1

Levón 2/2009

LEVÓN

Merit-hanke kasvattaaosaamispääomaa pk-yrityksissä

Vieraat kulttuurit, englannin kielija atk-taidot tutuiksi

2/20

09

Vaasan yliopiston Levón-instituutin tiedotuslehti

Instituutin johtaja vaihtuu

2

Levón 2/2009

LEVÓN on Levón-instituutin tiedotuslehti. Levón-instituutti on Vaasan yliopiston tutkimus- ja koulutuspalveluihin erikoistunut yksikkö. Julkaisija:Levón-instituutti Toimituksen osoite: Wolffintie 34, 65200 Vaasa / PL 700, 65101 Vaasa Toimitus ja kuvat: Miia Mäntylä Puhelin: (06) 324 8111 (yliopistonvaihde) Faksi: (06) 324 8350 Sähköposti: miia.mantyla@uwasa.fi Internet: http://www.uwasa.fi/levon ISSN: 1459-045X Painos: 3000 Painopaikka:Fram, Vaasa Paperi: Edixion (sisus 120 g, kansi 170 g) Kansikuva: Miia Mäntylä, Hallintorakennus Luotsi kesällä LEVÓN ilmestyy kolme kertaa vuodessa,seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2009. Kommentit, tilaukset ja osoitteenmuutokset pyydetään osoittamaan toimitukselle.

Pääkirjoitus / Jouko Havunen:Mahdollisuuksien aika

Oppimista yli Merenkurkun

Vieraat kulttuurit, englanninkieli ja atk-taidot tutuiksi

Merit-hanke kasvattaaosaamispääomaapk-yrityksissä

Levón saikansainvälisyyspalkinnon

Levón-instituutti toimiiSeinäjoella

Instituutin johtaja vaihtuu

Sopimuksellisuuskiertuematkaan

JOKA 22 vieraili pitkäaikaisenyhteistyökumppanin luonaIrlannissa

Mietteissä / Kai Ollikainen:Kokemuksia JOKA –Johtajana kasvamisenkehittämisohjelmasta

Toimintakalenteri

Sisältö

2

3

4–5

9

11

12

7

www.uwasa.fi/levon

Mahdollisuuksienaika

Pääkirjoitus / Jouko Havunen

8

6–7

8–9

Voiko olla kuluneempaa sanontaa, kuin ”muutos on mahdollisuus”? Siltisanonta nousee otsikoihin sekä organisaatiotason että valtakunnan tason muutos-tilanteissa. Viimeksi törmäsin tähän lukiessani uusinta European Growth andJobs Monitor 2009 -julkaisua, joka on tehty Allianz-tutkimuslaitoksessa EU:nLissabonin Agendan (www.lisboncouncil.net) tuloksellisuuden seuraamiseksi.Julkaisun esipuheessa lainataan Stanfordin yliopiston ekonomisti Paul Romeria:”Kriisi on kauhea asia tuhlattavaksi – A crisis i a terrible thing to waste”.

Julkaisun tulokset ovat Suomelle mairittelevia. Analyysi tarkasteleemaita taloudellisen kasvun, työn tuottavuuden, työllisyyden, inhimillisten resurs-sien kehittämisen, teknologiainvestointien ja julkistalouden näkökulmista. Suomion EU-15 -maiden ykkönen, joskin loppuvuodelle 2009 ennakoidaan meillekin”lipsumista” Agendan tavoitteista. Suomen ykkössijaa tukevat erityisesti inhimil-lisen pääoman kehittämiseen kohdistuvat investoinnit (= koulutusinvestoinnit)sekä julkisen sektorin rahoitus ja rakenne. Tarkemmin koulutusinvestoinneistatodetaan: ”Työvoiman hyvä koulutustaso on innovaatioiden ja teknologistensaavutusten edellytys ja polttoaine.” EU-15 -keskiarvo mm. työvoiman kolman-nen asteen koulutustasossa on noin 30 %, mutta Suomessa 40 %. Suomenkoulutustaso takaa osaltaan työyhteisöissä koulutus- ja kehittämishenkisen kult-tuurin. Yrityksen johto ja esimiehet ovat roolimalleja, joiden kautta koulutuksenmerkitys osana työyhteisön toimivuutta ja kehittymistä kanavoituu.

Koulutusinvestoinnit ovat merkittäviä nykyisen taloudellisen tilanteenratkaisuissa Suomessa ja EU-maissa. Yliopistojen näkökulmasta lamasta selviyty-misen toimenpiteet ajoittuvat samanaikaisesti yliopistolain muuttumiseen ja sitäkautta toimintatapojen ja -rakenteiden muuttumiseen. Muutostilanne antaa meillemahdollisuuden tarkastella yhteiskunta- ja työelämäsuhteitamme ennakkoluulot-tomasti. Miten toimimalla voisimme entistä paremmin tuoda lisäarvoa uudistu-miseen, kehittämiseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen ja esim. elinikäisen oppimi-sen hyväksikäyttöön? Nyt ei saa tuhlata mahdollisuuksia, joihin taloudellinen ti-lanne antaa ”tilauksen” ja oma muutoksemme luo edellytyksiä.

Mahdollisuuksia luovia muutoksia on Levón-instituutissakin. Työs-kentelemme nyt pääosin yliopiston Luotsi-rakennuksessa kampuksen ytimessä.Avoin yliopisto ja Levónin maksullinen koulutus- ja tutkimustoiminta ovat yh-dessä ja synergiahyötyjä varmasti syntyy. Energiaryhmämme sai yhteiset tilatFabriikista teknillisen tiedekunnan energiatutkijoiden kanssa, mikä tuo perintei-sen liiketoimintaosaamisen jatkoksi tekniikan ihmisten ajatuksia. Tämän yhdessä-olon tuloksia odotan mielenkiinnolla. Omalla kohdallanikin tapahtuu muutos.Syyskuun alusta siirryn yliopiston varainhankinnan ja yhteiskuntasuhteiden tehtä-viin. Jukka Peltoniemi luotsaa jatkossa Levón-instituuttia. Samalla kun kiitän kaikkialähes neljännesvuosisadan kestoisesta yhteistyöstä, toivotan Jukka Peltoniemelleja levónilaisille menestystä ja rohkeutta hyödyntää tämäkin muutostilanne.

10

3

Levón 2/2009

Oppimista yli MerenkurkunTeksti: Kimmo RiusalaKuva: Hannu Katajamäki

”Nya modeller för regionalmobilisering – jämförelse ochlärande i Kvarkenregionen” elituttavallisemmin Regmob-hanke kehittää matkailua, elin-tarviketuotantoa, hallintoa jaalueiden välistä oppimista.Tutkimuksen ja sen tulosten le-vittämisen kautta Uumaja jaVaasa oppivat toisiltaan.

Yksi hankkeen keskeisistä toimintata-voista on osahankkeiden tuloksia kä-sittelevät niin sanotut fokusryhmäse-minaarit, joihin kutsutaan sellaisia hen-kilöitä, joiden katsotaan tavalla tai toi-sella hyötyvän osahankkeen tuloksista.

Nämä henkilöt voivat ollaesimerkiksi yrityksien henkilöstöä,poliitikkoja, virkamiehiä tai yliopistontutkijoita. Tärkeintä on se, että hank-keen aikana kehitetyt toimintamallit taitutkimustulokset saadaan välitettyäjuuri niille ihmisille, jotka niitä työssääntarvitsevat.

Tutkimustuloksettoimijoiden käyttöön

Regmob-hankkeen ideana on, ettäSuomessa toteutettujen osahankkei-den tutkijat esittelevät tutkimustu-

loksiaan ruotsalaiselle kohderyhmälleja päinvastoin.

Näin saadaan aikaan todellis-ta rajat ylittävää tiedonsiirtoa ja oppi-mista, mikä on yksi Botnia Atlantica-ohjelman pääperiaatteista. Regmob-hanke saa nimittäin osarahoituksenBotnia-Atlantica -ohjelmasta, jota EUrahoittaa Euroopan aluekehitysrahas-ton kautta.

Uumajasta malliakunnanosahallintoon

Vaasassa toukokuussa järjestetty fo-kusryhmäseminaari, jossa ruotsalaisettutkijat esittelivät niin sanottuun Uu-majan malliin liittyneen tutkimuksensatuloksia, oli suuri yleisömenestys.

Uumajan malli on Uumajankaupungissa pitkään käytössä ollutkunnanosahallinnon muoto ja se onherättänyt mielenkiintoa Vaasan seu-dulla, jossa ajoittain on käyty kiivas-takin keskustelua kuntaliitoksien mah-dollisuuksista ja niiden käytännön to-teutustavoista.

Monet ovat kuulleet puhutta-van Uumajan mallista, mutta todellistatietoa malliin liittyvistä kokemuksistaei ole ollut juuri saatavilla. Mielenkiin-toista sinänsä on, että myöskään Ruot-

sissa ei ole aiemmin tehty vastaavan-laista kunnanosahallintomallin toimi-vuutta käsittelevää tutkimusta.

Seminaarissa käytiin ruotsa-laisten tutkijoiden (professori AndersLinström ja tutkija Maria Gren) esityksenjälkeen vilkasta keskustelua kunnan-osahallintomallin soveltuvuudesta suo-malaiseen kontekstiin.

Tritonian Nissi-auditorioonkokoontunut noin 60 henkilön yleisökatsoi saaneensa hyvää ajankohtaistatietoa Uumajan mallista ja Regmob-hankkeen toimijat olivat erittäin tyy-tyväisiä tilaisuudesta, jossa tapahtuivarsin suuressa mittakaavassa aktiivistarajat ylittävää vuorovaikutusta ja oppi-mista.

Hankkeen Vaasan fokusryhmäseminaariin oli kokoontunut paljon etenkin pohjalaisia kuntapäättäjiä.

Hanke toteutetaan 1.10.2008–30.9.2009 Vaasan yliopiston, ÅboAkademin ja Uumajan yliopiston vä-lisenä yhteistyönä. Hankkeen koor-dinaattorina toimii Uumajan yliopis-ton kulttuurimaantieteen laitos. Li-säksi toteutukseen osallistuu pai-kallisia ja alueellisia toimijoita Suo-mesta ja Ruotsista. Vaasan yliopistos-sa hanke toteutetuu aluetieteen oppi-aineen ja Levón-instituutin yhteistyö-nä.

4

Levón 2/2009

Vieraat kulttuurit, englannin kieli jaatk-taidot tutuiksiTeksti: Paula OjalaKuva: Martti IsomäkiAtk-taitojen oppimista, englan-nin kielen kursseja, blogeja jachattailya englanniksi, eri kult-tuureihin tutustumista, mat-kustamista ja tapaamisia espan-jalaisten, puolalaisten, tsekki-läisten ja italialaisten kanssa…tätä kaikkea on ikäihmisillesuunnattu Open Gate.

Kansainvälinen oppimiskumppanuus-hanke Open Gate käynnistyi syksyllä2008 Vaasa-opiston ja Vaasan yli-opiston avoimen yliopiston yhteis-työnä. Vaasasta mukaan lähti parisenkymmentä innokasta eläkeikäistä, jamukana hankkeessa ovat vastaavan-laiset opiskelijaryhmät Krakovasta,Madridista, Prahasta ja Roomasta.

V a a s a nryhmän vetäjinätoimivat suunnitte-lija Kaisa Toivonenavoimesta yliopis-tosta ja Saija Alan-ko Vaasa-opistos-ta. Kaisa toimii ryh-män yhteyshenki-lönä ja huolehtiilogistisesta puoles-ta ja matkajärjeste-lyistä. Saija puoles-taan hoitaa ryhmäntapaamiset ja järjes-tää kurssit Vaasa-opistolla.

” H a n k -keen puitteissa ryh-män jäsenet ovatosallistuneet muunmuassa englanninkielen ja atk-taito-jen kursseille ja ta-vanneet toisiaan

Vaasa-opistolla sekä matkoilla mui-den ryhmien järjestämiin tapaamisiinMadridissa, Krakovassa ja Roomas-sa”, Kaisa Toivonen kertoo.

”Tapaamiset ovat tärkeitä,koska vasta niissä vieras kieli otetaanoikeasti käyttöön. Matkoilla luotujakontakteja ylläpidetään matkojen jäl-keen tietoteknisin keinoin, kuten säh-köpostin, chatin ja blogien avulla. Sitäkautta myös atk- ja kielitaito kehit-tyvät.”

Hauskaa ja hyödyllistä

Emeritusprofessori Ilkka Virtanen onollut mukana ryhmässä vuoden alustaalkaen. ”Uteliaisuuttani lähden herkästimukaan tällaisiin, vaikka molemmat

hankkeen itsensä kehittämiseen liittyvättavoitteet ovat jo ennestään tuttuja”Virtanen sanoo. Hän on tottunut toi-mimaan englannin kielellä ja tieto-tekniikan monipuolinen käyttö on ar-kipäivää.

”Mukavaa on se, että mukanaon mielenkiintoinen ja aktiivinen po-rukka, ja erityisesti nämä vaasalaisetovat tulleet tutuiksi. Ryhmän jäsenetovat monessa mukana muutenkin,heitä näkee usein taidenäyttelyissä jakonserteissa”, Virtanen kertoo.

Hilve Leino-Pouttu tuli niinikäänmukaan hieman muita myöhemmin,mutta on jo ehtinyt Krakovan ja Roo-man tapaamisiin. ”On ollut hyödyllistäja mukavaa. Minulla on ollut sähkö-posti jo pitkään, mutta en osannut

käyttää sitä. Nytkäytän ja tarkis-tan sähköpostitsäännöllisesti.Vierailemme toi-nen toistemmeblogeissa ja jaam-me muun muas-sa ruokaohjeita.Viimeksi sain es-panjalaisen ome-letin ohjeen”,Le ino-Pout tukertoo.

Tyypillisenvaatimattomaan,suomalaiseen ta-paan hän sanooolevansa huonoenglannin kieles-sä, mutta ihankuka tahansa eikirjoittaisi neli-sivuista matka-päiväkirjaa eng-”Tiesin, että ikäihmiset ovat mukavia – mahtava porukka on ollut parasta”, kertoo suunnittelija

Kaisa Toivonen (oikealla). Kuvassa myös ryhmän toinen vetäjä, Saija Alanko Vaasa-opistosta.

5

Levón 2/2009

lanniksi, kuten hän teki sekä Krakovanettä Rooman matkoista. ”Odotan in-nolla tulevaa atk-kurssia, että oppisinvielä lähettämään kuvia sähköpostilla”,Leino-Pouttu toteaa.

Kulttuurierot hymyilyttävät

Virtanen pitää Rooman matkan mer-kittävimpänä ohjelmanumerona ryh-mäkeskustelua, jossa vaihdettiin koke-muksia eri maiden kulttuureihin liitty-vistä asioista. ”Mielenkiintoista keskus-telua käytiin muun muassa espan-jalaisten härkätaisteluista ja tietenkinsaunasta ja sen merkityksestä suoma-laisille”, Virtanen sanoo. Hilve Leino-Poutun ryhmässä keskusteltiin juurikäydyistä EU-vaaleista, palkkatasoistasekä asuntojen hinnoista ja vuokrista.

Kulttuurieroihin liittyen Virta-nen kertoo vielä havainnostaan, jonkaon tehnyt jo aiemmilla matkoillaan:”Kun eri maiden kansalaiset kokoon-

Syksyllä 2009 Vaasan avoimessa alkavat opintokokonaisuudet ja erillisjaksot. Muutokset mahdollisia.

Opintokokonaisuudet• Hallintotieteen perusopinnot, julkis- johtamisen ohjelma 25 op• Johtamisen perusopinnot 25 op• Johtamisen aineopinnot 25 op• Johtamisen sivuainekokonaisuus 26 op• Laskentatoimen ja rahoituksen perusopinnot 27 op (alkaa 1/2010)• Liiketoiminnan kehittäminen 27 op• Markkinoinnin opintokokonaisuus 29 op (verkko-opinnot) (R)• Talousoikeuden perusopinnot 25 op• Talousoikeuden aineopinnot 25 op• Terminologiaoppi ja tekinen viestintä 26 op (verkko-opinnot) (R)• Viestintätieteiden perusopinnot 25 op (verkko-opinnot) (R)

ErillisjaksotAluetiede- Aluekehittäminen 8 op- Luonto, yhteiskunta ja ympäristönsuojelu 5 op- Matkailun perusteet ja tutkimus 5 opEnglanti- Luetun ymmärtäm. ja tekstianalyysi 3 op (R)- Suulliset taidot 2 op (R)

Opintojamme on tarjolla myös useilla muilla paikkakunnilla, esim. Laihialla, Seinäjoella, Kokkolassa, ja Tampereella.

Lisätietoja opintotarjonnastamme sekä opiskelusta avoimessa yliopistossa osoitteessa www.uwasa.fi /avoin.

(R) = rajoitettu osallistujamäärä

Espanja- Espanjan kielen alkeiskurssi 6 op (R)Filosofi a- Johdatus fi losofi an historiaan 5 opHallintotiede- Arvoilla hyvään hallintoon 4 op (verkkoaineisto)Italia- Italian kielen alkeiskurssi 6 op (R)Johtaminen- Organisaatiokäyttäytyminen 5 op- Yrityksen toiminnan kehittäminen 5 op- Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen 4 op (verkkoaineisto)- Johtajuuden ja tiimityöskentelyn kehittäminen 4 op (verkkoaineisto)Kansantaloustiede- Kansantaloustieteen perusteet 5 opMatematiikka ja tilastotiede- Tilastotieteen perusteet 5 opMarkkinointi- Doing Business in Asia 5 opNykysuomi - Arkielämän historiaa 3 op- Elokuva ja populaarikulttuuri 3 op- Kuvataide ja arkkitehtuuri 2 op- Perheen, naisen ja lapsen historiaa 3 op- Vähemmistöt Suomessa 3 opOrientoivat opinnot- Johdatus yliopisto-opiskeluun 2 op- Tiedonhaku ja informaatiolukutaito I 1 op

Ilmoittautuminen

opintoihin on

käynnissä.

Tule mukaan!

Ruotsi- Ruotsin kielen peruskurssi kauppa- tieteilijöille 5 op (R)- Ruotsin kielen kertauskurssi 2 op (R)Talousoikeus- Hyvä - paha informaatio 4 op- Talousoikeus, YLEn Avoin yliopisto 4 op- Talousoikeuden ajankohtaiskurssi 1-3 opTietotekniikka- Tietojenkäsittely 5 op (R) Tuotantotalous- ERP - SAP (R)- Tuotantotalouden erityiskysymyksiä 5 op (verkkoaineisto)Saksa- Saksan alkeet I 3 op (R)- Saksan alkeet II 3 op (R) Sosiaali- ja terveyshallintotiede- Hallintotieteellinen tutkimus 8 op Äidinkieli (suomi) - Suullinen viestintä 2 op (R) Venäjä - Venäjän kielen alkeiskurssi 6 op (R) Viestintätieteet - Tiedeviestintä 3 op (verkkoaineisto) (R) - Johdatus kulttuurien väliseen viestintään 5 op (verkkoaineisto) (R)

Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. (06) 324 8457, opinto-ohjaus puh. 044 024 4282, s-posti: avoinyo@uwasa.fi

Open Gate -hanke

Open Gate on kansainvälinen, EU-rahoitteinen Grundtvig-oppimis-kumppanuushanke, jossa Vaasanyliopiston avoimen yliopiston jaVaasa-opiston lisäksi ovat mukanakumppanit Puolasta, Italiasta,Espanjasta ja Tsekin tasavallasta.Hankkeen koordinaatiovastuu onTsekin teknillisellä yliopistolla.

Hanke on alkanut 1.8.2008ja se päättyy 31.7.2010. Hankkeentavoitteena on syventää erilaisten eu-rooppalaisten kulttuurien keskinäis-tä ymmärrystä atk- ja englannin kie-len taitojen kehittymisen tuomienmahdollisuuksien kautta.

Lisää hankkeesta osoitteessa:www.uwasa.fi/avoin/opengate

tuvat, tulevat saksalaiset paikalle puolituntia ennen tilaisuuden alkua, suoma-laiset samalla kellonlyömällä kun ohjel-ma alkaa ja italialaiset tunnin kuluttua”.

Vaasa isäntänä syksyllä

Ryhmän seuraava tapaaminen järjes-tetään Vaasassa syyskuussa ja viimeinenensi keväänä Madridissa. Virallisenosuuden lisäksi Vaasan ohjelmaankuuluvat kaupungin vastaanotto maa-herran talossa, retki Jannen SaluunaanMS Tiiralla, saunailta yliopistonKonttori-rakennuksen saunalla sekäpäätöspäivällinen ravintola Stram-penilla. Lisäksi varataan aikaa Vaasannähtävyyksien katseluun. ”Vaasanvuoro on nyt toimia isäntänä, ja kokoporukka haluaa panostaa kunnollajärjestelyihin. Toivotamme vieraammelämpimästi tervetulleiksi aurinkoiseenVaasaan”, Toivonen sanoo.

6

Levón 2/2009

Merit-hanke kasvattaa osaamis-pääomaa pk-yrityksissäTeksti: Mikael Hallbäck, Reetta Kungsbacka & Hanna TurpeinenKuva: Miia MäntyläVASEKin hallinnoimassa Vaa-sanseudun osaamiskeskusoh-jelmassa on viime vuosienaikana kartoitettu alueellatoimivien osaamisintensii-visten yrityspalveluyritysten eliKIBS-yritysten koulutus- jakehittämistarpeita.

Koulutustarpeita on kartoitettu kään-nös- ja tulkkausalalla, insinööri- jasuunnittelutoimistoissa, lakiasiain-palveluissa, taloushallinnon palvelu-yrityksissä sekä contact center -yri-tyksissä. Näiden tarpeiden pohjaltaLevón-instituutti on suunnitellutMerit-koulutushankkeen, joka tähtääpk-yritysten osaamispääoman kas-vattamiseen. Vaikka koulutuksen pää-paino on juuri KIBS-yrityksissä,muutkin Pohjanmaanmaakunnassa toimi-vat pk-yritykset ovattervetulleita koulutuk-seen.

H a n k k e e npäävastuullinen toteut-taja on Levón-insti-tuutti ja sen kumppa-neina ovat Vaasan seu-dulla VASEK, Pietar-saaren seudulla Con-cordia ja SuupohjassaYritystalo Dynamo.

Merit-hank-keessa järjestetään pit-kä- ja lyhytkestoisiakoulutusohjelmia, yrityskohtaistakoulutusta sekä seminaareja. Hank-keen avulla on tarkoitus parantaa työ-yhteisöjen kilpailukykyä ja edellytyksiäkasvulle. Toiminta-aikaa on ainakin tä-män vuoden loppuun, ja toivon mu-kaan hanketta voidaan jatkaa vielä

vuonna 2010, jolloin koulutusta yri-tyksille pystytään järjestämään myösjoulun jälkeen.

Hanke on osa Manner-Suo-men ESR-ohjelmaa ja siihen kuuluvatkoulutukset ovat tuettuja, työvoima-poliittisia koulutuksia ja siksi yrityksilleerittäin edullisia.

Koulutuksen ja muiden kehit-tämistoimenpiteiden aiheet vaihtelevatyritysten tarpeiden mukaan. Osa kou-lutuksesta on toteutettu aiemmin teh-dyn tarvekartoituksen perusteella,mutta yrityksiltä toivotaan myös uusiakoulutusehdotuksia.

– Nyt yrityksillä on hyvämahdollisuus osallistua juuri niilleräätälöityyn koulutukseen erittäinedullisesti!

Täsmäkoulutusta seudunkääntäjille ja tulkeille

Yksi Merit-hankkeen kohderyhmistäovat seudulla toimivat käännös- jatulkkausalan yritykset. Käännös- jatulkkausala on hyvä esimerkki tyypil-

lisestä KIBS-alasta, eli yrityksissä tuo-tetaan sellaista erikoisosaamista jaasiantuntijuutta vaativaa tietoa ja ydin-osaamista, minkä puuttuminen saattaamuodostua asiakasyrityksille jopa toi-mintaa rajoittavaksi pullonkaulaksi.

Pohjanmaan maakunnassatoimivat käännös- ja tulkkauspalveluitatarjoavat yritykset ovat hyvin pieniä,tyypillisesti 1–2 henkeä työllistäviäyrityksiä. Tällaisille yrityksille tasokas,mutta samalla edullinen täydennyskou-lutus on erityisen tärkeää; ammattitai-don ylläpidon ja sen päivittämisen li-säksi koulutustilaisuudet tarjoavat yk-sin työskenteleville mahdollisuudentavata kollegoita, vaihtaa mielipiteitäja verkostoitua.

Merit-hankkeessa kääntäjilleja tulkeille suunnattu koulutus on rää-

tälöity seudun yrityksiin suunnatun tar-vekartoituksen pohjalta. Koulutus onsuoraan ammattitaitoa ylläpitävää taisen avulla välitetään uutta tietoa esi-merkiksi ammattikuntaa koskevistauudistuksista.

Dominique Pivard johdattelee kurssilaiset käännösohjelma Wordfastin saloihin.

7

Levón 2/2009

Kevään 2009 aikana koulu-tusta on järjestetty mm. pohjoismais-ten kielten tulkkaamisessa ja Wordfastkäännösmuisti -ohjelman käytössä.Syksyn koulutustarjottimella on tarjollamuun muassa terminologiaa, auktori-soitua kääntämistä ja käännösharjoi-tuksia. Kurssiajankohdat ja tarkem-mat tiedot sisällöistä löydät Levón-instituutin kotisivuilta (www.uwasa.fi/levon).

Tilauskoulutusta –Eurokod 5 för byggare

Hankekoordinaattorit ottavat mielel-lään vastaan toteutettavakseen myöstäysin uusia koulutusideoita. Kentältätulleiden toiveiden perusteella toteu-tettavasta koulutuksesta esimerkkinäon Eurokod 5 för byggare, joka järjes-tettiin keväällä Puualan kehityskeskusWoodpointin toiveesta.

Pohjanmaan maakunnan ta-lotehtaiden henkilökunnalla oli eri-tyistarve ruotsinkielisestä Eurokoodi5 -koulutuksesta. Eurokoodit ovatkantavien rakenteiden suunnittelustan-

Mikael Hallbäck, 050 469 3747,mikael.hallback@uwasa.fiReetta Kungsbacka, 050 535 0191,reetta.kungsbacka@uwasa.fiHannu Mitts, 050 552 9699,hannu.mitts@uwasa.fiHanna Turpeinen, 050 547 3742,hanna.turpeinen@uwasa.fi

dardeja, jotka laatii eurooppalainenstandardisointijärjestö CEN Euroo-pan komission toimeksiannosta.

Eurokoodit on kehitetty eu-rooppalaisen rakennusteollisuuden kil-pailukyvyn parantamiseksi Euroopanunionin alueella ja muualla maailmas-sa. Eurokoodi 5 on suunnattu nimen-omaan puurakenteiden suunnitteluun.Pohjanmaan talotehtaiden henkilö-kunnalle räätälöityyn Eurokod 5 förbyggare -koulutukseen osallistui pari-senkymmentä Pohjanmaan taloteh-taissa työskentelevää henkilöä.

Taloushallinto- ja lakiasiain-palveluiden kehittäminen

Taloushallinto- ja lakiasiainpalvelutkuuluvat kehitettävien alojen jouk-koon. Näillekin aloille on tehty kehittä-mistarvekartoituksia ja koulutus onsuunniteltu esiin tulleiden tarpeidenpohjalta.

Vaasan seudun lakiasiainpal-veluista on tehty kattava esite. Näinnykyiset ja potentiaaliset asiakkaat, niinyksityishenkilöt kuin yritykset ja muut

Levón sai kansainväisyyspalkinnon

Levón-instituutti koki keväälläiloisen yllätyksen. Ranskalainen koulu-tukseen, yliopistoihin ja asiantuntija-konsultointiin erikoistunut SMBG olimyöntänyt Levón-instituutille kunnia-kirjan sen vahvasta kansainvälisestäosaamisesta.

Kyseessä on kansainvälinenkauppatieteen alan korkeakouluillemyönnettävä palkinto. Sen avullaSMBG pyrkii levittämään tietoaparhaista akateemisista opiskelumah-dollisuuksista Afrikassa, Aasiassa, Poh-jois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroo-passa. Mukana on yli 150 maata.

Ensimmäisessä vaiheessa kan-sainvälinen tieteellinen komitea valitsee1 000 parasta kauppatieteellisen alankorkeakoulua maailmalta. Nämä tuhat

Levónille myönnettiin kolmen palmunlehvänkunniamaininta sen kansainvälisistä yhteyksistä.

organisaatiot voivat tutustua Vaasanseudun asianajo- sekä lakiasiainpalve-luita tarjoaviin yrityksiin ja niiden pai-nopistealueisiin. Koulutuskalenteri jaesite löytyvät osoitteesta:www.uwasa.fi/levon/johtaminen/toiminta_johtaminen/. Koulutuska-lenteria täydennetään syksyn aikana.

arvioidaan seuraavaksi tarkemminkahden kriteerin mukaan:

1) Mukaan päässeiden oppi-laitosten dekaanit äänestävät korkea-kouluja sen mukaan, mikä heidän mie-lestään ansaitsee tunnustusta kansain-välisyydestä.

2) Kansainvälisyyttä arvioi-daan korkeakoulujen saamien akkre-ditointien, luokituksissa pärjäämisen,kansainvälisiin akateemisiin järjestöihinkuulumisen jaopintojen maineenpohjalta.

Kriteerien perusteella korkeakou-luille myönnetään 1–5 palmunlehvääsen mukaan, miten arvostettuna jakansainvälisenä oppilaitosta pidetään.Levón-instituutti sai kolme palmun-

lehvää, mikä tarkoittaa, että instituuttion valtakunnallisesti vakiintunut kor-keakouluorganisaatio, jolla on vahvatkansainväliset yhteydet.

- Tunnustuksesta voi olla yl-peä, toteaa johtaja Jouko Havunen. Le-vón-instituutin strategiassa kansainvä-linen toiminta on ollut mukana jo yli10 vuoden ajan. Nyt sen laatu ja laa-juus on muuallakin huomattu.

Teksti ja kuva: Miia Mäntylä

Onko tiedossasi yritystenkoulutustarpeita Pohjan-maan maakunnan alueella?Ota yhteyttä Merit-hank-keen koordinaattoreihin:

8

Levón 2/2009

Etelä-Pohjanmaa on perintei-sesti ollut Vaasan yliopistonLevón-instituutin toiminta-aluetta. Jo silloin, kun osa Levó-nia toimi vielä yliopiston täy-dennyskoulutuskeskuksen ni-mellä, Etelä-Pohjanmaalla to-teutettiin useita koulutusohjel-mia, kehittämishankkeita jaavoimen yliopiston tarjonta olirunsasta.

Avoimen tarjonta, maisteriohjelmat jatutkimustoiminta ovat edelleen vah-voja ja tunnetaan hyvin Seinäjoella jakoko Etelä-Pohjanmaalla. Nyt yliopis-tolla on haluttu tulla myös täydennys-koulutuksen ja organisaatioiden kehit-tämishankkeiden osalta entistä lähem-mäksi eteläpohjalaisia asiakkaita.

Levón-instituutin koulutus-päällikkö Helena Eteläaho on kesäkuunpuolivälissä siirtynyt Vaasasta Seinä-joelle, Framin tiloihin. Jo ennestäänLevónilla on ollut toimisto Kauha-joella, Logistian tiloissa, jossa toimin-ta jatkuu edelleen.

Lähitulevaisuuden tarjontaa

Vaasan yliopiston ja Seinäjoen am-mattikorkeakoulun yhteisen Entre-preneurial MBA -ohjelman markki-nointi alkaa elokuussa ja ohjelman ontarkoitus käynnistyä tammikuussa2010.

Ohjelma muodostuu opin-tokokonaisuuksista, moduuleista. Nii-den aiheina ovat mm. yrittäjyys ja lii-ketoimintamahdollisuuksien tunnista-minen, strateginen johtaminen, yrityk-sen talousohjaus ja kansainvälistymi-nen. Yritystoiminnan kehittämisestäkiinnostuneet voivat osallistua jokokoko MBA-ohjelmaan tai halutessaanvalita vain jonkun moduulin, jonka tar-joama tieto tuntuu juuri nyt ajankoh-taiselta.

Pankkien sijoitusneuvojille ontulossa sijoitusneuvojan tutkintoonvalmentava koulutus ja eri alojen esi-miestehtävissä toimiville Lähiesimies-koulutus jo tänä syksynä.

Tulevaisuudessa tavoitteenaon koulutus- ja kehittämishankkeitasuunniteltaessa ottaa huomioon alueen

Levón-instituutti toimii SeinäjoellaTeksti: Helena Eteläaho

erityinen vahvuus, pk-yrittäjyys ja eri-tyisesti perheyrittäjyys. Vahva ja kan-nattava yritystoiminta luo pohjan ko-ko alueen hyvinvoinnille ja sitä kauttamyös alueen vetovoimaisuudelle.

Peltoniemen ja Lindmanintutkimuksen mukaan tiedon siirtymi-nen tutkimuksesta käytäntöön voi kes-tää jopa kymmenen vuotta. Tavoittee-na onkin tutkimustiedon nopeampisiirtyminen yritysten käyttöön.

Korkeakoulutukselle tarvetta

Seinäjoen ylipistokeskuksen johtajan,Juha Alarinnan mukaan alemman kor-keakoulutuksen saaneiden suhteessaEtelä-Pohjanmaa on muun Suomentasolla, mutta ylemmän korkeakoulu-tuksen saaneiden osalta Etelä-Pohjan-maa on selvästi muuta maata heikom-massa asemassa.

Etelä-Pohjanmaalla on siistarvetta ylemmälle korkeakoulutuksel-le, esimerkiksi maisteriohjelmille. Sa-moin on tarvetta yritysten uudenlaisilleliiketoimintakonseptien kehittämisellenopeasti muuttuvassa ympäristössä.

Levón-instituutissa tapahtuu1.9. sen suurin muutos vuosi-kausiin.

Instituuttia yli 20 vuotta luotsannutJouko Havunen siirtyy yliopiston yhteis-kuntasuhteiden vastaavaksi vuoden2011 maaliskuuhun asti. Hänen tehtä-vänkuvaansa kuuluu muun muassayliopiston varainhankinta sekä yliopis-ton sisäinen talousasioidenopastus.

Yliopiston muuttuessa vuo-den 2010 alusta valtion yksiköstämuuksi julkisoikeudelliseksi laitok-

Instituutin johtaja vaihtuuTeksti ja kuva: Miia Mäntylä

Syyskuussa valta vaihtuu Levón-instituutissa Jouko Havuselta JukkaPeltoniemelle.

seksi yliopistonyhteiskuntasuh-teiden sekä ulko-puolisen rahoituk-sen merkitys kas-vavat.

H a v u n e nkuvaa uutta tehtä-väänsä haastavak-si, mutta mielen-kiintoiseksi. Uu-sista tehtävistäänhuolimatta hänhoitaa loppuun

9

Levón 2/2009

Sopimuksellisuuskiertue matkaanTeksti: Heli Siirilä

vuosille 2009–2013 valmistui kesällä2009. Se ohjaa voimakkaasti Maaseu-tupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaaja siten myös muuta valtakunnallistamaaseudun kehittämistä.

Ohjelmassa yhtenä strategi-sena linjauksena on sopimuksellisuu-den kehittäminen maaseudun hajanais-ten töiden kokoamiseksi. Tätä linjaustavoidaan pitää tukevana pohjana tule-valle kiertueelle.

Valtakunnalliset tukijat

Levón-instituutti vastaa tälläkin kertaakiertueen käytännön järjestelyistä. Yh-teistyökumppaneina ja rahoittajinakiertueella ovat Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmä, Maaseutuverkosto-yksikkö, Suomen Kylätoiminta ry sekäMaaseudun Sivistysliitto.

Lisätietoa sopimuksellisuu-desta ja kiertueesta saa osoitteestawww.sopimuksellisuus.info.

Sopimuksellisuuden tavoit-teena on edistää maaseuduntyöllisyyttä ja palveluja jous-tavin, paikallisin ratkaisuin.Toista kertaa järjestettävälläsopimuksellisuuskiertueellaedetään lujaa vauhtia kohtikäytännön yhteistyötä alueilla.

”Yhteistyöhön ja toimintaan – sopi-muksellisuuskiertue II” on tämänker-taisen valtakunnallisen kiertueen nimi.Kiertue vierailee yhteensä 11 paikka-kunnalla, joita ovat Rovaniemi, Saari-järvi, Ilmajoki, Kitee, Kouvola, Pori,Turku, Kajaani, Oulu ja Mikkeli.

Ensimmäinen tilaisuus pide-tään syyskuussa 2009 ja viimeinen hel-mikuussa 2010. Ensimmäinen sopi-muksellisuutta käsittelevä kiertuejärjestettiin talven 2007–2008 aikana,jolloin aihe tuotiin tutuksi paikallisilletoimijoille ja kerättiin heidän mieli-piteitään aiheesta sopimuksellisuus-strategian ja -käsikirjan pohjaksi.

Alueen tarpeet tärkeimpiä

Tulevalla kiertueella tarjotaan hyvinkäytännönläheistä tietoa siitä, kuinkamaaseudun palveluita voidaan järjestääjoustavasti paikallisten asukkaiden jatoimijoiden palvelutarpeista lähtien.

Tietoa annetaan asioista, joitapalvelujen tuottajat ja tilaajat usein kai-paavat. Näitä ovat yritysmuodot, ve-rotus, kilpailutus ja laatujärjestelmät.Esimerkiksi kilpailuttamislainsäädäntöja vaatimukset heikentävät usein maa-seutupaikkakunnilla paikallisten, pien-ten toimijoiden mahdollisuuksia vas-tata kunnan tarjouspyyntöön.

Painopisteiksi on valittu hy-vinvointi- sekä ympäristönhoitoalojentoimijat, mutta tarvittaessa painopis-tettä muutetaan osallistujien mukaan.

Osana maaseutupolitiikkaa

Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi – Maa-seutupoliittinen kokonaisohjelma

myös Levón-instituutissa hänen vas-tuullaan olevat hankkeet.

Syyskuun alussa Levón-instituutinuudeksi Havusen viransijaisuuttahoitavaksi johtajaksi nousee Jukka Pel-toniemi, joka on jo muutaman kuukau-den ajan hoitanut johtajuutta puoli-päiväisesti.

Hänelläkin on takanaan jo ylikymmenvuotinen ura Levón-insti-tuutissa. Pisimmän aikaa hän on toimi-nut Levónissa johtamisen tiimin vetä-jänä ja koulutuspäällikkönä. Hän on

myös toiminut Levón-instituutin vs.johtajana 1990-luvun lopussa.

Peltoniemen johtajakaudenalku ajoittuu juuri instituutin kampuk-selle paluun jälkeiseen aikaan, jotenvoikin sanoa, että hän saa aloittaa työn-sä ”puhtaalta pöydältä” – ainakin omatyöpöytä tuli muutossa täysin tyhjättyä.

Peltoniemi ottaa vakavastivastuunsa uutena johtajan, ja toteaa,että yliopiston muutosvaiheessa teh-tävä on varsin haasteellinen. Siinä alantuntemuksesta ja aiemmasta koke-muksesta on hyötyä.

Henkilöstöuutisia

HM Ville Tuomi on aloittanut 1.8.Levón-instituutissa projektipäällik-könä johtamisen tiimissä. Hän siir-tyy johtamisen tiimin vs. koulutus-päälliköksi 1.9. alkaen Jukka Peltonie-men siirtyessä Levón-instituutin vs.johtajaksi.

Ville Tuomi on jo 2000-luvun vaihteessa toiminut Levón-instituutissa useamman vuoden ajanprojektipäällikkönä.

10

Levón 2/2009

JOKA 22 vieraili pitkäaikaisenyhteistyökumppanin luona Irlannissa

Toukokuussa päättynyt JOKA22 teki koulutusohjelman ke-vään ulkomaan opintomatkanIrlantiin Dubliniin, Irish Mana-gement Institutin vieraaksi.

Levón-instituutin yksi menestys-ohjelma Hallittu Kasvu on saanutideansa juuri Irish ManagementInstitutin (IMI) vastaavanlaisesta oh-jelmasta. Instituutin pitkäaikainen kon-sultti ja Hallittu Kasvu -ohjelman isäChris Park oli isäntänämme kolmipäi-väisen matkan ajan.

Teksti: Reetta KungsbackaKuva: Petri Ahopelto

Dublinin Temple Barin alueella löytyy monenlaista tarjontaa myös vapaa-ajalle.

Monipuolisiaasiantuntijaluentoja

Heti vierailun alkuun Chris Park pitiryhmällemme mielenkiintoisen esitel-män aiheesta The rise and fall of theCeltic Tiger (Kelttitiikerin nousu jatuho). Irlannin loistava taloudellinenmenestys on kääntynyt historiansa pa-himpaan katastrofiin ja valoa tunnelinpäässä ei ole vielä näkyvissä.

Saimme kuulla Irish Mana-gement Institutin asiantuntijoidenluennot myös markkinoinnista sekäjohtamiskulttuurista Irlannissa.

Irlantilaisen leppoisan luon-teen mukaan ristiriitoja ja eripuraa väl-tellään työpaikoilla viimeiseen asti,jäykkyys ja kravatti eivät ole irlantilaisenjohtajan tuntomerkkejä. YritysvierailutKansallisessa Kuntoutussairaalassa se-kä Electrofastin tehtaalla osoittivat tä-män todeksi.

11

Levón 2/2009

11

Levón 2/2009

Kokemuksia JOKA –Johtajana kasvamisenkehittämisohjelmasta

Kirjoittaja toimii aluejohtajana Kelan Länsi-Suomen aluekeskuksessa

Mietteissä / Kai Ollikainen

Hallintotieteiden maisteriksi valmistumisestani Vaasan yliopistossa oli kulu-nut viitisentoista vuotta, ja etsin itselleni sopivaa täydennyskoulutusta. Minullekipinä lisäkoulutuksen hankkimiseen syttyi siirryttyäni työelämässä haasteelli-sempiin tehtäviin, jolloin koin tarpeelliseksi päivittää tietojani sekä vahvistaajohtamistaitojani.

Vaikka olin jo aiemmin täydentänyt esimiestaitojani lähinnä erilaisissakoulutuksissa ja seminaareissa, katsoin tarvitsevani uudenlaista johtamisosaamista.Vertailin eri vaihtoehtoja ja päädyin suorittamaan, työnantajani tukemana, Vaasanyliopiston Levón-instituutin JOKA – johtajana kasvamisen kehittämisohjelman.

Näin jälkeenpäin arvioituna voin rehellisesti sanoa, että päätös kannatti. Joensimmäisellä itsetuntemuksen ja oman johtamistyylin kehittämisen luennollahuomasin, että istun ihan oikeassa paikassa. Johtamisen kehittämisohjelmankokonaisuus oli hyvä, juuri perheellisen aikuisopiskelijan tarpeisiin tehty paketti,ja selvästikin suunniteltu aiempia kokemuksia hyödyntäen. Opiskelun sovit-taminen työelämän aikatauluihin oli kohtuullisen helppoa ja joustavaa.

Luennoilla heräteltiin ajattelemaan uudella tavalla ja sieltä löytyi paljonasioita, ideoita sekä vinkkejä, joita olen voinut soveltaa paitsi työssäni alue-johtajana myös toiminnan kehittämisessä ja muutosten läpiviennissä. Harjoi-tuksissa mietittiin yritysten ja laitosten oikeita ongelmia ja etsittiin niihin ratkaisuja,ja kun vielä suurimman osan harjoitustöistä pystyi tekemään omalle organisaa-tiolle, opinnoista hyötyi myös työnantaja.

Opiskelun käytännön järjestelyt oli sujuvasti toteutettu, ja sähköinen oppimis-ympäristö Moodle oli paitsi helppokäyttöinen myös hyvä yhteydenpitokanavakoko opiskelijaporukan kesken vaikkakin oppimisympäristön käyttöön ja hyö-dyntämismahdollisuuksien laajentamiseen kannattaa vielä kiinnittää huomiota.

Vaasaan ja muillekin luentopaikkakunnille oli aina mukava lähteä jatulla. Erityisesti mieleen jäivät pohjoismaiseen ja kansainväliseen johtamis-kulttuuriin tutustumiset Kööpenhaminassa ja Dublinissa. Aivan erinomainen,eri työyhteisöistä muodostunut, opiskelijaporukka ja mahdollisuus verkostoituaoli tietysti mukava lisäbonus.

Sanoisinkin, että jos valmistumisesta on aikaa ja kaipaa täydennystä omaanosaamiseen, niin kannattaa tarttua toimeen ja hakeutua täydennyskoulutukseen.Itse olen suunnittelut vielä jatkaa tulevaisuudessa opiskelua Levón-instituutinMBA-ohjelmassa – kuten jokunen muukin opiskelijaporukastamme.

Julkisen sektorin palkatyksityistä korkeammat

Vieraillessamme Suomen Suurlähe-tystössä suurlähettiläs Seppo Kaup-pilan vieraana hän mainitsi yllättäväntiedon. Nousukauden aikana Irlanninjulkisella sektorilla työskentelevät saivatnostettua palkkojaan niin, että ne tällähetkellä ovat korkeammat kuin yk-sityisellä. Tämä on aiheuttanut ym-märrettävästi suurta keskustelua talou-den laskukierteen aikana.

Myös nousukauden aikanamaahan muuttanut suuri ulkomaa-laisten määrä on kasvattanut Irlanninväkilukua ja tällä hetkellä ollaan vai-keuksissa, koska työpaikat ovat dra-maattisesti vähentyneet.

Jameson-viski monentuotteen pohjana

Viskin ystävät eivät Irlannissa voi ollatörmäämättä Jamesoniin eli vanhaanja suosittuun viskimerkkiin. OldJameson Distillery, vanha viskitislaamotarjoaa oivan tilaisuuden viskin valmis-tuksesta ja historiasta kiinnostuneille.

Vanhassa tislaamossa järjes-tetään vierailukierroksia ja halutessaanvoi myös osallistua maistajaisiin, jossavertaillaan irlantilaista, skottilaista jaamerikkalaista viskiä. Asiantuntijaerottaa niissä hyvinkin erilaisia makuja.Päätös viskien paremmuusjärjestyk-sestä on tietenkin jokaisen henkilö-kohtainen!

Vieraillessamme tislaamossasaattoi huomata, ettei viski tuotteenaollut pelkästään nestemäistä. Tislaa-mon yhteydessä olleen myymälän va-likoimasta löytyi kaikkea mahdollistaaina viskisuklaasta marmeladiin.

ARVIOINTITUTKIMUKSETLaatu ratkaisee – Innovaatioverkosto kotityöpalvelualan kehittäjänä Kimmo Riusala

AVOIN YLIOPISTOAvoin yliopisto Outi JärviIkäihmisten yliopisto Sonja HakalaJÄRKI-hanke – Alueellinen yliopisto-opetus sekä yritysyhteistyö Järviseudun ja Kauhavan alueella Terttu Harakka

ENERGIA JA YMPÄRISTÖBIOMODE – biokaasun liikennekäyttö Vaasassa ja Seinäjoella Peura, Kitinoja,

Pakkanen, HyttinenEnergiamarkkinat / tilaustutkimukset Merja PakkanenMaatilojen hajautetun bioenergiatuotannon aluetaloudelliset ja ympäristövaikutukset Pekka PeuraPriceWatch – Sähkön hintaseurantatutkimus Teemu NärväProjektigeneraattori Pekka PeuraSuupohjan biokaasustrategia Timo HyttinenVaasan energiainstituutti Pekka Peura

JOHTAMINEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINENAsiantuntijaklubit – Expertklubbar Mikael HallbäckEntrepreneurial MBA -johtamiskoulutus Helena EteläahoEsimies osaamisen johtajana -arviointityökalu Helena EteläahoHallittu kasvu HAKA + -yrityksen kehittämiskoulutus Hannu MittsJohtajana kasvaminen (JOKA) 23 -johtamiskoulutus Eteläaho, KungsbackaJokaisen paikka on tulospaikka -koulutus Jouko HavunenKauhajoen seudun aluekeskusohjelma Eteläaho, PeltoniemiOsaamisintensiivisten yritysten kehittäminen, KIBS – Kaskinen, Hallbäck, Mitts, Kristiinankaupunki, Närpiö, Pietarsaaren seutu & Vaasan seutu TurpeinenLähiesimies 2009 -johtamiskoulutus Helena EteläahoMERIT – Osaamispääoman kasvu yrityksissä -kehittämishanke Turpeinen, Hallbäck,

Kungsbacka, MittsSijoituspalvelututkinnon valmennuskurssi APVY1 Mikael HallbäckSukupolvenvaihdosohjelma Lapin pk-yrityksissä 8–9 Jouko HavunenTuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely Mitts, EteläahoTuloksellinen johtoryhmä- ja hallitustyöskentely – Lappi 8–9 Jouko HavunenYrittäjyyskasvatus Jouko Havunen

KANSAINVÄLISET HANKKEETEURONET 50/50 – European Network of Education Centres (IEE Programme) Merja PakkanenICES – Graduate Program in Entrepreneuship (Kroatia, TEMPUS programme) Jouko HavunenOpen Gate – An international Gruntvig Learning Partnership project Kaisa ToivonenSTRATEGY TRAIN – Small Enterprises Strategic Development Training Kimmo Riusala (Leonardo programme)TULIP – Trade Union and University Lifelong Learning in Partnership Eteläaho, Havunen (Leonardo programme)

MAASEUDUN KEHITTÄMINENKoulunkäynnin arki maaseudulla Kari LeinamoMaaseudun sopimuksellisuusteemaryhmä Mäntylä, SiiriläMaaseutuasumisen yhteiskunnalliset vaikutukset Siirilä, PakkanenMonialayrittäjyys maaseudun mahdollisuutena Kimmo RiusalaPalvelujen järjestäminen uusissa suurkunnissa maaseudun ja kaupungin yhteistyönä Kari LeinamoSopimuksellisuusstrategia – jatkohanke Miia MäntyläSopimuksellisuusseminaari 25.11.2009 Heli Siirilä

MONIKIELISYYS JA VIESTINTÄIntroduktionskurs i språkbad, 10.–11.9.2009 Hanna TurpeinenKielikylpyopettajapäivät, 25.–26.10.2009 Hanna TurpeinenVaasan seudun kääntäjien ja tulkkien täydennyskoulutus Hanna Turpeinen

MUUTVaasanseudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirengas Miia MäntyläResurssirenkaan syysseminaari Mahdollisuuksien Pohjanmaa 19.11.2009 Miia Mäntylä

Toimintakalenteri 1.8.–30.11.2009

PL 700(Wolffintie 34)65101 VaasaPuh: +358-6-324 8111 (vaihde)Fax: +358-6-324 8350Sähköposti: etunimi.sukunimi@uwasa.fihttp://www.uwasa.fi/levon

JohtajaJukka Peltoniemijukka.peltoniemi@uwasa.fipuh. (06) 324 8864

KoulutuspäällikköHelena Eteläahohelena.etelaaho@uwasa.fiSeinäjoki, Frami, C-siipi, 2. kerrospuh. 050 592 8770Johtaminen ja organisaatiot

KoulutuspäällikköOuti Järviouti.jarvi@uwasa.fipuh. (06) 324 8385Avoin yliopisto

ErikoistutkijaMerja Pakkanenmerja.pakkanen@vaasaemg.compuh. (06) 324 8487VaasaEMG

KehittämispäällikköPekka Peurapekka.peura@uwasa.fipuh. (06) 324 8451Energia ja ympäristö

TutkimuspäällikköKimmo Riusalakimmo.riusala@uwasa.fipuh. (06) 324 8314Arviointitutkimus ja maaseutu

KoulutuspäällikköVille Tuomiville.tuomi@uwasa.fipuh. (06) 324 8307Johtaminen ja organisaatiot