kustannustehokas taimikonhoito metsänomistajat inkeroinen 26.4.2016

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Kustannustehokas taimikonhoito –seminaarisarja

Karri Uotila, LUKE

Taimikonhoidon kustannukset – sekä

metsureita että koneita tarvitaan

© Luonnonvarakeskus

Esityksen sisältö

• Taimikonhoidon kustannukset

metsurityönä

• Koneellinen taimikonhoidon

kustannukset

• Ensiharvennuksen

ennakkoraivauksen tarve ja

kustannukset

2 27.4.2016


TAIMIKONHOIDON KUSTANNUKSET METSURITYÖSSÄ


Varhaisperkauksessa poistuma on

tyypillisesti 10 000–20 000

runkoa/ha ja sen keskimääräinen

läpimitta on 1–2 cm.

Nuoren metsän kunnostuskohteella

poistumaa on tyypillisesti 10 000–

15 000, mutta poistuman

keskimääräinen läpimitta on 3–6

cm, ja työn vaatima aika siten

moninkertainen

varhaisperkaukseen verrattuna.

4 27.4.2016

Karri Uotila/Luke

Erkki Oksanen/Luke


0

1

2

3

4

5

0 10000 20000 30000

Työ

ajan

me

ne

kki,

pv/

ha

Poistuman tiheys, kpl/ha

5 cm

3 cm

1 cm

Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010

Poistuman vaikutus taimikonhoidon

ajanmenekkiin


0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 5 10 15 20

Po

istu

ma,

run

ko

a/h

a

Taimikon ikä, vuotta

Ensimmäistä kertaa hoidettava taimikko

7 27.4.2016

Lähde: Uotila ym. 2014

Poistuman määrä eri ikäisissä taimikoissa


0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Leh

tip

uu

sto

n p

pa, m

2/h

a


Uotila ym. 2012

Uotila & Saksa 2014

8 27.4.2016

Lehtipuuston pohjapinta-ala eri ikäisissä

istutuskuusikoissa


10 27.4.2016


Taimikonhoidon ajoituksen vaikutus

ajanmenekkiin

0

2

4

6

4 8 12 16 20

Aja

nm

en

ekk

i, p

v/h

a

Metsikön ikä, vuotta

Kuusi, MT

0

2

4

6

4 8 12 16 20

Aja

nm

en

ekk

i, p

v/h

a


Mänty, VT



0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 5 10 15 20

Po

istu

ma, ru

nko

a/h

a


Ensimmäistä kertaa hoidettava taimikko

Aiemmin perattu taimikko

12 27.4.2016


Varhaisperkauksen vaikutus poistuman määrään


Varhaisperkauksesta aiheutuu vain

vähän kustannuksia koko

uudistamisketjua tarkasteltaessa.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

€/h

a

Varhaisperkaus

ja myöhempi

taimikonhoito Ainoastaan

myöhempi

taimikonhoito

Varhaisperkauksen vaikutus taimikonhoidon

kokonaiskustannuksiin


Lähde: Koskinen 2013

Varhaisperkaus on

tuottavinta keväällä

tehtynä; kesällä

työajanmenekki noin 35

% ja syksyllä noin 18 %

suurempi kuin keväällä.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Kevät Kesä Syksy

Teh

oty

öaik

a,

h h

a-1

Totaali Reikä

Työn toteutusajankohdan vaikutus

varhaisperkauksen ajanmenekkiin


0

50

100

150

200

250

300

350

400

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Pit

uu

s , c

m

Kaatoajankohta, kuukausi

15 27.4.2016

Lähde: Johansson 1992

Varhaisperkausvesan pituus 5 vuotta

katkaisun jälkeen

Työn toteutusajankohdan vaikutus

varhaisperkausvesojen kasvuun

Varhaisperkauksen

toteutusajankohdan

kustannustehokkuus


TAIMIKONHOIDON KUSTANNUKSET KONETYÖSSÄ


Koneellisen taimikonhoidon

menetelmät

Yleisimmät käytössä olevat

koneellisen taimikonhoidon laitteet

ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä

perkaaja, sekä katkaisevalla

periaatteella toimivat Usewood Oy:n

Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää.

Ville Kankaanhuhta Karri Uotila

Karri Uotila

Naarva P25 kitkevä perkaaja

Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain Mense raivauspää


Konekitkentä, Naarva P25 kitkevä perkaaja

18 27.4.2016

Karri Uotila

© Luonnonvarakeskus 19 Luke/Erkki Oksanen

Konekitkettyjä taimikoita


Karri Uotila

Tämä 6 vuotta aiemmin kitketty kuusiko ei tarvitse

enää myöhempää taimikonhoitoa.

Alustavan arvion mukaan tilanne on vastaava n. 70 %

kitkentäkohteista. (Lähde: Kukkonen 2011)

Konekitkettyjä taimikoita


Kohdevalinta onnistuminen on

konekitkennässä tärkeää.

Konekitkentään soveltuvat

vähäkiviset ja pinnanmuodoltaan

tasaiset kivennäismaiden kuusen ja

männyn taimikot

• Kasvatettavan puuston pituus n.

1 m

• Perattavan puuston pituus < 2 m

Ks. Koneellisen

Taimikonhoidon

Toimihenkilöopas

(www.metla.fi/

metinfo/metsanhoitopalvelut/

TH_manuaali.htm)

Karri Uotila

Konekitkennän kohdevalinta


Tehollinen työajanmenekki kitkentään

hyvin soveltuvassa kohteessa on noin

6–7 h/ha ja kustannukset 500–600

€/ha.

Työkauden aikana voidaan perata noin

200 ha.

Karri Uotila

Konekitkennän tuottavuus


0

5

10

15

20

25

0 10 20 30 40

Aja

nm

en

ek

ki, t

eh

otu

nti

a/h

a

Lehtipuuston tiheys 1 000/ha

Lehtipuuston keskipituus

3 m

1 m

2 m

Rantala & Kautto 2011

Hallongren & Rantala 2013

Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät

- Poistuman tiheys


Lähde: Tomperi & Väänänen

Kitkentä on helpointa tehdä lehdettömään aikaan. Kuivahkoa kangasta karummilla

kasvupaikoilla kasvillisuus ei ole ongelma, mutta viljavalla kasvupaikalla se hidastaa

työtä keskikesällä. Kitkentä onnistuu ainoastaan sulan maan aikaan.

Kohtalaista Vaikeaa

Työskentely

Touko

VT tai karumpi

MT

OMT

Helppoa

Loka MarrasSyysEloHeinäKesäHuhti

Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät

- Ajankohta


Taimikonhoito raivaussahalla Kitkentä -300 € Varhaisperkaus -600 € Kitkentä -400 € Myöhempi TH (-100 € Myöhempi TH) 800 € Ensiharvennus 900 € Ensiharvennus 100 € 200 €

Laskelma ei sisällä korkotekijää. Kustannusten nykyarvoistaminen diskonttaamalla muuttaa

menetelmien välistä vertailua, koska kustannukset painottuvat eri ajankohtiin. Laskelman oletuksilla

menetelmät ovat 3 % korkokannalla kustannustehokkuudeltaan tasavertaisia.

Karri Uotila


UW40D

Karri Uotila

Katkaisevat koneellisen

taimikonhoidon

menetelmät


Lähteet: Strandström & Poikela 2010, Hämäläinen ym. 2013

0

5

10

15

20

0 5000 10000 15000 20000 25000

Käytt

öaja

nm

en

ekki,

h/h

a

Poistuma, runkoa/ha

Metsuri

Tehojätkä

MenSe hakkuukone

MenSe pienkaivinkone

Työn tuottavuus koneellisessa taimikonhoidossa,

katkaisevat menetelmät


Lähde: Hämäläinen ym. 2013

Työn tuntikustannus koneellisessa

taimikonhoidossa, katkaisevat menetelmät


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

0 5 10 15 20 25 30

Ku

sta

nn

uk

se

t, €

/ha

Poistuman kantopohjapinta-ala, m2/ha

Metsuri, TES

Tehojätkä

Lähde: muokattu Strandströmin & Poikelan 2010 aineistosta, Metsäalan TES

Työn tuntikustannus koneellisessa

taimikonhoidossa, katkaisevat menetelmät


ESIHARVENNUKSEN ENNAKKORAIVAUKSEN KUSTANNUKSET JA TARVE


Ennakkoraivauksen kustannukset

Ennakkoraivauksen ajanmenekki riippuu samoin poistuman

määrästä, kuten taimikonhoidon ajanmenekki.

Keskimääräiset kasvatushakkuiden ennakkoraivauskustannukset

olivat vuonna 2013 Suomessa 280 €/ha. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2014

Työajanmenekki n. 8 tehotyötuntia/ha (Kärhä ym. 2006)

Kun ennakkoraivauksessa poistetaan puut alle metrin

etäisyydeltä ensiharvennuksessa poistettavien puiden tyviltä

ja näkyvyyttä haittaava, yli metrinen kuusialikasvos koko

alueelta. Työvaikeudeltaan tyypillinen ensiharvennuksen

ennakkoraivaus vastaa jotakuinkin varhaisperkausta.

31 27.4.2016


Erkki Oksanen/Luke

Myöhemmän taimikonhoidon oikealla ajoituksella voidaan välttyä

ennen ensiharvennusta tehtävältä alikasvoksen ja pienpuuston

ennakkoraivaukselta. Etenkin kuusikoissa riittävän tiheän

taimikon latvusto sulkeutuu taimikonhoidon jälkeen niin nopeasti

ettei lehtipuuvesakko pääse kehittymään.


Pienen lehtipuun aiheuttama haitta on etenkin talviaikaisessa korjuussa

vähäinen.

Tämä kohde ei tarvitse ennakkoraivausta:

33 27.4.2016

Erkki Oksanen/Luke


Ennakkoraivaustarpeen aiheuttaa:

• Hoitamattomuus

• Liian tiheäksi taimikon-

harvennuksessa jätetty taimikko.

• Liian aikaisessa vaiheessa tehty

taimikonhoito ja sitä seuraava

vesominen.

Ennakkoraivaus voi olla tarpeen myös hyvin hoidetuissa taimikoissa, jos

olosuhteet alikasvoksen kehitykselle ovat erityisen suotuisat. Tällaisia

kohteita ovat erityisesti ravinteikkaat turvemaat, vettä hyvin pidättävät

hienojakoiset kivennäismaat sekä äestetyt männyn istutusalat.

Erkki Oksanen/Luke


Ennakkoraivausta tarvitaan, jos 1) pienpuun korjuu on tappiollista, 2)

pienpuu haittaa puunkorjuuta, ja 3) pienpuun raivauskustannus on

edullisempi kuin sen aiheuttama lisäkustannus hakkuussa.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

0 2 4 6 8 10 12 14

Ko

rju

uku

stan

nu

kset

, €

/m3

Poistuman keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta, cm Lähde: Heikkilä ym. 2005

35 27.4.2016

Ensiharvennuksen korjuukustannukset





0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

0 30 60 90 120 150

Tuo

ttav

uu

s, m

3/t

eh

otu

nti

Rungon koko, litraa

Ei kuusialikasvosta2 000 r/ha10 000 r/ha

36 27.4.2016

Alikasvoksen keskimäräinen pituus 2 m

Lähde: Kärhä ym. 2006

Alikasvoksen vaikutus ensiharvennushakkuun tuottavuuteen





-0,80

-0,60

-0,40

-0,20

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

0 2 4 6 8 10 12

€/r

un

ko

Rinnankorkeusläpimitta, cm

Ensiharvennus- tuotto

Ennakkoraivaus- kustannus

37 27.4.2016

Ensiharvennuksen kannattavuus ja ennakkoraivauskustannus


Käytännössä rajojen yksinkertaistaminen voi olla tarpeen?

38 27.4.2016

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

Ku

us

iali

ka

svo

ks

en

tih

eys

, ru

nk

oa

/ha

Ensiharvennuksen poistuma, runkoa/ha

1 m

2 m

3 m

4 m

Ennakkoraivauksen kannattavuusrajat (raja-arvoa tiheämpi kannattaa raivata)

Lähde: Kärhä ym. 2006

Kannattavuurajat kuusialikasvoksen

ennakkoraivaukselle


Uudet teknologiset innovaatiot mahdollisesti

vähentänevät ennakkoraivauksen tarvetta

39 27.4.2016

Pienpuun korjuun kustannus-

tehokkuuden paraneminen alentaa

kannattavasti korjattavan puuston

läpimittavaatimuksia.

Puunkorjuun yhteydessä toteutettavan

raivauksen kehittäminen parantaa sen

kilpailukykyä metsuriraivaukseen

verrattuna.

Fixteri Oy

Marja-Leena

Mentula/Mense Oy


Lyhyesti:

• Taimikonhoidon turha viivyttely nostaa taimikonhoidon kustannuksia.

• Huomioiden koko taimikonhoito-ohjelma, varhaisperkauksen aiheuttama kustannuslisä on melko vähäinen, koska varhaisperkaus alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia.

• Kun kohdevalinta on onnistunut, koneellinen taimikonhoito on kustannuksiltaan kilpailukykyistä metsurityön kanssa.

• Ensiharvennuksen ennakkoraivaustarve muodostuu usein heikosti onnistuneen taimikonhoito-ohjelman tuloksena.

• Ennakkoraivaus kannattaa pääsääntöisesti toteuttaa, jos raivattava puusto on kuusivaltaista ja se selvästi haittaa näkyvyyttä ja kulkua metsikössä, ja etenkin, jos ensiharvennuksen poistuman runkoluku on suuri.

40 27.4.2016

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Kustannustehokas taimikonhoito –seminaarisarja

Karri Uotila, LUKE

Taimikonhoidon vaikutukset

metsän kehitykseen – kuutioita ja

euroja


Sisältö

• Taimikonhoito-ohjelmien tuotos- ja

kannattavuusvertailu männyn ja kuusen

taimikoissa.

• Tehokkaat taimikonhoitoketjut

43 27.4.2016


Taimikonhoito-ohjelmien vertailu Motti-

simulaattorilla, hoitamattomasta hoidettuun

44 27.4.2016

Erkki Oksanen/Luke Erkki Oksanen/Luke

• Puuston kasvu ja hakkuutulot pohjautuvat Motti-simulaattoriin.

• Taimikonhoitokustannukset on mallinnettu erillisten

taimikonhoitotutkimusten pohjalta.

• Lähtkökohtana tehokkaasti uudistettu metsikkö.


Laskelma 1) kylvömänniköt

45 27.4.2016

Erkki Oksanen/Luke


Vertailtavat taimikonhoito-ohjelmat Kylvömännikkö

• Kaksivaiheinen taimikonhoito

– Varhaisperkaus (5-v) ja myöhempi taimikonhoito (15-v)

• Yksivaiheinen taimikonhoito

– Ainoastaan yksi taimikonhoito (16-v)

• Viivästynyt taimikonhoito

– Yksi taimikonhoito (22-v) kuuden vuoden viivästyksellä

• Hoitamaton

– Sisältää ensiharvennuksen ennakkoraivauksen (40-v)

46 27.4.2016


Taimikonhoitoinvestoinnit ja niiden tuotot Kylvömännikkö

47 27.4.2016

0

100

200

300

400

500

600

700

Hoitamaton Viivästynyttaimikonhoito

Yksivaiheinentaimikonhoito

Kaksivaiheinentaimikonhoito

€/h

a

6,6 %

6,4 %

4,3 %

Taimikonhoitoinvestoinnin

tuottoprosentit


Kiertoajan vuotuinen puuntuotos Kylvömännikkö

48 27.4.2016

0

1

2

3

4

5

6

7

Pu

un

tuo

tos,

m3/h

a/v

uo

si

Energiapuu

Koivu-haapakuitu

Havukuitu

Koivutukki

Havutukki


Kiertoaika Kylvömännikkö

49 27.4.2016

0

20

40

60

80

100

120




Kie

rto

aik

a,

vu

ott

a


Hakkuutulojen nykyarvo

3 % korkokannalla Kylvömännikkö

50 27.4.2016

0

500

1000

1500

2000

2500

3000




Uu

dis

tam

ish

etk

en

nyk

yarv

o 3

%

ko

rko

kan

nalla, €

/ha


Kannattavuus Kylvömännikkö

51 27.4.2016

-500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2 2,5 3 3,5 4 4,5

Palja

an

maan

arv

o, €

/ha

Korkokanta, %

Kaksivaiheinen taimikonhoito

Yksivaiheinen taimikonhoito

Viivästynyt taimikonhoito

Hoitamaton


Laskelma 2) istutuskuusikot

52 27.4.2016

Erkki Oksanen/Luke


Vertailtavat taimikonhoito-ohjelmat Istutuskuusikko

• Kaksivaiheinen taimikonhoito

– Varhaisperkaus (5-v) ja myöhempi taimikonhoito (10-v)

• Yksivaiheinen taimikonhoito

– Ainoastaan yksi taimikonhoito (11-v)

• Viivästynyt taimikonhoito

– Yksi taimikonhoito (17-v) kuuden vuoden viivästyksellä

• Hoitamaton

– Sisältää ensiharvennuksen ennakkoraivauksen (30-v)

53 27.4.2016


Taimikonhoitoinvestoinnit ja niiden tuotot Istutuskuusikko

54 27.4.2016

0

100

200

300

400

500

600

700




€/h

a

4,8 %

5,3 %

3,5 % Taimikonhoitoinvestoinnin

tuottoprosentti


Kiertoajan vuotuinen puuntuotos Istutuskuusikko

55 27.4.2016

0

1

2

3

4

5

6

7

Pu

un

tuo

tots

, m

3/h

a/v

uo

si

Energiapuu

Koivu-haapakuitu

Havukuitu

Koivutukki

Havutukki


Kiertoaika Istutuskuusikko

56 27.4.2016

0

10

20

30

40

50

60

70

80




Kie

rto

aik

a,

vu

ott

a


Hakkuutulojen nykyarvo

3 % korkokannalla Istutuskuusikko

57 27.4.2016

0

500

1000

1500

2000

2500

3000




Uu

dis

tam

ish

etk

en

nyk

yarv

o 3

%

ko

rko

kan

nalla, €

/ha


Kannattavuus Istutuskuusikko

58 27.4.2016

-500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2 2,5 3 3,5 4 4,5

Palja

an

maan

arv

o, €

/ha

Korkokanta, %

Kaksivaiheinen taimikonhoito

Yksivaiheinen taimikonhoito

Viivästynyt taimikonhoito

Hoitamaton



simulaattorilla, hoitamattomasta hoidettuun - yhteenveto

59 27.4.2016


• Tehokkaat taimikonhoito-ohjelmat ovat myös kannattavia. Joskin

kuusikossa simuloinnit eivät osoittaneet selkeää

paremmuusjärjestystä yksi- tai kaksivaiheiselle taimikonhoidolle.



simulaattorilla, hoitamattomasta hoidettuun - yhteenveto

60 27.4.2016


Kaksivaiheinen taimikonhoito silti suositeltava vaihtoehto myös

kuusikoissa.

• Simuloinnin lähtökohtana tehokkaasti uudistettu metsikkö - Ehdoton edellytys

onnistuneelle yksivaiheselle taimikonhoidolle.

• Simulointimallit edustavat keskimääräisiä taimikoita hyvin - Mahdollisesti

vähättelevät hoidon vaikutusta kuusikossa ja liioittelevat männikössä.


61 27.4.2016


62 27.4.2016


63 27.4.2016


Tehokas taimikonhoito-ohjelma

KONEKITKENTÄ

Tavoitteena

ainoastaan yksi

taimikonhoito

Pituus: n. 1 m

Tiheys, mänty:

2 500–3 500 kpl/ha

Tiheys, kuusi:

1 800–2 200 kpl/ha

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Jari Miina

Luke

Kustannustehokas taimikonhoito -seminaarisarja

Taimikonhoidon perusteet –

lehtipuiden vesominen ja kasvu


• Lehtipuiden vesominen

• Lehtipuiden vs. havupuiden pituuskehitys

• Taimikonhoidon vaikutus taimikon kehitykseen

Sisältö

2





Sisältö

3

© Luonnonvarakeskus 4

Lehtipuita syntyy aina

- hakkuu/raivauskannot vesovat

- haavan ja harmaalepän juurivesat

- siemensyntyiset lehtipuut

Määrä vaihtelee paljon

- kantojen määrä, koko ja puulaji

- kaatoajankohta

- kasvupaikan viljavuus ja kosteus

- maanmuokkausmenetelmä

- siemensato ja itämisolosuhteet

Varhaisperkaustarvetta on

vaikea ennustaa

29%

37%

34%

Kiireellinen

Huomattava

Vähäinen

(Uotila ym. 2012)

Luke/Erkki Oksanen Luke/Erkki Oksanen

Luke/Timo Saksa


Taimet kilpailevat erityisesti

vedestä, mutta myös valosta,

ravinteista ja kasvutilasta.

Voimakas juuristokilpailu on osoitettu

astiakokeilla (Aaltonen 1942).

Lehtipuuston syntymisen ja vesomisen

vähentäminen tärkeää!

Varhaisperkaus antaa kasvutilaa, mikä

vähentää piiskausvaurioita.

Varjostetut männyn taimet kelpaavat

hirville.

Luke/Erkki Oksanen Luke/Jari Miina

Luke/Karri Uotila

5


(Walfridsson 1976)

Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1–2 m)

0

20

40

60

80

100

0 10 20 30 40 50

Su

hte

ell

ine

n lä

pim

itta

, %

Vesakon tiheys, m2/ha

Kuusi

Mänty

Vesakon tiheys:

- varhaisperkausvaiheessa 1–4 m2/ha

- myöhemmän taimikonhoidon vaiheessa 5–15 m2/ha,

jos varhaisperkausta ei ole tehty.

0

20

40

60

80

100

0 10 20 30 40 50

Pii

sk

au

sva

uri

oit

a, %

Vesakon tiheys, m2/ha

Mänty

Kuusi

Läpimitan kasvuun Latvavaurioihin

6


Noin puolet perkauskannoista vesoo.

Kantoihin syntyy noin 10 vesaa, joista

2–4 jää eloon.

Toistuva vesominen ei estä vesomista,

mutta hidastaa vesojen ja juuriston

kehitystä.

Vesasyntyisten puiden kannot vesovat

enemmän kuin siemensyntyisten puiden

kannot.

Taimikonhoitotarve uusiutuu helposti, koska kannot

vesovat helposti ja vesat ovat nopeakasvuisia.

Luke/Erkki Oksanen

7


Vesomiseen vaikuttaa

• kantoläpimitta ja -korkeus

• puulaji

• syntytapa

• kaatoajankohta + sääolot

• varjostus/kilpailu

• kasvupaikka

sekä näiden yhdysvaikutus.

Luke/Erkki Oksanen

Onko keinoja hillitä kantojen vesomista?

8


Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen

– vesominen vähäisempää kun perataan ajoissa

0

25

50

75

100

1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +

Kannon läpimitta, cm

Vesovien kantojen osuus, %

(Ferm ym. 1985)

9


0

1

2

3

4

5

1-3 4-5 6-7 8-9 10-13 14-15 15 +

Kannon läpimitta, cm

Vesojen pituus 5 vuoden iällä, m

Kantoläpimitan vaikutus koivun vesojen pituuskasvuun

– pituuskasvu hitaampaa kun perataan ajoissa

(Björkdahl 1983)

10


Kaatoajankohdan vaikutus

vesomiseen

Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja

vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia;

juurten ravintovarat, kasvihormonit,

säätekijät, yms.).

Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on

pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen

puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta

nuorempia.

(Koskinen 2013)

(Heikinheimo 1930)

(Etholén 1974)

11


Vesominen voidaan estää tai sitä voidaan vähentää

Luke/Erkki Oksanen

Kemiallinen vesakontorjunta

(metsäsertifiointi).

Purppuranahakka-sieniliuoksella

käsitellyt kannot lahoavat nopeammin ja

vesominen estyy tai on heikkoa.

Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen.

Luke/Erkki Oksanen Luke/Karri Uotila

12





Sisältö

13


Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden

– pituuskasvuero määrää perkauksen ajoituksen (1/3)

Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)

Havupuut - Motti-simulaattori

Huom! Lehtipuiden ja havupuiden välistä kilpailua ei ole otettu huomioon.

Kylvömännikkö, VT-kasvupaikka

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m


Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

Siemenkoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m


Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

14




Istutuskuusikko, MT-kasvupaikka

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

Siemenkoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

15

Lehtipuut - Björkdahl (1983); Elfving (1982)






Kahden vuoden viive

kuusen istutuksessa

Viivästetty varhaisperkaus

kylvömännikössä

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20 25

Pituus, m


Valtamännyt

Keskimännyt

Vesakoivut

0

2

4

6

8

10

12

0 5 10 15 20

Pituus, m


Valtakuuset

Keskikuuset

Vesakoivut

Lehtipuut - Björkdahl (1983)







Sisältö

17


Varhaisperkaus

18

Kuusen taimikot

– Nopeuttaa kuusen läpimitan kasvua 20–30 % seuraavan

2–3 vuoden aikana perkauksesta.

– Männiköissä kasvu paranee vähemmän (5–10 %), mutta

vähentää erityisesti latvavaurioita.

(Uotila & Saksa 2014)


Myöhempi taimikonhoito

19

järeyskehitys vs. laatukehitys

Ajankohta ja jäävän puuston tiheys valitaan tavoitteen mukaisesti

niin, että

– seuraavaksi tehdään ensiharvennus

– ensiharvennus on kannattava

– laatukehitys on hyvä

– tuhoriski minimoituu


Taimikon harvennus

20

0

100

200

300

400

500

600

700

800

0 5 10 15 20

Puita/ha

Läpimitta, cm

Ei taimikonhoitoa

Taimikon

harvennus

on tehty

– kasvu keskittyy parhaisiin puihin

– puut saavuttavat käyttöpuun mitat ensiharvennukseen

mennessä


Taimikon harvennuksen ajoitus ja voimakkuus

– kylvömännikön järeytyminen

21

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1 2 3 4 5 6 7 8 9

Valtapituus taimikon harvennuksessa, m

Keskiläpimitta ensiharvennuksessa, cm

1500 runkoa/ha

2000 runkoa/ha

3000 runkoa/ha

Ei taimikonhoitoa

Kylvömännikkö (Hdom =14 m):

- runkoluku ennen taimikon

harvennusta on 5000 r/ha

- ensiharvennuksessa

kasvamaan jää 1100 r/ha

- poistuvien runkojen

keskiläpimitta on sama kuin

kaikkien runkojen

keskiläpimitta ennen

ensiharvennusta

(laatuharvennus)

(Huuskonen & Hynynen 2006)









kaikkien runkojen


ensiharvennusta

(laatuharvennus)

0

20

40

60

80

100

120

140

160

1 2 3 4 5 6 7 8 9


Ainespuupoistuma, m3/ha

1500 runkoa/ha

2000 runkoa/ha

3000 runkoa/ha

Ei taimikonhoitoa

(Huuskonen & Hynynen 2006)


– kylvömännikön ensiharvennuspoistuma









kaikkien runkojen


ensiharvennusta

(laatuharvennus)

- katkoviivat kuvaavat metsikön

valtapuita ja yhtenäiset viivat

keskiläpimittaisia puita

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1 2 3 4 5 6 7 8 9


Paksuimman oksan paksuus, mm

1500 runkoa/ha

2000 runkoa/ha

3000 runkoa/ha

Ei taimikonhoitoa

(Varmola 1996)


– kylvömännikön ulkoinen laatu


Taimikonhoidon periaatteet

– Mieluummin ajoissa kuin myöhään.

– Raivaussahalla tehtävät varhaisperkaukset

ajoitetaan keskikesälle.

– Toimenpide on edullinen, kun poistettava

puusto on pienikokoista ja helppo raivata.

– Kiinnitä huomiota taimikonhoidon

kokonaiskustannuksiin.

– Harvenna taimikko tavoitteen mukaisesti.

– Valitse kasvatustiheys niin, että ensiharvennus

on kannattava.

– Männyllä hyvä laatu saadaan nopean

järeytymisen kustannuksella.

Luke/Erkki Oksanen

24


Kiitos!


MMT Timo Saksa

Luonnonvarakeskus

Suonenjoki

Tehokkuutta taimikonhoitoon

– ennaltaehkäisyä vai

jälkihoitoa

Kustannustehokas taimikonhoito

–seminaarisarja


Tehokkuutta taimikonhoitoon –

ennaltaehkäisyä vai jälkihoitoa

Mitä tiedämme taimikoiden

laadusta - taimikonhoidon

laadusta

Taimikonhoitotarpeen säätely eri

toimenpitein - ennalta ehkäisy

vai jälkihoitoa ?

Kustannustehokkaat

taimikonhoitoketjut

Metla / Oksanen

A= varhaishoito, B = varhaisperkaus

C= myöhempi taimikonhoito

Luke/ Oksanen

Luke/ Oksanen

Luke/ Oksanen


Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan

3 27.4.2016

Etelä-Suomi

(pituus <1,3 m)

Laadultaan hyvässä alkuvaiheen

taimikossa on kasvatettavia taimia ainakin

lähes metsänhoitosuositusten mukainen

määrä.

Isommissa taimikoissa kasvatettavien

puiden runkoluku ylittää ensiharvennuksen

jälkeisen tavoiterunkoluvun siinä määrin,

että metsikössä on aikanaan mahdollista

tehdä taloudellisesti kannattava

ensiharvennus.

Laadultaan hyvä metsikkö ei ole kärsinyt

hoitotoimenpiteiden viivästymisestä.

Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien

taimien määrä on metsänhoito-suositusta

pienempi, mutta taimikko ei vaadi

täydennysviljelyä, tai täydennettäväksi liian

kookkaassa taimikossa kasvatettavien puiden

runkoluku on vähintään ensiharvennuksen

jälkeisen tavoiterunkoluvun suuruinen.

Metsänhoitotoimenpiteen viivästymisestä

kärsineen tyydyttävän taimikon laatu voi

korjaantua hyväksi tarvittavan toimenpiteen

avulla.


Metsänuudistamisen laatu

Pienten taimikoiden tila

→ kuvastaa

metsänuudistamisen laatua

- muutokset

muokkausmenetelmissä

- muokkauksen laatu

- viljelymateriaalin laatu

- kylvön ja luontaisen

uudistamisen kohdevalinta

Yli 60%

Kuva Oksanen/Metla

Oksanen/Metla

Metsätilastollinen vuosikirja 2014

Etelä-Suomi

VMI 2014

Hyvät

Tyydyttävät


Varttuneiden taimikoiden laatu VMI:n mukaan

5 27.4.2016

Etelä-Suomi

Hyvät

Tyydyttävät

(taimikon pituus > 1,3 m, d1.3 < 8cm)

Varttuneiden

taimikoiden tila

→ kuvastaa tehdyn ja

tekemättömän

taimikonhoidon –

varhaisperkauksen ja

myöhemmän

taimikonhoidon

määrää ja työn

laatua.


Mikä heikentää taimikoiden laatua VMI:n mukaan

Epätasaisuus tai puuston

harvuus alentaa joka

neljännen taimikon laatua.

Lähes 15 %:ssa taimikoista

hoitamattomuus on syynä

taimikon laadun

heikennykseen.

Yhteensä 40 %:ssa

taimikoista voidaan ajatella

taimikonhoidon puutteiden

olevan laadun alennuksen

perimmäisenä syynä.

Etelä-Suomi


Mitä tiedämme taimikonhoidon laadusta ?

Muutamia esimerkkejä

parissa

omavalvontahankkeessa

kertyneistä havainnoista.

Kuva: Oksanen/Luke


Kuusen taimikonhoito – jäävän puuston

kokonaismäärä

8 27.4.2016 Ville Kankaanhuhta

Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,

luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha

1 2073 4.5 11 19

2 1762 4.6 56 93

3 1774 4.5 52 103

4 1824 4.5 6 20

5 1883 4.1 12 33

6 1899 4.1 31 55

7 1719 5.6 18 51

8 2035 4.6 27 68

Total 1840 4.6 213 442

KEMERA-omavalvonta -hanke


Männyn taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä

9 27.4.2016 Ville Kankaanhuhta

Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,

luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha

1 2228 4.1 40 67

2 2020 4.2 13 23

3 1925 4.5 19 66

4 1800 4.9 1 2

5 1906 4.3 8 26

6 1913 4.7 12 28

7 1928 4.6 4 10

8 1983 4.6 69 191

Total 2027 4.4 166 412



Mitä tiedämme muuta taimikoiden /

taimikonhoidon laadusta ?

Taimikonhoitoa tehdään hyvin

monen ikäisissä/kokoisissa

taimikoissa


Männyn taimikot

Kuusen taimikot

Tiedostetaanko puuston tiheyden ja

puuston pituuden välinen ”suhde”


0

500

1000

1500

2000

2500

PU

UST

ON

TIH

EYS,

RU

NK

OA

/ H

A

KOIVU MÄNTY KUUSI

VILJELTY PUULAJI : Kuusi Mänty Rauduskoivu

Varttuneiden taimikoiden puulajisuhteet taimikonhoidon jälkeen (keskipituus n. 4 m)

Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin:

alan toimijoiden yhteistyön pilotointi Etelä-

Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa Taimikonhoidon omavalvonta-aineisto / Pohjois-Savo


Kuva: Haataja/Luke

Kuva: Haataja/Luke

Taimikonhoidon

jälkeä

yksityismetsissä






laadusta

Taimikonhoitotarpeen säätely

eri toimenpitein - ennalta

ehkäisy vai jälkihoitoa

Kustannustehokkaat

taimikonhoitoketjut

Metla / Oksanen

Luke/ Oksanen



Luke/ Oksanen

Luke/ Oksanen

Luke/ Oksanen



toimenpitein

Ennen uudistamistoimia

Vesasyntyinen lehtipuusto

- Päätehakkuupuuston kokonaismäärä

- Lehtipuun määrä päätehakkuu-

puustossa (mahdollisuudet poistaa

lehtipuu jo viimeisessä

harvennuksessa?)

Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä

lisäävät pintakasvillisuuden ja

vesasyntyisen lehtipuuston

kehitysedellytyksiä

Luke/ Oksanen

Luke / Oksanen



toimenpitein

Uudistamistoimet

Siemenistä syntyvän

lehtipuuston määrä

uudistusalalla

- Säästöpuiden ja reunametsän

lehtipuiden määrä /

siemennyskyky

Säästöpuiden valinnalla ja

sijoittelulla vaikutetaan

erityisesti koivun määrään

uudistusalalla

L. Haataja


Taimikonhoito-

tarpeen säätely eri

toimenpitein

Uudistamistoimet

Uudistamistoimenpiteiden

nopeus

→ viive uudistamistoimissa

aikaistaa ja lisää varhaishoidon

ja varhaisperkaustarvetta ja

viivästyneessä kohteessa

voidaan joutua tekemään

useampi perkaustoimenpide

Luke / Oksanen

T. Saksa


Taimikonhoito-

tarpeen säätely eri

toimenpitein

Uudistamistoimet

Muokkaustavan valinta

- Mitä enemmän

maanpintaa rikotaan

puunkorjuussa ja

maanmuokkauksessa,

sitä enemmän saadaan

siemensyntyistä

lehtipuuta

T.Saksa

Metla / Oksanen

Metla / Oksanen






laadusta


toimenpitein - ennalta ehkäisy

vai jälkihoitoa

Kustannustehokkaat

taimikonhoitoketjut

Metla / Oksanen

Luke/ Oksanen

Luke/ Oksanen

Luke/ Oksanen




Taimikonhoidon kustannukset

Metsätilastollinen vuosikirja 2014

Taimikonhoitoa tehdään maassamme vuosittain 150 000

metsähehtaarilla. Sen lisäksi nuoria metsiä kunnostetaan

60 000 hehtaarilla.

Viimeisen viiden vuoden aikana taimikoiden ja nuorten

metsien hoitoon on käytetty rahaa vuosittain 80–90

miljoonaa euroa.

Metsien uudistamiseen eli maanmuokkaukseen,

istutukseen ja kylvöön on vastaavana aikana käytetty

noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Näin ollen taimikonhoidon kustannukset vastaavat lähes

puolta koko metsänuudistamisketjun kustannuksista.

Uudistamisketjun kustannukset muodostavat puolestaan

lähes kaksi kolmasosaa koko metsänhoidon ja

metsänparannustöiden kustannuksista.

Luke / Oksanen



Luke / Oksanen

Ruoka- ja luonnonvaratilastojen

e-vuosikirja 2015


Luke / Oksanen

ISTUTUS

TAIMIKONHOITO

Taimikonhoidon kustannukset Yksikkökustannukset yksityismetsissä 2002 - 2014

Ruoka- ja luonnonvaratilastojen

e-vuosikirja 2015



Suuralue ja kohdekohtainen vaihtelu

Keskikustannus

v. 2014

424 euroa/ha

Alue Taimikonhoidon

kustannukset

euroa/ha

Yksityiset Muut

Koko maa 424 443

Ahvenanmaa 256 -

Rannikko 414 399

Lounais-Suomi 426 391

Häme-Uusimaa 483 545

Kaakkois-Suomi 399 444

Pirkanmaa 500 458

Etelä-Savo 450 451

Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 412 419

Keski-Suomi 407 459

Pohjois-Savo 463 402

Pohjois-Karjala … 387

Kainuu 336 421

Pohjois-Pohjanmaa 358 469

Lappi 385 481 Metsätilastollinen vuosikirja 2014


Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut

Taimikonhoidon kohteiden tunnistaminen

Yhden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet

- karuimmat, kuivat männyn kasvupaikat

- koivun istutusalat

Kahden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet

- viljavat kuusen istutusalat pääsääntöisesti

(lehtipuiden aiheuttama riski havupuille)

- männyn viljelykohteet pääsääntöisesti

(lehtipuiden aiheuttamat latvavauriot,

hirvituhoriski)

Kohteet, joissa kaksi taimikonhoitotoimenpidettä

ei riitä takaamaan havupuuston kehitystä

- yleensä pienialaisia uudistusalan osia?

- jätetäänkö luontaisesti uudistumaan ?

- näiden kohteiden tunnistaminen jo

uudistamisvaiheessa !



Taimikonhoidon toimenpiteet

Taimikonhoidon kustannustehokkuuden

kehittämisessä on avainasemassa taimikonhoitotyön

ajoitus.

Varhaisperkaus

- Ajoitus vuosissa

- Ajoitus vuoden aikana

Myöhempi taimikonhoito

- Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain

- Kuusikoissa ajoitus niin, että vältetään

ennakkoraivaustarve ensiharvennusvaiheessa

- Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin

puuston laatukehityksen varmistamiseksi


Päämäärätietoinen taimikonhoito

Siirrytään kasvatettavan

puuston pelastamisesta

määrätietoiseen ja

optimaalisesti ajoitettuun,

ennalta ajateltuun

taimikonhoidon

ohjelmaan.

Kukin taimikonhoito-

operaatio takaa

kasvatettavalle puustolle

hyvät olosuhteet aina

seuraavaan

toimenpiteeseen saakka.

Kuvat: Oksanen/Luke

kustannustehokas taimikonhoito metsänomistajat inkeroinen 26.4.2016

Education