi-merkkinä Jari Tikkanen mainitsee Ker-to® LVL-tuotteita käytetyn Norjaan raken-nettavaan 18-kerroksiseen puukerrosta-loon, joka on omassa lajissaan maailman korkein. Myös nopeus on valttia. Kerto-puulla tehtyjä moduuleita käyttäen pie-net puukerrostalot nousevat muuttoval-miuteen jopa päivässä. Tietääpä Tikka-nen kertopuulla toteutetun lisäkerrosten rakentamista olemassa olevien kerros-talojen katoille. Myös Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n urakoiman Punkaharjun kertopuutehtaan kattorakenteet on tehty Metsä Woodin kertopuusta. Elementit on valmistanut LapWall Oy.
Teollista tehokkuuttaMetsä Woodilla on Euroopassa kahdek-san tuotantolaitosta. Kertopuuta valmis-tetaan Lohjalla ja Punkaharjulla.
Yhtiö vastaa kysynnän kasvuun tehos-tamalla toimintaansa ja uudistamal-la tuotantolaitoksiaan. Lohjan tehtaan
kolmekymmentäviisi vuotta toiminnas-sa olleet kaksi kertopuulinjaa purettiin ja niiden tilalle asennettiin yksi moder-ni tuotantolinja. Toimenpiteen ansiosta kapasiteetti kohosi kaksikymmentä pro-senttia. Punkaharjun vuonna 2019 käyt-töön otettava kolmas linja nostaa tehtaan tuotantoa viisikymmentä prosenttia.
Jari Tikkanen tunnus-taa, ettei Metsä Woo-din uusimman tuo-tantolaitoksen sijoittu-minen Punkaharjulle ollut ihan itsestäänsel-vyys: ”Tutkimme eri vaihtoehtoja ja useita tekijöitä.”
Punkaharjun eduk-si katsottiin se, että uusi tehdas pystyt-tiin rakentamaan jo olemassa olevalle teh-dasalueelle. ”Pystyt-tiin hyödyntämään infraa. Kaikki logisti-set verkot olivat val-
miina. Punkaharjulla kertopuuta on teh-ty vuodesta 2001 alkaen, joten osaamista ja tietotaitoa on. Puuraaka-ainehankin-takin saatiin onnistumaan”, Tikkanen luettelee. ”Työvoiman saatavuudesta-kaan Punkaharjulla ei uskota muodostu-van pullonkaulaa.”
Jari Tikkanen mainitsee investoinnin tärkeimmäksi edellytykseksi sen, että tehtaan tulee kestää kilpailukykyisenä pitkään. ”Savonlinnan kaupungin kans-sa saatiin solmittua yhteistyösopimus, millä varmistetaan osaltaan tuotantolai-toksen kilpailukyky kymmeniksi vuo-siksi eteenpäin.”
Referensseillä on merkitystäKun syntyi päätös rakentaa täysin uusi kertopuutehdas, Metsä Wood järjesti tarjouskilpailun 13 000 neliömetrin teh-dashallin rakentamisesta.
”Arvioimme monia asioita. Yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä, jota painotim-me, oli referenssit. Myös hinnan tuli olla kilpailukykyinen”, Tikkanen kertoo.
”Lipsasella oli esittää hyvät refe-renssit ja hyvin hoidettuja projekteja”, perustelee Tikkanen pääurakoitsijava-lintaa.
Metsä Wood luottaa puurakentamiseen
Kuva
: Met
sä G
roup
Tuotanto- ja teknologiajohtaja Jari Tikkanen
8
Kasino sekä Hyvinkään Sveitsin matkai-lukeskus.
Rakennus Oy Antti J. Aholan pää-konttori sijaitsee Hyvinkäällä. Lisäksi yhtiöllä on pitkään ollut toimisto Hel-singin Haagassa, Nuijamiestentiellä.
”Kaikki on tapahtunut kuin ajatus”
Rakennus Oy Antti J. Ahola avasi toi-miston Lahden keskustaan vuoden 2018 alussa. Tupaantuliaisia vietettiin maa-liskuun kolmantena juuri peruskorja-tussa katutason liikehuoneistossa Lah-denkatu 13:ssa.
”Kaikki on tapahtunut kuin ajatus”, muotoilee Lahden toimiston vetäjän roolissa toimiva työpäällikkö Markku Saarelainen.
”Olin juuri irtisanoutunut vapaaeh-toisesti suurten muutosten kynnyksel-lä olevasta valtakunnallisen rakennus-alan suuryrityksen palveluksesta. Mes-tarin hommia oli ehtinyt kertyä kolme-kymmentäkolme vuotta, joista viimeiset kaksikymmentäkaksi valtakunnallisen rakennusliikkeen palveluksessa. Ennen poisjäämistäni työskentelin neljäntoista vuoden ajan korjausrakentamisen projek-tipäällikkönä”, kertoo Saarelainen.
Hän tunnustaa, ettei voinut vielä jäädä laakereilleen lepäämään. Antti Aholan kanssa käydyn puhelinkeskustelun aika-na syntyi idea perustaa toimipiste Lah-teen. Markku Saarelainen otti mielellään vastaan työpäällikön pestin.
Sijoituspaikkaa toimistolle ei kaukaa tarvinnut hakea.
Lipsanen konserniin kuuluvan Rakennus Oy Antti J. Aholan referenssilista on pitkä, sisäl-täen lukuisia toimisto-, teolli-suus- ja asuinrakennusten sekä julkisten rakennusten saneera-uksia Etelä-Suomessa.
Moni merkittävä rakennus on Rakennus Oy Antti J. Aho-lan toimesta uudistettu tai palautettu entiseen loistoon-sa, kuten esim. Finlandia-talo, Helsingin saksalainen koulu, Helsingin Yliopisto, Helsingin Kulttuuritalo, Helsingin Kuva-taidelukio, Kansallisooppe-ra, Stockmann Helsingin tava-ratalo, Munkkiniemen kartano sekä Sammatin keskiaikainen kirkko. Viimeisimpiä toteu-tettuja peruskorjauksia ovat mm. KOy Ornant, Katajanokan
Rakennus Oy Antti J. Ahola avasi toimiston Lahteen Vuonna 1996 perustettu Rakennus Oy Antti J. Ahola tunnetaan henkilöstön osaamiseen ja kokemukseen perustuvasta laadukkaas-ta korjausrakentamisestaan erityisesti pää-kaupunkiseudulla. Yritys työllistää noin 70 rakennusalan ammattilaista, joista toimis-tohenkilöitä on 5, teknistä henki-löstöä 35 ja työntekijöitä 29. Vuo-den 2018 liikevaihdoksi on budje-toitu 27 miljoonaa euroa.
Työpäällikkö Markku Saarelainen, työmaainsi-nööriharjoittelija Minna Rosenlund ja lasken-tainsinööri Esa Vähäsöyrinki tarkastelemas-sa rakennuspiirustuksia Rakennus Oy Antti J. Aholan Lahden toimiston neuvotteluhuoneessa.
Työpäällikkö Markku Saarelainen
9
Rakennus Oy Antti J. Ahola oli vuositu-hannen vaihteessa ostanut Lahdenkatu 13:ssa sijaitsevan Kiinteistö Oy Lahden Aleksinportin ja saneerannut sen asun-not myyntiin. Katutason liikehuoneis-toista osa jäi Antti Aholan omistukseen, joten oli luontevaa ottaa yksi omista lii-ketiloista toimipisteen käyttöön.
Hyvä työtilanne Lahden toimiston vetäjä, työpäällik-kö Markku Saarelainen antaa ymmär-tää, että uusi toimisto on Päijät-Hämeen talousalueella otettu hienosti vastaan.
”Heti on päästy työnmakuun.””Laskentaa on ollut kiitettävästi koko
kevään ajan. Vaikka kilpailu urakois-ta on kireää täälläkin, olemme niissä onnistuneet”, Saarelainen sanoo. Hän kertoo yrityksellä olevan menossa kol-me suurempaa LVIS-saneeraushanketta kosteine tiloineen. Lahden Mukkulas-sa, Metsäkankaalla ja Kartanossa sijait-sevissa kohteissa on peruskorjattavana yhteensä 337 asuntoa. ”Ja lisää kohtei-ta on tulossa.”
Vahvaa osaamistaSe että Markku Saarelainen tunnetaan hyvin Lahden alueen rakennuttajien ja rakentajien keskuudessa, on edesautta-nut Rakennus Oy Antti J. Aholan aset-tumisessa paikkakunnan markkinoille.
”On helppo toimia tuttujen kanssa”, Markku tiivistää.
Hyvällä ihmisten ja paikkakunnan tuntemuksella on ollut merkitystä myös osaavan ja motivoituneen henkilökun-nan palkkaamisessa, niin työmaiden joh-totehtäviin, erilaisiin rakennusalan työ-tehtäviin kuin toimistoonkin. Suuri osa Rakennus Oy Antti J. Aholan Lahden toi-mipisteen työntekijöistä on Saarelaiselle ennestään tuttuja, eikä hänellä ollut vai-keuksia houkutella ihmisiä arvostetun rakennusliikkeen palvelukseen.
Yksi heistä on laskentainsinööri Esa Vähäsöyrinki. Hänellä on pitkä raken-nusalan yrittäjätausta. Ennen Raken-nus Oy Antti J. Aholalle tuloaan Vähä-
söyrinki työskenteli kymmenen vuoden ajan tarjouslaskijana samassa rakennus-liikkeessä kuin Saarelainen.
”Lasken itse määrät pääsääntöises-ti”, sanoo Esa Vähäsöyrinki. ”Näin tulee tutustuttua kohteeseen, ja tietää, kuinka kohde toteutetaan. Samalla paljastuvat tarjouspyyntöasiakirjojen epäkohdat. Niitä on aina.”
Vähäsöyrinki kertoo, ettei hän hinto-ja laskiessaan juuri 3D-kuvia tarvitse. ”Pitää vaan hahmottaa päässään.” Esa muistaa jo kouluaikoinaan olleen haka deskriptiivisessä geometriassa.
Rakennus Oy Antti J. Aholan Lah-den toimistolla Markun ja Esan kans-sa työskentelevä, vuoden päästä raken-nustekniikan insinööriksi valmistu-va Minna Rosenlund kertoo tavallaan ”ajautuneensa rakennusalalle”. Ennen rakennustekniikan insinööriopintojen aloittamista Minna oli tutustunut alaan kesätöiden kautta.
Rakennus Oy Antti J. Aholassa luote-taan nuoriin.
”Sain tehtäväkseni vetää Mukkulan Niemessä sijaitsevan toimistotilan sanee-rauksen alusta loppuun saakka”, mai-nitsee Rosenlund ja kertoo samalla osal-listuneensa myös muiden Rakennus Oy Antti J. Aholan Lahden rakennuskohtei-den työtehtäviin.
Minnan opinnot jatkuvat syksyllä. Val-mistuttuaan Rosenlund palaa Rakennus Oy Antti J. Aholan työmaainsinööriksi.
Saneerauksessa Lahden suurin yksityinen taloyhtiöRakennus Oy Antti J. Ahola käynnisti huhtikuun 2018 alussa mittavan LVIS-saneerauksen As Oy Mukkulan Citys-sä. Kohde on Lahden suurin yksityinen taloyhtiö. Sen neljässä rakennuksessa on 190 asuntoa, joiden kylpyhuoneiden LVI-tekniikka ja sähkölinjat uusitaan kokonaisuudessaan. Kylpyhuoneremon-tissa käytetään Uponorin talotekniikka-hormielementtejä. Myös taloyhtiön ylei-set tilat peruskorjataan. Myös taloyhtiön yleiset tilat peruskorjataan.
Työmaa edistyy vastaavan ja työmaa-mestarin, kuuden oma työtekijän sekä osaavien aliurakoitsijoiden voimin.
Haastavuutta saneeraukseen lisää se, että osa asukkaista asuu huoneistoissaan remontin ajan. Osalla heistä on huoneis-toissaan myös kotieläimiä. Tämän vuok-si nelikerroksisen talon porraskäytä-vään, sen jokaiselle kerrostasanteelle on järjestetty vesipiste altaineen.
As Oy Mukkulan City valmistuu uudistuneena vuoden 2019 heinäkuun loppuun mennessä.
Asukkaat huomioidaan remontissa Lahden Metsäkankaalla Rakennus Oy Antti J. Aholalla on saneerattavana As Oy Männistöntupa. Taloyhtiö käsittää kaksi kerrostaloa: toinen rakennuksista on kol-mekerroksinen, toisessa kerroksia on seit-semän. Lisäksi taloissa on pohjakerrok-set, joihin sijoittuvat asukkaiden yhteiset tilat saunoineen ja varastotiloineen.
Taloyhtiön asukkaista noin puolet jää huoneistoihinsa asumaan remontin ajaksi. Heidät on pyritty ottamaan huo-mioon kaikin puolin. Yhteensä seitse-mänkymmenenkolmen asunnon kylpy-huone- ja LVIS-saneeraus käynnistettiin taloyhtiön yhteisistä sauna- ja pesuti-loista. Työmaa huolehtii myös aktiivi-sesti tiedottamisesta.
Rakennus Oy Antti J. Ahola aloit-ti korjaustöiden parissa kesäkuun 2018 alussa. Työt etenevät porraskäytävä ker-rallaan. Kohde valmistuu huhtikuun 2019 loppuun mennessä.
Rakennus Oy Antti J. Aholalla on saneeraus käynnissä Lahden suurimmassa yksityisessä taloyhtiössä, As Oy Mukkulan Cityssä.
Männistöntuvan LVIS-saneeraus käynnistyi yhteisistä saunatiloista.
Rakennus Oy Antti J. Ahola saneeraa As Oy Männistöntupaa
10 11
Pieksämäen vs. kaupunginjohtaja Ulla Nykänen:
Vuonna 2014 järjestetyn ns. Elämän-kaarikylän suunnittelukilpailun tulok-sena syntynyt Hiekanpään yläkoulun arkkitehtisuunnitelma joutui vastatuu-leen. Kirjavien vaiheiden jälkeen ajau-duttiin uuteen suunnittelu- ja urakka-tarjouskierrokseen.
Huhtikuussa 2018 toisen kilpailu-tuksen päätteeksi Pieksämäen kaupun-ki ja Rakennusliike U. Lipsanen Oy sol-mivat KVR-urakkasopimuksen Hiekan-pään kampusalueelle rakennettavasta kahdesta koulurakennuksesta. Kohteen arkkitehtuurista vastasi Riitta Korhonen Arkkitehtuuritoimisto Korhonen Oy:stä.
”Nyt on helppo hengittää””Olen kovasti tyytyväinen, että tiukka tar-jouskilpailu johti tulokseen, jossa paikka-kunnan luotettava ja vastuullinen raken-nusliike kisan voitti”, toteaa Pieksämäen vs. kaupunginjohtaja Ulla Nykänen.
”Nyt on helppo hengittää tämän ura-kan aikana.”
”Lipsasen näytöt ovat vahvat. Yritys on rakentanut paljon meille ja muualle. Yhteistyö on sujunut hyvin.”
”Kyllä siellä varmasti asiat hoituvat ja niistä voidaan sopia. Hanke on luotetta-vissa käsissä,” vakuuttaa Ulla Nykänen, joka on virallisesti helmikuusta 2018 alkaen hoitanut Pieksämäen kaupungin-johtajan tehtäviä.
Rakennusliike U. Lipsanen Oy on kesän 2018 aikaan käynnistänyt kahden koulun samanaikaiset rakennustyöt kotikaupun-gissaan Pieksämäellä. Hiekanpään yläkou-lu sekä Etelä-Savon ammattiopiston tek-niikkarakennus valmistuvat kahden vuoden kuluessa Pieksämäen Pappilanmäen kau-punginosaan, Pieksänjärven länsirannan tuntumaan.
Uudet koulut sijoittuvat alueelle, jos-sa toimivat Pieksämäen Lukio, Kirkko-palvelujen Seurakuntaopisto, Diako-nia-ammattikorkeakoulu sekä Ammatti-opisto Spesia, muodostaen Hiekanpään kampuksen noin 2200 opiskelijalle.
Yläkoulun sekä Etelä-Savon Koulu-tus Oy:n ammattiopiston tekniikkara-kennuksen rakentaminen tuli mahdol-liseksi Huvilakadun ja Hiekanpään alu-een asemakaavamuutoksen tultua lain-voimaiseksi elokuussa 2017.
Kirjavia vaiheita Tarve uuden yläkoulun rakentamiseen nousi ajankohtaiseksi muutamia vuosia sitten. Vuonna 1958 rakennetussa Meri-luodon koulurakennuksessa, jossa Hie-kanpään yläkoulu toimi, alkoi ilmetä sisäilmaongelmia siinä määrin, että se julistettiin käyttökieltoon. Vanhan kou-lun peruskorjaamisen sijaan päätettiin yläkoululle rakentaa uudet, nykyaikai-set opetustilat.
Hiekanpään kampuksen yläkoulun sekä Etelä-Savon ammattiopiston tekniik-karakennuksen noin 17,6 miljoonaa euron rakennusurakka on Pieksämäen kaupun-gin yksittäisistä hankkeista suurin.
5 744 bruttoneliömetriä ja tilavuudel-taan 24 842 kuutiometriä käsittävän Hie-kanpään yläkoulun osuus urakkasum-masta on noin 11,9 miljoonaa euroa.
Etelä-Savon Koulutus Oy:n Etelä-Savon ammattiopiston uuteen tekniik-karakennukseen tulee sijoittumaan auto-, metalli-, sähkö- ja rakennusalan työhallit. Teknologiatalon rakennuspin-ta-ala on 2 815 bruttoneliömetriä ja sen tilavuus 20 190 kuutiometriä. Ammat-tiopiston rakentamisen kustannusarvio on noin 5,6 miljoonaa euroa.
Ulla Nykänen kertoo, että alkuun oli ajatus rakentaa koulut porrastetulla aikataululla.
”Se olisi aiheuttanut runsaasti eva-kossa toimineitten opiskelijoiden ja koulutilojen siirtoja”, sanoo Nykänen ja kertoo, että nyt yläaste on hajasijoitettu-na useampiin paikkoihin. Samoin lukio toimii evakkotiloissa.
”Yhteisymmärryksessä Etelä-Savon ammattiopiston kanssa sovittiin, että koulut valmistuvat yhtä aikaa.”
”On saatu aikaan kustannustehokas paketti ja urakoitsijankin kannalta hyvä ratkaisu.”
”Keskusteluissa, mitä meneillään olevan hankkeen tiimoilta olen käynyt, on nyt positiiviset ja odottavat tunnelmat”, iloit-see Pieksämäen vs. kaupunginjohtaja Ulla Nykänen ja sanoo myös somessa törmän-neensä innostuneisiin kannanottoihin uusien koulujen puolesta. ”Jos on tällai-nen henki, silloin se on oikein hyvä.” Ulla Nykänen näkee, että Pieksämäellä on löy-detty elementit hyvään yhteistyöhön.
”Tarvitaan yhteinen tahto, yhteen hii-leen puhaltamista sekä joustavia pää-töksiä. Toivotaan, että meillä osataan hyödyntää kaikki mahdollisuudet, mitä eteen tulee.”
”Käyttäjien sana on todella tärkeä”, Nykänen painottaa ja kertoo uusien kou-lujen tulevien käyttäjien päässeen vaikut-tamaan suunnitelmiin hankkeen alusta alkaen, niin että oppimisympäristö mah-dollistaa nykyaikaisen opetuksen järjes-tämisen terveellisesti ja turvallisesti.
Myös Hiekanpään kampusalueen eri toimijoiden välisen yhteistyön Nykänen kokee tärkeäksi.
Jo Hiekanpään alueen asemakaava-muutoksessa on otettu kantaa alueen kehittämiseen huomioimalla ihmisen koko elämänkaari, eri ikä- ja väestöryh-
” Eteenpäin menevää meininkiä”
>>
Pieksämäen vs. kaupunginjohta-jana toimivan Ulla Nykäsen ura käynnistyi 80-luvun alussa kun-nansihteerinä Virtasalmen kun-nassa, jossa hän ehti toimia kymmenen vuoden ajan kun-nanjohtajana ennen Pieksämä-en seudulla toteutettuja kunta-liitoksia. Taustalla Rakennusliike U. Lipsanen Oy rakentaa Piek-sämäen Prismaa.
”Alkuperäisen suunnitelman mukaan rakennustöiden piti alkaa vasta syksyl-lä, mutta halusimme aikaistaa kohteen käynnistämistä”, kertoo Sauli Harma-nen, joka toimii Hiekanpään kampus-alueelle samanaikaisesti rakennetta-van kahden koulun, Hiekanpään ylä-koulun sekä Etelä-Savon ammattiopis-ton tekniikkarakennuksen vastaavana työnjohtaja.
Maanrakennustyöt alkoivat juhan-nuksen jälkeen. Elokuussa tontilla teh-tiin jo yläkoulun perustuksia. ”Jouluun mennessä yläkoulun runko on pystys-sä. Tekniikkatalon perustukset valmis-tuvat syksyllä. Rungon nosto tehdään huhtikuussa 2019”, luettelee Raken-nusliike Lipsasen vastaava työnjohta-ja Harmanen.
Kehityspäällikkö Jörg Hansmann kertoo, että koulut on suunniteltu tie-tomallipohjaisesti. Myös elementit on mallinnettu raudoitteineen ja valu-tarvikkeineen. Talojen runkoratkai-
suna on peruselementtirunko. Julki-sivut ovat 90-prosenttisesti graafista betonia. Elementtitoteutuksista vastaa Lipa-Betoni Oy.
Rakennushanketta viedään Raken-nusliike Lipsasen KVR-urakkana, johon on sisällytetty kaikki rakennus-hankkeen suunnittelu, arkkitehtisuun-nittelua lukuun ottamatta. Kohteen LVISA-suunnittelusta ja -urakoinnista vastaa Are Oy.
”KVR-hanke antaa paljon enem-män mahdollisuuksia vaikuttaa suun-nitteluun”, toteaa Lipsasen projek-tipäällikkö Tero Turunen. Hän pitää KVR-urakointia hyvänä mallina ja ker-too sen luovan hyvän perustan hank-keen toimijoiden väliselle joustavalle yhteistyölle.
”Ensimmäiset visiot Hiekanpään elä-mänkaarialueesta syntyivät reilu 10 vuotta sitten”, kertoo Pieksämäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Sepponen. ”Hiekanpään koulu-ratkaisut on satsaus tulevaisuuteen”, sanoo Sepponen korostaen oppilai-tosten ja työelämän välille syntyvää molemminpuolista vuorovaikutusta sekä alueen eri toimijoille avautuvia yhteistyömahdollisuuksia.
Sepponen näkee, että niin kampu-salueelle tehdyillä ratkaisuilla, kuin Pieksämäen kaupungin viimeaikaisil-la Veturitorin alueeseen ja Pieksänjär-ven rantaan kohdistuvilla päätöksillä on onnistuttu myös kaupunkikeskus-tan tiivistämisessä, kuntalaisille tarjot-tavia liikunta- ja kulttuuriaktiviteetteja unohtamatta.
”Kuntapäättäjillä, niin valtuustos-sa, kaupunginhallituksessa kuin vir-kamiehillä tulisi olla koko ajan mieliku-va kaupunkikuvasta ja seutukunnas-ta sekä näiden palveluista noin 10–20 vuoden aikaviiveellä.”
”Kaupungin päätösten ja investoin-tien pitäisi kantaa sata vuotta”, tiivis-tää Sepponen ja uskoo nyt myös sen toteutuneen.
Sepponen arvioi, että Pieksämäellä tehdyt ratkaisut alkavat tuottaa tulos-ta. ”Pieksämäki näyttäytyy ulkopuoli-
sen sijoittajan näkökulmasta paikka-na, johon kannattaa investoida.”
”Olemme päässeet viemään hank-keita eteenpäin muitakin vaihtoeh-toja käyttäen, kuin käyttämällä omaa rahaa ja omaa tekemistä”, lausuu Sepponen ja mainitsee esimerkkinä mm. yksityisellä rahoituksella Hiekan-pään alueelle syntyvän liikuntahallin sekä Maa selän koulun ja päiväkodin, joka ensimmäisenä pieksämäkeläise-nä julkisena rakennuksena rakenne-taan leasingrahoituksen turvin.
Pieksämäellä ollaan tyytyväisiä, että Hiekanpään kampusalueen kou-lurakentajaksi valittiin Rakennusliike U. Lipsanen. ”Rakennusliikkeen mer-kitys kotikaupungissaan Pieksämäel-lä on suurempi kuin sen rakentamien rakennusten tuoma lisäarvo”, kaupun-ginhallituksen puheenjohtaja Seppo-nen muotoilee.
Lipsanen rakentaa kahta koulua yhtä aikaa
Rakennusliike Lipsasen henkilökuntaa Hiekanpään kampusalueen rakennus-työmaalla: tietomallikoordinaattori Evi-ta Valkama, kehityspäällikkö Jörg Hans-mann, vastaava työnjohtaja Sauli Harma-nen sekä projektipäällikkö Tero Turunen.
11
mien toimintoja yhdistävänä kokonai-suutena, samalla mahdollistaen koulu-tuspalveluiden lisäksi myös majoitus- ja asuinpalveluiden sekä liikunta- ja vapaa-ajanpalveluiden sijoittumisen ja kehittymisen. Yhteistyön kehittämiseen Hiekanpäässä on valmiina hyvät puit-teet: useiden oppilaitosten lisäksi alu-eella toimii päiväkoti, kolme palveluko-tia sekä uima-, urheilu- ja jäähalli.
”Olen iloinen, että koulukaupun-kimme on tämän näköinen ja uskon, että kaupungin tekemät ratkaisut tuke-vat sitä, että säilymme koulukaupunki-na jatkossakin. Toivon todella, että kou-lutuspaikat säilyvät ja kehittyvät, ja että osaamme mukautua ajan haasteisiin ja
vaatimuksiin”, Nykänen lausuu.”Uskon, että eri toimijat löytävät
yhteistyömuotoja ja tilojen sijoittelu hyö-dyntää kaikkia koulutuksen järjestäjiä.”
Kaupunkikuva uudistuuPieksämäellä on menossa useita raken-nushankkeita. Kaupungin kouluhank-keiden lisäksi yritysmaailman raken-nusprojektit muuttavat kaupunkiku-vaa. Yksi näkyvimmistä on Veturitalli-en alueelle nouseva, kesäkuussa 2018 harjakorkeuden saavuttanut ja joulu-markkinoille valmistuva Osuuskauppa Suur-Savon Prisma, jonka rakentamises-ta vastaa Rakennusliike U. Lipsanen Oy. Veturitallien alueella Pieksämäen kau-pungilla on edessään vielä noin 1,6 mil-joonan euron ympäristötyö, S-ryhmän hoitaessa kuntoon Prisman parkkialueet.
Ulla Nykänen luottaa Veturitallien vetovoimaan: ”Alueen etu on, ettei se ole irti kaupunkirakenteesta. Kaksi toria
”Yhteistä tahtoa ja joustavia päätöksiä”
on näköetäisyydellä toisistaan. Jos tule-vaisuudessa liikerakentamista syntyy, on tämä ehdottomasti sellainen alue. On helppo tulla keskeiselle paikalle.”
”Ilmassa on eteenpäin menevää mei-ninkiä”, Ulla Nykänen sanoo ja ker-too kaupunkikuvan saavan uutta ilmet-tä myös entisen kaupungintalon alueel-le. Vielä vahvistamatta oleva Pertinkujan kaava mahdollistaa Pieksänjärven ranta-maisemaan nelikerroksisten asuintalojen lisäksi myös kahdeksankerroksisen tor-nitalon rakentamisen sekä liike- ja palve-lurakentamisen.
Koulurakentaminenkin jatkuu. Naara-järvelle on suunnitteilla Maaselän koulun ja päiväkodin yhteisyksikkö. Kahden vuo-den hankkeena toteutuva rakentaminen on arvioitu käynnistyvän vuoden 2019 aikana.
”Kyllä täällä niin paljon positiivis-ta kehitystä on näkyvissä, että meillä on hyvät menestymisen edellytykset ja pali-kat koossa”, Ulla Nykänen hehkuttaa.
>>
” Hyvät päätökset kantavat sata vuotta”
Kuva
: Arto
Sep
pone
n
Asunto Oy Vantaan Manttaalin työmaa edistyy osaavissa käsissä. Kuvassa YIT Talo Oy:n tuotantoinsinööri Jani Kaipiainen, kohteessa runkomestarina toiminut Jari Leskinen sekä vastaava työnjohtaja Toni Klami.
12
Graafisella betonilla näyttävyyttä Lipa-Betonilta elementit YIT:n Asunto Oy Vantaan Manttaaliin
vuoden aikana 22 000 asuk-kaan kaupunginosaksi.
YIT on käynnistänyt Kehä III:n eteläpuolella, Aviapo-liksen Perintötiellä uuden asuinkorttelin rakentami-sen. Kauppakeskus Jum-bo sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä. Kort-telin asunto-osakeyhtiöihin valmistuu noin 900 asuntoa. Osa niistä on omistusasunto-ja, osa edustaa vapaarahoit-teista vuokratuotantoa.
”Virallisesti rakentaminen alkoi lokakuussa 2017. Ele-menttien pystytykseen pääsimme tam-mikuussa 2018”, kertoo YIT Rakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Toni Klami.
Laadukkaasti toteutettu asuintaloManttaali on laadukkaasti toteutettu asuintalo ja se käsittää 58 asuntoa kah-dessa porraskäytävässä.
Talossa on monipuolinen valikoima huoneistoja, pienimmät 29,5 neliömet-rin yksiöitä, suurimmat asunnoista ovat 78 neliömetrin kokoisia neljä huonet-ta, keittiön ja saunan käsittäviä. Talon kerroskokonaisala on 4 256 neliömetriä. Huoneistojen laatutaso on korkea. Asun-noissa on huoneistokohtainen ilmas-tointi sekä integroidut kodinkoneet.
Tyyliä ja persoonallisuuttaRakennuksen arkkitehtuurista vastan-nut Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkki-tehdit Oy on loihtinut Manttaaliin per-soonallisen ilmeen. Julkisivuina ja par-vekkeiden taustaseinissä on käytetty
sandwich-teräsbetonielementtejä, joi-den väritys, pinnan profilointi ja pinta-käsittely vaihtelevat.
Manttaalin länsipuolinen seinä on kokonaisuudessaan toteutettu graafi-sen betonin menetelmällä. Seinässä on säännöllisesti toistuvia graafisia figuu-reja sekä kaksi kookasta lentokoneen kuvaa. Uritetuista betonielementeistä osaan tehdään lasuuripinnoitus ja osa patinointikäsitellään.
”Rakennusluvassa on maininta, että kaupungin arkkitehdin tulee hyväksyä talon värityksen. Julkisivun mallikatsel-mus pidetään ennen tuotannon aloitta-mista”, kertoo Toni Klami.
Rakennuksen kantavan rungon teräs-betonielementit sekä parvekkeiden ele-mentit on toimittanut Lipa-Betoni Oy. Myös talon graafinen betoni on Lipa-Betonin valmistamaa.
Asunto Oy Vantaan Manttaali valmistuu helmikuun 2019 loppuun mennessä.
Vantaalle, lentoaseman läheisyyteen nou-see Suomen nopeimmin kasvava työpaik-ka-alue, Aviapolis. Eräiden arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä Vantaan uudessa kaupunginosassa on jopa viisi-kymmentätuhatta työpaikkaa. Erinomais-ten liikenneyhteyksien keskipisteessä sijaitseva alue vetää alueelle myös asuk-kaita. Aviapoliksen rakentamiseen osal-listuu suuria suomalaisia rakennusliik-keitä. Rakentamisen myötä Aviapoliksen uskotaan kasvavan seuraavan kymmenen
Vantaalle, lentoaseman läheisyyteen nou-see Suomen nopeimmin kasvava työ-paikka-alue, Aviapolis. Eräiden arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä Vantaan uudessa kaupunginosassa on jopa viisi-kymmentätuhatta työpaikkaa. Logistises-ti erinomaisten liikenneyhteyksien keski-pisteessä sijaitseva alue vetää myös asuk-kaita.
13
YIT rakentaa Jyväskylän ykköspaikoille Lipa-Betonilta elementit Asunto Oy Jyväskylän Suvivalssiin
Lipa-Betonilta elementitKaksikymmentäkolme vuotta YIT:ssä työskennellyt vastaava työnjohtaja Markku Selin laskee hänen uransa aikana Lipa-Betonin elementtejä tul-leen viiteentoista eri kohteeseen.
”Aina kaikki on hoitunut hyvin.”Niin nytkin. ”Teimme kaupat ele-
menteistä hyvissä ajoin. Jäi sen ver-ran pitkä aikaväli valmistuksen aloittamiseen, että elementtikuvat-kin olivat suurimmaksi osaksi val-miit kohteen käynnistyessä”, muis-telee Markku Selin.
”Elementit tulivat ajallaan. Joskus Lipalta jopa otettiin yhteyttä, voisi-ko tulla vähän aikaisemmin”, Selin naurahtaa.
Lipa-Betonin kokonaistoimituk-seen kuuluivat sandwich-elementit, väliseinät, parveke- ja kerrostasolaa-tat sekä autohallin seinät.
”Elementit menivät vakkiin. Meillä oli aina seuraava kerros vakissa odot-tamassa. Kun kerros oli valettu kiin-ni, pääsimme heti nostamaan seuraa-van kerroksen kiviä ylös”, kertaa Selin yhteistyötä elementtitehtaan kanssa.
Yhden kerroksen nostoon kului aikaa kuuden päivän verran. Elementtiasennuk-sesta vastasi YIT:n oma asennusporukka.
Ranta-asumista keskellä kaupunkiaArkkitehtitoimisto Helamaa & Heis-kanen Oy:n suunnittelemaan kahdek-sankerroksiseen Asunto Oy Jyväskylän Suvivalssiin valmistuu 43 asuntoa. Ker-rosalaa rakennuksella on 2 893 neliö-metriä.
Suurin osa modernin yksiportaisen hissitalon asunnoista on yksiöitä ja kak-sioita. Ylimpään kerrokseen sijoittuu kaksi kookasta terassiasuntoa.
Suvivalssin asuntojen varustelutaso on korkea ja materiaalit laadukkaita.
Rakennuksen alin kerros on varattu varastoille sekä talotekniikalle.
Korttelin sisäpihasta tulee viihtyi-sä vehreine keitaineen ja oleskelu- sekä leikkialueineen. Pihan alle sijoittuu autojen pysäköintipaikat, jonne on suo-ra kulkuyhteys kerrostalon porraskäytä-västä.
Asukkaat pääsevät muuttamaan Suvi-valssiin helmikuussa 2019. Faneerin korttelin arvioidaan olevan kokonaisuu-dessaan valmis vuoteen 2022 mennessä.
Lutakon Satamakadulle, aivan Jyväskylän sataman äärelle nousee YIT:n rakentama-na viidestä kerrostalosta koostuva Fanee-rin kortteli. Innoitusta taloyhtiöiden nimiin on haettu suomalaisista elokuvis-ta ja lauluista: Juhannusruusu, Taikayö, Suvivalssi, Koskenlaskija ja Marleena.
YIT Rakennus Oy:n vastaava työnjoh-taja Markku Selin tuli Jyväskylän sata-maan Asunto Oy Taikayön rakennustyö-maalle syyskuussa 2017. Kohteen val-
mistuttua joulukuun alussa Selin jatkoi vastaavana työnjoh-
tajana korttelin raken-nustyömaalla käynnis-tämällä naapuritalon Asunto Oy Jyväskylän Suvivalssin rakennus-hanketta. Varsinaiset
rakennustyöt alkoivat maarakennustöillä, mas-
savaihdoilla sekä paa-lutuksella.
YIT:n käden jälki näkyy keskeisillä paikoil-la Jyväskylän kaupunkikuvassa. Parhaillaan YIT Rakennus Oy rakentaa asuinkerrostalo-ja mm. Kankaan alueella, Savelassa, Äijä-länrannassa sekä Lutakossa, joka kaupun-gin palvelujen läheisyyden ja rantamaisemi-ensa tähden on jyväskyläläisten saavutta-nut suosion arvostettuna asuinalueena.
YIT Rakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Markku Selin on työskennellyt YIT:n riveissä kaksikymmentäkolme vuotta.
1514 15
Nahkakeskustalo kokee täydellisen uudistuksen
As Oy Nahkakeskustalo koostuu kah-desta eri aikaan rakennetusta talosta: Nelikerroksinen Fredrikinkatu 45 on rakennettu vuonna 1882. Seitsenkerrok-sinen Kalevankatu 22 valmistui vuon-na 1932. Rakennuspinta-alaa niillä on yhteensä 4640 neliömetriä. Kummankin asuintalon pohjakerroksessa sijaitsee lii-ketiloja.
”Ei enää laastarikorjauksia””Nyt oli viimeinen hetki toteuttaa sanee-raus”, toteaa kiinteistösijoituspäällikkö
Petri Saarinen Eläkekassa Versosta. Saarinen kertoo, että taloyhtiön B- ja
C-portaaseen tehdystä linjasaneerauk-sesta on aikaa jo kymmenisen vuotta. Vuonna 2012 uusittiin sisäpihan rappa-us ja Kalevankadun puoleinen kattolape. Myös siivousparvekkeet peruskorjattiin. Muutoin korjauksia oli toteutettu pää-sääntöisesti, kun syitä niihin oli ilmaan-tunut.
Seitsemän vuotta sitten taloyhtiös-sä tuli tarve kiireellisiin korjaustoimen-piteisiin. Paikkoja tutkittaessa korjatta-vaa ja uusittavaa alkoi löytyä enemmän-kin, jopa lahovaurioita. Tiedettiin myös sisäilmaongelmista. Pohdittiin, voisiko Nahkakeskustalossa toteuttaa perusteel-lisempi remontti ja uudistaa kiinteistö nykypäivään.
”Ei ole järkevää tehdä laastarikorja-uksia. Niillä vain paikattaisiin ja peitel-
täisiin, rajattaisiin terveys- ja turvalli-suusriskejä pienemmäksi, mutta samal-la jätettäisiin taloon ongelmapesäkkei-tä”, Saarinen muotoilee.
Nahkakeskustalon historiaaKun Helsinki 1800-luvun alussa julis-tettiin Venäjän keisarikunnan autono-misen suuriruhtinaskunnan pääkau-pungiksi, alkoi alueella voimakas raken-taminen. Helsingissä asui tuolloin 4000 asukasta.
Kaupungin tonttitarjonta houkutte-li kaupoille myös keinottelijoita, eikä Fredrikinkadun ja Kalevankadun kul-mauksessakaan siltä voitu välttyä. Ton-tin omistusoikeus vaihtui useasti. Tontin ensimmäiset rakennukset, piharakennus vuodelta 1843 sekä vuonna 1876 valmis-tunut puinen asuintalo, tulivat myöhem-min puretuiksi paikalle rakennettujen
Peruskorjauksen ja käyttötarkoitusmuutostöiden pääurakoitsijana Rakennus Oy Antti J. AholaHelsingissä Kampin kaupunginosassa vil-kasliikenteisen Fredrikinkadun ja Kalevan-kadun risteyksessä sijaitsevassa As Oy Nahkakeskustalossa on käynnistynyt mit-tava peruskorjaus. Kohteen pääurakoitsi-ja Rakennus Oy Antti J. Ahola aloitti sanee-raustyöt tammikuussa 2018.
1515
talojen tieltä.Nykyisin tontilla seisovat nahkuri Karl
Lindgren vuonna 1882 rakennuttama, arkkitehti August Bomanin suunnittele-ma nelikerroksinen kivitalo sekä vuonna 1932 valmistunut Einar Flinckenbergin suunnittelema seitsenkerroksinen fun-kistalo.
Kiinteistön nimi, As Oy Nahkakes-kustalo, periytyy ajalta, jolloin nahku-ri Karl Lindgren alkoi harjoittaa elinkei-noaan rakennuttamassaan talossa. Osa-keyhtiö Nahkakeskustalo perustettiin vuonna 1920. Nykymuotoisen nimensä se sai vuonna 1960.
Mittava peruskorjaus50- ja 60-luvun Helsingissä keskustan asuinhuoneistoja muutettiin tiuhaan toimistokäyttöön. Myös Nahkakeskus-talon useiden muutostöiden seuraukse-na monet sen huoneistoista toimivat nyt liiketiloina ja toimistoina.
”Tilanne on muuttunut”, Eläkekassa Verson kiinteistösijoituspäällikkö Saari-nen sanoo. ”Toimistotilojen tarjontaa on enemmän kuin kysyntää ja se suuntau-tuu pikemminkin avotiloihin. Myös etä-työ on lisääntynyt.”
Nahkakeskustalossa tehtiin päätös laa-jan peruskorjauksen yhteydessä toteutet-tavasta käyttötarkoituksen muutoksesta palauttaa toimistot asunnoiksi. Ainoas-taan katutason tilat säilytetään liiketiloi-na. Ne peruskorjataan ja niille haetaan uudet vuokralaiset.
Vuonna 2014 kiinteistössä käynnistet-tiin tarveselvitys peruskorjauksen teke-mistä varten. Nahkakeskustalon kiin-teistön kunto tutkittiin perusteellisesti. Hankesuunnitelma hyväksyttiin kesä-kuussa 2016 ja toteu-tussuunnittelu käyn-nistettiin saman vuoden lopulla. Hankkeen arkki-tehtisuunnittelus-ta vastaa ERAT Ark-kitehdit pääsuunnit-telijanaan Sebastian Lönnqvist.
Kaikki rakennuksen suunnitelmat on laa-dittu BIM-muodossa.
Edessä on mittava ja vaativa saneera-us, jota on edeltänyt laajat purkutyöt. Kaikki vanhat ylä-, väli- ja alapohjat puretaan ja korvataan uusilla rakenteil-la. Välipohjiin tulee betoni-teräsliitto-laatat, osa korvautuu paikalla valetuil-la betonilaatoilla. Alapohjiin asennetaan maanvaraiset betonilaatat. Myös kiin-teistön talotekniikka uusitaan kokonai-suudessaan. Kohteen peruskorjaukseen on varattu 5,3 miljoonaa euroa ja muu-tostöihin 3,2 miljoonaa.
Kiinteistön arvo nousee”Nyt toteutettavalla hankkeella pyritään poistamaan kohteen korjaustarpeet seu-raavan viidentoista vuoden ajaksi”, Saa-rinen vakuuttaa.
Hän uskoo, että nyt toteutettavilla peruskorjaustoimenpiteillä, käyttötar-koituksenmuutoksella sekä asunnoil-le asetetun korkean laatutasotavoitteen avulla saavutetaan kiinteistölle merkit-tävä arvonnousu.
Saarinen, joka on seitsemän vuoden ajan työskennellyt Eläkekassa Versos-sa ja ollut mukana kehittämässä vuon-na 1964 perustetun eläkeyhtiön toi-mintaa mm. uudistamalla kiinteistösi-joitussalkkua kaavamuutoksilla, inves-tointihankkeilla ja kiinteistösijoituksien myynneillä, on nähnyt sijoittajan sil-min rakennusten sijainnin merkityksen korostuneen alati kasvavan kaupungis-tumisen keskittymisen myötä. ”Pääkau-punkiseudulla sijainnin merkitys kas-vaa voimakkaimmin.”
Vanhemman kiinteistökannan kor-jausvelan hoitaminen muutostyö- ja peruskorjaushankkeilla nousee tärkeään
rooliin.”Pitää ymmärtää, mitä tulevat
sukupolvet haluavat elämältä, tiloil-ta ja rakennuksiltaan.”
Ykkösasiana ammattiylpeys”Järjestimme tarjouskilpailut syksyl-lä 2017. Haastattelimme kaikki tarjo-
uksen jättäneet suunnittelijat ja ura-koitsijat. Edellytimme
heiltä korkeaa teke-misen laatua sekä a m m a t t i y l p e y t -tä”, Saarinen ker-too. Kohteen pää-urako i t s i j aks i valittu Raken-nus Oy Antti J. Ahola käynnis-
ti peruskorjauksen tammikuussa 2018. Kohde valmistuu maaliskuussa 2019.
Rakennuksen ylläpito tärkeääAiemmin Eläkekassa Versossa hoidettiin myös sen omistamien kiinteistöjen isän-nöintiin liittyviä tehtäviä. Yhtiön resurs-seja haluttiin keskittää ydinosaamiseen mm. ulkoistatamalla Nahkakeskustalon isännöinti Provia Isännöinti Oy:lle.
”Ihmiset ovat heränneet siihen, että isännöitsijä on tavallaan heillä töissä. Nykyään osataan vaatia isännöinnil-tä vastinetta sille rahalle, mitä makse-taan”, toteaa Nahkakeskustalon sanee-rauksessa tilaajan edustajana toimiva isännöitsijä Teemu Vuorenmaa Provia Isännöinti Oy:stä.
”Olemme neutraalina toimijana hyvä kumppani”, Vuorenmaa sanoo ja kertoo Provian tekevän tiivistä yhteistyötä Elä-kekassa Verson kanssa.
Provia Isännöinti Oy:n palveluihin kuuluvat mm. kiinteistöjen kokonais-valtainen hallinto, johtaminen sekä kat-tavat taloushallinnonpalvelut.
”Kaikkien käyttäjien toiveissa on se, että saavutettaisiin sijoitetulle pääomal-le tuottoa, ja että sen arvo nousisi,” Vuo-renmaa tähdentää kiinteistöjen korjaus-ten ja ylläpidon merkitystä.
”Haluamme varmistaa, että asiakkail-lamme on käytössään viimeisimmät kiinteistöalan tiedot ja -menetelmät”, Vuorenmaa sanoo ja kertoo digitalisaa-tion myötä palvelujen tehostuvan enti-sestään.
Artikkelin lähteet: As Oy Nahkakeskustalon rakennushistoriaselvitys. Laatinut Ramboll CM Oy. Tilaaja Eläkekassa Verso.Haastattelut: Heikki Luukkonen / Petri Saarinen Eläkekassa Verso, Teemu Vuorenmaa Provia Isännöinti Oy
As Oy Nahkakeskustalo sijaitsee vilkasliikenteisessä Fredrikinkadun ja Kalevankadun risteyksessä, mikä asettaa jo muutenkin vaativaan peruskorjaukseen omat haasteensa. Fredrikinkadun puolella vuonna 1882 valmistuneessa nelikerroksisessa talossa rakennustöitä tehdään sääsuojan uumenissa. Osa tiealueesta on saatu työmaan käyttöön.
Eläkekassa Verson kiinteistösijoituspäällikkö Petri Saarinen
16
teluvaiheeseen. Kauppakeskus Redin läheisyydessä puolestaan ollaan raken-nettu asuinkerrostaloa marraskuun 2017 alusta alkaen. Firan KVR-hank-keena Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodille valmistuu kolme- ja seit-senkerroksinen ullakollinen kerrosta-lo, Capella.
Asuinpinta-alaltaan 2 352 neliömet-riä käsittävään kerrostaloon valmistuu 42 asuntoa. Asukkailla on yhteiset tilat sekä yhteissaunat talon seitsemännen ker-roksen kattoterassin yhteydessä. Kort-telissa on yhteispiha. Autopaikat sijoit-tuvat pysäköintikannen alle. Kolmiker-roksisen rakennusosan katolle on varat-tu tilaa viljelylaatikoille.
Lipa-Betonilta elementit”Rakentaminen on edennyt aikataulus-saan”, kertoo Fira Oy:n työpäällikkö Jyri Kauppinen. ”Alkuvuodesta käynnisty-neet runkotoimitukset menivät hyvin.”
Lipa-Betoni Oy on tehnyt Capellaan betonielementtien kokonaistoimituksen, johon ovat kuuluneet talon kaikki betoni-elementit välipohjan ontelolaattoja ja por-raselementtejä lukuun ottamatta. Talon julkisivut on toteutettu sisäkuorielemen-tein ja verhottu muuraamalla eläväpin-taista vaaleaa tiiltä käyttäen. Pääsuunnit-telija Pentti Raiskin johdolla POOK Ark-
kitehtitoimisto Oy on suunnitellut katu-tason julkisivuelementteihin merellisen aiheen, jonka Lipa-Betoni on toteuttanut graafisen betonin menetelmällä.
Capella valmistuu vuoden 2018 lop-puun mennessä.
Rakentamista tahtiaikaperiaatteellaTyöpäällikkö Jyri Kauppinen kertoo, Capella on Firan ensimmäinen asuinker-rostalokohde, jossa sovelletaan tahtiaikaa. Periaate on yrityksen linjasaneerauskoh-teissa ollut käytössä jo pidemmän aikaa.
”Keneltäkään ei vaadita yhtään nopeampaa tekemistä kuin aikaisem-minkaan. Kohde on paremmin rytmitet-ty. On mietitty tarkemmin, kuinka asioi-ta tehdään”, Kauppinen sanoo.
Kaikki kohteessa työskentelevät saa-vat käyttöönsä Firan kehittämän aikatau-lutusohjelman, Sitedriven. Yksittäiset urakoitsijat kirjaavat mobiilityökalulla omat työnsä vaiheet aina niiden edistyt-tyä. Sitedrive jakaa hankkeen reaaliai-kaisen tilannetiedon kaikille työmaalla työskenteleville.
”Avainasemassa on löytää kumppa-nit, jotka ovat sitoutuneita suunnitel-malliseen tekemiseen, ja jotka ymmärtä-vät, että on kaikkien etu kun työt edis-tyvät hyvin, suunnitellusti ja nopeasti”, Jyri Kauppinen kiteyttää.
Satama- ja teollisuusalueena aiemmin toiminut 175 hehtaaria käsittävä Kala-satama muuntuu vuoteen 2040 mennes-sä nykyaikaiseksi, noin 25 000 asukkaan kaupunginosaksi. Asuntoja syntyy noin 1,2 miljoonan kerrosneliön verran ja toi-mitiloja lähes puoli miljoonaa kerros-neliötä. Alueelle arvioidaan sijoittuvan kymmenentuhatta työpaikkaa.
Kalasatamaan valmistuu asuin- ja lii-kerakennuksia, kelluvia asuntoja, kilo-metreittäin rantapromenadia sekä kor-keita tornitaloja. Yksi Kauppakeskus Redin torneista kohoaa 132 metrin kor-keuteen. Valmistuessaan 35-kerroksinen Majakka on Suomen korkein ja samalla Pohjoismaiden toiseksi korkein asuin-kerrostalo.
Fira Oy on yksi Suomen suurista rakennusliikkeistä. Vuonna 2002 perus-tetulla, noin 300 henkeä työllistävällä yrityksellä on noin 50 työmaata Etelä-Suomessa. Firan Sompasaareen raken-nettavat kohteet ovat edenneet suunnit-
Fira rakentamassa Kalasatamaa Lipa-Betonilta elementit Firan KVR-kohteeseenHelsingin itäisessä kantakaupungissa on meneillään yksi pääkaupungin suurimmista rakennushankkeiden keskittymistä. Vuonna 2011 käynnistyneet Kalasataman rakennus-työt etenevät Itäväylän ympäristössä, Redin alueella, Sompasaaressa sekä Verkkosaa-ressa, laajentuen säteittäin kohti pohjoista sekä eteläpuolisia merenranta-alueita.
1 2
3
1 Capellan julkisivuissa on Lipa-Betonin sisäkuoriele-mentit. Ensimmäinen kerroksen elementeissä on käytetty graafista betonia.
2 Aivan Kauppakeskus Redin äärelle valmistuvassa Capellassa on meneillään julkisivumuuraukset.
3 Firan työpäällikkö Jyri Kauppinen Kalasataman rakennustyömaan toimistolla. Neuvotteluhuoneen seinän peittää tahtiaikaan perustuva rakennuskoh-teen aikataulu.
17
Vuoden alihankkija: Metrama Oy
elokuussa 2018 avatussa Amos Rexissä. Lasipalatsin rakentami-sessa yritys on ollut mukana jo sen saneerauksen ensimmäisestä vaiheesta lähtien.
Toimitusjohtaja Pertti Hämä-läinen nimeää myös Eduskun-tatalon viereen vuonna 2004 valmistuneen Pikkuparlamen-tin mieleenpainuneeksi Met-raman rakennuskohteeksi, jos-sa on käytetty runsaasti yhtiön valmistamia täydentäviä teräs-rakenteita.
Pitkäaikainen yhteistyökumppaniMetrama Oy ja Rakennuslii-ke Lipsanen Oy ovat tehneet yhteistyötä useiden vuosien ajan. Metalliyritys on toimitta-nut teräsrakenteita ja täydentä-viä metallialan tuotteita useisiin Lipsasen Etelä-Suomen raken-nushankkeisiin.
”Alfmix Oy:n Vantaan logis-tiikkahalli, Helsingin S-Market Konala, Hyvinkäällä sijaitseva Onninen Oyj:n logistiikkakes-kus sekä Metsäkaltevan Palvelu-talo ja Broman Oy:n logistiikka-halli, jotka sijaitsevat niinikään Hyvinkäällä”, luettelee toimi-tusjohtaja Hämäläinen Raken-nusliike Lipsasen kohteita, jois-sa Metrama on ollut metallira-kennetoimittajana.
Metrama Oy:n toimipiste sijaitsee Nurmijärven Kuusirinteellä.
Metrama Oy on toimittanut teräsrakenteita Rakennusliike Lip-sasen urakoimiiin rakennushankkeisiin, mm. Alfmix Oy:n Van-taan logistiikkahalli [1], Helsingin S-Market Konalaan [2] sekä Hyvinkäällä sijaitseviin Onninen Oyj:n logistiikkakeskukseen [3], Metsäkaltevan Palvelutaloon sekä Broman Oy:n logistiik-kahalliin [4].
”Olemme asiasta hyvin otettuja”, tote-aa toimitusjohtaja Pertti Hämäläinen. Hän arvioi, että niin työn laadulla kuin kyvyllä kuunnella työmaan tarpeita sekä toiminnan joustavuudella on ollut mer-kitystä vuoden alihankkijaa valittaessa.
”Pyrimme toimimaan rakentamises-sa joustavana lenkkinä”, Hämäläinen kiteyttää yrityksensä toimintafilosofian.
”Olemme rakennuskohteessa tar-vittaessa mukana ratkaisemassa eteen tulevia toteutukseen ja toimitukseen liittyviä kysymyksiä tiiviissä yhteis-työssä työmaan mestareiden ja raken-tajien kanssa.”
Täydentäviä teräsrakenteita rakennuskohteisiinVuonna 1974 perustettu Metrama Oy palvelee pääkaupunkiseudun asiak-kaitaan Nurmijärven Kuusimäen teol-lisuusalueella sijaitsevasta toimipis-teestään käsin. Yrityksessä työskente-lee parisenkymmentä työntekijää.
Metrama Oy valmistaa asiakkaiden tilausten mukaisia erilaisia metallialan tuotteita. Tuotannon pääpaino on vii-me vuosina keskittynyt rakennusten täydentäviin metallirakenteisiin. Eri-koistuminen rakennusalan teräsraken-teisiin juontaa juurensa yhtiön histori-aan, jolloin yrityksellä oli myös omaa rakennusurakointia. Yritys muistetaan ympäri Suomea vahvana 1900-luvun huoltoasemien rakentajana.
Nykyisien toimituksiin kuuluvat niin pilarit, palkit, katokset kuin eri-tyyppiset rakennusten teräsrakenteet.
Hyviä referenssejäMetrama tunnetaan hyvin pääkaupun-kiseudulla toimivien rakennusliikkei-den keskuudessa. Metallialan yritys on toimittanut tuotteitaan useisiin Uudel-lamaalla sijaitseviin rakennushankkei-siin. Referenssilista on pitkä.
Nurmijärveläinen yritys on ollut aktiivisesti mukana metallirakenteiden toimittajana mm. Helsingin ytimeen
Nurmijärveläinen Metrama Oy on valittu Rakennusliike Lipsasen vuo-den 2017 alihankkijaksi. Tunnustus on jo toinen Lipsaselta saatu. Edel-linen ”Vuoden alihankkija” -titteli myönnettiin metalliyritykselle vuoden 2014 aikana tehdystä hyvästä yhteis-työstä.
1
2
3
4
1918 19
Galleria Esplanad uudistuu
planadin, Mikonkadun, Aleksanterinka-dun ja Kluuvikadun rajaamassa kortte-lissa. Galleria Esplanad tunnetaan luk-susostoskeskuksena. Se on keskeisen sijaintinsa ja siellä myynnissä olevien huipputuotemerkkiensä takia tyylitie-toisten shoppailijoiden sekä turistien suosiossa. Kauppakeskuksessa asiak-kaita palvelee noin 40 yritystä: muodin ja designin erikoisliikkeitä, ravintoloita sekä kauneuden erikoisliikkeitä.
Galleria Esplanad houkuttelee vuosit-tain noin kolme miljoonaa kävijää myy-den merkkituotteita reilun neljänkym-menen miljoonan euron edestä. Vuon-
na 1999 rakennetussa Keskinäinen elä-kevakuutusyhtiö Ilmarisen omistamassa kauppakeskuksessa on vuokrattavia tiloja yli 8000 neliömetriä.
Garden – ”muodin mekka” Joulunavaukseen 2018 Galleria Espla-nadin Garden-tilassa ovensa avaa 10 lii-kettä, 3 ravintolaa sekä työhuoneita ja showroom-tiloja. Korkealaatuisia tuot-teita myyvien liikkeiden, muotigalleri-an sekä tapahtumien avulla Gardenin tavoitteena on keskittää muodin toimijat lähemmäksi kuluttajia ja turisteja.
Muutosten aikaKeskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmari-nen on maamme suurimpia kiinteistösi-joittajia. Suurin osa sen noin 4500 asun-non ja noin 120 liike- ja toimistotilojen sekä vastaavien tilojen kiinteistöomai-suudesta sijaitsee pääkaupunkiseudulla sekä kasvukeskuksissa.
”Galleria Esplanad on poikkeukselli-nen kiinteistöjemme joukossa”, sanoo 2009 vuodesta alkaen Ilmarisen kiinteis-töpäällikkönä toiminut Heikki Niemi.
Helsingin ydinkeskustassa Pohjoisespla-nadin varrella sijaitsevassa koko kortte-lin käsittävässä kauppakeskus Galleria Esplanadissa on meneillään uudistushan-ke. Kokonaisuudessaan uudistuva kaup-pakeskuksen toinen kerros on saanut nimekseen Garden. Avautuessaan joulun 2018 myyntisesonkiin Garden tulee esit-telemään vahvasti eturivin suomalaisia muotibrändejä.
Rakennus Oy Antti J. Ahola toimii uudistushankkeessa pääurakoitsijana. Kaksi kerrosta ja pohjakerroksen käsittä-vä Galleria Esplanad sijaitsee Pohjoises-
Rakennus Oy Antti J. Ahola pääurakoitsijana Galleria Esplanadin toisen kerroksen Garden-hankkeessa
Galleria Esplanadin ensimmäisessä kerroksessa liikkeet palvelevat asiakkaitaan normaaliin tapaan. Portaat toiseen kerrokseen on suljettu remontin ajaksi.
1919
”Kauppakeskus on rakennettu useam-man kiinteistön kivijalkaan.”
Niemi kertoo, että yleensä kiinteis-töjen omistajana eläkevakuutusyhtiön rooli rajoittuu tilojen vuokraamiseen. Galleria Esplanadin kauppakeskushank-keessa Ilmarinen on vahvasti mukana investoimalla muutosrakentamiseen.
”Vuokrakassavirta on yksi kiinteis-tön arvon mittareista. Pitääksemme yllä hyvää vuokratasoa, pitää tilojenkin olla kunnossa”, Ilmarisen kiinteistöpäällik-kö perustelee ja toteaa kilpailun olevan alalla kovaa.
”Siellä, missä ihmiset liikkuvat, liik-keetkin haluavat olla. Se tarkoittaa, että täytyy panostaa tiloihin.”
”Kauppakeskuksissa muutosrakenta-minen on jatkuvaa. Kuten kaikessa kau-pankäynnissä, ajan myötä tulee tarpeita uudistaa konseptia.”
”Kauppakeskus Galleria Esplanad elää paljon turistien varassa. Kysyn-nän ja asiakasrakenteen muuttuessa, on pysyttävä perässä. Kauppakeskusten kehittämisessä muutostyöt ovat välil-lä suppeampia. Kun tulee tarpeeksi pai-neita tehdä suurempia muutoksia, ne muodostuvat projekteiksi. Silloin toteu-tetaan laajempia konseptiuudistuksia.”
”Galleria Esplanadin kohdallakin on kysymys yhden syklin päättymisestä. Nyt upgreidataan tilaa seuraavaan jak-soon ja käyttötarkoitukseen”, toteaa kiinteistöpäällikkö Niemi, jonka vastuu-alueena Ilmarisella on rakennuttaminen ja tekniset peruskorjaukset.
”Tämäntyyppisissä hankkeissa teh-täväni on toteuttaa vuokrausten kautta esiin nousevia haaveita ja visioita. Aika-tauluista ja sisällöistä riippuen hankkei-ta kilpailutetaan tai viedään eteenpäin kumppanuushankkeina.”
”Galleria Esplanadin konseptisuun-nittelu, sen sisältö ja tavoitteet, ovat kauppakeskuksen oman ryhmän käsi-alaa. Rakennuttamisen byrokratia tulee meiltä”, Ilmarisen kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi kertoo. ”Laadittiin perus-raamit, minkä sisällä pyritään pysy-mään. Konseptin sisältöön jäi paljon vapautta.”
Vaativa uudistushankeGalleria Esplanadin uuden konseptin mukaiset hankesuunnitelmat tarken-tuivat syksyllä 2017. Tiedossa oli, että arvokiinteistössä keskeisellä paikalla Helsingissä sijaitsevan kauppakeskuk-sen uudistushankkeesta tulisi hyvin vaativa.
”Rakennuspaikkana keskustakiinteis-töt ovat todella haasteellisia. Työmaa-
järjestelyt on vaikea saada sovitettua. Ei ole piha-alueita, eikä säilytystiloja mil-lekään. Kaikki on hyvin rajoitettua. Täs-sä tapauksessa samassa korttelissa on monta muuta rakennushanketta menos-sa samaan aikaan”, Niemi luettelee.
Useammasta kiinteistöstä koostu-va kortteli, sen liikkeet, ravintolat sekä hotelli toimivat normaalisti.
”Työn sovittaminen tähän ympäris-töön on aika haastava ja kaikkein eniten työllistävä osuus kaikille osapuolille.”
”Myös rakentamisen vaatimustasom-me on korkea”, tähdentää Niemi.
Urakoitsijan valinta tärkeää”Tämän tyyppisissä urakoissa ensi-sijaista on projektinjohtourakoitsijan kokemus urakkamuodosta ja toimimi-sesta tällaisessa ympäristössä. Myös henkilöstöllä, joka tällaiseen hankkee-seen osoitetaan, on merkitystä”, Heik-ki Niemi korostaa. Hän pitää tärkeänä, että projektinjohtourakoitsija onnistuu aliurakoitsijoiden hankinnassa, työnoh-jauksessa, koordinoinnissa sekä valvon-nassa, jotta saadaan aikaan paras mah-dollinen lopputulos. Oleellista on, että projektinjohtourakka pysyy kasassa ja prosessit ovat kunnossa, ja että työmaal-la on osaavat, kokeneet ja ennen kaikkea oikein motivoituneet ihmiset.”
Projektinjohtokonsulttina Galleria Esp-lanadin uudistushankkeessa toimiva Laura Vatanen Loika Works Oy:stä on samaa mieltä.
”Rakennusurakassa korostuu ympä-ristön tuomat haasteet, logistiikka ja toiminnot korttelissa. Vaikka tilojen
rakentaminen kauppakeskuksen kak-koskerrokseen ei sinänsä ole teknises-ti haastavaa, on työn loppulaatu oltava normaalia vaativampaa tasoa. Yksityis-kohtien tekeminen viimeistellysti on tärkeää”, Laura Vatanen sanoo.
Projektinjohtokonsultti Vatanen ker-too, että ennen varsinaista urakoitsijava-lintaa tilaajan edustajat haastattelivat eri urakoitsijoiden avainhenkilöt.
”Erityisesti henkilövalinnat olivat olennaisessa roolissa”, Vatanen painot-taa ja kertoo, että kohteeseen pyrittiin löytämään sellaiset henkilöt, jotka jak-savat tehdä yhteistyötä.
Kommunikointikyky on osa työnku-vaa. Kauppakeskushankkeessa on pal-jon sidosryhmiä ja eri tahoja, joiden kanssa pitää jaksaa keskustella ja käydä asioita läpi.
”Hankkeen eteenpäin vieminen vaa-tii luovuutta työnsuunnittelussa. Esi-merkiksi työajatkaan tällaisissa kohteis-sa eivät aina ole niin yksiselitteisiä. Jos huomioitaisiin kaikki työn reunaehdot, niissä ei tehtäisi töitä minuuttiakaan,” Laura Vatanen toteaa.
Tilaaja oli yksimielinen valitessaan Rakennus Oy Antti J. Aholan Galleria Esplanadin uudistushankkeen toteutta-jaksi.
Rakennus Oy Antti J. Ahola käynnis-ti rakennustyöt maaliskuussa 2018. Gal-leria Esplanadin toiseen kerrokseen val-mistuva Garden avautuu joulun 2018 myyntisesonkiin.
”Tässä hankkeessa ei ole muuta vaih-toehtoa, kuin olla aikataulussa. Joulu-myynti tulee kerran vuodessa. Toistai-seksi on mennyt hyvin. Hyvässä yhteis-hengessä on tehty ja hoidettu asioita”, Laura Vatanen sanoo.
Loikka Works Oy:n projektinjohtokonsultti Laura Vatanen
Ilmarisen kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi
20
”Sauli on muuten kova mies pai-nimaan”, letkauttaa Tuomas Kuro-nen, joka jatkaa vastaavana työnjohta-jana yhtenäiskoululla käynnistynees-sä peruskorjauksessa, Saulin siirtyessä vetämään Lipsasen uutta koulukohdetta Pieksämäen Hiekanpäähän. ”Minulla on erittäin hyvä fiilis”, Pulkkinen lausuu.
Letkeää tiimityötäRehtorin vapaa-aika täyttyy urheiluval-mennuksesta. Seppo Pulkkinen on val-mentanut useita lentopallo- ja saliban-dyjoukkueita neljänkymmenen vuo-den ajan, joista kolmekymmentä liiga- ja maajoukkuevalmennusvuotta on kar-tuttanut pokaalirivistöä useilla eri väri-sillä SM-mitaleilla sekä MM-hopeal-la ja -pronssilla. Pulkkinen on toiminut Kanadan miesten salibandymaajoukku-een päävalmentajana. Uusin pesti vie hänet Australian salibandymaajoukku-een komentoon.
Pulkkinen näkee paljon samankaltai-suuksia rakennusprojektin ja urheiluval-mennuksen välillä: ”Ensimmäisenä kiin-nitän huomiota siihen, kuinka asiat on organisoitu ja kuinka ne pelaavat.
”Olen todella tyytyväinen tähänasti-seen”, sanoo Kuokkalan yhtenäiskoulun rehtori Seppo Pulkkinen. ”Jo heti kun työmaa alkoi, minulla oli sellainen tun-tu, että homma hoituu”, Pulkkinen tun-nustaa ja kiittelee laajennushankkeen vastaavan työnjohtajan Sauli Harmasen tapaa hoitaa projektia.
”Emme päässeet ottamaan edes kun-non matsiakaan”, Pulkkinen vitsailee Harmaselle.
Kuokkalan yhtenäiskoulun rehtori Seppo Pulkkinen:
Lipsasella se homma vaan toimii.””Tämä on tiimityötä viimeisen päälle.
Täällä on koko ajan tapahtunut ja aika-taulut pitäneet hiton hyvin.”
Uusi opetussuunnitelma näkyy uusissa tiloissaArkkitehtitoimisto Linja Arkkitehdit Oy on suunnitellut Kuokkalan yhtenäis-koulun uuden opetussuunnitelman ja uusien oppimisympäristöjen pohjalta.
”Projektissa on ollut hyvää se, että me kouluihmisetkin olemme saaneet vai-kuttaa suunnitteluprosessiin.”
”Jälki on erinomaista”, Pulkkinen kehuu uutta laajennusosaa.
”Odotan mielenkiinnolla, kuinka uudet oppimisympäristöt lähtevät toi-mimaan. Ovatko idealismi ja realismi lähellä toisiaan”, Pulkkinen kysyy ja sanoo pystyvänsä vastaamaan siihen, kun kokonaisuus on valmistunut ja kou-luelämää on eletty jonkin aikaa.
Rakennusliike Lipsasen vastaava työnjohtaja Tuomas Kuronen kertoo, että uudet oppimisympäristöt näkyvät myös peruskorjattavassa kouluraken-nuksessa: ”Talo päivitetään nykyaikaan. Pinnat puretaan ja rakennetaan uudel-leen. Kosteiden tilojen lattiat uusitaan.
Uusi konehuone tulee katolle. Tiloja avataan ja tilalle tulee siirtoseiniä.”
”Julkisivu säilyy entisenlaise-na. Se mitä puretaan, rakennetaan
samanlaiseksi”, Kuronen kertoo.
Saneerauksen ajaksi alakoulun opetus siirtyy vuoden ajaksi juuri valmistu-neen uudisrakennuksen tiloihin. Perus-korjaus valmistuu toukokuun 2019 lop-puun mennessä, jota seuraa vielä piha-alueen rakentaminen.
1200 oppilaan Kuokkalan yhtenäis-koulu käynnistyy täysin uudistuneena syyslukukaudella 2019.
” Erittäin hyvä fiilis”
Jyväskylässä Rakennusliike U. Lipsanen Oy sai päätökseen tammikuussa 2017 käynnistyneen Kuokkalan yhtenäiskoulun rakennushankkeen ensimmäisen vaiheen. Kaksi koulua yhdistävä, kerrosalaltaan 4938 neliömetriä käsittävä laajennusosa valmistui toukokuussa 2018.
Kummassakin lajissa on tärkeää, mil-laisen joukkueen sinä rakennat. Kokoat-ko sellaisen joukkueen, joka tekee yhdes-sä saman arvomaailman mukaisesti töitä. Yksikään lenkki ei saa olla heikko. Koko-naiskestävyys on ratkaisevaa.”
”Olen katsonut mielenkiinnolla, että
Rakennusliike Lipsanen Oy:n vastaavat työnjohtajat Tuomas Kuronen ja Sauli Harmanen sekä Kuokkalan koulun rehtori Seppo Pulkkinen peruskorjattavan koulun sisäänkäynnin edessä.
Havainnekuva: LINJA ARKKITEHDIT OY / Oulu / Helsinki / Jyväskylä
Vaihe 2
Vaihe 1