Mikkelin seudun kulttuuriperintöreitit

KUNINGAS KUSTAA III MIKKELISSÄ

Tekstit: Leena Hangasmaa, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma

MK

M ”Hyvästi pojat!”

Käytyään tarkastamassa rajaseutuja Kustaa III palasi viikon kuluttua uudestaan Mikkelin kirkonkylään. Rovasti Forsius kirjoitti 26.10.1789 päiväkirjaansa kuninkaan matkasta:

Myöhään illalla palasi hänen Majesteettinsa kaikkien iloksi hyvissä voimissa. Varhain aamulla seuraavana päivänä mat-kusti Hänen Majesteettinsa Heinolaan, mutta sitä ennen oli kontrahtirovasti ja kirkkoherra Forsiuksen toimesta asetettu pitäjän väestö kumpaakin sukupuolta, kirkkomaan viereen molemmin puolin, jota kautta Hänen Majesteettinsa oli kul-keva. Kun Hänen Majesteettinsa suvaitsi armollisesti huoma-ta tämän, hän pysäytti vaununsa ja kuunteli sitä K. Majestee-tin kallista henkeä ja hänen aseittensa onnellista menestystä koskevaa toivotusta, jonka kontrahtirovasti esitti koko seu-rakunnan nimessä. Sen loputtua kaikui kansakunnan omalla kielellä ilohuuto: Jumala siunatkoon meidän caickein Armol-lisimman Cuningamme, johon Hänen Majesteettinsa suvaitsi kaikkein armollisimmasti vastata suomenkielellä: suuri kiitos, pojat, ja kun K. Majesteetti viimein sanoi jäähyväiset seuraa-villa yhtä armollisilla sanoilla: "Hyvästi pojat", kuului rahvaan suusta moninkertainen: "Jumala siunatkoon"-huuto.

Kustaa III kävi Mikkelin pitäjässä myös huhtikuussa 1790, jol-loin hän oli täällä neuvottelemassa mahdollisista hyökkäys-toimista Venäjää vastaan K.M. Armfeltin, G.H. Jägerhornin ja Savon Prikaatin komentaja von Stedingkin kanssa. Kustaa III ei saavuttanut sodalla tavoitettaan; sota päättyi elokuussa 1790 ilman rajamuutoksia.

KUSTAAN MIKKELILÄISET SUOSIKIT

Mikkelin pitäjän kirkkoherra Henrik Forsius (1733−1813) sai virkansa suoraan kuningas Kustaa III:lta. Kirkkoherran vaalis-sa toiseksi jäänyt helsinkiläinen Forsius anoi ja sai audiens-sin kuninkaalle Tukholmaan, jossa käytyjen keskustelujen jälkeen Kustaa III nimitti hänet Mikkelin kirkkoherraksi ohi vaalituloksen. 1782 Henrik Forsius muutti perheineen Mikkelin Kenkäve-ronniemen pappilaan, jonka hän kunnostutti perusteellises-ti. Yli 30 vuotta kestäneen kirkkoherran uransa aikana hän teki monia uudistuksia ja oli hyvin pidetty seurakunnan pai-men. Forsiuksen aikana koettiin myös kaksi sotaa, ja Kirkko-puiston kirkon palo. Uuden pitäjänkirkon valmistumista hän ei ehtinyt nähdä. Forsius kuoli 1813 ja hänet haudattiin Kirk-kopuiston hautausmaalle. Forsius muistetaan myös ensim-mäisten Helsingin historioiden kirjoittajana.

Georg Magnus Sprengtporten (1740−1819) oli sotilas ja hallintomies,

jota on nimitetty niin patriootiksi kuin petturiksi. Kustaa III nimitti hä-net uuden Savon prikaatin ensim-mäiseksi komentajaksi. Sprengt-portenin everstinvirkatalo, Ristiinan Brahelinna, muodostui keskuksek-si, jossa hän loi uudenlaisen sodan-

käyntimuodon ja piti epävirallista ka-dettikoulua omalla kustannuksellaan.

Riitaannuttuaan kunkinkaan kanssa Sprengtporten siirtyi Venäjän keisarinna

Katarina II:n palvelukseen. Kustaan sodan aikana Venäjän armeija toimi hänen laatimansa sotasuun-nitelman mukaan. Haavoituttuaan Savon jääkärien tussa-rista Porrassalmen taistelussa hän lausui kuuluisat sanansa ”Omat koirat purivat”.

Adolf Fredrik Munck (1749−1831) syntyi Mikkelin Ran-

takylässä, todennäköisesti Ran-takylän kartanoon kuulunees-sa Tarkian sotilasvirkatalossa. Hän aloitti palveluksensa isän-sä tavoin Mikkelissä Savon jal-kaväkirykmentissä, mutta siirtyi kuninkaan hovin palvelukseen 1765. Kuninkaan suosikkina hän

eteni nopeasti kamarirevision pu-heenjohtajaksi ja hovitallimesta-

riksi. Loistelias ura hovissa kariutui skandaaleihin. Munckin kerrottiin autta-

neen kuningasparia makuuhuoneessa kruununperillisen al-kuun saattamiseksi, ja häntä väitettiin prinssi Kustaa Adolfi n todelliseksi isäksi. Väite todistettiin myöhemmin vääräksi, mutta Kustaan sotaan liittyneen seteliväärennösjutun takia Munck joutui epäsuosioon. Kuninkaan kuoltua hänet erotet-tiin viroistaan ja hän pakeni Pohjois-Italiaan.

Kustaa III, valistunut itsevaltias ja kulttuurin ystäväKustaa III (1746−1792) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771−1792. Perittyään kruunun isältään hän kaappasi vallan takaisin ku-ninkaalle säädyiltä, jotka olivat käyttäneet ylintä hallintoval-taa Ruotsissa edelliset 50 vuotta. Kustaa III oli valistunut ja suvaitsevainen kuningas, joka edisti monella tapaa etenkin kulttuurielämää. Hänen mu-kaansa on nimetty kokonainen arkkitehtuurityyli, kustavilai-suus. Kustaa III oli myös harvinaisen kiinnostunut Suomen asioista. Kustaa III solmi avioliiton tanskalaisen prinsessan Sofi a Magdalenan kanssa. Puolisoja lähensi Kustaa III:n mikkeli-läissyntyinen hovitallimestari (ks.) Adolf Fredrick Munck, jo-ta joidenkin huhujen mukaan pidettiin jopa kruununprinssi Kustaa Aadolfi n isänä. Edistyksellisyyden kääntöpuolena oli Kustaa III:n ailahte-leva luonne. Poliitikkona hän oli epäjohdonmukainen ja tuh-laileva. Hän nimitti suosikkejaan korkeisiin virkoihin ja hallitsi vuosien mittaan yhä itsevaltaisemmin, mikä ärsytti aatelis-toa. Kuningasta vastaan solmittiin salaliitto, jonka seurauk-sena häntä ammuttiin kuolettavasti kuninkaallisen oopperan naamiaisissa maaliskuussa 1792.

Mu

seo

vira

sto

Mu

seo

vira

sto

Kannen muistomerkkikuva: MKM • Kartta: vanhakartta.fi

So

tam

use

o

Suunnittelu: Mainostoimisto Groteski • Paino: Etelä-Savon Kirjapaino 2013

1. Maunukselan plaaniKustaa III saapui seurueineen ensimmäisen kerran Mikkeliin 18.10.1789. Suunnilleen nykyisen Mikkelin Hallitustorin pai-kalla sijaitsi Maunukselan plaani, Savon joukkojen harjoitus-kenttä, jossa kirkkoherra Henrik Forsius toivotti kuninkaan tervetulleeksi. Suuri joukko mikkeliläisiä oli kokoontunut vastaanottamaan vieraita. Seuraavana päivänä Kustaa III tarkasti tällä paikalla Savon prikaatin joukot, ja jakoi sotilaille hopeisia muistorahoja.

2. Mikkelin pitäjän kirkko sijaitsi Maunukselan plaanin pohjoispuolella Suuren Savon-tien ja Loviisantien risteyksessä nykyisen Kirkkopuiston koil-liskulmassa. 1754 rakennettua puista punaiseksi maalattua ristikirkkoa ympäröi aidattu hautausmaa, johon on haudattu mm. Porrassalmen taistelussa kuolleet upseerit. Jokaiseen kirkkomaan aidan porttiin oli kirkkoherra Forsius maalautta-nut sopivaksi katsomansa sananparren, esimerkiksi: ”Te ma-kaatte, me walwomme wartijoina”.

3. Paukkulan kartanoisännöi Kustaa III:n seuruetta lokakuussa 1789. Kuninkaan kerrotaan ihastuneen kartanon munamaitoon. Kartanon omisti tuolloin kruununvouti Petter Johan Masalin. Mikke-lin seudulla oli sotilaselämän keskuksena paljon kartanoita, rustholleja ja sotilasvirkataloja. Paukkulan tuonaikaista pää-rakennusta ei enää ole. Entisen kartanon alueella toimii Suo-men Nuoriso-opisto.

4. Kustaan kiviIso kivi sijaitsee Paukkulantien päässä, levikkeen reunassa. Tarinan mukaan Kustaa III nautti päiväkahvit suuren kiven kupeessa. Toinen perimätieto nimestä puolestaan kertoo, että Kustaa III olisi käynyt kiven luona tarpeillaan. Siksi rin-nakkaisnimenä tunnetaan myös ”Kustaan kusikivi”.

5. KenkäveronniemiMikkelin pitäjän papin asumus on sijainnut Kenkäveronnie-messä 1400-luvun puolivälistä saakka. Kenkävero oli vielä Kustaa III:n aikana saari, jonne pääsi siltaa pitkin. Kirkkoher-ra Henrik Forsius oli juuri saanut pappilan mittavat kunnos-tustyöt valmiiksi, kun venäläiset joukot hävittivät sen hei-näkuussa 1789. Kirkkoherra itse oli paennut perheineen Hirvensalmelle. Nykyinen pappilan päärakennus vuodelta 1869 on maamme ensimmäinen uusrenessanssipappila. Se toimi kirkkoherranvirastona vuoteen 1968 saakka.

Opaskartta_karttahallinta.dgn 6.3.2013 10:38:21

Kuningas Kustaa III kunnioitti Mikkeliä vierailemalla täällä kaksi kertaa Kustaan sodan aikana (1788−1790). Sodan tavoitteena oli Ruotsin suurvalta-aseman palaut-taminen, ja Mikkelin pitäjä itäisen Suomen sotilasasu-tuksen keskuksena ja Savon prikaatin kotipaikkana oli varsin merkittävässä asemassa sodankäynnin kannalta. Tärkeä Porrassalmen taistelu käytiin 8 km Mikkelin kirkolta etelään. Mitä Kustaa III Mikkelissä näki ja koki? Tervetuloa tutustumaan!

1

2 3

4

5

7

MK

M

6. Porrassalmi12.–13.6.1789 käytiin Kustaan sodan kuuluisa Porrassalmen taistelu, joka on maineikkaimpia Suomessa ennen itsenäi-syyttä käytyjä maataisteluita. 720 Savon ja Porin prikaatin miestä onnistui lyömään kuusinkertaisen vihollisjoukon. Ve-näläisiä komensi puolta vaihtanut G.M. Sprengtporten. Vii-kon kuluttua uudessa hyökkäyksessä venäläiset onnistuivat murtautumaan Mikkeliin, jolloin kirkonkylä koki suurta tu-hoa. Porrassalmen taistelun muistomerkki paljastettiin 1923.Lokakuisen vierailunsa yhteydessä 1789 Kustaa III kävi rat-sain tutustumassa Porrassalmeen, missä hänelle selostettiin yksityiskohtaisesti taistelun kulkua.

7. Brahelinnan puustelliRistiinassa sijaitsee Savon jalkaväkirykmentti everstinpuus-telli Brahelinna. Ristiinan Kyyrössä taisteltiin päivää ennen Porrassalmea 11.6.1789.

2. Kirkkopuiston kirkon muistomerkki 1953

Sei

ja L

ipsa

nen

1. Maunukselan plaani 2012

Jukk

a K

um

pu

salo

3. Kustaan kivi 2011

6. Porrassalmi, postikortti 1913

Rei

jo T

iusa

sen

ko

koel

ma

67 km

20 km