Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina

Markkinointi : Lääkärin renki vai isäntä8.5.2014

Helsingin seudun Duodecim-seura

Hannu Halila

varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto

LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti, eMBA

Sidonnaisuudet

• Suomen Lääkäriliitto, varatoiminnanjohtaja

• Helsingin yliopisto, terveydenhuollon hallinnon dosentti

• Sivutoiminen yksityislääkäri, Aava ja Terveystalo

• Pro Medico ry hallituksen jäsen

• UEMS, Euroopan erikoislääkäriliitto, Past President (2002-05), CME/CPD Working group chairman 2012 -

• Rome CME/CPD Working Group (supported by The Society for Worldwide Medical Exchange)

2 2

Lääkäreitä yhteiskunnallisina vaikuttajina kansainvälisesti: Lääkärien saamat Nobelin rauhanpalkinnot

• Sir John Boyd Orr 1949 (YK:n alaisen FAO:n ensimmäinen pääjohtaja)

• Albert Schweitzer 1952

• Lääkärit ydinsotaa vastaan 1985

• Lääkärit ilman rajoja 1999

Otto E. A. Hjelt (1823–1913)

• Patologian ja valtion lääketieteen professori 1858–1885, arkkiatri 1885

• Hjelt jäsen mm. 1862 komiteassa, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus maan terveydenhuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi

• Tämän seurauksena 1879 annettiin asetus: Terveydenhoitosääntö Suomea varten

• Lääketieteellisen tiedekunnan professorina Collegium Medicuminjäsen 1859–1878

• 11 lasta

Nuoria lääkäreitä 1800- ja 2000-luvuilla

• ”Ulottuuhan lääkärin toimi elämän kaikkiin oloihin: Lapsen kamarista täysikäisen työhuoneeseen ja vanhuksen sairasvuoteelle, yksityisen henkilön elämästä koko kansan yhteisiin oloihin.”

Matti Äyräpää 1885 (33-vuotias)

• ”Lääkärintyö on ainutlaatuinen ikkuna ihmisen elämään. Lääkärintyön kautta nuorelle ihmiselle avautuu monipuolinen kuva väestöstä ja sen ongelmista.”

Suvi Vainiomäki 2013 ( 34-vuotias)

Mitä on terveyspolitiikka?

• Käsite politiikka voidaan ymmärtää monin eri tavoin

usein: lainsäädännön muuttamiseen ja julkisen hallinnon ohjaamiseen tähtäävä toiminta

• Terveyspolitiikka: politiikka, jonka keskeinen lähtökohta on terveys ja sen edistäminen, suojelu ja palauttaminen

• Terveyspolitiikan tavoitteita

• väestön terveyden parantaminen

• terveyden suojelu

• terveyserojen kaventaminen

• Esimerkkejä keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi:

• terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen

• alkoholin kulutuksen lasku

• työturvallisuuden kehittäminen

Terveyspolitiikka osana muuta politiikkaa

• Läheisesti sidoksissa: sosiaalipolitiikka, terveydenhuoltopolitiikka

• Muita esimerkiksi: elinkeinopolitiikka, työvoimapolitiikka, kauppapolitiikka, ulkopolitiikka, talouspolitiikka, ympäristöpolitiikka, aluepolitiikka, alkoholipolitiikka, veropolitiikka, koulutuspolitiikka

• Terveyspolitiikkaa ei voida tehdä irrallaan muista politiikan sektoreista

• Eri politiikoissa eri tavoitteet• väistämättä syntyy ristiriitoja ja joudutaan sorvaamaan

kompromisseja

• Terveys kaikissa politiikoissa• eri sektoreilla otetaan huomioon väestöön ja eri väestöryhmiin

kohdistuvat terveysvaikutukset päätöksiä tehtäessä ja toimeenpantaessa.

Terveyspolitiikan toimijat

• Poliittiset puolueet• Viranomaisorganisaatiot• Tutkimuslaitokset• Terveyspalveluiden rahoittajat, järjestäjät ja tuottajat• Potilasjärjestöt• Terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän järjestöt

• Lääkärijärjestöjä: Lääkäriliitto, Duodecim, Hammaslääkäriliitto, erikoislääkäriyhdistykset, NLY, SELY, GPF, LSV…

• Apteekkiala• Lääketeollisuus

Lääkärien tavoitteet terveyspolitiikassa

• Keskeisiä tavoitteita• kansanterveyden edistäminen• terveydenhuollon kehittäminen• edunvalvonta

• Olemmeko liiaksi keskittyneet terveydenhuoltopolitiikkaan?• kansanterveyden edistäminen vs. sairaanhoito• helmasyntimme? Terveyspolitiikka=terveydenhuoltopolitiikka• olemme tämän alan ammattilaisia

• Edunvalvonnan nivominen terveyspolitiikkaan haasteellista• Uskottavuuden säilymisen kannalta edunvalvonnallisia tavoitteita ei kannattaisi

verhota muiden tavoitteiden taakse

• Profession sisällä eri painotuksia• esimerkiksi työskentelysektori, erikoisalat, yhteiskunnalliset näkemykset

Arttu Saarinen: Suomalaiset lääkärit ja Suomen Lääkäriliitto osana hyvinvointivaltiota ja sen terveyspolitiikkaa, väitöskirja, Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 2010

• Lääkärit kokevat sosiaaliturvan muuta väestöä useammin liian laajaksi.

• Parhaiten lääkärien mielipiteitä sosiaaliturvasta ja terveydenhuoltojärjestelmästä selittävät poliittinen orientaatio ja työskentelysektori.

Lääkärien järjestöt terveyspolitiikan toimijana: esimerkkinä Lääkäriliitto

• Liiton näkökulma: terveydenhuoltojärjestelmä, kansanterveyden edistäminen, terveydenhuollon etiikka, edunvalvonta• Liiton strategiassa terveydenhuoltopolitiikasta: Toimiva ja

oikeudenmukainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä

• Toimielimet• toimisto• viisi alueellista terveyspoliittista valiokuntaa• hallituksen terveyspoliittinen jaos• hallitus• valtuuskunta• alaosastot

• Käytäntö

• lausunnot, kannanotot

• eduskuntakuulemiset (SLL kuultavana 94 kertaa v. 1998–2013)

• osallistuminen erilaisiin työryhmiin

• yhteistyö ja yhteydenpito muihin toimijoihin

• tutkimus- ja selvitystyö

• vaikuttaminen median kautta

Yksittäiset lääkärit toimijoina

• Lääkärijärjestöt eivät yksinään riittävä profession panos terveyspolitiikkaan – muita osallistumisen muotoja tarvitaan

• Rooleja on monia: asiantuntijana, terveydenhuollon työntekijänä, johtajana, virkamiehenä, puoluepoliittisena toimijana, tutkijana, järjestöaktiivina…

• Puoluepolitiikka

• Äänestäjä, puolueaktiivina, luottamustehtävissä, asiantuntijana

• Kunnallispolitiikka, Eduskunta, Euroopan Parlamentti

Lääkärit Eduskunnassa

0

2

4

6

8

10

12

1999 2003 2007 2011

Esimerkkejä lääkärien toiminta-alueista

• Sote-uudistus

• Aselain muuttaminen

• Global Clinic

• Käypä hoito

• Kansallisen tason terveyspolitiikan vaikuttajia paljon: Pekka Puska, Martti Kekomäki, Aki Linden, Jussi Huttunen…

• Lääkärit aktiivisina mielipidekirjoittajina

• Esimerkkejä kuntatasolta?

Lääkärien osallistuminen järjestö- ja seuratoimintaan

• Ammattiyhdistystoiminta 12 %• Terveyteen liittyvät kansalaisjärjestöt 3 %• Muut kansalaisjärjestöt 4 %• Puoluepoliittiset järjestöt 2 %• Tieteelliset järjestöt 10 %• Seuratoiminta 26 %• Seurakunta tai muu hengellinen yhteisö 11 %• Muu toiminta 9 %

Lähde: Lääkäri 2008 –tutkimus (n=reilut 1000 nuorta lääkäriä)

Lääkärien tärkeimmät yhteisöt

• Perhe 96 %• Suomi 78 %• Oma suku 76 %• Työyhteisö 74 %• Lääkärikunta 66 %• Eurooppa 58 %• Oma kunta 24 %

Lähde: Lääkäri 2008 -tutkimus; n = 1 173–1 196 nuorta lääkäriä, melko tai hyvin kiinteästi tuntee kuuluvansa

PoliitikkoMikko Franssila, vastaava lääkäri, Mediverkko

• Valkeakosken nuorin kaupunginvaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

• ”Politiikassa ei ole paljon lääkäreitä. Ehkä he haluavat hakeutua tehtäviin, joissa vaikuttaminen on suoraviivaisempaa. Hitaus ja politikointi voivat turhauttaa.”

• ”Minusta on tärkeää, että politiikassa olisi mukana lääkäreitä sekä kunnan että valtakunnan tasolla. Politiikalla on suuri rooli julkisen terveydenhuollon tuotossa.”

Lääkärilehti 14/2014

JärjestöaktiiviEmma Lommi, 5. vuoden kandi, Turun yliopisto

• Toimii mm. Lääkärin sosiaalinen vastuu, SPR, Unicef, Omaiset mielenterveystyön tukena ja Institute for Indian Mother and Child

• ”Koenkin, että minulla on vastuu antaa omastani eteenpäin. Siitä tulee myös tosi hyvä mieli. Hermoni eivät kestäisi politiikkaa. Ruohonjuuritason toiminnassa pystyn olemaan tietyllä tavalla joustamaton arvioinnin suhteen.”

• ”Toivoisin lääkäreiltä enemmän idealismia. Humaaniutta kuuluisi korostaa lääkärikoulutuksessa. Moni sanoo opiskelevansa lääkäriksi, koska haluaa auttaa. Sitten se pikkuhiljaa häviää.”

Lääkärilehti 14/2014

VapaaehtoinenReetta Leinonen, terveyskeskuslääkäri, Kallion terveysasema

• Vapaaehtoisena Global Clinicilla

• ”On harmi, että valtakunnan tason politiikassa on vain vähän lääkäreitä. Ehkä lääkärit pelkäävät, että julkisesti esillä oleminen haittaa tavallista lääkärintyötä tai jopa sulkee sen pois. Voisin kuvitella, että varsinkin nuorelle lääkärille työ, poliittisen uran ja perhe-elämän yhdistäminen on haastavaa. Ehkä voisin harkita joskus politiikkaan menemistä, mutta järjestötyö kiinnostaa nyt enemmän.”

Lääkärilehti 14/2014

VirkamiesTeppo Heikkilä, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö

• ”Laajasti ajatellen teen töitä potilaiden eteen, en ole ajatellut liian kauas siitä. Rakennan järjestelmää, jossa muut voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla.”

• ”Lääkärien kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on ehkä vähentynyt, vaikka heillä olisi keskustelussa paljon annettavaa. Ihmiset arvostavat ehkä enemmän vapaa-aikaa ja hyvinvointiaan, ja se on toisaalta tervettäkin. Kun lääkäri avaa suunsa, häntä vielä kuunnellaan. Jos sitä ei avaa, voi olla, ettei kohta enää kuunnella.”

Lääkärilehti 14/2014

AMMATTIEN ARVOSTUS 2010

Suomen Kuvalehti

1. Kirurgi

2. Erikoislääkäri

3. Lääkäri

4. Palomies

5. Ylilääkäri

6. Neurologi

7. Silmälääkäri

8. Kätilö

9. Hammaslääkäri

10. Sairaanhoitaja

Lääkäriehdokkaat Euroopan parlamenttivaaleissa 2014

• Jukka-Pekka Kuokkanen, Kristillisdemokraatit• Petri Pekkola, Vasemmistoliitto • Juha Richter, Kristillisdemokraatit• Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit• Karl von Smitten, Ruotsalainen kansanpuolue• Tiina Tuomela, Kristillisdemokraatit• Mauno Vanhala, Perussuomalaiset

Lääkäriliiton EU-vaalitilaisuus ja paneeli ke 14.5.2014 klo 17–19, Lääkäritalo, Mäkelänkatu 2

Ilmoittautuminen: eeva-maija.tallgren@laakariliitto.fi

Kiitos!

25