Kotiseutukosteikko Life+| Life+ Return of Rural WetlandsLife09 NAT/fi/000563

Layman’s report

GRAAFINEN OHJEISTUS

2015

maanomIstaJa-LÄHtÖIstÄ yKsItyIsmaIDen LUonnonHoItoa Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen menestys yksityismaiden luonnonhoidon edistämisessä perustui maanomistajalähtöiseen työtapaan. Tavoitteena oli tukea ensisijaisesti paikallisten aloitteesta käynnistyviä kosteikkoprojekteja, joita kohtaan maanomistajat ja paikalliset yhteisöt osoittivat kiinnostusta. Kosteikon perustamis- ja kunnostamistoimenpiteet suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. Käytännön työt toteutettiin yhdes-sä, ja maanomistajat sekä paikalliset yhteisöt osallistuivat talkootyöllä tai omalla rahoituksella mahdollisuuksiensa mukaan. Paikallinen panostus oli monilla kosteikoilla ratkaiseva, mahdollistaen kohteen toteutumisen.

Maanomistajalähtöisen luonnonhoidon toimintamallin vahvuus perustui pai-kallisten aktiiviseen osallistumiseen. Tahtoa ja sitoutumista osallistumiseen ei kuitenkaan muodostu, mikäli alueiden omistajuus ja päätäntävalta eivät säily paikallistasolla tai, mikäli alueiden käyttöä rajoitetaan voimakkaasti. Kosteikot tarjoavat myös lukuisia virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tuottavat monipuolisia hyvinvointivaikutuksia, jotka koetaan paikallisesti tärkeiksi. Kosteikkoelinym-päristöjen suojelun osalta kysymys näiden nautinnasta on kriittinen, sillä ilman aktiivisia hoitotoimia aikaansaadut luontovaikutukset valuvat nopeasti hukkaan. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen maanomistajalähtöinen toimintamalli osoit-ti, että paikallisista lähtökohdista tuettu luonnonhoitotyö voi tuottaa kustannus-tehokkaasti merkittävää lisäarvoa kosteikkoluonnon hyväksi.

LanDoWner-DrIVen natUre manaGement oF prIVate LanDsThe LIFE+ Return of Rural Wetlands project succeeded in improving the na-ture management of private lands owing to the project’s landowner-driven approach. The goal was to support wetland projects primarily initiated by the locals − projects that the landowners and local communities were interested in. The establishment and restoration of wetlands was planned in close cooperation with the landowners and other local parties. Practical work was carried out together, and the landowners and local communities performed collective volunteer work or financed the project at the best they could. In many cases, local input was crucial and many of the wet-lands would not have been completed without it.

The strength of the landowner-driven nature management strategy was based on the active participation of the locals. However, the only way to retain the locals’ will and commitment towards such projects is by keep-ing the ownership of the areas and the power of decision on a local level and by avoiding the heavy restriction of the usage of the managed areas. Wetlands offer numerous recreational opportunities and produce versatile wellbeing effects, which are locally considered important. The benefits of wetland habitats to the locals must be taken into consideration in the conservation and management. Without active management, relying on lo-cal resources, the benefits of establishment or restoration will be lost. The LIFE+ project’s landowner-driven strategy proved that nature management work, which is supported by a local basis, can produce significant added value to the wetland area in a cost-effective way.

KotIseUtUKosteIKKo LIFe+Projektin toiminta-aika 1.9.2010 – 31.12.2015Budjetti: 2,06 milj. euroaProjektin toteuttaja: Suomen riistakeskusRahoittajat: EU LIFE+, Suomen riistakeskus, maa- ja metsätalousministeriöToiminta-alue: Suomi, yksityisomistuksessa olevat maa- ja metsätalousalueet suojelualueiden ulkopuolellaProjektin internetsivut: kosteikko.fi

Layman’s reportJulkaisija: Kotiseutukosteikko LIFE+ (LIFE09 NAT/FI000563), Suomen riistakeskus, Teksti ja valokuvat: Mikko Alhainen, Marko Muuttola, Timo Niemelä ja Juha SiekkinenPiirroskuva: Jari KostetKartta: Maanmittauslaitos, lupanumero 4496/MML/15Taitto: Minna Paananen, Tmi M PaananenPaino: Newprint Oy, Raisio, 2015

LIFe+ retUrn oF rUraL WetLanDsProject name: LIFE+ Nature & Biodiversity project “Return of Rural Wetlands: Local participation and innovative methods for cost-effective large-scale wetland restoration”, LIFE09 NAT/FI/000563.Project duration: 1.9.2010 – 31.12.2015Total budget: 2,06 MEURThe project was implemented by The Finnish Wildlife AgencyFinanciers: EU LIFE+, The Finnish Wildlife Agency, Ministry of Agriculture and ForestryProject area: Private owned agricultural and forestry areas outside the protected areas in FinlandProject webpage: kosteikko.fi/en

Layman’s reportPublished: LIFE+ Return of Rural Wetlands (LIFE09 NAT/FI000563), the Finnish Wildlife AgencyText and photos: Mikko Alhainen, Marko Muuttola, Timo Niemelä and Juha SiekkinenDrawing: Jari KostetMap: National Land Survey of Finland, 4496/MML/15Translation: Paula Bertell Wasa TranslationsLayout: Minna Paananen, Tmi M PaananenPrint: Newprint Oy, Raisio, Finland, 2015

2 3

KaDonneIDen KosteIKKoJen JÄLJILLÄSuomi tunnetaan maailmalla tuhansien järvien ja lukemattomi-en kosteikkojen maana. Kuitenkin viimeisten vuosisatojen aikana maastamme on kadonnut valtava määrä kosteikkoja laajamittaisen kuivatustoiminnan seurauksena. Toimenpiteillä on ollut kauaskantoi-sia vaikutuksia näistä elinympäristöistä riippuvaisten lajien menes-tymiseen, sillä kosteikkojen määrän dramaattisen vähenemisen lisäksi kuivatustoimet ovat heikentäneet kosteikkojen laatua ja niiden elinympäristöarvoa. Osa entisen loistonsa menettäneistä kosteikoista voidaan palauttaa kunnostustoimin elämää kuhiseviksi luonnonkei-taiksi ja sopivilla alueilla tuhoutuneita kosteikkoja voidaan korvata rakentamalla uusia kosteikkoja. Kosteikot ovat elintärkeitä niin luonnolle kuin ihmisillekin. Matalat elämää kuhisevat kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden huippu-paikkoja. Ne tarjoavat elinympäristöjä muun muassa monipuoliselle vesi-, ranta- ja kahlaajalinnustolle. Kosteikot toimivat myös luonnon omina vedensuodattimina pysäyttäen kiintoainetta ja sitoen ravintei-ta maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuivatusvesistä. Kos-teikot elävöittävät ja monipuolistavat maisemaa, ja vesistöjen latvoilla sijaitsevat kosteikot tasoittavat tehokkaasti tulvavirtaamia.

HanKKeen VIsIo Ja taVoItteetKotiseutukosteikko LIFE+ -hanke edistää kosteikkojen, vesilintujen tärkeimpien elinympäristöjen, perustamista, kunnostamista ja hoitoa maa- ja metsätalousalueiden arkiluonnossa.

Mallikosteikkojen valtakunnallisen verkoston esimerkkien sekä aktiivisen tiedotuksen, neuvonnan ja kosteikko.fi -sivujen avulla lisätään tietoutta kosteikkojen arvosta muun muassa luonnon monimuo-toisuudelle, vesilinnuille sekä vesiensuojelulle.

Yhdessä maanomistajien, yhdistysten ja yritysten kanssa perustetut mallikosteikot toimivat käytän-nön esimerkkeinä ja innostavat lähiseudun toimijoita omien kosteikkohankkeiden käynnistämiseen.

In searCH oF Lost WetLanDsFinland is known as the land of a thousand lakes and countless wetlands. However, a large number of these wetlands have disappeared from our country due to large-scale drainage operations during the last hundred years. These operations have had far-reaching effects to the survival of spe-cies that are dependent on the wetland habitats, because the drainage operations have drastically reduced the number of wetlands and weakened their quality and value as waterfowl habitats. Some of these degraded wetlands can be restored into lively natural havens, and lost wetlands can be replaced by new ones in suitable areas.

Wetlands provide habitats for a wide variety of wa-terfowl, shorebirds and waders. In addition, they function as nature’s own water filters by stopping sediments and binding nutrients from the drainage waters of agriculture, forestry and peat produc-tion. Wetlands create life to the landscape, provide aesthetical values, and wetlands situated at head-waters effectively level out flood flows.

tHe proJeCt’s VIsIon anD oBJeCtIVesThe LIFE+ Return of Rural Wetlands project improves the establishment, restoration and management of wetlands − the most impor-tant waterfowl habitats − in the everyday nature of agriculture and forestry areas.

The awareness of the value of wetlands to biodiversity, waterfowl and water protec-tion is being increased with the help of the national network of model wetlands as well as with active information and guidance and via the homepage (www.kosteikko.fi).

The model wetlands that were established together with landowners, associations and companies function as practical examples and encourage the local parties to launch their own wetland projects.

4 5

patoraKentamIsta maJaVan maLLIInHankkeen mallikosteikkojen päätavoitteena oli lisätä vesilintujen tarvitsemia tuottavia poikue-elinympäristöjä kustannustehokkaasti. Majavan matkiminen ja vedennosto alavaan notkoon maakasvillisuu-den päälle luo matalan kosteikon. Veden alle jäävä kasvillisuus tarjoaa ravintoa vesiselkärangattomille, joiden määrä voi sopivissa oloissa kasvaa räjähdysmäisesti. Runsas ravinto tekee patoamalla rakenne-tuista kosteikoista ihanteellisia ruokailuympäristöjä etenkin vesilin-tupoikueille. Padotut kosteikot ovat myös maisemallisesti näyttäviä ja maastonmuotojen mukaan polveileva rikkonainen rantaviiva lisää entisestään kohteiden monimuotoisuusarvoja. Positiivisista luontovai-kutuksistaan johtuen patoamista suosittiin mallikosteikkojen perusta-misessa aina, kun se muun maankäytön puolesta oli mahdollista.

Patopenkereen rakentaminen on kosteikon perustamisen mittavin työ-vaihe. Rakennustyöt toteutettiin yleensä keskiraskailla kaivinkoneilla.

Tavoitteena oli rakentaa suhteellisen matalia avovesipintaisia kosteikkoja, joiden keskisyvyys on vain noin puolen metrin luokkaa. Patopenkereisiin asennetuilla vedensäätelylaitteistoilla kosteikkojen vedenpinnan korkeut-ta on mahdollista säädellä jopa kymmeniä senttejä tavoitetason molem-min puolin. Useimmat kosteikot ovat myös tyhjennettävissä, mikä paran-taa entisestään kohteiden hoitomahdollisuuksia kosteikkojen kehityksen eri vaiheissa. Kosteikkojen patopenkereet rakennettiin yleensä paikan päältä löytyneistä maa-aineksista, kuten savesta, moreenista tai pitkälle maatuneesta turpeesta. Patorakennustyöt kannattaa tehdä kesäkaudella sulan maan aikana, jotta padosta saadaan kerralla vedenpitävä.

The objective is to construct relatively shallow open-water wetlands that have an average depth of only about half a meter. Water regula-tion equipment installed in dam embankments enables the regulation of the water level by tens of centimeters above and below the target level. Most wetlands can also be drained completely, which moreover improves the management possibilities in the areas’ different develop-ment stages. Dam embankments are usually constructed of whatever soil is available on-site, like clay, moraine or highly decomposed peat. They should be constructed during the summer when the earth is un-frozen in order to render the dam watertight at one go.

ImItatInG tHe BeaVersThe main objective of the project’s model wetlands was to increase the productive brood habitats needed by waterfowl in a cost-effective way. Imitating the beavers and flooding water over a low-lying land and vegetation creates a shallow wetland. Flooded land vegetation provides nutrition to aquatic invertebrates, thus enabling them to increase ex-ponentially in suitable conditions. Dammed wetlands are ideal feeding habitats especially for waterfowl broods due to an abundance of food. They are also scenically impressive, and meandering shoreline along the landscape enhances the wetlands’ diversity values. Damming is, when possible, the preferred method of constructing wetlands due to its posi-tive nature effects.

The construction of a dam embankment it is usually the largest task. Medium-heavy excavators are most common equipment for construction of dams, embankments and islands.

6 7

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa patoamalla perustettujen kos-teikkojen koko vaihtelee alle 1 hehtaarista yli 20 hehtaarin lintujärviin. Pienikin kosteikko voi olla merkittävä vesilintujen elinympäristönä, jos sopivaa suojaa ja ravintoa on riittävästi tarjolla.

Kosteikkoja voidaan perustaa patoamalla mo-nenlaisiin ympäristöihin. Lähialueen maankäyttö asettaa rajoitteita kostei-kon perustamiselle mutta hyvällä suunnittelulla esimerkiksi alavia pelto-notkoja on mahdollista palauttaa kosteikoiksi.

Wetlands can be constructed by damming in all kinds of environments. The land usage of a nearby area limits the establishment of a wetland but, with good plan-ning, low-lying field tracts can be restored into wet-lands, considering the drain-age of roads and forests.

The dammed wetlands in the LIFE+ project vary in size from less than one-hectare areas to over 20-hectare bird lakes. Even a small wetland can develop into a significant waterfowl habitat, provided that the area offers enough food and shelter for the broods.

8 9

KaIVamaLLa eLInympÄrIstÖJÄ VesILInnUILLeKaivamalla rakennettu kosteikko on toimiva vaihtoeh-to silloin, kun kosteikon kunnostaminen patoamalla ei ole mahdollista esimerkiksi alueen tasaisuuden tai maaomistusolojen vuoksi. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen kaivamalla perustetuissa kosteikoissa teh-tiin sekä laajoja yhtenäisiä avovesialueita että saarten ja vesiuomien muodostamia mosaiikkimaisia verkos-toja. Pitkäpuomista kaivinkonetta käytettiin kesällä, kun kosteikon reunoilla oli kantava maaperä mutta keskiosassa pehmeää ja vetistä aluetta.

Kosteikon rakentaminen kaivamalla on yleensä kalliim-paa kuin patoamalla tehtynä. LIFE+ -hankkeessa kai-vettujen kosteikkojen kustannukset pinta-alaa kohden olivat kaksi-kolme kertaa suuremmat kuin patoamalla rakennettujen. Kaivetun maan siirto kosteikon reunoil-le, kasaus saariksi ja sen tasaaminen sekä maisemointi aiheuttivat suurimmat kuluerät.

eXCaVatIon Creates WaterFoWL HaBItatsExcavating a wetland is a practical solution when the area cannot be restored by damming due to e.g. its flatness or ownership circumstances. In the LIFE+ Return of Rural Wetlands project open-water areas,mosaics of islands and watercourses were constructed to restore the wetland . A long-reach excavator was used in the summer when the land around the wetland’s edges could support the load but the middle area was soft and waterlogged.

A wetland’s excavation is usually more expensive than damming. The excavation costs in the LIFE+ project were 2−3 times larger per hectare than the damming costs. Earthmoving to the wetland’s edges as well as stacking the earth into islands and leveling it in places were the most expensive work stages, together with landscaping work.

10 11

Talvella konetyöt onnistuivat hyvin, koska kaivinkoneilla voitiin työskennellä jäätyneellä maaperällä tai paksun lumipeitteen kannattelemana. Lisäksi pystyt-tiin käyttämään traktoreita kaivetun maan kuljettamiseen kosteikon reunoille. Kelluvaa kaivinkonetta käytettiin avovesialan lisäämiseen, kun järven rannat olivat hyvin märkiä eikä niitä voitu jäädyttää.

Vesilinnut hyötyvät rakennettujen kosteikkojen avoimista alueista ja suojaisten saarien ympäristöistä. Avoimilla vesialueilla vesilinnut voivat rauhassa le-päillä ja ruokailla niillä olevilla matalikoilla. Saarissa ja niitä kiertävissä vesiuomissa on monipuolisesti elinympäristöjä, joissa aikuisille vesilinnuille ja niiden poikasille on runsaasti ravintoa. Aikuiset voivat käyttää ravinnoksi kasvillisuutta matalassa rantavedessä ja maa-alueilla lähellä vesirajaa. Poikaset löytävät selkärangattomia parhaiten matalasta rantavedestä, jossa vettä on alle puoli metriä.

Uomien keskiosien syvemmän veden alueet säilyvät avoimina kasvillisuudesta, ja niiden kautta vesilinnut voivat siirtyä helposti uimalla paikasta toiseen. Talvella syvät vesialueet eivät jäädy pohjaan saakka, jolloin kosteikon eliöyhteisölle tärkeät vesiselkärangattomat voivat selviytyä talven yli.

Maanomistajien ja metsästäjien vapaaehtoinen työ vaikutti merkittävästi siihen, että Kotiseutukos-teikko LIFE+ -hankkeessa onnistuttiin perustamaan

eri puolille Suomea 48 mallikosteikkoa, joiden yhteispinta-ala on 340 hehtaaria.

Machine work was easier in the winter when the frozen ground or thick snow cover easily supported the excavators. In addition, the workers could use tractors to transport the excavated land to the wetland’s edges. A floating excavator was used to increase the open-water area when the lake’s shores and floating vegetation were too wet and would not freeze enough during the winter.

Waterfowl benefit from the open wetland areas and sheltered island hab-itats. They can safely rest and feed by the shallows of the open waters. The islands and the meandering watercourses offer versatile habitats and an abundance of nutrition for adult waterfowl and their broods. The adults can feed on the vegetation in the shallow shores and land areas near the water’s edge. The broods, on the other hand, can reach the invertebrates in the shallow shores where the water is less than half a meter deep.

The deeper waters in the central parts of the watercourses are vegeta-tion-free, providing habitat for diving ducks. Birds can also use areas to easily swim from one place to another. Deeper basins don’t freeze down to the bottom during the winter thus enabling the aquatic invertebrates, important for the ecosystem, to survive the winter.

The volunteer work made by landowners and hunters within the LIFE+ project has greatly

contributed to the establishment of 48 model wetlands all over Finland. The total area of

these wetlands is 340 hectares.

12 13

KosteIKot tarVItseVat HoItoaKosteikot ja niihin rajoittuvat vaihettumisvyöhykkeet ovat alati muuttuvia elinympäristöjä, jotka kasvavat nopeasti umpeen ilman asianmukaista hoitoa. Umpeenkasvu on yleensä seurausta joko avovesialan supistumisesta tai rantojen sulkeutumisesta pajukoitumisen ja heinittymisen myötä. Elinympäristöjen laadun heikentyminen havaitaan yleensä vesi- ja kahlaajalintujen laji- ja yksilömäärien vähenemisestä. Ennakoivan ja säännöllisesti toteutettavan hoidon etuna on, että kosteikon heikentyminen vesilintuelinympäristönä ja mittavien kunnostustöiden tarve voidaan usein välttää kokonaan.

paIKaLLIset KosteIKon HoItaJInaMaanomistajien, metsästäjien ja muiden paikallisten asukkaiden kiinnostus kosteikkojen hoitoon nähtiin alusta asti tärkeänä Koti-seutukosteikko LIFE+ -hankkeen voimavarana ja maanomistajalähtöisen luonnonhoidon toimintamallin vahvuutena. Voimme luottaa siihen, että paikallisten toteuttama arvokas työ kosteikkojen hoitamiseksi jatkuu turvaten yhteisesti aikaansaatujen luontovaikutus-ten säilymisen tulevaisuudessa. Käytännön esimerkit maakunnissa kannustavat ihmisiä tarttumaan myös uusiin kosteikkohankkeisiin ennakkoluulottomasti.

WetLanDs neeD manaGementWetlands and their riparian zones are ever-changing habitats that quickly overgrow without proper management. Overgrowing is often the result of open-water areas shrinking or shores closing due to fast-growing cattails, reed and willows. The decline in habitat quality can usually be observed in the decrease in waterfowl and wader species and individuals. One of the benefits of proactive and regular management is that the habitat stays productive and the need for extensive restoration work can often be avoided.

LoCaL peopLe as WetLanD manaGers Right from the start, the participation of landowners, hunters and other locals in the management of the wetlands was seen as an important resource and strength of the landowner-driven nature management strategy. We can count on the locals continuing their important management work, thus ensuring the conservation of the jointly achieved nature effects far in the future. Practical ex-amples from the regions encourage people to start their own new wetland projects open-mindly.

14 15

Rantalaidunnuksen järjestäminen sekä kohteisiin tutustumista helpot-tavien laavujen, nuotiopaikkojen ja pitkospuupolkujen rakentaminen kertovat maanomistajien ja paikallistoimijoiden sitoutumisesta kosteik-kojen hoitoa ja ylläpitoa kohtaan.

KosteIKonHoItaJan mUIstILIsta● Tarkkaile kosteikon patoa sekä patolaitteiden toimintaa ja tee tarvittavat korjaustoimenpiteet välittömästi.

● Pidä rannat ja saaret avoimina tai puoliavoimina raivaamalla ja niittämällä. Säästä sopivia tiheiköitä eläimistön suojapaikoiksi.

● Järjestä laidunnusta kosteikon rannoille, mikäli mahdollista.

● Estä kosteikon umpeenkasvu vesikasvillisuutta niittämällä ja kitkemällä sekä suunnitelmallisella vedenkorkeuden vaihteluilla.

● Pidä kosteikko kalattomana tai kalasta tehokkaasti.

● Tyhjennä laskeutusaltaat tai muut lietteen poistoon soveltuvat syvännealueet säännöllisesti. Hoidettu kosteikko pidättää tehokkaammin kiintoainetta ja ravinteita!

● Pyydä vieraspienpetoja ja varislintuja kosteikon liepeiltä vesi- ja kahlaajalintujen pesintämenestyksen parantamiseksi.

● Kuivaa kosteikko tarvittaessa 1−2 vuodeksi vesilintujen poikastuotannon elvyttämiseksi.

WetLanD manaGer’s CHeCKLIst:

● Monitor the dam and the functioning of the dam devices, and immediately perform all necessary repair work.

● Keep the shores and islands open or semi-open by clearing and mowing the vegetation. Leave suitable bushes as shelter for the wildlife.

● If possible, organize grazing of the shore meadows.

● Prevent the wetland from overgrowing by mowing and weeding the aquatic vegetation and by systematically altering the water-level.

● Keep the wetland fish-free or, alternatively, fish efficiently.

● Regularly empty the sediment basins or other basins that are used in sludge-removal. A well-maintained wetland binds sediments and nutrients more effectively!

● In order to improve the nesting success and brood survival of waterfowl and waders, manage the small predator and corvidae populations at and around the wetland area.

● If necessary, drain the wetland for the duration of 1−2 years in order to revive the invertebrates and the brood production of waterfowl.

Grazing of shore meadows, construction of campfire sites and nature trails with the purpose of improving the recreational pos-sibilities in the wetlands are a clear sign of the landowners’ and locals’ commitment towards the maintenance of the areas.

16 17

tIetoa Ja KoKemUKsIa KosteIKoILtaKosteikoista ja niiden luonnosta kannattaa kertoa muillekin! Toimittajien kanssa tehdyt haastattelut maastossa olivat tärkeä keino välittää tietoa LIFE+ -hankkeesta ja sen tekemistä mallikosteikoista. Kosteikoilla vierailleet toimittajat saivat nähdä koneita töissä tai paikallisten asukkaiden ahkeroi-van kosteikolla. Toimittajat olivat kiinnostuneita, miksi kosteikkoja tehdään ja miten paikalliset suhtautuvat ja osallistuvat niiden tekemiseen.

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeesta ja sen mallikohteista tiedotettiin yli kaksisataa kertaa lehdissä, radiossa, televisiossa ja internetissä. Moni maanomistaja tai esimerkiksi metsästysseuran jäsen oli lukenut lehdestä tai internetistä LIFE+ -hankkeesta ja sen tekemistä kosteikoista ja innostunut oman kosteikon perustamisesta.

Retkeilyt kosteikoille erilaisten ryhmien kanssa olivat myös antoisia. Tapasimme kosteikkojen äärellä koululaisia, opiskelijoita, metsästäjiä, luon-toharrastajia sekä maa- ja metsätalouden ammattilaisia. Keskustelut olivat monipuolisia ja liittyivät usein esimerkiksi kosteikkojen monimuotoisuus-vaikutuksiin, rahoitusmahdollisuuksiin, lupa-asioihin, rakennusmenetelmiin sekä kosteikkojen hoitoon.

LIFE+ -hankkeen kosteikoilla voi käydä vierailemassa maanomistajien kanssa sovittuja pelisääntöjä ja yleisiä jokamiehenoikeuksia noudattaen. Kohteen vieressä sijaitsevat infotaulut sisältävät tietoa kosteikon perustamisen vaiheista ja sen tekemiseen osallistuneista. Lisäksi maanomistajat ovat mielellään esitelleet kosteikkojaan.

KnoWLeDGe anD eXperIenCesExperience of wetlands and their nature values are worth sharing to others! It was important to convey information about the LIFE+ project and its model wetlands to the public, so journalists were taken to the wetlands to conduct interviews. In this way, the journalists also had the chance to see the machines and locals at work. They were very interested in the purpose of wetlands and wanted to know what the locals thought of the areas and how they partici-pated in the work.

The LIFE+ project and its model wetlands were mentioned over 200 times in the newspapers, ra-dio, TV and online. Many landowners or members of hunting associations had become interested in establishing their own wetlands after reading about the LIFE+ project and its model wetlands in media.

Excursions to the wetlands with different groups were rewarding. Project took school kids, students, hunters, nature enthusiasts as well as agriculture and forestry professionals to the wetlands. The discussions that arose were diverse and often focused on the wetlands’ diversity effects, financing opportunities, permits, construction methods and management.

The LIFE+ project’s wetlands can be visited, as long as that the landowners’ rules and general every-man’s rights are respected. The info boards by the wetlands describe of the different stages of each area’s establishment and construction and of every-one who participated in the work. The landowners have been happy to present their wetlands.

18 19

seUrantoJen KertomaaVesilinnut ovat otollinen lajiryhmä kosteikkojen seurantaan, sillä ne löytävät uudet kosteikot nopeasti. Lintujen pesintä-menestyksen seuranta tuottaa arvokasta tietoa kosteikon ravinto-olosuhteista ja niiden muutoksista. Vesilintuja on helppo tunnistaa, ja ne sopivat monen luontoharrastajan seurannan kohteiksi.

Vesilintujen seuranta on tärkeää, koska havaintoja voidaan hyö-dyntää esimerkiksi uusien kosteikkojen suunnittelussa. Lisäksi ve-silintujen laji- ja yksilörunsaudessa tapahtuvat muutokset ilmai-sevat kosteikon tilan kehittymistä ja niiden perusteella voidaan pohtia sopivia hoitotoimenpiteitä. Jos kosteikolla aiotaan syksyllä metsästää, voidaan poikuelaskennan tuottamaa tietoa kosteikon poikastuotosta hyödyntää kestävän saalismäärän mitoituksessa.

Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen mallikosteikkojen vaikutuksia selvitettiin vesilintujen pistelaskentamenetelmällä keväällä ja kesällä. Tehdyt vesilintulaskennat osoittivat, että:

● Tavi, sinisorsa ja telkkä ovat rakennettujen ja kunnostettujen kosteikkojen tyypillisimpiä pesimälajeja.

● Kosteikkoja perustamalla voidaan edistää myös vaateliaiden kosteikkolajien, kuten jouhisorsan, lapasorsan ja mustakurkku-uikun pesintämenestystä.

● Maatalousympäristöjen kosteikoilla oli runsain poikuetuotto pinta-alaa kohti, ja metsämaille perustetut kosteikot tuottivat turvemaakosteikkoja paremmin.

● Patoamalla perustetuilla kosteikoilla oli keskimäärin parempi vesilintutuotto kuin kaivamalla rakennetuissa kosteikoissa.

tavipoikue | Teal brood

haapanapari | Wigeons

Waterfowl are a favourable species for the monitoring of wetlands because they find new wetland areas really quickly. The monitoring of their breeding success provides valuable information about the wetland’s nutritional condi-tion and any changes in the area. Waterfowl are also quite simple to identify, and they are suitable species for many nature enthusiasts to monitor.

The monitoring is extremely important because the obser-vations can be utilized in the planning of new wetlands. In addition, any changes in the species and individual diversity indicate the development of the wetland’s state and information can be used to identify and carry out suitable management measures. Information provided by waterfowl brood counts about the wetland’s brood production can be utilized in the estimation of the sustainable harvest level.

The effects of the model wetlands established in the LIFE+ project were investi-gated with a waterfowl point count in the spring and summer. The waterfowl point counts indicated that:

● Teal, Mallard and Goldeneye were the most common nesting species of constructed and restored wetlands.

● Breeding success of demanding wetland species (e.g. northern pintails, northern shovellers and slavonian grebes) can be improved by establishing wetlands.

● Wetlands in agricultural environments had the largest brood production per surface area, and wetlands established on woodlands produced better than wetlands established on marshlands.

● Flooded wetlands had on average a better waterfowl production than excavated wetlands.

FreQUent monItorInG

20 21

KosteIKot LUoVat HyVInVoIntIaKosteikkojen perustamisen taustoja selvitelleet maanomista-jahaastattelut osoittivat, että motiivit kosteikon perustamiselle olivat moninaisia ja usein hyvin henkilökohtaisia. Ne saattoivat vaihdella merkittävästi jopa paikallisesti maanomistajien ja muiden kosteikon perustamiseen osallistuneiden toimijoiden keskuudessa. Kiinnostus riistanhoitoa ja metsästysmahdollisuuk-sien parantamista kohtaan oli selvästi yleisin vetovoimatekijä kosteikon perustamiselle, mutta muutkin kosteikon tuottamat ekosysteemipalvelut ja hyvinvointivaikutukset koettiin tärkeiksi.

Kosteikon perustamisella on ollut suorien hyvinvointivaikutusten lisäksi useimmiten myös välillisiä vaikutuksia. Joillekin tahoille kosteikon perustaminen saattoi toimia esimerkiksi alkukipinänä alueen laajemmalle kehittämiselle. Hyviä esimerkkejä ovat kos-teikkojen äärelle rakennetut lintutornit, luontopolut ja nuotio-paikat, jotka ovat lisänneet kosteikkojen vetovoimaisuutta muun muassa koululais- ja opiskelijaryhmien tutustumiskohteina. Kä-vijämäärien kasvun myötä yhä laajemmat kansalaisryhmät ovat päässeet osallisiksi kosteikkojen hyvinvointivaikutuksista, mikä on edistänyt hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää yleistä luonnonhoitomyönteisyyttä.

Kosteikkojen perustamisen ja niiden ylläpidon hyvinvointivaiku-tukset liittyvät olennaisesti yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyy-den kautta syntyvään sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kostei-koilla on järjestetty myös yleisiä juhlia, jotka ovat nostattaneet yhteishenkeä maanomistajien ja paikkakunnan kosteikkoasioista kiinnostuneiden kyläläisten keskuudessa. Maanomistajien ja pai-kallisten talkooponnistelut olivat ratkaisevassa asemassa myös siinä, että hankkeen valtakunnalliset tavoitteet mallikosteikko-verkoston laajuuden osalta voitiin ylittää. Paikalliset ovat toimi-neet oppaina myös lukuisissa esittely- ja koulutustilaisuuksissa, jotka ovat edistäneet muun muassa hankkeen kannalta tärkeää tiedonvälitystyötä sekä sidosryhmien välistä vuoropuhelua.

WetLanDs Create WeLLBeInGLandowners were interviewed to find out the backgrounds for the establishment of wetlands, and the interviews revealed that the motives for the construction of wetlands were manifold and quite often very personal. They could vary significantly even among local landowners and other parties who participated in the construction work. The possibility of improving wildlife habitats and hunting op-portunities was clearly the largest attraction, although other ecosystem services and wellbeing effects brought about by the wetland were also considered important.

In addition to direct wellbeing effects, wetlands also often have indirect effects. For some, the estab-lishment of a wetland could act as a spark to develop the area more extensively. Good examples of this are bird-watching towers, nature trails and campfire sites built near the wetlands. These have increased the attraction of the areas amongst e.g. school kids and student groups. As a result of the increase in visitors, larger groups of citizens have had the chance to benefit from the wellbeing effects generated by the wetlands, thus enhancing the positive feelings about nature management work which are important for the success of the project.

The wellbeing effects derived from the establishment and maintenance of wetlands are fundamen-tally connected to working together towards a shared goal and to the social interaction brought about by communality. The wetland areas have also hosted celebrations for the public, thus raising the community spirit amongst the landowners and interested villagers. Collective volunteer work made by the landowners and locals was crucial for the project and it enabled the national objectives for the model wetland network to be exceeded. The locals have functioned as guides in several presentation and training events that have improved, among other things, important communication work and the dialogue between different interest groups.

22 23

KosTeiKoT ovat elintärkeitä niin luonnolle kuin ihmisillekin. matalat elämää kuhisevat kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden huippupaikkoja.

Kosteikkojen perustamisen ja niiden ylläpidon hyvinvointivaikutukset liittyvät olennaisesti yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyden kautta syntyvään sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

WeTLANds are vital to both nature and humans. shallow wetlands full of life are hotspots of biodiversity.

the wellbeing effects derived from the establishment and management of wetlands are fundamentally connected to working together towards a shared goal and to the social interaction brought about by communality.