kuntoutussäätiön strategia
DESCRIPTION
Strategia vuosille 2012-16.TRANSCRIPT
2012 – 2016Kuntoutussäätiön strategia
Kuntoutussäätiö
1
Kuntoutussäätiö on yleis-hyödyllinen kuntoutuk-sen asiantuntija ja kehit-täjä, joka saa toimintaan-sa avustusta Raha-auto-maattiyhdistykseltä. Sääti-ön kumppaneina ja asiak-kaina on suuri joukko eri-laisia järjestöjä ja organi-saatioita.
KuntoutussäätiöV
uonna 1978 perustetun Kuntou-tussäätiön historian voi katsoa al-kaneen vuonna 1945, jolloin Hel-singin yleisen sairaalan ammatti-tautiosasto perustettiin. Säätiön
alkutaival nivoutuu monien toimijoiden – muun muassa Ammattilääketieteen tutkimussäätiön, Työterveyssäätiön, Työterveyslaitoksen, työvoi-mahallinnon ja sosiaalihuollon – vaiheisiin. Yh-tä lailla säädetyt lait, esimerkiksi invalidihuol-losta, sairausvakuutuksesta, tapaturma- ja lii-kennevakuutuksesta sekä työterveyshuollosta ja eläkkeistä, rakensivat kuntoutusta – ja Kun-toutussäätiötä – perustalle, jonka varassa voi-tiin tarttua haasteisiin, ennakoida tulevia tar-peita ja kehittää niihin ratkaisuja.
Kuntoutussäätiön tavoitteet ovat aina liittyneet työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja vajaakuntoisten työelämään osallistumisen parantamiseen. Tavoitteisiin on alusta asti pyritty kuntoutuspalvelu-, tutki-mus-, tiedotus- ja julkaisutoiminnalla sekä tar-joamalla kuntoutuskoulutusta. Vuonna 2010
säätiön tuottamat kuntoutuspalvelut siirrettiin Terveysrahasto Oy:n ja Kuntoutussäätiön omistamaan Avire-Kuntoutus osakeyhtiöön ja säätiö keskittyi vahvistamaan työtään kuntou-tuksen riippumattomana asiantuntijana.
Nykyinen Kuntoutussäätiö on siirtänyt työskentelynsä painopistettä alkuperäisiin, mutta monilta osin yhä ajankohtaisiin tee-moihin: kuntoutusjärjestelmän ja sosiaalisten ohjelmien arviointiin, osallisuuden ja syrjäy-tymisen kysymyksiin sekä työssä jatkamisen tukemiseen. Julkaisemme tutkimustuloksia ja hyviksi arvioituja kehittämisideoita ja tarjoam-me koulutusta ja seminaareja mm. kuntoutuk-sen alalla toimiville järjestöille. Kokoamme ja jaamme ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja työskentelemme kuntoutusasiakkaan aseman vahvistamiseksi viestinnän keinoin.
Kuntoutus on maailman muutoksissa kas-vanut monivivahteiseksi toimintojen kirjoksi, jossa Kuntoutussäätiö kokeneena asiantun-tijana ja osaavana yhteistyökumppanina on vahvasti mukana.
2
ToimintaympäristöVäestön ikääntyminen lisää palvelujen – myös kuntoutuksen – tarvetta
mien työhön osallistumista. Sosioekonomisten terveys- ja toimintakykyerojen kaventaminen on kuntoutuksen keskeinen toiminta-alue. Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus työnteki-jäammateissa vähenisi asiantuntija-ammattien tasolle, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus pienenisi 38 prosenttia. Mielenterveyden ongel-mat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat keskiössä vähennettäessä uusien työkyvyttö-myyseläkkeiden määrää.
Sairaudesta ja työkyvyttömyydestä aiheu-tuvien työstä poissaolojen vähentämiseksi sekä työhön paluun nopeuttamiseksi tarvitaan oikea-aikaisia, kustannustehokkaita ja vaikuttavia kuntoutustoimenpiteitä. Nuorten työelämään kiinnittymisen vaikeuksista tarvitaan lisää tut-kimustietoa. Kuntoutuksen on tuettava työelä-mään ja yhteiskuntaan osallistumista sekä ar-jessa selviytymistä. On varauduttava työelämän muutokseen olemalla selvillä sen suunnasta.
Lähivuosina Suomessa työikäisen väestön mää-rän väheneminen ja vanhusväestön kasvu nos-tavat merkittävästi väestöllistä vanhushuolto-suhdetta. Jo nyt työikäisiä poistuu vuosittain enemmän kuin sinne nuorista ikäluokista tulee. Vaikka työperäinen maahanmuutto voi jossain määrin korvata työikäisten määrän vähenemis-tä, julkisen talouden kestävyys ja sosiaaliturvan rahoitus edellyttävät toimenpiteitä, joilla vaiku-tetaan kotimaisen työllisyysasteen nostamiseen.
Elatussuhteen säilyttäminen nykytasolla edellyttäisi pitkällä aikavälillä työvoimaosuuden nostamista. On kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka voidaan aikaistaa työmarkkinoille tuloa, vähentää sairaudesta johtuvia poissaoloja sekä pidentää työuria. Erityisen tärkeää on osatyöky-kyisten työllistymisen edistäminen.
Terveyserojen kaventaminen on suomalai-sen terveyspolitiikan pysyvä painopiste, joka onnistuneesti toteutettuna lisää eri väestöryh-
Toimintaympäristö
Toiminta-ajatus
Kehitämme ja koulutamme, tutkimme ja tiedotamme
Olemme asiantuntijoita kuntoutusjärjestelmien toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toimintaky-kyyn, työhyvinvointiin ja syrjäytymiseen liitty-vissä kysymyksissä. Tavoitteenamme on:
ff kehittää ja arvioida kuntoutuksen uusia toi-mintamalleja erityisesti heikossa sosioekonomi-sessa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiinff tutkia ja arvioida nykyisten kuntoutuskäytän-
töjen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuuttaff tutkia ja arvioida koko kuntoutusjärjestel-
män toimivuuttaff kehittää sairausryhmäkohtaista kuntoutustaff kehittää ja arvioida työssä jatkamista tuke-
via toimintamalleja
ff välittää ajankohtaista kuntoutusalan tietoa asiantuntijoille, järjestöille ja kansalaisille.
Toimintamme onnistuminen edellyttää yhteis-työtä tiedeyhteisön, työelämän kehittäjien, ter-veys- ja sosiaalitoimen kehittäjien sekä tutki-mus- ja kehittämistoiminnan rahoittajien kans-sa. Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi tärkei-tä yhteistyökumppaneitamme ovat Kansanelä-kelaitos, kuntoutusasiain neuvottelukunta, so-siaali- ja terveysalan järjestöt, ministeriöt sekä yliopistot ja muut tutkimuslaitokset.
3
4
VastuullisuusTyön laatu, toiminnan luotettavuus ja eetti-set periaatteet ovat meille ehdottoman tärkei-tä tutkimus-, arviointi- ja kehittämishankkeiden valinnassa, toteuttamisessa ja raportoinnissa. Vastuullisuus on tärkeää työyhteisössä, suh-teessa kumppaneihin ja asiakkaisiin sekä yh-teiskuntaan: pyrimme vaikuttamaan toimintam-me kautta yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysy-myksiin ja lisäämään oikeudenmukaisuutta.
ArvostusToimintaamme ohjaa ihmisten tasa-arvoisuu-den, erilaisuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Arvostamme asiakkaitamme, kumppaneitamme, työtovereitamme ja toistem-me työtä.
DynaamisuusVastaamme yhteiskunnan sekä asiakkaidemme ja kumppaneidemme muuttuviin tarpeisiin. Dy-naamisuus toteutuu, kun henkilöstö on osaa-vaa ja hyvinvoivaa ja yhteistyösuhteet ovat toi-mivia.
Avoimuus – LuovuusOlemme avoimia uudelle, haemme yhdessä uu-sia ratkaisuja, arvostamme oppimista, kehitty-mistä ja luovaa ajattelua.
Arvot ja visio
Arvot ja visioVisio 2016Kuntoutussäätiö on tunnustettu, riippumaton, valtakun-nallinen kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntija, kehit-täjä ja arvioija. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, palvelut, koulutus, arviointi ja viestintä ovat vaikuttavia ja uudistu-via. Yhteistyömme kolmannen sektorin kanssa on vahvaa. Olemme arvostettu asiantuntija eri väestöryhmien työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan kannalta keskeisissä kuntoutuskysymyksissä.
Tutkimushankkeidemme ja arviointitoimintamme tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa ja kuntoutuksen kehittämisessä. Kehittämishankkeemme muokkaantuvat käytäntöön soveltuviksi toimintamalleiksi.
Kaikki kuntoutuksen alalla olevat tutkimus- ja ke-hittämishankkeet ovat säätiön ylläpitämässä yhteisessä tietokannassa. Kansainvälinen yhteistyömme on aktiivis-ta. Tarjoamme koulutusta ja tiedotamme kuntoutuksen uusista toimintamalleista ja innovaatioista.
5
6
Tutkimus ja kehittäminenKuntoutuksen kohdentuminen ja vaikuttavuus
Tavoitteenamme on tuottaa toimivien, oikeudenmukaisten ja oikea-aikaisten kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä hyödynnettävää tietoa ja toimintatapoja. Näin pyritään edistämään väestön terve-yttä, hyvinvointia sekä toiminta- ja työ-kykyä ja kaventamaan eri väestöryhmi-en välisiä terveys- ja toimintakykyeroja.
Tavoitteen saavuttamiseksi on tär-keää kartoittaa monipuolisesti eri väes-töryhmien kuntoutustarvetta ja arvioida eri näkökulmista kuntoutuksen toteutu-mista, riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävämme on kuntoutusjärjestelmän katveeseen jäävien ryhmien tunnistaminen sekä tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen oi-kean ajoituksen arvioiminen. Niin ikään on keskeistä selvittää kuntoutuksen vai-kuttavuutta niin yksilön toimintakyvyn
ja hyvinvoinnin kuin kustannusvaikutta-vuuden näkökulmasta.
Toiminta- ja työkykyä ylläpitävän ja sairaus-ryhmäkohtaisen kuntoutuksen kehittäminen
Tarvitsemme uusia toimintamalleja, joiden avulla voidaan edistää väestön toimintakyvyn säilymistä sekä tuottaa ja koota tieteellisesti luotettavaa, kun-toutukseen sovellettavaa tietoa saira-usryhmittäisen kuntoutuksen käytän-nöistä ja menetelmistä. Kehitämme yhteistyökumppaniemme kanssa uusia toimintamalleja sairausryhmäkohtai-seen kuntoutukseen sekä selvitämme, ovatko kuntoutuspalvelut kustannus-tehokkaita ja vaikuttavia.
Tavoitteena on myös selvittää, tukevatko palvelut työelämään ja yh-teiskuntaan osallistumista sekä arjessa selviytymistä. Kehitämme varhaiskun-toutusmalleja sekä terveyspalvelujär-jestelmän ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyötä työikäisen väestön työssä jatkamisen tukemiseksi. Kehittämis-työssämme ja tutkimuksessamme etsimme malleja, joiden avulla osa-työkykyiset voivat palata ja osallistua työelämään työyhteisön täysivaltaisina jäseninä. Erityisesti pyrimme kehit-tämään kolmannen sektorin lääkin-nällistä kuntoutusta yhteistyössä eri potilasjärjestöjen kanssa. Erikoisosaa-misalueitamme ovat verenkiertoelinten sairaudet sekä kognition ja mielenter-veyden ongelmat.
Yhteiskunnassa kehittämistyömme on osa työurien pidentämiseen, työelä-mään osallistuvien osuuden kasvattami-seen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirty-misen vähentämiseen liittyvää työtä.
Tutkimus ja kehittäminen7
Työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen
Osallisuus työelämään on yksi hyvin-voinnin tärkeä osa-alue. Tuemme eri-laisten ihmisten mahdollisuutta osallis-tua työelämään. Kehittämistyössämme ja tutkimuksessamme etsimme malle-ja, joiden avulla osatyökykyiset voivat palata ja osallistua työelämään työyh-teisön täysivaltaisina jäseninä ja var-haiskuntoutusmalleja, jotka tukevat työssä jatkamista.
Tavoitteenamme on terveyspal-velujärjestelmän ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyön kehittäminen työikäisen väestön työssä jatkamisen tukemiseksi. Työpaikan, työterveys-huollon ja kuntoutuksen toimijoiden entistä tiiviimpi yhteistyö ja aiempaa sujuvammat prosessit mahdollistavat varhaisen puuttumisen työkykyon-
gelmiin. Tavoitteenamme on kehittää malleja, jotka perustuvat yhteistyöhön ja eri tahojen osaamisen yhdistämi-seen, niin että palveluja voidaan tuot-taa myös pienemmissä yksiköissä.
Yhteiskunnassa kehittämistyöm-me on osa työurien pidentämiseen, työelämään osallistuvien osuuden kasvattamiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentämiseen liittyvää työtä.
Sosiaalisen osalli-suuden edistäminen ja työstä syrjäytymisen ehkäisyKuntoutus on yksi niistä toimintamuo-doista, joilla voidaan konkreettisesti vähentää sosioekonomisia eroja ja eh-käistä syrjäytymistä. Kuntoutussääti-ön tavoitteena on kehittää kuntoutus-
palveluja erityisesti sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien väestöryh-mien tarpeisiin.
Kehitämme uusia toimintamalleja työvalmentajapalveluihin ja muuhun sosiaalista osallisuutta edistävään toimintaan, joka kohdentuu edellä mainittuihin ryhmiin. Toteutamme tut-kimus- ja kehittämishankkeita, joiden painopiste on työikäisten ammatilli-sessa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tähän tarvitaan uutta tutkimustietoa eri sektoreiden ja järjestelmien välisen yhteistyön toimivuudesta; erityisenä huomionkohteena on kolmannen sek-torin ja kuntien välinen yhteistyö.
8
Arviointi ja koulutus
Arvioinnilla ja koulutuksella vaikuttavuutta
Viestintä ja tietopalvelu
Kuntoutussäätiön yhtenä perustehtävänä on arvioida kuntoutuksen ja siihen läheisesti liit-tyvien sosiaali- ja terveysalojen palvelu- ja ke-hittämistoimintaa.
Arvioinnin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sosiaali- ja terveys-, työllisyys- sekä koulutuspolitiikan toimijoiden päätöksenteon tueksi. Keskitymme arviointi- ja konsultaatio-palveluihin, jotka ovat tavoitteiltaan tutkivia, kehittäviä ja työyhteisöä tai hanketta tukevia.
Olemme myös kuntoutusalan aktiivinen täy-dennyskouluttaja. Tuotamme kysyntälähtöistä ja uusimpaan tietoon pohjautuvaa koulutusta mm. kuntoutuksen toimintamalleista sekä lain-säädäntöön liittyvistä kysymyksistä. Järjestäm-me myös vuosittain Valtakunnalliset Kuntou-tuspäivät. Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat käyttäjä- ja käytännönläheisyys, kehittämis-kumppanuus, monipuolisten tutkimusmene-telmien ja lähestymistapojen hyödyntäminen, tulevaisuusorientaatio sekä eettisyys.
9
Arviointi ja koulutusViestintä ja tietopalvelu
Tietoa kuntoutuksesta
Kuntoutustoiminnan ennakoinnin, suunnitte-lun ja päätöksenteon tulee pohjautua kaikki-en käytössä olevaan, puolueettomaan ja toden-nettuun tietoon, riippumatta siitä onko tiedon käyttäjä kuntoutusasiakas, kansalaisjärjestö, julkinen hallinto, yritys tai media. Kuntoutus-ta koskevan tiedon avoin jakaminen hyödyttää kaikkia kuntoutuksen toimijoita. Myös kuntou-tuksen vaikuttavuuden näkökulmasta on olen-naista, että koko kuntoutuskenttä tekee työtä ajanmukaisen tiedon varassa.
Tiedotamme aktiivisesti uusista alan tutkimus-tuloksista sekä kuntoutusasiakkaan oikeuksiin liittyvistä asioista. Neljästi vuodessa ilmestyvä tieteellis-ammatillinen Kuntoutus-lehti julkaisee artikkeleita kuntoutusalan tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä seuraa alan keskustelua ja muutoksia. Kuntoutusportti.fi -verkkopalvelu sisältää tietoa kuntoutuksesta, alan toimijois-ta, tiedonlähteistä ja ajankohtaisista asioista. Kuntoutusalan tutkimukset ja muut alaa käsit-televät aineistot löytyvät tutkimus- ja hanke-tietokannasta.
10
HenkilöstöHenkilöstön osaaminen ja hyvinvointi
Ammattitaidon jatkuvan kehittämisen ja ylläpi-tämisen edellytyksenä ovat henkilöstön jäsen-ten omat kehittymissuunnitelmat, joista sovi-taan esimiesten ja alaisten välisissä säännölli-sissä kehityskeskusteluissa. Kouluttautumista tuetaan myös työaikajärjestelyillä. Säätiön si-säisissä kehittämishankkeissa keskitytään hen-kilöstön osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen. Henkilökunnan koulutukseen ja rekrytoinnin suunnitelmallisuuteen panostamisella huoleh-ditaan siitä, että henkilöstössä on monipuolis-
ta osaamista eri tieteenaloilta. Systemaattisella perehdyttämisellä uudet työntekijät tutustuvat säätiön organisaatioon ja toimintaan siten, että jokaisella on tarvittavat perustiedot kuntoutuk-sesta ja säätiön toiminnasta.
Henkilöstön työkyvyn ylläpidon perustana ovat lakisääteiset sekä Kuntoutussäätiössä laaditut toimintaohjeet. Työyhteisön rakentei-ta sekä johtamis- ja palkitsemisjärjestelmää kehitetään kannustavaksi.
Kansainvälinen toiminta
Henkilöstö11
Kuntoutussäätiö on Rehabilitation Internatio-nalin (RI) suomalaisen järjestön RIFI ry:n jäsen ja mukana International Council on Social Wel-fare (ICSW) -järjestön Suomen toimikunnassa.
Lisäksi säätiö tekee yhteistyötä eri maiden kuntoutusorganisaatioiden kanssa, esimerkkinä kumppanuusseminaarit saksalai-sen Deutsche Vereinigung für Rehabilitationin (DVfR) kanssa.
Kansainvälinen toimintaVuosittain järjestettävillä Valtakunnallisilla Kuntoutuspäivillä esitellään mm. uusimpia kansainvälisiä tutkimustuloksia sekä tutustaan eri maiden kuntoutusjärjestelmiin ja asiakkaan asemaan.
12
Kuntoutussäätiön strategia vuosille 2012 – 2016 on kokonaisuu-dessaan hyväksytty Kuntoutussäätiön hallituksessa 18.3.2011.Tässä lyhennelmässä esitellään strategian keskeisimpiä osia.
III
