Lipsasen yhtiöiden tiedotuslehti 1/2018

Sivu 2: Senaatti-kiinteistöt uusien työympäristöjen suunnannäyttäjä | Sivu 4: Leppävirralle uusi koulu | Sivu 5: Pitkä ura Lipa-Betonilla | Sivu 6: Lipa-Betonilta elementit Jyväskylän korkeimpaan asuinkerrostaloon | Sivu 7: Broman Groupin logistiikkakeskuksella kolmas laajennus | Sivu 8: NCC:ltä laatuasuntoja Kuopion Puijonlaaksoon

Sivu 9: Rakennus Oy Antti J. Ahola toteutti hieman erilaisen henkilöstöravintolan | Sivu 12: Sitowise uusiin tiloihin Jyväskylässä | Sivu 14: YIT:ltä useita kerrostaloja Jyväskylän KankaalleSivu 15: Lipsanen mukana Visio 2030 hankkeessa | Sivu 16: Rakennusalan konkarit yhteisen katon alle Jyväskylän Seppälässä | Sivu 17: Sweco muuttaa Jyväskylässä uusiin tiloihin

Sivu 18: Osuuskauppa Suur-Savo rakennuttaa Prisman Pieksämäelle | Sivu 20: Kustannustehokkuutta Modulsin käytäväratkaisuilla

>>

>>

2 3

Senaatti-kiinteistöt uusien työympäristöjen suunnannäyttäjänäRakennus Oy Antti J. Ahola saneeraa Pasilan Virastokeskuksen A-siiven ylimpiä kerroksia

veluita ja tiloja, kokoushuoneita, ravinto-loita sekä esimerkiksi eri virastojen asian-tuntijoiden väliseen verkostoitumiseen ja kohtaamiseen tarkoitettu Hupi.

Niko Sundell kertoo, että yhteiskäytön kautta saavutettujen synergiaetujen ohel-la lisää tehokkuutta Valtion toimitiloihin on saatu muuttamalla niitä monitilaym-päristöiksi. ”Valtionhallinnossa monet virastot ovat tässä hyvin pitkällä. Huo-mattava osa ministeriöistä on jo muutet-tu monitilaympäristöiksi. Tullille on se jo toteutettu. Kaikki ovat kuitenkin menos-sa samaan suuntaan”, sanoo Sundell.

”Ihmiset liikkuvat enemmän. Kaikki sähköistyy. Työtä tehdään ajasta ja pai-kasta riippumatta. Toimitiloja rakenne-taan niin, ettei enää ole omia työhuoneita eikä omia työpöytiä. Toimiston työpisteet ovat kaikkien käytössä.”

”Lisäksi pyrimme tekemään jotain yleispätevää. Käyttäjien tilatarpeet voi-vat muuttua tai eteen saattaa tulla jokin nopea tarve”, kuvailee Sundell ja kertoo esimerkin, jossa hiljattain Tullin työnte-kijöitä siirrettiin Verohallintoon.

”Tilojen täytyy joustaa niin, että tar-vittaessa niitä voi siirtää toisen viraston käyttöön kohtuullisilla muutoksilla.”

Pasilan virastokeskukseen valmistuu uutta monitilaympäristöä

Kun Tullista ja Liikennevirastosta vapau-tui tiloja, Pasilan virastokeskuksen A-sii-peen, sen kahteen ylimpään kerrokseen

Hankintakokous on alkamassa. Vasemmalla puolen pöy-tää istuvat Rakennus Oy Antti J. Aholan edustajat: vas-taava mestari Rami Tuohiaro (vas. edessä), hänen vieres-sään työmaainsinööri Elina Seppänen ja hankintapäällik-kö Joonas Lindberg (takana vas.). Joonaksen vastapää-tä kokoustaa Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Niko Sundell, vierellään Ramboll CM Oy:n Pertti Pietilä ja edessä oikealla Rakennus Oy Antti J. Aholan työpääl-likkö Raimo Railio.

Hanke ammattilaisten otteissa

Pasilan virastokeskuksen hankkeessa projektipääl-likkönä ja tilaajan edunvalvojana toimii Ramboll CM Oy:n Pertti Pietilä. Hänen tehtävänsä käynnistyivät jo suunnitteluvaiheessa ja jatkuivat urakoinnin kilpailutta-misella sekä hankintojen kilpailuttamisella yhteistyös-sä projektinjohtourakoitsijan ja tilaajan kanssa. Pieti-län työtehtävät jatkuvat koko hankkeen ajan ulottuen kohteen luovutukseen ja takuutarkastukseen saakka.

Vaikka Pasilan virastokeskuksen A-siiven ylimmis-sä kerroksissa suoritetaan peruskorjaustyötä, muual-la talossa virastot toimivat normaaliin tapaan. Erilai-set rajoitukset, mm. melun suhteen sekä pölynhallinta ovat asettaneet rakentajille omat haasteensa.

Lisäksi rakennuspaikka on ahdas. Rakennuksessa ja sen lähiympäristössä on hyvin vähän vapaata tilaa työmaan tukikohdaksi tai varastoille.

Pertti Pietilä kertoo, että korjaustöiden yksi vaa-tivimmista tehtävistä oli kahden 16 tonnia painavan IV-konttikonehuoneen kuljetus, kuljetus- ja nostoka-luston mahduttaminen yleisille jalankulku- ja liikenne-alueille sekä konttien nostaminen vesikatolle. Yöajak-si ajoitetut nostot jouduttiin kaksi kertaa perumaan ja siirtämään toiseen ajankohtaan liian kovaksi yltyneen tuulen ja sateen takia. Myös vesikaton avattujen aluei-den sekä alapuolisten tilojen kuivana pitämiseen sää-suojien avulla liittyi omat haasteensa.

”Kaikki on edennyt suunnitelmien ja asetetun aikatau-lun mukaisesti”, toteaa Pietilä, joka on ollut Rambollin riveissä vuodesta 2014 Pöyry CM Oy:n siirryttyä yri-tyskaupan johdosta Ramboll-konserniin. Pöyryn pal-veluksessa Pietilä työskenteli vuodesta 2000 alkaen.

”Suurempia yllätyksiä ei ole ilmennyt.””Yhteistyö urakoitsijoiden kanssa on ollut hyvää ja

sujuvaa. Työmaalla on ollut koko ajan hyvä henki ja tehokas toiminta.”

Rakennus Oy Antti J. Ahola on saanut purkutyöt tehtyä ja Pasilan Virastokeskuksen A-siiven kahden ylimmän kerroksen saneerauksessa on päästy maalaustöihin. Vanhat toimistohuoneet väliseinineen ovat saaneet poistua. Tilalle rakentuu monitilaympäristö. Ramboll CM Oy:n projektipäällikkö Pertti Pietilä

Pasilan virastokeskuksen A-siiven katto on suojat-tu sääsuojin. Kattoa on avattu ja tarkkuutta vaativat läpiviennit on tehty uusien ilmanvaihtokonehuonei-den asennusta varten.

kotilat sekä muut tukitilat.”Tarvitaan hyvät sisäolosuhteet jääh-

dytyksineen. Tässä tapauksessa vanhat puitteet eivät sitä tukeneet”, Niko Sun-dell toteaa.

”Vanhat ilmanvaihtokanavat ovat osoittautuneet liian pieniksi. Niitä tul-laan merkittävästi suurentamaan.” Myös talon nykyisten ilmanvaihtokonei-den kapasiteetti todettiin riittämättömäk-si. ”Koko tekniikka joudutaan uusimaan.”

Riittävän ilmanvaihdon turvaamisek-si A-siiven katolle nykyisten konehuo-neiden rinnalle tulee kaksi uutta ilman-vaihtokonehuonetta. Uudet ilmanvaih-tokoneet tulevat palvelemaan kahta ylintä kerrosta. Nykyisten konehuonei-den kapasiteetti ohjataan rakennussii-ven alempiin kerroksiin.

Uusien ilmanvaihtokonehuoneiden asentamisen takia vesikattoa on joudut-tu avaamaan, mikä osaltaan on lisännyt saneeraukseen oman haasteensa. Raken-nustöiden ajaksi virastokeskuksen katon osuudet, joihin IV-konehuoneet tulevat, on suojattu sääsuojin.

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaja-päällikkö Niko Sundell on tyytyväinen Rakennus Oy Antti J. Aholan työnjäl-keen ja kertoo rakentamisen edenneen suunnitelmien ja sovittujen aikataulu-jen mukaisesti.

avautui mahdollisuus tehdä toimitilat suuremmalle toimistokokonaisuudelle.

Rakennushanke, joka on osa isom-paa kokonaisuutta, käynnistyi hanke-suunnittelulla vuoden 2015 paikkeil-la. Senaatti-kiinteistöt laittoi rakennus-hankkeen projektinjohtourakan julki-seen kilpailutukseen Hilman kautta kesällä 2017. Rakennus Oy Antti J. Aho-la osallistui tarjouskilpailuun, teki hal-vimman tarjouksen ja sai tehtäväkseen toimistotilamuutoksen, jossa kaikki pin-nat ja talotekniikka menee uusiksi. Var-sinaiset rakennustyöt käynnistyivät pur-kutöillä elokuussa 2017.

Saneerattavaa tilaa on noin 6 000 neliömetrin verran. Noin 450 henkilön monitilaksi suunniteltu uusi toimisto-kokonaisuus on määrä valmistua huhti-kuussa 2018.

Talotekniikkaa uusiksi

Vuonna 1982 valmistuneen Pasilan virastokeskuksen A-siiven seitsemän-nen ja kahdeksannen kerroksen saneera-uksessa suuri osa sen toimistohuoneista väistyy toimistohuoneiston muuttuessa monitilaksi.

”Aiemmin täällä tehtiin töitä 15 neliö-metrin yksilötyöhuoneissa. Uudistuksen myötä monitilaympäristöksi muuttuvas-sa toimistossa henkilöitä tulee samalle neliömäärälle enemmän”, sanoo raken-nuttajapäällikkö Niko Sundell ja kertoo, että uudessa monitilassa tullaan sovelta-maan Valtion toimitilastrategian mukais-ta tilatehokkuutta, noin 18 neliömetriä työntekijää kohden, mukaan luettuna toimiston neuvotteluhuoneet, WC:t, tau-

”Senaatti-kiinteistöllä on usean vuoden ajan noudatettu toimitilastrategiaa, jos-sa Valtion omat toimitilat on pyritty saa-maan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön”, sanoo rakennuttajapäällikkö Niko Sundell Senaatti-kiinteistöstä.

”Osa tiloistamme on vajaakäytöllä. Vastaavasti käytössämme on ulkopuoli-silta toimijoilta vuokrattuja tiloja.” Kiin-teistöjä on myyty. Toimintoja on tiivis-tetty. Lisäksi toimitiloista on pyritty tekemään työympäristöjä, jotka tukevat paremmin nykyaikaisia työnteon tapoja.

”Pasilan virastokeskus on hyvä esi-merkki tehokkaasti toimivasta, nykyai-kaisesta monen käyttäjän kiinteistöstä”, Sundell toteaa.

Kahdeksan maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta käsittävässä 115 000 neliömetrin rakennuksessa toimii useita valtion virastoja, mm. Tulli, Liikennevi-rasto, Tukes, Maanmittauslaitos sekä TE-toimisto. Kiinteistössä työskentelee noin 2 500 henkilöä. Virastokeskuksen toimi-joilla on käytössään yhteiskäyttöisiä pal-

Pilari-lehden tekstit, taitto ja valokuvat: Heikki Luukkonen, HL-Mark

Painopaikka: Kirjapaino Pieksänprint Oy, 2018

Pasilan virastokeskuksen A-siiven toimistohankkeen rakennuttajapäällikkönä toimii Niko Sundell. Hän tuli Senaatti-kiinteistön palvelukseen läpikäytyään kaksivuo-tisen Trainee-valmennusohjelman, jonka aikana valmen-nettavat rakennushankkeittensa ohessa kouluttautuvat ja tutustuvat samalla myös muihin tehtäviin Senaatin sisällä. Valmennettavilla on ohjelman aikana oma mentori.

6

Yli 40 vuotta Lipa-BetonillaKeijo Karjalainen elementtitehtaalla alusta asti

sesta vastasi oma työporukka.

Keijo Karjalainen työskentelee pää-sääntöisesti valmistuslinjan alkupääs-sä, jossa elementti saa mittansa ja muo-tonsa. Siinä muotti rakennetaan kiskoil-la kulkevan pöydän päälle.

Kasauksen jälkeen pöytä lähtee kiertämään rataa pitkin tehdashallis-sa. Seuraa raudoitus, ulkokuoren teko, massan pudotus, villoitus ja lopulta pin-tavalu. Kierto päättyy kovetustilaan, jossa betonielementti kuivuu ja kovet-tuu. Purkamisen ja fi ksaamisen jälkeen se on valmis kuljetettavaksi rakennus-paikalle asennusta varten.

Vaikka perusasiat elementin teossa ovatkin säilyneet miltei samanlaisina koko Keijon työuran aikana, jotain on silti muuttunut.

”Työturvallisuuteen kiinnitetään nyt aika paljon huomiota. Se on ehdottoman tärkeää. Esimerkiksi elementtiä ei saa nostaa ennen kuin betoni on saavutta-nut nostolujuuden.”

”On tullut eri ulkopintamateriaaleja.

”Tulin tänne tekemään hallia”, muiste-lee Keijo Karjalainen vuotta 1976, kun Lipa-Betoni Oy:n elementtitehdasta rakennettiin Naarajärven sorakankaal-le Valtatie 23:n varrelle.

Varusmiespalveluksen suoritettu-aan Keijo työskenteli vähän

aikaa Lipsasen raken-nusliikkeessä, kunnes

Lipa-Betonilla avau-tui pesti. Hän tarttui tilaisuuteen ja on siitä asti ollut teke-mässä elementtejä.

”Töitä on riittä-nyt.” Keijo ei muis-

ta olleen-

sa lomautettunakaan kuin ainoastaan muutaman viikon.

”Ensimmäisinä vuosina tehtiin pal-jon elementtejä VR:lle.” Myös Pieksä-mäen uimahallin elementtien teon Kei-jo muistaa elävästi. Tuotteita meni Piek-sämäen lisäksi Varkauteen, Mikkeliin ja Jyväskylään. Nyt markkinat ovat laajen-tuneet. Valtaosa tuotannosta suuntau-tuu Etelä-Suomeen. Myös Jyväskylään menee edelleen paljon elementtejä.

”Elementit valmistettiin teräsmuotil-le. Kaksi miestä oli muotilla. Se tehtiin alusta loppuun saakka siinä paikallaan valmiiksi. Muotin alla oli vesiputkisto, jolla elementti lämmitettiin, jotta se saa-tiin kuivumaan.”

Tulipalon tuhottua täydellisesti Lipa-Betonin tehtaan vuonna 2004 uudelleen rakennetussa hallissa siirryttiin kierto-

muotilliseen tuotantolinjaan. Jokai-sessa eri työvaiheessa valmistuk-

Raudoituksessa ulkokuoreen käytetään nykyään rosteria. Eristeen paksuuskin on alkuajoista tuplaantunut. Jotkin ele-mentit ovat nykyisin vähän haastavam-pia tehdä.”

”Joskus 90-luvulla ryhdyttiin käyt-tämään tiilirasteria. Se helpotti julkisi-vutiilien ladontaa. Sitä ennen käytettiin vanerin päälle tehtyä tiilikuviota. Se oli aika hidasta tehdä, vaan kyllä sitä ele-menttejä silloinkin syntyi”, Karjalainen naurahtaa.

”Laatu on kuitenkin ollut aina tärkeä.”

Keijo Karjalaisen mieleen on erityises-ti painunut Vierumäelle tehdyt elemen-tit, joissa pintamateriaalina oli käytetty erimuotoisia luonnonkiviä. Tuoreessa muistissa on myös haasteellinen, mut-ta mielenkiintoinen urakka: Jyväsky-län korkean oppilasasuntolan element-tien teko.

”Työtähän sitä on tehtävä joka työpai-kassa. Lipa-Betoni on ollut hyvä työ-paikka ja työnantaja.”

”Olemme saaneet korvaamatonta apua opettajilta ja koulun tulevilta käyttäjiltä uuden koulun suunnitte-luvaiheesta lähtien”, sanoo Leppä-virran tekninen johtaja Virve Wright.

”Leppävirta saa hienon koulun.””Tilaajan tavoitteena on ollut

rakennuttaa uuden oppimisympä-ristön mukainen koulu.”

Muuntojoustava ja kengätön kou-lu koostuu soluista. Siirtoseini-en avulla tehdään luokkia tai niitä käyttämällä avataan tiloja aulaan. Jokaisessa solussa on omat etei-sensä, jonne opiskelijat jättävät kenkänsä ja ulkovaatteensa. Yksi soluista toimii esikouluna.

Myös musiikkitila on muunnel-tava. Normaalisti solu toimii opin-to- ja harjoittelutilana. Konsertteja varten musiikkiluokan koroke muut-tuu esiintymislavaksi. Kun yksi sen seinistä siirretään sivuun, luokka avautuu aulaan päin ja koulun por-taat toimivat katsomona.

Hanke lähti käyntiin arkkitehtikil-pailulla, jonka voitti pieksämäkeläi-sen Arkkitehtitoimisto Art Michael

Oy:n ja kuopiolaisen Sillman Ark-kitehtitoimisto Oy & Capisso Oy:n yhteistyö.

Varsinaiset suunnittelu- ja raken-nustoimet saatiin vauhtiin, kun Kuo-pion hallinto-oikeus oli saanut käsi-teltyä hankkeen toteutumista var-jostaneen kaavavalituksen ja anta-nut hankkeelle vihreää valoa.

Kouluhankkeen KVR-urakoitsi-jaksi valittiin Rakennusliike U. Lip-sanen Oy, joka käynnisti rakennus-työt Vokkolanrinteen kallion laella syyskuun 2017 alussa.

”Pölyttömyys ja puhtaus ovat tär-keässä osassa”, Virve Wright tote-aa. Wright kertoo, että sisäilma-asiantuntija on ollut mukana jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Kaik-ki materiaalit on käyty läpi lattiasta kattoon, aina ilmoitustaulua myö-ten epäpuhtaiden ainesosien vält-tämiseksi.”

Rakentaminen on edistynyt suun-nitelmien mukaisesti. Betoniele-mentit, joiden toimituksesta vasta-si Lipa-Betoni Oy, olivat paikoillaan vuoden vaihteessa. Sen jälkeen

rakentamista saatettiin jatkaa sää-suojien alla.

”Kun seiniä rakennetaan, on hyvä, että ne tulevat mahdollisim-man tehokkaaseen käyttöön”, täh-dentää Virve Wright.

Vokkolan koulu on huonealaltaan 3462,5 neliömetriä. Koulu valmistuu syyslukukauden 2018 alkuun men-

Nykyaikainen koulu mukautuu moneen käyttöön

nessä. Se tulee palvelemaan ope-tustyön ohella myös kaikkia kunta-laisia, mm. kansalaisopiston kurs-sipaikkana, leirikouluna sekä eri-laisten tilaisuuksien pitopaikkana. Myös piha-alue on suunniteltu eri käyttäjäryhmiä silmällä pitäen, tur-vallisuutta unohtamatta.

54

Leppävirta katsoo tulevaisuuteenRakennusliike U. Lipsanen Oy pääurakoitsijana Vokkolan koulun uudisrakennushankkeessa

Useassa Suomen kunnas-sa on painittu 60–80 -luvun rakennus-ten ongelmien parissa. Eikä tältä ole voi-tu välttyä Leppävirrallakaan, Pohjois-Savossa sijaitsevassa vajaan kymmenen tuhannen asukkaan kunnassa.

Yksi kehnosta sisäilmasta potenut ja leppävirtalaisten tunteita nostatta-nut rakennus on kirkonkylän ytimessä sijaitseva alapihan koulu.

Puntaroitiin vanhan peruskorjaus-ta vaihtoehtona uuden rakentamiselle. Myös koulun sijoituspaikasta jouduttiin vääntämään kättä.

Vuosia kestäneiden kirjavien vaihei-den jälkeen syntyi päätös, jossa kou-lun noin kolmesataa opiskelijaa ja kol-misenkymmentä opettajaa tulisivat saa-maan täysin uuden koulukiinteistön.

Oppilaitos toteutetaan kahdessa eri vaiheessa. Rakennusliike U. Lipsanen Oy käynnisti kouluhankkeen ensim-mäisen vaiheen, varsinaiset koulutilat käsittävän rakentamisen Vokkolan rin-teelle syksyllä 2017. Se on määrä ottaa käyttöön seuraavan kouluvuoden alussa. Myöhemmin

toteutettavassa toisessa vaiheessa oppi-laitoksen viereen nousee liikuntasali.

Opiskelijat eivät silti ensimmäisen vaiheen valmistuttua jää ilman liikunta-palveluita. Päinvastoin.

”Suomen parhaat lähiliikuntamahdollisuudet”Kunnanjohtaja Matti Raatikainen on tyy-tyväinen ratkaisuun, jossa saneerauksen sijaan päädyttiin modernin koulun raken-tamiseen Vesi-Leppiksen läheisyyteen.

”Lapsemme saavat tässä ympäristössä käyttöönsä Suomen parhaat lähiliikunta-mahdollisuudet”, Raatikainen vakuuttaa.

Kahdensadan metrin säteellä koulusta löytyvät mm. uimahalli, jäähalli ja hiih-toputki. Lähellä on täysin uusi monitoi-miareena, joka normaalien liikuntasali-en lisäksi on varustettu esimerkiksi kei-lahallilla, kiipeilyseinällä sekä kunto- ja monitoimisalilla. Aivan vieressä kou-lulaisille avautuvat monipuoliset ulko-liikuntamahdollisuudet palloilukentti-neen ja seikkailupuistoineen.

Positiivinen suunta”On elävän kunnan merkki, kun on nos-tokurkia on ylhäällä ja vasarat pauk-kuu”, Raatikainen muotoilee. Hän ker-too kouluhankkeen lisäksi Leppävir-ralla olevan meneillään useita eri toi-mijoiden rakennushankkeita. Myös asuntorakentamiselle on kaavoitettu uusia alueita.

”Rakentaminen on viesti dynaami-suudesta ja eteenpäin menemisestä.”

Kunnanjohtaja näkee Leppävirran tulevaisuuden vahvana ja positiivisena. Leppävirta on hyvien liikenneyhteyksi-en äärellä ja sen palvelut ovat kaupun-kitasoiset. Väestönkehitys on kääntynyt hieman muuttovoittoiseksi.

”Työllisyyden parantumisen myö-tä myös meidän yrityksillä menee koh-tuullisen hyvin.”

Kunnanjohtaja Matti Raatikainen seu-raa tyytyväisin mielin Vokkolan rin-teen koulurakentamista ja antaa erityis-kiitokset Rakennusliike Lipsaselle: ”On

hatunnoston arvoista, kun hank-keessa käytetään myös pai-

kallisia yrityksiä.”

Leppävirran kunnanjohtaja Matti Raatikainen

”Meidän tulevaisuutemme on lapsissa. Nyt saamme heille hienot toiminnalliset puit-teet”, toteaa Leppävirran kunnanjohta-ja Matti Raatikainen kertoessaan syksyllä 2017 käynnistyneestä Leppävirran uuden alakoulun rakennushankkeesta.

Hav

ainn

ekuv

a: A

rkki

teht

itoim

isto

Art

Mic

hael

Oy

Leppävirran tekninen johtaja Virve Wrigh

6

YIT rakentaa Jyväskylän korkeimman asuinkerrostalonLipa-Betonilta elementit Koas Kankaantorniin

”Tuulen nopeudelle ei ole asetet-tu ylärajaa. On jätetty asennuspo-rukan omaan harkintaan, milloin se keskeyttää elementtien noston”, kertoo Nieminen. 16-kerroksisen rakennuksen ylimpään kerrokseen tulevien viimeisten 25 elementin asennukset siirrettiin seuraavalle päivälle.

Rakennus on edistynyt hieman aikataulustaan edellä ja siksi asen-nusten keskeytyminen yhden päi-vän osalta ei juuri vaikuta talon val-mistumiseen.

Kankaantorni on Jyväskylän kor-kein asuinkerrostalo.

Hankkeen alussa kohteen raken-nuttaja ja pääurakoitsija järjesti-vät arkkitehtikilpailun. Siinä opis-kelijoille asuntoja vuokraava Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr sekä YIT Rakennus Oy etsivät Kan-kaan miljööseen sopivaa tulevai-suuden asuinratkaisua opiskelijoil-le. Arkkitehtikilpailun voitti oululai-sen Linja Arkkitehdit Oy:n ehdotus. Raatia miellytti erityisesti tornita-lon veistoksellinen, viisto kattomuo-to lyhtyrakennelmineen sekä liuku-värjätyltä näyttävä tiiliseinä. Myös talon sisäänkäynti on saatu tyylik-kääksi käyttämällä kookkaita lasi-seiniä ja näyttävää komposiittia.

YIT Rakennus Oy aloitti raken-nustyöt huhtikuussa 2017.

Viisitoista asuinkerrosta, ullakon sekä kellarin käsittävässä tornita-lossa on 117 huoneistoa, koostuen pääasiassa noin 26-30 neliömetrin yksiöistä, joukossa myös 16 pientä kaksiota. Ullakolle sijoittuu kerho-tilat, ulkoterassi sekä sauna, poh-jakerroksiin pyykkihuone ja polku-pyöräpaikat.

Rakennuksen kokonaisala on 5492 neliömetriä ja tilavuus 16728 kuutiometriä. Kankaantornin raken-

Lokakuun kolmantena syysmyrsky riepotteli Keski-Suomea. Tuulen-nopeus puuskissa kohosi parhaim-millaan kahdeksaantoista metriin sekunnissa. Jyväskylän Kankaan alueen Koas Kankaantornin työ-maalla 70 metriä korkean, 18 ton-nin torninosturin puomi oli asetettu tuulen suuntaiseksi ja nosturinkul-jettaja oli laskeutunut alas ohjaa-mostaan.

”On ensimmäinen kerta, kun ele-menttien nostosta täytyi luopua sääolosuhteiden takia”, harmitte-lee YIT Rakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Vesa Nieminen, joka on osallistunut YIT:n kaikkiin Jyväsky-län tornitalohankkeisiin.

Puuskainen tuuli saattaa laittaa nostossa olevan elementin pyöri-vään liikkeeseen ja aiheuttaa vaa-ratilanteita.

nustyöt saadaan valmiiksi elokuu-hun 2018 mennessä.

Lipa-Betonilta elementitTäyselementtirunkoisen Kankaan-tornin elementtitoimituksista on vastannut Lipa-Betoni Oy.

Vuodesta 1997 alkaen YIT:n pal-veluksessa työskennellyt Vesa Nie-minen muistaa Lipa-Betonin ele-menttejä käytetyn jo silloin, kun hän aloitteli työt YIT:llä. ”Toimituk-set ovat toimineet aina tosi hyvin”, Nieminen kiittelee YIT:n pitkäaikai-sen yhteistyökumppanin toimintaa.

Kankaantorni on noussut yhden kerroksen viikkovauhtia. Yhteen kerrokseen on tarvittu viisi element-tikuormaa.

”Toimitukset ovat olleet täsmälli-siä”, Nieminen sanoo, mutta muis-taa yhden tapauksen: ”Kuljettaja oli nukkunut pommiin. Kuuden aikaan piti kuorma olla pihassa. Se saapui vartin yli”, Nieminen naurahtaa.

Turvallisuus ennen kaikkea”Korkeassa talossa turvallisuus-seikat korostuvat”, tähdentää vas-taava työnjohtaja Vesa Nieminen. ”Vaikka kohde on haastava, Kan-kaantornin työmaalla ei ole tapah-tunut yhtään työtapaturmaa.”

”Täytyy antaa erityismaininta runkoporukalle. Valjaitten pito on ollut sataprosenttista. Ei ole tarvin-nut huomauttaa asiasta”, korkean tornitalon vastaava työnjohtaja mai-nitsee ja kertoo, että tässä raken-nuskohteessa sovelletaan virallis-ta mittausta tiukempaa painotettua TR-mittausta.

”Yhteistyö on toiminut kaikkien osapuolten kanssa erinomaisesti.”

Korkean rakennuksen työmaalla hienot näköalat ovat luontaisetu. YIT Rakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Vesa Nieminen nousee monta kertaa päivässä Kankaantornin katolle. Taustalla avautuvat näkymät Jyväskylän keskustaan, Jyväsjärvelle ja Kuokkalaan.

7

Broman Groupin logistiikkakeskuksella

kolmas laajennusBroman Logistics Oy:n rakennushankkeissa pääurakoitsijana Rakennusliike U. Lipsanen Oy

Sijainnilla on merkitystäHyvinkää on osoittautunut logistiikka-keskukselle hyväksi paikaksi.

”Olemme lähellä Vuosaaren satamaa. Pääsemme täältä kaikille Suomen pää-teille. Myös henkilökuntaa on hyvin saatavilla”, Nietula luettelee.

”Tavarat myös Tallinnan Motonetiin kulkevat Hyvinkään logistiikkakeskuk-sen kautta. Kun tänään saadaan tilauk-set, ovat tavarat seuraavana arkipäivänä Tallinnan myymälässä.”

Nopeita päätöksiä”Kun edellinen laajennus otettiin käyt-töön helmikuussa 2016, totesimme jo saman kevään aikaan, ettei tila tulisi riittämään seuraavan kauden toiminnal-le. Teimme päätöksen seuraavasta laa-jennuksesta saman vuoden lopulla.”

”Hyvinkään kaupungin suhtautumi-nen suunnitelmiimme on ollut positii-vista. Olemme saaneet nopeasti asioita eteenpäin”, toteaa Petri Nietula.

Rakennusliike U. Lipsanen aloitti kol-mannen laajennusosan rakentamisen toukokuussa 2017.

”Meille positiivinen uutinen oli

se, että rakennus valmistui etuajassa.””Aikataulu on meille kriittinen, kos-

ka kaikki muu toiminta rakennetaan sen ympärille, onpa kysymys kuormahylly-jen rakentamisesta, henkilökunnan rek-rytoinnista tai esimerkiksi prosessimuu-toksista”, Nietula täsmentää. ”Aikatau-lun pettäessä kaikki menisi uusiksi.”

”Nyt saatiin kaikki ajoissa valmiik-si ennen helmikuussa alkavaa ja juhan-nukseen kestävää sesonkiamme.”

”Rakentaminen ei haitannut millään tavoin operatiivista toimintaa. Muuta-ma lastausovi tosin lähti pois, mutta se organisoitiin uudestaan. Hyvin olemme pihassa mahtuneet liikkumaan”, kiitte-lee Nietula yhteistyötä tutun rakennus-urakoitsijan kanssa. ”Sulassa sovussa ollaan menty. Kaikille on ollut helppoa, kun on tiedetty, kuinka toinen toimii.”

Laajennusosan valmistuttua Broman Logisticsin kokonaisala kasvoi 43 000 neliömetriin ja tilavuus 438 400 kuutio-metriin. Hallissa on nyt 53 300 kuorma-

lavapaikkaa ja pienta-varahyllyjä 36 kilo-

metrin verran.

Broman Group -konsernin myymä-läverkostoon kuuluvat Motonet sekä AD VaraosaMaailma. Motonetilla on yhteensä 31 toimipistettä ja AD Vara-osaMaailmalla 26. Tavaravirta kaikkiin konsernin myymälöihin kulkee Hyvin-kään logistiikkakeskuksen kautta. Koko konsernin liikevaihto vuonna 2017 ylit-ti 333 miljoonan euron rajan. Yhtiö työl-listää yli 1 500 henkilöä.

”Broman Logistics Oy:n osuus konsernin vuoden 2017 liikevaihdosta oli 94,4 mil-joonaa euroa. Ensi vuonna todennäköisesti tulee menemään sadan miljoonan rajapyyk-ki rikki”, uskoo noin sata henkilöä työllis-tävän Broman Logistics Oy:n logis-tiikka- ja hankintajohtaja Petri Nietula.

Kahdeksan vuotta sitten Broman Group Oy:ssä tehtiin strateginen päätös yhdistää kon-sernin silloiset neljä ympäri Suomea sijainneet varastot yhden katon alle. Yhtiö hankki Hyvin-kään Kallionopon alueelta kahdeksan hehtaarin tontin ja rakennutti logistiikkakeskuksen.

Tammikuussa 2011 käyttöön otetun logis-tiikkakeskuksen rakentamisesta vastasi Raken-nusliike U. Lipsanen Oy, joka sen jälkeen on toiminut pääurakoitsijana hallin kahdessa laa-jennushankkeessa vuosina 2013 ja 2016. Nyt oli kolmannen laajennuksen vuoro. Uusin noin 10 000 neliömetrin laajennus otettiin käyttöön joulukuun 2017 alussa.

Autoilevien ihmisten tavaratalojen, Motonetin ja AD Vara-osaMaailman ovet ovat viime aikoina avautuneet tiuhaan tahtiin. Tämä on merkinnyt myös kiireitä konsernin yritysten logistiikasta hoitavalle Broman Logistics Oy:lle ja samalla mahdollistanut logistiikkakeskuksen laajentumisen.

Broman Logistics Oy:n logistiikka ja hankintajohtaja Petri Nietula uskoo, että USA:n San Diegoon avattu osto-konttori sekä laajentuvat Aasian toiminnot tulevat lisää-mään omaa tuontia entisestään.

8

NCC:ltä laatuasuntoja Kuopion Puijonlaaksoon Lipa-Betonin elementit Asunto Oy Kuopion Puijonhaltijaan

suuden paikka”, kuvailee NCC Building Oy:n hankekehityspäällikkö Jani Pakari-nen esitellessään Taivaanpankontien var-teen nousevaa NCC:n rakennuskohdetta, Asunto Oy Kuopion Puijonhaltijaa.

”Aivan äärellä sijaitsee Kuopion toi-seksi suurin työpaikkakeskittymä, johon kuuluu mm. Kuopion yliopistollinen sairaala sekä paljon liikeyrityksiä ja toi-mistoja. Matkaa keskustaan on parisen kilometriä. Luonto ja liikuntamahdolli-suudet ovat lähellä”, Pakarinen luette-lee ja kertoo Puijonlaakson herättävän runsaasti kiinnostusta niin asuntoaluee-na kuin sijoituskohteenakin.

Laadukkaita asuntojaNCC on tehnyt sopimuksen kahdeksan-kerroksisen Asunto Oy Kuopion Pui-jonhaltijan rakentamisesta Finem Oy:n kanssa ja toimii kohteessa KVR-urakoit-sijana. QVIM Arkkitehdit Oy:n suunnit-telemaan, bruttoalaltaan 5214 neliömet-riä käsittävään hissitaloon valmistuu 63 huoneistoa monipuolisella kokojakau-malla. Kohteen rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 2016.

”Perustason laatu on lähtökoh-taisesti jo korkealla. Lisäksi muu-tostyömenettelyn kautta asukkail-la on ollut tilaisuus vaikuttaa huo-neistojensa laatutasoon”, kertoo Jani Pakarinen.

”Asukkaat ovat olleet tyytyväi-siä näkemäänsä.”

Lipa-Betonilta elementit”Elementit ovat rakennuskoh-teissa erittäin suuressa roolissa niin aikataulullisesti kuin laa-

dullisestikin”, tähdentää hankekehitys-päällikkö Jani Pakarinen.

”Ensinnäkin, täytyy olla varma tieto sii-tä, milloin kohde käynnistyy. Sen jälkeen voidaan tilata elementit. Myös elementti-suunnittelun täytyy olla kunnossa.”

Lipa-Betoni Oy pärjäsi tarjouskilvassa ja pääsi toimittamaan Puijonhaltijan ele-menttikokonaisuuden, johon kuuluivat mm. ulko- ja väliseinäelementit, parve-kelaatat, pilarit sekä parvekkeiden pielet. ”Elementtitoimitukseemme sisältyi tuo-tannollinen haaste. Joukossa oli useita jul-kisivuelementtejä, joissa samaan kiveen oli käytetty monta eri julkisivupintaa: tii-lilaattaa, sileää sekä uritettua betonipin-taa”, kertoo Pakarinen.

”Elementtitehdas suoriutui hyvin tästä haasteesta”, kiittävät Jani Pakarinen sekä Puijonhaltijan vastaava työnjohtaja Tee-mu Räsänen joustavasta yhteistyöstä Lipa-Betonin kanssa. Myös elementtiasennuk-sista vastannut yrityksen oma runkoryh-mä saa Räsäseltä kiitokset. ”Hyvin on mennyt kokonaisuutena. Elementit olivat mitoissaan ja laatu vastasi tilaamaamme.” Kohde valmistuu huhtikuussa 2018.

NCC tunnetaan laadukkaasta rakentami-sestaan. ”Haluamme pitää yllä mainet-tamme kiinnostavana yhteistyökump-panina niin sijoittajien kuin asukkaitten silmissä”, painottaa NCC:n hankekehi-tyspäällikkö Jani Pakarinen.

”Omien kaavoitustemme kautta tulee NCC:llä kohteisiin isompi rooli. Osaa-misemme kautta tuomme lisäarvoa sijoittajille ja asukkaille.”

”Asiakastyytyväisyys on meille tär-keintä.”

Kuopion kaupunki on asettanut asunto-rakentamisen painopisteekseen kaupun-kirakenteen täydentämisen niin keskus-tan läheisyydessä kuin eri puolilta kau-punkialuetta. Yksi kaupunkirakennetta tiivistävistä hankkeista on vuonna 2011 tontinluovutuskilpailun ja kaavoituksen kautta käynnistynyt Puijonlaakson täy-dennysrakentamiskohde.

NCC Rakennus Oy osallistuu muuta-man muun suuren suomalaisen raken-nusyhtiön ohella Puijonlaakson etelärin-teen kehittämiseen. NCC rakensi alueelle viisikerroksisen, noin 10 000 kerrosneliö-metrisen asuintalon sekä kaksi yhdeksän-kerroksista, noin 5 000 kerrosneliömetriä käsittävää kerrostaloa. Puijonlaakson ete-lärinteelle nousee asuntoja yhteensä noin 40 000 kerrosneliömetrin verran.

”Alue on erittäin kiinnostava. Tulevai-

NCC Building Oy:n hankekehitys-päällikkö Jani Pakarinen ja As Oy Kuopion Puijonhaltijan rakennustyö-maan vastaava työnjohtaja Teemu Räsänen esittelevät kerrostalon ylim-män kerroksen asunnon parvekkeel-ta Puijolle sekä kaupungin keskustan yli Kallavedelle avautuvia näköaloja.

Kuopiossa on positiivinen vire. Väestönkas-vu on pysytellyt jo pidemmän aikaa muut-tovoittoisena. Työllisten määrä on kasva-nut ja työpaikkakehitys on ollut plusmerkki-nen, kuten myös kuopiolaisten yritysten liike-vaihdon kehitys. Hyvä syke heijastuu myös rakentamiseen.

Hieman erilainen henkilöstöravintola

10 11

Helsingin Vallilaan juuri saneeratun henkilöstöravintolan hankkeessa työskentelivät Rakennus Oy Antti J. Aholan vastaava työnjohtaja Jarmo Laitinen (kuvassa oik.) ja työ-maainsinööri Hanna Kyöstilä (vas.). Lisäksi kohteessa työkohdemestarina toimi Väinö Sivonen ja työnjohtohar-joittelijana Katri Yrjölä.

Jani Rantala toimii projektipäällikkönä vuonna 1994 perustetussa rakennuttamiseen, projektijohtamiseen ja työmaavalvontaan eri-koistuneessa Indepro Oy:ssä. Yrityksessä työskentelee noin 40 rakennusalan ammattilaista. Heistä noin puolet toimii projektipääl-liköinä ja rakennuttajina, toinen puoli on valvojia. Indepro operoi niin julkisissa kuin yksityisissä uudis- ja korjausrakennushankkeis-sa. Hankekoko vaihtelee laajasti.

Indepro operoi niin julkisissa kuin yksityisissä uudis- ja korjaus-rakennushankkeissa, mukana isoja julkisia hankintoja, kauppakes-kuksia sekä eri mittaluokan toimisto- ja liiketilaprojekteja. Indepron referenssilistalla on mm. juuri valmistunut Eduskuntatalon sanee-raus, Presidentinlinna, Helsingin Taidehalli sekä kauppakeskukset

Jumbo, Sello, Helsingin Forum ja uusimpina Kalasatamaan kohoa-va Redi, Tapiolan Ainoa sekä Lippulaiva Espoonlahdessa.

”Hankkeen reunaehdoista riippuen siihen valitaan soveltuvin urakkamuoto. Allianssi sopii suuriin hankkeisiin. Joskus KVR-urak-ka on paras mahdollinen, mutta on edelleenkin rakennuskohteita, jotka voidaan toteuttaa kiinteähintaisina urakoina”, toteaa projekti-päällikkö Rantala.

Rantala näkee, että tapa tehdä hankkeita on murroksessa: ”Yhteistoimintamallit, yhdessä tekeminen sekä urakoitsijan kiinnit-täminen hankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa ovat lisääntyneet vii-me aikoina. On mielekästä toimia sellaisessa ympäristössä. Vas-takkainasettelun aika on jäämässä taakse.”

”Paikalla sijaitsi 80-luvun puolivälis-sä rakennettu henkilöstöruokala. Tilaa oli muutamaan otteeseen modernisoi-tu, mutta ruokalan ilme ei edelleenkään ollut kovin houkutteleva”, kuvailee hankkeen lähtötilannetta rakennutta-jakonsulttina ja tilaajan edunvalvojana toiminut Indepro Oy:n projektipäällik-kö Jani Rantala.

Päivittäin henkilöstöravintolassa kävi noin 1 800 ruokailijaa. Lounasaikaan tilat täyttyivät ihmisistä. Muina aikoina paikka ammotti tyhjyyttään. Myös akus-tiikka oli ongelmallinen. Käyttäjäpalaut-teessakin oli parantamisen varaa.

”Lähdettiin kehittämään paikkaa nykyaikaiseksi ja moderniksi ravinto-lamaailmaksi. Pohdittiin, millaisia ruo-kakonsepteja ravintolamaailmaan halut-tiin sisällyttää, minkälaista ruokaa tar-joillaan ja kuinka se on esillä. Samal-la haluttiin kohottaa tilan käyttöastetta niin, että lounasajan ulkopuolella tilaa voisi käyttää esimerkiksi palavereihin tai asiakastilaisuuksiin.”

Hankkeen alussa pienimuotoiseen sisustussuunnittelukilpailuun kutsut-

tiin muutama nimekäs ja tuttu toimija. ”Saimme neljä ehdotusta, jotka kaik-

ki poikkesivat paljon toisistaan”, kertoo Jani Rantala tunnustaen, ettei voittajan valinta ollut helppo tehtävä.

Suunnittelua jatkettiin suunnittelu-ryhmällä, johon kuuluivat arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI- ja sähkösuun-nittelija, palokonsultti sekä akustikko.

Tiukka aikataulu”Jo alussa tiedostettiin, että aikataulu oli kriittinen. Saneeraus aiottiin aloittaa lomakuukausien aikaan. Käytettävissä olevan ajan puitteissa ei ollut mahdolli-suutta kilpailuttaa rakennusurakkaa val-miiden suunnitelmien avulla. Aika ei myöskään olisi riittänyt tavoite- ja kat-tohintaisten projektinjohtourakkatarjo-usten pyytämiseen”, luettelee Rantala.

”Päädyttiin projektinjohtourakkaan tavoitebudjetilla. Urakoitsija otettiin mukaan aikaisessa vaiheessa tutustu-maan kohteeseen ja suunnitelmiin. Kun suunnitelmat saatiin riittävälle tasolle, päästiin välittömästi kustannuslasken-taan”, valottaa Indepron projektipäällik-kö tapahtumien kulkua. ”Hektisen aika-taulun takia tämän tyyppinen urakka-muoto on ainut mahdollinen, jos aikoo onnistua hankkeessa.”

Neljä kuukautta kestäneet rakennus-työt käynnistyivät juhannukselta. Koh-de luovutettiin tilaajalle marraskuun 2017 alussa.

”Monesti käy niin, että kun urakoitsi-

Henkilöstöravintolaan täydellinen muodonmuutos Rakennus Oy Antti J. Aholan saneerauksessa

hyvää toimintaa”, toteaa projek-tipäällikkö Rantala.

”Matkanvarrella tehtiin pää-töksiä, jotka nostivat kustan-nuksia. Toisaalta joitain alku-peräisessä suunnitelmassa olleita asioita jätettiin pois. Säännöllinen kustannusra-portointi mahdollisti sen, että hanketta voitiin ohjata kustan-nusten näkökulmasta.”

”Työnjohdolle kiitos sii-tä, että he tekivät valtavasti ennakkosuunnittelua ja suun-nitelmatarkastusta. Monet ris-tiriidat blokattiin jo työmaatoi-mistossa, ennen kuin ne ehti-vät työmaalle.”

”Kun työmaalla tuli eteen haasteita, urakoitsija oli aktii-vinen. Moneen asiaan urakoit-sijalta saatiin nopeasti ratkaisu-ehdotus.”

Suunnittelijoille Jani Ranta-la haluaa välittää ison kiitok-sen siitä, että he olivat tavoitet-tavissa sekä nopeasti työmaan käytettävissä ja hyvässä yhteis-työssä tekemässä ratkaisuja.

ja laatii aikataulun ja sitten kun raken-netaan, verrataan, kuinka aikataulu taustalla elää, ollaanko aikataulussa vai ei. Tässä saneerauksessa asia oli päin-vastainen. Hankkeen alussa Rakennus Oy Antti J. Aholan vastaava työnjohta-ja Jarmo Laitinen teki yleisaikataulun ja yhdessä muun työjohdon kanssa joh-ti hanketta siten, että se tehtiin aikatau-lussa. Tämä oli nimenomaan aikatau-lujohtamista, eikä niin, että katsotaan kuinka käy.”

Haastavuutta lisäsi se, että kiinteistön muusta käytöstä johtuen melua aiheut-tavat työt oli kielletty aamu kahdeksan ja ilta viiden välillä.

”Käytännössä kaikki kiinnitykset, niin tekniikan, kanavien, sähköhyllyjen, valaisinten kuin alakattojenkin osalta sekä näihin liittyvät poraukset piti suo-rittaa toimistoajan ulkopuolella. Päivä-aikaan mitattiin reiät paikoilleen. Illalla ja yöllä porattiin. Ja niitä reikiä tuli pal-jon”, mainitsee Jani Rantala. Hän kertoo monen viikon yötyön sujuneen hyvässä yhteisymmärryksessä.

Hanke pysyi budjetissaan Hankkeen alkuvaiheessa urakoitsijana toiminut Rakennus Oy Antti J. Ahola laa-ti kustannusarvion, joka yhdessä tilaajan kanssa sovittiin tavoitebudjetiksi.

”Vaikka hanke oli elänyt, ja siihen oli tullut matkan varrella muutoksia, toteu-tui hanke kaikesta huolimatta budjetis-saan. Tämä oli urakoitsijan osalta ollut

”Tiukasta aikataulusta huolimatta kaikki onnistui”, toteaa Jarmo Laitinen henkilös-töravintolan saneerauksen valmistuttua.

Rakennus Oy Antti J. Aholan vastaa-va työnjohtaja Jarmo Laitinen tuli pro-jektiin mukaan huhtikuun loppupuolel-la tehtävänään kustannusarvion ja aika-taulun laatiminen.

Varsinaiset rakennustyöt käynnistyi-vät purkutöillä. Kolme viikon aikana 1 500 neliömetriä käsittävän huoneiston vanha tekniikka, kiintokalusteet ja sen seinien, lattioiden ja kattojen pintamate-riaalit poistettiin ja puhdistettiin perus-teellisesti. Seinien ja pilareiden rappa-ukset poistettiin ja etsittiin tiilipinta esille. Sen jälkeen ne seinät ja kattora-

>>

>>

”Kaiken piti vaan natsata” kenteet saivat pölynsidontakäsittelyn. Henkilöstöravintolan lattia vesieristet-tiin kauttaaltaan.

Remontin ajaksi tilaaja oli järjestänyt henkilökunnalleen väliaikaisruokailun mm. kiinteistön pihalle pystytettyyn telttaan. Koko remontin ajan keittiössä valmistettiin ruokaa tarjottavaksi väliai-kaisratkaisuissa, joihin ihmiset kulkivat työmaan läpi rakennettua putkea pitkin.

Suomen pisin astianpalautuslinjastoSaneerauksessa henkilöstöravintola koki täydellisen muodonmuutoksen. Vaikka ravintola on edelleen yhtä suur-ta tilaa, se on nyt jaettu usean eri ruo-kagenren mukaisiin alueisiin, jotka erot-tuvat toisistaan sisustuksellisesti ja väri-maailmaltaan.

Ravintolamaailman viimeisimmästä sopukasta keittiöön kertyy matkaa noin sata metriä. Astioiden palautusta varten tarvittiin Suomen pisin astianpalautus-linjasto. Euroopan pisimpiin lukeutuva linjasto nostaa palautetut astiat hissil-lä katon rajassa kulkevaan kuljettimeen, joka vie ne ravintolan läpi keittiön pesu-pisteeseen.

Esimerkillistä yhteistyötä”Koko saneerauksen ajan täällä vallit-si tosi hyvä henki”, sanoo Jarmo Laiti-nen ja kertoo, että jokaiselle sektorille oli löytynyt hyvät urakoitsijat.

”Sähköurakoitsija oli ennestään tilaa-jalle tuttu ja tunsi paikan.”

”Myös mattomies teki hyvän työn”, Laitinen kehuu. Lattioihin oli käytetty 12 erilaista lattiapinnoitetta. Ravinto-laan ei laitettu jalkalistoja, vaan matto-mies oli käsivaralla rajannut seinän ja lattian rajapinnan.

Jarmo Laitinen kiittelee kaikkein hankkeeseen osallistuneiden kanssa tehtyä tiivistä ja joustavaa yhteistyötä.

”Aikataulu oli tiukka. Kaiken piti vaan natsata.”

Rakennus Oy Antti J. Ahola toteutti kesän ja syksyn 2017 aikana Helsingin Vallilassa sijaitsevaan henkilöstöravintolaan mittavan saneerauksen. Noin 1 500 neliömetriä käsit-tävän lounaspaikan sisustussuunnittelu oli Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy:n käsialaa. Hankkeen rakennuttamisesta vas-tasi Indepro Oy.

16 16

”Rakennusliikkeemme tunnetaan pääkaupunkiseudulla laadukkaana korjausrakentajana. On hienoa ollut huomata, että maineemme on kiirinyt ennen meitä, esimerkiksi tullessam-me urakkaneuvotteluihin”, sanoo Rakennus Oy Antti J. Aholan tuore varatoimitusjohtaja Mikko Heino.

”Tehdyt työt toimivat meidän par-haimpina mainoksina ja myyntivalt-teina. Suuri kiitos siitä kuuluu henki-lökunnallemme.”

”Onnistumiset ovat tulleet henki-löittemme kautta. Kun niitä on riittä-västi, ne kulminoituvat myös meidän yrityksemme nimeen”, toteaa Heino.

”Yrityksemme perusperiaatteisiin kuuluu se, että asiakkaista pide-tään huolta. Samalla varmistetaan, että hankkeissa tilaajan tahtotila saavutetaan.”

Rakennus Oy Antti J. Aholan riveis-sä nuorena uransa aloittanut Tuo-mas Vitikainen suostutteli vuon-na 2010 lapsuudenystävänsä Ant-ti Aholan juttusille. Eikä kauaakaan, kun Mikko Heino toimi jo apulais-mestarina Tuomaksen parina Hyvin-käällä Jussintorin työmaalla ja puo-len vuoden päästä vastaavana työn-johtajana Hämeenkadun koulun

saneerauskohteessa. Mikko muiste-taan myös Helsingissä Heltech Haa-gan ja Eteläranta 8:n, Kotkankatu 9:n ja Bulevardin pesteistään.

Varatoimitusjohtajana elokuun 14. päivänä 2017 aloittanut Mikko Hei-no uskoo, että Rakennus Oy Antti J. Aholan nykyinen linja ja samat teke-misen arvot vievät yritystä eteen-päin myös tulevaisuudessa. ”Ehdot-tomasti täytyy jatkaa tällä tiellä. Sen eteen on tehty työtä jo vuodes-ta 1996”, lausuu Mikko Heino, mutta myöntää, että rakennusalalla ja toi-mintaympäristöissä tapahtuvat muu-tokset tarkoittavat myös oman toi-

”Paras mainos on hyvin tehty työ”

Rakennus Oy Antti J. Aholan toimitusjoh-taja Antti Ahola (oik.) vierellään yrityksen varatoimitusjohtaja Mikko Heino

minnan kriittisempää tarkastelua.

”Asiakas tärkein kaikista”Luottamukselliset suhteet asiak-kaisiin ja sen ylläpitäminen ovat Rakennus Oy Antti J. Aholassa kunnia-asia.

Tämä on näkynyt mm. yhteis-työhankkeiden lisääntymisenä. Yhä useammin rakennusliike on kutsut-tu aikaisessa vaiheessa mukaan rakennushankkeisiin pohtimaan tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa yhdessä kilpailukykyisiä toteutus-ratkaisuja tai kokonaisuuksia.

”Kun kokenut vastaava työnjoh-taja saadaan kiinnitettyä hankkee-seen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, muodostuu kaikille osa-puolille laaja näkemys hankkeesta”, Heino toteaa.

”Yhteistyöurakoissa rakentamis-ajat ja kustannukset pysyvät hallin-nassa. Ne varmistavat myös hyvän työmoraalin ja korkean laatutason.”

”Asiakkaamme ovat meille tär-keitä. Pitää kiittää saamastamme luottamuksesta. Onnistumisillam-me osoitamme, että olemme luot-tamuksen arvoisia.”>>

>>

1312 13

Sitowise uusiin tiloihin JyväskylässäRakennusliike U. Lipsanen Oy pääurakoitsijana Länsiväylä 4:n toimistorakennushankkeessa

Ykkösvaihtoehdoksi nousi Länsiväylän varteen rakennettava uudisrakennus. ”Varsinkin, kun saamme suunnitella tilat toimintaamme sopivaksi”, peruste-lee Seppänen valintaa. ”Tänne on help-po tulla. Myös paikoitustilaa tulee riit-tävästi.”

Nykyaikainen monitilatoimistoSitowise tulee saamaan käyttöönsä Länsiväylän kiinteistössä koko toisen kerroksen.

”Ensin lähtökohtanamme oli toteut-taa toimistomme paljolti samaan mal-liin kuin nykyiset toimitilamme, jossa on sekä omia huoneita että ryhmähuo-neita”, sanoo Seppänen.

Tutustuttuaan kesällä valmistu-neeseen Sitowisen paljon positiivista palautetta saaneeseen Espoon Säterin-portin monitilatoimistoon jyväskylä-läiset päätyivät kehittämään uutta tilaa saman hengen mukaisesti.

”Toki ei menty ihan niin pitkälle.””Länsiväylän toimistoomme tulee

avoimen tilan lisäksi ryhmätyö- ja vetäy-tymistiloja sekä monitilatoimistoon liit-tyviä hiljaisen työn tiloja ja omia huo-neita päälliköille”, Seppänen kuvailee tilaratkaisuja, jotka on suunniteltu yri-tyksen erityyppisiin työtehtäviin sovel-tuviksi.

”Talon tekniikka on suunniteltu niin, että tarpeen mukaan huoneistoon on tehtävissä tilamuutoksia.”

Kohti entistä kokonaisvaltaisempia rakennushankkeitaJyväskylän talonrakennus- ja infra-alan konsultointi-, suunnittelu- ja rakennut-tamispalveluja tarjoavassa Sitowisessä työskentelee lähes 60 alan ammattilais-ta. Uuteen toimipisteeseen tulee noin 80 istumapaikkaa.

”Jokaisessa rakennushankkeessa tarvi-taan aina myös infraosaamista”, tähden-tää Petri Seppänen. Hän pitää nyt toteu-tunutta fuusiota tervetulleena, sillä se mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisem-pien palvelujen tarjoamisen.

”On työkantaa tasaavaa, kun työn alla on pidempiaikaisia, monta vuotta kestä-viä aluehankkeita.”

”Syyskuun alussa aloitti Jyväskylän toimipisteen ensimmäinen infrapuo-len osaaja. Lähiaikoina tavoitteenam-me on rekrytoida useita uusia infrapuo-len osaajaa”, paljastaa Petri Seppänen ja kertoo Sitowisessä lisääntyneen hank-keet, joissa yritys on valittu koko alueen suunnittelijaksi.

Yhteistyö toimii”Lipsasen kanssa ollut vuosien saatos-sa paljon yhteistyötä. Monen julkisen hankkeen kautta yrityksen toimintata-vat ovat tulleet tutuiksi”, sanoo Sitowi-sen aluejohtaja Petri Seppänen.

”Hyvin on toiminut yhteistyö.””Julkisissa hankkeissa aina toivoo,

että kohteeseen valikoituisi sellaiset urakoitsijat, joiden kanssa on helppo toimia.”

Sitowise Oy:n Keski-Suomen aluejohtaja Petri Seppänen

Sito Oy ja Wise Group Finland Oy yhdistyi-vät vuodenvaihteessa 2017-18. Fuusios-sa syntynyt Sitowise on Suomen kolman-neksi suurin rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimisto, suurin kotimaisessa omistuksessa oleva. Sitowise työllistää noin 1200 henkilöä. Fuusion myötä Wisen rakennusalan osaaminen on saanut rin-nalleen Siton vahvan infran, liikenteen, maankäytön ja ympäristön tietotaidon.

Jyväskylän Wise Groupissa ryhdyttiin vakavasti pohtimaan toimitila-asiaa jo syksyllä 2016. ”Katselimme valmiita tyhjiä tiloja, mutta aina niissä oli omat rajoitteensa”, kertoo Sitowisen aluejoh-taja Petri Seppänen.

Lipsasen yhtiöt yhdistäneet voimansa Jyväskylän Länsiväylän modernin toimistotalon rakentamisessa

Rakennusliike U. Lipsanen Oy rakentaa nykyaikaisen kaksikerrok-sisen toimistorakennuksen hyvälle liikepaikalle Jyväskylän Länsiväy-lä 4:ään.

Talon betonielementit tulevat Lipa-Betonilta. Lipsasen konserniin kuuluva Moduls Oy vastaa talotek-niikasta, joka toteutetaan esivalmis-tetun konehuoneen sekä esivalmis-tettujen käytäväelementtien avulla.

Maarakennustyöt tontilla alkoi-vat juhannuksen 2017 jälkeen. Rakennusluvan viivästyminen siirsi varsinaisten rakennustöiden käyn-nistämistä. Rakennus oli suunnitel-tu vaaleansävyiseksi, mutta Jyväs-kylän kaupunki halusi toimisto-talon julkisivuun samaa mustaa kuin läheisyydessä rakennettavan Jyväskylän sairaalan seinissä. Sen jälkeen, kun rakentaminen saa-tiin lopulta käyntiin elokuun 2017 alussa, Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n vastaavan työnjohtajan Hannu

Kujalan sekä työmaamestarin Pasi Viinikaisen kertoman mukaan työt ovat edistyneet rivakasti.

”Yhteistyö niin suunnittelijoiden kuin myös muiden kohteessa työs-kentelevien kanssa on toiminut tosi hyvin”, toteaa Hannu Kujala.

Marras-joulukuun vaihteessa talo oli vesikatossaan.

Talon toiseen kerrokseen aset-tuva Sitowise pääsee muuttamaan toimitaloonsa toukokuun alussa. Kokonaisuudessaan rakennus ja sen pihat ovat valmiina toukokuun loppuun mennessä.

Vaikka Jyväskylän Länsiväylä 4:n varteen valmistuva toimistorakennus on suunnitel-tu 3D-mallinnusta hyväksi käyttäen ja mal-lia käytetään rakentamisen apuna päivit-täin, ovat paperille vedostetut rakennus-piirustukset todettu useilla työmailla edel-leen käteväksi avuksi uuden teknologia rinnalla.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työ-maalla vastaavan työnjohtajan Hannu Kujalan työpari, työmaamestari ja työmaa-insinööri Pasi Viinikainen tarkastelemassa kohteen kuvia.

14

YIT:ltä useita kerrostaloja Jyväskylän KankaalleLipa-Betonilta elementit YIT:n Asunto Oy Fredrikinpuistoon

”Kello kopisi seinässä ja sitten juostiin työmaatoimistoon puhelimeen”, muis-telee YIT:n vastaava työnjohtaja Han-nu Matilainen aikoja, jolloin hän aloit-ti uraansa rakennusalalla.

”Työmaalla oli yksi lankapuhelin ja yksi kännykkä.”

Matilainen on tyytyväinen nykymenoon, eikä kaipaa entistä. Tietoliikenne, pilvessä olevat sähköiset asiakirjat, akkukäyttöiset työkalut sekä nykyajan laitteet ja menetel-mät ovat lisänneet työn tuottavuutta, työ-turvallisuutta ja mittaustarkkuutta.

Jyväskylän kaupungin tämän hetken mer-kittävin aluekehityshanke kuhisee raken-tajia. Kankaan alueella YIT Rakennus Oy:llä on meneillään samanaikaisesti puo-lenkymmentä rakennustyömaata. Han-nu Matilainen toimii vastaavana työnjoh-tajana kolmessa eri kohteessa: Asunto Oy Jyväskylän Fredrikinpuistossa, Paperiteh-taankatu 16:ssa ja Piipputori 2:ssa.

Puistoon rajautuvan seitsenkerroksi-sen Asunto Oy Fredrikinpuiston raken-nustyöt käynnistyivät marraskuussa 2016 perustusten teolla. Linja Arkkitehdit Oy:n suunnittelema rakennus on kokonaisalal-taan 2699 neliömetriä ja tilavuudeltaan 8530 kuutiometriä. Nykyajan vaatimus-ten mukaisesti varusteltuun taloyhtiöön tulee korkealaatuisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, yhteensä 42 asuntoa.

”Runkotyöt menivät hyvin”, toteaa Matilainen ja kertoo Lipa-Betonin toimit-

taneen Fredrikinpuistoon kaikki betoni-elementit ontelolaattoja, portaita ja hor-meja lukuun ottamatta.

Toimitukset menivät suunnitelmien mukaisesti. Asennukset hoidettiin oman asennusporukan voimin.

Fredrikinpuiston julkisivuksi pää-tettiin valita Lipa-Betonin tiilipintaiset sandwich-elementit.

”Muuraus on aina oma tivolinsa”, muotoilee Matilainen. Hän pitää sand-wichiä työmaan kannalta hyvänä ratkai-suna, mikäli kaavamääräykset sen salli-vat. ”Näin mm. työturvallisuusriskit sekä sään vaikutukset minimoituvat ja ovat helpommin hallittavissa.”

”Elementtien asennukset on aikatau-lutettava. Pitää olla realistinen aikataulu niin, että runkoporukalle riittää koko ajan töitä, muttei kuiten-kaan muodostu kiirettä. Myös turvalaitteet täytyy ehtiä hoita-maan ajoissa. Runkotöiden aika-taulupito on koko hankkeen onnistumisen kannalta kaikkein tärkeintä.”

Rakentaminen aikataulussaan”Alkuun oli hieman resurssi-pulaa”, tunnustaa Matilainen. ”Auttaa, kun on saman firman työmaita vieressä. Tietyis-sä rakennusvaiheissa on pal-jon töitä. Silloin voi tasoittaa

huippuja jakamalla resursseja viereisen rakennuskohteen kanssa.”

”Tällaisissa hankkeissa on monta muuttujaa. On aina oltava varasuunni-telmaa”, sanoo Matilainen. Hän kertoo, että vaikka Kankaan alueella työskente-leekin satoja työntekijöitä, suuremmilta työtapaturmilta on pystytty välttymään.

”Aluerakentamisessa kaikki korostuu. Niinpä Kankaan alueen toimijat sopivat asioista viikoittaisissa aluepalavereissa ja käyvät läpi seuraavan kahden viikon keskeisimmät toimenpiteet.”

Hannu Matilaisen kaikki kolme työmaa-ta etenevät suunnitellusti aikatauluis-saan. Fredrikinpuiston on määrä valmis-tua maaliskuun 2018 loppuun mennessä.

Hannu Matilaisen työmaatoimistolta avautuu suora näköyhteys hänen työmaille.

Aalto-yliopiston professori Olli Seppänen luennoi Lipsasen seminaarissa.

15

Lipsanen mukana valtakunnallisessa Visio 2030 hankkeessa

maailmanlaajuisesti parhaita käytäntö-jä. Vertailututkimuksen kautta valikoi-tui kuusi isompaa teemaa tulevien tutki-mushankkeiden kohteiksi.

”Ensimmäisenä vuonna meillä oli tee-mana suunnittelun ohjaus. Seuraavalle vuodelle on valittu Takt Planning. Teol-lisessa rakentamisessa olemme erityi-sesti kiinnostuneita esivalmistusasteen lisäämisestä”, luettelee Seppänen muu-tamia rakentamisen tulevaisuutta pohti-van työryhmän käsittelyyn tulevia tutki-musaiheita.

Ryhmän ensimmäisessä tutkimus-hankkeessa käytettiin runsaasti voima-varoja rakennushankkeissa luottamus-ta parantavien keinojen kartoittamiseen. Pohdittiin urakoitsija-suunnitteluyh-teistyön sekä informaatiovirran kehit-tämistä. ”Kaikki kokevat, että tässä on parannettavaa.”

”Kun suunnittelun ohjaus oikeasti toimii, suunnittelu ja tuotanto ovat edel-leen limittyneitä. Ei synny suunnitelma-puutteita tai kiirehankintoja eikä tarvit-se suunnitella uudelleen. Myös väärät ja hätiköidyt päätökset jäävät historiaan. Samalla prosessi muuttuu läpinäkyväk-si”, luetteli Olli Seppänen.

Hankkeen aikana syntyi erilaisia suunnittelun ohjauksen työkaluja sisäl-tävä Lean-työkalupakki, jota myös tes-tattiin käytännön case-hankkeissa. Sep-pänen mainitsi myös Lean-ohjauspro-sessin kehittämisen olevan pitkällä.

”Luottamus on avainasia””Kaikissa niissä projekteissa, joissa rakennusaika on saatu puolitettua, on loistava luottamus osapuolten välillä”, tietää Aalto-yliopiston professori Olli Seppälä.

”Pelkkä allianssisopimus ei vielä takaa luottamusta, mutta kylläkin edis-tää sitä.”

”Pelkästään luottamuksen kasvatta-minen ilman läpinäkyvää informaatio-virtaa ei auta. Tarvitaan molemmat.”

”Läpinäkyvyys on mainio keino luot-tamuksen lisäämiseksi.”

”Isojen yritysten toimitusjohtajat ovat jo sitoutuneet tähän työhön. Yliopis-ton rooli on lisätä vastuullisuutta ryh-mään”, professori Seppänen totesi ja kertoi työn jatkuvan uusien tutkimus-hankkeiden parissa, kunnes aikanaan on tulosten julkistamisen aika.

Yksi Visio 2030:n ohjausryhmään kuu-luvista yrityksistä on Rakennusliike U. Lipsanen Oy. Muut ohjausryhmän toi-mijat ovat A-Insinöörit, Fira, Haahtela, Skanska sekä YIT. Mukana ovat myös Granlund, Lemminkäinen Infra, Parma, Ramboll, SRV ja Trimble. Konsortion jäsenyritysten toimitusjohtajat tapaavat säännöllisesti ja käyvät läpi tutkimustu-loksia. Toimitusjohtajaryhmän puheen-johtajana toimii Skanska Oy:n toimitus-johtaja Tuomas Särkilahti.

Aalto-yliopiston professori Olli Seppä-nen vieraili luennoitsijana Rakennuslii-ke U. Lipsanen Oy:n järjestämässä semi-naarissa kertomassa Visio 2030 -ryhmän tavoitteista ja rakennusteollisuuden tulevaisuuden askelmerkeistä.

Rautalammilla marraskuussa 2017 pidetyssä seminaarissa rakennusalan ammattilaisista koostuva yleisö osoitti aidon kiinnostuksensa aiheesta synnyt-täen vilkkaan vuoropuhelun luennoitsi-jan kanssa.

”Tämä on pikemminkin tutkimusoh-jelma kuin yksittäinen hanke”, täsmensi Aalto-yliopiston rakentamisen tuotanto-talouden professori Seppänen. ”Toimitus-johtajatasolla määritetään visiot. Teknisil-lä resursseilla mietitään ratkaisuja ja kei-noja, kuinka niihin päästään. Pohdimme myös millaisia digiratkaisuja tarvitsem-me. Laitamme vireille myös case-hankkei-ta, joissa mukana olevat yritykset voivat ottaa tutkimustemme tuloksia käyttöön.”

Olli Seppänen kertoi, että Visio 2030 -ryhmän työ lähti käyntiin etsimällä

Aalto-yliopisto yhdessä yhdentoista inno-vatiivisen rakennusalan yrityksen kanssa on muodostanut konsortion tavoitteenaan kehittää Suomeen rakennusalan vision vuo-delle 2030.

Rakennusliike Lipsasen seminaarissa oman luen-tonsa piti saksalainen Janosch Dlouhy, joka toimii BMW:n autotehtailla Lean-asiantuntijana.

Osuudessaan Dlouhy käsitteli Leania ja Takt Plan-ning-menetelmää. Hän kertoi kuvin ja sanoin, kuinka esimerkiksi BMW:n Etelä-Afrikan autotehtaan raken-nusprojektissa sovellettiin onnistuneesti autoteolli-suudesta tuttuja toimintastrategioita rakentamisen työkaluina.

Leanin periaatteita noudattaen pyritään jatkuvaan parantamiseen. Hukkaresurssit saadaan minimiin. Henkilökunta on motivoitunutta ja kaikki sitoutuvat yhteiseen päämäärään. Lopputuloksena hankkeiden rakennusaika lyhenee merkittävästi.

>>

16 16

”Tiloilla on iso merkitys. Haluamme tarjota meidän ihmisille parhaat mahdolliset tilat, missä tehdä työtä.”

”Haemme sisäistä synergiaa”, tiivistää Tanttu. ”Kun eri alojen osaajamme tekevät tiivistä yhteistyötä, on työ tehokasta, nope-aa ja monipuolista sekä palvelu joustavaa”, Swecon aluejohtaja Tanttu summaa. Hän kertoo, että Sweco on saanut tehtäväkseen Vasarakatu 23:n uuden toimistorakennuk-sen rakenne- ja LVISA-suunnittelun.

”On todella inspiroivaa päästä pohti-maan, minkälaiset tilat uuteen paikkaan jär-jestetään, ja miten kaikki toiminnot saadaan mukaan.”

Asiakkaita varten”Huoneita ei juuri ole. Avotilaa sinällään, vaikka erikokoisia neuvottelutiloja onkin paljon. Isommat niistä ovat monitoimitiloja, joissa palaverien lisäksi voidaan työsken-nellä. Tarvittaessa virtuaalitodellisuuden laitteet toimivat siellä”, kuvailee Tanttu uut-ta toimitilaa.

”Löytyy rauhaa, tiloja neuvotteluille ja workshop-tyyppiseen työskentelyyn sekä sopivasti virikkeitä, sosiaalisia kontakteja unohtamatta.”

Kulunvalvonta, tietoturva sekä turva-luokitellut tilat ovat tärkeä osa nykyaikais-ta suunnittelutoimistoa. Myös sisäilman laa-tuun, valaistukseen sekä lämmöntalteenot-toon on kiinnitetty huomiota. Tanttu uskoo, että moderni työympäristö lisää myös fi r-man houkuttelevuutta työpaikkana.

”Tarjoamme parhaat mahdolliset tilat työn tekemiseen”Juha Tanttu haluaa korostaa, että uusi-en tilojen myötä Swecon asiakkaat saavat merkittävän hyödyn. ”Olemme asiakkaillem-me helpommin lähestyttäviä.”

”Tämä on yksi keskeisistä lähtökohdista, miksi muutamme.”

”Moni asiakkaamme katsoo, että meille on helppo tulla.” Läsnä ovat kaikki suunnit-telun tykötarpeet. Voidaan nopeasti katsoa hankkeisiin liittyviä yksityiskohtia ja ottaa tarvittaessa virtuaalilaseja käyttöön. Swe-colla on myös asiakkaita, jotka kyllä operoi-vat Jyväskylän seudulla mutta eivät omis-ta toimitiloja paikkakunnalla. On luontevaa pitää palaverit Swecon tiloissa.

”Samalla puolella pöytää””Tämä on edennyt poikkeuksellisen helpos-ti. Päästiin nopeasti yhteisymmärrykseen asi-oista ja rajanvedoista”, Juha Tanttu kommen-toi prosessin helppoutta ja joustavuutta vuok-ranantajan kanssa.

”Kun vielä tuttu urakoitsija tulee mukaan, homma jatkuu. On hyvä henki tekemisessä.”

”Lipsasen kanssa on tehty vuosia töitä ja hyvin on aina toiminut. Olemme nyt taval-laan kaikki samalla puolella pöytää”, Juha Tanttu naurahtaa.

Sweco muuttaa vasta, kun kaikki uuden toi-mitilan kalusteet ovat paikoillaan ja IT-osasto on varmistanut laitteiden ja tietoliikenneyhte-yksien toimivuuden. Juha Tanttu uskoo, että muuttoon menee saman verran aikaa kuin kävelyyn vanhan ja uuden toimipaikan välillä.

Kahdessatoista eri maassa toimiva raken-nus-, energia- ja ympäristöalan asiantunti-jakonserni Swecossa työskentelee maail-man laajuisesti runsaat 14 500 työntekijää, joista Suomessa noin 2 000.

Jyväskylässä Sweco yhdistää kahdes-sa eri osoitteessa toimivat yksikkönsä. Yli kuusikymmentä rakennustekniikan, talo-tekniikan ja teollisuuden alan ammattilais-

ta siirtyvät kesäkuussa 2018 valmistuvaan uuteen toimitaloon aivan naapurista. Las-kentapalvelun ihmiset muuttavat heidän seurakseen parin kilometrin päässä sijaitsevasta toimipisteestään.

Swecon nykyisiä toimitiloja on laa-jennettu jo kolmeen eri otteeseen. ”Seinät tulivat nyt vastaan. Jonkin-moinen remontti olisi jälleen pitänyt tehdä”, arvioi Juha Tanttu.

Yrityksessä ehdittiin tarkastella eri vaihtoehtoja, kunnes Infonia Oy:n Jukka Koivistoisen ehdotus täysin uusista toimitiloista johti sopimuk-seen. ”Aika helposti syntyi ratkai-su. Löytyi joustavuus aikatauluihin. Muutamme, kun uusi rakennus on

valmis.”

”Suuri ideamme on yhdistää Suomen kaupunkien eri toi-mipisteet Sweco-taloiksi.”

”Näin tehtiin neljä vuotta sitten Tampereella, kaksi vuotta sitten Helsingissä ja viime kesänä Pietarsaares-sa. Kuopiossa on suunnittelu menossa, Turussa mietitään. Oulussa ja Jyväskylässä olemme pitkällä”, luettelee alue-johtaja Juha Tanttu Sweco Rakennetekniikka Oy:stä.

”Autokorjaamona toiminut vanha rakennus oli vielä paikoillaan, kun saavuimme tontille lokakuun toinen päivä.”

”Puhuttiin ainakin kolmen viikon purku-urakasta. Kaikki hoituikin kahdessa viikos-sa”, kiittelee Jarmo Sainio purkamisen hoi-taneen aliurakoitsijan ripeää toimintaa.

Jarmo Sainio toimii Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n vastaavana työnjohtajana Jyväskylän Seppälässä Vasarakatu 23:n toi-mistotalon rakennustyömaalla.

Rakennusliike U. Lipsanen käynnis-ti toimistotalon rakennustyöt syksyllä 2017. Kesäkuussa 2018 valmistuvaan kaksiker-roksisen liikekiinteistön toiseen kerrokseen Sweco Oy:n naapuriksi muuttavat Raken-nusliike U. Lipsanen Oy:n Jyväskylän toimi-piste sekä Moduls Oy.

Rakennuspaikka oli ahdas. Uudisraken-nus tulisi asettumaan kolmionmuotoiselle tontille niin, ettei työmaakopeille jäisi juu-ri tilaa. Myös tontin yllä kulkeva sähkölin-ja asetti oman haasteensa. Jouduttiin poh-timaan niin logistiikkaa kuin tulevaa raken-nustoimintaa.

Jarmo Sainio huomasi naapuritalon päädyssä pitkään tyhjillään olleen liike-huoneiston, joka päätettiin vuokrata raken-nusprojektin ajaksi. Huoneisto osoittautui erinomaisesti sopivaksi rakennusliikkeen

työmaatoimistona henkilökunnan sosiaa-litiloineen, saunoineen, keittiöineen sekä toimisto- ja kokoushuoneineen. Järjeste-lyllä vapautui liikkumavaraa rakentamisel-le. Vältyttiin mm. rakennusaikaisen vesilin-jan vetämiseltä. Jarmo Sainio laskee, että järjestelyllä saavutettiin myös kustannus-säästöjä.

Arkkitehtipalvelu Oy:n suunnitteleman toi-mistotalon kokonaisala on 3 034,5 neliömet-riä ja tilavuus 14 440 kuutiometriä.

Varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin paalutuksella.

”Tähän menee yhteensä 225 paalua. Niiden päälle valetaan paksu paaluantura, mitä seuraa rungon pystytys”, Sainio ker-too.

”Elementit on hyvä ratkaisu, kun ollaan tammikuussa.”

Rakennuksen julkisivu verhotaan paroc-elementeillä, jonka asentamisesta vastaa Oulun Kuorirakenne Oy. Samainen yritys tekee julkisivutöiden yhteydessä myös jär-jestelmäikkunoiden asennuksen.

Vasarakatu 23:n talotekniikka hoidetaan Moduls Oy:n esivalmisteisen konehuoneen avulla. Talotekniikkamoduuli nostetaan rakennuksen katolle sille suunnitellulle pai-kalle kahtena nostona. ”Kun konehuone on asennettu, saadaan

kaukolämmitys heti kytkettyä ja lämmöt päälle”, kertoo Lipsasen vastaava työnjoh-taja Jarmo Sainio. Rakennusliike U. Lipsa-sen moneen rakennushankkeeseen osal-listunut Nostokonepalvelu JK Oy hoitaa moduulin sekä elementtien nostot.

Rakennusliike Lipsasen Jyväskylän toimisto ja Moduls uusiin tiloihin

Jarmo Sainio vetää Vasarakatu 23:n rakennustyö-maata. Kädessään hänellä on Tahkon leimalla varus-tettu kuppi muistona vuodelta 2013, jolloin Jarmo toi-mi Lipsasen vastaavana työnjohtajana Tahko Toursin ravintolan, tsasounan sekä talousrakennuksen uudis-rakennushankkeessa. Tietokoneen ruudulla komeilee Vasarakatu liikekiinteistöstä tehty 3D-mallinnus.

16 16

>>

1716 17

Rakennusalan konkarit yhteisen katon alle Jyväskylän SeppälässäRakennusliike U. Lipsanen Oy rakentaa liikekiinteistön Vasarakatu 23:een

Vasarakatu 23 naapurissa Sweco Oy:ssä oli pohdittu Jyväskylän toimipisteiden toimintojen yhdistämistä. Myös Moduls Oy ja Rakennusliike U. Lipsanen Jyväs-kylän toimisto osoittivat kiinnostuksen-sa uusia tiloja kohtaan.

”Lähdettiin kehittämään yrityksille sopivia tiloja”, toteaa Jukka Koivistoi-nen ja kertoo Vasarakadun tontin nous-seen neuvotteluissa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

”Vasarakadun talo oli ollut viime vuodet täynnä. Todettiin kuitenkin, että kiinteistö oli siinä kunnossa, että jos se halutaan vuokrata edelleen, vaa-tisi se investointeja, mikä ei talon ikään nähden ollut enää mielekästä”, Koivis-toinen perustelee päätöstä rakennuttaa Vasarakadulle uusi liike- ja toimistora-kennus.

”Kun asiakkaillamme oli tarvetta löy-tää toiminnoilleen sopivat toimitilarat-kaisut, löytyi yhteinen sävel. Saimme monta kärpästä yhdellä iskulla”, muotoi-lee kiinteistöpäällikkö Koivistoinen.

”Mutkatonta yhteistyötä””Tämä on mielenkiintoinen yhteishan-ke, että kun Sweco Oy, joka saa käyt-töönsä suuren osan toisen kerroksen tiloista, tulee vuokralaiseksi, mutta on hankkeessa matkassa myös suunnitteli-jana. Sama logiikka koskee myös talo-

rakentajana toimivaa Rakennusliike U. Lipsanen Oy:tä sekä talotekniikan toi-mittajaa Moduls Oy:tä, joiden toimiti-lat tulevat rakennuksen toiseen kerrok-seen”, Koivistoinen sanoo.

”Yhteistyö on ollut mutkatonta, kun talon rakentajat juurtuvat itse käyttäjäksi.”

”Hyvän suunnittelijan tulee aina miettiä asioita käyttäjän ja asiakkaan vinkkelistä. Nyt se muuttuu vieläkin konkreettisemmaksi, kun oma jakkara tulee sinne. Varmasti avartava ja antoisa kokemus, varsinkin, kun pääsee suun-nittelemaan tiloja puhtaalta pöydältä”, Koivistoinen arvioi.

”Tavoitteemme on ollut saada hyvin toimivaa, mutta järkevällä tavalla ja järkevällä kustannustasolla tuotettua modernia, nykyvaatimukset täyttävää tilaa. Pyrkimyksemme on saada turhat krumeluurit pois, suoraviivaistaa ja kes-kittyä oleellisiin seikkoihin ja suunni-tella tiloja, jossa olisi mahdollisimman vähän kangistavia tekijöitä.”

”Alakerta tulee lähes avoimeksi tilaksi. Teemme rakennuksessa valmiudet sellai-siksi, että tiloja voidaan muuntaa tarvit-taessa moneen eri käyttötarkoitukseen.”

”Pitää ymmärtää asiakkaan bisnestä””Vaikka tämä työ pelkkää faktaa, seiniä, lat-tiaa ja kattoa, meidän pitää ymmärtää niitä reunaehtoja, mitä mihinkin liiketoimintaan liittyy”, muotoilee Jukka Koivistoinen työ-tään kiinteistöalalla ja tähdentää monialai-suuden sekä vahvan markkinatuntemuksen merkitystä. ”Toimintamme on kuin palape-lin kokoamista.”

”Meidän pitää ymmärtää asiakkaan bis-nestä.”

”Vasarakatu 23:n teollisuus- ja varasto-rakennusten tontti rakennuksineen oli hankittu vuonna 2007”, kertoo Infonia Oy:n kiinteistöpäällikkö Jukka Koivis-toinen, joka kiinteistön omistajan Svea-fastigheter Jyväskylä 1 Oy:n valtuutta-mana hoitaa rakennuttajan tehtäviä.

Vanhassa kiinteistössä toimi mm. auto-korjaamo. Kaupunkirakennekunta hyväk-syi vuonna 2011 Jyväskylän kaupungin ja tontin omistajan kesken laaditun maan-käyttösopimuksen ja kaavamuutoksen, joka mahdollisti tontille liike- ja toimis-torakennuksen rakentamisen.

Kun Seppälän alueella alkoi suur-ten kauppakeskusten rakentaminen, lii-ke-elämän kiinnostus Seppälän aluet-ta kohtaan kohosi. Samoihin aikoihin

Joukko rakennusalan yrityksiä, Sweco Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n Jyväskylän toimipiste sekä Moduls Oy saavat kesällä 2018 uudet toimitilat Jyväskylän Seppälään.

Jukka Koivistoinen toimii Infonia Oy:n kiinteistöpäällikkönä. Vuonna 2002 perustettu jyväskyläläinen Infonia Oy tuot-taa kiinteistönomistajille ja tiloja tarvitseville kiinteistöalan asiantuntijapalveluja, joihin kuuluvat mm. toimitilamarkki-nointi, kiinteistökehitys, kiinteistöarviointi sekä kiinteistö- ja turvallisuusjohtamisen palvelut. Yrityksen tärkeä yhteistyö-kumppani on Suomen johtava kiinteistömarkkinoiden neu-vonantaja Catella Property Oy. Infonia on asiakkaittensa hankkeissa mukana tarvittaessa jo kaavoituksesta alkaen.

Hav

ainn

ekuv

a: A

rkki

teht

ipal

velu

Oy

1918 19

Osuuskauppa Suur-Savo rakennuttaaPrisman Pieksämäelle

”Haluamme omalta osaltamme olla mukana luomassa Pieksämäelle elin-voimaa ja uskoa tulevaisuuteen niin, että pieksämäkeläisten eurot säilyisivät oman kaupungin rajojen sisäpuolella, eivätkä valu lähikaupunkeihin”, sanoo Hämäläinen ja vakuuttaa Prisma-hank-keen hyödyttävän Pieksämäen elinkei-noelämää laajasti.

”Tämä on parasta, mitä voimme Piek-sämäelle tarjota.”

Osuuskauppa Suur-Savo rakennuttaa Prisman Kangaskadun varteen, liike-elä-mälle ja tapahtumapaikaksi pari vuotta sitten kunnostetun Pieksämäen Veturi-tallien ja Veturitorin yhteyteen. Suur-Savo kokoaa Prisman katon alle laajan

palvelukattauksen.Hehtaarin kokonaisuus sisältää päi-

vittäistavaravalikoiman lisäksi pukeutu-misen, asumisen ja vapaa-ajan tuotealu-eet. Noin puolet reilun 8000 neliömetrin sisäpinta-alasta on varattu elintarvik-keille. Etumyymälän alueelle sijoittuvat infopiste ja S-Pankin toiminnot.

Prismaan avataan myös parturi-kam-paamo sekä kosmetiikan erikoismyymä-lä Emotion. Ulkopuolisena vuokralaise-na Prismaan tulee LähiTapiola.

Kesäpihamyymälästä voi hankkia puutarhatuotteita.

Monipuolista palvelukokonaisuut-ta täydentää polttoaineidenjakelupiste sekä autojenpesukatu.

”Prismaan on helppo tulla.””Parkkipaikkoja tulee olemaan automar-ketin kolmella sivustalla. Niitä on riit-tävästi ja ne ovat tarpeeksi leveitä tur-valliseen pysäköintiin”, esittelee toimi-tusjohtaja Hämäläinen ja korostaa sekä saavutettavuuden että sijainnin tärkeyt-

tä kaupan käynnille.”Koko hankkeen kustannusarvio on

noin 20 miljoonaa euroa sisältäen Pris-ma-tavaratalon, polttoaineidenjakelu-pisteen ja autojenpesukadun rakenta-misen sekä rakennuttajan omat han-kinnat mukaan lukien”, kertoo Hämä-läinen. Haemme noin 25 miljoonan vuosittaista myyntiä.”

Prisma tulee työllistämään yli 80 hen-kilöä.

Paikallisuus on valttia”Pyrimme löytämään uuteen automar-kettiimme hyvät työntekijät Pieksämä-eltä ja sen läheisyydestä”, Hämäläinen korostaa. Hän kertoo, että myös rakenta-misen aikana osuuskauppa suosii mah-dollisimman paljon paikallista osaamis-ta, työvoimaa ja paikallisia hankintoja.

Paikallisuus on yksi keskeisimpiä Osuuskauppa Suur-Savon arvoista.

”Tuotepolitiikassakin pyrimme otta-maan myyntiimme oman alueemme vil-jelijöiden ja tuottajien tuotteita.”

”Parempaan emme kyllä pysty”, veiste-lee Osuuskauppa Suur-Savon hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen pieni pilke silmäkulmassa ker-toessaan uutisen vuoden 2018 joulumarkki-noille Pieksämäelle avautuvasta Prismasta.

Pääurakoitsijana Rakennusliike U. Lipsanen Oy

>>

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen

Pieksämäen Prisman rakennustyömaalla Raken-nusliike U. Lipsanen Oy:n vastaavana työnjohta-jana työskentelee Sauli Partti ja työmaainsinöö-rinä Ossi Teittinen. Heidän työparinaan työmaa-mestarina kohteessa on Jonne Elo.

”Aloitimme varsinaiset rakennustyöt syyskuun neljäntenä 2017”, mestarit kertovat.

YllätyksiäVaikka 1880-luvun lopulta alkaen sadan vuoden ajan ratapihatoiminnassa olleelle Pieksämäen Veturitallien alueelle on vanhan varikon toimin-nan päättymisen jälkeen suoritettu useita maa-perätutkimuksia ja kunnostustoimia, tuli kaikil-le yllätyksenä maarakennustöiden aikaan tontil-ta löytyneet haitta-ainepitoisuudet sekä maahan ennen vanhaan kätketyt ratapölkyt.

Kunnostustoimien ja massanvaihtojen jälkeen rakentaminen jatkui paalutuksella ja perustusten teolla sekä runkorakenteiden pystytyksellä.

Myös alkutalven poikkeuksellisen runsas lumentulo on lisännyt haasteita rakentajille.

Pieksämäen Prisman arkkitehtisuunnittelusta vastaa pieksämäkeläinen Arkkitehtitoimisto Art Michael Oy.

Noin sadan metrin pituinen, bruttoalaltaan 11 044 neliömetrinen automarket rakennetaan pelti-villa-peltielementein. Se liittyy Veturitallei-

hin tuulikaappirakenteiden avulla. Myös värimaa-ilmaan on poimittu aineksia viereisestä raken-nuksesta. Metallirakenteiden lisäksi automarke-tin julkisivun nurkkiin tulee tiiliverhottuja osia.

Prisma valmistuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti marraskuun 2018 loppuun mennessä.

Tuoreet elintarvikkeet hoituvat suori-na toimituksina. Osa lähialueen tuot-tajien tuotteista kulkee Sipooseen juu-ri valmistuneen, pitkälle automatisoi-dun päivittäis- ja käyttötavaralogistiik-ka keskuksen kautta niin Pieksämäen Prismaan kuin ympäri maata sijaitseviin S-ryhmän kauppoihin.

”Oikea hetki rakentaa””Normaalisti kauppaa uudistetaan

noin kymmenen vuoden välein.””Pieksämäellä hyvällä liikepaikalla

sijaitsevan S-marketin avaamisesta on aikaa kaksikymmentäyksi vuotta, eikä remonttia sen jälkeen ole tehty. Silti se on ollut edelleenkin alueemme paras myynnin kehittäjä.”

”Vanha yksikkö on saavuttanut täysi-ikäisyyden rajan ja tullut teknisen käyt-töikänsä päähän.”

”Meillä on ollut pakottava tar-ve S-marketin uudistamiselle”, sanoo Heikki Hämäläinen ja paljastaa että Osuuskauppa Suur-Savossa on pohdittu

vaihtoehtoisia ratkaisuja, myös uuden S-marketin rakentamista.

Nelisen vuotta sitten Osuuskauppa Suur-Savo ja Kesko allekirjoittivat aiesopi-muksen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n kanssa mittavasta Veturitallien oheen tule-vasta kauppakeskushankkeesta.

Keskon ilmoittaessa jäävänsä pois hankkeesta Lipsaselta todettiin, ettei alkuperäisessä laajuudessa toteutetta-vaan kauppakeskukseen ollut enää edel-lytyksiä. Rakennusliike irtisanoi Pieksä-mäen kaupungilta vuokraamassa reilun 67 000 neliömetrin tontin vuokrasopi-muksen.

Samassa yhteydessä Osuuskauppa Suur-Savo tarjoutui vuokraamaan kaup-pakeskukselle suunnitellulta liikepai-kalta noin 20 000 neliömetrin maa-alu-een uutta Prismaa varten.

Helppo rakentajan valintaS-ryhmällä on Suomessa on 70 Pris-maa. Uusin avasi juuri ovensa Hollolas-sa. Pieksämäelle nousee saman kokoi-

nen. Ennestään Suur-Savolla on Prismat Mikkelissä ja Savonlinnassa.

”Rakennusliike U. Lipsanen on ura-koitsija, joka on paneutunut kauppakes-kukseen, tuntee paikkakunnan ja ollut mietinnässä usean vuoden ajan, kuinka liikekeskus olisi toteutettavissa.”

”Siksi päätimme, ettemme enää erik-seen lähde kilpailuttamaan urakkaa, vaan etsitään rakennusliikkeen kans-sa yhdessä molempien kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut”, perustelee Heik-ki Hämäläinen.

”Kilpailuttamisella ei olisi voitettu euroissa mitattuna mitään.”

Prisma-hankkeen rakennusmuodoksi valittiin tavoitehintaurakka.

”Pääsemme nyt itse vaikuttamaan rat-kaisuihin ’open books’ -periaatteella.”

”Tunnemme toisemme aiempien rakennusprojektien myötä. On helppo lähteä viemään hanketta eteenpäin luot-tamukseen perustuen,” toteaa Hämäläi-nen ja kiittää samalla joustavaa toimin-taa Pieksämäen kaupungin kanssa.

Pieksämäen Prisma rakentuu ammattilaisten käsissä

Marraskuun 2017 puolessa välissä Prisman työmaalla paa-lutus on saatu päätökseen ja siirrytty anturoiden valuun.

>>

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Art Michael Oy

Moduls Oy:n talotekniikkapäällikkö Auvo Kapanen esit-telemässä teollisuushallissa valmisteilla olevia Jyväskylän Länsiväylä 4:n toimistorakennuksen käytävälle asennetta-via putkistoratkaisuja

Lähikuva Modulsin käytäväelementin sisältä

Lipatie 1, 76850 NaarajärviPuh. 0403 000 530www.lipa-betoni.fi

Uudenmaankatu 2, 05800 HyvinkääPuh. 019-4759 200

www.rakennusajahola.fi

Lipatie 1, 76850 NaarajärviPuh. 0403 000 500www.lipsanen.com

Nisulankatu 78, 40720 JyväskyläPuh.+358 403 000 505

www.moduls.fi

Moduls Oy on tunnettu esivalmistetuis-ta innovaatioistaan. Siirrettäviä ja esival-mistettuja moduulirakenteisia taloteknii-kan konehuoneita on toimitettu useisiin marketteihin ja toimistorakennuksiin.

Nyt myös Modulsin kehittämät toi-misto- ja liikerakennusten käytävil-le asennettavat putkistoelementit ovat nosteessa.

Perinteisesti rakennuksen ilmanvaih-tokanavat, putket, johdot ja kaapelit asennetaan rakennuksen sisävalmistus-vaiheessa. LVI- ja sähköasentajat ovat liikkeellä samaan aikaan kun talos-sa maalataan, laatoitetaan, listoitetaan, asennetaan lattiapäällysteitä ja kaluste-taan. Rakennustyömaalla käy kuhina.

Modulsin putkistoratkaisut mullistaa työmaalla suoritettavan talotekniikka-asennustyön.

Käytävämoduulit ovat käyttövalmiita elementtejä. Kun ne rakennuskohteessa liitetään toisiinsa, voidaan talotekniikka kytkeä saman tien toimintaan. Valmiit elementit vähentävät työmaalla tapah-tuvan rakentamisen minimiin.

Kustannustehokkuutta Modulsin käytäväratkaisuillaKäytävämoduulit suunnitellaan 3D-mal-linnusta hyväksi käyttäen ja rakennuk-sen LVI-suunnitelmaa noudattaen. Val-mistus tapahtuu P1-puhtausluokan kri-teerit täyttävissä olosuhteissa Modulsin teollisuushallissa.

Tehtaalla metallikehikon sisälle koo-taan suunnitelmaan kuuluva talotek-niikka, mm. ilmastointikanavat, sähkö- ja datakaapelit sekä lämmitys- ja käyt-tövesijohdot tarvittavine eristyksineen. Elementti sisältää myös tarvittavat vent-tiilit, haaroitukset, mittarit, säätölaitteet sekä varusteet – kaikki val-miiksi asennettuina.

Elementit, joiden putket on tulpattu, pakataan suo-jamuoveihin ja kuljetetaan sovitun aikataulun mukai-sesti rakennuspaikalle. Kun asennukset ja kytken-nät on tehty, on talotek-niikkajärjestelmä valmis otettavaksi käyttöön.

Esivalmisteiset putkis-toratkaisut soveltuvat niin uudis- kuin peruskorjaus-

kohteisiin. Uudiskohteissa elementit ovat asennettavissa jo rakennuksen run-kovaiheessa.

Esivalmisteet tehostavat rakennus-prosessia, helpottavat aikataulun hallin-taa sekä nopeuttavat rakennusprosessia.

Moduls Oy:n talotekniikkapäällikkö Auvo Kapanen kertoo, että kiinnostus Modulsin käytäväelementtiä kohtaan on ollut suurta. Ensimmäiset esivalmistetut käytävien moduulijärjestelmät on jo toi-mitettu uudisrakennuskohteisiin.