LIIKUTTAAKO TEKNOLOGIA MEITÄ?Liikuntateknologiatuotteet ja -palvelut suomalaisten arjessa

Hankkeen tutkimus perustui erittäin monipuolisiin aineistoihin ja tutkimus-

menetelmiin. Keräsimme kolme eri haastatteluaineistoa (kilpaurheilija-ai-

neisto liikuntateknologian käytöstä harjoittelun ohjaajana ja motivaattorina,

haastatteluaineisto sykemittaria käyttävistä naisista ja kansallisen liikunta-

tutkimuksen mukaan ositettu yleinen haastatteluaineisto), toteutimme laa-

jan (N = 3036) ja monipuolisen kvantitatiivisen kyselyn, suoritimme yhden

liikuntateknologiaverkkopalvelun käytettävyystestauksen ja toteutimme in-

terventiotutkimuksen, jossa selvitettiin sykeohjatun harjoittelun vaikutusta

aktiivisesti liikuntaa harrastavien naisten liikuntamotivaatioon ja mitattuun

kuntomuutokseen. Saatuun tutkimustietoon perustuen kehitimme palvelu-

keskeisen liiketoimintalogiikan mukaisia, liikuntateknologiatuotteisiin pe-

rustuvia palvelukonsepteja, jotka ovat sekä liiketoiminnallisesti että tekni-

sesti toteutettavissa esimerkiksi hankkeen yritysosapuolten muodostaman

verkoston yhteistyönä.

LIIKUNTATEKNOLOGIAN KÄYTTÖ JA SEN SYYTKyselymme perusteella voidaan todeta, että vain noin 40% suomalaisista

käyttää säännöllisesti jotain digitaalista liikuntateknologian sovellusta. Ehkä

hieman yllättäen esimerkiksi sykemittareiden käytön suhteen ei havaittu

merkitsevää tilastollista eroa sukupuolen suhteen: sekä miehet että naiset

käyttävät sykemittaria suunnilleen yhtä usein. Iän suhteen käyttö painottuu

selvästi nuorempiin ikäluokkiin siten, että käyttö alkaa huomattavasti vä-

hentyä 40 ikävuoden jälkeen. Sosioekonomisella ryhmällä ja tulotasolla ei

ole juurikaan vaikutusta liikuntateknologian käyttöön, vaan liikuntateknolo-

gian käyttäjät ovat käytännössä läpileikkaus suomalaisista.

Liikuntateknologian käytölle on sekä suoraan tuotteen tuottamaan hyötyyn

perustuvia (utilitaristisia) että sen tuottamaan nautintoon ja iloon perustu-

via (hedonistisia) syitä: liikuntateknologiaa käyttämällä halutaan varmistua

itselle asetettujen tavoitteiden (fyysisen kunnon kehitys, terveys) saavutta-

misesta, mutta samalla liikuntateknologia tekee liikunnasta monesti haus-

kempaa, nautittavampaa ja miellyttävämpää - tähän liittyy merkittävä sosi-

aalinen ulottuvuus liikuntasuoritusten jakamisen kautta.

Merkittävimmät liikuntateknologian käyttöä estävät tekijät liittyvät kyselym-

me perusteella teknologian koettuun hyödyllisyyteen, sopivuuteen itselle ja

liikuntateknologian käytettävyyteen. Näiden seikkojen huomioon ottaminen

teknologian ja palveuiden suunnittelussa on erittäin tärkeää, sillä samat

asiat tulivat erittäin selvästi esille myös suorittamissamme haastatteluissa.

Liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvistä teknologioista on viime vuosina tullut todellista arjen teknologiaa. Sykemittari on ny-kyisin yhä useamman kuntoilijan vakituinen harjoittelukaveri, ja myös monien muiden liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien tekno-logiasovellusten käyttö ja kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti. Näiden teknologioiden ja niihin liittyvien palveluiden käyttöä on kuitenkin tähän mennessä tutkittu yllättävän vähän.

Sedospo-hankkeen tavoitteena oli tutkia liikunta- ja hyvinvoin-titeknologian käyttäjiä ja käyttäjyyttä. Tutkimuksen lähtökohtina olivat erityisesti ihmisten teknologiasuhde ja palvelukeskeinen liiketoimintalogiikka. Hankkeessa selvitettiin, miksi liikunta- ja hyvinvointiteknologiaa käytetään, miten sen käyttö vaikuttaa ih-misten liikuntasuhteeseen sekä millaisia käyttäjille suunnattu-ja uusia palveluita liikunta- ja hyvinvointiteknologian ympärille voidaan kehittää.

Hankkeessa todettiin, että liikuntateknologiatuotteiden kehittä-jillä ja valmistajilla näyttäisi olevan vielä pitkä matka kuljetta-vanaan: nykyiset tuotteet eivät vastaa optimaalisesti oikeastaan minkään käyttäjäryhmän tarpeisiin: liikuntateknologiaa käyttä-vät eniten suoritussuuntautuneesti liikuntaa harrastavat urhei-lijat, jotka kokevat ennalta määrätyn käyttölogiikan ja kertyvän datan vaikean hyödynnettävyyden kahlitsevan teknologian käyt-töään. Rennommin liikuntaan suhtautuville teknologia taas ei tuota heidän kannaltaan riittävän ymmärrettävää ja motivaatiota ylläpitävää tietoa.

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA WWW.JYU.FI/IT/SEDOSPO/

Sedospo oli informaatioteknologian tiedekunnassa syyskuussa 2010 käynnistynyt kaksivuotinen Tekesin Va-paa-ajan -palvelut ohjelmaan kuulunut tavoitetutkimushanke, jossa yritysyhteistyökumppaneina olivat mu-kana Firstbeat Technologies Oy, Kuntopolku Oy, Sports Tracking Technologies Oy ja Suomen Terveystalo Oy. Hankeyhteistyössä oli mukana myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Hankkeen koko-naisbudjetti oli noin puoli miljoonaa euroa.

TIETEELLISET ARTIKKELIT

Kari, T., Makkonen, M., Moilanen, P., & Frank, L. (2012). The Habits of Playing and the Reasons for Not Playing Exergames: Age Differences in Finland. In K. Blashki (Ed.), IADIS International Conference - Game and Entertainment Technologies 2012 - 18.-20.7.2012 Lissabon, Portugali (pp. 43-52). Portu-gali: IADIS.

Kari, T., Makkonen, M., Moilanen, P., & Frank, L. (2012). The Habits of Play-ing and the Reasons for Not Playing Exergames: Gender Differences in Finland. In U. Lechner, D. Wigand, & A. Pucihar (Eds.), Proceedings of the 25th Bled eConference - 17.-20.6.2012 Bled, Slovenia (pp. 512-526). http://aisel.aisnet.org/bled2012/16/

Makkonen, M., Frank, L., Kari, T., & Moilanen, P. (2012). Examining the Us-age Intentions of Exercise Monitoring Devices: The Usage of Pedometers and Route Trackers in Finland. In U. Lechner, D. Wigand, & A. Pucihar (Eds.), Proceedings of the 25th Bled eConference (pp. 439-453). Kranj: Moderna or-ganizacija. http://aisel.aisnet.org/bled2012/18/

Makkonen, M., Frank, L., Kari, T., & Moilanen, P. (2012). The Effects of Gen-der and Age on the Adoption of Electronic Exercise Diaries. In G. Bradley, D. Whitehouse, & A. Lin (Eds.), Proceedings of the IADIS International Confer-ences on ICT, Society and Human Beings 2012 and e-Commerce 2012 (pp. 43 53).

Makkonen, M., Frank, L., Kari, T., & Moilanen, P. (2012). Explaining the Usage Intentions of Exercise Monitoring Devices: The Usage of Heart Rate Moni-tors in Finland. In Proceedings of the 18th Americas Conference on Informa-tion Systems. Paper 13.

OPINNÄYTETYÖT

Aalto, S. (2012). Sykemittarin vaikutus liikuntamotivaatioon työikäisillä naisilla : satunnaistettu ja kontrolloitu harjoittelututkimus. Fysioterapian pro gradu -tutkielma. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto. Saatavilla Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011121311800

Ajanko, M. (2012). Teknologia liikkumisen vauhdittajana vai koristee-na : sykemittarin käytön merkitykset sykemittarin käyttäjille. Liikun-nan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Jyväskylä : Jyväskylän yli-opisto. Saatavilla Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201210112659

Kari, T. (2011). Liikuntateknologia kilpasuunnistajan harjoittelun ohjaaja-na ja motivaattorina. Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma. Jyväs-kylä : Jyväskylän yliopisto. Saatavilla Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistos-ta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011112511729

SISÄISET RAPORTIT

Aalto, S. (2012). Sykemittari ja liikuntamotivaatio työikäisillä naisilla. Jy-väskylä : Jyväskylän yliopisto.

Ajanko, M. (2012). Teknologia liikkumisen vauhdittajana vai koristeena. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.

Kari, T. (2011). Liikuntateknologia kilpaurheilijan harjoittelussa. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.

Maksimainen, J. (2012). Liikuntateknologiapalvelun käytettävyys - Case HeiaHeia. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.

Makkonen, M.; Frank, L.; Kari, T. & Moilanen, P. (2012). Liikuntateknologi-aan perustuvia palvelukonsepteja. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.

Moilanen, P. (2011). Liikunta suomalaisessa arjessa. Jyväskylä : Jyväsky-län yliopisto.

Moilanen, P. (2012). Liikuntateknologia suomalaisten käytössä. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.

VIISI TEESIÄ LIIKUNTATEKNOLOGIASTA Hankkeessamme toteutettuihin haastatteluihin perustuen olemme tiivistä-

neet suomalaisten suhteen liikuntateknologiaan viideksi teesiksi, joiden toi-

vomme auttavan erityisesti liikuntateknologiaan liittyvää tuotekehitystä.

Liikuntateknologia liittyy tavoitteelliseen liikuntaan. Suurin osa liikuntatekno-

logian käyttäjistä liikkuu - tai usein jopa urheilee - tavoitteellisesti. Kansan-

terveydellisesti olisi kuitenkin tärkeää innostaa myös vähän tai hyvin vähän

liikkuvia suomalaisia harrastamaan liikuntaa. Siksi olisikin syytä pohtia, mi-

ten liikuntateknologiaa voitaisiin hyödyntää heidän innostamiseensa liik-

kumaan. Teknologian avulla toteutettu pelillistäminen voisi olla tähän yksi

vaihtoehto.

Liikuntateknologian kehittäminen huippu-urheilun tarpeisiin näkyy tuotteissa edelleen. Liikuntateknologiavalmistajat markkinoivat ennen kaikkea erittäin

monipuolisia ja tarkkoja mittalaitteita, joiden tuottama tieto on suurimmalle

osalle käyttäjistä vaikeatulkintaista tai täysin käsittämätöntä.

Käyttäjät haluavat ostaa liikkumisen ratkaisuja. Käyttäjät eivät halua ostaa

mittareita - he haluavat ostaa liikkumisen ratkaisuja, joiden avulla he voivat

varmistua siitä, että he liikkuvat oikein: oikealla teholla ja oikeaan aikaan.

Liikuntateknologialta toivotaan selkeää ohjausta ja motivoivaa kannustus-

ta - tietoa siitä, että on tehty oikein ja että omalla tekemisellä on haluttuja,

positiivisia vaikutuksia.

Liikuntateknologia epäonnistuu usein jo lähdössä. Käyttäjät osaavat jo vaatia

teknologiatuotteilta käytettävyttä ja toimintavarmuutta. Liikunateknologia-

tuotteisiin he pettyvätkin usein jo käytön alkumetreillä: liikuntateknologia-

tuotteiden käytettävyys tuntuisi edelleen olevan luvattoman huonolla tasolla.

Arvon yhteistuotantoa ei tueta. Liikuntateknologiatuotteet ovat lähes poik-

keuksetta tiukasti suljettuja järjestelmiä, joissa asiakkaalle on varattu vain

käyttäjän - ei siis esimerkiksi kumppanin - rooli: jopa asiakkaan oma data

saatetaan asiakkaan lukitsemiseksi pimittää valmistajan tai palveluntarjo-

ajan järjestelmään niin, että asiakas voi käyttää sitä vain ennalta määritel-

lyillä tavoilla. Tämä kertoo lähinnä uskon puutteesta oman tuotteen kilpai-

lukykyyn: kun ylivertaisen tuotteen käyttäjä sitoutuu tuotteeseen ja on jopa

valmis suosittelemaan sitä muille, joutuu keskinkertaisen tai huonon tuot-

teen valmistaja sitomaan käyttäjänsä omaan tuotteeseensa.

Hank

keen

julk

aisu

tPolar

Lisätietoja:

Lauri Franklauri.d.frank@jyu.fi p. 050 376 1208

Panu Moilanenpanu.moilanen@jyu.fi p. 040 825 4554