20.3.2017 Kati Honkanen

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA

13.3.2017

Lapsen ja nuoren osallisuus

20.3.2017 2 Kati Honkanen

Lasten osallisuus on riippuvainen siitä, millaisia toimijoita lasten ajatellaan olevan (ihmis- ja lapsikäsitys). Käsitämmekö lapset aktiivisina oikeuksien haltijoina? O

salli

suu

s ar

jess

a Acting & Participation Valtaisuus: vaikutusmahdollisuudet Toimijuus: toimintamahdollisuudet

Osallisuus: lasta kuullaan

Belonging Sosiaalinen osallisuus: kuuluminen ja jäsenyys

päiväkoti/kouluyhteisössä, huolenpito

Kuvio mukaillen Allardt 1976; Puroila ym. 2012; Raivio & Karjalainen 2014

Kohti uudenlaista osallisuuden kulttuuria

Kati Honkanen

Katkelma Elina Weckströmin Tutkimusjuttuja-kirjoituksesta lapsinäkökulma-blogissa https://lapsinakokulma.wordpress.com/2016/10/20/tutkimusjuttuja/

Tarkoituksenani on saada lapset kanssatutkijoikseni tuottamaan tutkimusaineistoa. Ajattelen, että lasten kokemuksilla päiväkodin arjesta on tärkeä merkitys, kun tutkin lasten mahdollisuutta osallistua päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Kysyn lapsilta, kenellä heidän mielestään on tietoa päiväkodin elämästä. ”Aikuisilla”, vastaa Joona samantien. Kysyn, olisiko muilla tietoa. ”Sulla”, sanoo Väinö. Näin on – minä ja aikuiset tiedämme aika paljon, mutta emme kaikkea. Kysyn, vieläkö olisi muita, jotka tietävät päiväkodin elämästä. ”Vanhemmat”, sanoo Salla ilahtuneena omasta nokkeluudestaan. Juttelemme hetken lasten näkemyksistä. Tietävätkö vanhemmat tosiaan? Veera osaa jäsentää asiaa niin, että vanhemmat tietävät sen, mitä heille kerrotaan. He eivät ole päiväkodissa. Jatkamme siis pohdintoja.

Ohjaan keskustelua ja kysyn, olisiko päiväkodissa vielä joku, joka elää tätä päiväkodin elämää ihan joka päivä. ”No, me lapset”, oivaltaa Valtteri. Kysyn, onko heillä tietoa päiväkodin arjesta? ”Joo”, kaikki vastaavat yhteen ääneen silmät kirkkaina. Kerron olevani samaa mieltä. Minunkin mielestäni he tietävät erinomaisesti päiväkodin elämästä. Niin paljon, että minä tarvitsisin heidän apuaan tutkimuksen tekemisessä. Minulla on heti yksitoista innostunutta tutkimuskaveria.

Lapsilähtöisen toimintakulttuurin luominen on haastavaa, sillä aikuisen ja lapsen välillä

on aina hierarkkinen suhde. Lapset eivät myöskään ole aina tottuneita siihen, että heidän

näkökulmansa otetaan vakavasti aikuislähtöisessä yhteiskunnassa.

Osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja – mitä tietoa käytämme toiminnan suunnittelussa ja lapsivaikutusten arvioinnissa?

20.3.2017 4 Kati Honkanen

• Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (erityisesti ryhmätasolla) • Lapset ja nuoret voivat joka päivä tuottaa tietoa ja kertoa eri tavoin

näkemyksistään ja mielipiteissään omissa ympäristöissään • Esim. yhteistyössä päivähoidon/koulun henkilöstö ja lapset voivat tuottaa

lapsinäkökulmaista tietoa toiminnan suunnittelemiseksi tai päätöksenteon tueksi.

• Edustuksellinen osallistuminen • Esim. lapsiparlamentti, nuorisovaltuusto, oppilaskuntatoiminta,

asiakasraadit jne.

20.3.2017 5 Kati Honkanen

• Kokemusasiantuntijuus • Esim. Lastensuojelun, mielenterveys- tai vammaispalvelun

kokemusasiantuntijat erilaisissa asiantuntijaryhmissä

• Lasten tuottama ja lapsilta kerätty tieto • Kyselyt (esim. kouluterveyskysely) ja lasten kanssa tuotettu tutkimustieto • ”epäviralliset” kanavat, esim. some

• Lasten vanhempien tuottama tieto • Tutkimustieto, jossa vanhemmat informantteina • Keskustelufoorumit, mielipide- ja blogikirjoitukset

• Lasten kanssa työskentelevien aikuisten tuottama tieto • Ammattilaisilta saatu kokemustieto mm. lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja

tarpeista

• Tilasto- ja indikaattoritieto • lapset ja nuoret ,(vanhemmat ja ammattilaiset) mukaan arvioimaan olemassa

olevaa dataa

Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (sekä lapset

tutkimustiedon tuottajina) Esimerkki Tampere:

Leikkimisen asiantuntijat puistoa suunnittelemassa

20.3.2017 6 Etunimi Sukunimi

Leikkipuiston suunnitteluun osallistaminen alkoi kaikille kaupunkilaisille tarkoitetulla Valma-kyselyllä, jossa palautetta sai antaa vanhasta puistosta ja ehdottaa ideoita uudistettavaan puistoon. Tämän lisäksi leikkipuiston suunnittelusta vastaavalla maisema-arkkitehdilla oli tukenaan kaksi osallisryhmää, joissa oli lähialueen asukkaita, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lähipäiväkodin lapsia.

Pikku Kakkosen puiston tapauksessa lapset osallistuivat suunnittelun useisiin vaiheisiin, suunnittelupiirustusten tekemisestä puiston testaamiseen, varauksettoman innostuneina. Jokainen vaihe oli lapsille elämys, josta he pyrkivät ottamaan kaiken irti leikkien. Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen ja Markus Laine: http://sateenvarjolla.blogspot.fi/2015/06/leikkimisen-asiantuntijat-puistoa.html

Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus (ja edustuksellinen

osallisuus) Esimerkki Kuopio: Koulupihan suunnittelu

Kati Honkanen 20.3.2017 7

Koululaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä muotoilun ammattilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Ideoimassa olivat Vehmersalmen koulun oppilaskunnan edustajat sekä Haapaniemen koulun 4C-luokka. Nelosluokkalainen Iita Jauhiainen kuvailee millaisia muutoksia pihalle on suunnitteilla: – Siirretään parkkipaikat parkour-paikan tieltä ja tuonne pihalle tulee areenoita, joissa voi pelata vaikkapa jalkapalloa. Tämä idea esitetään rehtorille, että sopiiko, jos teemme tällaisia muutoksia.

http://yle.fi/uutiset/3-9213658

Lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva osallisuus

Esimerkki Lahti: Kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen

• Kokemuksellista paikkatietoa on kerätty eri menetelmin

• Lähtökohta: strategian tavoite lapsiystävällisestä kaupungista

20.3.2017 8 Kati Honkanen

Johanna Palomäki http://prezi.com/i2d6tkegjemd/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Edustuksellinen osallisuus (ja lapsen ja nuoren arjessa tapahtuva

osallisuus) Esimerkki Lohja: Lasten kuuleminen kouluverkon

suunnittelussa

• Alakoululaiset pohtivat

keväällä 2015 toteutetussa

osallisuustyöpajassa

(jokaisesta Lohjan 16

koulusta kaksi oppilasta ja 1

aikuinen) pienryhmissä mm.

seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on parasta koulussa?

• Miltä tuntuisi vaihtaa koulua?

• Miltä tuntuisi, jos omaan

kouluun tulisi uusia oppilaita?

• Mikä voisi helpottaa oman

koulun vaihtoa?

• Mitä huolenaiheita mahdollinen

koulun lakkautus voisi

herättää?

Etunimi Sukunimi 20.3.2017 9

Lasten ja nuorten arjessa tapahtuva osallisuus edellyttää

lapsilähtöisten menetelmien käyttöä, esimerkiksi:

• Leikki

”Näkemyksemme mukaan leikki on kykyä ilmaista kehollista kokemuksellista tietoa. Tätä kehollisen tiedon hyödyntämistä näkee harvemmin suunnittelutapauksissa, joihin aikuiset osallistuvat. Niissä usein keskustellaan jo valmiista vaihtoehdoista, mutta ei tehdä yhdessä. Pitäisikö siis lasten viitoittamaa kokemusta kehollisesta ja leikillisestä osallistumisesta käyttää laajemminkin kaupunkisuunnittelun vuorovaikutusprosessien uudelleenmuotoiluun? ” (Kuusisto-Arponen & Laine)

• Valokuvaaminen on innostava menetelmä lapselle ja nuorelle, ja tuo esille heille tärkeitä asioita arjessa

• Piirtäminen on lapselle usein luonteva ja tuttu tiedontuottamisen tapa • Valokuvat ja piirrokset helpottavat

keskustelua lapsen kanssa: lapsi pääsee kertomaan asioista, joita on itse halunnut kuvata

• Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole yhtäläisiä valmiuksia tuottaa puhetta (esim. kielellinen kehitys)

• Kertominen, tarinointi, sadutus

Kati Honkanen 20.3.2017 10

Mitä edelytetään lasten parissa työskenteleviltä

aikuisilta?

Kati Honkanen 11

• Kykyä pysähtyä ja kuunnella lasta ja nuorta

• Lapsilähtöisten menetelmien käyttämistä ja kehittämistä

• Lasten ja nuorten ottamista mukaan mm. arjen toimintojen suunnitteluun

• Lasten kuuleminen ei tarkoita yksittäisten lasten toiveiden täyttämistä vaan kaikkien ryhmään kuuluvien lasten erilaisten näkökulmien yhdessä kuuntelemista, huomioon ottamista ja pohdintaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa. • Lasten ja nuorten kanssa ratkotaan miten heidän

näkemyksensä huomioidaan tai milloin niitä ei voida syystä tai toisesta toteuttaa

• Entä milloin voidaan päättää tehdä ”lapsen/nuoren mieliksi vaikka ei välttämättä parhaaksi” (nuoren ilmaisu 6.2. oppimisverkostossa)

• Mukaan pohdintaan ne yhteisöt, joissa lapset ja nuoret arkensa viettävät

Pohdittavaa työyhteisöissä, esim.

• Miten vahvistamme lapsen osallisuutta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (yhtäältä lapsen oman persoonan arvostaminen ja toisaalta sen mahdollistaminen, että lapsi saa kokemuksia uusissa rooleissa toimimisesta)?

• Miten vahvistamme lapsen yhteisöön kuulumista käytännössä?

• Milloin ja missä tilanteissa lapsen näkökulma voi jäädä varjoon?

20.3.2017 12

Kiitos! #lapemuutos

Kati Honkanen

Kati.honkanen@thl.fi

www.thl.fi/lape stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut