TULOKSENA KALLIS

KESTÄMÄTÖN ENERGIA

EUROOPASSAHUKATAANVALTAVASTI ENERGIAA

LÄMPÖÄ HUKKAAN EUROOPASSA

EU jäsenmaissa käytetään noin 14 000 TWh energiaa. Samaan aikaan energian muunto- ja siirtoprosesseissa hukataan pää-osin hukkalämpönä veteen ja ilmaan 4600 TWh.

14 000 TWh KÄYTTÖÖN, JOSTA

3 300 TWh LÄMMITYKSEEN

4 6

00

TW

h

HU

KK

AA

N

LÄH

DE:

EU

RO

OPA

N K

OM

ISSI

O

LÄMMITYSENERGIA JA PÄÄSTÖKAUPPA

Rakennusten lämmöntarve EU:ssa on noin 3 300 TWh. Suurin osa tästä on kiinteis-tökohtaista kaasu- ja öljy läm-mitystä, jota päästökauppa-järjestelmä ei rasita – toisin kuin kauko lämpöä ja sähköä.

LÄH

DE:

HEA

T R

OA

DM

AP

EUR

OPE

, AA

LBO

RG

UN

IVER

SIT

Y

75 % LÄMMITYS-

ENERGIASTA ON PÄÄSTÖ-

KAUPAN ULKOPUO-

LELLA

maakaasu

öljy

kaukolämpö

sähkö

uusiutuvat

hiili

EUROOPASSAHUKATAANVALTAVASTI ENERGIAA

JOS HUKKAENERGIA HYÖDYNNETTÄISIIN, SILLÄ LÄMMITETTÄI-SIIN KOKO EUROOPPAEnergiantuotannon hukkalämpönä Euroopassa haaskataan 4 600 TWh. Se on 1,4 kertaa enemmän kuin EU-jäsenmaissa rakennusten lämmittä-miseen tarvittavan energian määrä.

Hyödyntämällä hukkalämpö kauko-lämpöverkossa voidaan energian-tarvetta vähentää merkittävästi. Samalla voidaan säästää maailman energiavaroja, parantaa omaa ener-giaturvallisuutta, vahvistaa kansan-talouksia ja vähentää ilmastopääs-töjä. Tinkimättä mukavuu desta piiruakaan.

KAUKOLÄMPÖ JA YHTEIS-TUOTANTO ON UNOHDETTUEuroopan unioni on matkalla kohti vähähiilistä energiatulevaisuutta ja on asettanut yhteiset energia-poliittiset tavoitteet. Eri jäsen-maat ovat ottaneet käyttöön kansallisista lähtökohdistaan erilaisia ohjauskeinoja.

Ohjauskeinoja valittaessa kau-kolämpö sekä lämmön ja sähkön yhteistuotanto välineinä ovat jääneet huomaamatta niiden suu-resta potentiaalista huolimatta. Laskun maksamme me, kuluttajat, korkeina energiakustannuksina.

28 €

2009 2010 2011 2012

14 € 17 €

13 €

PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYSLÄHDE: SKM SYSPOWER

EUA-Dec

€/TO

N CO

2

5 €

20142013

8 €

54

1

3

2

20-20-20 PÄÄTÖKSIÄ

Ilmastotavoitteen kanssa päällekkäiset energia-

tehokkuuden ja uusiutu-van energian tavoitteet

jäsenvaltioille.

SÄÄNTELYÄ EDISTÄMÄÄN ENERGIATE-

HOKKUUTTASektorikohtainen sääntely ei johda optimitulokseen:

kustannustehokkaim-piin ja kokonaisuuden kannalta järkevimpiin

ratkaisuihin.

EU:ssa järjestelmä hukkaa valtavan määrän energiaa ja tuottaa siksi

turhia CO2-päästöjä.

TUKEA UUSIUTUVALLE

ENERGIALLETuotanto- ja investoin-tituet aiheuttavat häi-riöitä sekä päästömark-kinoilla että sähkö- ja

lämmitysmarkki- noilla eivätkä nämä

pääse toimimaan optimaalisesti.

Vuonna 2014 uusiutuvaa energiaa

tuettiin EU:ssa 45–50 miljardilla

eurolla.

PÄÄSTÖ- KAUPPA EI OHJAA

Päästöoikeuksia on markkinoilla liikaa, mikä pitää päästöoikeuden

hinnan alhaisena. Halpa päästöoikeus ei ohjaa energiatehokkuuteen, fossiilisten polttoai-

neiden vähentämiseen tai vähäpäästöisten

teknologioiden, kuten kaukolämmön, hyödyn-

tämiseen.

Ongelmaa syventää se, että suuri osa lämmityksestä on

päästömarkkinoiden ulkopuolella eikä

kohtaa päästö- ohjausta.

MARKKI- NOILLA ON ONGELMIA

Mikään sähkön tuotanto – mukaan lukien lämmön ja sähkön yhteis-

tuotanto – ei kannata, kun sähkön hinta ei vastaa tuotantokustannuksia.

Kiinteistökohtainen lämmitys on kokonaan

päästömarkkinoiden ulkopuolella eikä kohtaa

päästöohjausta. Markkinat eivät ole

yhdenmukaiset kaikille toimijoille.

6

PÄÄTÖSTEN TILKKU- TÄKILLÄ

PAIKATAAN AIEMPIA

RATKAISUJAAikaansaatujen

ongelmien paikkaa-minen vie huomion

sivuseikkoihin.

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon tai kaukolämmön

mahdollisuudet jäävät huomaamatta ja

realisoimatta.

7

KAUKOLÄMPÖ SEKÄ LÄMMÖN

JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTO HYÖDYNTÄMÄTÖN

MAHDOLLISUUS20-20-20 päätösten jälkeen harjoitettu energiapolitiikka

ei useimmissa maissa ole kannustanut yrityksiä inves-toimaan kaukolämpöön tai

lämmön ja sähkön yhteistuo-tantoon. Lämmitysmarkkinoi-den vääristymät vähentävät

kaukolämmön houkuttele-vuutta asiakkaille.

SÄHKÖN HINTAKEHITYS SAKSASSALÄHDE: EUROSTAT

KOTITALOUDEN SÄHKÖNHINTA TUOTTAJAHINTA

0

5

10

15

20

25

30

20132005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 201220042003

SN

T/k

Wh

TULOKSENA KALLIS

KESTÄMÄTÖN ENERGIA

EUROOPASSAHUKATAANVALTAVASTI ENERGIAA

MITÄ VOIMME TEHDÄ TILANTEEN KORJAAMISEKSI?

INVES- TOIDAANKESTÄVÄÄN ENERGIAAN

HUKKA- LÄMPÖ

HYÖDYKSI KAUKO-

LÄMPÖNÄ

OTETAAN

ON AIKA TUNNIS-TAA ONGELMAT JA TOIMIA!

TUNNISTAALÄMMITYS - JA JÄÄHDYTYSSEK-TORIN MAHDOL-LISUUDET jakehittää lämmityk-seen ja jäähdy-tykseen liittyvää tilastointia, sekä

ottaa lämmitys ja jäähdytys osaksi EU:n keskeisintä energiapolitiikkaa sähkön ja poltto-aineiden rinnalle.

1POISTAA KAUKO-LÄMMÖN JA JÄÄHDYTYKSEN SEKÄ YHTEIS-TUOTANNON ESTEET, elipoistaa jäsenmaissa ja kaupungeissa esteet kaukoläm-pö- ja kaukojäähdy-tysinfrastruktuurin rakentamiselta, ja

vapauttaa päästö-kauppasektori päällekkäisestä päästöohjauksesta, kuten esimerkiksi CO2-perusteisesta verotuksesta.

2

YHTEISTUOTANNOLLAJA KAUKOLÄMMÖLLÄ PAREMPI ENERGIA- JÄRJESTELMÄToimenpiteitä vähähiilisen Euroopan aikaansaamiseksi val-mistellaan paraikaa. Haettaessa ratkaisua Eurooppaan ei kannata unohtaa paikallisesti toimivia kaukolämpöä ja -jäähdytystä.

Kilpaillut lämmitysmarkkinat toimivat tehokkaasti eikä tuotan-totukia tarvita. Tukea tarvitaan sen sijaan teknologiakehityksen, tutkimuksen ja innovaatioiden aikaansaamiseksi.

Käytännön keinojen valintaa yrityksissä ohjaavat kustan-nustehokkuus, teknologia-kehityksen hyödyntäminen ja hiilidioksidin hinta.

Tällaisessa toimintaympäris-tössä energiayritykset voivat tehdä investointeja, jotka pa-rantavat energiaturvallisuutta, vähentävät päästöjä ja hyödyt-tävät asiakkaita.

HUKKA-LÄMPÖ

HYÖDYKSI KAUKO-

LÄMPÖNÄ

TEHDÄ UUSIU TUVASTA ENER GIASTA SAMAN ARVOISTA tuottajasta, tuotanto pai kasta tai tuotanto muodosta riippumatta.

3ASETTAA SELVÄ CO2-PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS-TAVOITE, elisisällyttää kiinteis-tökohtainen läm-mitys päästökaup-paan, ja

luoda tasapuolista kilpailuympäristöä lämmitysmark-kinoille.

4HARMONISOIDA JA ASTEITTAIN POISTAA ERI JÄSENMAISSAKÄYTETTÄVÄT TUOTANTOTUETja tuoda tuotanto-tukien tilalle tekno-logianeutraalia tukea tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatio-toimintaan sekä uuden teknologian kaupallistamiseen.

5

KAUKOLÄ

MPÖ

SÄH

KÖ

LÄMMÖN JA SÄHKÖN

YHTEIS-

TUOTANTO

SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO

ON EDELLEEN HARVINAISTA USEIS-

SA EU-MAISSA. YHTEISTUOTAN-NOLLA VOIDAAN

VÄHENTÄÄ ENERGIAN TARVETTA

JA PÄÄSTÖJÄ.

INVES- TOIDAANKESTÄVÄÄN ENERGIAAN

RATKAISUNA KAUKOLÄMPÖ JA -JÄÄHDYTYSKaukolämpö- ja jäähdytysjärjes-telmän avulla energiajärjestel-män eri osista saadaan yhdessä enemmän irti. Verkon avulla järjestelmään voidaan tuoda eri lämmönlähteitä, tasoittaa kysynnän ja tarjonnan vaihtelua ja optimoida energian tuotanto-tapoja tilanteiden vaihdellessa. Asiakkaille kaukolämpö ja -jääh-dytys on kiinnostava ja kilpailu-kykyinen vaihtoehto.

RATKAISUNA KAUKOLÄMPÖHyödyntämällä kaukolämmön ja -jäähdy-tyksen mahdollisuuksia voidaan energian tuotantoa ja kulutusta sekä niiden ajoittu-mista optimoida. Näin voidaan hyödyntää kustannuksiltaan edullisimpia ja ilmaston

kannalta parhaita lämmön ja jäähdytyksen lähteitä. Eri teknologioita voidaan hyödyntää

optimaalisesti niin pienessä kuin suuressa mittakaavassa.

JOUSTOA SÄHKÖTUOTANTOON

Sähköntuotannon määrää voidaan sää-tää kulu tustarpeen ja muun sähköntuo-

tannon mukaan, kun tuotetaan sekä

kaukolämpöä että sähköä yhteistuotan-

tona jolla taas voidaan tasata tuuli- ja aurinkovoiman

vaihtelua.

HUKKA-LÄMPÖ

HYÖDYKSI KAUKO-

LÄMPÖNÄ

RATKAISUNA KAUKOLÄMPÖ

KAUKOLÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYS-JÄRJESTELMÄSSÄ VOIDAAN ENER-

GIAA VARASTOIDA LÄMPIMÄNÄ TAI KYLMÄNÄ VETENÄ MAANALAISIIN

VARASTOSÄILIÖIHIN.

LISÄÄ UUSIUTUVAAKaukolämmitys ja -jäähdytys on

tehokkain tapa lisätä uusiutuvaa energiaa kaupungeissa. Kiin-

teistökohtaisina useat uusiutuvan energian

hyödyntämismah-dollisuudet eivät ole

taloudellisesti perusteltuja.

Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen avulla asiakkaat saavat käyt-

töönsä laajan kirjon uusiutuvan energian muotoja aina aurinko-

ja bioenergiasta lämpöpumppuihin

sekä jätteisiin. 

MUKAVASTI VARMAAAsiakkaat tarvitsevat lämpöä ja jäähdytystä myös tulevaisuudessa.

Energiaa tarvitaan sekä tilojen ja käyttö-

veden lämmittämi-seen että tilojen jäähdyttämiseen.

Vaikka lämmön ja jääh-dytyksen tarve vaihte-lee entistä enemmän ja ennakoimattomasti,

kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjes-telmistä saa lämmön

ja jäähdytyksen vaivattomasti tarpeen

mukaan joka hetki.

KAIKKI ENERGIA KÄYTTÖÖN

Vain kaukolämmi-tys- ja kaukojääh-dytysjärjestelmän

avulla lämpöä voidaan siirtää sieltä, missä sitä on liikaa, sinne,

missä sille on tarvetta. Sähköntuotannon,

teollisuuden ja kiinteistö jenmuuten

hyödyntämättä jäävä lämpöenergia

voidaan kerätä talteen ja jalostaa kauko -

lämmöksi.

Kaukolämmitys- ja -jäähdytysverkkoihin rakennettaviin varas-toihin voidaan myös tallettaa asiakkaille tarpeetonta lämpöä tai vaikkapa aurinko- ja tuulivoimapiikkien aikaista halpaa säh-

köä. Näiden varastojen avulla voidaan

vähentää pääs töjä aiheuttavaa energian-

tuotantoa. 

HUKKALÄMPÖ HYÖDYKSI KAUKOLÄMPÖNÄ!

www.energia.fi

Finnish Energy IndustriesAvenue de Cortenbergh 172

1000 Bruxelles, BelgiumTel. +358 9 420 23 899

Energiateollisuus ryFredrikinkatu 51–53 B

00101 Helsinki, FinlandTel. +358 9 530 520