– leirin opetusrunko

Opettajan opas

2

Johdanto opettajille

Tämä ”Rohkeuden lähteellä” leirin opetuspaketti on suunniteltu 8-12-vuotiaille ja se koostuu kuudesta 45

minuutin raamattutunnista. Tunteihin pitäisi mahtua alkurukous ja pari lyhyttä laulua sekä varsinainen

opetusosuus, johon sisältyy aina myös näytelmä. Näiden kuuden tunnin aikana käydään läpi asioita, jotka

liittyvät rohkeuteen; sen saamiseen ja käyttämiseen. Nykylapsi ja –nuori kohtaa valtavia paineita olla

samanlainen kuin muut ja mennä vain virran mukana. Uskominen ja uskonsa tunnustaminen vaatii

rohkeutta. Tässä opetuspaketissa olemme halunneet tuoda esille sitä, mistä uskova saa rohkeutta ja mihin

sitä tarvitaan, sekä rohkaista lapsia luottamaan Jumalaan rohkeuden lähteenä. Teeman ympärillä käydään

läpi uskon perusasioita, alkaen uskoontulosta aina Raamattuun ja rukoukseen asti, joten

opetuskokonaisuus on myös vahvasti opetuslapseuttava. Opetukset sellaisinaan on tarkoitettu ehkä

vanhemmille alakoululaisille, mutta näytelmistä varmasti pitävät pienemmätkin.

Näytelmissä käydään läpi Paavalin elämää. Paavali ja hänen ympärillään olevat ihmiset tarvitsivat rohkeutta

samanlaisissa tilanteissa kuin mekin nykyään. Heidän elämästään voi myös nähdä, mistä he sitä rohkeutta

saivat. Näytelmät pystyy toteuttamaan kuudella hengellä (paikoin kaksoisroolien avulla), mutta niitä voi

toki myös muokata omiin tarpeisiinsa ja resursseihinsa sopiviksi. Halutessaan kertomukset voi tietenkin

esittää barbeilla, käsinukeilla tai miksei flanelloillakin. Muutenkin opetusta voi muokata, sillä tämän

suunnitelman on tarkoitus olla runko, jonka voi tietenkin toteuttaa sellaisenaan, mutta johon voi myös

lisätä ja josta voi poistaa elementtejä tarpeen mukaan.

Opetusosuus on tähän opetusrunkoon kirjattu lyhyinä pointteina, joita kukin opettaja voi sitten valikoida,

supistaa tai laajentaa. Osaan tunneista on lisätty esimerkkejä lasten elämästä tai jopa pääajatusta valaisevia

silmänkääntötemppuja. Jokaisella tunnilla opitaan muistolause, joihin on tässä materiaalissa ideoitu

erilaisia opetustapoja. Tunnin pääajatus (sekä tässä dokumentissa että lasten tehtävävihoissa) on merkitty

tällä kuvalla: . Taulusuunnitelmat (tunnin pääpointit, jotka opettaja voi kirjoittaa lasten nähtäväksi sitä

mukaa kun tunti etenee) on kirjoitettu laatikoihin opetuspointtien jälkeen. Me itse olimme valmiiksi

kirjoittaneet isoihin paperikääröihin ensin tunnin otsikon, sitten pääajatuksen, muistiinpanot

(taulusuunnitelmasta) ja lopuksi muistolauseen. Käärimme rullaa auki sitä mukaa kun tunti eteni. Rullat

jätimme aina tunnin jälkeen opetustilan seinälle, josta lapset saivat niitä käydä katselemassa.

Opetus on suunniteltu niin, että leirin aikana käydään läpi kolme asiaa, joihin tarvitaan rohkeutta

(uskoontulo, uskosta todistaminen teoilla ja siitä kertominen sanoilla) sekä neljä asiaa, joista rohkeutta saa

(Pyhä Henki, rukous, Raamattu ja uskovat kaverit). Tätä havainnollistetaan myös ”rohkeuden puun” avulla,

joka löytyy lasten tehtävävihoista, mutta joka olisi hyvä rakentaa myös opetustilan seinälle (esim. pahvista).

Puuhun tehdään neljä juurta ja kolme haaraa. Tuntien edetessä juuriin kiinnitetään esim. pahvilaput, joihin

on kirjoitettu asiat, joista rohkeutta saa, ja haaroihin luonnollisesti asiat, joihin sitä tarvitsee.

Materiaaliin kuuluu myös lapsille jaettavat tehtävävihot, jotka seuraavat opetuksia ja näytelmiä. Lapsille

olisi hyvä järjestää noin puolen tunnin pituinen päivittäinen aika tehtävien tekoon ja tarkistukseen ohjaajan

avustuksella (esim. leiriryhmissä). Parin tunnin kohdalla vihoissa on myös ehdotuksia pohdintaan ja

keskusteluun ryhmissä, mutta näitä varten ohjaajien olisi hyvä hieman valmistautua etukäteen. Liitteistä

löytyy myös rohkeudesta kertova leirin teemalaulu, jota voi laulaa vaikka joka tunnilla. Sen sanat ovat lisäksi

tehtävävihon sivulla 5.

Rukoilemme, että nämä opetukset voisivat olla siunauksena mahdollisimman monille!

”Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.” Joos.

1:9

Elina Toivonen ja Pia Mäkiranta

3

1. TUNTI: Rohkea valinta – lähden seuraamaan Jeesusta &

Rohkeus näyttää värinsä – kyllä, olen uskis

Rohkeuden puu

Tämän leirin raamattutuntien aikana kokoamme rohkeuden puun (löytyy myös tehtävävihosta ja

sitä voi täydentää sitä mukaa kuin mekin täydennämme). Tässä on neljä juurta. Niihin kirjoitamme

asioita, joista saamme rohkeutta uskoomme. Näihin kolmeen haaraan kirjoitamme asioita, joihin

uskossa tarvitaan rohkeutta. Tällä ensimmäisellä tunnilla puhutaan kahdesta haarasta,

uskoontulosta ja todistamisesta. Kirjoitetaan haaroihin ”Lähden seuraamaan Jeesusta” ja ”Kyllä,

olen uskis”.

Leirillä seurataan näytelmissä Raamatusta kuuluisan Saulin eli Paavalin elämää. Lähdetään

seuraamaan ensimmäistä näytelmää.

Näytelmä: Saul vainoaa seurakuntaa ja kääntyy (Apt. 8:1-3; 9:1-9; 22:3-11; 26:4-18)

Opetus: uskoontulo

Uskoon tullaan pyytämällä syntejä anteeksi ja uskomalla Jeesukseen.

Näytelmässä Saul teki ensin pahaa, eikä uskonut Jeesukseen. Kaikki ovat tehneet syntiä (synnin

selittäminen, kysytään lapsilta esimerkkejä synnistä) ja ovat siksi erossa Jumalasta.

Ymmärretään, että ollaan tehty pahaa.

Uskotaan siihen, että Jeesus kärsi rangaistuksen meidän puolesta kuollessaan ristillä (Jeesus ei ollut

tehnyt pahaa, mutta me olemme kaikki tehneet pahaa. Koska me olemme tehneet pahaa, me

ansaitsisimme kuolla ja joutua eroon Jumalasta. Jeesus kuitenkin vapaaehtoisesti kuoli ja joutui

eroon Jumalasta, että me saisimme elää ikuisesti Jumalan kanssa.)

Pyydetään Jeesukselta pahat teot anteeksi.

Sitten saadaan synnit anteeksi, ollaan Jumalan lapsia ja Jumalan Pyhä Henki asuu meissä.

Narutemppu: kolme rengasta

Jos aikaa riittää, havainnollistetaan uskoontulo vielä narutempulla ”kolme rengasta” (katso ohje liitteistä).

Huom.! Vaatii valmisteluja ja paljon etukäteisharjoittelua, mieluiten peilin edessä. Tempun huippukohta

pitää kyetä tekemään melko nopeasti, etteivät lapset huomaa jujua. Vaikeinta on puhuminen ja tekeminen

samaan aikaan, ja niin että katsoo yleisöön eikä käsiinsä.

Opetus: rohkeus todistaa uskosta sanoilla

Jumala haluaa, että tunnustamme uskovamme Häneen.

Vaikka Saul yritti pakottaa uskovat pilkkaamaan Jeesusta ja sanomaan, etteivät usko häneen, he

eivät suostuneet.

Taulusuunnitelma:

Miten tulen uskoon?

Tiedän, että olen tehnyt pahaa

Uskon, että Jeesus on kärsinyt rangaistuksen pahoista teoistani

Pyydän Jumalalta anteeksi pahoja tekojani

Nyt olen uskossa!

4

Kysytään lapsilta esimerkkejä ja keskustellaan! Esim.:

o Mitä eri tapoja on tunnustaa olevansa uskova?

o Onko suoraan kysytty ”ootko uskovainen”?

o Jos on menossa seurakunnalle ja kysytään ”minne meet”, uskaltaako sanoa totuuden?

o Onko tullut vaikka koulussa keskustelua siitä, miten maailma on syntynyt (onko Jumala

luonut jne.)?

o (Jos joku uskaltaa sanoa, että häntä on kiusattu uskon vuoksi, kannattaa kehua rohkeaksi!)

Uskon tunnustaminen voi olla vaikeaa ja vaatia rohkeutta. Meitä saatetaan jopa pilkata. Saulkin

ruoskitutti uskovia ja vangitsi heitä, kun eivät luovuttaneet. Toisaalta Jumala palkitsee meidät, kun

tunnustamme uskovamme Häneen ja Hän antaa rohkeuden tehdä sen.

Muistolause

”Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä

taivaissa.” Matt.10:32

Ennen tuntia jokaisesta muistolauseen sanasta on tehty pahvilappu, jotka on teipattu sinne tänne

opetustilaan penkkien alle. Kun on muistolauseen aika, kaikkia pyydetään katsomaan istuimensa alle. Ne,

joiden alta sanat löytyvät, saavat joko tuoda sanat eteen taululle siinä järjestyksessä kuin opettaja lukee, tai

sitten kaikki tulevat yhtä aikaa eteen ja mahdollisimman nopeasti yhdessä järjestäytyvät mielestään

oikeaan järjestykseen sanat kädessään (yleisöön päin). Kun muistolauseen sanat ovat oikeassa

järjestyksessä, se toistetaan muutamaan kertaan. Voidaan myös välillä ottaa jokin sana pois ja toistaa ilman

sitä.

2. TUNTI: Rohkeuden lähde: Pyhä Henki

Näytelmä: Saul täyttyy Pyhällä Hengellä (Apt. 9:10-22; 22:12-16)

Opetus: Pyhällä Hengellä täyttyminen

Voimme täyttyä Pyhällä Hengellä, ja se antaa meille rohkeutta.

Näytelmässä Saul täyttyi Pyhällä Hengellä ja sai siitä rohkeutta kertoa Jeesuksesta

Viime tunnilla puhuttiin kahdesta asiasta, joihin tarvii rohkeutta. Mitkä ne ovat? (uskoontulo ja

todistaminen) Tänään puhutaan yhdestä juuresta, eli asiasta josta saa rohkeutta uskosta

kertomiseen. Se asia on Pyhä Henki (kirjoitetaan juureen).

KUKA PYHÄ HENKI ON?

Jumalan Henki

Mikä on henki? Jotain aineetonta; sitä ei voi nähdä tai koskettaa. Et myöskään voi nähdä tuulta,

mutta voit nähdä sen vaikutuksen esim. puihin tai lehtiin. Samoin ei Pyhää Henkeä voi nähdä,

mutta Hänen vaikutuksensa voi tuntea.

Jumalan persoona, samanarvoinen kuin Jeesus ja Isä Jumala. Ei vain voima, vaan henkilö (Pyhä

Henki voi tuntea, päättää asioita, Hänelle voi valehdella jne.)

MITEN SAAME PYHÄN HENGEN?

Pyhä Henki asuu jo kaikissa uskovissa (sinetti, lapseuden Henki)

Pyhällä Hengellä täyttyminen eri asia kuin uskoontulo (Saul oli jo tullut uskoon, sitten täyttyi Pyhällä

Hengellä)!

Mitä tapahtuu, kun täytymme Pyhällä Hengellä? Merkki usein kielilläpuhuminen, joskus tunteet.

5

Voimme saada Pyhän Hengen Jumalalta

o pyytämällä itse rukouksessa

o kun joku muu rukoilee puolestamme

Pyhä Henki voi antaa armolahjoja sen jälkeen kun olemme ensimmäisen kerran täyttyneet Pyhällä

Hengellä

o pyytämällä itse rukouksessa

o kun joku muu rukoilee puolestamme

o esimerkkejä: kielilläpuhuminen, profetointi, parantamisen armolahja (muitakin, jos aikaa

on; kannattaa ehkä käydä läpi ne, mitkä lapset todennäköisimmin ovat nähneet

seurakunnan tilaisuuksissa)

Pelkästään se, että täytymme Pyhällä Hengellä voi antaa meille rohkeutta.

Emme ole huonompia uskovia, jos emme ole täyttyneet Pyhällä Hengellä, mutta se auttaa meitä

uskossa!

Havainnollistaminen ilmapallolla (jos aikaa)

Voit havainnollistaa Pyhän Hengen vaikutusta esimerkiksi esittämällä/kertomalla seuraavan jutun: (Ota

käteesi puhaltamaton ilmapallo ja näyttele sitä lapsille) ”Mikäs tämä on? Aivan, ilmapallo! Mitä

ilmapalloilla voi tehdä? Miksi ilmapallot on olemassa? No ainakin niillä voi pallotella, vai mitä? (Voit

ottaa jonkun lapsen yleisöstä ja pyytää hänet pallottelukaveriksi tai pallotella yksin) Hei, pallotellaanpas

vähän! (yritä pallotella tyhjällä ilmapallolla) No ei tämä kyllä oikein onnistu… Miksikähän ei, kun onhan

tämä kuitenkin ilmapallo! Mitä pitäisi tehdä, että pallottelu onnistuisi paremmin? (anna lasten vastata)

Puhaltaa ilmaako? No tehdäänpäs niin (puhalla ilmapallo täyteen ja sido kiinni). Kokeillaan nyt

pallotella! (pallottele taas… pitäsi onnistua paremmin).”

”Tiedättekös, uskovat ovat vähän niin kuin tällaisia ilmapalloja ja Pyhä Henki vähän niin kuin tuo ilma.

Vaikka ilmapallossa ei ollutkaan ilmaa, se oli edelleen ilmapallo, vai mitä? Sillä vain oli vähän

hankalampi tehdä sitä, mitä ilmapalloilla yleensä tehdään. Samoin uskova on ihan yhtä hyvä uskova,

vaikka ei olisikaan täyttynyt Pyhällä Hengellä! Mutta kun me täytytään Pyhällä Hengellä, meillä on

enemmän voimaa ja rohkeutta olla uskovia. Jos et ole täyttynyt Pyhällä Hengellä, älä huoli, koska olet

ihan yhtä rakas Jumalalle. Mutta kannattaa silti pyytää Jumalalta Pyhää Henkeä, koska se auttaa meitä

uskossa!”

Muistolause

”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan

hengen.” 2. Tim.1:7

Taulusuunnitelma:

Miten voin täyttyä Pyhällä Hengellä?

Pyytämällä itse rukouksessa

Pyytämällä muita rukoilemaan omasta puolesta

Mitä tapahtuu, kun täytyn Pyhällä Hengellä?

Voin saada rohkeutta

Voin alkaa puhua kielillä

Voin saada armolahjoja

6

Noustaan ylös ja aletaan marssia rytmikkäästi. Sitten opetellaan muistolauseeseen liittyvät liikkeet samalla

kun muistolause toistetaan: pään pudistus (Eihän Jumala ole), käsien ojennus antavaan asentoon (antanut

meille), pelokas kyyristyminen (pelkuruuden henkeä, vaan), hauisten pullistelu (voiman), sydämen

piirtäminen ilmaan etusormilla (rakkauden), sormella päähän naputtaminen (ja terveen harkinnan hengen),

yhdessä olevien kämmenien avaaminen kuin kirjan (toinen Timoteus), 1 sormi (yksi), 7 sormea (seitsemän)

3. TUNTI: Rohkeus uida vastavirtaan – elän uskon todeksi teoillani

Opetus: rohkeus todistaa uskosta teoilla

Jumala haluaa, että teemme oikeita valintoja, vaikka ne olisivat vaikeitakin.

Tänään käsitellään viimeinen haara rohkeuden puusta (kirjoitetaan haaraan ”Elän uskon todeksi

teoillani”).

Kuten opittiin 1. tunnilla, tarvitsemme rohkeutta siihen, että sanoilla tunnustamme uskomme ja

kerromme Jeesuksesta muille. Jumala tahtoo myös, että teoillamme osoitamme olevamme

uskossa.

Teot ovat oikeita, Jumalan mielen mukaisia valintoja: 1. teemme oikein, vaikka muut eivät

tekisikään 2. emme tee väärin, vaikka muut tekisivätkin. Tähän tarvitaan rohkeutta.

Joskus meitä voidaan pilkata myös sen takia, että teemme oikein.

Kysytään lapsilta esimerkkejä tilanteista ja keskustellaan! (esim. kiusatun puolelle asettuminen, k-

18 pelien pelaaminen, suklaapatukan varastaminen)

Näytelmässä sekä Pietarin että Paavalin täytyy valita, tekevätkö rohkean, Jumalan mielen mukaisen

valinnan vai pelkäävätkö muiden ihmisten mielipidettä.

Näytelmä: Pietari syrjii pakanauskovia (Gal. 2:11-14)

Näytelmän koonti: Pietari syrji pakanauskovia, vaikka tiesi ettei se ollut oikein. Paavali teki oikein,

vaikka toiset painostivatkin. Paavali voitti Pietarinkin puolelleen; näin voi käydä meillekin, jos vain

uskallamme tehdä oikein.

Muistolause

”Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte

arvioida, mikä on Jumalan tahto” Room.12:2

Jumala haluaa, että aina mietimme, mitä Hän haluaisi meidän tekevän

Myös tämän vuoksi kannattaa rukoilla, lukea Raamattua ja käydä seurakunnassa. Niiden kautta

opimme, mikä on Jumalan tahto.

Opetellaan muistolause pyykkinarun avulla: Muistolauseen sanoista on tehty pahvilaput, jotka on

kiinnitetty pyykkipojilla pyykkinaruun oikeassa järjestyksessä. Pyydetään pari ohjaajaa (tai lasta) pitämään

narun päistä kiinni ja muistolause toistetaan yhdessä. Sitten opettaja kääntää yhden sanan väärinpäin, niin

Taulusuunnitelma:

Rohkeus tehdä oikeita valintoja

Voivat olla vaikeita

Teemme oikein, vaikka muut eivät tekisikään

Emme tee väärin, vaikka muut tekisivätkin

Jumala antaa rohkeutta!

7

ettei sitä enää näy. Muistolause toistetaan uudestaan ja yritetään muistaa myös poistettu/käännetty sana.

Sitten opettaja poistaa taas yhden sanan ja muistolause toistetaan kahden sanan puuttuessa. Näin

jatketaan, kunnes kaikki sanat on käännetty ja koko muistolause pitää muistaa ulkoa.

4. TUNTI: Rohkeuden lähde: rukous

Näytelmä: Paavali ja Silas vankilassa (Apt. 16:16-34)

Opetus: Rukous

Näytelmässä Paavali ja Silas saivat rohkeutta, kun he rukoilivat sitä Jumalalta ja kiittivät ja ylistivät

Häntä. Kirjoitetaan rohkeuden puun juureen ”Rukous”.

Voimme rukoilla rohkeutta Jumalalta.

MITÄ RUKOUS ON?

Puhetta Jumalan kanssa

Rukous voi olla (Keskustellaan ja etsitään esimerkkejä jokaisesta erikseen. Jokaisesta

”rukoustyypistä” voi vaikka tehdä pahvilaput, joita voi näyttää kun keskustellaan kyseisestä

rukouksesta)

o anteeksi pyytämistä: ensin kun tullaan uskoon ja sitten myöhemmin kun huomataan, että

on tehty väärin

o kiitosta: Jumala on antanut meille vaikka mitä hyvää, ja Hän pitää siitä, että me kiitämme

Häntä

o ylistystä: kerrotaan Jumalalle miten ihana, mahtava, rakastava jne. Hän on (myös esim.

laulujen kautta)

o esirukousta: muille pyytämistä

o itselle pyytämistä: Jumala voi vastata eri tavoin (tässä voi käyttää hyväksi vaikka pahvista

tehtyä liikennevaloa; punainen tarkoittaa ei, keltainen odota ja vihreä kyllä)

o kuunteleminen: Jumalakin haluaa puhua meille kun odotamme ja olemme hiljaa (eri

tavoilla, Raamatun kautta tai puhumalla suoraan esim. niin että mieleemme tulee yhtäkkiä

ajatus; Jumala voi puhua myös toisten uskovien kautta)

RUKOUS ROHKEUTEEN LIITTYEN

Voimme pyytää rohkeutta itsellemme, kun sitä tarvitsemme.

Rohkeutta tunnustaa olevansa uskossa, tehdä oikeita tekoja ja jättää tekemättä vääriä tekoja.

Rukouksessa Jumala myös voi puhua meille asioista, joita meidän pitäisi tehdä tai olla tekemättä.

Voimme myös vain kertoa Jumalalle huolistamme! Sekin antaa rohkeutta.

Kun kiitämme Jumalaa siitä, mitä Hän on meille jo antanut ja ylistämme sitä, millainen Hän on,

saamme rohkeutta.

Taulusuunnitelma:

Rukous

Puhetta Jumalan kanssa

Rohkeuden pyytäminen Jumalalta

Pyytää Jumalaa näyttämään, mikä on oikein

Huolien kertominen Jumalalle

Jumalan kiitäminen kasvattaa rohkeutta

8

Muistolause

”Kun huusin sinua, sinä vastasit, annoit sydämeeni voimaa ja rohkeutta.” Ps.138:3

Muistolause toistetaan eri tavoin: ensin normaalisti, sitten mahdollisimman lujaa, sitten kuiskaten

mahdollisimman hiljaa, tytöt vastaan pojat jne.

Rukousleikkejä (jos ei tunnilla ole aikaa, tähän voidaan varata ohjelmasta ylimääräistä aikaa)

Mennään pienryhmiin ja rukoillaan yhdessä rukousleikkien avulla. Liitteissä pari esimerkkiä rukousleikeistä.

5. TUNTI: Rohkeuden lähde: Raamattu

Näytelmä: Timoteus Efesossa (1. ja 2. Tim.)

Opetus: Raamattu

Raamatun lukemisesta ja raamatunpaikkojen muistelemisesta saa rohkeutta.

Mistä Timoteus sai rohkeutta?

Tänään puhutaan siitä, kuinka Raamatun lukemisesta ja raamatunpaikkojen muistelemisesta saa

rohkeutta. Kirjoitetaan rohkeuden puun juureen ”Raamattu”. Aluksi kuitenkin puhutaan vähän siitä,

mikä Raamattu oikeastaan on.

Ennen tunnin alkua ryhmänjohtajille on jaettu post-it-lappuja. Istutaan ryhmissä ja ryhmänohjaajat jakavat

ne jokaiselle ryhmäläiselle. Lapsilta kysytään, mitä heille tulee mieleen sanasta Raamattu. Ei ole vääriä

vastauksia, kirjoitetaan vain jokin asia, joka Raamatusta tulee mieleen. Se voi olla henkilö, kertomus, mistä

Raamattu on syntynyt, kuka sen on kirjoittanut, mihin sitä käytetään, millainen kirja se on tms. Jokainen

lapsi kirjoittaa yhden asian (sana tai pari) paperille, pari minuuttia aikaa. Sitten ryhmänohjaajat tuovat laput

taululle, ne järjestetään (esim. henkilöt, Jumala/Jeesus/PH, kertomukset, synty). Tämän pojalta käsitellään

sitä, mikä Raamattu on.

Mikä Raamattu on?

o Kirja, jossa itse asiassa sisällä monia kirjoja (Voidaan katsoa lasten Raamatuista)

o Jakautuu Uuteen ja Vanhaan testamenttiin. Vanha testamentti kertoo ajasta ennen

Jeesusta ja Uusi testamentti Jeesuksen jälkeen. (Jos aikaa, voidaan etsiä UT:n ja VT:n raja)

o Monia eri kertomuksia ja henkilöitä

o Kertoo Jumalasta (!)

o Kertoo pelastuksesta (kaikesta siitä, mistä ekalla tunnilla puhuttiin uskoontulon yhteydessä)

o Otetaan käteen Raamattu ja satukirja. Mitä eroa näillä on? (toisen on Jumala kirjoittanut,

tarinat ovat totta, eivät satua!)

o Kuka Raamatun on kirjoittanut? --- Sen sanotaan olevan Jumalan sanaa. Onko sen

kirjoittanut ihminen vai Jumala? 2. Piet. 1:21 ”ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen

johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.”

o Näytelmässäkin Paavali kirjoitti kirjeen Timoteukselle. Se kirje löytyy nyt meidän

Raamatuistamme! (Etsitään ne, jos on aikaa.) Paavali kirjoitti ne kirjeet Timoteukselle

hänen tilanteeseensa, mutta vaikka Paavali kirjoitti ne, se oli Jumalan tahto. Jumala halusi

myös meidän saavan lukea nämä kirjeet, koska mekin saadaan niistä rohkaisua.

9

Millä tavoin Raamattu antaa meille rohkeutta?

o Luetaan -> vahvistaa uskoa

o Opetellaan -> muistuvat mieleen valintatilanteissa

o Muistellaan -> rohkeus tehdä oikeita valintoja

Havainnollistaminen kirjeellä (jos aikaa)

Halutessasi voit havainnollistaa Raamatun lukemisen tärkeyttä seuraavalla tavalla: Ennen tuntia (tai leiriä)

pyydä jotakuta läheistäsi kirjoittamaan sinulle kirje (esim. kuulumisia sisältävä) ja sulkemaan se kuoreen.

Sitten sopivassa kohtaa tuntia joku ohjaajista tuo sen sinulle. Esitä hämmästynyttä:

”Mitä? Minulleko kirje? Keltähän tämä on? (kääntele ja pyörittele kirjettä käsissäsi) Taidan kyllä tunnistaa

käsialan, tämä on X:ltä! Hän on minulle todella tärkeä (voit halutessasi kertoa vähän tästä henkilöstä).

Mitähän hänelle kuuluu? (yhä pyörittele kädessäsi avaamatonta kirjettä) Olisipa kiva tietää, mitä hän

haluaa minulle sanoa… Mitenkähän saisin selville, mitä hänelle kuuluu? (voit kysyä lapsilta, jotka toivon

mukaan vastaavat, että kirje pitää avata) Ai, pitääkö kirje avata? (avaa kirje, mutta älä lue) Mitäs nyt? Enhän

minä vieläkään tiedä, mitä X:lle kuuluu! Mitä nyt pitää tehdä? (kysy lapsilta, jotka todennäköisesti sanovat,

että kirje pitää lukea. Lue kirje.)”

”Olipa mukava kuulla X:stä. Tiedättekö, että Raamattu on Jumalan kirje meille. Se on viesti Jumalalta, joka

rakastaa meitä tosi paljon. Mutta mitä meidän pitää tehdä, että saamme selville, mitä Jumala haluaa sanoa

meille? Aivan, avata se ja lukea sitä, samoin kuin minä äsken luin tämän kirjeen! Siksi kannattaa lukea

Raamattua, eikä vain jättää se lojumaan jonnekin nurkkaan avaamattomana.”

Muistolause

”Minun silmäni ikävöivät sinun sanaasi, minä kysyn: ”Milloin rohkaiset minua?”” Ps.119:82

Muistolause opetellaan ilmapallojen avulla: Jokainen muistolauseen sana on kirjoitettu eri ilmapalloon.

Pyydetään vapaaehtoisia lapsia (jotka eivät kovasti säikähdä ilmapallon puhkaisemista) tai ohjaajia

pitämään palloja järjestyksessä, niin että niistä muodostuva muistolause näkyy yleisölle. Toistetaan

muistolause yhdessä. Sitten opettaja (ensin varoittaen kaikkia) puhkaisee yhden ilmapallon. Muistolause

toistetaan uudestaan, tällä kertaa niin, että puuttuva sana pitää muistaa ulkoa. Sitten opettaja puhkaisee

toisen ilmapallon, ja muistolause toistetaan kahden sanan puuttuessa. Näin jatketaan, kunnes kaikki

ilmapallot on puhkaistu ja koko muistolause pitää muistaa ulkoa.

Taulusuunnitelma:

Raamattu

Monta kirjaa

Uusi ja Vanha testamentti

Kertoo Jumalasta ja pelastuksesta

Jumalan ohjeita ihmisten kirjoittamana

On totta!

Taulusuunnitelma:

Rohkeutta Raamatusta

Luetaan

Opetellaan

Muistellaan

10

6. TUNTI: Rohkeuden lähde: Uskovat kaverit

Kerrataan aiemmin opetellut juuret: Pyhä Henki, rukous, Raamattu.

Näytelmä: Uskovat rohkaisevat Paavalia (Apt. 28:11-30)

Näytelmässä uskovat tulivat Paavalia vastaan pitkän matkan. Koska he näkivät niin paljon vaivaa

rohkaistakseen Paavalia ja tulivat kaikkien nähden häntä tapaamaan, he myös tunnustivat olevansa

uskossa. Heillä itsellään oli rohkeutta tunnustaa usko Jeesukseen. Siitä Paavalikin sai rohkeutta

tunnustaa oman uskonsa ja kertoa siitä muille. Kirjoitetaan viimeiseen juureen ”uskovat kaverit”.

Opetus: Uskovat kaverit (ja seurakunta)

Uskovat kaverit antavat rohkeutta tehdä oikeita valintoja.

Kaverien vaikutus: seura tekee kaltaisekseen (voidaan yhdessä miettiä, miten kaveriporukka

vaikuttaa esim. omaan käytökseen ja ajatuksiin)

o Puhetyyli tarttuu (myös esim. kiroilu)

o Tehdään samoja asioita, kiinnostutaan samoista asioista

o Halutaan kuulua porukkaan -> muut voivat painostaa tekemään jotain, mitä ei haluaisi

tehdä, mutta ei uskalla sanoa ei

o Kääntöpuoli: jos on uskovia kavereita, porukka voi kannustaa tekemään oikeita valintoja

Uskovat kaverit

o Puhua yhdessä Jumalasta, jakaa ajatuksia -> rohkaisee

o Oikaista/neuvoa tekemään oikeita valintoja

o Kertoa ja todistaa uskosta yhdessä

o Asettua puolustamaan, jos joku pilkkaa toista uskovaa

o Yhteys: kuulua porukkaan, jolla samanlaiset ajatukset (tuttua ja turvallista, helppo olla oma

itsensä)

o Käydä yhdessä seurakunnassa: pyhäkoulu, leirit, tyttö- tai poikakerho…

o Seurakunnassa kuulee opetusta ja löytää uusia kavereita

Muistolause

”Rohkaiskaa ja vahvistakaa siis toinen toistanne” 1. Tess. 5:11

Ensin muistolause toistetaan pari kertaa yhdessä. Sitten mennään pienryhmiin piiriin ja toistetaan

muistolausetta muutama kerta niin, että jokainen sanoo siitä yhden sanan. Aloitetaan esim. ohjaajasta, joka

sanoo ”Rohkaiskaa”, sitten hänen vasemmalla puolellaan oleva sanoo ”ja” jne. Jos joku ei muista

kohdalleen osuvaa sanaa, muut saavat auttaa. Jatketaan muutama kerta ja aloitetaan eri henkilöistä.

Taulusuunnitelma:

Uskovien kaverien kanssa voi:

puhua yhdessä Jumalasta

miettiä oikeita valintoja

kertoa toisille uskosta yhdessä

käydä seurakunnassa

11

Lopetus

Lopussa voi kehottaa lapsia ottamaan osaa seurakunnan toimintaan ja esim. jakaa mainokset

lastentoiminnasta.

Joko viimeisessä raamiksessa tai loppujuhlassa voidaan kerrata muistolauseet niin, että jokainen

muistolause on tehty sanoittain pahvilapuiksi, yhden muistolauseen sanat aina yhdellä värillä (esim.

ensimmäisen raamiksen muistolause punaisilla lapuilla, toisen vihreillä jne.). Laput on teipattu istuimien

alle ennen raamiksen alkua. Kaikkien pyydetään katsomaan istuimensa alle ja ottamaan laput käteensä.

Ensin pyydetään eteen ensimmäisen raamiksen muistolauseen saaneet (esim. punaiset laput), ja he saavat

yhdessä muodostaa muistolauseen järjestäytymällä riviin niin että yleisö näkee sanat. Muistolause voidaan

vielä toistaa, sitten edessä olevat saavat palata paikoilleen ja seuraavan muistolauseen saaneet (esim.

vihreät laput) pyydetään eteen. Näin jatketaan, kunnes kaikki kuusi muistolausetta on kerrattu.

12

LIITTEET

NÄYTELMÄT

1. Saul vainoaa seurakuntaa ja kääntyy

Roolit: Saul, fariseus, sotilas, Jemima, Ruuben, ylipappi, Jeesus (CD:n käyttäjä)

Rekvisiitta: Sotilaan asu, ylipapin asu, neljä muuta pukua, papereita, sulkakynä, eväslaukku, tuoli, pöytä, CD-

soitin, CD jossa Jeesuksen ääni

Jemima tulee sisään ovesta ja huutaa ulos

Jemima: Tule nyt, Ruuben! Olemme pian myöhässä synagogan jumalanpalveluksesta.

Ruuben: (Ulkoa) Odota hetki! Parkkeeraan vain aasimme tähän taatelipalmun juureen. (tulee sisään)

Oli tosi vaikeaa löytää vapaa parkkipaikka! Synagogassa on varmaan paljon väkeä tänään.

Jemima: Hyvä! Nyt voimme taas puhua kaikille siitä, kuinka Jeesus on kansamme kauan odottama

pelastaja, Messias.

Ruuben: Toivottavasti paikalla ei ole yhtään fariseusta tai lainopettajaa… he inhoavat meitä

Jeesukseen uskovia. Kuulitko, että se Saul Tarsolainen on kuulemma vanginnut ainakin

kolmekymmentä uskovaa pelkästään tällä viikolla?

Jemima: Kuulin… mutta sanoihan Jeesus itsekin, että häneen uskovia tullaan pilkkaamaan ja

vainoamaan.

Ruuben: Totta! Ja sittenhän meidän kannattaa levittää ilosanomaa Jeesuksesta niin kauan kuin vain

voimme. Mennään jo sisään.

Saapuvat eteen ja tervehtivät yleisöä, aivan kuin näkisivät siellä tuttuja. Jemima istuutuu.

Ruuben: Ystävät, haluaisin sanoa pari sanaa. Tehän kaikki tiedätte, että minä ja Jemima uskomme nyt

Jeesuksen olevan se Messias, josta profeetat ennustavat. Monet teistä itsekin näkivät, kuinka

kansamme hallitusmiehet olivat kateellisia Jeesukselle ja siksi tuomitsivat hänet kuolemaan.

Mutta hän heräsi kuolleista, sillä hän on Jumalan Poika! Me olemme kaikki tehneet pahaa ja

ansaitsemme siitä rangaistuksen, mutta Jeesus kärsi tuon rangaistuksen meidän

puolestamme. Pyytäkää nyt syntejänne Jumalalta anteeksi ja uskokaa Jeesukseen!

Saul ja toinen fariseus ryntäävät vihaisesti sisään sotilaan seuratessa perässä

Saul: Lopettakaa heti tuollainen puhe! Teidän pitäisi tietää, ettei Jeesuksesta saa puhua, senkin

petturit!

Jemima: Emme me ole pettureita, me vain uskomme Jeesuksen kuolleen puolestamme.

Fariseus: Hiljaa! Tajuatko edes, kenelle puhut? Hän on itse Saul Tarsolainen, eräs Jerusalemin

arvostetuimmista fariseuksista!

Saul: Se teidän Jeesuksenne kuoli, koska teki itse pahaa. Hänet tuomittiin kuolemaan, koska hän

pilkkasi Jumalaa. Hänhän väitti olevansa Jumalan Poika ja itse Jumala!

13

Jemima: Ei hän pilkannut Jumalaa, hän puhui totta! Ja todisteena siitä hän nousi kuolleista ja elää

tänäänkin.

Saul: Lopettakaa tuo roskan puhuminen! Ansaitsette rangaistuksen, mutta annan teille vielä yhden

mahdollisuuden. Jos tässä ja nyt pilkkaatte Jeesusta ja sanotte, ettette enää usko häneen,

pääsette pälkähästä.

Ruuben ja Jemima ovat hiljaa

Fariseus: No, pilkkaattekos sitä Jeesusta?

Ruuben: Ei! Me emme ikinä pilkkaa Jeesusta tai kiellä häntä!

Saul: Viekää heidät! Ruoskikaa ensin ja heittäkää sitten vankilaan!

Sotilas vie Ruubenin ja Jeminan ulos, Saul ja fariseus jäävät katselemaan heidän peräänsä ja sitten lähtevät

hitaasti kävelemään käytävää pitkin

Fariseus: Taas pari hyvää pidätystä! Mutta oletkos kuullut, että monet uskovista ovat paenneet

Jerusalemista ja levittävät oppiaan muuallakin. Esimerkiksi Damaskoksen kaupungissa tilanne

on todella paha.

Saul: Tiedän, ja olen miettinyt, että jotain pitää kyllä tehdä asialle! Hmm… Entä jos pyytäisimme

ylipapilta lupaa lähteä sinne vangitsemaan uskovia?

Fariseus: Hyvä idea! Minä voisin hankkia matkatarvikkeet ja sinä käydä kysymässä suosituskirjettä

Damaskoksen synagogille. Mennään heti!

Kävelevät ulos. Ylipappi saapuu näyttämölle ja istuu tutkimaan papereita, pian Saul koputtaa oveen.

Ylipappi: Sisään! Tervehdys, Saul! Mitä kuuluu?

Saul: Hyvää vain, oi ylipappi. Teimme etsintöjä synagogissa ja löysimme paljon sen Jeesuksen

seuraajia. Viime päivinä on tullut noin neljäkymmentä uutta vankia, ja varmasti hekin saavat

ansaitsemansa rangaistuksen.

Ylipappi: Hienoa! Käskithän myös ruoskia nuo vääräuskoiset, jotka väittävät Jeesuksen muka nousseen

kuolleista?

Saul: Totta kai, ja uskon että heidät kivitetään kun me molemmat äänestämme kuolemantuomion

puolesta Neuvoston kokoontumisessa. Mutta halusin puhua sinulle jostain muustakin. Moni

Jeesukseen uskova on nimittäin paennut Jerusalemista pois ja levittää typerää oppiaan

muuallakin.

Ylipappi: Voi kauheaa! Tämä villitys ei saa levitä!

Saul: Olen täsmälleen samaa mieltä. Haluaisin lähteä Damaskokseen vangitsemaan niitä, jotka

ovat lähteneet tälle tielle. Minulla on jo matkatoveritkin sovittu valmiina, jos saan

suosituksen lähteä.

Ylipappi: Lähde heti! (alkaa kirjoittaa kirjettä) Kirjoitan mukaasi kirjeet Damaskoksen synagogille.

Sinulla on minun, ylipapin, valtuutus vangita nuo uskovat ja tuoda heidät tänne Jerusalemiin.

(ojentaa kirjeen) Hyvää matkaa!

Fariseus odottaa Saulin palaamista oven lähellä. Saul tulee hänen luokseen. Ylipappi poistuu paikalta.

14

Saul: Sain ylipapilta luvan! Lähdetään heti! En malta odottaa, että pääsen kidutta… siis tuomaan

Jeesukseen uskovat oikeuden eteen.

Fariseus: Otan vain eväät mukaan ja sitten lähdetään!

Lähtevät kulkemaan.

Fariseus: Nuo uskovaiset ovat sitten kummallisia, kun eivät suostu kieltämään Jeesusta. Ja he

vaikuttavat jotenkin niin onnellisilta…

Saul: Et kai sinä vain ole muuttumassa yhdeksi heistä?

Fariseus: En tietenkään! Haluan vain saada heidät lukkojen taakse, kuten sinäkin!

Saul: Hyvä! Jeesukseen uskova ei ikinä ole kunnon juutalainen. Ja jos fariseus, kuten me, kääntyisi

uskomaan tähän Jeesukseen, siitä ei hyvää seuraisi.

Fariseus: Mutta niin ei kyllä ikinä käy, ainakaan meidän kohdallamme!

Kuuluu ääni ja molemmat kaatuvat huutaen maahan.

Saul: Aaaargh! Apua, mikä kirkas valo!

Jeesus: Saul, Saul, miksi vainoat minua?

Saul: (peloissaan) Herra, kuka sinä olet?

Jeesus: Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Nouse ja mene kaupunkiin. Siellä saat kuulla, mitä sinun

on tehtävä.

Fariseus: Mitä oikein tapahtui? Kuulin jotain ääntä, mutta en selviä sanoja.

Saul: Minä kuulin sanojakin ja… Apua! Minä en näe mitään! Minä en näe!

Fariseus: Damaskos ei ole enää kaukana, minä autan sinua. Ota kädestäni kiinni.

Kaveri taluttaa Saulin vähän matkan päähän ja poistuu, Saul polvistuu ja alkaa rukoilla.

Saul: Jeesus, anna anteeksi! Sinä olet sittenkin Jumalan Poika ja pelastaja, josta profeetat ovat

ennustaneet! Anna anteeksi, että olen tehnyt niin paljon pahaa. Olen jopa vainonnut sinuun

uskovia! Minä tahdon nyt uskoa sinuun. Kiitos, että saan pahat tekoni anteeksi. Aamen.

15

2. Saul täyttyy Pyhällä Hengellä

Roolit: Saul, Ananias, Juudas, CD:n käyttäjä

Rekvisiitta: 3 pukua puherooleille, CD-soitin, kirjakäärö, vuode (matto ja tyyny tms.)

Ananias astuu näyttämölle

Ananias: Onpas mahtavaa uskoa Jeesukseen! Taidan päivän päätteeksi vielä rukoilla vähän.

Polvistuu rukoilemaan.

Ananias: Jeesus, kiitos tästä päivästä. Kiitos, että saan asua tässä ihanassa Damaskoksen kaupungissa.

Herra, siunaa meitä kaikkia, jotka täällä uskomme sinuun. Kuulin, että se Saul Tarsolainen

olisi tulossa vainoamaan ja vangitsemaan sinuun uskovia. Suojele meitä, Jumala!

Jeesus: Ananias!

Ananias: (hätkähtäen) Tässä olen, Herra!

Jeesus: Mene Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia. Hän rukoilee, ja näyssä hän on

nähnyt, että Ananias-niminen mies tulee sisään ja panee kätensä hänen päälleen, jotta hän

saisi näkönsä takaisin.

Ananias: M-mitä?! Pitääkö minun mennä Saulin luo? Saul Tarsolaisen? Mutta hän on tehnyt paljon

pahaa uskoville! Tännekin hän on tullut ylipappien valtuuttamana vangitsemaan kaikki, jotka

huutavat avuksi nimeäsi.

Jeesus: Mene, minä olen valinnut hänet todistajakseni.

Ananias: No, hyvä on Herra. (nousee rukoilemasta) Muistaakseni Suorakatu on vanhassa kaupungissa.

Sinne siis mennään!

Ananias lähtee etsimään taloa, kävelee ulos.

”Sokea” Saul tulee hapuillen lavalle ja kompastuu. Juudas ryntää nostamaan hänet pystyyn.

Saul: Kiitos, Juudas! Anteeksi kun minusta on niin paljon vaivaa.

Juudas: Ei se mitään, ymmärrän kyllä, että on vaikeaa liikkua, kun ei näe mitään. Minne halusit

mennä?

Saul: Olin menossa vuoteen viereen rukoilemaan.

Juudas: Talutan sinut sinne. (taluttaa Saulin)

Saul: Kiitos!

Juudas siirtyy sivummalle tekemään jotain (esim. lukemaan kirjakääröä) ja Saul polvistuu.

Saul: Oi Jeesus, kiitos siitä että saan nyt uskoa sinuun! Kiitos lupauksestasi, että saan vielä näköni

takaisin. Voisinko vielä pyytää yhtä asiaa? Olen kuullut uskovaisilta, että olet luvannut

täyttää sinuun uskovat Pyhällä Hengellä, niin että saamme voiman ja rohkeuden kertoa

sinusta muille. Antaisitko sen minullekin? Täyttäisitkö minutkin Pyhällä Hengellä?

Ananias tulee käytävää ja katselee etsien ympärilleen

16

Ananias: Suorakatu… ei ole tämä. Tämä on Aavikkokatu. Ei ole tämäkään… Tässä on Suorakatu!

Juudaksen talo taitaa olla tämä. (koputtaa, Juudas avaa oven) Onko Saul täällä?

Juudas: On kyllä, tule sisään.

Ananias: Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut – Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla

tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä. (laittaa

kätensä Saulin silmien päälle ja rukoilee) Jumala, minä rukoilen Poikasi Jeesuksen nimessä,

että Saul saisi näkönsä takaisin. Pyydän myös, että täyttäisit hänet Pyhällä Hengelläsi, kuten

olet luvannut. Aamen. (ottaa kätensä pois)

Saul: (avaa hitaasti silmänsä) Nyt minä näen! Minä näen taas! Kiitos Jeesus! Kiitos Jumalani!

[Saul alkaa puhua kielillä, sitten lopettaa ja kysyy Ananiakselta, mitä tapahtui, kun hän puhui aivan outoja

sanoja. Ananias selittää, että hän täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui kielillä. Juuri niin kävi

myös opetuslapsille helluntaina, jolloin Pyhä Henki tuli ensimmäisen kerran uskoviin.]

Saul: Minulla on tosi hyvä olo! Haluan vain kiittää Jumalaa. Olen täyttynyt Pyhällä Hengellä! Kiitos

Jeesus! Nyt haluan kertoa muillekin Jeesuksesta!

Ananias: Synagogassa on juuri nyt meneillään jumalanpalvelus. Haluatko mennä sinne?

Saul: Joo, lähdetään!

Poistuvat näyttämöltä ulos.

17

3. Pietari syrjii pakanauskovia

Roolit: Paavali, Pietari, uskova, Isaskar, muita pakanauskovia ja juutalaisia

Rekvisiitta: 4 pukua puherooleille, puvut muille näyttelijöille, astioita, leipää ja matto pöydäksi x2 (tai oikea

pöytä ja tuolit), verkko tai onki, laukku

Paavali, Pietari ja pakanauskovat ovat aterialla

Uskova: Paavali, kerro meille vielä kerran se, kuinka käännyit seuraamaan Jeesusta!

Paavali: Olette kuulleet sen ainakin kymmenen kertaa! Jos tällä kertaa kertoisin vaikka siitä, mitä

kaikkea tapahtui lähetysmatkallani! Kerrankin eräs rampa parantui, kun Jumala…

Pietari: Kertoisit nyt sen uskoontulosi vielä kerran! Minäkin haluan kuulla.

Paavali: Hyvä on, Pietari, tämän kerran vielä. Siitä on jo pitkä aika, yli viisitoista vuotta. Kuten

tiedätte, minua kutsuttiin silloin nimellä Saul ja kuuluin fariseusten ryhmään.

Pietari: Te muihin kansoihin kuuluvat ette varmaan tiedäkään, mikä fariseus on. Paavali ja minähän

olemme juutalaista kansaa, jolle Jumala on antanut Raamatun. Osa meistä juutalaisista

haluaa noudattaa Jumalan Moosekselle antamia käskyjä pilkuntarkasti, ja he ovat myös itse

keksineet vielä tiukempia sääntöjä. Heitä kutsutaan fariseuksiksi.

Paavali: Juuri niin. Ja me fariseukset vastustimme Jeesukseen uskovia, koska emme itse uskoneet

häneen ja luulimme hänen vain pilkkaavan Jumalaa sanomalla itseään Jumalan Pojaksi.

Minäkin rankaisin uskovia, heitin heitä vankilaan ja yritin saada heitä pilkkaamaan Jeesusta.

Olin matkalla Damaskokseen vangitsemaan uskovia, kun Jeesus itse ilmestyi minulle. Näin

kirkkaan valon ja kaaduin maahan. Sitten kuulin Jeesuksen puhuvan minulle. Kun hän lopetti

ja avasin silmäni, en nähnyt mitään, ja matkatoverini talutti minut kaupunkiin. Silloin tulin

uskoon.

Uskova: Ja kolmen päivän päästä sait näkösi takaisin ja täytyit Pyhällä Hengellä.

Pietari: Ja sitten aloit kertoa muillekin Jeesuksesta.

Paavali: Niin aloin, ensin omalle kansalleni juutalaisille, ja sitten muillekin kansoille, joita juutalaiset

kutsuvat pakanoiksi.

Pietari: Aluksi me opetuslapset luulimme, että Jeesus oli tullut pelastamaan vain meitä juutalaisia.

Mutta sitten Jumala käski minun mennä kertomaan Jeesuksesta eräälle roomalaiselle

nimeltä Cornelius. Hän tuli uskoon ja täyttyi Pyhällä Hengellä, vaikkei ollut juutalainen vaan

pakana! Silloin ymmärsin, ettei Jumala tee eroa juutalaisten ja pakanoiden välillä, vaan

haluaa pelastaa kaikki ihmiset.

Uskova: Ja nyt sinä ja Paavali puhutte meille ja jopa syötte meidän kanssamme! Juutalaisethan

normaalisti välttelevät meitä muihin kansoihin kuuluvia.

Paavali: Niin, mutta Jumala haluaa, että me kohtelemme kaikkia ihmisiä hyvin. Vaikka kuulummekin

eri kansoihin, me kaikki uskomme Jeesukseen ja pelastumme vain sen takia.

Uskova: Aamen! Kiitos ruokaseurasta, meidän täytyy nyt mennä töihin. Tavataanko taas iltaruualla?

Pietari: Totta kai! Siunausta teille!

18

Uskovat menevät pois

Paavali: Minäkin lähden töihin. Meille on tullut iso tilaus, ensi viikkoon mennessä pitää saada

kymmenen telttaa valmiiksi. Nähdään illalla! (lähtee)

Pietari: Nähdään! Minä taidankin lähteä kalaan! (alkaa selvitellä verkkoa/onkea ja sitten kalastaa)

Isaskar (ja muita juutalaisia) tulee sisään laukku olallaan

Isaskar: Tervehdys, Pietari! Tuleeko kaloja?

Pietari: Isaskar! Mikä yllätys! (tervehtivät) Olet tullut pitkän matkan Jerusalemista tänne Antiokiaan!

Isaskar: No, monta päivää tässä on kävelty ja jalat ovat aivan rakoilla ja hikiset. Haluatko haistaa?

Pietari: Hrm… Ei tarvitse, kiitos vain! Haistan jo tänne asti. (köhii ja menee vähän kauemmas) Mitä

Jerusalemin seurakunnalle kuuluu?

Isaskar: Hyvää kuuluu. Terveisiä kaikilta uskovilta, erityisesti Jaakobilta.

Pietari: Pian on päivällisaika, tuletteko syömään paikallisten uskovien kanssa? Jalkojenpesun jälkeen,

tietysti… Paistetaan tätä kalaa, siitä tulee tosi hyvää! Täällä on uskovien joukossa muutama

afrikkalainen (juutalaiset hämmästyvät), jotka ovat neuvoneet hyvän tavan maustaa kalaa:

ensin otetaan nippu tilliä…

Isaskar: Mitä ihmettä?!? Ei tämä ole oikein!!!

Pietari: Etkö tykkää tillistä? Voihan sen tietysti jättää pois…

Isaskar: En minä kalasta puhu! Ymmärsinkö oikein, että seurakunnassa on myös pakanoita?

Pietari: Totta kai! Onko se ongelma?

Isaskar: On! Eivät pakanat voi pelastua, elleivät he käänny juutalaisiksi! Heidän pitää noudattaa

juutalaisia tapoja. Eivätkä juutalaiset voi syödä pakanoiden kanssa!

Pietari: Mutta Jumalahan on sanonut, että vain usko Jeesukseen pelastaa, ja että kaikkia ihmisiä

tulisi kohdella yhtä hyvin.

Isaskar: Häpeäisit, Pietari! Et ole kunnon juutalainen, jos olet samassa ruokapöydässä heidän

kanssaan.

Pietari: Mutta Jeesus on sanonut…

Isaskar: Ei mitään muttia! Me emme syö muiden kuin juutalaisten kanssa! Mennään laittamaan oma

ruokapöytä meille kunnon juutalaisille. Tulkaa!

Juutalaiset lähtevät. Pietari empii ensin mutta menee sitten perässä.

Paavali ja pakanauskovat tulevat ja asettuvat pöytään.

Paavali: Eiköhän mennä syömään! Mukava rankan työpäivän jälkeen saada vähän rentoutua.

Uskova: Nyt olisi mukava kuulla Pietarin kertomus siitä, kuinka Jumala lähetti hänet puhumaan

Jeesuksesta sille Corneliukselle.

19

Paavali: Niin olisi… mutta missä Pietari oikein on? Sieltä hän tulee! Kas, Isaskar on tullut ystävineen

Jerusalemista.

Juutalaiset ja Pietari tulevat sisään, mutta jäävät toiseen päähän huonetta ja laittavat sinne oman pöydän.

Paavali: Tervehdys, ystävät! Tulkaa toki syömään kanssamme, täällä on tilaa kaikille.

Pietari: Täällä on ihan hyvä olla, kiitos vain.

Paavali: (menee juutalaisten luo) Tulkaa nyt meidän luoksemme, niin saamme jutella.

Isaskar: Pietari ja minä olemme samaa mieltä siitä, että kunnon juutalainen ei syö pakanoiden

kanssa. Sinäkin olet juutalainen, Paavali. Tule sinä syömään meidän kanssamme.

Paavali: Mitä ihmettä? Me olemme kaikki uskovia ja me kaikki pelastumme uskon avulla, emme

noudattamalla juutalaisia tapoja.

Pietari: Mutta me olemme juutalaisia, eivätkä juutalaiset saa olla tekemisissä muihin kansoihin

kuuluvien kanssa.

Paavali: Pietari, sinä teet väärin! Jumalan silmissä me olemme kaikki Hänen kansaansa, eikä Hän näe

eroa meidän välillämme. Sinä olet aiemmin aterioinut pakanoiden kanssa. Älä nyt tee syntiä

miellyttääksesi ystäviäsi!

Pietari: Mutta…

Paavali: Ei mitään muttia! Sinä tiedät, mikä on oikein. Viimeksi tänään kerroit meille siitä, kuinka

Jumala antaa pakanoidenkin pelastua uskon kautta. Sinun täytyy vain päättää, haluatko

totella ihmisiä vai Jumalaa!

Pietari: (miettii hetken) Paavali, sinä olet oikeassa! Tiesin koko ajan, että tein väärin, mutta en

uskaltanut sanoa vastaan. (nousee ja menee pakanoiden pöytään) Antakaa anteeksi, ystävät!

Uskova: Totta kai saat anteeksi!

Paavali: (juutalaisille) Tuletteko tekin syömään kanssamme?

Isaskar: No, hyvä on. Ehkä sittenkin teimme väärin.

Juutalaisetkin menevät pakanoiden pöytään. Kaikki rukoilevat.

Paavali: Jeesus, kiitos tästä ruuasta ja siitä, että saamme kaikki olla sinun kansaasi. Siunaa meitä!

Aamen.

20

4. Paavali ja Silas vankilassa

Roolit: Paavali, Silas, vartija

Rekvisiitta: Puvut Paavalille ja Silakselle sekä vartijalle, kahdet käsiraudat (ja mahdollisuuksien mukaan

jalkapuu), vankilatausta, tuoli, CD-soitin, maanjäristysääniä CD:ltä

Vartija tulee sisään retuuttaen Paavalia ja Silasta

Silas: Mutta Paavali ja minä emme ole tehneet mitään pahaa, vain julistaneet evankeliumia

Jeesuksesta!

Vartija: Te olette aiheuttaneet levottomuutta täällä Filippissä! Opetatte kummallisia tapoja ja outoa

oppia tuosta Jumalastanne.

Paavali: Mutta hän on ainoa oikea Jumala, joka pelastaa kaikki häneen uskovat ja antaa meille ilon ja

voiman ja rohkeuden!

Vartija: Minä en välitä teidän Jumalastanne! Ja joka tapauksessa kaupunkimme hallitusmiehet

käskivät viedä teidät vankilan perimmäiseen selliin ja vartioida tarkasti. Tässä on pimein

sellimme. Liikettä!

Vartija tönäisee Paavalin ja Silaksen selliin (laittaa heidät jalkapuuhun) ja sulkee oven

Vartija: Pian nähdään, antaako se teidän Jumalanne vielä iloa ja rohkeutta! Hah hah! (menee

istumaan vartiopaikalleen jonkin matkan päähän sellistä, pian nukahtaa)

Silas: Nyt ollaan kyllä pulassa, Paavali! Ei se nyt mitään haittaa, että meitä lyötiin ja ruoskittiin

aiemmin, mutta täällä on kylmää ja pimeää… ja noissa koloissa varmaan asuu kaikenlaisia

inhottavia ötököitä!

Paavali: No, täytyy myöntää, ettei tämä ole kodikkain paikka, jossa olen ollut. Mutta muista, Silas,

että meillä on mahtava Jumala, joka pystyy pelastamaan meidät vaikka…

Silas: Aaargh! Oliko tuo rotta?!?

Paavali: Ei, se oli vain iso hämähäkki.

Silas: Hämähäkkikö? Paavali, tapa se!

Paavali: Silas, kuuntele! Jumala on niin suuri, että Hän näkee tämän tilanteemme ja pystyy

pelastamaan meidät, jos haluaa. Ja vaikka jäisimme ikiajoiksi mätänemään tänne tyrmään,

saamme olla ylpeitä siitä että kärsimme Jeesuksen tähden!

Silas: Olet oikeassa! Jumala on jopa suurempi kuin (huomaa rotan ja osoittaa sitä) TUO ROTTA!

Näetkö tuon rotan?!? Paavali, mitä jos rukoilisimme?

Paavali: Hyvä idea! (molemmat alkavat rukoilla)

Silas: Kiitos, Jeesus siitä, että rakastat meitä ja että olet antanut syntimme anteeksi. Kiitos myös

siitä, että saimme tulla tänne Filippiin kertomaan ihmisille sinusta. Jumala, pyydämme että

antaisit meille voimaa kestää tämän vankilan ja rohkeutta täälläkin kertoa sinusta muille.

Kiitos, että olet kanssamme täälläkin. Aamen.

Paavali: Nyt on varmaan jo myöhä. Haluaisitko nukkua?

21

Silas: Ei nukuta. Tekee vain mieli ylistää ja kiittää Jumalaa! Vaikka olemmekin täällä vankilassa,

Jumala on antanut meille niin paljon.

Paavali: Mitä jos laulettaisiin joku hyvä ylistyslaulu? Täällä kaikuu niin, että sen kuulisivat muutkin

vangit. Vanginvartija taitaa jo nukkua.

Silas: Hyvä idea! Miten olisi ”Hän antoi ilon”?

Alkavat laulaa. Jossain vaiheessa alkaa kuulua maanjäristysääniä. Paavali ja Silas heiluvat ja tärisevät

”järistyksessä” ja pääsevät irti kahleista.

Paavali: Mitä täällä tapahtuu?

Silas: Katso, ovet aukeavat! Ehkä Jumalalla on näppinsä pelissä.

Vartija: (putoaa tuoliltaan ja herää, katselee ympärilleen kauhuissaan) Mitä on tapahtunut? Kaikki

ovet ovat auki! Vangit ovat varmaan karanneet ja minä menetän pääni! Mitä minä oikein

teen? Mitä minä teen?

Paavali: Älä tee itsellesi mitään! Me olemme kaikki täällä!

Vartija: (ryntää selliin ja heittäytyy Paavalin ja Silaksen eteen) Herrat! Mitä minun on tehtävä, että

pelastuisin?

Silas: Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi.

Vartija: Nyt minä uskon, että teidän Jumalanne on oikea Jumala, mahtava ja hyvä. (nousee ylös)

Tulkaa kotiini ja kertokaa Hänestä minulle ja perheelleni. Sidon teidän haavanne ja saatte

jotain syötävää. Tulkaa!

Kaikki kolme lähtevät ulos

22

5. Timoteus Efesossa

Roolit: Paavali, Timoteus, uskova1, uskova2

Rekvisiitta: Puvut Paavalille, Timoteukselle ja uskoville, kirjakäärö, kirje Paavalilta, Raamattu/kirjakäärö

Uskovat 1 ja 2 tulevat sisään, uskova1:llä kädessään kirjakäärö josta hän lukee sukuluetteloa (esim. 1. Aik.1)

Uskova2: Olipa mielenkiintoinen tuokin sukuluettelo. Huomasitko, että Gomer oli Jafetin poika!

Uskova1: Joo, tosi jännä juttu. Sukuluettelot on kyllä tosi mielenkiintoisia! En ymmärrä, miksi kukaan

lukee Raamatusta mitään muuta!

Uskova2: Tuo Benjaminin sukuluettelo on kyllä kaikista kiinnostavin. Tiesitkö muuten, että Paavalikin

kuuluu Benjaminin sukuun? Mihinkähän sukuhaaraan?

Uskova1: Häneltä voisi kyllä kysyä… Paisi että Paavali joutuu pian lähtemään täältä Efesosta. Se on

harmi! On ollut mukavaa kuunnella kertomuksia hänen lähetysmatkoistaan. Se oli kyllä ehkä

mielenkiintoisinta, kun hän joutui vankilaan Silaksen kanssa. Muistatko kun hän kertoi siitä

eilen?

Uskova2: Muistan, ja harmi että Paavali lähtee. Mutta toisaalta Paavali kyllä puhuu vähän liikaa

lähetystyöstä ja Jeesuksesta. Olisi mukavaa, jos hän puhuisi enemmän näistä Raamatun

sukuluetteloista. Ne ovat kyllä niin kiinnostavia!

Uskova1: No niin ovatkin! Tiedätkö, löysin muuten taas jotain kummallista niistä. Oletko huomannut,

että kirjoituksissa on ainakin neljä erilaista listaa Benjaminin lapsista!

Uskova2: Ihanko totta? Näytä!

Uskova1: Avaa kirjakäärön ja alkaa tutkia sitä toisen kanssa. Katso, tuossa Benjaminille on lueteltu

kymmenen poikaa ja tässä vain viisi, ja osa eri nimiä! Yhdessä kohdassa puhutaan vain

kolmesta pojasta.

Uskova2: Mutta tuossahan puhutaan Benjaminin suvuista eikä lapsista!

Uskova1: Hieman ärsyyntyneenä: No lapsia siinä kuitenkin tarkoitetaan! Sinä et kyllä ymmärrä edes

selvää heprean kieltä.

Uskova2: Myös ärsyyntyneenä: No paremmin kuin sinä ainakin, senkin kamelin kyttyrä! Tuossa

kohdassa on ainakin selvästi lueteltu vain kolme vanhinta poikaa!

Uskova1: Huutaen: Senkin strutsin kaula! Etkö sinä ääliö huomaa, että ne ovat eri nimet kuin tuossa

viereisellä palstalla!

Uskova2: Ja etkö sinä idiootti tajua että samalla ihmisellä voi olla kaksi eri nimeä!

Paavali ja Timoteus tulevat nopeasti sisään

Paavali: Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Taasko te väittelette niistä turhista sukuluetteloista?

Uskova2: No minä ja tuo ääli… Uskova1 tökkää kylkeen …eikun siis rakas uskonveljeni keskustelimme

Benjaminin pojista. Erittäin tärkeä aihe. Molemmat nyökyttelevät.

23

Paavali: Tärkeää on vain Jumalamme antama pelastus, se että Jeesus on kuollut syntiemme puolesta.

Vain se on tärkeää. Mutta en ehdi enää puhua siitä, sillä minun täytyy nyt lähteä

Makedoniaan.

Uskova1: Seurakunnan tulee kova ikävä sekä Timoteusta että sinua, Paavali. Jos olisit jäänyt, olisit

voinut selittää tuolle kovapäälle, että Benjaminilla ei välttämättä ollutkaan tasan kymmentä

poikaa, sillä…

Uskova2: Tulistuen: Kyllä oli, vaikka sinä sakaalinpenikka väittäisit mitä! Kyllä minä osaan lukea

Raamattua aivan yhtä hyvin kuin sinäkin, ja…

Uskova1: Sinä et osaa lukea yhtään mitään, etkä näköjään laskeakaan! Kuka tahansa näkee, että poikia

on joka kohdassa eri määrä!

Paavali: Jos teidän on pakko riidellä, niin menkää ulos. Minun täytyy suunnitella matkaa, eikä tässä

mölyssä kuule omia ajatuksiaankaan.

Uskova2: Hyvä on. Näkemiin, Paavali! Näkemiin, Timoteus!

Uskova1: Hyvää matkaa!

Uskovat lähtevät kinastellen ulos. Paavali ja Timoteus katsovat hetken heidän jälkeensä.

Timoteus: Seurakuntaa ei voi jättää yksin.

Paavali: Kumma kyllä ajattelin itse juuri samaa. He keskittyvät aivan turhiin asioihin, eivätkä

Jeesukseen! Minun on pakko lähteä, mutta jonkun on jäätävä tänne ja puhuttava heille

järkeä.

Timoteus: Olet aivan oikeassa.

Paavali: Sen henkilön tulisi tuntea Raamattua ja olla luotettava.

Timoteus: Olet aivan oikeassa.

Paavali: Mielestäni paras henkilö tähän tehtävään olisit sinä, Timoteus!

Timoteus: Olet aivan oi… Mitä?!? Minäkö? Ei, ei, ei, ei! En usko, että pystyisin siihen!

Paavali: Uskon, että pystyt. Jumala auttaa sinua toimimaan rohkeasti ja viisaasti.

Timoteus: Mutta minä olen niin nuori! Ei kukaan usko minua, vaikka yrittäisinkin puhua heille. Ja

muistatko, miten kävi Korintissa? En minä onnistunut silloinkaan!

Paavali: Minäpä uskon, että sinä pärjäät hyvin!

Timoteus: Minä en uskalla jäädä yksin noiden kanssa! Ei heitä voi saada sopuun!

Paavali: Et sinä ole yksin. Muista vain Jumalan lupauksia; Hän on sinun kanssasi. Kuntele, Timoteus:

lue Raamattua sekä itsellesi että seurakunnalle. Silloin sinä saat rohkeutta ja hekin saattavat

järkiintyä

Timoteus: (epäröi hetken) No… jos sinä haluat, että jään, niin minä jään. Ja minä yritän selvittää

tilanteen. Mutta siinä kyllä tosiaan tarvitaan Jumalan apua!

Paavali: Kiitos, Timoteus. Minun täytyy lähteä nyt, mutta lupaan kirjoittaa sinulle.

24

Timoteus: Tulen saattamaan sinua maantielle asti.

Paavali ja Timoteus lähtevät ulos. Pian sisään tulevat Timoteus ja uskovat.

Uskova1: …ja sitä paitsi ensimmäisessä Aikakirjassa on vierekkäin KAKSI luetteloa, jossa on eri määrä

nimiä ja…

Uskova2: Mutta minähän olen sanonut, että he ovat voineet toiseen kirjata vain osan nimistä ja

toiseen koko perheen.

Timoteus: Ja minähän olen jo viimeiset pari vuotta yrittänyt jankuttaa teille, ettei sillä ole mitään väliä!

Uskova2: Totta kai sillä on väliä, tämä on hyvin tärkeä asia!

Timoteus: Voi kunpa Paavali olisi täällä!

Uskova1: Ai niin, Paavalista puheen ollen häneltä tuli sinulle kirje. (Ojentaa kirjeen Timoteukselle, joka

alkaa lukea)

Uskova2: Mitähän sukukuntaa Paavali muuten on? Minä veikkaisin Huppimia.

Uskova1: Ei, ei! Varmasti Rafan sukua. Tarkistetaanko?

Uskova2: Tarkistetaan! (Molemmat menevät kauemmas tutkimaan kirjakääröä)

Timoteus: (lukee itsekseen) ”…kehotin sinua jäämään Efesokseen, jotta kieltäisit siellä eräitä

harrastamasta taruja ja noita loputtomia sukuluetteloita.” No sitähän tässä on yritetty

viimeiset pari vuotta, mutta tehtävä alkaa tuntua mahdottomalta. Mitähän muuta Paavali

kirjoittaa? ”Lue seurakunnalle pyhiä kirjoituksia” Hmm… ”Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä

syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi

Jumalan tahdon mukaiseen elämään.” Tämähän on aivan totta! Minun pitää lukea enemmän

Raamattua. Aloitankin heti! (Ottaa Raamatun/kirjakäärön ja lukee hetken aikaa) Hei, täältä

löytyykin hyviä kohtia, jotka voisin lukea muille. (uskoville) Hei kuulkaa, mitä löysin

kirjoituksista!

Uskovat lopettavat sukuluettelon tutkimisen ja kuuntelevat kun Timoteus lukee.

Timoteus: ”Kiivas mies panee alulle riidan, pitkämielinen riidan lopettaa.” Tämän mukaan meidän ei siis

saisi riidellä turhista asioista. Muistattehan, että Joosef sanoi veljilleen: ”Älkää riidelkö”.

Toisessa kohdassa sanotaan: ”Paljot puheet ovat vain unta ja turhuutta. Pelkää sinä

Jumalaa!” Älkää tekään tutkiko turhia asioita vaan keskittykää Jumalaan!

Uskova1: Sanotaanko pyhissä kirjoituksissa todella noin?

Uskova2: Olemmeko me keskittyneet liikaa sukuluetteloihin?

Uskova1: (toiselle uskovalle) Anteeksi, kun riitelin kanssasi! Ei sillä oikeasti ole väliä, montako poikaa

Benjaminilla oli.

Uskova2: Anna anteeksi, kun haukuin sinua! Et sinä oikeasti ole idiootti.

Timoteus: Kiitos Jumalalle, vihdoinkin te ymmärrätte! Eiköhän mennä yhdessä tutkimaan, mitä

Raamatussa sanotaan Jeesuksesta.

Uskova1: Joo, mennään! (Lähtevät yhdessä)

25

6. Rooman uskovat rohkaisevat Paavalia

Roolit: Paavali, vanginvartija, Demas, Julius

Rekvisiitta: Puvut Paavalille, Demakselle, Juliukselle ja vartijalle, eväslaukku, kirjakäärö, kahleet Paavalille

Demas lukee kirjakääröä, kun Julius ryntää sisään.

Julius: Demas! Demas! Et ikinä arvaa, mitä on tapahtunut?

Demas: Rauhoitu vähän, Julius! Et kai taas ole pessyt Keisarin valkoisia vaatteita punaisten kanssa?

Luulisi, että palatsista löytyy muita palvelijoita, jotka osaavat pyykätä.

Julius: En ole! Sitä paitsi se tapahtui vain kerran! Ei, tämä koskee Paavalia!

Demas: Apostoli Paavaliako? Sitä Paavalia, joka on vuosikymmeniä kulkenut lähetystyössä Kreikassa

asti? Sitä Paavalia, joka lähetti meille Rooman seurakunnalle sen kirjeen?

Julius: Juuri häntä! Hänet on vangittu, koska juutalaiset papit suuttuivat häneen. Hehän eivät pidä

siitä, että Jeesuksen sanotaan olevan Jumalan Poika.

Demas: Voi ei! Mutta mistä sinä tuon kuulit? Paavalihan on tuhansien kilometrien päässä täältä

Roomasta.

Julius: Eipäs olekaan! Hänet on kuljetettu tänne Italiaan oikeudenkäyntiin. Hän on parhaillaan

Puteolissa.

Demas: Mutta sinnehän on vain parisataa kilometriä täältä! Hmm… arvaa mitä mietin?

Julius: No mitä?

Demas: Mitä jos menisimme tapaamaan Paavalia? Voisimme mennä häntä vastaan Tres Tabernaeen

tai Forum Appiin asti; niihin kyliin on vain muutaman päivän kävelymatka.

Julius: Hyvä idea! Paavalista olisi varmaan mukava nähdä muita Jeesukseen uskovia. Se varmaan

piristäisi häntä. Toisaalta… täällä Roomassakin vainotaan uskovia ja laitetaan heitä vankilaan.

Jos menemme Paavalia tapaamaan, kaikki tajuavat myös meidän uskovan Jeesukseen.

Meidätkin voidaan vangita!

Demas: Totta… mutta toisaalta Jumala ei halua, että salaamme uskomme. Ja Paavali varmaan todella

kaipaa uskovien ystävien rohkaisua!

Julius: Olet oikeassa. Lähdetään vain!

Demas: Joo, mennään! Otan vain eväitä mukaan. (ottaa eväslaukun ja he lähtevät ulos)

Näyttämölle vaeltaa Paavali kahleissa, perässään vanginvartija

Paavali: Kuinka pitkä matka vielä?

Vartija: Roomaanko? Ehkä sataviisikymmentä kilometriä. Olemme nyt Forum Appii –nimisessä

pikkukylässä. Miksi kyselet?

Paavali: Olen niin väsynyt. Ja kaipaan muiden uskovien seuraa! Roomassa varmasti tapaisin

Jeesukseen uskovia.

26

Vartija: Enpä tiedä… Keisari Nero on vanginnut monia uskovia, eivätkä vapaana olevat välttämättä

halua tunnustaa olevansa kristittyjä. Sinun oikeudenkäyntisi käydään muuten keisarin

edessä. Aiotko tunnustaa hänelle uskovasi Jeesukseen? Sinut saatetaan vaikka tappaa!

Paavali: Varmasti Jumala antaa minulle siihen rohkeutta. En ikinä haluaisi kieltää Jeesusta!

Paavali ja vartija kävelevät näyttämöllä. Ulkoa tulevat nyt Demas ja Julius, pysähtyvät hieromaan jalkojaan.

Demas: Vihdoinkin olemme Forum Appiissa! Jalkani ovat aivan rakoilla!

Julius: Olisivat vähemmän rakoilla, jos emme olisi eksyneet siihen metsään. Sinä ja sinun oikotiesi!

Demas: (huomaten Paavalin) Hei, katso tuonne! Siellä on juutalainen mies sotilaan kanssa. Sen täytyy

olla Paavali! Mennään!

Juoksevat Paavalin luo

Julius: Paavali!

Demas: Tervehdys, Paavali!

Vartija: (Paavalille) Ovatko nämä tuttujasi?

Julius: Olemme Jeesukseen uskovia, Rooman seurakunnasta!

Demas: Tulimme tänne tervehtimään ja rohkaisemaan sinua.

Julius: Olemme kuulleet lähetysmatkoistasi ja siitä, kuinka olet palvellut Jeesusta.

Demas: Olemme valmiita vaikka siihen, että meidät vangitaan myös, mutta uskoamme emme kiellä!

Vartija: Olette te uskovat kummallisia! Mutta en minä teitä pidätä; saatte kulkea kanssamme

Roomaan asti.

Paavali: Kiitos Jesukselle! Juuri kun kaipasin uskovien seuraa ja rohkaisua, Jumala lähetti teidät minua

tapaamaan! Kiitos, veljet! (uskovat halaavat Paavalia) Nyt olen varma, että uskallan jopa

keisarin edessä kertoa uskostani.

Vartija: Mennään! Rooma odottaa.

27

KOLME RENGASTA

Tarvikkeet:

3 narua: kultainen, musta ja punainen o kultaisen voi korvata keltainen tai valkoinen, mustan vihreä tai ruskea, mutta silloin tarinaa

täytyy myös hieman muuttaa o narujen ei saa olla niin kovia, että solmut aukeavat itsestään o narujen ei mieluiten saa joustaa, ettei yleisö luule tempun johtuvan siitä

Tarina:

Kerron nyt teille tarinan näillä kolmella narulla. Tämä kultainen naru edustaa Jumalaa (1)solmi kultainen naru ympyräksi), sillä Jumala on hyvä ja oikeudenmukainen. Se edustaa Jumalaa myös siksi, että kultaisesta väristä tulee mieleen kaikki mikä on arvokasta ja puhdasta. Naru on ympyrän muodossa, sillä Jumalallakaan ei ole alkua eikä loppua. Tämä musta naru taas edustaa ihmistä (1)solmi musta naru ympyräksi), sillä ihminen on syntinen, eikä ollenkaan hyvä ja puhdas kuten Jumala. Raamattu sanoo, että kaikki ihmiset ovat tehneet jotain pahaa. Naru on musta myös siksi, että se on maan väri, ja alussa Jumala teki ihmisen maasta.

Nämä kaksi naruympyrää eivät voi kiinnittyä toisiinsa. Jumala, joka on hyvä ja puhdas, ei voi olla yhteydessä syntisen ihmisen kanssa. Raamattu kuitenkin kertoo, että Jumala haluaa olla meihin yhteydessä. Hän ratkaisi ongelman tällä (näytä punaista narua). Mitä teille tulee mieleen punaisesta väristä? (rakkaus) Punainenhan on rakkauden väri (2-3)solmi punainen naru erikoissolmulla). Eikös ole hassua, että rakkauden väri on myös veren väri! Jumala rakasti meitä niin paljon, että antoi poikansa Jeesuksen kuolla ja vuodattaa verensä meidän puolestamme. Kun pyydämme anteeksi syntejämme ja uskomme Jeesukseen (4-5)vedä ympyrät yhteen), niin voimme olla yhteydessä Jumalan kanssa Jeesuksen veren kautta. Tätä on uskoontulo; että voimme saada pahat tekomme anteeksi ja olla yhteydessä Jumalaan.

Temppu:

1) 2) 3)

Kultainen ja musta naru solmitaan renkaiksi

merimiessolmuilla tai ”umpisolmuilla”.

Punaisen narun ensimmäinen pää kierretään kuvan mukaan

ja toinen pää vedetään silmukasta läpi.

Ensimmäinen pää vedetään myös silmukasta ja solmu

kiristetään. Toisen pään tulisi kyetä liukumaan ees taas.

4) 5)

”Liukuva” pää laitetaan kahden muun renkaan läpi ja molemmista päistä vedetään.

Käsi vetää päät punaisen ympyrän läpi.

Renkaiden kuuluisi nyt olla kiinni toisissaan, punainen

keskellä.

28

RUKOUSLEIKKEJÄ

Ideat seuraaviin rukousleikkeihin on saatu King’s Kids Finlandin vihkosesta ”100 rukousleikkiä”. Leikkejä ja ohjeita on sitten muokattu omiin tarpeisiin sopiviksi.

Kaikissa leikeissä tulee muistaa, että lapsilla voi olla suuri kynnys rukoilla ääneen. Tämän vuoksi rukoilemista on leikeissä yritetty helpottaa antamalla valmiita rukouksia tai kiitosaiheita. Silti jotkut eivät millään uskalla rukoilla ääneen. Ohjaajan tulisi yrittää kannustaa ja rohkaista ääneen rukoilemiseen, mutta ei missään nimessä pakottaa.

Paketti piirissä

Ennen leikkiä jokaiselle ryhmälle tehdään paketit esim. sanomalehtipaperista. Sisimmäksi laitetaan yhtä monta karkkia kuin on ryhmäläistä, se paketoidaan ja päälle teipataan lappu, jossa lukee: ”Avaa viimeinen paketti ja jaa jokaiselle ryhmäläiselle yksi karkki.” Sitten päälle laitetaan seuraava kerros paperia, jonka päälle teipataan lappuun kirjoitettu rukous, esim. ”Rakas Jeesus, siunaa perhettäni.” Sen päälle paketoidaan jälleen uusi kerros ja erilainen rukouslappu. Tätä jatketaan, kunnes kerroksia on suurin piirtein yhtä monta kuin ryhmäläisiä.

Leikki alkaa siten, että ryhmä menee piiriin istumaan (tai seisomaan) ja ohjaaja selittää leikin säännöt. Musiikki alkaa soida ja paketti lähtee nopeaan tahtiin kiertämään piirissä, lapselta toiselle. Kun musiikki lakkaa, se jolle paketti jää, avaa päällimmäisen kääreen. Sitten kaikki hiljentyvät rukoilemaan (voidaan esim. laittaa silmät kiinni ja kädet ristiin) ja paketin avannut lapsi lukee lapussa olevan rukouksen muiden lasten rukoillessa samaa mielessään. Sitten musiikki alkaa taas soida ja paketti lähtee liikkeelle. Tätä jatketaan, kunnes kaikki kerrokset on avattu. Lopuksi jokainen saa karkin.

Liitteissä on myös tulostettavia esimerkkejä rukouksista.

Kiitospussi

Jokaiselle ryhmälle jaetaan pussi, jossa on kiitosaiheita sisältäviä lappuja vähintään yhtä monta kuin ryhmäläisiä. Kiitosaiheet ovat lapuissa yhdellä sanalla tai lyhyellä lauseella ilmaistuja (esim. ”kaverit”, ”leiri” tai ”että saamme käydä koulua”). Istutaan (tai seisotaan) piirissä ja ohjaaja kertoo, kuinka pussin kanssa toimitaan. Joku lapsi aloittaa ottamalla pussin käteensä ja vetämällä sieltä lapun. Sitten hiljennytään kiittämään Jumalaa lapussa lukevasta asiasta. Lapun nostanut lapsi ohjataan kiittämään ääneen sanomalla ”Kiitos Jeesus x:stä” tai ”Kiitos Jeesus että x” (x:n paikalle tietenkin laitetaan lapussa lukeva asia). Jos lapussa esim. lukee ”kaverit”, voi lapsi sanoa ”Kiitos Jeesus kavereista”.

Kun rukous on ohi, pussi annetaan seuraavalle lapselle piirissä ja tämä vuorostaan nostaa lapun. Tätä jatketaan, kunnes laput loppuvat (tai vähintään siihen asti, kunnes kierros on kerran käyty loppuun).

Liitteissä on myös tulostettavia esimerkkejä kiitosaiheista.

Rytmirukous

Yhdessä ryhmän kanssa keksitään rukousaihe (kiitos, pyyntö tai vaikka esirukous), esim. ”Anna Jeesus hyvät säät”. Sitten keksitään yhdessä ohjaajan avustuksella rytmikäs taputus rukoukseen. Voidaan taputtaa käsiä yhteen, polviin, päähän, varpaisiin tai voidaan vaikka tömistelläkin –mitä vain lapset keksivät. Edelliseen rukoukseen sopisi esim. kaksi taputusta polviin (an-na), sitten kaksi kertaa kädet yhteen (Jee-sus), sitten kaksi tömistystä jaloilla (hy-vät), lopuksi kerran kädet yhteen (säät). Sitten ohjaaja ensin näyttää ja sanoo rukouksen, minkä jälkeen lapset toistavat sen liikkeineen ja sanoineen yhteen ääneen. Seuraavaksi keksitään yhdessä uusi rukous ja siihen rytmikäs taputus. Jos lapsista löytyy vapaaehtoisia, hekin voivat vuorotellen olla ”johtajana”, joka sanoo rukouksen ja tekee liikkeet ensin. Jatketaan niin kauan kuin lapset keksivät rukoiltavaa tai aikaa riittää.

Ohjaajan on tärkeää muistuttaa lapsia siitä, että tässäkin rukoillaan Jumalaa, joka rakastaa ja kuulee meitä. Ohjataan lapsia puhumaan nimenomaan Taivaan Isälle eikä toisilleen!

29

RUKOUKSIA PAKETTI PIIRISSÄ –LEIKKIIN

Rakas Taivaan Isä, siunaa opettajaani!

Jumala, anna meille hyvät yöunet ensi yönä.

Rakas Jeesus, anna loppuleirille hyvä sää!

Auta, Jeesus, meitä kaikkia löytämään uusia

kavereita!

Siunaa, rakas Jeesus, kaikkia kavereitani.

Taivaan Isä, anna meille rohkeutta kertoa

Sinusta muille.

30

Jumala, pyydän sinulta rohkeutta valita oikein.

Pyydän Sinua, Jumala, auttamaan läksyjen kanssa ensi vuonna.

Anna Jeesus mukavia hetkiä

sisarusteni/kavereitteni kanssa!

Täytä moni tällä leirillä Pyhällä Hengellä!

Anna monen tulla leirin aikana uskoon.

Tehtävä: Avaa viimeinen kääre ja

jaa jokaiselle ryhmäläisellesi yksi

karkki!

31

KIITOSAIHEITA KIITOSPUSSIIN

PERHE KAVERIT

USKO ETTÄ MEILLÄ ON

TARPEEKSI RUOKAA

KOTI LEIRI

SEURAKUNTA KESÄLOMA

32

AURINGONPAISTE VANHEMMAT

ETTÄ SUOMI ON TURVALLINEN

MAA

ETTÄ SAAMME KÄYDÄ KOULUA JA

OPPIA

JUMALAN RAKKAUS

ETTÄ USKOMALLA JEESUKSEEN SAA SYNNIT ANTEEKSI

ELÄIMET MEIDÄN

RYHMÄLÄISET

33

34