lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma · 2016-12-12 · sisällön ja painopisteet sekä...

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Inkoo

2016-2020

24.10.2016

Sisällysluettelo

1 Alkusanat

2 Suunnitelman valmistelu

3 Suunnitelman tavoite

4 Tilastotietoa Inkoosta

5 Lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot 5.1 Lastenneuvola 5.2 Päivähoito 5.3 Peruskoulu 5.4 Toisen asteen oppilaitokset 5.5 Nuorisotoiminta 5.6 Vapaa-aika, kulttuuri ja kirjasto

6 Turvapaikanhakijat

7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila

8 Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet 8.1 Ehkäisevä lastensuojelu 8.2 Varhaisen puuttumisen/tuen malli 8.3 Lastensuojeluilmoitus 8.4 Päivähoito 8.5 Koulu 8.5.1 Koulujen oppilashuolto 8.5.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta 8.5.3 Koululiikunta 8.6 Nuorisotoimi 8.7 Kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aika 8.7.1 Kirjasto 8.7.2 Kulttuuri 8.7.3 Vapaa-aika

9 Suunnitelman seuranta

1 Alkusanat

Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (L 417/2007, 12 §). Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on osa kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta on eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Suunnitelma varmistaa, että kunnan lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä, ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmästä vastaavat johtajat varmistavat lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti kehittyvän palveluvalikon ja palvelujen toimivuuden sekä huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Suunnitelma tukee käytännön asiakastyötä niin, että jokaisen lapsen palveluprosessia voidaan toteuttaa lapsen näkökulmasta ja hänen asiakassuunnitelmassaan määritellyllä tavalla. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa, 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat (YK.n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1 artikla). Nuoria ovat kaikki alla 29-vuotiaat (2 § Nuorisolaki 2006/72). 2 Suunnitelman valmistelu

Kunnanvaltuustolle jätettiin 26.10.2015 aloite, jossa esitettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimista. Tarkoituksena on luoda strateginen toimenpideohjelma, jonka valtuusto hyväksyy kerran neljässä vuodessa. Aikarajaksi asetettiin suunnitelman valmistuminen

kuluvan valtuustokauden aikana. Kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 23.11.2015 ja siirsi valmistelun edelleen sivistyslautakunnalle. Kunnan johtoryhmässä asiasta keskusteltaessa todettiin, että sivistystoimen lisäksi myös perusturva osallistuu suunnitelman laatimiseen.

Suunnitelmaa ovat valmistelleet sivistystoimen ja perusturvan työntekijät. Ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa 2015, toinen kokous helmikuussa 2016 ja kolmas kokous huhtikuussa 2016.

3 Suunnitelman tavoite

Hyvinvointisuunnitelmassa tavoitteena on järjestää lasten ja nuorten palveluja monialaisessa yhteistyössä ja luoda lapsille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia osallistua itseä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Erityisenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, estää lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa ehkäisevää lastensuojelua ja vähentää huostaanottojen tarvetta. Tavoitteena on myös koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen ja koulupudokkuuden vähentäminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). Sopimus sisältää neljä periaatetta:

1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon.

4 Tilastotietoa Inkoosta vuodelta 2012

OPINNOT ja TYÖ

Aihe Perusmittari Inkoo

Koko maa Arvo Muutos

Opinnot ja työ

17–24-vuotiaat koulutusjärjestelmän ulkopuolella, % samassa iässä olevasta väestöstä

9,3

10,8

Opinnot ja työ

Työttömät nuoret, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta 6

12,4

Toimeentulo

18 – 24-vuotiaat toimeentulotuen saajat, % samanikäisestä väestöstä

3,7

14,2

ASUMINEN ja YMPÄRISTÖ



Asuminen ja ympäristö

Ahtaasti asuvat asuntokunnat joissa on lapsia, % kaikista asuntokunnista, joissa on lapsia

25,2

29,2

Toimeentulo Lasten köyhyysriski 7,8

14,3

Palvelut kuntalaisille Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat vuoden 26,3

74

http://www.hyvinvointikertomus.fi/show_theme/year/4580/2013/2016/7/show_theme/FALSE/Nuoret%20ja%20nuoret%20aikuiset





http://www.hyvinvointikertomus.fi/fill_season/year/4580/2013/2016/extended_season




http://www.hyvinvointikertomus.fi/show_theme/year/4580/2013/2016/9/show_theme/FALSE/Lapset,%20varhaisnuoret%20ja%20lapsiperheet








KUNNAN RAKENNE



Kunnan rakenne, talous ja elinvoimaisuus

Muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame/1000 asukasta

29,1

49,2


Lapsiperheet, % perheistä 41 39,5


Yhden vanhemman perheet, % lapsiperheistä

16,1

20,4


Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista

32,5

41,5


Työlliset, % väestöstä 45,8 43,1


Koulutustason aste 352

345

17–24-vuotiaat koulutusjärjestelmän ulkopuolella, % samanikäisestä väestöstä

5 Lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot

5.1 Lastenneuvola

Lastenneuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri seuraavat lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukevat vanhemmuutta, jotta lapsella olisi mahdollisimman hyvät edellytykset kasvuun ja terveeseen

aikana/1 000 alle 18-vuotiasta

http://www.hyvinvointikertomus.fi/show_theme/year/4580/2013/2016/1/show_theme/FALSE/Kunnan%20rakenteet,%20talous%20ja%20elinvoima
















kehitykseen. Inkoon lastenneuvolat ja päivähoito tekevät yhteistyötä lapsen kehityksen tukemiseksi. Lapset siirretään virallisesti äitiysneuvolasta lastenneuvolaan kahden viikon iässä. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapset käyvät neuvolassa keskimäärin 10 kertaa. Lastenneuvolan terveydenhoitajat tekevät myös kotikäyntejä tarvittaessa. Leikki-ikäiset lapset käyvät neuvolassa noin 6 kertaa. Inkoossa kouluterveydenhuolto huolehtii 6-vuotiaiden neuvolakäynneistä. Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolaan. Erityisesti toivomme molempien vanhempien osallistuvan laajoihin tarkastuksiin, lapsen ollessa 4 kuukauden, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäinen. Järjestämme lääkäritutkimuksia THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Institutet för hälsa och välfärd) suositusten mukaisesti. Hammastarkastuksia tarjotaan 1-, 3- ja 5-vuotiaille lapsille.

Neuvolassa työskentelee myös perheohjaaja. Kaikissa perheissä voi tulla vastaan tilanteita, joissa omat voimat eivät riitä. Perheohjaaja voi auttaa ja ohjata perhettä esimerkiksi vanhemmuuteen, lapsen kasvatukseen ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Perhetyö on lyhytaikaista ja ennaltaehkäisevää työtä. Huoltajat voivat ottaa suoraan yhteyttä perheohjaajaan puhelimitse tai keskustella tarpeistaan neuvolan avulla.

Lastenneuvola tekee aktiivista yhteistyötä Inkoon seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton Inkoon paikallisosaston sekä Inkoon ja Degerbyn Folkhälsan-järjestöjen kanssa. Ne järjestävät muun muassa suosittuja ja pidettyjä perhekahviloita kunnassa.

5.2 Päivähoito

Inkoon kunnassa toimii sekä perhepäivähoitajia että päiväkoteja. Kunnan päiväkoteja on kolme: Knattebo (toimintakieli ruotsi) 54 lasta, Dal (toimintakielet suomi ja ruotsi) 75 lasta ja Degerby (toimintakielet ruotsi ja suomi) 80 lasta (luvut vuodelta 2016). Lisäksi Inkoon kirkonkylässä toimii yksityinen päiväkoti Helmi, jonka toimintakieli on suomi. Tarvittaessa järjestetään myös vuorohoitoa.

Päivähoidossa olevien lasten ikä on 1-5 vuotta. Tästä ikäryhmästä oli 60,6 % kunnallisessa päivähoidossa 31.12.2015.

Päivähoito vastaa myös ns. täydentävästä päivähoidosta, joka on esikoululaisille tarkoitettu hoitomuoto. Täydentävä päivähoito toimii useimmiten koulun yhteydessä.

Kunnan omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään vuonna 2016-2017. Päivähoidon keskeisiä käsitteitä ovat osallisuus, lapsikeskeinen toiminta ja pienryhmätoiminta.

Jokaisessa päiväkodissa on kiusaamista ehkäisevä suunnitelma ja päivähoitohenkilökunta on saanut koulutusta mm. Askeleittain-ohjelmaan ja Folkhälsanin Kompisväska-ohjelmaan. Päivähoidolla on myös yhteinen kriisisuunnitelma. Sen lisäksi suuri osa henkilökunnasta on osallistunut Kasvatuskumppanuuskoulutukseen.

5.3 Peruskoulu

Lukuvuonna 2016-17 otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Niissä painotetaan oppilaiden osallisuutta omaan oppimiseensa ja koulupäivään. Oppilaille tarjotaan esimerkiksi valinnaiskursseja, joilla he voivat opiskella itseään kiinnostavia asioita. Myös koulun vastuu oppilashuollosta ja erilaisen tuen tarjoamisesta kuvataan opetussuunnitelmissa selkeästi. Uudet opetussuunnitelmat koskevat esiopetusta ja perusopetusta vuosiluokilla 1-9.

Inkoon kunta järjestää omalla alueellaan perusopetusta vuosiluokille 1-6. Tämän lisäksi esikoulu toimii koulun yhteydessä. Peruskouluja on neljä: Västankvarn (toimintakieli ruotsi), Degerby (toimintakieli ruotsi), Kyrkfjärden (toimintakieli ruotsi) ja Merituuli (toimintakieli suomi). Västankvarns skolassa opetusta annetaan 4. vuosiluokkaan saakka. Sen jälkeen oppilaat siirtyvät Kyrkfjärdens skolaan. Koulujen yhteydessä järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Alakoulun oppilasmäärä lukuvuonna 2015-2016 on 434 oppilasta (20.9.2015). Heistä yli 60 % kuljetetaan kouluun linja-autolla tai koulutaksilla.

Alakoulun 1. ja 2. luokan oppilaille järjestetään kouluissa aamu- ja iltapäivätoimintaa opetushallituksen määräämien perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Esiluokkalaiset järjestetään täydentävää päivähoitoa. Erityisestä päätöksestä tai erityistarpeista toimintaan voi osallistua myös ylempien luokkien oppilas. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista näkökulmista:

lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen

lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen

lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen

varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen Toiminnasta peritään kunnan päättämä maksu.

Yläkouluopetus järjestetään Lohjan kaupungissa Inkoon ja Lohjan välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Ruotsinkieliset oppilaat käyvät Källhagens skolassa ja suomenkieliset Järnefeltin koulussa. Kaikille oppilaille järjestetään koulukuljetus. Yläkoulut vastaavat oppilashuoltopalveluista ja oppilaiden turvallisesta koulupäivästä. Koulujen kotisivuilla on päivitettyä tietoa erilaisista tarjottavista tuista. Koulu tiedottaa oppilaita ja vanhempia oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävistä toimista. Inkoolaisia yläkoululaisia on (20.9.2015) Lohjalla 192 ja muissa kunnissa 3.

5.4 Toisen asteen oppilaitokset

Inkoossa ei järjestetä toisen asteen opetusta. Oppilaat käyvät lukiota naapurikunnissa tai muualla Uudellamaalla. Ammattilukiot ja -koulut sijaitsevat samoin lähikunnissa. Myös toisen asteen opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelijahuoltoon, jonka järjestämisestä vastaa kyseinen oppilaitos. Tilastokeskuksen tiedon mukaan (marraskuu 2015) inkoolaisnuorten opiskelupaikat jakaantuivat lukuvuonna 2015-2016 seuraavasti:

oppilaitos opiskelijoiden lukumäärä

Axxell 59

Virkby gymnasium 36

Yrkesinstitutet Prakticum 18

Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattiopisto 17

Omnian ammattiopisto 16

Lohjan Yhteislyseon lukio 12

Ålands yrkesgymnasium 8

Mattlidens gymnasium 7

Kyrkslätts gymnasium 6

Karis-Billnäs gymnasium 5

Porkkalan lukio 5

Tölö specialiseringsgymnasium 4

Stadin ammattiopisto 4

Tapiolan lukio 3

Lisäksi 26 muussa toisen asteen oppilaitoksessa eri puolilla Uuttamaata ja muuta Suomea opiskelee 1-2 inkoolaisnuorta kussakin.

5.5 Nuorisotoimi

Nuorisotoiminta tarjoaa

- luottamuksellisia aikuiskontakteja - vapaa-ajan toimintaa - neuvontatoimintaa (etsivä nuorisotyö)

Tarjottavat palvelut riippuvat nuorten iästä sekä heidän yksilöllisistä tarpeistaan. Nuorisotoiminta työskentelee kielirajojen yli ja yhdenvertaisesti. Aikuisten osallistuminen on tärkeää nuorisotyön kannalta. Hyvä yhteistyö huoltajien kanssa vaikuttaa olennaisesti nuorisotyön onnistumiseen ja lasten ja nuorten kehityksen tukemiseen.

Nuorisotyön perinteisimpiin tehtäviin kuuluu nuorisotalotoiminta. Inkoon kunnalla on yksi nuorisotalo, Unccan, joka on tarkoitettu 13–18-vuotiaille. Nuorille tarjotaan avoimen toiminnan puitteissa tekemistä heidän vapaa-aikanaan neljänä päivänä viikossa. Nuoret tapaavat toisiaan ja talolla työskenteleviä nuorisotyöntekijöitä. Iltatyö on tärkeä tapa luoda yhteyksiä nuoriin. Nuorisotalo voi olla paikka, jossa huoli nuoren hyvinvoinnista herää ja jossa tarjotaan ensimmäisiä tukitoimenpiteitä aikaisen puuttumisen periaatteella. Nuoret valitsevat itse, haluavatko he osallistua avoimeen toimintaan.

Nuorisotoimintaa Kyrkfjärdens skolassa ja Merituulen koulussa (vuosiluokat 3-6)

Tavoitteena on, että alakoulun oppilaat tutustuvat kunnan nuorisotyöhön, jotta kynnys nuorisotalolle tulemiseen on matala tulevaisuudessa.

Etsivä nuorisotyö (15-29-vuotiaat)

Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii

nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa häntä saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa.

Etsivä nuorisotyö toimii laajassa verkostossa (kokouksin, puhelimitse, tapahtumissa) eri toimijoiden kanssa. Näitä ovat m m TE-toimistot, koulut, sosiaalitoimi, armeija, terveydenhuolto, kunnallinen nuorisotyö, naapurikuntien etsivä nuorisotyö, paikalliset järjestöt ja yhdistykset. Verkoston tarkoituksena on kehittää erilaisia menetelmiä löytää ja tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria sekä löytää kanavia ja tukimuotoja, joiden avulla he pääsisivät elämässään eteenpäin.

Kunnan etsivällä nuorisotyöllä oli noin 29 asiakasta vuonna 2015.

Osallistuminen

12–18-vuotiaille on perustettu nuorisofoorumi, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten osallistumista. Foorumi kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tapaaminen oli syksyllä 2015.

Moniammatillinen yhteistyö nuorisotoimessa

Nuorisotyöntekijät osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan vanhempainyhdistysten kokouksiin ja tilaisuuksiin kouluissa (erityisesti yläkoulussa). Nuorisotyöntekijät voivat osallistua myös oppilashuoltotyöhön, jos koulut niin toivovat.

Sujuva yhteistyö kunnan sosiaalitoimen kanssa on etsivän nuorisotyön a ja o. Sen lisäksi tarvitaan hyvät yhteydet TE-toimistoon, yrittäjiin ja alueen muuhun etsivään nuorisotyöhön.

Kehittämistarve – työ kouluissa, erityisnuorisotyö ja kuntouttava työtoiminta nuorille Kunta voi tarjota ainoastaan etsivää nuorisotyötä niille nuorille, joilla on vaikeuksia ja jotka tarvitsevat lisää tukea. Kunta ei tarjoa kuntouttavaa työtoimintaa, eikä sillä ole erityisnuorisotyötä. Erityisnuorisotyö kohdistuu nuoriin, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai jotka ovat jo syrjäytyneet. Koulunuorisotyö on erityisnuorisotyön muoto, joka keskittyy yläkoulun ja vuosiluokkien 5-6 oppilaisiin. Erityisnuorisotyötä tehdään usein moniammatillisissa tiimeissä. Juuri nyt meillä ei ole ketään, joka voisi osallistua ennaltaehkäisevään toimintaan kentällä esimerkiksi kouluissa. Henkilöstöresurssit keskittyvät siihen, että nuorisotalo on auki neljänä iltana viikossa. Sama koskee pienryhmätoimintaa. Palvelua parantaisi, jos nuorisotoimi voisi tarjota nykyistä suuremmassa laajuudessa pienryhmätoimintaa ja luentoja esimerkiksi päihteistä, ystävyyssuhteista, kiusaamisesta, vuorokausirytmistä.

5.6 Kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aika

Kirjasto

Inkoon kirjasto on avoin ja maksuton julkinen tila, jossa lasten ja nuorten on mahdollista viettää aikaa ja kohdata toisensa. Inkoon kirjasto toimii osittain itsepalveluperiaatteella. Kirjastoa voi käyttää myös varsinaisten palveluaukioloaikojen ulkopuolella, jos on hankkinut kirjastokortin ja PIN-koodin. Yli 15-vuotiaille ne myönnetään heidän omasta pyynnöstään, alle 15-vuotiaille holhoojan suostumuksella. Tällä tavoin kirjaston kokoelmat, netti ja asiakastietokoneet sekä kirjaston tilat ovat kaikkien tavoitettavissa joka päivä klo 07-20.

Kulttuuri

IoBio

IoBio on Inkoon kunnan elokuvateatteri, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1985 asti. Lippujen hinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin kaupallisissa elokuvateattereissa. Koulujen loma- aikoina näytetään perinteisesti lasten- ja nuortenelokuvia.

Kuvataidekoulu

Inkoon kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 5-16 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus noudattaa opetushallituksen ohjeita sekä sivistyslautakunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa. Kuvataiteen perusopetus sisältää aineksia useilta kuvataiteen alueilta. Opetussisältöihin kuuluvat esimerkiksi piirustus, maalaus, kuvanveisto, grafiikka, keramiikka, arkkitehtuuri, ympäristötaide, elokuva ja valokuva. Oppiminen tapahtuu oman työskentelyn kautta ja valmiita taideteoksia tärkeämpää on tekemisen kautta syntyvä ilo ja oivallukset. Kuvataidekouluun on lukukausimaksu.

Musiikkiopisto

Inkoossa toimii Raaseporin musiikkiopisto. Monipuolinen opiskelu sisältää:

henkilökohtaista soitonopetusta musisointia yhdessä toisten kanssa korvan kehittämistä, nuottikirjoituksen treenausta, musiikinteoriaa ym.

Alle kouluikäisille on musiikkileikkikoulu, johon osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opistoon on pääsykoe. Tie oppilaaksi voi sitä ennen kulkea kokelaspaikan tai valmennusryhmän kautta. Musiikkiopistoon on lukukausimaksu.

Vapaa-ajanviettomahdollisuudet

Vapaa-ajantoimi on osa sivistystoimea, ja se kattaa urheilu-, liikunta- ja nuorisotoiminnan.

Lapset ja nuoret ovat tärkeä vapaa-ajantoimen kohderyhmä. Tarkoituksena on luoda mahdollisuudet monipuoliseen vapaa-aikaan, innostaa aktiivisuuteen, luoda edellytykset nuorten kansalaistaidoille sekä edistää lasten ja nuorten terveellisiä elintapoja. Vapaa-ajantoimi tekee aktiivista yhteistyötä koulujen, päiväkotien, seurakunnan ja paikallisten yhdistysten kanssa mielekkään toiminnan järjestämiseksi lapsille ja nuorille. Lisäksi nuorisotoimessa tehdään yhteistyötä erityisesti sosiaalitoimen, TE-toimiston ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.

Kunnalla on nuorisotalo, ja se jakaa vuosittain tukea yhdistyksille, jotka toimivat urheilu-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan aktiviteettien parissa.

Kunta ylläpitää mm.

- uimarantoja - lähiliikuntapaikkoja - urheilukenttiä (hiekka, ruoho, yleisurheilu) - pururataa (talvella tehdään hiihtoladut) - tenniskenttää, luistelukenttää, jääkiekkokaukaloa

- kuntosalia

Lisäksi Inkoon alueella on muita toimijoita, jotka järjestävät lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia (liikunta, kulttuuri, nuorisotoiminta 4H, partio, vapaapalokunta ja seurakunnan lapsikuoro).

6 Turvapaikanhakijat

Loppuvuodesta 2015 Inkooseen saapui 54 alaikäistä turvapaikanhakijaa, jotka asuvat sekä ryhmäkodissa (6-14 -vuotiaat) että tukiasuntolassa (yli 14-vuotiaat). Kaikki aloittivat koulun tai opiskelut tammi-maaliskuun aikana. Yläkouluikäiset opiskelevat Lohjalla, kuten muutkin Inkoossa asuvat yläkoululaiset. Alakoululaiset aloittivat Merituulen koulussa, sillä siellä oli sekä valmistavaa opetusta että opetusta suomessa toisena kielenä.

Inkoossa aloitettiin Lainaa inkoolainen -hanke sekä muita toimia, joiden tarkoituksena on tarjota vapaa-ajantoimintaa turvapaikanhakijoille.

Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.4.2016 kotouttamisohjelman, jossa kuvataan, mihin palveluihin turvapaikanhakijoilla ja myöhemmin oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla on oikeus ja mahdollisuus.

7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila

7.1 Päivähoito

Päivähoidossa kysytään vuosittain huoltajan näkemyksiä toiminnasta. Taulukossa näkyy ns. tyytyväisyysindeksi, johon on koottu kaikki vastaukset. Niiden perusteella voidaan todeta, että vanhempien luottamus päivähoitoon on hyvä (keskiarvo yli 3,5 kaikilla alueilla).

7.2 Koulu

Inkoon koulut ovat mukana KiVa koulu -hankkeessa, joka on opetusministeriön rahoittama ja jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista. Oppilaat vastaavat vuosittain kyselyyn, jonka tuloksista koulu saa koosteena tilannekuvan. Sen perusteella koulu voi suunnitella tulevan vuoden toimia kiusaamista vastaan. Koulujen tulokset ovat yksilöllisiä ja eroavat toisistaan, joten niistä on vaikea tehdä koko kuntaa koskevia johtopäätöksiä. Oppilaat näyttävät kuitenkin olevan tietoisia siitä, että koulussa toimitaan aktiivisesti kiusaamista vastaan.

Sosiaalitaito teki helmikuussa 2016 sähköisen kyselyn Uudenmaan kuntien 5.-luokkalaisille. Siinä selvitettiin laajasti oppilaiden koti- ja kouluoloja, elämäntapoja ja vapaa-ajanviettoa. Kukin koulu sai kyselystä omia oppilaita koskevan koosteen. Lisäksi koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja tarkastelivat kaikkien oppilaiden vastauksista tehtyä Inkoon viidesluokkalaisia koskevaa yhteenvetoa ja tekivät siitä havaintoja ja johtopäätöksiä (liite 1).

8 Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet

8.1 Ehkäisevä lastensuojelu

Lastensuojelulain (417/2007) perusteella kunnan tulee huomioida lapset ja tukea perheitä kaikissa palveluissaan. Lain tarkoituksena on turvata lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta.

Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Palvelujärjestelmä tukee vanhempia kasvatustehtävässä tarjoamalla kattavia peruspalveluita ja monia erilaisia tukimuotoja.

Parasta ehkäisevää lastensuojelua on vaikuttaa kasvuoloihin ja tarjota laadukkaita peruspalveluita lapsille ja perheille. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun mahdollisuuksia onnistua tehtävässään. Kunnan työntekijät kohtaavat monissa eri arjen tilanteissa haasteita, jotka liittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ehkäisevä lastensuojelu kehittyy, kun henkilökunnalla on sekä taitoa että rohkeutta puuttua välittömästi sellaisiin tilanteisiin, joissa lasta laiminlyödään ja ohjata lapsi tai nuori hyvissä ajoin sopivien palveluiden piiriin. Tähän tarvitaan joustavuutta ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä kunnassa että sen ulkopuolella. Tukea voi tarvita kaikissa elämäntilanteissa, mikä edellyttää valppautta ja nopeaa puuttumista kaikissa ikäryhmissä.

Kunnan lapsi- ja perhetyö tarjoaa kuntalaisille ennalta ehkäiseviä palveluita. Erityisesti tarkoitetaan uuden 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain (1301/2014) mainitsemia palveluita. Uusi laki korostaa kunnan vastuuta järjestää ehkäiseviä palveluita. Näitä ovat mm. lapsiperheiden kotipalvelu. Inkoon perusturvalautakunta on vahvistanut periaatteet, joiden perusteella palvelu voidaan myöntää (Dnr: GT/318/2015).

8.2 Varhaisen puuttumisen/tuen malli

Lastensuojelulain mukaan niiden viranomaisten, jotka toimivat lasten ja perheiden kanssa, on tuettava vanhempia näiden kasvatustehtävässä sekä pyrittävä tarjoamaan perheille tarvittava apu tarpeeksi varhain ja tarvittaessa ohjattava lapsi ja perhe lastensuojelun piiriin. Uuden sosiaalihuoltolain ajatuksena on, että lapset/nuoret ja perheet voivat saada tukitoimia olematta lastensuojelun asiakkaita ja vasta, jos nämä palvelut eivät riitä, tullaan lastensuojelun asiakkaaksi. Vaikeissa perhetilanteissa voi myös perheen ulkopuolelle sijoittaminen tulla kysymykseen.

Laki korostaa, että on tärkeää tarjota kunnan asukkaalle tämän tarvitsemaa apua ja tukea. Sosiaalipalveluilla tarkoitetaan lain 3 §:ssä ”kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö edistää ja ylläpitää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.”

Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka hakee tai käyttää sosiaalihuoltoa tai joka tahdostaan riippumatta on sen kohteena. Laissa määritellään myös henkilö ja asiakas, joka tarvitsee erityistä tukea.

Lasten/nuorten/perheiden sosiaalipalvelut

Lain 12 §:ssä todetaan, että kaikilla kunnassa oleskelevilla henkilöillä on oikeus kiireellisessä tapauksessa saada yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa sosiaalipalvelua siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Lain 13 §:llä on otsikkona Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen ja sen mukaan tähdennetään, että lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. Palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.

Kunnan sosiaalipalveluihin kuuluvat sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotipalvelut, kotihoito, päihdetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta.

Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Kunnassa perhetyötä tekee osin neuvolan perhetyön ohjaaja, osin kunnan perhetyöntekijä ja osin sitä hoidetaan eri yksityisiltä toimijoilta ostettavana palveluna.

Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

Sosiaalitoimen päihdetyössä korostetaan, että raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.

Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea.

Kunta on velvollinen huolehtimaan lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvomisesta, jos siihen on tarvetta.

Inkoon kunnan lastensuojeluun tarvittavat resurssit

Keväällä 2016 lastensuojelun parissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, yksi sosiaaliohjaaja ja yksi perhetyöntekijä. Myös johtava sosiaalityöntekijä osallistuu työhön ja on siitä päävastuussa. Koska Inkoo on pieni alle 6000 asukkaan kunta, ei kukaan työskentele täysipäiväisesti pelkästään lastensuojeluasioiden parissa, vaan kaikki asianosaiset tekevät myös muuta sosiaalityötä.

Uuden sosiaalihuoltolain myötä on sosiaalitoimeen alkanut tulla pyyntöjä palvelutarpeen arvioinnista. Laki velvoittaa eri viranomaisia osallistumaan palvelutarpeen arviointiin tarvittaessa. Tämä koskee esimerkiksi koulua. Yhteistyötä tehdään osin kunnan omien toimijoiden mutta myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kuten lapsi- ja nuorisopsykiatrian, yläkoulujen ja lukioiden, ammattikoulujen ja poliisitoimen kanssa.

Lastensuojelulain 14 § mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sillä sosiaalityöntekijällä, joka vastaa lasten asioista, on mahdollisuus saada tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä, terveydenhoidosta ja sellaisesta lainopillisesta asiantuntemuksesta, jota lastensuojelussa tarvitaan. Inkoon kunta on yhdessä Siuntion kanssa perustanut moniammatillisen työryhmän, jossa on edustajia lapsi- ja nuorisopsykiatrian, lainopillisen konsultaation/lastensuojelujuristin, A-klinikan puolesta sekä koulukuraattori, koulupsykologi ja johtavat lääkärit ja johtavat sosiaalityöntekijät molemmista kunnista. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa. Sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus konsultoida tätä moniammatillista työryhmää lastensuojeluasioissa.

Kunnalla on kattavaa yhteistyötä alueellisen sosiaalipäivystyksen kanssa. Se vastaa kiireellisistä apu- ja tukitoimista virka-ajan ulkopuolella. Kunnan johtava sosiaalityöntekijä on mukana alueellisen sosiaalipäivystyksen ohjausryhmässä, joka suunnittelee ja kehittää sosiaalipäivystyksen toimintaa. Sosiaalipäivystykseen pääsee yleisellä hätänumerolla 112.

Kunnan kotisivulla on lomake ”Yhteydenotto sosiaalihuoltoon lapsen/perheen tuen tarpeen arvioimiseksi”. Se perustuu lastensuojelulain 25 §:ään ja sosiaalihuoltolain 35 §:ään.

http://www.inkoo.fi/files/1921/shl_yhteydenottolomake.pdf

8.3 Lastensuojelu

Kun on syytä epäillä, että lapsi voi huonosti tai että hänen terveytensä, turvallisuutensa tai hyvinvointinsa eri syistä on uhattuna, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Se tehdään kunnan sosiaalitoimeen. Lastensuojelulaissa on tarkkaan määritelty, keiden tulee viran, toimen tai aseman puolesta tehdä lastensuojeluilmoitus. Sen lisäksi kuka tahansa voi ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja tehdä ilmoituksen tai saada neuvoja sen tekemisestä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä aina, kun on syytä olettaa, että lapsi on suojelun tarpeessa.

Myös huoltaja tai lapsi itse voi ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja kertoa tilanteestaan. Tällöin tehdään palvelun tarpeesta arviointi.

Inkoossa tehtiin 142 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2015.

Tarkempi kuvaus lastensuojeluilmoituksesta ja sen tekemisestä löytyy liitteestä 2.

Sosiaalitoimen toimenpiteet

TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA

tukea lapsen ja nuoren

hyvinvointia

tukea lapsiperheitä

laadukkaat ja saatavilla olevat

palvelut: neuvonta ja

keskustelut lasten ja

vanhempien kanssa

taloudellinen tuki

neuvonta- ja ohjauspalvelut

perhekeskustelujen määrä

tukitoimien määrä

(tukihenkilö)

lastensuojeluilmoitusten

määrä huostaanottojen

määrä taloudellinen seuranta

(toimeentulotuki)

vaikeuksien ennakointi ja perhetyöntekijän palkkaaminen

(keskustelut, ohjaus,

ohjausta ja kotikäyntejä

http://www.inkoo.fi/files/1921/shl_yhteydenottolomake.pdf

varhainen puuttuminen kotikäynnit) saavien perheiden määrä

8.4 Päivähoito

Päivähoidon arvioita seurataan jokaisessa yksikössä ja niiden perusteella suunnitellaan toimenpiteitä tulevaksi toimintakaudeksi.


tukea perheitä kasvatustehtävässä ja tarjota lapsille turvallisia ja lämpimiä ihmissuhteita tukea lasten fyysistä, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä samoin kuin heidän esteettistä, intellektuaalista, eettistä ja uskonnollista kasvatustaan

seurata lapsen kehitystä yhteistyössä päivähoidon ja huoltajan kanssa

ohjata tarvittaessa vanhemmat muiden neuvonta- ja tukipalveluiden piiriin

päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma

vanhempien kokema tyytyväisyys päivähoitoon (TAK-arvio)

tarjota lapsille pedagogisesti mielekästä toimintaa

luoda lapsen oppimista edistävä pedagoginen ympäristö ja toimintamalli

pedagoginen dokumentointi

8.5 Koulu

8.5.1 Oppilashuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) säädetään oikeudesta oppilashuoltoon, joka koskee opiskelijoita sen opetuksen ja koulutuksen piirissä, jota laissa tarkoitetaan perusopetuksella. http://www.inkoo.fi/files/1098/Inkoon_kunnan_oppilashuoltosuunnitelma.pdf Oppilashuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Oppilashuollon tulee olla ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja yleisesti suuntautunutta siten, että se tukee koko oppilaitosta. Oppilailla on oikeus myös yksilöllisesti suuntautuneeseen oppilashuoltoon. Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien, sivistystoimen, sosiaali- ja terveyshuollon sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Koulun henkilökunnalla on suurin vastuu oppilashuollosta. Koulujen opetus- ja kasvatushenkilökunnan lisäksi kouluterveydenhuolto, koulupsykologi ja koulukuraattori tekevät oppilashuoltotyötä ja osallistuvat moniammatilliseen, yksilölliseen ja kaikille kouluille yhteiseen oppilashuoltotyöhön. Rehtori johtaa koulun oppilashuoltotoimintaa.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea ja edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuolto tukee tasapainoista kasvua ja kehitystä ja luo edellytykset hyvälle oppimisympäristölle. Oppilashuoltotyö on tärkeä osa koulun toimintakulttuurin kehitystä. Koulun opetus- ja kasvatustyön lisäksi oppilashuoltoon kuuluu palveluita, kuten kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä eri toimijoiden, esimerkiksi ”Vi i klassen” -ohjelman kanssa työskennelleen lastensuojeluyhdistyksen ja EHYT ry:n (päihteidenvastainen työ) kanssa vuosikursseilla 5 ja 6.


koulukiusaamisen ehkäiseminen, viihtyisän ja turvallisen kouluympäristön luominen

KiVa koulu KiVa koulun vuosittainen kysely

ehkäistä kaikenlaista väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

oppilaiden kanssa käytävien kiusaamiskeskustelujen määrä

edistää turvallista ja viihtyisää kouluympäristöä

ystävyysoppilastoiminta sekä muita ohjelmia kuten Friends och Verso (vertaissovittelu)

oppilaiden kokemus ristiriitojen selvittelystä

oppilaiden osallisuuden lisääminen

oppilaskunta

ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä

HUBU (oppimisjakso 5.-6. luokille)

päihteitä käyttävien oppilaiden määrä (kysely)

varmistaa kaikkien oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu

Tasa-arvosuunnitelma 1.1.2017 alkaen

kirjataan suunnitelmaan

Kouluterveydenhuolto Lapset ja perheet tutustuvat kouluterveydenhuoltoon jo ennen kuin koulu alkaa, sillä kouluterveydenhoitaja tekee kuusivuotistarkastukset. Kouluterveydenhoitaja kutsuu kaikki tulevat ekaluokkalaiset kattavaan terveystarkastukseen kesällä ennen koulunaloitusta. Tämä kattavan terveystarkastuksen ensimmäinen osa tehdään yhdessä koulukuraattorin kanssa, että perhe saa tavata myös hänet. Kattavan terveystarkastuksen toinen osa, koululääkärin tarkastus, tehdään seuraavana keväänä, jotta lapsi on ehtinyt käydä koulua lukukauden ajan. Lääkäri voi silloin antaa lapsen ja huoltajan suostumuksella näkemyksensä oppilaasta koulussa, oppilaan oppimisesta, sosiaalisista haasteista ja vahvuuksista. On toivottavaa, että myös huoltajat osallistuvat. Kattavat terveystarkastukset tehdään myös oppilaan ollessa vuosikursseilla 5 ja 8. Yleensä lapsi käy kouluterveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kerran kouluvuodessa kouluterveydenhoitajan tekemän suunnitelman mukaisessa terveystarkastuksessa. Koululääkäri tapaa lapsen ja vanhemmat kattavan terveystarkastuksen yhteydessä sekä tarvittaessa myös muilla vuosikursseilla. Terveydentila ja mahdollisten lisätutkimusten, tuen ja hoidon tarve arvioidaan yhdessä lapsen tai nuoren kanssa ja iästä riippuen myös hänen huoltajansa kanssa. Kouluterveydenhoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä terveyskeskuksen kuntoutusryhmän kanssa, jonka kautta käsitellään oppilasasiat, jos oppilas tarvitsee sellaisia tukimuotoja, joita koulu ei voi tarjota, kuten puheterapiaa tai toimintaterapiaa. Kouluterveydenhoitaja ja lastensuojelu tekevät yhteistyötä muun muassa säännöllisten tapaamisten muodossa.

Kouluterveydenhoitaja on vähintään yhtenä päivänä viikossa kussakin Inkoon koulussa (paitsi Västankvarns skolassa kerran kuussa) ennalta päätetyn aikataulun mukaisesti. Oppilaat voivat tulla kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Hammashuolto: vuosikurssien 1, 3, 5 ja 8 oppilaat tapaavat hammaslääkärin. Koulupsykologi Inkoossa on koulupsykologi, joka on tavattavissa kaikissa kouluissa. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltotyöhön oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi, antaa neuvoja ja keskustelutukea oppilaille, huoltajille ja oppilaille. Koulupsykologi voi tarvittaessa ohjata oppilaita jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Koulupsykologi on tavattavissa kouluissa sovitun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa. Koulukuraattori Koulukuraattori tukee sekä oppilaita että heidän vanhempiaan lapsen koulunkäyntiä ja kehitystä koskevissa asioissa. Koulukuraattori työskentelee oppilaiden lähellä koulun tiloissa. Koulukuraattorin tehtävä on edistää hyvinvointia, ennaltaehkäistä ongelmia ja tarvittaessa puuttua niihin aikaisessa vaiheessa. Koulukuraattori toimii sosiaalityöntekijän tavoin koulussa, ja hänen tehtävänään on tukea kasvatus- ja opetustyötä. Koulukuraattori on tavattavissa kouluissa sovitun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa. Koulukuraattori työskentelee mm. sosiaali- ja terveyssektorin kanssa ennaltaehkäisevästi.

TAVOITTEET TOIMENPITEET

seurata oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia ja ryhtyä toimenpiteisiin tarvittaessa

kouluterveydenhuollon aikataulun mukaiset tarkastukset

seurata oppilaiden kasvua ja kehitystä koulun henkilökunnan arvio, keskustelut oppilaiden ja vanhempien kanssa ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä

saada tietoa uusista oppilaista heidän koulunkäyntinsä aloituksen helpottamiseksi tai tiedon välittämiseksi oppilaan uuteen kouluun

koulukuraattori tapaa oppilaat, jotka aloittavat vuosikurssilla 1 tai lopettavat vuosikurssilla 6

ennaltaehkäistä, edistää ja hoitaa: tukea oppilaan, luokan ja koulun fyysisesti ja psyykkisesti terveellistä työskentely-ympäristöä

aktiivinen ja moniammatillinen oppilashuoltoryhmä joka koulussa

tukea oppilaan mahdollisuuksia myönteiseen kasvuun ja kehitykseen sekä elinikäiseen oppimiseen

yksittäiset tapaamiset oppilashuollon henkilökunnan kanssa: keskustelut, neuvonta ja testaus

tukea oppilaan terveellisiä elämäntapoja sekä ennaltaehkäistä vammoja ja sairauksia

terveyttä ja hyvinvointia käsitteleviä oppitunteja yksittäiset tapaamiset oppilashuollon henkilökunnan kanssa

8.5.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä täydentävä päivähoito


tarjota oppilaille mahdollisuus turvalliseen ja kehittävään yhdessäoloon aikuisten ja toisten lasten kanssa

aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä täydentävän päivähoidon järjestäminen

toimintaan osallistuvien lasten määrä

innostaa lapsia kehittämään taitojaan ja löytämään omia vahvuuksiaan

mielekkäiden ja vaihtelevien toimintojen järjestäminen lasten toiveiden mukaan

vuosittainen kysely oppilaille ja heidän vanhemmilleen

8.5.3 Koululiikunta

Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa muun muassa tietoa yhdistettäväksi 5. ja 8. vuosiluokilla koululaisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Sen taustalla toimivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Valtakunnallinen Move!-järjestelmä käynnistetään virallisesti 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien, jolloin uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön. Suositusten mukaan:

Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.

Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.

Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Move! on kirjattu Inkoon kunnan opetussuunnitelman liikunnan aineosaan.

Liikkuva koulu

Inkoon kunta on hakenut rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä Liikkuva koulu -projektiinsa, jonka tavoitteena on lisätä ohjattua välituntiliikuntaa. Tarkoituksena on kouluttaa oppilaita suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä liikuntaa välitunneille.


kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen

Move! vuosittainen mittaus ja tulosten raportointi kansalliseen tietokantaan

lisätä oppilasjohtoista välituntiliikuntaa

Liikkuva koulu oppilaiden toimintaan osallistumisen aste ja heidän kokemansa terveys ja hyvinvointi

8.6 Nuorisotoimi

Inkoon nuorisotoimen tavoitteena on tarjota nuorille harrastusmahdollisuuksia ja lisätä heidän osallisuuttaan sekä yhteisten että omien asioiden hoidossa.


tarjota paikka, jossa voi tavata muita nuoria ja luotettavia aikuisia sekä luoda kontakteja

nuorisotalo (Unccan) avoinna neljänä iltana viikossa

toimintaan osallistuvien nuorten määrä

lisätä nuorten osallistumista nuoria koskeviin asioihin

nuorisofoorumi kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa

osallistuvien nuorten määrä nuorten kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa omiin asioihin

konkreettisesti toteutuneet toiveet

antaa nuorille työelämäkokemuksia

tarjota kesätöitä kesätyöntekijöiden määrä

tukea nuorten valmiuksia löytää mielekästä tekemistä (opinnot, työ)

tukea nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka ovat jo syrjäytyneet

etsivä nuorisotyö: konkreettinen apu ja tuki (erilaiset asiointikäynnit, teemaillat, yhteydet puhelimitse ja sosiaalisen median kautta, kouluvierailut)

asiakaskontaktien määrä yksittäiset keskustelut

muiden toimien tarjoaminen: työ/opiskelu/terapia

TULEVIA TARPEITA

kuntouttava työtoiminta nuorille tai erityisnuorisotyö

yhteistyö naapurikuntien kanssa, jotta voidaan tarjota esim työpajoja

toimintaan osallistuvien nuorten määrä työpaja-ajan pituus ja laajuus

8.7 Kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aika

Kirjaston, kulttuuritoimen ja vapaa-ajan palveluiden tarkoitus on mahdollistaa mielekäs ja kehittävä vapaa-aika.

8.7.1 Kirjasto


kirjaston palvelut tunteva lapsi ja nuori, jolle kirjasto on tuttu ja turvallinen paikka, josta löytyy apua opiskeluun ja vapaa-ajan

kirjasto tuottaa lasten ja nuorten palveluja kirjastolain ja -asetuksen mukaisesti

kirjasto järjestää suunniteltuja tutustumiskäyntejä, satutunteja,

lainojen/käyntien määrä/vuosi

viettoon kirjavinkkausta ja mediaopetusta päivähoitoikäisille ja koululaisille

kirjaston palvelut tunteva monilukutaitoinen koululainen, joka löytää apua opiskelun tueksi ja vapaa-ajan viettoon

kirjasto toimii yhteistyössä koulun kanssa uuden opetussuunnitelman mukaisesti

luokkakäyntien määrä/vuosi

TULEVIA TARPEITA

lapset ja nuoret osaavat käsitellä kirjaston kokoelmia, tiloja ja muuta omaisuutta huolellisesti. He osaavat omalta osaltaan vastata siitä, että kirjastossa on turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri

kirjastolla on yhä suureneva merkitys lasten ja nuorten kokoontumistilana varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin tarvittaisiin ohjattua ja valvottua toimintaa ja tapahtumia lasten ja nuorten toiveet otetaan suunnittelussa huomioon

lapsille ja nuorille suunnattujen ilta- ja viikonlopputapahtumien määrä

sellaisten tapahtumien määrä, joita lapset ja nuoret ovat olleet suunnittelemassa

8.7.2 Kulttuuri


lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin ja hyvinvoinnin vahvistaminen: mielekäs vapaa-aika, oppimisen ja luovuuden ilo

monipuolinen kulttuuritarjonta ja mielekäs harrastustoiminta kohtuullisin kustannuksin

kuvataidekoulun ja musiikkiopiston osallistujamäärä IoBion kävijämäärä

8.7.3 Vapaa-aika


mahdollisuus turvalliseen ja monipuoliseen liikkumiseen ja virkistäytymiseen

puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito

sali- ja kenttävuorojen jako

salivuorojen käytön raportointi liikuntatilojen ja -alueiden tarkastus ja kunnossapito

monipuolisen liikuntaseuratoiminnan ylläpitäminen

liikunta-avustukset tuen myöntäminen suuntaviivojen mukaisesti

tavoitteellinen (kilpa)urheilun harrastaminen

urheilustipendit ja tunnustuspalkinnot

stipendien jako vuosittain

TULEVIA TARPEITA

monipuolistuvat ja lisääntyneet liikuntamahdollisuudet alueella

Torpan monitoimialueen kehittäminen alueelle 2014-15 tehdyn suunnitelman mukaan

suunnitelman toteutuminen

Kunnallisten toimijoiden lisäksi monet vapaaehtoiset tahot järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. Kunta voi toisinaan tukea toimintaa tiloja ja paikkoja tai avustamalla taloudellisesti jakoperusteiden mukaan.

9 Suunnitelman seuranta

Suunnitelman seuranta ja arviointi on osa kunnan toiminnan ohjauksen kokonaisprosessia. Kunnanvaltuusto seuraa ja arvioi hyvinvointisuunnitelman toteutumista vähintään kerran valtuustokauden aikana. Valtuusto ottaa suunnitelman toteuttamisen huomioon kunkin vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa. Samalla varataan myös riittävät resurssit lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseksi tulevana vuonna.

Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita kehitetään osana hyvinvointikertomustyötä. Indikaattorit muodostuvat väestörakennetta, sosioekonomista asemaa ja terveyttä sekä palveluiden toimivuutta kuvaavista tiedoista, jotka kerätään väestötietojen, erilaisten asiakkuustietojen ja kyselyjen kautta. Palveluiden käytöstä ja asiakkuuksista kertovat hyvinvointipalveluiden toiminnalliset mittarit, jotka raportoidaan tilinpäätöksissä.

Jokainen toimiala seuraa oman alansa lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä toimia vuosittain. Niistä raportoidaan ja keskustellaan toimialan päättämällä tavalla. Osasta toimenpiteitä tehdään vuosittaisia kyselyitä esimerkiksi huoltajille tai lapsille/oppilaille ja osa on ammattihenkilöstön työhön kuuluvaa seurantaa.

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma · 2016-12-12 · sisällön ja painopisteet sekä...

Documents